Hae runolajeista:

Selaa luetteloa:

• 1. Kertovat runot

  • 1. Epiikka

    • Aaltojen asettajat, kolme veljestä

      vrt. Meren ajoa odottavatVain Soikkolassa. Ydinaihe: Kolme veljestä asettaa aaltoja, suuri tuulenpuuska särkee rautakanget ja vaskiraudat.

    • Aglisakan, Ransusin ja meidän kuninkaan sota

      Anglitsin (ja Ransusin) ja meiän kuninkaan sotaHistoriallinen runo. Sisältää meren syvyyden mittaaminen -motiivin ja Veljen laivaretki -runoa (ks. >Laivaretki).

    • Aglisakan, Ransusin ja meidän kuninkaan sota*

      Anglitsin (ja Ransusin) ja meiän kuninkaan sota**Historiallinen runo. Sisältää meren syvyyden mittaaminen -motiivin ja Veljen laivaretki -runoa (ks. >Laivaretki).

    • Ahdin ja Kyllikin runo

      vrt. Ahdin meriretkiVienassa liittyy >Purren itkuun, >Laivaretkeen, >Kanteleen soittoon. >Pakkasen sanoja: "kylmi suuren kylmän". >Hiiden hirven hiihdäntä: "lykkäsi lylyn lumelle". Keihään kuvaus: "kasi naukui..." Aunukselaismuistiinpanossa jatkuu >Lemminkäisen virtenä. Mahdollisesti yhteys keski-inkeriläiseen >Ahdin meriretki -runoon, jossa kasvaa kaksi poikalasta, Aukoi ja Kaukoi, A. menee pyytämään Kaukoita meriretkelle avuksi, äiti estelee lähtemästä. Ilomantsilaisissa >Hiidestä kosinta -teksteissä motiivi: muistatko valasi?

    • Ahdin ja Kyllikin runo*

      *vrt. Ahdin meriretki*Vienassa liittyy >Purren itkuun, >Laivaretkeen, >Kanteleen soittoon. >Pakkasen sanoja: "kylmi suuren kylmän". >Hiiden hirven hiihdäntä: "lykkäsi lylyn lumelle". Keihään kuvaus: "kasi naukui..." Aunukselaismuistiinpanossa jatkuu >Lemminkäisen virtenä. Mahdollisesti yhteys keski-inkeriläiseen >Ahdin meriretki -runoon, jossa kasvaa kaksi poikalasta, Aukoi ja Kaukoi, A. menee pyytämään Kaukoita meriretkelle avuksi, äiti estelee lähtemästä. Ilomantsilaisissa >Hiidestä kosinta -teksteissä motiivi: muistatko valasi?

    • Ahdin meriretki

      Ahtivrt. Ahdin ja Kyllikin runo

    • Aika antaa ainoasi

      Nuo tsillit tsilahutti; Yksinäisiä muodostumiaKosinta-aihe, johdantona kosijan tuloa (Ken tsillit tsilahutti, kenen aittojen alatse; Ken kolosen kolisti? Teppane kolosen kolisti jne.). Sisältö vaihtelee, ydinaihe kosijan ja isän dialogi. Kosija: aika antaa ainoasi/Ainikkiasi/Annikkiasi - Isä: pienipä on annettavani, lapsi on laitettavani (tai: minulla musta ainonen) - Kosija: Korkia kanta korottaa, rumentzainen rusottaa, pelenäinen pesee, valkia vaahti valottaa, pieni nyplä kaunistaa, suuri nyplä suurentaa jne. Jatkossa kuvataan matkaa sulhasen kotiin, lopussa usein kertauslaulun tai ketjulorun omaista (esim.: mitä syötetään, mihin pannaan maata). Viitteitä eri lajeihin, esim. II 562: "joiuntaa", häärunoaihelmia (esim. Ken tsillit tsilahutti, ks. Aunuksen >Vävyn virsi). Kerran kontekstitieto: "Sulhanen kun lähtee kosioihin" (VII2 2822), mistä syystä usein sijoitettu häärunoihin SKVR:ssä.

    • Aika antaa ainoasi*

      Nuo tsillit tsilahutti; Yksinäisiä muodostumia**Kosinta-aihe, johdantona kosijan tuloa (Ken tsillit tsilahutti, kenen aittojen alatse; Ken kolosen kolisti? Teppane kolosen kolisti jne.). Sisältö vaihtelee, ydinaihe kosijan ja isän dialogi. Kosija: aika antaa ainoasi/Ainikkiasi/Annikkiasi - Isä: pienipä on annettavani, lapsi on laitettavani (tai: minulla musta ainonen) - Kosija: Korkia kanta korottaa, rumentzainen rusottaa, pelenäinen pesee, valkia vaahti valottaa, pieni nyplä kaunistaa, suuri nyplä suurentaa jne. Jatkossa kuvataan matkaa sulhasen kotiin, lopussa usein kertauslaulun tai ketjulorun omaista (esim.: mitä syötetään, mihin pannaan maata). Viitteitä eri lajeihin, esim. II 562: "joiuntaa", häärunoaihelmia (esim. Ken tsillit tsilahutti, ks. Aunuksen >Vävyn virsi). Kerran kontekstitieto: "Sulhanen kun lähtee kosioihin" (VII2 2822), mistä syystä usein sijoitettu häärunoihin SKVR:ssä.

    • Aittaan mäelle pukeutumaan

      Aittaan mäelle; Aittaan mäelle (neito) pukeutumaanks. myös Hirttäytynyt neito; Sormus kadonnut; Varas vie koristeet; Vastantaitto Lyriikassa jatkona voi olla >Kenen neito, kenen morsian ja >Kirkkoon kukaksi.

    • Ajelen mie hanhuzie

      Ydinaihe: Hanhi ajetaan vilua vettä juomaan, saraheinää syömään. Vain Tverissä. Omaistenvertailukertaus.

    • Ajoi neito allisella

      Ydinaihe: Neiti ajaa allilla, joutsenella, ja näkee isän tulevan hevosella.

    • Ajoin heikoksi hevosen - itkien kotiin

      vrt. Lehmä teki valkean vasikanYdinaihe: Poika lähtee yöjalkaan, ajaa heikoksi hevosen, itkien kotiin. Isä lupaa uuden hevosen. Jatko: >Konnusta kosintaa.

    • Ajoin Kunnolan kujaan

      Kosissa käynytRunoon yhdistyy erilaisia aiheita. Alkujaksona usein >Hämähäkin runo (Hämähäkki huoran poika), myös ihmetupa-aihelma (II, IV); ks. lyriikka: >Ihmetupa. Savossa >Ihmehevonen-aihe (lampi lautasilla jne.). Paikka, mihin ajetaan, vaihtelee, esim. Punnolan, Ankerian, Konjolan kuja.

    • Ajoin Kunnolan kujaan*

      Kosissa käynyt**Runoon yhdistyy erilaisia aiheita. Alkujaksona usein >Hämähäkin runo (Hämähäkki huoran poika), myös ihmetupa-aihelma (II, IV); ks. lyriikka: >Ihmetupa. Savossa >Ihmehevonen-aihe (lampi lautasilla jne.). Paikka, mihin ajetaan, vaihtelee, esim. Punnolan, Ankerian, Konjolan kuja.

    • Akan poika

      Ainoa akalla poika -aloitus >Kultaneito-runossa Vienassa; sama säe seksirunossa.

    • Ammuin joutsenet joelta

      Metsästäjän lauluKs. myös lyriikka: Äidin vaivojen palkinto

    • Ammuin joutsenet joelta*

      Metsästäjän laulu*Ks. myös lyriikka: Äidin vaivojen palkinto*

    • Ammuin nuolen taivaaseen, nousin sitä myöten

    • Ammuin tetrin emolle

      Vrt. Äidin kuolo; lyriikka: Lasten ja vanhempien suhde: Äidin vaivojen palkinto.

    • Ankkuri mereen, laiva vihertävän metsän alle

      Ydinaihe: Myrsky nousee, kippari käskee laskea ankkurin, laivaväki syö, purjeiden nosto ja purjehdus. Vrt. muut merirunot: >Laivaretki, >Suomeen soutu.

    • Ankkuri mereen, laiva vihertävän metsän alle*

      **Ydinaihe: Myrsky nousee, kippari käskee laskea ankkurin, laivaväki syö, purjeiden nosto ja purjehdus. Vrt. muut merirunot: >Laivaretki, >Suomeen soutu.

    • Anni tuolta annettiin

      Emo, tee parempi paita, lähden kosiin Suvannolle; Emo, tee parempi paita, menen kosiin, Jos mie saisin jouten olla, Kosiin varustautuva, Menen kosimaan Koivistolle, Nuorra Lauria naitettihin, Sielt Anni annettiinKs. myös Konnusta kosinta, Savosta nainutJohdantona erilaisia kosimiseen liittyviä runoaiheita, kuten: Emo, tee parempi paita, menen kosiin (vrt. >Emo, tee parempi paita, menen paimeneen ym.); Jos mie saisin jouten olla; Iivana Kojosen poika meni Konnulta kosiin; >Kolmen naija; Nuorra Lauria naitettihin. Ydinaihe: menin kosimaan, Anni minulle annettiin, perä paksu paiskattiin, ei jaksa hepo vetää.

    • Anni tuolta annettiin*

      Emo, tee parempi paita, lähden kosiin Suvannolle; Emo, tee parempi paita, menen kosiin, Jos mie saisin jouten olla, Kosiin varustautuva, Menen kosimaan Koivistolle, Nuorra Lauria naitettihin, Sielt Anni annettiin*Ks. myös Konnusta kosinta, Savosta nainut*Johdantona erilaisia kosimiseen liittyviä runoaiheita, kuten: Emo, tee parempi paita, menen kosiin (vrt. >Emo, tee parempi paita, menen paimeneen ym.); Jos mie saisin jouten olla; Iivana Kojosen poika meni Konnulta kosiin; >Kolmen naija; Nuorra Lauria naitettihin. Ydinaihe: menin kosimaan, Anni minulle annettiin, perä paksu paiskattiin, ei jaksa hepo vetää.

    • Annikaisen virsi

      Annikki ja Kesti; Annikka Saaren neito; Annikki (Annukka) Turusen tyttö; Annikki Turusen tyttö poltteli turulla tulta; Viär-JussiVrt. Meren kosijat (XIII)Kuuluu Ritvalan helkavirsisikermään. Helkavirsiä lukuunottamatta painottuu eteläiselle runoalueelle. Länsi-Inkerissä Annikaisen virteen liittyy muita aiheita, esim. >Sulhonsa kylvettäjä, >Meren kosijat, Keski-Inkerissä mm. >Hanhi kadonnut. Etelä-Karjalassa runon alkusäkeet ovat lähes aina yhdistyneet >Meren kosijat -runoon. Vrt. myös häärunot: >Tuokaa turulle tulta, alle vallin valkiaista. Ks. myös >Yksi on tuuli turvinani (VII), jossa samoja "Meren tyrskyt tyynynäni" yms. säkeitä lyyrisessä yhteydessä.

    • Annikaisen virsi*

      Annikki ja Kesti; Annikka Saaren neito; Annikki (Annukka) Turusen tyttö; Annikki Turusen tyttö poltteli turulla tulta; Viär-Jussi*Vrt. Meren kosijat (XIII)*Kuuluu Ritvalan helkavirsisikermään. Helkavirsiä lukuunottamatta painottuu eteläiselle runoalueelle. Länsi-Inkerissä Annikaisen virteen liittyy muita aiheita, esim. >Sulhonsa kylvettäjä, >Meren kosijat, Keski-Inkerissä mm. >Hanhi kadonnut. Etelä-Karjalassa runon alkusäkeet ovat lähes aina yhdistyneet >Meren kosijat -runoon. Vrt. myös häärunot: >Tuokaa turulle tulta, alle vallin valkiaista. Ks. myös >Yksi on tuuli turvinani (VII), jossa samoja "Meren tyrskyt tyynynäni" yms. säkeitä lyyrisessä yhteydessä.

    • Annikki vierähti veteen, kasvoi kaloja

      Aalto vei veteen Annin; Laita emo viiet villavaipatErikoinen kehitelmä, alkuna >Emolle marjaan. Kalevalan Aino-runon häivähdystä, lyyristen aiheiden muistumia. Annikki lupaa pitää huolta äidistään: laitan viiet villavaipat, käyn marjassa. Kun äiti kuolee tytön tuomiin marjoihin, jää tyttö valittamaan orpouttaan ja lopuksi vierähtää veteen.

    • Anteruksen runo

      Anterus ja Kaloniemen neito; Morsiamen kuoloKs. myös lyriikka: miesten laulut: Tein mie kuusesta korotan

    • Anteruksen runo*

      Anterus ja Kaloniemen neito; Morsiamen kuolo*Ks. myös lyriikka: miesten laulut: Tein mie kuusesta korotan*

    • Betlehemin lasten surma

      Vrt. Mataleenan virsi

    • Eeva, vaimo ensimmäinen

    • Ei ole sääli Suomen maita

      Ei sääli Suomen maitaKs. myös Saarenmaan paloJatkuu usein: sääli on Suomen neitosia (poikasia). Joskus viite sotaan: neidot jäävät renttujen revittäviksi.

    • Ei silloin hyvin eletty

      Vrt. NälkävuosiYdinaihe: Korsholman linnan aikoina elettiin puutteessa; leipä maksoi lehmän.

    • Elettiin ennen meillä

      Elettihin ennen meillä; Elettiin ennen meillä - ojan takanaKs. myös Päivän päästö (III, IV); vrt. Hämeen ihmeet

    • Elinan surma

      Elinainen meni aittahan mäelle; Elinan surmarunoVrt. lyriikka: Tulost on hyväni tunnen; Häärunot: Ei neittä turulla myydä

    • Elinan surma*

      Elinainen meni aittahan mäelle; Elinan surmaruno*Vrt. lyriikka: Tulost on hyväni tunnen; Häärunot: Ei neittä turulla myydä*

    • Eläimet kosijoina

      Ydinaihe: kosijoina ovat eri eläimet: karhu, susi, kettu, jänis, orava, kokko.

    • Eläimet sanansaattajina

      Eläimet viestinviejinä; Jänis viestinviejänä; Jänöi ei jou(d)a pataanVrt. Mehiläinen viestinviejänä; lyriikka: Naisten laulut: Lintu vie viestin emolle

    • Eläimet sanansaattajina*

      Eläimet viestinviejinä; Jänis viestinviejänä; Jänöi ei jou(d)a pataan*Vrt. Mehiläinen viestinviejänä; lyriikka: Naisten laulut: Lintu vie viestin emolle*

    • Emo teki viisi tyttölasta

      Ks. myös Äidin kuolo (IV); Marketan runo (V) Vrt. Kasvatti emo kanoja

    • Emon pään karsiminen

      Etsi emolta päätä; Tyttö etsii emolta päätäKs. myös Hekon runo; Kalervo ja Untamo; Taivaanvalojen kosintaTähän on koottu vain ne numerot, joissa motiivi esiintyy muualla kuin edellä lueteltujen runojen yhteydessä.

    • En tohi kotiin korven kukkasitta

      Laulamaan ilman korven kukkasitta; Neito ei hirviä kukkasitta kotiin mennäRuno yhdistyy mm. >Hevonen kadonnut veljeltä -runoon ja morsiamen itketyksiin, lyriikassa orvon runoihin ja äidin kiitoksiin (lyriikan esiintymät tässä tähdellä). Osassa teksteistä legendanomainen Jeesus-motiivi: Jeesus vastaan kultakukat kädessä (VI, XIII). Vrt. myös lyriikassa aihelma: en tohdi kylään mennä poikien, tyttöjen katseltavaksi (> Miks on muotoni mokoma).

    • En tohi kotiin korven kukkasitta*

      Laulamaan ilman korven kukkasitta; Neito ei hirviä kukkasitta kotiin mennä**Runo yhdistyy mm. >Hevonen kadonnut veljeltä -runoon ja morsiamen itketyksiin, lyriikassa orvon runoihin ja äidin kiitoksiin (lyriikan esiintymät tässä tähdellä). Osassa teksteistä legendanomainen Jeesus-motiivi: Jeesus vastaan kultakukat kädessä (VI, XIII). Vrt. myös lyriikassa aihelma: en tohdi kylään mennä poikien, tyttöjen katseltavaksi (> Miks on muotoni mokoma).

    • Ennen naidun naisen tappo

      Ennen naidun naisen tappajaVrt. Iivana KojosenpoikaRuno kietoutuu useisiin eri runoaiheisiin, ennen kaikkea >Iivana Kojosenpoika -runoon ja >Konnusta kosinta -aiheeseen. Tappajana on joko Iivana Kojosenpoika tai Anterus umpiruotsalainen tms. Anterus-nimi yhdistää myös Anteruksen runoon. Soitolla nukuttaminen -episodi liittyy >Miehentappajaneito-runoon. Tappamista kuvaava klisee - leikkasi pään "kuin naatin nakrihilta" - tavataan myös >Kaukamoisen virrestä ja >Lemminkäisen virrestä. Loppujaksona (alueilla III, IV) usein >Emo kuollut, isä tuo uuden -aihe (ks. lyriikka).

    • Ennen naidun naisen tappo*

      Ennen naidun naisen tappaja*Vrt. Iivana Kojosenpoika*Runo kietoutuu useisiin eri runoaiheisiin, ennen kaikkea >Iivana Kojosenpoika -runoon ja >Konnusta kosinta -aiheeseen. Tappajana on joko Iivana Kojosenpoika tai Anterus umpiruotsalainen tms. Anterus-nimi yhdistää myös Anteruksen runoon. Soitolla nukuttaminen -episodi liittyy >Miehentappajaneito-runoon. Tappamista kuvaava klisee - leikkasi pään "kuin naatin nakrihilta" - tavataan myös >Kaukamoisen virrestä ja >Lemminkäisen virrestä. Loppujaksona (alueilla III, IV) usein >Emo kuollut, isä tuo uuden -aihe (ks. lyriikka).

    • Hanhi kadonnut

      Neidon hanhi; Veion tuomisetVrt. Nuorena sotaan viety veliVienassa ja Inkerissä Hanhi kadonnut -runon yhteydessä >Nuorena sotaan viety veli -runon säkeitä (neito itkee sotaan vietyä veljeään, veli tulee, pää näkyy, tuo hanhen). Vienalaismuistiinpanoissa häivähtävät Katriinan poltto -legendan säkeet: K. kutoo, hanhi hänen apulaisenaan. Hanhen etsintä -jakso muistuttaa >Lapsenetsintävirttä: neito kyselee vastaantulijoilta, onko hanhea nähty, neidolta kysytään: mikä merkki hanhellasi? Länsi-Inkerissä runon virolaisperäinen loppu: neito tulee taloon, jossa hänelle tarjotaan hanhesta tehty patja, lihaa ja verta. Vrt. Viron Haned kadunut.

    • Hanhi kadonnut*

      Neidon hanhi; Veion tuomiset*Vrt. Nuorena sotaan viety veli*Vienassa ja Inkerissä Hanhi kadonnut -runon yhteydessä >Nuorena sotaan viety veli -runon säkeitä (neito itkee sotaan vietyä veljeään, veli tulee, pää näkyy, tuo hanhen). Vienalaismuistiinpanoissa häivähtävät Katriinan poltto -legendan säkeet: K. kutoo, hanhi hänen apulaisenaan. Hanhen etsintä -jakso muistuttaa >Lapsenetsintävirttä: neito kyselee vastaantulijoilta, onko hanhea nähty, neidolta kysytään: mikä merkki hanhellasi? Länsi-Inkerissä runon virolaisperäinen loppu: neito tulee taloon, jossa hänelle tarjotaan hanhesta tehty patja, lihaa ja verta. Vrt. Viron Haned kadunut.

    • Hekon runo

      Riiteli kälystä kolmeVrt. Katrina kotikananenYdinaihe Länsi-Inkerissä: Kolme kälystä riitelee, nuorimmalle tyttö. Nimen miettiminen, Hekko nimeksi. Miksi kosijat eivät tule: Hekko ei pese päätään, penkkejä, ei karsi emon päätä tms. Hekko alkaa tehdä näin, kosijat saapuvat. Ignatta Kojosen koira vie Hekon ja surmaa, tuo piirakkana anopille. - Runsaasti kliseitä ja motiiveja muista runoista, esim.: kotona kasvaminen (>Katrina kotikananen), emon pään karsiminen (>Kalervo ja Untamo), miekkojen mittely, pään leikkaaminen "kuin naatin nagrihilta" (>Kaukamoisen virsi), >Ei neittä turulla myydä (häärunot), >Torajoelle riitelemään. Keski-Inkerissä runon alkujakso puuttuu, uutena motiivina tien valmistus vieraalle: äiti kehottaa panemaan ristiin risuja. Helmien riistäminen, miekka portaaksi paluumatkalla. Kojosen tilalla kosijana Liimoi poika, Laari poika, Kaukamoi.

    • Hekon runo*

      Riiteli kälystä kolme*Vrt. Katrina kotikananen*Ydinaihe Länsi-Inkerissä: Kolme kälystä riitelee, nuorimmalle tyttö. Nimen miettiminen, Hekko nimeksi. Miksi kosijat eivät tule: Hekko ei pese päätään, penkkejä, ei karsi emon päätä tms. Hekko alkaa tehdä näin, kosijat saapuvat. Ignatta Kojosen koira vie Hekon ja surmaa, tuo piirakkana anopille. - Runsaasti kliseitä ja motiiveja muista runoista, esim.: kotona kasvaminen (>Katrina kotikananen), emon pään karsiminen (>Kalervo ja Untamo), miekkojen mittely, pään leikkaaminen "kuin naatin nagrihilta" (>Kaukamoisen virsi), >Ei neittä turulla myydä (häärunot), >Torajoelle riitelemään. Keski-Inkerissä runon alkujakso puuttuu, uutena motiivina tien valmistus vieraalle: äiti kehottaa panemaan ristiin risuja. Helmien riistäminen, miekka portaaksi paluumatkalla. Kojosen tilalla kosijana Liimoi poika, Laari poika, Kaukamoi.

    • Helena hyvä emäntä

      Helena hyvä emäntä kasvatti tytärtä kuusi; Helena hyvä emäntä keritti kengät; Helinä laski lehmät leholle; Katarina kasvatti tytärtä kuusi; Kivestä voita kirnusi Helina hyvä emäntä; Sepän emäntä kirnusi kivestä (llä) voita; Vappu Valkosen emäntäKs. myös Marketan runo Vrt. lyriikka: Kiskoin kivestä tuohtaAloitussäe Helena hyvä emäntä kokoaa yhteen erilaisia pieniä runoaiheita ja on lisäksi >Marketan runon aloituksena. Osa näistä pikkurunoista on tulkittavissa pilkkarunoiksi; käytetty myös leikkilauluna (XIII).

    • Helena hyvä emäntä*

      Helena hyvä emäntä kasvatti tytärtä kuusi; Helena hyvä emäntä keritti kengät; Helinä laski lehmät leholle; Katarina kasvatti tytärtä kuusi; Kivestä voita kirnusi Helina hyvä emäntä; Sepän emäntä kirnusi kivestä (llä) voita; Vappu Valkosen emäntä*Ks. myös Marketan runo Vrt. lyriikka: Kiskoin kivestä tuohta*Aloitussäe Helena hyvä emäntä kokoaa yhteen erilaisia pieniä runoaiheita ja on lisäksi >Marketan runon aloituksena. Osa näistä pikkurunoista on tulkittavissa pilkkarunoiksi; käytetty myös leikkilauluna (XIII).

    • Hernevartinen hevonen

      Oli olkinen oroinen: Olkinen oronen, jolla etsin arvoni alentajaistaKs. myös Maailmansyntyruno: Väinämöisen ammunta Vrt. Ihmehevonen

    • Herodes

    • Herra Petterin laulu

    • Herrasmiehelle menijä

      Aloin syötellä orojaVrt. Soittajalle menijä; Varkaalle menijäPuolisonvalinta-aiheisia runoja, joissa neito miettii eri sulhaskandidaattien ominaisuuksia ja päätyy ratkaisuun. Aloitusaihelma: >Näin mie neion kasvavaksi (miestenlaulut); ks. tätä.

    • Hevonen kadonnut veljeltä

      Hevonen katoaa veljeltä; Hevonen varastettu veljeltä; Hevosen etsintä; Hevosen etso; Tuli veikko vierahaksi; Tuli veikko vierahaksi kahdelle kananmunalle; Tuli vello vierahaksi; Tulipa veikko vierahaksi; Veikko vieraana (Oron etsintä); Veikon hevosen etsijäVrt. Hävis kirjo karjastani, rengit etsimäänYdinaihe: Veli tulee kotiin vieraaksi, syötetään ja juotetaan, sillä aikaa hevonen katoaa. Etsimään - piiat, rengit ja sisko, joka kuulee kellon kilkahduksen ja löytää hevosen. Etsimismotiivi samankaltainen kuin >Sormus kadonnut -runossa, merkitty myös tähän.

    • Hevonen kadonnut veljeltä*

      Hevonen katoaa veljeltä; Hevonen varastettu veljeltä; Hevosen etsintä; Hevosen etso; Tuli veikko vierahaksi; Tuli veikko vierahaksi kahdelle kananmunalle; Tuli vello vierahaksi; Tulipa veikko vierahaksi; Veikko vieraana (Oron etsintä); Veikon hevosen etsijä*Vrt. Hävis kirjo karjastani, rengit etsimään*Ydinaihe: Veli tulee kotiin vieraaksi, syötetään ja juotetaan, sillä aikaa hevonen katoaa. Etsimään - piiat, rengit ja sisko, joka kuulee kellon kilkahduksen ja löytää hevosen. Etsimismotiivi samankaltainen kuin >Sormus kadonnut -runossa, merkitty myös tähän.

    • Hevonen varastetaan oluenjuojalta

      Hevonen varastettu; Hevonen varastettu laulajalta; Hevonen varastettu olutta juoneelta; Hevosen varas oluen juojaltaKs. myös lyriikka: Metsät mettä täynnä Vrt. Kyntäjä ja pedotItkien kotiin -rakenteinen laulu. Ydinaihe: runon minä menee metsään, metsä olutta täynnä, juopuu, nukahtaa nurmelle, varas vie hevosen. Itkien kotiin, jossa lohdutetaan uuden hevosen ostamisella. Variaatioita: Hevonen varastetaan paimenelta (XIII1 158, 496), laulajalta (IV1 430).

    • Hevonen varastetaan oluenjuojalta*

      Hevonen varastettu; Hevonen varastettu laulajalta; Hevonen varastettu olutta juoneelta; Hevosen varas oluen juojalta*Ks. myös lyriikka: Metsät mettä täynnä Vrt. Kyntäjä ja pedot*Itkien kotiin -rakenteinen laulu. Ydinaihe: runon minä menee metsään, metsä olutta täynnä, juopuu, nukahtaa nurmelle, varas vie hevosen. Itkien kotiin, jossa lohdutetaan uuden hevosen ostamisella. Variaatioita: Hevonen varastetaan paimenelta (XIII1 158, 496), laulajalta (IV1 430).

    • Hiiden hirven hiihdäntä

      Hiiden hirven hiihtoKs. myös Lauri Lappalainen Vrt. Pilvilampi

    • Hiiden hirven hiihdäntä*

      Hiiden hirven hiihto*Ks. myös Lauri Lappalainen Vrt. Pilvilampi*

    • Hiiden sepän kahlinta

      Hiidensepän kahlintaKuuluu Luojan virsi -runosikermään: >Marjavirsi, >Saunanhakuvirsi, >Lapsenetsintävirsi, >Ylösnousemusvirsi ja >Hiiden sepän kahlinta.

    • Hiiden sepän kahlinta*

      Hiidensepän kahlinta**Kuuluu Luojan virsi -runosikermään: >Marjavirsi, >Saunanhakuvirsi, >Lapsenetsintävirsi, >Ylösnousemusvirsi ja >Hiiden sepän kahlinta.

    • Hiidestä kosinta

      Hiidestä-kosinta; Hiitolasta kosintaKs. myös AnsiotyökosintaTähän on koottu kaikki ne tekstiviitteet, joissa kosinta suuntautuu hiiteen, hiitolaan. Runo kuuluu laajaan ansiotyökosintarunojen sikermään. Ydinaihe: Anni-tyttö menee hakemaan vettä/yön tytti, hämärän neiti pesee pestyjä sopia, näkee kolme miestä veneessä, kysyy, minne ovat matkalla. Menee sanomaan sepolle, joka valmistautuu lähtemään. Äiti kieltelee. Seppo hiiteen kosimaan, ansiotöitä. Kiista kotimatkalla, seppo muuttaa neidon lokiksi. - Johdantojaksona on usein >Iro-neito (II, VII). Huom. myös satutyypit AT 513A ja B(Ihmeelliset apulaiset), AT 531 B (Viisas hevonen) ja AT 300A (Taistelu sillalla).

    • Hiidestä kosinta*

      Hiidestä-kosinta; Hiitolasta kosinta*Ks. myös Ansiotyökosinta*Tähän on koottu kaikki ne tekstiviitteet, joissa kosinta suuntautuu hiiteen, hiitolaan. Runo kuuluu laajaan ansiotyökosintarunojen sikermään. Ydinaihe: Anni-tyttö menee hakemaan vettä/yön tytti, hämärän neiti pesee pestyjä sopia, näkee kolme miestä veneessä, kysyy, minne ovat matkalla. Menee sanomaan sepolle, joka valmistautuu lähtemään. Äiti kieltelee. Seppo hiiteen kosimaan, ansiotöitä. Kiista kotimatkalla, seppo muuttaa neidon lokiksi. - Johdantojaksona on usein >Iro-neito (II, VII). Huom. myös satutyypit AT 513A ja B(Ihmeelliset apulaiset), AT 531 B (Viisas hevonen) ja AT 300A (Taistelu sillalla).

    • Hiihdin, tein majan, tapoin punaisen kukon

      Hiihdin, tein majan (Ilmarisen paja?), tapoin punaisen kukonVrt. Kurki kyntämässä; Lauri Lappalainen; Lyriikka/Huolilaulut: Liuvuin surman suun eteen, Lastenlaulut/Viihdytys: Kukon tappo

    • Hiihtävä surma

      Ajatteli ammustauti (kenen tapan); Ajatteli amputauti (Hiihtävä surma); Ajatteli amputauti, kenen tapan talosta; Surmat suutoa pitävät, kenen tapan; Tauti kysyi: kenen tapanVrt. kehtolaulut: Tule, surma, suota myötenRunon nimi on vakiintunut ilmeisesti Kantelettaren vaikutuksesta (Hiihtäjä surma). Kuva hiihtävästä surmasta on tässä runotyypissä erittäin harvinainen ja tavataan ainoastaan Kantelettaren julkaisemisen jälkeisistä muistiinpanoista.

    • Hiihtävä surma*

      Ajatteli ammustauti (kenen tapan); Ajatteli amputauti (Hiihtävä surma); Ajatteli amputauti, kenen tapan talosta; Surmat suutoa pitävät, kenen tapan; Tauti kysyi: kenen tapan*Vrt. kehtolaulut: Tule, surma, suota myöten*Runon nimi on vakiintunut ilmeisesti Kantelettaren vaikutuksesta (Hiihtäjä surma). Kuva hiihtävästä surmasta on tässä runotyypissä erittäin harvinainen ja tavataan ainoastaan Kantelettaren julkaisemisen jälkeisistä muistiinpanoista.

    • Hiiputi, hiiputi hiekkasta tietä

      Hieputi, hieputi, hiekkasta tietäVrt. Sulhasen kuolemaYdinaihe: Neito kulkee, omaiset - isä, äiti, sisar, veli - antavat erilaisia lahjoja, sulhanen antaa sängyn. Vain säe "mänin minä kaunista kangasta myöten" yhdistää >Sulhasen kuolema -runoon.

    • Hiisi

      Sepitelmää. Sisältää puiden kaato puhaltamalla -motiivin, joka on merkitty myös >Kalevanpojan kosto -runon yhteyteen.

    • Hirttäytynyt neito

      Ainoruno; Aino-runoa?; Aittaan hirttäytynyt; Hirttäytynyt (aitassa) neito; Katri ja Riionpoika; Riion poika; Riion pojan runo; Varsinainen Ainoruno; Vastantaitto; Älä itke, pikkaseniVrt. Luutaan lehostaYdinaihe: Neito (Anni, Katri) kammoksuu kosijaansa (Osmotar, Kalevatar, Orkonen, Kosken uroinen, Riion poika, Kalervikko, Ivaana, Alermo Ylermän yrkkä tms.) tai neidolta riistetään korut, äiti neuvoo aittaan pukeutumaan, neito hirttäytyy aitassa. - Erilaisia jatkoja: äidin itku, kyynelten vierintä (I, II; ks. >Kyynelten vierintä), >Kolme käkeä; >Eläimet sanansaattajina, kosija syöksyy miekkaansa, menee mereen kuultuaan neidon kuolemasta.

    • Hirttäytynyt neito*

      Ainoruno; Aino-runoa?; Aittaan hirttäytynyt; Hirttäytynyt (aitassa) neito; Katri ja Riionpoika; Riion poika; Riion pojan runo; Varsinainen Ainoruno; Vastantaitto; Älä itke, pikkaseni*Vrt. Luutaan lehosta*Ydinaihe: Neito (Anni, Katri) kammoksuu kosijaansa (Osmotar, Kalevatar, Orkonen, Kosken uroinen, Riion poika, Kalervikko, Ivaana, Alermo Ylermän yrkkä tms.) tai neidolta riistetään korut, äiti neuvoo aittaan pukeutumaan, neito hirttäytyy aitassa. - Erilaisia jatkoja: äidin itku, kyynelten vierintä (I, II; ks. >Kyynelten vierintä), >Kolme käkeä; >Eläimet sanansaattajina, kosija syöksyy miekkaansa, menee mereen kuultuaan neidon kuolemasta.

    • Hirvet tappelevat

      Usein johdantona hirvensarvinen kannel -aiheeseen (III), sisältyy >Kanteleen syntyyn.

    • Hirvi ja lähde

      Hikos hirvi juostessansa; Hirvi hikosi juostessansa; Hirvi juoksi Hiien maalta; Hirviä (Hiiden) ja peuroja miehet pesevät; Kyyn olut; Ritvalan helka, Loppuvirsi; Tammen synty; Tuomen syntyVrt. Pilvilampi; Häärunot/Häiden päättyessä: Jeesuksen jätän sijaanRitvalan helkavirsisikermän loppuvirsi, johon liittyy myös lyhyt jakso >Jeesuksen jätän sijaan. Inkerissä (V) ja Etelä-Karjalassa hirvi-aihe sisältyy >Pilvilampi-runoon.

    • Hirvi ja lähde*

      Hikos hirvi juostessansa; Hirvi hikosi juostessansa; Hirvi juoksi Hiien maalta; Hirviä (Hiiden) ja peuroja miehet pesevät; Kyyn olut; Ritvalan helka, Loppuvirsi; Tammen synty; Tuomen synty*Vrt. Pilvilampi; Häärunot/Häiden päättyessä: Jeesuksen jätän sijaan*Ritvalan helkavirsisikermän loppuvirsi, johon liittyy myös lyhyt jakso >Jeesuksen jätän sijaan. Inkerissä (V) ja Etelä-Karjalassa hirvi-aihe sisältyy >Pilvilampi-runoon.

    • Hirvi ohrassa

      Hirvi (petra) potkii t. satuttaa sarvilla; Kylvin ohran Ruotsin maalle; Käki lupaa mettä, ohraa; Oinas (ohrassa) potkaisee; Ori (ohrassa) potkaiseeKs. myös Kanteleen synty (Hirvenluinen kannel; Oinonluinen kannel)Ydinaihe: Ohran kylvö, oinas (tai hirvi) ohrassa, mennään katsomaan, eläin potkaisee tai satuttaa, erilaisia jatkoja. Tähän nimikkeeseen on yhdistetty hirvi- ja oinasaihe, koska molemmat mainitaan usein samassakin muistiinpanossa. Johdantona: käki lupaa mettä, ohraa (III).

    • Hirvi ohrassa*

      Hirvi (petra) potkii t. satuttaa sarvilla; Kylvin ohran Ruotsin maalle; Käki lupaa mettä, ohraa; Oinas (ohrassa) potkaisee; Ori (ohrassa) potkaisee*Ks. myös Kanteleen synty (Hirvenluinen kannel; Oinonluinen kannel)*Ydinaihe: Ohran kylvö, oinas (tai hirvi) ohrassa, mennään katsomaan, eläin potkaisee tai satuttaa, erilaisia jatkoja. Tähän nimikkeeseen on yhdistetty hirvi- ja oinasaihe, koska molemmat mainitaan usein samassakin muistiinpanossa. Johdantona: käki lupaa mettä, ohraa (III).

    • Hotari hopeaseppä

      Hotari hopeaseppä -nimi tunkeutunut >Väinämöisen polvenhaava -runon sekä >Ansiotyökosinta-runon alkuun.

    • Hukkunut veli syötiin kalana

      Vrt. Laivassa surmattu veli; lyriikka: >Ei itke iso minua

    • Hämähäkin runo

      Hämähäkin jälki; Hämähäkin luku; Hämähäkin sanat; Hämähäkin virsi; Hämähäkki; RiisiTähän on koottu viitenumerot kertoviin runoihin ja loitsuihin. Ydinaihe: Hämähäkki huoran poika vienyt Jeesuksen villakerän, tapan hämähäkin, nahka Viipuriin, ostan hevosen, jolla lampi lautasilla (ks. >Ihmehevonen, Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla). - Jatkona Raja- ja Pohjois-Karjalassa: >Ajoin Kunnolan kujaan, kolkkasin kodan ovea. >Ihmetupa.

    • Hämähäkin runo*

      Hämähäkin jälki; Hämähäkin luku; Hämähäkin sanat; Hämähäkin virsi; Hämähäkki; Riisi**Tähän on koottu viitenumerot kertoviin runoihin ja loitsuihin. Ydinaihe: Hämähäkki huoran poika vienyt Jeesuksen villakerän, tapan hämähäkin, nahka Viipuriin, ostan hevosen, jolla lampi lautasilla (ks. >Ihmehevonen, Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla). - Jatkona Raja- ja Pohjois-Karjalassa: >Ajoin Kunnolan kujaan, kolkkasin kodan ovea. >Ihmetupa.

    • Hävis Kirjo karjastani, rengit etsimään

      Hävis Kirjo karjastani, rengit etsimään; Hävis miulta laukko lehmä, rengit ja piiat etsimään; Hävis neitonen kaulta (3 koiran kera etsimään); Paimenelta hävisi Kirjo, rengit, piiat etsimäänKs. myös Hevonen kadonnut veljeltä; Paimenlaulut: Kirjo katos karjastaniHävis neitonen kaulta -aihe on yhdistetty tähän, koska etsiminen samantapainen (kahen, kolmen koiran kanssa).

    • Ihmehevonen

      Hevonen syö kaurat räystäältä, veden pilvistä vetää; Hevosella on lampi lautasilla; Olkinen ori; Ori syö kauran räystäältä, veden pilvistäVrt. Häärunot: Sulhasen hevosen ylistysYdinaihe: Hevosella lampi lautasilla, josta noidat vettä lakkivat, syö kaurat räystäältä, juo veden pilvistä. - Pohjoisessa esiintyy usein >Kilpalaulanta-runossa, myös >Päivän päästö -runossa, eteläisillä alueilla mm. runoissa >Hevonen varastetaan oluenjuojalta, >Kyntäjä ja pedot. Loitsuissa >Kateen sanoissa. Häärunoissa: >Sulhasen hevosen ylistys.

    • Ihmehevonen*

      Hevonen syö kaurat räystäältä, veden pilvistä vetää; Hevosella on lampi lautasilla; Olkinen ori; Ori syö kauran räystäältä, veden pilvistä*Vrt. Häärunot: Sulhasen hevosen ylistys*Ydinaihe: Hevosella lampi lautasilla, josta noidat vettä lakkivat, syö kaurat räystäältä, juo veden pilvistä. - Pohjoisessa esiintyy usein >Kilpalaulanta-runossa, myös >Päivän päästö -runossa, eteläisillä alueilla mm. runoissa >Hevonen varastetaan oluenjuojalta, >Kyntäjä ja pedot. Loitsuissa >Kateen sanoissa. Häärunoissa: >Sulhasen hevosen ylistys.

    • Iivana Kojosenpoika

      Joukosen nainen; Kojosen poika; Kojosen pojan kosinta; Sotaan lähtö Iivana KojosenpojanKs. myös Ennen naidun naisen tappo; Tuonelta kosinta; lyriikka: Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomisetYdinaihe: Iivana Kojosenpojan röyhkeä kosinta, matka sulhasen kotiin, jolloin morsian toivoo olevansa mieluummin petojen kidassa; Inkerissä matkaan liittyvät sulhasen morsiamelle esittämät vaatimukset (mitättömien ainesten motiivi yleinen), >Torajoelle riitelemään -meno, morsiamen tappo, piirakan valmistus morsiamesta ja äidille vienti, äidin kiittelyt ja orjan repliikit, piirakan sisällön paljastuminen. Harvoin sulhasen rangaistus tai äidin kuolema. - Piirakka-aiheen ympärille on III- ja IV-alueilla rakentunut >Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset -runo, joka on lyriikassa erikseen. - Iivana Kojosenpojan runo kombinoituu monin eri tavoin muihin runotyyppeihin. Vienassa runoon osin yhdistyy >Kommilta kosinta, jossa ansiotöitä (tähtien ammunta, umpilammin uinti ja suuren hauen pyytäminen, veneenveisto, nieklojen nenillä kävely, puskuriihen puinti) sekä mitättömien ainesten motiivi (557). Inkerissä ja Etelä-Karjalassa Iivana Kojosenpoika on yhdistynyt kosintarunoihin, lähinnä >Konnusta kosintaan ja >Saaresta kosintaan, sekä >Hekon runoon.

    • Iivana Kojosenpoika*

      Joukosen nainen; Kojosen poika; Kojosen pojan kosinta; Sotaan lähtö Iivana Kojosenpojan*Ks. myös Ennen naidun naisen tappo; Tuonelta kosinta; lyriikka: Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset*Ydinaihe: Iivana Kojosenpojan röyhkeä kosinta, matka sulhasen kotiin, jolloin morsian toivoo olevansa mieluummin petojen kidassa; Inkerissä matkaan liittyvät sulhasen morsiamelle esittämät vaatimukset (mitättömien ainesten motiivi yleinen), >Torajoelle riitelemään -meno, morsiamen tappo, piirakan valmistus morsiamesta ja äidille vienti, äidin kiittelyt ja orjan repliikit, piirakan sisällön paljastuminen. Harvoin sulhasen rangaistus tai äidin kuolema. - Piirakka-aiheen ympärille on III- ja IV-alueilla rakentunut >Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset -runo, joka on lyriikassa erikseen. - Iivana Kojosenpojan runo kombinoituu monin eri tavoin muihin runotyyppeihin. Vienassa runoon osin yhdistyy >Kommilta kosinta, jossa ansiotöitä (tähtien ammunta, umpilammin uinti ja suuren hauen pyytäminen, veneenveisto, nieklojen nenillä kävely, puskuriihen puinti) sekä mitättömien ainesten motiivi (557). Inkerissä ja Etelä-Karjalassa Iivana Kojosenpoika on yhdistynyt kosintarunoihin, lähinnä >Konnusta kosintaan ja >Saaresta kosintaan, sekä >Hekon runoon.

    • Iivanan virsi

      Iivana iso isäntä; Iivanan virsi (Viipurin linnan hävitys)Vrt. Jaakko Pontus; Pentin linna; Petri kuuluisa kuningasSisältää runsaasti myös muissa kertovissa runoissa käytettyjä säkeitä, esim. seuraavista runoista: >Veneenveisto, >Laivaretki, >Sammon ryöstö (paistaa pahan veräjät), >Pentin linna (onko linnassa lihoa?), >Lemminkäisen virsi (laskit piän kuin naatin naurihista), >Ahdin ja Kyllikin runo (kiireinen kenkiminen). >Kuoli muinoin musta ruuna -motiivi ja sadan hevosen satulointi -motiivit yleisiä.

    • Iivanan virsi*

      Iivana iso isäntä; Iivanan virsi (Viipurin linnan hävitys)*Vrt. Jaakko Pontus; Pentin linna; Petri kuuluisa kuningas*Sisältää runsaasti myös muissa kertovissa runoissa käytettyjä säkeitä, esim. seuraavista runoista: >Veneenveisto, >Laivaretki, >Sammon ryöstö (paistaa pahan veräjät), >Pentin linna (onko linnassa lihoa?), >Lemminkäisen virsi (laskit piän kuin naatin naurihista), >Ahdin ja Kyllikin runo (kiireinen kenkiminen). >Kuoli muinoin musta ruuna -motiivi ja sadan hevosen satulointi -motiivit yleisiä.

    • Ilmanimmen kosinta

      Ilmanimmen kosinta; Veneenveisto ja polvenhaava; Väinämöisen kosinta

    • Ilmanimmen kosinta*

      Ilmanimmen kosinta; Veneenveisto ja polvenhaava; Väinämöisen kosinta**

    • Ilmarinen kengitti hevosta

      Ilmarinen hevosen kengittäjänäVrt. proosalegenda, jossa Jeesus kengittää hevosen irrottamalla jalat.

    • Ilmarisen takominen

      Ilmarisen miekan taonta; Katkelma Ilmarisen taonnastaKs. myös Kanteleen synty (Kalanluinen kannel,I); Kalevanpojan kosto (I); Kultaneito; Taivaan taontaPikkurunoja ja aihelmia, jotka sisältävät takomisaiheen: Ilmarinen takoo miekan, rautaisen veneen, tuuria tusinan, rautaiset tulukset, vaskivaljaat, >Kalevanpojan kosto -runossa kirveen. >Kanteleen synty (kalanluinen kannel) -runoaihe Vienassa sisältää episodin, jossa Ilmarinen takoo haravan. Pajan kuvaus liittyy usein tähän aiheeseen.

    • Ilmarisen takominen*

      Ilmarisen miekan taonta; Katkelma Ilmarisen taonnasta*Ks. myös Kanteleen synty (Kalanluinen kannel,I); Kalevanpojan kosto (I); Kultaneito; Taivaan taonta*Pikkurunoja ja aihelmia, jotka sisältävät takomisaiheen: Ilmarinen takoo miekan, rautaisen veneen, tuuria tusinan, rautaiset tulukset, vaskivaljaat, >Kalevanpojan kosto -runossa kirveen. >Kanteleen synty (kalanluinen kannel) -runoaihe Vienassa sisältää episodin, jossa Ilmarinen takoo haravan. Pajan kuvaus liittyy usein tähän aiheeseen.

    • Ilolaulu Jesuksesta (Salamnius)

      Matias Salamniuksen runo, jossa >Luojan virrestä säe: Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella.

    • Inkerin virsi

      Inkeri; Inkeri ja Lalmanti; Inkerin runo; Inkerin sulhot; Kosijat rannan mailta; LalmantiKs. myös Kilpakosinta (I)Kuuluu Ritvalan helkavirsisikermään. Inkerin virren muistiinpanoista noin puolet on yhdistynyt >Meren neito, metsän sulho -runoon.

    • Inkerin virsi*

      Inkeri; Inkeri ja Lalmanti; Inkerin runo; Inkerin sulhot; Kosijat rannan mailta; Lalmanti*Ks. myös Kilpakosinta (I)*Kuuluu Ritvalan helkavirsisikermään. Inkerin virren muistiinpanoista noin puolet on yhdistynyt >Meren neito, metsän sulho -runoon.

    • Iro-neito

      Vrt. MarjavirsiIro-neidon runo on kompilaatio, joka sisältää useiden muiden runojen aineksia. Ydinaihe: Iro-neito (joskus Marja tms.) pyhittää, siveyden kuvaus (vrt. >Marjavirsi, >Marketan runo), tulee raskaaksi marjasta/kolmesta hiuksesta, synnyttää kolme poikaa. Nimien anto (vrt. >Väinämöisen tuomio): Väinämöinen, Ilmollinen, Joukahainen. Tämän jälkeen runo jatkuu kolmella vaihtoehtoisella tavalla: 1. Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta. Joukahainen lupaa sisarensa Ogoin. >Kilpalaulanta-jatke on vain osassa VII-aluetta. 2. >Hiidestä kosinta-jatke. Kolme veljestä lähtee kosimaan kaunista Kateriinaa. Ansiotöitä. Paluumatkalla Kateriina karkaa reestä, lauletaan kajavaksi. Tätä jatketta on Aunuksessa, myös Vienassa, Raja-Karjalassa muutama. 3. >Veneenveisto ja laivaretki -jatke. Lauletaan vene ja siihen kultaiset airot. Laivaretkellä vene tarttuu hauen hartioille ja Väinämöinen tappaa hauen. Yleensä tästä ei seuraa mitään, mutta muutamassa tekstissä runo jatkuu kalanluisen kanteleen valmistuksena ja kanteleen soittona. - Eri runojen ainekset ja katkelmat on otettu numeroviitteinä mukaan a.o. runoaiheiden kohdalle. >Marjavirteen on vain yleisviittaus, koska alkujakso on läheisesti samankaltainen.

    • Iro-neito*

      *Vrt. Marjavirsi*Iro-neidon runo on kompilaatio, joka sisältää useiden muiden runojen aineksia. Ydinaihe: Iro-neito (joskus Marja tms.) pyhittää, siveyden kuvaus (vrt. >Marjavirsi, >Marketan runo), tulee raskaaksi marjasta/kolmesta hiuksesta, synnyttää kolme poikaa. Nimien anto (vrt. >Väinämöisen tuomio): Väinämöinen, Ilmollinen, Joukahainen. Tämän jälkeen runo jatkuu kolmella vaihtoehtoisella tavalla: 1. Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta. Joukahainen lupaa sisarensa Ogoin. >Kilpalaulanta-jatke on vain osassa VII-aluetta. 2. >Hiidestä kosinta-jatke. Kolme veljestä lähtee kosimaan kaunista Kateriinaa. Ansiotöitä. Paluumatkalla Kateriina karkaa reestä, lauletaan kajavaksi. Tätä jatketta on Aunuksessa, myös Vienassa, Raja-Karjalassa muutama. 3. >Veneenveisto ja laivaretki -jatke. Lauletaan vene ja siihen kultaiset airot. Laivaretkellä vene tarttuu hauen hartioille ja Väinämöinen tappaa hauen. Yleensä tästä ei seuraa mitään, mutta muutamassa tekstissä runo jatkuu kalanluisen kanteleen valmistuksena ja kanteleen soittona. - Eri runojen ainekset ja katkelmat on otettu numeroviitteinä mukaan a.o. runoaiheiden kohdalle. >Marjavirteen on vain yleisviittaus, koska alkujakso on läheisesti samankaltainen.

    • Iski tulta Ilmarinta

      Motiivi liittyy >Nurmen neito -aiheeseen (tai >Neitoa kositaan eri paikkoihin).

    • Iso hauki

      Soua, soua, soutajaisen; Soua soutaja venonen; Soua suurta haukeaYdinaihe: Saadaan suuri hauki, jonka osat jaetaan eri tahoille. Alussa soutamiskehotuksia. Aihe esiintyy monesti kalastusloitsuissa, joista pyritty poimimaan tähän. Vrt. monet eläimenjakoaiheet paikallisissa lauluissa ja lastenlauluissa, joissa kiinni saadun eläimen osat jaetaan eri henkilöille; esim. >Jos minä kirpun kiinni saisin.

    • Iso hauki*

      Soua, soua, soutajaisen; Soua soutaja venonen; Soua suurta haukea**Ydinaihe: Saadaan suuri hauki, jonka osat jaetaan eri tahoille. Alussa soutamiskehotuksia. Aihe esiintyy monesti kalastusloitsuissa, joista pyritty poimimaan tähän. Vrt. monet eläimenjakoaiheet paikallisissa lauluissa ja lastenlauluissa, joissa kiinni saadun eläimen osat jaetaan eri henkilöille; esim. >Jos minä kirpun kiinni saisin.

    • Iso härkä

      Ison härän runoVrt. Iso sika; Iso tammiEsiintyy myös >Pakeneva-runon yhteydessä.

    • Iso härkä*

      Ison härän runo*Vrt. Iso sika; Iso tammi*Esiintyy myös >Pakeneva-runon yhteydessä.

    • Iso kokko

      Kokko Turjanmaalta; Tuli kokko PohjolastaKs. myös Sammon ryöstö; Sotasanomat

    • Iso sika

      Ison sian runoVrt. Iso härkä; Iso tammi

    • Iso sika*

      Ison sian runo*Vrt. Iso härkä; Iso tammi*

    • Iso tammi

      Paksu tammi; Tammenkaataja-veliPohjoiset alueet: ks. myös tautiloitsut: Pistos Vrt. Onkos tuota teiän maalla - koivu, tammi, kuusiKokonaiskuvan saamiseksi Ison tammen runosta on välttämätöntä katsoa myös kaikki >Pistoksen loitsun yhteydessä esiintyvät Ison tammen tekstit, sillä tähän on poimittu viitteet vain niihin teksteihin, joissa ei ole selkeästi loitsuun kuuluvia pistoksen sanoja (pistosnuolten synty ja ampuminen). Vienassa Iso tammi esiintyy myös >Tulen synnyn osana, viitteet poimittu tähän. Ison tammen runoon liittyy erilaisia johdantoja: >Jouduin juottoon jumalan (ks. tätä) erityisesti Länsi-Inkerissä, >Neljä neittä löytää terhon (ks. tätä) erityisesti Keski-Inkerissä. Muita johdantoaiheita: Löysin tieltä tammen terhon, >Laulan tähän taloon tammen tanhualle; >Kirjo katos karjastani. Loppujaksoista Länsi-Inkerissä on yleisin aihe >Virpoi otti saunan selkäänsä (ks. tätä). Luoja kylpemään -aihelma on harvinainen (IV2 1846-1847).

    • Iso tammi*

      Paksu tammi; Tammenkaataja-veli*Pohjoiset alueet: ks. myös tautiloitsut: Pistos Vrt. Onkos tuota teiän maalla - koivu, tammi, kuusi*Kokonaiskuvan saamiseksi Ison tammen runosta on välttämätöntä katsoa myös kaikki >Pistoksen loitsun yhteydessä esiintyvät Ison tammen tekstit, sillä tähän on poimittu viitteet vain niihin teksteihin, joissa ei ole selkeästi loitsuun kuuluvia pistoksen sanoja (pistosnuolten synty ja ampuminen). Vienassa Iso tammi esiintyy myös >Tulen synnyn osana, viitteet poimittu tähän. Ison tammen runoon liittyy erilaisia johdantoja: >Jouduin juottoon jumalan (ks. tätä) erityisesti Länsi-Inkerissä, >Neljä neittä löytää terhon (ks. tätä) erityisesti Keski-Inkerissä. Muita johdantoaiheita: Löysin tieltä tammen terhon, >Laulan tähän taloon tammen tanhualle; >Kirjo katos karjastani. Loppujaksoista Länsi-Inkerissä on yleisin aihe >Virpoi otti saunan selkäänsä (ks. tätä). Luoja kylpemään -aihelma on harvinainen (IV2 1846-1847).

    • Itketkö sinä minua?

      Itkeekö emo minuista, ainoata poikaa; Itketkö isä, emo minua (Sulho kirjan linnasta lähetti); Itkun tiedustelu; Veikon sotaanlähtöVrt. Kuolonsanomat; lyriikka: Ei itke iso minua

    • Itketkö sinä minua?*

      Itkeekö emo minuista, ainoata poikaa; Itketkö isä, emo minua (Sulho kirjan linnasta lähetti); Itkun tiedustelu; Veikon sotaanlähtö*Vrt. Kuolonsanomat; lyriikka: Ei itke iso minua*

    • Jaakko Pontus

      Pontuksen laivaretki; Pontuksen runo; Pontus; Puntuksen virsiKs. myös Iso härkä (III); Pentin linna Vrt. Iivanan virsi; Petri kuuluisa kuningas

    • Jaakko Pontus*

      Pontuksen laivaretki; Pontuksen runo; Pontus; Puntuksen virsi*Ks. myös Iso härkä (III); Pentin linna Vrt. Iivanan virsi; Petri kuuluisa kuningas*

    • Jaanin laiva

      Ydinaihe: Sisar pyytää laivaa (Jaanikkeni, kaanikkeni) mennäkseen katsomaan, mitä veljelle on tapahtunut (onko sodassa, paimenena, venakko vienyt). Veli tulee karjasta kotiin, jatko: >Suka mereen, >Miekka merestä.

    • Jalka kiveen

      Motiivina pitkässä ketjussa. Länsi-Inkerissä ketju on kiinteimmillään seuraava: Läksin koista kulkemaan/>Kouluun kotoa, jalka kiveen, nurmelle itkemään, vello noutamaan (Nurmi-Tuomas tms.), kuuttaren kujille, Tuuteriin, >Kultalangan katkeaminen, >Kyynelten vierintä.

    • Jalka kiveen*

      **Motiivina pitkässä ketjussa. Länsi-Inkerissä ketju on kiinteimmillään seuraava: Läksin koista kulkemaan/>Kouluun kotoa, jalka kiveen, nurmelle itkemään, vello noutamaan (Nurmi-Tuomas tms.), kuuttaren kujille, Tuuteriin, >Kultalangan katkeaminen, >Kyynelten vierintä.

    • Jeesus juotti hevosta Jordanista

    • Jouduin juottoon jumalan

      Johdantona >Iso tammi -runoon.

    • Juomarin kaupunkimatka

      Heinien myyjä; Kaupunginmatka (juopon); Kuokin mie kesoisen päivänVrt. Naisten lauluja: Juomarin kuvausYdinaihe: Läksin raukka raatamaan - kuokin kesoisen päivän, kokosin heinäkuorman - vein heinät kaupunkiin, ostin villoja, jauhoja - join kapakassa pullon, toisen (nukahdin) - villat ja jauhot varastettiin - paluu kotiin, jossa vaimo pieksää (tai itse pieksää vaimon). - Vrt. naisten lauluissa >Juomarin kuvaus (miehen kotiinpaluu naisen näkökulmasta).

    • Juomarin kaupunkimatka*

      Heinien myyjä; Kaupunginmatka (juopon); Kuokin mie kesoisen päivän*Vrt. Naisten lauluja: Juomarin kuvaus*Ydinaihe: Läksin raukka raatamaan - kuokin kesoisen päivän, kokosin heinäkuorman - vein heinät kaupunkiin, ostin villoja, jauhoja - join kapakassa pullon, toisen (nukahdin) - villat ja jauhot varastettiin - paluu kotiin, jossa vaimo pieksää (tai itse pieksää vaimon). - Vrt. naisten lauluissa >Juomarin kuvaus (miehen kotiinpaluu naisen näkökulmasta).

    • Kaarle-herttuan runo

      Kaarle herttuan virsiRuno Kaarle-herttuan sotaretkistä Suomeen 1597 ja 1599.

    • Kaarlon sota

      Runo Ruotsin kuninkaan Kaarle IX:n sodasta Venäjää vastaan. Huom. kivinen kakku -aihelma (vrt. paimenlaulut, Kalevanpojan kosto): 1064, 1068, 1070-1072, 1075-1076).

    • Kadonnut neito

      Vrt. Metsästysretkelle hävinnyt poika; Marjavirsi; Lapsenetsintävirsi; Marketan runo. Vrt. lyriikka: Oisin kuollut kolmiöisnäKaksi kompilaatiota, joissa osia eri runoaiheista.

    • Kaivot kaikki kuivuneet

      Ks. myös Vesitiellä viipynyt; Vettä näkemätön poikaSekä eeppisissä että lyyrisissä runoissa esiintyvä motiivi, vrt. tähän usein yhdistyvä >Meri kuivi kuutta syltä. Epiikassa tavallisimmin >Vesitiellä viipynyt -runossa. Lyriikassa erilaisissa huolirunoketjuissa, >Kun mie synnyin synnin maalle -aiheessa ja >Isän kotona ja/tai toiselassa -runostossa.

    • Kalervo ja Untamo

      Kalevan lapset; Kolmiöisnä katkaisin kapalovyöni; Kullervo; Untamo ja Kalervo; Viisi viikaterania, kuusi kirveskuokkaa, sata sahran kappalettaYdinaihe: Johdanto (erityisesti Inkerissä): Kasvatti emo kanoja (vrt. lyriikka: >Kasvatti emo kanoja ja >Haukka hajotti emon lapset), köyhän pelto, kanto kasvoi meressä. Kalervon ja Untamon kasvaminen (vrt. >Piispa Henrikin surmavirren alku) Kalervon ja Untamon vihamielisyydet. Sodan alku: havaitaan ikkunasta Untamon joukkojen tulo, emon pään karsiminen, metsän aseistaminen. Kalervon väen tuho. Lapsi kätkyessä nauraa miekalle, kätkyen heilunnan kuvaus. Poikaa yritetään tuhota eri tavoin. Rovion rakentaminen ja poltto, lapsi leikkii hiilillä, mittaa lusikalla meren vettä yms. Jatkona usein >Kalevanpojan kosto, joka on pyritty poimimaan erikseen (tarkistettava).(Ks. Sananlaskut: >Melkein on meressä vettä.)

    • Kalervo ja Untamo*

      Kalevan lapset; Kolmiöisnä katkaisin kapalovyöni; Kullervo; Untamo ja Kalervo; Viisi viikaterania, kuusi kirveskuokkaa, sata sahran kappaletta**Ydinaihe: Johdanto (erityisesti Inkerissä): Kasvatti emo kanoja (vrt. lyriikka: >Kasvatti emo kanoja ja >Haukka hajotti emon lapset), köyhän pelto, kanto kasvoi meressä. Kalervon ja Untamon kasvaminen (vrt. >Piispa Henrikin surmavirren alku) Kalervon ja Untamon vihamielisyydet. Sodan alku: havaitaan ikkunasta Untamon joukkojen tulo, emon pään karsiminen, metsän aseistaminen. Kalervon väen tuho. Lapsi kätkyessä nauraa miekalle, kätkyen heilunnan kuvaus. Poikaa yritetään tuhota eri tavoin. Rovion rakentaminen ja poltto, lapsi leikkii hiilillä, mittaa lusikalla meren vettä yms. Jatkona usein >Kalevanpojan kosto, joka on pyritty poimimaan erikseen (tarkistettava).(Ks. Sananlaskut: >Melkein on meressä vettä.)

    • Kaleva poikineen etsi elosijaa

      Laulaja Mari Kemiläinen, oppinut Reijo Kemiläiseltä. Sepitteen tuntuinen, mutta myyttisiä nimiä/motiiveja.

    • Kalevalasta opittuja

      Kirjasta opittuja?Kalevalan vaikutus on näissä teksteissä ilmeinen. Otsikko on sikäli huono, että SKVR:ssa on julkaistu varmasti muitakin kirjallisperäisiä tekstejä.

    • Kalevanpojan kosto

      Kalehvan poika; Kalevanpoika; Kalevanpojan syntymä ja kosto; Kullervo-runojen katkelmia; Paimenelle kivinen leipä; Yks' on veitsi viekkahuttaYdinaihe: Väkivahva Kalevanpoika pannaan erilaisiin töihin (nuotan soutaminen, tarpominen, lapsen katsominen), epäonnistuu. Lähetetään paimeneen, kivi leivässä (kivinen kakku -aihelma, ks. paimenlaulut: >Kulu päivä, kulje päivä). Kalevanpoika ajaa pedot kartanolle, muuttaa karjan pedoiksi, tekee luikun Laukon luista. Pedot raatelevat tai tappavat emännän. Etelässä nivoutunut >Kalervon ja Untamon runoon, Pohjoisessa harvinainen motiivi: rukoillaan Ukko ylijumalaa tappamaan Kalevanpoika. Kalevanpoika nostaa tuulen: I1 72. Kalevanpojan surma myös pohjoisessa, harvinainen.

    • Kalevanpojan kosto*

      Kalehvan poika; Kalevanpoika; Kalevanpojan syntymä ja kosto; Kullervo-runojen katkelmia; Paimenelle kivinen leipä; Yks' on veitsi viekkahutta**Ydinaihe: Väkivahva Kalevanpoika pannaan erilaisiin töihin (nuotan soutaminen, tarpominen, lapsen katsominen), epäonnistuu. Lähetetään paimeneen, kivi leivässä (kivinen kakku -aihelma, ks. paimenlaulut: >Kulu päivä, kulje päivä). Kalevanpoika ajaa pedot kartanolle, muuttaa karjan pedoiksi, tekee luikun Laukon luista. Pedot raatelevat tai tappavat emännän. Etelässä nivoutunut >Kalervon ja Untamon runoon, Pohjoisessa harvinainen motiivi: rukoillaan Ukko ylijumalaa tappamaan Kalevanpoika. Kalevanpoika nostaa tuulen: I1 72. Kalevanpojan surma myös pohjoisessa, harvinainen.

    • Kalojen synty täistä

      Täistä kasvoi siiat (kalat)

    • Kannan rahaa Tanilan linnan takaa

      Lahti (vaikka) minä rahaa kannan, takaa Tanilan linnan, liikkiö sianlihaa, karpio kanan munia, kiulun täyren kiiskisiä, ammeen täyren ahvenia. (Kuulta Uudessakaupungissa n. 1850)

    • Kanteleen soitto

      Sokea poika soitteliKs. myös Kyynelten vierintä

    • Kanteleen soitto*

      Sokea poika soitteli*Ks. myös Kyynelten vierintä*

    • Kanteleen synty

      Hirvensarvesta soitin; Kanteloinen tuo minulle; Kauon kannel; Ohrat Viron saralle; Oinonsarvinen kanteleTähän on yhdistetty kaikki >Kanteleen synty -aiheisten runojen viitteet. Pohjoisilla runoalueilla pääasiassa vallitsee kalanluinen kannel -runotyyppi, mutta tätä tavataan vähän myös alueilta IV, V ja XIII. Eteläisiä runoalueita hallitsee hirvensarvinen ja oinonsarvinen kantele, joskin hirvensarvinen kannel esiintyy myös alueella VII ja oinonluista kannelta tavataan Savosta. Runojen kantele on valmistettu moninaisista aineksista ja usein niitä yhdistellen. Seuraavassa luettelo kanteleen kopan keskeisistä valmistustarpeista: hirvensarvet, hellonsarvet, poropeuran polviluut (VII: "Kauon kannel") oinonsarvet, lehmän luut, peuran luut, kalan luut (murut, ruodot, hauen leukaluut, kalan evät, lohen pyrstö), kokon luut (I4 2153), sorsan luut, sormiluut (I1 620>365, 622>120), 665>121), koivu (V1 145-146, 157, XII1 80, XIII1 303, 308, 315-316, 318, 320), kuusi (I1 617-617a, II 166), tammi (VII1 565), vaahtera (III1 307, 724-725, III2 2165), teräs (XIII2 4724).

    • Kanteleen synty*

      Hirvensarvesta soitin; Kanteloinen tuo minulle; Kauon kannel; Ohrat Viron saralle; Oinonsarvinen kantele**Tähän on yhdistetty kaikki >Kanteleen synty -aiheisten runojen viitteet. Pohjoisilla runoalueilla pääasiassa vallitsee kalanluinen kannel -runotyyppi, mutta tätä tavataan vähän myös alueilta IV, V ja XIII. Eteläisiä runoalueita hallitsee hirvensarvinen ja oinonsarvinen kantele, joskin hirvensarvinen kannel esiintyy myös alueella VII ja oinonluista kannelta tavataan Savosta. Runojen kantele on valmistettu moninaisista aineksista ja usein niitä yhdistellen. Seuraavassa luettelo kanteleen kopan keskeisistä valmistustarpeista: hirvensarvet, hellonsarvet, poropeuran polviluut (VII: "Kauon kannel") oinonsarvet, lehmän luut, peuran luut, kalan luut (murut, ruodot, hauen leukaluut, kalan evät, lohen pyrstö), kokon luut (I4 2153), sorsan luut, sormiluut (I1 620>365, 622>120), 665>121), koivu (V1 145-146, 157, XII1 80, XIII1 303, 308, 315-316, 318, 320), kuusi (I1 617-617a, II 166), tammi (VII1 565), vaahtera (III1 307, 724-725, III2 2165), teräs (XIII2 4724).

    • Kanto kaatui - itkien kotiin

      Ydinaihe: Tyttö menee metsään poimimaan marjoja, paimenten kaskessa kaatuu kanto, tyttö pelästyy, itkien kotiin, kaatuu kuolleena maahan. Äiti lähtee hakemaan parannusta. - Jatko tautiloitsua: "metsän nenän päästäminen". Vrt. muut itkien kotiin -laulut (>Varas vie koristeet ym.)

    • Kanto meressä

      Kanto kasvoi mereen; Mätäs kahtiaks. myös Kalervo ja UntamoLänsi-Inkerissä yleinen >Kalervo ja Untamo -runon johdannossa: kanto kasvaa mereen, halkeaa, esiin astuvat Kalervo ja Untamo.

    • Karhu kaasi Annikin lehmät

      Annikki laski lehmänsä leholle, karhu kaasiVrt. Kyntäjä ja pedot

    • Karhunnahkassa kirkonmäelle

      Karhun-, sudennahkaPitkän ketjun loppujakso: Liuvuin soita, liuvuin maita, ammuin suden, karhun, karhunnahkassa kirkonmäelle, akat kyselevät: kenen poika?

    • Karjalan kasket palavat

      Karjalan kas(k)et palavat; Saaren saunat lämpiävät; Saarenmaan saunat lämpiävätVrt. Saarenmaan palo

    • Kasvatti emo kanoja

      Kasvatin ma kerran kanoja; Kasvatti emo kanoja paljon; Kasvatti emo kanoja parvenKs. myös Kalervo ja Untamo; Marketan runo; lyriikka: Emo erotti muista lapsista; Haukka hajotti emon lapsetYdinaihe: Emo kasvatti kanoja, syötti, asetti aidalle. Tuli haukka ja hajotti, kantoi kanat eri paikkoihin: Karjalaan, Venäjänmaalle. - Yleinen johdantoaihe eri runoissa epiikassa sekä lyyrisissä ketjuissa, myös häärunoissa. >Kalervo ja Untamo -runossa yleinen johdanto Inkerissä. >Marketan runossa tavataan johdantona Aunuksesta, Inkeristä (V1 588), VII-alueelta, jossa aiheen muunnelmia: >Helena hyvä emäntä tai Lokka kasvatti kanoja. Voi esiintyä myös itsenäisenä pikkurunona. Joskus minämuotoinen.

    • Kasvoi miirun mieltä myöten - miekka

      Kasvo miull aino veikko - miirun mieltä myöten; Kasvoi miirun mieltä myöten - miiru pyysi miekka vyöllä; Miiru pyysi miekka vyöllä; Sotamieheksi ei suotuKs. myös Sotamiehenotto; Naistenlaulut: Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi; Huolilaulut: Ei ne kasva kaikki lapsetYdinaihe kasvu sotaa varten. IV-XIII-alueilla johdannossa usein samoja säkeitä kuin huolirunossa >Ei ne kasva kaikki lapset. Sekä johdantona että jatkona joskus samoja aihelmia kuin >Sotamiehenotto -runossa (Kasvo miull aino veikko; Pyssy annettiin akaksi).

    • Kasvoi neito Kaarelassa

      Kasvoi neito Saksan (Suomen) maassa; Kiitetty neito; Neito kasvoi Kaaritsassa, Saksan maassa; Neito kasvoi Saksan maallaKs. myös Katrina kotikananen; Taivaanvalojen kosintaInkerin ja Etelä-Karjalan lukuisia kosinta-aiheisia runoja aloittava motiivi. Jatkona erilaisia kosinta-aiheita: neitoa kositaan taivaanvaloille, Kurjalaan, rantuelle, Tuuteriin, varkaalle, Nurmi-Tuomaalle (ks. esim. >Taivaanvalojen kosinta; >Neitoa kositaan eri paikkoihin). Aloittaa usein myös >Katrina kotikananen -runon.

    • Kasvoi neito Kaarelassa*

      Kasvoi neito Saksan (Suomen) maassa; Kiitetty neito; Neito kasvoi Kaaritsassa, Saksan maassa; Neito kasvoi Saksan maalla*Ks. myös Katrina kotikananen; Taivaanvalojen kosinta*Inkerin ja Etelä-Karjalan lukuisia kosinta-aiheisia runoja aloittava motiivi. Jatkona erilaisia kosinta-aiheita: neitoa kositaan taivaanvaloille, Kurjalaan, rantuelle, Tuuteriin, varkaalle, Nurmi-Tuomaalle (ks. esim. >Taivaanvalojen kosinta; >Neitoa kositaan eri paikkoihin). Aloittaa usein myös >Katrina kotikananen -runon.

    • Katri ja ulaani

    • Katriina vastaksessa

      Vrt. Marketan runo; Neidon kankaankudonta; Vastantaitto; Vesitieltä pilviin viety neitoYdinaihe: Neito menee taittamaan vastaksia, nukahtaa mättäälle, kaksi Jumalan miestä vie hänet. Isä etsii, tyttö taivaalla kutomassa, ei voi lähteä, koska kutomiset ovat kesken.

    • Katriinan poltto

      Kaisa ja Ruotus; Katjoi kangasta kutoo; Pohjan neidon polttaminen; Portimo pinollaVrt. Neidon kankaankudonta; HÄÄRUNOT, MORSIAMEN YLISTYS: Suihki sukkula kädessäYdinaihe: Neito (Kaia, Katrina, Pohjan neito tms.) kutoo kangasta taitavasti (sukkula "kuin portimo pinossa"), Ruotus houkuttelee häntä puolisokseen, neito kieltäytyy. Rovion rakentaminen. Neito työnnetään tuleen, ei pala. Pyhän Katariinan legendan suomalaisversio.

    • Katriinan poltto*

      Kaisa ja Ruotus; Katjoi kangasta kutoo; Pohjan neidon polttaminen; Portimo pinolla*Vrt. Neidon kankaankudonta; HÄÄRUNOT, MORSIAMEN YLISTYS: Suihki sukkula kädessä*Ydinaihe: Neito (Kaia, Katrina, Pohjan neito tms.) kutoo kangasta taitavasti (sukkula "kuin portimo pinossa"), Ruotus houkuttelee häntä puolisokseen, neito kieltäytyy. Rovion rakentaminen. Neito työnnetään tuleen, ei pala. Pyhän Katariinan legendan suomalaisversio.

    • Katrina kotikananen

      Pidin viidet vitjat poikki; Vetoisaine vieträ piika kasvoi kauan kotona; LYRIIKKA, NAISTENLAULUT: Alkoit vellot vertaellaVrt. Hekon runo, Marketan runoYdinaihe: III: Katrina kotikananen kasvaa kotona, patojen ja astioiden rikkominen, ihmettely: miksi kosijat eivät tule ("kositaan kuolasuita, ei minnuu, suon kukaista, maan kukaista"), lopulta kosijat tulevat. IV: Katrina kotikananen kasvaa kotona, ei toruta, rikkoo astioita, perhe alkaa moittia. K. menee hakemaan vettä, kuulee petojen ulvonnan, toivoo kuolevansa. Miniä neuvoo leikkaamaan kaisloja ja tekemään poroa. K. tekee näin, ja kosijat tulevat (erilaisia kosijoita, mm. taivaanvalot). - Katrina kotikananen voi olla vain alkuna toiseen runoon, mm. >Lohikäärme ja neito -runoon, >Oljamissa käyntiin, >Lapsenetsintävirteen, >Miehentappajaneitoon. Kotona olon kuvaus -motiivi tavataan myös >Mataleenan virrestä, >Marjavirrestä, >Marketan runosta ja >Iro-neidon runosta. >Hekon runossa ja >Katrina kotikanasessa on yhteisiä motiiveja: >Päätään pesemätön tyttö, >Päänpesu porolla ja lipeällä, >Taivaanvalojen kosinta.

    • Katrina kotikananen*

      Pidin viidet vitjat poikki; Vetoisaine vieträ piika kasvoi kauan kotona; LYRIIKKA, NAISTENLAULUT: Alkoit vellot vertaella*Vrt. Hekon runo, Marketan runo*Ydinaihe: III: Katrina kotikananen kasvaa kotona, patojen ja astioiden rikkominen, ihmettely: miksi kosijat eivät tule ("kositaan kuolasuita, ei minnuu, suon kukaista, maan kukaista"), lopulta kosijat tulevat. IV: Katrina kotikananen kasvaa kotona, ei toruta, rikkoo astioita, perhe alkaa moittia. K. menee hakemaan vettä, kuulee petojen ulvonnan, toivoo kuolevansa. Miniä neuvoo leikkaamaan kaisloja ja tekemään poroa. K. tekee näin, ja kosijat tulevat (erilaisia kosijoita, mm. taivaanvalot). - Katrina kotikananen voi olla vain alkuna toiseen runoon, mm. >Lohikäärme ja neito -runoon, >Oljamissa käyntiin, >Lapsenetsintävirteen, >Miehentappajaneitoon. Kotona olon kuvaus -motiivi tavataan myös >Mataleenan virrestä, >Marjavirrestä, >Marketan runosta ja >Iro-neidon runosta. >Hekon runossa ja >Katrina kotikanasessa on yhteisiä motiiveja: >Päätään pesemätön tyttö, >Päänpesu porolla ja lipeällä, >Taivaanvalojen kosinta.

    • Kaukamoisen virsi

      Kaukamoinen, Kauko; Kaukamoinen (miekan mittely), äidin tiedusteluKs. myös Lemminkäisen virsi; Saaren neidot; lyriikka: Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoillaKaukamoisen virsi ja >Lemminkäisen virsi risteytyvät toisiinsa pohjoisilla runoalueilla. Siksi tähän on koottu pohjoisen alueilta pelkästään ne numerot, joissa ei ole lainkaan >Lemminkäisen virttä (mm. Ahti-Kauko-Veitikka -kliseeaihelma), ja kaikki Kaukamoinen-Lemminkäinen -risteytymät on merkitty >Lemminkäisen virteen. - Matti Kuusen (1980) luonnehdinnan mukaan Kaukamoisen virren alkuperäinen ydinaihe on seuraava: hurjat juomingit, kaksintaistelu miekoin, pako merentakaisen Saaren iloihin ja iloista.

    • Kaukamoisen virsi*

      Kaukamoinen, Kauko; Kaukamoinen (miekan mittely), äidin tiedustelu*Ks. myös Lemminkäisen virsi; Saaren neidot; lyriikka: Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoilla*Kaukamoisen virsi ja >Lemminkäisen virsi risteytyvät toisiinsa pohjoisilla runoalueilla. Siksi tähän on koottu pohjoisen alueilta pelkästään ne numerot, joissa ei ole lainkaan >Lemminkäisen virttä (mm. Ahti-Kauko-Veitikka -kliseeaihelma), ja kaikki Kaukamoinen-Lemminkäinen -risteytymät on merkitty >Lemminkäisen virteen. - Matti Kuusen (1980) luonnehdinnan mukaan Kaukamoisen virren alkuperäinen ydinaihe on seuraava: hurjat juomingit, kaksintaistelu miekoin, pako merentakaisen Saaren iloihin ja iloista.

    • Keinotekoinen vaimo

      Ydinaihe: Mies tekee itselleen vaimon kaalinkerästä (pää), kävystä (nenä), jne. Vrt. >Hiiden hirven hiihdäntä, jossa hiidet tekevät hirven eri osista.

    • Kelvoton nainen

      Jatkona >Hevonen varastettu oluenjuojalta -runon alkujaksoon. Mies tuo lihavan naisen kotiin, tämä rikkoo riihen ja jauhinkiven.

    • Ken huutaa kostiin

      Kertauslaulu, jossa verrataan omaisten ja sulhasen pyyntöä (vierailulle, kylyyn) sulhasen eduksi. Tyttö vetoaa kieltävissä vastauksissaan kylmään veteen ja pimeään yöhön; samoja säkeitä käyttää neito myös >Utkanen uipi -kertauslaulussa.

    • Kenpä saarella savua polttaa?

      Mitä sulho raateloo?Kenpä saarella savua polttaa? Miiloi saarella savua polttaa. Midäbä hän sielä ruadau? Kokkiia koriasta kiriuttau, aizoia azettau, vembelie verestäy.

    • Keträsin kesoisen päivän

      Keträsin kesoiset päivät; Keträsin kesäset päivätKs. myös työlaulut: Keträsin kesoiset päivät - kylän keriäKehräämistä kuvaava säesarja: Keträsin kesäisen päivän kultaisesta kuontalosta, vaskisellä värttinällä; joskus kuvataan miten värttinä väsyy, kehrääjä ei. Johdantona mm. >Sulhonsa kylvettäjä -runossa (IV), joskus lyyrisessä ketjussa säeparina.

    • Keträsin kesoisen päivän*

      Keträsin kesoiset päivät; Keträsin kesäset päivät*Ks. myös työlaulut: Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä*Kehräämistä kuvaava säesarja: Keträsin kesäisen päivän kultaisesta kuontalosta, vaskisellä värttinällä; joskus kuvataan miten värttinä väsyy, kehrääjä ei. Johdantona mm. >Sulhonsa kylvettäjä -runossa (IV), joskus lyyrisessä ketjussa säeparina.

    • Kilpakosinta

      Ks. myös AnsiotyökosintaViittaus >Ansiotyökosintaan (nimike koskee runoryhmää, joka sisältää useita ansiotyökosinnan sisältäviä runoaiheita) on aiheellinen sikäli, että ansiotöitä esiintyy myös >Kilpakosinnassa. Ydinaihe: Neito vedenhaussa, vaatteita pesemässä, tähyily merelle. Dialogi mereltä tulijan kanssa, tämä valehtelee matkansa tarkoituksen. Pajadialogi. Ilmarisen matkavalmistelut ja ajo Pohjolaan. Koiradialogi. Erilaiset ansiotyöt, sammon taonta voi olla yhtenä; hauen pyydystys, johon liittyy kokon ja hauen taistelu (ei ole merkitty erikseen). Morsian lokiksi.

    • Kilpakosinta*

      *Ks. myös Ansiotyökosinta*Viittaus >Ansiotyökosintaan (nimike koskee runoryhmää, joka sisältää useita ansiotyökosinnan sisältäviä runoaiheita) on aiheellinen sikäli, että ansiotöitä esiintyy myös >Kilpakosinnassa. Ydinaihe: Neito vedenhaussa, vaatteita pesemässä, tähyily merelle. Dialogi mereltä tulijan kanssa, tämä valehtelee matkansa tarkoituksen. Pajadialogi. Ilmarisen matkavalmistelut ja ajo Pohjolaan. Koiradialogi. Erilaiset ansiotyöt, sammon taonta voi olla yhtenä; hauen pyydystys, johon liittyy kokon ja hauen taistelu (ei ole merkitty erikseen). Morsian lokiksi.

    • Kilpalaulanta

      Inkerissä (III) Kilpalaulanta sisältää mereen silta yksiöisistä vesoista -mahdottomuusmotiivin sekä meren kyntäminen ja meren pohjan polttaminen -motiivin alueilla III, IV, V. Pohjoisessa Kilpalaulannan yleinen kliseeaihelma "suin lumehen, päin vitihin" liittyy >Viron orja ja isäntä -runoon. Väinämöisen ja Joukahaisen yhteenotto on aiheena myös seuraavissa: >Väinämöinen veistää tulivenettä, >Väinämöisen ja Jouhkavaisen kutsuminen (ks. näitä).

    • Kilpalaulanta*

      **Inkerissä (III) Kilpalaulanta sisältää mereen silta yksiöisistä vesoista -mahdottomuusmotiivin sekä meren kyntäminen ja meren pohjan polttaminen -motiivin alueilla III, IV, V. Pohjoisessa Kilpalaulannan yleinen kliseeaihelma "suin lumehen, päin vitihin" liittyy >Viron orja ja isäntä -runoon. Väinämöisen ja Joukahaisen yhteenotto on aiheena myös seuraavissa: >Väinämöinen veistää tulivenettä, >Väinämöisen ja Jouhkavaisen kutsuminen (ks. näitä).

    • Kirkko tehdään, minne lastut lankeavat

      Kirkkojen rakennusmuistelmia; Kivikirkko tehtäköön; Mihin lastu singahtaa, siihen kirkkoTässä on yhdistetty kirkon rakentaminen -aiheisia, osin erilaisia runokatkelmia. Vrt. >Piispa Henrikin surmavirsi, jossa kirkko rakennetaan siihen paikkaan, mihin härät seisahtuvat.

    • Kirkkomatkalla vaatteensa ryvettänyt neito

      Vrt. Varas vie koristeet; Vastantaitto

    • Kirkon tarvisaineiden etsintä

      Kirkon tarvispuun etsintäVrt. Venepuun etsintä

    • Kirkon tarvisaineiden etsintä*

      Kirkon tarvispuun etsintä*Vrt. Venepuun etsintä*

    • Kiusasin kivelle uida

      Kiistasin kivelle viija; Kivellä soutu; Läksin uimaan kivelle; Neito kivelle pakoon; Uimaan kivelleKiven pettäminen - paasi pohjaan putosi, pakeni - on useimmiten johdantona >Sormin soutaminen -aihelmaan. Vrt. vaihtoehtoinen >Luulin lumpeen pitävän (LYRIIKKA). Esim. XIII 739 itsenäinen, jatkona jauhajan formula: Kivi kisko hartiani, paasi paitani repäsi (ks. >Jauhaessa).

    • Kiusasin kivelle uida*

      Kiistasin kivelle viija; Kivellä soutu; Läksin uimaan kivelle; Neito kivelle pakoon; Uimaan kivelle**Kiven pettäminen - paasi pohjaan putosi, pakeni - on useimmiten johdantona >Sormin soutaminen -aihelmaan. Vrt. vaihtoehtoinen >Luulin lumpeen pitävän (LYRIIKKA). Esim. XIII 739 itsenäinen, jatkona jauhajan formula: Kivi kisko hartiani, paasi paitani repäsi (ks. >Jauhaessa).

    • Kivestä kirja

      Kiveen kirja; Kivikirjan, taulun meren kivelle

    • Kodin hävittäjä

      Lauri poika LappalainenVrt. Iso sikaYdinaihe: Lauri poika Lappalainen möi maansa, joi elonsa, rupesi rengiksi; jatkuu useimmiten >Ison sian runona.

    • Koiran lypsäjä Anni

      Vello ajo Annin lypsämään>Suomen silta- ja >Vuohella sotaan -runoihin liittyvä episodi: Anni määrätään lypsämään koiraa ja hän saa padan täyteen maitoa.

    • Kojosen pojan veneen kaatoi tuuli

      Tuuli kaatoi Kojosenpojan veneen

    • Kolme jokea juoksi kotini ympäri

      Join oluena omaniYdinaihe: Kolme jokea, yksi viinaa, toinen piimää, kolmas punaista olutta. Liittyy >Hevonen kadonnut veljeltä -runoon.

    • Kolme käkeä

      Kolme käkeä kukkui; Kolmen käen kukunta; Kukkuu käkeä kolme; Käkien kukunta

    • Kolme käkeä*

      Kolme käkeä kukkui; Kolmen käen kukunta; Kukkuu käkeä kolme; Käkien kukunta**

    • Kolme torvea

      Oli mulla kolme torveaVrt. Luikku lehmän luusta

    • Kommilta kosinta

      Vrt. muut Ansiotyökosinta-runoryhmän runot; Iivana Kojosenpoika

    • Konnusta kosinta

      Aapsosta kosinta; Apsolta kosinta; Konnulta kosinta; Läärältä kosintaVrt. muut Ansiotyökosinta-runoryhmän runot

    • Konnusta kosinta*

      Aapsosta kosinta; Apsolta kosinta; Konnulta kosinta; Läärältä kosinta*Vrt. muut Ansiotyökosinta-runoryhmän runot*

    • Koskelta kosinta

      Koskelta-kosintaVrt. Hiidestä kosinta; Konnusta kosinta; Likainen neitoKoskelta kosinta -aiheeseen liittyy lukuisia runoaiheita ja motiiveja, esim. >Kävin tietä terhollista, >Hotari hopeaseppä, >Ilmarisen takominen, Joko on valmis valvattini (ks häärunot, esim. >Vuotit viikon, vuota vielä), >Nurmen neito, >Sorsa soitti kanteletta, >Toisin ennen tuulet tuuli, >Tule neitonen minulle.

    • Koskelta kosinta*

      Koskelta-kosinta*Vrt. Hiidestä kosinta; Konnusta kosinta; Likainen neito*Koskelta kosinta -aiheeseen liittyy lukuisia runoaiheita ja motiiveja, esim. >Kävin tietä terhollista, >Hotari hopeaseppä, >Ilmarisen takominen, Joko on valmis valvattini (ks häärunot, esim. >Vuotit viikon, vuota vielä), >Nurmen neito, >Sorsa soitti kanteletta, >Toisin ennen tuulet tuuli, >Tule neitonen minulle.

    • Kouluun kotoa

      Kouluhun kotonta; Kouluun kotonta; Läksin kouluhun kotontaYdinaihe: Kouluun kotoa, oppi raskas. Kotiinpaluu, kirjat kiukaaseen. Tai: Kouluun lähtö, jalka kiveen, koulunkäynti loppuu siihen. - Runoaihe tai motiivi Inkerissä sekä Etelä-Karjalassa. Liittyy erilaisiin ketjuihin: >Jalka kiveen, >Kullan kutsut (III, IV), >Kun voisin vuoden olla akan ankaran apuna, >Teräksestä kengät (III) sekä >Kuolon sanomat -runoon (III, IV, V, XIII).

    • Kuin mie kasvannen isoksi

      Kertauslaulunomaisesti kerrottu, mitä eri omaiset antavat lapselle ja mitä lapsi antaa heille kasvettuaan isoksi.

    • Kukkiit, kukkiit kukkaset, vaan ei kauan

      Ks. myös Myyty neitoMyyty neito -runon johdantona.

    • Kullan kutsut

      Liittyy usein ketjuun, joka on kiinteimmillään Länsi-Inkerissä ja sisältää seuraavat aihelmat: >Kouluun kotoa, >Jalka kiveen, >Kullan kutsut, >Tuuterin tytöt kutovat, >Kultalangan katkeaminen.

    • Kullan kutsut*

      **Liittyy usein ketjuun, joka on kiinteimmillään Länsi-Inkerissä ja sisältää seuraavat aihelmat: >Kouluun kotoa, >Jalka kiveen, >Kullan kutsut, >Tuuterin tytöt kutovat, >Kultalangan katkeaminen.

    • Kullan tupa

      Kullan tyttäret kujalla; Ihmetupa (Kullan tyttäret kujassa)Vrt. lyriikka: IhmetupaUsein liittyy seuraavaan ketjuun: >Löysin ruoskan Ruotsin maalta, >Kullan tupa, >Ihmetupa, >Kultalangan katkeaminen. Epiikassa joskus >Hevonen kadonnut veljeltä -runon jatkona.

    • Kullasta saari

      Kullasta (Kullervon pudottamasta) saari

    • Kullasta saari*

      Kullasta (Kullervon pudottamasta) saari**

    • Kullervoinen mies kuningas

      Kulleroinen, Kunervalaine, mies kuningas; Kullervo mies, kuningas>Taivaanvalojen kosinta -runon yhteydessä.

    • Kullervon sotaanlähtö

      Ks. myös Itketkö sinä minua?, Kuolon sanomatKullervon sotaanlähtö -aihe sisältyy tavallisesti >Kuolon sanomat ja >Itketkö sinä minua? -runoihin. Tähän on koottu ne Kullervon sotaanlähdön tekstit, jotka eivät liity mainittuihin aiheisiin.

    • Kullervon sotaanlähtö*

      *Ks. myös Itketkö sinä minua?, Kuolon sanomat*Kullervon sotaanlähtö -aihe sisältyy tavallisesti >Kuolon sanomat ja >Itketkö sinä minua? -runoihin. Tähän on koottu ne Kullervon sotaanlähdön tekstit, jotka eivät liity mainittuihin aiheisiin.

    • Kultalangan katkeaminen

      Kultakangasta kutova neitoTavallisin ketju, johon motiivi liittyy, on seuraava: vaihteleva johdantojakso, >Tuuterin tytöt kutovat, Kultalangan katkeaminen, >Kyynelten vierintä, >Kolme käkeä. Myös runoissa >Mikä tuolla näkyy? ja >Neljän neidon runo.

    • Kultalangan katkeaminen*

      Kultakangasta kutova neito**Tavallisin ketju, johon motiivi liittyy, on seuraava: vaihteleva johdantojakso, >Tuuterin tytöt kutovat, Kultalangan katkeaminen, >Kyynelten vierintä, >Kolme käkeä. Myös runoissa >Mikä tuolla näkyy? ja >Neljän neidon runo.

    • Kultamies, kultahattu, kultakintaat

      Ks. myös Meren kosijatAihelma joissakin Säkkijärven >Hevonen kadonnut veljeltä -runon teksteissä.

    • Kultaneito

      Kultaneidon taonta; Manteroin matala seppäYdinaihe: Pohjoisilla runoalueilla Kultaneito-runo keskittyy olennaisesti kahteen episodiin, kultaneidon kolmivaiheiseen taontaan ja neidon kelvottomuuden toteamiseen. Vienassa takojina ovat mm. seppo Ilmollini, vanha Väinämöinen, Kullervo Kalovan poika, akan ainut poika. Inkeriläisen Kultaneito-runon monimutkainen juoni on seuraava: Alkuna usein >Saaren maat saroin jaettu; seppä etsii pajan sijaa, takoo erilaisia esineitä: kuraksen päitä, sirppejä, helmiä tytöille, jotka eivät kiitä. Seppä suuttuu ja polttaa pajan, tekee paidasta tms. uuden pajan, takoo reen kissanluista tms., arvuuttelee tarveaineita. Oikeasta arvauksesta seppä suuttuu ja polttaa pajan, työntää tuleen kultaa ja hopeaa, ahjosta tulee lehmä, sika, kultaneito. Seppä makaa kultaneidon kanssa viikon, toteaa kelvottomaksi. V- ja XIII-alueilla takojana on myös >Iivana Kojosenpoika, ja Kultaneito-runo on yhdistynyt mm. >Konnusta kosintaan.

    • Kultaneito*

      Kultaneidon taonta; Manteroin matala seppä**Ydinaihe: Pohjoisilla runoalueilla Kultaneito-runo keskittyy olennaisesti kahteen episodiin, kultaneidon kolmivaiheiseen taontaan ja neidon kelvottomuuden toteamiseen. Vienassa takojina ovat mm. seppo Ilmollini, vanha Väinämöinen, Kullervo Kalovan poika, akan ainut poika. Inkeriläisen Kultaneito-runon monimutkainen juoni on seuraava: Alkuna usein >Saaren maat saroin jaettu; seppä etsii pajan sijaa, takoo erilaisia esineitä: kuraksen päitä, sirppejä, helmiä tytöille, jotka eivät kiitä. Seppä suuttuu ja polttaa pajan, tekee paidasta tms. uuden pajan, takoo reen kissanluista tms., arvuuttelee tarveaineita. Oikeasta arvauksesta seppä suuttuu ja polttaa pajan, työntää tuleen kultaa ja hopeaa, ahjosta tulee lehmä, sika, kultaneito. Seppä makaa kultaneidon kanssa viikon, toteaa kelvottomaksi. V- ja XIII-alueilla takojana on myös >Iivana Kojosenpoika, ja Kultaneito-runo on yhdistynyt mm. >Konnusta kosintaan.

    • Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle

      Jos iso, emo, sisko, veikko, sulho tulisi, minkälaiset sillat teettäisi; Kuulisi emon, siskon tulevan; Lintunen lehossa laulo: Luulisin ison tulevan; Näkisin ison (emon) tulevan, virstan vastaan; Tietäisin ison, emon tulevan; Toivoisinko taatokseni; Toivoisinko taattoni tulevan; Toivoisinko tuattosen tulomassaKs. myös lyriikka: Jos mun emoni, isoni tulisi; Jos mun tuttuni tulisi; Lintunen lehossa lauloiOmaistenvertailukertaus: kuvataan omaa käytöstä eri perheenjäsenten ja lopuksi sulhon tullessa. Rakkaimmille (vanhemmille) runon minä rakentaisi kultasillat, kultapatsaat, kultahevoset (tuvan tammesta), mutta sulholle huonot olkisillat ym. Kaikkialla muualla paitsi Vienassa esiintyy yleisesti lintujohdanto: sirkka, lintu laulaa (>Lintunen lehossa lauloi). Vastaantulon kuvaus (virstat vastaan, aitojen rikkominen, joskus siltojen rakentaminen) sisältää samaa säemateriaalia kuin >Jos mun tuttuni tulisi ja >Jos mun emoni, isoni tulisi -runot. Joskus sekoittuu myös muihin kertauslauluihin (esim. >Meren kosijat; ks. erikoinen muunnelma VII2 2628).

    • Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle*

      Jos iso, emo, sisko, veikko, sulho tulisi, minkälaiset sillat teettäisi; Kuulisi emon, siskon tulevan; Lintunen lehossa laulo: Luulisin ison tulevan; Näkisin ison (emon) tulevan, virstan vastaan; Tietäisin ison, emon tulevan; Toivoisinko taatokseni; Toivoisinko taattoni tulevan; Toivoisinko tuattosen tulomassa*Ks. myös lyriikka: Jos mun emoni, isoni tulisi; Jos mun tuttuni tulisi; Lintunen lehossa lauloi*Omaistenvertailukertaus: kuvataan omaa käytöstä eri perheenjäsenten ja lopuksi sulhon tullessa. Rakkaimmille (vanhemmille) runon minä rakentaisi kultasillat, kultapatsaat, kultahevoset (tuvan tammesta), mutta sulholle huonot olkisillat ym. Kaikkialla muualla paitsi Vienassa esiintyy yleisesti lintujohdanto: sirkka, lintu laulaa (>Lintunen lehossa lauloi). Vastaantulon kuvaus (virstat vastaan, aitojen rikkominen, joskus siltojen rakentaminen) sisältää samaa säemateriaalia kuin >Jos mun tuttuni tulisi ja >Jos mun emoni, isoni tulisi -runot. Joskus sekoittuu myös muihin kertauslauluihin (esim. >Meren kosijat; ks. erikoinen muunnelma VII2 2628).

    • Kuninkaalle menijä

      Kosintarunomotiivi.

    • Kuoli muinoin musta ruuna

      Kuoli meiltä musta ruunaKs. myös Iivanan virsi; Jaakko Pontus; Petri kuuluisa kuningasYleinen herjausformula, esiintyy yllä lueteltujen runojen ja irrallisten tekstien lisäksi muuallakin, esimerkiksi loitsuissa (>Pakkasen sanat ym.), häärunoissa (>Kuoli muinen musta ruuna).

    • Kuolon sanomat

      Kuoli emo, iso, sulho, millä vaatitsen; Kuolonsanomat; Millä hautaan emon, ison, sulhon; Millä pesen kuolleen emon, ison; Miten hautaan emoni; Omaisten erilainen hautaaminenKs. myös TANSSILAULUT: Sure, sure hyvä rouva; vrt. Itketkö sinä minua?Runo alkaa erilaisin johdantojaksoin. Pohjoisilla alueilla johdantona on >Kullervon sotaanlähtö, Eteläisillä alueilla johdannot ovat vaihtelevia, kuten Anteruksen tai pääskysen sotaan lähtö (IV, V, XIII, ks. >Pääskynen sotaan läksi), >Kouluun kotoa, >Lintunen lehossa lauloi (V 374), >Sinon kylväjä (IV, V), Menin viinaa Virosta (V) tai Läksin neito nuori (III). Inkerissä runo on ollut myös leikkilaulu siihen kuuluvin johdannoin (ks. tanssilaulut: >Sure, sure, hyvä rouva). Ydinaihe: Päähenkilö (Kullervo, Anterus, minä ym.) kuulee kotoa poissa ollessaan viestejä omaistensa kuolemasta ja reagoi niihin eri tavoin; usein ytimenä on perheenjäsenten (isä, äiti, sisar, veli) ja puolison vastakkainasettelu. Runo yhdistyy joskus muihin omaisen kuolemaa käsitteleviin runoihin (>Äidin kuolo, >Itketkö sinä minua jne.)

    • Kuolon sanomat*

      Kuoli emo, iso, sulho, millä vaatitsen; Kuolonsanomat; Millä hautaan emon, ison, sulhon; Millä pesen kuolleen emon, ison; Miten hautaan emoni; Omaisten erilainen hautaaminen*Ks. myös TANSSILAULUT: Sure, sure hyvä rouva; vrt. Itketkö sinä minua?*Runo alkaa erilaisin johdantojaksoin. Pohjoisilla alueilla johdantona on >Kullervon sotaanlähtö, Eteläisillä alueilla johdannot ovat vaihtelevia, kuten Anteruksen tai pääskysen sotaan lähtö (IV, V, XIII, ks. >Pääskynen sotaan läksi), >Kouluun kotoa, >Lintunen lehossa lauloi (V 374), >Sinon kylväjä (IV, V), Menin viinaa Virosta (V) tai Läksin neito nuori (III). Inkerissä runo on ollut myös leikkilaulu siihen kuuluvin johdannoin (ks. tanssilaulut: >Sure, sure, hyvä rouva). Ydinaihe: Päähenkilö (Kullervo, Anterus, minä ym.) kuulee kotoa poissa ollessaan viestejä omaistensa kuolemasta ja reagoi niihin eri tavoin; usein ytimenä on perheenjäsenten (isä, äiti, sisar, veli) ja puolison vastakkainasettelu. Runo yhdistyy joskus muihin omaisen kuolemaa käsitteleviin runoihin (>Äidin kuolo, >Itketkö sinä minua jne.)

    • Kuulin kuin orava laulo

      Näin ennen orava lauloi; Orava lauloiYleensä kosinta-aiheen johdantona. Ydinaihe: Orava lauloi vahingon edellä, talli paloi, yksi ruuna jäi, jolla naimaan.

    • Kuuttaret kutojina

      Ks. myös Häärunot/Sulhasen vaatteiden ylistys: Tuo on kuuttaren kutoma; vrt. Kullan kutsutKuuttaret esitetään kutojina pohjoisessa joskus >Varas vie koristeet -runon johdannossa, Inkerissä >Kullan kutsut - >Kultalangan katkeaminen -ketjuissa, joissa kutojina on yleisesti muitakin neitoja kutojina (Kuntermon jne.) Tähän poimittu tekstit, joissa on kyse kuuttarista.

    • Kuuttaret kutojina*

      *Ks. myös Häärunot/Sulhasen vaatteiden ylistys: Tuo on kuuttaren kutoma; vrt. Kullan kutsut*Kuuttaret esitetään kutojina pohjoisessa joskus >Varas vie koristeet -runon johdannossa, Inkerissä >Kullan kutsut - >Kultalangan katkeaminen -ketjuissa, joissa kutojina on yleisesti muitakin neitoja kutojina (Kuntermon jne.) Tähän poimittu tekstit, joissa on kyse kuuttarista.

    • Kylvän, kylvän pelvašta

      Vrt. Tanssilaulut: Pellavan valmistus; Tsuurun kylvöOmaistenvertailukerto: buatko-muatko-šulahanen. "--besoudanoi-virzi on."

    • Kylvöihme

      Hämeessä esiintyy >Tapanin virren yhteydessä vain "papin parta huurteessa" -motiivi, joka on tähän poimittu.

    • Kylvöihme*

      **Hämeessä esiintyy >Tapanin virren yhteydessä vain "papin parta huurteessa" -motiivi, joka on tähän poimittu.

    • Kynnin kymmenen vakoa

      Kylvin minä kymmenen jyvää; Kynnin viisi vakoa; Kynsin kymmenen vakoa, kylvin kymmenen jyvääKs. myös Kalervo ja Untamo Vrt. Lintujen käräjät; Viihdytyslorut: Eläinten pidotAihelma Kynnin kymmenen vakoa, kylvin kymmenen jyvää esiintyy vaihtelevissa, usein kertovissa yhteyksissä: >Kalervo ja Untamo (III), Oluen keitto (>Lemminkäisen virsi) (VII), >Tiirin liirin tengan löysin (IV, V, VI, VII, XIII), >Lintujen käräjät (VI) ja >Eläinten pidot (XI, XII, XV). Usein seuraa oluen keitto ohrasta.

    • Kynnin kymmenen vakoa*

      Kylvin minä kymmenen jyvää; Kynnin viisi vakoa; Kynsin kymmenen vakoa, kylvin kymmenen jyvää*Ks. myös Kalervo ja Untamo Vrt. Lintujen käräjät; Viihdytyslorut: Eläinten pidot*Aihelma Kynnin kymmenen vakoa, kylvin kymmenen jyvää esiintyy vaihtelevissa, usein kertovissa yhteyksissä: >Kalervo ja Untamo (III), Oluen keitto (>Lemminkäisen virsi) (VII), >Tiirin liirin tengan löysin (IV, V, VI, VII, XIII), >Lintujen käräjät (VI) ja >Eläinten pidot (XI, XII, XV). Usein seuraa oluen keitto ohrasta.

    • Kyntäjä ja pedot

      Hevonen kadonnut kyntäjältä; Hevosen pedot kyntäjältä; Hevosen sudet, karhut (varas) kyntäjältä; Hevosen varas kyntäjältä; Kyntäjältä atran vitsa taittui; Läksin piennä kyntämähän; Sudet, (karhut) syövät hevosenVrt. Hevonen varastetaan oluenjuojalta; Neito kyntäjänäItkien kotiin -lauluryhmää. Ydinaihe: Tyttö tai poika lähetetään kyntämään, atran aisa tms. katkeaa, uutta tehdessä pedot tulevat metsästä ja syövät hevosen. Itkien kotiin, jossa lohdutetaan: Eilen meillä lehmä poiki, teki valkean vasikan (ks. >Lehmä teki valkean vasikan), viedään Viipuriin, saadaan parempi hevonen, jolla on lampi lautasilla, syö kauran räystäältä, juo veden pilvistä (ks. >Ihmehevonen). Muutaman kerran yhdistynyt >Hevonen kadonnut veljeltä sekä >Hevonen varastetaan oluenjuojalta -aiheisiin.

    • Kyntäjä ja pedot*

      Hevonen kadonnut kyntäjältä; Hevosen pedot kyntäjältä; Hevosen sudet, karhut (varas) kyntäjältä; Hevosen varas kyntäjältä; Kyntäjältä atran vitsa taittui; Läksin piennä kyntämähän; Sudet, (karhut) syövät hevosen*Vrt. Hevonen varastetaan oluenjuojalta; Neito kyntäjänä*Itkien kotiin -lauluryhmää. Ydinaihe: Tyttö tai poika lähetetään kyntämään, atran aisa tms. katkeaa, uutta tehdessä pedot tulevat metsästä ja syövät hevosen. Itkien kotiin, jossa lohdutetaan: Eilen meillä lehmä poiki, teki valkean vasikan (ks. >Lehmä teki valkean vasikan), viedään Viipuriin, saadaan parempi hevonen, jolla on lampi lautasilla, syö kauran räystäältä, juo veden pilvistä (ks. >Ihmehevonen). Muutaman kerran yhdistynyt >Hevonen kadonnut veljeltä sekä >Hevonen varastetaan oluenjuojalta -aiheisiin.

    • Kyrpä kyyillä ajavi

      Kertomus kyrvän matkasta hienoissa vaunuissa (kultaisissa, lasisissa) ja hienoissa vaatteissa (silkkiset sukat jalassa, paperista paita päällä), vrt. >Vittu on tuotu Viipurista. Mahdollisesti laajemman runon (>Kyrvän velat vitulle?) alku.

    • Kyrpä kyyillä ajavi*

      **Kertomus kyrvän matkasta hienoissa vaunuissa (kultaisissa, lasisissa) ja hienoissa vaatteissa (silkkiset sukat jalassa, paperista paita päällä), vrt. >Vittu on tuotu Viipurista. Mahdollisesti laajemman runon (>Kyrvän velat vitulle?) alku.

    • Kyrvän velat

      Kaksi erilaista tekstiä, molemmissa kyrvän velka-aihe. Toisessa johdantona >Kyrpä kyyilla ajavi-säkeitä, jatkossa kyrpä matkaa tyttäriltä velkojaan perimässä (405). Toisessa kyrpä kysyy kuollessaan, jäikö "velkoa vitulle" (406).

    • Kyynelten vierintä

      Ks. myös lyriikka: Kyyneleet paksummat pavun jyviäKyynelten vierintä -motiivia, erilaisina kehitelminä, tavataan useista epiikan yhteyksistä: >Kanteleen soitto -runosta, >Hirttäytynyt neito ja >Vastantaitto-runoista sekä eeppis-lyyrisistä ketjuista ja lasten viihdytyslauluista (>Mikä tuolla näkyy?).

    • Kävin piittä pitkät matkat

      Kävin piittä pitkän matkanTämä motiivi on johdantona useissa eri runoissa, kuten >Venepuun etsinnässä sekä runoissa >Varas vie koristeet, >Iso tammi ja >Varkaalle menijä.

    • Kävin pilven piirtä myöten

      Kävin, läksin, menin pilven piirtä myöten; Kävin (menin) pilven piirtä myöten; Kävin pilven piiriä myöten; Menin pilven piirtä myötenTavallisimmin >Varas vie koristeet -runon johdantomotiivi, harvinainen muissa yhteyksissä.

    • Kävin tietä ingen tingen

      Ks. myös Kävin tietä terhollista

    • Kävin tietä pikkaraisen

      Matkallelähdön klisee paremmin kuin motiivi. Eri runoissa: >Venepuun etsintä, >Varkaalle menijä, >Hanhi kadonnut, >Jalka kiveen, >Kanteleen synty.

    • Kävin tietä terhollista

      Käin mie tietä terhollista; Kävin tietä tervallista-terhollista-tengallistaKs. myös Kävin tietä ingen tingenKävin tietä terhollista (tervallista, tengallista) -johdantomotiivi (joskus pelkkä klisee) useimmiten >Ison tammen alussa. Muita aiheita, joihin tämä motiivi liittyy: >Jalka kiveen, >Sulhonsa kylvettäjä, >Meren kosijat, >Myyty neito, >Veneenveisto, >Hanhi kadonnut, >Kanteleen synty, >Kotona ja miehelässä, >Varkaalle menijä, >Venepuun etsintä, >Soisit suohon sortuvani, >Missä istuin, maa iloitsi.

    • Kävin tietä terhollista*

      Käin mie tietä terhollista; Kävin tietä tervallista-terhollista-tengallista*Ks. myös Kävin tietä ingen tingen*Kävin tietä terhollista (tervallista, tengallista) -johdantomotiivi (joskus pelkkä klisee) useimmiten >Ison tammen alussa. Muita aiheita, joihin tämä motiivi liittyy: >Jalka kiveen, >Sulhonsa kylvettäjä, >Meren kosijat, >Myyty neito, >Veneenveisto, >Hanhi kadonnut, >Kanteleen synty, >Kotona ja miehelässä, >Varkaalle menijä, >Venepuun etsintä, >Soisit suohon sortuvani, >Missä istuin, maa iloitsi.

    • Käärmeaita

      Matoinen aitaErillisenä motiivina >Iivana Kojosenpojan runossa, häärunoissa. Yleisenä >Lemminkäisen virressä, ks. tätä.

    • Käärmetuoppi

      KäärmeolutYdinaihe: Kuvataan Pohjolan pelottavuutta. Väinämöinen ja Ilmarinen Pohjolassa, Väinämöiselle tarjotaan käärmetuoppia, josta tämä kieltäytyy. Ilmarinen juo tuopin, laulaa tuopin tuojan manalle. - Näissä mekrijärveläisteksteissä käärmetuoppiaihe on käsitelty pitkänä runona. Käärmetuopin tarjoaminen tavallinen motiivi Lemminkäisrunoissa (>Lemminkäisen virsi, >Lemminkäisen surma, >Saaren neidot), esiintyy myös >Viron orja ja isäntä -runossa, ks. näitä.

    • Köyhä poika kosjotteli rikkaan

    • Laatokka kun sulaisi

      >Jaakko Pontus -runon johdantona.

    • Laiska lesken poika pani paarmat kyntämään

      Laiska lesken poika, paarmat kyntämään, varikset vakoomaan; Lesken poika pani paarmat kyntämäänVrt. häärunot, sulhasen pilkka: Sulhanen laiskaMyös nimipilkka-aihe, ks. >Lauri VII (Laiska Lauri). "Laiska lesken poika" -aihetta käytetty sulhasen laiskuutta pilkkaavissa häärunoissa.

    • Laivanlaatija

      Erikoinen kompilaatio: oluenjuonti, laivanteko, tuuli särkee laivan, poika uhkaa palaa tulessa ja hukkua mereen, kirkuu kiveltä neitoa apuun.

    • Laivaretki

      Laivaretki VäinämöisenKs. myös Luojan laivaretkiYdinaihe: nuorten ja vanhojen soudun kuvaus sekä soudun kuvaus lintumetaforin. Pohjoisilla alueilla päähenkilönä yleensä Väinämöinen (kolmessa tekstissä Luoja), etelässä veli, minä, Jeesus, Kullervo tms. Ainoastaan Arhippa Perttusen tekstissä Iku-Turso -kohtaus. Inkerissä aiheeseen yhdistyy >Luojan laivaretki -runon aineksia.

    • Laivaretki*

      Laivaretki Väinämöisen*Ks. myös Luojan laivaretki*Ydinaihe: nuorten ja vanhojen soudun kuvaus sekä soudun kuvaus lintumetaforin. Pohjoisilla alueilla päähenkilönä yleensä Väinämöinen (kolmessa tekstissä Luoja), etelässä veli, minä, Jeesus, Kullervo tms. Ainoastaan Arhippa Perttusen tekstissä Iku-Turso -kohtaus. Inkerissä aiheeseen yhdistyy >Luojan laivaretki -runon aineksia.

    • Laivassa surmattu veli

      Mereen hukkunut veliKs. myös Meren kuvaus; Tule tehdyille teloille Vrt. Veljeään etsivä neito; Älköön emo pitsilakkia pitäkö; Vrt. Lyriikka/Naistenlaulut: En meroa kiitä, nielee miehetUseimmissa teksteissä on varoitus omaisille: ei saa käyttää meren vettä, koska se on surmatun veljen verta.

    • Laivassa surmattu veli*

      Mereen hukkunut veli*Ks. myös Meren kuvaus; Tule tehdyille teloille Vrt. Veljeään etsivä neito; Älköön emo pitsilakkia pitäkö; Vrt. Lyriikka/Naistenlaulut: En meroa kiitä, nielee miehet*Useimmissa teksteissä on varoitus omaisille: ei saa käyttää meren vettä, koska se on surmatun veljen verta.

    • Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti

      ks. myös Maailmansyntyruno; Sammon ryöstö; SotasanomatRunsaasti varioiva jättiläislintua kuvaava motiivi (tuli ukko, kukko, utka, kokko, tiainen). Linnulla "sata miestä siiven alla", "silmät siiven päässä", "siivet silmän alla, näkimet selän takana". Epiikan lisäksi esiintyy tautiloitsuissa, kerran tyttöjen laulussa (XIII2 3162: "tule tuttu Turjan maalta").

    • Lapista, Turjan maalta, lintu, yksi siipi vettä viisti*

      *ks. myös Maailmansyntyruno; Sammon ryöstö; Sotasanomat*Runsaasti varioiva jättiläislintua kuvaava motiivi (tuli ukko, kukko, utka, kokko, tiainen). Linnulla "sata miestä siiven alla", "silmät siiven päässä", "siivet silmän alla, näkimet selän takana". Epiikan lisäksi esiintyy tautiloitsuissa, kerran tyttöjen laulussa (XIII2 3162: "tule tuttu Turjan maalta").

    • Lapsenetsintävirsi

      Maarian lapsen etsintä, Maarian lapsen etsoKs. myös Luojan virsi

    • Lapsenetsintävirsi*

      Maarian lapsen etsintä, Maarian lapsen etso**Ks. myös Luojan virsi

    • Lauri Lappalainen

      Ammuin vaskisen oravan; Ampui oksalta oravan; Lauri poika Lappalainen; Liuvuin soita, liuvuin maita; Livvuin soita, maita; Mihin panen rahani; Väinämö Kalevan poikaKs. myös Hiiden hirven hiihdäntä; lyriikka: Jauhaja neito, miniä; Liuvuin surman suun eteen; Äidin vaivojen palkintoJouko Hautala jakaa runon kahteen päätyyppiin: 1)äyrämöistyyppiin, jossa runoon liittyvät aiheet >Mihin panen rahani (IV, V, XIII), Merta kylpevä neito vaimoksi (V, XIII) ja >Jauhaja neito, miniä (V, XIII), sekä 2)inkeroistyyppiin, johon liittyy >Äidin vaivojen palkinto (III, IV, V, XV). Osassa teksteistä ei näitä liittymärunoja ole lainkaan. Erikoinen: XIII1 1431, Väinämö Kalevan poika.

    • Lauri Lappalainen*

      Ammuin vaskisen oravan; Ampui oksalta oravan; Lauri poika Lappalainen; Liuvuin soita, liuvuin maita; Livvuin soita, maita; Mihin panen rahani; Väinämö Kalevan poika*Ks. myös Hiiden hirven hiihdäntä; lyriikka: Jauhaja neito, miniä; Liuvuin surman suun eteen; Äidin vaivojen palkinto*Jouko Hautala jakaa runon kahteen päätyyppiin: 1)äyrämöistyyppiin, jossa runoon liittyvät aiheet >Mihin panen rahani (IV, V, XIII), Merta kylpevä neito vaimoksi (V, XIII) ja >Jauhaja neito, miniä (V, XIII), sekä 2)inkeroistyyppiin, johon liittyy >Äidin vaivojen palkinto (III, IV, V, XV). Osassa teksteistä ei näitä liittymärunoja ole lainkaan. Erikoinen: XIII1 1431, Väinämö Kalevan poika.

    • Lehmä teki valkean vasikan

      Eilen meillä lehmä poiki; Hällö Viipuriin - tulinen ruuna; Valkea vasikka Viipuriin - eilen meillä lehmä poikiKs. myös Hevonen varastetaan oluenjuojalta; Kyntäjä ja pedot Vrt. Hämeen ihmeet (härkä teki valkean vasikan)Runoaihe esiintyy yleisenä >Hevonen varastetaan oluenjuojalta ja >Kyntäjä ja pedot -runoissa, ks. näitä.

    • Leino leski

      Leinon lesken runo; Lesken linna; Puuttui surma kuulemahanPohjois-Karjalassa usein >Veneenveiston ja >Laivaretken jatkona, Etelä-Karjalassa kahdesti. Inkerissä runoon liittyy erilaisia lyyrisiä aiheita, >Päivän kera kilpaa, >Varas vie koristeet -runon alkua, jatkona >Suka mereen.

    • Leino leski*

      Leinon lesken runo; Lesken linna; Puuttui surma kuulemahan**Pohjois-Karjalassa usein >Veneenveiston ja >Laivaretken jatkona, Etelä-Karjalassa kahdesti. Inkerissä runoon liittyy erilaisia lyyrisiä aiheita, >Päivän kera kilpaa, >Varas vie koristeet -runon alkua, jatkona >Suka mereen.

    • Lemminkäisen surma

      Lemminkäinen leikattiin; Tarnalainen tapettiin, leikattiin LemminkäinenTähän on poimittu >Lemminkäisen virrestä vain ne numerot, joissa Lemminkäisen surma-aihe esiintyy. Kaikki nämä viitteet sisältyvät myös >Lemminkäisen virteen.- Runonlaulajien käsitykset Lemminkäisen henkiinherätyksen onnistumisesta vaihtelevat. Useissa teksteissä Lemminkäisen surma -aiheen käsittely päättyy Lemminkäisen kuolemaan. - Sananlaskurunoihin sisältyy erillisenä säepari >Ei ole miestä mennehestä.

    • Lemminkäisen surma*

      Lemminkäinen leikattiin; Tarnalainen tapettiin, leikattiin Lemminkäinen**Tähän on poimittu >Lemminkäisen virrestä vain ne numerot, joissa Lemminkäisen surma-aihe esiintyy. Kaikki nämä viitteet sisältyvät myös >Lemminkäisen virteen.- Runonlaulajien käsitykset Lemminkäisen henkiinherätyksen onnistumisesta vaihtelevat. Useissa teksteissä Lemminkäisen surma -aiheen käsittely päättyy Lemminkäisen kuolemaan. - Sananlaskurunoihin sisältyy erillisenä säepari >Ei ole miestä mennehestä.

    • Lemminkäisen virsi

      Ei vaivaista häihinKs. myös Kaukamoisen virsi; Häärunot/Morsiamen kotiin tullessa: Savu saarella palaaYdinaihe: Oluen teko Päivölän pitoihin, hapattimen haku, kutsut pitoihin, äidin varoitukset, kolme surmaa tai estettä, taistelu, johon toisinaan liittyy laulukilpa (Vienassa, Aunuksessa), taistelu ja tappo. Tästä runo voi jatkua pakona saareen tai >Lemminkäisen surma -runona. >Lemminkäisen surma -aihe voi myös (Viena) seurata vasta >Saaren neidot -jakson jälkeen - sankarin vene ajaa kiville saaresta lähdettyä. - Kietoutunut yhteen >Kaukamoisen virren kanssa, joten on syytä tarkastella molempia yhdessä.

    • Lemminkäisen virsi*

      Ei vaivaista häihin*Ks. myös Kaukamoisen virsi; Häärunot/Morsiamen kotiin tullessa: Savu saarella palaa*Ydinaihe: Oluen teko Päivölän pitoihin, hapattimen haku, kutsut pitoihin, äidin varoitukset, kolme surmaa tai estettä, taistelu, johon toisinaan liittyy laulukilpa (Vienassa, Aunuksessa), taistelu ja tappo. Tästä runo voi jatkua pakona saareen tai >Lemminkäisen surma -runona. >Lemminkäisen surma -aihe voi myös (Viena) seurata vasta >Saaren neidot -jakson jälkeen - sankarin vene ajaa kiville saaresta lähdettyä. - Kietoutunut yhteen >Kaukamoisen virren kanssa, joten on syytä tarkastella molempia yhdessä.

    • Lensi lintu linnan päälle

      Lintu lauloi vahingon eellä, tule tuli, polta linnaYdinaihe: lintu lensi linnan päälle, lauloi: "Tule tuli polta linna sekä kaunehet kapakat"; niin tapahtuu, ja kuningas lähtee palavasta linnastaan.

    • Lesken neidot kuuksi ja tähdiksi

      Erikoinen. Jatkona: seppä, tao rautainen harava.

    • Leskimies ja nuorimies kosijoina

      Mies hongan takaa maanitteli neitosta; Mies musta hongan takana; Neitonen laaossa lauloiYdinaihe kosijoitten vertailu, toinen lupaa ensin iloa ja sitten surua, toinen ensin surua ja sitten iloa.

    • Likainen neito

      Siivoton tyttöVrt. Päätään pesemätön tyttöLiittyy Inkerissä (IV, V) ja Savossa (VI) usein >Konnusta kosintaan.

    • Likainen neito*

      Siivoton tyttö*Vrt. Päätään pesemätön tyttö*Liittyy Inkerissä (IV, V) ja Savossa (VI) usein >Konnusta kosintaan.

    • Lintu Jeesuksen lentämä

      Mahdollisesti viittaa apokryfilegendaan, jossa Jeesus tekee lapsena savilintuja ja ne alkavat elää.

    • Lintu laskeusi Lapista

      Lyhyt, katkelma (?): Lintu laskeusi Lapista Kivarin Heikin heinätietä, siihen uutehen tupahan, jos oli miehet miekka vyöllä, naiset kaikki naurusuulla.

    • Lintujen käräjät

      Kurjella kumea kulkku, kun ei päässyt kuninkahaksiYdinaihe: Köyhä mies kyntää ja kylvää. Linnut saapuvat ottamaan jyviä, viimeisenä varpunen tai pajulintu. Viimeisen jyvän viejä otetaan kiinni ja sitä pahoinpidellään. Lintu viedään oikeuden eteen ja nimetään virkamiehet (kurki tuomariksi jne.). Oikeudenkäynti. Pääsky puolustaa syytettyä. Loppurepliikki (kurki tai pääskynen).

    • Lintujen käräjät*

      Kurjella kumea kulkku, kun ei päässyt kuninkahaksi**Ydinaihe: Köyhä mies kyntää ja kylvää. Linnut saapuvat ottamaan jyviä, viimeisenä varpunen tai pajulintu. Viimeisen jyvän viejä otetaan kiinni ja sitä pahoinpidellään. Lintu viedään oikeuden eteen ja nimetään virkamiehet (kurki tuomariksi jne.). Oikeudenkäynti. Pääsky puolustaa syytettyä. Loppurepliikki (kurki tai pääskynen).

    • Lintunen lehossa lauloi

      Ks. myös Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle; Kuolonsanomat; Lintunen lehossa lauloi, kelle annan tyttäreni; LYRIIKKA: Lintu vie viestin emolleAloitusformula: Lintunen lehossa lauloi, pyy lehossa pyöretteli, sinisiipi, vaskivarvas, keltanen kupukeränen yms. Säännöllisesti ks. myös -runoissa; tässä itsenäiset sekä satunnaiset muiden runojen (>Kuolinsanomat, >Luutaan lehdosta, >Sotasanomat, >Varkaalle menijä ym.) aloitukset.

    • Lintunen lehossa lauloi, kelle annan tyttäreni

      Koljost´in kosintaKs. myös Lintunen lehossa lauloiYdinaihe: Lintu, pyy, kyselee sulhasta tyttärelleen. Koljost´ tai Vallero tulee kosimaan, kysyy: joko on valmis valvattini? Vastaus: ei ole valmis.

    • Lintuparvi ja poika

      Lintuparvi - älä, poika, ammu; Näki tieltä tetriparven; Poika Tuurista tulee; Tetrin ampuja; Tetriparvi - neitoparvi, elä ammuvrt. Sotamiehenotto: Viesti emolle linnun (joutsenen) mukana; Tein mie tielle tetrin ansan

    • Lintuparvi ja poika*

      Lintuparvi - älä, poika, ammu; Näki tieltä tetriparven; Poika Tuurista tulee; Tetrin ampuja; Tetriparvi - neitoparvi, elä ammu*vrt. Sotamiehenotto: Viesti emolle linnun (joutsenen) mukana; Tein mie tielle tetrin ansan*

    • Lohikäärme ja neito

      Lohikäärmeelle tuomittu neito; Neito ja lohikäärmeVrt. häärunot: Häälaulajan palkka: mies miekkoineen, ori satuloineen; tanssilaulut: Nouskaa norolle nuoret; laulu: Kehoitus laulamaan; Laulajan palkka (mies miekkoineen); leikit: Nuoran punominen

    • Lohikäärme ja neito*

      Lohikäärmeelle tuomittu neito; Neito ja lohikäärme*Vrt. häärunot: Häälaulajan palkka: mies miekkoineen, ori satuloineen; tanssilaulut: Nouskaa norolle nuoret; laulu: Kehoitus laulamaan; Laulajan palkka (mies miekkoineen); leikit: Nuoran punominen*

    • Luikku lehmän luusta*M

      Luikun lehmän luusta; Paimenessa pillin tehnyt; Tein luikun lehmän luusta; Tein minä luikun lehmän luistaKs. myös Kalevanpojan kosto; Köllit jne.: Tappoit lehmän, taitoit sarven

    • Luikku lehmän luusta*M*

      Luikun lehmän luusta; Paimenessa pillin tehnyt; Tein luikun lehmän luusta; Tein minä luikun lehmän luista*Ks. myös Kalevanpojan kosto; Köllit jne.: Tappoit lehmän, taitoit sarven*

    • Lunastettava neito

      Lunastettava neiti; Lunastettavan neidon runo; Neito istuu kammiossa; Veneestä pyrkivä neito; Venäläinen soutelee; Venäläinen vainolainen; Venäläinen vainolainen soutelee; Venäläisen veneestä pois pyrkivä; Venäläisen venheessä; Venäläisen venheessä neitoVrt. Myyty neito; Veneeseen pyrkivä neitoErityisesti Länsi-Inkerissä Lunastettava neito on >Myyty neito -runon jatkona. Lunastettavaan neitoon sisältyvä neidon sadatus -motiivi on poimittu tähän >Myydyn neidon runosta sekä muista yhteyksistä, joissa se esiintyy irrallisena. Venäläinen, vainolainen -säe esiintyy monissa yhteyksissä (ks. erit. >Pakeneva, >Runoreki).

    • Lunastettava neito*

      Lunastettava neiti; Lunastettavan neidon runo; Neito istuu kammiossa; Veneestä pyrkivä neito; Venäläinen soutelee; Venäläinen vainolainen; Venäläinen vainolainen soutelee; Venäläisen veneestä pois pyrkivä; Venäläisen venheessä; Venäläisen venheessä neito*Vrt. Myyty neito; Veneeseen pyrkivä neito*Erityisesti Länsi-Inkerissä Lunastettava neito on >Myyty neito -runon jatkona. Lunastettavaan neitoon sisältyvä neidon sadatus -motiivi on poimittu tähän >Myydyn neidon runosta sekä muista yhteyksistä, joissa se esiintyy irrallisena. Venäläinen, vainolainen -säe esiintyy monissa yhteyksissä (ks. erit. >Pakeneva, >Runoreki).

    • Luoja ja Maaria pakenevat Juutaan joukkoa

      Vrt. KylvöihmeHarvinainen legendaruno, jossa pakoaihe: Mies rakentaa vesoista ja kannoista mereen sillan, jotta Luoja ja Maaria pääsevät pakoon, ja metsään nousee sumu estämään Juutaan joukkoa.

    • Luojan laivaretki

      Ks. myös LaivaretkiInkerissä aihe on sulautunut >Laivaretki -runoon.

    • Luojan laivaretki*

      *Ks. myös Laivaretki*Inkerissä aihe on sulautunut >Laivaretki -runoon.

    • Luutaan lehosta

      Vrt. Hirttäytynyt neitoYdinaihe: Oute Koute neitsykkäinen tms. menee taittamaan luutia, jatkona hirvensarvisen >Kanteleen synty (usein), >Varkaalle menijä, >Myyty neito jne.

    • Lähti poikani sotah

      Poikanen lähti sotaan, haukku päivän, toisen. Tähän isä sanoi: "Mitäs siinä viivyttelet, mäne nyt urhollisesti tasapäitä tappamah!"

    • Läksi poika kuuvalolla neittä noutamaan

      Läksi poika neion nouantahan; Läks tuo poika nuori neittä noutamahan; Läksin neittä noutamaanTässä kaksi läheistä aihetta yhdistetty: kuuvalolla neittä noutamaan, ja toinen, missä neidot on jo noudettu. Jälkimmäisessä itkien kotiin -aihe: poika itkien kotiin, isä istuu aitan rappusilla, lohduttaa: tytöt tulevat vielä sinullekin.

    • Läksi poika kuuvalolla neittä noutamaan*

      Läksi poika neion nouantahan; Läks tuo poika nuori neittä noutamahan; Läksin neittä noutamaan**Tässä kaksi läheistä aihetta yhdistetty: kuuvalolla neittä noutamaan, ja toinen, missä neidot on jo noudettu. Jälkimmäisessä itkien kotiin -aihe: poika itkien kotiin, isä istuu aitan rappusilla, lohduttaa: tytöt tulevat vielä sinullekin.

    • Läksi suohon sortumaan

      Läksi sulho sortumaan>Kanteleen soitto -runon (sokean pojan soitto)jatkona. Vrt. >Kullervon sotaanlähtö, XIII1 457.

    • Läksin linnaan likaksi

      Kaupungista viitan saanut (tilap.); Linnahan likaksi; Läksin linnaan likaksi - kutsariksi; Läksin linnahan likaksi; Läksin linnoille likaksi; Menin linnahan likaksi; Sarkaviitan sain linnasta; Sarkaviitan Virosta saanutVrt. Piennä piikueen, Hatsinasta vaatteetYdinaihe: runon minä lähtee linnaan likaksi, Pauluskohin paimeneks (palvelijaks), saa sieltä sarkaviitan, palaa kotiin, kaikki katselevat häntä. Jatkoja: rikkaat alkavat kadehtia t. haluta viittaa - vastaus: menkää itse linnaan (yl.); >Kanteleen synty (V); >Kenen neito, kenen morsian (IV, V, harv.), ym.

    • Läksin linnaan likaksi*

      Kaupungista viitan saanut (tilap.); Linnahan likaksi; Läksin linnaan likaksi - kutsariksi; Läksin linnahan likaksi; Läksin linnoille likaksi; Menin linnahan likaksi; Sarkaviitan sain linnasta; Sarkaviitan Virosta saanut*Vrt. Piennä piikueen, Hatsinasta vaatteet*Ydinaihe: runon minä lähtee linnaan likaksi, Pauluskohin paimeneks (palvelijaks), saa sieltä sarkaviitan, palaa kotiin, kaikki katselevat häntä. Jatkoja: rikkaat alkavat kadehtia t. haluta viittaa - vastaus: menkää itse linnaan (yl.); >Kanteleen synty (V); >Kenen neito, kenen morsian (IV, V, harv.), ym.

    • Läksin metsään makaamaan

      Ydinaihe: Metsään makaamaan, pää kannon päälle, kotiin, äiti vastaan, itkee; "mitä nurtat äitikkinen?".

    • Läksin nuotalle kotonta

      >Sulhonsa kylvettäjä -runon johdantona.

    • Läksin piennä paimeneen

      Käin piennä paimenessa; Kävin piennä paimenessa; Läksin, menin paimeneen, nukuin nurmelle; Läksin paimeneen palolle, soitin suolla mennessäni; Läksin piennä lammasten ajoon; Läksin piennä paimenehen, lassa lammasten ajohon; Läksin piennä pilpasoille; Menin piennä paimeneen; Soitin suolla - seisahtui seppä pajassa; Soitin suolla mennessäni; Soitin suolle mennessäniVaihtelee eri runoihin johdattavasta aloituskliseestä kiinteämpään aihelmaketjuun: Läksin piennä paimeneen, >Kolme torvea, soitin suolla mennessäni, seppä seisahtui pajassa, saaren synty. Aloitusaihelmana esim. runoissa >Hevonen varastetaan oluenjuojalta, >Varas vie koristeet, >Hanhi kadonnut, >Sudet söivät neitopaimenen lehmät, >Myyty neito, >Nuorena sotaan viety veli.

    • Läksin piennä paimeneen*

      Käin piennä paimenessa; Kävin piennä paimenessa; Läksin, menin paimeneen, nukuin nurmelle; Läksin paimeneen palolle, soitin suolla mennessäni; Läksin piennä lammasten ajoon; Läksin piennä paimenehen, lassa lammasten ajohon; Läksin piennä pilpasoille; Menin piennä paimeneen; Soitin suolla - seisahtui seppä pajassa; Soitin suolla mennessäni; Soitin suolle mennessäni**Vaihtelee eri runoihin johdattavasta aloituskliseestä kiinteämpään aihelmaketjuun: Läksin piennä paimeneen, >Kolme torvea, soitin suolla mennessäni, seppä seisahtui pajassa, saaren synty. Aloitusaihelmana esim. runoissa >Hevonen varastetaan oluenjuojalta, >Varas vie koristeet, >Hanhi kadonnut, >Sudet söivät neitopaimenen lehmät, >Myyty neito, >Nuorena sotaan viety veli.

    • Läksin rannalle merelle, ei ollut meressä vettä

      Läksin rannalle merelleItä- ja Pohjois-Inkerissä johdantona >Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi -runoon.

    • Läksin suolle sotkuilleni, kolkutin kodan ovea

      Kolkutin kotini usta; Kolkutin kodan ovea, rämähytin räystäspuuta; Kävin kerran tietä myöten; Läksin (menin) suolle sotkuilleni; Läksin suolle sotkuilleni - kolkutin kodan ustaVrt. Varas vie koristeetKaksi aihelmaa on tässä yhdistynyt. Esiintymisyhteyksiä: >Hanhi kadonnut, >Kultakangasta kutova neito, >Pakeneva, >Kurki kyntämässä.

    • Läksin suolle sotkuilleni, kolkutin kodan ovea*

      Kolkutin kotini usta; Kolkutin kodan ovea, rämähytin räystäspuuta; Kävin kerran tietä myöten; Läksin (menin) suolle sotkuilleni; Läksin suolle sotkuilleni - kolkutin kodan usta*Vrt. Varas vie koristeet*Kaksi aihelmaa on tässä yhdistynyt. Esiintymisyhteyksiä: >Hanhi kadonnut, >Kultakangasta kutova neito, >Pakeneva, >Kurki kyntämässä.

    • Löi kahta kämmentänsä

      Tähän on koottu motiivin joitakin esiintymiä. Lisäksi motiivi on seuraavissa runotyypeissä: >Anteruksen runo, >Ennen naidun naisen tappo, >Iivana Kojosenpoika, >Kuolon sanomat, >Sotasanomat, >Rutsa, >Äidin kuolo.

    • Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi

      Moni luuli lurjukseksi; Paimenen papiksi; Panin, laitoin paimenen papiksiKs. myös lyriikka: miesten laulut: Luullaan minua lurjukseksi

    • Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi*

      Moni luuli lurjukseksi; Paimenen papiksi; Panin, laitoin paimenen papiksi*Ks. myös lyriikka: miesten laulut: Luullaan minua lurjukseksi*

    • Löysin neitosen lehosta

      Kosin neitoa lehosta; Menin neittä etsimään, löysin neitosen lehosta; Olin minä poika PokrolastaKs. myös Varkaalle menijä Vrt. Konnusta kosinta

    • Löysin ruoskan Ruotsin maalta

    • Löysin ruoskan Ruotsin maalta*

      **

    • Löysin verkaa palasen

      Ydinaihe: Löysin verkaa, vein Saksan räätälille, pyysin: tee minulle suuri suppa, että pääsen kosimaan (V, >Maailmansyntyrunon Saaren synty -version lopussa); niistä tehdään kirkkovaatteet(IV, >Mataleenan virsi).

    • Maailmansyntyruno

      Ilmarisen syntyminen; Luomisruno; Pääskyläinen lensi merelle; Pääskyläinen päivälintu; Saaren luominenKs. myös Väinämöisen ammunta; Nurmen neitoSampojakson aloitusruno. Tähän on merkitty ne tekstit, joissa on maailman synty munasta -aihe. Pohjoinen ja eteläinen Maailmansyntyruno on tässä yhdistetty. Eteläinen (Pääskylintu päivälintu) tavataan seuraavista viitteistä: I4 2176, III, IV, V, VI, VII1 63-86, 558, IX, XIII, XIV. Jatkoaiheita etelässä ovat mm. haravan taotus, meren haravointi ja >Nurmen neito. Pohjoisilla alueilla Maailmansyntyrunon kokonaisuuteen sisältyvät seuraavat jaksot: Vastasyntyneen taonta, Väinämöisen ajo, >Väinämöisen ammunta (ks. erillinen otsikko), Väinämöisen mereensuistuminen ja ajelehdinta, merenpohjan muotoilu, lintu (sotka, hanhi, kokko) laatii pesänsä Väinämöisen polvelle, munat särkyvät, osista syntyvät maa ja taivaankappaleet. Vienassa Maailmansyntyrunoon sekä >Kilpakosinta-runoon sisältyy paikoin kokon ja hauen taistelu -runoaihe, jota ei ole tässä erikseen merkitty. Maailmansyntyrunon (Pääskyläinen päivälintu) ajanmääresäkeet "(lenteli) kesäiset päivät, syksyiset yöt pimiät" tavataan kehruulauluista, ks. työlaulut: >Keträsin kesoiset päivät kylän keriä(XIII).

    • Maailmansyntyruno*

      Ilmarisen syntyminen; Luomisruno; Pääskyläinen lensi merelle; Pääskyläinen päivälintu; Saaren luominen*Ks. myös Väinämöisen ammunta; Nurmen neito*Sampojakson aloitusruno. Tähän on merkitty ne tekstit, joissa on maailman synty munasta -aihe. Pohjoinen ja eteläinen Maailmansyntyruno on tässä yhdistetty. Eteläinen (Pääskylintu päivälintu) tavataan seuraavista viitteistä: I4 2176, III, IV, V, VI, VII1 63-86, 558, IX, XIII, XIV. Jatkoaiheita etelässä ovat mm. haravan taotus, meren haravointi ja >Nurmen neito. Pohjoisilla alueilla Maailmansyntyrunon kokonaisuuteen sisältyvät seuraavat jaksot: Vastasyntyneen taonta, Väinämöisen ajo, >Väinämöisen ammunta (ks. erillinen otsikko), Väinämöisen mereensuistuminen ja ajelehdinta, merenpohjan muotoilu, lintu (sotka, hanhi, kokko) laatii pesänsä Väinämöisen polvelle, munat särkyvät, osista syntyvät maa ja taivaankappaleet. Vienassa Maailmansyntyrunoon sekä >Kilpakosinta-runoon sisältyy paikoin kokon ja hauen taistelu -runoaihe, jota ei ole tässä erikseen merkitty. Maailmansyntyrunon (Pääskyläinen päivälintu) ajanmääresäkeet "(lenteli) kesäiset päivät, syksyiset yöt pimiät" tavataan kehruulauluista, ks. työlaulut: >Keträsin kesoiset päivät kylän keriä(XIII).

    • Maaria ja Kristus kuljeksimassa

      Vrt. Orvonlaulut: Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltäAinutkertainen legendaruno, jossa Maaria ja Kristus kulkevat maailmassa ja pelastavat lapset hädästä, mutta päättävät sitten mennä taivaaseen.

    • Maaria siteli silkillä, jottei rätti räpsähtäis

      Maaria pyhäinen vaimo - -, sääret silkillä siteli, jott'ei rätti räpsähtäis. Lienee jostakin Marian etsintärunosta (>Marjavirsi, >Lapsenetsintävirsi). Kenkien paulojen solmiminta matkaan lähtiessä niin "ettei rätti räpsähtäis" on yleinen formula alueen kertovissa runoissa, erit. kosinta-aiheissa (esim. III1 1220, III2 2442).

    • Maie

      Maie miehensä tappaja; Maie pakoon; Maie pakoon eri paikkoihin; Maie tervoi neitsykkäinen kaatui; Kalervo nostaja; Pakoon eri paikkoihin (tuskissa)Vrt. MiehentappajaneitoYdinaihe: Maie tanssii Tormion mäellä tms., kaatuu, se joka nostaa hänet pystyyn saa hänet puolisokseen. Jyrki tai joku muu tekee sen ja nai Maien. Maie laittaa sängyn laineille, piilottaa veitset vuoteeseen. Mies kuolee veitsiin. Jänis vie viestin miehen emolle tai miehen äiti tulee herättelemään, Maie valehtelee, ettei voi nousta, koska vuode on hänen tappamansa eläimen veressä. Valhe paljastuu ja Maie pakenee, hän pyytää esim. kaivoa, merta, puuta piilottamaan itsensä. Maie saadaan kiinni ja hirtetään. - Maien pakoepisodi on yhdistynyt >Kaukamoisen virteen Keski-Inkerissä, jolloin sen jatkona saattaa olla >Saaret neidot -runo. Pakoepisodi voi seurata myös >Inkerin virren alkusäkeitä. Veitsien piilotus liittyy kerran jatkona >Annikaisen virteen, kerran sitä seuraa >Laivaretki. Maie-runoon liittyy Keski-Inkerissä yleisesti jänis viestinviejänä -aihelma, muutaman kerran mehiläinen viestinviejänä (ks. >Eläimet sanansaattajina). Vrt. virolainen Maie-runo.

    • Maie*

      Maie miehensä tappaja; Maie pakoon; Maie pakoon eri paikkoihin; Maie tervoi neitsykkäinen kaatui; Kalervo nostaja; Pakoon eri paikkoihin (tuskissa)*Vrt. Miehentappajaneito*Ydinaihe: Maie tanssii Tormion mäellä tms., kaatuu, se joka nostaa hänet pystyyn saa hänet puolisokseen. Jyrki tai joku muu tekee sen ja nai Maien. Maie laittaa sängyn laineille, piilottaa veitset vuoteeseen. Mies kuolee veitsiin. Jänis vie viestin miehen emolle tai miehen äiti tulee herättelemään, Maie valehtelee, ettei voi nousta, koska vuode on hänen tappamansa eläimen veressä. Valhe paljastuu ja Maie pakenee, hän pyytää esim. kaivoa, merta, puuta piilottamaan itsensä. Maie saadaan kiinni ja hirtetään. - Maien pakoepisodi on yhdistynyt >Kaukamoisen virteen Keski-Inkerissä, jolloin sen jatkona saattaa olla >Saaret neidot -runo. Pakoepisodi voi seurata myös >Inkerin virren alkusäkeitä. Veitsien piilotus liittyy kerran jatkona >Annikaisen virteen, kerran sitä seuraa >Laivaretki. Maie-runoon liittyy Keski-Inkerissä yleisesti jänis viestinviejänä -aihelma, muutaman kerran mehiläinen viestinviejänä (ks. >Eläimet sanansaattajina). Vrt. virolainen Maie-runo.

    • Maija makkaran varasti

      Nimipilkasta (ks. >Maija; >Mari) laajeneva absurdi kertomus makkarasta, jonka Maija varasti pappilasta ja jonka hän pisti pilluunsa ja joka poltti Maijan sisukset niin että maito alkoi uhkua nänneistä ja levisi reisille. Jatkoaihelma: Markan makso Maijan reisi (VII-tekstissä ilman kehyskertomusta).

    • Maija makkaran varasti*

      **Nimipilkasta (ks. >Maija; >Mari) laajeneva absurdi kertomus makkarasta, jonka Maija varasti pappilasta ja jonka hän pisti pilluunsa ja joka poltti Maijan sisukset niin että maito alkoi uhkua nänneistä ja levisi reisille. Jatkoaihelma: Markan makso Maijan reisi (VII-tekstissä ilman kehyskertomusta).

    • Mansikka mäeltä huusi

      Ks. myös Iro-neito; MarjavirsiTässä runoaiheessa vain marjan kutsu, >Marjavirressä koko tapahtumasarja. Säilytetään epiikassa paikallisen Marjavirsi-yhteyden (I, II) takia, mutta yleensä tekstit ei-eeppisiä: marjaan mennessä, lyyriset yhteydet yms.

    • Marjatiellä kadonnut tyttö

      Läksin puolaan metsälle - eksyin; Marjatielle kadonnut; Marjatiellä (puolassa) eksynyt; Sinne mä kana katosinKs. myös Älköön emo pitsilakkia pitäkö Vrt. Myyty neito; Vesitieltä pilviin viety neito; Älköön emo pitsilakkia pitäköYdinaihe: Tyttö (minä) katoaa ja kuolee marjamatkalla, varoitukset omaisille.

    • Marjatiellä kadonnut tyttö*

      Läksin puolaan metsälle - eksyin; Marjatielle kadonnut; Marjatiellä (puolassa) eksynyt; Sinne mä kana katosin*Ks. myös Älköön emo pitsilakkia pitäkö Vrt. Myyty neito; Vesitieltä pilviin viety neito; Älköön emo pitsilakkia pitäkö*Ydinaihe: Tyttö (minä) katoaa ja kuolee marjamatkalla, varoitukset omaisille.

    • Marjavirsi

      Näki oksalta omenanKs. myös Iro-neito; Mansikka mäeltä huusi>Luojan virren aloitusruno. Siveyden kuvaus -motiivi myös >Marketan runossa ja >Mataleenan virressä.

    • Marjavirsi*

      Näki oksalta omenan*Ks. myös Iro-neito; Mansikka mäeltä huusi*>Luojan virren aloitusruno. Siveyden kuvaus -motiivi myös >Marketan runossa ja >Mataleenan virressä.

    • Marjoi pervoi neitsykäinen löi päivällä vetoa

      Maijoi pervoi neitsykäinen löi päivällä vetoaVrt. Päivän kera kilpaa; Vesitiellä viipynytYdinaihe: Marjoi viipyy kalassa kauan, vanhemmat uhkaavat rangaista; Marjoi puolustautuu.

    • Marketan runo

      Laiska nainen; Marketan runoa; Marketta ja Antero; Marketta ja AnterusKs. myös Tanssilaulut: Pujeken, pujeken poikaa (Marketan tanssi); Vrt. Iro-neito; Marjavirsi; Mataleenan virsi; Väinämöisen tuomioYdinaihe: Hyvällä emännällä Elinalla on kuusi tytärtä, joista Marketta kotona naimattomana. Marketan siveyden kuvaus: ei syö kukon polkemia munia yms. Marketta menee paimeneen, nukahtaa nurmelle. Hannus saaren saksalainen löytää tytön ja makaa hänet. Raskauden merkit herättävät ihmetystä. Lapsi löydetään, vanhempia etsitään neitojen ja nuorukaisten joukosta. Kaikki vannovat olevansa syyttömiä, ja lapsi tuomitaan veteen ja tuleen. Jeesus ja Maria antavat kolmiöiselle puhekyvyn. Tämä paljastaa vanhempansa ja pyytää näiden vaatteita suojakseen. - Inkerissä (V1 588), Aunuksessa ja VII-alueella johdantona >Kasvatti emo kanoja -aihe. VII-alueella yhteys >Miehentappajaneito-runoon: tunkeilija menee Marketan aittaan voideltuaan ensin lukot ja saranat. Kannaksella (XIII) osaa runosta on käytetty piiritanssilauluna.

    • Marketan runo*

      Laiska nainen; Marketan runoa; Marketta ja Antero; Marketta ja Anterus*Ks. myös Tanssilaulut: Pujeken, pujeken poikaa (Marketan tanssi); Vrt. Iro-neito; Marjavirsi; Mataleenan virsi; Väinämöisen tuomio*Ydinaihe: Hyvällä emännällä Elinalla on kuusi tytärtä, joista Marketta kotona naimattomana. Marketan siveyden kuvaus: ei syö kukon polkemia munia yms. Marketta menee paimeneen, nukahtaa nurmelle. Hannus saaren saksalainen löytää tytön ja makaa hänet. Raskauden merkit herättävät ihmetystä. Lapsi löydetään, vanhempia etsitään neitojen ja nuorukaisten joukosta. Kaikki vannovat olevansa syyttömiä, ja lapsi tuomitaan veteen ja tuleen. Jeesus ja Maria antavat kolmiöiselle puhekyvyn. Tämä paljastaa vanhempansa ja pyytää näiden vaatteita suojakseen. - Inkerissä (V1 588), Aunuksessa ja VII-alueella johdantona >Kasvatti emo kanoja -aihe. VII-alueella yhteys >Miehentappajaneito-runoon: tunkeilija menee Marketan aittaan voideltuaan ensin lukot ja saranat. Kannaksella (XIII) osaa runosta on käytetty piiritanssilauluna.

    • Mataleenan virsi

      MataleenaVrt. Katrina kotikananen; Marketan runoRitvalan helkavirsisikermän laulu. Helkavirsien Mataleenan virsi ja Inkerin Matlienan kirkkomatka eroavat toisistaan suuresti, säetasolla yhteys on vähäinen. Yhteydet muihin eeppisiin runoaiheisiin ennen kaikkea kotona olon kuvauksessa (kauan kasvaminen, kynnysten ja lattioiden kuluttaminen helmoin ja kengin) - yllä mainittujen runojen ohella myös aunukselaisissa >Marjavirren teksteissä.

    • Mataleenan virsi*

      Mataleena*Vrt. Katrina kotikananen; Marketan runo*Ritvalan helkavirsisikermän laulu. Helkavirsien Mataleenan virsi ja Inkerin Matlienan kirkkomatka eroavat toisistaan suuresti, säetasolla yhteys on vähäinen. Yhteydet muihin eeppisiin runoaiheisiin ennen kaikkea kotona olon kuvauksessa (kauan kasvaminen, kynnysten ja lattioiden kuluttaminen helmoin ja kengin) - yllä mainittujen runojen ohella myös aunukselaisissa >Marjavirren teksteissä.

    • Mehiläinen viestinviejänä

      Mehiläinen viestin emolle pojan (tytön) surmastaVrt. Eläimet sanansaattajina

    • Menin metsään kontimaan

      VirolaisvoittoisiaSKVR:n mukaan virolaisvoittoinen. Vain alku: Menin metsään otramaita ottamaan, kauramaita katsomaan. Mukana koiria (tässä >Hevonen kadonnut veljeltä -säkeitä), peltoja on paljon, lopussa viite naisen ottamiseen.

    • Mereen silta yksiöisistä vesoista

      Ansiotyömotiivi, mm. >Tuonelta kosinnassa, >Kilpalaulannassa.

    • Merellä veneessä neito

      Lyhyt johdanto >Taivaanvalojen kosinta -runoon.

    • Meren ajoa odottavat

      Kaksi oli kallion jänöä; Loi Luoja lohikalaisen; Meren ajoa odottavaVrt. Kokon ja hauen taistelu Ks. Kilpakosinta; Maailmansynty

    • Meren ajoa odottavat*

      Kaksi oli kallion jänöä; Loi Luoja lohikalaisen; Meren ajoa odottava*Vrt. Kokon ja hauen taistelu Ks. Kilpakosinta; Maailmansynty*

    • Meren kosijat

      Ei ole suotu, ei ole luotu; Kultamies, vaski-, maito-, olkimies merestä nousi; Mies musta (hietahiuksinen) merestä nousi; Parta kullan palmikossaVrt. Annikaisen virsi>Annikaisen virren alkusäkeet aloittavat usein myös Meren kosijat kaikilla runoalueilla.

    • Meren kosijat*

      Ei ole suotu, ei ole luotu; Kultamies, vaski-, maito-, olkimies merestä nousi; Mies musta (hietahiuksinen) merestä nousi; Parta kullan palmikossa*Vrt. Annikaisen virsi*>Annikaisen virren alkusäkeet aloittavat usein myös Meren kosijat kaikilla runoalueilla.

    • Meren neito tavoittelee uivaa tyttöä

      Motiivi sisältyy >Suka mereen -runoon.

    • Meren neito, metsän sulho

    • Meren neito, metsän sulho*

      **

    • Meri kuivi kuutta syltä

      Meri kuivi kuutta syltä syntyessäniVrt. >Kaivot kaikki kuivuneet - esiintyvät rinnan tai voivat korvata toisensakin. Meren - lavvaksen - ojan kuivumiseen usein yhdistyy kaivo. Lyriikassa oman syntymän (Ks. >Kun mie synnyin synninmaalle) lapsuuskodin yhteydessä: ei laskettu vettä ottamaan. Eeppisissäkin runoissa, esim. >Pilviin viety.

    • Messu miekka vyöllä

    • Messu miekka vyöllä*

      **

    • Meteli veteli Venon kivi

      Meteli (veteli?) Venon kivi, venon partta painatteli, ve'in halki hartiain, paukkuit suonet sormissain, käsistäin kämmen suonet. Sanaa Ruotsiin lähetin; liikkuit kirjat kiirehesti, paperit pakon perästä, mustat viimat vikkelästi. Jatkona >Pilviin kadonnut poika -runoa. Alkuosassa samoja säkeitä kuin >Sotamiehenotto-runossa (ks. esim. V1 884).

    • Metsästä tarvepuita hakemassa

      VirolaisvoittoisiaKs. myös VirolaisvoittoisiaSKVR:n mukaan virolaisvoittoinen runo, jonka minä etsii metsästä sisaruksilleen veräjäpuita, siltapuita yms. ja joutuu lopulta taarastan taloon. Toisen tekstin jatkona >Sotamiehenotto.

    • Metsät miekka vyöllä

      Ks. myös Kalervo ja Untamo

    • Metsään eksynyt emo

      Laulaja itkee metsään eksynyttä, sinne kuollutta emoa.

    • Metsään menijän löytö

      Ydinaihe: mies löytää pussista pojan, vie kotiin, kasvattaa mieheksi. SKVR:n toimittajan huomautus: mahdollisesti Kantelettaren vaikutusta, vrt. esim. Kanteletar III:26.

    • Miehentappajaneito

      Antero ja Kaisa; Katri ja Vetrikka; Nyrvi-Laurin virsiVrt. Maie (III, IV); Marketan runo (II, V1, VII1)Ydinaihe: henkilöiden esittely, soitolla nukuttaminen; Länsi- Inkerissä veitsien piilotus vuoteeseen (vrt. >Maie); saranoiden voitelu vierteellä, sisääntulo, neidon kysymys, tulijan vastaus, käsky poistua, tappo, seurausten kuvaus. Dialogi (Antti ja Anni, Antti ja Kaisa). Länsi-Inkerissä päättyy usein neidon pakoon, kuten >Maie-runo. Säkeitä muista runoista: >Sulhonsa kylvettäjä, >Kaukamoisen virsi, >Kukkuu käkeä kaksi, toruu käkeä kaksi, >Maie, >Eläimet sanansaattajina, >Iivana Kojosenpoika, >Laivaretki, >Annikaisen virsi, >Likainen neito, >Tuonelta kosinta.

    • Miehentappajaneito*

      Antero ja Kaisa; Katri ja Vetrikka; Nyrvi-Laurin virsi*Vrt. Maie (III, IV); Marketan runo (II, V1, VII1)*Ydinaihe: henkilöiden esittely, soitolla nukuttaminen; Länsi- Inkerissä veitsien piilotus vuoteeseen (vrt. >Maie); saranoiden voitelu vierteellä, sisääntulo, neidon kysymys, tulijan vastaus, käsky poistua, tappo, seurausten kuvaus. Dialogi (Antti ja Anni, Antti ja Kaisa). Länsi-Inkerissä päättyy usein neidon pakoon, kuten >Maie-runo. Säkeitä muista runoista: >Sulhonsa kylvettäjä, >Kaukamoisen virsi, >Kukkuu käkeä kaksi, toruu käkeä kaksi, >Maie, >Eläimet sanansaattajina, >Iivana Kojosenpoika, >Laivaretki, >Annikaisen virsi, >Likainen neito, >Tuonelta kosinta.

    • Miehet sodassa

      >Purren itku -katkelman jatkona sota-aiheinen sepitteen tuntuinen runo, jossa kuvataan kuninkaiden mietteitä.

    • Miekan tai keihään kuvaus

      Väinämöisen miekkaKs. myös Lemminkäisen virsi

    • Miekka merestä

      Miekka merestäKs. myös Suka mereen

    • Miekka merestä*

      Miekka merestä*Ks. myös Suka mereen*

    • Mies tuli vierailta mailta

      Kaksi aihetta yhdistetty, Lantin kuolema (vrt. >Sulhasen kuolema), sekä balladinomainen aihe: miehen paluu vieraalta maalta, tytön petollisuuden paljastuminen, erokirjan kirjoitus ja miehen itsemurha; ei kalevalamittaa.

    • Mihin panen rahani

      Sousin, jousin miehen verran, sain rahaa, mitä rahalla - neitoKs. myös Lauri Lappalainen

    • Mihin panen rahani*

      Sousin, jousin miehen verran, sain rahaa, mitä rahalla - neito*Ks. myös Lauri Lappalainen*

    • Miikkula rukoilee Luojaa asettamaan aallot

      Asettele meren Jumala aallotVrt. Kolme veljestä asettaa aaltoja

    • Miksi on utuinen ilma

      Miks on maa murun näköinenKs. myös Kalervo ja Untamo Vrt. sananlaskuruno: Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)

    • Miltä maalta sukuisin

      Ydinaihe: Läsin kolme vuotta, kotiväki luuli kuolleeksi (ks >Koti toivo kuolleheksi), kotiinpaluu ja kysymys: miltä maalta sukuisin? Jatkona >Metsät mettä täynnä- ja >Ihmemaa säkeitä. Vrt. samantapaista johdantokuviota ks. esim. >Rutsa, jossa nuoret kysyvät toisiltaan: miltä maalta olet kotoisin? Vastauksena >Ihmemaa-teemoja.

    • Miniän jalka kipeä

      Vrt. Nain naisen pikkaraisenYdinaihe: Veli tuo kotiin peukalon suuruisen naisen. Jalka kipeäksi istumisesta meren kivellä.

    • Minä menin metsään

      Ydinaihe: Metsään menijä löytää kontin ja muita tavaroita. Vastaan tuleva neito ilmoittaa, että tavarat ovat pudonneet Väinämöiseltä, joka nousi kohti taivaita. "Vanhan kansanrunon vaikutusta."

    • Myyty neito

      Myödyn neidon runo; Myöty neitoVrt. Lunastettava neitoYdinaihe pohjoisessa: Neito lähtee paimeneen. Yrjö, Yrkä, ylkä tulee karjaan, istuu puun tyvelle, neito istuu latvukselle, neidon kodin merkit (I, VI-VII, XII: kuusikko, kultakaivo, kultakuppi - ks. myös kotiseuturunot: >Meillä on kaivo kartanolla). Y. kertoo, että neito on myyty, ja mitä eri omaiset ovat maksaneet hänestä. Neito manaa omaisensa. Etelässä: Johdantona >Sinon kylväjä tai >Menin luutaan lehosta, paikalle tulee kaksi jumalanmiestä, kauppamiestä tms. Kertovat, että neito on myyty. Neito saa tietää, mitä hänestä on maksettu. Neito manaa omaisensa.

    • Myyty neito*

      Myödyn neidon runo; Myöty neito*Vrt. Lunastettava neito*Ydinaihe pohjoisessa: Neito lähtee paimeneen. Yrjö, Yrkä, ylkä tulee karjaan, istuu puun tyvelle, neito istuu latvukselle, neidon kodin merkit (I, VI-VII, XII: kuusikko, kultakaivo, kultakuppi - ks. myös kotiseuturunot: >Meillä on kaivo kartanolla). Y. kertoo, että neito on myyty, ja mitä eri omaiset ovat maksaneet hänestä. Neito manaa omaisensa. Etelässä: Johdantona >Sinon kylväjä tai >Menin luutaan lehosta, paikalle tulee kaksi jumalanmiestä, kauppamiestä tms. Kertovat, että neito on myyty. Neito saa tietää, mitä hänestä on maksettu. Neito manaa omaisensa.

    • Nai vanha nuoresta

      Ydinaihe: vanha mies käy toistuvasti kosimassa nuorta naista, joka lopulta myöntyy kosintaan.

    • Nain naisen pikkaraisen, talo käski tappamaan

      Nain mie naisen pikkaraisen; Nain pikkaraisen naisen naapurista; Pere käski pieksämähän; Pere sanoo, pieksä nainen; Perhe käski pieksemää, en raatsi raukaistani; Talo käski tappamaan

    • Neiden rosvo

      "Teksti Lönnrotin painoa varten suorittama", julkaistu Mehiläisessä 1836. Muistuttaa >Rutsa-runon (Sisaren turmelus) vienalaismuistiinpanoja, erityisesti ks. I2,955, joka on Lönnrotin muistiinpano Kellovaarasta. Tässä tekstissä neidon ryöstäjänä on Iku tiera Lieran poika, kun taas Neiden rosvossa ryöstäjänä on Kullervo Kalevan poika. Myös >Rutsa-runossa keskeinen sukurutsa-aihe puuttuu tästä. Neidon äiti surmauttaa tyttärensä ryöstäjän.

    • Neidolta marjassa nännät putosi

      Vrt. Vihneen ottajat; Tuura taittuiYdinaihe: Neidolta putoavat nännät marjassa ollessa, itkien kotiin, äiti lohduttaa: lehmältä uudet. Aihe on itkien kotiin -teeman pilavariantti, saattaa liittyä Inkerin leikkaajien lahkoon (vrt. Venäjän skoptsit), vrt.>Neidot tappavat ja hautaavat nännät.

    • Neidon kaksi kosijaa

    • Neidon kankaankudonta

      Kankaan kudonta; Katin (neidon) kankaankudonta; Neito kangasta kutoo kullalleenVrt. Katriinan poltto; Kultalangan katkeaminen; NAISTENLAULUT: Tytön käsityötaidon ylistys; HÄÄRUNOT/Morsiamen ylistys: Suihki sukkula kädessä

    • Neidot ja kyppä

      Kyppä, Kyppä (penis); Kyrpä; Miksei kyrpä päätä nosta; Mykkä kyyry mies matalaVrt. Sämpsä PellervoinenYdinaihe: Neidot miettivät, mitä kypälle pitäisi syöttää, jotta se nostaisi päätään. Vasta kun se näkee neidon, pää nousee. XIV 2095: Kateen luku.

    • Neitinen meni ve´elle

      Ydinaihe: Neito hakee isälleen silmävettä, isä peseytyy ja menee markkinoille, tuo tuliaisia eri perheenjäsenille.

    • Neito kyntäjänä

      Neito kyntää, kylvää itse; Uottelin mie velloani kyntämään; Veljeään kyntämään odotellut; Vuotin velloa kyntämään; Vuotin velloani kuin päivää Päähkenlinnan alta kyntämäänVrt. Kyntäjä ja pedot; Vesasta vello; lyriikka: Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellotYdinaihe: Neito joutuu kyntämään, koska talossa ei ole poikaa. Kyntävät kyläiset miehet, neidon rintaluut riskavat, atran vitsa katkeaa (vrt. >Kyntäjä ja pedot). Neito menee kyselemään kylän akoilta, syntyisikö vesasta vello, akat sanovat, ettei synny. Runotyyppiin on yhdistetty kannakselainen samanideainen aihe: Kuu ja päivä on noussut, veljeni ei ole noussut kanssani kylvämään, itse kynnin, kylvin, vakosin, selässäni siemensäkki (lisänä usein: >Kynnin kymmenen vakoa). Vrt. lyyrinen aihelma >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot (jossa kuvitellaan, että poikana kyntäisin). Erikoinen muunnelma IV1 1463: kyntäjänä on poika, jonka kyntämisen kykyä epäillään.

    • Neito kyntäjänä*

      Neito kyntää, kylvää itse; Uottelin mie velloani kyntämään; Veljeään kyntämään odotellut; Vuotin velloa kyntämään; Vuotin velloani kuin päivää Päähkenlinnan alta kyntämään*Vrt. Kyntäjä ja pedot; Vesasta vello; lyriikka: Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot*Ydinaihe: Neito joutuu kyntämään, koska talossa ei ole poikaa. Kyntävät kyläiset miehet, neidon rintaluut riskavat, atran vitsa katkeaa (vrt. >Kyntäjä ja pedot). Neito menee kyselemään kylän akoilta, syntyisikö vesasta vello, akat sanovat, ettei synny. Runotyyppiin on yhdistetty kannakselainen samanideainen aihe: Kuu ja päivä on noussut, veljeni ei ole noussut kanssani kylvämään, itse kynnin, kylvin, vakosin, selässäni siemensäkki (lisänä usein: >Kynnin kymmenen vakoa). Vrt. lyyrinen aihelma >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot (jossa kuvitellaan, että poikana kyntäisin). Erikoinen muunnelma IV1 1463: kyntäjänä on poika, jonka kyntämisen kykyä epäillään.

    • Neitoa kositaan eri paikkoihin

      En lähe Tuuteriin: Eri paikkoihin neitoa kosittiin; Oli emolla lintu myytävänäKs. myös Katrina kotikananen; Nurmen neito; Varkaalle menijä

    • Neljän neidon runo

      Annan veikolle palttinaisen paidan; Kolme neitoa, yksi kutoo kultavyötä; Neljän neitosen runo: Västäräkki lensi aitan kynnykselleKs. myös: Nuorena sotaan viety veliJohdantoja: Västäräkki (harakka, pieni lintu) lensi tuvan kynnykselle; >Mikä tuolla näkyy; >Pakeneva; >Pukki nousi puuhun. Ydinaihe: Tuvassa (puussa) näkyy kolme/neljä neitoa erilaisissa puuhissa, esim.: Yksi kutoo kultavyötä, toinen sorii sormikkaita, kolmas itkee veikkoaan, joka nuorena sotaan vietiin. Päätöksenä usein itkevän neidon lohdutus: veli tulee, pää jo näkyy, tuo tuomisia, kengät ym.(joskus hiiri vie ne, IX-X). Tyttö lupaa veljelle paidan. Joskus (VI) paita hihaton, helmaton, jolloin: Liisa hihat liittelee, Kaisa kaulukset panee, Helka helman päärmelöö. Veljen tulo ja tuomiset myös >Nuorena sotaan viety veli -runossa; paita-aihe myös tanssilaulussa >Tule meille tanssimaan -annan paidan palkaksesi.

    • Neljän neidon runo*

      Annan veikolle palttinaisen paidan; Kolme neitoa, yksi kutoo kultavyötä; Neljän neitosen runo: Västäräkki lensi aitan kynnykselle*Ks. myös: Nuorena sotaan viety veli*Johdantoja: Västäräkki (harakka, pieni lintu) lensi tuvan kynnykselle; >Mikä tuolla näkyy; >Pakeneva; >Pukki nousi puuhun. Ydinaihe: Tuvassa (puussa) näkyy kolme/neljä neitoa erilaisissa puuhissa, esim.: Yksi kutoo kultavyötä, toinen sorii sormikkaita, kolmas itkee veikkoaan, joka nuorena sotaan vietiin. Päätöksenä usein itkevän neidon lohdutus: veli tulee, pää jo näkyy, tuo tuomisia, kengät ym.(joskus hiiri vie ne, IX-X). Tyttö lupaa veljelle paidan. Joskus (VI) paita hihaton, helmaton, jolloin: Liisa hihat liittelee, Kaisa kaulukset panee, Helka helman päärmelöö. Veljen tulo ja tuomiset myös >Nuorena sotaan viety veli -runossa; paita-aihe myös tanssilaulussa >Tule meille tanssimaan -annan paidan palkaksesi.

    • Nimettömät taudit

      Vrt. Äidin kuoloVienassa lyhyt runoaihe ("Mitä Pohjola potevi..."), Inkerissä siellä täällä tautiloitsuissa, esim. >Pistoksessa. Peiton mätänemisen aihelma myös >Äidin kuolo -runossa. Vrt. virolainen aihe "Lemmingi isa podie".

    • Nimettömät taudit*

      *Vrt. Äidin kuolo*Vienassa lyhyt runoaihe ("Mitä Pohjola potevi..."), Inkerissä siellä täällä tautiloitsuissa, esim. >Pistoksessa. Peiton mätänemisen aihelma myös >Äidin kuolo -runossa. Vrt. virolainen aihe "Lemmingi isa podie".

    • Noidille Viroon

      Noidille (Viroon) kylään, Narvan tietäjille; Nuoren naisen ottanutKs. myös Anteruksen runo; Äidin kuolo

    • Nuijasota

      Kivijärven kiltit miehet; Nuijasodasta

    • Nuorena sotaan viety veli

      Sotaan menoa (veljen) itkevä; Sotaan vietyä veljeä itkevä neito; Veikko tulee linnasta (kertoo oro); Veion tuomiset; Veli sodasta tulee; Veli sotamiehenä; Veli tulee, tuo silkin, ummiskengät; Veli tulee, yli linnan pää näkyy, tuo kengät; Veljeään itkeväKs myös Neljän neidon runo; HÄÄRUNOT/Sisälle mentäessä: Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulusErilaisia johdantoja. Ydinaihe: Neito itkee, itkun tiedustelu, neito kertoo surevansa nuorena sotaan vietyä veljeään, lohdutus: veli tulossa, pää näkyy, veli tuo ummiskengät tms., neito lupaa ommella palttinaisen paidan (ks. tanssilaulut: >Tule meille tanssimaan, annan paidan palkaksesi; >Neljän neidon runo). Jos veli tuo hanhen, usein jatkona >Hanhi kadonnut.

    • Nuorena sotaan viety veli*

      Sotaan menoa (veljen) itkevä; Sotaan vietyä veljeä itkevä neito; Veikko tulee linnasta (kertoo oro); Veion tuomiset; Veli sodasta tulee; Veli sotamiehenä; Veli tulee, tuo silkin, ummiskengät; Veli tulee, yli linnan pää näkyy, tuo kengät; Veljeään itkevä*Ks myös Neljän neidon runo; HÄÄRUNOT/Sisälle mentäessä: Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulus*Erilaisia johdantoja. Ydinaihe: Neito itkee, itkun tiedustelu, neito kertoo surevansa nuorena sotaan vietyä veljeään, lohdutus: veli tulossa, pää näkyy, veli tuo ummiskengät tms., neito lupaa ommella palttinaisen paidan (ks. tanssilaulut: >Tule meille tanssimaan, annan paidan palkaksesi; >Neljän neidon runo). Jos veli tuo hanhen, usein jatkona >Hanhi kadonnut.

    • Nurmen neito

      Lähe neitonen minulle, yhen lehmän lypsäjäksi; Nurmi-Tuomas; Nurmi-Tuomas, Hiekka-Heikki (=kuolema); Saaren neito; Saaren (nurmen) neito; Vinkui Viipurin veräjät; Ylpeä tyttöVrt. Maailmansyntyruno: Pääskyläinen päivälintu; Lyriikka/Naistenlaulut: Kun tulisi Nurmi-TuomasRunoaiheessa monenlaisia johdantoja, esim. Pääskyläinen päivälintu (>Maailmansynty), >Kullasta saari, >Iski tulta Ilmarinta (tästä syntyy saari), >Kävin piennä paimenessa (soitin torvea, seisahtui seppä pajassa, pihdit putosivat, syntyi saari). Erikoisia: sorsanmunasta neito (III3 2832), hiuksesta neito (VII3 304a). Nurmen neitoa tullaan kosimaan, ja tämä johtaa erilaisiin jatkeisiin: tavallisimmin kosijana on Nurmi-Tuomas, joka vie neidon. Myös jatkeena >Taivaanvalojen kosinta, >Iivana Kojosenpoika, >Rutsa; kosinta eri paikkoihin (Liissilään, Kaurilaan).

    • Nurmen neito*

      Lähe neitonen minulle, yhen lehmän lypsäjäksi; Nurmi-Tuomas; Nurmi-Tuomas, Hiekka-Heikki (=kuolema); Saaren neito; Saaren (nurmen) neito; Vinkui Viipurin veräjät; Ylpeä tyttö*Vrt. Maailmansyntyruno: Pääskyläinen päivälintu; Lyriikka/Naistenlaulut: Kun tulisi Nurmi-Tuomas*Runoaiheessa monenlaisia johdantoja, esim. Pääskyläinen päivälintu (>Maailmansynty), >Kullasta saari, >Iski tulta Ilmarinta (tästä syntyy saari), >Kävin piennä paimenessa (soitin torvea, seisahtui seppä pajassa, pihdit putosivat, syntyi saari). Erikoisia: sorsanmunasta neito (III3 2832), hiuksesta neito (VII3 304a). Nurmen neitoa tullaan kosimaan, ja tämä johtaa erilaisiin jatkeisiin: tavallisimmin kosijana on Nurmi-Tuomas, joka vie neidon. Myös jatkeena >Taivaanvalojen kosinta, >Iivana Kojosenpoika, >Rutsa; kosinta eri paikkoihin (Liissilään, Kaurilaan).

    • Nyt anto kovat ajat Jumala

      Aloitussäkeitä >Sotamiehenotto-runossa, kerran >Sotasanomat-runossa.

    • Näitkö, kokko, taattoani?

      Edgo n´ähny miun tuattoista; Näitkö toatoistani; Oi, kokko lintuseni, näitkö taattoani?; Voi, korppi lintuni, näetkö mun taattoniTämä omaistenvertailukertaus on SKVR:ssa luokiteltu lyriikkaan, ryhmään Nuorten naisten mielialoja, mutta muiden omaistenvertailukertausten tapaan liitetty hakemistossa epiikkaan. Ydinaihe: Runon minä kyselee, näkikö kokko, korppi, sotka, lintu, hoikkolintu, vietroikynsi tms. eri omaisia. Lintu vastaa, kuvaus omaisten tekemisistä.

    • Nälkävuosi

      Vrt. Ei silloin hyvin eletty; Nälän kulkuYhteinen motiivi runotyypissä >Ei silloin hyvin eletty: leipä maksoi lehmän.

    • Nälän kulku

      Jo näkyy nälkä; Nälkä nähtiin tulevan; Nälkä näkyy tulevanVrt. Kyllä muistan murhivuodet; Lähin olkia pakohon; Nälkävuosi; Suuresta Suomen nälästäYdinaihe: Kuvaus nälän kulusta talo talolta, kylä kylältä, nälän tunnukset mukana: vehkavihko, olkipetkele, tamppukakku yms.

    • Näätä ansassa

      Runon aihe vertautuu muihin eeppisiin lauluihin, joissa saadaan eläin ja mennään kauppaamaan sitä kaupunkiin, vrt. >Lehmä teki valkean vasikan. Lopussa lyyrisiä aiheita.

    • Ogoi ja papinpoika

      Ogoi ja GauroiKs. myös Vene ja purje puhki kivisillä kengillä, vrt. Lunastettava neitoYdinaihe: Ogoi menee rantaan pesemään silmiään. Mereltä laivasta pyydetään juotavaa. Ogoi siepataan laivaan. Gauroi-veli lähtee etsimään Ogoita, pyytää tätä tulemaan pois. Papinpoika (Hovatitsa) järjestää pidot. Vieraat kehuvat kuka hevostaan tms., Gauroi kehuu sisartaan, jolloin hänelle vastataan (papinpoika, ruotsalainen), että Ogoi on jo maattu. Gauroi häpeää, menee koputtamaan Ogoin aitan ikkunaan. Ogoi hirttäytyy. Papinpoika tulee, löytää Ogoin kuolleena, hirttäytyy. Heidät haudataan kirkon eri puolille, mutta heidän haudoilleen kasvaneet puut menevät juuristaan ja latvoistaan yhteen. - >Taaton hyvyydet -runossa (VII2 1312-1313) esiintyvät vain nimet Ogoi ja Gauroi.

    • Ogoi ja papinpoika*

      Ogoi ja Gauroi*Ks. myös Vene ja purje puhki kivisillä kengillä, vrt. Lunastettava neito*Ydinaihe: Ogoi menee rantaan pesemään silmiään. Mereltä laivasta pyydetään juotavaa. Ogoi siepataan laivaan. Gauroi-veli lähtee etsimään Ogoita, pyytää tätä tulemaan pois. Papinpoika (Hovatitsa) järjestää pidot. Vieraat kehuvat kuka hevostaan tms., Gauroi kehuu sisartaan, jolloin hänelle vastataan (papinpoika, ruotsalainen), että Ogoi on jo maattu. Gauroi häpeää, menee koputtamaan Ogoin aitan ikkunaan. Ogoi hirttäytyy. Papinpoika tulee, löytää Ogoin kuolleena, hirttäytyy. Heidät haudataan kirkon eri puolille, mutta heidän haudoilleen kasvaneet puut menevät juuristaan ja latvoistaan yhteen. - >Taaton hyvyydet -runossa (VII2 1312-1313) esiintyvät vain nimet Ogoi ja Gauroi.

    • Ohran kylvö

      Onnen ohraVrt. Hirvi ohrassa; Kynnin kymmenen vakoa>Oluen synty -runoa joskus edeltävä lyhyt runoaihe. Ydinaihe: Onni-ukko (tai minä) tekee kasken, jossa tuulet auttavat, kylvää ohran, joka kasvaa hyvin. Mukana myös erilaisiin aiheisiin, mm. liekku- ja häävirsiin liittyvä onnen ohra-motiivi.

    • Ohran kylvö*

      Onnen ohra*Vrt. Hirvi ohrassa; Kynnin kymmenen vakoa*>Oluen synty -runoa joskus edeltävä lyhyt runoaihe. Ydinaihe: Onni-ukko (tai minä) tekee kasken, jossa tuulet auttavat, kylvää ohran, joka kasvaa hyvin. Mukana myös erilaisiin aiheisiin, mm. liekku- ja häävirsiin liittyvä onnen ohra-motiivi.

    • Olin orja vellolleni

      Olin orja vellolleni, luulin aitat annettavan; Olin orja vellolleni, pyysin kunniaa; Syöttelin ison oroja; Syöttelin ison sikoja, luulin turkit annettavan; Syöttelin isän oroista - luulin aitat annettavan; Tein työtä koko käellä; Tytär työtä, minjä palkan; Veljen hevosen syöttäjä ja juottaja neito; Viilsin viikate olallaKs. myös lyriikka: Pyysin kurja kunniaaTein työtä koko käellä -aihe on orjarunoissa toistuva(ks. esim. >Orjan päivä pellolla).

    • Olin orja vellolleni*

      Olin orja vellolleni, luulin aitat annettavan; Olin orja vellolleni, pyysin kunniaa; Syöttelin ison oroja; Syöttelin ison sikoja, luulin turkit annettavan; Syöttelin isän oroista - luulin aitat annettavan; Tein työtä koko käellä; Tytär työtä, minjä palkan; Veljen hevosen syöttäjä ja juottaja neito; Viilsin viikate olalla*Ks. myös lyriikka: Pyysin kurja kunniaa*Tein työtä koko käellä -aihe on orjarunoissa toistuva(ks. esim. >Orjan päivä pellolla).

    • Olin orjana Virossa

      Olin orjana, Virosta ostin alaset, yliset; Olin orjana Virossa - piikana; Seppä, tee oinonsarvesta veitsi, jolla vuorta vuolen, karautan kalliotaKs. myös Kanteleen synty (Oinonsarvinen kannel); Viron orja ja isäntäTähän on koottu Olin orjana Virossa -säkeellä alkavat muut runoaiheet kuin >Kanteleen syntyyn (Oinonsarvinen kannel) ja >Viron orja ja isäntä -runoon sisältyvät. Olin orjana Virossa -säkeen jatkona seuraa erilaisia aiheita, kuten esim. >Nuorena sotaan viety veli, >Emännän kolme kieltä, >Hanhi kadonnut, >Läksin linnaan likaksi, Olin orjana Virossa - ostin yliset, aliset, Olin orjana Virossa - ostin oriin, Olin orjana Virossa - yöt seisoin sepon pajassa, jne.

    • Oljamissa käynti

      Kotona käynyt miniä; Miniän käynti syntymäkodissaan; Viikon vuotin, kauvan katsoinVrt. Naistenlaulut/Miniän laulut: Ei anna hevosta appi; Ei ollut sitä jokea josta en vettä juonut; Ison kotona ja miehelässä; Häälaulut/Morsiamen itketys: Ei minua muut tunne kotiin tullessani; Kysymättä kävit kylässä

    • Oljamissa käynti*

      Kotona käynyt miniä; Miniän käynti syntymäkodissaan; Viikon vuotin, kauvan katsoin*Vrt. Naistenlaulut/Miniän laulut: Ei anna hevosta appi; Ei ollut sitä jokea josta en vettä juonut; Ison kotona ja miehelässä; Häälaulut/Morsiamen itketys: Ei minua muut tunne kotiin tullessani; Kysymättä kävit kylässä*

    • Olkinen oronen

      Ks. myös Väinämöisen ammunta

    • Oluen synty

      Oluen keittoKs. myös Kaukamoisen virsi; Lemminkäisen virsi Vrt. pitolaulut: Kiletoivirsi; Lintujen pidot; häärunot, häiden valmistelut: Oluenkeittoruno; Viinan syntyYdinaihe: Osmotar, Osmatar, Kalervon poika, Kalevatar tms. keittää olutta, olut ei ala käydä, hapattimen haku (eläimet), olut alkaa käydä. Runotyyppi liittyy niin olennaisesti Lemminkäisen/Kaukamoisen virteen, että tähän on koottu ainoastaan ne numeroviitteet, jotka eivät sisälly e.m. otsikoihin hakemistossa. Humalan synty -aihe ("kyinä maahan kynnettiin"): ks. VI1 60, VII2 1314. Oluen synty -aiheeseen voivat ketjuuntua >Humalan ja ohran keskustelu sekä >Oluen uhkaus. >Lintujen pidot -runossa on myös kyse oluen valmistuksesta, mutta tekijöinä ovat linnut.

    • Oluen synty*

      Oluen keitto*Ks. myös Kaukamoisen virsi; Lemminkäisen virsi Vrt. pitolaulut: Kiletoivirsi; Lintujen pidot; häärunot, häiden valmistelut: Oluenkeittoruno; Viinan synty*Ydinaihe: Osmotar, Osmatar, Kalervon poika, Kalevatar tms. keittää olutta, olut ei ala käydä, hapattimen haku (eläimet), olut alkaa käydä. Runotyyppi liittyy niin olennaisesti Lemminkäisen/Kaukamoisen virteen, että tähän on koottu ainoastaan ne numeroviitteet, jotka eivät sisälly e.m. otsikoihin hakemistossa. Humalan synty -aihe ("kyinä maahan kynnettiin"): ks. VI1 60, VII2 1314. Oluen synty -aiheeseen voivat ketjuuntua >Humalan ja ohran keskustelu sekä >Oluen uhkaus. >Lintujen pidot -runossa on myös kyse oluen valmistuksesta, mutta tekijöinä ovat linnut.

    • Oluen teko ja myynti

    • Onko Otava, tähdet ja taivas oikein osattu

      Väinämöisen viikate, oikein Otava tehty, taiten taivas kirjutettuKs. myös Sananlaskurunot: Oikein on otavat tehtyLiittyy >Kanto meressä -motiiviin. Legendapiirteitä? Kolme pyhäistä miestä tarkistaa, onko oikein tehty.

    • Onkos teistä miehen naista?

      Kävin Tervun tietä myöten, löysin neidon sotkemassa; Löysin neion sotkuiltansaKs. myös Nuoret: Neito osaa/ei osaa ommellaSisältää erilaisia kosintarunokliseitä: Mies menee etsimään itselleen vaimoa, löytää, kyselee: onko sinussa miehen naista? Vastaus: ommella osaan, tiedän tikkaella. Sisältää muitakin kliseetyyppisiä säkeitä, esim. >Ei neittä turulla myydä.

    • Onkos tuota teiän maalla - koivu, tammi, kuusi

      Vrt. Iso tammi

    • Onkos tuota teiän maalla - koivu, tammi, kuusi*

      *Vrt. Iso tammi*

    • Onni tuli ojalta koille

      Vrt. lyriikka: Onni ojassa

    • Orpolasten hoitajien laulu

      Miks on vaimot valkeaiset; Pietarissa käynti; Pietarissa käynti - naisenVrt. lyriikka/Orvon laulut: Suomalainen kasvatti orvon; häärunot, sulhasen neuvokki: Älä laita vaimoasi Pietariin ruununlapsia hakemaanYdinaihe: Kysellään, miksi vaimot vaalenoo, lakkipäät laihtuu. Pietarissa, lapsikartanossa käynti, siellä moititaan. Kun vaimo palaa kotiin, mies lyö, vie rahat. Voi sisältyä myös kylärunoihin: raukat rautulaiset naiset joutuvat köyhyydessään turvautumaan tähän ammattiin ja saivat matkoillaan sukupuolitaudin (V2 2376). - Liittyy Kannaksen rajapitäjien naisten tapaan hankkia lisäansioita v. 1840-59. Lapsia joko otettiin Pietarin lastenkodeista kasvateiksi tai käytiin imettämässä ja hoitamassa lapsia siellä.

    • Orpolasten hoitajien laulu*

      Miks on vaimot valkeaiset; Pietarissa käynti; Pietarissa käynti - naisen*Vrt. lyriikka/Orvon laulut: Suomalainen kasvatti orvon; häärunot, sulhasen neuvokki: Älä laita vaimoasi Pietariin ruununlapsia hakemaan*Ydinaihe: Kysellään, miksi vaimot vaalenoo, lakkipäät laihtuu. Pietarissa, lapsikartanossa käynti, siellä moititaan. Kun vaimo palaa kotiin, mies lyö, vie rahat. Voi sisältyä myös kylärunoihin: raukat rautulaiset naiset joutuvat köyhyydessään turvautumaan tähän ammattiin ja saivat matkoillaan sukupuolitaudin (V2 2376). - Liittyy Kannaksen rajapitäjien naisten tapaan hankkia lisäansioita v. 1840-59. Lapsia joko otettiin Pietarin lastenkodeista kasvateiksi tai käytiin imettämässä ja hoitamassa lapsia siellä.

    • Osapoika, onnipoika

      Onni-pojan ajeluKs. myös rukoukset: Osapoika - aja riistainen rekesiYdinaihe: Onni kulkee vetäen riistaista rekeä, menee alimmaiseen, keskimmäiseen ja ylimmäiseen taloon. Kahdessa ensimmäisessä hänet torjutaan, ylimmäisessä talossa lapsi ottaa hänet vastaan. Tähtiteksteissä vain alkuaihelma.

    • Osapoika, onnipoika*

      Onni-pojan ajelu*Ks. myös rukoukset: Osapoika - aja riistainen rekesi*Ydinaihe: Onni kulkee vetäen riistaista rekeä, menee alimmaiseen, keskimmäiseen ja ylimmäiseen taloon. Kahdessa ensimmäisessä hänet torjutaan, ylimmäisessä talossa lapsi ottaa hänet vastaan. Tähtiteksteissä vain alkuaihelma.

    • Paennut vanki

      Paennut vanki (sotilas?)Säetasolla teksteissä on vain vähän yhteistä (vangin rukous). Sotamiehenottorunoissa on tätä muistuttavina aihelmina sotilaan kiinni saaminen, hiusten leikkuu, sotaan vienti. Näistä on poimittu viitteet tähän sikäli kuin tekstit muistuttavat Paennut vanki -aiheen käsittelyä.

    • Paennut vanki*

      Paennut vanki (sotilas?)**Säetasolla teksteissä on vain vähän yhteistä (vangin rukous). Sotamiehenottorunoissa on tätä muistuttavina aihelmina sotilaan kiinni saaminen, hiusten leikkuu, sotaan vienti. Näistä on poimittu viitteet tähän sikäli kuin tekstit muistuttavat Paennut vanki -aiheen käsittelyä.

    • Pahan sulhon saanut

      Aholla-itkijä; Immen itku; Itkijä neito; Jos saisin mokoman sulhon, hirsipuuhun; Ken sinua pahoin pitää (Oljamissa kysyttiin); Morsian mäellä itki; Mutsonen metsässä itkee; Neitonen (morsian) mäellä itki; Neitonen (vesitiellä) itki; Pahasulhollinen; Parempi sulhon kotona kuin emon; Sulhoko pahoin pitääKs. myös lyriikka: Pahan miehen kuvausOmaistenvertailukertaus, jossa kysellään neidon itkun syytä: pitääkö isä, äiti vai sulho pahoin. Sulhasta luonnehditaan samoin säkein lyyrisissä lauluissa. Motiivit ovat osin liikkuvia: esim. kannakselaisteksteissä tiheimmin esiintyvä neidon sadatus -motiivi ("kui näkisin hirtettävän" jne.) tavataan myös runosta >Itketkö sinä minua? sekä lyriikassa aiheesta >Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan. Yhteistä motiiviainesta myös runoissa >Merenkylpijäneito, >Lunastettava neito Raja-Karjalan ja Vienan alueilla. Samoin häärunoissa tämän runotyypin kanssa yhteisiä motiiveja, joissa pelotellaan morsianta miehelään menosta.

    • Pahan sulhon saanut*

      Aholla-itkijä; Immen itku; Itkijä neito; Jos saisin mokoman sulhon, hirsipuuhun; Ken sinua pahoin pitää (Oljamissa kysyttiin); Morsian mäellä itki; Mutsonen metsässä itkee; Neitonen (morsian) mäellä itki; Neitonen (vesitiellä) itki; Pahasulhollinen; Parempi sulhon kotona kuin emon; Sulhoko pahoin pitää*Ks. myös lyriikka: Pahan miehen kuvaus*Omaistenvertailukertaus, jossa kysellään neidon itkun syytä: pitääkö isä, äiti vai sulho pahoin. Sulhasta luonnehditaan samoin säkein lyyrisissä lauluissa. Motiivit ovat osin liikkuvia: esim. kannakselaisteksteissä tiheimmin esiintyvä neidon sadatus -motiivi ("kui näkisin hirtettävän" jne.) tavataan myös runosta >Itketkö sinä minua? sekä lyriikassa aiheesta >Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan. Yhteistä motiiviainesta myös runoissa >Merenkylpijäneito, >Lunastettava neito Raja-Karjalan ja Vienan alueilla. Samoin häärunoissa tämän runotyypin kanssa yhteisiä motiiveja, joissa pelotellaan morsianta miehelään menosta.

    • Pani lesket leikkoamahan

      Oli Lauri, lieto poikaYdinaihe: lesket leikkaamassa, linnut elonkorjuussa. Aihelma Simana Sissosen >Ohran kylvössä (kaikki VII-numerot samasta tekstistä); Aunuksessa erillinen.

    • Pauloja punova paha mies

      Ydinaihe: Runon minä menee metsään, näkee miehen tekemässä linnuille ansoja, rikkoo ansat.

    • Pentin linna

      Ks. myös Iivanan virsi; Iso härkä; Jaakko Pontus; Laivaretki; Petri kuuluisa kuningasYdinaihe: Soudetaan Pentin linnan alle, kysytään (Pentti pieni linnan vanhin):"Onko linnassa lihoa?" Tämä repliikki liikkuu myös eri runoaiheissa.

    • Pentin linna*

      *Ks. myös Iivanan virsi; Iso härkä; Jaakko Pontus; Laivaretki; Petri kuuluisa kuningas*Ydinaihe: Soudetaan Pentin linnan alle, kysytään (Pentti pieni linnan vanhin):"Onko linnassa lihoa?" Tämä repliikki liikkuu myös eri runoaiheissa.

    • Petetty morsian

      Petetty kosijaVrt. Pettelikko sulhanen; häärunot: Sulhasen kodin moitinta; naistenlaulut: Miniänä huonossa paikassaYdinaihe: Kaiaa houkutellaan morsiameksi, luvataan kultavöitä ym. (tai Kaija etsii miestä joka antaa kuusi kultavyötä, ks. >Menisin miehelle, jolla kultavöitä) Kaia menee, navetassa yksi vasikka, sarvet sammaleessa, kiukaalla sokea ukko.VII5 4558 erilainen, ilmeisesti sulhasta petetään.

    • Petetty morsian*

      Petetty kosija*Vrt. Pettelikko sulhanen; häärunot: Sulhasen kodin moitinta; naistenlaulut: Miniänä huonossa paikassa*Ydinaihe: Kaiaa houkutellaan morsiameksi, luvataan kultavöitä ym. (tai Kaija etsii miestä joka antaa kuusi kultavyötä, ks. >Menisin miehelle, jolla kultavöitä) Kaia menee, navetassa yksi vasikka, sarvet sammaleessa, kiukaalla sokea ukko.VII5 4558 erilainen, ilmeisesti sulhasta petetään.

    • Petri kuuluisa kuningas

      Pedri, kuuluisa kuningas (Viipurin linnan hävitys)Vrt. Iivanan virsi; Jaakko Pontus; Pentin linna

    • Pettelikko sulhanen

      Meiän peiu petti neion, löi kahta kättä, neiti luuli rahaksiVrt. Petetty morsian; Naistenlaulut: Kivet kilkki kormanossa - neito luuli rahoiksi; Miniänä huonossa paikassaYdinaihe: Mies hankkii itselleen morsiamen petollisin keinoin: neito luulee kivien kilkkaamista rahojen kilinäksi. Tullaan kotiin: ei aittaan asiaa, suossa suurusjauhot, neito "saunan salvamessa supi surman suuruksetta, lipo linnun einehettä". - Yhdistyy muihin aviomieskuvauksiin, esim. >Tule neitonen minulle, >Ruoskan mies tuomisiksi. Aihetta pitävät koossa pettäminen ja kivien, suurusjauhojen ja morsiamen nälkiintymisen kuvaukset.

    • Pettelikko sulhanen*

      Meiän peiu petti neion, löi kahta kättä, neiti luuli rahaksi*Vrt. Petetty morsian; Naistenlaulut: Kivet kilkki kormanossa - neito luuli rahoiksi; Miniänä huonossa paikassa*Ydinaihe: Mies hankkii itselleen morsiamen petollisin keinoin: neito luulee kivien kilkkaamista rahojen kilinäksi. Tullaan kotiin: ei aittaan asiaa, suossa suurusjauhot, neito "saunan salvamessa supi surman suuruksetta, lipo linnun einehettä". - Yhdistyy muihin aviomieskuvauksiin, esim. >Tule neitonen minulle, >Ruoskan mies tuomisiksi. Aihetta pitävät koossa pettäminen ja kivien, suurusjauhojen ja morsiamen nälkiintymisen kuvaukset.

    • Pietari sytytti taivaassa kynttilät

      Ydinaihe: Pietari (Paavali, Antres)rakentaa tietä taivaaseen, kädessä kolme kynttilää, sytyttää punaisen ja sinisen kynttilän, eivät syty. Maarialle ilmoitetaan, että "jo siun lapseis tapettihin". - Virolaisperäinen legendarunoaihe.

    • Piispa Henrikin surmavirsi

      Piispa Henrik ja Lalli; Piispa Henrikin surma; Piispa Henrikin surmarunoVrt. Inkerin virsi (IX), Kalervo ja Untamo (III)Kokonaisemmat tekstit Länsi-Suomen osissa. Vienassa vain motiivi: paikoille papittomille; reen kuvaus (1188); Inkerissä paikoille papittomille -motiivi ja kasvamismotiivi >Kalervo ja Untamo.

    • Pilviin kadonnut poika

      Kadonnut veli; Kenen poikaa ikävä; Läksi poika päähkenään; Metsästysretkelle hävinnyt poika; Pilveen ryöstetty poika; Pilviin ryöstetty veli; Ukko teki suuren tuulen - Pilviin ryöstetty poikaKs. myös Vesitieltä pilviin viety neitoYdinaihe: Poika katoaa metsästysretkellä tai pähkinänpoiminnassa. Äiti etsimään, mukaan olutta. Itä- ja Pohjois-Inkerissä sekä Kannaksella pilven reunojen polttaminen olkikuvon avulla. - Aarneen mukaan metsästysretkellä kadonnut poika on vanhempi laulutyyppi kuin >Vesitieltä pilviin viety neito. Liittymiä muihin runoihin: >Suka mereen ja >Laivassa surmattu veli -runosta varoitukset omaisille (VII), >Lapsenetsintävirrestä muutamia säkeitä (Viena), >Ukko teki suuren tuulen (Savo), >Hanhi kadonnut (Aunus).

    • Pilviin kadonnut poika*

      Kadonnut veli; Kenen poikaa ikävä; Läksi poika päähkenään; Metsästysretkelle hävinnyt poika; Pilveen ryöstetty poika; Pilviin ryöstetty veli; Ukko teki suuren tuulen - Pilviin ryöstetty poika*Ks. myös Vesitieltä pilviin viety neito*Ydinaihe: Poika katoaa metsästysretkellä tai pähkinänpoiminnassa. Äiti etsimään, mukaan olutta. Itä- ja Pohjois-Inkerissä sekä Kannaksella pilven reunojen polttaminen olkikuvon avulla. - Aarneen mukaan metsästysretkellä kadonnut poika on vanhempi laulutyyppi kuin >Vesitieltä pilviin viety neito. Liittymiä muihin runoihin: >Suka mereen ja >Laivassa surmattu veli -runosta varoitukset omaisille (VII), >Lapsenetsintävirrestä muutamia säkeitä (Viena), >Ukko teki suuren tuulen (Savo), >Hanhi kadonnut (Aunus).

    • Pilvilampi

      Pilvi piskuinen näkyvi; Pilvivene; Vienan neitosetYdinaihe: Pilvessä lampi, lammessa vene, jossa eri henkilöitä, tehdään erilaisia asioita: nuoret miehet punovat köyttä; pyhät miehet (Jeesus, Antti, Pietari) veneessä sukivat ja pesevät hirviä; ommellaan kultakenkiä. - Liittymiä eri runoihin, mm. >Hiiden hirven hiihdäntään, >Luojan laivaretkeen, >Isoon tammeen, >Onnimanniin, eri loitsuihin.

    • Pilvilampi*

      Pilvi piskuinen näkyvi; Pilvivene; Vienan neitoset**Ydinaihe: Pilvessä lampi, lammessa vene, jossa eri henkilöitä, tehdään erilaisia asioita: nuoret miehet punovat köyttä; pyhät miehet (Jeesus, Antti, Pietari) veneessä sukivat ja pesevät hirviä; ommellaan kultakenkiä. - Liittymiä eri runoihin, mm. >Hiiden hirven hiihdäntään, >Luojan laivaretkeen, >Isoon tammeen, >Onnimanniin, eri loitsuihin.

    • Piru repäisi emännän reiden

      Vrt. Kalevanpojan kosto

    • Poikako vai tyttö?

      Loiko Luoja luotinkättä?Liittyy lyyrisiin aiheisiin, ks. esim. >Kuin mie synnyin synnin maalle, >Emon vaivat.

    • Poikako vai tyttö?*

      Loiko Luoja luotinkättä?**Liittyy lyyrisiin aiheisiin, ks. esim. >Kuin mie synnyin synnin maalle, >Emon vaivat.

    • Polvenhaava

      Polvenhaava (Väinämöisen); Väinämöisen polvenhaavaVrt. loitsut: Raudan sanat; VerensulkusanatPolvenhaava-runoa on käytetty verensulkuloitsuna verensulkusanojen, >Raudan synnyn ja joskus >Kuoharin sanojen kanssa. Polvenhaava-runon alluusioita ("sulettu on suuremmatki") on siten siellä täällä e.m. loitsuteksteissä. Kontekstitietoa (I1 306): Polvenhaava piti esittää >Raudan synnyn edellä.

    • Polvenhaava*

      Polvenhaava (Väinämöisen); Väinämöisen polvenhaava*Vrt. loitsut: Raudan sanat; Verensulkusanat*Polvenhaava-runoa on käytetty verensulkuloitsuna verensulkusanojen, >Raudan synnyn ja joskus >Kuoharin sanojen kanssa. Polvenhaava-runon alluusioita ("sulettu on suuremmatki") on siten siellä täällä e.m. loitsuteksteissä. Kontekstitietoa (I1 306): Polvenhaava piti esittää >Raudan synnyn edellä.

    • Puita puuttu purren seppä

      Ydinaihe: sepän taitojen pohdintaa; haluan taottaa uuden miekan lähteäkseni sotaan. Koostettu eri aiheiden katkelmista. Otsikkoaihelma myös Kalevala-vaikutteisessa Väinämöisen veneenveistossa (I2 1026).

    • Punaparran sota

      Napoleonin sota; Punaparran sota (Napoleonin); Puolan kapina

    • Purren itku

      Purren itku (Väinämöisen); Purren valitus

    • Purren itku*

      Purren itku (Väinämöisen); Purren valitus**

    • Pyhän pohrosan uni

      Jumalanäidin uni on Venäjän Karjalassa ja Pohjois-Venäjällä tunnettu legenda-aihe: Maria näkee unessa poikansa tulevan kärsimyksen. Tämä teksti on venäjän kielen mukailua.

    • Pyssy pilattu ampumaan mennessä

      Vrt. metsästysloitsut: Pyssyn pilaaminenYdinaihe: poika matkaa ampumaan pyitä, palaa itkien kotiin, isän kyselyt. - Itkien kotiin -kaavan yksittäinen sovellutus.

    • Päivän kera kilpaa

      Vrt. Rikoilla kuuntelijaYdinaihe: Tyttö lyö päivän kanssa vetoa, kumpi nousee aikaisemmin. Tyttö suorittaa askareet, päivä ei ehdi nousta sängystä. - Yhdistyy eri runoihin, mm. >Päivän päästöön; >Sämpsä Pellervoisen runossa samaa säeainesta ("sääret sängystä näkkyy"). - >Rikoilla kuuntelija -runossa Vienassa on yhteisenä alkumotiivina liiton laatiminen kuun ja päivän kanssa, tähän on poimittu viitteet.

    • Päivän kera kilpaa*

      *Vrt. Rikoilla kuuntelija*Ydinaihe: Tyttö lyö päivän kanssa vetoa, kumpi nousee aikaisemmin. Tyttö suorittaa askareet, päivä ei ehdi nousta sängystä. - Yhdistyy eri runoihin, mm. >Päivän päästöön; >Sämpsä Pellervoisen runossa samaa säeainesta ("sääret sängystä näkkyy"). - >Rikoilla kuuntelija -runossa Vienassa on yhteisenä alkumotiivina liiton laatiminen kuun ja päivän kanssa, tähän on poimittu viitteet.

    • Päivän päästö

      Auringon ja kuun päästöVrt. Elettiin ennen meillä; Väinämöisen matka Pohjolaan>Elettiin ennen meillä -pikkurunosta on tullut Päivän päästön yleinen johdanto erityisesti Länsi-Inkerissä.

    • Päivän päästö*

      Auringon ja kuun päästö*Vrt. Elettiin ennen meillä; Väinämöisen matka Pohjolaan*>Elettiin ennen meillä -pikkurunosta on tullut Päivän päästön yleinen johdanto erityisesti Länsi-Inkerissä.

    • Päänpesu porolla ja lipeällä

      Päänpesu lipeällä; Tappurat poroksi polta; Varain ol varis jalalla - päänpesu lipeällä; Varain on varis jalalla; Yli meren menijäKs. myös Kilpakosinta; HÄÄRUNOT/Häiden aattona: Kylvetysruno; LYRIIKKA/Orvon laulut: Kun muille pyhä tulee

    • Päänpesu porolla ja lipeällä*

      Päänpesu lipeällä; Tappurat poroksi polta; Varain ol varis jalalla - päänpesu lipeällä; Varain on varis jalalla; Yli meren menijä*Ks. myös Kilpakosinta; HÄÄRUNOT/Häiden aattona: Kylvetysruno; LYRIIKKA/Orvon laulut: Kun muille pyhä tulee*

    • Pääskynen sotaan läksi

      Anterus sotahan läksiKs. myös Kuolinsanomat (V, XIII)Usein >Kuolinsanomat-runon alkumotiivina (V, XIII). Tähän on koottu muissa yhteyksissä (esim. >Itketkö sinä minua -runossa) esiintyviä.

    • Pääskynen sotaan läksi*

      Anterus sotahan läksi*Ks. myös Kuolinsanomat (V, XIII)*Usein >Kuolinsanomat-runon alkumotiivina (V, XIII). Tähän on koottu muissa yhteyksissä (esim. >Itketkö sinä minua -runossa) esiintyviä.

    • Päätään pesemätön tyttö

      Päätään pesemätön tyttö; Päänsä pesemätön tyttö ja kolmet kosijatVrt. Likainen neito; Niin sanoit Sakoskan naiset

    • Päätään pesemätön tyttö*

      Päätään pesemätön tyttö; Päänsä pesemätön tyttö ja kolmet kosijat*Vrt. Likainen neito; Niin sanoit Sakoskan naiset*

    • Rajasota

      Uutta runoa, mukana perinteisiä säkeitä; sisältää myös loitsua, rukousta rauhan puolesta.

    • Riihenpuinti

      Vrt. työlaulut: RiihelläYdinaihe: Isäntä käskee emäntää kanssaan riiheen, mutta emäntä menee saunaan synnyttämään.

    • Rikoilla kuuntelija

      Kuulin humun taivahasta; Laain liiton nossakseni (Rikoilla kuuntelija)Ks. myös HÄÄRUNOT/Kihlajaiset: Nousin tänä huomenessa; vrt. Päivän kera kilpaaYdinaihe: Varhainen ylösnousu (liitto kuun ja päivän kanssa), silmien pesu ja kumartelu pirtissä, lakaisu (vaskisilla vastaksilla, tinaisilla lehtysillä), rikkojen vienti pellolle ja niiden päällä kuuntelu. Erilaisia jatkoja: >Ihmemaa, >Mikä tuolta näkyy?, >Sulho omenapuussa, >Varas vie koristeet.

    • Rikoilla kuuntelija*

      Kuulin humun taivahasta; Laain liiton nossakseni (Rikoilla kuuntelija)*Ks. myös HÄÄRUNOT/Kihlajaiset: Nousin tänä huomenessa; vrt. Päivän kera kilpaa*Ydinaihe: Varhainen ylösnousu (liitto kuun ja päivän kanssa), silmien pesu ja kumartelu pirtissä, lakaisu (vaskisilla vastaksilla, tinaisilla lehtysillä), rikkojen vienti pellolle ja niiden päällä kuuntelu. Erilaisia jatkoja: >Ihmemaa, >Mikä tuolta näkyy?, >Sulho omenapuussa, >Varas vie koristeet.

    • Ristitty metsä

      Vrt. Sämpsä PellervoinenYdinaihe: Marin, lesken tytär maataan, metsä alkaa kuivua. Haetaan pappi paikalle, metsä ristitään, lehdet alkavat kasvaa, käki kukkua.

    • Ristitty metsä*

      *Vrt. Sämpsä Pellervoinen*Ydinaihe: Marin, lesken tytär maataan, metsä alkaa kuivua. Haetaan pappi paikalle, metsä ristitään, lehdet alkavat kasvaa, käki kukkua.

    • Rujo neito

      Öllö mäni Pöllöstä naimaanVrt. Likainen neitoMukailee kosinta-aiheisia runoja.

    • Rukous Isonvihan ajoilta

      Vrt. Kaarlon sotaValitusruno sodan ja Kaarle XII:n kuoleman johdosta. >Kaarlon sota -runossa on sensijaan itäinen näkökulma: Kaarle XII on "Ruotsin murha, sinisorkka."

    • Rutsa

      Laurin poika poikulainen; Neiden rosvo; Sisaren turmelus; Tuiretuisen poika (Sisaren turmelus); Turo; Turo metsässä paossa; Turo neidon jauhamaan; Tuurikkainen alkoi syötellä oroista; Tuurikkainen, Tuurettuinen, Tuiretuinen, TuurikkinenVrt. Kiikan lapset; nuortenlaulut: Mie olen mies meestä tehtyVienassa Rutsa liittyy >Kalevanpojan kostoon: I2 957, 959-962, 964-65, 972-974, 985-986; Aunuksessa II 246. Vienassa ja VII-alueella myös yhtynyt >Lemminkäisen virteen, erityisesti >Saaren neidot -jaksoon, samoin II 246. Rutsa-runon jakso, jossa dialogi äidin kanssa: vrt. >Lemminkäisen virsi. Loppuepisodi, jossa lehmien ja härkien vienti sovituksena: V, VII, XIII.

    • Rutsa*

      Laurin poika poikulainen; Neiden rosvo; Sisaren turmelus; Tuiretuisen poika (Sisaren turmelus); Turo; Turo metsässä paossa; Turo neidon jauhamaan; Tuurikkainen alkoi syötellä oroista; Tuurikkainen, Tuurettuinen, Tuiretuinen, Tuurikkinen*Vrt. Kiikan lapset; nuortenlaulut: Mie olen mies meestä tehty*Vienassa Rutsa liittyy >Kalevanpojan kostoon: I2 957, 959-962, 964-65, 972-974, 985-986; Aunuksessa II 246. Vienassa ja VII-alueella myös yhtynyt >Lemminkäisen virteen, erityisesti >Saaren neidot -jaksoon, samoin II 246. Rutsa-runon jakso, jossa dialogi äidin kanssa: vrt. >Lemminkäisen virsi. Loppuepisodi, jossa lehmien ja härkien vienti sovituksena: V, VII, XIII.

    • Ryöstettyjen neitojen laulu

      Elä kolka, koillistuuli; Hoi, sikko, kävitkö eilen metsässä; Hoi, tsikko, sisareni; Iris jäi itkemäänViestin lähettäminen salakielisen laulun avulla, vrt. >Älä tule, pakkanen, tupahan.

    • Ryöstettyjen neitojen laulu*

      Elä kolka, koillistuuli; Hoi, sikko, kävitkö eilen metsässä; Hoi, tsikko, sisareni; Iris jäi itkemään**Viestin lähettäminen salakielisen laulun avulla, vrt. >Älä tule, pakkanen, tupahan.

    • Saaren maat saroin jaettu

      Näiden esiintymien lisäksi usein eteläisen >Kultaneito-runon (III, IV, V, XIII) aloitusmotiivina.

    • Saaren neidot

      Ks. myös Kaukamoisen virsi; Kymmenen kylää kesoisna yönä; Lemminkäisen virsiYdinaihe: Mies tulee saareen, dialogi saaren neitojen kanssa ("onko saarella sijoa?"), mies makaa neidot "yhtenä kesäisnä yönä", poistuu tai ajetaan pois saaresta, neitojen itku ("en itke purjepuuta, itken purjepuun alaista"). - Tähän on koottu >Lemminkäisen virren ja >Kaukamoisen virren Saaren neidot -jakson lisäksi muutkin Saaren neidot -aiheiset tekstit (mm. >Rutsa-runosta, sekä vienalainen >Laivaretken jatkona seuraava Saaren neidot, jossa Väinämöinen on sankarina).

    • Saaren neidot*

      *Ks. myös Kaukamoisen virsi; Kymmenen kylää kesoisna yönä; Lemminkäisen virsi*Ydinaihe: Mies tulee saareen, dialogi saaren neitojen kanssa ("onko saarella sijoa?"), mies makaa neidot "yhtenä kesäisnä yönä", poistuu tai ajetaan pois saaresta, neitojen itku ("en itke purjepuuta, itken purjepuun alaista"). - Tähän on koottu >Lemminkäisen virren ja >Kaukamoisen virren Saaren neidot -jakson lisäksi muutkin Saaren neidot -aiheiset tekstit (mm. >Rutsa-runosta, sekä vienalainen >Laivaretken jatkona seuraava Saaren neidot, jossa Väinämöinen on sankarina).

    • Saarenmaan palo

      Näin mie Saarenmaan palavan; Saarenmaan (Suomen maan) palo; Soisin Suomenmaan palavan; Suomenmaan palo; Suren Suomen neitosia (Näin minä Suomenmaan palavan)Ks. myös Ei ole sääli Suomen maita Vrt. Karjalan kasket palavat

    • Saarenmaan palo*

      Näin mie Saarenmaan palavan; Saarenmaan (Suomen maan) palo; Soisin Suomenmaan palavan; Suomenmaan palo; Suren Suomen neitosia (Näin minä Suomenmaan palavan)*Ks. myös Ei ole sääli Suomen maita Vrt. Karjalan kasket palavat*

    • Saaresta kosinta

      Kuuluu >Ansiotyökosinta-runosikermään. Kosijana tässä Mantereen matala seppä, Iivana Kojosenpoika. Länsi-Inkerissä kiintoisa ansiotyö: pitää takoa kirkko ja risti sen huipulle.

    • Saaresta kosinta*

      **Kuuluu >Ansiotyökosinta-runosikermään. Kosijana tässä Mantereen matala seppä, Iivana Kojosenpoika. Länsi-Inkerissä kiintoisa ansiotyö: pitää takoa kirkko ja risti sen huipulle.

    • Sadan hevosen satulointi

      Päivän poika satuloi sata hevosta; Päivän poika valkiaine, satuloi sata oroja

    • Sairastava neito

      Kun mie kuolen kuulu neitiVrt. lyriikka: Jos kuolisin kotihin/korven päähänYdinaihe: Neito sairastaa tautia, jonka alkuperä on tuntematon. Hän antaa ohjeita omaisille hautaamisesta, miten vietävä hautaan jne. Pohjois- ja Itä-Inkerissä mukautunut omaistenvertailukertauksen kaavaan: vasta sulhon ikkunan alla voi levätä rauhassa. - Lyyrisiä motiiveja usein joukossa, mm.: >Jos kuolisin kotihin/korven päähän, >Sijan tiedän, missä synnyin. Eeppisiä kytkentöjä: >Äidin kuolo, >Viron orja ja isäntä.

    • Sairastava neito*

      Kun mie kuolen kuulu neiti*Vrt. lyriikka: Jos kuolisin kotihin/korven päähän*Ydinaihe: Neito sairastaa tautia, jonka alkuperä on tuntematon. Hän antaa ohjeita omaisille hautaamisesta, miten vietävä hautaan jne. Pohjois- ja Itä-Inkerissä mukautunut omaistenvertailukertauksen kaavaan: vasta sulhon ikkunan alla voi levätä rauhassa. - Lyyrisiä motiiveja usein joukossa, mm.: >Jos kuolisin kotihin/korven päähän, >Sijan tiedän, missä synnyin. Eeppisiä kytkentöjä: >Äidin kuolo, >Viron orja ja isäntä.

    • Sammon ryöstö

      Väinämöisen laulun mahtiYdinaihe: Ryöstäjien menomatka, sammon ( sampo ) ryöstö, sankarin laulu merellä, takaa-ajo, taistelu sammosta.

    • Sammon ryöstö*

      Väinämöisen laulun mahti**Ydinaihe: Ryöstäjien menomatka, sammon ( sampo ) ryöstö, sankarin laulu merellä, takaa-ajo, taistelu sammosta.

    • Sammon taonta

      Ydinaihe: Väinämöisen itkun kuuleminen, lunnasdialogi, sammon ( sampo ) taonta, merenpohjan haravointi (johtaa usein kanteleen syntyyn). Taonnan kuvaus -aihelma myös >Kultaneito-runossa.

    • Sammon taonta*

      **Ydinaihe: Väinämöisen itkun kuuleminen, lunnasdialogi, sammon ( sampo ) taonta, merenpohjan haravointi (johtaa usein kanteleen syntyyn). Taonnan kuvaus -aihelma myös >Kultaneito-runossa.

    • Sarvesta olutta

      Hirvensarvesta olutta; Suku juo oluttaVain Länkelän muistiinpano, toinen teksti Länkelän kompilaatioita.

    • Satoi ukko uutta lunta

      Satoi neljä neittäJatkona useimmiten >Veljen haudalla tai >Veneenveisto (veljen) ja >Laivaretki.

    • Satoi ukko uutta lunta*

      Satoi neljä neittä**Jatkona useimmiten >Veljen haudalla tai >Veneenveisto (veljen) ja >Laivaretki.

    • Saunanhakuvirsi

      Maarian saunanhakuVrt. kalendaarilaulut: Jouluna Jumala syntyi Kuuluu >Luojan virsi -sikermään, ks. muita sikermän runoja.

    • Saunanhakuvirsi*

      Maarian saunanhaku*Vrt. kalendaarilaulut: Jouluna Jumala syntyi *Kuuluu >Luojan virsi -sikermään, ks. muita sikermän runoja.

    • Savosta nainut

      Jäivät rahat tielleVrt. lyriikka: Kun saisin Savosta,Suomesta,Saaresta naida; Kolmen naijaSavosta naituaan mies havaitsee vaimonsa vituttomaksi tai "katsotuksi", "pilkatuksi". Ydinsäkeet "Katsoin tiellä kauppojani, rannalla rahon menoa" + jonkinlainen pettymys esiintyvät ilman seksuaaliaihelmaakin. Joskus runo päättyy uuden vitun tekemiseen eläinten avulla (VII; vrt. >Vitun synty). Limittyy paikoin >Anni tuolta annettiin -aiheeseen (VII).

    • Savosta nainut*

      Jäivät rahat tielle*Vrt. lyriikka: Kun saisin Savosta,Suomesta,Saaresta naida; Kolmen naija*Savosta naituaan mies havaitsee vaimonsa vituttomaksi tai "katsotuksi", "pilkatuksi". Ydinsäkeet "Katsoin tiellä kauppojani, rannalla rahon menoa" + jonkinlainen pettymys esiintyvät ilman seksuaaliaihelmaakin. Joskus runo päättyy uuden vitun tekemiseen eläinten avulla (VII; vrt. >Vitun synty). Limittyy paikoin >Anni tuolta annettiin -aiheeseen (VII).

    • Sedän soitto pidoissa

      Soiton kuvaus, vrt. >Kanteleen soitto. Tekstin lopussa leikillinen kuoharin synty.

    • Seppäseni, selväseni, tao minulle

      Seppä, tee terävä miekka, pistän PietariaPikkurunoja, joissa pyydetään seppää takomaan erilaisia esineitä: "tarvisrauta", miekka.

    • Sepäksi neuvottu

      Ydinaihe: Ilmarinen neuvoo seppää takomaan rautaa heittämällä hietaa sekaan. Vrt. suorasanaiset syntykertomukset, joissa sepän neuvojana on piru.

    • Silta ja kirkko

    • Silta ja kirkko*

      **

    • Sinisiipi linnukkainen

      Sinisiipi linnukkainen yli kolmen metsän, järven, pellon (Sinisiiro kultakiiro)Liittymiä >Maailmansyntyrunoon (Pääskyläinen päivälintu), jatkona >Leino leski, >Sotasanomat.

    • Sinon kylväjä

      Kynnä kynsilläsi; Kysyin maata velloltani; Puistin maata velloltani; Sinon kitkijäKs. myös Kalervo ja Untamo (III); Kuolon sanomat (IV, V); Myyty neito (III, IV, V, XIII); Äidin kuolo (V, VI)Ydinaihe: Neito kysyy maata velloltaan, kynsin kyntäminen, sinon (pellavan) kylväminen, kitkeminen, kaksi jumalanmiestä tms. tulee paikalle. - Tähän on otettu ne numerot, joissa e.m. runoaihe esiintyy itsenäisenä. Aihe kytkeytyy johdantona useisiin eeppisiin aiheisiin, joihin tässä yleisviitteet.

    • Sinon kylväjä*

      Kynnä kynsilläsi; Kysyin maata velloltani; Puistin maata velloltani; Sinon kitkijä*Ks. myös Kalervo ja Untamo (III); Kuolon sanomat (IV, V); Myyty neito (III, IV, V, XIII); Äidin kuolo (V, VI)*Ydinaihe: Neito kysyy maata velloltaan, kynsin kyntäminen, sinon (pellavan) kylväminen, kitkeminen, kaksi jumalanmiestä tms. tulee paikalle. - Tähän on otettu ne numerot, joissa e.m. runoaihe esiintyy itsenäisenä. Aihe kytkeytyy johdantona useisiin eeppisiin aiheisiin, joihin tässä yleisviitteet.

    • Sodan kuvaus

      Sodan kuvaus (niin on siellä kaatuneita, verta jne.); Sodan kuvaus (Tasamartin tappelu)Vrt. lyriikka: En meroa kiitä, nielee miehetSodan kauheuden kuvaus rakentuu muutamasta usein ketjuuntuvasta säesarjasta: Siell on verta vyöhön asti, talmaa on jalan tasalle; Rattahat veressä vieree, rummut ulvoo uutikessa; Niin on siellä päähysiä, niinkuin rannalla kiviä (jne. - pitkä sarja niin - niinkuin -vertauksia), Kannaksella lisäksi: Päät ne suolle mättähäks - hiukset suolle virvilöiks - silmät suolle karpaloiks (samaa ks. >Iivana Kojosenpoika). Satunnaisesti muitakin säkeitä (Pyssyn pylke, miekan helke; Tuolla lyijy miestä lyöpi; viittauksia Turkin, Tasamartin, Frantsuusin ym. sotaan). Aihelman pituus vaihtelee parista (*) kymmeniin säkeisiin (esim. III3 4208). Kuvaus yhdistyy moniin kertoviin runoihin: >Sotamiehenotto, >Sotasanomat, >Lohikäärme ja neito, >Nurmen neito, >Miekka mereen ym., sekä naisten lyyrisiin valituksiin poikien ja miesten kohtalosta (>Ei tiedä emo poloinen; >Vello vieremässä).

    • Sodan kuvaus*

      Sodan kuvaus (niin on siellä kaatuneita, verta jne.); Sodan kuvaus (Tasamartin tappelu)*Vrt. lyriikka: En meroa kiitä, nielee miehet*Sodan kauheuden kuvaus rakentuu muutamasta usein ketjuuntuvasta säesarjasta: Siell on verta vyöhön asti, talmaa on jalan tasalle; Rattahat veressä vieree, rummut ulvoo uutikessa; Niin on siellä päähysiä, niinkuin rannalla kiviä (jne. - pitkä sarja niin - niinkuin -vertauksia), Kannaksella lisäksi: Päät ne suolle mättähäks - hiukset suolle virvilöiks - silmät suolle karpaloiks (samaa ks. >Iivana Kojosenpoika). Satunnaisesti muitakin säkeitä (Pyssyn pylke, miekan helke; Tuolla lyijy miestä lyöpi; viittauksia Turkin, Tasamartin, Frantsuusin ym. sotaan). Aihelman pituus vaihtelee parista (*) kymmeniin säkeisiin (esim. III3 4208). Kuvaus yhdistyy moniin kertoviin runoihin: >Sotamiehenotto, >Sotasanomat, >Lohikäärme ja neito, >Nurmen neito, >Miekka mereen ym., sekä naisten lyyrisiin valituksiin poikien ja miesten kohtalosta (>Ei tiedä emo poloinen; >Vello vieremässä).

    • Soitan suolla mennessäni

      Soitin suolle mennessäni, kangas kuueksi muruksiVrt. paimenen laulutEsiintyy useimmiten parin säkeen kliseenä eri ketjuissa (esim. "soitan suolla mennessäni, kajahutan kankahalla"), vain harvoin pitempi kehitelmä. Yleisesti esim. runossa >Nurmen neito.

    • Soitan suolla mennessäni*

      Soitin suolle mennessäni, kangas kuueksi muruksi*Vrt. paimenen laulut*Esiintyy useimmiten parin säkeen kliseenä eri ketjuissa (esim. "soitan suolla mennessäni, kajahutan kankahalla"), vain harvoin pitempi kehitelmä. Yleisesti esim. runossa >Nurmen neito.

    • Soittajalle menijä

      Vrt. Herrasmiehelle menijä; Varkaalle menijäErotettu muista "menijä"-runoista poikkeavan kohteensa takia.

    • Soittamalla nukuttaminen

      Kanteleella nukuttaminenKs. Miehentappajaneito; Sammon ryöstöMotiivi kuuluu niin kiinteästi >Miehentappajaneitoon (saranoiden voitelu, soittamalla nukuttaminen), ettei viitenumeroita ole tähän lueteltu.

    • Soljella sotaan

      Menin riihelle mäelleYdinaihe: Menin riihelle mäelle, pilvi, pilvessä vaippa, vaipassa solki, soljella sotaan. Usein jatkona >Virpoi otti saunan selkäänsä, ks. tätä.

    • Sormin soutaminen

      Sormin soutu; Sormin soutu (Ihmemaalle)Muutaman säkeen pituinen aihelma, erilaisissa yhteyksissä. Johdantona on yleisimmin >Kiusasin kivelle uida, >Luulin lumpeen pitävän tai sillan sortuminen (>Oli meitä ennen paljon). Jatkona on usein >Suomeen pako, >Ihmemaa tai >Laivassa surmattu veli. Aunuksessa aihelma yhdistyy Väinämöisen uintiin meressä. Esiintyy myös lyyrisissä runoissa turvattomuuden symbolina.

    • Sormin soutaminen*

      Sormin soutu; Sormin soutu (Ihmemaalle)**Muutaman säkeen pituinen aihelma, erilaisissa yhteyksissä. Johdantona on yleisimmin >Kiusasin kivelle uida, >Luulin lumpeen pitävän tai sillan sortuminen (>Oli meitä ennen paljon). Jatkona on usein >Suomeen pako, >Ihmemaa tai >Laivassa surmattu veli. Aunuksessa aihelma yhdistyy Väinämöisen uintiin meressä. Esiintyy myös lyyrisissä runoissa turvattomuuden symbolina.

    • Sormus kadonnut

      Putos sormus sormestaniVrt. Hevonen katoaa veljeltä; Varas vie koristeetUseimmiten pelkkä motiivi, osana eri aiheista koostuvassa ketjussa. Eri alueilla Sormus kadonnut -aihetta edeltää lastenruno >Kukon tappo. Savossa runoaihe jatkuu usein >Kurki kyntämässä -runona. Kiintein juonikokonaisuus muodostuu silloin, kun Sormus kadonnut -aihetta seuraa itkien kotiin -motiivi, äidin kyselyt, äidin kehotus mennä aittaan mäelle: tämä vertautuu >Varas vie koristeet -runoon. Etsintä-motiivi (piiat, rengit ym.) kytkee runon >Hevonen katoaa veljeltä -aiheeseen.

    • Sorsanmunasta neito

      Ks. myös Nurmen neitoJohdanto >Nurmen neito -runoon.

    • Sota Narvan tienoilla

      Soikkolan tappelu; Sota Narvan (Kolkanpään) tienoilla, kohalla; Sota Narvan tienoilla (Kolkanpään, Väärnojan)

    • Sota Narvan tienoilla*

      Soikkolan tappelu; Sota Narvan (Kolkanpään) tienoilla, kohalla; Sota Narvan tienoilla (Kolkanpään, Väärnojan)**

    • Sotaan mennyttä veljeä katsomaan

      Vrt. SotamiehenottoYdinaihe: Tyttö etsii veljeä ja löytää hänet sotilaana, houkuttelee kotiin.

    • Sotaan mennyttä veljeä katsomaan*

      *Vrt. Sotamiehenotto*Ydinaihe: Tyttö etsii veljeä ja löytää hänet sotilaana, houkuttelee kotiin.

    • Sotaan rikas, köyhä kotiin

      Vrt. SotamiehenottoSisältää päinvastaisen idean kuin >Sotamiehenotto-runo, jossa rikas selviää sodasta rahalla, mutta köyhän on pakko mennä sotaan.

    • Sotaanlähtijän virsi

      Kompilaatio, johon >Sotaanlähtijän sanojen (ks. loitsut) lisäksi liittyneenä >Petri kuuluisa kuningas ja >Kuolon sanomat.

    • Sotamiehenotto

      Ei tiedä pojat poloiset, koska otetaan sotamieheksi; Eletään pojat hyvästi, En tiedä minne joudun, Jääkää likat hyvästi, Katrina ja Paavel Petrovitsa, Katrina Kuningas, Kelpaa pojan kesällä, syksyllä sotamieheksi, Kuoli meiltä kunnon rouva, Kuoli meiltä kunnon rouva (naiskuningas), Mihin meiltä miehet saivat; Nyt on maalla marrasaika, Oli meillä mieskuningas, Oli meillä naiskuningas, Pojat tuumaa pitävät, Rekryyttirunot, Ruunu poikia kysyy, Sotaa piiloon, Sotaan mennessä, Sotamieheksi otto, Sotamiesten pakko-otosta, VirolaisvoittoisiaKs. myös Sodan kuvaus; Suomen linna suotta tehty; lyriikka: Hyvä on sotahan kuolla; Mitä me tytöt suremme; Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan; Sotamiehenä olon surkeus; Lintu vie viestin emolle; Veli vieremässäYdinaihe: Syksyn tulo tai Katrina kuuluisa kuningas lähetti kirjat, staarosta kylään, kyselee, miettii. Emoton poika otetaan kiinni, yrittää paeta. Poika Pietariin, mitataan, tukka leikataan (joskus "tuodaan tulinen tuoli", vrt. >Viron orja ja isäntä), varustaminen, viedään oppimaan, marssimaan. Viesti emolle linnun mukana. Kuvauksia sotamiehenä olon kurjuudesta sekä viestissä että runon lopussa muutenkin (motiiveista ks. >Sotamiehenä olon surkeus). - Runo on tiivisjuoninen Länsi-Inkerissä ja Keski-Inkerin inkeroisilla, muualla usein hajoaa eri tavoin yhdistyviksi aihelmiksi. Kiinteimpiä motiiveja on hiusten leikkaus.

    • Sotamiehenotto*

      Ei tiedä pojat poloiset, koska otetaan sotamieheksi; Eletään pojat hyvästi, En tiedä minne joudun, Jääkää likat hyvästi, Katrina ja Paavel Petrovitsa, Katrina Kuningas, Kelpaa pojan kesällä, syksyllä sotamieheksi, Kuoli meiltä kunnon rouva, Kuoli meiltä kunnon rouva (naiskuningas), Mihin meiltä miehet saivat; Nyt on maalla marrasaika, Oli meillä mieskuningas, Oli meillä naiskuningas, Pojat tuumaa pitävät, Rekryyttirunot, Ruunu poikia kysyy, Sotaa piiloon, Sotaan mennessä, Sotamieheksi otto, Sotamiesten pakko-otosta, Virolaisvoittoisia*Ks. myös Sodan kuvaus; Suomen linna suotta tehty; lyriikka: Hyvä on sotahan kuolla; Mitä me tytöt suremme; Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan; Sotamiehenä olon surkeus; Lintu vie viestin emolle; Veli vieremässä*Ydinaihe: Syksyn tulo tai Katrina kuuluisa kuningas lähetti kirjat, staarosta kylään, kyselee, miettii. Emoton poika otetaan kiinni, yrittää paeta. Poika Pietariin, mitataan, tukka leikataan (joskus "tuodaan tulinen tuoli", vrt. >Viron orja ja isäntä), varustaminen, viedään oppimaan, marssimaan. Viesti emolle linnun mukana. Kuvauksia sotamiehenä olon kurjuudesta sekä viestissä että runon lopussa muutenkin (motiiveista ks. >Sotamiehenä olon surkeus). - Runo on tiivisjuoninen Länsi-Inkerissä ja Keski-Inkerin inkeroisilla, muualla usein hajoaa eri tavoin yhdistyviksi aihelmiksi. Kiinteimpiä motiiveja on hiusten leikkaus.

    • Sotamiesten pilaama tyttö

      Iivana istui Ilpolan mäellä; Sotamiehet pilasi piiat; Sotamiesten manttelissa tytöt makaa; Sotamiesten pilaama Mari; Sotamiesten pilaamat neidot; Veik(k)olaisen pojan virsi (tilap.)

    • Sotasanomat

      Ks. myös Tuli kukko Kuurinmaalta; lyriikka: Emo neuvoi poikiansa - sodassa; Häärunot/Ennen lähtöä: Matkan evästysYdinaihe: Lintu tuo sotasanomia, kotiväen suhtautuminen viestiin. Veljen varustaminen ja lähtö: sauna, varusteet, neuvot. Hevosen paluu sodasta: tuo viestin. >Sodan kuvaus. - Keski-Inkerissä >Maailmansyntyrunon (Pääskyläinen päivälintu) säkeitä liittynyt Sotasanomiin. Kaikilla muilla alueilla paitsi Keski-Inkerissä usein >Sammon ryöstön säkeitä joukossa (silmät siiven alla jne.).

    • Sotasanomat*

      *Ks. myös Tuli kukko Kuurinmaalta; lyriikka: Emo neuvoi poikiansa - sodassa; Häärunot/Ennen lähtöä: Matkan evästys*Ydinaihe: Lintu tuo sotasanomia, kotiväen suhtautuminen viestiin. Veljen varustaminen ja lähtö: sauna, varusteet, neuvot. Hevosen paluu sodasta: tuo viestin. >Sodan kuvaus. - Keski-Inkerissä >Maailmansyntyrunon (Pääskyläinen päivälintu) säkeitä liittynyt Sotasanomiin. Kaikilla muilla alueilla paitsi Keski-Inkerissä usein >Sammon ryöstön säkeitä joukossa (silmät siiven alla jne.).

    • Suka mereen

      Kadonnut sukaKs. myös lyriikka: Emo synnytti minua, mie syäntä, kassaaYdinaihe: Neito/poika (Päivän poika, Sullervoinen) sukii hiuksiaan, suka putoaa mereen. Neito noutaa sen (tai sukija hukkuu), samalla miekka nousee merestä (tai eläimet sanansaattajina juoksevat kertomaan hukkumisesta). - >Miekka merestä -aihelma liittyy niin yleisesti runoon, että siitä ei ole tehty erillistä luetteloa, vaan siitä Suka mereen -otsikkoon. Joissakin teksteissä >Miekka merestä liittyy >Maailmansyntyyn (Pääskyläinen päivälintu). Alueilla V ja XIII johdantona usein lyyrinen aihe: >Emo synnytti minua. VII: johdantona >Pilviin kadonnut poika (kolme veljestä lähtee kotoa, yksi hukkuu).

    • Suka mereen*

      Kadonnut suka*Ks. myös lyriikka: Emo synnytti minua, mie syäntä, kassaa*Ydinaihe: Neito/poika (Päivän poika, Sullervoinen) sukii hiuksiaan, suka putoaa mereen. Neito noutaa sen (tai sukija hukkuu), samalla miekka nousee merestä (tai eläimet sanansaattajina juoksevat kertomaan hukkumisesta). - >Miekka merestä -aihelma liittyy niin yleisesti runoon, että siitä ei ole tehty erillistä luetteloa, vaan siitä Suka mereen -otsikkoon. Joissakin teksteissä >Miekka merestä liittyy >Maailmansyntyyn (Pääskyläinen päivälintu). Alueilla V ja XIII johdantona usein lyyrinen aihe: >Emo synnytti minua. VII: johdantona >Pilviin kadonnut poika (kolme veljestä lähtee kotoa, yksi hukkuu).

    • Sulhasen kuolema

      Itku ja nauru; Kävin mie kaunista kangasta myöten; Kävin minä kaunista kangasta myöten; Läksin kuivaa kangast myöten; Miulta kuoli nuori sulho; Morsiamen (sulhon) kuolo; Siskon vieraana; Suuni itki, sydämen nauroiKs. myös LYRIIKKA: Itkisin anoppiani, en malta naurultani; TANSSILAULUT: TallinraippaTähän on yhdistetty myös lyriikasta itku ja nauru -aihelma (olisin itkenyt - en voinut).

    • Sulhasen kuolema*

      Itku ja nauru; Kävin mie kaunista kangasta myöten; Kävin minä kaunista kangasta myöten; Läksin kuivaa kangast myöten; Miulta kuoli nuori sulho; Morsiamen (sulhon) kuolo; Siskon vieraana; Suuni itki, sydämen nauroi*Ks. myös LYRIIKKA: Itkisin anoppiani, en malta naurultani; TANSSILAULUT: Tallinraippa*Tähän on yhdistetty myös lyriikasta itku ja nauru -aihelma (olisin itkenyt - en voinut).

    • Sulho omenapuussa

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Kihlajaiset: Nousin tänä huomenessaSulhasen nähdään nousevan puuhun suitset vyön takana, tarhilot(?) kädessä. Häneltä kysytään mitä hän on tekemässä, ja hän vastaa suitsevansa "teiän neitosia". Tähän vastataan, että meidän neitoja voidaan suitsea vain tengoin, markoin, polttinoin. Joskus esiintyy häärunossa; kontekstittomatkin tekstit voivat olla häärunoja, mutta tietoa siitä ei ole. Häärunoissa esiintyy sulhasen samantyyppinen kuvaus yleensä ilman omenapuu-teemaa (II).

    • Sulhonsa kylvettäjä

      Ajoin miestäni merelle; Kauno kalaan; Kauno kalaan ja sulhon kylvettäjä; Kaunon kalanpyynti; Sulhasen kylvettäjä ja pieksijä; Sulhon kylvettäjä; Sulhon kylvöttäjä; Ukko vanha kiukoallaYdinaihe: Nainen ("minä") ajaa miestä kalaan, tämä ei mene. Menee itse, syöttää omaiset hyvin, huonot osat miehelle. Tekee puuron, syöttää omaiset, huonon puuron antaa miehelle. Lämmittää saunan hyvin omaisille, huonosti miehelle, kylvettää tämän väkivaltaisesti, telkeää saunaan. Viikon päästä katsomaan, mies on kuollut ("jo on sirkka silmän syönyt"). - Harvoin päättyy sääli-aihelmaan. Laulajat useimmiten naisia, jos miehiä, sukupuoliroolit on myös runossa käännetty. Erilaisia johdantoja, mm. >Keträsin kesoisen päivän (IV).

    • Sulhonsa kylvettäjä*

      Ajoin miestäni merelle; Kauno kalaan; Kauno kalaan ja sulhon kylvettäjä; Kaunon kalanpyynti; Sulhasen kylvettäjä ja pieksijä; Sulhon kylvettäjä; Sulhon kylvöttäjä; Ukko vanha kiukoalla**Ydinaihe: Nainen ("minä") ajaa miestä kalaan, tämä ei mene. Menee itse, syöttää omaiset hyvin, huonot osat miehelle. Tekee puuron, syöttää omaiset, huonon puuron antaa miehelle. Lämmittää saunan hyvin omaisille, huonosti miehelle, kylvettää tämän väkivaltaisesti, telkeää saunaan. Viikon päästä katsomaan, mies on kuollut ("jo on sirkka silmän syönyt"). - Harvoin päättyy sääli-aihelmaan. Laulajat useimmiten naisia, jos miehiä, sukupuoliroolit on myös runossa käännetty. Erilaisia johdantoja, mm. >Keträsin kesoisen päivän (IV).

    • Suomeen pako

      Läksin sorja soutamahan (Suomeen, Saareen); Pako Suomeen; Suomesta kosintaVrt. Laivaretki (III-V); Laivassa surmattu veli; Löin isoni, löin emoni; Kaukamoisen virsiYdinaihe: Soudetaan Suomeen, kysymys: Onko Suomessa sijaa/tilaa? Kytkeytyy useisiin runoaiheisiin. Etelässä johdantona usein >Löin isoni, löin emoni

    • Suomeen pako*

      Läksin sorja soutamahan (Suomeen, Saareen); Pako Suomeen; Suomesta kosinta*Vrt. Laivaretki (III-V); Laivassa surmattu veli; Löin isoni, löin emoni; Kaukamoisen virsi*Ydinaihe: Soudetaan Suomeen, kysymys: Onko Suomessa sijaa/tilaa? Kytkeytyy useisiin runoaiheisiin. Etelässä johdantona usein >Löin isoni, löin emoni

    • Suomen linna suotta tehty

      Suotta on tehty Suomen linna; Suotta tehty Suomen linnaMyös motiivina >Sotamiehenotto-runossa.

    • Suomen pojat miekka vyöllä

      Vrt. Sotamiehenotto

    • Suomen silta

      Matti manner, mies matala; Matti manner, mies matala, osti orjalta hevosen; Suomen (Ruotsin) silta notkahteli

    • Suomen silta*

      Matti manner, mies matala; Matti manner, mies matala, osti orjalta hevosen; Suomen (Ruotsin) silta notkahteli**

    • Surma paukkaa tuvan takana

      Älä sure sorja likka, vaikka hiukset lähtöö - naidaanVrt. Hiihtävä surmaYksittäinen teksti, ydinaihe: surman liikkumista kuunnellaan tuvassa, hiukset nousevat pystyyn, lähtevät pois. Lopuksi "Lohdutus": Älä sure tyttö, vaikka hiukset lähtee, naidaan!

    • Sämpsä Pellervoinen

      Sampsan runoVrt. Kyppä; Ristitty metsäYdinaihe: Sämpsän herättely. Sämpsä (tai joku muu) lähtee kylvämään maita. - Pohjois- ja Raja-Karjalassa osana >Puun synty -loitsua. Numeroviitteisiin ei ole liitetty >Iilian virttä, jossa pyydetään sadetta pelloille, ei myöskään yksittäisiä, Sämpsään viittaavia nimiä muissa runoissa.

    • Sämpsä Pellervoinen*

      Sampsan runo*Vrt. Kyppä; Ristitty metsä*Ydinaihe: Sämpsän herättely. Sämpsä (tai joku muu) lähtee kylvämään maita. - Pohjois- ja Raja-Karjalassa osana >Puun synty -loitsua. Numeroviitteisiin ei ole liitetty >Iilian virttä, jossa pyydetään sadetta pelloille, ei myöskään yksittäisiä, Sämpsään viittaavia nimiä muissa runoissa.

    • Sämsä merellä

      Gananderin teksti. Sämsä latoo laivoja, istuttelee purjepuita, tappaa kaloja.

    • Taaton hyvyydet

      Vai on vel´l´en vaskikorjaOmaistenvertailukertaus. Vertaillaan omaisten esineitä: kultaa, hopeaa, vaskea; taatolla kultaiset.

    • Taaton hyvyydet*

      Vai on vel´l´en vaskikorja**Omaistenvertailukertaus. Vertaillaan omaisten esineitä: kultaa, hopeaa, vaskea; taatolla kultaiset.

    • Tahtoi taattoni minua erilaisille miehille

      Toivotteloo milma muamo miehelläVrt. Taivaanvalojen kosinta; Varkaalle menijäKosijainvertailulaulu.

    • Taivaan taonta

      Ei tunnu vasaran jälki; Ilmarinen - taivosen takojana; Ilmarinen takoo taivaan; Taivaan kannen takominen; Taivaan takoja; Taivaan takominen; Taivosen takojaUsein vain lyhyt maininta >Kilpalaulannassa, >Hiidestä kosinnassa, >Raudan synnyssä (ks. loitsut). Tähän on pyritty kokoamaan pienetkin viittaukset aiheeseen (taivaan taonta, tähdittäminen, ilman pielten pistäminen.

    • Taivaan taonta*

      Ei tunnu vasaran jälki; Ilmarinen - taivosen takojana; Ilmarinen takoo taivaan; Taivaan kannen takominen; Taivaan takoja; Taivaan takominen; Taivosen takoja**Usein vain lyhyt maininta >Kilpalaulannassa, >Hiidestä kosinnassa, >Raudan synnyssä (ks. loitsut). Tähän on pyritty kokoamaan pienetkin viittaukset aiheeseen (taivaan taonta, tähdittäminen, ilman pielten pistäminen.

    • Taivaanvaloilta kosinta

      Päivän tytärtä kosii Ivana Kalervon poikaVrt. Tuonelta kosinta; muut ansiotyökosintarunotYdinaihe: Ivana Kalervonpoika tms. menee kosimaan kuun ja päivän tytärtä. Ansiotyönä tässä tulisen saunan kylpeminen.

    • Taivaanvaloilta kosinta*

      Päivän tytärtä kosii Ivana Kalervon poika*Vrt. Tuonelta kosinta; muut ansiotyökosintarunot*Ydinaihe: Ivana Kalervonpoika tms. menee kosimaan kuun ja päivän tytärtä. Ansiotyönä tässä tulisen saunan kylpeminen.

    • Taivaanvalojen kosinta

      Auringon, kuun ja tähden kosinta; Käivät kosjot kolmialtaYdinaihe: Taivaanvalot tulevat kosimaan neitoa. Runo kytkeytyy lähes aina johonkin pitempään eeppiseen ketjuun. Joskus aihe on kutistunut vain lyhyeksi viittaukseksi. - Esim. Inkerissä tyypillinen ketju: Katrina kotikananen/Kati kukka linnukkainen/Kasvoi neito Kaarelassa, kotona olon kuvausta, miksi kosijat eivät tule, viekas vellon nainen ilmoittaa syyn, päänpesu lipeällä, porolla, monenlaiset kosijat, kuu, päivä. Ei mene kuulle: kuu välillä näkyy, välillä ei, ei mene päivälle, polttaa maata. Menee omille maille. Muutamissa III-alueen teksteissä taivaankappaleet kutsutaan tupaan, niille tarjotaan ruokaa. Maininta käytöstä tanssilauluna Seiskarissa.

    • Taivaanvalojen kosinta*

      Auringon, kuun ja tähden kosinta; Käivät kosjot kolmialta**Ydinaihe: Taivaanvalot tulevat kosimaan neitoa. Runo kytkeytyy lähes aina johonkin pitempään eeppiseen ketjuun. Joskus aihe on kutistunut vain lyhyeksi viittaukseksi. - Esim. Inkerissä tyypillinen ketju: Katrina kotikananen/Kati kukka linnukkainen/Kasvoi neito Kaarelassa, kotona olon kuvausta, miksi kosijat eivät tule, viekas vellon nainen ilmoittaa syyn, päänpesu lipeällä, porolla, monenlaiset kosijat, kuu, päivä. Ei mene kuulle: kuu välillä näkyy, välillä ei, ei mene päivälle, polttaa maata. Menee omille maille. Muutamissa III-alueen teksteissä taivaankappaleet kutsutaan tupaan, niille tarjotaan ruokaa. Maininta käytöstä tanssilauluna Seiskarissa.

    • Tamma kasvoi Karjalassa

    • Tanssin synty

      Vrt. Tanssilaulut: Tanssituvan pyyntöYdinaihe: Tanssi on tuotu kaukaa, matkan kuvaus, tanssi tuodaan pihaan, luvan pyytäminen talon väeltä, ken tulee tanssimaan, sille syntyy viisas poika - jos ei, syntyy laiska tyttö.

    • Tapanin virsi

      Ruotuksen virsiks. myös kalendaarilaulut: TapaninpäivänäNämä numerot viittaavat teksteihin, joissa on mukana legenda-aihe (Tapani, Tahvana on Ruotuksen tallirenki, vie hevosen juomaan, tämä ei juo; lähteen veteen heijastuu tähti; kukkoihme, härkä-ihme, veitsi-ihme todistavat Jeesuksen syntymästä). Vain muutamassa tekstissä, esim. X1 217, on mainittu marttyyri, Pyhä Stefanus. Kalendaarilauluissa on Tapaninpäivälaulujen joukossa myös tapaninpukin kuvauksia, repliikkejä yms.

    • Tapanin virsi*

      Ruotuksen virsi*ks. myös kalendaarilaulut: Tapaninpäivänä*Nämä numerot viittaavat teksteihin, joissa on mukana legenda-aihe (Tapani, Tahvana on Ruotuksen tallirenki, vie hevosen juomaan, tämä ei juo; lähteen veteen heijastuu tähti; kukkoihme, härkä-ihme, veitsi-ihme todistavat Jeesuksen syntymästä). Vain muutamassa tekstissä, esim. X1 217, on mainittu marttyyri, Pyhä Stefanus. Kalendaarilauluissa on Tapaninpäivälaulujen joukossa myös tapaninpukin kuvauksia, repliikkejä yms.

    • Torajoelle riitelemään

      Sisarukset, kälykset kons riitelemme Torajoella; Torajoelle lähdetään riitelemäänKs. myös Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi; Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)Motiivi Torajoella riitelystä ja/tai riitelevistä kälyksistä liikkuu useissa eeppisissä runoissa: >Iivana Kojosenpoika, >Hekon runo, >Apsolta kosinta, >Konnusta kosinta. Lyyrisenä yhdistyy usein >Kurjet soilla riitelevät -runoon.

    • Torajoelle riitelemään*

      Sisarukset, kälykset kons riitelemme Torajoella; Torajoelle lähdetään riitelemään*Ks. myös Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi; Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)*Motiivi Torajoella riitelystä ja/tai riitelevistä kälyksistä liikkuu useissa eeppisissä runoissa: >Iivana Kojosenpoika, >Hekon runo, >Apsolta kosinta, >Konnusta kosinta. Lyyrisenä yhdistyy usein >Kurjet soilla riitelevät -runoon.

    • Tule tehdyille teloille

      Laiva: Tule tehdyille teloille; Tule (laiva) tehdyille teloille; Tule, pursi, tehdyille teloilleKs. myös Laivassa surmattu veliYdinaihe: Menin katsomaan mäelle, laiva näkyvissä: jos vellon laiva, tule tehdyille teloille, jos jonkun muun, mene kiville.

    • Tule tehdyille teloille*

      Laiva: Tule tehdyille teloille; Tule (laiva) tehdyille teloille; Tule, pursi, tehdyille teloille*Ks. myös Laivassa surmattu veli*Ydinaihe: Menin katsomaan mäelle, laiva näkyvissä: jos vellon laiva, tule tehdyille teloille, jos jonkun muun, mene kiville.

    • Tuli ukko Turjan maalta

      Tuli kukko Turjan maalta; Turjanmaan ukko (ampui Lapista linnun)Ks. myös SotasanomatErityisesti >Sotasanomat-runon johdantona, myös >Maailmansyntyrunossa. Valtavan linnun kuvaus (silmät siiven alla) niinikään >Sammon ryöstön motiiveja.

    • Tuli ukko Turjan maalta*

      Tuli kukko Turjan maalta; Turjanmaan ukko (ampui Lapista linnun)*Ks. myös Sotasanomat*Erityisesti >Sotasanomat-runon johdantona, myös >Maailmansyntyrunossa. Valtavan linnun kuvaus (silmät siiven alla) niinikään >Sammon ryöstön motiiveja.

    • Tuohuksen synty

      Mehiläinen vahaa tuohuksiksi. Legenda

    • Tuonelassa käynti

      Ei manalle taudin tappamatta; Väinämöisen Tuonelassa-käyntiVrt. Kilpakosinta; lyriikka: Tuonen tyttäret toruu

    • Tuonelassa käynti*

      Ei manalle taudin tappamatta; Väinämöisen Tuonelassa-käynti*Vrt. Kilpakosinta; lyriikka: Tuonen tyttäret toruu*

    • Tuonelta kosinta

      Vrt. Ansiotyökosinta; Hiidestä kosinta; Iivana Kojosenpoika; Kommilta kosinta; Konnusta kosinta; Koskelta kosintaYdinaihe: Mie/Iivana pojut Kalervon/Ignatta Kojoisen poika/Päivän poika valkiain/Mantereen matala seppä/Anterus/Pietari pyhä sulane lähtee kosimaan Tuonelta tytärtä (tätä saattaa edeltää sadan hevosen satulointi). Tuoni istuu tuolin päällä, ansiotyöt, lopussa kosija saa neidon. - Harvinaisena motiivina III-alueella Tuonen tyttö pakenee kosijaa.

    • Tuonelta kosinta*

      *Vrt. Ansiotyökosinta; Hiidestä kosinta; Iivana Kojosenpoika; Kommilta kosinta; Konnusta kosinta; Koskelta kosinta*Ydinaihe: Mie/Iivana pojut Kalervon/Ignatta Kojoisen poika/Päivän poika valkiain/Mantereen matala seppä/Anterus/Pietari pyhä sulane lähtee kosimaan Tuonelta tytärtä (tätä saattaa edeltää sadan hevosen satulointi). Tuoni istuu tuolin päällä, ansiotyöt, lopussa kosija saa neidon. - Harvinaisena motiivina III-alueella Tuonen tyttö pakenee kosijaa.

    • Turkin sota

      Kaksi erilaista runoa, molemmissa viite Turkin sotaan. Moloskovitsan Kapitalina Vasiljevnan pitkä runo IV 2784 alkaa säkeellä Tulloo sota Turkista ja jatkuu sotaanlähtijän ja naisten jäähyväisillä. XV erityyppinen: Ukko poltti uuven linnan, Moskovan (sama säepari IV1 1433), tahtoi tulla meidän maalle mutta ei päässyt ilman pyssyjen pauketta - Turkin herra, Rantsuan kuningas alkoi sotia ja laski savun Saaren maalle.

    • Tuuli kaataa neljä laivaa

      Miehet nuotalla merestä (joesta); Tuuli neljä laivaa mereenYdinaihe: Miesten, poikien, naisten ja tyttöjen laiva tulee, tuuli kaataa laivat, ihmiset eri paikkoihin.

    • Tuuterin tuhmat miehet

      Tuhma Tuuteri; Tuuteris on tuhmat miehetKs. myös Neitoa kositaan eri paikkoihin; Kotiseuturunot: Toisen kylän pilkkaa

    • Tuuterin tuhmat miehet*

      Tuhma Tuuteri; Tuuteris on tuhmat miehet*Ks. myös Neitoa kositaan eri paikkoihin; Kotiseuturunot: Toisen kylän pilkkaa*

    • Tyttö paimenessa

      Kupjas minua rinnoista kiinniMinämuotoisen paimenlaulun jatko: Tyttö paimentaa lehmää, saa pässin palkakseen, kyntää pässillä, kupjas tulee ja tarttuu rinnoista kiinni, tyttö sysää hänet kyntämäänsä vakoon.

    • Tyttö soma ja sukkela

      Ydinaihe: Tyttö lähtee aamulla naapuriin, tulee illalla kotiin.

    • Tytärten hukuttaja

      Ehittelin velloani; Kunnoton miniä; Tytärten hukuttaja äitiYdinaihe: Nuori mies epäonnistuu kosinnassaan. Poika ilmoittaa äidille epäonnistumisensa syyksi sen, että hänellä on kotonaan useita sisaria. Äiti hukuttaa tyttärensä. Poika tuo taloon miniän, joka osoittautuu kykenemättömäksi työntekoon. Äiti muistaa tyttärensä ja rientää kutsumaan heitä pois merestä, mutta tyttäret kieltäytyvät palaamasta ja sanovat, että meri on nyt heidän uusi kotinsa.

    • Tytärten hukuttaja*

      Ehittelin velloani; Kunnoton miniä; Tytärten hukuttaja äiti**Ydinaihe: Nuori mies epäonnistuu kosinnassaan. Poika ilmoittaa äidille epäonnistumisensa syyksi sen, että hänellä on kotonaan useita sisaria. Äiti hukuttaa tyttärensä. Poika tuo taloon miniän, joka osoittautuu kykenemättömäksi työntekoon. Äiti muistaa tyttärensä ja rientää kutsumaan heitä pois merestä, mutta tyttäret kieltäytyvät palaamasta ja sanovat, että meri on nyt heidän uusi kotinsa.

    • Ukko teki suuren tuulen

      Ukko teki suuren tuulen - Pilviin ryöstetty poikaYdinaihe: Ukko teki tuulen, vieritti heinät jokeen. Vrt. >Maailmansyntyruno, jossa tulee "suuri ukon tuutsa", tai Jumala tai ukko tekee suuren tuulen.

    • Ukko teki suuren tuulen*

      Ukko teki suuren tuulen - Pilviin ryöstetty poika**Ydinaihe: Ukko teki tuulen, vieritti heinät jokeen. Vrt. >Maailmansyntyruno, jossa tulee "suuri ukon tuutsa", tai Jumala tai ukko tekee suuren tuulen.

    • Utkanen uipi, sotkanen soutaa

      Utkanen uipiOmaistenvertailukertaus, alkusäkeet Utkanen uipi, sotkanen soutaa ym., minkä jälkeen kysytään: Kenpä siellä/netse kirkuu? Vuoron perään omaiset ja lopuksi sulhanen kertovat kirkuvansa lahjoja. Tyttö vastaa omaisille, että vesi on kylmä, yö pimeä, lahjat hän lähettää, itse ei tule, mutta sulhasen luo hän lupaa tulla itsekin. Yhden tekstin mukaaan (VII2 2956) kyseessä on "Miehell menentä virsi", mistä syystä tekstit ovat SKVR:ssä häälauluissa, mutta otsikko voi yhtä hyvin viitata sisältöön. Kertauslaulussa >Ken huutaa kostiin tyttö käyttää samoja perusteluja.

    • Utkanen uipi, sotkanen soutaa*

      Utkanen uipi**Omaistenvertailukertaus, alkusäkeet Utkanen uipi, sotkanen soutaa ym., minkä jälkeen kysytään: Kenpä siellä/netse kirkuu? Vuoron perään omaiset ja lopuksi sulhanen kertovat kirkuvansa lahjoja. Tyttö vastaa omaisille, että vesi on kylmä, yö pimeä, lahjat hän lähettää, itse ei tule, mutta sulhasen luo hän lupaa tulla itsekin. Yhden tekstin mukaaan (VII2 2956) kyseessä on "Miehell menentä virsi", mistä syystä tekstit ovat SKVR:ssä häälauluissa, mutta otsikko voi yhtä hyvin viitata sisältöön. Kertauslaulussa >Ken huutaa kostiin tyttö käyttää samoja perusteluja.

    • Vaimon etsijä

      Ydinaihe: Löysin taskun tallin maasta, läksin kulkemaan, neitoset vaatteita sotkemassa, yksi heistä vaimoksi.

    • Vanha Kaisa naapurissa

      Kaarlen sota (arkkivirsi)Historiallinen runo Katariina II:sta.

    • Vanha Kaisa naapurissa*

      Kaarlen sota (arkkivirsi)**Historiallinen runo Katariina II:sta.

    • Varas vie koristeet

      Helyt varastettu; Koristeet ja vaatteet vie varas (poika); Koristeet vie varas; Kävin piennä Pirttilässä; Merenkylpijä neito; Vaatteiden, korujen menetys; Varas (hauki) vie koristeet (vaatteet); Varas koristeet; Varas koristeet (meressä kylpevältä); Varas varvikosta vei vaatteet (koristeet)Vrt. Kirkkomatkalla vaatteensa ryvettänyt neitoTähän on koottu myös yleisimmästä varas vie koristeet -teemasta poikkeavat varkausaiheet: hauki vie koristeet, varas vie koristeet oluenjuojalta, varas vie vaatteet saunojalta. - Runossa on eri johdantoaiheita: >Kävin pilven piirtä myöten, >Läksin piennä paimeneen, Läksin mustalle merelle, >Menin suolle sotkuilleni, Menin merta kylpemään, Menin metsään kylpemään.

    • Varas vie koristeet*

      Helyt varastettu; Koristeet ja vaatteet vie varas (poika); Koristeet vie varas; Kävin piennä Pirttilässä; Merenkylpijä neito; Vaatteiden, korujen menetys; Varas (hauki) vie koristeet (vaatteet); Varas koristeet; Varas koristeet (meressä kylpevältä); Varas varvikosta vei vaatteet (koristeet)*Vrt. Kirkkomatkalla vaatteensa ryvettänyt neito*Tähän on koottu myös yleisimmästä varas vie koristeet -teemasta poikkeavat varkausaiheet: hauki vie koristeet, varas vie koristeet oluenjuojalta, varas vie vaatteet saunojalta. - Runossa on eri johdantoaiheita: >Kävin pilven piirtä myöten, >Läksin piennä paimeneen, Läksin mustalle merelle, >Menin suolle sotkuilleni, Menin merta kylpemään, Menin metsään kylpemään.

    • Varkaalle menijä

      En lähde kyntäjälle; Etsin (kysyin) neittä vellolleni; Etsin naista vellolleni; Etsin neittä vellollein; Varkaalle menijä neito; Varkaalle menijä tyttö; Varkaalle (t. kelle) menijä tyttö; Veljelle kosintaVrt. Herrasmiehelle menijä; Soittajalle menijäYdinaihe: Neito kyselee puolisoa veljelleen. Keskustellaan eri ammateista (mm. seppä, kyntäjä, varas) ja vertaillaan niitä. Useimmiten varas arvioidaan parhaimmaksi.

    • Varkaalle menijä*

      En lähde kyntäjälle; Etsin (kysyin) neittä vellolleni; Etsin naista vellolleni; Etsin neittä vellollein; Varkaalle menijä neito; Varkaalle menijä tyttö; Varkaalle (t. kelle) menijä tyttö; Veljelle kosinta*Vrt. Herrasmiehelle menijä; Soittajalle menijä*Ydinaihe: Neito kyselee puolisoa veljelleen. Keskustellaan eri ammateista (mm. seppä, kyntäjä, varas) ja vertaillaan niitä. Useimmiten varas arvioidaan parhaimmaksi.

    • Vassilei veikko

      Vaślei, Vaślei, kunne sie šuorietet; Vaslei, Vaslei, valgeikudri; Vassilei kuningasOmaistenvertailukertaus. Ydinaihe: Kysytään, minne Vassilei lähtee ja mitä tämä jättää eri omaisille. Viimeisenä morsian tai vaimo, joka saa kivet jauhaakseen. Joka kerta, kun kivi on pyörähtänyt, saa ruoskaa.

    • Veli maan rajoilta kotiin

      Vrt. Nuorena sotaan viety veliSisar näkee veljensä maan rajoilla ja pyytää häntä kotiin emon turvaksi.

    • Velisurmaaja

      Veljen surmaaja; Veljensurmaaja

    • Velisurmaaja*

      Veljen surmaaja; Veljensurmaaja**

    • Veljen kuolema

      Ison härän runon jatkeena.

    • Veljen kuolema*

      **Ison härän runon jatkeena.

    • Veljeään etsivä neito

      Etsin viikon velloani, löysin sotamiehenä herrojen salista; Meiän on kullassa kotimme; Veli varastettu; Veljen etso; Venakko vienyt veljenKs. myös Iso tammi, Laivassa surmattu veli, vrt. Suka mereen; lyriikka: Ei ollut pääni polkijaa (Kävin Suomet, kävin saaret)Ydinaihe: Neito etsii veljeään, "etsin Suomet, etsin saaret", löytää veljen usein sotilaana. - Esiintyy myös >Ison tammen johdantona. Yksittäinen: Venakko vienyt veljen (III1 300), jatkona >Suka mereen.

    • Vellamon neidon onginta

      Vellamon neidon onkijoina vaihdellen Väinämöinen (ylivoimaisesti useimmin) ja Lemminkäinen; "minä", Joukahainen ja Seppo Ilmarinen kerran.

    • Vellamon neidon onginta*

      **Vellamon neidon onkijoina vaihdellen Väinämöinen (ylivoimaisesti useimmin) ja Lemminkäinen; "minä", Joukahainen ja Seppo Ilmarinen kerran.

    • Vene ja purje puhki kivisillä kengillä

      Kengillä laivan puhki; Kiviset kengät; Nousin suurelle mäelle - näin purjeen; Näin mie laivon lainehtivan - isonko t. veljeni; Purje puhki kivisillä kengillä; Veneen pohja puhki kivisillä kengilläVrt. Lunastettava neito; Veneeseen pyrkivä neitoEsiintyy yleensä motiivina, mutta eteläisillä alueilla V, XIII myös lyhyenä runokokonaisuutena. Ketju on tällöin tavallisimmin seuraava: Jokos meille joulu joutui (ks. kalendaarirunot: >Joulun tulo) - katsoin linnat, katsoin lännet - ison vai vellon pursi - tule, neito, veneeseen - en tule, koska kiviset kengät - purjeen paikkaus.

    • Vene ja purje puhki kivisillä kengillä*

      Kengillä laivan puhki; Kiviset kengät; Nousin suurelle mäelle - näin purjeen; Näin mie laivon lainehtivan - isonko t. veljeni; Purje puhki kivisillä kengillä; Veneen pohja puhki kivisillä kengillä*Vrt. Lunastettava neito; Veneeseen pyrkivä neito*Esiintyy yleensä motiivina, mutta eteläisillä alueilla V, XIII myös lyhyenä runokokonaisuutena. Ketju on tällöin tavallisimmin seuraava: Jokos meille joulu joutui (ks. kalendaarirunot: >Joulun tulo) - katsoin linnat, katsoin lännet - ison vai vellon pursi - tule, neito, veneeseen - en tule, koska kiviset kengät - purjeen paikkaus.

    • Veneenveisto

      Veneenveisto ja Laivaretki; Veneenveisto ja PolvenhaavaVeneenveisto vaihtelee parin säkeen mittaisesta toteamuksesta ("X /veisti vuorella venettä, kalkutteli kalliolla) laajempaan kuvaukseen veneen valmistuksesta. Aihe liikkuu eri runojen yhteydessä. Se voi edeltää >Laivaretkeä, >Polvenhaavaa ja >Vipusen virttä ja luonnollisena jatkeena seurata >Venepuun etsintää. Veneen valmistajien joukko vaihtelee suuresti: veneen veistäjänä saattaa olla Väinämöinen, Kalovan t. Kalevan poika, Petri tsaari, Ilmallinen, Lauri Lappalainen, Vilmi Vuojelainen, hiisi, vello, minä, luoja, venäläini jne.

    • Veneenveisto*

      Veneenveisto ja Laivaretki; Veneenveisto ja Polvenhaava**Veneenveisto vaihtelee parin säkeen mittaisesta toteamuksesta ("X /veisti vuorella venettä, kalkutteli kalliolla) laajempaan kuvaukseen veneen valmistuksesta. Aihe liikkuu eri runojen yhteydessä. Se voi edeltää >Laivaretkeä, >Polvenhaavaa ja >Vipusen virttä ja luonnollisena jatkeena seurata >Venepuun etsintää. Veneen valmistajien joukko vaihtelee suuresti: veneen veistäjänä saattaa olla Väinämöinen, Kalovan t. Kalevan poika, Petri tsaari, Ilmallinen, Lauri Lappalainen, Vilmi Vuojelainen, hiisi, vello, minä, luoja, venäläini jne.

    • Veneeseen pyrkivä neito

      Aloin teetellä teloja; Neito rutki ruuvikossa; Ota milma venošeh; Veneeseen pyrkivä; Ylähänä päiväńe paistavVrt. Lunastettava neitoOmaistenvertailulaulu. Ydinaihe: Ylhäällä päivä, alhaalla venonen. Neito pyrkii eri omaisten veneeseen, torjutaan, viimein sulho ottaa.

    • Veneeseen pyrkivä neito*

      Aloin teetellä teloja; Neito rutki ruuvikossa; Ota milma venošeh; Veneeseen pyrkivä; Ylähänä päiväńe paistav*Vrt. Lunastettava neito*Omaistenvertailulaulu. Ydinaihe: Ylhäällä päivä, alhaalla venonen. Neito pyrkii eri omaisten veneeseen, torjutaan, viimein sulho ottaa.

    • Venepuun etsintä

      Kä(v)in mie kankahan käpyisen; VenepuuVrt. Kirkon rakennuspuun etsintä

    • Veri tippui vempeleestä

      Vesi tippui vempeleestäKs. myös Kilpalaulanta, Konnusta kosinta; MIESTENLAULUT: Valjasti iso tulisen ruunan

    • Veroja Viroon

      Maarahoja maksamaan veli; Meni (läksi) veljeni Virohon maarahoja maksamaanKs. myös Rutsa; Suka mereen; Tytärten hukuttaja

    • Vesasta vello

      Syntyykö vesasta vello; Vesasta syntyykö velloYdinaihe: Neito kyselee kylän naisilta, syntyykö vello eri tarveaineksista. - Idea muistuttaa esim. >Hiiden hirven hiihdännän jaksoa, jossa hiisi tekee hirven eri luonnonaineksista. Länsi-Inkerissä Vesasta vello esiintyy aihelmana runossa >Neito kyntäjänä.

    • Vesitiellä nukahtaneen neidon maidot lypsettiin

      Marjatielle nukahtanut neitoVrt. Varas vie koristeetYdinaihe: Neito nukkuu marjamatkalla tai vesitiellä, unohtaa peittää rintansa, maidot lypsetään, itkien kotiin.

    • Vesitiellä pilattu neito

      Vrt. Tuura taittui; Vihneen ottajatYdinaihe: Neito menee lähteelle hakemaan vettä, hänet raiskataan. Itkien kotiin - äiti lohduttaa: "Sanotaan satulan syyksi".

    • Vesitiellä viipynyt

      Annin vedennoudanta; Eevarikko Riian neito; Läksin linnahan vedelle; Menin vietroin veelle; Neitinen meni ve´elle; Neitonen vedelle läksi; Nevan neiti vettä kantoi; Vedelle neito kultareunalla kupilla; Vedenkantaja-Anni; Vedenkantaja neito; Vesitiellä viipynyt neitoVrt. Vesitieltä pilviin viety neitoYdinaihe: Neito menee lähteelle hakemaan vettä. Kotona olevien omaisten mielestä hän viipyy liian kauan. Palattuaan hän tarjoaa vuoron perään vettä eri omaisille, jotka lyövät häntä ja syyttävät häntä seurustelusta nuorten miesten kanssa vesimatkalla. Viimeinen omaisista ottaa vastaan tarjotun veden. - Omaistenvertailulaulu. Aunuksessa liittymä >Marjavirteen (marjojen vienti eri omaisille). Erityisiä motiiveja: >Kaivot kaikki kuivuneet (I, II, III), tuota toivoin tuon ikäni - vrt. >Kilpalaulanta - (I, II), meren syvyyden mittaaminen(IV, V, XIII).

    • Vesitiellä viipynyt*

      Annin vedennoudanta; Eevarikko Riian neito; Läksin linnahan vedelle; Menin vietroin veelle; Neitinen meni ve´elle; Neitonen vedelle läksi; Nevan neiti vettä kantoi; Vedelle neito kultareunalla kupilla; Vedenkantaja-Anni; Vedenkantaja neito; Vesitiellä viipynyt neito*Vrt. Vesitieltä pilviin viety neito*Ydinaihe: Neito menee lähteelle hakemaan vettä. Kotona olevien omaisten mielestä hän viipyy liian kauan. Palattuaan hän tarjoaa vuoron perään vettä eri omaisille, jotka lyövät häntä ja syyttävät häntä seurustelusta nuorten miesten kanssa vesimatkalla. Viimeinen omaisista ottaa vastaan tarjotun veden. - Omaistenvertailulaulu. Aunuksessa liittymä >Marjavirteen (marjojen vienti eri omaisille). Erityisiä motiiveja: >Kaivot kaikki kuivuneet (I, II, III), tuota toivoin tuon ikäni - vrt. >Kilpalaulanta - (I, II), meren syvyyden mittaaminen(IV, V, XIII).

    • Vesitieltä pilviin viety neito

      Maie varastettiin; Marjukka meni vedelle; Neitonen katosi kultakarttu kainalossa, isä etsimään; Pilviin viety; Pilviin viety neito; Vesitieltä varastettu Maaria; Vesitieltä varastettu neito; Vesitieltä varastettu veli; Vesitieltä viety tyttöKs. myös Katriina vastaksessa; Pilviin kadonnut poika Vrt. Vesitiellä viipynytYdinaihe: Emo kasvatteli kuusi tytärtä, muut naitettiin, Maie tms. jää kotiin. Koristelee itsensä kullalla ja hopealla, ottaa korennot, lähtee kaivolle. Varastetaan kaivotiellä. Emo kenkii kiireisesti jalkansa, lähtee etsimään sutena ja karhuna ym. eläiminä. Tyttö vastaa pilvistä, ettei pääse, pyytää äitiä tuomaan olutpikarin. - Osassa tekstejä (V, XIII) tyttö pyytää äitiä tuomaan olkikuvon, jolla pilven reunat poltetaan; sama motiivi on >Pilviin kadonneen pojan inkeriläisteksteissä. Muuta vaihtelua: tyttö varastetaan marjanpoiminnasta (IV3), kartanolta (IV1, IV2).

    • Vesitieltä pilviin viety neito*

      Maie varastettiin; Marjukka meni vedelle; Neitonen katosi kultakarttu kainalossa, isä etsimään; Pilviin viety; Pilviin viety neito; Vesitieltä varastettu Maaria; Vesitieltä varastettu neito; Vesitieltä varastettu veli; Vesitieltä viety tyttö*Ks. myös Katriina vastaksessa; Pilviin kadonnut poika Vrt. Vesitiellä viipynyt*Ydinaihe: Emo kasvatteli kuusi tytärtä, muut naitettiin, Maie tms. jää kotiin. Koristelee itsensä kullalla ja hopealla, ottaa korennot, lähtee kaivolle. Varastetaan kaivotiellä. Emo kenkii kiireisesti jalkansa, lähtee etsimään sutena ja karhuna ym. eläiminä. Tyttö vastaa pilvistä, ettei pääse, pyytää äitiä tuomaan olutpikarin. - Osassa tekstejä (V, XIII) tyttö pyytää äitiä tuomaan olkikuvon, jolla pilven reunat poltetaan; sama motiivi on >Pilviin kadonneen pojan inkeriläisteksteissä. Muuta vaihtelua: tyttö varastetaan marjanpoiminnasta (IV3), kartanolta (IV1, IV2).

    • Vesmanviikin laulu

      Arvoituslaulu.

    • Vettä näkemätön poika

      Ks. myös Kaivot kaikki kuivuneet; Loitsut/Maanviljelys: Poudan sanatYdinaihe: Poika puolikuinen ei ollut nähnyt vettä, kaivot kuivuneet, verestä keitettiin velli, löylyä lyötiin syljellä. Yleisimmin loitsunomainen pyyntö >Poudan sanoissa, mutta näistä teksteistä pyyntöelementti puuttuu. Vrt. >Päivän päästö -runon alkujaksoon, jossa kuvataan erilaisia päivänvalon korvikkeita: "kynnettiin kynttelillä" yms.

    • Viikon Vilpotar läsii

      Pilkkaruno: "Markan maksoi Maijan reisi..." Markan maksoi Maijan reisi myös XV 387, muuten eri runo.

    • Viinan synty

      Vrt. Oluen synty

    • Vipusen virsi

      Vipunen (Virsikäs Vipusen poika); Vipusen poika virsikäs; Vipusessa käynti>Tuonelassa käynti ilmentää samaa ideaa kuin Vipusen virsi: molemmissa mennään hakemaan tuonpuoleisesta (Tuonelta, kauan sitten kuolleelta tietäjältä Vipuselta) sanoja veneenveistoon. >Tuonelassa käynnin keskeinen osa on dialogi Tuonelan väen kanssa ("mi sium Manalle suatto?"), Vipusen virressä pajan valmistus, rautaseiväs, joka syöstään Vipusen suuhun ja saadaan sanat. Huom. motiivi, jossa kuvataan matkaa Vipusen luo pitkin "naisten neulojen neniä" vrt. >Kilpakosinta. Pohjanmaalla Vipus-aihe liittyy myös tautiloitsuihin: tauti (riisi) manataan "suuhun Antero Vipusen". Etelässä aihe muuntunut siten, että "virsikäs Vipusen poika" tekee tiedolla venettä.

    • Vipusen virsi*

      Vipunen (Virsikäs Vipusen poika); Vipusen poika virsikäs; Vipusessa käynti**>Tuonelassa käynti ilmentää samaa ideaa kuin Vipusen virsi: molemmissa mennään hakemaan tuonpuoleisesta (Tuonelta, kauan sitten kuolleelta tietäjältä Vipuselta) sanoja veneenveistoon. >Tuonelassa käynnin keskeinen osa on dialogi Tuonelan väen kanssa ("mi sium Manalle suatto?"), Vipusen virressä pajan valmistus, rautaseiväs, joka syöstään Vipusen suuhun ja saadaan sanat. Huom. motiivi, jossa kuvataan matkaa Vipusen luo pitkin "naisten neulojen neniä" vrt. >Kilpakosinta. Pohjanmaalla Vipus-aihe liittyy myös tautiloitsuihin: tauti (riisi) manataan "suuhun Antero Vipusen". Etelässä aihe muuntunut siten, että "virsikäs Vipusen poika" tekee tiedolla venettä.

    • Viron orja ja isäntä

      Viron orja; Viron orjan virsiKs. myös Olin orjana VirossaYdinaihe: Orjana olo, pahoin palkka maksettiin. Lupa mennä jouluna kotiin, orjan kuolema. Enkelit, Jeesus ym. löytävät orjan ruumiin, tuodaan taivaaseen. Annetaan kultainen tuoli, tuoppi juotavaa, orja kyselee, hänelle vastataan. Isäntä (joskus emäntä) kuolee, annetaan tulinen tuoli, tulinen tuoppi (joskus käärme- ja sisiliskotuoppi, XIII1 1417, 1419, 1424). Isäntä kyselee syytä, hänelle vastataan. Joskus isäntä yrittää korvata orjan kärsimyksiä tämän kuoleman jälkeen, tarjoaa lehmää tai sarkaa. - VII1: vain >Kilpalaulannan yhteydessä klisee: suistui "suin lumehen, päin vitihin". Salminen on erottanut runoryhmän >Olin orjana Virossa, jonka yhteisenä aineksena vain e.m. alkuklisee, jatkuu erilaisina runoaiheina.

    • Viron orja ja isäntä*

      Viron orja; Viron orjan virsi*Ks. myös Olin orjana Virossa*Ydinaihe: Orjana olo, pahoin palkka maksettiin. Lupa mennä jouluna kotiin, orjan kuolema. Enkelit, Jeesus ym. löytävät orjan ruumiin, tuodaan taivaaseen. Annetaan kultainen tuoli, tuoppi juotavaa, orja kyselee, hänelle vastataan. Isäntä (joskus emäntä) kuolee, annetaan tulinen tuoli, tulinen tuoppi (joskus käärme- ja sisiliskotuoppi, XIII1 1417, 1419, 1424). Isäntä kyselee syytä, hänelle vastataan. Joskus isäntä yrittää korvata orjan kärsimyksiä tämän kuoleman jälkeen, tarjoaa lehmää tai sarkaa. - VII1: vain >Kilpalaulannan yhteydessä klisee: suistui "suin lumehen, päin vitihin". Salminen on erottanut runoryhmän >Olin orjana Virossa, jonka yhteisenä aineksena vain e.m. alkuklisee, jatkuu erilaisina runoaiheina.

    • Virpoi otti saunan selkäänsä

      Onni jäi kylpemättä; Saunan veli (Untoi, Virpoi) selkäänsä; Saunan veli (Vilpoi, sulho) selkäänsä; Veli polttaa sisarensa saunan; Vilppo saunan selkähänsäEi esiinny itsenäisenä runoaiheena, vaan >Isoon tammeen, >Soljella sotaan -runoon tai >Sulhonsa kylvettäjään liittyneenä. >Soljella sotaan -runossa sauna lämmitetään useimmiten sodalle. Erikoiskehitelmä: Luoja perheineen tulee kylpemään (IV1 538, 1076); onni jää kylpemättä (V2 857, 1265).

    • Virpoi otti saunan selkäänsä*

      Onni jäi kylpemättä; Saunan veli (Untoi, Virpoi) selkäänsä; Saunan veli (Vilpoi, sulho) selkäänsä; Veli polttaa sisarensa saunan; Vilppo saunan selkähänsä**Ei esiinny itsenäisenä runoaiheena, vaan >Isoon tammeen, >Soljella sotaan -runoon tai >Sulhonsa kylvettäjään liittyneenä. >Soljella sotaan -runossa sauna lämmitetään useimmiten sodalle. Erikoiskehitelmä: Luoja perheineen tulee kylpemään (IV1 538, 1076); onni jää kylpemättä (V2 857, 1265).

    • Vittu lensi viirutteli

      Pippi juosta pimpoitteliVrt. Vittu on tuotu ViipuristaRunossa kuvataan vitun/pipin uljasta matkaa, olennainen piirre on se ettei sitä heti tunnisteta.

    • Vittu lensi viirutteli*

      Pippi juosta pimpoitteli*Vrt. Vittu on tuotu Viipurista*Runossa kuvataan vitun/pipin uljasta matkaa, olennainen piirre on se ettei sitä heti tunnisteta.

    • Vittu on tuotu Viipurista

      Vitun syntyVrt. loitsut: Vitun synty, Vitun vihatKertova runo Vittu on tuotu Viipurista on erotettu tautiloitsujen >Vitun synty -aiheesta. Kertova runo kuvaa komeaa matkantekoa ("herrat nosti hattuahan"), kun taas loitsujen yhteydessä kuvaillaan naisen sukupuolielimen tarveaineksia.

    • Vittu on tuotu Viipurista*

      Vitun synty*Vrt. loitsut: Vitun synty, Vitun vihat*Kertova runo Vittu on tuotu Viipurista on erotettu tautiloitsujen >Vitun synty -aiheesta. Kertova runo kuvaa komeaa matkantekoa ("herrat nosti hattuahan"), kun taas loitsujen yhteydessä kuvaillaan naisen sukupuolielimen tarveaineksia.

    • Vitun ja kyrvän taistelu

      V...u viiassa vihelsi

    • Vitun ja kyrvän taistelu*

      V...u viiassa vihelsi**

    • Vuohella sotaan

      Ks. myös nimilorut: JussiNimipilkka-aihe laajempana kertomuksena. Sankari - Väinämöinen tai minä (VII), Taikina-Matti tai Juhana Julkka (III)- lähtee vuohella sotaan ja palaa koiralla kotiin. Jatkuu esim. koiran lypsämisellä.

    • Vuohen kanssa voittosilla

      Pikkuruno, yhdistyy kerran >Läksin piennä paimeneen -aiheeseen, kerran seksirunoon. "Pukin kanssa puskemassa, vuohen kanssa voittosilla" eivät piian polvet pitäneet.

    • Vuohen kanssa voittosilla*

      **Pikkuruno, yhdistyy kerran >Läksin piennä paimeneen -aiheeseen, kerran seksirunoon. "Pukin kanssa puskemassa, vuohen kanssa voittosilla" eivät piian polvet pitäneet.

    • Vuohen surma

      Vrt. Mikko merroilla - konna merrassaYdinaihe: merrasta saatua vuohta ei heti tunnisteta. Ilkalaulu, jonka perusidea muistuttaa >Vellamon neidon onginta -runon teemaa.

    • Vuohen surma*

      *Vrt. Mikko merroilla - konna merrassa*Ydinaihe: merrasta saatua vuohta ei heti tunnisteta. Ilkalaulu, jonka perusidea muistuttaa >Vellamon neidon onginta -runon teemaa.

    • Vuohenvoin pieksijä

      Osa pitemmästä runosta, jossa >Meren haravointi ja >Ukko teki suuren tuulen. Juoni: "minä" haravoi meren ruohot, suuri tuuli vie heinät jokeen, joka hukuttaa(?) miehet ja naiset - yksi jää jäljelle pieksämään vuohen voita, mutta iskee kirveensä kiveen.

    • Väinämöinen ajaa reessä

      Erikoinen katkelma patvaskan laulun alussa. Väinämöinen ajaa reessä, kohtaa vanhan lappalaisen, joka pyytää omaan rekeensä.

    • Väinämöinen jokehen

      Vrt. Kanteleensoitto; MaailmansyntySepitettyä, mutta perinteisiä kliseitä, mm. "otti soiton sormillensa". Saarten ja luotojen synty.

    • Väinämöinen kysyy

      Vrt. Myyty neito; RutsaRunoaihe ketjussa, jonka aloittaa >Kävin piennä paimenessa. Väinämöinen kyselee neidolta, "miltä moalta oot sie sukusi". Jatko >Ihmemaa-runoa.

    • Väinämöinen sotaan

      Väinämöinen Tuonelle sotaan; Väinämöinen väköväinen kuningas; Väinö väsy käyessäänTähän on koottu erilaisia Väinämöinen sotaan -aiheisia katkelmia ja koosteita.

    • Väinämöinen sotaan*

      Väinämöinen Tuonelle sotaan; Väinämöinen väköväinen kuningas; Väinö väsy käyessään**Tähän on koottu erilaisia Väinämöinen sotaan -aiheisia katkelmia ja koosteita.

    • Väinämöinen takoo aseita

      Runoaihe sisältää aineksia epiikan taonta-aiheista, >Sammon taonnasta ja >Hiiden sepän kahlinnasta.

    • Väinämöinen veistää tulivenettä

      Väinämöinen ja JouhkavainenVrt. VeneenveistoYdinaihe: Väinämöinen veistää tulivenettä, Joukavainen (Jouhkavainen) rikkoo veneen laidan. Väinämöinen hakee tulikodasta keihään ja syöksee sen Joukavaiseen. Jatko avunpyyntöloitsua.

    • Väinämöisen ammunta

      Lappalain on laiha poikaMaailmansyntyrunon aloitusruno. Ydinaihe: Vihanpito Väinämöistä kohtaan. Kiellot: ei saa ampua Väinämöistä (vrt. >Lemminkäisen virsi, jossa äidin ym. kiellot), varustelu ja ampuminen, Väinämöinen ajelehtii meressä. - Väinämöisen ammunta -runoa seuraa useimmiten >Maailmansyntyruno tai >Sammon taonta, ks. näitä.

    • Väinämöisen ammunta*

      Lappalain on laiha poika**Maailmansyntyrunon aloitusruno. Ydinaihe: Vihanpito Väinämöistä kohtaan. Kiellot: ei saa ampua Väinämöistä (vrt. >Lemminkäisen virsi, jossa äidin ym. kiellot), varustelu ja ampuminen, Väinämöinen ajelehtii meressä. - Väinämöisen ammunta -runoa seuraa useimmiten >Maailmansyntyruno tai >Sammon taonta, ks. näitä.

    • Väinämöisen ja Jouhkavaisen kutsuminen

      Ydinaihe: Jouhkavainen kutsuu piruja ja kontioita paikalle, Väinämöinen lähettää kontiot peukalonkyntensä alle.

    • Väinämöisen lapset orjiksi

    • Väinämöisen matka Pohjolaan

      Pohjolan joki; Väinämöinen Pohjolassa; Väinämöisen PohjolanretkiKs. myös Miekan tai keihään kuvaus; Miekkojen mittely Vrt. Lemminkäisen virsi; Päivän päästö; Sammon ryöstö; Tuonelassa käyntiYdinaihe: Väinämöinen ilmoittaa halustaan lähteä Pohjolaan. Matkanteko, Pohjolan portit näkyvät. Viheltää venettä päästäkseen yli Pohjolan joesta. Kutsutaan Pohjolan pihalle, miekkojen mittely, miekan kuvaus.

    • Väinämöisen rautakengät

      Vrt. Lemminkäisen virsi; Väinämöisen tuomioYdinaihe: Luoja tahtoo tappaa Väinämöisen, koska tämä pitää itseään Luojaa parempana. Väinämöinen anoo itselleen Luojalta rautakengät, joiden loppuun kuluttua hänet saa tappaa. Luoja lähettää kahdesti tappajat, mutta kengät eivät vielä olleet kuluneet loppuun. Luoja suuttuu ja ajaa Väinämöisen tiehensä. Väinämöinen saapuu Pohjolaan, ja Pohjolan emäntä manaa hänet "kurimuksen kurkun suuhun" ikiajoiksi. Vrt. VII1 142, jossa eri aihe, mutta myös Väinämöinen - Jeesus -vastakkainasettelu.

    • Väinämöisen syntymä

      Väinämöisen syntyminenKs. myös Iro-neito; MaailmansyntyrunoYdinaihe: Meren ukko tekee neiden tiineeksi, Väinämöinen syntyy kolmenkymmenen kesän kuluttua.

    • Väinämöisen tuomio

      Vrt. Marjavirsi; Marketan runoYdinaihe: Portto Pohjolan emäntä, neiti Pohjolassa, Marjatta, Anni, neljän neidon vanhin sisar tms. synnyttää pojan, jolle etsitään ristijää: pappia, ukko Ilmarista, Virokannas karjalaista. Väinämöinen tuomitsee pojan suolle vietäväksi. Lapsi paljastaa Väinämöisen teot: nauroi oman äitinsä, herjasi heposet. Poika Metsolan kuninkaaksi, Rahasaaren vartijaksi tms. Väinämöinen suuttuu ja poistuu kurimuksen kurkkuun.

    • Väinämöisen tuomio*

      *Vrt. Marjavirsi; Marketan runo*Ydinaihe: Portto Pohjolan emäntä, neiti Pohjolassa, Marjatta, Anni, neljän neidon vanhin sisar tms. synnyttää pojan, jolle etsitään ristijää: pappia, ukko Ilmarista, Virokannas karjalaista. Väinämöinen tuomitsee pojan suolle vietäväksi. Lapsi paljastaa Väinämöisen teot: nauroi oman äitinsä, herjasi heposet. Poika Metsolan kuninkaaksi, Rahasaaren vartijaksi tms. Väinämöinen suuttuu ja poistuu kurimuksen kurkkuun.

    • Ylermikkö hirtetään

      Ajoi iso Perkunvuorelle ampumaan; Ylermikkö; Ylermikkö lintuun Vrt. Eläimet sanansaattajina; Tapanin virsiYdinaihe: Ylermikön isä ja äiti ajavat tätä (Perkunvuorelle) ampumaan. Ylermikköä kielletään lähtemästä. Hän lähtee, hänet hirtetään. Lintu tuo emolle viestin Ylermikön kuolemasta, äiti ei usko ennen kuin paistettu hanhi ja tapettu härkä heräävät eloon. Isä ja äiti haudalle kysymään, mitä Ylermikkö jättää vanhuuden varaksi: isälle kylän karjat kaitsettaviksi, äidille kolme aittaa.

    • Ylermikkö hirtetään*

      Ajoi iso Perkunvuorelle ampumaan; Ylermikkö; Ylermikkö lintuun* Vrt. Eläimet sanansaattajina; Tapanin virsi*Ydinaihe: Ylermikön isä ja äiti ajavat tätä (Perkunvuorelle) ampumaan. Ylermikköä kielletään lähtemästä. Hän lähtee, hänet hirtetään. Lintu tuo emolle viestin Ylermikön kuolemasta, äiti ei usko ennen kuin paistettu hanhi ja tapettu härkä heräävät eloon. Isä ja äiti haudalle kysymään, mitä Ylermikkö jättää vanhuuden varaksi: isälle kylän karjat kaitsettaviksi, äidille kolme aittaa.

    • Yli meren menijä

      Ydinaihe: >Päänpesu porolla ja lipeällä, soutu meren yli, linna näkyy, kultakatto; kerran päämääränä >Ihmemaa.

    • Ylkä kosi karjatyttöä - itkien kotiin

      Ylkä kosi karjatyttöäKs. myös naistenlaulut: Neito osaa/ei osaa ommellaYdinaihe: Tyttö menee paimeneen, ylkä tulee vastaan ja kyselee, osaako tyttö ommella ja tietääkö tikkaella. Tyttö itkien kotiin, äiti kyselee. Tyttö pyytää,että äiti opettaisi ompelemaan. Vrt. muut itkien kotiin -runot (>Varas vie koristeet; >Kyntäjä ja pedot).

    • Ylösnousemusvirsi

      Ydinaihe: "Muuta myö aina muistelemma"; päivää kehotetaan lentämään päätönnä kanana, nukuttamaan haudan vartijat. Luoja nousee haudastaan. - Luojan virren osa, ks. myös >Marjavirsi, >Saunanhakuvirsi, >Lapsenetsintävirsi, >Hiiden sepän kahlinta.

    • Ylösnousemusvirsi*

      **Ydinaihe: "Muuta myö aina muistelemma"; päivää kehotetaan lentämään päätönnä kanana, nukuttamaan haudan vartijat. Luoja nousee haudastaan. - Luojan virren osa, ks. myös >Marjavirsi, >Saunanhakuvirsi, >Lapsenetsintävirsi, >Hiiden sepän kahlinta.

    • Yöjalassa käynyt poika

      Kävin öillä öitsilöissä, Pojat yöjalassa kolme hailia hatussa, Yöjalassa, kolme hailia hatussa, Yöjalassa ollut poikaVrt. Kymmenen kylää kesoissa yönä, Tule yöllä yksinäsi, YöjalassaYdinaihe: Poika käy salaa yöjalassa "kolme hailia hatussa", aamulla kotiin tultua äiti, isä, vanhemmat moittivat ja pieksävät pojan: "Miks mänit kurvien kuttuun?" - Tähän liitetty aihepiiriltään, ei aina säeainekseltaan, samankaltaisia tekstejä.

    • Äidin kuolo

      Emolle marjaan; Emon kuolo; Manan majan veistäjä; Varas vie marjatVrt. Nimettömät tauditYdinaihe: Emo (tai emolle) marjaan, sairastuminen ("tuosta tyytyi, tuosta täytyi", vrt. >Marjavirsi), noidille Viroon. Veli veistää kuolleen kotia. Dialogi isän kanssa: isä lupaa tuoda uuden äidin. Vastaus tähän (erityisesti III, myös IV, XV): tuot itsellesi naisen, minulle tukan repijän (vrt. Ennen naidun naisen tappo; lyriikka: >Emo kuollut, isä tuo uuden). V ja XIII-alueilla motiivi, jossa tyttö pahoittelee, ettei ollut läsnä äidin kuollessa. >Kuolon sanomat -runon kanssa samankaltainen jakso, jossa kuvataan äidin valmistamista hautaan (pesen Saksan saippuoilla, ym.).

    • Äidin kuolo*

      Emolle marjaan; Emon kuolo; Manan majan veistäjä; Varas vie marjat*Vrt. Nimettömät taudit*Ydinaihe: Emo (tai emolle) marjaan, sairastuminen ("tuosta tyytyi, tuosta täytyi", vrt. >Marjavirsi), noidille Viroon. Veli veistää kuolleen kotia. Dialogi isän kanssa: isä lupaa tuoda uuden äidin. Vastaus tähän (erityisesti III, myös IV, XV): tuot itsellesi naisen, minulle tukan repijän (vrt. Ennen naidun naisen tappo; lyriikka: >Emo kuollut, isä tuo uuden). V ja XIII-alueilla motiivi, jossa tyttö pahoittelee, ettei ollut läsnä äidin kuollessa. >Kuolon sanomat -runon kanssa samankaltainen jakso, jossa kuvataan äidin valmistamista hautaan (pesen Saksan saippuoilla, ym.).

  • 2. Proosakertomuksiin liittyvät säkeet

    • "Puranko, kerinkö?"

      Uskomustarina: E 481.

    • Aitta autuas näkyy

      Isäntämiehen repliikki kaupalta palatessaan, hukkunut Simolaiskoskeen.

    • Anna, veikkonen, venettä

      Venäläinen pyytänyt venettä. "Semmoisena sananlaskuna vain pietty".

    • Aurinko ja kuu jättiläislapsen leikkikaluina

      Liittyy jättiläistarinaan, jossa ihminen yrittää arvata olennon nimeä ja kuulee sen vahingossa jättiläisäidin kehtolaulussa, vrt. Simonsuuri N 401-415 (Jättiläiset kirkonrakentajina).

    • Ei tuuli venettä pitele

      Simon noidan, Jussi Sankalan, sanat.

    • Ei tässä juossut jumalanvilja

      Kittilän Loma-Tuokon sanat siitä, millaista oli hänen asuinpaikallaan ennen.

    • Emmä rosvo rajataloa

    • En tiedä Jaakkoani

      Sotamiesten pakko-otostaVrt. Minä jauhan JaakolleniHistoriallinen tarina emännästä, joka kätkee pojan tai miehen hameittensa alle, kun sotamiesten rekrytoijat tulevat taloon. Sisältää muutaman kalevalamittaisen säkeen.

    • Haukkuu koira korvessakin

      Ks. myös sananlaskurunot: Siellä talo, kussa kukkoLiittyy vainolaistarinoihin.

    • Hevosenkelloa teettämään

      Palolan päiväRepliikki "Paistaahan tuo Palolan päivä läpi uuven konttinii, juoksoohan hyvä hevonen uuvven kellon toiveella" kytkeytyy kaskuun/pilasatuun.

    • Hiihtäjän laulu

      Paikkatarinan repliikki; lovinoidat peurajahdissa.

    • Hilppa

      Säkeet liittyvät Hilppa-nimisestä sissistä kertovaan tarinaan.

    • Hurtan tunnustus

      Liittyy historiallisiin tarinoihin Simo Hurtasta; luetteloa Hurtan ryöstämistä taloista, vrt. talonnimilorut.

    • Ihmeellinen uni

      Runonsäkeitä sisältävä pilasatu, AT 1525L+.

    • Jauhan jaarittelen

      Tarina miehestä ja pirusta, joka jauhoi miehelle joulumaltaat, mutta jäi palkatta.

    • Jos ei mene päällisin puolin

      Liittyy paikkatarinaan (Muonio).

    • Jumala ja Saatana maailmaa luomassa

      Proosamuotoinen maailmansyntymyytti. Kuikka sukeltaa meren pohjasta mutaa, josta Jumala ja Saatana tekevät maailman.

    • Jumala, vie meitä kauniisti omaan rantaan

      Myrskyssä eksyneitten miesten repliikkejä.

    • Juutit

      Runon katkelma tanskalaisistaRepliikki liittyy historialliseen tarinaan tanskalaisten hävitysretkestä.

    • Järvien syvyys

      Väinämöisen käynti PohjanmaallaYdinaihe: Jättiläinen, Väinämöinen, piru, "tontti" järvien syvyyden mittaajana.

    • Jättiläis- ja paholaistaruja

      Jättiläisen huudon kuuluminen eri paikkoihin.

    • Kaksi on karjassa, kaksi on marjassa

      Ydinaihe: Eukko tai ukko luettelee poikiaan.

    • Karkun kirkosta ja asutuksesta: historiallisia tarinoita

    • Kasken kaato

      Kasken kaato - Tuonelan kultalippuLiittyy ihmesatuun: kuningas käskee mökin pojan hakata yhdellä lyönnillä 30 tynnyrinalaa kaskea - loitsun voimalla onnistuu. Muistuttaa etäisesti Kalevanpojan kosto -runon kaskenkaatoa, numero merkitty myös siihen.

    • Kaunis Kaija

      Liittyy kainuulaiseen vainolaistarinaan.

    • Kehruukiven taru

      Paikannimitarinan repliikki.

    • Kengässä uro parempi

      Liittyy vainolaistarinaan.

    • Kiirastorstaina kehrännyt

      Kiersi kuratorstaina; Paha akka pannahinen kehräsi; Paha akka pannahinenLiittyy uskomustarinoihin (taburikkomukset): F11, F16. Akka kehräsi kiirastorstaina, paikalle ilmestyi piru/Vapahtaja. "Jos silloin (kiirastorstaina) kehrättiin, meni talosta lammasonni" ja "tuli lampaat pyörätautiin kesällä."

    • Kilikka Kalikan tappoi

      Repliikki liittyy pirutarinoihin, G 1201 (Suuren Panin kuolema) ja E 1030 (Pirulla on kiire murhapaikalle), mutta sisältää myös paikannimiluettelon.

    • Killi kirkkoja tekee

      Kile kirkoista tekee, Kirkonrakentajat Killi ja NalliSäkeet liittyvät jättiläistarinaan N 401-415, Jättiläiset kirkonrakentajina. Savossa käytetty loitsusäkeinä näärännäppyä parannettaessa.

    • Kivi kiitti, kanto kantto

    • Klaus Kurki

      Liittyy historialliseen tarinaan.

    • Koin kulku

      Vrt. tautiloitsut: Koi; paikannimilorut: Mäni tauti TammikkooLuettelo taloista, joissa koi on käynyt. Vrt. tautidemonitarinat, Simonsuuri Q 21.

    • Korpin juoni

      Kasku Uggla-nimisestä miehestä ja korpista, joka houkuttelee miehen teurastamaan hevosensa.

    • Kukko lauloi: kuningas kuolee

      Kukko keekul leekuunLiittyy satuun AT 715A.

    • Kuu kehässä, taivas tähessä

      Tarinarepliikki, jonka kertomuskonteksti sisältyy numeroon 6683.

    • Kuu paistaa, kuollut ajaa

      Kuu paistaa kumeastiSäkeet liittyvät uskomustarinaan ("Lenore"), AT 365, Simonsuuri C 501. X1 40 viittaa toiseen uskomustarinatyyppiin (Ystävysten sopimus), AT 470, Simonsuuri C 500.

    • Käärme syö maan vihoja

      Syntylegenda: Vapahtaja määrää käärmeen syömään maan vihoja, ja sen jälkeen ihminen on saanut kulkea paljasjaloin.

    • Käärmeitä pitää tappaa

      Legendanomainen käärmeiden tappamisen perustelu: Vapahtajan sanat paratiisissa.

    • Laiska Jaakko

      Liittyy historialliseen tarinaan Laiskasta Jaakosta (Jakob de la Gardie).

    • Maahiaisen lehmän kutsu

      Kirkkopakan karjaaKs. uskomustarinat Simonsuuri M 361.

    • Metsänhaltija ja nainen

      Ks. uskomustarinat (Suuren Panin kuolema) Simonsuuri G 1201.

    • Niin sanoi Savon näkijä

      En näkijälle kättä näytäLittyy paikkatarinaan. Koistiselle näkijä sanonut, että tämä hukkuu kotirantaan, näin tapahtuu (XII). Pohjoiskarjalainen laulaja uhmaa ennustusta: en kuole! Vrt. uskomustarinat: Kohtaloaan ei voi välttää, Simonsuuri A 701-800.

    • Noidan laulu

      Erilaisia lauluja, myös joikuja, joita noidat lauloivat "joikastellessaan" (272), kattilaansa kiehuttaessaan (273-274), seidoissa (8142), lentäessään (8143). XII 8144: Päiviön sanat, kun menetti voimansa kasteessa.

    • Noidan louheen meno

      Vrt. Lemminkäisen surma; Noitien taistelu; Vipusen virsi.Kaksi päätyyppiä. 1) Noita lauloi itsensä louheen, toinen muisti myöhemmin ja lauloi siitä ylös, heränneen repliikki (8131, 8133-34, 8139-8140). 2) Pitkiä tarinoita, ydinrepliikki Hauvin suolen soikelossa, kolmannessa koikelossa, tarkoittaa noidan olinpaikkaa matkalla tai lovessa,louhessa, usein kyseessä Päiviö ja Torakainen (8133, 8135-38).

    • Noita nosti pahan

      Vrt. uskomustarinat. Tietäjä löytää kadonneen esineen, rankaisee syyllistä, Simonsuuri D 691. Tietäjä vapauttaa karjan metsänpeitosta, Simonsuuri D 721.

    • Noitien taistelu

      Säkeet viittavat Noitien taistelu peuralaumoista -tarinaan, siksi nämä viitteet on erotettu SKVR:n otsikosta Noidan louheen-meno. Vrt. uskomustarinat Simonsuuri D 271 (Kilpailevat noidat).

    • Orava, kinnas ja neula

      Oi oi oravainenSäkeet liittyvät satuun AT 90.

    • Paholaisen retket

      Pirun nuotanteko; Sepän lehmää lypsinYdinaihe: Piru/noita/tietäjä/tonttu/sankari/Väinämöinen kertoo repliikissään pitkän matkansa paikat. Repliikkinä yleensä >Kukko lauloi Kuurinmaalla (kerran: >Kolme on koskea kovoa). Joskus laajempi tarina: piru yrittää saada emännän kiroamaan, jotta voisi saada kaatuvasta lypsyastiasta maidon. Emäntä kuitenkin siunaa, eikä piru saa maitoa. Tai: piru lupaa tehdä miehelle nuotan. - Säepari Lempo luuli lehmäkseen, piru pitkähännäkseen: vrt. >Sammon ryöstö. Vrt. myös uskomustarinat.

    • Paholaisen retket*

      Pirun nuotanteko; Sepän lehmää lypsin**Ydinaihe: Piru/noita/tietäjä/tonttu/sankari/Väinämöinen kertoo repliikissään pitkän matkansa paikat. Repliikkinä yleensä >Kukko lauloi Kuurinmaalla (kerran: >Kolme on koskea kovoa). Joskus laajempi tarina: piru yrittää saada emännän kiroamaan, jotta voisi saada kaatuvasta lypsyastiasta maidon. Emäntä kuitenkin siunaa, eikä piru saa maitoa. Tai: piru lupaa tehdä miehelle nuotan. - Säepari Lempo luuli lehmäkseen, piru pitkähännäkseen: vrt. >Sammon ryöstö. Vrt. myös uskomustarinat.

    • Paimenen hätä

      Turu, luru, tulkaat, kaikki kylä kuulkaat; Turun, lurun Turkuun; Tuuri luuri tulkaat; Tuurin luurin luikkaa; Tuurin luurin tulkaatYdinaihe: Rosvot (viholliset) yllättävät paimenen, tappavat härän, hirttävät koiran, sitovat paimenen. Paimen puhaltaa torveensa ja kutsuu kyläläisiä apuun. Rosvot eivät ymmärrä säkeitä ja kyläläiset tulevat pelastamaan paimenen. - Säkeet on SKVR:ssa luokiteltu vaihdellen eri lajeihin: paimenlauluihin (jos proosayhteys puuttuu), historiallisiin tarinoihin, novellisatuihin: AT 958.

    • Paimenen hätä*

      Turu, luru, tulkaat, kaikki kylä kuulkaat; Turun, lurun Turkuun; Tuuri luuri tulkaat; Tuurin luurin luikkaa; Tuurin luurin tulkaat**Ydinaihe: Rosvot (viholliset) yllättävät paimenen, tappavat härän, hirttävät koiran, sitovat paimenen. Paimen puhaltaa torveensa ja kutsuu kyläläisiä apuun. Rosvot eivät ymmärrä säkeitä ja kyläläiset tulevat pelastamaan paimenen. - Säkeet on SKVR:ssa luokiteltu vaihdellen eri lajeihin: paimenlauluihin (jos proosayhteys puuttuu), historiallisiin tarinoihin, novellisatuihin: AT 958.

    • Paisto muamo kakkarua

      Alku proosakertomusta: poika vei kakkaran pöydältä, äiti haukkui, poika pakeni karsinaan ja teetti siellä neulasta kirveen, löi sillä puusta lastun, lastu löi häntä. Loppu runoa: Heän langei sellälleh - nossetth hänen taivahah leppäzillä regyzillä jne. Jatkona >Ruokakirkko-aihelma.

    • Pappi kysyy: mistä ihminen luotiin?

      Ihmisen luominenKs. pilasadut, AT 1832+.

    • Piru ja kirkkomies

      Liittyy repliikkinä kaskuun.

    • Piru neuvoo

      Piru neuvoo kankaan kutojaa, Piru neuvoo paidan ompelijaa

    • Pirun valitus

      PirunvuorelaisetKaksi Pirunvuoreen liittyvää paikannimitarinaa, joissa pirun repliikkejä.

    • Pyhäkosken nimen synty

      Repliikki liittyy vainolaistarinaan: mies laskee venäläiset koskeen, hyppää itse rannalle ja nimeää kosken.

    • Pyhänä kalassa

      Kalastamassa; Nuori kalastajaX: Uskomustarinoita; XIII: uutta, sepitettyä runoa (vrt. >Nuori kalastaja). Kummassakin teemana pyhäpäivänä kalastamisen seuraukset, vrt. uskomustarinat, F 46 (Taburikkomukset: Pyhänä, kirkkoaikana ongella, kalassa).

    • Pyyn tarina

      Pyy pyrähtiKs. myös sananlaskut: Pyy pyrähti, maa järähti; loitsut/synnyt: Niukahduksen historiolaKerrotaan myös suorasanaisena syntylegendana, joka selittää uskomusta pyyn pienenemisestä maailmanlopun edellä. Myös SKVR-teksteissä proosaa.

    • Rajahaltia

      Repliikki kuuluu rajahaltiatarinaan, ks. uskomustarinat C 1021.

    • Riihitonttu

      Uskomustarina: H 1-100 (tonttu, haltia ja piru varallisuudenkartuttajina)

    • Saarten synty (Piru meren pohjasta mutaa)

      Lyhyt proosareferaatti syntykertomuksesta, jossa piru sukeltaa sorsana meren pohjaan, hakee kiven. Ei runosäkeitä.

    • Sissejä paennut

      Vrt. vainolaistarinat. Vaimo pakenee tappajia, laulaa karkuun päästyään.

    • Soi, soi, surman ruoka

      Liittyy tarinaan. "Lapset rupes siit laulamaan."

    • Syöjätär ja tyttö

      Lero, lero lehmäseni (Yhdeksän veljeä, yksi sisar); Liilo, leelo lehmäselle, syögeä, syögeä, lehmäseni; Minä olen paljo paimenenaVrt. paimenlaulut: Paimenen kivinen kakkuSäkeet liittyvät satuun AT 533, Syöjätär ja yhdeksän veljen sisar. Vienassa (926) sekaantunut Kalevanpojan kostoon, ehkä yhteisen kivi leivässä -motiivin takia.

    • Tee kirkko Karsattiin

      Vrt. Killi kirkkoja tekeeVrt. uskomustarinat Simonsuuri N 401-600, Jättiläiset kirkonrakentajina.

    • Tittilän Tuure

      Tänäpänä maltaani jauhetaanRepliikki liittyy satuun AT 500, Tittelintuure.

    • Tonttu

      Liittyy uskomustarinaan H 61, Häväisty tonttu.

    • Tulkaa kotiin, nyt on rauha

      Liittyy tytärsaarelaiseen historialliseen tarinaan; rauhan tultua laulettiin paenneille.

    • Tuolla laajassa lahessa

      Liittyy vainolaistarinaan. Ukko ilmoittaa laulamalla omaisilleen rahavarojen kätköpaikan, hänet vanginneet venäläiset eivät ymmärrä viestiä.

    • Vaskiportti-tarina

      Liittyy paikkatarinaan Kontiolahdelta.

    • Vastaksessa

      Historiallinen tarina: tytöt lauloivat ollessaan vastaksia taittamassa, kun ryöstäjät tulivat kylään, "kun varassota tuli".

    • Vedenhaltijan lehmät

      Vesiämmän lehmätarina; Vetehisen lehmätKs. uskomustarinat, L 301-400.

    • Vedenhaltijan nostaminen

      SaturunojaUusi sepitelmä, vrt. uskomustarinat, L 1-200.

    • Vieri, kieri kakkarani

      Ks. myös lyriikka: Viere, viere kyynelkakkuSäkeet liittyvät ihmesatuun AT 480, Hyvä tyttö ja paha tyttö.

    • Viina Vilmin vietteli

      Liittyy historialliseen tarinaan.

    • Viisaampansa vieressä yönsä maannut

      Viisas vaimo -aihepiiriin kuuluva opettavainen arvoitussatu, osin runoa, osin proosaa. Vrt. AT 921, Kuningas ja mökinpoika, ja AT 875, Viisas mökintyttö.

    • Vitsari ja Kööpeli

      Jättiläis- ja paholaistarinoitaKaksi pirutarinaa: AT 846 (Pirua aina syytetään), sekä seppä ja pirut: seppä houkuttelee pirut pyssynpiippuun, laukaisee. Teksteissä VI1 498 ja XIII3 8172 vain säkeitä (Kestä köysi kolmisäinen, peästä pinteestä pirua), joita tarinoihin on liitetty.

    • Vorna

      Tekstit liittyvät historiallisiin tarinoihin rappasotien aikaisesta sissipäälliköstä Vornasta. Aiheita: Vorna nousee koskea (Pännän, Pällin, Pärnän) ylös. Vornan kuolema: nuoli kantapäähän. Vornan suuri koko. Vornan repliikki: ei ole Hailuodon tällä puolen "kukon lasta kukkuvaa, kanan lasta laulavaa" (ryöstetty).

    • Äpärä parkuu

      Ks. uskomustarinat, C 1051.

  • 3. Paikalliset runot

    • Aatami Kärpäsen naimahuolet

      Suomalainen t. karjalainen Aatami Kärpänen tulee Toksovaan ja yrittää vikitellä paikallista Eevaa, mutta hänet ajetaan pois. Jatkuu käsikirjoituksessa.

    • Ajatteli aika Ankapuura

      Hailuotolaisesta kalastajasta, joka nousi Kiekin perukoille: Upotanko uuen purnun, koaanko kapaveneen?(ilmeisesti koski uhkaa upottaa kalastajan?).

    • Annin luona yöjalassa

      Kylä kylältä ja talo talolta etenevä kuvaus yöjalkamatkasta Aleksanterin Annin luo Soamustiin. Jatkuu traditionaalisin >Yöjalassa-aihelmin.

    • Antti lantti lammaspaimen laski lampaat kotiin

      Skuoritsasta. Nimipilkalla (ks. >Antti) alkava runo Antista, joka laskee lampaat kujasia kulkemaan Pitkelässä ja pieni Kirsti katsoo kiroten ikkunasta.

    • Aunuksen väliä ajelin

      Minämuotoinen lyhyt pätkä Aunuksenmatkalla tulleesta huonosta ilmasta (ukkosilma?).

    • Ei ole kuultu kummempata

      Viinanpoltosta Paavo Kainulaisen pihalla.

    • Ei paina paidanpäärme

      Pilkkaruno Katrista, jolle papit ja muut herrat antavat paitoja.

    • Eläimen tappo ja jakaminen

      Hääteuraaseen liittyvä pilkkaruno; Härän tappoKs. myös Hevosen jako eri taloihin; Kissan keittäminen; Koiran tappo ja jako; Kuoli meiltä kunnon pässi; Pässin tappo ja keitto; Ravittalan herra ja Valetta-koira; Sian virsi; Suden tappoEläimen tappaminen (joskus vain kuolema) ja usein myös sen osien jakaminen kyläläisille tai pidoissa (?) läsnäoleville on hyvin yleinen aihe paikallisiin nimiin yhdistetyissä runoissa (ks. myös -otsikoihin on koottu näistä selkeimmät). Usein on kysymyksessä pilkka (joku on muka vanhingossa tappanut kotieläimen, kun luuli sitä metsäneläimeksi ( vrt. >Härän virsi, josta jakoaihe puuttuu), usein motiivi puuttuu, joskus voi olla kyseessä eläimen (esim. sian) lahtaus pitoihin. A. R. Niemen mukaan kysymyksessä onkin alun perin hääteuraaseen liittyvä riittiruno; siksi moni teksti on SKVR:ssä julkaistu häärunoissa. Viitteet hääkontekstiin kuitenkin puuttuvat teksteistä. Paikallisrunoihin on pyritty kokoamaan kaikki aiheeseen liittyvät runot, useimmiten eläimen mukaan otsikoituina. Tässä yhteydessä ovat tekstit, joista puuttuu tieto eläimestä, sekä kanaan ja lehmään liittyvät runot.

    • Haaksirikko

      Pitkä runo "Saksan laivojen" suuresta haaksirikosta, josta rannikon ihmiset saivat paljon tavaraa, jota myös varastettiin ja vietiin Pietariin, sitä Karjala suree.

    • Hartsonan kapakka

      Ydinaihe: pojat lähtevät Pietariin, poikkeavat Hartsonassa kapakkaan ja joutuvat. Riimirunoa ja kalevalamittaa.

    • Hauen vatsasta poika

      Jääskeläiset menivät nuotalle,saivat halian hauvin; kun vatsa halkaistiin, siellä oli pieni poika.

    • Hekko tyttö oli hemmo tyttö

      Narvusista, katkelma. Hekko tyttö oli hemmo tyttö (nimi ks. >Hekon runo) osti Maielle markat, Vappu sai kauniit vaatteet "oman persehen perästä". P

    • Hevahuisen tervaherra

      Runo Hevahuisen tervaherrasta kertoo, miten herra kaadattaa puita ja antaa kylän parhaiden miesten tehdä niistä lautan ja ajaa sillä Suomeen.

    • Hevosen jako eri taloihin

      Ks. myös Eläimen tappo ja jakaminenHevosen eri ruumiinosat jaetaan eri taloihin.

    • Hevosen pilaus kosiomatkalla

      Hevosen pilaus (tilap.)Ydinaihe: Oravan Jussin/Pekon hevonen pilataan tervaamalla kosiomatkalla.

    • Hevosen vaihtanut

      Pilkkaruno Mikin Pekosta, joka vaihtoi hyvän ruunansa kolmijalkaiseen kopeliin.

    • Hiiret söivät hiukset päästä - itkien kotiin

      Ydinaihe: Lemusen/Kastinassa oli kaksi Ievaa, lähtivät heinämaalle, nukahtivat, hiiret söivät hiukset päästä, itkien kotiin. - Paikallinen sovellus itkien kotiin -kaavasta, vrt. esim. >Varas vie koristeet.

    • Hiiret söivät hiukset päästä - itkien kotiin*

      **Ydinaihe: Lemusen/Kastinassa oli kaksi Ievaa, lähtivät heinämaalle, nukahtivat, hiiret söivät hiukset päästä, itkien kotiin. - Paikallinen sovellus itkien kotiin -kaavasta, vrt. esim. >Varas vie koristeet.

    • Hiitolan häät

      Vrt. Häät on häjyn pesässäOtsikko: "Loruia." Ydinaihe: Jutas ajaa hevosella Hiitolan pihalle, jossa häjyt pitävät häitä. Hänet otetaan hyvin vastaan, tarjotaan nuuskaa ja viinaa. Paikallisia piirteitä ja traditionaalisia formuloita.

    • Hikko on hil´l´a muulla työllä

      Sappovaarasta. Hikko ei osaa muuta työtä kuin rosvouden - vei suomalaiselta Polviselta rahat.

    • Himonassin Helena

      Narvusista. Himonassin Helena kävi monilla markkinoilla. Paikallinen alku, jatkona kerskaus >Pojat ei maksa polleain.

    • Hovin ropotti ja kymmenniekat

      Herran valta; Huokea hovin ropotti orjuuden ajan jälkeen; Mikä on meitillä eläissäVrt. Kuulkaa kuninkaan valta!; Miks on meiän maat matalat?

    • Hovin sulho vei tytön - itkien kotiin

      Paikallisruno, jossa itkien kotiin -kaava. Raiskauksesta kuuleva äiti lohduttaa: keitetään olutta, kutsutaan pojan kylältä juomaan v:n vihoja!

    • Huittu poika lammasta talutti

      Koprinasta. Huittu talutti lammasta ja käski tätä olemaan määkimättä: "Onks siul hätä hännässäis! Ei sinnuu etähä viijjä".

    • Hulin Matti huima poika

      Hulin Matti syöttää Maikolleen herneitä, kylän kymmenniekka ruoskituttaa Maikon. >Yöjalassa -aihelmiin liittynyt.

    • Huonossa hovissa

      Kertomus huonosta hovista, jossa haukutaan kaikkia muita paitsi kenkien ompelija Kulpanan Juhanaa.

    • Huotari huhueloo

      Uhtualta: Huotari arvioi naisiaan, ei tiedä ketä kumartaa (ks. >Monta on muoria minulla) - Hoto oisi huolevainen, Tatsi oisi talon pitäjä, vaan on Moarie mairehempi, Anni on kaikkein armahin.

    • Husulassa hullu pappi

      Sakkolalainen runo papista, joka pieksi pitäjänmiehiä ja vaati maksuja. Nimismies? (Länsimanni, Kivennavalla) valitti Viipuriin. Tuomari torui pappia ja määräsi sakot.

    • Hyttylän Eeva, Anni, Maikku

      Venjoelta: Hyttylän neidot tuumaavat yhdessä - ilmeisesti - harakkojensa koristamista. Tanein Aappo auttaa heitä.

    • Häissä häpeät tehnyt

      Häissä häpeät; Häissänsä häpeät tehnyt poikaYdinaihe: Sulhanen syö häissään liikaa ja ulostaa häävuoteeseen. Päähenkilön nimi vaihtelee: Narvan Nuuvin Pietari, Arvin Nuuvvin Uatami, Matti Manusen poika, Matias, Suomen sulhaset, Poroskylän poikaset. Kontekstitietoa V2, 2315: häävirsi, laulettu huntua päähän pannessa.

    • Häitten häpäisy

      Kaksi erilaista häitten häpäisy -aiheista tekstiä, eri aiheita kuin >Häissä häpeät tehnyt.

    • Härän Mari, hame tari

      Narvusista: Kurkolan Härän Mari laittoi (=moitti) Venan poikia, kiitti Kullan poikia. Raju-Jaakko röyhenteli menevänsä laivallaan Maria naimaan.

    • Härän tappaja

      Vrt. Jääskeläisten nuotanvetoYdinaihe: Paikallisia runoja härän varastamisen ja tappamisen aihepiiristä.

    • Häälaulu

      Kerääjän mukaan "från böcker och tidn." Laulaja Antti Kuoppa; sepitetty onnitteluruno hääparille.

    • Häät on häjyn pesässä

      Vrt. Hiitolan häätKuolemajärveltä ja Sakkolasta. Ydinsäe: Häät on häjyn/häijyn pesässä (Ruotsin ruhtinaan kylässä; Rusin Rumpusen talossa); jatkona erilaisia pilkallisia kuvauksia, esim.: Olut oli outo juotavana, humalall oli hullutettu, pitkä pirkko pöydän päässä nänniänsä näytteleepi, tupakass on tuimettunut (203). Häiden pilkka-aiheista rakennettuja laajempia kokonaisuuksia.

    • Ieva, Saaren sisko

      Ievaa, Saaren siskoa (= Lavansaarelta tullutta), neuvotaan miesten, Tuomaan ja Juuson suhteen. Ilmeisesti kuuluu johonkin "uudenaikaiseen Kurkolan lauluun".

    • Iisakki iso isäntä

      Ristiinasta. Iisakki lähtee Pohjanmaalta/Hämeestä Lappiin, poikki Suomenniemen, ilmeisesti kosioreissulle. Päättyy kesken.

    • Iivana Iron varasti

      Uhtualta: Iivana Iron varasti, karjapaimen kaotti, lehmät liettiellä levitti, lampahat lahen perällä.

    • Iivana, ihalmo poika

      Kertomus Iivana ihalmo pojan ja Maarian suhteesta Aunuksessa.

    • Ilveksen tappo

    • Jukan Paavo kosiin

      Uudeltakirkolta. Paavo pyytää Leistilän seppää kengittämään hevosen, että pääsisi kosiin Mäkien mäelle Ronnin Hel'an Hengestiin.

    • Jukkolaiset polttivat laivan

      Kuolemajärveltä. Jukkolaiset tuikkasivat laivan tuleen ja kantoivat raudat kankaalle, josta "kappalin" miehet ne löysivät ja kertoivat sotilaille.

    • Juomari ja siat

      Opettavainen runo sodomia-teemasta: juomarista tulee "sian sulho".

    • Jyrin Antti jyrkähytti

      Koprinasta. Jyrin Antti ja Tommo suunnittelevat, miten saavat tyttöjä itselleen.

    • Jääskeläisten nuotanveto

      Hirvi vai hevonen (tilap.)Vrt. Härän tappajaPilkkaruno jääskeläisistä, jotka tappavat hirven tai hevosen.

    • Kahvenitsan kauniit piiat

      Sakkolasta: Kahvenitsan/Alakylän kauniit piiaat menivät kauniille paikalle - joku kutsui sinne 6 miestä.

    • Kajava istuu merellä

      Katkelma: Kajava mies kavala istuu meren seläll, kalaparven partahalla.

    • Kaks' ol' miestä kaikkiaan Tahvanaisen talkoissa

      Kaks' ol' miestä kaikkiaan, Tahvanaisen talkoissa: yks' ol' kodassa kokkina, toinen puita pilkkomassa.

    • Kalanpyytäjä

      Sain kaloja saanin täyenLyhyt kalastuskuvaus, jossa luetellaan paikannimiä - esim. verkonkudonta Venassa, paulojenpano Penissä; hailinpyynti Harkkolassa, kaarnoittelu(?) Kangaspäässä. Saalis veljelle Viroon.

    • Kanavan rakennus

      Tilapäinen; kuvaa kanavan rakentamista ja sen seurauksia: "tuli tuima turkin vanhin, lopetti veoin merosta".

    • Karjalainen sysätään kanavaan

      Kaksi Pietariin matkaavaa karjalaista sysätään kanavaan, karjalainen uhkaa: olisipa ase, halkaisisin pääsi. Toksovalaisessa tekstissä tekijä on Oskan Vetka, Larin Paraskella Väintkän lapset.

    • Karjalan neidon kosinta

      Karjalan neito; Kasvoi neiti KarjalassaParikkalasta. Kaunista Karjalan tyttöä kosiskelivat monet, tyttö lähetti itse Hirvosen kautta viestin Kiiverille tulla tekemään kaupat. Tupakka-iltana Tyrjän poika yrittää vielä maanitella.

    • Karpan naiminen

      Marjanen tapaa maitotiellä Karpan, jota tytön vanhemmat eivät kuitenkaan halua vävykseen.

    • Karpan ukko ripittää

      Karpan ukko; Vernitsan pojat; Viipurin pojatSakkolaan sijoittuvan runon ydinaihe: Riiskoiset (Riiskan kyläläiset) / Vernitsan Vernitsan pojat käyvät Karpan kartanossa ripillä ja Karppa antaa heille kalkin. Tekstien loppuosat vaihtelevat.

    • Kati kaunoinen tyttö

      Kupanitsasta: kaunis Kati eli kauniissa kylässä - miksi mammalleni saatoit "surut sanomat"?

    • Katri kipparina

      Vuoleelta. Sorttalasta lähtevässä voilastilaivassa on Katri kipparina. Myrsky, Päähkäne (=Pähkinänlinna t. Pietari), Katri siellä venäläisten miesten kanssa.

    • Katrilla kaksi syäntä

      Lavansaaresta t. Seiskarista. Katrilla on kaksi sydäntä - Toroska tahtoo "toista poikki", Katri huutaa apua.

    • Kauppiaan karhu

      Mari Kemiläiseltä kirjoitettu runo pesästä ryöstetyn karhunpennun kohtalosta - kasvaessaan karhu katkoo kanoilta kauloja, sille laitetaan suuhun rautaiset vitjat ja se joutuu tanssimaan sirkuksessa.

    • Kauppolan kamala tyttö

      Vrt. epiikka: Likainen neito; Linnaan likaksiUudeltakirkolta: Kauppolan kamala tyttö oli huonoissa vaatteissa, ei voinut mennä vihille - meni piiaksi kaupunkiin ja sai sieltä sarkatakin, verkaviitan.

    • Kekin Matin kirnuaminen

      Kirnuava Kekki MattiPilkkaruno kirnuavasta Kekin Matista. Tämä ajaa akkansa Annin pakoon, kirnu on kiroissa, kirot poistetaan. Matti kuolee, Anni ottaa Lampun uudeksi miehekseen, tämä käyttelee ruoskaa, Anni pakoon läävään.

    • Kekkosess on poika kelmi

      Kekkosen kelmi poika toi Kaukolaan naisen Toksovasta - vaimo ei kestänyt täällä vaan haki eropaperit Pietarista asti.

    • Keksin laulu

      K(i)eksin laulu (näytteitä)Antti Keksin runon "Jäänlähdöstä Tornionjoessa 1677" kansanomaisia toisintoja.

    • Kellot kuuluvat Kemistä

      Huhu ketun/katinkeitosta: Kellot kuuluvat Kemistä - Torniosta - Kuopiosta: siellä on kettu keitettynä, gatti pantuna patahan.

    • Kerpaan vaimot

      Sakkolalainen runo Kerpaan naisten keskustelusta kasken perukoilla. Yksi näyttää "värkkiäse", toinen sanoo huoraksi, jne.

    • Kesä kaikki kaunistaa

      Mari Kemiläisen (sepittämä?) kesäluonnon ylistys, alkaa: Kesä kaikki kaunistaa, kesä tuop teurilinnut, kullastan kukertelloot, kesän metsot kankahalle... ; loppuu: Lehmät ammuvat aholla, pukin luulla luirutteli Suomen soittoloi sorreita, jotta vuoret vastailiit. Vrt. Kemiläisen luonnonylistyksiä lauluaiheessa >Miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi.

    • Kettusen runo

      Suomesta naiminenPetri Kettusen tekemä runo. Kettunen (k. n. 1830) oli kotoisin Vuokkiniemen Tsenasta ja avioitui Suomesta tuodun Marin kanssa.

    • Kettusen runo*

      Suomesta naiminen**Petri Kettusen tekemä runo. Kettunen (k. n. 1830) oli kotoisin Vuokkiniemen Tsenasta ja avioitui Suomesta tuodun Marin kanssa.

    • Kirkisen soutu

      Kirkinen soutaa kivellä, vrt. proosalegendat luostarien perustamisesta, joissa kivellä soutamisen ihmemotiivi.

    • Kissa kaivoon

      Kissa kirnuun putosiVrt. Kissan surmaAiheessa vaihtelua: kissa putoaa kaivoon tai kirnuun. Useimmiten paikallisiin nimiin sovitettu.

    • Kissa kaivoon*

      Kissa kirnuun putosi*Vrt. Kissan surma*Aiheessa vaihtelua: kissa putoaa kaivoon tai kirnuun. Useimmiten paikallisiin nimiin sovitettu.

    • Kissan keittäminen

      Käyään illan istuntoon; Tytöt tuumaa pitävät. Illan istuntoKs. myös Eläimen tappo ja jakaminen; häärunot: Sulhasen kodin pilkka: Kissa kiehui kattilassa; Kotiseutu: Toisen kylän pilkkaaYdinaihe: Tytöt päättävät pitää illanistujaiset ja kutsua poikia. Kissa putoaa vellipataan ja kiehuu siinä, tai: pannaan varis vatihin, kissan reidet riehtilälle. Liittynee nuorten illanistujaisten tai työtalkoitten kiusoitteluun.

    • Kissan keittäminen*

      Käyään illan istuntoon; Tytöt tuumaa pitävät. Illan istunto*Ks. myös Eläimen tappo ja jakaminen; häärunot: Sulhasen kodin pilkka: Kissa kiehui kattilassa; Kotiseutu: Toisen kylän pilkkaa*Ydinaihe: Tytöt päättävät pitää illanistujaiset ja kutsua poikia. Kissa putoaa vellipataan ja kiehuu siinä, tai: pannaan varis vatihin, kissan reidet riehtilälle. Liittynee nuorten illanistujaisten tai työtalkoitten kiusoitteluun.

    • Kissan surma

      Etpä tiiä, minkä löysin; Tuomittu kattiVrt. Kissa kaivoonYdinaihe: Kissa kaataa maitopytyt, minkä jälkeen se tapetaan. Kissa laulaa viime virttään: Kohta kuolema tulevi...

    • Kissan surma*

      Etpä tiiä, minkä löysin; Tuomittu katti*Vrt. Kissa kaivoon*Ydinaihe: Kissa kaataa maitopytyt, minkä jälkeen se tapetaan. Kissa laulaa viime virttään: Kohta kuolema tulevi...

    • Kissan virsi

      Kissa virsi; Liperin kummat; Miepä laulan kissan virrenLiperiHeikki Väänäsen sepittämän runon paikallisia muunnelmia.

    • Kittilän papin saarnoja

      Nordberg-nimisen papin mieleenpainuneita saarnasäkeitä.

    • Kittilän papin saarnoja*

      **Nordberg-nimisen papin mieleenpainuneita saarnasäkeitä.

    • Kiurun ukko kiittelevi

      Toksovan-Vuoleen seudulta. Kierun Matti / Kiurun ukko kiittelee kirkossa käyvää tyttöä (Kiurulan Kile). Kirkossa keskustellaan siitä, onko paikalla hänen omansa. Vastaus: ei ole, "Ei näil viere verkaviitta".

    • Koinaja kotiin Pietarista

      Kirstinen kykkii kivellä ja laulaa, pyytää itätuulta tuomaan koinaja kotiin Pietarista, mukanaan tuomisia: piirakoita ja vehnäsiä.

    • Koiran tappo ja jako

      Hääteuraaseen liittyvä pilkkaruno; Koira ammutaan keitokseksi; Nauruvirsi; Närpiläss on nälkävuosiKs. myös Ravittalan herra ja Valetta-koira; Eläimen tappo ja jakaminenErilaisia "haukkumalauluja" koirantaposta (kuolemasta), keittämisestä ja/tai osien jakamisesta nimetyille kyläläisille.

    • Kokkolan Kakko oli ahma ampumaan

      Koprinasta. Runo "Kokkolan sudesta", jonka Kakko ampui. Pitkä, SKVR:ssä vain alku.

    • Kolkkalassa koinettiin

      Kuvaus seksiaktista Kolkkalassa/Kovitsassa: Luhti liikku, lauta latki / Ähke kuului Äijölään yms..

    • Kolppanan Kati

      Toksovasta. Kolppanan Katri meni kesällä metsään sieneen ja möi sieniään Pauluskoissa, missä "Tentsikka"(?) vei hänet luhtiinsa.

    • Kontrahtivirsi

      Juvan JurkkaYdinaihe: Juvan Jurkka rikastuu hankkimalla itselleen maita, yrittää saada aikaan kontrahdin ja ajaa ihmiset pois tiloiltaan.

    • Korkan pojat kapakkatiellä

      Moloskovitsan-Tyrön seuduilta. Korkan poikien kapakkareissulla hevonen kaatuu, he vievät sen kapakan taakse ja joutuvat riitaan.

    • Korosaaren herra

      Tuli sorsa Suomen maasta, HaminastaYdinaihe: Korosaaren herra pestaa Suomesta tulleen Aatamin töihin, Mikko-taarosta ajaa hänet pois.

    • Kosan vallan tytöt arpojalla

      Pitkä kertova runo tytöistä jotka hakevat tietäjältä lemmentaikoja.

    • Kosissa käynyt poika

      Nuorten miesten kosimisiin liittyviä sepitelmiä.

    • Kotin Tommon koira kuoli

      Spankkovasta. Kotin Tommon koiran hautajaisista.

    • Kotoa lähtevä poika

      Sekamittainen runo, sepite. Kotoa lähtevän pojan ja isän keskustelusta. Poika aikoo lähteä, mutta säälii itkevää isäänsä. Kapitalina Vasiljevnan runoja.

    • Koukunniemen miehet

      Koukunniemen miehet tahtovat tapella, etsivät nuijia ja sauvoja Korosuolta. Ennen olivat köyhiä, nyt ovat kuin puotimiehiä turkit päällä, viitat maata vetäen.

    • Kristillisaiheinen sepitelmä

      Runon alussa huoliaiheita ja viittauksia sukua kohdanneisiin onnettomuuksiin. Loppuosassa (ss. 32-82, sepitettyä) pohditaan tapahtunutta Luojan tahtona, esim.: Ei ole omilla voimilla meissä muu kuin multa tuhka.

    • Kuippinon kulakka Helka

      Ydinaihe: Helka pelästytti toisen Helkan, joka putosi purnuun.

    • Kumma Kuston tyttö

      Ylistetään Kupanitsan Piesolan kylän Kuston tyttöä, jolla oli perä leveä,kaula pitkä, silmät suuret jne. sekä kauniit vaatteet. Jatko: >Menin Korpelan kokolle.

    • Kumma kuusikossa

      Raudusta. Kerrotaan, että kuusikossa tapahtuu kummia, siellä on piika maassa ja poika pitkin piian vartta. Kuvaus seksiaktista (Liikkui linnat, vaarui vallit, vapisivat vahti-töntät, luut luiski, lauta läiski...)toistuu muunnelmin paikallisrunoissa (ks. esim. >Kolkkalassa koinettiin).

    • Kun astun ahkioon

      Sakkolasta. Mies pyytää päästä neidon kammariin, riitelevät ja halventavat toisiaan.

    • Kun ei taitu talven jalka

      Kun ei taitu talven jalka - Myöhästynyt kevätVrt. Entinen ja nykyinen aikaValitusruno sen johdosta, että talvi jatkuu pitkään ja kotieläimet näkevät nälkää. Laulaja Sakkolan Mari Kemiläinen.

    • Kuoli meiltä kunnon pässi

      Ks. myös Eläimen tappo ja jakaminenToksovasta. Pässi kuoli, kaikki ottivat siitä osansa.

    • Kuparinen kummeksii

      Sakkolasta. Riidasta, joka liittyi "viklametsän" viemiseen ja johti sakkoihin. Paljon paikallisia keskustelijoita (mm. Herra Henningi, Paukkunen, Juortanan julma Jussi, Pausu virsiin puhuja, jne.); tapahtumia vaikea hahmottaa.

    • Kupjaan kolme tytärtä

      Soikkolaslta. "Tuo kupias, kuratin nahka", jolla on kolme tytärtä, Anni, Maari, Maria, joka lupasi tulla minulle, ei tullut. Älä sure, Otulla on 3 hevosta.

    • Kuroisen Tommi varasti koiran

      Toksovasta. Yksityiskohtainen kuvaus koiravarkaudesta. Tommin kotona maire akka keritsee koiran ja saa siitä villoja.

    • Kuulin kummat Kukkosista

      Ydinaihe: Tytöt ovat keittämässä ruokaa, porstuasta kuuluu kolinaa, Mari ottaa seipään ja pieksää porstuaan tulleet pojat. - "Kuulin kummat" -kliseealoitusta käytetty muissakin paikallisissa runoissa, ks. esim. >Taipaleen lohkovirsi.

    • Kuurovitsan tytöt käyvät karvakurpposessa

      - ja kuljettavat kurvan lasta, huoran lasta - pienet peilit taskussa, maitosarvit salkussa. Ei ole sitä taloa missä ei Vasnjkoja vadilla Timoskoja kupin edess, Petruskoja penkin päässä.

    • Käin mie kerran Kärpäsillä

      Kärpäsillä oli lapsi lattialla, kaali kiehu kattilassa. Anni näkee "meiän" Pekon tulevan, tuo särvins´tä säkissä ym. Jo meistä talo tulee, sanoo ilmeisesti Pekko.

    • Käiverän tyttöjen kirkkovaatteet

      Käiverän tytöt varastivat pässit, möivät ne ja ostivat rahoilla kirkkovaatteet.

    • Käräjöimisestä

      Runossa kuvataan "ukkoraiskojen" käräjissä käymistä, lahjusten antamista "virkaheittiöille".

    • Kävin piennä Pietarissa

      Kävin pienenä Pietarissa, olisi pitänyt mennä Moskovaan, mutta jäin Puhtulan mäkeen.

    • Köyhän Jussin hääreissu

      Koprinasta. Jussi etsii neitoa neljä vuotta, löytää, miettii, mistä saa rahat pitoihin. Menee starssinan luo, pyytää povillaan rahaa, saa, ostaa ja teettää itselleen vaatteita.

    • Köyhän miehen naimisesta suuresta suvusta

      Ilomantsista. Suomalainen renki Matti vikittelee karjalaisen lesken, Tatjanan, joka laulunsa lopussa varoittaa muita naisia.

    • Laakalan lavia Maikko

      Venjoelta. Laakalan Maikko paistaa piiraita, laittoi ne johonkin ja vitseri(?) neuvoo sonnia viemään Maikon sänkyyn.

    • Laatu poika Paussun palvelijana

      Laatu poika tekee Paussun palvelijana kahdenlaista työtä, kaivaa suota ja makaa tyttöjen kanssa.

    • Lappalainen, laiha poika

      Pilkkaruno saamelaisista. Aihelmia: lappalaiset pyörivät porossa ja tuhassa, ovat väkivahvoja, viihtyvät kangasmailla, kaivavat jäkälää.

    • Lappeenrannan sällin laulu

      Pitkä, omaperäinen ja paikallisiakin aiheita viljelevä kompilaatio seksirunoaiheita.

    • Larin akka

      "Larin akka o laulettava, suuri huora moitittava." Pilkkaruno, "pelasi Pekon keralla".

    • Laulaja Öskä-Löskä

      Larin Parasken muistelema laulaja Öskä-Löskä (Oskalan Vyöteri) oli laulanut pilkkarunon koiran syöttämisestä paikalliselle herralle (ks. >Ravittalan herra ja Valetta-koira). Seppä-Jaakko kanteli asiasta herralle. Rangaistusraippoja saadessaan Öskä-Löskä teki pilkkavirttä Jaakosta (ks. >Seppä Jaakko sen mokoma).

    • Laulajaisen virsi Taipaleessa

      Vrt. paikannimirunot: Taipaleen lohkovirsi"Tievedon ajoilta." Ukko Laulajaisesta maininta, ks. XIII3 8172, 8258.

    • Laulakaat lanasta lapset

      Ks. myös Virsien tekeminenAatami Hyytiä, Pietar Hyytiä ja Juhana Lopone Saaroisista tekivät virren kalassa ollessaan 1830, mutta Hyytiä "kielsi itsensä pois" runon lopussa: Ei uoo virs miun tekemäi.

    • Laulu laulettu Lapissa

      Rahvaanruno, jossa hahmotettavissa seuraavat osat: matkaan lähtö, tulo Lappiin, neitojen kohtaaminen, puukkomies, epilogi.

    • Lauluja tappelusta

      Laulu tappelusta; Nälkä pieni Pietarille; Sepän poika; YöjalassaTähän on koottu Kannaksen tappeluaiheisia tekstejä, jotka eivät kuitenkaan säetasolla yhteneväisiä. Mahdollisesti ne liittyvät ainakin osin samoihin tapahtumiin, koska muutamat erisnimet toistuvat.

    • Lemmennostaja ämmä

      Pilkkaruno lemmennostosta ja Hiiren Helkasta, joka kummeksuu, kun ei naida.

    • Litmasen emäntä havaitsee murhan tapahtuneen

      "Seutukunnalla tapahtui aikoinaan murha, josta laulettiin". Emäntä menee poukuille, kuulee voivotuksen, näkee verta.

    • Liukas Liippu

      Kupanitsasta. Verepin liukas Liippu kulki kaupunkitietä, vastaan tuli Ulanna, otti olkapäistä (loppuosa puuttuu).

    • Lokka, Loukkula, Mäkkylä, Säätinä: kylien moitintaa

      Pitkä kertova runo matkasta läpi kylien, joista miesminä esittää pilkka-aiheita (ks. kotiseuturunot: >Toisen kylän pilkkaa, jatkaa matkaa Viroon asti ja palattuan huomaa, että hänelle jäivät naisista vain hylyt (>Muut naivat paremmat naiset).

    • Luiskenitsan lutku Anni

      Ydinaihe: Anni möi kukon, osti viinaa, sammui, eläimet söivät.

    • Lähin olkia pakohon

      Vrt. Nälän kulku"Sodankylän Rajalan äijän laulu": Lähin olkia pakohon, pihkapuuta piilomahan, otti kiinni olkileipä, kaalitumppunen tavotti.

    • Läksi Katrina kaupalle

      Uhtualta. Katrina etsi tyttösiä, löysi metikan metsästä siiaksi selänrantaan, kuujaksi Kuittijärveen.

    • Läksi kummat kulkemaan sepän akasta

      Ks. myös Sepän tyttö; Vrt. Sainpa kummat kuulla; Kuulin kummat KukkosistaAloitusformula Läksi kummat kulkemahan/kuulumahan liittyy paikallisissa runoissa usein naisiin. Näissä teksteissä kummat kuuluvat sepän akasta, joka löi piikaansa ja paimentaan, reisku rengilleen (IV); papin tytöstä Hetvikistä, joka tappoi pässin / vakuutti ettei ole pitänyt pitsiä. (XIII).

    • Löysin hirven heinikosta

      Löysin hirven heinikosta - Hiishirven - heposen korvaMari Kemiläisen paikallinen kehitelmä >Sulhonsa kylvettäjä -runon alkusäkeiden jälkeen. Hirven löytäjät arvelevat sitä Jonkiselta t. Inkiseltä karanneeksi, Jaakko lyö eläintä sapilalla päähän, ja "ruuna" kellistyy.

    • Maaria majasta huusi

      Kivijärveltä, osin proosaa. Vuokkiniemen Issakka Marttisen peltoa oli Ontto yrittänyt luvatta kyntää. Runonpätkässä Maaria varoittaa miestään Onton tulosta.

    • Maikko Jussille sanoo, pitäs ostaa pinteliä

      Narvusista. Kaupungissa, kirkolla käydessä Maikko ehdottaa pintelin ostamista, Jussi kehottaa olemaan huolehtimatta "pitsilöistä, kaulan rättilöistä".

    • Makaran Tuomas löysi hylätyn lapsen

      Vuoleelta. Makaran Tuomas löytää joesta äitinsä hylkäämän aviottoman lapsen, luulee ensin saarvaksi, ja vie hoviin. Sinne kutsutaan kaikki naiset tutkittavaksi, kuka on lypsänyt "piian pihkamaion".

    • Mari

      Järvisaaresta ja Markkovasta. Marista, joka ilman paria, kävelee sillalla, tallaa pojan jalalle, kulkee usein pojan ikkunan alla.

    • Matjun Iilja kosimassa

      Matjun Iilja ol´ mies matalaKorpiselästä. Matjun Iilja tahtoo naida rikkaan tyttären, jota ei rengille anneta: Ei ole rengillä rekeä eikä orjalla orihta; Kaita on kauhtana kasakalla kahen hengen katteeks.

    • Matkalainen talossa yötä

      Kaupunkireissulta tuleva mies pyrkii yöksi taloon, käy kiukaalle, talon kaunis tyttö kutsuu kylän poikia luokseen, seksitouhuja, jotka ukko näkee, nuoret toivovat ettei kukaan saisi tietää. Lopuksi ukko (ilmeisesti) tekee tapahtumasta virren.

    • Matti mies matala

      Narvusista. Matista ja Kadrista. Kadri menee oikeuteen ja vangitaan, Matti istuu Iivanan mäellä ja miettii kostoa.

    • Matti puuttui purlakaksi

      Venjoelta. Matin töistä kesällä - ensin oli ompelon ojussa, siitä joutui purlakaksi, taatskan työntäjäksi.

    • Meijän kylä oli sievä

      Kyläjuoruruno Sakkolasta. Meijän sievä kylä on koiristunut - puuntekotalkoita(?), joiden päätteeksi Reijo Tahvo lämmittää saunan sisarelleen ja itselleen. Viite insestiin.

    • Menin Korpelan kokolle

      Anni mamseliJohdantoja: Läks kummat kuulumaa; Kävin kerran Volkovassa liivejä leikkaamassa. Ydinaihe: Minä /t. Kuston tyttö t. Marketta t. Yllön tyttö Anni t. Sieklovan piiat) menee Korpelan/Korkeelan/Kolppanan kokolle (Kelttoon liekkumaan) ja kysyy pojilta: Onko paljon ruista pantu, onko vakka vaiko kaksi; pojat vastaavat: Yksi vakka vaivasille, toinen vaivasen pojille. yms.

    • Menin Korpelan kokolle*

      Anni mamseli**Johdantoja: Läks kummat kuulumaa; Kävin kerran Volkovassa liivejä leikkaamassa. Ydinaihe: Minä /t. Kuston tyttö t. Marketta t. Yllön tyttö Anni t. Sieklovan piiat) menee Korpelan/Korkeelan/Kolppanan kokolle (Kelttoon liekkumaan) ja kysyy pojilta: Onko paljon ruista pantu, onko vakka vaiko kaksi; pojat vastaavat: Yksi vakka vaivasille, toinen vaivasen pojille. yms.

    • Merimatka Narvusiin

      Vrt. Ankkuri mereen, laiva vihertävän metsän alleSoikkolasta. Johdantona huono kalansaalis (ks. >Huono kalamies). Ydinaihe minämuotoinen purjehdus mereltä Laukaalle ja matka Laukaalta Truuppovalle ja Narvusiin.

    • Mikko merroilla - konna merrassa

      Larin Parasken. Mikko löytää merrasta otuksen, joka on "karvanen kalaks, silmät suuret hylkeheks": sammakon. Mikko lyö sitä. Konna huutaa ettei toista kertaa tule.

    • Mokoma morsian

      Ydinaihe: Luasari moittii poikaa morsiamen valinnasta, tämä valittaa osaansa.

    • Morsiamen etsijä

      Perinteisiä säkeitä ja paikallista. Ydinaihe: Morsianta etsitään Suomesta, Moskovasta, Pitteristä, lopulta "sain mie Saksan saanihein, punarouvan puolehein".

    • Mustalaisen virsi

      Mustalainen. Suku korea mustalainenKs. myös Nimipilkat: MustalainenPaavo Korhosen mustalaisia arvostelevan runon muunnelmia.

    • Mustempi sydän pahalla

      Mustat on saunan seinät, mustempi sydän pahalla, ryssällä ryvettynehellä, rehutoinna kasvanehella. Välissä kertovaa: Miekoin maahan samosi - Rikkoneet on lasten rauhan -Väki on lyöty, miehet myöty. Jatkuu alun toistona: Mustat jne.

    • Myllyn teko koskeen

      Eletään me entisiksi kuin ennen isot-emotYdinaihe: Rikas Kumoilan ukko rakentaa myllyn, Polkuri laskee kosken kuohumaan ja mylly tuhoutuu. Puolisoiden keskustelu asiasta.

    • Myyrän Katri

      Vuoleelta. Liittynee yöjallassakäyntiin (vrt. >Yöjalassa): en ole ollut Myyrä Katrin kammarissa - siellä kaikki katakka käessä, pojat pohmelossa.

    • Naalu katso kallivolta

      Sappovaarasta. Verkapakka-varkauteen liittyvä Naalu-nimisen miehen repliikki.

    • Nahko naimahan meni

      Ydinaihe: Nahko menee kosimaan Pahkon tytärtä. Yljän vikana outo syöminen (puolen lohta, puolen vohta, puolen kuollutta hevosta, vrt. sulhasen pilkkalaulut)."Häälaulu".

    • Neidot tahtovat ennustella sulhoja

      Neitojen lemmentaioista Tie-Riikolassa (Tyrössä?). Tytöt katsovat tienristeyksessä peilin kautta tulevia sulhasiaan. Muut näkevät nuoren sulhon, mutta "Okon sulho partasuukko".

    • Neidot tappavat ja hautaavat nännät

      Vaikuttaa miehiseltä pilkkarunolta, mutta saattaa liittyä leikkaajien lahkon (vrt. Venäjän skoptsit) toimintaan Inkerissä. Vrt. >Neidolta marjassa nännät putosi.

    • Nouse, kuoma, kosinolta

      "Pilkkavirsi, joikumainen, Vuokkiniemen nuoresta miehestä, joka toi Tollonjoelta ei-kauniin vaimon."

    • Nuijan Tepon tyttö

      Venjoelta. Nuijan Tepon tyttö kävi kerran pappilassa, siellä piru pilasi, alkoi pitää miehiä mielessään. Meni iltaa istumaan Kourulaan Hennun Hetvikille.

    • Nuoremmalle mennyt

      Suistamolta. Nuoren ja vanhan miehen kilpakosinta - Keimolassa, Toimelan kylässä. Nuori voittaa, vanha valittaa, ettei nainut nuorena.

    • Nuori kalastaja

      Keväinen näkyVrt. Pyhänä kalassaParikkalasta, katkelma Hiitolastakin. Pitkä sepitetty runo nuoren miehen kevätkesäisestä kalamatkasta, luonnon ihailusta ja haaveista.

    • Oreskan Ievan vaatteet

      Venjoelta. Pilkkaruno Pillin t. Oreskan Ievasta (ilmeisesti sama henkilö, runon alku on nron 75 alussa ja jatko nrossa 76), joka vaihtoi vaatteensa kaupunkimatkalla herkkuihin ja joutui kerjäämään vaatteita päästäkseen markkinoille.

    • Orja ampui jäniksiä, oravia, karhuja

      Orja metsään mennessään ampui 3 jäniksenpoikaa, tuli 3 oravanpoikaa, tuli 2 karhun poikaa.

    • Outi

      LeikkilukujaOutiaini, poutiaini, makien leivän loatijaini, kävi Timo tippasilla, Joakoi lauvan lappusilla, Kirilä kiukaijen perillä.

    • Paavo päälliköksi

      "Pilavirs." "Ostermannin" oiva valta muuttuu, kun herra lähtee ulkomaille ja laittaa päälliköksi Poavon, suuren narrin ja pienten piinaajan.

    • Paavon akka aivan tarkka

      Rääpyvästä. Paavon akka laittoi kaali-lihakeittoa, jota kissa lasten kanssa söi - Tommon Kaarina tarttui kissaa kintuista ja löi sen seinään.

    • Paha herra Pankkovassa

      Vrt. Kuulkaa kuninkaan valtaPankkovan paha herra vaivasi alaisiaan, kävivät "horjuen hovissa, parkuen pajarin työssä".

    • Pahavainan paharaiska

      Pilkkaruno puuvarkaasta.

    • Paikkovan paras molotsa

      Paikkovan molotsa uneksii kala-, sieni- ja marjasaalista ja niistä tekemistään ruoista. Jatko epäselvä - lopussa koirat nuuhkivat ja isännät syövät homeista leipää.

    • Pappi Matti

      Papin MattiKäkisalmesta: Paljon juoksi Pappi Matti, saattoi piiat piirto päähän, Annikan akaksi, Vapun hutkan huntupäähän.

    • Passinkyselijälle

      Ks. myös Nuoret: Poika näytti kurvan kirjan

    • Petetty neito

      Ydinaihe: Aappo kosi Aatamin tytärtä, vaikka kotona odotti vietelty venakko.

    • Piennä piikueen, Hatsinasta vaatteet

      Vrt. Himonassin HelenaJaakopin Mari t. minä lähtee pienenä piikuuteen ja ostaa rahoillaan Hatsinasta koreita vaatteita, menee kokolle ja kerskaa: >Pojat ei maksa polleain, tai kyselee, onko pojilla paljon ruista (ks. >Menin Korpelan kokolle).

    • Pietariin kerran läksin

      Ydinaihe: Humoristinen sepitys Pietarin-matkan kokemuksista juopotteluineen ja kommelluksineen.

    • Piika huusi pinkotinta

      Piika huusi yli järven "pinkotinta", "jänkötintä" ja Jussi tuli nussimaan.

    • Piika kivellä

      Piika istuupi kivellä; Voi mun raukka relluani/vittuaniPohjoiskarjalainen runo, erilaisia muunnelmia. Kivellä istuva piika katsoo "piiramuusa" ja näkee siinä monen miehen jäljet: Nussi pipit, nussi papit, nussi rikkahat ritarit jne. Joissakin teksteissä hän toteaa, että raossa on käynyt mato.

    • Piika metsässä makaava

      Minämuotoinen sepitetty runo. Kertoja näkee metsässä reidet levällään makaavan tytön ja kuvaa tämän sukupuolielintä yksityiskohtaisesti. Kansanomaisia aineksia.

    • Pilkkavirsi kahden vallan tytöistä

      Vuoleelta. Orjuuden aikana tytöt varastivat vallan aitasta syötävää.

    • Piritta kylpemähän

      Venjoelta. Ankara sauna Aunulan ojan luona: Anni tempasi Piritan pitkälleen. Naiset tappelevat?

    • Pirun ja köyhän miehen kaski

      Kasken kaato, pirun ja köyhän miehen; Paha, piru köyhän miehen kaskenkaatajanaRahvaanruno. Laulaja Mari Suutari. Ydinaihe: Piru auttaa Mattia kasken polttamisessa. Luoja käskee pellon kasvaa vain hevosen jälkien kohdalta, ym. Piru neuvoo Mattia. Luoja ei halua siunata peltoa. Liittyy idealtaan legendaan Kilpailevat pyhimykset, AT 846*.

    • Poika Vuoksen vuoriloilta

      Nuorten vuoropuhelua. Tyttö kysyy, mistä kylästä poika on, tämä vastaa olevansa Vuoksen vuorilta, Jääsken järven rannoilta ja tulleensa tyttöjä katsomaan. Tyttö vastaa, että hänelle kelpaa vain hyvä mies (>Mie en suostunt / vaa suostun sulhasee).

    • Poron syöjäin laulu

      Pitkä kertova runo Kuusamon poronsyöjistä, lopussa luetellaan kylien ja porojen nimiä sekä poronsyöjä-Lekko.

    • Porovarkaus

      Vuonnisesta. Martiska Karjalaisen runo porovarkaudestaan ja linnareissustaan.

    • Potkelan pojat eivät elätä äitiään

      Rautu"Paikkakunnallinen runo Raudusta". Potkelan/Sunikkalan pojat eivät elätä äitiään, joka menee tyttärensä luokse Liippualle pyytämään ruokaa: "Ei tult miu polon pojista emosen elättäjiä, maamon maahan saattajia" (ks. >Emon elättäjä, maahan saattaja).

    • Poukuri poloinen poika

      Kannakselta. Poukuri valittaa kotiin tultuaan, kun rahat ovat loppuneet, ja ruunakin on myyty.

    • Pullo-Anni

      Spankkovasta. Lyhyt, ehkä katkelma: Sepälän pojat sitoivat pullo-Annin puuhun.

    • Purlakan elämä

    • Pyhäjärvi

      "Luonnekuvaus Pyhäjärven pitäjästä" eli laajahko pilkkaruno pyhäjärveläisistä (ks. myös Kotiseutu: >Toisen kylän pilkkaa). Lopussa kerrotaan, miten pappi syyttää saarnastuolista "pyhäkylöisiä" hernevarkaudesta.

    • Pässi Kaavelista

      Nuolijoen-Liissilän tienoo, katkelma. Pässi karkaa Kaavelista, Aaporolasta.

    • Pässin tappo ja keitto

      Ks. myös Kuoli meiltä kunnon pässi; Eläimen tappo ja jakaminenPyhäjärveltä. Aloitusformula: Kirkkoherran tyttärestä lähtee kummat kuulumaan. Jatkossa astuu kuvaan muunkin nimisiä naisia: Vappu/Varpu, Katri. He tappavat pässin ja alkavat juhlapäivänä sitä keittää

    • Pässin virsi

      Akka laski suohon lampaansa, Vilppo (=pässi), juoksi viljapellolla (?vaikea hahmottaa ideaa).

    • Rahkasen Annista

      Hiitoasta? >Tytärten hukuttaja -runoa johdantona. Ydinaihe pitkä kertomus Rahkasen Annista, jota monet naivat ja joka aikoo hukuttaa lapsensa.

    • Raiskaus

      Rahvaanrunon taustana on nimettyjen Utajärven (?) kylien "kamala kapiseminen" papin ja lukkarin elostelua vastaan.

    • Ranusta ramia piika tuli Kokkolaan

      Sorea, ramia piika Suomesta (Ranusta) tuli Kokkolaan, Matin taloon. Kortit pöytään, "Simo sievä sulhasmies".

    • Rautu

      Ratto Raudussa elää; Sorja Suomessa elelläVrt. Kotiseutu: Toisen kylän pilkkaa; ks. myös HÄÄRUNOT/Nuoteet: Rautulaisten ruokaErilaisia Rautu-aiheita: Ratto Raudussa elää (V2 2183, 2186, XIII 8242, 10840, 12680); Voi noita raukkoi rautulaisii, minkä kumman tekkiit, ko Ruoatikkaisen vaskaroavon kujasille vettiit XIII4 12681); Varjele, Jumala, Raudun maita XIII3 8243. - Kotiseutu -ryhmään eroteltu selvät kotiseudun ylistys- tai toisen kylän pilkka-aiheet, vaikka niissä Rautu mainitaankin.

    • Ravittalan herra ja Valetta-koira

      Komulassa kolme neittä; Ravittan herran palvelijaKs. myös Koiran keittäjät; Eläimen tappo ja jakaminenLempaalasta, Larin Parasken mukaan Oskalan Vyöterin (ks. >Laulaja Öskä Löskä) tekemä pilkkaruno: Komulan neidot jättivät niittäessään Valetta-koiran vahtiin, koira karkasi maitokammariin ja särki padat. Ravittalan Rantsi-herra ampui koiran ja syötti sen "vallalle" paistina.

    • Riekkinän Repakku

      Kupanitsasta: Ei ole näillä kuuluvilla sellaista kuin Riekkinän Repakku (Reikkinän Repakka), jolla on kuusi kultavyötä, seitsemän sinihametta.

    • Ripalassa riideltiin

      Kun Ripalassa riideltiin, niin ääni kuului Älväriin. Luetellaan tappelijoita (Pusu puu kädessä jne.).

    • Riskun Kaisan pitkä Kalle

      Kauhavalta: Riskun Kaisan pitkä Kalle ampui kruunun linnun, herrojen metsopaistin, pamaus kuului - "möhömaha vallesmanni".

    • Rita riihen riski piika

      Ydinaihe: Rita keitti puuron, vei sen jokeen, Kanan Anni varasti sen ja vei sianruoaksi.

    • Rohkia romana

      Pilkkaruno romanasta, joka päästi hevoset ohraan.

    • Rotta haasto roisutteli

      Raudusta. Rotta yrittää saada Miitren naimaan natonsa - "mie siul tiettäsin telekat sekä ostasin orosen".

    • Ryökkinä Hanna

      Uudeltakirkolta: Ryökkinä Hanna menee heinälatoon, Kurki tulee ja viskaa kumoon. "Hienot helmat valkia paita", huusi Kurki.

    • Saapro

      Pilkkalaulu Sakkolan Saapro-nimisestä kylästä: Saaprossa on 100 kekoa, lyhe kussakin keossa, korsi on kussain lyhtehessä. Pilkan aiheena ilmeisesti saaprolaisten säästäväisyys.

    • Saareen Anni laivalla

      Perinnepohjainen sepitelmä, jonka alussa >Äidin kuolo -runoa.

    • Saavan Oute

      Soikkolasta: "uusi virsi" Saavan Outesta, Yhimäen tytöstä. Katkelma.

    • Saikan tuvan palo

      Koprinasta. Soikka lähti Ristolaan ja jätti Pylkän kotiin, mutta Pylkkä lähtikin kylään ja laski valkean irti. Erilaisia dialogeja tuvan palosta.

    • Sako vello, Kiiskalan kuningas

      Narvusista. Sakolta, Kiiskalan kuninkaalta, leikattiin "leijat" (yl. "podaser", vrt. >Vääränojan väkevältä leikattiin leijat). Sako pieksi Maria. Vanha Tuomas kielsi lyömästä, koska Mari ei ole maasta vaan taivaasta tullut, Sako itse oli tullut Saksasta.

    • Sassan rengit

      Markkovasta. Sassan rengit tulevan illanistujaisiin Sutelan mäelle, missä Varp' sanoo: menkää Rasasen luokse, Annin luokse.

    • Seikkailu Naisten maassa

      Gananderin sanakirjamateriaalin pohjautuva rekonstruktio, aiheena vaarallinen matka meritse kaukaiseen maahan.

    • Seivistön Jermi Kartta

      Kuolemajärveltä. Jermi Kartta oli ilmeisesti kärsinyt jonkin tuomion maariidoista, köyhtyi ja joutui pyytämään apua.

    • Seppä Jaakko sen mokoma

      Larin Paraskelta, runo on Öskä Löskän. Seppä Jaakolla paikka paian päällä ja viitta viiruniekka.

    • Seppäläss on selvä Ketri

      Toksovasta. Seppälän Ketri, puodin punainen Katri laittoi viisasti virret. Ilmeisesti teki virren Eevalan tytöstä, joka käy kaunissa vaatteissa.

    • Sepän tyttö

      Tietäjissä käynytKannaksen moneen pitäjään levinnyt laulu kertoo sepän tytöstä, jolle tehdään elohopealla abortti. Ensimmäinen yritys käydä tietäjän luona epäonnistuu, koska Kurri Varpu, maajumala, on haudassa. VII-tekstissä ehkä kyseessä jokin tauti.

    • Sian virsi

      Ks. myös Eläimen tappo ja jakaminenErilaisia runoja sian tappamisesta. Useimmiten päättyy sian lihojen jakoon läsnäoleville tai kyläläisille.

    • Siikaisten asutuksesta

      Runomuotoon sepitettyä paikallishistoriaa, tekijä luultavasti laivuri Isak Emanuel Sallgén, s. 1814.

    • Siipi juoksi sikker vikker

      Narvusista. Lorumainen kertomus: Jeppo jeibo, huuluppo - susi tahtoi syödä Tanelin, se suitsittiin ja nähtiin häntä - juoksu (pakoon?) Siipi juoksi sikker vikker, Paavo pomputti jälestä... - Pappi paiskasi jänistä, petäjikkö kumahti.

    • Simo soria Suojelasta

      Vuoleelta. Simo Suojelasta alkaa käydä Korleella Aunen luona. Juoru kulkee, paikkakunnan pojat haastavat riitaa.

    • Sipilän siivo poika

      Moloskovitsan-Tyrön seudulta. Sipilän poika pitää pidot, kutsuu musikantit, pakenee itse Suomeen, palaa nälkiintyneenä ja kysyy vaimolta ruokaa. Vaimon ironinen vastaus.

    • Soikkolan soreat miehet

      Soikkolan miehet kirjoittivat kirjeen kuninkaalle, kuningas kutsui kupiaan kuulusteluun.

    • Sojakan Varpun tytär Mari vietellään

      Tytär vietelty (Sojakan Varpun); Voi meijän kyläkuluaKyläjuoruruno Sakkolasta, aiheena Mari-tytön viettely hovin Lanttovalle. Veli itkee, Mari suree etteivät häntä enää Suomen sulhot huoli. Lanttova lohduttaa: Ei meill on suru elämä.

    • Sota-aika

      Sota-aikojen muistelmiaErilaisia kompilaatioita ja sepitettyjä runoja, joissa sota-aikojen kuvausta.

    • Suden tappo

      Ks. myös Eläimen tappo ja jakaminen"Kokkolass ol kolmet miestä, nuo kelmit kesosen päivän viettiit virttä tehessänsä". Yksityiskohtainen kuvaus suden taposta ja keitosta, lopussa suden osien jako eri taloihin. Antin Mari: K kuin mie kalusen saisin, niin pistäisin p-ni, siit sais suen sukua...

    • Suen Jussi, Musakan Sohvi, Mantelin Marja

      Kupanitsasta. Kissan ja koiran hautajaiset, ryyppäjäiset, joissa naiset (Musakan Sohvi, Mantelin Marja ja uhkia Ulanna) juopuvat ja joutuvat huonoille teille.

    • Sukunsa kaipaaja

      Sepitetty runo, jossa kansanrunon kliseitä.

    • Sumbulan Jussi

      Kaksi aivan erilaista runoa 1800-luvun puolivälistä, yhdistävä tekijä nimi Sumbulan Jussi: V2 2399 Vuoleelta koostuu ehkä erillisistä aiheista: 1) Mäkrän miehet kyntivät, tuuli nosti varsan hännän ja näytti tamman takapuolen 2) Hullut elävät paskahuoneessa, heidän miehistään ei ole mihinkään, tytöt jäävät "koinimasta" (=koinimatta), Mari ravasi Rautuun ja löysi sieltä miehen 3) "Suur on herra Sumpolassa, kovaa Juss oil Koinikossa" vietti hauskaa elämää muiden nuorten miesten kanssa. XIII 8153 Sakkolasta, katkelma, käsittelee "Lieteen riitaa", toinen otsikko "Sumbulan herra": Suuri Juss ol SUmbulass, kova Juss ol Koivikoll lähetti kirjeen Kalle herran kartanoon. Kalle huutaa: tuokaa voita paljon, se antaa teille voiman.

    • Sunkuroisen miehet rakensivat kramafonin

      Koprinasta. Sunkuran miehet, gramofonin rakennettuaan, istuivat kuuntelemaan ja lähettivät akkansa asioille.

    • Suopo ammoi sukassa

      Pilkkaruno Roton Teppanan isän lehmävarkaudesta.

    • Sussi suutuksissa

      Vuoleelta. Ydinaihe: Sussi (Susso) suuttunut miehille, miksi eivät vie vihille.

    • Suuresta Suomen nälästä

      Vrt. Nälän kulkuRahvaanruno nälkävuosista, tekijä Heikki Lonka, Rautjärvi.

    • Suutari

      Ydinaihe: Nainen tahtoi suutarilta korkokengät, mutta varpaat kipeytyivät - "lattakenkä" parempi. - Uusi sepitys.

    • Suvannon lasku

      Rahvaanruno. Keisaria kiitetään Suvannon laskun johdosta ja pohditaan veden alle jäänyttä tavaraa.

    • Taipaleen lohkovirsi

      Jo nyt on nälkä näissä häissä, Surkea Suvannon läkkiKs. myös HÄÄRUNOT/Pilkkarunot: Lohko loppui Taipaleesta; Voi kun on nälkä näissä häissäPilkkaruno: Lohkot loppuivat Taipaleen häissä laulajan siellä käydessä. Katkelmia runosta on käytetty myös häärunoaihelmina.

    • Taipaleen lohkovirsi*

      Jo nyt on nälkä näissä häissä, Surkea Suvannon läkki*Ks. myös HÄÄRUNOT/Pilkkarunot: Lohko loppui Taipaleesta; Voi kun on nälkä näissä häissä*Pilkkaruno: Lohkot loppuivat Taipaleen häissä laulajan siellä käydessä. Katkelmia runosta on käytetty myös häärunoaihelmina.

    • Talkolassa, Kekkosessa, Vanhassa kylässä ei ole vertojamme

      Nuorten naisten lyyrisen kerskauksen (Ei ole meissä hallan hautomia, ks. >Joko meidän halla hautoi) jatkeena paikallinen kerskaus.

    • Tarmo tanakka keträtessä

      Kangasta seinä päivässä; Kehrääminen ja kutominen - Tarmo tarkka keträtessä; Tarmo tarkka keträtessäPilkkaruno kehräävästä ja kutovasta Tarmosta.

    • Tenun Teppana suojaa lampaat susilta

      Kapriosta. Tenun Teppanalta, joka oli nuoresta pitäen noita, vei susi vuonan pässin. Teppana kulkee Soikkolaan "suurelle susi Jyrille" ja käskee tätä kieltämään "koiriaan". (Olisiko Soikkolassa ollut Pyhän Yrjön ikoni?)

    • Teppana terävä poika

      Uhtualta. Teppana löysi naisen nakrehesta ja alkoi tätä nauratella.

    • Teppo

      Vuoleelta. Pilkkaruno t. kertovan alku: Teppo juoksi tietä myöten, Tepon tervaset käpälät, Teppo itse tervasempi.

    • Tontka leikkas tamman hännän

      Lavansaaresta t. Seitskarista: Tonta hyppäsi Kylkiäisen kasvattaman tamman päälle ja leikkasi siltä hännän saadakseen kirnun männän ja leikkasi suolet saadakseen ohjasnuorat.

    • Tontka otti rouvan

      Lavansaaresta: Tontka otti uuden rouvan haudattuaan vanhan. Uuden rouvan työtavoista.

    • Tora

      Väkivaltaisesta herrasta tai roistosta (?), joka hirtätti jonkun toisen. Lopussa luettelo ihmisistä, joka tekivät runon.

    • Torakan virsi

      Russakasta; Torakan virsi (Russakan v.)"Virsi on tehty russakasta, torakasta toinen kieli, tupalinnusta tarina." Ämmä ällistyy kaappiaan katsoessaan. Jonkun rahvaanrunoilijan?

    • Torsanvuori torui

      Kasku KarjalastaPitkä sepitys pojasta, josta kasvaa noitien kantaisä. Torsanvuori paukahti, kun jälkeläiset kalastivat pitkänäperjantaina.

    • Tsuuto raiska

      Nuolijoen-Liissilän seuduilta. Tsuuto raiska meni pyhinä Viittolaan vieraisiin, siellä poikia koossa, syödään ja juodaan, ja pojat saavat lopuksi sakot.

    • Tuli Tunnio Turusta

      Vrt. KontrahtivirsiPilkkaruno verottajasta.

    • Tuolta tulevat kuoharit

      Pieni kertomus "turkkilaisten" (tietyssä kylässä elävät kuoharit?) tulosta puukko mukanaan; Pekko sanoo ruunalleen, että turkkilaiset tekevät tuhoa.

    • Tuomas ja hirvi

      Hirvi juoksi rantasaralleNarvusista. Tuomas luulee hirveä sudeksi.

    • Tyttö ja kauppias

      Ydinaihe: Pilkkaruno tytöstä, joka ei päästä yöjalassa kulkevia kylän poikia aittaansa, koska makaa huiveja ja koruja antaneen kauppamiehen vieressä.

    • Töppösell on törnyt tyttö

      Vuoleelta. Töppösen tytön ja Joonoksen pojan pieni tarina.

    • Vappu leikkas sormeensa

      Narvusista. Katri leikkasi sormensa heinään, Simo sitoi rätillään sormen ja menee Tallinnaan ostamaan uuden.

    • Varastiit vallan aitan

      Vasköisi (Baska) virsiYdinaihe: ruokien varkaus vallan aitasta. Yksityiskohdat vaihtelevat. Otsikkoja: "Pilkkavirsi kahen vallan tytöistä" orjuusaikana; "Vaskoin virsi" (Vaska = Baska). Mainitaan mm. Mäkkiin valta, Kuussova, "Rauvun miehet", "Vehmaisiin vetelät".

    • Vasken Jussi

      Paraskelta. Sananlaskun (>Ken kyllin kesällä kynti, se jouten joulua pitää) jälkeen: Vasken Jussi myy joka vuosi joulut ja puuta ja hiiltä puntarille.

    • Vehmaisten hovi

      Raudun Vehmaisten hovin julmasta ylivoudista (8156) ja hovin rouvalle tehtävästä ropotista (8157).

    • Vehnäterska

      Kertomus Inka-tytöstä, joka teki taikinasta itselleen kyrvän, ja Mäkärättärestä, joka löysi sen. Löytäjien ihmettelyä ja närkästystä.

    • Venäläistä vieressänsä suvaitseva

      Kosintamatka Korlein kylään, Pellilän tupaan, jossa kerrotaan naapurin tytöstä - ei suvainnut vierelleen vihittyä sulhasta vaan venäläisen. Loppu: Sitä kutsun kullakseni mik oil vieressä vihillä - sitä kutsun kurvakseni jok oil viimein vieressäni.

    • Vihneen ottajat

      Riihellä vihne vaginaan; Riihen ripsojaVrt. leikkilaulut: Riihtä puimaanIlmeisesti suhteellisen traditionaalinen aihe, mutta lähes aina sijoitettu paikalliseen maisemaan/ihmisiin.

    • Viinanpolton kielto

      Viinasta valitusvirsiMuidenkin rahvaanrunojen säkeitä (VI) voi sisältyä näihin teksteihin. Vrt. Kanteletar I:108.

    • Viinanpolton kielto*

      Viinasta valitusvirsi**Muidenkin rahvaanrunojen säkeitä (VI) voi sisältyä näihin teksteihin. Vrt. Kanteletar I:108.

    • Viinasta villihullut

      Toisista kylistä (Torosova, Repla) tulee kaksi viinahullua, joilta Mari ja Sohvi suunnittelevat (ja saavat) viinaa. Dialogia miesten ja tyttöjen välillä.

    • Viitta viety kirkkomäellä

      Uudeltakirkolta. Runo Martista, jonka viitta varastettiin kirkonmäellä.

    • Vilpon Mikko yritti hukuttaa Marin

      Koprinasta. Vilpon Matti viskasi Marin Virkkilän/Koussulan jokeen, mutta Jumala ei antanut tytön kuolla. Jatkuu häärunon tapaisena: kysytään, on sulhasen väessä tytön uittaja.

    • Voi nuo suuret piiat

      Koiviston tytöt käyvät kappelissa ja kokolla. Kotiin tultua äiti kysyy: Mikä on piika pillussasi? Vastaus: Pakkanen paha purasi.

    • Väinämöisen veljenpoika

      Paavo Korhosen runo. Käytetty kuoharin loitsuna (vrt. >Kuoharin sanat).

    • Väinäsen emännän kirnu

      Ydinaihe: Väinäsen emäntä tekee kirnun karhun luista yms., harakoi sen "ettei kirnua kirota". Rahvaanruno.

    • Väärnojan väkevä Risto, Kolkapään korea Kosta

      Narvusista ja Soikkolasta. Väärnojan väkevä Risto, Kolkanpään korea Kosta (ja Tarinaisin paksu Paavo) vievät viinoja Virosta ym. ja tekevät Narvaan natoja, Tukhulmiin tuttavuutta (kosintaformula, ks. esim. >Nurmen neito IV 1917, 1919).

    • Vääränojan väkevältä leikattiin leijat

      Vrt. Väärnojan väkevä RistoVääräojan väkevältä leikattiin lejat (t. leijat), hän sitoi leijat kiinni. Leikattujen lahkosta? Vrt. >Sako vello, Kiiskalan kuningas.

    • Yksi on lehmä Leskelässä

      Mukoselainen loru Leskelän ainoasta lehmästä, jota Hekka heruttelee ja josta Matti juo maidon.

    • Yllyjärven yksi tyttö

      Vuoleelta, Yllyjärven tytöstä, joka "näytti pojalle muodostaan", poika miettii että jos tuosta tulisi nurmi, siihen saisi sata latoa. Jatkona Suvannon neitojen pilkkaa (ks. >Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka).

    • Yläjärven tyttö uhkasi veitsellä ja seipäällä

      Yläjärvell on yksi tyttöPyhäjärveltä. Runonpätkä Yläjärven tytöstä, joka "torasteli" toisten kanssa ja näytti veistä veljelleen.

    • Öitsien pito

      Liperiläinen(?) runo Onikin pojasta, joka kutsuu muita poikia luokseen "öitseihin" laulamaan. Äiti järjestää juomisia ja syömisiä. Lopussa viitteitä konfliktiin.

• 2. Lyriikka

  • 1. Laulut laulusta

    • Aamen aina virren päässä

      Aamen on aina virren päässäLaulajan lopetussanoja - ilmeisesti "virren" l. runon lopetusformula, ei varsinaisesti laulamisen. Sananlaskunomainen: Aamen on aina virren päässä, vesitilkka tien ohessa, puikko on makkaran nenässä jne.

    • Aisa toinen, aisa toinen

      Virren jatko: Aisa toista, koivuset aisat molemmatVrt. Virren jatkoLaulun venyttelystä, parin säkeen aihelma: Aisa toinen, aisa toinen, koivuset molemmat aisat. Ympärillä joskus laulamiseen liittyviä säkeitä (Vieläkö virttä eistetään, pannaan pari sannaa jne).

    • Alettiin laatia laulajaksi

      Alettiin laatii laulajaksiKs. myös En ole laulajan sukuaYleensä väite >En ole laulajan sukua-aihelman johdantona. Tähän koottu erillisiä.

    • Alkuvirsi

      Ks. myös naistenlaulut: Sineen, keltaan, mataraanKuuluu Ritvalan helkavirsien sikermään. Sisältää 1) laulukehotuksen: Ruvetkasme rohjetkasme, elkäs eäntämme hävetkö, vaikk on lapset laulamassa... 2) laulajaminän puhuttelun: Annas mun käen kukata, merihelman helkytellä... 3) Sineenmeno-kehotuksen: Käykäm siukukset sinelle, mataroille morsiamet...

    • Alkuvirsi*

      *Ks. myös naistenlaulut: Sineen, keltaan, mataraan*Kuuluu Ritvalan helkavirsien sikermään. Sisältää 1) laulukehotuksen: Ruvetkasme rohjetkasme, elkäs eäntämme hävetkö, vaikk on lapset laulamassa... 2) laulajaminän puhuttelun: Annas mun käen kukata, merihelman helkytellä... 3) Sineenmeno-kehotuksen: Käykäm siukukset sinelle, mataroille morsiamet...

    • Anna akka rätsinäni

      Kyllä huoli virttä tuopiTyttönä paitapalkkaa vastaan laulun ja itkun opetusta saanut nuori vaimo pyytää paitansa, rätsinänsä, takaisin, sillä opetusta ei enää tarvita: "kyllä huoli virttä tuopi" jne. (ko. säkeet merkitty >En ilolla laula -aiheeseenkin. XIII 2148 on itse asiassa itkuvirsi.

    • Aukaisen sanaisen arkun

      Avaan arkun kannen, virren laatikon; Avannenko arkun kannen, laululaatikon; Avasin sanasen arkun; Mie ku avaan arkun kannen; Sopineeko virren arkkua avataLaulajan alkusanoja, useimmiten säeparin pituinen erilaisin jatkoin (esim.: otan sieltä viisi kuusi virttä VII; siell on sata/tuhat sanaa I). §§§Sekoittuu usein >Istun ilokivelle- aihelmaan, pyritty pitämään erikseen. Joskus arkusta nostetaan kirja tai katkismus (V, XIII; ks. >Kaikki laulan katkismukset), joskus arkku assosioituu kanteleeseen (asetan sen poikkipuolin polvilleni jne.) Virsivakka-mielikuva esiintyy joskus myös >Suussain on sanan sakara-aiheessa.

    • Aukaisen sanaisen arkun*

      Avaan arkun kannen, virren laatikon; Avannenko arkun kannen, laululaatikon; Avasin sanasen arkun; Mie ku avaan arkun kannen; Sopineeko virren arkkua avata**Laulajan alkusanoja, useimmiten säeparin pituinen erilaisin jatkoin (esim.: otan sieltä viisi kuusi virttä VII; siell on sata/tuhat sanaa I). §§§Sekoittuu usein >Istun ilokivelle- aihelmaan, pyritty pitämään erikseen. Joskus arkusta nostetaan kirja tai katkismus (V, XIII; ks. >Kaikki laulan katkismukset), joskus arkku assosioituu kanteleeseen (asetan sen poikkipuolin polvilleni jne.) Virsivakka-mielikuva esiintyy joskus myös >Suussain on sanan sakara-aiheessa.

    • Ei ilo iloitsijoille

      Ydinaihe: Ei ilo iloitsijoille - ilo reunan istujille (siis kuuntelijoille). >Tulin tänne laulamaan -aiheen jatkeena.

    • Ei ilo ilolle tunnu, ellei Väinämöinen laula

      Väinämöinen laulajaksiKs. myös Laulaminen ja sankarit; Täss on vanha virrenseppäLaulajan kerskaus, jossa laulaja vertautuu Väinämöiseen: Ei ilo ilolle tunne ellei vanha Väinämöinen liikuta lihojaan, järkytä jäseniään, laske laulujaan, virka virsiään. Paraske (V3) yhdistää tähän usein >Täss on vanha virrenseppä -aiheen säkeitä.

    • Ei ilo ilolle tunnu, ellei Väinämöinen laula*

      Väinämöinen laulajaksi*Ks. myös Laulaminen ja sankarit; Täss on vanha virrenseppä*Laulajan kerskaus, jossa laulaja vertautuu Väinämöiseen: Ei ilo ilolle tunne ellei vanha Väinämöinen liikuta lihojaan, järkytä jäseniään, laske laulujaan, virka virsiään. Paraske (V3) yhdistää tähän usein >Täss on vanha virrenseppä -aiheen säkeitä.

    • Ei laulaa sovi sota-aikana

      Ks. myös Ei minun laulella pitäisi; ORPO: Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelinAloitusformula "Ei miun laulella pitäisi, iloella ensinkään" sidotaan tässä sotamiehenottoon ja sotaan: Nyt on maalla marrasaika, ilmalla itetyskerta - nytpä miekka miestä syöpi, rauta raujoipi uroja, teräs miestä tempajaapi. Tilanne voi täsmentyä: Vietiin miulta poika vellaseksi, soltatiksi. Jatkuu sota-aihein (>Sodan kuvaus, >Sotamiehenotto).

    • Ei laulu kosista kiellä

      Tytön vastaus laulukieltoon (>Emo varotteli laulamasta): ei laulu kosista kiellä, kun ei muut pahat tavat: huoruuteni, varkauteni.

    • Ei loputen virttä lauleta

      Eipä koski kielaskanaLaulajan lopetussanoja, joissa kiinteä, sananlaskunomainen aihe: niinkuin koski ei laske vettään loppuun, niin laulaja ei laula tyyten, lopeten virsiään.

    • Ei minun laulella pitäis

      Ei minun laulaman pitäisi; Laulajan surutKs. myös Ei laulaa sovi sota-aikana; ORPO: Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin; NAISTENLAULUT: Vello vieremässä; Vrt. En ilolla laula; En luvannut laulaaAloitusformula laulajan elämäntilanteen sopimattomuudesta laulamiseen: Ei minun laulella pitäisi, iloita sinä ikänä (viinnä kuunna vuotuena jne., ks. samoja jatkosäkeitä >En luvannut laulaa). Aloittaa >Ei laulaa sovi sota-aikana-, >Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin- ja >Vello vieremässä -aiheet niin yleisesti, ettei niistä ole poimittu. Tässä vain muita esiintymiä (voi olla enemmänkin) vaihtelevista huoli- ja sananalaisaiheista.

    • Ei ne laula kaikki lapset

      Laulajan kerskaus: eivät kaikki laula kuten minä.

    • Ei ole alottajaista, kun en ruvenne

      Ei ole eestä laulajaa; Ei ole virren virkkajaista, kun en ruma ruvenne; Ei oo eestä laulajaa; Ei oo tässä ennen olna; Etsin ieltä laulajaista - jälestä järistäjäistä; Itse soitan, itse tanssin; Runoja risson kuuntelinKs. myös Laulajan kerskauksetLaulajan kerskausta: Ei ole alottajaista, ellen minä rupea; Ei ole ilon alkajaa; Ei ole eellälaulajaa, ellen minä rupea; ei ole teistä/noista laulajista, ellen minä laula (ks. myös >Kelläys); hyvät laulajat vain sukivat suitaan, päitään (IV). Tähän siis yhdistetty 1) aloittajan (tai yleensä hyvän laulajan), 2) esilaulajan ja 3) hyvän laulajan puuttumiset, jotka useimmiten ratkaistaan minän ryhtymisellä toimeen. Joskus muiden laulajien vähättelyä: valehia lasten laulut, tyhjiä tytärten virret (I, VI) §§§Yhdistyvät usein >Täss on tykky tyttäriä (III, IV), >Tupa on täynnä tuppisuita ja >Tuon ilon tullessani -aiheisiin.

    • Ei ole alottajaista, kun en ruvenne*

      Ei ole eestä laulajaa; Ei ole virren virkkajaista, kun en ruma ruvenne; Ei oo eestä laulajaa; Ei oo tässä ennen olna; Etsin ieltä laulajaista - jälestä järistäjäistä; Itse soitan, itse tanssin; Runoja risson kuuntelin*Ks. myös Laulajan kerskaukset*Laulajan kerskausta: Ei ole alottajaista, ellen minä rupea; Ei ole ilon alkajaa; Ei ole eellälaulajaa, ellen minä rupea; ei ole teistä/noista laulajista, ellen minä laula (ks. myös >Kelläys); hyvät laulajat vain sukivat suitaan, päitään (IV). Tähän siis yhdistetty 1) aloittajan (tai yleensä hyvän laulajan), 2) esilaulajan ja 3) hyvän laulajan puuttumiset, jotka useimmiten ratkaistaan minän ryhtymisellä toimeen. Joskus muiden laulajien vähättelyä: valehia lasten laulut, tyhjiä tytärten virret (I, VI) §§§Yhdistyvät usein >Täss on tykky tyttäriä (III, IV), >Tupa on täynnä tuppisuita ja >Tuon ilon tullessani -aiheisiin.

    • Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suusta

      Ei ole noista laulajista; Ei ole siitä laulajasta, jolt' ei tulle tuhka suusta; Ei tuiska tulta suusta; Tulta suihki suun sisästä; Tulta suusta, savua sanan perästä, kekälettä; Vanha vaiti laulamastaKs. myös ORJA: Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna; Häälaulut/Morsiamen itketys: Anopin suusta tuli tuisahtaaPerusidea: tuli-savu-kekäle-metafora laulajan kyvyn todistuksena. Alkuformula Ei ole noista laulajista/siitä/teistä laulajasta jne. joskus yksin (tähtitekstit). IV1641: "äyrämöislaulu". Käytetään myös metaforana ilkeästä ihmisestä, erit. anopista.

    • Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suusta*

      Ei ole noista laulajista; Ei ole siitä laulajasta, jolt' ei tulle tuhka suusta; Ei tuiska tulta suusta; Tulta suihki suun sisästä; Tulta suusta, savua sanan perästä, kekälettä; Vanha vaiti laulamasta*Ks. myös ORJA: Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna; Häälaulut/Morsiamen itketys: Anopin suusta tuli tuisahtaa*Perusidea: tuli-savu-kekäle-metafora laulajan kyvyn todistuksena. Alkuformula Ei ole noista laulajista/siitä/teistä laulajasta jne. joskus yksin (tähtitekstit). IV1641: "äyrämöislaulu". Käytetään myös metaforana ilkeästä ihmisestä, erit. anopista.

    • Ei ole suuni sulkijaa

      Ei mun suutani sulettu; Ei ole suutani sulettu; Ennen ei sulettu toisen suutaKs. myös Ei ole virsissä voittajaa; Kehannenko, kelvannenko; SANANALAINEN: Ei ollut pääni polkijaaKävin häät, käräjät, ristiäiset - en löytänyt, ei ollut suuni sulkijaa, pääni polkijaa - ei suutani sulettu. Huom. muunnelma: Ei ennen meillä suljettu toisen suuta - nyt on teä nykynen kansa, näpillään näyttelööt miun katalan kasvojain. (V2 737). §§§Samantyyppinen kuin sananalaisruno >Ei ollut pääni polkijaa (samoja säkeitäkin), mutta lauluteema ja aloitusformula erottavat. Vrt.suun sulkeminen >Kehannenko, kelvannenko -aiheessa.

    • Ei ole virsissä voittajaa

      Ei ole ken voittaisi virsissä; Ei ole tullutta tupaan, virsissä voittajata; Ei ole tullutta tupahan;Ks. myös Ei ole suuni sulkijaa; Laulajan kerskaukset; Sitä mieheksi sanoisinLaulajan kerskaus omasta voittamattomuudestaan: Ei ole näillä maillakaan, vesilläkään, ei ole eukko tuuvittanut - ei ole tullutta tupaan, alle orren astunutta - ken mun veisi virsissäin, salpais sanasissain. Virsissä viemisestä, salpaamisesta ja lakkaamisesta puhutaan myös >Sitä mieheksi sanoisin-aiheessa.

    • Ei ole virsissä voittajaa*

      Ei ole ken voittaisi virsissä; Ei ole tullutta tupaan, virsissä voittajata; Ei ole tullutta tupahan;*Ks. myös Ei ole suuni sulkijaa; Laulajan kerskaukset; Sitä mieheksi sanoisin*Laulajan kerskaus omasta voittamattomuudestaan: Ei ole näillä maillakaan, vesilläkään, ei ole eukko tuuvittanut - ei ole tullutta tupaan, alle orren astunutta - ken mun veisi virsissäin, salpais sanasissain. Virsissä viemisestä, salpaamisesta ja lakkaamisesta puhutaan myös >Sitä mieheksi sanoisin-aiheessa.

    • Ei pilli perettä syötä

      Ei pilli, kannel, perettä syötä; Ei pilli perettä toita; Pilli ei perettä toita, kannel kansaa elätäPerussäkeiden Ei pilli perettä toita, kannel kansaa elätä yms. lisäksi jatkoaihelmia: toittaa nuoren miehen, jolla ei poika potki vuoteella (III); pilli soutaa pitkin tietä (V, XIII); pelto syöttää, kaski elättää (V, XIII).

    • Ei pilli perettä syötä*

      Ei pilli, kannel, perettä syötä; Ei pilli perettä toita; Pilli ei perettä toita, kannel kansaa elätä**Perussäkeiden Ei pilli perettä toita, kannel kansaa elätä yms. lisäksi jatkoaihelmia: toittaa nuoren miehen, jolla ei poika potki vuoteella (III); pilli soutaa pitkin tietä (V, XIII); pelto syöttää, kaski elättää (V, XIII).

    • Ei sanat puhellen puutu

      Ei virret laulaen puutu; Virret ei laulaen väheneEi sanat puhellen puutu, virret laulaen vähene - jatkona usein toteamus: ne puuttuvat saamattomuutta, laulamattomuutta. Paraske, Larin Nasto (XIII 1909) ja Yrjänä Kotti (XIII 4727) jatkavat sarjaa sananlaskurunolla >Kylvämättä ei touko kasva; yhdistelmästä syntyy erikoislaatuinen ajatusketju: leipä ei lopu syöden, vaan saamattomuutta niinkuin laulu ei lopu laulaen, vaan laulamattomuutta. Yhdistyy usein myös kerskauksiin, etenkin >Ennen metsä puita puuttuu.

    • Ei sanat puhellen puutu*

      Ei virret laulaen puutu; Virret ei laulaen vähene**Ei sanat puhellen puutu, virret laulaen vähene - jatkona usein toteamus: ne puuttuvat saamattomuutta, laulamattomuutta. Paraske, Larin Nasto (XIII 1909) ja Yrjänä Kotti (XIII 4727) jatkavat sarjaa sananlaskurunolla >Kylvämättä ei touko kasva; yhdistelmästä syntyy erikoislaatuinen ajatusketju: leipä ei lopu syöden, vaan saamattomuutta niinkuin laulu ei lopu laulaen, vaan laulamattomuutta. Yhdistyy usein myös kerskauksiin, etenkin >Ennen metsä puita puuttuu.

    • Eivät tässä laudat laula

      Ei lau'at laula, ellei laualliset; Ei ne ikkunat iloitse; Eipä täällä laaksot laula; Ei tässä lauta laula; Ei tässä sillat sipsa; Eivät tässä lauat laula; La mie laulan laualleni; Miksei laula meiän lautaVrt. Liekkulaulut; TanssilaulutPerusidea: lauta, pöytä, ikkuna, lattia jne. ei laula, iloitse, remua, elleivät laula, iloitse ne jotka ovat laudalla, ikkunalla, lattialla jne. Pohjoisilla alueilla yhdistyy laihan laulajan aiheeseen. Eteläisillä alueilla johdantona usein idea: laskeudun laudalle, laulan laudalleni; mikä kuvaa liekulle tulemista, "laskeutumista". Tähän viitataan usein muuallakin liekkulauluissa (esim. XIII 7688, 7697, 10567a, 10665). Joskus lopussa: Mie vaan laulan lau'allein, nurahutan nuorallein. Kons sie lauta miulle laulat nurahutat nuora miulle? (V3 266). - Paikoin säkeet voivat viitata tanssiinkin: Ei tässä sillat sipsa.

    • Eivät tässä laudat laula*

      Ei lau'at laula, ellei laualliset; Ei ne ikkunat iloitse; Eipä täällä laaksot laula; Ei tässä lauta laula; Ei tässä sillat sipsa; Eivät tässä lauat laula; La mie laulan laualleni; Miksei laula meiän lauta*Vrt. Liekkulaulut; Tanssilaulut*Perusidea: lauta, pöytä, ikkuna, lattia jne. ei laula, iloitse, remua, elleivät laula, iloitse ne jotka ovat laudalla, ikkunalla, lattialla jne. Pohjoisilla alueilla yhdistyy laihan laulajan aiheeseen. Eteläisillä alueilla johdantona usein idea: laskeudun laudalle, laulan laudalleni; mikä kuvaa liekulle tulemista, "laskeutumista". Tähän viitataan usein muuallakin liekkulauluissa (esim. XIII 7688, 7697, 10567a, 10665). Joskus lopussa: Mie vaan laulan lau'allein, nurahutan nuorallein. Kons sie lauta miulle laulat nurahutat nuora miulle? (V3 266). - Paikoin säkeet voivat viitata tanssiinkin: Ei tässä sillat sipsa.

    • Elä, lapsi, paljon laula

      Elä neito kilvoin laula; Emo varotteli laulamasta; Ikä kultainen kuluu (laulussa); Älä, lapsi, paljo laula; Älä neito kilvoin laula; Älä, neito, paljon nauraKs. myös Ei päiväni parane, itken tai laulan; Laulaja tyttö joutuu juomarilleJohdantoformuloita: Noin sanoi miun emoni, varotteli vanhempani (Sano vanha Väinämöinen nuorimmalle neiollensa VII; vrt. >Väinämöisen kiellot). Ydinaihe laulukielto erilaisin perusteluin: Elä, lapsi, paljo laula, tytär, tyhjiä sanele - Ikä kultainen kuluvi, aika armas rientelevi; Ei kilvoin kosissa käyä eikä kilvoin kihlaella. Joskus jatkeena laulajan puolustus: ikä kuluu, vaikka en laulaisikaan! (ks. samaa ideaa >Itkien ikä pitempi, rallatellen rattosampi).

    • Emo antoi äänen

      Antoi kelloin kieloikseen (emo); Emo antoi kellon kielekseni; Emo antoi kielen, äänen; Emo antoi äänen - kiitos; Kellon emo antoi kielekseni; Passipo emolle, kun antoi mokoman äänenKs. myös Mistä isoa, emoa kiitänYdinaihe: Emo antoi kellon kieleksein, kalkkalaisen ääneksein, millä kerkua kesällä, parkua pahalla säällä. Äänen anto voi paikantua syntymään: Silloin emoi suun kohensi, pään parensi, sävenen sääti, saunan maassa maatessaan. Joskus johdantosäkeitä: Äänestä emoni tunnen, kielestä kerittäjäni (III). Yhdistyy erilaisiin laulajan sanoihin. Alkuformulana usein a >Mistä isoa, emoa kiitän (V, XIII).

    • Emo antoi äänen*

      Antoi kelloin kieloikseen (emo); Emo antoi kellon kielekseni; Emo antoi kielen, äänen; Emo antoi äänen - kiitos; Kellon emo antoi kielekseni; Passipo emolle, kun antoi mokoman äänen*Ks. myös Mistä isoa, emoa kiitän*Ydinaihe: Emo antoi kellon kieleksein, kalkkalaisen ääneksein, millä kerkua kesällä, parkua pahalla säällä. Äänen anto voi paikantua syntymään: Silloin emoi suun kohensi, pään parensi, sävenen sääti, saunan maassa maatessaan. Joskus johdantosäkeitä: Äänestä emoni tunnen, kielestä kerittäjäni (III). Yhdistyy erilaisiin laulajan sanoihin. Alkuformulana usein a >Mistä isoa, emoa kiitän (V, XIII).

    • Emo ei saanut laululla rahoja

      Emo ei saanut laulaen rahaa; Emoni ei saanut laululla rahojaVrt. Emo ei hakenut kynsiä kylästä yms.Ydinaihe: Ei minun emoni ennen saanut (pyytänyt) laululla rahaa, kunniaa, kiitoksia (IV: ei palkannut laulajia - en minäkään). Jatkona usein vertailu: niinkuin nykyiset naiset/miehet/minä + säkeiden kertaus. XIII 1806: minä en saanut. Yhdistyy monesti >Laulajan palkka- aiheisiin.

    • Emo ei saanut laululla rahoja*

      Emo ei saanut laulaen rahaa; Emoni ei saanut laululla rahoja*Vrt. Emo ei hakenut kynsiä kylästä yms.*Ydinaihe: Ei minun emoni ennen saanut (pyytänyt) laululla rahaa, kunniaa, kiitoksia (IV: ei palkannut laulajia - en minäkään). Jatkona usein vertailu: niinkuin nykyiset naiset/miehet/minä + säkeiden kertaus. XIII 1806: minä en saanut. Yhdistyy monesti >Laulajan palkka- aiheisiin.

    • En ilolla laula

      En minä ilosta laula; Huolissa, murheissa laulan; Kyllä huoli virttä tuopi; La mie laulan surussa; Laulajan surut; Laulan, hoikka, huolissani; Laulan huoleni ja murheeni; Laulan suulla surkealla; Laulan suurella surulla; Mie laulan laitoissani; Miun on itkusat iloni; Soitto on suruista tehty; Surussani suotta laulan; Suru virret suuhun tuopi; Suu laulaa, sydän suree; Suu laulaa, syän sureepiKs. myös Ei minun laulella pitäisi; Itkuiset minun iloni; Laula, laula kieli keito; Laulan suruisen virren; Ääni - vieno... (Suru sorti äänen sorjan); Suu suruinen laulajalla Ydinteema: laulaja laulaa surusta, suruissaan - ei ilosta. Tähän koottu erilaisia toisiinsa yhdistyviä formuloita: ihmiset luulevat että laulan ilolla: en ilolla laula (vrt. >Humalassa luullaan laulavani) - laulan surulla, huolissa - suru, huoli, murhe, tuoni tuo virret suuhun - soitto on suruista tehty - tuullan tuskiani (vrt. >Huoliensa haastelija) - laulan huoleni vähetä, muille mennä, iloksi muuttua - avaan suruisen suuni - suu laulaa, sydän suree (vrt. >Sulhasen kuolema: itku ja nauru) - laulan suu suruinen, suu surulla (vrt. >Laula, laula kieli keito; >Suu suruinen laulajalla) - suuni on surua täynnä. Voivat olla parin säkeen välähdyksiä tai toisiinsa ketjuuntuvia pitkiä jaksoja. Yhdistyvät huoliaiheisiin.

    • En ilolla laula*

      En minä ilosta laula; Huolissa, murheissa laulan; Kyllä huoli virttä tuopi; La mie laulan surussa; Laulajan surut; Laulan, hoikka, huolissani; Laulan huoleni ja murheeni; Laulan suulla surkealla; Laulan suurella surulla; Mie laulan laitoissani; Miun on itkusat iloni; Soitto on suruista tehty; Surussani suotta laulan; Suru virret suuhun tuopi; Suu laulaa, sydän suree; Suu laulaa, syän sureepi*Ks. myös Ei minun laulella pitäisi; Itkuiset minun iloni; Laula, laula kieli keito; Laulan suruisen virren; Ääni - vieno... (Suru sorti äänen sorjan); Suu suruinen laulajalla *Ydinteema: laulaja laulaa surusta, suruissaan - ei ilosta. Tähän koottu erilaisia toisiinsa yhdistyviä formuloita: ihmiset luulevat että laulan ilolla: en ilolla laula (vrt. >Humalassa luullaan laulavani) - laulan surulla, huolissa - suru, huoli, murhe, tuoni tuo virret suuhun - soitto on suruista tehty - tuullan tuskiani (vrt. >Huoliensa haastelija) - laulan huoleni vähetä, muille mennä, iloksi muuttua - avaan suruisen suuni - suu laulaa, sydän suree (vrt. >Sulhasen kuolema: itku ja nauru) - laulan suu suruinen, suu surulla (vrt. >Laula, laula kieli keito; >Suu suruinen laulajalla) - suuni on surua täynnä. Voivat olla parin säkeen välähdyksiä tai toisiinsa ketjuuntuvia pitkiä jaksoja. Yhdistyvät huoliaiheisiin.

    • En luvannut laulaa

      En käännyt laulaaAloitusformula laulamisen sopimattomuudesta omaan tilanteeseen (vrt. >Ei minun laulaman pitäisi): En mie laulella luvant, en iloita ensinkään, viinnä, kuuna vuotuena, kuunna kymmennä kesään; En keäänty laulavain, en kohta/kuunna kukahtavain seitsen satoin vuosin. Jatkuu surullisen tilan perusteluin (>Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin) tai muutoksella (>Jouduin nuorien pariin).

    • En ole huora vaikka huudan

      En ole hullu, jos mie huudan; En ole huora, vaikka huudan, laulan; En ole huora, vaik mie huuanVrt. Humalassa luullaan laulavani

    • En ole laulajan lajia

      En ole laulajan lajia, en soittajan sukua; En ole laulajan sukua; En ole runon sukua; Lammas laulajan lajia; Mie oon laulajan lajiaKs. myös Alettiin laatia laulajaksiYdinaihe: En ole laulajan lajia, soittajan sukua (etelässä), runon rotua, tietäjän tekemä, lapsi lappalaisen (pohjoisessa); salvajan sanoja, kuoharin kaluja (VII 1559 - vrt. loitsut: >Kuoharin sanat). Joskus väite päinvastainen: Olen laulajan lajia. §§§ Johdantona yleisesti (IV-V-XIII) >Alettiin laatia laulajaksi. IV-tekstit jatkuvat useimmiten: Lammas on laulajan lajia. Pohjoisessa säepari usein >Ulkoa runoja kuulin-aihelman perusteluna. Etelässä jatkona usein >Laulajan väki väsyy.

    • En ole laulajan lajia*

      En ole laulajan lajia, en soittajan sukua; En ole laulajan sukua; En ole runon sukua; Lammas laulajan lajia; Mie oon laulajan lajia*Ks. myös Alettiin laatia laulajaksi*Ydinaihe: En ole laulajan lajia, soittajan sukua (etelässä), runon rotua, tietäjän tekemä, lapsi lappalaisen (pohjoisessa); salvajan sanoja, kuoharin kaluja (VII 1559 - vrt. loitsut: >Kuoharin sanat). Joskus väite päinvastainen: Olen laulajan lajia. §§§ Johdantona yleisesti (IV-V-XIII) >Alettiin laatia laulajaksi. IV-tekstit jatkuvat useimmiten: Lammas on laulajan lajia. Pohjoisessa säepari usein >Ulkoa runoja kuulin-aihelman perusteluna. Etelässä jatkona usein >Laulajan väki väsyy.

    • En ole nokki nuotilleni

      Kaksisäkeinen vaatimattomuuden ilmaus: En ole nokki nuotilleni enkä vilkko virsilleni.

    • En ole opissa ollut

      En ole opissa ollut (sepällä); En ole opissa ollut, seissyt seppien pajassa; En oo opissa ollut; Mie olen kotona koulun käynyt; Mie olen opissa ollut (tietäjillä); Olen opissa ollut sepän pajassaYdinaihe: En ole opissa ollut, seissyt seppien pajassa, syönyt raudan suurimoita, lakkinut teräksen lientä ... Joskus päivastainen väite: olen ollut opissa, tai esitetään toive: oppia minä olisin, seisoa sepän pajassa(*). Usein vastaus ihmisten väitteeseen: tuo tyttö on ollut opissa. §§§Usein jatketaan selittämällä, mistä laulut opittu: orjuudessa (III; pitkiäkin selostuksia); kotona - en joutanut oppiin(IV-V ym.). Toistuvia jatkoaiheita: >Omat on virret oppimani (erit. V, XIII), >Käeltä poiminut laulut (III), >Runoreki (IV, V, XIII).

    • En ole opissa ollut*

      En ole opissa ollut (sepällä); En ole opissa ollut, seissyt seppien pajassa; En oo opissa ollut; Mie olen kotona koulun käynyt; Mie olen opissa ollut (tietäjillä); Olen opissa ollut sepän pajassa**Ydinaihe: En ole opissa ollut, seissyt seppien pajassa, syönyt raudan suurimoita, lakkinut teräksen lientä ... Joskus päivastainen väite: olen ollut opissa, tai esitetään toive: oppia minä olisin, seisoa sepän pajassa(*). Usein vastaus ihmisten väitteeseen: tuo tyttö on ollut opissa. §§§Usein jatketaan selittämällä, mistä laulut opittu: orjuudessa (III; pitkiäkin selostuksia); kotona - en joutanut oppiin(IV-V ym.). Toistuvia jatkoaiheita: >Omat on virret oppimani (erit. V, XIII), >Käeltä poiminut laulut (III), >Runoreki (IV, V, XIII).

    • En tullut istumaan, vaan ihmisten iloksi

      Tulin ihmisten iloksi; Tulin tänne laulamaanKs. myös Kutsumattomana ei laulaja olisi tullut; Laulan iltani iloksiLaulaja tai tanssija ilmaisee motiivinsa: En tullut illan istuntahan, seinävirren seisontahan (soppeen sohojaamaan, nurkkiin nuhajamaan) - tulin ihmisill iloks sekä ratoks rahvahalle. Larin Paraske jatkaa: >Ei ilo iloitsijoille

    • En väsy minä väkevä

      Emme väsy myö väkevätKs. myös Hevonenkin hengästyyLaulajan kerskaus, joka kietoutuu lopetusaiheen >Hevonenkin hengästyy mielikuviin: herrojen hevosetkin hengästyvät, uhkapuljatkin uupuvat, mutta en minä, emme me.

    • En väsy minä väkevä*

      Emme väsy myö väkevät*Ks. myös Hevonenkin hengästyy*Laulajan kerskaus, joka kietoutuu lopetusaiheen >Hevonenkin hengästyy mielikuviin: herrojen hevosetkin hengästyvät, uhkapuljatkin uupuvat, mutta en minä, emme me.

    • Enemmän minulla sanoja*

      Ks. myös Huoli: Enemmän minulla huoltaLaulurunsauden kerskaus, huolirunon kaavaan: Enemmän / niin paljon on minulla sanoja kuin on kuusessa käpyjä, petäjässä helpeitä.

    • Ennen metsä puita puuttuu

      Ei meillä virret puutu; Ei sampo sanoja puutu; Ei Sarkki sanoja uuvu; Ei virret Virosta puutu; Ennen metsä puita puuttuu kuin sisot sanoja; Ennen metsät puita puuttuu, loppuu lounattuulet; Ennen teistä lohko loppuu; Ennen umpilampi ahvenia puuttu; Pujanilta ei virret puutu; Sampo ei sanoja puutuLaulajan kerskaus laulujen loppumattomuudesta. Johdantosäkeinä laulurunsauden kuvia Ei minulta (meiltä/Virosta/pujanilta) virret puutu, laulut lopu; Ei sampo sanoja puutu (I 683a, 1278, 1415, XII 331; Ei Sarkki sanoja uuvu (VII3 4499). Ydinaihe vertaus: Ennen metsä puita puuttuu, metsä puita, maa kiviä - ennenkuin me/ minä sanoja. Jatko- ja vaihtoehtosäkeissä saman idean muunnelmia: Ennen loppuvat pohja- tai lounattuulet - tykin valleilta luodit, kaupungista kävelijät - purresta puut, umpilammesta lumpeet - teiltä lohko, koassa! Tähtiteksteissä vain johdantosäkeitä.

    • Ennen metsä puita puuttuu*

      Ei meillä virret puutu; Ei sampo sanoja puutu; Ei Sarkki sanoja uuvu; Ei virret Virosta puutu; Ennen metsä puita puuttuu kuin sisot sanoja; Ennen metsät puita puuttuu, loppuu lounattuulet; Ennen teistä lohko loppuu; Ennen umpilampi ahvenia puuttu; Pujanilta ei virret puutu; Sampo ei sanoja puutu**Laulajan kerskaus laulujen loppumattomuudesta. Johdantosäkeinä laulurunsauden kuvia Ei minulta (meiltä/Virosta/pujanilta) virret puutu, laulut lopu; Ei sampo sanoja puutu (I 683a, 1278, 1415, XII 331; Ei Sarkki sanoja uuvu (VII3 4499). Ydinaihe vertaus: Ennen metsä puita puuttuu, metsä puita, maa kiviä - ennenkuin me/ minä sanoja. Jatko- ja vaihtoehtosäkeissä saman idean muunnelmia: Ennen loppuvat pohja- tai lounattuulet - tykin valleilta luodit, kaupungista kävelijät - purresta puut, umpilammesta lumpeet - teiltä lohko, koassa! Tähtiteksteissä vain johdantosäkeitä.

    • Halkaan halurahin, istun iloitsemaan

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen lohdutus: Haleta halurahisi, istu iloitsemaanSurullisen laulajan aloitusformula, vrt. >Istun ilokivelle.

    • Harvoin on ystävät yhessä

      Harvoin hanhi suutasuksin; Harvoin hanot yhessä; Harvoin myö hanot yhessä; Harvoin nyt ystävät yhessä; Ilotkaamme, impivöni; Kerran yhtehen yhymme; Laulakaame, lakluoni; Nyt on tuttavat tukussa (ystävät yhessä)Ks. myös Kehoitus laulamaan; Epiikka: Humalan ja ohran keskusteluYdinaihe - harvoin/nyt olemme yhdessä, iloitkaamme - saa eri alueilla erilaisia muotoiluja. Kerran/Min yhtehen yhymme, sen torumme, tappelemme (I, VII 2764; vrt. häärunot/Kuokkamiehet: >Kun myö soriast sovimma): Iloitkaamme, impivyöni, nyt on impyet yhessä, toitsi on jo toitualla, muulla maalla (II, VII); Harvoin hanet yhessä (tuttavat tukussa, emon lapset laiatuksin, seukot suutasuksin, hongat hangatuksin jne.) sekä kehoitus iloita (III, V, XIII). Sama idea ks. >Humalan ja ohran kerskaus - aiheet yhdistyvät ja sekoittuvatkin /(I, V, XIII). Viittauksia yhdessäoloon myös muissa lauluaiheissa (esim. >Kehoitus laulamaan).

    • Harvoin on ystävät yhessä*

      Harvoin hanhi suutasuksin; Harvoin hanot yhessä; Harvoin myö hanot yhessä; Harvoin nyt ystävät yhessä; Ilotkaamme, impivöni; Kerran yhtehen yhymme; Laulakaame, lakluoni; Nyt on tuttavat tukussa (ystävät yhessä)*Ks. myös Kehoitus laulamaan; Epiikka: Humalan ja ohran keskustelu*Ydinaihe - harvoin/nyt olemme yhdessä, iloitkaamme - saa eri alueilla erilaisia muotoiluja. Kerran/Min yhtehen yhymme, sen torumme, tappelemme (I, VII 2764; vrt. häärunot/Kuokkamiehet: >Kun myö soriast sovimma): Iloitkaamme, impivyöni, nyt on impyet yhessä, toitsi on jo toitualla, muulla maalla (II, VII); Harvoin hanet yhessä (tuttavat tukussa, emon lapset laiatuksin, seukot suutasuksin, hongat hangatuksin jne.) sekä kehoitus iloita (III, V, XIII). Sama idea ks. >Humalan ja ohran kerskaus - aiheet yhdistyvät ja sekoittuvatkin /(I, V, XIII). Viittauksia yhdessäoloon myös muissa lauluaiheissa (esim. >Kehoitus laulamaan).

    • Herrat Helsingistä laittoit laulamaan

      Ks. myös Käsetään laulamaan; Yhä yhtä laulattavatLaulaja toteaa, että herrat Helsingistä pyysivät hänet laulamaan.

    • Hevonenkin hengästyy

      Ennen laulaja väsyvi; Tulonenkin tummenoo; Välehen vähä väsyypi; Väsyvät väkevätkinKs. myös En väsy minä väkevä; Laulajan laki väsyyLaulaja perustelelee lopettamistaan väsymisellä. Tätä verrataan muiden ilmiöiden ja olioiden väsymiseen: hevonen hengästyy, tuli sammuu, väkevätkin väsyvät, uhkeatkin uupuvat - miksen sitten minä, heikko. Samaa säemateriaalia kerskauksessa >En väsy minä väkevä.

    • Hevonenkin hengästyy*

      Ennen laulaja väsyvi; Tulonenkin tummenoo; Välehen vähä väsyypi; Väsyvät väkevätkin*Ks. myös En väsy minä väkevä; Laulajan laki väsyy*Laulaja perustelelee lopettamistaan väsymisellä. Tätä verrataan muiden ilmiöiden ja olioiden väsymiseen: hevonen hengästyy, tuli sammuu, väkevätkin väsyvät, uhkeatkin uupuvat - miksen sitten minä, heikko. Samaa säemateriaalia kerskauksessa >En väsy minä väkevä.

    • Hiidet hikoelevat, Jumalat lämpenevät laulusta

      Laulajan kerskaus: Jos lähen laulamahan, saamahan sanelomahan, niin on kumma kuulianki, hiietki hikoelevi, Jumalatki lämpiää.

    • Hullu lauloi pitkän virren

      Virren pituudesta kaksi erilaista versiota: 1) Hullu laulo pitkän virren, mieletön kovin kiros (pajatti paljon) - mie laulan lyhyen virren, lyhyen virren, lystin virren (etelässä + usiammin juoa saisin V 302); Laulaisin lyhyen virren - - pitemmältä piisoavi - ryyppeän vajoisen ryypyn - useammin juoa saamme (VII 1516).

    • Humala laulatti

      Vrt. Humalassa luullaan laulavaniHumala minun hukutti, tapulatvat laulattivat, keitussarvi kessytteli.

    • Humalassa luullaan laulavani

      En humalan hullu - nuoren ja viherän hullu; En huua humalassa; Humalassa luulevat huutavani; Kuka kuulee laulavani - luulee humala hullu; Laulan hoikka huolissani, luullaan olutta juoneeni; Oluiss' en ollutkaan; Sanoot: humala hulluVrt. En ilolla laula; En ole huora vaikka huudanAihelma jakautuu kahteen osaan: 1) väite: ihmiset/kylän naiset jne. - luulevat/sanovat jne. humalassa huutavani, viinassa viheltäväni, olutta juoneheni/ että olen humalahullu, viinapyörä. 2) vastaus: en laula olun halulla, humalan kautta - laulan humalatta, viinatta - riepolta, nauriin navoilta (VII 2002), vettä juotuani (III) - itsestä olen iloinen (V, XIII) - ilman iltani iloksi, huomeni huovikiksi (ks. >Laulan iltani iloksi), laulan surulla (>En ilolla laula).

    • Humalassa luullaan laulavani*

      En humalan hullu - nuoren ja viherän hullu; En huua humalassa; Humalassa luulevat huutavani; Kuka kuulee laulavani - luulee humala hullu; Laulan hoikka huolissani, luullaan olutta juoneeni; Oluiss' en ollutkaan; Sanoot: humala hullu*Vrt. En ilolla laula; En ole huora vaikka huudan*Aihelma jakautuu kahteen osaan: 1) väite: ihmiset/kylän naiset jne. - luulevat/sanovat jne. humalassa huutavani, viinassa viheltäväni, olutta juoneheni/ että olen humalahullu, viinapyörä. 2) vastaus: en laula olun halulla, humalan kautta - laulan humalatta, viinatta - riepolta, nauriin navoilta (VII 2002), vettä juotuani (III) - itsestä olen iloinen (V, XIII) - ilman iltani iloksi, huomeni huovikiksi (ks. >Laulan iltani iloksi), laulan surulla (>En ilolla laula).

    • Humalikas huuteleepi

      Vrt. Humalassa luullaan laulavaniHumalikas huutaa, mutta selvä mies vetää virren viisaasti, laatusilleen, ei ruupua runossa.

    • Huorat huuhtoi huntujaan

      Huorat huuhtoi huntujaan (Join vettä)Ks. myös Ääni pieni, vieno, sortunutHuorat huuhto huntujaan, pahat vaimot paitojaan - join joesta huorien huntuvettä, paitavettä. Useimmiten äänen sortumisen syy (> Ääni pieni, vieno, sortunut), mutta esiintyy myös sananalaisen ja onnettoman aihelmissa.

    • Huuti, hurtta, virrestäni

      Huuti, hurtta, virrestäni! Laulan virren hurtattaki... Laulaja ajaa laulua häiritsevää koiraa pois manausloitsujen ilmausta matkivalla aloituksella (vrt. Tuonne huuti, Hiien hurtta, esim. VII4 1946).

    • Illalla hyvä laulaa

      Illalla ilo parempi; Illasta ilo parempi; Suvaitaanko laulua - illasta; Suvaitaanko lauluani; Tehkää illalla iloaKs. myös Isoni iloita käski; La mie vieretän vilullaIllalla laulamiseen liittyviä kehotuksia ja ylistyksiä: Iloitaan nyt tääkin ilta; Tehkää/Tehdään illalla iloa; Illast on ilo parempi; Iloisemp on illan tulla; Illalla ettäälle kuuluu - illan vieru vie Viroon; Suvaitseeko suuret herrat/maat illasta iloitsemista; IV 2251 jatkuu: lauloin Petron, Troitsan, Viisinian pyhinä.

    • Ilokylässä syntynyt

      En voi ilotta olla; Ikän' oon ilossa elänyt; Ilokylässä kasvanut; Ilolla laulaja; Ilosta laulan; Kantelella kasvatettu; Kasvoin ilossa kotona; Meill on soitot soppiloissa; Mie on pillillä pielty; Mie oon pillillä pietty; Mie synnyin (kasvoin) ilokylässä; Mie synnyin ilomäellä (laulukallahalla); Miksi laulan; Synnyin ilomäelläKs. myös KOTISEUTU: Ei meillä surulla syödä; Talon tunnuksetYdinaihe: olen syntynyt ja kasvanut laulurikkaassa, laulua ja soittoa suvaitsevassa paikassa. Teksteissä esiintyy seuraavia aihelmia vaihtelevina yhdistelminä: 1) synnyin, kasvoin ilokylässä, 2) olen soittimin (kanteleella, pillillä ym.) kasvatettu, 3) kannel, pilli, porokello seisoi oven päällä (ks. >Talon tunnukset), 4) >Isoni iloita käski -aihe erilaisina muunnelmina, 5) Ilo istui vieressäni, 6) En voi ilotta elää. §§§Inkerissä Ilokylä-aihelmia yhdistetään usein >Isän kotona ja miehelässä -runon lapsuuskoti-ylistyksiin. Myös >Ei meillä surulla syödä ja >Soisin aina soitettavan esiintyvät samoissa ketjuissa (V, XIII).

    • Ilokylässä syntynyt*

      En voi ilotta olla; Ikän' oon ilossa elänyt; Ilokylässä kasvanut; Ilolla laulaja; Ilosta laulan; Kantelella kasvatettu; Kasvoin ilossa kotona; Meill on soitot soppiloissa; Mie on pillillä pielty; Mie oon pillillä pietty; Mie synnyin (kasvoin) ilokylässä; Mie synnyin ilomäellä (laulukallahalla); Miksi laulan; Synnyin ilomäellä*Ks. myös KOTISEUTU: Ei meillä surulla syödä; Talon tunnukset*Ydinaihe: olen syntynyt ja kasvanut laulurikkaassa, laulua ja soittoa suvaitsevassa paikassa. Teksteissä esiintyy seuraavia aihelmia vaihtelevina yhdistelminä: 1) synnyin, kasvoin ilokylässä, 2) olen soittimin (kanteleella, pillillä ym.) kasvatettu, 3) kannel, pilli, porokello seisoi oven päällä (ks. >Talon tunnukset), 4) >Isoni iloita käski -aihe erilaisina muunnelmina, 5) Ilo istui vieressäni, 6) En voi ilotta elää. §§§Inkerissä Ilokylä-aihelmia yhdistetään usein >Isän kotona ja miehelässä -runon lapsuuskoti-ylistyksiin. Myös >Ei meillä surulla syödä ja >Soisin aina soitettavan esiintyvät samoissa ketjuissa (V, XIII).

    • Iso kielsi iloitsemasta

      Isä kielsi virsiä virkkamasta; Kielsi iso, emo, pere laulamastaVrt. Isoni iloita käskiPieni "kertomus" laulua ja/tai tanssia aloitettaessa: isäni ja muu perhe kielsi minua laulamasta, iloitsemasta - en totellut, tein toisin - tulin tänne.

    • Isoni iloita käski

      Emo neuvoi lapsiansa; Illasta iloitsemaan Jumala käski, päivän laskust laulamaan; Iso ei ilosta kiellä, emo ei iellä laulamasta; Iso, emo lupasi iloita; Isä käski mun iloita; Isoni ilon tekijä, minä pitäjä; Jumala käski iloita; Luvan antoi isäni, emoni luita liikutella; Luvan antoi isä, äiti tanssia; Luvan laulaa antoi emo, iso; Nyt käski iso iloita; Näin käski iso iloita, iso ilon suvaitsi; Volin antoi emoni; Volin antoi iso, emoKs. myös Illalla hyvä laulaa; Vrt. Iso kielsi iloitsemastaYdinajatus - isäni (emoni, veljet jne.; joskus Jumala) käski/salli/ei kieltänyt iloita, laulaa, tanssia - ilmaistaan erilaisin formuloin: Isoni iloita käski; Isoni ilon suvaitsi; Luvan (volin) antoi isoni... Jatkona voi olla illalla laulamisen kehotus tai ylistys (ks. myös >Illalla hyvä laulaa) tai tanssisäkeitä (esim. XIII3 7115, vrt. >Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella), mutta useimmiten aihelma nivoutuu >Ilokylässä syntynyt, >Emo ja iso kielsivät torumasta ja >Nyt on meiän mielivalta -aiheisiin. Esiintyy myös itsenäisenä.

    • Istumme ilokivelle

      Istumma ilokivellä; Istuin mie ilokivelle, otin kantelen kätehenYhden-neljän säkeen pituinen aloitusaihelma: istu(i)n mie ilokivelle, laulupaaelle paneiksen jne.. Erotettu omaksi otsikokseen, koska kivi-mielikuva erottuu selkeästi. Vrt. ilokylä/mäki -kuvia >Ilokylässä syntynyt ja >Istun ilomäelle - ilo, suru istuu syliin. Kietoutuu muihin aloitussäkeisiin (>Aukaisen sanaisen arkun ym.).

    • Istumme ilokivelle*

      Istumma ilokivellä; Istuin mie ilokivelle, otin kantelen kätehen**Yhden-neljän säkeen pituinen aloitusaihelma: istu(i)n mie ilokivelle, laulupaaelle paneiksen jne.. Erotettu omaksi otsikokseen, koska kivi-mielikuva erottuu selkeästi. Vrt. ilokylä/mäki -kuvia >Ilokylässä syntynyt ja >Istun ilomäelle - ilo, suru istuu syliin. Kietoutuu muihin aloitussäkeisiin (>Aukaisen sanaisen arkun ym.).

    • Istun ilomäelle - ilo, suru istuu syliin

      Vrt. Ilokylässä syntynyt; Istumme ilokivelleVastakohta-asetelma: kun ennen istuin ilomäelle t. ilokivelle, ilo istui syliin - nyt suru.

    • Itkien ikä pitempi, rallatellen rattosampi

      Ikä kuluu laulamattakinKs. myös. Elä, lapsi, paljon laulaJohdantosäkeitä: Mitä tuosta, jos mie laulan (Niin sanoo vanha rahvas; Kui lie ikä lyhempi, iloitenkos, itkienkös?). Ydinaihe laulun puolustus: Mie jos itken tai iloitsen, mie jos nauran tai natisen, yhä ikä kulluu, yhä vars vanhenoo; Jos en laula polvenahe, hyrehi sinä ikänä, ikä kuitenki kuluu, aika armas rientelee - Iloss on ikä lyhempi, rallatellen rattosampi, itkien on ikä pitempi, aika on surren surkiampi. Vrt. >Elä lapsi, paljon laula; >Ei päiväni parane, itken tai laulan.

    • Itkien ikä pitempi, rallatellen rattosampi*

      Ikä kuluu laulamattakin*Ks. myös. Elä, lapsi, paljon laula*Johdantosäkeitä: Mitä tuosta, jos mie laulan (Niin sanoo vanha rahvas; Kui lie ikä lyhempi, iloitenkos, itkienkös?). Ydinaihe laulun puolustus: Mie jos itken tai iloitsen, mie jos nauran tai natisen, yhä ikä kulluu, yhä vars vanhenoo; Jos en laula polvenahe, hyrehi sinä ikänä, ikä kuitenki kuluu, aika armas rientelee - Iloss on ikä lyhempi, rallatellen rattosampi, itkien on ikä pitempi, aika on surren surkiampi. Vrt. >Elä lapsi, paljon laula; >Ei päiväni parane, itken tai laulan.

    • Jo on suuni sammalissa

      Kieli maottunut kultasammaliinPitkäaikaisen laulamattomuuden vaikutus: Jo on suuni sammalissa, jo on kieleni maoissa (sammalissa kultaisissa, maoissa hopaisissa). Yhdistyy usein >Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin.

    • Jokos on laulut lauenneet

      Ei ole laulut lauenneet; Jo on laulut lauenneet; Jo on virret vienonneet, laulut lakastunneet; Nyt on laulut lauenneet, ilokielet kirvonneet; Nyt on virret vienonneet, laulut lakastunneetYdinaihe laulujen laukeaminen, lakastuminen, loppuminen. Tämä esitetään joko kysymyksenä (Jokos on..) tai väitteenä (Jo on...) Kysymystä voi seurata kielto (ei ole laulut lauenneet - viel on laulut laiallansa), väitettä selitys (missä näin tapahtui: sukiessa suruista päätä jne.). Yhdistyy yleisimmin >Lauloin ennen lapsempana -aiheeseen (kielto) ja laulajan sanoihin (kysymys/vastaus, joskus miniän valituksiin (>Ilo jäi ison kotiin).

    • Jokos on laulut lauenneet*

      Ei ole laulut lauenneet; Jo on laulut lauenneet; Jo on virret vienonneet, laulut lakastunneet; Nyt on laulut lauenneet, ilokielet kirvonneet; Nyt on virret vienonneet, laulut lakastunneet**Ydinaihe laulujen laukeaminen, lakastuminen, loppuminen. Tämä esitetään joko kysymyksenä (Jokos on..) tai väitteenä (Jo on...) Kysymystä voi seurata kielto (ei ole laulut lauenneet - viel on laulut laiallansa), väitettä selitys (missä näin tapahtui: sukiessa suruista päätä jne.). Yhdistyy yleisimmin >Lauloin ennen lapsempana -aiheeseen (kielto) ja laulajan sanoihin (kysymys/vastaus, joskus miniän valituksiin (>Ilo jäi ison kotiin).

    • Jouduin nuorien pariin

      Jouduin nuori nuoristoonJohdantona yleisimmin >Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin (III, XV) tai >En luvannut laulaa.(IV, V, XIII, XV). Ydinaihe: Jouvuin nuori nuorissoon, nuori nuorien sekaan - avasin suruisen suuni, halukkaat hampahani - en voint suutani piellä - löysin suuni laulamasta, itseni iloitsemasta (ks. myös Pitolaulut: >Kiletoivirsi, IV3vatj).

    • Jouduin nuorien pariin*

      Jouduin nuori nuoristoon**Johdantona yleisimmin >Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin (III, XV) tai >En luvannut laulaa.(IV, V, XIII, XV). Ydinaihe: Jouvuin nuori nuorissoon, nuori nuorien sekaan - avasin suruisen suuni, halukkaat hampahani - en voint suutani piellä - löysin suuni laulamasta, itseni iloitsemasta (ks. myös Pitolaulut: >Kiletoivirsi, IV3vatj).

    • Juoda tahtoo kuiva kurkku, laulella kieli

      Ks. myös Laulajan palkka; Laulajan väki väsyyJatko: juosta jalkava hevonen. Sananlaskunomainen; liittyy laulajan oluttoiveisiin.

    • Kaikki laulan katkismukset

      Pannaan kiini kirjan kannetKerskauksia, joissa korostetaan sitä ettei laulaja tarvitse "taulua", "umeroo", "kirjoja", koska 1) hänellä on taulu tanhualla, umero ulkona tai 2) hänellä on päässään katkismukset, saarnakirjat, bibliat, tuonikirjat, jne. §§§Kerskaukset voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Vrt. kirja-ajatus myös aiheessa >Suussain on sanan sakara.

    • Kehannenko, kelvannenko

      Kehannenko suurta suutani avata; Ruvennenko, rohkenenko; Ruvennenkos, ruohtinenkos; Sopineeko suurta suutani avata; Sopineekos, syntyneekös; Tohtinenko laulaaKs. myös Miesten soitto, naisten lauluJohdanto laulajan kysymys: kehannenko, kelvannenko (ruvennenko, ruohinenko - sopinooko, syntynöökö - suurta suutani avata - tässä suuressa kylässä - hyvien laulajien seassa. Tätä seuraa sananalaisrunoihin limittyviä jatkoaihelmia:1) ehkä suu sulettanee - suu pannaan suden pesäksi, kieli karhun kellariksi (V, XIII; vrt. >Ei ole suuni sulkijaa); 2) >Vai lie suilla syötänee (III).

    • Kehannenko, kelvannenko*

      Kehannenko suurta suutani avata; Ruvennenko, rohkenenko; Ruvennenkos, ruohtinenkos; Sopineeko suurta suutani avata; Sopineekos, syntyneekös; Tohtinenko laulaa*Ks. myös Miesten soitto, naisten laulu*Johdanto laulajan kysymys: kehannenko, kelvannenko (ruvennenko, ruohinenko - sopinooko, syntynöökö - suurta suutani avata - tässä suuressa kylässä - hyvien laulajien seassa. Tätä seuraa sananalaisrunoihin limittyviä jatkoaihelmia:1) ehkä suu sulettanee - suu pannaan suden pesäksi, kieli karhun kellariksi (V, XIII; vrt. >Ei ole suuni sulkijaa); 2) >Vai lie suilla syötänee (III).

    • Kehoitus laulamaan

      Hot on veikko veellä; Kaksi naisystävystä (Yhtä meiän äänet käyvät); Kehotusta laulamaan; Käykää langot laulamaan; Laiskat, nouskaa laulamaan; Laulakaamme lasta kaksi; Laulelkame, soitelkame; Lauletaan lasta kaksi; Lauluun kehoitus; Lähemmä, langot, laulamahan; Lähtään langot laulamahan; Läkkä langot laulamahan; Läkkäm tästä laulamahan; Mitä tytöt istumme ilotta; Nukka, langot, laulamahan; Nyt myö laululle lasemme; Saakaamme sanelemahan; Soikaamme kylän Kalevat; Tyttäret, lähemme laulamaan; Yhtä meiän äänet käyvätKs. myös Harvoin on ystävät yhessä; Laulajan alkusanoja; Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen lapset; Laula lirppu, laula larppu; Laulavat Lapinkin lapset; Miksi istumme ilotta - hyviäkö oottelemme; Nuorena aika laulaa; Soittaa soria likka kulkullansa; TANSSI: Kehotus ilonpitoon; Laskekaa vaan laulun mennä; Nouskaa norolle nuoret, pankaa käsi kätehenAloitussanoja ja -formuloita, joissa kehoitetaan toista laulajaa tai monikossa muita laulamaan. Pohjoisilla alueilla toisen laulajan puhuttelua on usein vaikea erottaa alkusanoista, joten numerot on merkitty molempiin. Kaikkia Lähtekäämme laulamahan -muotoja ei ole poimittu tähän laulajan alkusanoista, vaan pelkästään ne joissa on suorempia viitteitä toiseen laulajaan / toisiin laulajiin. §§§Kehoituksista erottuu pelkän kehoituksen lisäksi joitakin selkeitä, laajemmaksi kasvavia tyyppejä: 1) Veli kulta veikkoseni, lähdetään laulamaan - hyvän toisena keralla - pankame käsi käteen (I, VI, XII) - laula sie lankosein (XIII). 2) Lähtään/Läkkäme/Nukka langot laulamaan - sukuvirttä suoltamaan (II, VII) -langot laulaa hyvästi (V, XIII). 3) Nouskame norolle nuoret - pankame käsi käteen, ranne ranteeseen (IV-V, XIII). 4) Nouskaa laiskat laulamaan (III). 5) Auttakaa artteliin vaikka kahdella sanalla (V2 183, 185, 2232, V3 1059, vrt. V3 252: miss lie armas artteliin).

    • Kehoitus laulamaan*

      Hot on veikko veellä; Kaksi naisystävystä (Yhtä meiän äänet käyvät); Kehotusta laulamaan; Käykää langot laulamaan; Laiskat, nouskaa laulamaan; Laulakaamme lasta kaksi; Laulelkame, soitelkame; Lauletaan lasta kaksi; Lauluun kehoitus; Lähemmä, langot, laulamahan; Lähtään langot laulamahan; Läkkä langot laulamahan; Läkkäm tästä laulamahan; Mitä tytöt istumme ilotta; Nukka, langot, laulamahan; Nyt myö laululle lasemme; Saakaamme sanelemahan; Soikaamme kylän Kalevat; Tyttäret, lähemme laulamaan; Yhtä meiän äänet käyvät*Ks. myös Harvoin on ystävät yhessä; Laulajan alkusanoja; Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen lapset; Laula lirppu, laula larppu; Laulavat Lapinkin lapset; Miksi istumme ilotta - hyviäkö oottelemme; Nuorena aika laulaa; Soittaa soria likka kulkullansa; TANSSI: Kehotus ilonpitoon; Laskekaa vaan laulun mennä; Nouskaa norolle nuoret, pankaa käsi kätehen*Aloitussanoja ja -formuloita, joissa kehoitetaan toista laulajaa tai monikossa muita laulamaan. Pohjoisilla alueilla toisen laulajan puhuttelua on usein vaikea erottaa alkusanoista, joten numerot on merkitty molempiin. Kaikkia Lähtekäämme laulamahan -muotoja ei ole poimittu tähän laulajan alkusanoista, vaan pelkästään ne joissa on suorempia viitteitä toiseen laulajaan / toisiin laulajiin. §§§Kehoituksista erottuu pelkän kehoituksen lisäksi joitakin selkeitä, laajemmaksi kasvavia tyyppejä: 1) Veli kulta veikkoseni, lähdetään laulamaan - hyvän toisena keralla - pankame käsi käteen (I, VI, XII) - laula sie lankosein (XIII). 2) Lähtään/Läkkäme/Nukka langot laulamaan - sukuvirttä suoltamaan (II, VII) -langot laulaa hyvästi (V, XIII). 3) Nouskame norolle nuoret - pankame käsi käteen, ranne ranteeseen (IV-V, XIII). 4) Nouskaa laiskat laulamaan (III). 5) Auttakaa artteliin vaikka kahdella sanalla (V2 183, 185, 2232, V3 1059, vrt. V3 252: miss lie armas artteliin).

    • Kelläys (Laulajat toisiansa)

      Kun oot viisas virsille, näytä laulun voima; Moittimisia; Oon mie mitä tahansaKs. myös Ei ole alottajaista; Laulan laulajat mokomat; Mitä laulat lappahuuli; Vuorolaulu; Häärunot: Laulajat sättivät toisiaanTähän koottu laulajien performanssiin liittyviä erilaisia kiista-, kerska- ja soima-aiheita. Larin Parasken teksteistä monet esitetty häissä.

    • Ken laulaa, kun katoomme

      Kuka kuoltuani laulaa; Kuka laulaa kuoltuani; Kuka silloin kukkunee, kun kuolen; Kun tuo kana katoisi; Läss' on tässä miun lähtöKs. myös NAISTENLAULUT: Kun tämä kana katoaaYdinaihe: kuka laulaa täällä sitten kun minä olen kadonnut (mennyt muille maille, naimisiin, sotaan, kuollut)? Sitten loppuvat laulut (V) tai laulavat lautsat (II), kukkuvat kuivat kuuset (IV). Jatkosäkeinä käytetään myös samoja formuloita kuin >Kun tämä kana katoaa -aiheessa: Sivu tästä tie tehdään (I, VII, XIII); Ilo ilmoilta katoo (VII); Pinttyvi pikarin laiat (I, VII); Jäävät maat jäniksen maata (XIII). §§§Yhdistyy esim. >Laulelen lahoissa näissä -säkeisiin (VII) ja tyttöjen lauluihin, mutta usein myös itsenäinen pikkuruno. Vrt. samantyyppisiä ennakointeja >Huoli huorilta katoaa; >Tässä tytöt tänä kesänä.

    • Kesen heitti kehno tyttö

      Kesen heitit, et kehantLaulajan kerskaus: toista laulajaa arvostellaan laulun keskeyttämisestä, jolloin runo minä näyttää astuvan tilalle.

    • Kesä puolehen, virret vielä virkkamatta

      Ks. myös Laulajan alkusanojaKesä on jo puolessa ja meill on virret virkkamatta, nuotit nostamatta - annas minä virkan, nostan.

    • Kiehu, kiehu, runopata

      Kiehu kiehu runopata - sepolla nälkä, takojalla ruuan tarvis. Laulajan alkusanoja? Vrt. lastenlorussa >Yksi yrtti pihlajainen paikallinen ilmaus: Kiehu, kiehu kitapata, lohipata (XII1 1479-1481).

    • Kielitaitoinen laulaja

      Laulan latinan virret venäjihekse; Suomen kieli selkeämpi kuin latina ja saksa, ruotsiVrt. Venäjän laulun hitto vieköönLaulaja kehuu kykenevänsä laulamaan eri kielillä.

    • Kiitos laulusta

      Ks. myös Virren tekeminenKiitos, kiitos hyvä rouva hyvän neuvon pitämästä, hyvän virren tekemästä!

    • Kolkan käännän

      Laha tästä kolkan käännän; La mie tästä kolkan käännän; Nyt mie tästä kolkan käännän; Nyt mie väännän toisen värssynAiheen vaihtamisen metafora. Kasvaa usein pikkurunoksi. Kolkan kääntämisen jatkosäkeitä: polven, luisun (=alamäen) väännän - luisun kuin lusikan, polven kuin polenan (=tavallista keppiä isompi ja paksumpi puu) - poikki polun, halki harjun.

    • Kolkan käännän*

      Laha tästä kolkan käännän; La mie tästä kolkan käännän; Nyt mie tästä kolkan käännän; Nyt mie väännän toisen värssyn**Aiheen vaihtamisen metafora. Kasvaa usein pikkurunoksi. Kolkan kääntämisen jatkosäkeitä: polven, luisun (=alamäen) väännän - luisun kuin lusikan, polven kuin polenan (=tavallista keppiä isompi ja paksumpi puu) - poikki polun, halki harjun.

    • Kolme laulajaveljestä

      Kolme poikoa pahalla, tarkat tietämään - vanhin on virsien tekijä, parahin tietäjä, päästää päitä, lunastaa henkiä. Vrt. >Pistoksen synnyn säe "Kolme oli poikaa pahalla" (esim. VII4 2631).

    • Korvessa laulaminen

      Korvelle konelen tuskat, se sanat kotiin; Virrensepän hyvä korvessa laulaaKs. myös Soi metsä, kumise korpiInkeriläisiä tekstejä korvessa laulamisesta - voivat liittyä Metsän säveleesen: Helisen heliä metsä, komisen komia korpi heliällä äänelläni (III 836); La ka korvelle konelen, alle latvan laaittelen - se sanat kotiin (III 3850); Hyvä on korvessa komuta, lehon all on leiratella (IV 1447); La mie kuusille kummaan, herroin metsoille hellään, kumajaatko suuret korvet, heläjäätkö herroin metsät miun kullan kumatessain (IV 1861) jne.

    • Kuka ouot ottanevi - lempo suuhun lentäköön

      Ks. myös Kostan panettelijoilleSananalaisrunon kaavaa myötäilevä uhkaus laulua ymmärtämättömille: Ken tuosta ouvon ottaa / Kuka otti mius ouvon - Lempo suuhun lentäköön, siipineen, sulkineen... Mukana myös tekstejä, joissa vain oudoksi ottamis-säkeitä.

    • Kuka ouot ottanevi - lempo suuhun lentäköön*

      *Ks. myös Kostan panettelijoille*Sananalaisrunon kaavaa myötäilevä uhkaus laulua ymmärtämättömille: Ken tuosta ouvon ottaa / Kuka otti mius ouvon - Lempo suuhun lentäköön, siipineen, sulkineen... Mukana myös tekstejä, joissa vain oudoksi ottamis-säkeitä.

    • Kukku siulla, kukku miulla

      Lopetusformula? Pari säettä: Kukku siulla, kukku miulla, kukku/kukko meille kummallain / kaikelle kylälle / muille kuulijoille. Yleensä laulajan sanoissa, kerran lorussa, kolmesti karhurunossa (VI2, IX4).

    • Kukkua käki lupasi, minä laulaa

      Kovin lauloi koirastetri; Lauloa minä käkesin humalahan tultuani; Lauloa minä lupasinYdinaihe lupausten rinnastus: käki lupasi kukkua lehtomaille tultuaan, nuori neito huhuilla mäen päälle päästyään, minä laulaa näille maille/iloloihin/humalaan tultuani. Joskus käki ja neito puuttuvat, jolloin minä=käkö: kukkua käkö lupasin (VII).

    • Kukkua käki lupasi, minä laulaa*

      Kovin lauloi koirastetri; Lauloa minä käkesin humalahan tultuani; Lauloa minä lupasin**Ydinaihe lupausten rinnastus: käki lupasi kukkua lehtomaille tultuaan, nuori neito huhuilla mäen päälle päästyään, minä laulaa näille maille/iloloihin/humalaan tultuani. Joskus käki ja neito puuttuvat, jolloin minä=käkö: kukkua käkö lupasin (VII).

    • Kuku minun käköseni

      Ks. myös LOITSUT: Käen kukutusLaulajan sanoihin sovitettuja käen kukutuksia, yleensä >Kultapyörätammen päätteenä, myös itsenäisenä muunnelmana (VI, VII).

    • Kultapyörätammi

      Käen kukunta; Käen suusta kultaa; Laulan lastukset (l. pielekset) pihalle, tammet keskitanhualle; Laulan tammen keskitanhualle; Laulan tammen tanhualle; Laulan tammet tanhualle; Omenapyörätammi; Omenatammi; Tammen laulan tanhualleKs. myös Laulan tähän taloon (Oluttammi)Laulaja kerskaa laulavansa tanhualle tammen, siihen tasaiset oksat, oksille omenat, omenille kultapyörät, kultapyörille käet. Käen/käkien suusta valuu kultaa ja hopeaa kultaiseen kuppiin. Kannaksella (V, XIII) käki kukkuu, ja sitä kuunnellessa sydän syttyy palamaan (vrt. >Kolmen käen kukunta). Joskus tammesta valuu olutta ja viinaa samoin kuin >Laulan tähän taloon-runon tammesta, johon Kultapyörätammi onkin eteläisillä alueilla usein yhdistynyt. Pohjoisessa (II, VII) runo kytkeytyy usein >Ison tammen runoon ja >Pistoksen loitsuun. Kaikkialla Kultapyörätammi esiintyy myös itsenäisenä laulajan kerskauksena. §§§Kultapyörätammen alkusäkeet - Laulan tammen tanhualle, tammelle tasaiset oksat jne. - on laajalti levinnyt formula, joka epiikassa esiintyy esim. >Saaresta kosinnan ja >Tuonelta kosinnan ansiotyönä (III 1199, 1224, 1926, 2048), lyriikassa >Laulan tähän taloon -kiitosrunossa.

    • Kultapyörätammi*

      Käen kukunta; Käen suusta kultaa; Laulan lastukset (l. pielekset) pihalle, tammet keskitanhualle; Laulan tammen keskitanhualle; Laulan tammen tanhualle; Laulan tammet tanhualle; Omenapyörätammi; Omenatammi; Tammen laulan tanhualle*Ks. myös Laulan tähän taloon (Oluttammi)*Laulaja kerskaa laulavansa tanhualle tammen, siihen tasaiset oksat, oksille omenat, omenille kultapyörät, kultapyörille käet. Käen/käkien suusta valuu kultaa ja hopeaa kultaiseen kuppiin. Kannaksella (V, XIII) käki kukkuu, ja sitä kuunnellessa sydän syttyy palamaan (vrt. >Kolmen käen kukunta). Joskus tammesta valuu olutta ja viinaa samoin kuin >Laulan tähän taloon-runon tammesta, johon Kultapyörätammi onkin eteläisillä alueilla usein yhdistynyt. Pohjoisessa (II, VII) runo kytkeytyy usein >Ison tammen runoon ja >Pistoksen loitsuun. Kaikkialla Kultapyörätammi esiintyy myös itsenäisenä laulajan kerskauksena. §§§Kultapyörätammen alkusäkeet - Laulan tammen tanhualle, tammelle tasaiset oksat jne. - on laajalti levinnyt formula, joka epiikassa esiintyy esim. >Saaresta kosinnan ja >Tuonelta kosinnan ansiotyönä (III 1199, 1224, 1926, 2048), lyriikassa >Laulan tähän taloon -kiitosrunossa.

    • Kumma kuulijoille

      Laulaisin, jos ei kumma kuulijoille; Laulaisin, jos ei ois kumma kuulijoille; Laulaisin, jos olisi kuulijoita; Vieläs laulan enemmän, kun on kumma kuulijoitaRetorinen formulanomainen säepari, usein johdantona >Aletaan laatia laulajaksi-aihelmaan tai muihin moittimisiin. Laulaja epäilee että hänen laulunsa ovat "kumma kuulijoille", tai lupaa että kun hän laulaa, se on "kumma kuulijoille" jne.

    • Kumma kuulijoille*

      Laulaisin, jos ei kumma kuulijoille; Laulaisin, jos ei ois kumma kuulijoille; Laulaisin, jos olisi kuulijoita; Vieläs laulan enemmän, kun on kumma kuulijoita**Retorinen formulanomainen säepari, usein johdantona >Aletaan laatia laulajaksi-aihelmaan tai muihin moittimisiin. Laulaja epäilee että hänen laulunsa ovat "kumma kuulijoille", tai lupaa että kun hän laulaa, se on "kumma kuulijoille" jne.

    • Kumman kukko, laajan lintu

      Kukko kiekaaKumman kukko, laajan lintu, miksis niin varain lauloit? Kerran >Laula laula kieli keito -aiheen johdantona.

    • Kun ei ole joukossa joikujaa

      Joikutekstin aloituksena: Kun ei ole joukossa joikujaa - en voi lauloa laitoissani, en kieroissani kiitsertää jne.

    • Kun saisin kurelta kulkun

      Ottaisin kurelta kulkun; Ottasin kurelta kulkunKs. myös Sekalaiset: Kurelta kulkku, kajavalta kaulaLaulaja toivoo itselleen lintujen kurkkua ja kieltä laulaakseen paremmin. Erilaisia formuloita: Kun saisin kurelta kulkun, jouhtenelta juoruttimen, kielosen kesäkäjeltä, rajun rinnan rastahalta (XII).. Joutsenen koria kulkku tuokas tänne kulkukseni (I3); Kuin ois miulla linnun mieli, linnun mieli, kiurun kieli (V2). Vrt. >La mie laulan lammin sorsa; >Käeltä oppinut laulut. *-merkityissä kurjen kurkkua toivotaan muuhun kuin laulamiseen, esim vellin lotkimiseen.

    • Kun saisin kurelta kulkun*

      Ottaisin kurelta kulkun; Ottasin kurelta kulkun*Ks. myös Sekalaiset: Kurelta kulkku, kajavalta kaula*Laulaja toivoo itselleen lintujen kurkkua ja kieltä laulaakseen paremmin. Erilaisia formuloita: Kun saisin kurelta kulkun, jouhtenelta juoruttimen, kielosen kesäkäjeltä, rajun rinnan rastahalta (XII).. Joutsenen koria kulkku tuokas tänne kulkukseni (I3); Kuin ois miulla linnun mieli, linnun mieli, kiurun kieli (V2). Vrt. >La mie laulan lammin sorsa; >Käeltä oppinut laulut. *-merkityissä kurjen kurkkua toivotaan muuhun kuin laulamiseen, esim vellin lotkimiseen.

    • Kuulijat kullan solella, laulajat lehellä lemmen

      Laulajan lopputoivotus: Kuulijat kullan solella / kukalla kullan, laulajat lehellä lemmen, virsi väkkärän väkeh, mie itse remun rekeh! Tähtiteksteissä vain loppusäkeet erilaisissa yhteyksissä.

    • Kuulijat kullan solella, laulajat lehellä lemmen*

      **Laulajan lopputoivotus: Kuulijat kullan solella / kukalla kullan, laulajat lehellä lemmen, virsi väkkärän väkeh, mie itse remun rekeh! Tähtiteksteissä vain loppusäkeet erilaisissa yhteyksissä.

    • Kuunelkai, kunniallinen herra!

      Laulaja kohdistaa sanansa kerääjälle (A. Törneroosille): (Kuunnelkai, kunniallinen herra, malttakai, mainittu herra) ja kertoo miten häntä oli ilahduttanut laulaminen kerääjälle ja surettanut tämän lähtö. Jatkuu huoliaihein.

    • Kuunnelkaa kunnon virttä

      Kuulkaa kuin mie laulan; Kuunnelkaa nyt kunnon virttäKs. myös Laulajan alkusanojaLaulajan alkusanoja, joissa erityisen painokkaasti kehotetaan kuulijoita kuuntelemaan: Kuunnelkaa nyt kunnon virttä, siivon virren siemenii (yl); Kuunnelkaa nyt, kunnon rahvas, ilman istujat tuvassa (V2 155); Kuka kuuli kuinnyt lauloin? jne. Joskus jatkosäkeitä: Joulun alla joutunutta, talvella tapahtunutta (esim. V2 2390).

    • Kuusi kuulemassa, seitsemän tähystämässä

      Ks. myös Tupa on täynnä tuppisuitaLaulaja (loitsuissa tietäjä) kokee laulamisen vaaralliseksi, koska kuulijoina on laulajia, tietäjiä, noitia, velhoja, kadehtijoita. Esim.: "Paljon päältä kuulijoita, oven suussa oppineita, rahin rauta hampaita, peripenkki tietäjitä, kateita kaikin paikon, noitia joka norolla, veljoja vesakot täynä, korvesa koko runoja (VI 519). Säesarjan muunnelmia esiintyy muualla erilaisissa yhteyksissä: loitsuissa (esim. VII4L 2880, XII2 7862), häärunoissa (esim. V3 841, 844, 983.).

    • Kyllä on miulla virtosia

      Ei minun virteni väsyisi; Kyll on meillä virtosia; Kyll on miulla virtosia; Kyllä on virsiä minulla; Minull on virret viiet kuuet (viisi kuusi); Minull on virttä viisi, kuusi rekeä, kulia; Miull on virret viiden vellon; Niin on minulla virtosia; Ohto on virsiä minulla; Oisi virttä viisi, kuusi; Oisi mulla sata sanaa; Olishan suussani sanoja; Onhan miull virtosii kuin seinän hirtosii; Paljon virsiä: virsistä vene, reki; Runot tässä on viiet, kuuet; Tuoll' on laulut viiet, kuuet; Venan tytöille veneellä virsiä; Virret minulla viien vellon; Virret viiden vellon; Virsistä reki; Äijä on suussani sanojaKs. myös Aukaisen sanaisen arkun; Ennen metsä puita puuttuu; Laulan yheksän yötä; Minä laulan pitkän virren; Silloin laulan, konsa joudan; Suussain on sanan sakara; Viel on virret laulamatta; Sananlaskurunot: Kyll on maata kyntäjälläLaulajan kerskauksia runojensa paljoudesta. Yleiset johdantomuodot (Kyllä/Ohto/Vielä/Äijä on virsiä minulla...) esiintyvät alkusanoina myös muissa runorunsauden kerskauksissa. Tässä erilaisia, usein ketjuuntuvia jatkoja: virsiä kuin seinän hirsiä - kuin kuusessa käpyjä - viisi, kuusi virttä, sata sanaa (tämä ks. myös >Aukaisen sanaisen arkun; >Olkoon sille, jääköön tälle) - viisi rekeä, kuusi kulia virsiä - viiden veljen, sisaren virret (III-IV) - vaikka veli tekisi veneen t. reen ja veisi virteni Venäjälle (III-IV; jatkona usein >Venan tytöille virsiä). Joskus kerskaukset esitetään jos virsien laulaminen ei käy päinsä: - vaan en jouda laulamaan (ks. >Silloin laulan konsa joudan), - vaan virret on paikassa pahassa (V, VII, XIII, ks. >Virret vilussa - pahassa paikassa) - vaan en saata sanella (I, II VII).

    • Kyllä on miulla virtosia*

      Ei minun virteni väsyisi; Kyll on meillä virtosia; Kyll on miulla virtosia; Kyllä on virsiä minulla; Minull on virret viiet kuuet (viisi kuusi); Minull on virttä viisi, kuusi rekeä, kulia; Miull on virret viiden vellon; Niin on minulla virtosia; Ohto on virsiä minulla; Oisi virttä viisi, kuusi; Oisi mulla sata sanaa; Olishan suussani sanoja; Onhan miull virtosii kuin seinän hirtosii; Paljon virsiä: virsistä vene, reki; Runot tässä on viiet, kuuet; Tuoll' on laulut viiet, kuuet; Venan tytöille veneellä virsiä; Virret minulla viien vellon; Virret viiden vellon; Virsistä reki; Äijä on suussani sanoja*Ks. myös Aukaisen sanaisen arkun; Ennen metsä puita puuttuu; Laulan yheksän yötä; Minä laulan pitkän virren; Silloin laulan, konsa joudan; Suussain on sanan sakara; Viel on virret laulamatta; Sananlaskurunot: Kyll on maata kyntäjällä*Laulajan kerskauksia runojensa paljoudesta. Yleiset johdantomuodot (Kyllä/Ohto/Vielä/Äijä on virsiä minulla...) esiintyvät alkusanoina myös muissa runorunsauden kerskauksissa. Tässä erilaisia, usein ketjuuntuvia jatkoja: virsiä kuin seinän hirsiä - kuin kuusessa käpyjä - viisi, kuusi virttä, sata sanaa (tämä ks. myös >Aukaisen sanaisen arkun; >Olkoon sille, jääköön tälle) - viisi rekeä, kuusi kulia virsiä - viiden veljen, sisaren virret (III-IV) - vaikka veli tekisi veneen t. reen ja veisi virteni Venäjälle (III-IV; jatkona usein >Venan tytöille virsiä). Joskus kerskaukset esitetään jos virsien laulaminen ei käy päinsä: - vaan en jouda laulamaan (ks. >Silloin laulan konsa joudan), - vaan virret on paikassa pahassa (V, VII, XIII, ks. >Virret vilussa - pahassa paikassa) - vaan en saata sanella (I, II VII).

    • Käki jos olisin

      Jos käki olisin, kukkuisin huolelliselle; Jos mä käkenä oisin; Jos oisin käeksi pantu; Käkenä huolellista lohduttaisin; Käki kun olisin, kukkuisin joka petäjän; Olisin luotu käeksiKs. myös Käkesin käkenä käydäYdinaihe: Jos olisin käki, kukkuisin joka petäjän, joka lehto leikin löisin jne. (tai: Käkesin ikäni kaiken käkenä käydä, joka kuusen kukkua jne. Jatkona usein: lohduttaisin huolellista, mutta valloille, kuninkaille, huolettomille jne. en laulaisi. Larin Paraske jatkaa tästäkin: Jo nyt jätti jällen syöntä - jäi käymättä käkenä; ei eukko toivottanut käeksi. Huolellisen lohdutus toimii usein linkkinä >Mistä tunnen huolellisen -aihelmaan.

    • Käki jos olisin*

      Jos käki olisin, kukkuisin huolelliselle; Jos mä käkenä oisin; Jos oisin käeksi pantu; Käkenä huolellista lohduttaisin; Käki kun olisin, kukkuisin joka petäjän; Olisin luotu käeksi*Ks. myös Käkesin käkenä käydä*Ydinaihe: Jos olisin käki, kukkuisin joka petäjän, joka lehto leikin löisin jne. (tai: Käkesin ikäni kaiken käkenä käydä, joka kuusen kukkua jne. Jatkona usein: lohduttaisin huolellista, mutta valloille, kuninkaille, huolettomille jne. en laulaisi. Larin Paraske jatkaa tästäkin: Jo nyt jätti jällen syöntä - jäi käymättä käkenä; ei eukko toivottanut käeksi. Huolellisen lohdutus toimii usein linkkinä >Mistä tunnen huolellisen -aihelmaan.

    • La laulan ison omena

      Laulajan alkusanoja: La laulan ison omena, emon lello leikottelen (leinaelen ym). Joskus jatke: Ehk en muille lello liene, emollein lello lienen, isollein olen omena.

    • La laulan, linnan tyttö

      Alas laulaa latattu piikaVrt. ORPO: Suomalainen kasvatti orvonOrvon laulajan aloitusformuloita: La mie laulan linnan tyttö/poika, soitan soltatin sikiä/tekemä, vetelen venakon poika; La mie laulan isotoin poika (lumelle luotu, tielle heitetty, tuulen tuoma). Useimmiten säkeet liittyvät Pietarin orpokodista haettuihin orpolapsiin (linnanlapsiin).

    • La laulan, linnan tyttö*

      Alas laulaa latattu piika*Vrt. ORPO: Suomalainen kasvatti orvon*Orvon laulajan aloitusformuloita: La mie laulan linnan tyttö/poika, soitan soltatin sikiä/tekemä, vetelen venakon poika; La mie laulan isotoin poika (lumelle luotu, tielle heitetty, tuulen tuoma). Useimmiten säkeet liittyvät Pietarin orpokodista haettuihin orpolapsiin (linnanlapsiin).

    • La mie kaljun katusillain

      Keski-inkeriläinen laulunaloitus: La mie kaljun katusillain, ulvon uulitsaisillain. Jatko: Muihin katu kaljuttuna, mein on katu kaljumata...

    • La mie laulan lammin sorsa

      Ks. myös Kun saisin kurelta kulkun; Käeltä poiminut virretLaulaja nimittää laulavaa itseään linnuksi (lammin sorsa, meren kajava, sulolintu, kesolintu) ja/tai kertoo laulavansa linnun tavalla (kesolinnun kielosella, talvirastaan tavalla) sekä kuvaa joskus lintu-minää: sulolinnun suu matala, kesolinnun kieli kaita. Ks. myös -runoissa ei samaa säemateriaalia, vaan samaa ideaa, linnunlaulun ja oman laulun yhdistämistä.

    • La mie laulan lammin sorsa*

      *Ks. myös Kun saisin kurelta kulkun; Käeltä poiminut virret*Laulaja nimittää laulavaa itseään linnuksi (lammin sorsa, meren kajava, sulolintu, kesolintu) ja/tai kertoo laulavansa linnun tavalla (kesolinnun kielosella, talvirastaan tavalla) sekä kuvaa joskus lintu-minää: sulolinnun suu matala, kesolinnun kieli kaita. Ks. myös -runoissa ei samaa säemateriaalia, vaan samaa ideaa, linnunlaulun ja oman laulun yhdistämistä.

    • La mie puhas puhelen - meren hiekka, mansikka

      Annas mie puhas puhelenLaulajan alkusanoja: Lahan mie puhas puhelen, saaren kukkanen (neitonen, mansikka) sanelen, meren hiekka helskyttelen. Jatkona ylistyssäkeitä: Puhtahalta puoleltain, valkealla varrellain; Suusta kuin sulan kynästä (ks. >Laulajan kerskauksia).

    • La mie vieretän vilulla

      La mie vinkasen vilullaKs. myös Illalla hyvä laulaaYdinaihe: La mie vieretän vilulla, kajahutan kastehella - ettää vilulla kuuluu, kauas kuuluu kastehella - illan vieru vie Viroon - ei neito vilulla viere eikä kalju kastehella - viikate vilulla vieree, luiska kaljuu kastehella. Jatkona usein >Vilulle mistä viitta.

    • La mie vieretän vilulla*

      La mie vinkasen vilulla*Ks. myös Illalla hyvä laulaa*Ydinaihe: La mie vieretän vilulla, kajahutan kastehella - ettää vilulla kuuluu, kauas kuuluu kastehella - illan vieru vie Viroon - ei neito vilulla viere eikä kalju kastehella - viikate vilulla vieree, luiska kaljuu kastehella. Jatkona usein >Vilulle mistä viitta.

    • Laiska on luotu laulamaan

      Vrt. Laulamaan luotuYdinaihe laulamisen puolustus. Lähtökohtana vääriä väitteitä (Laiska on luotu laulamaan, tuhma virttä tuntemaan / Ken on lautta laulamaan, ken on virsillä viriä, se on laiska muille töille) ja päämääränä niiden torjunta (Laiska ei laulella ossaa, tuhma ei verttä tunnekkaa) monin muunnelmin ja vakuutteluin: Ei uo tosi ensinkää, ei tosi vähäistäkää. Larin Parasken mukaan liittyy häävirteen tulohäissä (V3 960a).

    • Laiska on luotu laulamaan*

      *Vrt. Laulamaan luotu*Ydinaihe laulamisen puolustus. Lähtökohtana vääriä väitteitä (Laiska on luotu laulamaan, tuhma virttä tuntemaan / Ken on lautta laulamaan, ken on virsillä viriä, se on laiska muille töille) ja päämääränä niiden torjunta (Laiska ei laulella ossaa, tuhma ei verttä tunnekkaa) monin muunnelmin ja vakuutteluin: Ei uo tosi ensinkää, ei tosi vähäistäkää. Larin Parasken mukaan liittyy häävirteen tulohäissä (V3 960a).

    • Laki lauloa lupasi

      Laulajan alkusanoissa: Laki lauloa lupasi, hyvät herrat helkytellä (kuin ei lakia laula eikä herroja häpäise). Kerran loitsussa oikeuteen mennessä (XIII2, ks. Loitsut: >Käräjillä) ja kerran viite käräjätilanteeseen: "Jospa tässä laulellen, tässä oikevuon ovilla."(I).

    • Lammas (käpy) käski laulamaan

      Lammas saatto laulamahLammas saatto laulamah, oinas virttä ottamah. Käpy käski laulamaha, verkon solmut soittamaha.

    • Laula lirppu, laula larppu

      Laulajan alkusanoja? Lorumainen: Laula lirppu, laula larppu, laula lampaan käpälä, sian sorkka sirkuttele (XIII) (tai: Laula ... hännätön harakka, päätön pääskyläinen, valkia vares + Varis vaakuu vaaroitellen, peräjäänsä pyöritellen).

    • Laula, laula, kieli keito

      Kauan laulaa pitää; Laula, laula kielokkinen; Laula, laula suu suruinen; Laulan neito voiessani; Laula suu suruinen aikanaan; Mato syöpi senki kielen; Mullan alla kieli saa levätäKs. myös Nuorena aika laulaaJohdannot: puhuttelu omalle suulle (laula kieli keito - suu suruinen) tai toteamus: Laulan voiessani yms. Ydinaihe: et enää laula, kun sinut viedään viluun, lautojen väliin manalan matojen syötäväksi; kun on suussa surmat suitset, kaulassa manalan kahle; kun suuni ruohon kasvaa, kieleni heleän heinän - se mätäs saa sanoja paljon! Myös sananlaskunomainen Syöpi toukat/mato senki kielen sisällytetty.

    • Laula, laula, kieli keito*

      Kauan laulaa pitää; Laula, laula kielokkinen; Laula, laula suu suruinen; Laulan neito voiessani; Laula suu suruinen aikanaan; Mato syöpi senki kielen; Mullan alla kieli saa levätä*Ks. myös Nuorena aika laulaa*Johdannot: puhuttelu omalle suulle (laula kieli keito - suu suruinen) tai toteamus: Laulan voiessani yms. Ydinaihe: et enää laula, kun sinut viedään viluun, lautojen väliin manalan matojen syötäväksi; kun on suussa surmat suitset, kaulassa manalan kahle; kun suuni ruohon kasvaa, kieleni heleän heinän - se mätäs saa sanoja paljon! Myös sananlaskunomainen Syöpi toukat/mato senki kielen sisällytetty.

    • Laulaisin minä kotona

      Laulaisin kotona, en kylässä; Laulaisin kotona, en viitsi velloltani; Laulaisin kylässä, en viitsi (velloltani) vierahilta; Laulaisin mie taitasin mie, jos ei kuuluisi kotiin; Laulaisin minä kotona, vaan en julkea kylässä; Laulaisinpa, taitaisinpa; Laulan kotona, en julkea kylässäKs. myös Laulaisinpa, taitaisinpa (alkusäkeenä tässä); Laulan liki kotia; Naisten nauru, piian pilkkaJohdantona laulajan aloitussäkeitä Laulaisinpa, taitaisinpa... Ydinaihe kehittelee kotona tai kylässä laulamisen vastakohtaa ja esteitä erilaisin muunnelmin. §§§1) Pohjoisessa (I-II, VI-VII, XII ja V2 287-288, XIII 1683, 1827): Laulan kotona, en julkea kylässä, jossa naiset nauravat, piiat pilkkaavat - jatkona usein sananlaskunomaisia aihelmia: piioill on itsellä pilkka; navan alla naisten nauru. Jatko usein >Millä maksan naisten naurun. §§§2) Kannaksen piirissä (V, XIII): En viitsi laulaa kotona, koska veljelläni on verkaviitta, hiirenkarvainen satula - En viitsi laulaa kylässä, koska vieraat vievät virret (Viroon, Laatokkaan). §§§3) Inkerissä (IV): laulaisin, kun ei kuuluisi kotihin - iso/emo ankara, ei suvaitse laulua (joskus: vitsa kädessä, vrt. >Vieras emo). Jatkona voi olla myös muita aihelmia: Ei iso ilosta kiellä (sama ks. >Isoni iloita käski) ym.

    • Laulaisin minä kotona*

      Laulaisin kotona, en kylässä; Laulaisin kotona, en viitsi velloltani; Laulaisin kylässä, en viitsi (velloltani) vierahilta; Laulaisin mie taitasin mie, jos ei kuuluisi kotiin; Laulaisin minä kotona, vaan en julkea kylässä; Laulaisinpa, taitaisinpa; Laulan kotona, en julkea kylässä*Ks. myös Laulaisinpa, taitaisinpa (alkusäkeenä tässä); Laulan liki kotia; Naisten nauru, piian pilkka*Johdantona laulajan aloitussäkeitä Laulaisinpa, taitaisinpa... Ydinaihe kehittelee kotona tai kylässä laulamisen vastakohtaa ja esteitä erilaisin muunnelmin. §§§1) Pohjoisessa (I-II, VI-VII, XII ja V2 287-288, XIII 1683, 1827): Laulan kotona, en julkea kylässä, jossa naiset nauravat, piiat pilkkaavat - jatkona usein sananlaskunomaisia aihelmia: piioill on itsellä pilkka; navan alla naisten nauru. Jatko usein >Millä maksan naisten naurun. §§§2) Kannaksen piirissä (V, XIII): En viitsi laulaa kotona, koska veljelläni on verkaviitta, hiirenkarvainen satula - En viitsi laulaa kylässä, koska vieraat vievät virret (Viroon, Laatokkaan). §§§3) Inkerissä (IV): laulaisin, kun ei kuuluisi kotihin - iso/emo ankara, ei suvaitse laulua (joskus: vitsa kädessä, vrt. >Vieras emo). Jatkona voi olla myös muita aihelmia: Ei iso ilosta kiellä (sama ks. >Isoni iloita käski) ym.

    • Laulaisin omilla mailla

      Emme vesillä laula; Laulan omilla mailla; Laulan langoissani, en Venäjällä; Vieraalla maalla ei tee mieli laulaa; Vierailla mailla (Venäjällä) en laulaKs. myös Laulelen lahoissa näissä; Vieraalle maalle joutunutLaulaja ilmaisee laulavansa joko omilla tai vierailla mailla. Ytimenä kotiseuturunoihin limittyvä ajatus: ikävä omia maita, omilla mailla, omissa langoissa, laulaisin paremmin kuin Venäjällä, vierailla mailla. Joskus jatkona: omilla mailla kullat kuuntelevat, vierailla mailla kuuset (vrt. >Laulaisin, jos ois kulta kuulemassa). Vrt. myös >Laulajan alkusanat: Laulan langoissani; Laulan lahoissa näissä.

    • Laulaisin, kun ei tuoja toruisi

      Ks. myös häärunot: Kun ei tuojasi toruisi

    • Laulaisinpa, taitaisinpa

      Laulaisin ma, taitaisin ma; Laulaisin mie, taitaisin mie; Laulaisin virren hyväisen; Laulasin hyvänki virrenKs.Laulajan palkka; Kumma kuulijoille; Kun ois kulta kuulemassa; Laulaisin, kun ei tuoja toruisi; Laulaisin minä kotona; Laulajan alkusanoja; Laulajan kerskauksia Yleisiä alkusäkeitä kaikissa ks. myös -otsikoissa; voivat esiintyä satunnaisesti muuallakin. Joskus yksinään, pohdiskelevina alkusanoina (esimerkkejä yllä), joskus ehtolauseena: laulaisin, jos asiat olisivat niin ja niin. §§§Nämä voisi myös sijoittaa niihin runoihin vanhaksi otsikoksi, joissa sitä on sellaisena käytetty.

    • Laulaja tyttö joutuu juomarille

      Laulaja joutuu juomarille; Paljon laulanut joutuu juomarille; Paljon lauloinKs. myös Juomarille joutunutJohdantosäkeinä voidaan todeta: Sen on vanhat verranneet/sanoneet. Ydinaihe uhkaus: Kuka tyttö paljo laulo, paljo laulo, paljo nauro, tuopa joutuu juomarille, joutuu juomarin rekkeen, viinarallin rattahille (varattoman vankkurille); Kahen miehen tappajalle, hevosen varastajalle. Huipentumana usein toteamus: miepä paljon lauloin, jonka jatkeena >Juomarille joutunut ja/tai >Juomarin kuvaus.

    • Laulaja tyttö joutuu juomarille*

      Laulaja joutuu juomarille; Paljon laulanut joutuu juomarille; Paljon lauloin*Ks. myös Juomarille joutunut*Johdantosäkeinä voidaan todeta: Sen on vanhat verranneet/sanoneet. Ydinaihe uhkaus: Kuka tyttö paljo laulo, paljo laulo, paljo nauro, tuopa joutuu juomarille, joutuu juomarin rekkeen, viinarallin rattahille (varattoman vankkurille); Kahen miehen tappajalle, hevosen varastajalle. Huipentumana usein toteamus: miepä paljon lauloin, jonka jatkeena >Juomarille joutunut ja/tai >Juomarin kuvaus.

    • Laulajan alkusanoja

      Alkusanoja; Annas virttäni alotan; Eikö näin hyvä olisi; Ei ole virttä mietittynä; Joko ruvennen runoille; Käsetään laulamaan; Käski kulkku kukkumahan; La mie laulan; La mie laulan pienen virren; Laulaa nyt laksuttelemme joutessani; Laulaisin, jos taitaisin; Laululle lähtiessä; Lähe, luonto, liikkeelle, rupeja runon tekoon; Läkkäm tästä laulamahan; Mieleni minun tekevi; Mistä virttä ottanemma?; Mitä laulan, kuta laulan; Mitä mietin, kun laulan; Mitä mietin virrekseni; Nyt mie lähen laulamaanKs. myös Kehoitus laulamaan ja Laulajan kerskaukset sekä seuraavat erillisaiheet: Aukaisen sanaisen arkun; Ei ole eestä laulajaa; Istun ilokivelle; Kehannenko, kelvannenko; Kuunnelkaa kunnon virttä; La laulan ison omena; La mie kaljun katusillain; La mie laulan lammin sorsa; La mie puhas puhelen - meren hiekka, mansikka; Laulan laatuja sanoja; Laulan laiha poika; Laulan laitettava; Laulan suruisen virren; Laulan langoissani; Laulelen lahoissa näissä; Lauloi ennen Lappalainen; Miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi; Minä laulan lammin lummen; Minä laulan uutta virttä; Mitä otan virrekseni - ison, emon; Näin ennen eukko, isä lauloi; Otan soiton orren päästä; Puhun puhas omena, laulan laukko valkiain; Tupa on täynnä tuppisuita; Tulkaa virteni tupahanTähän koottu aloitusaihelmia, joissa laulaja puhuu "yksilöllisesti" itsestään, viittaa aloittamiseen ja/tai pohtii aihetta mistä alkaisi laulaa. Yhdessä laulamisen aloitussäkeitä on pyritty kokoamaan >Kehoitus laulamaan -otsikkoon; erottelu ei ole aina mahdollista. Samoja säkeitä viljellään myös muissa erikseen esitetyissä (ks. myös) laulajan alkusanoissa.

    • Laulajan alkusanoja*

      Alkusanoja; Annas virttäni alotan; Eikö näin hyvä olisi; Ei ole virttä mietittynä; Joko ruvennen runoille; Käsetään laulamaan; Käski kulkku kukkumahan; La mie laulan; La mie laulan pienen virren; Laulaa nyt laksuttelemme joutessani; Laulaisin, jos taitaisin; Laululle lähtiessä; Lähe, luonto, liikkeelle, rupeja runon tekoon; Läkkäm tästä laulamahan; Mieleni minun tekevi; Mistä virttä ottanemma?; Mitä laulan, kuta laulan; Mitä mietin, kun laulan; Mitä mietin virrekseni; Nyt mie lähen laulamaan*Ks. myös Kehoitus laulamaan ja Laulajan kerskaukset sekä seuraavat erillisaiheet: Aukaisen sanaisen arkun; Ei ole eestä laulajaa; Istun ilokivelle; Kehannenko, kelvannenko; Kuunnelkaa kunnon virttä; La laulan ison omena; La mie kaljun katusillain; La mie laulan lammin sorsa; La mie puhas puhelen - meren hiekka, mansikka; Laulan laatuja sanoja; Laulan laiha poika; Laulan laitettava; Laulan suruisen virren; Laulan langoissani; Laulelen lahoissa näissä; Lauloi ennen Lappalainen; Miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi; Minä laulan lammin lummen; Minä laulan uutta virttä; Mitä otan virrekseni - ison, emon; Näin ennen eukko, isä lauloi; Otan soiton orren päästä; Puhun puhas omena, laulan laukko valkiain; Tupa on täynnä tuppisuita; Tulkaa virteni tupahan*Tähän koottu aloitusaihelmia, joissa laulaja puhuu "yksilöllisesti" itsestään, viittaa aloittamiseen ja/tai pohtii aihetta mistä alkaisi laulaa. Yhdessä laulamisen aloitussäkeitä on pyritty kokoamaan >Kehoitus laulamaan -otsikkoon; erottelu ei ole aina mahdollista. Samoja säkeitä viljellään myös muissa erikseen esitetyissä (ks. myös) laulajan alkusanoissa.

    • Laulajan kerskauksia

      Hiidet hikoelevat, Jumalat lämpenevät laulusta; Jos ma laulaja olisin; Jos ma laululle rupean; Jos (Oho) laulaja olisin (kerskaus); Kuin me laululle lähemmä; Kun me laululle lähemme; Laulan karhut kankahille; Laulan, taidan - mie se laulan; Lähtee tästä lällykäst; Mie laulan, mie taidan; Myö ku lauluille lasemma; Nyt laulan virren, jota Jumala ei voi kuullaKs. myös Ei ilo ilolle tunnu; Ei ne laula kaikki lapset; Ei ole alottajaista; Ei ole virsissä voittajaa; Ennen metsä puita puuttuu; En väsy minä väkevä; Kaikki laulan katkismukset; Kultapyörätammi; Kyllä on miulla virtosia; Laulajan suuttuminen; Laulan ihmiset uneen - itkemään; Laulan laatuja sanoja; Laulan laulajat mokomat; Laulan meret mesiksi; Laulan merolle metsän; Laulan tähän taloon; Laulan yheksän yötä; Minä laulan liirittelen; Sitä mieheksi sanosin; Suussain on sanan sakara; Tuon ilon tullessani; Tupa on täynnä tuppisuita; Täss on vanha virrenseppäLaulajan kerskaukset alkavat usein säkein Jos ma laulaja olisin, Jos ma laululle rupean, Kun me laululle lähemme jne.; näitä käytetään paikoin myös laulajan aloitussäkeinä. Kerskaukset on pääosin sijoitettu omiin otsikoihinsa (ks. myös). Tässä luetellaan vain joidenkin haja-aiheiden numerot: laulustani hiidet hikoilevat (I) - ihmiset viheltelevät (I) - kivet rakoovat rannoilla (VII, vrt. Huoli: >Ukko ruski, taivas paukku huoliani; epiikka: >Väinämöisen laulu); laulan sorsat soille, lammit lattioille (I, VII) - karhut kankaille (XIII) - tytöt miehelään, ryssät rymäkköön (X) - sokeille silmät, kuuroille korvat (V3, XV) - kellot kenkiini (IV, ks. sananalaisrunot: >Ostan kellot kenkihini) - laulan linnat (III, ks. >Neitojen linna) - voitan viisi vuojalaista, kolme karjalaista (IV) - laulan virren, jota Jumala ei voi kuulla (III, XV); Lähtee tästä lällykästä (XIII 1794, V2 156, 281, V3 1055); laulelen niinkuin ori nostelee koipiaan (VI, I); olen uinut umpilammit (I).

    • Laulajan kolme kieltä

      Ks. myös Emännän kolme kieltäLaulajalla 3 kieltä: luinen, puinen, kivinen. Emännän kielten muunnelma.

    • Laulajan lopetussanoja

      Heitun leitun heitän pois; Herennenkö, heittänenkö; Jo nyt loppuivat loruni; Kyll on, kyll on, täys on; Laulajan lopettajaissanoja; Laulua lopettaessa; Olkoon sille, jääköön tälle; Pian piisaa on minusta; Pian piisaapi minusta; Tuostapa tuonne tie menisi; Täysi - tämän illaista iloa; Virsi loppu, kun lopetanKs. myös Ei loputen virttä lauleta; Vieläk laulan, vain on kyllä; Virren jatko; Virsikerä; Virsi loppui, tie sokeniTähän koottu yleisiä laulajan lopetussanatyyppejä Ks. myös -kentässä lueteltujen ohella: - Herennenkö, heittänenkö (herennemmä - hylätään)... paremmille laulajille - Ladun hiihin, latvan taitoin, oksat karsin, tien ojennin - tuostapa tuonen tie menisi... paremmille laulajille - Olkoon sille, jääköön tälle - huojunnalle ei sanoin puutunnalle .... paremmille laulajille - Ohto, ohto miun osaksi - jääköön otsa huomeneksi... paremmille laulajille - Kyll on kyll on täys on - täysi tästä päästä - teiksi, meiksi - tämän iltasen iloksi - annan akoille virret! (V 311, V3 351, 368-368a, VII2 1703) - jätän: paremmille laulajille - Sulen suuni, päätän pääni, lakkaan laulamasta - Heitun leitun heitän pois - hette lette heitän pois hetkamisen - Jo nyt loppu laulaminen - loruni - virsi - Herennenkö, heittänenkö - vai vasta alottanenko; virsi loppu, kun lopetin - saan toisen, kun alotan jne. Vrt. >Vieläk laulan, vai on kyllä - ym. erilaisia säkeitä, joissa yksinkertaisesti puhutaan lopettamisesta

    • Laulajan lopetussanoja*

      Heitun leitun heitän pois; Herennenkö, heittänenkö; Jo nyt loppuivat loruni; Kyll on, kyll on, täys on; Laulajan lopettajaissanoja; Laulua lopettaessa; Olkoon sille, jääköön tälle; Pian piisaa on minusta; Pian piisaapi minusta; Tuostapa tuonne tie menisi; Täysi - tämän illaista iloa; Virsi loppu, kun lopetan*Ks. myös Ei loputen virttä lauleta; Vieläk laulan, vain on kyllä; Virren jatko; Virsikerä; Virsi loppui, tie sokeni*Tähän koottu yleisiä laulajan lopetussanatyyppejä Ks. myös -kentässä lueteltujen ohella: - Herennenkö, heittänenkö (herennemmä - hylätään)... paremmille laulajille - Ladun hiihin, latvan taitoin, oksat karsin, tien ojennin - tuostapa tuonen tie menisi... paremmille laulajille - Olkoon sille, jääköön tälle - huojunnalle ei sanoin puutunnalle .... paremmille laulajille - Ohto, ohto miun osaksi - jääköön otsa huomeneksi... paremmille laulajille - Kyll on kyll on täys on - täysi tästä päästä - teiksi, meiksi - tämän iltasen iloksi - annan akoille virret! (V 311, V3 351, 368-368a, VII2 1703) - jätän: paremmille laulajille - Sulen suuni, päätän pääni, lakkaan laulamasta - Heitun leitun heitän pois - hette lette heitän pois hetkamisen - Jo nyt loppu laulaminen - loruni - virsi - Herennenkö, heittänenkö - vai vasta alottanenko; virsi loppu, kun lopetin - saan toisen, kun alotan jne. Vrt. >Vieläk laulan, vai on kyllä - ym. erilaisia säkeitä, joissa yksinkertaisesti puhutaan lopettamisesta

    • Laulajan palkka

      Ei kumaja kuiva kulkku; Ei kumaja voiton kurkku; En rahatta laula; En viinatta, oluetta laula; Häälaulajain palkka; Häälaulajan palkka; Juomalaulu; Kun ois viina virren päälle; Kun olutta tuotasihin; Laulaisin, jos vaan palkka pantaisihin; Laulajille rahaa; Palkka kun pantaisi, laulaisin; Suut en kullatta kuluta, kielt' en pieksä penningittä; Vielä mie vähäisen laulan, kun palkka; Viina virren tuopi; Viinalla soi soria ääniKs. myös Emo ei saanut laululla rahoja; Juoda tahtoo kuiva kurkku; Kiletoivirsi; Laulajan väki väsyy; Ääni - pieni, vieno, sortunut Laulajan palkkapyynnöt (rahan, omaisuuden, juoman ja ruoan vaatimuksia) esiintyvät pitolauluissa (hää-, talkoo-, praasniekkavirret) sekä lyyrisissä laulajan ketjuissa. §§§Johdantona usein aloitussäkeitä (Laulainsinpa, taitaisinpa) tai toteamus Laulajan laki kuluu, kuivaa; Nälkä meillä näin sanoo (VI 547, VII2 1522). Palkkapyyntöjen keskeisiä aiheita: §§§1) raha: en rahatta laula - talari joka sanalta - neljin riunoin neitosilta, alttinoin akoilta jne.; - saisin enemmän rahaa kuin herrat hevosillaan (V, XIII; etenkin VII-alueella kehtolauluissa, Vienassa joskus häärunoissa, ks. >Nousin tänä huomenessa; §§§2) omaisuus: mies miekkoineen, ori satuloineen (vrt. >Lohikäärme ja neito); hevonen, lehmä (III, praasniekkavirressä). §§§3) juoma, ruoka: olutta, viinaa (jos ei, vien virteni viluun... VI, VII; jos saan tuopin joisin, toisin möisin V 19, 63, 74); rasvaa, mesiä, piiraita (I-II, VI-VII); joskus formula: Ei kumaja kuiva kulkku, henki rasvaton heläjä (vrt. >Ääni - vieno, pieni, sortunut);. §§§4) Jokin muu: miiloi (II), lakki VII).

    • Laulajan palkka*

      Ei kumaja kuiva kulkku; Ei kumaja voiton kurkku; En rahatta laula; En viinatta, oluetta laula; Häälaulajain palkka; Häälaulajan palkka; Juomalaulu; Kun ois viina virren päälle; Kun olutta tuotasihin; Laulaisin, jos vaan palkka pantaisihin; Laulajille rahaa; Palkka kun pantaisi, laulaisin; Suut en kullatta kuluta, kielt' en pieksä penningittä; Vielä mie vähäisen laulan, kun palkka; Viina virren tuopi; Viinalla soi soria ääni*Ks. myös Emo ei saanut laululla rahoja; Juoda tahtoo kuiva kurkku; Kiletoivirsi; Laulajan väki väsyy; Ääni - pieni, vieno, sortunut *Laulajan palkkapyynnöt (rahan, omaisuuden, juoman ja ruoan vaatimuksia) esiintyvät pitolauluissa (hää-, talkoo-, praasniekkavirret) sekä lyyrisissä laulajan ketjuissa. §§§Johdantona usein aloitussäkeitä (Laulainsinpa, taitaisinpa) tai toteamus Laulajan laki kuluu, kuivaa; Nälkä meillä näin sanoo (VI 547, VII2 1522). Palkkapyyntöjen keskeisiä aiheita: §§§1) raha: en rahatta laula - talari joka sanalta - neljin riunoin neitosilta, alttinoin akoilta jne.; - saisin enemmän rahaa kuin herrat hevosillaan (V, XIII; etenkin VII-alueella kehtolauluissa, Vienassa joskus häärunoissa, ks. >Nousin tänä huomenessa; §§§2) omaisuus: mies miekkoineen, ori satuloineen (vrt. >Lohikäärme ja neito); hevonen, lehmä (III, praasniekkavirressä). §§§3) juoma, ruoka: olutta, viinaa (jos ei, vien virteni viluun... VI, VII; jos saan tuopin joisin, toisin möisin V 19, 63, 74); rasvaa, mesiä, piiraita (I-II, VI-VII); joskus formula: Ei kumaja kuiva kulkku, henki rasvaton heläjä (vrt. >Ääni - vieno, pieni, sortunut);. §§§4) Jokin muu: miiloi (II), lakki VII).

    • Laulajan suuttuminen

      Laulaja kun suuttuu meren sytytänLaulan kerskaus, jossa laulaja uhkaa suututtuaan tehdä erilaisia asioita, esim. sytyttää meren. Usein >Ihmeidentekijä -aiheessa.

    • Laulajan väki väsyy

      Kieli laulajan lahoo; Runon kulkku kuivahtaviKs. myös Laulajan palkkaLaulajan väsymisen ja/tai suun kuivumisen kuvaus: laulajan väki väsyy, sormet soittajan kuluu, suu puhujan pullistuu jne. Pohjoisessa (I, II, VII) kiinteä osa >Laulajan palkka-aiheita (ks. sitä, 26 tekstiä, ei poimittu tähän) . Etelässä (V, XIII) yhdistyy >En ole laulajan lajia-aiheeseen ja lopetussanoihin.

    • Laulajan väki väsyy*

      Kieli laulajan lahoo; Runon kulkku kuivahtavi*Ks. myös Laulajan palkka*Laulajan väsymisen ja/tai suun kuivumisen kuvaus: laulajan väki väsyy, sormet soittajan kuluu, suu puhujan pullistuu jne. Pohjoisessa (I, II, VII) kiinteä osa >Laulajan palkka-aiheita (ks. sitä, 26 tekstiä, ei poimittu tähän) . Etelässä (V, XIII) yhdistyy >En ole laulajan lajia-aiheeseen ja lopetussanoihin.

    • Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen lapset

      Laulakaamme lasta kaksi; Lauletaan lasta kaksiKs. myös Kehoitus laulamaan; vrt. Häärunot/Sulhasen ja morsiamen yhteensopivuus: Yhdenmuotoiset molemmat; Morsiamen itketys: Et ole emoni lapsiAloitussäkeitä: Laulakaamme lasta kaksi, pojat/tytöt kolme koitellaan yms. (samoja >Kehoitus laulamaan). Ydinaihe: Kuin yhen emosen tekemät, yhen varpusen valamat, yhen pyyn pesosta suamat. Lintumetaforat vaihtelevat: Yhen sorsan suorittamat; Yhen hanhen hautelemat jne. Joskus alkaa tai jatkuu toteamuksella, että sisaruus on laulun sisaruutta: Sisko oot siijuilt sanoilta, eukon laps oot lausehilt.

    • Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen lapset*

      Laulakaamme lasta kaksi; Lauletaan lasta kaksi*Ks. myös Kehoitus laulamaan; vrt. Häärunot/Sulhasen ja morsiamen yhteensopivuus: Yhdenmuotoiset molemmat; Morsiamen itketys: Et ole emoni lapsi*Aloitussäkeitä: Laulakaamme lasta kaksi, pojat/tytöt kolme koitellaan yms. (samoja >Kehoitus laulamaan). Ydinaihe: Kuin yhen emosen tekemät, yhen varpusen valamat, yhen pyyn pesosta suamat. Lintumetaforat vaihtelevat: Yhen sorsan suorittamat; Yhen hanhen hautelemat jne. Joskus alkaa tai jatkuu toteamuksella, että sisaruus on laulun sisaruutta: Sisko oot siijuilt sanoilta, eukon laps oot lausehilt.

    • Laulamaan luotu

      Ks. myös Sananlaskurunot: Lintu on luotu lentämähän; vrt. Laulanta runolla työnä; Luoja antanut laulun taidonYdinaihe luomisen toteamus: Miun laulaa tulloo, mie oon luotu laulamaan, heitetty heläjämään. Usein rinnastuksia: Käen kukkua tuleepi, käk on luotuu kukkumahan (V, XIII); Lintu on luotu lentämähän, huolellinen laulamahan (I, VII, ks. >Lintu on luotu lentämähän, kuvat sekoittuvat.

    • Laulamaan luotu*

      *Ks. myös Sananlaskurunot: Lintu on luotu lentämähän; vrt. Laulanta runolla työnä; Luoja antanut laulun taidon*Ydinaihe luomisen toteamus: Miun laulaa tulloo, mie oon luotu laulamaan, heitetty heläjämään. Usein rinnastuksia: Käen kukkua tuleepi, käk on luotuu kukkumahan (V, XIII); Lintu on luotu lentämähän, huolellinen laulamahan (I, VII, ks. >Lintu on luotu lentämähän, kuvat sekoittuvat.

    • Laulaminen ja sankarit

      Ks. myös Ei ilo ilolle tunnu; Runoreki; Täss on vanha virrenseppäLaulaminen (laulut, loitsut) yhdistetään joskus epiikan sankareihin. Väinämöiseen liittyviä teemoja on lueteltu Ks. myös-aiheissa. Tähän on koottu muut: Ahti, Kauko ja Veitikka lauloivat juomingeissa - opettivat minulle (XII); Vielä on sanoja vakassa Vipusen pojan, lippaassa Lemminkäisen (I4L 516); Lemminkäinen oli luottehikas (VII); Virsillä Vipunen kuoli, leikin lyöen Lemminkäinen (I3 - tämä myös Lemminkäisen surmassa).

    • Laulan ihmiset uneen - itkemään

      Laulun vaikutusLaulajan kerskauksia: runon minä vakuuttaa nukuttavansa (III, IV, XV) tai itkettävänsä (V, XIII) kuulijansa. Usein >Laulan yheksän yötä -aiheen yhteydessä.

    • Laulan iltani iloksi

      Ks. myös En tullut istumaan, vaan ihmisten iloksi; Kutsumattomana ei laulaja olisi tullutLaulaja sanoo laulavana ajan kuluksi, iltansa iloksi, itselleen tai muille (lapsille, Helsingin herroille) iloksi.

    • Laulan laatuja sanoja

      Ks. myös Puhun puhas omena, laulan laukki valkiainLaulajan alkusanoja: La mie laulan laatu tyttö (poika), laulan laatuja sanoja - Jumalan opassakkia, Luojan suuren neuvokkia. Jatkona usein sananlaskuruno >Jumalalla onnen ohjat.

    • Laulan laiha poika

      Kun ei muut lihavat laula, niin mie laulan laskettelen; Laihan laulella tulee, laiha luotu laulamaan; La mie laulan laiha poika, Laiha on luotu laulamaan; Lauhan laihasta posestaVrt. Laiska on luotu laulamaan; Laulamaan luotuYdinaihe: Laulan laiha (vähäverinen, kuiva) poika,(piika, lintu), kun ei lihavat laula. Jatkona usein perusteluja: laihan laulella tulee; laiha on luotu laulamaan. V3 288, 293 ja V2 182 jatkavat: Soriat suutaan ei kuluta, mutta mie en huoli huulistain jne. Vrt. Larin Parasken kiistalaulu: on muillakin kieli mukana - mie en huoli huulistain, suutain sureksi V3 1052).

    • Laulan laiha poika*

      Kun ei muut lihavat laula, niin mie laulan laskettelen; Laihan laulella tulee, laiha luotu laulamaan; La mie laulan laiha poika, Laiha on luotu laulamaan; Lauhan laihasta posesta*Vrt. Laiska on luotu laulamaan; Laulamaan luotu*Ydinaihe: Laulan laiha (vähäverinen, kuiva) poika,(piika, lintu), kun ei lihavat laula. Jatkona usein perusteluja: laihan laulella tulee; laiha on luotu laulamaan. V3 288, 293 ja V2 182 jatkavat: Soriat suutaan ei kuluta, mutta mie en huoli huulistain jne. Vrt. Larin Parasken kiistalaulu: on muillakin kieli mukana - mie en huoli huulistain, suutain sureksi V3 1052).

    • Laulan laitettava

      Aina laulan laitettava; La laulan laiteltava; La mie laulan laitettava; Las mie laulan laitettavaKs. myös Laulan laiha poikaLaulajan alkusanoja, joihin sisältyy laulajan sananalaisuus (laitettava, vihattava, pantava; laitto, verto, polku; hyvien hylky jne) ja joiden yhteydessä useimmiten sananalaisaiheita ja -säkeitä (virsiäni verrataan, soimataan). Säkeet limittyvät joskus >Laulan laiha poika -säkeisiin. Jatkeita: Viiellekin viha tulee, kuuellekin kurkku leikko (III 115, 3627); En oo syötävä soria enkä purtava punanen (XIII 1552).

    • Laulan laitettava*

      Aina laulan laitettava; La laulan laiteltava; La mie laulan laitettava; Las mie laulan laitettava*Ks. myös Laulan laiha poika*Laulajan alkusanoja, joihin sisältyy laulajan sananalaisuus (laitettava, vihattava, pantava; laitto, verto, polku; hyvien hylky jne) ja joiden yhteydessä useimmiten sananalaisaiheita ja -säkeitä (virsiäni verrataan, soimataan). Säkeet limittyvät joskus >Laulan laiha poika -säkeisiin. Jatkeita: Viiellekin viha tulee, kuuellekin kurkku leikko (III 115, 3627); En oo syötävä soria enkä purtava punanen (XIII 1552).

    • Laulan langoissani

      Laulan suvulleni suuren virrenLaulajan alkusanoja sukulaisuuspainotuksin: La mie laulan langoilleni/ Mie vaa laulan langoissain. Jatkoja: Laulat sie sit lanko miulle / Vaikkei lanko miulle laula; En mie Lapissa/Virossa laula (ks. >Laulaisin omilla mailla).

    • Laulan laukun viilekkeitä

      Laulan lankoni hevosta; Laulan ma helon keloja; Minä laulan laukun suitaKs. myös Laulajan alkusanoja; Minä laulan uutta virttä; Mitä otan virrekseni - ison, emonLaulajan alkusanoja, jotka sisältävät viitteitä laulun sisältöön: laulan lankoni hevosta, joka on jäätynyt jäälle, uponnut avantoon (I, VII); laulan lankoni hyvyyttä (VII); laulan laukun viillekkeitä, naisten nahkapallukoita (VII), laukun suita, järven päitä (X). >Laulajan alkusanoissa on monia vastaavia, joissa ilmaistaan esim. kertovan runon sisältö (laulan Väinämöistä I1 10, I3 1310; ruotaista rojua, kannelta kalaneväistä I3 1295; oluesta I3 1336; lampaista IV 684, I3 1338..)

    • Laulan laulajan jälestä, ellen osaa

      Jos en laulaa osanne, laulan laulajan jälestäKs. myös Tanssilaulut: Tallat tanssii kengissäniKaksi toisiinsa kytkeytyvää mielikuvaa: 1) Jos en osaa itse laulaa tai tanssia, laulan, tanssin laulajan, tanssijan jälestä; 2) jos en itse laula, tanssi - lakkini laula, lääpän huopa huutaa, kengän tallat tanssivat!

    • Laulan laulajat mokomat

      Laulaisin sinut siaksi; Paan suohon sillakseniKs. myös Kelläys; Pidän hyvät hylkynäni; Soisi miun kyläiset naisetLaulajan kerskaus, laulutaistelun idea, erilaisia ilmauksia. Aloitus esim: Mies oon minä, mies oot sinä (VI 348). Uhkaus voi kohdistua "mokomiin" laulajiin tai sinuun:: laulan suohon sillakseni ettei kauhtanani kastuisi (III); laulan siaksi; suohon portaaksi/sammaliksi/sittumaan, sittatiinuun; sudet suuhun sittumaan, korpit suuhun koinamaan; metsään makaamaan, suden suuhun; kurkkuun kuusen, kurikan; otan orilta torven, kastan kauran ruumenissa, sillä lahjon laulajia jne. §§§Maahan sortamisen ja ylikävelemisen ajatus samantyyppisin säkein myös >Pidän hyvät hylkynäni- ja >Soisi miun kyläiset naiset runoissa.

    • Laulan laulajat mokomat*

      Laulaisin sinut siaksi; Paan suohon sillakseni*Ks. myös Kelläys; Pidän hyvät hylkynäni; Soisi miun kyläiset naiset*Laulajan kerskaus, laulutaistelun idea, erilaisia ilmauksia. Aloitus esim: Mies oon minä, mies oot sinä (VI 348). Uhkaus voi kohdistua "mokomiin" laulajiin tai sinuun:: laulan suohon sillakseni ettei kauhtanani kastuisi (III); laulan siaksi; suohon portaaksi/sammaliksi/sittumaan, sittatiinuun; sudet suuhun sittumaan, korpit suuhun koinamaan; metsään makaamaan, suden suuhun; kurkkuun kuusen, kurikan; otan orilta torven, kastan kauran ruumenissa, sillä lahjon laulajia jne. §§§Maahan sortamisen ja ylikävelemisen ajatus samantyyppisin säkein myös >Pidän hyvät hylkynäni- ja >Soisi miun kyläiset naiset runoissa.

    • Laulan liki kotia

      Kun kuulisi emoin; La laulan liki kylää; La laulan liki lakea; Laulaisin liki kotia; Laulelen liki kotia; Ks. myös Emäntäni - kuin nälkäni näkisit; Kuka kodissa uotteleeYdinaihe: laulan liki kotia, kylää, että emoni kuulisi, tuntisi, menisi kellariin hakemaan ruokaa, odottaisi ruoan kanssa. Ruokien kuvaus paisuu joskus laajaksi. Joskus vanhemmat kuolleet: ettei kuuluis maammolleni maanrakkoon... (VII2 1725, IV 1667, 1669, 7988). Kytkeytyy myös orpoaihelmiin (>Etähällä on emoni) ja äidin ylistyksiin (>Kuka kodissa uottelee, >Oma emo), joiden kanssa yhteistä säeainesta.

    • Laulan liki kotia*

      Kun kuulisi emoin; La laulan liki kylää; La laulan liki lakea; Laulaisin liki kotia; Laulelen liki kotia; *Ks. myös Emäntäni - kuin nälkäni näkisit; Kuka kodissa uottelee*Ydinaihe: laulan liki kotia, kylää, että emoni kuulisi, tuntisi, menisi kellariin hakemaan ruokaa, odottaisi ruoan kanssa. Ruokien kuvaus paisuu joskus laajaksi. Joskus vanhemmat kuolleet: ettei kuuluis maammolleni maanrakkoon... (VII2 1725, IV 1667, 1669, 7988). Kytkeytyy myös orpoaihelmiin (>Etähällä on emoni) ja äidin ylistyksiin (>Kuka kodissa uottelee, >Oma emo), joiden kanssa yhteistä säeainesta.

    • Laulan meret mesiksi

      Laulaisin meret mesiksi; Laulamme meret mesiksi; Meret laulan mesiksiKs. myös Ihmemaa (ruoka-aihelmat)Laulajan kerskaus, ydinaiheena merimaiseman muuttaminen laulaen ruoka-aineksiksi: meret mesiksi, hiekat herneiksi, somerot suolaksi, kalliot kaloiksi jne. Jatkosäkeinä joskus myös esinemielikuvia: meren tyrskyt tyynyiksi, vaahdot vaipoiksi; meren kaislat kaupungiksi, kangaspuiksi; meren hiekat helmiksi, somerot sormuksiksi, liivat linttilöiksi. §§§Pohjoisempana (V3, XIII, VI, IX-XI) esiintyy myös sisämaan maisema (vuoret voiksi, kalliot sianlihaksi, mäet mammikattiloiksi) joko meri-aiheeseen sekoittuneena tai yksin. Joskus lauletaan myös rauniot rahoiksi (ks. myös >Kun ois rauniot rahoina).

    • Laulan meret mesiksi*

      Laulaisin meret mesiksi; Laulamme meret mesiksi; Meret laulan mesiksi*Ks. myös Ihmemaa (ruoka-aihelmat)*Laulajan kerskaus, ydinaiheena merimaiseman muuttaminen laulaen ruoka-aineksiksi: meret mesiksi, hiekat herneiksi, somerot suolaksi, kalliot kaloiksi jne. Jatkosäkeinä joskus myös esinemielikuvia: meren tyrskyt tyynyiksi, vaahdot vaipoiksi; meren kaislat kaupungiksi, kangaspuiksi; meren hiekat helmiksi, somerot sormuksiksi, liivat linttilöiksi. §§§Pohjoisempana (V3, XIII, VI, IX-XI) esiintyy myös sisämaan maisema (vuoret voiksi, kalliot sianlihaksi, mäet mammikattiloiksi) joko meri-aiheeseen sekoittuneena tai yksin. Joskus lauletaan myös rauniot rahoiksi (ks. myös >Kun ois rauniot rahoina).

    • Laulan merolle metsän

      Laulan merolle metsän ja kolme linnaaKs. myös Laulan meret mesiksiKeski-inkeriläinen kaulajan kerskaus, yleensä >Leinon lesken runon johdantona. Sekoittuu joskus >Laulan meret mesiksi -aiheeseen (*).

    • Laulan merolle metsän*

      Laulan merolle metsän ja kolme linnaa*Ks. myös Laulan meret mesiksi*Keski-inkeriläinen kaulajan kerskaus, yleensä >Leinon lesken runon johdantona. Sekoittuu joskus >Laulan meret mesiksi -aiheeseen (*).

    • Laulan mielellä hyvällä

      Ks. myös En ilolla laulaOma yhdistelmä: en ilolla laula, en surulla - laulan mielellä hyvällä.

    • Laulan miesten mieltä myöten

      Laulan niin että sulhasen sydän syttyyKs. myös Tanssi: Tanssi nuoren miehen mieltä myöten; Nuoret: Nuoren miehen mieli tekeeLaulan miehen mieltä myöten, sulhasen sydäntä myöten - nuoren miehen mieli tekee, sulhasen sydän syttyy; Paraske: ettei se murra miehen mieltä eikä syytele sydäntä!

    • Laulan suruisen virren

      Laulajan surutKs. myös En ilolla laula; Laulajan alkusanoja;Laulaja ilmoittaa alkusanoissaan laulavansa nimenomaan surullisen virren. Jatkona voi olla >Sotamiehenottoruno tai huoliaiheita.

    • Laulan virren viisahasti - en loukkaa

      Laulan virren viisahastiYdinaihe: laulan niin, etten kellää ketään, ettei kenenkään mieli murru. Paraske käyttää tässä aihelmaa >Laulan miehen mieltä myöten (mik ei murra miehen mieltä).

    • Laulan yheksän yötä

      Kun me laululle lähemme, laulan yheksän yötäLaulajan kerskauksia: runon minä vakuuttaa laulavansa yhdeksän yötä (kolme yötä, suutkin, viikot, päivät) yhteen menoon yhden vyön vyötännällä, yhden paian panolla jne. (siis riisuutumatta ja pukematta), yhden vatsan väellä, illan syönnöksellä jne. (siis syömättä).

    • Laulan yheksän yötä*

      Kun me laululle lähemme, laulan yheksän yötä**Laulajan kerskauksia: runon minä vakuuttaa laulavansa yhdeksän yötä (kolme yötä, suutkin, viikot, päivät) yhteen menoon yhden vyön vyötännällä, yhden paian panolla jne. (siis riisuutumatta ja pukematta), yhden vatsan väellä, illan syönnöksellä jne. (siis syömättä).

    • Laulanta runolla työnä - kukunta käellä

      Vrt. Laulamaan luotuSananlaskunomainen toteamus, joskus kasvaa laajemmaksi: laulajan työ on laulaa, käen kukkua, Sinettären painaa, Kankahattaren luoda.

    • Laulanta runolla työnä - kukunta käellä*

      *Vrt. Laulamaan luotu*Sananlaskunomainen toteamus, joskus kasvaa laajemmaksi: laulajan työ on laulaa, käen kukkua, Sinettären painaa, Kankahattaren luoda.

    • Laulavat Lapinkin lapset

      Laulaa ne Lapinki lapset: Laulajan virsi; Rutja - NuijaLaulavat Lapinkin lapset nokisilta nuotioilta, veden juotuaan, petran lihan syötyään - miksi en minä, me, meidän lapset laulaisi oluen juotua, rukiisen syötyä? Runsaasti varioivia säkeitä. Alussa paikoin puhuttelu Laulakaa meiän lapset (ks. >Kehotus laulamaan) tai kysymys: >Miksei laula meiän lapset. XIII 10577: Tuutulaulu.

    • Laulavat Lapinkin lapset*

      Laulaa ne Lapinki lapset: Laulajan virsi; Rutja - Nuija**Laulavat Lapinkin lapset nokisilta nuotioilta, veden juotuaan, petran lihan syötyään - miksi en minä, me, meidän lapset laulaisi oluen juotua, rukiisen syötyä? Runsaasti varioivia säkeitä. Alussa paikoin puhuttelu Laulakaa meiän lapset (ks. >Kehotus laulamaan) tai kysymys: >Miksei laula meiän lapset. XIII 10577: Tuutulaulu.

    • Laulelen lahoissa näissä

      Ks. myös Ken laulaa, kun katoomme; Laulaisin omilla maillaLaulajan alkusanoja, joissa laulaja ilmoittaa laulavansa näissä "lahoissa" ja "kehikoissa" (viittauksia laulutupaan?). Ks. >Ken laulaa, kun katoomme (VII): samaa säeainesta.

    • Laulella pojan tulee

      Laulajan alkusanoja: Laulella tytön, pojan tulee - jos ei muuloin niin kesällä, talvella tuvassa, keväällä.

    • Lauloi ennen Lappalainen

      Lapin laulu; Toisin ennen lauloi LappiKs. myös Laulajan alkusanoja; Laulavat Lapinkin lapsetJohdantona usein >Laulajan alkusanoja (Kuta laulamme lajia; Laulan Lapin latua). Ydinaihe: laulan Mitä ennen Lappi lauloi / Lauloi ennen lappalainen, vanha vihki vieretteli (kotapoika poimetteli jne), poron poikimasijoilla, Lapin lastutanterill. Joskus jatkuu kuvauksella lappalaisen laulusta, esim.: Vene on tehty vettä varten. §§§VI1 512 on aiheen pohjalta sepitetty, "Lapin laulun" tulisuutta kuvaava runo.

    • Lauloin ennen lapsempana

      Ennen lauloin; Lauloin ennen, taisin ennen; Lauloin minä lapsempanaYdinaihe, lapsena laulaminen, ilmaistaan kahdenlaisena, toisiinsa paikoin sekoittuvana formulana: 1) Lauloin ennen lapsempana, pieksin kieltä pienempänä (jatkuu usein En rahatta laula-aiheella, ks. >Laulajan palkka), 2) Lauloin ennen, taisin ennen, muulloin muitakin opetin (V, IX, XIII; jatkuu usein erilaisilla nyt en enää laula-säkeillä (esim. >Jo on laulut lauenneet). Paraske jatkaa: silloin huusin hupeluuttain, nyt huolissain.

    • Lauloin ennen lapsempana*

      Ennen lauloin; Lauloin ennen, taisin ennen; Lauloin minä lapsempana**Ydinaihe, lapsena laulaminen, ilmaistaan kahdenlaisena, toisiinsa paikoin sekoittuvana formulana: 1) Lauloin ennen lapsempana, pieksin kieltä pienempänä (jatkuu usein En rahatta laula-aiheella, ks. >Laulajan palkka), 2) Lauloin ennen, taisin ennen, muulloin muitakin opetin (V, IX, XIII; jatkuu usein erilaisilla nyt en enää laula-säkeillä (esim. >Jo on laulut lauenneet). Paraske jatkaa: silloin huusin hupeluuttain, nyt huolissain.

    • Lauloin Moskovan molemmin puolin

      Kerskauksenomainen jakso: jos nyt sen sikälis, täkälis lauloin: Moskovan molemmin puolin, kahen puolen Kaprioo (Kaavania, Kahvenitsan ym.). SKVR:ssä laitettu laulajan lopetussanoihin.

    • Lauloin paimenessa

      Vrt. Näin ennen eukko, iso lauloi; Tuutiellessaan emo lauloiFormula-aloitus: Näin lauloin/sanoin/toivoin paimenessa, salon sisässä, kannon päässä -aihelma on yleensä johdantona tyttöiän muisteluun: lauloin etten mene leskelle, että ei ole tällä rannalla sitä miestä jonka sormukset sopisi jne. Voi olla minä-, hän- tai sinä(häärunot)-muodossa, joskus sekoittuu emon laulamiseen (>Näin ennen eukko, iso lauloi). Aloituksena esim. aiheissa >Lempo leskelle menevi; >Ei ole sulhasta kenen sormukset sopisi; Häärunot: >Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle; >Sen sait, mitä halajit.

    • Lemmenlehti laulajalle, kullanlehti kuulijalle

      Laulajan lopetusformula häärunoissa.

    • Lintu lauloi, lehti liekkui

      Käki kukkui, maa kumaji, lintu lauloi lehto liekku; Lintu lauloi, lehto liekkuiKs. myös Soi metsä, kumaja korpi; Paimenlaulut: Lehmät käyvät, kellot soivatYdinsäkeet: Lintu laulo, lehti liikku, käki kukku, maa kumaji. Länsi-Inkerissä yleensä vain säepari >Käeltä poiminut laulut -runossa, vain III 2957 laajempi; VI: kehtolaulussa; Kannaksen piirissä pikkuruno, jatkona vaihtelevia, usein käki-aiheisia säkeitä. >Soi metsä, kumaja korpi idealtaan samantyyppinen, paikoin samoja säkeitäkin käyttävä luonnon ja ihmisen dialogi.

    • Lintu lauloi, lehti liekkui*

      Käki kukkui, maa kumaji, lintu lauloi lehto liekku; Lintu lauloi, lehto liekkui*Ks. myös Soi metsä, kumaja korpi; Paimenlaulut: Lehmät käyvät, kellot soivat*Ydinsäkeet: Lintu laulo, lehti liikku, käki kukku, maa kumaji. Länsi-Inkerissä yleensä vain säepari >Käeltä poiminut laulut -runossa, vain III 2957 laajempi; VI: kehtolaulussa; Kannaksen piirissä pikkuruno, jatkona vaihtelevia, usein käki-aiheisia säkeitä. >Soi metsä, kumaja korpi idealtaan samantyyppinen, paikoin samoja säkeitäkin käyttävä luonnon ja ihmisen dialogi.

    • Luoja antanut laulun taidon

      Vrt. Laulamaan luotuLaulajan alkusanojen yhteydessä omatekoinen (kirjallinen?) aihe: Luoja on antanut koulun käyneille tiedot, tähtien ja avaruuden ymmärryksen. Vienalainen teksti (I)eri tyyppiä: Jumala loi minut sanans saattajaksi, virrtten veisaajaksi, runonlauluin laskiaksi.

    • Luonto laulamaan tekisi

      >Laulajan palkka -aiheen kehykseksi sepitetty: Luonto laulamaan tekisi, runoille minun ruveta, vaan on eissä estehitä. Kuvauksia esteistä: Lauleleisin, liirittäisin, kun ois mulla niinkuin muilla isän pellolla asunto (ks. >Kun ois mulla perintöpelto) jne.

    • Löysin kukkaron kujalta

      Löysin kukkaron kujassaKs. myös Aukaisen sanaisen arkun; Laulajan alkusanoja; Nimilorut: LiisaLaulajan alkusana-aihelma: Löysin kujalta, tallin lattialta kukkaron, sen sisältä "surmavirret", "liiat kummat", "tavarat", "tarinat". Monissa yhteyksissä käytetty loruformula,Pohjois-Karjalassa yhdistyy laulajan sanoihin. Tähän koottu myös muita esiintymiä (kukkarosta löytyy kolme penniä, viisi ruplaa / viisi vitun niskaluuta.

    • Meidän ja teidän lasten laulu

      Vrt. Laulavat Lapinki lapsetOmaperäinen muunnelma, johdantoaihe: Meill on hoaatta havuloist (vrt. Häärunot/Sulhasen pilkka: Sulhanen koditon). Jatkossa todetaan että meidän lapset laulaat vaikka palelevat havumajoissa, mutta teidän lapset eivät laula, vaikka saavat olla lämpimässä.

    • Menen metsähän kesällä - sieltä virret

      Kenen kulta (kukka) kukkuu; Käeltä ja sisavalta poiminut laulut; Käeltä kieli; Käeltä poiminut laulutKs. myös Menen metsähän kesällä; NAISTENLAULUT: Menin kukkana kujalle; NUORET: Kenen neito, kenen morsianKertomus laulun opista: menin metsään (ks. myös >Menin metsään kesällä) - kuulin käkösen, sisavaisen laulavan - kuuntelin: kumman kieli kerkeämpi? käen, sisavan - poimin sanat pollehein (esiliinaan); sama säesarja myös >Runoreki - menin kukkana/käkenä kujaan (ks. myös >Ison kotona - toiselassa; >Kenen kukka, kenen neito) - aloin kukkua käkenä - kylän naiset ym. kysyvät: kenen kukka/käki kujalla (ks. myös >Kenen kukka, kenen neito; >Kirkkoon kukaksi). Kaikissa teksteissä ei kaikkia aihelmia. §§§Yhdistyy useimmiten >En ole opissa ollut -aiheeseen, perusteluna: linnut opettivat orjuudessa kulkiessani.

    • Menen metsähän kesällä - sieltä virret*

      Kenen kulta (kukka) kukkuu; Käeltä ja sisavalta poiminut laulut; Käeltä kieli; Käeltä poiminut laulut*Ks. myös Menen metsähän kesällä; NAISTENLAULUT: Menin kukkana kujalle; NUORET: Kenen neito, kenen morsian*Kertomus laulun opista: menin metsään (ks. myös >Menin metsään kesällä) - kuulin käkösen, sisavaisen laulavan - kuuntelin: kumman kieli kerkeämpi? käen, sisavan - poimin sanat pollehein (esiliinaan); sama säesarja myös >Runoreki - menin kukkana/käkenä kujaan (ks. myös >Ison kotona - toiselassa; >Kenen kukka, kenen neito) - aloin kukkua käkenä - kylän naiset ym. kysyvät: kenen kukka/käki kujalla (ks. myös >Kenen kukka, kenen neito; >Kirkkoon kukaksi). Kaikissa teksteissä ei kaikkia aihelmia. §§§Yhdistyy useimmiten >En ole opissa ollut -aiheeseen, perusteluna: linnut opettivat orjuudessa kulkiessani.

    • Mies laulo, järisi parta

      Ks. myös epiikka: Väinämöisen lauluKuulin näin laulettavan: suu liikkui, järisi parta, vaan ei leuat lonkaelleet jne. Samoja säkeitä epiikassa Väinämöisen laulun laulun kuvauksissa.

    • Miesten soitto, naisten laulu

      Ks. myös Kehannenko, kelvannenko; sananlaskurunot: Musta valkean varaksi, lyhyt pitkän puoliskoksiKysymys ja vastaus: sopineeko, syntyneekö miesten soitto, naisten laulu, piikojen ilonpiäntä? Vrt. samaa alkuformulaa >Kehannenko, kelvannenko -aiheessa ja sananlaskurunossa, joka onkin tekstien jatkeena.

    • Mihin viipyi virrenseppä

      Virrenseppää, laulajaa, kysellään: Mihins viipy virren seppä, urkumestari unehtu - kuin ei jouvu laulamaan / kuin ei kaala katsomaan; Jokos laulaja lakaht, ulkomestar unehtu, joko viipy virrenseppä, laulumaastar makasi. Ratkaisuna voi laulajaminä itse: Tokha toine löyvvettii - täss' on uusi urkuherra, laulumestari lavia! (ks. >Täss on vanha virrenseppä).

    • Miksei laula meijän lapset

      Miks ei laula meiän lapsetVrt. Miksei soi soriat soitotKysymyssäkeitä aiheissa >Laulavat Lapinkin lapset (V-VI, XIII), >Miks on meiän maat matalat ja >Sotamiehenotto (III-IV). Jatkoaiheet Inkerissä usein laulamatta olemisen perusteluja.

    • Miksei soi soriat soitot

      Vrt. Miksei laula meiän lapset; Ääni - pieni, vieno, sortunutKysytään, mikseivät soitot/vioonit soi - ovatko soittajat/vioonit solassa, viileässä? Tanssisävelmästä: "Maaliman kaakunassii".

    • Miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi

      Keväinen luonto kehoittaa laulamaanKs. myös Laulajan alkusanoja; vrt. SuvivirsiMari Kemiläisen (sepittämiä?) laulajan alkusanoja, joissa luonnon ylistystä: ihana kevät, metsä silkkimanttelissa, käet, rastaat laulavat - miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi (1554); kiurut ja pääskyset laulavat lapsille - miksi en minäkin laula Luojan kunniaksi suloisen suven tultua (1744); laulan puissa, maissa, Luojan laksoissa, missä linnut eivät laula (1890).

    • Miksi istumme ilotta - hyviäkö oottelemme?

      Inkeriläinen retorinen kysymys muille tai itselle laulua odotettaessa: Mitä kulloit kuuntelemme - vai myö muita oottelemme, hyviä rukoelemme, parahia palvelemme? - Jummala rukoeltava, paras Luoja palveltava (III 1488); Mitä istutte ilota, mitä kauvan katseletto, vain työ vanhoja vahitto, etsittö elänehiä, vain tuo suutanno suvitto, piätännö paranteletto (+ >Emo antoi äänen IV). Lauluaiheissa sekä tyttöjen laulussa >Mitä me tytöt suremme.

    • Minut on virret vimmanneet

      Parisäkeinen toteamus - Minut on virret vimmanneet, sanat saaneet vollii. Kehystyy selittävin lauluaihein, esim. >Ei minun laulella pitäisi.

    • Minä laulan laiturilla

      Laulan laiturilla, vesikivellä, mihin aallot käyvät laulaessani. Loitsuteksti: Laulan virren viian päässä, kaksi korven kainalossa, mielytän metsän emännän.... Vrt. muita laulupaikkoja: >Laulan liki kotia; >Laulelen lahoissa näissä.

    • Minä laulan lammin lummen

      Mie se laulan lammin lummen; Minä laulan lammen lummin; Minä laulan lammin lumpeen (lummin); Minä laulan lummen lammen; Minä laulan lummin, lamminLaulajan alkusanoja, jotka voivat viitata aiheeseen (Minä laulan lammin lummin, meren lummin luikuttelen, meren kaislan kaikuttelen) tai laulavaan minään (Minä laulan lammin lumme, meren kaisla kalkuttelen). Joskus sisällytettyjä pikkujatkoja: Rannalla rapakivellä; Pyyn suusta, käen nenästä. Säkeet kiinnittyvät yleisimmin kehtolauluihin ja Savo-Karjalassa (VI-VII) >Kultapyörätammi-runoon.

    • Minä laulan lammin lummen*

      Mie se laulan lammin lummen; Minä laulan lammen lummin; Minä laulan lammin lumpeen (lummin); Minä laulan lummen lammen; Minä laulan lummin, lammin**Laulajan alkusanoja, jotka voivat viitata aiheeseen (Minä laulan lammin lummin, meren lummin luikuttelen, meren kaislan kaikuttelen) tai laulavaan minään (Minä laulan lammin lumme, meren kaisla kalkuttelen). Joskus sisällytettyjä pikkujatkoja: Rannalla rapakivellä; Pyyn suusta, käen nenästä. Säkeet kiinnittyvät yleisimmin kehtolauluihin ja Savo-Karjalassa (VI-VII) >Kultapyörätammi-runoon.

    • Minä laulan liirittelen

      La laulan suusta kuin sulan nenästä; La mie laulan liirittelen l. lallittelen; Laulan suusta kuin; Minä laulan liirattelen; Minä laulan liruttelen; Niin puran puhetta kuin punakerää; Vielä laulan liirittelenLaulajan kerskauksien ja aloitussanojen yhdistelmiä, joissa laulamisen sujuvaisuutta kuvataan vaihtelevin ilmaisuin: "laulan liirittelen", "vierettelen" kuin vesi tai joki, "suusta kuin sulannenästä, päästä kuin päivänkakkarasta"; laulaja virittää virttä kuin verkkoa veteen, purkaa sitä kuin punakerää (V, XIII; vrt.>Virsikerä). Harvinaisempia kehitelmiä: laulan kuin petran perseestä (VII 1524), kirkon kellosta (VII 1900), tupesta (V2 163, V3 251, 329), lasin sisästä (V2 269), kannun suusta (V3 251), lintujen tavalla (VII 1667, 3541, V2 138). Alkusanojen "Minä laulan liirittelen" yms. jälkeen useimmiten sulkakynä-aihelma, mutta aihelmat voivat esiintyä myös erikseen tai erilaisissa yhdistelmissä.

    • Minä laulan pitkän virren

      La mie laulan pitkän virren; Laulan pitkän virren; Minä laulan kaksi virttä; Virsi on pitkäksi venynyt; Yhtä virttä yönkin laulanKs. myös Kyllä on miulla virtosiaErilaisia runon pituutta luonnehtivia laulajan kerskauksia: Minä laulan pitkän virren, pitemmän kuin seinän hirren (vrt. >Kyllä on miulla virtosia - kuin seinän hirtosia); Yhä laulan yhtä virttä, kauan kaksii sanoja (VII 1723); Yhtä virttä yönki laulan, kaiken ilmosen ikäni (VII 1724); Virsi on pitkäksi venynyt, laulu loppumattomaksi (VII 1722-22a).

    • Minä laulan pitkän virren*

      La mie laulan pitkän virren; Laulan pitkän virren; Minä laulan kaksi virttä; Virsi on pitkäksi venynyt; Yhtä virttä yönkin laulan*Ks. myös Kyllä on miulla virtosia*Erilaisia runon pituutta luonnehtivia laulajan kerskauksia: Minä laulan pitkän virren, pitemmän kuin seinän hirren (vrt. >Kyllä on miulla virtosia - kuin seinän hirtosia); Yhä laulan yhtä virttä, kauan kaksii sanoja (VII 1723); Yhtä virttä yönki laulan, kaiken ilmosen ikäni (VII 1724); Virsi on pitkäksi venynyt, laulu loppumattomaksi (VII 1722-22a).

    • Minä laulan uutta virttä

      La mie laulan uutta virttä;Ks. myös Kyllä on miulla virtosiaXIII3 8704

    • Mistä (missä) laulaja oppinut laulunsa

      Ydinaihe: emoni ja isäni eivät olleet laulajia - miksi tuli minusta laulaja? Kävin monissa häissä (äiti vei häihin) - siellä join laulajan kiposta. V: annettu ylhäältä!

    • Mitä laulat lappahuuli

      Vanha vaiti laulamastaLaulutaistelun ideaa: Mitä laulat lappahuuli, sittakärpänen siriset; viikon olit virtsaveessä; anna minun paremman laulaa, tukevamman tuisutella. Jatkona usein >Laulan laulajat mokomat. Kerran otsikko "Raippalaulu" (1071).

    • Mitä otan virrekseni - ison, emon

      Emo ei sanoiksi jouaKs. myös Laulajan alkusanojaJohdantona alkusanasäkeitä (Mitä laulan, kuta laulan, mitä otan virrekseni jne. tai Mistä virret ottanemma, kusta saanemma sanoja jne.). Ydinaihe omaissarja: otanko isän, äidin, siskon, veljen? Usein jatkona selitys: kukaan ei jouda - isä on elättäjäni, äiti on imettäjäni, sisar on sivelijäni, veli on vetelijäni. Äidin kuvausta voidaan paisuttaa äidin ylistysaiheilla. Muunnelmia: otanko miehen /ihanan itseni (IV).

    • Mitä otan virrekseni - ison, emon*

      Emo ei sanoiksi joua*Ks. myös Laulajan alkusanoja*Johdantona alkusanasäkeitä (Mitä laulan, kuta laulan, mitä otan virrekseni jne. tai Mistä virret ottanemma, kusta saanemma sanoja jne.). Ydinaihe omaissarja: otanko isän, äidin, siskon, veljen? Usein jatkona selitys: kukaan ei jouda - isä on elättäjäni, äiti on imettäjäni, sisar on sivelijäni, veli on vetelijäni. Äidin kuvausta voidaan paisuttaa äidin ylistysaiheilla. Muunnelmia: otanko miehen /ihanan itseni (IV).

    • Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele

      Mitä huolin - ei nato napise; Mitä sitte, hos mie laulan - ei kyty kysele; Mitäs tuosta, jos laulan - ei kyty kysele;Ks. myös Silloin laulan, konsa joudanYdinaihe: Mitä tuosta/huolin jos laulan - ei minnuu kyty kysele, nato naisille sanele (anoppi kirroo jne.) - kun kuulen kydyn (nadon, anopin jne.) kysyvän, sulen suuni laulamasta, itseni iloitsemasta (kätken leikistä käteni, jalat taiten tantsimasta). Loppu-uhkauksen sijalla voi olla muitakin uhma-aiheita (>Kun kuulen sanottavaksi, >Ostan kellot kenkihini).

    • Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele*

      Mitä huolin - ei nato napise; Mitä sitte, hos mie laulan - ei kyty kysele; Mitäs tuosta, jos laulan - ei kyty kysele;*Ks. myös Silloin laulan, konsa joudan*Ydinaihe: Mitä tuosta/huolin jos laulan - ei minnuu kyty kysele, nato naisille sanele (anoppi kirroo jne.) - kun kuulen kydyn (nadon, anopin jne.) kysyvän, sulen suuni laulamasta, itseni iloitsemasta (kätken leikistä käteni, jalat taiten tantsimasta). Loppu-uhkauksen sijalla voi olla muitakin uhma-aiheita (>Kun kuulen sanottavaksi, >Ostan kellot kenkihini).

    • Moni moittii laulujamme

      Ydinaihe moite: Taas meitä moni sanoo tämän iltasen ilosta(V3); Moni meillen veikko murtelelexen -- meijän lasten lauluillamme (VII). Vrt. >Älkää pahaksi panko (johdantona joskus moittimiskuvauksia), >Virren kiittäjille ja moittijoille.

    • Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin

      Kaksi formulaa pitkäaikaista laulamattomuudesta: 1) Jo siint on moni netälä, moni viikko vierähtänyt, kons mie virpi viimein lauloin, särki saattelin saanoja... 2): Suven oli suu sulkussa, kesän kieli kammitsassa (*). Joskus >Jo on suuni sammalissa -aihe samassa. Jatkona usein >Jouduin nuorien pariin.

    • Moni viikko vierinyt siitä kun lauloin*

      **Kaksi formulaa pitkäaikaista laulamattomuudesta: 1) Jo siint on moni netälä, moni viikko vierähtänyt, kons mie virpi viimein lauloin, särki saattelin saanoja... 2): Suven oli suu sulkussa, kesän kieli kammitsassa (*). Joskus >Jo on suuni sammalissa -aihe samassa. Jatkona usein >Jouduin nuorien pariin.

    • Muut laulaa muuta virttä, minä lörpötystä

      Muut kun laulaat muut virttä (jumalista juijuttaat), mie vaan löyvän lörpötystä. Paraske: "Tantsuvirsi" (V3).

    • Nuorena aika laulaa

      Aikanaan laulettava; Ilo loppuu miniänä; Iloitkaa iloiset nuoret; Iloitkaa nuoret; Jeesuskaan ei kiellä iloitsemasta; Kehoitus aikanaan laulamaan; La mie laulan voiessani; Laulakaa nyt meiän lapset; Laulakaa tyttönä ollessa; Laulan ennen kuin tulen vanhaksi; Laulan ennen kun tulen ison iälle; Laulan kons on aika; Laulan voidessani, ennen kuin tulen ison iälle; Milloin iloita, ellei nuorella iällä; Milloin iloita, ellei nuorena kotona; Mitä huolin nuorella iällä; Nyt on aika iloita; Nyt on aikainen iloita; Nyt on meillä (tanssin) aika iloita; Nyt on voli meiän voliKs. myös Kehoitus laulamaan; Lakki ei kiellä laulamasta; Laula, laula kieli keito; Silloin laulan, konsa joudan; NAISTENLAULUT: Nyt on meiän mielivalta; TANSSILAULUT: Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloitaKehotus laulaa nuorena, nyt: Ilotkaa iloiset nuoret, karatkaa kanat matalat / La mie laulan kons on aika, tällä nuorella iällä, viheriällä vartuella - Lakki ei kielllä laulamasta. Jatkona kaksi vaihtoehtoista selitystä, miksi myöhemmin ei voi laulaa: 1) vanhuus - en voi laulaa enää silloin, kun tulen vanhempieni iälle, kun nousen voivotellen vuoteesta (+ >Jos en itse voivottaisi, voivottavat vuoteeni V, XIII; Muut tulloot, muut männööt, sivutseni tien tekkööt, mie vaan peitän penkin päätä V, XIII); 2) avioituminen - Se on polvutta parasta, mikä mamman polven luona; Sen verran ilmalla iloa, min verran ison kotona; Kun kassa kaotetaan, tahto maahan tallataan; jne. (III, XV - usein jatkuu >Ison kotona ja toiselassa -aihein, joista lyhyet sisällytetty tähän). §§§Aikanaan/nuorena laulamisesta, osin samoin aloitussäkein, ks. myös >Laula, laula kieli keito; >Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele; >Nyt on meiän mielivalta.

    • Nuorena aika laulaa*

      Aikanaan laulettava; Ilo loppuu miniänä; Iloitkaa iloiset nuoret; Iloitkaa nuoret; Jeesuskaan ei kiellä iloitsemasta; Kehoitus aikanaan laulamaan; La mie laulan voiessani; Laulakaa nyt meiän lapset; Laulakaa tyttönä ollessa; Laulan ennen kuin tulen vanhaksi; Laulan ennen kun tulen ison iälle; Laulan kons on aika; Laulan voidessani, ennen kuin tulen ison iälle; Milloin iloita, ellei nuorella iällä; Milloin iloita, ellei nuorena kotona; Mitä huolin nuorella iällä; Nyt on aika iloita; Nyt on aikainen iloita; Nyt on meillä (tanssin) aika iloita; Nyt on voli meiän voli*Ks. myös Kehoitus laulamaan; Lakki ei kiellä laulamasta; Laula, laula kieli keito; Silloin laulan, konsa joudan; NAISTENLAULUT: Nyt on meiän mielivalta; TANSSILAULUT: Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloita*Kehotus laulaa nuorena, nyt: Ilotkaa iloiset nuoret, karatkaa kanat matalat / La mie laulan kons on aika, tällä nuorella iällä, viheriällä vartuella - Lakki ei kielllä laulamasta. Jatkona kaksi vaihtoehtoista selitystä, miksi myöhemmin ei voi laulaa: 1) vanhuus - en voi laulaa enää silloin, kun tulen vanhempieni iälle, kun nousen voivotellen vuoteesta (+ >Jos en itse voivottaisi, voivottavat vuoteeni V, XIII; Muut tulloot, muut männööt, sivutseni tien tekkööt, mie vaan peitän penkin päätä V, XIII); 2) avioituminen - Se on polvutta parasta, mikä mamman polven luona; Sen verran ilmalla iloa, min verran ison kotona; Kun kassa kaotetaan, tahto maahan tallataan; jne. (III, XV - usein jatkuu >Ison kotona ja toiselassa -aihein, joista lyhyet sisällytetty tähän). §§§Aikanaan/nuorena laulamisesta, osin samoin aloitussäkein, ks. myös >Laula, laula kieli keito; >Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele; >Nyt on meiän mielivalta.

    • Nyt on tyynet nurmen nurkat

      Johdantona voi olla illalla laulamisen teemoja: >La mie vieretän vilulla. Ydinaihe laulun poissaolo: Nyt on tyynet nurmen nurkat, nurmen nurkat, korven kolkat, äänettömät väljän ääret - miks on tyynet nurmen nurkat? - ku ei kuulu kukkujia, laian nurmen laulajia (viljoin virren virkkojaist, sanoin äänen antajaist). §§§Jatkuu laulajien vähyyden selityksin, useimmiten syynä ovat taudit ja sota (>Tauti tappoi, sota hävitti -aiheella), joskus orjuus: Miks on moisio kylässä.

    • Näin ennen eukko, isä lauloi

      Joita ennen eukko neuvo; Näin ennen eukko lauloi; Näin eukko lauloi; Näit ennen isäkin lauloi; Näitä ennen isä lauloiKs. myös Otan soiton orren päästä; Tuutiellessaan emo lauloi; LORUT: Näin minun eukkoni ennen lauloiLaulajan alkusanoja. Johdantona aloituskehotuksia: Ruvennemma laulamah; Laulampa lajia tuota. Ydinsäkeitä: Ison saamia / Ennen saatuja sanoja , vanhemman varustamia; Joit ennen iso/äiti/eukko laulo, oma vanhempi opetti - keträvartta kiertessään - paimenessa käyessään - kahen tietä käyessään - maailmoita luodessaan (IX). Joskus jatkuu kiellolla: nämä eivät olekaan vanhemmilta, vaan >Omat on virret oppimani. *-teksteissä periytyvyys mainitaan ohimennen (ison saamia sanoja jne.) tai ei mainita ollenkaan (Näin ennen emoni lauloi).

    • Näin ennen eukko, isä lauloi*

      Joita ennen eukko neuvo; Näin ennen eukko lauloi; Näin eukko lauloi; Näit ennen isäkin lauloi; Näitä ennen isä lauloi*Ks. myös Otan soiton orren päästä; Tuutiellessaan emo lauloi; LORUT: Näin minun eukkoni ennen lauloi*Laulajan alkusanoja. Johdantona aloituskehotuksia: Ruvennemma laulamah; Laulampa lajia tuota. Ydinsäkeitä: Ison saamia / Ennen saatuja sanoja , vanhemman varustamia; Joit ennen iso/äiti/eukko laulo, oma vanhempi opetti - keträvartta kiertessään - paimenessa käyessään - kahen tietä käyessään - maailmoita luodessaan (IX). Joskus jatkuu kiellolla: nämä eivät olekaan vanhemmilta, vaan >Omat on virret oppimani. *-teksteissä periytyvyys mainitaan ohimennen (ison saamia sanoja jne.) tai ei mainita ollenkaan (Näin ennen emoni lauloi).

    • Näin lauloi Larin Paraske

      Larin Paraske lauloiYdinsäkeet (Näin lauloi Larin Paraske, lettiniska leihuttelj, vitasilmä vierettel jne.) yhdenmukaisia, jatkot vaihtelevat, liittyen joko Paraskeeseen itseensä (paskatynnuyrin sisässä, harakka päässä, Suomesta tullessaan) tai hänen esittämiinsä traditionaalisiin runoihin (>Iso tammi, >Hämeen ihmeet, >Soi metsä). §§§Tähän on yhdistetty myös vastaavia säejaksoja muista laulajista: Lakuna Vappo, Liisan Kakko, Laamasen Juhana, Laurin Nasto, Niipan/Katilan Tuomas ym.

    • Näin lauloi Larin Paraske*

      Larin Paraske lauloi**Ydinsäkeet (Näin lauloi Larin Paraske, lettiniska leihuttelj, vitasilmä vierettel jne.) yhdenmukaisia, jatkot vaihtelevat, liittyen joko Paraskeeseen itseensä (paskatynnuyrin sisässä, harakka päässä, Suomesta tullessaan) tai hänen esittämiinsä traditionaalisiin runoihin (>Iso tammi, >Hämeen ihmeet, >Soi metsä). §§§Tähän on yhdistetty myös vastaavia säejaksoja muista laulajista: Lakuna Vappo, Liisan Kakko, Laamasen Juhana, Laurin Nasto, Niipan/Katilan Tuomas ym.

    • Omat on virret oppimani

      Mistä laulutKs. myös Tuuli virttä toiLaulajan oman opin korostus: omat on virret oppimani, omat on saamani sanani, risukoista, kanervista; osastani, nenästäni; työssäni jne. Jatkaa usein >En ole opissa ollut-aihetta, etenkin Kannaksen piirissä (V, XIII). Johdantona joskus vanhemmilta, joskus sisaruksilta oppimisen kieltäminen. Risuista poimimisen mielikuvat jatkuvat paikoin (I 1278, V 54, 233, VI 503, VII 1657-58, XIII 1604, 10560) paimenessa käynnillä (ks. samantyyppisiä säkeitä >Näin ennen eukko, isä lauloi).

    • Otan soiton orren päästä

      Istuin mie ilokivelle, otin kantelen kätehen; Kuku minun käköseni; Ota kaunis kantelesi; Otan viulun orren päästäKs. myös Aukaisen sanaisen arkunVII4L 2704, 2710, 2715, 2718-2719, 2721

    • Paljo mieletön pakajan

      Liioin laulanutKs. myös Ei ole hullun kieltäjätä; Vrt. Elä, lapsi, paljon laulaSäesarja Jos/Kun mie lapsi liijoin laulan, paljo mieletön pajatan jne. liittyy yleisesti >Ei ole hullun kieltäjätä aihelmaan Tähän koottu erillisiä esiintymiä.

    • Parempi sanan seppänä kuin suolla portahana

      Arhippa Perttusen >Kuka lie minua luonut -aiheen jatkona (<Lönnrot?): Niin luonut sanan sepäksi - parempi sananseppänä, virren portahana kuin suolla portahana.

    • Puhun puhas omena, laulan laukko valkiain

      Jumala on puhas omenaKs. myös. Laulan laatuja sanojaLaulajan alkusanoja: La puhun puhas omena, laulan laukki valkiain - En ole puhas omena, enkä laukki valkiain, Jumala on puhas omena, Luoja on laukki valkiain. Usein jatkona onni-aiheita (>Jumallalla onnen ohjat ym.), kahdesti >Jumala on pesemättä puhtukainen.

    • Runoreki

      Pohjalainen pitkä poika, Lappalainen; Virrenvetäjä; Väinämöinen toi virret; Väinämöinen veteli 5 venettä virsiä, toi virret suuhun; Väinämöinen virrenseppäKs. myös Laulaminen ja sankarit; Virret tielle virtasivatYdinaihe: Virolainen, venäläinen, karjalainen, virrenseppä (Väinämöinen) veti reessä (veneessä) virsiään - reki törmäsi kiveen, kotini portinpieleen jne., kaatui - virret putosivat (vierivät, virtasivat) maahan, josta minä ne poimin: esiliinaani, huiviini, kerälle - kerän laitoin kirstuun jne. (> Virsikerä); näin minusta tuli laulaja. §§§Jatkona usein laulajan kerskauksia virsien paljoudesta, >Sillon laulan konsa joudan ym. Kannaksen piirissä minän tilalla voi olla joku muukin yhteisössä tunnettu laulaja.

    • Runoreki*

      Pohjalainen pitkä poika, Lappalainen; Virrenvetäjä; Väinämöinen toi virret; Väinämöinen veteli 5 venettä virsiä, toi virret suuhun; Väinämöinen virrenseppä*Ks. myös Laulaminen ja sankarit; Virret tielle virtasivat*Ydinaihe: Virolainen, venäläinen, karjalainen, virrenseppä (Väinämöinen) veti reessä (veneessä) virsiään - reki törmäsi kiveen, kotini portinpieleen jne., kaatui - virret putosivat (vierivät, virtasivat) maahan, josta minä ne poimin: esiliinaani, huiviini, kerälle - kerän laitoin kirstuun jne. (> Virsikerä); näin minusta tuli laulaja. §§§Jatkona usein laulajan kerskauksia virsien paljoudesta, >Sillon laulan konsa joudan ym. Kannaksen piirissä minän tilalla voi olla joku muukin yhteisössä tunnettu laulaja.

    • Sain Virosta viisautta kanteleesta

      Vrt. EPIIKKA: Kanteleen soittoRunokokonaisuudessa, joka on esitety häissä (>Kun lähdettiin pois kuokkimasta)laulaja sanoo oppineensa Virossa sepäksi - sitten hän takoi itselleen kanteleen, jolla soitteli sodassa: kalat, linnut ja kuningas tulivat häntä kuuntelemaan.

    • Sanoja Pohjan pitkästä perästä

      Loitsuissa esiintyy säkeitä "sanojen" l. loitsujen hakemisesta "Pohjan pitkästä perästä" tai "miehen kuolleen kohusta". Näitä voi olla enemmäkin, tähän koottu ne jotka havaittu.

    • Satun saamahan sanoja suusta Antero Vipusen

      Ks. myös epiikka: Vipusen virsiOmaperäinen kulkijan runo (>Yö synkkä tulevi meijän kurjien kulkea), jonka tekijä ilmoittaa saaneensa sanansa itsensä Vipusen suusta.

    • Seinäkellot, tunnit, jos olisi, laulaisin paremmin

      >Lakituvassa laulamisen jatkoaihelma: Ku ois tähän tunnit tuua, seisomahan seinäkellot, tok mie toisin laulelisin.

    • Silloin laulan, konsa joudan

      En jouda laulamaan; Kiireiltäni en jouda laulamaan; Nyt joudan laulamaan; Nyt mie joudan laulamahan; Nyt mie laulan, nyt mie jouan; Sauva salpasi sanani; Vaan en joua laulamaan kesäisiltä kiirehiltäKs. myös Lakki ei kiellä laulamasta; Nuorena aika iloita; Kolme kiirettä kesälläYdinaihe ehdinkö laulaa vai en, ja kun ehdin, milloin. Asiaa käsitellään seuraavin samoja säkeitä muuntelevin aihelmin, jotka voivat esiintyä yhdessäkin tekstissä mutta useimmiten erikseen: 1) Laulaminen torjutaan töihin vedoten - En jouda laulamaan kesäkiireiltä, talvitappuroilta, lohen kutemiselta, kalan karkaamiselta. Jatkona usein >Kolme kiirettä kesällä, jossa samantyyppisiä säkeitä. 2) Kerrotaan virsien alkuperästä (>Runoreki ym.), niiden säilömisestä (>Virsikerä ym.) ja todetaan: Silloin laulan kun ehdin, kun ei ole töitä (+ töiden luetteloa). Silloin laulan konsa joudan - alkusäkeet ks. myös >Laulakaa tyttönä ollessa ja >Nuorena aika laulaa. 3) Todetaan: Nyt laulan, nyt joudan - nyt ei ole töitä (joita usein luetellaan: ei rukehet rutaja; ei viedä viertämään kaskea (V-XIII); Ei ole kiirettä kivelle (V2 163, 217, 949a, XIII 1742-43) - nyt ei kiellä kielaskaan, ilkiä Jumalakaan/Juhanakaan (IV 386, 732, 1195, 1512, 1701, 2342, 3178) - Lakki (lapsi/mies) ei kiellä laulamasta - joulun pitkinä pyhinä, pääpyhinä pääsiäissä ym. (IV 974, 982, XIII 1087, 1716, 1756, 4718) - samoja aihelmia >Nuorena aika iloita. §§§Johdantoaihelmia: Kyllä on virsiä minulla, vaan en jouda... (Ks. laajempia versioita >Kyllä on virsiä minulla); >Virsikerä (otan sen esiin ja laulan silloin kun joudan).

    • Silloin laulan, konsa joudan*

      En jouda laulamaan; Kiireiltäni en jouda laulamaan; Nyt joudan laulamaan; Nyt mie joudan laulamahan; Nyt mie laulan, nyt mie jouan; Sauva salpasi sanani; Vaan en joua laulamaan kesäisiltä kiirehiltä*Ks. myös Lakki ei kiellä laulamasta; Nuorena aika iloita; Kolme kiirettä kesällä*Ydinaihe ehdinkö laulaa vai en, ja kun ehdin, milloin. Asiaa käsitellään seuraavin samoja säkeitä muuntelevin aihelmin, jotka voivat esiintyä yhdessäkin tekstissä mutta useimmiten erikseen: 1) Laulaminen torjutaan töihin vedoten - En jouda laulamaan kesäkiireiltä, talvitappuroilta, lohen kutemiselta, kalan karkaamiselta. Jatkona usein >Kolme kiirettä kesällä, jossa samantyyppisiä säkeitä. 2) Kerrotaan virsien alkuperästä (>Runoreki ym.), niiden säilömisestä (>Virsikerä ym.) ja todetaan: Silloin laulan kun ehdin, kun ei ole töitä (+ töiden luetteloa). Silloin laulan konsa joudan - alkusäkeet ks. myös >Laulakaa tyttönä ollessa ja >Nuorena aika laulaa. 3) Todetaan: Nyt laulan, nyt joudan - nyt ei ole töitä (joita usein luetellaan: ei rukehet rutaja; ei viedä viertämään kaskea (V-XIII); Ei ole kiirettä kivelle (V2 163, 217, 949a, XIII 1742-43) - nyt ei kiellä kielaskaan, ilkiä Jumalakaan/Juhanakaan (IV 386, 732, 1195, 1512, 1701, 2342, 3178) - Lakki (lapsi/mies) ei kiellä laulamasta - joulun pitkinä pyhinä, pääpyhinä pääsiäissä ym. (IV 974, 982, XIII 1087, 1716, 1756, 4718) - samoja aihelmia >Nuorena aika iloita. §§§Johdantoaihelmia: Kyllä on virsiä minulla, vaan en jouda... (Ks. laajempia versioita >Kyllä on virsiä minulla); >Virsikerä (otan sen esiin ja laulan silloin kun joudan).

    • Sitä lauletaan, mitä virteen tulee

      Sinne laulaja menee minne virsi viisaa (I, XIII); Mitä virtehen tulevi, sitä lauletaan (VII); Sitä laulaa pittääpi mitä virteen on ve'etty (V3). Vienassa alkusana-aihelma, muualla voi olla itsenäisempi tai yhdistyä >Älä suutu suusanoista -aiheen laulajan puolustukseen.

    • Soi metsä, kumaja korpi

      Soi metsä, kumise korpi Huolellisen huutaessaKs. myös Korvessa laulaminen; Käki kukkui, maa kumisi; Lintu lauloi, lehti liekkuiYdinsäkeet - Soi metsä, kumaja korpi, heläele hiekkaranta jne. - joskus yksin, mutta useimmiten erilaisin jatkein: soi neidon nuoren/minun laulaessa mutta älä soi/kumise lakkipäien, huntupäien, vanhain ämmäin laulaessa (yleisin); huolellisen huutaessa, kaihollisen kaljuessa: miun vakoisen vastahain, kohtahain kovaosaisen.

    • Soisin aina soitettavan, laulettavan

      Aina soisin laulettavan ja soitettavan; Soisin aina soitettavanToivomus kytkeytyy kolmasti >Ilokylässä syntynyt -aiheeseen.

    • Soittaa soria likka kulkullansa

      Rallatappas rannan likkaKs. myös Kehoitus laulamaanAihelma, joka voi esiintyä sekä toteamuksena että kehotuksena: Soittaa (soita) soria likka, rannan likka rallattaa (rallattele), sorialla soitollansa (suullasi) jne.

    • Soitto, tytön - kanteleen

      Mari Suutarin omaperäinen laulu kanteleensoitosta. Alkuosassa uusimittaista laulua (Kaunis tyttö, kaunis tyttö kanteleella soittaa - kynnet ja sormet napsaa), loppuosassa traditionaaleja aihelmia (>Menen metsähän kesällä, >Väinämöisen kanteleensoitto).

    • Suomen sulhot laaut laulamaan

      Ks. myös Laulajan kerskauksiaSoriat Suomen sulhot ovat laaut laulamaan, viisaat virrentekijät.

    • Sutta rutta suotta laulan

      Ks. myös Laulajan alkusanoja?Laulajan alkusanoja: Sutta rutta - Sutte lutte suotta laulan - suuren virren - kiusan, pilkalla.Vrt. >Laulajan alkusanoja ja >Laulan suvulleni suuren virren. V 167: Suotta mie soria laulan, suotta ranni rallattelen.

    • Suu suruinen laulajalla

      Kepiä on kieli käskijällä; Käsetään laulamaanKs. myös En ilolla laula; Laula laula kieli keitoJohdantosäkeet "Käsetään laulamaan, pannaan pajattamaan" (ks. myös >Laulajan alkusanoja). Ydinaihe laulajan vastaus: Kepeä on kieli käskijällä, suu suruinen laulajalla (tai muita surullisen laulajan säkeitä). Suruinen suu: ks. myös esim. >Laula laula kieli keito.

    • Suussain on sanan sakara

      Liki meitä listakirja; Virret rihmassa, reisirenkahassa; Virret vieressäni, vyöni allaKs. myös Kyllä on miulla virtosia; Laulajan kerskauksiaLaulajan kerskaus runorunsaudesta, keskeisenä ajatus runojen sijainnista laulajassa itsessään, ruumiillisesti: suussa, päälaella, otsassa, nenässä, vatsassa, vieressä (rihmassa, reisirenkahassa: ainakin XII 320 ja XIII 1827-28; virsivakassa III 2424). Kytkeytyy yleensä laulujen paljouden (>Kyllä on minulla virtosia) tai itsenäisyyden (>Omat on virret oppimani) vakuutteluihin. Kirja-mielikuvat (virsikirja vieressäni, laulukirja päälaella jne.) osin samoja kuin >Kaikki laulan katkismukset-aiheessa.

    • Syyttä laulaminen - synti

      Jos syyttä, tarpehetta laulamme, Luoja lukee sen synniksi + Ei syyttä syville mennä, asioitta aivan kauas (sananlasku?). Laulajan alkusanoissa, joskus tietäjän sanoissa.

    • Tein mie laulut starsinoista

      Emo neuvo neitoaan; Älä moiti mahtaviaKs. myös Virsien tekeminenPilkkavirren tekijä kertoo, miten äiti varoitti moittimasta mahtavia, mutta hän ei totellut emoa vaan teki "laulut starsinoista, pilkkavirret piissareista". Joissakin teksteissä viitataan seurauksiin: Tuli tuosta tuho pojalle, paha leikki laulajalle.

    • Tuhman tuppeen panevat

      Tuleneeko tuhman käydäLaulajan vaatimattomuutta: Tuleneeko tuhman käydä selville selittämään - Jos selvät tuhman tuppeen panevat , ämpäriin - ei tuhma tupessa kestä. Yhdistyy joskus >Kehannenko suurta suutani avata -aiheeseen.

    • Tulkaa virteni tupahan

      Käykää virret kätösilleni; Otan virret viereheni, poikkipuolin polvelleniKs. myös Tuon ilon tullessaniYdinaihe: Tulkaa virteni tupaan, sanani suojaan - tulkaa ovista ja ikkunoista - asettukaa käsilleni, polvilleni! Vrt. Kun olutta tuotasihin -aihe (>Laulajan palkka): kun annetaan olutta, tuon virteni tupaan.

    • Tulkaa virttä kuulemaan*?

      Vrt. laulukehoitukset.

    • Tuon ilon tullessani

      Ilon toin tullessani; Kun tulin tupaan, toin laulut tullessani; Mie toin virret tullessain; Tulin ulkonta tupahan, toin ilon tullessani; Tuon virteni tupaan tullessaniKs. myös Tulkaa virteni tupahanYdinaihe - minä tuon tullessani laulut esitetään vaihtelevin säkein: Kun tulen tupaan, tuon ilon tullessani, remun reunapuolessani - tulin kuin tulikipuna/vesipisara/rautamuurahainen - tuon virret tullessani, mitä laulan ollessani. §§§Johdantona usein >Tupa on täynnä tuppisuita, >Tupa tyhjä tultuain. Joskus tähän kytketään aihelma >Virret vilussa (VII; sieltä ne nyt otetaan sisään), joskus >Runoreki. Jatkona laulu- ja/tai tanssiaiheita.

    • Tuon ilon tullessani*

      Ilon toin tullessani; Kun tulin tupaan, toin laulut tullessani; Mie toin virret tullessain; Tulin ulkonta tupahan, toin ilon tullessani; Tuon virteni tupaan tullessani*Ks. myös Tulkaa virteni tupahan*Ydinaihe - minä tuon tullessani laulut esitetään vaihtelevin säkein: Kun tulen tupaan, tuon ilon tullessani, remun reunapuolessani - tulin kuin tulikipuna/vesipisara/rautamuurahainen - tuon virret tullessani, mitä laulan ollessani. §§§Johdantona usein >Tupa on täynnä tuppisuita, >Tupa tyhjä tultuain. Joskus tähän kytketään aihelma >Virret vilussa (VII; sieltä ne nyt otetaan sisään), joskus >Runoreki. Jatkona laulu- ja/tai tanssiaiheita.

    • Tupa on täynnä tuppisuita

      Tupa on täynnä tuppisuita, ei laulun alkajaa; Tupa on täynnä tuppisuita, minun alotettavaKs. myös Ei ole alottajaista, kun en ruvenne; Kuusi kuulemassa, seitsemän tähystämässäAlussa säesarja tuvasta, joka on täynnä tuppisuita, lato/lattu/lutu)neniä, pörhöpäitä ym. muita halventavia ilmauksia. Vasta kun minä tulen, alkaa laulu. Eteläisillä alueilla aihetta jatkaa useimmiten >Tuon ilon tullessani. Sama idea, joskus samoja säkeitäkin, kuin >Ei ole alottajaista-aiheessa, joka paikoin täyteläisenä liittyykin tähän. §§§Tuvan kuvaus on formulanomainen ja löytyy monista yhteyksistä: kosintarunoista (esim. >Konnulta kosinta), häärunoista (esim. Kosinta: Tupa täynnä tuppisuita, lattia lutanennii, tilannarepliikeistä (>Mustolan pidot) ynnä muualta. Tässä luetellaan vain lauluun liittyvät tekstit.

    • Tuuli virttä toi

      Vilu mulle virttä virkkoiKs. myös Omat on virret oppimani; Huolilaulut: Kyllä tuuli toista tuopiLaulaja oppi runonsa tuulelta, vilulta ja pakkaselta - joskus viittaus paimenessa oloon. Idea samantapainen kuin >Omat on virret oppimani -runossa, yhdistyykin siihen joskus. I*-teksti: Tuuli tuo tuumat päähän.

    • Tuuli virttä toi*

      Vilu mulle virttä virkkoi*Ks. myös Omat on virret oppimani; Huolilaulut: Kyllä tuuli toista tuopi*Laulaja oppi runonsa tuulelta, vilulta ja pakkaselta - joskus viittaus paimenessa oloon. Idea samantapainen kuin >Omat on virret oppimani -runossa, yhdistyykin siihen joskus. I*-teksti: Tuuli tuo tuumat päähän.

    • Tuutiellessaan emo lauloi

      Lauloi ennen miun emoniKs. myös Lauloin paimenessa; Näin ennen eukko, iso lauloiViite äidin tuutiessa laulamiin lauluihin: Kuin emo minua tuuti, laulo tuutiellessaan; Laulo ennen miun emmoin, laulo lasta liekuttaissa; jatkona pitempi aihelma (Mie ku siulla valelin varren - luusi nyt vai Luojajaisi, puista onni itsellesi, V2 165), kerran kehtolaulu.

    • Tämä likka lauleloo

      Tämä likka lauleloo, eäni kannatteloo - poika ku likkaa pilkkajaa, likka rallattelloo.

    • Täss on vanha virrenseppä

      Laulujen takoja; Mie oon vissiin virrenseppä; Täältä laulaja tulevi; Virrensepän hyvä korvessa laulaa; Väinämöinen virrenseppä; Äsken ois viisas virrenseppäKs. myös Ei ilo ilolle tunnu; Runoreki; Laulaminen ja sankaritLaulajan alkusanoja ja/tai kerskauksia, joissa laulaja määrittää itsensä virrensepäksi (virren ponneksi): Täss on (Mie oon) viisas, vanha virrenseppä, laulujen takoja, laittelija, entinen evesti, vanha Väinämöinen (Ilmarinen I 1275); Mihin viipy virrenseppä - toki toinen löytyy; En minä ole virrenseppä, Väinämöinen on! III 1030: Kun mie laulaja olisin ja se vanha virrenseppä.

    • Ulkoa runoja kuulin

      Ulkoa runoja kuulin, läpi lauan laulantojaAihelma Ulkoa runoja kuulin, läpi seinän lausehia, läpi sammalen sanoja jne. kytkeytyy useimmiten >En ole laulajan lajia- ja >Omat on virret oppimani -aiheisiin.

    • Ulkoa runoja kuulin*

      Ulkoa runoja kuulin, läpi lauan laulantoja**Aihelma Ulkoa runoja kuulin, läpi seinän lausehia, läpi sammalen sanoja jne. kytkeytyy useimmiten >En ole laulajan lajia- ja >Omat on virret oppimani -aiheisiin.

    • Venan tytöille virsiä

      Useimmiten kerskauksen >Kyllä on miulla virtosia jatke: veljen tekemässä reessä virsiä riittäisi Venaan ym. seutujen tytöille, pojille laulettavaksi. §§§Jatkona usein kyseisen seudun ja sen asukkaiden pilkkaa: Venan tytöt halla hautoi (ks. >Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka), Venassa on veen vähyys (ks. >Toisen kylän pilkkaa).

    • Venäjän laulun hitto vieköön

      Vie hitto Venäjän virretVie hitto Venäjän virret, saaren laulut - omat virret, nuotit, sanat ovat paremmat; Suomen laulu, oma laulu parempi.

    • Viel on virret laulamatta

      Ks. myös Kyllä on miulla virtosiaYdinaihe: vielä on virtosia (5-6) - sanoja, loitsuja (L) - vielä virret laulamatta, monta virttä koskematta, vasta on reunasta repästy (reunasta repäisyn mielikuvia esiintyy muuallakin laulajan sanoissa).

    • Viel on virret laulamatta*

      *Ks. myös Kyllä on miulla virtosia*Ydinaihe: vielä on virtosia (5-6) - sanoja, loitsuja (L) - vielä virret laulamatta, monta virttä koskematta, vasta on reunasta repästy (reunasta repäisyn mielikuvia esiintyy muuallakin laulajan sanoissa).

    • Vieläk laulan, vain on kyllä

      Ks. myös Laulajan alkusanoja; Laulajan loppusanoja; Minä laulan uutta virttäAihelma sijoittuu alku- ja loppusanojen leikkauskohtaan. Runon minä kysyy: riittääkö tämä, vai jatkanko laulua, aloitanko uuden virren? Säeyhteyksiä alkusanoihin, joissa laulaja usein sanoo alkavansa laulaa vielä virren (uutta virttä), sekä loppusanoihin, joissa laulaja vakuuttaa laulaneensa kyllin; niissäkin toistuu kysymys: vai vasta aloittanemma?

    • Vieläk laulan, vain on kyllä*

      *Ks. myös Laulajan alkusanoja; Laulajan loppusanoja; Minä laulan uutta virttä*Aihelma sijoittuu alku- ja loppusanojen leikkauskohtaan. Runon minä kysyy: riittääkö tämä, vai jatkanko laulua, aloitanko uuden virren? Säeyhteyksiä alkusanoihin, joissa laulaja usein sanoo alkavansa laulaa vielä virren (uutta virttä), sekä loppusanoihin, joissa laulaja vakuuttaa laulaneensa kyllin; niissäkin toistuu kysymys: vai vasta aloittanemma?

    • Virren jatko

      Huitun, tuitun virrenjatko; Hymö, lymö virren jatko; Hyyryn lyyryn virren jatko; Pitkä hattu miehen jatko, nappikenkä naisen; Tyylen lyylen virren jatko; Tyylin lyylin virren jatkoVrt. Aisa toinenSananlasku(nomainen)sarja, jossa alkukuvana useimmiten täytensana-virrenjatko (huitun tuitun, tyylen lyylen jne), johon rinnastetaan muita jatkoja: humala oluen, vesi vuassan, pitkä hattu miehen, nappikenkä naisen, väki kyrvän jatko jne. Vrt. sananlasku Pitkä hattu miehen jatko.

    • Virren kiittäjille ja moittijoille

      Ken on virttä kiittäköön; Ken sanoi passipo, sillä poika syntyöhönKs. myös Ken ei laula laskiaisna; Ääntäni kuka moittii; KokkovirsiLaulajan lopetussanoja, aloituksena usein: Täss/Siin on virsi kuullaksenne, toine ilman ollaksenne / päähän pannaksenne. Ydinaihe: virren kiittäjälle toivotaan kaunista poikaa, moittijalle rumaa tyttöä. Muitakin malleja: moittijoille savisia lapsia - virret rakeina ja nauloina läpi pään I 1749 (tämä myös kiittäjälle II 395!) - kiittäjälle kullat, hopeat ym. Usein häärunoissa, mutta myös itsenäisissä laulajan sanoissa.

    • Virren kiittäjille ja moittijoille*

      Ken on virttä kiittäköön; Ken sanoi passipo, sillä poika syntyöhön*Ks. myös Ken ei laula laskiaisna; Ääntäni kuka moittii; Kokkovirsi*Laulajan lopetussanoja, aloituksena usein: Täss/Siin on virsi kuullaksenne, toine ilman ollaksenne / päähän pannaksenne. Ydinaihe: virren kiittäjälle toivotaan kaunista poikaa, moittijalle rumaa tyttöä. Muitakin malleja: moittijoille savisia lapsia - virret rakeina ja nauloina läpi pään I 1749 (tämä myös kiittäjälle II 395!) - kiittäjälle kullat, hopeat ym. Usein häärunoissa, mutta myös itsenäisissä laulajan sanoissa.

    • Virren reunasta repäsen

      Pieni, konkreettinen aihelma: Oikein mie otsasta alotan, reunasta mie repäsen; La mie laulan, nyt nykäsen, virren reunasta repäsen; Vasta mie reunasta repäsin. Littyy laulun aloittamiseen tai jatkamiseen: >Kolkan käännän, >Laulajan alkusanoissa, >Runoreki, >Silloin laulan konsa joudan, <Viel on virret laulamatta.

    • Virren synty

      Virren, sanan sepän synty: ei sydänmaalla, vaan Venäjällä, kahden kaupungin välissä. Ossippa Omenaisen ainutkertainen runo?

    • Virret läpi päästä lähtekööt

      Johdantona usein virsien välittymiseen liittyviä säkeitä: Ken sanani soanou/sanou/kuulenou/kertonoo. Ydinaihe käsky: Läpi peästä lähtekkähät, niekloina teräsneninä, rakehina rautasina. Säesarja esiintyy myös irrallisena, esim. >Virsikerä -aiheen yhteydessä tai nivoutuneena >Virren kiittäjille ja moittijoille -aiheeseen.

    • Virret tielle virtasivat

      Ks. myös RunorekiVirsien virtaamista kuvaava säe(pari): Virret tielle virtasiit, laulut tielle lankesiit yms. Kysymys voi olla runojen alkuperästä (laulaja löytää tieltä sinne virranneet virret, kokoaa kopraansa - sama idea >Runoreessä) - tai virsien virtaamisesta laulajan luo laulua aloitettaessa.

    • Virret vetelät

      Oman laulutaidon vähättelyä: virteni ovat vetelät kuin hännätön hevonen, esiliinaton emäntä, pesemätön lapsi.

    • Virret vilussa - pahassa paikassa

      Kiven alla kiekkuolla laulut; Oispa minulla virtosia, paikassa pahassa; Virret paikassa pahassaErilaisia mielikuvia, joissa virsien sanotaan olevan 1) vilussa tai 2) pahassa paikassa (kiven, kannon, maan, hatun, hangen, haon, sammaleen) alla, 3) kaivossa (VII 1714). Joskus virsien todetaan olevan siellä, joskus laulaja ilmoittaa hakevansa ne sieltä tai vievänsä ne sinne. Vrt. >Suussain on sanan sakara, joskus alkusäkeet samoja kuin tässä. §§§Tyyppi 1) liittyy erilaisiin aiheisiin: >Laulajan palkka; >Tuon ilon tullessani; >Tulkaa virteni tupahan; >Virsikerä. Tyyppi 2) esiintyy aina >Kyllä on virsiä minulla -kerskauksen jatkoaiheena (V, VII, XIII).

    • Virsi loppui, tie sokeni

      Ks. myös Laulajan lopetussanojaLaulajan lopetussana-aihelma, joka muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa; kysymyksessä ilmeisesti ykityisen virren, runon, loppu (ei laulamisen): virsi loppui, tie sokeni, virren pohjukka putosi, virren kammitsa katosi, virren seppä tielle kuoli. Säkeet vaihtevat, mutta perusidea ja -kuvakieli hyvin yhtenevä.

    • Virsi loppui, tie sokeni*

      *Ks. myös Laulajan lopetussanoja*Laulajan lopetussana-aihelma, joka muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa; kysymyksessä ilmeisesti ykityisen virren, runon, loppu (ei laulamisen): virsi loppui, tie sokeni, virren pohjukka putosi, virren kammitsa katosi, virren seppä tielle kuoli. Säkeet vaihtevat, mutta perusidea ja -kuvakieli hyvin yhtenevä.

    • Virsien tekeminen

      Ei ole vielä virttä tehty (minusta); Ei ole virret meillä tehty; Ei virret minun tekemät; Ei ole virret Virosta tuotu; Meill ei virttä viikon tehdä; Mie teen virren viitastani; Tatjana runoistansa; Viikkokausi virttä tehty; Viikkokausi on virttä tehty; Virret on Virossa tehty; Virsi on vieraan tekemä, karjalaisen kalkuttama; Virsi on viisasten tekemä; Virs on tehty Viipurissa; Virttä viikkokaus on tehtyKs. myös Tein mie laulut starsinoista; Paikalliset runot: Laulakaat lanasta lapsetErilaisia ketjuuntuvia lausumia virsien tekemisestä: - Ei ole virret teistä, teillä, meistä, meillä tehty, ei minun tekemiäni, vaan ennen, muualla, muitten tekemiä (Viipurissa, Tuuterissa, Virossa, Saksassa - vieraan, karjalaisen, viisaan tekemät, joskus tekijä nimetään, III 446). Usein anteeksypyytelyaiheiden >Älkää pahaksi panko ja <Älä suutu suusanoista perusteluna. - Joskus myös päinvastoin: Virret ei Virosta, vaan itse oppimiani (IV 2189) - Viikkokausi on virttä tehty - Meillä ei virttä viikon tehdä - En virttä viikon etsi, kauan en tutki tuoniloi - Teen virret viitastani (joskus: otan virret viitastani, jolloin liukuu muihin mielikuviin, esim. hihasta ja esiliinan taskusta ottamiseen, ks. >Käeltä poiminut laulut) - Yksilöllisempiä: Minusta ei ole vielä tehty virttä! (V2 725) , Ei oo virret teitä, meitä vassen - entiset ison, emon virret (III2 1532), Näitä virsiä ei ole emo tehnyt, ne on Sunikkalan Tatjana/Toini takonut (XIII 8225).

    • Virsien tekeminen*

      Ei ole vielä virttä tehty (minusta); Ei ole virret meillä tehty; Ei virret minun tekemät; Ei ole virret Virosta tuotu; Meill ei virttä viikon tehdä; Mie teen virren viitastani; Tatjana runoistansa; Viikkokausi virttä tehty; Viikkokausi on virttä tehty; Virret on Virossa tehty; Virsi on vieraan tekemä, karjalaisen kalkuttama; Virsi on viisasten tekemä; Virs on tehty Viipurissa; Virttä viikkokaus on tehty*Ks. myös Tein mie laulut starsinoista; Paikalliset runot: Laulakaat lanasta lapset*Erilaisia ketjuuntuvia lausumia virsien tekemisestä: - Ei ole virret teistä, teillä, meistä, meillä tehty, ei minun tekemiäni, vaan ennen, muualla, muitten tekemiä (Viipurissa, Tuuterissa, Virossa, Saksassa - vieraan, karjalaisen, viisaan tekemät, joskus tekijä nimetään, III 446). Usein anteeksypyytelyaiheiden >Älkää pahaksi panko ja <Älä suutu suusanoista perusteluna. - Joskus myös päinvastoin: Virret ei Virosta, vaan itse oppimiani (IV 2189) - Viikkokausi on virttä tehty - Meillä ei virttä viikon tehdä - En virttä viikon etsi, kauan en tutki tuoniloi - Teen virret viitastani (joskus: otan virret viitastani, jolloin liukuu muihin mielikuviin, esim. hihasta ja esiliinan taskusta ottamiseen, ks. >Käeltä poiminut laulut) - Yksilöllisempiä: Minusta ei ole vielä tehty virttä! (V2 725) , Ei oo virret teitä, meitä vassen - entiset ison, emon virret (III2 1532), Näitä virsiä ei ole emo tehnyt, ne on Sunikkalan Tatjana/Toini takonut (XIII 8225).

    • Virsikerä

      Kerin virteni kerälle; Käärin virteni kerälleYleisimmin laulajan lopetussanoja: Kerin virteni kerälle, sovittelen sommelolle (paasmalle, palmikolle jne.). Esiintyy aloitusformulana (kerin kerältä), olutta vaativan uhkauksissa (jos ei anneta olutta, kerin kerälle, ks. >Laulajan palkka), >Runoreki -runon kertomuksen päätteenä (kerin löytämäni virret kerälle, sieltä otan kun on tarvis). §§§Erilaisia jatkoja: Pistän kerän aitan parvelle 1) josta ei pääse luien lonsumatta, 2) josta eivät kaikki lapset niitä saa, 3) jossa säästyvät paremmille laulajille, 4) toiste ottaakseni. Aitan lisäksi muitakin säilytyspaikkoja: kiukaalle IV 3408, saahkan perälle (V 146, 230), kelkkaan (VII 1514), kulkemaan tielle (VII 1513), laatikkoon (vrt. >Aukaisen sanaisen arkun). §§§Etelässä jatkona usein >Silloin laulan konsa jouan.

    • Virsikerä*

      Kerin virteni kerälle; Käärin virteni kerälle**Yleisimmin laulajan lopetussanoja: Kerin virteni kerälle, sovittelen sommelolle (paasmalle, palmikolle jne.). Esiintyy aloitusformulana (kerin kerältä), olutta vaativan uhkauksissa (jos ei anneta olutta, kerin kerälle, ks. >Laulajan palkka), >Runoreki -runon kertomuksen päätteenä (kerin löytämäni virret kerälle, sieltä otan kun on tarvis). §§§Erilaisia jatkoja: Pistän kerän aitan parvelle 1) josta ei pääse luien lonsumatta, 2) josta eivät kaikki lapset niitä saa, 3) jossa säästyvät paremmille laulajille, 4) toiste ottaakseni. Aitan lisäksi muitakin säilytyspaikkoja: kiukaalle IV 3408, saahkan perälle (V 146, 230), kelkkaan (VII 1514), kulkemaan tielle (VII 1513), laatikkoon (vrt. >Aukaisen sanaisen arkun). §§§Etelässä jatkona usein >Silloin laulan konsa jouan.

    • Virsikontti, sanasalkku

      Virsikerä, kontti, sanasalkkuKs. myös Aukaisen sanaisen arkun; Runoreki; VirsikeräPieni alkusana-aihelma: virsikontti, sanasalkku unohtui kotiin. Vrt. erityisesti >Runoreki, jossa mainitaan joskus kontti ja salkku. Vrt. myös >Kyllä on miulla virtosia (pussi puolillaa, säkki suuri suuta myöte XIII1 112; miull on virsii viisi säkkii, 100 kulia XIII1 1888; tuohikontissa kotona XIII2 4727).

    • Vuoro laulaa

      Millä pääsen - virsilläniKs. myös Yhä yhtä laulattaatJohdantoja: Lauloi yksi, lauloi toinen jne.; Vuoroin unnot, vennot, linnut jne. (IV). Ydinaihe: Jo tuli minulle vuoro niin kuin kylälle kyytivuoro, vallalle havosen vaihto - kylä pääsi kyyillään, herra hevosillaan - minä laulullani. Jatkeena usein laulajan kerskauksia. Kannaksen piirissä (XIII, V) aihe usein vain muutaman säkeen totemus vuoron vaihtumisesta. Tähän yhdistetty kaikki.

    • Vuoro laulaa*

      Millä pääsen - virsilläni*Ks. myös Yhä yhtä laulattaat*Johdantoja: Lauloi yksi, lauloi toinen jne.; Vuoroin unnot, vennot, linnut jne. (IV). Ydinaihe: Jo tuli minulle vuoro niin kuin kylälle kyytivuoro, vallalle havosen vaihto - kylä pääsi kyyillään, herra hevosillaan - minä laulullani. Jatkeena usein laulajan kerskauksia. Kannaksen piirissä (XIII, V) aihe usein vain muutaman säkeen totemus vuoron vaihtumisesta. Tähän yhdistetty kaikki.

    • Vuorolaulu

      En tunne edellä käyä (Päämiehen ja säistäjän vuorolaulu)Erilaisia vuorolauluja, joissa vaihtuvien laulajien repliikit käyvät ilmi. Vrt. >Kelläys; >Laulan laulajat mokomat, >Mitä laulat lappahuuli.

    • Vähä virren väärin lauloin

      Joko virren väärin lauloin; Liekö virsissä vikoja; Älä virttä väärin laulaKs. myös Älkää pahaksi panko; Älä suutu suusanoistaErilaisia väärin laulamista kommentoivia aihelmia: Vähä virren väärin lauloin kun en oikein osaa - mitäs tuosta; saan sanani takaisin jne. Väärin laulaminen ei ole nivoutunut anteeksipyynnön osaksi kuten ks. myös -aiheissa, mutta säemateriaali samantapaista. Kahdesti kielto: ei saa laulaa virttä väärin.

    • Yhä yhtä laulattavat

      Ei yhä yksi jaksa; Yhä minua yllyttävät laulamaanKs. myös Vuoro laulaaYhä yhtä laulattavat, yhä yhtä ja toista, ei minua - Yhä minua yllyttävät, kupehesta kutkuttavat - Ei yksi aina jaksa / Ei yhä yksi jaksa. Kytkeytyvät toisiinsa, yllytettynä voi olla sekä runon minä että joku toinen, jonka sijalla hän haluaisi olla.

    • Älkää pahaksi panko - kylä kirotko

      Älkää ouoksi otelko minun lapsen laulujaKs. myös Kuka ouot ottanevi; Vähä virren väärin lauloin; Älä suutu suusanoista Ks. myös HÄÄRUNOT/Moittijan puolustelut: Jo minä virren väärin lauloin; Älä suutu sulho suusanoistaJohdantona usein puhutteluja: Hoi tytöt, sisoini, kylän ämmät, äitiseini, pojat puoliveikkoseini jne. Ydinaihe: Elkää pahaksi panko, elkää ouoksi otelko / Älkähän kylä kirotko, ristirahvas rienaelko / Älkää naiset naurako - jos mie virren väärin lauloin, sanan ristiin ripasin / virren väärin, toisen suorin, sanan kaksi kannoittelin / hos mie lapsi paljon laulan, hullukkaine paljo huuan (sama ks. >Ei ole hullun kieltäjätä). §§§Jatkona esim. sananlaskuaihe >Monta väärää vakoa, uron nuoren kynnäkissä, lauluaihe >En ole opissa ollut.

    • Älkää pahaksi panko - kylä kirotko*

      Älkää ouoksi otelko minun lapsen lauluja*Ks. myös Kuka ouot ottanevi; Vähä virren väärin lauloin; Älä suutu suusanoista Ks. myös HÄÄRUNOT/Moittijan puolustelut: Jo minä virren väärin lauloin; Älä suutu sulho suusanoista*Johdantona usein puhutteluja: Hoi tytöt, sisoini, kylän ämmät, äitiseini, pojat puoliveikkoseini jne. Ydinaihe: Elkää pahaksi panko, elkää ouoksi otelko / Älkähän kylä kirotko, ristirahvas rienaelko / Älkää naiset naurako - jos mie virren väärin lauloin, sanan ristiin ripasin / virren väärin, toisen suorin, sanan kaksi kannoittelin / hos mie lapsi paljon laulan, hullukkaine paljo huuan (sama ks. >Ei ole hullun kieltäjätä). §§§Jatkona esim. sananlaskuaihe >Monta väärää vakoa, uron nuoren kynnäkissä, lauluaihe >En ole opissa ollut.

    • Älä suutu suusanoista

      Älä suutu suusanoista, virsistäKs. myös HÄÄRUNOT/Moittijan puolustelut: Älä suutu sulho suusanoistaLaulajan vetoomus kuulijoille/kuulijalle: Älä virsistä vihastu, älä suutu suusanoista. Jatkona usein ajatuksia virren tekemisestä: Virsi on viisaan tekemä; Ei ole virret meillä tehty (> Virsien tekeminen).

    • Älä suutu suusanoista*

      Älä suutu suusanoista, virsistä*Ks. myös HÄÄRUNOT/Moittijan puolustelut: Älä suutu sulho suusanoista*Laulajan vetoomus kuulijoille/kuulijalle: Älä virsistä vihastu, älä suutu suusanoista. Jatkona usein ajatuksia virren tekemisestä: Virsi on viisaan tekemä; Ei ole virret meillä tehty (> Virsien tekeminen).

    • Äänen kehunta

      Anna kulkkuni kumissa kuin Ruotsin ruokopillin: Ääneni kun alennan - ylennän; Äänen (laulajan) kehuntaKs. myös Ääni pieni, vieno, sortunutYdinaihe: Laulaja ylistää ääntään. Erilaisia äänen kuvauksia: Anna kulkkuni kumista kuin Ruotsin ruokopilli, Piitterin paras pasuuna (IV); Ääneni kun alennan soi kuin pajunen pilli - kun ylennän, soi kuin kannel kaunis (V, XIII): Miull on suuta/ääntä paljon (V),

    • Ääni - pieni, vieno, sortunut

      Annan kulkkuni kulaita; Emo oli raisu raatamaan; Emo voisi voilla kurkkuni; Huorat huuhtoi huntujaan (Join vettä); Koettelen ääntäni; Kumajaa, soi kulkku emon voitelulla; La koettelen ääntäni; Miksei soi sorja ääni; Miksei soi soria ääni; Miksi ääni minulla pieni - piennä penkiltä; Miks on miulla ääni vieno? Mikä kumma kulkullani; Mikä on sulkenut suun runolta; Mikä sorti suuren (sorjan) äänen; Mikä sorti äänen suuren; Mikä sorti äänen suuren, lapoin vettä; Mure särki kanteleeni; Noian voita lienenkö syönyt; Onko ääneni entisellään; Soi ennen sorja ääni, kun emo voilla voiteli; Sorian ääni soisi; Sortunut ääni; Suru sorti sorjan äänen; Suru sorti äänen sorjan; Äijä on ääneni kulunut; Äänen sorjan (äreän) mikä sorti; Ääni heikko huonon ruoan vuoksi; Ääni huono; Ääni pieni; Ääni pieni, ei voilla voitajaa; Ääni pieni, piennä penkiltä putosin; Ääni sortunut, join joesta vettä; Ääni vieno; Ääni vieno (kesällä kannettu); Ääni vieno, pieni, piennä putosin; Ääni äräkkä; Ääntäni kuka moittii; Äänöjäni koetanKs. myös Laulajan palkkaKeskeisteema oman äänen heikkous tai sortuneisuus tai kuluminen ja tähän johtaneet syyt. Teema koostuu seuraavista aihelmista, usein toisiinsa kietoutuneina: 1) Äänen koettelu: koettelen ääntäni - äijä on ääntäni kulunut. Nämä laajoiksikin paisuvat aihelmat voivat johdatella seuraaviin tai esiintyä yksin. Keski-Inkerissä kehittely: liekö ääni murtunut munissa, paistissa? (III 3182, VII 1564, XII 324 ja yleinen IV-V, XIII) 2) Kysymyksiä: Mikä sorti suuren äänen, sulki suun runolta? Miksi ääneni on pieni, vieno, heikko? Yleisiä johdatteluja, esiintyvät joskus myös yksin (IV 3341, V2 635, VII 1664-65, 1710, 1738, XIII 1792) 3) Join vettä joesta - huorien pesuvesi (ks. >Huuhtoi huorat huntujaan) Join vettä joesta - kuitu kurkkuun (yleinen etelässä) - ulos kuitu kurkustani (IV 992, 1149 yksin, 2344, V2 108, 194, 198, 202, V3 337-337a, 1341, XIII 1779-1781, 10593, 10596) - anna kulkkuni kumista; anna soija sorjan äänen (LP 337-37a, 341, IV 1149 - voi ola muuallakin, us. edellisen jatkona) 4) Söinkö noidan voita? (III 836, 839, 1484, 4158, 4182, XIII 10597) 5) Suru sorti ääneni (I4 2220, IV 761, 992, 2584*, 2930, 2933, 3539, 3553; V2 29; VII2 1715, 2088, XIII 10589, 10591) 6) Soittelija ei ole soria (V2 98, 201, V3 259, 349, XIII 1542, 1729, 1782) 7) Ei ole voilla voitelijaa - ennen emo voiteli kurkun (V2 29, 102, 192, 193, 195, 199, 205, 207, 410, 642, 766, 2292, V3 259- 260, 338, XIII 1553, 1555, 1557, 1585-1586, 1729, 1782-1782a, 2390, 5651, 10589, 10594; vrt. >Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa. 8) Olen kesällä kannettu, syvänkuulla syntynyt (III 728, 837, 1482-1483, IV 989, 990, 1664, 2156, 2344, V2 154, 206, 2287, XIII 1816, 1819; ks.> Syksyllä, kesällä syntynyt) 9) Äidin raataminen - putosin pienenä penkiltä (ks. myös >Silmät kipeät -aihetta, voi olla muuallakin muodon pohdinnoissa) - emo niitti, raatoi, minä itkin (IV2 2344; V2 133, 200, 2232; XIII 1817, 10603; ks. myös XIII 2311:3-5 - sama aihe, mutta ääni-teema puuttuu) 10) Emo ei antanut voita, iso ei sianlihaa (III 299, 837-838, 1482-1483, 2750, 3672, IV 1334) 11) Haja-aiheita: äiti ei luusint Luojan mieltä (XV 1198); kasvoin mieron kakuilla (III 516); ääni kului mieron tiellä XII 324, yskä sulki XII 330).

    • Ääni - pieni, vieno, sortunut*

      Annan kulkkuni kulaita; Emo oli raisu raatamaan; Emo voisi voilla kurkkuni; Huorat huuhtoi huntujaan (Join vettä); Koettelen ääntäni; Kumajaa, soi kulkku emon voitelulla; La koettelen ääntäni; Miksei soi sorja ääni; Miksei soi soria ääni; Miksi ääni minulla pieni - piennä penkiltä; Miks on miulla ääni vieno? Mikä kumma kulkullani; Mikä on sulkenut suun runolta; Mikä sorti suuren (sorjan) äänen; Mikä sorti äänen suuren; Mikä sorti äänen suuren, lapoin vettä; Mure särki kanteleeni; Noian voita lienenkö syönyt; Onko ääneni entisellään; Soi ennen sorja ääni, kun emo voilla voiteli; Sorian ääni soisi; Sortunut ääni; Suru sorti sorjan äänen; Suru sorti äänen sorjan; Äijä on ääneni kulunut; Äänen sorjan (äreän) mikä sorti; Ääni heikko huonon ruoan vuoksi; Ääni huono; Ääni pieni; Ääni pieni, ei voilla voitajaa; Ääni pieni, piennä penkiltä putosin; Ääni sortunut, join joesta vettä; Ääni vieno; Ääni vieno (kesällä kannettu); Ääni vieno, pieni, piennä putosin; Ääni äräkkä; Ääntäni kuka moittii; Äänöjäni koetan*Ks. myös Laulajan palkka*Keskeisteema oman äänen heikkous tai sortuneisuus tai kuluminen ja tähän johtaneet syyt. Teema koostuu seuraavista aihelmista, usein toisiinsa kietoutuneina: 1) Äänen koettelu: koettelen ääntäni - äijä on ääntäni kulunut. Nämä laajoiksikin paisuvat aihelmat voivat johdatella seuraaviin tai esiintyä yksin. Keski-Inkerissä kehittely: liekö ääni murtunut munissa, paistissa? (III 3182, VII 1564, XII 324 ja yleinen IV-V, XIII) 2) Kysymyksiä: Mikä sorti suuren äänen, sulki suun runolta? Miksi ääneni on pieni, vieno, heikko? Yleisiä johdatteluja, esiintyvät joskus myös yksin (IV 3341, V2 635, VII 1664-65, 1710, 1738, XIII 1792) 3) Join vettä joesta - huorien pesuvesi (ks. >Huuhtoi huorat huntujaan) Join vettä joesta - kuitu kurkkuun (yleinen etelässä) - ulos kuitu kurkustani (IV 992, 1149 yksin, 2344, V2 108, 194, 198, 202, V3 337-337a, 1341, XIII 1779-1781, 10593, 10596) - anna kulkkuni kumista; anna soija sorjan äänen (LP 337-37a, 341, IV 1149 - voi ola muuallakin, us. edellisen jatkona) 4) Söinkö noidan voita? (III 836, 839, 1484, 4158, 4182, XIII 10597) 5) Suru sorti ääneni (I4 2220, IV 761, 992, 2584*, 2930, 2933, 3539, 3553; V2 29; VII2 1715, 2088, XIII 10589, 10591) 6) Soittelija ei ole soria (V2 98, 201, V3 259, 349, XIII 1542, 1729, 1782) 7) Ei ole voilla voitelijaa - ennen emo voiteli kurkun (V2 29, 102, 192, 193, 195, 199, 205, 207, 410, 642, 766, 2292, V3 259- 260, 338, XIII 1553, 1555, 1557, 1585-1586, 1729, 1782-1782a, 2390, 5651, 10589, 10594; vrt. >Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa. 8) Olen kesällä kannettu, syvänkuulla syntynyt (III 728, 837, 1482-1483, IV 989, 990, 1664, 2156, 2344, V2 154, 206, 2287, XIII 1816, 1819; ks.> Syksyllä, kesällä syntynyt) 9) Äidin raataminen - putosin pienenä penkiltä (ks. myös >Silmät kipeät -aihetta, voi olla muuallakin muodon pohdinnoissa) - emo niitti, raatoi, minä itkin (IV2 2344; V2 133, 200, 2232; XIII 1817, 10603; ks. myös XIII 2311:3-5 - sama aihe, mutta ääni-teema puuttuu) 10) Emo ei antanut voita, iso ei sianlihaa (III 299, 837-838, 1482-1483, 2750, 3672, IV 1334) 11) Haja-aiheita: äiti ei luusint Luojan mieltä (XV 1198); kasvoin mieron kakuilla (III 516); ääni kului mieron tiellä XII 324, yskä sulki XII 330).

  • 2. Valituslaulut

    • 1. Laulut huolesta ja surusta

      • Alahalla allin mieli

        Ks. myös Surull on susi metsässäYdinaihe linnun ja itsen vertailu: Alahalla allin mieli uiessa vilua vettä, vilu on vatsa varpusella jääoksalla istuessa, sydän on kylmä kyyhkysellä syyvessä kylän kekoa - alempana, vilumpi, kylmempi on minun sitäkin. Vienassa miehen lausuma: Alempana miehen mieli naidessa jaloa (=suurta) naista. Hämeen loitsuissa vain säemuistuma (uiessa vilua vettä). Johdantona usein >Eipä tiedä yksikänä. Yhdistyy huoli- ja orpo-aiheisiin, esim. >Ei ole sitä hevosta, >Kanna korppi kaihoani, >Niin minut isoni jätti.

      • Alahalla allin mieli*

        Ks. myös Surull on susi metsässä*Ydinaihe linnun ja itsen vertailu: Alahalla allin mieli uiessa vilua vettä, vilu on vatsa varpusella jääoksalla istuessa, sydän on kylmä kyyhkysellä syyvessä kylän kekoa - alempana, vilumpi, kylmempi on minun sitäkin. Vienassa miehen lausuma: Alempana miehen mieli naidessa jaloa (=suurta) naista. Hämeen loitsuissa vain säemuistuma (uiessa vilua vettä). Johdantona usein >Eipä tiedä yksikänä. Yhdistyy huoli- ja orpo-aiheisiin, esim. >Ei ole sitä hevosta, >Kanna korppi kaihoani, >Niin minut isoni jätti.

      • Annan huolia hevosen

        Ks. myös Kehtolaulut: Anna itkeä itikan; Häärunot/Morsiamen lohdutus: Anna itkeä itikan, huolia hevosenJohdantosäkeinä erilaisia "huolimisen" kieltoja: En mie huoli vaikk on huolii; En mie huoli hoikkotukka; Ei pie surra suottenkaan jne. Ydinaihe: Annan huolia hevosen, murehtia mustan ruunan - hevosell on luu lujempi, pää kovempi, hammas kahta karkiampi. Useimmiten lyyrinen huoliruno tai sellaisen osa. Joskus kehtolauluissa, häälauluissa ja lastenhoitoloitsuissa sinä-muodossa. Yhdistyy usein kiinteästi läheiseen >Anna itkeä itikan -aiheeseen sekä muihin eläinrunoihin (>Huolihevonen; >Kanna korppi kaihoani; >Susi käyköön suruun jne.).

      • Annan huolia hevosen*

        Ks. myös Kehtolaulut: Anna itkeä itikan; Häärunot/Morsiamen lohdutus: Anna itkeä itikan, huolia hevosen*Johdantosäkeinä erilaisia "huolimisen" kieltoja: En mie huoli vaikk on huolii; En mie huoli hoikkotukka; Ei pie surra suottenkaan jne. Ydinaihe: Annan huolia hevosen, murehtia mustan ruunan - hevosell on luu lujempi, pää kovempi, hammas kahta karkiampi. Useimmiten lyyrinen huoliruno tai sellaisen osa. Joskus kehtolauluissa, häälauluissa ja lastenhoitoloitsuissa sinä-muodossa. Yhdistyy usein kiinteästi läheiseen >Anna itkeä itikan -aiheeseen sekä muihin eläinrunoihin (>Huolihevonen; >Kanna korppi kaihoani; >Susi käyköön suruun jne.).

      • Ei muut muretta tunne

        Ks. myös Muut ja minäYdinaihe 2-5 säkeen mittainen oman murheen vertaus muihin: Ei ne muut muretta tunne, kanna karvasta syäntä, mut minä murehen tunnen, kannan mieltä katkeroo. Esiintyy sekä itsenäisenä että valitusketjuissa.

      • Ei ole sitä hevosta

        Ks. myös Kanna korppi kaihoaniJohdantona usein >Enemmän minulla huolta. Ydinaihe: Ei ole/löyvy sitä hevosta - viiden Viipurin välillä, kuuen linnan kuuluvilla / talonpojan tanhuassa, kestikievarin pihassa - joka mun huoleni vetäis, kaihuvein kannattais / mu(u)rehein murraltais. Suomen Karjalassa (VII ja XIII 1933, 1961) runo jatkuu kalattoman kaivon aiheella: Lampihin kalattomaan, aivan ahvenettomaan (ks. >Kanna korppi kaihoani). Yhdistyy laajalti >Kanna korppi kaihoani- ja >Huolihevonen-eläinaiheisiin. Erityisesti Länsi-Inkerissä hevosen puutteeseen ratkaisun tuo juuri suruista tehty >Huolihevonen, joka jaksaa kantaa minän huolet.

      • Ei ole sitä hevosta*

        Ks. myös Kanna korppi kaihoani*Johdantona usein >Enemmän minulla huolta. Ydinaihe: Ei ole/löyvy sitä hevosta - viiden Viipurin välillä, kuuen linnan kuuluvilla / talonpojan tanhuassa, kestikievarin pihassa - joka mun huoleni vetäis, kaihuvein kannattais / mu(u)rehein murraltais. Suomen Karjalassa (VII ja XIII 1933, 1961) runo jatkuu kalattoman kaivon aiheella: Lampihin kalattomaan, aivan ahvenettomaan (ks. >Kanna korppi kaihoani). Yhdistyy laajalti >Kanna korppi kaihoani- ja >Huolihevonen-eläinaiheisiin. Erityisesti Länsi-Inkerissä hevosen puutteeseen ratkaisun tuo juuri suruista tehty >Huolihevonen, joka jaksaa kantaa minän huolet.

      • Ei päiväni parane, itken tai laulan

        Hot mie itken, hot mie laulan, ei miun päiväni parane, ei muutu murheheni. Formulamainen 2-4 säkeinen aihelma. Vrt. >Itkien ikä parempi, rallatellen rattosampi; yhdistyy tähän joskus.

      • Ei sula syän suruinen

        Johdantojaksoja: Mielessä on hyytä hynkky, jäätä jänkky (III 1162, 1447, 1449, 3264, VII2 1809); Voi toki kun voi sulavi pahassa pataranissa (VII2 1810); Kuka usko, kenpä luuli suot sulavan, maat valuvan, kun oli vasta vahva talvi (V2 491); erilaisia kesän tulon kuvauksia (III 504, 1584, 3860, IV 1605, 3560). Ydinaihe: Suot sulavat, maat valuvat, ahovieret aukiaa (alenovat aian vieret; meren rannat raukenevat; kaikki kankahat sulavi, pellon vieret pehmenööt) - ei sula sydän suruinen (ei sula miun suruni), ei hauvu haluinen vatsa/rinta - ei sula sulallakana, ei kesän lämpimälläkänä. Kannaksella (V, XIII) paikoin jatko: Minkän päivät lämpimämmät, sen on vatsain miun vilumpi, minkän aika kallehempi, sen on mielein miun pahempi. Muita jatkoja: kun sulaa, kasvaa päälle katajikko, petäjikkö VII 1808, XIII 1947 (vrt. >Haudan kuvaus); vaikka valan päälle kuumaa vettä (III 1162, 1447, 1584); vaikka aurinko paistaisi (IV 1605); Minä raukka maan rakohon, minä tuonen turpehesen (VII3 4411). Usein itsenäinen, usein samassa ketjussa muitakin huoliaiheita, esim. >Ei ole sitä hevosta, >Eipä tiedä yksikänä, >Huoliensa haastelija, >Vakka on syttä vatsassani. III-alueella suhteellisen yhtenäinen ketju: laulajan sanoja + >Eipä tiedä yksikänä + >Ei sula syän suruinen + >Huoliensa haastelija.

      • Ei sula syän suruinen*

        *Johdantojaksoja: Mielessä on hyytä hynkky, jäätä jänkky (III 1162, 1447, 1449, 3264, VII2 1809); Voi toki kun voi sulavi pahassa pataranissa (VII2 1810); Kuka usko, kenpä luuli suot sulavan, maat valuvan, kun oli vasta vahva talvi (V2 491); erilaisia kesän tulon kuvauksia (III 504, 1584, 3860, IV 1605, 3560). Ydinaihe: Suot sulavat, maat valuvat, ahovieret aukiaa (alenovat aian vieret; meren rannat raukenevat; kaikki kankahat sulavi, pellon vieret pehmenööt) - ei sula sydän suruinen (ei sula miun suruni), ei hauvu haluinen vatsa/rinta - ei sula sulallakana, ei kesän lämpimälläkänä. Kannaksella (V, XIII) paikoin jatko: Minkän päivät lämpimämmät, sen on vatsain miun vilumpi, minkän aika kallehempi, sen on mielein miun pahempi. Muita jatkoja: kun sulaa, kasvaa päälle katajikko, petäjikkö VII 1808, XIII 1947 (vrt. >Haudan kuvaus); vaikka valan päälle kuumaa vettä (III 1162, 1447, 1584); vaikka aurinko paistaisi (IV 1605); Minä raukka maan rakohon, minä tuonen turpehesen (VII3 4411). Usein itsenäinen, usein samassa ketjussa muitakin huoliaiheita, esim. >Ei ole sitä hevosta, >Eipä tiedä yksikänä, >Huoliensa haastelija, >Vakka on syttä vatsassani. III-alueella suhteellisen yhtenäinen ketju: laulajan sanoja + >Eipä tiedä yksikänä + >Ei sula syän suruinen + >Huoliensa haastelija.

      • Ei tule uni usein huolellisen huonehesen

        Ydinaihe: Ei tule uni usein huolellisen huoneehee, kaihollisen kattehee, surullisen suun ettee (päivättömän pään aloille, varullisen vaipan alle jne.). Yhdistyy huolten paljouden kuvauksiin, Kannaksella kehtolauluihin, kerran häärunoon.

      • Eipä tiedä yksikänä

        Ydinaihe: muut eivät näe toisen mieleen. Alkusäkeet "Eipä tiedä yksikänä, ymmärrä yheksänkänä" variaatioineen yleiset kaikkialla. Jatkot: 1) Tämän allin mielaloja, tämän pääskyn päänsisusta / Mitä alli ajattelee, pääsky päässään pitää, ja 2) Mitä miull on mielessäin, kuta pääkulusessain / kuta alla kulmiheen / synnisen syämmelläin. Loppusäkeissä voidaan kertoa mitä mielessä on: suruja ja tuskaa (useimmiten), mies, lähtöajatus jne. Mieltä kuvataan jatkossa usein toisin huoliaihein, esim.>Vakka syttä vatsassani (III) ja >Alahalla allin mieli (VII, XIII).

      • Eipä tiedä yksikänä*

        *Ydinaihe: muut eivät näe toisen mieleen. Alkusäkeet "Eipä tiedä yksikänä, ymmärrä yheksänkänä" variaatioineen yleiset kaikkialla. Jatkot: 1) Tämän allin mielaloja, tämän pääskyn päänsisusta / Mitä alli ajattelee, pääsky päässään pitää, ja 2) Mitä miull on mielessäin, kuta pääkulusessain / kuta alla kulmiheen / synnisen syämmelläin. Loppusäkeissä voidaan kertoa mitä mielessä on: suruja ja tuskaa (useimmiten), mies, lähtöajatus jne. Mieltä kuvataan jatkossa usein toisin huoliaihein, esim.>Vakka syttä vatsassani (III) ja >Alahalla allin mieli (VII, XIII).

      • En minä sinä ikinä

        Säepari En minä sinä ikänä, kuuna kullan valkeana on aloitusformula vaihteleviin valitusaiheisiin: Surutonta suuta syötä (1853, 2208); Vieritä ison kiveä (1851); Kuule veikon veisoavan (>Allit lauloivat lahella); Näkijälle kättä näytä (>En näkijälle kättä näytä); Suru ei syömestä katoa (>Suru särkevi sydämen).

      • En ole musta luonnon musta - huolista

        Ks. myös sananlaskurunot: Murhe saattaa mustan karvanYdinaihe huolten rumentavasta vaikutuksesta koostuu kahdesta - kolmesta aihelmasta, yhdessä tai erikseen: 1) En ole musta luonnon musta, hoikka luonnon hoikka, kaita luonnon kaita (en musta emon tekemä; en emon pesemättyyttä) - 1a) Mie olen musta murhettain, hoikka huoliain, kaita kaihojain; 2) Huoli hoikaksi tekevi, murhe muita mustemmaksi, kaiho muita kaiemmaksi. Aihe 2) esiintyy muidenkin huoliaiheiden loppuumaksiimima sekä sananlaskuna Itä-Suomessa; Länsi-Suomessa yleisemmin muodossa >Murhe tuopi mustan karvan (ks. sananlaskurunot). Yhdistyy muihin huolirunoihin, >Kanna korppi kaihoani yleisin. Myös orvon, miniän, sananalaisen aiheissa; viimeksimainituissa usein siltana muiden sanominen: Kaikk sannoot jot mie musta jne. Vrt. >Mihin lienen tuhma tullut, jossa ihmetellään oman mustuuden alkuperää.

      • En ole musta luonnon musta - huolista*

        Ks. myös sananlaskurunot: Murhe saattaa mustan karvan*Ydinaihe huolten rumentavasta vaikutuksesta koostuu kahdesta - kolmesta aihelmasta, yhdessä tai erikseen: 1) En ole musta luonnon musta, hoikka luonnon hoikka, kaita luonnon kaita (en musta emon tekemä; en emon pesemättyyttä) - 1a) Mie olen musta murhettain, hoikka huoliain, kaita kaihojain; 2) Huoli hoikaksi tekevi, murhe muita mustemmaksi, kaiho muita kaiemmaksi. Aihe 2) esiintyy muidenkin huoliaiheiden loppuumaksiimima sekä sananlaskuna Itä-Suomessa; Länsi-Suomessa yleisemmin muodossa >Murhe tuopi mustan karvan (ks. sananlaskurunot). Yhdistyy muihin huolirunoihin, >Kanna korppi kaihoani yleisin. Myös orvon, miniän, sananalaisen aiheissa; viimeksimainituissa usein siltana muiden sanominen: Kaikk sannoot jot mie musta jne. Vrt. >Mihin lienen tuhma tullut, jossa ihmetellään oman mustuuden alkuperää.

      • Enemmän minulla huolta

        Ks. myös LAULU: Enemmän minulla sanojaJohdantoformuloita: Hoi on voi on huolta paljo, paljo mieliä pahoja; Moni ajattelee, ei ole huolta hurnakolla yms. Ydinaihe huolten määrä: Enemmän minulla huolta kuin on kuusessa käpyjä, petäjässä helpeitä, katajoita (kanarvia) kankahalla, rannoilla rapakiviä, suolla sammalia jne. Etelässä toinenkin vertaus: - - kuin on huolen huolijalla, murheen murtajalla (III, V3, XIII). Pohjois-Karjalassa (VII) jatkoaihelma: Ken kosken kiven lukisi, meren aallot arvoaisi, se mun huoleni lukisi, apeani arvoaisi. Samassa ketjussa erityisesti >Kanna korppi huoliani, >Monenlaiset huolet, >Ei ole sitä hevosta.

      • Enemmän minulla huolta*

        Ks. myös LAULU: Enemmän minulla sanoja*Johdantoformuloita: Hoi on voi on huolta paljo, paljo mieliä pahoja; Moni ajattelee, ei ole huolta hurnakolla yms. Ydinaihe huolten määrä: Enemmän minulla huolta kuin on kuusessa käpyjä, petäjässä helpeitä, katajoita (kanarvia) kankahalla, rannoilla rapakiviä, suolla sammalia jne. Etelässä toinenkin vertaus: - - kuin on huolen huolijalla, murheen murtajalla (III, V3, XIII). Pohjois-Karjalassa (VII) jatkoaihelma: Ken kosken kiven lukisi, meren aallot arvoaisi, se mun huoleni lukisi, apeani arvoaisi. Samassa ketjussa erityisesti >Kanna korppi huoliani, >Monenlaiset huolet, >Ei ole sitä hevosta.

      • Harmit olkoot haastamatta

        Huolten puhumisesta muille: Olkoot harmit haastamatta, panematta pakkopäivät - nyt on ihmiset iloiset, naiset kaikki naurusuulla.

      • Hoia hoia huolellista

        Vrt. Rukoukset: Hoia, Herra, huolellistaHuolilaulujen aloitus- ja huudahdusformuloita (erit. V, XIII): Hoia hoia huolellista/huoliani; Hoi on hoi on huolellista / huolta paljon.

      • Huolellisen tuutu

        Ydinaihe: Kasvoi suolle huolas/suuri honka, viitahan vilu petäjä (halu haapa kankahalla; rannalle rutinen raita jne) - tuost on mulle tuutu tehty, vaku vaivanen rakettu - joll on tuima tuuiteltu, huolellinen huiskuteltu; säemuunnelmia paljon. Joissakin teksteissä (* - esim. VI) vain huolihonka-säe. Yhdistelmissä toistuvat viha- ja valitusaiheet: >Syntymistään sureva; >Soisi mun kyläiset naiset; >Joka puu puree.

      • Huolellisen tuutu*

        *Ydinaihe: Kasvoi suolle huolas/suuri honka, viitahan vilu petäjä (halu haapa kankahalla; rannalle rutinen raita jne) - tuost on mulle tuutu tehty, vaku vaivanen rakettu - joll on tuima tuuiteltu, huolellinen huiskuteltu; säemuunnelmia paljon. Joissakin teksteissä (* - esim. VI) vain huolihonka-säe. Yhdistelmissä toistuvat viha- ja valitusaiheet: >Syntymistään sureva; >Soisi mun kyläiset naiset; >Joka puu puree.

      • Huoli pääni harjoavi

        Ydinsäkeet: Itku silmäni pesee/sitoo, huoli pääni harjaa (suru päätäni sukii; kaiho päätä kampaelee jne.) - Ei ison sininen silkki, ei emon halunen harja (ei emon käet kätevät). Joskus kampaaja vieras nainen (III), joskus lisä: Siika silmäni pesee, hauki pääni harjaa (sama ks. >Ei itke iso minua). Yhdistyy huoliaiheisiin, esim. >En ole musta luonnon musta -runon osaksi.

      • Huoli pääni harjoavi*

        *Ydinsäkeet: Itku silmäni pesee/sitoo, huoli pääni harjaa (suru päätäni sukii; kaiho päätä kampaelee jne.) - Ei ison sininen silkki, ei emon halunen harja (ei emon käet kätevät). Joskus kampaaja vieras nainen (III), joskus lisä: Siika silmäni pesee, hauki pääni harjaa (sama ks. >Ei itke iso minua). Yhdistyy huoliaiheisiin, esim. >En ole musta luonnon musta -runon osaksi.

      • Huoliensa haastelija

        Ks. myös Menen metsähän kesällä; Tuskat tukehtuvat tuultamatta; Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei ole sitä kelle vaivasi valitat; Morsiamen opetus: Haasta puille, haasta mailleLaajahko "kertomus" koostuu kolmesta aihelmasta: 1) Ei ole sitä sisarta, ei sitä emosen lasta, jollenka sanan sanani, haastan mielihaikiani (Kelles nyt haluni haastan, kelles vien vetiset silmät; Kelle tuultelen tussain. Ks. samoja säkeitä: >Silloin itkin ilman syytä; >Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan; Häärunot/Morsiamen itketys >Ei ole sitä, kelle vaivasi valitat); 2) Kun sanoin vierahalle, vieras viielle sanoopi, kyläläinen kymmenelle, kymmen kaikelle kylälle; Jos ma virkan vellolle, vello sannoo vaimolleen; >Kuihka sanoo Kaihkolle -sananlasku. 3) Menen metsään (ks. samaa >Menen metsään kesällä) - haastan haavan lehtysille, pakisen pajun vesoille, puhun puille pääni päällä (virkan virsuilleni, kerron kengilleni! VII joskus) - nuo ei kerro kellenkään. 4) Erikoinen muunnelma häärunossa: Otin kirjan kirstustaini, oapiskirjan aitastaini, siinn mie panin pakkojaini - - paremmille paioilleni, esiliinoille enemmän. Aihelmat 1) ja 2) on poimittu tähän irrallisinakin, 3) vain huolista puhuttaessa. Minämuotoiset häärunoversiot poimittu tähänkin. Rikas variaatio, yhdistyy moniin muihin huolirunoihin, erityisesti itkemiseen: >Itken yksin ollessani, >Kylä luuli kylpeneeni, >Silloin itkin ilman syytä.

      • Huoliensa haastelija*

        Ks. myös Menen metsähän kesällä; Tuskat tukehtuvat tuultamatta; Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei ole sitä kelle vaivasi valitat; Morsiamen opetus: Haasta puille, haasta maille*Laajahko "kertomus" koostuu kolmesta aihelmasta: 1) Ei ole sitä sisarta, ei sitä emosen lasta, jollenka sanan sanani, haastan mielihaikiani (Kelles nyt haluni haastan, kelles vien vetiset silmät; Kelle tuultelen tussain. Ks. samoja säkeitä: >Silloin itkin ilman syytä; >Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan; Häärunot/Morsiamen itketys >Ei ole sitä, kelle vaivasi valitat); 2) Kun sanoin vierahalle, vieras viielle sanoopi, kyläläinen kymmenelle, kymmen kaikelle kylälle; Jos ma virkan vellolle, vello sannoo vaimolleen; >Kuihka sanoo Kaihkolle -sananlasku. 3) Menen metsään (ks. samaa >Menen metsään kesällä) - haastan haavan lehtysille, pakisen pajun vesoille, puhun puille pääni päällä (virkan virsuilleni, kerron kengilleni! VII joskus) - nuo ei kerro kellenkään. 4) Erikoinen muunnelma häärunossa: Otin kirjan kirstustaini, oapiskirjan aitastaini, siinn mie panin pakkojaini - - paremmille paioilleni, esiliinoille enemmän. Aihelmat 1) ja 2) on poimittu tähän irrallisinakin, 3) vain huolista puhuttaessa. Minämuotoiset häärunoversiot poimittu tähänkin. Rikas variaatio, yhdistyy moniin muihin huolirunoihin, erityisesti itkemiseen: >Itken yksin ollessani, >Kylä luuli kylpeneeni, >Silloin itkin ilman syytä.

      • Huolihevonen

        Ajatuksena valjaiden tai hevosen teko huolista. SKVR:ssä on pyritty erottamaan aihelmat Surusta suitset ja Tulisi huolista hevonen. Tässä ne on yhdistetty, saman idean variaatioina ja usein, vaikakkaan ei aina, toisiinsa kiinteästi yhdistyneinä. Valjaidenteko: Kun/Jos ois seppänä setäni, takojana taattoseni/velloseni (ks. sama aloitus >Teräksestä kengät ja >Ampuisin akat kylästä; >Jos ois seppänä setäni, tekisi kultakengät) - Teettäisin/Tekisin surusta suitset, päitset päivistä pahoista, satulan kylän sanoista, kyntölänget kyynelistä jne. Hevosenteko: Teen mie/Tekisin/Teettäisin huolesta hevosen, murehesta ruunan mustan; Tulis huolista hevonen, murehista ruuna musta. Jatkona usein kieltoja: Vaan ei huolet muienkaan hirnu ei hepona mäellä...(I); Ei ole seppona setäni...; Ei synny surusta suitset... (III-V, XIII). Voi myös jatkua liukuen >Ei ole sitä-hevosta- tai >Kanna korppi kaihoani -aiheisiin: Sepä huoleni vetäisi (moisioon III; kalattomaan lampeen VII). Säkeet limittyvät yleisesti >Ei ole sitä hevosta -aiheeseen ja muihin huolirunojen eläinteemoihin; paikallisesti yhdistelmät vaihtelevat (esim. >Neidon linna III, >Emon haudalla IV).

      • Huolihevonen*

        *Ajatuksena valjaiden tai hevosen teko huolista. SKVR:ssä on pyritty erottamaan aihelmat Surusta suitset ja Tulisi huolista hevonen. Tässä ne on yhdistetty, saman idean variaatioina ja usein, vaikakkaan ei aina, toisiinsa kiinteästi yhdistyneinä. Valjaidenteko: Kun/Jos ois seppänä setäni, takojana taattoseni/velloseni (ks. sama aloitus >Teräksestä kengät ja >Ampuisin akat kylästä; >Jos ois seppänä setäni, tekisi kultakengät) - Teettäisin/Tekisin surusta suitset, päitset päivistä pahoista, satulan kylän sanoista, kyntölänget kyynelistä jne. Hevosenteko: Teen mie/Tekisin/Teettäisin huolesta hevosen, murehesta ruunan mustan; Tulis huolista hevonen, murehista ruuna musta. Jatkona usein kieltoja: Vaan ei huolet muienkaan hirnu ei hepona mäellä...(I); Ei ole seppona setäni...; Ei synny surusta suitset... (III-V, XIII). Voi myös jatkua liukuen >Ei ole sitä-hevosta- tai >Kanna korppi kaihoani -aiheisiin: Sepä huoleni vetäisi (moisioon III; kalattomaan lampeen VII). Säkeet limittyvät yleisesti >Ei ole sitä hevosta -aiheeseen ja muihin huolirunojen eläinteemoihin; paikallisesti yhdistelmät vaihtelevat (esim. >Neidon linna III, >Emon haudalla IV).

      • Illat itken ikkunoissa

        Ks. myös Illat istun ikkunalla; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Iäksesi on itkun määräKokoaikaisen itkemisen kuvauksia: Illat itkin ikkunoilla, aamut aitan seipähillä, viikkauvet veräjän suissa, kuukauet kujan perillä jne.; Illat vietän ikkunalla, päivänlaskut laulamalla; Itkin illat, itkin aamut; Ei ole ilta kuin en itke, ei aamu kuin en kujerra. Huolilauluissa ja orvon valituksissa toistuvia formuloita, sekä pitkinä sarjoina että erillisinä säepareina. Esimerkiksi >Mikä lie minua luonut- ja >Syntymistään sureva -runoissa näillä jatketaan säkeitä: Iäkseni/Joka ilta itkemään, joka kuu kujertamaan.

      • Illat itken ikkunoissa*

        Ks. myös Illat istun ikkunalla; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Iäksesi on itkun määrä*Kokoaikaisen itkemisen kuvauksia: Illat itkin ikkunoilla, aamut aitan seipähillä, viikkauvet veräjän suissa, kuukauet kujan perillä jne.; Illat vietän ikkunalla, päivänlaskut laulamalla; Itkin illat, itkin aamut; Ei ole ilta kuin en itke, ei aamu kuin en kujerra. Huolilauluissa ja orvon valituksissa toistuvia formuloita, sekä pitkinä sarjoina että erillisinä säepareina. Esimerkiksi >Mikä lie minua luonut- ja >Syntymistään sureva -runoissa näillä jatketaan säkeitä: Iäkseni/Joka ilta itkemään, joka kuu kujertamaan.

      • Iloissaan muut elävät, minä huolissa

        Ks. myös Muut ja minä; Laulu: En ilolla laulaJohdantona usein >Katsos muita miekkosia (VII). Ydinsäkeet: Iloissaan muut elävät, leikissään liekahuvat (ajavat ativoteitä, kirkkoteitä), minä hoikka huolissani, polo pakkopäivissäni (ajan karjateitä). Toinen muotoilu: Muill on mieli kuin metonen, itse vierin kuin vetonen (IV 856, 904).

      • Itken yksin ollessani

        Ydinsäkeitä: Mie en itke ihmisis - mie iloitsen ihmisiss, nauran naisiin seass / En itke uhallakana vierellä viholliseni; Itken itkut vuotehessa; Itken yksin oltuain; Itken saunassa sallaa (piilossa pihalla jne.). Saunassa ja vuoteessa itkeminen voi jatkua tulvakuvin: saunan lauat lainehille (vrt. >Kyynelistä lampi), >Syli on vettä vuotehessa. Itkun salaaminen voidaan perustella ohjeena: Neuvo ennen miun emmoin... (V, XIII) tai: Ettei sais naiset nauramista, ihmiset ivvailemista. Yhdistyy usein >Huoliensa haastelijaan.

      • Itken yksin ollessani*

        *Ydinsäkeitä: Mie en itke ihmisis - mie iloitsen ihmisiss, nauran naisiin seass / En itke uhallakana vierellä viholliseni; Itken itkut vuotehessa; Itken yksin oltuain; Itken saunassa sallaa (piilossa pihalla jne.). Saunassa ja vuoteessa itkeminen voi jatkua tulvakuvin: saunan lauat lainehille (vrt. >Kyynelistä lampi), >Syli on vettä vuotehessa. Itkun salaaminen voidaan perustella ohjeena: Neuvo ennen miun emmoin... (V, XIII) tai: Ettei sais naiset nauramista, ihmiset ivvailemista. Yhdistyy usein >Huoliensa haastelijaan.

      • Itkin ihanat kasvot (silmät)

        Ks. myös ORJA: Hyvät on huoneet hovissaItkun vaikutus ulkomuotoon: Itkin mie/Itetin ihanat silmät, vetytin poset verevät (puollutin punaset posket, näön kauniin kaotin jne). Formula esiintyy mitä vaihtelevimmissa yhteyksissä, mm. epiikan kosintarunoissa (ei poimittu), lyriikassa (josta selkeimmät poimittu) erityisesti huolilauluissa ja vaimon, orvon ja orjan (itettää silmät) runoissa. Vrt. >Olin sorja syntyessä ja >Silmät kipeät, itkin kuollehia - idealtaan samanlaisia, muoto toinen.

      • Itku istui vierehein

        Ks. myös Emon huolet>Ilomäellä syntynyt -runon Ilo istui vieressäni -aihelman harvinainen antiteesi: Menin mie ilomäelle, istuin ilokivelle: itku istu vierehein, suru syrjähti syliin. Häärunossa kahdesti (h).

      • Itkuiset minun iloni

        Formula Itkuiset minun iloni, virteni veen sekaiset jatkosäkeineen. yhdistyy useimmiten >En ilolla laula tai >Ei minun laulaman pitäisi -aihelmiin.

      • Itkuiset minun iloni*

        *Formula Itkuiset minun iloni, virteni veen sekaiset jatkosäkeineen. yhdistyy useimmiten >En ilolla laula tai >Ei minun laulaman pitäisi -aihelmiin.

      • Itkun pieksijä

        Sama säeaines eri merkityksissä: 1) Itkun pieksin petkeleellä, surun survoin huumarella; 2) Itkuin pieksin petkeleellä, huuhmarta surulla survon - kaurat kastui kyyneleestä, muoto mustaksi murahti. Vrt. Työlaulut: >Jauhaessa.

      • Jos en itse voivottaisi (voivottele), voivottavat vuoteheni

        Vanhuuden kuvaus: Nousen ohkaen olilta, kättä pieksäen pehusta - jos en itse voivottaisi, voivottavat vuoteheni... Usein tulevaisuuskuvana >Nuorena aika laulaa- ym. lauluaiheissa, mutta olla myös nykyhetken kuvaus.

      • Kaikk on huolet huostassani, isän, emon

        Ks. myös Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni allaJohdantoformuloita: Miull on huolet kolmenlaiset/kaikellaiset; Monet huolet huostassain. Ydinaihe: Ison huolet, emon huolet, viiden veljen huolet, seitsemän sisaren huolet - päälle huolein ommain. Jatkuu usein >Kolmenlaiset huolet -aiheella; erotettu, koska molemmat esiintyvät myös itsenäisinä.

      • Kaikk on huolet huostassani, isän, emon *

        Ks. myös Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni alla*Johdantoformuloita: Miull on huolet kolmenlaiset/kaikellaiset; Monet huolet huostassain. Ydinaihe: Ison huolet, emon huolet, viiden veljen huolet, seitsemän sisaren huolet - päälle huolein ommain. Jatkuu usein >Kolmenlaiset huolet -aiheella; erotettu, koska molemmat esiintyvät myös itsenäisinä.

      • Kanna korppi kaihoani

        Ks. myös Ei ole sitä hevostaJohdantosäkeitä Kannaksen piirissä: Lennä lintu, kiiä korppi. Ydinaihe: Kanna korppi kaihojani, musta lintu murhettani - kanna kaivohon syvähän, lampehen kalattomahan - kun kannat kalallisehe, kalat kaikki huolestuvi, ahvenet alas mänevi (hauvet halki parsahtaat; lohen pojat pois tulevat; sären lillit liukenoot) - miun on hoikan huoliani, miun mustan murehiani. Tähtiteksteissä vain alkusäe tai runon loppuosaa ilman korppi-johdantoa. Huolten kuljetus kalattomaan kaivoon liittyy Suomen Karjalassa myös >Ei ole sitä hevosta -aiheseen. Loitsuissa ja paikoin epiikassakin kalaton kaivo on yleinen manauspaikka; >Tulen synty -loitsun liinankylvö-kohtauksessa esiintyy Suistamolla säesarja: Viedih järveh kalakkahah, kalat äsken huolestuubi, ahvenet alas mänööbi; viedihbö kalattomahe (ks. >Kilpalaulanta I, II; LOITSUT: >Tulen synty VII3 624, 627-627c, 633, 634, 1374, 1381). Kalojen huolestuminen esiintyy joskus myös oman hukkumisen kuvitelmissa (>Kun mie kuolisin kotihin; >Sijan tiedän missä synnyin ks. VII2 1872, 1883, 1906). Aihe yhdistyy valitusketjuihin, erityisesti muihin huolista vapautumisen toivekuviin (>Ei ole sitä hevosta, >Huolihevonen).

      • Kanna korppi kaihoani*

        Ks. myös Ei ole sitä hevosta*Johdantosäkeitä Kannaksen piirissä: Lennä lintu, kiiä korppi. Ydinaihe: Kanna korppi kaihojani, musta lintu murhettani - kanna kaivohon syvähän, lampehen kalattomahan - kun kannat kalallisehe, kalat kaikki huolestuvi, ahvenet alas mänevi (hauvet halki parsahtaat; lohen pojat pois tulevat; sären lillit liukenoot) - miun on hoikan huoliani, miun mustan murehiani. Tähtiteksteissä vain alkusäe tai runon loppuosaa ilman korppi-johdantoa. Huolten kuljetus kalattomaan kaivoon liittyy Suomen Karjalassa myös >Ei ole sitä hevosta -aiheseen. Loitsuissa ja paikoin epiikassakin kalaton kaivo on yleinen manauspaikka; >Tulen synty -loitsun liinankylvö-kohtauksessa esiintyy Suistamolla säesarja: Viedih järveh kalakkahah, kalat äsken huolestuubi, ahvenet alas mänööbi; viedihbö kalattomahe (ks. >Kilpalaulanta I, II; LOITSUT: >Tulen synty VII3 624, 627-627c, 633, 634, 1374, 1381). Kalojen huolestuminen esiintyy joskus myös oman hukkumisen kuvitelmissa (>Kun mie kuolisin kotihin; >Sijan tiedän missä synnyin ks. VII2 1872, 1883, 1906). Aihe yhdistyy valitusketjuihin, erityisesti muihin huolista vapautumisen toivekuviin (>Ei ole sitä hevosta, >Huolihevonen).

      • Katsos muita miekkosia

        Valitusrunojen aloitusformula: Katsos muita miekkosia ja onnen osallisia... >Korvessa minun kotini-, >Mieli kuin syksy-yö pimiä- ja >Minun on turva turpehessa -runoissa tavallisin, mutta muuallakin (erit. VII).

      • Kolmenlaiset huolet

        Vrt. Tuonnep on panen pahatJohdantona alkuformula: Miull on huolet kolmenlaiset/kaikellaiset, tai >Kaikk on huolet huostassani, isän, emon (erit. III-IV). Ydinaihe: Yhet on huolet pääni päällä, toiset keskipaikallani, kolmannet jalkain alla - mitkä on huolet pääni päällä, ne mie peitän pintelillä, mitkä on keskipaikallain, ne mie vyötän vyön keralla, mitkä ovat jallain alla, ne mie astun apsatilla (eteläiset alueet); Yksi on huoli pääni päällä, toinen alla jalkojeni, kolmas on keskellä syväntä - mikä on huoli pääni päällä, sen mie silkillä sitelen, mi on alla jalkojeni, senpä pauloilla panisin, mi on keskellä syväntä, se minut manalle viepi, tuonelah torkuttavi (VII). Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä huoliaiheisiin, esim. >Kanna korppi kaihoani; >En ilolla laula, >Enemmän minulla huolta kuin on kuusessa käpyjä.

      • Kolmenlaiset huolet*

        Vrt. Tuonnep on panen pahat*Johdantona alkuformula: Miull on huolet kolmenlaiset/kaikellaiset, tai >Kaikk on huolet huostassani, isän, emon (erit. III-IV). Ydinaihe: Yhet on huolet pääni päällä, toiset keskipaikallani, kolmannet jalkain alla - mitkä on huolet pääni päällä, ne mie peitän pintelillä, mitkä on keskipaikallain, ne mie vyötän vyön keralla, mitkä ovat jallain alla, ne mie astun apsatilla (eteläiset alueet); Yksi on huoli pääni päällä, toinen alla jalkojeni, kolmas on keskellä syväntä - mikä on huoli pääni päällä, sen mie silkillä sitelen, mi on alla jalkojeni, senpä pauloilla panisin, mi on keskellä syväntä, se minut manalle viepi, tuonelah torkuttavi (VII). Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä huoliaiheisiin, esim. >Kanna korppi kaihoani; >En ilolla laula, >Enemmän minulla huolta kuin on kuusessa käpyjä.

      • Korvelle konelen tuskat, se sanat kotiin

        Formula La ka korvelle konelen, alle latvan laaittelen / metsoin saroille sanelen. Jatkuu: Korpi viepi sanat kotiin tai >Kanna korppi kaihoani.

      • Kuhan mie itse huolet hoi'an

        Lukeri Melikovan huoliketjun päätös: Kuhan mie itse huolet hoi'an, kaihot kannan, surut sureksin - minkä huolen itse huolin, se on huoli huolittuna jne. Vrt. >Enemmän minulla huolta (huolten hoitaja -motiivi), >Kaikk on huolet huostassani, ison, emon; >Miull on huolta huostassani.

      • Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle

        Ks. myös Kun tietäisi emoni (Vanhempien ja lasten suhde)Edellä yleensä >Kultapyörätammi, joskus jokin muu käkiaihe (>Laulan tähän taloon -runon oluttammi; >Lintu lauloi, lehti liikkui). Ydinaihe tunnekuvaus: Kun käki kukahtelevi, niin syän sykähtelevi (pakahteloo), syän syttyy tulelle, miel/pää palolle paukahtaapi (syön halk halkiaa, ristiin risahtelloo). Joskus taustana orpous, jolloin samassa >Älköön emoton kuunnelko käkeä.

      • Kun mie synnyin synnin maalle

        Huolekkaan minän vaikea syntymä: Kun mie synnyin synnin maalle / synti tyttö/poika - paloi pari tuohuksii, toinen pari kynttelii - >Meri kuivi kuutta syltä - >Kaivot kaikki kuivuneet - ei olt vettä millä pestä - emo oli maassa kuollehena - silloin synti maalle syntyi (IV); silloin synnyin kun huolet syntyi (XIII). Huom. III 1679, 4259: Jumala synnytti, synnyin Maarian käsille. - Paikoin vain alkusäkeet (*), jolloin ei niin selvää yhteyttä surulliseen minään; kaikki havaitut esiintymät kuitenkin tässä. Usein >Poikako vai tyttö -runon johdantona; myös muissa syntymä-, orpous- ja huoliaiheissa: >Emo on nähnyt suuren vaivan, >Syntymistään sureva ym.

      • Kun mie synnyin synnin maalle*

        *Huolekkaan minän vaikea syntymä: Kun mie synnyin synnin maalle / synti tyttö/poika - paloi pari tuohuksii, toinen pari kynttelii - >Meri kuivi kuutta syltä - >Kaivot kaikki kuivuneet - ei olt vettä millä pestä - emo oli maassa kuollehena - silloin synti maalle syntyi (IV); silloin synnyin kun huolet syntyi (XIII). Huom. III 1679, 4259: Jumala synnytti, synnyin Maarian käsille. - Paikoin vain alkusäkeet (*), jolloin ei niin selvää yhteyttä surulliseen minään; kaikki havaitut esiintymät kuitenkin tässä. Usein >Poikako vai tyttö -runon johdantona; myös muissa syntymä-, orpous- ja huoliaiheissa: >Emo on nähnyt suuren vaivan, >Syntymistään sureva ym.

      • Kun ois miulla miurun mieli

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Pitäisi pitää pää tarkkaKun ois miulla miurun mieli, kiurun kieli - meren silmiin menisin.

      • Kun ois onni ostannassa

        Ks. myös Onnensa pieksijä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun olisi onni ostettava; Mihin olet menossa; Häiden aattona: Kävitkö eilen kirkossa uutta onnea ottamassaYdinaihe pohdinta onnen ostamisen ja vaihtamisen mahdollisuudesta: Kun ois onni ostannassa, paha onni pois panossa, ostaisin paremman onnen, pahan onnen pois panisin. Samassa ketjussa yleensä muita onni-aiheita, edellä toistuvasti >Onni ojassa, usein vaihtamiseen kietoutuneena >Onnensa pieksijä, jolloin rankaisun jälkeen: Ottaisin paremman onnen, valitseisin valkeamman, mustan muille hylkeäisin, muien mustien sekaan. Voidaan jatkaa kielloin: Ei oo onni ostannassa, paha onni pois panossa; Onni on antama Jumalan, kirkkoherran kirjottama.

      • Kun ois onni ostannassa*

        Ks. myös Onnensa pieksijä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun olisi onni ostettava; Mihin olet menossa; Häiden aattona: Kävitkö eilen kirkossa uutta onnea ottamassa*Ydinaihe pohdinta onnen ostamisen ja vaihtamisen mahdollisuudesta: Kun ois onni ostannassa, paha onni pois panossa, ostaisin paremman onnen, pahan onnen pois panisin. Samassa ketjussa yleensä muita onni-aiheita, edellä toistuvasti >Onni ojassa, usein vaihtamiseen kietoutuneena >Onnensa pieksijä, jolloin rankaisun jälkeen: Ottaisin paremman onnen, valitseisin valkeamman, mustan muille hylkeäisin, muien mustien sekaan. Voidaan jatkaa kielloin: Ei oo onni ostannassa, paha onni pois panossa; Onni on antama Jumalan, kirkkoherran kirjottama.

      • Kyllä tuuli toista tuopi

        Huolten loputtomuus: Jos mie huolen täänkin huolen, kyllä tuuli toista tuopi, meren aaltonen ajaapi (tuulet, aaltoset, ahavat). Huolirunojen (esim. >Enemmän minulla huolta, >Kanna korppi huoliani, >Monenlaiset huolet) jatkoaihelma. Vrt. Laulu: >Tuuli virttä toi.

      • Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kynnys edessä kyynelehtiiKyyneltulvan formulainen kuvaus: Viel on kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä, ukset umpilainehissa (patsas mielillä pahoilla jne). Esiintyy useimmiten >Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin -aiheessa (poimittu siitä kaikki), mutta muissakin yhteyksissä. Vrt. muita tulvakuvia, esim. >Kyynelistä lampi; >Minä kylvin kyynelillä.

      • Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kynnys edessä kyynelehtii*Kyyneltulvan formulainen kuvaus: Viel on kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä, ukset umpilainehissa (patsas mielillä pahoilla jne). Esiintyy useimmiten >Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin -aiheessa (poimittu siitä kaikki), mutta muissakin yhteyksissä. Vrt. muita tulvakuvia, esim. >Kyynelistä lampi; >Minä kylvin kyynelillä.

      • Kyyneleet paksummat pavun jyviä

        Ks. myös EPIIKKA: Kyynelten vierentäFormula, jossa kyyneliä verrataan pavun jyviin, herneisiin, karpaloihin, pyyn muniin. Joskus mukana >Kyynelten vierentä -aihetta. Asteriksilla merkitty tekstit, joissa ei kyyneleitä, vaan orjan/miniän hiki.

      • Kyyneleet paksummat pavun jyviä*

        Ks. myös EPIIKKA: Kyynelten vierentä*Formula, jossa kyyneliä verrataan pavun jyviin, herneisiin, karpaloihin, pyyn muniin. Joskus mukana >Kyynelten vierentä -aihetta. Asteriksilla merkitty tekstit, joissa ei kyyneleitä, vaan orjan/miniän hiki.

      • Kyynelistä lampi

        Ks. myös häärunot/Morsimen itketys: Itket lammit lattialleJohdantona itkuaiheita, ydinaihe kyyneltulva: Jo noista joki tulisi, lampi suuri laukiaisi itkemistäni vesistä, läpi pääni lähtemistä, alta kulman kulkemista. Vrt. muita tulvakuvia, jotka yhdistyvätkin: >Itken yksin ollessani (saunan lauat lainehille), >Kynnys kyynelissä, >Minä kylvin kyynelillä.

      • Käärin kyyneleet kerälle

        Ks. myös Viere, viere kyynelkakku; HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvokki: Kääri kyyneleet kerälleHäärunoaihe, joskus lyyrinen, minä-muotoinen: Kuhun tuulutan tussaant - käärin tuskat/kyyneleet kerälle, kerän vieretän vettee, vesi vierettää emolle.

      • Lennäs, leivo, ikkunalle

        Vrt. Rakkaus: Lennä, lennä lintunenLennäs leivo ikkunalle puhumaan puolestani (VII); Lennä tänne pieni lintu, puhu minulle surusi, minä puhun sinulle (XIII).

      • Liekö tetri tielle tehnyt

        Ks. myös Mikä lie minua luonutJohdantoformuloita: Mikä lie miunki tehnyt, kuka kurjan synnytellyt jne. (ks. > Mikä lie minua luonut); En tieä tekijätäni, taia en tarkoin saajoani; Mie en tiiä itsekkää, kenen tyttö lienenkäään. Ydinaihe eläinsarja: Liekkö tetri tielle tehnyt, vai lie varis / hanoi hangelle muninut, vai lie hautonut harakka (kyyhkynen kylän välille, korppi suuren korven alle); Vai lie sittunt susi kivelle, karhu luonut kankahalle (repoi tielle jättäellyt jne). Jatkeita usein huolisäkeitä: Iäksein itkemään, kuuksein kujertamaan yms. Joskus seuraa kielto: Ei ole tetri tielle tehnyt - miun on eukko tuuitellut (III 3393, IV 657, V2 1263, V3 479, 705, XIII 10687). Kahdesti: Jos ois tetri tielle tehnyt - oisin lentämässä jne. (V2 5087, XIII 2439). Joskus keskustelun muodossa (III 3393, XV 1239). Yhdistyy orpo-, sananalais- ja huoliaiheisiin. Usein kehyksenä kokemus oman ulkomuodon huonoudesta (>Muodon moittiminen).

      • Liekö tetri tielle tehnyt*

        Ks. myös Mikä lie minua luonut*Johdantoformuloita: Mikä lie miunki tehnyt, kuka kurjan synnytellyt jne. (ks. > Mikä lie minua luonut); En tieä tekijätäni, taia en tarkoin saajoani; Mie en tiiä itsekkää, kenen tyttö lienenkäään. Ydinaihe eläinsarja: Liekkö tetri tielle tehnyt, vai lie varis / hanoi hangelle muninut, vai lie hautonut harakka (kyyhkynen kylän välille, korppi suuren korven alle); Vai lie sittunt susi kivelle, karhu luonut kankahalle (repoi tielle jättäellyt jne). Jatkeita usein huolisäkeitä: Iäksein itkemään, kuuksein kujertamaan yms. Joskus seuraa kielto: Ei ole tetri tielle tehnyt - miun on eukko tuuitellut (III 3393, IV 657, V2 1263, V3 479, 705, XIII 10687). Kahdesti: Jos ois tetri tielle tehnyt - oisin lentämässä jne. (V2 5087, XIII 2439). Joskus keskustelun muodossa (III 3393, XV 1239). Yhdistyy orpo-, sananalais- ja huoliaiheisiin. Usein kehyksenä kokemus oman ulkomuodon huonoudesta (>Muodon moittiminen).

      • Maassa mieleni matavi

        Edellä vaihtelevia huoliaiheita. Ydinaihe: Kuin on miun mielalani; Useinhan minun utuisen - maassa mieleni matavi/makaa, alla varvasten asuvi, alla pellon piehtaroipi (nurmessa nuhailepi, kulkee kulon seassa jne.).

      • Mieli kuin syksyinen yö pimeä

        Ks. myös Osallisen onni valvoi, minun makasiYdinaihe, onneton mieli (t. osa), kuvataan kahdella vaihtoehtoisella vertauksella, joista ensimmäisessa johdantona >Ajattelen aikojani, entistä elämätäni: 1) Niin olj ennen miun elloin ku kesoinen päivän nousu - niin on nykyne elloin ko syksyine yö pimiä (tah pimiä pilven laita jne., V2, XIII)); 2) Niin on mielet miekkosiin / Niin osa osallisilla, kuin kesoinen päivännousu - minun on mieleni polosen / niin osa osattomilla, kuin syksy-yö pimiä (V2 428, 581, V3 686, V, VII). Kantelettaren runon I 25 "Erotus mielillä" kansanomainen pohja.

      • Mieli minun, osa minun

        Vrt. Onni ojassaRunon minä puhuttelee mieltään: Mieli minun miel, osa minun osa - kun ois mieli ollut, niit et olis pengin all männyt.

      • Mieli tervaa tekee

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaaJohdantona (erit. IV) surullisen laulajan säkeitä: Suu laulaa, sydän murehtii (ks. >En ilolla laula). Ydinsäkeet: Mieli tervaa tekee, syän syttä poltteloo (keittelöö, sammuttaa), vatsa paahtaa papua ym. Paikoin kieltojatke: Ei sysi syväntä syrrä, ei terva mieltä käännä: suru, murhe kääntää (V2 499, 628, 1589, V3 417).

      • Mieli tervaa tekee*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaa*Johdantona (erit. IV) surullisen laulajan säkeitä: Suu laulaa, sydän murehtii (ks. >En ilolla laula). Ydinsäkeet: Mieli tervaa tekee, syän syttä poltteloo (keittelöö, sammuttaa), vatsa paahtaa papua ym. Paikoin kieltojatke: Ei sysi syväntä syrrä, ei terva mieltä käännä: suru, murhe kääntää (V2 499, 628, 1589, V3 417).

      • Mihin piän mie menemän

        Ks. myös Kunne luomme luotu poikaMihin piän mie menemän - korkea noissa taivaasse, pimiä pilveesse puheta, matala on maaha vajota. Jatkona >Tähet löivät tärrinkiä.

      • Miksi on minua luotu

        Ks. myös Mikä lie minua luonutValitus äidin/Jumalan luomisesta: Mikskäs minun tänne loit; Kun minua loit/teit; Jo on / Mintähe miun Jumala luonut - Tälle suurelle surulle; Huolen huoneheksi (laajempi kehitelmä VII2 2163); Iäkseni itkemään; Näille päiville pahoille jne. Ajatusta myös muualla, esim. esim. >Sotamiehenotto -runoissa (Miun on luonut Jumala, suuri Luoja - näitä maita marssimaan, esim. III 1813, 2425). Tähän poimittu lyriikan esiintymiä. Jatkona >Syntymistään sureva, muita huoliaiheita, kerran paimenaihe >Vihmasilla kastumaan, löközillä istumaan (II).

      • Mikä lie minua luonut

        Ks. myös Liekö tetri tielle tehnyt; Miksi on minua luotu; HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Luoja on noille varren luonutYdinaihe oman alkuperän arvuuttelu: Mikä lie minua luonut, kuka kummoa/kurjoa kuvannut/kyhännyt (pohjoisessa yl.); Liekö miun Jumala luonut, vai lie synti synnyttänyt (etelässä). Jatkosäkeitä: Iäkseni / Joka ilta itkemään; Joka huolta huolimaan; Huolten huolikammariksi (VII 1845, 1932, ks. myös >Miksi on minua luotu VII 2093, 2163); Näille päiville pahoille. Jatkot yleensä huoliaiheita. Joskus >Jumala onnen luojana. Arhippa Perttunen: Niin on luonut sanan sepäksi, pannut virren portaaksi (ks. LAULU: >Parempi sanan seppänä kuin suolla portahana). Larin Paraske: Joka vuosi vuonimaan (ks. >Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona).

      • Mikä lie minua luonut*

        Ks. myös Liekö tetri tielle tehnyt; Miksi on minua luotu; HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Luoja on noille varren luonut*Ydinaihe oman alkuperän arvuuttelu: Mikä lie minua luonut, kuka kummoa/kurjoa kuvannut/kyhännyt (pohjoisessa yl.); Liekö miun Jumala luonut, vai lie synti synnyttänyt (etelässä). Jatkosäkeitä: Iäkseni / Joka ilta itkemään; Joka huolta huolimaan; Huolten huolikammariksi (VII 1845, 1932, ks. myös >Miksi on minua luotu VII 2093, 2163); Näille päiville pahoille. Jatkot yleensä huoliaiheita. Joskus >Jumala onnen luojana. Arhippa Perttunen: Niin on luonut sanan sepäksi, pannut virren portaaksi (ks. LAULU: >Parempi sanan seppänä kuin suolla portahana). Larin Paraske: Joka vuosi vuonimaan (ks. >Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona).

      • Minulla murhe murkinana

        Vrt. Sukuni surulla syötänYdinaihe suru ruokana: Toiset käivät iltaselle, toiset käivät murkinalle - Miull/Siell on itku iltaseks, murhe murkinaks. Joskus jatkoformula: Surulla suurustan, itkulla illastan (toistuu Inkerin huolirunoissa, ks. IV 1388, 1426, 2144, 2209, 2446). Joskus häärunoissa sinä-muodossa (IV3 3619, XIII2 4665).

      • Minulla murhe murkinana*

        Vrt. Sukuni surulla syötän*Ydinaihe suru ruokana: Toiset käivät iltaselle, toiset käivät murkinalle - Miull/Siell on itku iltaseks, murhe murkinaks. Joskus jatkoformula: Surulla suurustan, itkulla illastan (toistuu Inkerin huolirunoissa, ks. IV 1388, 1426, 2144, 2209, 2446). Joskus häärunoissa sinä-muodossa (IV3 3619, XIII2 4665).

      • Minun on mieleni poloisen kuin on miehen tappajalla

        Pahan mielen kuvaus: Niin on mieleni apia kuin miehen tappajalla, kaksi maahan kaatajalla. *; jos olenkin surussa, "en oo miestä mestaellut". Yhdistyy muihin mieli-aiheisiin.

      • Minun on mieleni poloisen kuin on miehen tappajalla*

        *Pahan mielen kuvaus: Niin on mieleni apia kuin miehen tappajalla, kaksi maahan kaatajalla. *; jos olenkin surussa, "en oo miestä mestaellut". Yhdistyy muihin mieli-aiheisiin.

      • Minun on mieleni poloisen kuin on myötävän hevoisen

        Pahan mielen kuvaus: Minun on mieleni poloisen kuin on myötävän hevosen tahi tamman kaupittavan taikka ostetun orihin. Yhdistyy muihin mieli-aiheisihn, esim. >Minun on mieleni poloisen kuin on miehen tappajalla.

      • Minä kylvin kyyneleillä

        Vrt. Kylvin kylmän saunanKyyneltulva-aihelma: Kylä luuli kylpeneeni, miero vettä kantaneeni - minä kylvin kyynelillä, hautelin haluvesillä - läpi peäni lähteneillä, alta kulman juokseneilla jne. Vrt. >Itken yksin ollessani -jatkeita: saunassa salaa; laudat laineille. Yhdistyy muihin kyyneltulva-aihelmiin (erit. >Kyynelistä lampi, >Kynnys kyynelissä), huoliaihelmiin (erit. >Huoliensa haastelija sekä orvon ja kulkijan lauluihin.

      • Minä kylvin kyyneleillä*

        Vrt. Kylvin kylmän saunan*Kyyneltulva-aihelma: Kylä luuli kylpeneeni, miero vettä kantaneeni - minä kylvin kyynelillä, hautelin haluvesillä - läpi peäni lähteneillä, alta kulman juokseneilla jne. Vrt. >Itken yksin ollessani -jatkeita: saunassa salaa; laudat laineille. Yhdistyy muihin kyyneltulva-aihelmiin (erit. >Kyynelistä lampi, >Kynnys kyynelissä), huoliaihelmiin (erit. >Huoliensa haastelija sekä orvon ja kulkijan lauluihin.

      • Mistä tunnen huolellisen

        Ks. myös Orpo: Tuntuu emotoin tyttö, poikaJohdantoformula: Mistä / Kyll mie tunnen huolellisen (turvattoman), arvaelen armottoman. Ydinaihe tuntomerkit: Alahana vyön pitääpi, alempata henköääpi; Kävyypi käsi posella, viereepi vesissä silmin; Käy kengittä, sukitta kesällä; Huolellinen laulelevi. Usein luonnehditaan myös "huoleton"/"armollinen": Ylempeä henkäisevi; Käet puuskassa kävyy; Huoleton huhuelovi. Yhdistyy esim. >Käkenä huolellista lohduttaisin- ja orpoaiheisiin; voi olla itsenäinenkin.

      • Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa

        Ks. myös Miten olen, kuin elänen; Kunne luomme luotu poikaYdinaihe huolten kanssa eläminen: Mitä tehdä miun poloisen; En tiijä poloinen poika, miten ollen, kuin elänen - tämän suuren huolen kanssa, suuren surun keralla (kunne tungen tuskiani VII). Joskus jatkuu: tungen tuskiani taivaalle/sydämeeni; >Onko parempi paeta vai kuolla. * vain alkusäkeitä, jotka huolirunoissa yleisiä, ks. erit. ks. myös -aiheet sekä >Jänön jäljille, revon rekeen, >Tulehenko teen tupani.

      • Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa*

        Ks. myös Miten olen, kuin elänen; Kunne luomme luotu poika*Ydinaihe huolten kanssa eläminen: Mitä tehdä miun poloisen; En tiijä poloinen poika, miten ollen, kuin elänen - tämän suuren huolen kanssa, suuren surun keralla (kunne tungen tuskiani VII). Joskus jatkuu: tungen tuskiani taivaalle/sydämeeni; >Onko parempi paeta vai kuolla. * vain alkusäkeitä, jotka huolirunoissa yleisiä, ks. erit. ks. myös -aiheet sekä >Jänön jäljille, revon rekeen, >Tulehenko teen tupani.

      • Miull on huolta huone täynnä

        Huolirunsauden kuvaus: Miull on huolta huone täynnä, ajatust on aitta täynnä, tuskaa on tupanen täynnä. Yhdistyy vaihteleviin huoliaiheisiin, joskus naistenlaulujen toisela-kuviin. Esiintyy myös morsiamen itketysvirsissä (IV3 3157, 3290, 3598).

      • Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni alla*

        Huolten paljouden formulainen ilmaus: Äijä/Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni/peäni alla/vieressä. Tämä omana otsikkonaan konkreettisuutensa takia. Muita huolilaulujen aloitusformuloita - Oijoi joi kun huolt on äijä; Miull on huolet kaikellaiset, murehet monennäköset (esim. aiheisssa >Kaikk on huolet huostassani, isän, emon; >Kanna korppi kaihoani; >Kolmenlaiset huolet)ym. - ei ole poimittu erikseen.

      • Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni alla* *

        *Huolten paljouden formulainen ilmaus: Äijä/Miull on huolta huostassani, ajatusta vyöni/peäni alla/vieressä. Tämä omana otsikkonaan konkreettisuutensa takia. Muita huolilaulujen aloitusformuloita - Oijoi joi kun huolt on äijä; Miull on huolet kaikellaiset, murehet monennäköset (esim. aiheisssa >Kaikk on huolet huostassani, isän, emon; >Kanna korppi kaihoani; >Kolmenlaiset huolet)ym. - ei ole poimittu erikseen.

      • Miull on mieli melkiässä

        Vrt. Sananlaskurunot: Se on mieli melkeässä, mikä on toisen miehen päässäLarin Paraske: Miull on mieli melkiässä, syvä synkäss on salossa.

      • Mulle on huolta hoivattuna

        Ks. HÄÄRUNOT/Morsiamen päätä pantaessa: Kyllä huntu huolta tuopiHuoliformula, kysymys tai toteamus: Mintähe / Jopa mennehen sykysyn / Jo nyt - mulle on huolta hoivattuna/ hoivattiin, ajatusta annettuna (annettiin), pantuna pahoa mieltä.

      • Muut ja minä

        Ks. Iloissaan muut elävät, minä huolissa; Katsos muita miekkosia; Muut on mustassa nutussa, kengässä; Muut on suuret ja soriat; Muut syövät murukaloja; Miestenlaulut: Muut kynti sileät pellot; Muut naivat paremmat naiset; Paimenlaulut: Isännät ja emännät syövät; Muut ne kuuli kirkon kellon; Orja: Muut piti piluhihoja; Orpo: Emolleen muut eränsä; Kun muille pyhä tuleeValituslauluissa toistellaan muiden hyvän ja oman huonon elämän vastakohtaa. Ks. myös -kenttään on koottu otsikoita, joissa vertailu keskeistä, mutta sitä esiintyy runsaasti muuallakin. Tässä erillisesiintymiä: Muill on päivä selkeäinen, miull pilvehessä (III); Muilla on korjat kohalleen, miulla väärällään (XIII); Muut munilla tiukki (=leikki), minä tikuilla (IV).

      • Muut on mustassa nutussa, kengässä

        Ks. myös Muut ja minä; ORJA: Muut piti piluhihoja; ORPO: Kun muille pyhä tuleeMuiden ja itsen vaatteiden vertailua: Muut on mustassa nutussa, kauneessa kalussa; Muut ne kulkoo mustas kengäs; Muutpa vello verassa, sametissa saattelekset - minä virsuss vingottelen (mull on nuttu nukkavieru; mie oon köyhä kökköröinen jne.).

      • Muut on suuret ja soriat

        Ks. myös Muut ja minäYdinaihe oma pienuus: Muut surevat suuruuttansa, miull on pelko pienuestain; mie vaa pengon pienuuttaan, mannailen matalutta)in (Muut on suuret ja soriat, minä musta pikkarainen). Jatkona voi olla selityksiä: Emo ei suureksi suvainnut; Emo olisi voinut synnyttää suuremman.

      • Niin on miulla mieli musta

        Ks. myös Kiikun, kiikun, kirjava lintuMusta on mieleni polosen; Miks on miulla musta mieli; Niin on miulla mieli musta kuin on musta mustikkaine; niin on miula syvän sininen kuin pimijä pilven reuna (V2 ; vrt. >Mieli kuin syksyinen yö pimeä). Limittyy joskus >Vakka on syttä vatsassani -aiheen terva- ja sysikuviin, esim.: Miks on miulla syvän sysinen (V3).

      • Niin on valkia osani

        Vrt. Osallisen onni valvoi, minun makasiNiin on valkia osani kuin on merellä vaahti - kunne virtanen vienee.

      • Ohitseni on onni juossut

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ohitsesi on onni juossutYdinaihe: onni juoksi, pakeni, karkasi, siiputteli, vieri, marssi lensi ohitseni/vierestäni, pään päältä, kainalon alta. Joskus: siikana, veden kalana (XIII). Voi yhdistyä >Osan jako -aikaan, jolloin onni pakeni nukkumisen tai huolimattomuuden: Onni, marssi, mie makasin; Nukuin nurmelle Jumalan.

      • Ohukkainen miulla onni

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Ohukainen sinulla onniHuonen onnen aiheisiin yhdistyvä aihelma: Ohukkainen miun emoni / Jumalainen armollinen - loi miulle ohuen onnen, lykyn lyhyen; Ohukkainen miulla onni, lyhykkäinen miulla lykky (matalainen miulla mahti). Kerran jatko: pantu parven reunaisille, ripustettu rihmaisehen (IV 1333).

      • Oisin kuollut kolmiöisnä

        Ks. myös sananlaskurunot: Lippu liinaa, lappu lautaaYdinaihe kuolemantoive: Oisin kuollut kolmi/kuusiöisnä, kaonnut kapalolassa - voaksa ois voatetta pitännä, kyynärä pyheä moata, kolme lukkarin lukuo, pari pappien sanaa, kerta kellon helkähystä. Ketjuuntuu >Ei se surma suorin tehnyt-, >Parempi syntymättä- ja >Syntymistään sureva-aiheisiin, usein niin tiiviisti että vain jälkimmäinen osa (kyynärä pyheä moata jne.) on mukana, tai niin, että toive kohdistetaan puhutteluna äidille: - ei olisi sinulla ollut tytöstä huolta (esim. V2 563, 1836).

      • Oisin kuollut kolmiöisnä*

        Ks. myös sananlaskurunot: Lippu liinaa, lappu lautaa*Ydinaihe kuolemantoive: Oisin kuollut kolmi/kuusiöisnä, kaonnut kapalolassa - voaksa ois voatetta pitännä, kyynärä pyheä moata, kolme lukkarin lukuo, pari pappien sanaa, kerta kellon helkähystä. Ketjuuntuu >Ei se surma suorin tehnyt-, >Parempi syntymättä- ja >Syntymistään sureva-aiheisiin, usein niin tiiviisti että vain jälkimmäinen osa (kyynärä pyheä moata jne.) on mukana, tai niin, että toive kohdistetaan puhutteluna äidille: - ei olisi sinulla ollut tytöstä huolta (esim. V2 563, 1836).

      • Onko parempi paeta vai kuolla

        Edellä usein >Mitä tehä miun poloisen -säkeitä, joita jatketaan pohtimalla: Vieläkö painun pakkoo, vai teen surman suutimata, kalman ilman katsomata? / Liekos kuolla vai elää - paremp on pakeneminen...

      • Onnensa pieksijä

        Ks. myös Kun ois onni ostannassa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun ois onni ostettavaJohdantona usein >Kun ois onni ostannassa, ja kuten siinä, onni sidotaan: Selin seinää sitosin, päin panisin patsahaa. Tässä olennaista rangaistus. Etelässä (III-V, VII) onni piestään: Tuot mie vitsoin vinguttaisin, mahkaruosin nauvottaisin - uoo onnein parempi! (V3); pohjoisessa (VII) onni kylvetetään: Kantasin vilua vettä kovan onnen olkapäille viisi kuusi korvollista.

      • Onnensa pieksijä*

        Ks. myös Kun ois onni ostannassa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun ois onni ostettava*Johdantona usein >Kun ois onni ostannassa, ja kuten siinä, onni sidotaan: Selin seinää sitosin, päin panisin patsahaa. Tässä olennaista rangaistus. Etelässä (III-V, VII) onni piestään: Tuot mie vitsoin vinguttaisin, mahkaruosin nauvottaisin - uoo onnein parempi! (V3); pohjoisessa (VII) onni kylvetetään: Kantasin vilua vettä kovan onnen olkapäille viisi kuusi korvollista.

      • Onnesta

        Ks. Jumalall on onnen ohjat; Kun ois onni ostettava, Ohitseni on onni juossut; Ohukkainen miulla onni; Onnen etsijä; Onnensa pieksijä, Onnettoman saunan käynyt; Onni ojassa; Osallisen onni valvoiTähän koottu erilaisia onni-runojen otsikoita. Onni-runot on sijoitettu huoli-ryhmään, koska niiden kautta usein selitetään suruja ja huolia.

      • Onnettoman saunan käynyt - kun toi tätä tytärtä

        III3 4244 IV1 925, 1477 IV2 2139, 2142, 2162, 2177

      • Onni ojassa

        Ks. myös Osallisen onni valvoi; vrt. Epiikka: Onni tuli ojalta koilleIII3 2616, 3395, 3466, 4099, 4152, 4218, 4244 IV1 925 IV2 2154 XV 1152h, 1269, 1272, 1273, 1274

      • Onni ojassa*

        Ks. myös Osallisen onni valvoi; vrt. Epiikka: Onni tuli ojalta koille*III3 2616, 3395, 3466, 4099, 4152, 4218, 4244 IV1 925 IV2 2154 XV 1152h, 1269, 1272, 1273, 1274

      • Osallisen onni valvoi, minun makasi

        Ks. myös Onni ojassa; HÄÄRUNOT/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Oikein siulle onni valvoi.Ydinaihe onnien vastakohta: Osallisen onni valvoi, lykyllisen lyyräeli, miunpa vaivasen makasi, kuorsasi kovaosasen. V- ja XIII-teksteihin yhdistyy >Mieli kuin syksyinen yö pimeä -kuvia: Niin (valvoo) osa osallisen - kuin kesäinen päivän paiste, tervaksen tuli punainen jne.; (niin makaa) minun - kuin on syksy-yö pimeä (tähtiteksteissä tämä yksin). Usein makuupaikan luonnehdintaa: Kuusessa kujan perässä, petäjässä pellon päässä - paksussa pajupehossa, tihiässä tuomikossa, mäen alla männikössä, alla haaon haavikossa - kujassa kusivesissä, tanhuossa taih vesissä jne.(vrt. >Onni ojassa).

      • Osallisen onni valvoi, minun makasi*

        Ks. myös Onni ojassa; HÄÄRUNOT/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Oikein siulle onni valvoi.*Ydinaihe onnien vastakohta: Osallisen onni valvoi, lykyllisen lyyräeli, miunpa vaivasen makasi, kuorsasi kovaosasen. V- ja XIII-teksteihin yhdistyy >Mieli kuin syksyinen yö pimeä -kuvia: Niin (valvoo) osa osallisen - kuin kesäinen päivän paiste, tervaksen tuli punainen jne.; (niin makaa) minun - kuin on syksy-yö pimeä (tähtiteksteissä tämä yksin). Usein makuupaikan luonnehdintaa: Kuusessa kujan perässä, petäjässä pellon päässä - paksussa pajupehossa, tihiässä tuomikossa, mäen alla männikössä, alla haaon haavikossa - kujassa kusivesissä, tanhuossa taih vesissä jne.(vrt. >Onni ojassa).

      • Osan jako

        Ks. myös Ohitseni on onni juossut; Häärunot/Sulhasta moititaan morsiamesta: Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana; Sulhasen ylistys: Olit osanjaossa, muut oven takanaMielikuvia osanjaosta, jolloin runon minä menetti onnensa: Muut käivät osan otolla, minä olin oven takana; En mä silloin kois ollut / Eipä ollut miun emoni, kons olliit osan jaossa/otolla; Uni petti miun emoni; Nukuin nurmelle Jumalan. Jako voidaan myös kieltää: Ei onni osin jaeta, Jumala käsin pietä (III 246, 1539:143, 4099, kehyksenä >Jumalall on onnen ohjat). Yhdistyy erityisesti >Ohitseni on onni juossut -aiheeseen.

      • Osan jako*

        Ks. myös Ohitseni on onni juossut; Häärunot/Sulhasta moititaan morsiamesta: Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana; Sulhasen ylistys: Olit osanjaossa, muut oven takana*Mielikuvia osanjaosta, jolloin runon minä menetti onnensa: Muut käivät osan otolla, minä olin oven takana; En mä silloin kois ollut / Eipä ollut miun emoni, kons olliit osan jaossa/otolla; Uni petti miun emoni; Nukuin nurmelle Jumalan. Jako voidaan myös kieltää: Ei onni osin jaeta, Jumala käsin pietä (III 246, 1539:143, 4099, kehyksenä >Jumalall on onnen ohjat). Yhdistyy erityisesti >Ohitseni on onni juossut -aiheeseen.

      • Osasi emo omenan tehdä

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Osasi emosi omenan tehdäYdinaihe: Osasi emo omenan tehdä, taisi tammen kasvatella, ei osannut istutella (ei osannut osaista tehhä, IV-V, XIII, n. 15 tekstiä) - istutti kovalle maalle/paikoille pahoille, kovan pellon pientarelle. Puhujana voi olla myös äiti: Osasin... Jatkuu huoliformuloin: Iäkseni itkemään jne., tai >Jouduin puille pyöriville, >Jouduin hullulle urolle ym. valitusaihein. Häärunon ja lyyrisen runon raja vaikea, rajatapauksia laitettu molempiin.

      • Pahoin luusin Luojan mielen

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Pahoin teit sinä poloinenOmien ongelmien selitys: Pahoin tein mie poloinen, pahoin luusin Luojan mielen, pahoin palvelin Jumalan jne.

      • Parempi syntymättä

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Parempi syntymättä, kuin miniäksi; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Parempi olisi ollut syntymättäSyntymättömyyden toive: Paremp ois ollut miun polosen syntymättä, kasvamatta, emon maion maistamatta (maallen tällen täytymättä / tämän ilman tuntematta, nämä maat matelematta / emon tuomatta tupaan, kääärimättä kätkyeen yms.). Usein johdantona aiheisiin >Syntymistään sureva ja >Oisin kuollut 3-öisnä, mutta voi kasvaa myös itsenäiseksi runoksi.

      • Parempi syntymättä*

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Parempi syntymättä, kuin miniäksi; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Parempi olisi ollut syntymättä*Syntymättömyyden toive: Paremp ois ollut miun polosen syntymättä, kasvamatta, emon maion maistamatta (maallen tällen täytymättä / tämän ilman tuntematta, nämä maat matelematta / emon tuomatta tupaan, kääärimättä kätkyeen yms.). Usein johdantona aiheisiin >Syntymistään sureva ja >Oisin kuollut 3-öisnä, mutta voi kasvaa myös itsenäiseksi runoksi.

      • Pesemättä on silmät märjät

        Johdantona joskus: Kussa mie istun, siinä itken jne. Kyynelkuvan ydinsäkeet: Pesemätt on silmät märjät, käet märjät kastamatta (vesi tuomatta tuvassa). Kiinnittyy orporunoon >Käski isä vuuen leinaella sekä huoli- ja onni-aiheisiin.

      • Päivä pääskylle tulevi - ei minulle

        Ydinaihe: Päivä pääskyille tulee, ilo ilman lintusille (varpusille valkenoo; sirkkusille sirkenöö jne.) - miulle ei tule millonkaa, kurjalle ei konsakaa / eipä se emottomalle paista päivä polvenaan eikä valkia valosta. Ketjuuntuessaan aina >Älköön antako Jumala -orporunon jatkona.

      • Se itki syvintä syytä, joka itki osan kovuutta

        Epiikassa esiintyvä, lyyrisenäkin käytetty formula osan/onnen kovuudesta.

      • Silloin itkin ilman syytä

        Ks. myös Huoliensa haastelija; KEHTOLAULUT: Älä itke ilman syytäSilloin itkin ilman syytä, ilman vaivatta valitin, kun itkin ison sylessä, kaljuin emon kainalossa - nyt olisi syytä itkeä - kelle nyt syyni itken, kelle vaivani valitan? Kerran yleistävässä muodossa: Syyttä silloin lapsi itki... (I) Sinä-muodossa usein >Älä itke ilman syytä -kehtolaulun jatkeena. Loppukysymys ja muutakin säeainesta esiintyy myös >Huoliensa haastelija -aiheessa, joka onkin usein jatkona; vrt. myös >Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan.

      • Sudet ulvoo suon perällä päiviäni

        Ks. myös Morsiamen itketys: Sudet ulvovat kauppojasiRunon minä kokee susien ulvovan hänen päiviään, osaansa, aikojaan jne. Vrt. >Kuret huusi haikeasti; >Itkevät isoni pellot - päiviäni.

      • Sudet ulvoo suon perällä päiviäni*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Sudet ulvovat kauppojasi*Runon minä kokee susien ulvovan hänen päiviään, osaansa, aikojaan jne. Vrt. >Kuret huusi haikeasti; >Itkevät isoni pellot - päiviäni.

      • Suru särkee syämmeni

        Säepari: Suru särkee sydämen, murhe mielen murteloo (kaihe mielen kallistaapi / vaiva päätä vannehtiipi), esiintyy erilaisissa huolirunoyhteyksissä, joskus laajentuu runoksi. Ks. myös arkki "Viinasta valitusvirsi" (epiikka: >Viinanpolton kielto).

      • Surull on susi metsässä

        Vrt. Alahalla allin mieliYdinaihe: Järell on jänis säkiss - järemmäl uon mie polone; surull on susi metsäss - surummalla mie sitäki; varulla varis aholla - varummal mie polonen jne. Idealtaan sama kuin >Alahalla allin mieli; yhdistyykin siihen tai >Jänön jäljille, revon rekeen -aihelmaan.

      • Surull on susi metsässä*

        Vrt. Alahalla allin mieli*Ydinaihe: Järell on jänis säkiss - järemmäl uon mie polone; surull on susi metsäss - surummalla mie sitäki; varulla varis aholla - varummal mie polonen jne. Idealtaan sama kuin >Alahalla allin mieli; yhdistyykin siihen tai >Jänön jäljille, revon rekeen -aihelmaan.

      • Surulla sukat kuluvat

        Kuin mie huolella elelen - surulla sukat kuluvat, huolella hyvät hamehet.

      • Susi käyköön suruun

        Säepari huolirunoissa: Susi käyköön suruun, karhu huolta kantamaan! Vrt. samantyyppisiä >Annan huolia hevosen, >Anna itkeä itikan.

      • Sydän syntisen kytövi

        Vrt. Vakka syttä vatsassaniEdellä >Onni ojassa -aihe päättyy poikkeukselliseen onnen palamisen kuvaan: "Minun on onneni palanna, poutavuonna poltettuna..." Tuliaihe jatkuu: Ei oo tuo tuli tulonen eikä valkia valonen, joka huuhalla palavi, roviossa roihottavi - se on äsken tuli tulonen sekä valkia valonen: syän syntisen kytövi, vatsa vaivasen palavi."

      • Sydän tietää paljo syytä, pää pahaa mieltä

        Ydinsäkeet sananlaskunomaiset: Syvän tietää äjjä syytä, pää parka pahha'a mieltä. Kahdesti samassa yhteydessä sananlaskuruno >Kyllä on tukka tuulta nähnyt.

      • Sydäntäni tuimelee, päätäni kivistelee

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Mitä on mielessäsi - syäntäsi syttelööFormulanomainen pahan olon kuvaus: Syväntäin syyttelöö/syteleepi/sykertelööpi, päätäin pahoin pannoo - syväntäin syyvvessäin, päätäin kävelessäin. Erilaisia jatkoja: fyysisen sairauden (V3; I3), tai kuoleman (>Päätäni pahoin panee, viekää ikuisille vuotehille) ajatus.

      • Syksyllä, kesällä syntynyt

        Oma syntymäaika ongelmien (ääni, ulkomuoto, kohtalo) syy: Miks on kannettu kesoilla, vaivattu varilla säällä (sykysellä/syvänkuilla, vaahtokuilla yms.). Tässä kaikki esiintymät riippumatta yhteydestä, joka yleisimmin >Ääni - vieno, pieni, sortunut.

      • Syli on vettä vuotehessa

        Kyyneltulva-aihelma: Syli on vettä vuotehessa, vaaksa on vettä vaipan alla miun kurjan kyynelistä... >Itken yksin ollessani -aiheen jatke tai osa leskenlaulujen kyynelketjuja (>Kynnys kyynelissä; >Minä kylvin kyynelillä).

      • Syntymistään sureva

        Ks. myös Myyrin miniä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olisipa emosi tuikannut sinut tuleenSyntymättömyyden ja pienenä kuolemisen toivekuvia, jotka kohdistetaan äidille sinä- tai hän-muodossa. Tekstit koostuvat yhdestä tai useammasta kuvasta, jotka voivat kasvaa laajoiksikin. Äidin olisi pitänyt: 1) maata mahona, leskenä - syleillä sysistä puuta, ei isää; 2) tuuvitella turpehia, kapaloia kantosia, pestä pieniä kiviä - ei minua; 3) panna tuutunen tulleen, 4) visata vipu vetteen. Pohjois-Karjalassa ja Keski-Inkerissä 5) laaja sauna-aihe: olisit pannut minut saunaan savuun - jos kylä olisi kysynyt, mikä savuaa, olisit vastannut: oli ohria vähäsen - seuraavana vuonna olisit vienyt rikkoina pihalle ja ihaillut lastasi ohranpäinä. Rikas tekstuaalinen variaatio, mutta koska pysyy koossa, toivekuvia ei ole hajotettu eri otsikoihin. Perusaihe jatkuu formuloin, jotka liittävät tekstin pääasiassa huoli- ja sananalaisaihelmiin: sitten en olisi joutunut "näille päiville pahoille"; "joka ilta itkemään"; "kaikkien sanottavaksi"; "ilmalle isottomalle"; "sotatielle sortumaan" jne.

      • Syntymistään sureva*

        Ks. myös Myyrin miniä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olisipa emosi tuikannut sinut tuleen*Syntymättömyyden ja pienenä kuolemisen toivekuvia, jotka kohdistetaan äidille sinä- tai hän-muodossa. Tekstit koostuvat yhdestä tai useammasta kuvasta, jotka voivat kasvaa laajoiksikin. Äidin olisi pitänyt: 1) maata mahona, leskenä - syleillä sysistä puuta, ei isää; 2) tuuvitella turpehia, kapaloia kantosia, pestä pieniä kiviä - ei minua; 3) panna tuutunen tulleen, 4) visata vipu vetteen. Pohjois-Karjalassa ja Keski-Inkerissä 5) laaja sauna-aihe: olisit pannut minut saunaan savuun - jos kylä olisi kysynyt, mikä savuaa, olisit vastannut: oli ohria vähäsen - seuraavana vuonna olisit vienyt rikkoina pihalle ja ihaillut lastasi ohranpäinä. Rikas tekstuaalinen variaatio, mutta koska pysyy koossa, toivekuvia ei ole hajotettu eri otsikoihin. Perusaihe jatkuu formuloin, jotka liittävät tekstin pääasiassa huoli- ja sananalaisaihelmiin: sitten en olisi joutunut "näille päiville pahoille"; "joka ilta itkemään"; "kaikkien sanottavaksi"; "ilmalle isottomalle"; "sotatielle sortumaan" jne.

      • Tuonnep' on panen pahat

        Vrt. Kolmenlaiset huoletTuonnep on panen pahat, tuonnep tungen turmiolle, alle jalkani vasemman. Loitsunomainen.

      • Tuskat tukehtuvat tuultamatta

        Vrt. Tuullan tuskaiseni tuuleen JumalanYdinaihe: Tukehtuut miu tussain, tukehtuut ne tuultamatta; halkiaat miu halluin, halkiaat ne haastamatta, pallaat pakajamatta. Mielikuva esiintyy >Huoliensa haastelija -aihelmien "tuultamis"-säkeiden yhteydessä.

      • Tuullan tuskaiseni tuuleen Jumalan

        Ks. myös Huoliensa haastelija; Tuskat tukehtuvat tuultamattaYdinaihe: Kuhun/Mie tuullan tuskaiseni, kuhun/mie haluni hajotan - en tuutijalleni - tuullan tuulelle Jumalan, ahavalle armollisen. Edellä usein >En ilolla laula.

      • Ukko ruski, taivas paukku minun hoikan huoliani

        Ks. myös Laulajan kerskauksiaYdinsäkeitä: Kivet rannalla rakoovat, somerot sorittelevat, kalliot kaheksi menevät; Ukko ruski, taias paukku, maa kaikki pyhä vapisi - laulujani/huoliani. Vrt. >Itkevät isoni pellot - päiviäni.

      • Vakka syttä vatsassani

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaaEdellä usein >Eipä tiedä yksikänä ja/tai muita huoliaiheita. Ydinaihe: Vakka syttä vatsassani, vakka syttä ja varriia; seula syttä syämessä, seula syttä syttynyttä; kaikki syttyyt sytyttä, kaikki pallaat polttamatta (III); Sydämessä vakka syttä, vakka syttä, toinen tulta, kuli on kuumia kiviä (IV). Usein samassa säesarjassa >Mieli tervaa tekee, jossa myös palamisen ajatus. Vrt. >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle; >Sydän syntisen kytövi.

      • Vakka syttä vatsassani*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaa*Edellä usein >Eipä tiedä yksikänä ja/tai muita huoliaiheita. Ydinaihe: Vakka syttä vatsassani, vakka syttä ja varriia; seula syttä syämessä, seula syttä syttynyttä; kaikki syttyyt sytyttä, kaikki pallaat polttamatta (III); Sydämessä vakka syttä, vakka syttä, toinen tulta, kuli on kuumia kiviä (IV). Usein samassa säesarjassa >Mieli tervaa tekee, jossa myös palamisen ajatus. Vrt. >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle; >Sydän syntisen kytövi.

      • Viere, viere kyynelkakku

        Ks. myös EPIIKKA: Vieri vieri kakkarani Ks. myös HÄÄRUNOT: Kääri kyyneleet kerälle?Sadun Syöjätär ja yhdeksän veljen sisar repliikki?

      • Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille

        Ks. myös RUKOUKSET: Älköön Jumala luokoJohdantona toivomus/rukousformula Elkää antaa Jumala; Elkää luua suuri Luoja; Älköön luoko Luoja toista jne. (ks. Rukoukset: >Älköön Jumala luoko, jossa viitteet kaikkiin yhteyksiin). Ydinaihe kuvaus (omasta, tai yleensä) onnettomasta tilasta, jota ei toivota toiselle: kulkemaan, surulle, itkemään, pahoille päiville (joskus orjaksi III 1523, IV 1088; sotilaaksi/sotaan III 247, 1393, 2797, 2899; IV 659, 2392).

      • Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille*

        Ks. myös RUKOUKSET: Älköön Jumala luoko*Johdantona toivomus/rukousformula Elkää antaa Jumala; Elkää luua suuri Luoja; Älköön luoko Luoja toista jne. (ks. Rukoukset: >Älköön Jumala luoko, jossa viitteet kaikkiin yhteyksiin). Ydinaihe kuvaus (omasta, tai yleensä) onnettomasta tilasta, jota ei toivota toiselle: kulkemaan, surulle, itkemään, pahoille päiville (joskus orjaksi III 1523, IV 1088; sotilaaksi/sotaan III 247, 1393, 2797, 2899; IV 659, 2392).

    • 2. Laulut kodittomuudesta ja kulkemisesta

      • Allit lauloivat lahella

        Ks. myös Sorsa soitti kantelettaYdinaihe linnun ja ihmisen laulun samankaltaisuus: Allit (linnut, kuikat, sorsat, lohi) lauloivat lahella, vesilinnut veisasivat - luulin veikon (siskon jne.) laulavan - ei: vesilintu (venäläinen; venemies, äiti) lauloi. Monissa teksteissä vain alku-, joissakin vain keski- ja loppuosa. VII2 1741: Allit laulavat - huoliani. Yhdistyy herkästi lintuaiheisiin, >Sorsa soitti kanteletta -aiheessa samoja säkeitäkin (koskessa kiven kolossa jne.).

      • Allit lauloivat lahella*

        Ks. myös Sorsa soitti kanteletta*Ydinaihe linnun ja ihmisen laulun samankaltaisuus: Allit (linnut, kuikat, sorsat, lohi) lauloivat lahella, vesilinnut veisasivat - luulin veikon (siskon jne.) laulavan - ei: vesilintu (venäläinen; venemies, äiti) lauloi. Monissa teksteissä vain alku-, joissakin vain keski- ja loppuosa. VII2 1741: Allit laulavat - huoliani. Yhdistyy herkästi lintuaiheisiin, >Sorsa soitti kanteletta -aiheessa samoja säkeitäkin (koskessa kiven kolossa jne.).

      • Ei itke iso minua

        Ks. myös Kun mie kuolisin kotihin, en korpeen; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei itke isäsi sinua, hevostaan itkeeYdinaihe perheen ja/tai sen myötätunnon puute, vaikka kuolema kohtaisi: Ei itke iso (emo, veli, sisar) minua - vaikka vierisin veteen, sisareksi siikasille; siika silmäni pesisi; kaatuisin kalojen syödä, mujehille murkinaksi (linnut söisivät lihani) - vaikka sortuisin sotaan - vaikka joudun lähtemään kauas pois. Voidaan luetella asioita, joita omaiset surevat (Iso itkepi oroista, veikko vemmeltä punaista) tai mainitaan ne, jotka itkevät: inkerin savakot, metsän puut, isän pellot (ks. >Itkevät isoni pellot). Kannaksen piirissä (V, XIII) omaistenvertailua: äiti itkisi, mikä voi jatkua äidinylistyksin (esim. >Emo on nähnyt suuren vaivan). Pohjois-Karjalassa maininta: morsian on laulanut tätä lähtiessään (VII2 2907-2908).

      • Ei itke iso minua*

        Ks. myös Kun mie kuolisin kotihin, en korpeen; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei itke isäsi sinua, hevostaan itkee*Ydinaihe perheen ja/tai sen myötätunnon puute, vaikka kuolema kohtaisi: Ei itke iso (emo, veli, sisar) minua - vaikka vierisin veteen, sisareksi siikasille; siika silmäni pesisi; kaatuisin kalojen syödä, mujehille murkinaksi (linnut söisivät lihani) - vaikka sortuisin sotaan - vaikka joudun lähtemään kauas pois. Voidaan luetella asioita, joita omaiset surevat (Iso itkepi oroista, veikko vemmeltä punaista) tai mainitaan ne, jotka itkevät: inkerin savakot, metsän puut, isän pellot (ks. >Itkevät isoni pellot). Kannaksen piirissä (V, XIII) omaistenvertailua: äiti itkisi, mikä voi jatkua äidinylistyksin (esim. >Emo on nähnyt suuren vaivan). Pohjois-Karjalassa maininta: morsian on laulanut tätä lähtiessään (VII2 2907-2908).

      • Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten

        Ks. myös VANHEMMAT: Eivät kasva kaikki lapset - kotona kiitettynä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kasvoit kuin putki puuta vasten Aiheeseen sisällytetty 1) tunnussäkeet Ei ne kasva kaikki lapset, kaikki kannetut ylene jne. ja 2) vertaussäkeet: Kasvoin kuin putki puuta vaste, saraheinä vuorta vaste (sämpsykkä salloo vaste; vesa vaahteren varalla; vihvilä kulon varassa); Kasvoin kylän kannikoilla, mieron viipaleilla; Kasvoin kaiassa tilassa. 2)-säkeet poimittu yksinkin, lyhyet esiintymät merkitty asteriksilla. Etenkin eteläalueilla liittyy orpoaiheisiin. Samoja säkeitä esiintyy lähiaiheiden (ks. myös -otsikot) lisäksi muissakin kasvuteemoissa, esim. >Kasvoin miirun mieltä myöten; >Myyrin miniä; >Ison kotona ja toiselassa; >Suo kasvo sorean koivun.

      • Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten*

        Ks. myös VANHEMMAT: Eivät kasva kaikki lapset - kotona kiitettynä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kasvoit kuin putki puuta vasten *Aiheeseen sisällytetty 1) tunnussäkeet Ei ne kasva kaikki lapset, kaikki kannetut ylene jne. ja 2) vertaussäkeet: Kasvoin kuin putki puuta vaste, saraheinä vuorta vaste (sämpsykkä salloo vaste; vesa vaahteren varalla; vihvilä kulon varassa); Kasvoin kylän kannikoilla, mieron viipaleilla; Kasvoin kaiassa tilassa. 2)-säkeet poimittu yksinkin, lyhyet esiintymät merkitty asteriksilla. Etenkin eteläalueilla liittyy orpoaiheisiin. Samoja säkeitä esiintyy lähiaiheiden (ks. myös -otsikot) lisäksi muissakin kasvuteemoissa, esim. >Kasvoin miirun mieltä myöten; >Myyrin miniä; >Ison kotona ja toiselassa; >Suo kasvo sorean koivun.

      • Ei ole ison kotia, peltoja

        Runon minä valittaa perinnöttömyyttään ja/tai ison kodin arvoa erilaisin formuloin: ei ole ison kotia (V), voi minua niitytöntä, pellotonta (VI), ei ole äitin perinnöitä eikä isän pellon penkereitä (VII), Ei ole perintöpeltoja mihi atran ajasimme.

      • Ei ole suojoa sijoa eikä tyyntä valkamoa

        Kodittomuusformula, kahdesti >Korvessa minun kotini -aiheen johdantona.

      • Ei ole tulusta tulta ottaa

        Kulkemisen formula: Ei ole tulusta tulta ottaa, ei evästä yötä olla/moatak. Esiintyy vaihtelevissa yhteyksissä, esim. >Yö on pilkkonen pimeä (VII), leskenlaulussa >Kuoli kumppalini (I3), sampojaksossa (I1).

      • Ei ollut sitä jokea josta en vettä juonut

        Ks. myös EPIIKKA: Oljamissa käyntiValitusaihelma, joka liittyy kodittomuuteen, vierauteen, matkantekoon: Ei ollut sitä kyläistä kuss en kurja lämmitelt, ei ollut sitä jokea kust en kurja vettä juont, ei ollut sitä mätästä, kuss en kurja huokaelt, ei ollut sitä kivoista, joss en pannut paglojain. Esiintyy kertovissa runoissa matkakuvauksissa (tähän koottu hajanaisia esiintymiä) ja lyyrisissä esim. orvon kasvun (III 518, 1509), miniän kotonakäynnin (III 1539, VII) tai leskenelämän (IV2 2143) kuvauksena.

      • Emo erotti muista lapsista

        Ks. myös Haukka hajotti emon lapset; EPIIKKA: Emo teki viisi lasta; Kasvatti emo kanoja; Marketan runo; Untamo ja Kalervo; HÄÄRUNOT: Kasvatti emosi kanoja parvenYdinaihe: emo erotti minut, parhaimman parvestaan, erilleen muista lapsistaan - muut hän asetti aidalle, tyvelle; minut latvaan, lentoon, pohjoispuolelle, tuuleen. >Marketan runo alkaa samantapaisella aiheella: äiti lähettää lapsistaan viisi vihille ja jättää yhden kotiin. Erottamisaiheen johdantona Inkerissä (harvemmin XIII) on yleisesti kasvatusaihe >Kasvatti emo kanoja, joka ydinaiheen yhteydessä sisällytetty tähän. Jatkona useimmiten >Tunnen tuulet, tunnen tyynet + >Emännän kolme kieltä - linkkinä tuuli-aihe. Äidin teon selityksenä joskus sananlaskuruno >Viikon istuin vyö (virsu) kädessä.

      • Emo erotti muista lapsista*

        Ks. myös Haukka hajotti emon lapset; EPIIKKA: Emo teki viisi lasta; Kasvatti emo kanoja; Marketan runo; Untamo ja Kalervo; HÄÄRUNOT: Kasvatti emosi kanoja parven*Ydinaihe: emo erotti minut, parhaimman parvestaan, erilleen muista lapsistaan - muut hän asetti aidalle, tyvelle; minut latvaan, lentoon, pohjoispuolelle, tuuleen. >Marketan runo alkaa samantapaisella aiheella: äiti lähettää lapsistaan viisi vihille ja jättää yhden kotiin. Erottamisaiheen johdantona Inkerissä (harvemmin XIII) on yleisesti kasvatusaihe >Kasvatti emo kanoja, joka ydinaiheen yhteydessä sisällytetty tähän. Jatkona useimmiten >Tunnen tuulet, tunnen tyynet + >Emännän kolme kieltä - linkkinä tuuli-aihe. Äidin teon selityksenä joskus sananlaskuruno >Viikon istuin vyö (virsu) kädessä.

      • Emo jätti kiuruksi kivelle

        Ks. myös Heitti iso, emo, sukuInkeriläinen hylkäämisaiheen muunnelma, johdantona >Heitti iso, emo, suku -säkeitä. Ydinaihe: Emo jätti kiuruksi kivelle, rastahaksi rauniolle (sisovaksi sillan päälle, käköseksi kuusen päälle). Laajentuu joskus pääskysen synty -aiheeksi (esim. III2 1499), ks. >Pääskysen sanat. Samassa kokonaisuudessa usein >Emo jätti kuin jänön pojan.

      • Emo jätti kiuruksi kivelle*

        Ks. myös Heitti iso, emo, suku*Inkeriläinen hylkäämisaiheen muunnelma, johdantona >Heitti iso, emo, suku -säkeitä. Ydinaihe: Emo jätti kiuruksi kivelle, rastahaksi rauniolle (sisovaksi sillan päälle, käköseksi kuusen päälle). Laajentuu joskus pääskysen synty -aiheeksi (esim. III2 1499), ks. >Pääskysen sanat. Samassa kokonaisuudessa usein >Emo jätti kuin jänön pojan.

      • Emo jätti kuin jänön pojan

        Ks. myös Heitti iso, emo, sukuJohdantona samoja aloitusformuloita kuin >Heitti iso, emo, suku -aiheessa: Emo jätti, iso heitti jne. Ydinaihe jänisvertaus: Jätti kuin jänösen pojan / jätti kuin jänö pojjaan (kuin jänis paperon, hepo kakaran). Etelässä (III-V, XIII) jatkeita: Jänöi heitti kolmiöisnä, miun emmoin yksiöisnä; Jänö jätti juoksemaa, miun emmoin itkemää. Pohjoisessa (I, VII) jatkuu usein maisemakuvin: Jäälle jääkerrehtämähän, suolle soikerrehtamahan (ks. >Isä jätti iljenelle). Vienassa jatke: Tuuli taitto haavanoksan jänön pojan atrioiksi (I3 1377-1378). Voi olla itsenäinen runo tai säepari ketjuissa, joissa usein myös >Isä jätti iljenelle ja >Emo jätti kiuruksi kivelle -aihelmia.

      • Emo jätti kuin jänön pojan*

        Ks. myös Heitti iso, emo, suku*Johdantona samoja aloitusformuloita kuin >Heitti iso, emo, suku -aiheessa: Emo jätti, iso heitti jne. Ydinaihe jänisvertaus: Jätti kuin jänösen pojan / jätti kuin jänö pojjaan (kuin jänis paperon, hepo kakaran). Etelässä (III-V, XIII) jatkeita: Jänöi heitti kolmiöisnä, miun emmoin yksiöisnä; Jänö jätti juoksemaa, miun emmoin itkemää. Pohjoisessa (I, VII) jatkuu usein maisemakuvin: Jäälle jääkerrehtämähän, suolle soikerrehtamahan (ks. >Isä jätti iljenelle). Vienassa jatke: Tuuli taitto haavanoksan jänön pojan atrioiksi (I3 1377-1378). Voi olla itsenäinen runo tai säepari ketjuissa, joissa usein myös >Isä jätti iljenelle ja >Emo jätti kiuruksi kivelle -aihelmia.

      • Emo, tee parempi paita - mieli muille maille

        Ks. myös EPIIKKA: Anni tuolta annettiin (alkuformula); PAIMENLAULUT: Emo, keitä voinen putro; Emo, tee parempi paita, menen paimeneenJohdantoformula, esiintyy yleisesti ks. myös -aiheissa: Emoseni - tee miulle parempi paita, lyhykäinen liinaviitta ( ja/tai sukat, kakku, eväät). Ydinaihe lähtöaie: Miun on miel nyt pois paeta, muille maille vierahille; Mill mie saatan tielle mennä; Mill mie vieren vehkasoita; Ettei kastu kastehessa yli meren mennäkseni; Karjalan kalavesille; Viron maille viisahille + kuvailu Viron lylyistä ja mansikkamaista (>Viron maat lylyjä täynnä, sen jatkona usein >Mansikka mäeltä huusi, erit. III, joskus IV). Joskus ilmaistaan tavoitteena leveät leipämaat (V2 1224), sodassa olevan veljen tapaaminen (esim. III 1125, IV 44), sirpin tekeminen seppolassa (III 4135) tai vapaus: Miss ei keiku herran keppi! (V2 3). Tähtiteksteissä vain alkusäkeitä tai vain vieraalle maalle lähtemisen aikomus tai erilainen formula.

      • Emo, tee parempi paita - mieli muille maille*

        Ks. myös EPIIKKA: Anni tuolta annettiin (alkuformula); PAIMENLAULUT: Emo, keitä voinen putro; Emo, tee parempi paita, menen paimeneen*Johdantoformula, esiintyy yleisesti ks. myös -aiheissa: Emoseni - tee miulle parempi paita, lyhykäinen liinaviitta ( ja/tai sukat, kakku, eväät). Ydinaihe lähtöaie: Miun on miel nyt pois paeta, muille maille vierahille; Mill mie saatan tielle mennä; Mill mie vieren vehkasoita; Ettei kastu kastehessa yli meren mennäkseni; Karjalan kalavesille; Viron maille viisahille + kuvailu Viron lylyistä ja mansikkamaista (>Viron maat lylyjä täynnä, sen jatkona usein >Mansikka mäeltä huusi, erit. III, joskus IV). Joskus ilmaistaan tavoitteena leveät leipämaat (V2 1224), sodassa olevan veljen tapaaminen (esim. III 1125, IV 44), sirpin tekeminen seppolassa (III 4135) tai vapaus: Miss ei keiku herran keppi! (V2 3). Tähtiteksteissä vain alkusäkeitä tai vain vieraalle maalle lähtemisen aikomus tai erilainen formula.

      • En itke ison hyvyyttä

        Parisäkeinen aloitusformula: En itke ison hyvyyttä (päälle/maita/kotia) enkä äidin armautta / mait en vellon vierettele jne. Useimmiten jatkuu: Itken kurja kulkuani (ks. >Jouduin kurja kulkemaan) tai >Nuorena naitettu. Vrt. samaa kaavaa: >En itke apen pahuutta; >En sure sotakesiä; >En itke talon tapoja jne. V2 1561a ilmeisesti kotoaan lähtevä mosian: en itke ison, vaan emon hyvyyttä.

      • En itke ison hyvyyttä*

        *Parisäkeinen aloitusformula: En itke ison hyvyyttä (päälle/maita/kotia) enkä äidin armautta / mait en vellon vierettele jne. Useimmiten jatkuu: Itken kurja kulkuani (ks. >Jouduin kurja kulkemaan) tai >Nuorena naitettu. Vrt. samaa kaavaa: >En itke apen pahuutta; >En sure sotakesiä; >En itke talon tapoja jne. V2 1561a ilmeisesti kotoaan lähtevä mosian: en itke ison, vaan emon hyvyyttä.

      • En tohi tupahan mennä - vieraan tekemä

        Vieraan tuvan aihelma, johon sisällytetty kaksi ydinformulaa, yhdessä tai erikseen: 1) En tohdi tupaan mennä; 2) Ei tupa ison/veljen tekemä - tupa on vierahan (venäläisen/karjalaisen) tekemä. Muita perusteluja: Tuvass on tuvan tekijä; Tuvassa toruttanehe; Huorat luualla hosuupi ym. Yhdistyy kodittoman ja miniän aiheisiin, esim. >Oven suuss on ouvot silmät ja >Ulos turvaton tuvasta, jossa voi olla sinämuodossa (ei tupa isosi tuoma).

      • Haukka hajotti emon lapset

        Ks. myös Emo erotti muista lapsista; Kasvatti emo kanoja; EPIIKKA: Untamo ja KalervoYdinaihe: Tuli haukka joka hajotti kanat aidalta (emon lapset, joukon, lauman) eri paikkoihin. Joskus haukan sijalla sulhanen (XIII 2013). Johdantona useimmiten >Kasvatti emo kanoja -aihelma (sisällytetty tähän), johon muissakin yhteyksissä liitetään lasten erilleen joutumisen ajatus (>Untamo ja Kalervo, jossa myös haukka-kuva; >Emo erotti muista lapsista).

      • Haukka hajotti emon lapset*

        Ks. myös Emo erotti muista lapsista; Kasvatti emo kanoja; EPIIKKA: Untamo ja Kalervo*Ydinaihe: Tuli haukka joka hajotti kanat aidalta (emon lapset, joukon, lauman) eri paikkoihin. Joskus haukan sijalla sulhanen (XIII 2013). Johdantona useimmiten >Kasvatti emo kanoja -aihelma (sisällytetty tähän), johon muissakin yhteyksissä liitetään lasten erilleen joutumisen ajatus (>Untamo ja Kalervo, jossa myös haukka-kuva; >Emo erotti muista lapsista).

      • Heitti iso, emo, suku

        Ks. myös Emo jätti kiuruksi kivelle; Emo jätti kuin jänön pojan; Isä jätti iljenelle; Niin minut isoni jätti kuin kieron kirvesvarren, Piennä petti miun emoni, Suku suuttui, heimo heitti - älä heitä Herra Jeesus; Suomalainen kasvatti orvonAloitusformuloita orvon ja kodittoman runoissa (erityisesti ks. myös -aiheissa): Iso heitti, emo heitti; Emo jätti, iso heitti; Heitti pieneksi emoni; Varrain heitti miun emoni; Suku suuttu, heimo heitti jne., jatkosäkeineen. Ei poimittu, tässä vain irrallisia, useimmiten Piennä jätti miun emoni -alkuisia esiintymiä.

      • Isä jätti iljenelle

        Ks. myös Heitti iso, emo, sukuJohdantona >Heitti iso, emo, suku-aloitusformuloita: Iso heitti, emo jätti jne.. Ydinaihe jätetyn maisema, vaihtelevin säesarjoin: Isä jätti iljenelle, emo jäälle paljahalle; Jätti miun jäisille jälille; Jäälle jääkerrehtämähän, suolle soikerrehtamahan, palolle papattamahan; Jätti jäniksen jälille (VII 1905, 2114); Jätti miulle jäiset kengät, sukat uhkuiset unohti (erit. VII); Iso heitti heinätielle, emo pellon pientarille (IV); Heitti tuulta tuntemaan, ärjentä älyämään / Vasten tuulta, vasten vettä (IV 385, 1458, 3170, V2 775 vrt. >Emo erotti muista lapsista). Voi olla itsenäinen runo tai säepari orvon ja/tai hylätyn valituksissa, yhdistyy erityisesti >Emo jätti kuin jänön pojan -säkeisiin.

      • Isä jätti iljenelle*

        Ks. myös Heitti iso, emo, suku*Johdantona >Heitti iso, emo, suku-aloitusformuloita: Iso heitti, emo jätti jne.. Ydinaihe jätetyn maisema, vaihtelevin säesarjoin: Isä jätti iljenelle, emo jäälle paljahalle; Jätti miun jäisille jälille; Jäälle jääkerrehtämähän, suolle soikerrehtamahan, palolle papattamahan; Jätti jäniksen jälille (VII 1905, 2114); Jätti miulle jäiset kengät, sukat uhkuiset unohti (erit. VII); Iso heitti heinätielle, emo pellon pientarille (IV); Heitti tuulta tuntemaan, ärjentä älyämään / Vasten tuulta, vasten vettä (IV 385, 1458, 3170, V2 775 vrt. >Emo erotti muista lapsista). Voi olla itsenäinen runo tai säepari orvon ja/tai hylätyn valituksissa, yhdistyy erityisesti >Emo jätti kuin jänön pojan -säkeisiin.

      • Itkevät isoni pellot - kyntäjää

        Ks. myös Itkevät isoni pellot - päiviäni; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Itkevät isäsi pellotYdinaihe kyntäjän puute: Itkevät isoni pellot, veikon nurmet nurkuttaa soreaista kyntäjäist, varsan viejäistä vaolle. Usein >Poika kun olisin, kyntäisin isoni pellot -aiheen yhteydessä. Myös morsiamen itketys- ja lähtövirsissä. Sopisi naistenlauluihinkin, tässä rinnakkaisaiheenkin takia.

      • Itkevät isoni pellot - kyntäjää*

        Ks. myös Itkevät isoni pellot - päiviäni; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Itkevät isäsi pellot*Ydinaihe kyntäjän puute: Itkevät isoni pellot, veikon nurmet nurkuttaa soreaista kyntäjäist, varsan viejäistä vaolle. Usein >Poika kun olisin, kyntäisin isoni pellot -aiheen yhteydessä. Myös morsiamen itketys- ja lähtövirsissä. Sopisi naistenlauluihinkin, tässä rinnakkaisaiheenkin takia.

      • Itkevät isoni pellot - päiviäni

        Ks. myös Itkevät isoni pellot - kyntäjää; HÄÄRUNOT: Itkevät isäni pellotYdinaihe: vain luonto välittää kohtalostani. Itkööt puut, itkööt petäjät / Itkevät isoni pellot, emon nurmet nurkuttaat - minua, päiviäni, kulkuani, lähtöäni; Niin miuista niityt, kivet, kannot, ihmiset itkit. Vrt. samantyyppistä: >Kuret huusi haikeasti; >Sudet ulvoo suon perällä päiviäni; >Ukko ruski, taivas paukku miun hoikan huoliani.

      • Joka kuu kujoni muutan

        Kulkijan formula: Joka kuu kujoni muutan, joka vuosi vuotehein (joka aamu aittatieni, joka ilta ikkunani jne.). Yleensä >Jouduin kurja kulkemaan -aiheessa.

      • Jouduin kurja kulkemaan

        Ks. myös En itke itseäni, itken lapsiani; Kodittoman valitus; Miten ollen, kuin elänen; Veli vieremässä; Vieraalle maalle joutunutKulkijan valitusformuloita, joissa painottuu kulkemisen ajatus: Itken kurja kulkuani, vaivanen vaellustani, raukka rannan kiertoani (tässä usein johdantona >En itke ison hyvyyttä); Jouvuin/läksin kurja kulkemaan, vaivanen vaeltamaan, raukka rannan kierräntään. Harvemmin: Kuin olen kurja kulkusassa, polopoika polkusassa; Mie olen raukka rantalainen, veräjillä viereksijä (VII 1973) yms. Laajennuksiakin, esim.: Vierin viiettä kylää, kulin kuuetta taloo... (IV 898).

      • Jouduin kylmään kylään

        Ks. myös Naistenlaulut: Kun ei ois kylmä kylellisein; Häärunot/Morsiamen itketys: Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis; Häiden päättyessä/Häätalosta lähtiessä: Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kyläänVieraisiin joutumisen formula: Jouduin kylmään kylään, rautaseen rahvahaan, pereheen vierahaan. Yhdistyy vieraalle maalle joutumisen aiheisiin.

      • Jouduin kylmään kylään*

        Ks. myös Naistenlaulut: Kun ei ois kylmä kylellisein; Häärunot/Morsiamen itketys: Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis; Häiden päättyessä/Häätalosta lähtiessä: Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään*Vieraisiin joutumisen formula: Jouduin kylmään kylään, rautaseen rahvahaan, pereheen vierahaan. Yhdistyy vieraalle maalle joutumisen aiheisiin.

      • Jänön jälille, revon rekeen

        Ks. myös Kertovat runot: Iivana Kojosenpoika; Häärunot/Morsiamen neuvokki: Älä mene jänön jälilleAlkukysymyksiä: En nyt tiijjä mie poloinen; Mitä tehnen, kuin elänen, kuin mie kunnian pitänen; Kui mie tehnen, kui ruvenen, kui se lienöö parempi, kui se lienöö kuulusampi; Minkä tien otan eteeni, minkä juonen juostakseni. Ydinaihe: Lähenkö jänön jälille? Jänö peittääpi jälkensä / Jänöll on jälet koverat - Vai käynen revon rekeen? Revoll on reki matala, reestään hän langettaa / joka oksa otteloo, joka kanto kaapasoo (vrt. >Joka puu puree minua). Inkerissä lisäksi suden sukset ja karhun kaplaat. Eteläisillä alueilla (sekä VI ja IX) jatkoaihelma: Istun ilveksen rekeen, ilves vie ison kotiin. Aihelma voi hahmottua myös dialogiksi, jolloin vastaukset sanoo joku toinen. Larin Paraskella myös muunnelma: Jouvuin joron jälille, juoksevan sutosen suuhun, karhun kiljuvan kitaan (V3, tähdellä*). Usein itsenäinen, usein myös orvon runoissa, huolilauluissa, epiikassa (>Iivana Kojosenpojan runossa yleinen, joten ei poimittu tähän, muut satunnaisemmat poimittu: esim. >Lauri Lappalainen, >Kaukamoisen runo, >Revon valitus), häärunoissa (ks. niitä). Kontekstitietoja: "eksyksissä valitettiin" (XIII 2241); "lapselle" (XIII 2231).

      • Jänön jälille, revon rekeen*

        Ks. myös Kertovat runot: Iivana Kojosenpoika; Häärunot/Morsiamen neuvokki: Älä mene jänön jälille*Alkukysymyksiä: En nyt tiijjä mie poloinen; Mitä tehnen, kuin elänen, kuin mie kunnian pitänen; Kui mie tehnen, kui ruvenen, kui se lienöö parempi, kui se lienöö kuulusampi; Minkä tien otan eteeni, minkä juonen juostakseni. Ydinaihe: Lähenkö jänön jälille? Jänö peittääpi jälkensä / Jänöll on jälet koverat - Vai käynen revon rekeen? Revoll on reki matala, reestään hän langettaa / joka oksa otteloo, joka kanto kaapasoo (vrt. >Joka puu puree minua). Inkerissä lisäksi suden sukset ja karhun kaplaat. Eteläisillä alueilla (sekä VI ja IX) jatkoaihelma: Istun ilveksen rekeen, ilves vie ison kotiin. Aihelma voi hahmottua myös dialogiksi, jolloin vastaukset sanoo joku toinen. Larin Paraskella myös muunnelma: Jouvuin joron jälille, juoksevan sutosen suuhun, karhun kiljuvan kitaan (V3, tähdellä*). Usein itsenäinen, usein myös orvon runoissa, huolilauluissa, epiikassa (>Iivana Kojosenpojan runossa yleinen, joten ei poimittu tähän, muut satunnaisemmat poimittu: esim. >Lauri Lappalainen, >Kaukamoisen runo, >Revon valitus), häärunoissa (ks. niitä). Kontekstitietoja: "eksyksissä valitettiin" (XIII 2241); "lapselle" (XIII 2231).

      • Kaikki on katala nähnyt

        Aloitusformula: Kaikki oon katala nähnyt, kokenut kovaosainen (Jo on tyttö jottai näht, jo on kolmia kokenut, viittä kuutta kiusaellut ym.). Formulanomainen aloitus; samantyyppisiä valitusrunoissa enemmänkin. Jatkona useimmiten >Kolme kokematonta, joskus >Tunnen tuulet, tunnen tyynet, >Orjuudessa olo ym. Voi olla itsenäinenkin, jolloin lisätään alkusäkeitä (Voi minua poloista jne.) ja jatkoja (Tällä inhalla iällä, ihanalla vartuella; Jo on nähty nälkävuuvet; Viel on kerran kuolematta; Uuvestaan on syntymättä; Vaan en ole korppia kokenut jne.).

      • Kaikki on katala nähnyt*

        *Aloitusformula: Kaikki oon katala nähnyt, kokenut kovaosainen (Jo on tyttö jottai näht, jo on kolmia kokenut, viittä kuutta kiusaellut ym.). Formulanomainen aloitus; samantyyppisiä valitusrunoissa enemmänkin. Jatkona useimmiten >Kolme kokematonta, joskus >Tunnen tuulet, tunnen tyynet, >Orjuudessa olo ym. Voi olla itsenäinenkin, jolloin lisätään alkusäkeitä (Voi minua poloista jne.) ja jatkoja (Tällä inhalla iällä, ihanalla vartuella; Jo on nähty nälkävuuvet; Viel on kerran kuolematta; Uuvestaan on syntymättä; Vaan en ole korppia kokenut jne.).

      • Ken on suolta suojan saanut

        Ks. myös häärunot/Sulhasen kodin pilkka: Sulho on suojan suolta saanut; Morsiamen kotona: Vävyn ominaisuuksien kysely: Onko sulho suojat suolta saanutKodittoman aiheisiin (>Korvessa minun kotini, >Tukala tuvassa toisen) liittyvä mietelmä: Ken on suolta suojan saanut, majan marjakankahalta, se on suur suojaltaa, majaltaasen marjakarhu; Sus on suuri suojaltaan, majaltaan on marjakarhu, ko on suolta suojan soanut... Kerran johdanto: Se on aikoin sanottu, sen on vanhat verranneet (V2 1121).

      • Ken on suolta suojan saanut*

        Ks. myös häärunot/Sulhasen kodin pilkka: Sulho on suojan suolta saanut; Morsiamen kotona: Vävyn ominaisuuksien kysely: Onko sulho suojat suolta saanut*Kodittoman aiheisiin (>Korvessa minun kotini, >Tukala tuvassa toisen) liittyvä mietelmä: Ken on suolta suojan saanut, majan marjakankahalta, se on suur suojaltaa, majaltaasen marjakarhu; Sus on suuri suojaltaan, majaltaan on marjakarhu, ko on suolta suojan soanut... Kerran johdanto: Se on aikoin sanottu, sen on vanhat verranneet (V2 1121).

      • Kerjäläisen laulu

        Sakkolan Mari Kemiläisen lyyrisiä formuloita viljelevä sepite kulkijan, kerjäläisen elämästä.

      • Koditon

        Yksilöllisiä valitusrunoja kodittomuudesta ja kulkemisesta. Vaikka tekstit sisältävät traditionaalisiakin aihelmia (esim. >Jouduin kurja kulkemaan, >Korvessa minun kotini), kokonaisuudet ovat sepitettyjä. IV: tuntematon Koprinasta. XIII 2774:n tekijä/laulaja Räisälän Mari Suutari.

      • Korvessa minun kotini

        Ks. myös Häärunot/Sulhasen kodin pilkka: Tunnen koira siun kotisi; Tupa on tehty turpeista Ks. myös Häärunot/Sulhasen pilkka: Sulho koditon Vrt. Kehtolaulut: Nuku nuku nurmilintuJohdantona vertailua: Katsos muita miekkosia (VII); Kotihinsa muut menevät (yl.); Koti on muilla kuolasuilla (IV, V, XIII; ks. myös >Muut ja minä) ja/tai kodittomuusformuloita: Miull ei kurjalla kotia, katalalla kartanoa; Ei ole kurella kotii, marjalla elomajaa yms. Koti-aloitukset kuuluvat yleisesti runoon, joten kaikki esiintymät luetellaan tässä, ilman ydinaihetta esiintyessään asteriksilla (*). Ydinaihe "kodin" kuvaus: Miull on korvessa kotini, kankahalla (kalliolla) kartanoni (pihani petäikössä); Tuulill on minun tupani, ahavill aittatieni (ks. sama >Tule neitonen minulle). Usein täydentävä säesarja: Tuuli usta tutjuttaapi (turjuttaa), ahavainen liekuttaa, lempo lietehen puhuvi (erit. IV, V, ks. myös Sananlaskurunot: >Tuuli usta tutjuttaa), joskus >Ken on suolta suojan saanut (V, XIII). Samoja säkeitä >Yksi on tuuli turvinani -aiheessa, johon usein yhdistyy. Muita ketjuuntuvia aiheita: >Minä pyy pesätön lintu (V, VII, XIII), >Niin on pitkät miun pihani (VII). Huom. aihetta kehittelevät sepitteet, ks. >Koditon.

      • Korvessa minun kotini*

        Ks. myös Häärunot/Sulhasen kodin pilkka: Tunnen koira siun kotisi; Tupa on tehty turpeista Ks. myös Häärunot/Sulhasen pilkka: Sulho koditon Vrt. Kehtolaulut: Nuku nuku nurmilintu*Johdantona vertailua: Katsos muita miekkosia (VII); Kotihinsa muut menevät (yl.); Koti on muilla kuolasuilla (IV, V, XIII; ks. myös >Muut ja minä) ja/tai kodittomuusformuloita: Miull ei kurjalla kotia, katalalla kartanoa; Ei ole kurella kotii, marjalla elomajaa yms. Koti-aloitukset kuuluvat yleisesti runoon, joten kaikki esiintymät luetellaan tässä, ilman ydinaihetta esiintyessään asteriksilla (*). Ydinaihe "kodin" kuvaus: Miull on korvessa kotini, kankahalla (kalliolla) kartanoni (pihani petäikössä); Tuulill on minun tupani, ahavill aittatieni (ks. sama >Tule neitonen minulle). Usein täydentävä säesarja: Tuuli usta tutjuttaapi (turjuttaa), ahavainen liekuttaa, lempo lietehen puhuvi (erit. IV, V, ks. myös Sananlaskurunot: >Tuuli usta tutjuttaa), joskus >Ken on suolta suojan saanut (V, XIII). Samoja säkeitä >Yksi on tuuli turvinani -aiheessa, johon usein yhdistyy. Muita ketjuuntuvia aiheita: >Minä pyy pesätön lintu (V, VII, XIII), >Niin on pitkät miun pihani (VII). Huom. aihetta kehittelevät sepitteet, ks. >Koditon.

      • Koti toivo kuolleheksi

        Erilaisissa yhteyksissä (sotaruno, loitsu) tai itsenäisenä Koti toivo/luuli kuolleheksi, (piha pitkin moanneheks, maja moani myöneheksi) kartano katoneheksi.

      • Kuhun meemme kolmen kesken

        Useimmiten >Oli meitä ennen paljon -aiheen jatkeena, kysymys sisarusjoukon kadottua.

      • Kuka häihini tulevi

        Ks. myös Eläinten pidotEn tiedä poloinen poika kuka häihini tulevi - varis vanha saappahassa, korppi kirjokorjinensa, västäräkki väkinensä, peiponen perehinensä, sukunensa suopetäjä, lahokanto lapsinensa.

      • Kuka kurjan syöttänöö

        Ydinsäkeet: En tiijä mie polonen, kuka kurjan syöttänöö, vaivasen elättänöö. Kietoutuu Paraskella Ei ole kurjalla kotia (>Korvessa minun kotini) ja Tänä vuonna tässä laulan (>Tässä tytöt tänä kesänä) -säkeisiin.

      • Kunne kurja luomme luotu poika

        Ks. myös Mihin piän mie menemän; Miten ollen, kuin elänen; Mitä tehhä miun poloisen tämän suuren huolen kanssaAloitusformula: En tieä poloinen poika - kunne luomme luotu poika, kunne aivottu asunen (minne lyömme lyykyämme; kunne kurja kulkenen; näillä raukoilla rajoilla, polosilla pohjan mailla jne.). Jatkoja: Salolleko, saarelleko (I 1405); Jalan juureen Jumalan (VII); >Tulehenko teen tupani (yl.).

      • Kuret huusi haikeasti

        Ks. myös Morsiamen itketys: Kurjet huutavat portista mennessäsiKotoa lähtevä: Kun kurja ovesta läksin, läksin portista polonen, kuret huusi huikeasti, hanhet huusi haikiasti. Vrt. >Itkevät isoni pellot - päiviäni, >Sudet ulvoo suon perällä päiviäni

      • Lähtään mustat muille maille

      • Lähtään mustat muille maille*

        *

      • Minä pyy pesätön lintu

        Johdanto: Koti on muilla koppeloilla, sija on muilla sirkkusilla (VII); Onha se pyylläi pesonen, tetrilläki tietty paikka (V, XIII). Ydinaihe: Mie oon koppelo koiton, kartanoton mie kananen, minä pyy pesoton lintu. Lintuluettelot voivat paisua pitkiksi. Huom. laajempi kehitelmä V2 951. Sananlaskumainen versio XV 434: Ompa pyylläkin pesänen - ei ole monella muulla oltavaa omasta kohden. Yhdistyy kodittomuusaiheisiin, erit. >Korvessa minun kotini, >Yksi on tuuli turvinani.

      • Minä pyy pesätön lintu*

        *Johdanto: Koti on muilla koppeloilla, sija on muilla sirkkusilla (VII); Onha se pyylläi pesonen, tetrilläki tietty paikka (V, XIII). Ydinaihe: Mie oon koppelo koiton, kartanoton mie kananen, minä pyy pesoton lintu. Lintuluettelot voivat paisua pitkiksi. Huom. laajempi kehitelmä V2 951. Sananlaskumainen versio XV 434: Ompa pyylläkin pesänen - ei ole monella muulla oltavaa omasta kohden. Yhdistyy kodittomuusaiheisiin, erit. >Korvessa minun kotini, >Yksi on tuuli turvinani.

      • Miten ollen, kuin elänen

        Ks. myös Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa; Kunne luomme luotu poika Aloitusformula pohjoisilla alueilla: En tieä polonen poika - miten olla, kuin eleä / miten olla mielevänä, kuten kuuluna asua - näillä raukoilla rajoilla, polosilla pohjan mailla. Jatkoja: >Tulehenko teen tupani, >Vieraille maille joutunut.

      • Miten ollen, kuin elänen*

        Ks. myös Mitä tehä miun poloisen tämän suuren huolen kanssa; Kunne luomme luotu poika *Aloitusformula pohjoisilla alueilla: En tieä polonen poika - miten olla, kuin eleä / miten olla mielevänä, kuten kuuluna asua - näillä raukoilla rajoilla, polosilla pohjan mailla. Jatkoja: >Tulehenko teen tupani, >Vieraille maille joutunut.

      • Muut on mustassa nutussa, kengässä

        Ks. myös Muut ja minä; ORJA: Muut piti piluhihoja; ORPO: Kun muille pyhä tuleeMuiden ja itsen vaatteiden vertailua: Muut on mustassa nutussa, kauneessa kalussa; Muut ne kulkoo mustas kengäs; Muutpa vello verassa, sametissa saattelekset - minä virsuss vingottelen (mull on nuttu nukkavieru; mie oon köyhä kökköröinen jne.

      • Muut syövät murukaloja

        Muiden ruoka ja juoma on parempaa kuin oma: Muut syö murukaloja, mie vaa kiiskii kitustan (minäpä noukin norsin päitä); Muut on syövät voimurruu, mie tattii tavotan; Muut menivät muurameen, minä karpaloon; Muut juovat olut punaiasta, minä vettä viilettelen jne.

      • Niin minut isoni heitti kuin kieron kirvesvarren

        Hylkääjien omaissarja: Niin minut isoni heitti kuin on kieron kirvesvarren - emo: kuin väärän värttinänsä - veli: kuin kala kivisen rannan - sisar: kuin oravi kuivan kuusen jne. Paikallinen muunnelma: Jo miun hylkäsi isoni väärän värttinän pituissa - veikko: kapahauin kaituessa - sisar: lohiluotoloja vassen (VII2 1843, 2093). Limittyy muihin hylkäämisaiheisiin (ks. >Heitti iso, emo, suku; >Emo erotti muista lapsista), usein vain säeparin pituisena (*-tekstit).

      • Niin minut isoni heitti kuin kieron kirvesvarren*

        *Hylkääjien omaissarja: Niin minut isoni heitti kuin on kieron kirvesvarren - emo: kuin väärän värttinänsä - veli: kuin kala kivisen rannan - sisar: kuin oravi kuivan kuusen jne. Paikallinen muunnelma: Jo miun hylkäsi isoni väärän värttinän pituissa - veikko: kapahauin kaituessa - sisar: lohiluotoloja vassen (VII2 1843, 2093). Limittyy muihin hylkäämisaiheisiin (ks. >Heitti iso, emo, suku; >Emo erotti muista lapsista), usein vain säeparin pituisena (*-tekstit).

      • Niin on pitkät pihani kuin pilven rannat

        Ks. myös Mieli kuin syksyinen yö pimeäYdinaihe metsä "kotina": Niin on pitkät miun pihani kuin on pitkät pilven rannat/reunat, niin on laajat lattiani kuin on laajat lammin rannat, niin on kolkko miun kotini kuin on kolkko korven ranta (niin on oikein oveni kuin on oikein otavat). Yhdistyy usein >Korvessa minun kotini -runoon. Samaa vertausta >Mieli kuin syksyinen yö pimeä -aiheessa, samantapaista metsäloitsuissa (vrt. VII5 3224, 3265: Niin on vankka varani kuin on vankka vaaran rinta jne.).

      • Niin vierin kuin puu pinosta vieri

        Ks. myös häärunot/Morsiamen itketys: Vierit kotoa kuin puu pinostaEroa kuvaava vertaussarja: Niinhä se mie polone poika pois jouvuin joukostaine, sirosin sisosistaine, poisi vierin velloistaine niinkuin puu pinosta vieri, halko röykystä hajosi, munane kanan pesätä, kivi saunan kiukuvast. Kuvissa muuntelua. Sarja voidaan toistaa käänteisenä: halon saa takaisin röykkyyn, munan pesään jne. mutta: Saa miuista ei milloinkaa. Yhdistyy vieraissa vieremisen ja hylätyksi joutumisen aiheisiin: >Niin minut isoni heitti kuin kieron kirvesvarren; >Pois minut emo erotti; >Vieraalle maalle joutunut.

      • Oli meitä ennen paljon

        Vrt. HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Oli siskoilla sileä sintsiJohdanto joskus >Miks on meitä näin vähäisen. Ydinaihe: Oli meitä ennen äijä (hulkka, karja, paljon) - sisaria silta suuri, veikkoja veno punainen (formula muuallakin, ks. esim. >Pistoksen loitsu VII) - sisarilta silta taittui, veikoilta vene hajosi - hajosimme hanhikarja, levisimme lehmikarja - yheltä vesikiveltä yheksälle mättähälle - nyt jäi kahteen kamanto, kolmeen koko tusina. Säesarjat vaihtelevia. Inkerissä voi jatkua: Ken mun karjani kaotti - älköön mahtuko manalle (III 154, 1044, 3720 ja 4006-4007; vrt. >Emon unohtaminen), tai: >Kuhun meemme kolmen kesken? (II 1131, IV 181, 1059, 1675, 2371). Jatkuu hajaannuksen syillä (>Haukka hajotti emon lapset; >Joko meidän halla hautoi; >Tauti tappoi, sota hävitti; orpous ym.) tai >Sormin soutu -aiheella. Vrt. >Kasvatti emo kanoja, ja >Emo erotti muista lapsista - samantyyppinen teema, säeaines risteytyy.

      • Oli meitä ennen paljon*

        Vrt. HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Oli siskoilla sileä sintsi*Johdanto joskus >Miks on meitä näin vähäisen. Ydinaihe: Oli meitä ennen äijä (hulkka, karja, paljon) - sisaria silta suuri, veikkoja veno punainen (formula muuallakin, ks. esim. >Pistoksen loitsu VII) - sisarilta silta taittui, veikoilta vene hajosi - hajosimme hanhikarja, levisimme lehmikarja - yheltä vesikiveltä yheksälle mättähälle - nyt jäi kahteen kamanto, kolmeen koko tusina. Säesarjat vaihtelevia. Inkerissä voi jatkua: Ken mun karjani kaotti - älköön mahtuko manalle (III 154, 1044, 3720 ja 4006-4007; vrt. >Emon unohtaminen), tai: >Kuhun meemme kolmen kesken? (II 1131, IV 181, 1059, 1675, 2371). Jatkuu hajaannuksen syillä (>Haukka hajotti emon lapset; >Joko meidän halla hautoi; >Tauti tappoi, sota hävitti; orpous ym.) tai >Sormin soutu -aiheella. Vrt. >Kasvatti emo kanoja, ja >Emo erotti muista lapsista - samantyyppinen teema, säeaines risteytyy.

      • Pohjat kengistä kuluu mieron tiellä

      • Polin puulle pyörivälle

        Turvattomuuden kuvaus: Polin (jouvuin; emo pani/heitti) puulle pyörivälle, varvalle vapisevalle (oksalle osattomalle jne.). Myös monikossa: puille pyöriville (lehtilöille liekkuville jne.). Jatkosäkeet erilaisia etelässä ja pohjoisessa: 1) Mihin puu pyörähtää, mie pyörähän keralla, mihin varpa vaarahtaa, mie vaarahan keralla; Puu pyöri, mie putosin. varpa vaaru, mie vapisin (IV-V-XIII), 2) Olisi minulle ollut puita pyörimättömiä, varpoja varallisia (II, VII). Tähtiteksteissä vain jatkosäkeitä. Pohjoisessa johdantosäkeinä poloisen pojan valituksia (Voi minua poloista poikaa/piikaa) ja yhteytenä usein >Vieraalle maalle joutunut. Etelässä johdantona laajalti >Osasi emo omenan tehdä, ja sitten äiti pani pyöriville puille. Liittyy joustavasti myös kodittoman, miniän ja orvon valituksiin, kertoviinkin runoihin (>Väinämöisen ammunta I, >Laivassa surmattu veli V3).

      • Polin puulle pyörivälle*

        *Turvattomuuden kuvaus: Polin (jouvuin; emo pani/heitti) puulle pyörivälle, varvalle vapisevalle (oksalle osattomalle jne.). Myös monikossa: puille pyöriville (lehtilöille liekkuville jne.). Jatkosäkeet erilaisia etelässä ja pohjoisessa: 1) Mihin puu pyörähtää, mie pyörähän keralla, mihin varpa vaarahtaa, mie vaarahan keralla; Puu pyöri, mie putosin. varpa vaaru, mie vapisin (IV-V-XIII), 2) Olisi minulle ollut puita pyörimättömiä, varpoja varallisia (II, VII). Tähtiteksteissä vain jatkosäkeitä. Pohjoisessa johdantosäkeinä poloisen pojan valituksia (Voi minua poloista poikaa/piikaa) ja yhteytenä usein >Vieraalle maalle joutunut. Etelässä johdantona laajalti >Osasi emo omenan tehdä, ja sitten äiti pani pyöriville puille. Liittyy joustavasti myös kodittoman, miniän ja orvon valituksiin, kertoviinkin runoihin (>Väinämöisen ammunta I, >Laivassa surmattu veli V3).

      • Suku suuttui, heimo heitti - älä heitä Herra Jeesus

        Ks. myös Heitti iso, emo, suku; RUKOUKSET: Älä heitä, Herra JeesusHylkäämis- ja rukousformuloiden kiinteä yhdistelmä: Suku heitti, heimo heitti, moa heitti, meri unohti; Iso heitti, emo heitti, muu pere peräti heitti jne. - älä/ei heitä Herra Jeesus, hylkää hyvä Jumala.

      • Suku suuttui, heimo heitti - älä heitä Herra Jeesus*

        Ks. myös Heitti iso, emo, suku; RUKOUKSET: Älä heitä, Herra Jeesus*Hylkäämis- ja rukousformuloiden kiinteä yhdistelmä: Suku heitti, heimo heitti, moa heitti, meri unohti; Iso heitti, emo heitti, muu pere peräti heitti jne. - älä/ei heitä Herra Jeesus, hylkää hyvä Jumala.

      • Syrjin synnyin, kasvoin

        Säepari huolilauluissa: Syrjin synnytti emoni, kalten katso vanhempani; Syrjin synnyin mie polonen. Voisi ohittaa, mutta sama laajempana tietäjän sanoissa: Syrjin miu emoni synty, kaltoin kasvo kantajani, synty syrjin pohjasehe - syrjin synnytti minunkin, kaltoin hiän minunki kanto, vihollista viskomahe.. (I4 750), ja: Syrjin, kaltoin synty sysmäläinen/syrjäläinen - syrjin mieki synnyin jne. (VI1 2994, 3314*, VII4 1744, IX4 35, XII2 8003, XIII3 9039). TARKISTA TIETÄJÄN SANAT

      • Syrjin synnyin, kasvoin*

        Säepari huolilauluissa: Syrjin synnytti emoni, kalten katso vanhempani; Syrjin synnyin mie polonen. Voisi ohittaa, mutta sama laajempana tietäjän sanoissa: Syrjin miu emoni synty, kaltoin kasvo kantajani, synty syrjin pohjasehe - syrjin synnytti minunkin, kaltoin hiän minunki kanto, vihollista viskomahe.. (I4 750), ja: Syrjin, kaltoin synty sysmäläinen/syrjäläinen - syrjin mieki synnyin jne. (VI1 2994, 3314*, VII4 1744, IX4 35, XII2 8003, XIII3 9039). TARKISTA TIETÄJÄN SANAT*

      • Tukala tuvassa toisen

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Morsiamen itketys: Tykelä tuvassa toisenYdinaihe vieraissa olo: Tukala tuvassa toisen, läyli toisen lämpimässä (outo toisen orren alla, huoli toisen huoneessa, varu toisen vaiviossa ym.). Jatkosäkeitä: Sie oot pitkä pitkälläis, istuallas oot leviä; Vaaliissa vaa'asta lasta, katsoissa kapalokasta. Joskus jatkoja: toinen riitelee puista ja päreistä; ajaa uksesta ulos (vrt. >Ulos turvaton tuvasta). Esiintyy itsenäisenä, lyyrisissä ketjuissa, häärunoissa (V, XIII, k), karhunpeijaisrunoissa (VII5), kehtolaulussa (V2 1797). Kannaksella useimmiten jatkona >Ken on suolta suojan saanut, ja/tai >Korvessa minun kotini. - Tähtiteksteissä pelkästään ilmaus toisen tupaan (Jouvvuit - Lähet - Menen toisen tupaan, lämpymään) jne. joutumisesta. Ne voisi poistaakin, mutta samalla tarkistettava, jääkö ko. numeroista järkevä kokonaisuus hakemistoon.

      • Tukala tuvassa toisen *

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Morsiamen itketys: Tykelä tuvassa toisen*Ydinaihe vieraissa olo: Tukala tuvassa toisen, läyli toisen lämpimässä (outo toisen orren alla, huoli toisen huoneessa, varu toisen vaiviossa ym.). Jatkosäkeitä: Sie oot pitkä pitkälläis, istuallas oot leviä; Vaaliissa vaa'asta lasta, katsoissa kapalokasta. Joskus jatkoja: toinen riitelee puista ja päreistä; ajaa uksesta ulos (vrt. >Ulos turvaton tuvasta). Esiintyy itsenäisenä, lyyrisissä ketjuissa, häärunoissa (V, XIII, k), karhunpeijaisrunoissa (VII5), kehtolaulussa (V2 1797). Kannaksella useimmiten jatkona >Ken on suolta suojan saanut, ja/tai >Korvessa minun kotini. - Tähtiteksteissä pelkästään ilmaus toisen tupaan (Jouvvuit - Lähet - Menen toisen tupaan, lämpymään) jne. joutumisesta. Ne voisi poistaakin, mutta samalla tarkistettava, jääkö ko. numeroista järkevä kokonaisuus hakemistoon.

      • Tulehenko teen tupani

        Johdantona usein epätietoisuutta ilmaisevia säkeitä: >Miten ollen, kuin elänen; >Kunne luomme luotu poika. Ydinaihe: Tulehenko tien tupani, vetehenkö saunan salvan - tuli tuiki polttanevi, vesi vienevi ikäti. Jatkona joskus veteen liittyviä improvisaatioita (etenkin Vienassa, esim. I3 1414, 1421). Yhdistyy kodittomuusaiheisiin (>Korvessa on minun kotini, >Yksi on tuuli turvinani jne.), joskus tietäjän sanoihin (I, VII), vedessä ajelehtivan Väinämöisen repliikkiin (XII 81); kerran jatkona >Lemminkäisen virsi (I3 1422). IV3 3610: häärunossa morsiamelle sinämuodossa.

      • Tulehenko teen tupani*

        *Johdantona usein epätietoisuutta ilmaisevia säkeitä: >Miten ollen, kuin elänen; >Kunne luomme luotu poika. Ydinaihe: Tulehenko tien tupani, vetehenkö saunan salvan - tuli tuiki polttanevi, vesi vienevi ikäti. Jatkona joskus veteen liittyviä improvisaatioita (etenkin Vienassa, esim. I3 1414, 1421). Yhdistyy kodittomuusaiheisiin (>Korvessa on minun kotini, >Yksi on tuuli turvinani jne.), joskus tietäjän sanoihin (I, VII), vedessä ajelehtivan Väinämöisen repliikkiin (XII 81); kerran jatkona >Lemminkäisen virsi (I3 1422). IV3 3610: häärunossa morsiamelle sinämuodossa.

      • Tulin kummaksi kylälle

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina"Kummana" olemisen vaihtelevista säkeistä on hakemistoon otsikoitu vain selkeimmin kokonaisuudesksi erottuvat. Ydinsäkeet tässä: Tulin/Jouvuin/Kasvoin kummaksi/kummiksi kylälle, ouvoksi omille maille, imeheksi ihmisille (tai: Nyt me outoina olemme, nyt kulemma kummasina; yleisempi ks. myös -aiheessa). Ympärillä huoli-, vieras maa- ja pakoaihelmia.

      • Tunnen tuulet, tunnen tyynet

        Formulanomainen, usein vain säe/säepari, paikoin laajemmaksi itsenäiseksi runoksi kasvava aihelma. Ydinsäe Tunnen tyynet, tunnen tuulet + vaihtelevia kertosäkeitä: Tunnen pohjosen pimeän, tunne ärjennän äkäsen; Tunnen ainoset ahavat sekä vahvat vastarannat; Tunnen vaimon vastarinnat jne. Aiheen edellä usein >Emo erotti muista lapsista (t. >Kasvatti emo kanoja), jonka loppu (pohjoistuulta tuntemaan) johtaa tuuliteemaan. Tunnen tuulet -säkeen tai säeparin jatkona on useimmiten >Emännän kolme kieltä, johon se etenkin Inkerissä (erit. III) liittyy kiinteästi. Silloin kun ei johdata emännän kielet -aiheeseen, huipentuu usein siihen että runon minä ei tunne "emon hyvyyttä" tai talon tyttären tapojen tai hyvää elämää, jatko-aiheesta riippuen.

      • Tunnen tuulet, tunnen tyynet*

        *Formulanomainen, usein vain säe/säepari, paikoin laajemmaksi itsenäiseksi runoksi kasvava aihelma. Ydinsäe Tunnen tyynet, tunnen tuulet + vaihtelevia kertosäkeitä: Tunnen pohjosen pimeän, tunne ärjennän äkäsen; Tunnen ainoset ahavat sekä vahvat vastarannat; Tunnen vaimon vastarinnat jne. Aiheen edellä usein >Emo erotti muista lapsista (t. >Kasvatti emo kanoja), jonka loppu (pohjoistuulta tuntemaan) johtaa tuuliteemaan. Tunnen tuulet -säkeen tai säeparin jatkona on useimmiten >Emännän kolme kieltä, johon se etenkin Inkerissä (erit. III) liittyy kiinteästi. Silloin kun ei johdata emännän kielet -aiheeseen, huipentuu usein siihen että runon minä ei tunne "emon hyvyyttä" tai talon tyttären tapojen tai hyvää elämää, jatko-aiheesta riippuen.

      • Tuuvitti emoni milma orressa osattomassa

        Tuuvitti emoni milma kätkyessä vaivasessa, orressa osattomassa, ovensuussa alla orren, kattilan katasijoilla. Kolmesti jatkona: Yks oli lehmä maammollani, senkin söi susi kesällä - mie maiotta makasin, kesävoitta kellittelin (I3 1378, 1425, I4 1123). Kytkeytyy lyyrisiin ketjuihin (yl., kehtolauluihin (1852-1852a), loitsuunkin (1123).

      • Ulos turvaton tuvasta

        Johdantosäkeitä: Niin sanoo vieras vaimo; Noin sanopi saunalliset. Ydinaihe: Poies (ulos) turvaton tuvasta, armoton, katoksen alta! Joskus jatkuu: Mäne turvaton turulle, kaala armoton kaulle (IV); Tuuli viepi turvattoman, ahavainen armottoman. Yhdistyy Inkerissä orpouteen ja >Oma ja vieras emo -teemoihin, Pohjois-Karjalassa kodittomuuteen (>Yksi on tuuli turvinani, >Ei tupa ison tekemä, >Korvessa minun kotini).

      • Vieraalle joutunut poika

        Ks. myös Oma ja vieras emoMinä poloinen en uskalla mennä kotiin: emot, isot, veljet, sisaret vieraita - "Jouvuin mie vierahille". Jatkona orpoaihe >Etähällä emoni.

      • Vieraalle maalle joutunut

        Ks. myös Jouduin kurja kulkemaan; Vieraalle joutunut poika; LAULU: Laulaisin omilla mailla; NAISTENLAULUT: Mitä me tytöt suremme; NUORET: Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; HÄÄRUNOT: Menet muille mailleJohdantoja: Voi minua poloista poigoa, voi poigo polonalaista jne. (I, II); Raha vieri, rauta vieri, tina vieri, tenka vieri - mie vielä enemmän vierin (III-V, XIII, joskus VII); >Jouduin kurja kulkemaan -tyyppisiä kulkemissäkeitä. Ydinaihe: Vierin/Jouvuin maille vierahille, tulin tuntemattomille (ouvoille oville, veräjille vierahille; äkkiouvoille oville jne). Etelässä lisäksi vieraan maan luonnehdintaa: Miss ei muut miuista tunne - venäläiset veljenämme, venakot sisarinamme; Tunnustelen, ken tulloo, ajattelen, ken ajjaa - venäläistä veikoksein; Siell ei lennä meijän linnut, ei vaaku meijän varikset, ym. (nämä yksinäänkin sisällytetty, voi miettiä, kannattaako lintu-aihe). Vienassa Väinämöisen valituksena samporunostossa, mutta yleensä lyyrinen huoli-, orpo- ja kulkurunojen aihelma. Jatkona usein >Yksi on tuuli tuttavaista, >Jouduin puille pyöriville, >Joka puu puree; etelässä itsenäinenkin. Joskus >Sotamiehenotto-runoissa, joissa, kuten muutenkin epiikassa, vieras maa -säkeitä voi esiintyä enemmänkin.

      • Vieraalle maalle joutunut*

        Ks. myös Jouduin kurja kulkemaan; Vieraalle joutunut poika; LAULU: Laulaisin omilla mailla; NAISTENLAULUT: Mitä me tytöt suremme; NUORET: Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; HÄÄRUNOT: Menet muille maille*Johdantoja: Voi minua poloista poigoa, voi poigo polonalaista jne. (I, II); Raha vieri, rauta vieri, tina vieri, tenka vieri - mie vielä enemmän vierin (III-V, XIII, joskus VII); >Jouduin kurja kulkemaan -tyyppisiä kulkemissäkeitä. Ydinaihe: Vierin/Jouvuin maille vierahille, tulin tuntemattomille (ouvoille oville, veräjille vierahille; äkkiouvoille oville jne). Etelässä lisäksi vieraan maan luonnehdintaa: Miss ei muut miuista tunne - venäläiset veljenämme, venakot sisarinamme; Tunnustelen, ken tulloo, ajattelen, ken ajjaa - venäläistä veikoksein; Siell ei lennä meijän linnut, ei vaaku meijän varikset, ym. (nämä yksinäänkin sisällytetty, voi miettiä, kannattaako lintu-aihe). Vienassa Väinämöisen valituksena samporunostossa, mutta yleensä lyyrinen huoli-, orpo- ja kulkurunojen aihelma. Jatkona usein >Yksi on tuuli tuttavaista, >Jouduin puille pyöriville, >Joka puu puree; etelässä itsenäinenkin. Joskus >Sotamiehenotto-runoissa, joissa, kuten muutenkin epiikassa, vieras maa -säkeitä voi esiintyä enemmänkin.

      • Yksi on tuuli turvinani

        Ydinaihe: Minun on / Yksi on tuuli turvinani/turvanani, ahavainen armonani, aiansoppi suojanani, varanani vastaranta (aallot päänalaisenani, meren tyrskyt tyynynäni VII, ks. >Annikaisen virsi); Tuli tuuli, antoi armon/turvan, tuli päivä, pään silitti; Ahavainen antoi armon jne. (III-IV). Pohjoisessa (II, V-VII, XIII) yleensä >Minun on turva turpehessa, >Korvessa minun kotini- (tässä samoja säkeitäkinm esim. Aiansoppi suojanani) tai >Vieraalle maalle joutunut -yhteyksissä, etelässä (III-IV) >Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa -formulan ja muiden orpoaiheiden loppuhuipennuksena.

      • Yksi on tuuli turvinani*

        *Ydinaihe: Minun on / Yksi on tuuli turvinani/turvanani, ahavainen armonani, aiansoppi suojanani, varanani vastaranta (aallot päänalaisenani, meren tyrskyt tyynynäni VII, ks. >Annikaisen virsi); Tuli tuuli, antoi armon/turvan, tuli päivä, pään silitti; Ahavainen antoi armon jne. (III-IV). Pohjoisessa (II, V-VII, XIII) yleensä >Minun on turva turpehessa, >Korvessa minun kotini- (tässä samoja säkeitäkinm esim. Aiansoppi suojanani) tai >Vieraalle maalle joutunut -yhteyksissä, etelässä (III-IV) >Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa -formulan ja muiden orpoaiheiden loppuhuipennuksena.

      • Yö synkkä tulevi meijän kurjien kulkea

        Kulkemisen kuvaus, jossa minä- ja me-muodot vaihtelevat ja traditionaaliset ainekset (>Vipusen virsi; >Yö on pilkkonen pimiä) sekoittuvat sepitettyyn.

    • 3. Orvon laulut

      • Armottomalle sydän kivestä

        Vrt. Älköön Jumala luoko lasta armotontaNeuvo Jumalalle: Kuin luot lapsen armottoman, sille luo syän kivestä!

      • Armottoman elämä - kirjava kuin taivas

        >Emon haudalla -aiheen jatke.

      • Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin

        Ks. myös Kuoli kumppalini; Lesken laulu; Miehen kuoletellut; LAULU: Ei laulaa sovi sota-aikana; Ei minun laulella pitäisi; NAISTENLAULUT: Vello vieremässäJohdantona useimmiten lauluaihe >Ei minun laulella pitäisi, joskus >En luvannut laulaa. Ydinaihe, läheisen ihmisen äskettäinen kuolema, ilmaistaan orvon ja lesken laulujen formuloin: Vasta kullan (emon, ison, hattupääkön) kuolettelin, hautaelin, maahan saatoin; Illalla isoni kuoli; Kuoltua hyvän isoni, emoni; Jo miun kuoli kultaseni. Jatkosäkeet korostavat tapahtuman tuoreutta: Viel on mullat muuttumata, pienet heinät peittymätä (kalmaliivat kastumatta, Tuonen tie rohoittumatta jne.); >Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä. IV 3380, 3402: Ei kultai kotihe kuollut, kuol heä nuorra nuotehii (kuol polone Polnitsaahe). Kullan ja vanhempien erottelu ei aina selvää, sanoja "kulta" ja "marja" käytetään kaikista.

      • Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin*

        Ks. myös Kuoli kumppalini; Lesken laulu; Miehen kuoletellut; LAULU: Ei laulaa sovi sota-aikana; Ei minun laulella pitäisi; NAISTENLAULUT: Vello vieremässä*Johdantona useimmiten lauluaihe >Ei minun laulella pitäisi, joskus >En luvannut laulaa. Ydinaihe, läheisen ihmisen äskettäinen kuolema, ilmaistaan orvon ja lesken laulujen formuloin: Vasta kullan (emon, ison, hattupääkön) kuolettelin, hautaelin, maahan saatoin; Illalla isoni kuoli; Kuoltua hyvän isoni, emoni; Jo miun kuoli kultaseni. Jatkosäkeet korostavat tapahtuman tuoreutta: Viel on mullat muuttumata, pienet heinät peittymätä (kalmaliivat kastumatta, Tuonen tie rohoittumatta jne.); >Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissä. IV 3380, 3402: Ei kultai kotihe kuollut, kuol heä nuorra nuotehii (kuol polone Polnitsaahe). Kullan ja vanhempien erottelu ei aina selvää, sanoja "kulta" ja "marja" käytetään kaikista.

      • Ei nyt äiti ääntä kuule

        Ks. myös Emon, ison haudalla; KEHTOLAULUT: Tuuti lasta suurelle vuorelle; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Joudut etäälle emostaYdinaihe ilmaistaan säepareina: Ei nyt äiti ääntä kuule, iso ei itkua tajua; Ei itku isolle kuullu, haleus ei hautojalle; Vaan ei kuulu kuitenkaan kulle kuulua pitäisi: maamolleni maanrakohon, taatolleni taivahasen (VII2 2072, XIII 7988); voi jatkuakin (jos mie kulmilla kujerran, peälaella lallittelen yms.). Us. erilaisissa orvon lauluissa, esim. >Emon haudalla (muutenkin samoja säkeitä), >Haudan kuvaus. Joskus puhuja on sotamies (V, XIII), joskus vainaja on mies (V1 890).

      • Ei nyt äiti ääntä kuule*

        Ks. myös Emon, ison haudalla; KEHTOLAULUT: Tuuti lasta suurelle vuorelle; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Joudut etäälle emosta*Ydinaihe ilmaistaan säepareina: Ei nyt äiti ääntä kuule, iso ei itkua tajua; Ei itku isolle kuullu, haleus ei hautojalle; Vaan ei kuulu kuitenkaan kulle kuulua pitäisi: maamolleni maanrakohon, taatolleni taivahasen (VII2 2072, XIII 7988); voi jatkuakin (jos mie kulmilla kujerran, peälaella lallittelen yms.). Us. erilaisissa orvon lauluissa, esim. >Emon haudalla (muutenkin samoja säkeitä), >Haudan kuvaus. Joskus puhuja on sotamies (V, XIII), joskus vainaja on mies (V1 890).

      • Ei ole hullun kieltäjätä

        Johdantona "liikaa" laulamisen säkeitä: Minä hullu / Jos mie hullu paljon lauloin, paljo mieletön pakisin (samoja >Älkää pahaksi panko - kylä kirotko). Ydinaihe selitys: Ei ole hullun kieltäjäistä, ankaran asettajaista, matalan masentajaista - kiven all on kieltäjäni, maan alla masentajani. Jatkuu Kannaksella: Ken kieltäis kylältä hullun, asettais armottoman, Jumalalta armot saisi (V, XIII). Jatkona yleisesti >Haudan kuvaus. Tähtiteksteissä vain johdantosäkeitä. Vrt. esim. >Mitä tuosta, jos mie laulan - ei kyty kysele ja >Silloin laulan, konsa joudan: sama idea - ei ole laulun esteitä.

      • Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa

        Ks. myös Emo on kuollut kuusi vuotta; Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; Minun on turva turpehessaSuppeita orpouden luonnehdintoja: minulla ei ole isoa, emoa, turvaa, kyntäjää, armon antajaa, suin sulin puhelijaa, kassan koskijaa, kiukaalle käskijää, hurstin huolijaa, pyhäpaijan pyytäjää, vyöllä vyöttäjää, voikupin kulettajaa, kielen kastajaa, kivenpuusta kieltäjää, kynnyksellä kysyjää: Onko kynnet kylmäneet, varpaat paleltuneet? Usein kuvataan itsen vastakohtaa: Katso muita tyttölöitä ja muita kotikanoja, kun emot ehittelee, vyöttelee jne. (ks. samantyyppisiä vertailuja >Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; >Kun muille pyhät tulevat). Jatkona usein: Tuli tuuli, antoi turvan, tuli päivä, pään silitti (III-IV; ks. >Yksi on tuuli turvanani). Pituus vaihtelee säeparista laajahkoonkin kokonaisuuteen. Samoja ei-ole-minulla -ilmauksia esiintyy laajalti orvon aiheiden johdantosäkeissä, ks. esim. >Emo on kuollut kuusi vuotta, >Minun on turva turpehessa, >Kiven alla kieltäjäni; >Huoliensa haastelija; >Ääni - vieno, pieni).

      • Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoa*

        Ks. myös Emo on kuollut kuusi vuotta; Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; Minun on turva turpehessa*Suppeita orpouden luonnehdintoja: minulla ei ole isoa, emoa, turvaa, kyntäjää, armon antajaa, suin sulin puhelijaa, kassan koskijaa, kiukaalle käskijää, hurstin huolijaa, pyhäpaijan pyytäjää, vyöllä vyöttäjää, voikupin kulettajaa, kielen kastajaa, kivenpuusta kieltäjää, kynnyksellä kysyjää: Onko kynnet kylmäneet, varpaat paleltuneet? Usein kuvataan itsen vastakohtaa: Katso muita tyttölöitä ja muita kotikanoja, kun emot ehittelee, vyöttelee jne. (ks. samantyyppisiä vertailuja >Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; >Kun muille pyhät tulevat). Jatkona usein: Tuli tuuli, antoi turvan, tuli päivä, pään silitti (III-IV; ks. >Yksi on tuuli turvanani). Pituus vaihtelee säeparista laajahkoonkin kokonaisuuteen. Samoja ei-ole-minulla -ilmauksia esiintyy laajalti orvon aiheiden johdantosäkeissä, ks. esim. >Emo on kuollut kuusi vuotta, >Minun on turva turpehessa, >Kiven alla kieltäjäni; >Huoliensa haastelija; >Ääni - vieno, pieni).

      • Ei ole orrella osaista

        Yleensä orvon/äidittömän elämän formulanomainen kuva: Hävis orrelta osani, palasein parren päästä, liieltä lihapallain; Ei ole orrella osaista, ei palaista pankon päässä; Olen orrella osatta, palasetta partisella. Vrt. formula "orrella on sinun osasi, parrella palasi" >Lintujen pidot (III). Tämäntapaisia säkeitä voi olla muuallakin.

      • Ei se mitään tiedä, ken elää isän kotona

        Vrt. Miehen kuoletellutYdinaihe orvon vieraissakasvu: Ei se mitteä tiijä, ken elleä ison kotona - sehä se tieteä enemmän, ken elleä isotta ilman. Jatkona orja-aiheita ja >Ei ne kasva kaikki lapset.

      • Ei se surma suorin tehnyt

        Ks. myös Sukat surmalle lupasinYdinaihe pettymys surman toimintaan: Ei se / Kun ois surma suorin tehnyt, tauti oikein osannut; Millä lienen surman suututtanut, kalman mielen kallistanut; Tahoin tautia torua - kun ei tappanut minuista, ottanut kovaosaista; tappoi taiten neuvojani ja otti opettajani; kun otti osallikkaita, tappo tauti rikkahia. Jatkona usein >Oisin kuollut kolmiöisnä tai >Sukat surmalle lupasin, jossa samoja säkeitäkin.

      • Ei se surma suorin tehnyt*

        Ks. myös Sukat surmalle lupasin*Ydinaihe pettymys surman toimintaan: Ei se / Kun ois surma suorin tehnyt, tauti oikein osannut; Millä lienen surman suututtanut, kalman mielen kallistanut; Tahoin tautia torua - kun ei tappanut minuista, ottanut kovaosaista; tappoi taiten neuvojani ja otti opettajani; kun otti osallikkaita, tappo tauti rikkahia. Jatkona usein >Oisin kuollut kolmiöisnä tai >Sukat surmalle lupasin, jossa samoja säkeitäkin.

      • Ei tiedä emoton lapsi emollisen einehiä

        >Kolme käkeä -aiheen vienalainen jatke: Ei tiedä emoton emollisen einehiä, ei tiedä isoton lapsi isollisen iltasia.

      • Eksyvät emollisetkin

        Larin Paraske: Öksyt emollisetki, haihtuut haltiallisellisetki - eikä tuota outo olne... jos mie emoton öksyn, jos mie haihun haltiaton. Jatkona sananlaskuruno >Susi syö köyhän lapsen.

      • Emo kuollut kuusi vuotta

        Johdantosäkeinä yleisiä orvon formuloita: Minä uon isoton tyttö; Ei uo ilmoilla isyttä, mailla ei maaman maireutta yms. Ydinaihe: emo (iso, kulta) on kuollut kuusi vuotta, kaonnut kaheksan vuotta. Jatkona usein >Emo on sydämellä syödessäkin (III), >Haudan kuvaus tai >Haudasta nostaisin emoni.

      • Emo kuollut kuusi vuotta*

        *Johdantosäkeinä yleisiä orvon formuloita: Minä uon isoton tyttö; Ei uo ilmoilla isyttä, mailla ei maaman maireutta yms. Ydinaihe: emo (iso, kulta) on kuollut kuusi vuotta, kaonnut kaheksan vuotta. Jatkona usein >Emo on sydämellä syödessäkin (III), >Haudan kuvaus tai >Haudasta nostaisin emoni.

      • Emo kuollut, isä tuo uuden

        Ks. myös Luulin tuotavan emoa; Oma ja vieras emo; EPIIKKA: Ennen naidun naisen tappo; Äidin kuoloIsä lohduttaa äidittömiä lapsiaan: Taatto tuopi toisen naisen. Lapsi vastaa: Et tuo miulle emyttä, tuot naisen itsellesi - miulle tuot vitsan vinguttajan, nahkaruoskan nau'uttujan; hienon hiuksen hiertelijän; Tukat tuulelle jakkaa, ahavalla anteloo; Kuin tuo päätäni silittää, hiukset päästäni repii yms. Sama aihe esiintyy Inkerin kertovissa runoissa. Vieraan äidin kuvaus (tukistus, lyöminen) perustuu samoihin formuloihin kuin vieraan äidin kuvaus muissa orvon runoissa (>Oma ja vieras emo -aiheeseen on tästä poimittu vain ne tekstit, joissa kuvaus kasvaa ja vastakohdaksi esitetään oma äiti). Yhdistyy orpoaiheisiin, usein >Emon haudalla; >Piennä petti miun emoni.

      • Emo on sydämellä syödessäkin

        Äidin- ja/tai isänkaipuu: Jo ne on männeet silmistäni, ei oo männeet mielestäni - syämellä on syyvessäni, maksoill on maatessani, käen päällä on kävvessäni. Vrt. >Kun minä mokoman saisin - samantapainen ajatus tulevasta partnerista. Useimmiten >Emo kuollut kuusi vuotta-aiheen päätäntönä.

      • Emojain on miun ikävä

        Kaipuuformula: Emojain on miun ikävä, kaiho suuri kantajaista; Suru suuri syöttäjäistä, ikävä imettäjäistä; Isojain on miun ikävä, emojain viel enemmän. Ks. samantyyppisiä esim. >Emon, ison haudalla; >Orvon Tuonelanmatka.

      • Emolleen muut eränsä

        Vrt. Huoli: Muut ja minäMuiden ja orvon itsen vertailu: Emolleen muut eränsä, saaliinsa - minä vierahalle.

      • Emon eläissä kävin kukkana kujalla

        Ks. myös Naistenlaulut: Ison kotona ja toiselassa; Menin kukkana kujalleKukkana kulkeminen ja kukkaan t. marjaan vertaaminen ovat toistuvia tyttöyden kuvia, tässä orvon näkökulmasta: Kun elin emon keralla - käin mä kukkana kujassa, kajavanna kaivotiellä (V2 378).

      • Emon, ison haudalla

        Ks. myös Ei nyt äiti ääntä kuule; Haudan kuvaus; Haudasta nostaisin emon; Isä neuvoo sairastellessaan tytärtä; Veljen haudalla; HÄÄRUNOT/Orpo morsian: Kiidä kirkkomaalle kun tulee ikävä; HÄÄRUNOT/Häiden aattona armottomalle: Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässäÄidin (isän) haudalla käynti. Johdantona ikäväilmauksia, esim. Tuli miul emoo ikävä, vaike tuli vanhempaista. Ydinaihe: Muill on kiire kirkkosee, miull on hauvalle haluni; Mänin emon hauvvalle, tuojaisen tuvan katolle (rinnoin tuojan ristin päälle, hautojaisen kannen päälle) - ei nyt äiti ääntä kuule (ks. >Ei nyt äiti ääntä kuule) - haastelin mie havvan kans, riitelin mie rissin kanssa - emyt havvasta havasi: älä riko ristiäni, pirottele pienoani, ei oo tehnyt teijä sepot, teijä kirveet kilkutelleet: tämän on tehnyt Luojan (Tuonen) seppä , Luojan kirves kilkutellut. Ks. sama aihe >Veljen haudalla. Kaikissa teksteissä ei ole koko "tarinaa", vaan vain haudalle meno ja siellä esim. äänen kuulumattomuus äidille; huolista kertominen äidille; kehotus: nouse haudasta, emo!; >Haudasta nostaisin emoni; >Haudan kuvaus.

      • Emon, ison haudalla*

        Ks. myös Ei nyt äiti ääntä kuule; Haudan kuvaus; Haudasta nostaisin emon; Isä neuvoo sairastellessaan tytärtä; Veljen haudalla; HÄÄRUNOT/Orpo morsian: Kiidä kirkkomaalle kun tulee ikävä; HÄÄRUNOT/Häiden aattona armottomalle: Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä*Äidin (isän) haudalla käynti. Johdantona ikäväilmauksia, esim. Tuli miul emoo ikävä, vaike tuli vanhempaista. Ydinaihe: Muill on kiire kirkkosee, miull on hauvalle haluni; Mänin emon hauvvalle, tuojaisen tuvan katolle (rinnoin tuojan ristin päälle, hautojaisen kannen päälle) - ei nyt äiti ääntä kuule (ks. >Ei nyt äiti ääntä kuule) - haastelin mie havvan kans, riitelin mie rissin kanssa - emyt havvasta havasi: älä riko ristiäni, pirottele pienoani, ei oo tehnyt teijä sepot, teijä kirveet kilkutelleet: tämän on tehnyt Luojan (Tuonen) seppä , Luojan kirves kilkutellut. Ks. sama aihe >Veljen haudalla. Kaikissa teksteissä ei ole koko "tarinaa", vaan vain haudalle meno ja siellä esim. äänen kuulumattomuus äidille; huolista kertominen äidille; kehotus: nouse haudasta, emo!; >Haudasta nostaisin emoni; >Haudan kuvaus.

      • En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantu

        Ydinaihe: En siit(ä) emoo (isoa) nähnyt kun lie kirstu kiinni pantu, tinanauloilla tikuttu, vaskinauloill nakkaeltu (rautanauloilla nakattu, vasaroilla vahvistettu ym.). Joskus jatkoja: Kerta pantu paariloille - kuletettu on kuoppaseen - viety kirkon vierosee. Kirstun nauloin sulkemisen formula toistuu kuolemarunoissa (esim. >En oo sitte kyllin syönyt, kuin emosen syöttäissä, >Kullan kuoletellut, >Piennä petti mun emoni). Yhdistyy yleisimmin orpoaiheisiin >Emon, ison haudalla, >Haudasta nostaisin emoni ja >Piennä petti mun emoni. V2 1600 sinämuotoinen häärunosovitus.

      • En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantu*

        *Ydinaihe: En siit(ä) emoo (isoa) nähnyt kun lie kirstu kiinni pantu, tinanauloilla tikuttu, vaskinauloill nakkaeltu (rautanauloilla nakattu, vasaroilla vahvistettu ym.). Joskus jatkoja: Kerta pantu paariloille - kuletettu on kuoppaseen - viety kirkon vierosee. Kirstun nauloin sulkemisen formula toistuu kuolemarunoissa (esim. >En oo sitte kyllin syönyt, kuin emosen syöttäissä, >Kullan kuoletellut, >Piennä petti mun emoni). Yhdistyy yleisimmin orpoaiheisiin >Emon, ison haudalla, >Haudasta nostaisin emoni ja >Piennä petti mun emoni. V2 1600 sinämuotoinen häärunosovitus.

      • En olt luona luopuessa

        Ks. myös EPIIKKA: Äidin kuoloJoskus kuolema-aihe jatkuu valituksella siitä, ettei ollut "luona luopuessa, läsnä hengen lähtiessä" tai tyytyväisyysenä siitä, että oli (XIII 3239). Säkeet tavallisia >Äidin kuolo -runossa (V, XIII), tässä hajaesiintymiä lyriikassa.

      • En oo sitte kyllin syönyt, kuin emosen syöttäissä

        Vrt. En ole emoa, isoa nähnyt, kun kirstu kiinni pantuYdinaihe: En oo siit siivon syönyt, siivon syönyt, siivon juonut, siivon vuoteella maannut jne. - kuin emosen syöttäissä, kuin emosen juottaissa, kuin emosen soutaessa (XIII2: kuin emon kohdussa; IV 726: kuin lie kirstu kiinni pantu). Larin Paraskella laajentuma: Jo näkkyy nälkä tulla ison tuomilla kaloilla, emoin leivän leivonnalla; sama hänellä aiheessa >En ole emoa, isoa nähnyt kun kirstu kiinni pantu V3 441.

      • Etähällä emoni

        Ks. myös Tuonelaan äitiään katsomaanYdinaihe kuolleen emon (ison) etäisyys: Etähällä miun emoni, kaukahalla kantajani - etähällä, ylähällä, pimeän pilven raunaisessa / maan all on mattoin suus, tuonen toukkien kiassa / tuolla Paassan paasikossa. Inkerissä (III-IV) jatkuu Tuonen metsä -aihelmalla: Siin on viis vitsikkoo, ja on kuus kuusikkoo, seitsemän petäjikköö jne. (ks. sama >Tuonelaan äitiä katsomaan) ja joskus: En tappaa kivellä lyyvvä, somerolla sirutella - kivi kiintyy kättee, somer sortuu sormee. Kannaksella (V, XIII) jatkossa pyyntivertaus: Etähäll on pyy saloss, loitoll on lohi meress - loitompana miun issoin - suapa pyssyllä pyyn salosta, verkolla kalat vedestä - sie et suoa etsiinkeä emosta (vrt. >Emon etsintä). Kokonaisuuteen kuuluu paikoin >Haudan kuvaus (IV, XV). Yhdistyy yleisimmin orporunoihin >Haudasta nostaisin emon, >Ei äiti ääntä kuule, >Emon, ison haudalla.

      • Haudan kuvaus

        Ks. myös epiikka: Vipusen virsiHaudan kuvaus on formulanomainen orvon ja lesken runostossa liikkuva säesarja. Se on joko runon minän toteamus tai vainajan oma selitys siihen, ettei voi nousta. Säkeet esiintyvät kahtena (paikoin toisiinsa limittyvänä) tyyppinä: 1. Vainajan päälle on kasvanut puita ja pensaita: Jo on kuuset kulmaluilla, haavat suuret hartioilla, pajupehkot parran päällä (turve turvan päällä), katajaiset kantapäissä jne. (samoja kuvia ks. >Vipusen virsi). Vallitseva pohjoisilla alueilla (I, VII). 2. Vainaja on kiven, hiekan, mullan, nurmen alla: Kivi on suuri kirstun päällä, paasi paksu pään aloilla; Hiekassa heliät silmät, mullassa muhia muoto, kasvo kaunis kankahassa; Kulmilla kulo punainen, silmillä savi sininen; Nurmi on kaunis kattehena jne. Joskus jatkuu hautaformulalla Ei tuule kaikki tuulet, ei so'a satteet kaikki (XIII 55, 1564, IV 1576) tai jauhinrunoformulalla Kivi kisko hartiani (III 296, 2159, 3629. Vallitseva eteläisillä alueilla III-V, XIII, XV). Haudan kuvaus tyyppinä 2 on kiinteimmin >Ei ole hullun kieltäjätä -aiheen jatko, mutta molempia tyyppejä esiintyy muissakin orvon runoissa (esim. >Ei nyt äiti ääntä kuule; >Emon, ison haudalla; >Etähällä emoni) sekä itsenäisinä jaksoina. Vrt. >Laula, laula kieli keito: en enää laula, kun suuni ruohon kasvaa. Häärunoesiintymiä on niin vähän, että ne kaikki luetellaan tässä.

      • Haudan kuvaus*

        Ks. myös epiikka: Vipusen virsi*Haudan kuvaus on formulanomainen orvon ja lesken runostossa liikkuva säesarja. Se on joko runon minän toteamus tai vainajan oma selitys siihen, ettei voi nousta. Säkeet esiintyvät kahtena (paikoin toisiinsa limittyvänä) tyyppinä: 1. Vainajan päälle on kasvanut puita ja pensaita: Jo on kuuset kulmaluilla, haavat suuret hartioilla, pajupehkot parran päällä (turve turvan päällä), katajaiset kantapäissä jne. (samoja kuvia ks. >Vipusen virsi). Vallitseva pohjoisilla alueilla (I, VII). 2. Vainaja on kiven, hiekan, mullan, nurmen alla: Kivi on suuri kirstun päällä, paasi paksu pään aloilla; Hiekassa heliät silmät, mullassa muhia muoto, kasvo kaunis kankahassa; Kulmilla kulo punainen, silmillä savi sininen; Nurmi on kaunis kattehena jne. Joskus jatkuu hautaformulalla Ei tuule kaikki tuulet, ei so'a satteet kaikki (XIII 55, 1564, IV 1576) tai jauhinrunoformulalla Kivi kisko hartiani (III 296, 2159, 3629. Vallitseva eteläisillä alueilla III-V, XIII, XV). Haudan kuvaus tyyppinä 2 on kiinteimmin >Ei ole hullun kieltäjätä -aiheen jatko, mutta molempia tyyppejä esiintyy muissakin orvon runoissa (esim. >Ei nyt äiti ääntä kuule; >Emon, ison haudalla; >Etähällä emoni) sekä itsenäisinä jaksoina. Vrt. >Laula, laula kieli keito: en enää laula, kun suuni ruohon kasvaa. Häärunoesiintymiä on niin vähän, että ne kaikki luetellaan tässä.

      • Haudasta nostaisin emoni

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Häiden aattona armottomalle: Ison/emon hakeminen haudasta Ks. myös Emon, ison haudalla; Päästä päivä emo haudastaJohdantoja: 1 (erit. III, IV): Kuin miull olis sisovan (siskun ym.) siivet, sison siivet, sääsken sääret, lentäisin lekottelisin (vrt. rakkaus: >Oisko mulla linnun siivet) - yli metsän hiien puien, läpi korven kuusamisen (sama kuvaus >Etähällä on emoni) - lentäisin emoi luokse - hautojani hauvan päälle, kuorijani kuopan päälle; 2 (erit. IV): Kuin miun syntyis syyään /syämein/syttein, vääntyis vähä väkkein/rammoin; 3 (V, XIII): Kun ois muita niin minäkin emoloi etsimässä (vrt. >Emon etsintä). Ydinaihe: Sormin poimisin someren, käsin liivat/mullat kääntelisin - :nostasin nuorien nojalla, tervasvanttien/vaakien varalle - toisin tuojani kotihin, kaonnehen kartanolle - antamaan armojaan, kuuntelemaan huoliani / siis mie haastasin emolle, kurttelisin kuorijalle. Usein orpo myöntää: Ei miun synny syllein, väänny vähä väkkein, ja etenkin Kannaksella (V, XIII, myös IX) lopettaa: Sopikoot Luojan sormet, kääntykööt käet Jumalan. Kertosäkeitä ja jatkokehittelyitä paljon. *: usein vain äidin luo lentäminen ilman nostoa. Huom: III 1455 miehestä, IV 1477 sisaresta. Yhdistyy orpoaiheisiin >Emon, ison haudalla, >Etähällä on emoni, >Vieras emo.

      • Haudasta nostaisin emoni*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Häiden aattona armottomalle: Ison/emon hakeminen haudasta Ks. myös Emon, ison haudalla; Päästä päivä emo haudasta*Johdantoja: 1 (erit. III, IV): Kuin miull olis sisovan (siskun ym.) siivet, sison siivet, sääsken sääret, lentäisin lekottelisin (vrt. rakkaus: >Oisko mulla linnun siivet) - yli metsän hiien puien, läpi korven kuusamisen (sama kuvaus >Etähällä on emoni) - lentäisin emoi luokse - hautojani hauvan päälle, kuorijani kuopan päälle; 2 (erit. IV): Kuin miun syntyis syyään /syämein/syttein, vääntyis vähä väkkein/rammoin; 3 (V, XIII): Kun ois muita niin minäkin emoloi etsimässä (vrt. >Emon etsintä). Ydinaihe: Sormin poimisin someren, käsin liivat/mullat kääntelisin - :nostasin nuorien nojalla, tervasvanttien/vaakien varalle - toisin tuojani kotihin, kaonnehen kartanolle - antamaan armojaan, kuuntelemaan huoliani / siis mie haastasin emolle, kurttelisin kuorijalle. Usein orpo myöntää: Ei miun synny syllein, väänny vähä väkkein, ja etenkin Kannaksella (V, XIII, myös IX) lopettaa: Sopikoot Luojan sormet, kääntykööt käet Jumalan. Kertosäkeitä ja jatkokehittelyitä paljon. *: usein vain äidin luo lentäminen ilman nostoa. Huom: III 1455 miehestä, IV 1477 sisaresta. Yhdistyy orpoaiheisiin >Emon, ison haudalla, >Etähällä on emoni, >Vieras emo.

      • Iso, emo jätti kodin kuollessaan

        Alkuformula usein >Mistä isoa, emoa kiitän. Ydinaihe: Heitti korkian kotinsa; Koin heitti miun emmoin/issoin, koin heitti kuoltuaan, majan maaha mentyään (mihin tuuvittu tulloo, mihin koalaa kannettu).

      • Isollista kun neuvottiin, isoton ota opiks

        Isoton jää vaille ohjausta: Ei minnuu issoin neuvo - isollista/emollista kun neuvottiin, isoton/emoton, ota opiks!

      • Isotonta kaikki lyövät

        Johdantona usein sananlaskuruno >Armoton isoton lapsi, ja joskus: Kyll mie tunnen toisen mielen, arvaan mielen armottoman, emottoman (V2 576, 392a). Ydinsäkeet: Isotonta kaikki lyövät, emotonta itkettäät; Isotonta vitsotaan, emotonta lyövät kaikki. Vrt. orvon lyöminen >Emo kuollut, isä tuo uuden; >Oma ja vieras emo; >Luulin tuotavan emoa ym.

      • Isä neuvoo sairastellessaan tytärtä

        Ks. myös Emon, ison haudallaIsä neuvoo tytärtä käymään haudallaan. Samoja säkeitä kuin >Emon, ison haudalla -runossa. Vrt. myös >Orvon Tuonelanmatka, jossa vanhemmat neuvovat orpolasta.

      • Itkevi isoton lapsi isollisten ikkunoissa*

        Isollisen ja isottoman rinnastus: Itkevi isoton lapsi isollisten ikkunoissa, itkevi emoton lapsi emollisten vuotehella.

      • Jos mun emoni, isoni tulisi

        Ks. myös Jos mun tuttuni tulisi; Kultasilta taatolle, olkisilta sulholleÄidin/isän kaipuuruno, useimmiten orvon monologeissa. Ydinsäkeet samoja kuin >Jos mun tuttuni tulisi ja omaistenvertailulaulussa >Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle: Kun tulis miun isoni; Jos tuli oma emoni; Luulisin (Tietäisin) emon tulevan - virstan vastahan menisin veräjiä purkamahan, aitoja alentamahan - siit mie suuta suikkaisin suuta vaikk ois suu suven veressä, siit mie kättä kääppäjäisin vaikk ois kärme kämmenpäässä, viel mie kaulaa kävisin vaikk ois karhu/kalma kaulan päällä. Joskus sillantekosäkeitä (kultasillan tekisin; veran sillalle vetäisin jne.). Joskus häärunoissa orvon morsiamen teemoissa (V2 1605, XIII2 3533, 4072). Omaistenvertailulaulusta on tähän eroteltu ne tekstit, joissa odotetaan vain äitiä tai isää ja/tai joissa on >Jos mun tuttuni tulisi -säkeitä. V1 1292: äiti kaipaa poikaansa.

      • Jos mun emoni, isoni tulisi*

        Ks. myös Jos mun tuttuni tulisi; Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle*Äidin/isän kaipuuruno, useimmiten orvon monologeissa. Ydinsäkeet samoja kuin >Jos mun tuttuni tulisi ja omaistenvertailulaulussa >Kultasilta taatolle, olkisilta sulholle: Kun tulis miun isoni; Jos tuli oma emoni; Luulisin (Tietäisin) emon tulevan - virstan vastahan menisin veräjiä purkamahan, aitoja alentamahan - siit mie suuta suikkaisin suuta vaikk ois suu suven veressä, siit mie kättä kääppäjäisin vaikk ois kärme kämmenpäässä, viel mie kaulaa kävisin vaikk ois karhu/kalma kaulan päällä. Joskus sillantekosäkeitä (kultasillan tekisin; veran sillalle vetäisin jne.). Joskus häärunoissa orvon morsiamen teemoissa (V2 1605, XIII2 3533, 4072). Omaistenvertailulaulusta on tähän eroteltu ne tekstit, joissa odotetaan vain äitiä tai isää ja/tai joissa on >Jos mun tuttuni tulisi -säkeitä. V1 1292: äiti kaipaa poikaansa.

      • Kaikki on Jumala luonut

        Keski-inkeriläinen aihelma: Jumala on luonut kaiken - meren, metsän, taivaan, päivän, kuun - mutta ei ole luonut sitä että emo/iso voisi tulla Tuonelasta. Kahdesti häärunossa (IV 2329, 3515).

      • Kaikki on Jumala luonut*

        *Keski-inkeriläinen aihelma: Jumala on luonut kaiken - meren, metsän, taivaan, päivän, kuun - mutta ei ole luonut sitä että emo/iso voisi tulla Tuonelasta. Kahdesti häärunossa (IV 2329, 3515).

      • Kaikki sanat sakoovat päälle lapsen armottoman

        Ks. myös Kaikki sanovat minua; Sanat päälleni sataviSananalaisrunojen alkusäkeitä: Sanat päälleni tulevat; Kaikkien sanat sakoovat, jokahisen juonet käyvät jne. Tässä keskeistä minän orpous: Päälle lapsen armottoman, isottoman/emottoman ensimmäissä; Loatiit lasta armotonta, isotonta ilventäät jne.

      • Kaikki sanat sakoovat päälle lapsen armottoman*

        Ks. myös Kaikki sanovat minua; Sanat päälleni satavi*Sananalaisrunojen alkusäkeitä: Sanat päälleni tulevat; Kaikkien sanat sakoovat, jokahisen juonet käyvät jne. Tässä keskeistä minän orpous: Päälle lapsen armottoman, isottoman/emottoman ensimmäissä; Loatiit lasta armotonta, isotonta ilventäät jne.

      • Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista

        Ks. myös Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa; Kun minun emoni, isoni eläisi; Kun muille pyhä tuleeJohdantosäkeitä (III-IV): Kellä on emo elossa, mamma maata tallajaa, niill on suu sulassa voissa jne. Ydinaihe orvon tila: Kellä ei oo emyt elossa; Kell ei ehtoista emoista (isoista, sisoista), sill ei oo salapalaista; leivän pyytäjää; kontin kostajaista - muuttaa suuta mustikalla, vaihtaa suuta vaapukalla; toisen työhön työnnetään yms.

      • Koti kultainen näkyvi - ei isoa

        Toisen tekstin mukaan laulettu haudalta tullessa: Koti kultanen näkkyy, kujan katto kuumottaapi, ristirimpat, rautatampit, purkin sarviset saranat. Jatkuu erilaisin orvon aihein.

      • Kun kuoli miun emmoin

        Vrt. Kun minun emoni eläisiYdinaihe elämänmuutos vanhemman kuoltua. Kaksiosainen: 1. Kuin eli miun emmoin (issoin) - silloin oil hyvä elämä (kävi vieraita, oli iloa, vaurautta, vuoteeni voissa); 2. Kun kuoli miun emmoin (issoin, kojin vanhin) - koti tuli kolkoksi, elämä köyhäksi, ei iloa, >Ei ole orrella osaista.

      • Kun kuoli miun emmoin*

        Vrt. Kun minun emoni eläisi*Ydinaihe elämänmuutos vanhemman kuoltua. Kaksiosainen: 1. Kuin eli miun emmoin (issoin) - silloin oil hyvä elämä (kävi vieraita, oli iloa, vaurautta, vuoteeni voissa); 2. Kun kuoli miun emmoin (issoin, kojin vanhin) - koti tuli kolkoksi, elämä köyhäksi, ei iloa, >Ei ole orrella osaista.

      • Kun minun emoni, isoni eläisi

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei olisi nukkavierussa nutussa, jos olisi iso elossaJohdantosäe Jos/Kun emoni (isoni) eläisi. Ydinsäkeitä: Eipä tyttö (poika) näin kävisi nukkavieru nuttu päällä - maata verkani vetäisi, siltoa sinihamonen; En miehelle menisi tai En naisi ensinkänä nykysiä tyttöjä (poikia; vrt.>Nykyisistä neidoista, johon usein kytkeytyy); Oisin viittä viisahampi, kuutta kuuluisampi (IV); >Osajaisin miekin olla talon tyttären tavalla (IV 806); En seisois oven takana (III 144, 3706); Joka kontt' ei käis kohti ym. sananalaissäkeitä (V2 383, 478, 731). "Maata verkani vetäisi" -säkeet esiintyvä muissakin yhteyksissä (esim. IV 1526 ja 2615). Häärunoissa morsiamen nimissä: IV3 3842, V2 1548, XIII2 3533, 3545.

      • Kun minun emoni, isoni eläisi*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ei olisi nukkavierussa nutussa, jos olisi iso elossa*Johdantosäe Jos/Kun emoni (isoni) eläisi. Ydinsäkeitä: Eipä tyttö (poika) näin kävisi nukkavieru nuttu päällä - maata verkani vetäisi, siltoa sinihamonen; En miehelle menisi tai En naisi ensinkänä nykysiä tyttöjä (poikia; vrt.>Nykyisistä neidoista, johon usein kytkeytyy); Oisin viittä viisahampi, kuutta kuuluisampi (IV); >Osajaisin miekin olla talon tyttären tavalla (IV 806); En seisois oven takana (III 144, 3706); Joka kontt' ei käis kohti ym. sananalaissäkeitä (V2 383, 478, 731). "Maata verkani vetäisi" -säkeet esiintyvä muissakin yhteyksissä (esim. IV 1526 ja 2615). Häärunoissa morsiamen nimissä: IV3 3842, V2 1548, XIII2 3533, 3545.

      • Kun muille pyhä tulee

        Ks. myös Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa; Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; HUOLI: Muut on mustassa nutussa, kengässä; Muut ja minäOrpo vertaa muiden pyhää/kirkkoonmenoa omaansa: Muille paita vaihetaan, miulle musta annetaan (III)/ Muut muuttaat pyhät paiat, mie muutan mustan paian (V, XIII) ynnä muita vaatekuvauksia + toteamus; Ei ole pyhäpaian pyytäjää (IV). >Päänpesu porolla ja lipeällä sekä ja monet >Sotamiehenotto -runon tekstit rakentavat usein samaa asetelmaa (muiden ja minun pyhä) vaihtelevin sisällöin. Pyhäillan tulo on runoissa muutenkin yleinen formula (ks. esim. >Emon haudalla, >Oma ja vieras emo); tähän poimittu orvon vaatevertailuja.

      • Kun muille pyhä tulee*

        Ks. myös Ei ole minulla niinkuin muilla isoa, emoa; Kellä ei ehtoista emoista, sillä ei salapalaista; HUOLI: Muut on mustassa nutussa, kengässä; Muut ja minä*Orpo vertaa muiden pyhää/kirkkoonmenoa omaansa: Muille paita vaihetaan, miulle musta annetaan (III)/ Muut muuttaat pyhät paiat, mie muutan mustan paian (V, XIII) ynnä muita vaatekuvauksia + toteamus; Ei ole pyhäpaian pyytäjää (IV). >Päänpesu porolla ja lipeällä sekä ja monet >Sotamiehenotto -runon tekstit rakentavat usein samaa asetelmaa (muiden ja minun pyhä) vaihtelevin sisällöin. Pyhäillan tulo on runoissa muutenkin yleinen formula (ks. esim. >Emon haudalla, >Oma ja vieras emo); tähän poimittu orvon vaatevertailuja.

      • Kun tietäisi emoni

        Orvon (ja sotamiehen) kuvitelma: jos äiti tietäisi tuskani, hän tulisi luokseni (yl.; esim: "kyynärän päivässä tulis, virstan viikossa valuis", III 990); hänellä "Sydän syttyy tulelle, pää palolle paukahtaa" (III 249, 994, 1869, 3605; IV 730, 818, 1692, ks. Huoli: >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle) jne. Orporunoissa limittyy >Tulisi emo, iso Tuonelasta -aiheeseen.

      • Kun tietäisi emoni*

        *Orvon (ja sotamiehen) kuvitelma: jos äiti tietäisi tuskani, hän tulisi luokseni (yl.; esim: "kyynärän päivässä tulis, virstan viikossa valuis", III 990); hänellä "Sydän syttyy tulelle, pää palolle paukahtaa" (III 249, 994, 1869, 3605; IV 730, 818, 1692, ks. Huoli: >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle) jne. Orporunoissa limittyy >Tulisi emo, iso Tuonelasta -aiheeseen.

      • Kuoli kultainen isäni

        Isän/äidin kuoleman toteava formula, toistuu erilaisissa orpoaiheissa: Kuol tuo kultane isoni, katos armas kantajani; Kuol isoni, kuol emoni, kuoli kaunis kantajani; Loppu ehtonen emoni, loppu maire mammaseni. Tässä muutama esimerkki, joissa tavallista itsenäisemmässä asemassa.

      • Kuriton, sisukas orpo

        Moitteita "kurittomaks" kasvaneelle orvolle: Ennen mukahun mursan luontoo ennenkui siu sissuis - kuolleet on kurittajas.

      • Käski isä vuuen leinaella - iän kaiken itken

        Pieni aihelma, usein >Piennä petti miun emoni tai >Emon, ison haudalla -runojen yhteydessä: Oi miun vanha isoni - käski vuoen leinaella, kaksi vuotta kaipaella (kolmannen kottii uotella) - mie jo vuoen leinaelin, ian kaiken kaipaelin - ei tullut tuojani kotihin.

      • Käski isä vuuen leinaella - iän kaiken itken*

        *Pieni aihelma, usein >Piennä petti miun emoni tai >Emon, ison haudalla -runojen yhteydessä: Oi miun vanha isoni - käski vuoen leinaella, kaksi vuotta kaipaella (kolmannen kottii uotella) - mie jo vuoen leinaelin, ian kaiken kaipaelin - ei tullut tuojani kotihin.

      • Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltä

        Vrt. Suomalainen kasvatti orvon; EPIIKKA: Maaria ja Kristus kuljeksimassaLaajan orporunon loppu: minut synnytettyään emo kuoli ja jätti minut yksin kivelle. Luoja ja Maariainen kulkivat tietä myöten, kuulivat valitukseni, veivät minut kylään.

      • Luoja toittaa luodut lapset

        Vrt. Älä heitä, Herra JeesusErilaisten orpo- ja hylkäysteemojen (>Isä jätti iljenelle, >Piennä petti mun emoni ym.) jatkona: Heitti Luojan toittamaa, Jumalan elättämää - Luoja toittaa luout lapset, elättää emättömät.

      • Luoja toittaa luodut lapset*

        Vrt. Älä heitä, Herra Jeesus*Erilaisten orpo- ja hylkäysteemojen (>Isä jätti iljenelle, >Piennä petti mun emoni ym.) jatkona: Heitti Luojan toittamaa, Jumalan elättämää - Luoja toittaa luout lapset, elättää emättömät.

      • Luulin tuotavan emoa

        Ks. myös Emo kuollut, isä tuo uuden; Oma ja vieras emoJohdanto usein: Koira haukkui korven rannat, penikkainen pellon reunat. Ydinaihe orvon pettymys: Luulin tuotavan emoista (isoista) - ei emoista (isoista) tuotukaan - tuotihin tukan vetäjä, hienon hiuksen hierelijä - vitsa kierretty käessä, kohotettu koivun latva jne. Esiintyy joskus häärunoissa lesken lasten näkökulmasta (V2 1546, 1548 V3 931h). - Vieraan äidin kuvaus samantyyppinen aiheissa >Emo kuollut, isä tuo uuden ja >Oma ja vieras emo (VII).

      • Luulin tuotavan emoa*

        Ks. myös Emo kuollut, isä tuo uuden; Oma ja vieras emo*Johdanto usein: Koira haukkui korven rannat, penikkainen pellon reunat. Ydinaihe orvon pettymys: Luulin tuotavan emoista (isoista) - ei emoista (isoista) tuotukaan - tuotihin tukan vetäjä, hienon hiuksen hierelijä - vitsa kierretty käessä, kohotettu koivun latva jne. Esiintyy joskus häärunoissa lesken lasten näkökulmasta (V2 1546, 1548 V3 931h). - Vieraan äidin kuvaus samantyyppinen aiheissa >Emo kuollut, isä tuo uuden ja >Oma ja vieras emo (VII).

      • Minun toitti tuomen kukka

        Luonto orvon elättäjänä: Ei minuu emo toittanut, isoni syöttänyt - miun vai toitti tuomenkukka, kasvatti katajanmarja (varsin vaapukka elätti jne.). Länsi-Inkerissä (III) jatke, joskus yksinkin: Mie söin merestä putkii, vesinoattia veestä, siit tulin putkilta punanen, vesinoatilta verevä. Säemuunnelmia runsaasti. Aihe voi olla säepari tai laajempi kokonaisuus. Yhdistyy orpouteen (>Piennä petti miun emoni), hylkäämiseen (>Isä jätti iljenelle, >La mie lakattu laulan) ja kodittomuuteen (>Korvessa on minun kotini).

      • Minun toitti tuomen kukka*

        *Luonto orvon elättäjänä: Ei minuu emo toittanut, isoni syöttänyt - miun vai toitti tuomenkukka, kasvatti katajanmarja (varsin vaapukka elätti jne.). Länsi-Inkerissä (III) jatke, joskus yksinkin: Mie söin merestä putkii, vesinoattia veestä, siit tulin putkilta punanen, vesinoatilta verevä. Säemuunnelmia runsaasti. Aihe voi olla säepari tai laajempi kokonaisuus. Yhdistyy orpouteen (>Piennä petti miun emoni), hylkäämiseen (>Isä jätti iljenelle, >La mie lakattu laulan) ja kodittomuuteen (>Korvessa on minun kotini).

      • Mitä orpo yksinään laulanen

        Laulajan alkusanoja orpoaiheessa >Ei ole minulla emoa, isoa, hoitajaa. Tekstissä korostuu tavallista enemmän yksinäisyys.

      • Mont' on tuulta tuulevaa päälle lapsen armottoman

        Sananlaskunomainen orvon- ja leskenelämän kuvaus tuulten kohteena: Mont on tuulta tuulevaa, mont on saapoa saetta - lakittoman peälajella, kintahittoman käsillä (I) / päälle lapsen armottoman, varattoman vaimon päälle (VII); Ikä hattara sattaa, ikä tilkka tipsahtelloo pääl miu lapse armottoman (III).

      • Muiden turvaset tulevat, ei minun

        Vrt. Muut ja minäJohdantoaiheena usein illan tulo: Mie kun katson illan tullen, illan tullen, maata käyvven. Ydinaihe vertailu muihin: Muihen turvaset (emoset, turjukset, kultaset) tulloot, kaalaat muihen kantajaiset, muihen armaset ajjaat jne. - Mut ei miule milloinkaan, tule turvaista miulle, miul ei kaala kantajaista. Kaivattu voi olla isä, äiti, puoliso ym. Yhdistyy >Minun on turva turpehessa -runoon sekä myös muihin orvon ja lesken aiheisiin.

      • Muiden turvaset tulevat, ei minun*

        Vrt. Muut ja minä*Johdantoaiheena usein illan tulo: Mie kun katson illan tullen, illan tullen, maata käyvven. Ydinaihe vertailu muihin: Muihen turvaset (emoset, turjukset, kultaset) tulloot, kaalaat muihen kantajaiset, muihen armaset ajjaat jne. - Mut ei miule milloinkaan, tule turvaista miulle, miul ei kaala kantajaista. Kaivattu voi olla isä, äiti, puoliso ym. Yhdistyy >Minun on turva turpehessa -runoon sekä myös muihin orvon ja lesken aiheisiin.

      • Niin olen ison isolla

        Orvon ikävä vertautuu lintujen nälkään: Niin olen ison isolla kuin lintu lihan isolla, niin olen hautojan halulla kuin harakka veren halulla; Vihmalintu on vien isoll, miä on ison isoll jne. V2:ssa erilainen kuva: Niin minä sinua toivoin kuin lehmä kesää:

      • Niin olen ison isolla*

        *Orvon ikävä vertautuu lintujen nälkään: Niin olen ison isolla kuin lintu lihan isolla, niin olen hautojan halulla kuin harakka veren halulla; Vihmalintu on vien isoll, miä on ison isoll jne. V2:ssa erilainen kuva: Niin minä sinua toivoin kuin lehmä kesää:

      • Niin on miulla kesäpäivät kuin lehmällä talvipäivät

        Orvon elämästä: Niin on miulla kesäpäivät kuin lehmällä talvipäivät sillan päässä seistessään, olkia odotellessaan. Vrt. III1 204 sama kuva orjasta. Yhdistyy kahdesti >Niin olen ison isolla -aiheeseen.

      • Oli iso, emo syntyessä

        Johdantona laajempiin orpoteemoihin (esim. >Iso jätti iljenelle; >Piennä petti miun emoni): Oljha miulla niinku muill, iso ilmoin tehtäess, emo synnyteltäes, moaammo moalle suataes - mie ku kasvoin, hiä katosi.

      • Oli linna, oli lippu

        Orpo isästään: Oli linna, oli lippu, oli kuu kotini päällä, päivä päällä tanhavain - katos (kaatui) linna, lippu, kuu, päivä. Samaa kuvaa muuntelee miniä tyttöitsestään ja -elämästään, ks. >Ison kotona ja/tai toiselassa; vrt. myös HUOLI: >Kuu, päivä paistaa kotini päälle; KOTISEUTU: >Sen verran linnaa alempi.

      • Oli linna, oli lippu*

        *Orpo isästään: Oli linna, oli lippu, oli kuu kotini päällä, päivä päällä tanhavain - katos (kaatui) linna, lippu, kuu, päivä. Samaa kuvaa muuntelee miniä tyttöitsestään ja -elämästään, ks. >Ison kotona ja/tai toiselassa; vrt. myös HUOLI: >Kuu, päivä paistaa kotini päälle; KOTISEUTU: >Sen verran linnaa alempi.

      • Oli meitä kaksi lasta

        Linnalapsen tarina, Moloskovitsan Kapitalina Vasiljevnan runoja. "Äiti" suosii omaa lastaan ja kohtelee vierasta lasta huonosti. Vanha ukko lohduttaa: tulee potra poika, ottaa sinut omaksi.

      • Orvon kohtalo

        Vrt. Kodittoman valitusOrvon elämää kommentoivia runoja, joissa omakohtaisia aineksia ja/tai pyrkimystä laajempaan rakenteeseen. Esim. III 144 on laaja kokonaisuus, koostuu traditionaaleista aihelmista, mutta välissä "omia". III 778:n minä pyytää merta emokseen ja keskustelee linnun kanssa. III 2064 on orvon kerjuumatkan kuvaus, 3172 lyhyt orvon historia.

      • Orvon Tuonelanmatka

        Runon minä matkaa Tuonelaan vanhempaansa katsomaan. Täällä käydään dialogi: Mitäs tulit, tuomueni, näille maille marjueni? Tuli miun ikävän tuska,halu puheen haastamista. Äiti (isä) lupaa tulla lapsensa luo, mutta joskus totea ettei voi. Yhdistyy >Emon haudalla- ja >Piennä petti miun emoni-runoihin.

      • Parahiks on paita tehty lapselle emottomalle

        Sananlaskunomainen toteamus: Parahiks on paita tehty lapselle emottomalle, ukotittu ummiskengät lapselle isottomalle. Kahdesti samasssa tekstissä >Kolme käkeä, kahdesti orpoaiheita.

      • Parempi veden kuin veljen varassa

        Johdantona >Kuoli kultainen isäni, jatkuu: Jäin mie veljein varalle, sisareini armon alle - paremp on vien varassa kuin on veljen varassa, armahamp alla tulen kuin sisaren armon alla.

      • Pieneksi jäin mie isosta

        Vrt. Heitti iso, emo, pere, sukuOmaperäinen muunnelma: Pieneksi jäin isosta kuin synnyin emolle, en ollut olen kortta korkeampi.

      • Piennä petti mun emoni

        Ks. myös Tuonen tyttö tappoi emon, isonYdinaihe vanhemman tai kuoleman "petos". Yleisimmin pettäjä on äiti: Piennä petti / Pettelikko miun emoni, valehteli/valehikko vanhempain - sanoi kuuksi kuolevansa, kaheksi katoavansa, kuoli kuuksi päiväkseen, katoi kaikeksi iäksi. Länsi-Inkerissä (III, XV) päähenkilo on Tuonelan edustaja: Tuonen ukko pettelikko / akka kokkaleuka /, petteli miun emoni/isoini - luppai kuuksi kuolettavan, kaheksi kaotettavan, kuoletti kuuksi päiväkseen...(vrt. >Tuonen tyttö tappoi emon, ison; paikoin aiheet yhdistyvät). Laajentumia: Tuonen ukko/akka/tyttö houkutteli äidin valehtelemalla, että hauta oli kullin kullitettu, vaikka se oli vain mullin mullitettu (III 1447, 1503, IV 1462, 2165); äiti ei ottanut mukaan evästä (IV 1462, 2152, 4059, XV 1328); kuoleva käski surra vuoden (ks. >Käski isä vuuen leinaella). Esiintyy joskus orvon morsiamen aiheissa (IV3 3842, V2 1606, V3 818-818a, XIII2 4072). Jatkona useimmiten >Emon, ison haudalla. *-teksteissä pelkästään alkusäkeitä, joiden jatkona muita jättämisaiheita: >Emo pani piennä piikuveen, >Isä heitti, emo jätti; >Heitti emo kuin jänö pojan.

      • Piennä petti mun emoni*

        Ks. myös Tuonen tyttö tappoi emon, ison*Ydinaihe vanhemman tai kuoleman "petos". Yleisimmin pettäjä on äiti: Piennä petti / Pettelikko miun emoni, valehteli/valehikko vanhempain - sanoi kuuksi kuolevansa, kaheksi katoavansa, kuoli kuuksi päiväkseen, katoi kaikeksi iäksi. Länsi-Inkerissä (III, XV) päähenkilo on Tuonelan edustaja: Tuonen ukko pettelikko / akka kokkaleuka /, petteli miun emoni/isoini - luppai kuuksi kuolettavan, kaheksi kaotettavan, kuoletti kuuksi päiväkseen...(vrt. >Tuonen tyttö tappoi emon, ison; paikoin aiheet yhdistyvät). Laajentumia: Tuonen ukko/akka/tyttö houkutteli äidin valehtelemalla, että hauta oli kullin kullitettu, vaikka se oli vain mullin mullitettu (III 1447, 1503, IV 1462, 2165); äiti ei ottanut mukaan evästä (IV 1462, 2152, 4059, XV 1328); kuoleva käski surra vuoden (ks. >Käski isä vuuen leinaella). Esiintyy joskus orvon morsiamen aiheissa (IV3 3842, V2 1606, V3 818-818a, XIII2 4072). Jatkona useimmiten >Emon, ison haudalla. *-teksteissä pelkästään alkusäkeitä, joiden jatkona muita jättämisaiheita: >Emo pani piennä piikuveen, >Isä heitti, emo jätti; >Heitti emo kuin jänö pojan.

      • Päästä päivä emo haudasta

        Ks. myös Haudasta nostaisin emoni; EPIIKKA: YlösnousemusvirsiOrpo kääntyy auringon ja kuun puoleen: Paista paista Luojuvein/Luojan päivä, kuumoita kuu Jummaalan! - sulata tinaset naulat, vaskinaulat hellittele päältä ehtosen emmoin - lase miun issoin kottiin (saisin vielä emmoo nähhä). Yhdistyy usein >Haudasta nostaisin emoni- ja >Emon, ison haudalla -aiheisiin.

      • Silmät kipeät, itkin kuollehia

        Ks. myös Itkin ihanat kasvot; Olin sorja syntyessäJohdantokysymys: Miks on silmäni pienet, kipeät, mokomat, huterat? Vastauksia: 1) kuolleiden itkeminen (Itkin kauan kuollehii, enemmän elänehii); 2) perheenjäsenten ja itsen itkeminen (Isä kuoli, itkin äijä, emo kuoli, viel enemmän - itseäni viel enemmän yms.- vuoden, toisen; 3) ikävän itkeminen (Kuin itken joka ikävän jne.; yleisiä säkeitä, sisällytetty vain alkukysymyksen kanssa). Aihe kytkeytyy orpo-, leski ja huolirunoihin. Sekoittuu teemaltaan läheisiin aiheisiin >Itkin ihanat kasvot ja >Olin sorja syntyessä. Muita yhteyksiä: synnytysloitsuun sisältyvä >Nuorena naitettu (XII), >Ylösnousemusvirsi (I2).

      • Silmät kipeät, itkin kuollehia*

        Ks. myös Itkin ihanat kasvot; Olin sorja syntyessä*Johdantokysymys: Miks on silmäni pienet, kipeät, mokomat, huterat? Vastauksia: 1) kuolleiden itkeminen (Itkin kauan kuollehii, enemmän elänehii); 2) perheenjäsenten ja itsen itkeminen (Isä kuoli, itkin äijä, emo kuoli, viel enemmän - itseäni viel enemmän yms.- vuoden, toisen; 3) ikävän itkeminen (Kuin itken joka ikävän jne.; yleisiä säkeitä, sisällytetty vain alkukysymyksen kanssa). Aihe kytkeytyy orpo-, leski ja huolirunoihin. Sekoittuu teemaltaan läheisiin aiheisiin >Itkin ihanat kasvot ja >Olin sorja syntyessä. Muita yhteyksiä: synnytysloitsuun sisältyvä >Nuorena naitettu (XII), >Ylösnousemusvirsi (I2).

      • Sukat surmalle lupasin

        Ks. myös Ei se surma suorin tehnyt; KEHTOLAULUT: Tule surma sukkinesi; Tule surma suota myötenOrpo kertoo lahjoneensa surmaa lupaamalla tälle sukat, "ku heä tappais miuisen, ottais kovaosaisen". Surma kuitenkin "tappo miu emmoi, otti miu opettajain - Jääköön nyt sukitta surma, tytär kalman kalsuloitta!" Yhdistyy usein >Ei se surma suorin tehnyt -runoon ja käyttää muutenkin samoja säesarjoja (ei tappanut minua vaan muita: vanhempani, opettajani, osakkaita).

      • Suomalainen kasvatti orvon

        Ks. myös Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltä; HUOLI: Heitti iso, emo, suku; LAULU: La laulan, linnan tyttö; EPIIKKA: Orpolasten hoitajien laulu; KEHTOLAULUT: Tuuti lasta turvatonta; HÄÄLAULUT/Itketys: Kolme oli emoa sinulla; Sulhasen neuvokki: Älä laita vaimoasi Pietariin ruununlapsia hakemaanRunon minä on ns. ruunun- t. linnanlapsi, joita Pietarin lastenkodista annettiin maaseudulle hoitoon. Johdantona usein aloitusformula >La laulan, linnan tyttö. Ydinaihe äidin hylkääminen kadulle ja suomalaisen naisen tulo pelastajaksi: Tuo/Sie huora miun emmoin - hylkäs hyvän tyttösen/pojosen linnan kaialle kaulle - tul tuoss sorja suomalainen - tuo miun korjasi kotihin - siivosi sitasta, kuivasi kusesta - omisti hän omakseen. Runo yhdistyy muihin orpous- ja hylkäämisaiheisiin (ks. >Heitti iso, emo, suku) sekä vieraalle maalle joutuneen valituksiin.

      • Suomalainen kasvatti orvon*

        Ks. myös Luoja ja Maaria korjasivat orvon kiveltä; HUOLI: Heitti iso, emo, suku; LAULU: La laulan, linnan tyttö; EPIIKKA: Orpolasten hoitajien laulu; KEHTOLAULUT: Tuuti lasta turvatonta; HÄÄLAULUT/Itketys: Kolme oli emoa sinulla; Sulhasen neuvokki: Älä laita vaimoasi Pietariin ruununlapsia hakemaan*Runon minä on ns. ruunun- t. linnanlapsi, joita Pietarin lastenkodista annettiin maaseudulle hoitoon. Johdantona usein aloitusformula >La laulan, linnan tyttö. Ydinaihe äidin hylkääminen kadulle ja suomalaisen naisen tulo pelastajaksi: Tuo/Sie huora miun emmoin - hylkäs hyvän tyttösen/pojosen linnan kaialle kaulle - tul tuoss sorja suomalainen - tuo miun korjasi kotihin - siivosi sitasta, kuivasi kusesta - omisti hän omakseen. Runo yhdistyy muihin orpous- ja hylkäämisaiheisiin (ks. >Heitti iso, emo, suku) sekä vieraalle maalle joutuneen valituksiin.

      • Suren suurta surmavuotta

        Ydinajatus kato- ja/tai tautivuosi: Suren suurta surmavuotta; Surun jätti surmavuosi, katovuosi suuren kaihon; Varis laulo tautivuotta, kuoleman kesää. Joskus edellä >En sure sotakesiä. Jatkuu usein orvon aihein.

      • Surma tuli ja tappoi omani

        Formulamaisia säejaksoja, joilla kuvataan surman tekoja: tuli surma suutimaton - tuli surma sukkajalka - voi tuo surma kuin ol julma - otti emoni, sulhoni, ajoi minut pois kotoa - surma on suurempi väkeä.

      • Surma tuli ja tappoi omani*

        *Formulamaisia säejaksoja, joilla kuvataan surman tekoja: tuli surma suutimaton - tuli surma sukkajalka - voi tuo surma kuin ol julma - otti emoni, sulhoni, ajoi minut pois kotoa - surma on suurempi väkeä.

      • Tulisi emo, iso Tuonelasta

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Häiden aattona armottomalle: Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaanOrpo toivoo vanhempansa tulevan tupaan Tuonelasta lintuna (sirkkusena, kajavana) ja/tai edes tunniksi. Joskus dialogi (III 213), joskus jatkuu: isä kuuntelee kujassa, ei uskalla tulla sisään. - Kytkeytyy hauta-aiheisiin orvon runoihin, joskus muihinkin (esim. >Kun tietäisi emoni). IV3 3684: lintuna lentävää tytärtä pyydetään tunniksi tupaan.

      • Tuntuu emotoin tyttö, poika

        Ks. myös Huoli: Mistä tunnen huolellisenJohdanto: Tuntuu emoton tyttö/poika / Tuosta tunnettu emoton/isoton tyttö (lapsi). Tuntomerkkejä: Ripa on vyöllä, vyö käessä; Korvat pesty, silmät mustat; Ain on silmät kyynelissä; Sill ei tuuva tuohuksii, sill ei ole oprossia (XIII, V3). Nämä tekstit teemoiltaan hajanaisempia kuin >Mistä tunnen huolellisen, ja näitä voi olla enemmänkin orvon lauluissa. Yhdistyy orvon aiheisiin, esim. >Emon, ison haudalla- (IV), >Oma ja vieras emo- (III).

      • Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi

        Ydinaihe: Tuoll on poikani poloisen, tuolla laiton lapsueni - Tuonen toukoja tekköö, Kalman maita karhihtoo (kyntelevät jne.). Edellä kahdesti >Olisi minulla ollut polvet poikoa piellä.Yhdistyy myös >Minun on turva tuonelassa -aiheeseen, jolloin *-teksteissä puhe "turvasta", ei lapsista.

      • Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi*

        *Ydinaihe: Tuoll on poikani poloisen, tuolla laiton lapsueni - Tuonen toukoja tekköö, Kalman maita karhihtoo (kyntelevät jne.). Edellä kahdesti >Olisi minulla ollut polvet poikoa piellä.Yhdistyy myös >Minun on turva tuonelassa -aiheeseen, jolloin *-teksteissä puhe "turvasta", ei lapsista.

      • Tuonen tyttö tappoi emon, ison

        Ks. myös Piennä petti mun emoni; vrt. HUOLI: Tuonen tyttäret toruuKeski-inkeriläinen Tuonen tytär -muunnelma: Tuonen tyttö mustatukka, Mannalan matala neito - sousi meijän rantuelle - etsi maalta martahii, ilmalta ijättömii - kuuli ohkavan olilta, kättä peeksevän pehuilta - manitteli meiän marjan, tappoi talon isännän - itketteli meiän lapset, ammutteli meiän lehmät jne. Pitkiä kertosarjoja. Usein lopussa uhkaus: Jos mie Tuonena olisi tahi Tuonen tyttärenä, itkettäisin Tuonen lapset niin kuin Tuoni meiän lapset jne.

      • Vanhempani vierähtivät Tuonelan tupiin

        Kehtolaulun jatkeena >Huoliensa haastelija ja lopuksi: Menen yksin manalahan - jo vanhempani vierähtivät, tuikahtivat turpeheen, tuonelan tupihin. Laulaja "kuullut pikkupoikana Antti Rätyn laulavan sitä kehdon ääressä."

      • Veli auttoi armotonta

        Orpo kiittää veljeään, joka isän kuoltua ei ajanut orpoa työhön vaan piti kotona hyvin: Ost heä korjat korvarievut, kaularievut kaunokkaiset.

      • Veljen haudalla

        Ks. myös Emon, ison haudallaJohdantona voi olla >Satoi ukko uutta lunta (Epiikka), jolloin taivaasta sataa neljä veljen haudalla leikkivää tyttöä. Tyttöjen kiekko t. pallo vierii haudalle, veli huutaa haudasta, ettei uksia/ristiä saa rikkoa, luojan/tuonen seppä on tehnyt ne. Sama loppuepisodi (älä riko) yhdistää runoon >Emon, ison haudalla. Joskus sisar pyytää veljeään nousemaan ylös: tunniksi tupaan, viemään vieraisiin, tekemään kenkiä (IV 375, 1295-1296, XIII 1532). Vatjalaisissa teksteissä veli pyytää tyttöjä tuomaan haudalle ruokia.

      • Veljen haudalla*

        Ks. myös Emon, ison haudalla*Johdantona voi olla >Satoi ukko uutta lunta (Epiikka), jolloin taivaasta sataa neljä veljen haudalla leikkivää tyttöä. Tyttöjen kiekko t. pallo vierii haudalle, veli huutaa haudasta, ettei uksia/ristiä saa rikkoa, luojan/tuonen seppä on tehnyt ne. Sama loppuepisodi (älä riko) yhdistää runoon >Emon, ison haudalla. Joskus sisar pyytää veljeään nousemaan ylös: tunniksi tupaan, viemään vieraisiin, tekemään kenkiä (IV 375, 1295-1296, XIII 1532). Vatjalaisissa teksteissä veli pyytää tyttöjä tuomaan haudalle ruokia.

      • Älköön emoton kuunnelko käkeä

        Vienalaisessa Aino-runon tekstissä äidin repliikki: Elköhön emoton lapsi kuunnelko kevätkäkeä - kyynärän ikä kuluvi, vaaksan vatsa vanhanevi kuultuo kevätkäkösen. Muut lyyrisiä ketjuja, jatkona >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle.

      • Älköön emoton kuunnelko käkeä*

        *Vienalaisessa Aino-runon tekstissä äidin repliikki: Elköhön emoton lapsi kuunnelko kevätkäkeä - kyynärän ikä kuluvi, vaaksan vatsa vanhanevi kuultuo kevätkäkösen. Muut lyyrisiä ketjuja, jatkona >Kun käki kukahtelevi, syän syttyy tulelle.

      • Älköön Jumala luoko lasta armotonta

        Ks. myös Armottomalle sydän kivestä; Huolilaulut: Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille; Rukoukset: Älköön Jumala luoko; PAIMENLAULUT: Älköön Jumala luoko saaren paimeneksi (paimen)Orvon toive: Älköön luoko Jumala / Älä antele Jumala - sitä lasta syntymään, ken jääpi emon jälelle, pieneksi ison perälle / ilmalle isottomia, maalle mammattomia / ilmalla isotoint lasta, alle taivon taatatointa jne. III-alueella voi jatkua: Suuren Soikkolan selälle, pienen Petterin perille (ks. sama formula >Kasva kallis tyttäreni).

    • 4. Leskenlaulut

      • Enpä toivo tuon tulevan

        Vrt. Pois on mennyt meistä toinen"Emäntä laulaa kuolleesta miehestään": Enpä toivo tuon tulevan, jok ei syönyt eikä juonut - vaan on toivon tuon tulevan joka syöen, juoen läksi. Lopuksi sananlasku >Tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen. XV:ssä erilainen muotoilu: Vielä sen tulevan toivoo, joka ottapi evästä - empä tuon tulevan toivo, jok' ei ottanna evästä.

      • Kuoli kumppalini

        Ks. myös Lesken virsi; Miehen kuoletellut; Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin; Epiikka: Sulhasen kuolemaSäepari "Kuin/Jo miun kuoli kumppalini/kultaseni, vaipu vaippani alane" on lesken valituksissa yleinen ja epiikassakin (>Kuolinsanomat) esiintyvä formula. Tähän on koottu vain suhteellisen itsenäiset esiintymät. I3 2051 erilainen: mies valittaa nälkää vaimon kuoltua. Vrt. laajemmissa ketjuissa: >Lesken virsi.

      • Kuoli kumppalini*

        Ks. myös Lesken virsi; Miehen kuoletellut; Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin; Epiikka: Sulhasen kuolema*Säepari "Kuin/Jo miun kuoli kumppalini/kultaseni, vaipu vaippani alane" on lesken valituksissa yleinen ja epiikassakin (>Kuolinsanomat) esiintyvä formula. Tähän on koottu vain suhteellisen itsenäiset esiintymät. I3 2051 erilainen: mies valittaa nälkää vaimon kuoltua. Vrt. laajemmissa ketjuissa: >Lesken virsi.

      • Lesken virsi

        Ks. myös Kun kasvavat kananiTähän koottu tekstejä, jotka hahmottavat leskenelämää laajempina, yksilöllisiäkin jaksoja sisältävinä kokonaisuuksina ja joissa toistuva seuraavat aihelmat: mies jätti kuollessaan joukon joutsenia, polkan poikasia - ei ole kyllin kyntäjäistä (V, VII, XIII - tähtiteksteissä joskus tämä motiivi yksin) - orpolasten kasvatus (= usein >Kun kasvavat kanani) - unettomat yöt - kulkeminen turvattomana - rukoukset ja kiitokset Jumalalle. Teksteihin punoutuu myös muualla esiintyviä leskenaiheita: En itke itseäni; >Kun kasvavat kanani; >Kuoli kumppalini; >Miehen kuoletellut; >Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin ym.

      • Lesken virsi*

        Ks. myös Kun kasvavat kanani*Tähän koottu tekstejä, jotka hahmottavat leskenelämää laajempina, yksilöllisiäkin jaksoja sisältävinä kokonaisuuksina ja joissa toistuva seuraavat aihelmat: mies jätti kuollessaan joukon joutsenia, polkan poikasia - ei ole kyllin kyntäjäistä (V, VII, XIII - tähtiteksteissä joskus tämä motiivi yksin) - orpolasten kasvatus (= usein >Kun kasvavat kanani) - unettomat yöt - kulkeminen turvattomana - rukoukset ja kiitokset Jumalalle. Teksteihin punoutuu myös muualla esiintyviä leskenaiheita: En itke itseäni; >Kun kasvavat kanani; >Kuoli kumppalini; >Miehen kuoletellut; >Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin ym.

      • Miehen kuoletellut

        Ks. myös Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin; Ei se mitään tiedä, ken elää isän kotona; Kuoli kumppaliniJohdanto ja ydinaihe paralleelisia: Eipä se mittään tiijä, ken ei miestä/kultaa kuolettele, hattupäätä hautaele (myssypäät ei myyräele; koa ei moahan partasuuta; marjaa ei saattanut majoille; syötä ei lasta armotonta, isotonta illastele) - Miepä kullan kuolettelin, hattupäätä hautaelin (myssypäätä myyräelin, marjan saattelin majoille; syötän lasta armotonta, isotonta illastelen). Sisällytetty myös ydinsäkeitä ilman johdantoa. Joskus on kyse vanhemmista (IV 1691, 3536, V2 472, V3 824-824a). IV 2140 jatke: ei kukko, kana kuollut, kuoli kodin pitäjä.

      • Minun on turva turpehessa

        Ks. myös Naistenlaulut: Minun on turva tuul'ajollaJohdantona vertailua muihin: Katsos muita miekkosia; Muill on turvat, muill on armot; Muill on turvaset tuvassa, armoset katoksen alla - miull ei oo turvaa tuvassa, armoo ei katoksen alla; >Muiden turvaset tulevat, ei minun. Ydinaihe: Miun on turva turpehessa (Tuonelassa), armo kirkon aijan / arkun kannen alla; Turvetta tukiamassa, mätästä märättämässä, päätä hiekan hieromassa. Samassa jaksossa usein >Haudan kuvaus. Joskus >Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi -aiheen säkeitä jatkona (VII). Yhdistyy lesken ja orvon runoihin, >Yksi on tuuli turvinani ja >Korvessa minun kotini -aiheisiin sekä päätösformulana kehtolauluihin >Tuuti lasta turvakseni ja >Tuuti lasta turvatonta. Poimittu kaikkialta.

      • Minun on turva turpehessa*

        Ks. myös Naistenlaulut: Minun on turva tuul'ajolla*Johdantona vertailua muihin: Katsos muita miekkosia; Muill on turvat, muill on armot; Muill on turvaset tuvassa, armoset katoksen alla - miull ei oo turvaa tuvassa, armoo ei katoksen alla; >Muiden turvaset tulevat, ei minun. Ydinaihe: Miun on turva turpehessa (Tuonelassa), armo kirkon aijan / arkun kannen alla; Turvetta tukiamassa, mätästä märättämässä, päätä hiekan hieromassa. Samassa jaksossa usein >Haudan kuvaus. Joskus >Tuolla poikani Tuonen toukoja tekevi -aiheen säkeitä jatkona (VII). Yhdistyy lesken ja orvon runoihin, >Yksi on tuuli turvinani ja >Korvessa minun kotini -aiheisiin sekä päätösformulana kehtolauluihin >Tuuti lasta turvakseni ja >Tuuti lasta turvatonta. Poimittu kaikkialta.

      • Pois on mennyt meistä toinen

        Vrt. Enpä toivo tuon tulevanLesken valitus: Pois on mennyt meistä toinen - oisi mennyt merien taakse, toivoisin vielä tulevan mutta "ei tule turpehen takainen" (sananlasku >Tulee mies meren takainen).

      • Puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana

        Ydinaihe lesken tyhjä vuode: Jäi miun puoli vuuvettaini, puoli on pääalaisiaini kirppujen kisattavaksi, kärpäsiin käytäväksi (V) / Useinpa leinon lesken puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana, lutikoiden maattavana (VII) - kopra tyhjeä kokevi, vaativi käsi valetta kupehelta kummaltai (VII, ks. >Illan tullen on ikävä). *-teksteissä aihelma liitetään huonoon mieheen (>Juomarin kuvaus; >Vuoteilla voitettu).

      • Puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana*

        *Ydinaihe lesken tyhjä vuode: Jäi miun puoli vuuvettaini, puoli on pääalaisiaini kirppujen kisattavaksi, kärpäsiin käytäväksi (V) / Useinpa leinon lesken puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana, lutikoiden maattavana (VII) - kopra tyhjeä kokevi, vaativi käsi valetta kupehelta kummaltai (VII, ks. >Illan tullen on ikävä). *-teksteissä aihelma liitetään huonoon mieheen (>Juomarin kuvaus; >Vuoteilla voitettu).

  • 3. Orjan laulut

    • Akat kun poikia tekee, ne hovin kutsareiksi

      Miksi meiän maat matalatYdinaihe kaiken orjalle tulevan hyvän joutuminen hoviin: akan pojat hovin kutsareiksi, tytöt piioiksi; lehmän vasikat ja kanan munat herrojen riehtilälle jne. Useimmiten >Miks on meiän maat matalat -aiheen osa. Poimittu erikseen, koska myös muissa yhteyksissä ja itsenäisenä.

    • Akat kun poikia tekee, ne hovin kutsareiksi*

      Miksi meiän maat matalat**Ydinaihe kaiken orjalle tulevan hyvän joutuminen hoviin: akan pojat hovin kutsareiksi, tytöt piioiksi; lehmän vasikat ja kanan munat herrojen riehtilälle jne. Useimmiten >Miks on meiän maat matalat -aiheen osa. Poimittu erikseen, koska myös muissa yhteyksissä ja itsenäisenä.

    • Ei lihota vieras leipä

      Vieras leipä ei lihotaSananlaskunomainen toteamus: ei lihota vieras leipä - punota vieras putro - vieras kakku ei krannissutta - ison leipä, putro kakku niin tekevät - vieras leipä vei vereni III 2937, IV). Useimmiten >Älkää menkö piikuveen runon perusteluna, mutta esiintyy myös muissa orvon ja orjan aiheissa, häärunoissakin (merkitty myös sinne morsiamen itketyksiin). Vrt. muita vieraan leivän aiheita: >Makasin unen manatun (Outo syyä orjan leipä); >Pimeä isoton pirtti (vieras leipä vihavainen); >Piru syököön piian leivät, ym.

    • Ei lihota vieras leipä*

      Vieras leipä ei lihota**Sananlaskunomainen toteamus: ei lihota vieras leipä - punota vieras putro - vieras kakku ei krannissutta - ison leipä, putro kakku niin tekevät - vieras leipä vei vereni III 2937, IV). Useimmiten >Älkää menkö piikuveen runon perusteluna, mutta esiintyy myös muissa orvon ja orjan aiheissa, häärunoissakin (merkitty myös sinne morsiamen itketyksiin). Vrt. muita vieraan leivän aiheita: >Makasin unen manatun (Outo syyä orjan leipä); >Pimeä isoton pirtti (vieras leipä vihavainen); >Piru syököön piian leivät, ym.

    • Ei uskottu uupuvani

      Ei usota uupuvaniYdinsäkeet: Ei luulla (usota) uupuvani, varata vaipuvani. Jatkosäkeitä: väännättelen uuvuksissa, väsyksissä - voivotellen vuotehessa, kättä pieksäen pehussa - väleen vähä väsyy (XIII 2137, ks. myös laulajan lopetussanoja: >Hevonenkin hengästyy) - jo minä silloin uuvun kun uupuvat uroot, vaipuvat hevosen varsat!

    • Emo pani piennä piikuveen

      En mie emoja kiitä; En mie isoa kiitä; Lasta hoitamaan; Lasta hoitamaan, pellolleKs. myös Mistä isoa, emoa kiitän; Työhön opetus; Paimenlaulut: Emo laittoi piennä paimeneenAlkusäkeinä useimmiten syytös: en emoa kiitä (turhin, pahoin, väärin teki emoni; paheksin ison/emon päälle; älköön tehkö toinen vaimo kuin teki minun emoni). Keskeisaihe varhainen työhönlähetys: kun pani pienenä piikuuteen - kyntämään - vaivalle, kivulle. Inkerissä (III, IV) jatkuu: paha emäntä ei pannutkaan lasta katsomaan, vaan raskaampiin töihin. - Joskus esitetään päinvastainen väite: äiti ei pannut pienenä piikuuteen (V*). Jatkona töiden ja/tai pahan emännän kuvauksia eri runoaihein: >Jauhaja neito, miniä; >Piika pellolla; >Oma ja Vieras emo (III-IV); kertovia runoja (V, XIII)).

    • Emo pani piennä piikuveen*

      En mie emoja kiitä; En mie isoa kiitä; Lasta hoitamaan; Lasta hoitamaan, pellolle*Ks. myös Mistä isoa, emoa kiitän; Työhön opetus; Paimenlaulut: Emo laittoi piennä paimeneen*Alkusäkeinä useimmiten syytös: en emoa kiitä (turhin, pahoin, väärin teki emoni; paheksin ison/emon päälle; älköön tehkö toinen vaimo kuin teki minun emoni). Keskeisaihe varhainen työhönlähetys: kun pani pienenä piikuuteen - kyntämään - vaivalle, kivulle. Inkerissä (III, IV) jatkuu: paha emäntä ei pannutkaan lasta katsomaan, vaan raskaampiin töihin. - Joskus esitetään päinvastainen väite: äiti ei pannut pienenä piikuuteen (V*). Jatkona töiden ja/tai pahan emännän kuvauksia eri runoaihein: >Jauhaja neito, miniä; >Piika pellolla; >Oma ja Vieras emo (III-IV); kertovia runoja (V, XIII)).

    • Emännän kolme kieltä

      Anopill on kolme kieltä; Emännäll´ on kolme kieltäKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Anopilla kolme kieltä; SANANLASKURUNOT: Emännäll on eljet kolmet; Laulut laulusta: Laulajan kolme kieltäYleinen rakenne erityisesti etelässä: >Emo erotti muista lapsista (tai >Kasvatti emo kanoja tai joskus >Osasi emo omenan tehdä) + >Tunnen tuulet, tunnen tyynet + Emännän kolme kieltä: yksi luinen, toinen puinen, kolmas kivinen jne.. Liittymäsäkeet - pohjoistuulta tuntemaan, ärjentä älyämään jne. - voivat esiintyä missä vain.

    • Emännän kolme kieltä*

      Anopill on kolme kieltä; Emännäll´ on kolme kieltä*Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Anopilla kolme kieltä; SANANLASKURUNOT: Emännäll on eljet kolmet; Laulut laulusta: Laulajan kolme kieltä*Yleinen rakenne erityisesti etelässä: >Emo erotti muista lapsista (tai >Kasvatti emo kanoja tai joskus >Osasi emo omenan tehdä) + >Tunnen tuulet, tunnen tyynet + Emännän kolme kieltä: yksi luinen, toinen puinen, kolmas kivinen jne.. Liittymäsäkeet - pohjoistuulta tuntemaan, ärjentä älyämään jne. - voivat esiintyä missä vain.

    • Emäntäni - kun nälkäni näkisit

      Emäntäni, armahani, kun nälkäni näkisit; Emäntäni - kuin nälkäni näkisit; Kuin sa nälkäni näkisit; Muori; Muoriseni, kun sä nälkäni näkisit; Taloon tullessa; Ukko uunilta urahtiKs. myös Emäntäni - tee mulle kakkarainen; Laulan liki kotiaPalkollinen ja/tai vieras puhuttelee emäntää: kun näkisit nälkäni, juoksisit aittaan t. kellariin ja hakisit voita, sianlihaa, viinaa. Kytkeytyy joskus >Emäntäni - tee mulle kakkarainen -aiheeseen. Jauhajan, paimenen (>Mene päivä männikölle), juomarin, vieraan (mm. >Tapanin virsi) laulujen toiveena. Aunuksessa Väinämöis-runossa, Pohjois-Karjalassa kerran metsäloitsussa (VII5 3367), kerran häälaulussa puhemiehedyä (VII2 2831a).

    • Emäntäni - tee mulle kakkarainen

      Ks. myös Ketjulorut: Pakeneva; Lyriikka/Orjan laulut: Emäntäni - kun nälkäni näkisit; vrt. lastenlorut: Tee kännä kakkaraaKeskeinen motiivi >Pakeneva-ketjussa. Ei ole poimittu siitä; tässä muita esiintymiä. Pyyntö + uhkaus: Emäntäni, tee mulle kakkarainen - kiven silmän, koivun lehden suuruinen - kun teet, kiitän, kutsun kultakämmeneksi jne. - kun et tee, kutsun kuppelovituksi, halkoperseeksi. Yhdessä pohjoiskarjalaisessa tekstissä otsikko: "Kakkaran maanitus" (VII5 5174, vrt. loitsut/Eri tiloissa: Leipää leivottaessa ja paistaessa).

    • Emäntäni - tee mulle kakkarainen*

      *Ks. myös Ketjulorut: Pakeneva; Lyriikka/Orjan laulut: Emäntäni - kun nälkäni näkisit; vrt. lastenlorut: Tee kännä kakkaraa*Keskeinen motiivi >Pakeneva-ketjussa. Ei ole poimittu siitä; tässä muita esiintymiä. Pyyntö + uhkaus: Emäntäni, tee mulle kakkarainen - kiven silmän, koivun lehden suuruinen - kun teet, kiitän, kutsun kultakämmeneksi jne. - kun et tee, kutsun kuppelovituksi, halkoperseeksi. Yhdessä pohjoiskarjalaisessa tekstissä otsikko: "Kakkaran maanitus" (VII5 5174, vrt. loitsut/Eri tiloissa: Leipää leivottaessa ja paistaessa).

    • En sure susia, sotakesiä - suren suurta kattilaa

      Surren istuin, surren astuinKs. myös Miestenlaulut: En sure sotakesiäJohdanto: En minä sure susia, pelkeä metsän petoja; En sure sotakesiä, vainovuosia varaja; Surren istuin, surren astuin. Ydinaihe: Suren suurta kattilaa, varajan varia vettä (pelkään perehen kieltä) - kaatuvaksi kasvoilleni, rinnoilleni riutuvaksi. Suuri kattila ja vesi viitannee huonoon kohteluun, mutta joskus työhön (esim. kylärunossa IV 542). *-teksteissä vain En minä sure susia -alku.

    • En sure susia, sotakesiä - suren suurta kattilaa*

      Surren istuin, surren astuin*Ks. myös Miestenlaulut: En sure sotakesiä*Johdanto: En minä sure susia, pelkeä metsän petoja; En sure sotakesiä, vainovuosia varaja; Surren istuin, surren astuin. Ydinaihe: Suren suurta kattilaa, varajan varia vettä (pelkään perehen kieltä) - kaatuvaksi kasvoilleni, rinnoilleni riutuvaksi. Suuri kattila ja vesi viitannee huonoon kohteluun, mutta joskus työhön (esim. kylärunossa IV 542). *-teksteissä vain En minä sure susia -alku.

    • En tohdi kotiin mennä - lyödään

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Ennen häitä/Matkan varaus: Jo on tuotu tuomivitsat; vrt. PAIMENLAULUT: Kirjo katos karjastani; TYÖLAULUT: Kuka kotona odottaa - äiti, vierasJohdantona usein kotiinpaluun pelkoa: Ruohtinenko / En ruohi kottii männä. Ydinaihe (isäntäväen, anopin, vieraan emon) julma vastaanotto: Koissa on tuotu tuomenvitsat, karsittu kattaajavitsat millä pieni pieksetään, maaha pannaan mattaala. Aihelma on formulanomainen ja esiintyy ainakin häärunoissa, >Sotamiehenotossa ja >Martinpäivänä. V2 erilainen rakenne: Appi seisoo rapusilla, vitsa kääritty kätteen ... millä lyyä.

    • En tohdi kotiin mennä - lyödään*

      *Ks. myös HÄÄRUNOT/Ennen häitä/Matkan varaus: Jo on tuotu tuomivitsat; vrt. PAIMENLAULUT: Kirjo katos karjastani; TYÖLAULUT: Kuka kotona odottaa - äiti, vieras*Johdantona usein kotiinpaluun pelkoa: Ruohtinenko / En ruohi kottii männä. Ydinaihe (isäntäväen, anopin, vieraan emon) julma vastaanotto: Koissa on tuotu tuomenvitsat, karsittu kattaajavitsat millä pieni pieksetään, maaha pannaan mattaala. Aihelma on formulanomainen ja esiintyy ainakin häärunoissa, >Sotamiehenotossa ja >Martinpäivänä. V2 erilainen rakenne: Appi seisoo rapusilla, vitsa kääritty kätteen ... millä lyyä.

    • Ennen kotona kuin hovissa

      Ennempä mie olisin kotonani koivusessa - ennenkui huolella hovissa, murehella moisiossa.

    • Herrat ajavat helvettiin - talonpojat taivaaseen

      Herrat ajaa helvettii kahe kello kans, Talonpojat ajjaa taivaase omal tammallase.

    • Hovin herrat ja papit ajaisin tiehensä

      Toive: Kun mie voisin voiman saaha, papin pakohon ajaisin, hovinherran pois hovista - - papin kirkkokuntinensa.

    • Hyvä olisin jos syömättä eläisin

      Ks. myös Sananlaskurunot: Pitäisin minäki piianVastaus emännän toiveeseen piiasta/miniästä, joka eläisi syömättä, tarkenisi vaatteitta.

    • Hyvät on huoneet hovissa

      Ydinaihe: Hyvät on huoneet hovissa, ne meitä itkettävät. Usein johdantona >Mitä otan virrekseni, jatkona >Kuulkaa kuninkaan valta.

    • Isännän silmät, emännän kieli

      Niin kiiluu isännän silmäUsein >Viron orjan virren alussa, mutta myös itsenäisenä, kerra häärunossakin esiintyvä vertaus: niin kiilui isännän silmät kuin kyy kulosta kiilu - niin keikku emännän kieli kuin kuiva haavan lehti. V2: häärunossa apesta ja anopista.

    • Isäntä jos itse oisin

      Jos olisin isäntä, minulla olisi komia oriit ja reipas renki ohjilla.

    • Jauhaja neito, miniä

      Anoppi (kato kavala) pahatapainen; Jauhaja miniä; Jauhaja (neito) nuorikko; Jauhaja neito; Jauhamassa anopille, emännälle, emolle, vieraalle; Jauhamassa miniänä; Jauhaminen anopille; Käenpuu käkenä kukku, oot anopille jauhaja; Matti kävi kosissa; Niin on jauhoa kivellä - kyyneltä; Turo neidon jauhamaanKs. myös Oma ja vieras emo; Myyrin miniä; TYÖLAULUT: Jauhaessa; Häärunot/Morsiamen neuvokki: JauhaminenYdinaihe orjatytön tai miniän jauhaminen kivikodassa. Johdantona usein >Emo pani piennä piikuveen tai avioliittoaihe. Emäntä tai anoppi (tai vieras emo) käskee runon minän työhön - 1. työ usein pyykinpesu pakkasella (pokrovana) - 2. työ jauhaminen: emäntä/anoppi kastelee kuiveet, kiinnittää kiven lujasti, syyttää huonosta jauhamisesta, tukistaa hiukset päästä. Jauhamisen kuvaus: kivenpuu käkenä kukkui, minä vetenä vierin - jauhoja kuin lunta tiellä, kyyneltä kuin vettä joessa - hiki tippui hiuksistani - Luulin parret paukkavaksi, minun paukki palleani - Muilla päivä murkinassa - käärmeruoka (3460, 3709). Joskus kuvaus laajenee kertomukseksi: anoppi käskee poikaansa Mattia tai Lauria lyömään vaimoaan, mutta tämä voiteleekin leivän (tämä versio yhdistyy paikoin >Lauri Lappalaisen runoon). Joskus anopille kostamisen ajatuksia. Yhteyksiä: >Oma ja vieras emo, >Emo käski piennä piikuveen, >Orjan päivä pellolla, >Lauri Lappalainen. Mukana myös ne tekstit, joissa vain jauhamisen ekspressiivisiä kuvauksia, koska niissä on aiheen lyyrinen, emotiaalinen ydin.

    • Jauhaja neito, miniä*

      Anoppi (kato kavala) pahatapainen; Jauhaja miniä; Jauhaja (neito) nuorikko; Jauhaja neito; Jauhamassa anopille, emännälle, emolle, vieraalle; Jauhamassa miniänä; Jauhaminen anopille; Käenpuu käkenä kukku, oot anopille jauhaja; Matti kävi kosissa; Niin on jauhoa kivellä - kyyneltä; Turo neidon jauhamaan*Ks. myös Oma ja vieras emo; Myyrin miniä; TYÖLAULUT: Jauhaessa; Häärunot/Morsiamen neuvokki: Jauhaminen*Ydinaihe orjatytön tai miniän jauhaminen kivikodassa. Johdantona usein >Emo pani piennä piikuveen tai avioliittoaihe. Emäntä tai anoppi (tai vieras emo) käskee runon minän työhön - 1. työ usein pyykinpesu pakkasella (pokrovana) - 2. työ jauhaminen: emäntä/anoppi kastelee kuiveet, kiinnittää kiven lujasti, syyttää huonosta jauhamisesta, tukistaa hiukset päästä. Jauhamisen kuvaus: kivenpuu käkenä kukkui, minä vetenä vierin - jauhoja kuin lunta tiellä, kyyneltä kuin vettä joessa - hiki tippui hiuksistani - Luulin parret paukkavaksi, minun paukki palleani - Muilla päivä murkinassa - käärmeruoka (3460, 3709). Joskus kuvaus laajenee kertomukseksi: anoppi käskee poikaansa Mattia tai Lauria lyömään vaimoaan, mutta tämä voiteleekin leivän (tämä versio yhdistyy paikoin >Lauri Lappalaisen runoon). Joskus anopille kostamisen ajatuksia. Yhteyksiä: >Oma ja vieras emo, >Emo käski piennä piikuveen, >Orjan päivä pellolla, >Lauri Lappalainen. Mukana myös ne tekstit, joissa vain jauhamisen ekspressiivisiä kuvauksia, koska niissä on aiheen lyyrinen, emotiaalinen ydin.

    • Kelpasin minä kesällä

      Kelpajaisin mie kesällä; Taas minua tarvitahanKelpasin kesällä töihin - talvella ei tahdottu - tulee kesä, "taas minua tarvitahan / rukihen rutistuessa" jne.

    • Kesän vuotin kekriäni

      Kesän vuotin kekriäni, syksyn olosiani, talven talkkunaisiani; Toivoin vuueksi tulovan - se tuli yheksi yöksi; Orret juokohot oloset, kurkihirret kuivakkohot.

    • Kolme on koville luotu

      On kolme koville luotu: yks on orja, toine loine, kolmas on hevosten varsa - Koirarukka, orjarukka, hinterä hevosen varsa - ne kolme kovaosasta, niin mie koito kovaosanen. Sananlasku? Vrt. SL 146.

    • Kuka minun ottaisi orjuuesta

      Ks. myös Kiitos sulholle, kun otti orjuuestaOrjan (palvelijan) toive, johdontona joskus: Käköset kukkuu, lintuset laulaa, vaan ei kuulu kullan ääntä. Ydinaihe: Kunpa kulta (se tuuli, päivä; joku) tulisi, joka minut ottaisi orjuudesta, päästäis palkan piikuudesta, riikin kiviä kiskomasta (riusan varresta riippumasta, karjan vettä kantamasta). Toive kohdistuu useimmiten "kultaan", joskus (VI 678) se on epämääräisempi.

    • Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna

      Anopin apuna jos voisin vuoden olla; En voinut olla naisen ankaran apuna; Kun mie voisin vuoden ollaOrjan tai miniän huokaisu: Kun mie voisin vuoden olla, kesäkauven kehtajaisin, naisen (akan, anopin) ankaran apuna, miehen tuiman tuttavana, rautakämmenen kälynä! Joskus akan pahuutta kuvataan tulisella suulla: tuli suusta tuiskii, kipunat kielen alta (V2 656, VII2 2204, XIII1 2364-65, 2367, ks. myös Laulu: >Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suusta). Tähdellä merkityissä teksteissä vain pari alkusäettä. Jatkona III-alueella useimmiten >Teräksestä kengät, muualla hajanaisempia orjan ja miniän teemoja. Kerran häärunossa morsiamen itketyksenä (V2 1558).

    • Kun voisin vuoden olla akan (anopin) apuna*

      Anopin apuna jos voisin vuoden olla; En voinut olla naisen ankaran apuna; Kun mie voisin vuoden olla**Orjan tai miniän huokaisu: Kun mie voisin vuoden olla, kesäkauven kehtajaisin, naisen (akan, anopin) ankaran apuna, miehen tuiman tuttavana, rautakämmenen kälynä! Joskus akan pahuutta kuvataan tulisella suulla: tuli suusta tuiskii, kipunat kielen alta (V2 656, VII2 2204, XIII1 2364-65, 2367, ks. myös Laulu: >Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suusta). Tähdellä merkityissä teksteissä vain pari alkusäettä. Jatkona III-alueella useimmiten >Teräksestä kengät, muualla hajanaisempia orjan ja miniän teemoja. Kerran häärunossa morsiamen itketyksenä (V2 1558).

    • Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valta

      Herroista, hovista ja pajareista; Herroista ja hoveista; Hovista ja vallastaKs. myös Hovin ropotti ja kymmenniekat; Miks on meiän maat matalat - moisio kylässä; Tyttöjen laulut: Venaan miehet kiittelöötKuulkaa kuninkaan valta -otsikko (ks. Olli Alhon tutkimus maaorjarunoista 1979) sisältää seuraavat aiheet: 1. Runon aloitus: kuninkaan valta ja herran valta. 2. Valta teettää alaisillaan raskasta työtä. 3. Maaorjia rangaistaan ruoskimalla. 4. Maaorjien aika kuluu hovin työssä hitaasti (ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Kun päivän vietät, luulet viikon viettäneesi. 5. Maaorjien eväät ovat niukat ja kiire estää aamulla niiden valmistamisen (ruokaan liittyy myös aihelma tateilla tappamisesta: Akat tateille tappoi jne.). 6. Herran vallalla ei ole aikaa omaan elämään. 7. Maaorjat palaavat myöhään illalla työstä kotiin. 8. Muualta tullut herra rikastuu kylän kustannuksella. 9. Kuninkaan vallan maaorjien ei tarvitse käydä hovin työssä: Ei huoli hovissa käyvä (ks. myös Naistenlaulut: >Hyvä on tyttönä elää; >Venaan miehet kiittelööt). 10. Hovin työ on helppoa, maaorjat käyvät työssä ilokseen. - Pari tekstiä laajenee henkilökohtaiseksi kertomukseksi tai koston kuvaukseksi (III 329, 1562, 1564). Monesti mainitaan nimeltä hoveja ja herroja (Hevaan, Tervahuisen, Voiskovitsan jne). Usein rakenteena valtojen vertailu (vrt. oma ja vieras kylä kotiseuturunoissa). Kannaksen piirin runoissa rakenne vaihtelee, mutta ideana on oman ja vieraan maan/kylän vertailu orjuuden näkökulmasta: meillä ollaan vapaita, teillä/toisaalla orjia. Tässä suhteessa aihe kuuluu myös kotiseuturunojen oman ja vieraan vertailuun.

    • Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valta*

      Herroista, hovista ja pajareista; Herroista ja hoveista; Hovista ja vallasta*Ks. myös Hovin ropotti ja kymmenniekat; Miks on meiän maat matalat - moisio kylässä; Tyttöjen laulut: Venaan miehet kiittelööt*Kuulkaa kuninkaan valta -otsikko (ks. Olli Alhon tutkimus maaorjarunoista 1979) sisältää seuraavat aiheet: 1. Runon aloitus: kuninkaan valta ja herran valta. 2. Valta teettää alaisillaan raskasta työtä. 3. Maaorjia rangaistaan ruoskimalla. 4. Maaorjien aika kuluu hovin työssä hitaasti (ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Kun päivän vietät, luulet viikon viettäneesi. 5. Maaorjien eväät ovat niukat ja kiire estää aamulla niiden valmistamisen (ruokaan liittyy myös aihelma tateilla tappamisesta: Akat tateille tappoi jne.). 6. Herran vallalla ei ole aikaa omaan elämään. 7. Maaorjat palaavat myöhään illalla työstä kotiin. 8. Muualta tullut herra rikastuu kylän kustannuksella. 9. Kuninkaan vallan maaorjien ei tarvitse käydä hovin työssä: Ei huoli hovissa käyvä (ks. myös Naistenlaulut: >Hyvä on tyttönä elää; >Venaan miehet kiittelööt). 10. Hovin työ on helppoa, maaorjat käyvät työssä ilokseen. - Pari tekstiä laajenee henkilökohtaiseksi kertomukseksi tai koston kuvaukseksi (III 329, 1562, 1564). Monesti mainitaan nimeltä hoveja ja herroja (Hevaan, Tervahuisen, Voiskovitsan jne). Usein rakenteena valtojen vertailu (vrt. oma ja vieras kylä kotiseuturunoissa). Kannaksen piirin runoissa rakenne vaihtelee, mutta ideana on oman ja vieraan maan/kylän vertailu orjuuden näkökulmasta: meillä ollaan vapaita, teillä/toisaalla orjia. Tässä suhteessa aihe kuuluu myös kotiseuturunojen oman ja vieraan vertailuun.

    • Käärmeruoka

      Vrt. EPIIKKA: KäärmetuoppiVieras emo - anoppi tai emäntä - antaa runon päähenkilölle leipää ja juomaa ja manaa ne muuttumaan käärmeeksi. Aihelma esiintyy miniän, orjan ja orvon runoissa (erityisesti: >Jauhava neito, miniä, >Orjan päivä pellolla, >Oma ja vieras emo). Vrt. maidon ja ruoan manaamisen ajatus >Makasin unen manatun -aiheessa ja uhkaukset liekkulaulussa >Kuka liekun teki.

    • Luulin aina annettavan

      Isäntäväkiv syö voita pöydän päässä - minä istun kiukaalla ja säästän leivän palasia - luulin aina annettavan, mutta ei. - Luulemismotiivia viljellään muuallakin, ks. esim. >Olin orja vellolleni - luulin aitat annettavan.

    • Luulin riihen riskavaksi - riski rintaluuni

      Luulin riihen riskavaksYdinaihe ruumillisen työn raskaus: Isäntä (emäntä, minä) luulee riihen riskavan, parsien paukkavan, orsien ohkavan - minun riskiit rintaluuni, paukkaat palliani, ohkaat olkapääni. Joskus ilman luulemissäkeitä: niin mun riskiit rintaluuni kuin riski risuinen aita jne. Aihelma yhdistyy orjan monologeihin ja kertoviin runoihin (>Jauhaja neito, miniä; >Neito kyntäjänä; >Viron orja).

    • Luulin riihen riskavaksi - riski rintaluuni*

      Luulin riihen riskavaks**Ydinaihe ruumillisen työn raskaus: Isäntä (emäntä, minä) luulee riihen riskavan, parsien paukkavan, orsien ohkavan - minun riskiit rintaluuni, paukkaat palliani, ohkaat olkapääni. Joskus ilman luulemissäkeitä: niin mun riskiit rintaluuni kuin riski risuinen aita jne. Aihelma yhdistyy orjan monologeihin ja kertoviin runoihin (>Jauhaja neito, miniä; >Neito kyntäjänä; >Viron orja).

    • Makasin unen manatun

      Söin kirotun leivänKs. myös Orjuudessa olo; Piika orjuudessaYdinaihe: Makasin unen manatun manatulla vuotehella, join manatun maidon, söin manatun leivän (astuin askelen manatun manatulla lattialla). Joskus jatkosäkeitä: pitää pietyn paian, kantaa kannetun hamehen (III, V2, XIII 2113). Manatun unen ja leivän aihelmat esiintyvät yleensä orjarunoissa (>Orjuudessa olo, >Piika orjuudessa, >Älkää menkö piikuveen), mutta myös hyvin vaihtelevissa yhteyksissä (häärunoissa, >Ei tiedä emo -kehtolaulussa ym.) joskus myös itsenäisenä runona tai orvon ketjuissa, vaihtelevin jatkosäkein.

    • Makasin unen manatun*

      Söin kirotun leivän*Ks. myös Orjuudessa olo; Piika orjuudessa*Ydinaihe: Makasin unen manatun manatulla vuotehella, join manatun maidon, söin manatun leivän (astuin askelen manatun manatulla lattialla). Joskus jatkosäkeitä: pitää pietyn paian, kantaa kannetun hamehen (III, V2, XIII 2113). Manatun unen ja leivän aihelmat esiintyvät yleensä orjarunoissa (>Orjuudessa olo, >Piika orjuudessa, >Älkää menkö piikuveen), mutta myös hyvin vaihtelevissa yhteyksissä (häärunoissa, >Ei tiedä emo -kehtolaulussa ym.) joskus myös itsenäisenä runona tai orvon ketjuissa, vaihtelevin jatkosäkein.

    • Miks on meiän maat matalat - moisio kylässä

      Miksi meiän maat matalat; Miksi on köyhä miun kotini; Miksi on meidän maat matalat; Miks on köyhä minun kotini - herrat käyvätKs. myös Kuulkaa kuninkaan valta - miks on heikko herran valta; Johdantona kysymys Miks on meiän maat matalat (köyhä miun kotini; miehet mustat), tai >Miksei laula meiän lapset; >Miks on tyynet nurmen nurkat. Ydinaihe vastaus: Miks on moisio kylässä, kylässämme kymmenikko, herroi valju vallassamme; Kuin hovit huovaten käyvät; Aina ne ammatit ajjaat. Jatkuu usein verorasituksin: Aina pannaan pannoo - alttina joka akasta, polttina joka pojasta jne., tai >Akat kun poikia tekee, ne hovin kutsareiksi. Joskus mukana >Kuulkaa kuninkaan valta -runossa esiintyvä ajan hitaan kulumisen aihelma (III 164, 3795). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet. Vatjalaiset tekstit kylärunossa: meillä on paha elämä vallansyöjän takia - kun hevonen menee "orkoon", meitä lyödään nahkaruoskin.

    • Miks on meiän maat matalat - moisio kylässä*

      Miksi meiän maat matalat; Miksi on köyhä miun kotini; Miksi on meidän maat matalat; Miks on köyhä minun kotini - herrat käyvät*Ks. myös Kuulkaa kuninkaan valta - miks on heikko herran valta; *Johdantona kysymys Miks on meiän maat matalat (köyhä miun kotini; miehet mustat), tai >Miksei laula meiän lapset; >Miks on tyynet nurmen nurkat. Ydinaihe vastaus: Miks on moisio kylässä, kylässämme kymmenikko, herroi valju vallassamme; Kuin hovit huovaten käyvät; Aina ne ammatit ajjaat. Jatkuu usein verorasituksin: Aina pannaan pannoo - alttina joka akasta, polttina joka pojasta jne., tai >Akat kun poikia tekee, ne hovin kutsareiksi. Joskus mukana >Kuulkaa kuninkaan valta -runossa esiintyvä ajan hitaan kulumisen aihelma (III 164, 3795). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet. Vatjalaiset tekstit kylärunossa: meillä on paha elämä vallansyöjän takia - kun hevonen menee "orkoon", meitä lyödään nahkaruoskin.

    • Muilla päivät murkinassa

      Päivä lounaalle (päällä puien)Ks. myös Orjan päivä pellollaOrja huomaa, että päivä on jo puiden päällä - on keskipäivä, muilla ruoka-aika - hänellä on suu suuruksetta. Liittyy yleisesti >Orjan päivä pellolla -aiheeseen (ks. sitä), tässä luetellaan muut esiintymät - useat >Jauhaja neito, miniä -aiheessa.

    • Muut piti piluhihoja

      Ks. myös Makasin unen manatun; Orpo: Kun muille pyhä tulee; Huoli: Muut on mustassa nutussa, kengässä; Muut ja minäOrjan elämä verrattuna muihin: Muut pidit piluhihoja - mie pidin pietyt paidat, kannoin kannetut hamehet; muut pidit pilulle huolta - mie pidin hevosta huolta; muut kulki pilut hihossa - mie kävin käpy kädessä, verkko harkki hartioilla. Yhdistyy muihin orja-aiheisiin ja joskus >Olin orja vellollani -runoon.

    • Olin orjuuessa, palkallani paian ostin

      Johdanto: Emo ei tehnyt minulle "ripo rihman kiertämää". Orjuusaihe: Itse olin orjuuessa, palkallaini paian ostin, ostin paian palttinaisen. Toinen laulaja vastaa: Paian alla narrin nahka (ks. >Kelläys).

    • Orjan päivä pellolla

      Piika orjuudessa; Tein työtä koko käelläKs. myös Jauhaja neito, miniä; Muilla päivät murkinassa; Olin orja vellolleni; Oma ja vieras emoYdinaihe piian/orjan työpäivä pellolla, jota kuvataan seuraavin aihelmin: 1) emäntä pani suurelle saralle, pellolle; 2) tein työtä koko käellä, väänsin hartiaväellä (formula, ks. myös esim. >Olin orja vellolleni); 3) hiki (tai kyyneleet) tippui hiuksistani (sama ks. >Jauhaja neito, miniä); 4) päivä on jo puiden päällä; muilla on ruoka-aika, minulla on suu suuruksetta. Joskus jatkona >Käärmeruoka: emäntä manaa leivän tai maidon käärmeeksi. Aihelmat 2-5 esiintyvät muissakin orjarunoissa. Peltotyöhön yhdistettynä kuvaus on usein kytkeytynyt >Emo pani piennä piikuveen -aiheen jatkoksi ja voi jatkua vierasta äitiä (= emäntää, anoppia, äitipuolta) kuvaavilla aihelmilla.

    • Orjan päivä pellolla*

      Piika orjuudessa; Tein työtä koko käellä*Ks. myös Jauhaja neito, miniä; Muilla päivät murkinassa; Olin orja vellolleni; Oma ja vieras emo*Ydinaihe piian/orjan työpäivä pellolla, jota kuvataan seuraavin aihelmin: 1) emäntä pani suurelle saralle, pellolle; 2) tein työtä koko käellä, väänsin hartiaväellä (formula, ks. myös esim. >Olin orja vellolleni); 3) hiki (tai kyyneleet) tippui hiuksistani (sama ks. >Jauhaja neito, miniä); 4) päivä on jo puiden päällä; muilla on ruoka-aika, minulla on suu suuruksetta. Joskus jatkona >Käärmeruoka: emäntä manaa leivän tai maidon käärmeeksi. Aihelmat 2-5 esiintyvät muissakin orjarunoissa. Peltotyöhön yhdistettynä kuvaus on usein kytkeytynyt >Emo pani piennä piikuveen -aiheen jatkoksi ja voi jatkua vierasta äitiä (= emäntää, anoppia, äitipuolta) kuvaavilla aihelmilla.

    • Orjuudessa olo

      Kyllä tunnen orjan vaivat; Mie olin toisen orja; Olin orja rikkahalla; Onneton orja; Paha orjana eleä; Voi mua onnetonta orjaaKs. myös Orjan päivä pellolla; Älkää menkö piikuuteen; ORJARUNOT, ainakin Kuulkaa kuninkaan valta kuin on heikko herran valtaAihelman ydin useimmiten orjan aseman määrittävä säepari Elin orjana, kävin toisen käskyläisnä. Tätä jatketaan orjarunojen toistuvin formuloin, esim.: Pidin pidetyt paidat; Paha on olla orjuudessa; Pytkyss on pykälän merkki (ks. >Moitittu varkaaksi); tein työtä koko käellä (V2 2440, XIII 8149; ks. >Orjan päivä pellolla) - tein työtä rahan, kullan eestä, se oli paha (III). Samassa ketjussa usein >Makasin unen manatun, >Surren istuin, surren astuin yms., joskus kytkeytyneenä >Viron orjan virteen. Omatekoisen tuntuisia tai erilaisia, laajempia kokonaisuuksia: IV 2798, V2 466.

    • Orjuudessa olo*

      Kyllä tunnen orjan vaivat; Mie olin toisen orja; Olin orja rikkahalla; Onneton orja; Paha orjana eleä; Voi mua onnetonta orjaa*Ks. myös Orjan päivä pellolla; Älkää menkö piikuuteen; ORJARUNOT, ainakin Kuulkaa kuninkaan valta kuin on heikko herran valta*Aihelman ydin useimmiten orjan aseman määrittävä säepari Elin orjana, kävin toisen käskyläisnä. Tätä jatketaan orjarunojen toistuvin formuloin, esim.: Pidin pidetyt paidat; Paha on olla orjuudessa; Pytkyss on pykälän merkki (ks. >Moitittu varkaaksi); tein työtä koko käellä (V2 2440, XIII 8149; ks. >Orjan päivä pellolla) - tein työtä rahan, kullan eestä, se oli paha (III). Samassa ketjussa usein >Makasin unen manatun, >Surren istuin, surren astuin yms., joskus kytkeytyneenä >Viron orjan virteen. Omatekoisen tuntuisia tai erilaisia, laajempia kokonaisuuksia: IV 2798, V2 466.

    • Osajaisin miekin olla talon tyttären tavalla

      Osajaisin miekin olla talon tyttärien tavallaOrjan tai miniän lausahdus: Osajaisin miekin olla alon tyttären tavalla - istuu jalat jakulla, syöpi suussain parasta - sären ukset säärilläni. Ks. >Ison kotona ja toiselassa, jossa käytetään samoja aihelmia eri lailla: en/et osaa olla talon tyttären tavalla, tyttöaikana sären ukset säärelläni.

    • Osakkaan orja, rahakkaan raataja

      Olin orja rikkahallaKs. Ei tullut emolle turva; En ole opissa ollutFormulanomainen ilmaus: osakkaalla orjana, rahakkaalla raatajana, rikkaalla riihen puijana, laiskalla halon hakkaajana... Säesarja sijoittuu erilaisten pettymystä tai omaa historiaa käsittelevien runojen loppuhuipennukseksi. Tähän koottu erillisiä: kasvoin orjaksi osalliselle (johdantona >Ei ne kasva kaikki lapset); tuolla ovat turvat, armot: osakkaalla orjana, rahakkaalla raatajana (VII 2065).

    • Outo syyä orjan leipä

      Sananlaskunomainen säepari pitkässä orpo- ja orja-aiheita viljelevässä runossa, kohdistettu äidille - Elkää itkiä miun emoni: Outo syyvvä orjon leipä, vaiva on panna orjon vaate.

    • Peremies on mulle urja

      Virolaisvoittoinen (Peremies on mulle urja)Ks. myös VirolaisvoittoisiaUhmakas runo: "peremies on mulle urja", mutta minä olen "urja ärjän päällä".

    • Piru syököön piian leivät

      Laajemmissa orjakuvauksissa (>Orjan päivä pellolla, >Jauhaja neito, miniä ym.) esiintyvä manaustyyppinen säepari. Kerran >Käärmeruoka-aiheen loppunousuna: Istusin ajattelisin, henkäelin, huokaelin: Piru syököö piian leivät, maan pahuus palkollisen!

    • Pyysin kurja kunniaa

      Ks. myös epiikka: Olin orja vellolleniAihelma on keskeinen >Olin orja vellolleni -runossa (ks. sitä), tässä luetellaan muissa yhteyksissä esiintyvät säkeet ("Pyysin kurja kunnia, palkkapiika passipoo" yms.) ja laajemmat rakenteet: esim. Tein työtä koko käellä (tai: Sluusin kissat, koirat...) + Pyysin kurja kunniaa ja sain palkaksi pahan mielen, pahat sanat.

    • Pyysin kurja kunniaa*

      *Ks. myös epiikka: Olin orja vellolleni*Aihelma on keskeinen >Olin orja vellolleni -runossa (ks. sitä), tässä luetellaan muissa yhteyksissä esiintyvät säkeet ("Pyysin kurja kunnia, palkkapiika passipoo" yms.) ja laajemmat rakenteet: esim. Tein työtä koko käellä (tai: Sluusin kissat, koirat...) + Pyysin kurja kunniaa ja sain palkaksi pahan mielen, pahat sanat.

    • Rengin elämä

      Rengillä hyvä elämä - ei viedä sotaan.

    • Rengin laulu

      Isännälle ilkiälleRenki laulaa "isännälle ilkiälle" huonosta palkasta (risat kengät jne.), emännälle huonosta ruoasta. Vrt. isännän ja emännän yhteydessä ruoka-aihetta esim. paimenlaulussa >Mene päivä männikölle.

    • Surren istuin, surren astuin

      Ks. myös Häärunot/Morsiamen neuvokki: Surren istu, surren astuFormulanomainen ahdistuneen elämän kuvaus: Surren istun, surren astun, surren ruualle rupean, peläten kalavaille jne. Yhdistyy erilaisiin orja- ja huoliaiheisiin (>Viron orja ja isäntä, >Makasin unen manatun, >En sure sotakesiä, >Surullista suuta syötän).

    • Surullista suuta syötän

      Formulamainen, laajimmillaan kaksiosainen: 1) En minä sinä ikinä surutointa suuta syötä, varotointa vartta kanna, pelotointa päätä elätä - 2) Mie surulla suuni syötän ja varolla kannan vartta, mie pelolla päätä elätän (VII2 1853). Yhdistyy esim. >Surren istuin, surren astuin -aiheeseen.

    • Täytin käskyt, kannon väskyt

      Täytin käskyt, kannon väskyt, kärsin käsnäset lapiot, käessäni käännyttelin. Katkelma orja- tai palkollisrunoa?

    • Vaikea varahin nousta

      Orja tai miniä vertaa entistä ja nykyistä elämäänsä: Vaikea varahin nousta ku on ennen kauva maattu, tykeläinen työtä tehhä ku on ennen jouten ollut.

    • Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti

      Vedin ison kiveä kuin lehteä lennättelin; vedän vierasta kiveä kuin vesihakoa. Vrt. samantyyppisiä vastakkainasetteluita >Ison kotona ja toiselassa.

    • Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti*

      **Vedin ison kiveä kuin lehteä lennättelin; vedän vierasta kiveä kuin vesihakoa. Vrt. samantyyppisiä vastakkainasetteluita >Ison kotona ja toiselassa.

    • Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti

      Vrt. TYÖLAULUT: JauhaessaJauhaja: Vedin ison kiveä kuin lehteä lennättelin; vedän vierasta kiveä kuin vesihakoa. Vrt. samantyyppisiä vastakkainasetteluita >Ison kotona - toiselassa.

    • Vieras kivi kuin vesihako, isän kivi kuin lehti*

      *Vrt. TYÖLAULUT: Jauhaessa*Jauhaja: Vedin ison kiveä kuin lehteä lennättelin; vedän vierasta kiveä kuin vesihakoa. Vrt. samantyyppisiä vastakkainasetteluita >Ison kotona - toiselassa.

    • Vieras leipä miun virutti

      Vrt. >Ei lihota vieras leipä; >Pimeä isoton pirtti (vieras leipä vihavainen).Vieraissa kasvun formulainen kuvaus: Vieras leipä miun virutti, vieras kuali kasvatteli (puhastutti vieras putro). Orvon elämästä, usein orjuudessa.

    • Vuoden luusin lusikasta

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Vuoden luusit lusikastaAlistetun raatamisen kuva: Lusikast mie vuuven luusin, kapustast kaksi vuotta, korennasta kolme vuotta. Liittyy aiheisiin >Olin orja vellolleni ja >Ison kotona ja toiselassa.

    • Älä lyö emo minua, kyllä lyövät kymmenniekat

      Älä lyö emo minuaPoika pyytää äitiä säästämään lyöntejään, sillä orjuudessa ja verotuksessa hän tulee saamaan kyllin iskuja: Kyllä lyövät kymmenniekat, rapsuut rahan ajajat / Kyll miun lyövät ruunun ruoskat, ruunun rauta rankasoo - ainoo alttinat ajaat, polttinan putistelloot (ym. verotukseen viittaavia säkeitä). *-teksteissä: Jo miull on meret mitattu, Amerikka arvajeltu.

    • Älä lyö emo minua, kyllä lyövät kymmenniekat*

      Älä lyö emo minua**Poika pyytää äitiä säästämään lyöntejään, sillä orjuudessa ja verotuksessa hän tulee saamaan kyllin iskuja: Kyllä lyövät kymmenniekat, rapsuut rahan ajajat / Kyll miun lyövät ruunun ruoskat, ruunun rauta rankasoo - ainoo alttinat ajaat, polttinan putistelloot (ym. verotukseen viittaavia säkeitä). *-teksteissä: Jo miull on meret mitattu, Amerikka arvajeltu.

  • 4. Laulut pahoista sanoista

    • Akat saatanat sanovat

      Akat saatanat sanoopi; Naiset saatanat sanovatKs. myös Akat sanovat poikiensa pettäjäksi; Häärunot/Sulhasen moitteen torjunta: Jos olisin moinen syömäri, juomari, koinariAloitusformula, joka kiinnittää huomiota nimenomaan akkoihin (naisiin, joskus tyttöihinkin) pahan puhujina. Esiintyy yleisesti >Akat sanovat poikiensa pettäjäksi -aiheessa ja hajanaisemmin muissa sananalaisaiheissa. Joskus laajempikin kehitelmä: Ei minua muut sanoisi - naiset saatanat - ruumenpurnut, sylttysammiot... (joskus myös miehet, kelmit jne.) Spesifisemmän luonteensa vuoksi erotettu aloituskliseistä (vrt. >Kaikki sanovat minua).

    • Akat sanovat poikiensa pettäjäksi

      Akat saatanat sanoopi; Akat saatanat sanovat; Kylän ämmät varajavat poikiansa; Luulevat akat lutuksiansa; Moni akka ajattelee, pelkää piikoja; Naiset saatanat sanovat; Piru pojat pettäköön; Surma syököön urootKs. myös Akat saatanat sanovatJohdantona usein sananalaisrunojen formula >Akat saatanat sanovat. Ydinaihe: Akat sanovat, luulevat poikiensa pettäjäksi, manittajaksi. Tytön oma vastaus usein kirous (piru pojat pettäköön! - lempo heidän pojistaan!) tai jokin muu uhmakas ilmaus (saan mie pojat pettämättä - ennen suostun suon susiin jne.). Kolmessa tekstissä runon minä on poika (IV1 1305, V3 655, VI2 6511), yhdessä äiti (XIII 10549).

    • Akat sanovat poikiensa pettäjäksi*

      Akat saatanat sanoopi; Akat saatanat sanovat; Kylän ämmät varajavat poikiansa; Luulevat akat lutuksiansa; Moni akka ajattelee, pelkää piikoja; Naiset saatanat sanovat; Piru pojat pettäköön; Surma syököön uroot*Ks. myös Akat saatanat sanovat*Johdantona usein sananalaisrunojen formula >Akat saatanat sanovat. Ydinaihe: Akat sanovat, luulevat poikiensa pettäjäksi, manittajaksi. Tytön oma vastaus usein kirous (piru pojat pettäköön! - lempo heidän pojistaan!) tai jokin muu uhmakas ilmaus (saan mie pojat pettämättä - ennen suostun suon susiin jne.). Kolmessa tekstissä runon minä on poika (IV1 1305, V3 655, VI2 6511), yhdessä äiti (XIII 10549).

    • Ampuisin akat kylästä

      Ampuisi tauti akat kylästä; Ampukoon Turun rutto akat kylästä; Kuin mie surmana olisin; Kun tulis Turusta rutto, tappaisi ämmätKs. myös Huolihevonen; Teräksestä piilun teetän; Tuonen tyttö mustatukkaRunon minä ilmaisee halunsa ampua kylän akat kostoksi juoruilusta (vrt. >Kostan panettelijoille). Erilaisia rakenteita: 1) Kun ois seppänä setäni - teettäisin pyssyn, ampuisin akat (III, IV; sama johdanto >Huolihevonen) 2) Kun minä ruttona/surmana olisin - ampuisin akat(IV, VI, XII; samoja aloitussäkeitä >Tuonen tyttö mustatukka); 3) Tulkoon Turusta, Ruotsista, Aunuksesta, jne. rutto, amputauti - ampukoon akat (V, XIII) Tapettavia akkoja kuvataan haukkumanimin ja asumispaikan määrein (kylän otsalta otukset, keskkylästä kielikoirat jne).

    • Ei minussa viikoista vihanpitoa

      Viikon vihattu, kauan ylenkatsottu; Älkäät minua vihatkoRunon minä tuntee olleensa vihattuna liian kauan. Ydinsäkeet "Ei minussa lienekään viikoista vihanpitoa"; toisessa tekstissä vielä pyyntö: älkää minun tähteni tehkä nurkkaan nuhinaa...

    • Ei ollut pääni polkijaa

      Ei ollut pääni polkijaista Suomessa, Saaressa; Ei pääni polkijata; Kävin Suomet, Saaret, Viro, Venäjä (Ei pääni polkijata); Olkinen oronen, jolla etsin arvoni alentajaista; Suomet, saaret, Pohjanmaat käynytKs. myös LAULU: Ei ole suuni sulkijaa; EPIIKKA: Veljeään etsivä neitoJohdantoformula: Kävin Suomet, kävin Saaret, Virot jne. Ydinaihe: En löytänyt pääni polkijaa, suuni sulkijaa, aisani alentajaa - vihdoin tuli huora (rutka), joka polki pääni, sulki suuni. Uhmasävy sisältää samoja säkeitä kuin laulajan kerskaus >Ei ole suuni sulkijaa.

    • Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö

      Miniä tai orja toivoo ettei tulisi lyödyksi.

    • Elä leyhki, lepän lastu

      Uhmaruno: Elä leyhki lepän lastu, tammen lastujen sekah! Elä läyky, lähtevesi, Nevan järven vettä vasten! Jatkona >En ole vesi mutainen.

    • En minä kulu kutsuissa

      Huonon kohtelun metafora: En kulu kutsuissa, käskyissä, vakoissa, välttilöissä - kulun kuivissa sanoissa, silmänvääntilöissä. Vrt. >Kului kultainen ikäni (kerran johdantona tässä).

    • En minä pannessa pahene enkä laihu laittaessa

      Formulamainen aihelma, yhdistyy vaihteleviin sananalaisaihelmiin, joissa vähätellään muiden sanomisia. Samaan säerykelmään laskettu johdantosäkeet La sannoot, la pannoot sekä jatkosäkeet: laihtukoot laittajani, pahetkoon panijani (IV1 806, 1674, V2 721).

    • En näkijälle kättä näytä

      Ennustajan uhmaa: En minä sinä ikänä - näkijälle kättä näytä - valehtelee, sanoo kuolevani - en kuole!

    • En ole vesi mutainen

      En ole mutainen vesi, en lemettileipä (kauranen kokko) inhoten juotavaksi ja syötäväksi, en risuinen aita poljettavaksi! Kerran vastakohta-asetelma: ennen en ollut, nyt olen. III: en ole torsi tommattava, viinavaati vinnattava, kaljavaatti kannettava! Moisiossa on torret tommattavat...

    • Huorien huoli, akkojen ajatus

      Elköhön minua myöten huoli on huorilta katovoKs. myös Kun ne soisi kirkon kellotOman lähtemisen vaikutus juorujen olemassaoloon ilmaistaan kahdella vastakkaisella tavalla: 1) Kun katoan, älköön loppuko huoli huorilta, ajatus akoilta, soppilinnuilta sohina; 2) Kun katoan, loppuu huoli huorilta jne.

    • Huorien huoli, akkojen ajatus*

      Elköhön minua myöten huoli on huorilta katovo*Ks. myös Kun ne soisi kirkon kellot*Oman lähtemisen vaikutus juorujen olemassaoloon ilmaistaan kahdella vastakkaisella tavalla: 1) Kun katoan, älköön loppuko huoli huorilta, ajatus akoilta, soppilinnuilta sohina; 2) Kun katoan, loppuu huoli huorilta jne.

    • Joka puu puree, joka sammakko sanoo

      Joka puu puree, joka suu sanoo; Joka puu puree minua; Joka puu purovi milma; Kaikki puut puree minuaKs. myös Kaikki sanovat minuaYdinsäkeet: Joka puu puree, joka lehvä leikkajaa, joka haapa haukkajaa + joka sammakko sanoo, joka rietta riitelöö jne. Sammakko -säkeet yhdistyvät niin usein, että esitetään tässä. Tähtiteksteissä vain sammakko. Esiintyy toisaalta sananalaisen, toisaalta vieraalle maalle joutuneen runoissa. Aina ei voi erotella, joten kaikki luetellaan tässä. Vrt. >Jänön jälille, revon rekeen, jossa "joka oksa otteloo, joka kanto kaappasoo" (tähän poimittu ko. runosta vain pari, joissa selvä "joka puu puree" -kuva).

    • Joka puu puree, joka sammakko sanoo*

      Joka puu puree, joka suu sanoo; Joka puu puree minua; Joka puu purovi milma; Kaikki puut puree minua*Ks. myös Kaikki sanovat minua*Ydinsäkeet: Joka puu puree, joka lehvä leikkajaa, joka haapa haukkajaa + joka sammakko sanoo, joka rietta riitelöö jne. Sammakko -säkeet yhdistyvät niin usein, että esitetään tässä. Tähtiteksteissä vain sammakko. Esiintyy toisaalta sananalaisen, toisaalta vieraalle maalle joutuneen runoissa. Aina ei voi erotella, joten kaikki luetellaan tässä. Vrt. >Jänön jälille, revon rekeen, jossa "joka oksa otteloo, joka kanto kaappasoo" (tähän poimittu ko. runosta vain pari, joissa selvä "joka puu puree" -kuva).

    • Joka suu sanoo minua

      Ikä suu sanoo minuaKs. myös Joka puu puree, joka sammakko sanoo; Sekin suu sanoo minuaTähän erotettu sananalaisrunojen aloituskliseistä (ks. >Kaikki sanovat minua) ne, joissa selvä suu/kieli -metonymia: Joka suu sanoo, joka kieli kelläjää...

    • Joka suu sanoo minua*

      Ikä suu sanoo minua*Ks. myös Joka puu puree, joka sammakko sanoo; Sekin suu sanoo minua*Tähän erotettu sananalaisrunojen aloituskliseistä (ks. >Kaikki sanovat minua) ne, joissa selvä suu/kieli -metonymia: Joka suu sanoo, joka kieli kelläjää...

    • Joko lie piru pilasi kylän hutkat huutamaan

      Ei ole vielä virttä tehty (minusta)Kymmenen vuotta olen elänyt tässä kylässä, ei ole virttä minusta tehty eikä päälleni "laaoin lasettu", mutta joko nyt piru pilasi...

    • Jouduin puola purtavaksi

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksiErilaisissa valitusyhteyksissä: Jouduin puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi (mansikka manattavaksi). Kerran laajempi rakenne (3972: + nuo miun syövät, juovat, kapakkaan saattavat). Kerran äidistä: >Osasi emo omenan tehdä - Pani puolan purtavaks... (*)

    • Jouduin puola purtavaksi*

      *Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi*Erilaisissa valitusyhteyksissä: Jouduin puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi (mansikka manattavaksi). Kerran laajempi rakenne (3972: + nuo miun syövät, juovat, kapakkaan saattavat). Kerran äidistä: >Osasi emo omenan tehdä - Pani puolan purtavaks... (*)

    • Kaikki kaunista sanovat, kehnoa ei kukaan

      Kaikki soriaa sannoot, koriaa koismajaat, kaikhan pannoot parasta, mutta: Ken se kehnoo sannoo, ilkiätä inhoaapi?

    • Kaikki muut minua sanovat, vaan ei kaksi kappaletta

      Kaikki muut minua sanovatVrt. HÄÄRUNOT: Ei minua muut tunne kotiin tullessaniYdinaihe: Kaikki muut, kaikki kehnot minua sanovat paitsi kaksi: alimmainen aidan vitsas ja perimmäinen pellon seiväs, jotka pienenä pistin maahan. Joskus: nekin sanoisivat, jos osaisivat puhua (XIII1 2383)! Joskus: alimmainen aidan vitsaskin sanoo! (V2 738a).

    • Kaikki sanovat minua

      Ikä mies sanoo miuista; Kaikk kylä konelia minua; Kaikk sannoot, kaikk pannoot; Sanottihin, soimattihin; Sanottiinpa, soimattiinpa; Sanovat minun polosenKs. myös: Akat saakelit sanovat; Joka puu puree minua; Joka suu sanoo minuaSananalaisaiheiden aloitusformuloita. Usein vain parin säkeen mittaisia johdantosäkeitä muihin, vaihteleviin sananalaisaiheisiin. Seuraavat formulat erottuvat (näistä pyritty erottamaan selvät "aiheet" erikseen): Moni suotta sanoo, vihoillaan viskoaa Niin minua moni sanoo Taas meitä moni sanoo Kaikki sanovat, panevat minua Sanotaan, soimataan Naiset/Akat saakelit sanovat Alkoit saakelit/kelmit/laiskat sanoo Mitä nuo minusta sanoo Mitä te/teiän tytöt minusta salapaikoissa sanoo - tuollaseksi, tälläseksi, mustan kissan muotoseksi

    • Kiehun kielikattilassa

      Usein minä poloinen luskan luisessa tuvasssa, kiehun kielikattilassa, kylven kylän vaimoin suussa. Yhdistyy tulisten sanojen mielikuviin (>Sanat päälleni satavi) ja miniän elämään.

    • Kivet konttihin kokosin

      Kivet konttihin kokosin, joilla koiria kivitän, haukkujija hampahaille.

    • Kostan panettelijoille

      Tuonelassa kostoKs. myös LAULUT LAULUSTA: Kuka ouot ottanevi - lempo suuhun lentäköönErilaisia rankaisuajatuksia panettelijoille: 1) lempo (lintu) suuhun lentäköön (yleisin, ehkä loitsuaihe); 2) Tuonelassa kostetaan (IV 496, vrt. >Viron orja ja isäntä); 3) älköö mahtuko Manalle, älköön katsoko herran kasvoja (IV 977, VII, vrt. >Ken emon unohtanevi), 4) Kun olisin Tuonelassa tuomarina, kaikki sanojani joutuisivat kaivoon (V 37, 2247), 5) Suo Jumala surma suutijalle, kontinkantajalle (V2 558), 6) kusen suuhun kukkujille (VII2 2326). Vrt. muita kostoaiheita, esim.: >Akat saatanat sanovat; >Ampuisin akat kylästä; >Anopin susilla syötän; >Pidän hyvät hylkynäni; >Saakoon sanoja itse; >Tiellä olin miesten naisten.

    • Kun kuulen sanottavaksi

      Kun kuulen moitittavan - kiitettävänMoitteen ja kiitoksen erilainen vastaanotto. Moitteeseen, sanomiseen vastataan uhmaten: kuljen pää pystyssä (jatkuu: kuin pässi, sälkö, ks. >Olin kuin orihevonen VII; >Ostan kellot kenkihini IV). Kiitokseen (harvinaisempi) vastataan nöyryydellä: alemmaksi pääni painan - hiipsin hiljaa. Johdantona usein >Mitä huolin kylän sanoista tai >Mitäs tuosta, jos mie laulan. Ylpeän kävelyn huipentaa usein miesten ihailu, jota kuvataan aiheella >Nuoren miehen mieli tekee V3, XIII). Esiintyy joskus häärunoissa minämuodossa (IV 3084, VII2 3074) tai kerran sinämuodossa morsiamen neuvokissa (XIII 3781).

    • Kun kuulen sanottavaksi*

      Kun kuulen moitittavan - kiitettävän**Moitteen ja kiitoksen erilainen vastaanotto. Moitteeseen, sanomiseen vastataan uhmaten: kuljen pää pystyssä (jatkuu: kuin pässi, sälkö, ks. >Olin kuin orihevonen VII; >Ostan kellot kenkihini IV). Kiitokseen (harvinaisempi) vastataan nöyryydellä: alemmaksi pääni painan - hiipsin hiljaa. Johdantona usein >Mitä huolin kylän sanoista tai >Mitäs tuosta, jos mie laulan. Ylpeän kävelyn huipentaa usein miesten ihailu, jota kuvataan aiheella >Nuoren miehen mieli tekee V3, XIII). Esiintyy joskus häärunoissa minämuodossa (IV 3084, VII2 3074) tai kerran sinämuodossa morsiamen neuvokissa (XIII 3781).

    • Kun ne soisi kirkon kellot

      Kun soisi kirkon kellot; Soi, soi kirkonkelloKs. myös Huorien huoli, akkojen ajatus; Huoli: Päätäni pahoin panee, viekää ikuisille vuotehilleVasta oma kuolema (tai häät) lopettaa pahan puheen: kun kirkon kellot soisivat minulle, saisivat sanat levätä - loppuisi kurvilta kuhina, akoilta ajatus - sata suunsa salpaisi. Sama idea aiheessa >Huorien huoli, akkojen ajatus.

    • Kun ne soisi kirkon kellot*

      Kun soisi kirkon kellot; Soi, soi kirkonkello*Ks. myös Huorien huoli, akkojen ajatus; Huoli: Päätäni pahoin panee, viekää ikuisille vuotehille*Vasta oma kuolema (tai häät) lopettaa pahan puheen: kun kirkon kellot soisivat minulle, saisivat sanat levätä - loppuisi kurvilta kuhina, akoilta ajatus - sata suunsa salpaisi. Sama idea aiheessa >Huorien huoli, akkojen ajatus.

    • Kyll mie kuulin kuin sanoivat - olin oven takana

      Runon minä kuulee oven takaa itseään paneteltavan (vanhaksipiiaksi - huonoksi ompelijaksi: "jotten ommella osannut"). Joskus moite torjutaan (851). Sananalaisrunoissa yleinen moitteiden kuuntelemisen teema (ks. esim. >Teräksestä kengät) on tässä kehitelty tavallista pitemmälle.

    • Kylä suuri, suita paljon

      Formulamainen ilmaus: Kylä suuri, suita paljon, silmii on sitä enemmän (korvia sitä kovemmin). Yhdistyy >Mitä huolin kylän sanoista, >Olen sattunut sanoihin- ja >Vai lie suilla syötänee aiheisiin, joskus laulajan alkusanoihin. Vrt. >Joka suu sanoo minua.

    • Lähen läpi miesten hulkan

      En paa päätäni poveen; Huora panee pään poveen; Mie oon oikee, seison sirkeeYdinaihe koostuu neljästä elementistä: 1) Mie oon oikee, seison sirkee - 2) Menen läpi miesten hulkan - 3) En paa päätäni poveen, en silmiä sitele - 4) Portto panee päänsä poveen. Usein mukana kaikki, joskus osa (1+3, 2+3(+4)). Yhdistyy erilaisiin moititun reaktiota kuvaaviin sananalaisaiheisiin, edellä yleisimmin >Saakoon sanoja itse.

    • Lähen läpi miesten hulkan*

      En paa päätäni poveen; Huora panee pään poveen; Mie oon oikee, seison sirkee**Ydinaihe koostuu neljästä elementistä: 1) Mie oon oikee, seison sirkee - 2) Menen läpi miesten hulkan - 3) En paa päätäni poveen, en silmiä sitele - 4) Portto panee päänsä poveen. Usein mukana kaikki, joskus osa (1+3, 2+3(+4)). Yhdistyy erilaisiin moititun reaktiota kuvaaviin sananalaisaiheisiin, edellä yleisimmin >Saakoon sanoja itse.

    • Mieli kurja, kun tuomaton toruu

      Ei miun tuojani torunutKs. myös Laulaisin, kun ei tuoja toruisi; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun ei tuojasi toruisiÄidin ja muiden vertailu torujina: ei se paha olisi kun tuojani toruisi, saunan käytyni sanoisi - se sattuu, kun kiroaa tuomaton, saunan käymätön sanoo. Muunnelmia: äiti ei torunut, muut toruvat; jos äiti toruisi, tottelisin, muita en; paha mieli, kun äiti syyttä toruu. Vrt. >Panevat kylän pahimmat, jossa samantyyppinen vertaileva rakenne ja joskus samoja ilmauksia. Yhdistyy naidun naisen (jolloin "saunan käymätön" on anoppi) ja orvon valituksiin.

    • Mieli kurja, kun tuomaton toruu*

      Ei miun tuojani torunut*Ks. myös Laulaisin, kun ei tuoja toruisi; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kun ei tuojasi toruisi*Äidin ja muiden vertailu torujina: ei se paha olisi kun tuojani toruisi, saunan käytyni sanoisi - se sattuu, kun kiroaa tuomaton, saunan käymätön sanoo. Muunnelmia: äiti ei torunut, muut toruvat; jos äiti toruisi, tottelisin, muita en; paha mieli, kun äiti syyttä toruu. Vrt. >Panevat kylän pahimmat, jossa samantyyppinen vertaileva rakenne ja joskus samoja ilmauksia. Yhdistyy naidun naisen (jolloin "saunan käymätön" on anoppi) ja orvon valituksiin.

    • Miksi olen alempi muita?

      Miksi olen alempi muita, muien hulkast huotavampi, sanottava, soimattava? Yhdistyy >Laulan laitettava -säkeisiin.

    • Mitä huolin kylän sanoista

      Emo neuvo neitoansa; En mie huoli hoikkotukka; Mitä huolin poika nuori akkojen sanoista; Mitä huolin sanoistaKs. myös Mitä huolin piika nuori; Mitäs tuosta, jos laulanEn huoli -formula, jonka yhteytenä on tässä sanottavana oleminen: en huoli kylän sanoista - mitä huolin kylän sanoista - en huoli hyvistäkään, pelkää en pahojakaan - ketä pelkään, en ketään! Joskus jatketaan: hitto huolikoon! (III 1492, 1544, IV 1753), kerran vedotaan äidin opetukseen: Elä huoli - kylän sanoista (IV 1674). Aihelma toimii usein johdantona sananalaisen uhmateemoille (>Ostan kellot kenkihini; >En pannessa pahene; >Olen sattunut sanoille ym.) tai teeman/näkökulman vaihtajana (edellä usein >Kaikki sanovat minua, >Kylä suuri, suita paljon yms. sanomisformuloita) tai runon lopussa (painokkaana vastauksena "sanojille").

    • Mitä huolin kylän sanoista*

      Emo neuvo neitoansa; En mie huoli hoikkotukka; Mitä huolin poika nuori akkojen sanoista; Mitä huolin sanoista*Ks. myös Mitä huolin piika nuori; Mitäs tuosta, jos laulan*En huoli -formula, jonka yhteytenä on tässä sanottavana oleminen: en huoli kylän sanoista - mitä huolin kylän sanoista - en huoli hyvistäkään, pelkää en pahojakaan - ketä pelkään, en ketään! Joskus jatketaan: hitto huolikoon! (III 1492, 1544, IV 1753), kerran vedotaan äidin opetukseen: Elä huoli - kylän sanoista (IV 1674). Aihelma toimii usein johdantona sananalaisen uhmateemoille (>Ostan kellot kenkihini; >En pannessa pahene; >Olen sattunut sanoille ym.) tai teeman/näkökulman vaihtajana (edellä usein >Kaikki sanovat minua, >Kylä suuri, suita paljon yms. sanomisformuloita) tai runon lopussa (painokkaana vastauksena "sanojille").

    • Mitäs puhut pohjatuuli

      >Kokkovirren jatkoaihelmia: Mitäs puhut pohjatuuli, mitäs lietsit lounastuuli - vai puhut punaa minusta, lietsot verta lämpömästä? Et saanne punaa miusta... >Mitäs viisut viisas mies -aiheen kaltainen uhmakas repliikki, joka vakuutuksella: söin putkia merestä, siksi olen punaverinen (>Minun toitti tuomenkukka).

    • Mitäs viisut viisas mies

      Mitäs viisut viilon altaKs. myös HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Älä ota verta vellostaniKritiikin torjuntaa: Mitäs viisut viisas mies ja katsot kavala mies; Mitäs viisut viilon alta ja katsot katoksen alta; Mitäs mies minusta miitit, mitäs katsot poika kassi (V) - Vai viisut vikoa minusta, katsot kaihoo neitosesta; Mitä miehet miettinette, akan kassit katsonette? - Vika olkoon viisujalle, kaiho kauan katsojalle; Sain mie vian viisujasta, kaihon neion katsojasta: kummikko kusakka vyöllä...; Ei oo minussa miittimistä (V). Voi liittyä tanssiin ja jatkua: Hyväsempi on meiän hyppy, tantsu kuin tuon tuhman miehen käykki (III 2117). Joskus eri muoto: Viisas katsoo viilun alta (III 197, 1488, tätä myös vastaavassa häärunossa). Yhdistyy uhmakkaisiin sananalaisteemoihin, usein >Lähen läpi miesten hulkan.

    • Mitäs viisut viisas mies*

      Mitäs viisut viilon alta*Ks. myös HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Älä ota verta vellostani*Kritiikin torjuntaa: Mitäs viisut viisas mies ja katsot kavala mies; Mitäs viisut viilon alta ja katsot katoksen alta; Mitäs mies minusta miitit, mitäs katsot poika kassi (V) - Vai viisut vikoa minusta, katsot kaihoo neitosesta; Mitä miehet miettinette, akan kassit katsonette? - Vika olkoon viisujalle, kaiho kauan katsojalle; Sain mie vian viisujasta, kaihon neion katsojasta: kummikko kusakka vyöllä...; Ei oo minussa miittimistä (V). Voi liittyä tanssiin ja jatkua: Hyväsempi on meiän hyppy, tantsu kuin tuon tuhman miehen käykki (III 2117). Joskus eri muoto: Viisas katsoo viilun alta (III 197, 1488, tätä myös vastaavassa häärunossa). Yhdistyy uhmakkaisiin sananalaisteemoihin, usein >Lähen läpi miesten hulkan.

    • Moititaan kehnommaksi kenkiään

      Sanovat minua kehnommaksi kenkiääse, paskemmaksi paulojaase - vielä maksan kehnot kengät!

    • Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi

      Moni luulee uniseksiJohdantona erilaisia Kaikki sanovat minua -formuloita. Ydinaihe moitesarja: huoraksi, varkaaksi, uneliaaksi, kylän kykkijäksi. Myös muita uneliaisuuden ja laiskuuden ilmaisuja: unelle utras (IV) - kivet istuvani, maat makoavani (VII2 2735) - kuolleet voittavani makaamalla (VII2 2928). Kannaksella ironinen vastaus: Mitä mie vaivanen varastin -Pykäläss on piimäpytty, merkissä isännän otra (XIII 2437, 2441). Mari Suutarin teksti on aiheen laaja omaperäinen muunnelma(XIII 2607). Länsi-Inkerissä säesarja on useimmiten kiinnittynyt >Teräksestä kengät -runoon. Jatkona usein kostoaihelma >Saakoon sanoja itse lapset. Joskus: huoremmat hohottajani (XIII1 2437). Yhdistyy paikoin myös miniän moittesarjoihin >Ison kotona ja toiselassa -runossa ja siihen sisältyvässä >Tytön lempinimet ja miniän haukkumanimet -aihelmassa. Tähän pyritty kokoamaan aiheen selkeät esiintymät, mutta ks. ko. runoista lyhyitä ja viitteenomaisia muotoja.

    • Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi*

      Moni luulee uniseksi**Johdantona erilaisia Kaikki sanovat minua -formuloita. Ydinaihe moitesarja: huoraksi, varkaaksi, uneliaaksi, kylän kykkijäksi. Myös muita uneliaisuuden ja laiskuuden ilmaisuja: unelle utras (IV) - kivet istuvani, maat makoavani (VII2 2735) - kuolleet voittavani makaamalla (VII2 2928). Kannaksella ironinen vastaus: Mitä mie vaivanen varastin -Pykäläss on piimäpytty, merkissä isännän otra (XIII 2437, 2441). Mari Suutarin teksti on aiheen laaja omaperäinen muunnelma(XIII 2607). Länsi-Inkerissä säesarja on useimmiten kiinnittynyt >Teräksestä kengät -runoon. Jatkona usein kostoaihelma >Saakoon sanoja itse lapset. Joskus: huoremmat hohottajani (XIII1 2437). Yhdistyy paikoin myös miniän moittesarjoihin >Ison kotona ja toiselassa -runossa ja siihen sisältyvässä >Tytön lempinimet ja miniän haukkumanimet -aihelmassa. Tähän pyritty kokoamaan aiheen selkeät esiintymät, mutta ks. ko. runoista lyhyitä ja viitteenomaisia muotoja.

    • Monen lehmät lypsämättä parjatessa minua

      Monen emännän lehmät ovat jääneet lypsämättä ja leivät paistamatta tätä lasta laatiessa, pikkaraista pilkatessa. Aihelma jatkaa usein parjatun ihmisen oman kuoleman toiveita (mm. >Syntymistään sureva).

    • Moni veistään hioo* mun katalan kaulalleni

      Mitä on naisia kylässä, surman rihmoja sukii; Moni veistään vetää kurkulleni; Surman rihmoja sukivatKs. myös Pässit päätään punooYdinaihe henkeä uhkaava aggressio: Mitä on miehiä kylässä kirvestä hiovi (Moni veistään hioo, vetää) mun katalan kaulalleni. Kerran myös naiset kehräävät köyttä, surman rihmoja. Joskus päätöksenä rukous: Varjelkoon Jumala veistä kaulaltani!

    • Moni veistään hioo* mun katalan kaulalleni*

      Mitä on naisia kylässä, surman rihmoja sukii; Moni veistään vetää kurkulleni; Surman rihmoja sukivat*Ks. myös Pässit päätään punoo*Ydinaihe henkeä uhkaava aggressio: Mitä on miehiä kylässä kirvestä hiovi (Moni veistään hioo, vetää) mun katalan kaulalleni. Kerran myös naiset kehräävät köyttä, surman rihmoja. Joskus päätöksenä rukous: Varjelkoon Jumala veistä kaulaltani!

    • Muista maksaa, miun emoni

      Muistutus äidille: muista kostaa puolestani kylän akoille, "toisen tyttöö tysätä, toista ihmistä ivata, toisen lasta lallitella".

    • Muodon moittiminen

      Moni mustaksi sanooKs. myös RAKKAUS: Yksi on ystävä minulla; HÄÄRUNOT/Morsiamen moitteen torjunta: Moni moitti muotojaniYdinaiheeseen sisältyy 1) moitinta: Kaikki moittivat muotoani, varttani (moni mustaksi sanoo - mustalaisen, mustan possun, mustan kissan muotoseksi) ja 2) vastaus: On minulla mokoma muoto kuin moittijoilla! Ks. mustaksi moitintaa myös >Yksi on ystävä minulla -aiheessa (V, XIII), jonka puolustusaihe on Parasken tähtiteksteissä itseen sovellettu: jos olen musta muiden nähdä, olen metonen mielestäni! Edellä voi olla oman rumuuden syiden pohdinta (>Miks on muotoni mokoma, III). Vrt. samaa säeainesta positiivisessa merkityksessä >Olinpa minäkin ennen (moni katso muotoani).

    • Muodon moittiminen*

      Moni mustaksi sanoo*Ks. myös RAKKAUS: Yksi on ystävä minulla; HÄÄRUNOT/Morsiamen moitteen torjunta: Moni moitti muotojani*Ydinaiheeseen sisältyy 1) moitinta: Kaikki moittivat muotoani, varttani (moni mustaksi sanoo - mustalaisen, mustan possun, mustan kissan muotoseksi) ja 2) vastaus: On minulla mokoma muoto kuin moittijoilla! Ks. mustaksi moitintaa myös >Yksi on ystävä minulla -aiheessa (V, XIII), jonka puolustusaihe on Parasken tähtiteksteissä itseen sovellettu: jos olen musta muiden nähdä, olen metonen mielestäni! Edellä voi olla oman rumuuden syiden pohdinta (>Miks on muotoni mokoma, III). Vrt. samaa säeainesta positiivisessa merkityksessä >Olinpa minäkin ennen (moni katso muotoani).

    • Naisten nauru, piian pilkka

      Kyllä maksan piian pilkan; Millä maksan naisten naurun; Millä maksan piian pilkanKs. myös Laulaisin minä kotona; Häärunot/Laulajat sättivät toisiaan: Millä maksan piian pilkanMieslaulajan tai muuten pilkatun miehen repliikki: Millä maksan naisten naurun, piian pilkan? Keskeisiä vastaustyyppejä (jotka voidaan esittää yhdessä tai erikseen, myös ilman kysymyslausetta) on kaksi: 1) seksuaalinen herja (naisill on itsellä nauru - navan alla, päällä polven) 2) raskaaksisaattaminen (potkaisen pojan poveen) Aihelma yhdistyy usein >Laulaisin minä kotona- aiheen nauramisenpelon jatkeeksi, mutta esiintyy myös itsenäisenä.

    • Olen sattunut sanoille

      Mie olen sattunut sanoilleMie oon sattunut sanoihin, tottunut kylän torihin, viipynyt kylän vihoihin (+ Larin Paraske: käynt toht toran veräjät, astunt rikki riitanurmet - vrt. EPIIKKA: >Torajoelle lähdetään riitelemään). Yhdistyy >Mitä huolin kylän sanoista ja >Kylä suuri, suita paljon.

    • Ostan kellot kenkihini

      Osta kello kenkiheis; Ostan kellot kengilleniJohdantosäkeinä usein >Kun kuulen sanottavaksi tai >Mitä huolin kylän sanoista. Ydinaihe panetellun uhma, en välitä-teeman korostus: panen (ostan, teen; kerran: laulan, IV 332) kenkiini kellot, niin että kävellessäni panettelijat tietävät, missä kuljen! Joskus aggressiivisia jatkosäkeitä: heikot pieksän helmoillani... (IV1; vrt. Tanssilaulut: >Kun tulen tanssimaan, heikot pieksän helmoillani).

    • Ovensuussa oudot silmät

      En tohi tupahan mennä; Ovensuuss' on ouvot silmätKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Oven suussa oudot silmät, kierot keskilattiallaJohdantosäkeitä: Kun tulen mie tupaan; En tohi tupahan mennä (VII). Ydinaihe tuvassaolijoiden vieraus ja vihamielisyys: Oven suuss on ouvot silmät, kierot keskilattialla, peräss on perivihaset jne. VII 2084: huorat luudalla hosuvi... Esiintyy miniän ja orjan runoissa.

    • Ovensuussa oudot silmät*

      En tohi tupahan mennä; Ovensuuss' on ouvot silmät*Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Oven suussa oudot silmät, kierot keskilattialla*Johdantosäkeitä: Kun tulen mie tupaan; En tohi tupahan mennä (VII). Ydinaihe tuvassaolijoiden vieraus ja vihamielisyys: Oven suuss on ouvot silmät, kierot keskilattialla, peräss on perivihaset jne. VII 2084: huorat luudalla hosuvi... Esiintyy miniän ja orjan runoissa.

    • Paha on mieleni poloisen

      Vrt. Mieli kurja, kun tuomaton toruu; Surullisen mieliYdinaihe paneteltavan paha mieli. Muodoltaan säepari (Paha on mieli pantavalla, torkkia toruttavalla) tai laajempi rakenne: mieli on paha pahoittamattamakin - pahempi vielä kun pahoitetaan.

    • Pahaa pahemmaksi pantanee

      Ydinaihe epäoikeudenmukainen moite: paha lienen - pahemmaksi pantanee, tuhma lienen - tuhmemmaksi tunnetaan, laiska lienen - laiskemmaksi laitetaan jne.

    • Panevat kylän pahimmat

      Vertailu moittijoiden välillä (vrt. >Mieli kurja, kun tuomaton toruu): Ei se paha olisi kun panisi kylän parahat - se paha on pahempi (se vasta sydämen syö, vatsain halkaisee), kun panevat kylän pahimmat. Näitä luonnehditaan haukkumasanoin (vrt. Sekin suu sanoo minua) ja voidaan todeta, että vaikka olen kehno ja paska, kellääjät ja panijat ovat kehnompia, paskempia (IV 3143 ym.).

    • Pidän hyvät hylkynäni

      Nyt oon hyvien hylky; Paan suoho sillakseni; Panen suohon sillakseni; Piän hyvät hylkynäniKs. myös Laulan laulajat mokomatPanetellun kostoajatus: minä hyvien hylky, narttilojen nahkapagla - (kunhan kasvan) pidän hyvät hylkynäni, nartit nahkapagloinani (tai: sorran suohon portahaksi, maahan vaajaksi vajotan, vrt. >Soisit suohon sortuvani) - sitten hyppään yli hyvien - en kasta jalkojani. Johdantona voi olla panetellun laulajan säkeitä (>Laulan laitettava). Yhdistyy useimmin sanomisaiheisiin >Joka suu sanoo minua, >Sekin suu sanoo minua jne.

    • Pidän hyvät hylkynäni*

      Nyt oon hyvien hylky; Paan suoho sillakseni; Panen suohon sillakseni; Piän hyvät hylkynäni*Ks. myös Laulan laulajat mokomat*Panetellun kostoajatus: minä hyvien hylky, narttilojen nahkapagla - (kunhan kasvan) pidän hyvät hylkynäni, nartit nahkapagloinani (tai: sorran suohon portahaksi, maahan vaajaksi vajotan, vrt. >Soisit suohon sortuvani) - sitten hyppään yli hyvien - en kasta jalkojani. Johdantona voi olla panetellun laulajan säkeitä (>Laulan laitettava). Yhdistyy useimmin sanomisaiheisiin >Joka suu sanoo minua, >Sekin suu sanoo minua jne.

    • Puhuvat pahat hyvistä, pulloturvat punakerästä

      Täss on kukka kuuluvainen, punaheinä heiluvainenKs. myös Mitä sie sika minusta (nuorten laulut)Sanojien nimittelyjä; tähän koottu sellaisia, jotka noudattavat samaa formulaa.

    • Pässit päätään punoo

      Vrt. Moni veistään hiooVihan kohteena olemisesta: Pässit päätään punoo, oinas ohtakierojaan minun päälleni pilosen.

    • Rajamaat riitaiset

      Säepari: Paha on olla, näin elellä, rajamailla riitaisilla. Yhdistyy aggressioaihelmiin (>Monii veistään vetää; >Soisit suohon sortuvani).

    • Saakoon sanoja itse lapset

      Kuka meistä liian laitto; Saakoon sanoja itse; Saakoot sanojaseni; Sanottiin minun polosen sata lasta saaneheni; Sanottiin sata lasta saaneheksiKs. myös Virren kiittäjille ja moittijoille; vrt. Kostan panettelijoilleKirous, joka sijoittuu erilaisten sanomisaihelmien loppuhuipennukseksi. Etelässä (III) johdantona on yleisesti >Teräksestä kengät ja sen jatkona >Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi. Pohjoisessa aihe on itsenäisempi. Etelä-Karjalan osassa XIII4 luokiteltu loitsuksi. Ydinaihe: sanojalle manataan epäonnea lasten suhteen. Sisältö vaihtelee: 1) tulkoon lapsiin tai äitiin ne ominaisuudet, joista runon minää syytetään (laiska, huora, varas - 100 lapsen synnyttäjä - käyköön kätkyt käessä, vipu kainalossa), 2) lapsista tulkoon rumia ja luonnottomia (savisia, käärmehisiä, sisiliuskoisia - silmät liinan siemistä, pää kivestä jne.), 3) toistukoon lasten kohtalossa sanotun kohtalo: joutukoot sanojan lapset samoille päiville kuin minä!

    • Sanat päälleni satavi

      Usein minun utuisen sanat päälleni satavatKs. myös Kaikki sanat sakoovat päälle lapsen armottomanYdinaihe haukkumasanojen tulisuus: sanat satavat moittivan päälle kuin tulikipunat, kekäleet, rautaiset rakeet. Voi olla säepari tai pitempi kehitelmä, jota jatketaan paralleelikuvilla. Yhdistyy erilaisiin sananalaisteemoihin, joista myös >Kiehun kielikattilassa sisältää tulisten sanojen mielikuvan.

    • Sanotaan etten maksa maasta rohta

      Ks. myös Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohtaMaan ruohon maksu eli arvottomuus - muissakin yhteyksissä minän (ks. myös >Ison kotona ja miehelässä) tai moittijoiden (>Sekin suu minua) arvon mittana.

    • Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneeni

      Runon minä (mies tai nainen) torjuu itselleen esitetyn syytöksen seksuaalisesta leväperäisyydestä. Johdantona usein aloitusformula >Suotta soimat nostettihin tai muita sanomissäkeitä. Ydinsäkeissä syytös partnerien nimin alkusoinnuilla leikitellen: Ollin kanssa olleheni, Matin kans maanneheni; Juasin kanssa juosneeni jne. Jatkona usein kielto. Yhdistyy naisen runossa usein aiheeseen >Saakoon sanoja itse lapset.

    • Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneeni*

      **Runon minä (mies tai nainen) torjuu itselleen esitetyn syytöksen seksuaalisesta leväperäisyydestä. Johdantona usein aloitusformula >Suotta soimat nostettihin tai muita sanomissäkeitä. Ydinsäkeissä syytös partnerien nimin alkusoinnuilla leikitellen: Ollin kanssa olleheni, Matin kans maanneheni; Juasin kanssa juosneeni jne. Jatkona usein kielto. Yhdistyy naisen runossa usein aiheeseen >Saakoon sanoja itse lapset.

    • Sanottiin syömäriksi, juomariksi, koinariksi

      Ajaisin joka akalla; Jos mie syömäri, juomari, koinari olisin; Jos olisin syömäri, koinari; Sanottihin, soimattihin; Sanottiinpa, soimattiinpa; Sanottiin syömäriksi, juomariksi; Tyhjää tytöt sannooJohdantona sanomissäkeitä: Sanottiin, soimattiin; >Kaikki sanovat minua; >Akat saatanat sanovat. Ydinaihe parjatun miehen monologi: Minua sanotaan syömäriksi, juomariksi, koinariksi. Vastaus: Jos syömäri olisin, söisin siat kylästä - jos juomari olisin, kävisin joka kapakan - jos koinari olisin, koinaisin kaikki kylän naiset (koirat, kukot! V). Joskus syyte kylän sikojen syömisestä torjutaan: syököön susi kylän siat! Tähtitekstit: pelkkä syömäriksi, juomariksi -syytös.

    • Sanottiin syömäriksi, juomariksi, koinariksi*

      Ajaisin joka akalla; Jos mie syömäri, juomari, koinari olisin; Jos olisin syömäri, koinari; Sanottihin, soimattihin; Sanottiinpa, soimattiinpa; Sanottiin syömäriksi, juomariksi; Tyhjää tytöt sannoo**Johdantona sanomissäkeitä: Sanottiin, soimattiin; >Kaikki sanovat minua; >Akat saatanat sanovat. Ydinaihe parjatun miehen monologi: Minua sanotaan syömäriksi, juomariksi, koinariksi. Vastaus: Jos syömäri olisin, söisin siat kylästä - jos juomari olisin, kävisin joka kapakan - jos koinari olisin, koinaisin kaikki kylän naiset (koirat, kukot! V). Joskus syyte kylän sikojen syömisestä torjutaan: syököön susi kylän siat! Tähtitekstit: pelkkä syömäriksi, juomariksi -syytös.

    • Sanovat köyhän lasta köhmäköksi, rikkaan ramakkahaksi

      Jatkuu: siihen köyhä työn tekköö mihin rikkaan ramakka, vrt. Sananlaskut: >Kaunis katsoo karvaansa.

    • Sanovat paremman emosen lasta

      Johdantona aloitusformuloita (>Kaikki sanovat minua; Joka suu sanoo minua ym.). Ydinaihe: Paremman emosen lasta, valkiamman vaalittuu, soriamman souvettuu jne.

    • Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohta

      Sekin suu sanoo minuistaKs. myös: Sanotaan etten maksa maasta rohta; vrt. Naistenlaulut: Olin yksi, maksoin kaksi, nyt en mitään maksa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksaPerusidea: sekin, joka ei ole minkään arvoinen, moittii minua. Ydinsäepari: Sekin suu sanoo miuista, mik ei maksa maasta rohta ja/tai muita sanojia halventavia kertosäkeitä (Nää mikä minuisen laittoi: inha ikkunan alain, konna kaivon kolkalliin, talvet [asui] tallin sillan alla, kevään keon takana jne. III 360, 883, 1004, 1496, 1497, 2024, 2848, 3222, 3758, 3764, 4010, 4032, 4127; IV 1068 - Ne samat sanojaisein, viis ei maksa virsujain jne. V, XIII - joka ei tunne tultua puhua III 1491 - ketä ennen kellättiin IV 3674). Voi olla parisäkeinen katkelma tai laajempi kokonaisuus. Yhdistyy sananalaisteemoihin, yleisimmin johdontona >Kaikki sanovat minua, >Joka suu sanoo minua yms. Vrt. >Panevat kylän pahimmat (sanojia halvennetaan).

    • Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohta*

      Sekin suu sanoo minuista*Ks. myös: Sanotaan etten maksa maasta rohta; vrt. Naistenlaulut: Olin yksi, maksoin kaksi, nyt en mitään maksa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa*Perusidea: sekin, joka ei ole minkään arvoinen, moittii minua. Ydinsäepari: Sekin suu sanoo miuista, mik ei maksa maasta rohta ja/tai muita sanojia halventavia kertosäkeitä (Nää mikä minuisen laittoi: inha ikkunan alain, konna kaivon kolkalliin, talvet [asui] tallin sillan alla, kevään keon takana jne. III 360, 883, 1004, 1496, 1497, 2024, 2848, 3222, 3758, 3764, 4010, 4032, 4127; IV 1068 - Ne samat sanojaisein, viis ei maksa virsujain jne. V, XIII - joka ei tunne tultua puhua III 1491 - ketä ennen kellättiin IV 3674). Voi olla parisäkeinen katkelma tai laajempi kokonaisuus. Yhdistyy sananalaisteemoihin, yleisimmin johdontona >Kaikki sanovat minua, >Joka suu sanoo minua yms. Vrt. >Panevat kylän pahimmat (sanojia halvennetaan).

    • Sen kylä minusta saapi minkä kirves saa kivestä

      Johdantona kysymys ja/tai toteamus: Mitä hyö miusta saavat? Ydinaihe vastaus: Sen hyö (kylä) miusta saapi minkä kirves kivestä, napakaira kalliosta, kuokka kovasta puusta jne. Joskus jatkosäkeitä, jotka voivat esiintyä yksinkin: sen saavat sanottuaan, minkä ilman oltuaan - pahan mielen, paksun huulen - syntiä syämen täyden. Usein yhdistyy >Mitä huolin kylän sanoista aiheeseen tai muihin sananalaisaiheisiin.

    • Soimattiin kaiken mennyttä kesää

      >Suu laulaa, sydän suree -aihelman jatkona selitys: Sanottiin, soimattiin, kaiken mennyttä kesää sekä toisen toukovuotta.

    • Soisit suohon sortuvani

      En suohon sorru; Jo ois suoneet sortuvani; Jo ois suoneet Suomen noidat; Soisi kyläiset naiset suohon sortuvani; Suku ois suonut suohon sortuvani; Suku ois suonut suolle kuolevani; Suomen noidatKs. myös Pidän hyvät hylkynäni; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sukusi oisi suonut sinun suohon kuolevan; EPIIKKA: Mataleenan virsi (loppu)Keskeisidea muiden paha tahto itseä kohtaan. Usein antiteesirakenne: omasta tahdosta tai Jumalan armosta muiden toive ei toteudu. Ydinaihelmat: 1) Soisit miun kyläiset naiset (sukuni,Suomen noidat, vihamiehet) suohon sortuvani (soisit turhille tulevan, vahinkoon vaarahtavan*); 2) enpä sorru suottakana - ei ole suonut suuri Luoja. Monesti vielä 3) todetaan, ettei ihminen sovi suohon (lipeä on lihainen silta ) ja ehdotetaan itsen sijaan puita (mie vaan suohon sorran puita - kaato Jumala suuren kuusen jne.) Joskus kääntyy rukoukseksi, joskus loitsuksi; voi sekoittuakin näihin lajeihin. Yhdistyy erilaisiin sananalaisaiheisiin, Pohjois-Karjalassa myös >Huolellisen tuutuun (puu-aihelma molemmissa). Suohon sortamisen mielikuva toistuu muissakin runoissa (ks. myös).

    • Soisit suohon sortuvani*

      En suohon sorru; Jo ois suoneet sortuvani; Jo ois suoneet Suomen noidat; Soisi kyläiset naiset suohon sortuvani; Suku ois suonut suohon sortuvani; Suku ois suonut suolle kuolevani; Suomen noidat*Ks. myös Pidän hyvät hylkynäni; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sukusi oisi suonut sinun suohon kuolevan; EPIIKKA: Mataleenan virsi (loppu)*Keskeisidea muiden paha tahto itseä kohtaan. Usein antiteesirakenne: omasta tahdosta tai Jumalan armosta muiden toive ei toteudu. Ydinaihelmat: 1) Soisit miun kyläiset naiset (sukuni,Suomen noidat, vihamiehet) suohon sortuvani (soisit turhille tulevan, vahinkoon vaarahtavan*); 2) enpä sorru suottakana - ei ole suonut suuri Luoja. Monesti vielä 3) todetaan, ettei ihminen sovi suohon (lipeä on lihainen silta ) ja ehdotetaan itsen sijaan puita (mie vaan suohon sorran puita - kaato Jumala suuren kuusen jne.) Joskus kääntyy rukoukseksi, joskus loitsuksi; voi sekoittuakin näihin lajeihin. Yhdistyy erilaisiin sananalaisaiheisiin, Pohjois-Karjalassa myös >Huolellisen tuutuun (puu-aihelma molemmissa). Suohon sortamisen mielikuva toistuu muissakin runoissa (ks. myös).

    • Suku surmaksi rupesi

      Sukuhuni surveleme, heimooni heittelemenJohdantoja: Sukuhuni survelime, heimohoni heittelime (VII); Sukujain on surjottiin - ken on surjo miiun sukkuin, sen suvuss on surjomista (V3). Ydinsäkeet: Suku surmaksi rupesi, heimo hengen kiertäjäksi (kulkkuni kuristajaksi, ääneni äristäjäksi).

    • Suotta soimat nostettiin

      Ydinaihe moitteiden aiheellisuuden kielto. Kiinteähkö 4-säe, pitempikin kehitelmä: suotta soimat nostettihin, kiusin kielet kannettihin päälle miun hyvän tapani, päälle kuulun kunniani. Joskus jatko: ylimmätkin ystäväni sanovat. V3 1175 eri säkein sama asia: Kuin syyttä sanottane, asiatta arvellaan, ei o suurta syyttä tehty eik o tehty pahhaa. Yhdistyy muihin sananalaisaihelmiin; monesti >Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneheni -aiheen alkuformula.

    • Suotta soimat nostettiin*

      **Ydinaihe moitteiden aiheellisuuden kielto. Kiinteähkö 4-säe, pitempikin kehitelmä: suotta soimat nostettihin, kiusin kielet kannettihin päälle miun hyvän tapani, päälle kuulun kunniani. Joskus jatko: ylimmätkin ystäväni sanovat. V3 1175 eri säkein sama asia: Kuin syyttä sanottane, asiatta arvellaan, ei o suurta syyttä tehty eik o tehty pahhaa. Yhdistyy muihin sananalaisaihelmiin; monesti >Sanottiin Matin/Marin kanssa maanneheni -aiheen alkuformula.

    • Teräksestä kengät panetellulle

      Jos ois seppänä setäni, teräksestä kengät odotella miestä; Käin mie eilen seppälässä, teräskengät teettämässä; Seppälässä kiviset kengät seistä seinävieret; Tuo (tao) mulle rautakengätKs. myös HÄÄRUNOT: Morsiamen itketys: Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä; Laulut huolesta, surusta jne.: Huolihevonen (Oisko seppänä setäni) Ydinaihe: Runon minä pyytää seppää (tai toivoo että hänen setänsä olisi seppä) tekemään hänelle teräskengät (kivikengät, puukengät), joilla seistä seinävierillä kuuntelemassa haukkumista. Kytkeytyy Länsi-Inkerissä (III) ketjuun, jossa runon minä on miniä tai palvelija, joka tahtoo suojautua anopin tai emännän (vieraan) haukkumiselta. Idässä ja pohjoisessa (V, VII, XIII) vihainen haukkuja on usein juoppo mies tai yleistäen aviokodin ihmiset. Yhdistyy usein aiheisiin >Ampuisin akat kylästä; >Anopin apuna jos voisin vuoden olla; >Juomarille joutunut; >Moitittu huoraksi, varkaaksi (III).

    • Teräksestä kengät panetellulle*

      Jos ois seppänä setäni, teräksestä kengät odotella miestä; Käin mie eilen seppälässä, teräskengät teettämässä; Seppälässä kiviset kengät seistä seinävieret; Tuo (tao) mulle rautakengät*Ks. myös HÄÄRUNOT: Morsiamen itketys: Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä; Laulut huolesta, surusta jne.: Huolihevonen (Oisko seppänä setäni) *Ydinaihe: Runon minä pyytää seppää (tai toivoo että hänen setänsä olisi seppä) tekemään hänelle teräskengät (kivikengät, puukengät), joilla seistä seinävierillä kuuntelemassa haukkumista. Kytkeytyy Länsi-Inkerissä (III) ketjuun, jossa runon minä on miniä tai palvelija, joka tahtoo suojautua anopin tai emännän (vieraan) haukkumiselta. Idässä ja pohjoisessa (V, VII, XIII) vihainen haukkuja on usein juoppo mies tai yleistäen aviokodin ihmiset. Yhdistyy usein aiheisiin >Ampuisin akat kylästä; >Anopin apuna jos voisin vuoden olla; >Juomarille joutunut; >Moitittu huoraksi, varkaaksi (III).

    • Teräksestä piilun teetän

      Ks. myös Ampuisin akat kylästä; Teräksestä kengätRunon minä uhkaa teettää teräksestä piilun, jolla iskeä vihamiestään (Iivaria, vesineneä). SOPISI PAREMMIN PAIKALLISIIN...

    • Tiellä olin miesten, naisten

      Ks. myös Kostan panettelijoilleMoititun kertomus, lähes aina sama aiheketju: Kaikki kylä minua koneli, paneli (>Kaikki sanovat minua - formuloita) - tiellä olen miesten, naisten, tienkävijän - itse istun tuvassa, jutut juoksevat Juvalla - kostan: madot maksoja närimään, käärmeet kieltä leikkomaan jne.

    • Toisen lapsen toruminen

      Ks. myös Muista maksaa, miun emoniToisten lasten moittimisen kritiikki: Nykyiset miehet - nuopa torruut toisen lasta, ilman syytä itkettäät; Toisin ennen isoni ja emoni, ei toruneet toisen lasta (vrt. >Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset; >Emo ja iso kielsivät torumasta); Ihme noita ihmisii kuin hyö luatiit toisen lasta.

    • Tuhat suuta tukkeutuisi ilman minua

      Voi jatkua:sata suuta ois salpautunt, tuhannen tuvan ovea; Saisivat sanat levätä. Usein >Syntymistään sureva tai >Oisin kuollut kolmiöisnä -runojen sananalaisjatke.

    • Tähän on tullut viisahia, viekkahia

      Tähän on tullut viisahia, kavalia katsojiaToteamus katsojien, arvostelijoiden läsnäolosta: Tähän on tullut viisahia, viisahia, viekkahia, kavalia katsojia - kavalat on katoksen alla - yks ei tunne yhtätoista, kaks ei tunne kahtatoista. Yhdistyy erilaisiin kritiikin torjuntoihin (>Elkää tommatkaa toesta, >Mitäs viisut viisas mies, >Muodon moitinta).

    • Vai lie suilla syötänee

      Säesarja: Liekkö suilla syötänee, silmillä siottanee (Luulin suilla syötäväks, silmillä siottavaks) liittyy sananalaisen (>Kylä suuri, suita paljon; >Ovensuussa oudot silmät) ja laulajan (>Kelvannenko, kehannenko) aihelmiin. Vrt. >Joka suu sanoo minua ja muut suu-metaforat.

    • Vielä herkiävät ennenkuin kuolla kerkiävät

      Erilaisten sanomisformuloiden (ihme noita ihmisii kun laatiit toisen lasta jne.) huipennus: laha sannoot, laha pannoot, vielhä viimein herkijäät ennenkuin kuolla kerkiäät. Jatkuu esim.: tulloo tulppa suun eteen, halko hampaiden väliin. Liittyy muihin samantyyppisiin moititun uhma-aihelmiin (>Mitä huolin kylän sanoista, >En pannessa pahene jne).

    • Vielä herkiävät ennenkuin kuolla kerkiävät*

      **Erilaisten sanomisformuloiden (ihme noita ihmisii kun laatiit toisen lasta jne.) huipennus: laha sannoot, laha pannoot, vielhä viimein herkijäät ennenkuin kuolla kerkiäät. Jatkuu esim.: tulloo tulppa suun eteen, halko hampaiden väliin. Liittyy muihin samantyyppisiin moititun uhma-aihelmiin (>Mitä huolin kylän sanoista, >En pannessa pahene jne).

  • 5. Lauluja vanhempien ja lasten suhteesta

    • Aikanen manalle mennä

      Akka lauloi: Aikanen on manalle mennä - saan vielä sotaurohon, jos kuolen kohullisna.

    • Ei antanut sydän emoni

      Ks. myös epiikka: Poikako vai tyttöYdinaihe: äiti ei voi tappaa lastaan, vaikka sitä häneltä vaadittaisiin. Erilaisia perusteluja: sydän ei salli, tulee synti, mieli tervaa tekisi (LP). VII2 2426: viitataan kuolemanrangaistukseen. Yleensä >Syntymistään surevan yhteydessä, suppeampana >Poikako vai tyttö-runon keskeisessä käänteessä.

    • Ei antanut sydän emoni*

      *Ks. myös epiikka: Poikako vai tyttö*Ydinaihe: äiti ei voi tappaa lastaan, vaikka sitä häneltä vaadittaisiin. Erilaisia perusteluja: sydän ei salli, tulee synti, mieli tervaa tekisi (LP). VII2 2426: viitataan kuolemanrangaistukseen. Yleensä >Syntymistään surevan yhteydessä, suppeampana >Poikako vai tyttö-runon keskeisessä käänteessä.

    • Ei ne vaali kaikki vaimot

      Emo pesee ja pukee tyttärensä; Emo vaalii käsin kaksin kätkyessä; Hyvä vaimo minunki vaaliKs. myös Emon vaivat; Emo teki kolme työtä kerrallansa; Kiitos emolle, kun teki mokoman; Emo tuuti tuskiansa; Mitä otan virrekseni: ison, emon (IV); EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeälläÄidinylistys, joka keskittyy varhaislapsuuden hoitotoimiin. Runon ytimenä ovat seuraavat, eri alueilla eri tavoin painottuvat aihelmat: 1) pesu ja kapalointi, 2) tuuditus (erit. III), 3) imetys (V, XIII), 4) unesta ja ruoasta luopuminen, 5) Yleisluontoinen Hyvä vaimo miunki vaali -säesarja (V2 870, V3 430, 479, 705). Joskus jatkuu hoidon tuloksen eli oman kauneuden ylistyksellä ja vakuutuksilla: kehtaan mennä kylään (ks. >Kiitos emolle, kun teki mokoman). V2 1505: häärunossa sinä-muodossa sulhaselle tämän äidistä. Samantapaisia hoidon kuvauksia esiintyy erillisinä Ks. myös-aihelmissa; yhteisiä alkusäkeitä >Emo on nähnyt suuren vaivan -aiheessa. Yhdistyy usein >Poikako vai tyttö runon loppukuvioksi (erit. III). Jatkona toistuvasti >Emo tuuti turvaksensa (ei tullut turva).

    • Ei ne vaali kaikki vaimot*

      Emo pesee ja pukee tyttärensä; Emo vaalii käsin kaksin kätkyessä; Hyvä vaimo minunki vaali*Ks. myös Emon vaivat; Emo teki kolme työtä kerrallansa; Kiitos emolle, kun teki mokoman; Emo tuuti tuskiansa; Mitä otan virrekseni: ison, emon (IV); EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeällä*Äidinylistys, joka keskittyy varhaislapsuuden hoitotoimiin. Runon ytimenä ovat seuraavat, eri alueilla eri tavoin painottuvat aihelmat: 1) pesu ja kapalointi, 2) tuuditus (erit. III), 3) imetys (V, XIII), 4) unesta ja ruoasta luopuminen, 5) Yleisluontoinen Hyvä vaimo miunki vaali -säesarja (V2 870, V3 430, 479, 705). Joskus jatkuu hoidon tuloksen eli oman kauneuden ylistyksellä ja vakuutuksilla: kehtaan mennä kylään (ks. >Kiitos emolle, kun teki mokoman). V2 1505: häärunossa sinä-muodossa sulhaselle tämän äidistä. Samantapaisia hoidon kuvauksia esiintyy erillisinä Ks. myös-aihelmissa; yhteisiä alkusäkeitä >Emo on nähnyt suuren vaivan -aiheessa. Yhdistyy usein >Poikako vai tyttö runon loppukuvioksi (erit. III). Jatkona toistuvasti >Emo tuuti turvaksensa (ei tullut turva).

    • Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi

      Ei tieä emo poikiansa mihin vierevät; Ei tiiä emo, kussa lapsi lauleleepi; Emo ei tiedä, kussa lapset laulelevat; Maamo ei tiedä, missä lapsi laulelee; Missä poika vierineeKs. myös Ei tiedä tekijävaimo, mikä lapsesta tulee; NAISTENLAULUT: Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat; Vello vieremässä; KEHTOLAULUT: Tuuti, tuuti tuomenkukka, eipä tiiä emo rukkaYdinaihe: Ei tiedä tekijä vaimo/emo poloinen/miun emoni kussa lapsi lauleleepi (Ei tiiä emo errää, vaimo vatsaan väkiä - kussa kulkee kuvvaan, vieree hyvä verreen) - liekö maalla vai merellä, vai tuo soljuu soassa + paikannimiä; mihin on saatu saavut lapset, kuhun kannettu kanaset - lienöö saatu Saksan maalle, vai viety Venäjän maalle. Aihe esiintyy myös kehtolauluna >Tuuti, tuuti tuomenkukka, erottelu paikoin hankalaa. Eroteltu samantyyppisestä >Ei tiedä tekijävaimo, mikä lapsesta tulee -aiheesta, koska preesenssarja (missä?/merellä?/maalla?) eroaa ajatukseltaan tulevaisuuskuvista ja liittyy selkeästi muuhun runostoon. Yhdistyy valitusaiheisiin, jolloin runon minä puhuu omasta äidistään, ja sotarunoihin, jolloin kysymyksessä on sotilaan äidin yleinen luonnehdinta.

    • Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi*

      Ei tieä emo poikiansa mihin vierevät; Ei tiiä emo, kussa lapsi lauleleepi; Emo ei tiedä, kussa lapset laulelevat; Maamo ei tiedä, missä lapsi laulelee; Missä poika vierinee*Ks. myös Ei tiedä tekijävaimo, mikä lapsesta tulee; NAISTENLAULUT: Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat; Vello vieremässä; KEHTOLAULUT: Tuuti, tuuti tuomenkukka, eipä tiiä emo rukka*Ydinaihe: Ei tiedä tekijä vaimo/emo poloinen/miun emoni kussa lapsi lauleleepi (Ei tiiä emo errää, vaimo vatsaan väkiä - kussa kulkee kuvvaan, vieree hyvä verreen) - liekö maalla vai merellä, vai tuo soljuu soassa + paikannimiä; mihin on saatu saavut lapset, kuhun kannettu kanaset - lienöö saatu Saksan maalle, vai viety Venäjän maalle. Aihe esiintyy myös kehtolauluna >Tuuti, tuuti tuomenkukka, erottelu paikoin hankalaa. Eroteltu samantyyppisestä >Ei tiedä tekijävaimo, mikä lapsesta tulee -aiheesta, koska preesenssarja (missä?/merellä?/maalla?) eroaa ajatukseltaan tulevaisuuskuvista ja liittyy selkeästi muuhun runostoon. Yhdistyy valitusaiheisiin, jolloin runon minä puhuu omasta äidistään, ja sotarunoihin, jolloin kysymyksessä on sotilaan äidin yleinen luonnehdinta.

    • Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee

      Ei tiedä emo poloinen; Ei tieä emo tytärtä; Ei tiiä emo - mihin tuutiipi tytärtä; Ei tiiä emo, tekijä kelle tuutii; Ei tiiä tekijä vaimo; Emo ei tiennyt itkuksiko vai iloksi; Emo ei tiiä tuutiessa, mikä lapsesta tulee; Emo tuuti turvattomalle; En tiiä kuhun poikaa tuuvin; Eukko ei tiiä poikiase; Mikä tulee tuuvitustaKs. myös Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; Emo tuuti turvaksensa; Emo tuuti tuskiansa; ORVON LAULUT: Kun tietäisi emoni; KEHTOLAULUT: Kelle tuutinen tytärtä; Kun tytär hyvä tulisi; Tuuti tuuti tuomen kukka, eipä tiiä emo rukkaJohdantosäkeet samoja kuin >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi -aiheessa. Ydinaihe: emo, tekijä, mamma, isä ei tiedä, mitä lapsesta tulee. Tässä ne, joissa aihe on lyyrisessä t. yleispätevässä yhteydessä; ks. tuudituksina lauletuttua tekstejä kehtolauluista (>Kelle tuutinen tytärtä, >Tuuti tuuti tuomen kukka). Jatkosäkeet kehittelevät erilaisia tulevaisuus-aspekteja: - tyttären aviomies (rengillekö, juomarilleko jne.; vrt. >Ei tieä tytär kotonen, >Huonon miehen kuvaus ym.) tai tytön "pillaaminen". - pojan joutuminen sotaan (vrt. >Sotamiehenotto ja etenkin >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi - samantyyppisiä säkeitä). V2 1793, V3 177, VII2 1818, XIII1 1136, 5100. - suvun surja, heimon herja (formulamainen ilmaus, esiintyy mm. epiikassa, ks. >Suvun surja, heimon herja) - tähtiteksteissä alkusäkeiden jatkona erilaisia aihelmia, esim.: vaikka vierisin veteen (IV 1627), miten paljon minulla on huolta (IV 1628), että kuljen nukkavierussa nutussa (XIII 2214).

    • Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee*

      Ei tiedä emo poloinen; Ei tieä emo tytärtä; Ei tiiä emo - mihin tuutiipi tytärtä; Ei tiiä emo, tekijä kelle tuutii; Ei tiiä tekijä vaimo; Emo ei tiennyt itkuksiko vai iloksi; Emo ei tiiä tuutiessa, mikä lapsesta tulee; Emo tuuti turvattomalle; En tiiä kuhun poikaa tuuvin; Eukko ei tiiä poikiase; Mikä tulee tuuvitusta*Ks. myös Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; Emo tuuti turvaksensa; Emo tuuti tuskiansa; ORVON LAULUT: Kun tietäisi emoni; KEHTOLAULUT: Kelle tuutinen tytärtä; Kun tytär hyvä tulisi; Tuuti tuuti tuomen kukka, eipä tiiä emo rukka*Johdantosäkeet samoja kuin >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi -aiheessa. Ydinaihe: emo, tekijä, mamma, isä ei tiedä, mitä lapsesta tulee. Tässä ne, joissa aihe on lyyrisessä t. yleispätevässä yhteydessä; ks. tuudituksina lauletuttua tekstejä kehtolauluista (>Kelle tuutinen tytärtä, >Tuuti tuuti tuomen kukka). Jatkosäkeet kehittelevät erilaisia tulevaisuus-aspekteja: - tyttären aviomies (rengillekö, juomarilleko jne.; vrt. >Ei tieä tytär kotonen, >Huonon miehen kuvaus ym.) tai tytön "pillaaminen". - pojan joutuminen sotaan (vrt. >Sotamiehenotto ja etenkin >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi - samantyyppisiä säkeitä). V2 1793, V3 177, VII2 1818, XIII1 1136, 5100. - suvun surja, heimon herja (formulamainen ilmaus, esiintyy mm. epiikassa, ks. >Suvun surja, heimon herja) - tähtiteksteissä alkusäkeiden jatkona erilaisia aihelmia, esim.: vaikka vierisin veteen (IV 1627), miten paljon minulla on huolta (IV 1628), että kuljen nukkavierussa nutussa (XIII 2214).

    • Eivät kasva kaikki lapset - kotona kiitettynä

      Eivät kasva kaikki lapset (kotona kiitettynä); Kasvoin ilossa kotonaKs. myös Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vastenKasvua kuvaavat säesarjat - Eivät kasva kaikki lapset, kaikki kannetut ylene jne; Kasvoin kuin putki puuta vasten, saraheinä vuorta vasten jne. (samaa kuin >Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten)- esitetään positiivisina: Ylenin ylen hyvästi jne. Jatkona usein äidinylistyksiä tai >Ison kotona ja toiselassa -aiheita, jossa muutenkin samantyyppisiä säkeitä.

    • Elätti emo minua - kantoi kakkuja

      Lyhyt johdanto: Elätti emo minua, kantoi kakkuja kylästä (piirakkoja Pietarista). Molemmissa lisäksi >Älä emo minua itke -aihelma.

    • Emo ja iso kielsivät torumasta

      Emo ja isä kielsi kyliä käymästä ei laulamasta; Isän neuvot tyttärelle; Siitä kielsi miun isoin, torumastaKs. myös Ei minua emo, iso toruisi; Ei minua tuojani torunutJohdantona yleensä >Isoni iloita käski -aihetta (Ei iso ilosta kiellä, emo ei virttä laulamasta tms.). Ydinaihe se, mistä iso ja emo todella kielsivät, vaihtelevin muunnelmin: 1) torumasta veljen/siskon kanssa, 2) käymästä kylässä, tuomasta kotiin kylän sanoja, 3) nauramasta toisen naista/lasta (vrt. >Älä naura toisen naista; >Toisen lapsen toruminen). Joskus itsen puolustus: en veikolle/siskolle toru, kun ei tämä itse toru jne.

    • Emo päästi (ei päästänyt) pääni pyörimään

      Emo ei vaalinut, päästi pääni pyörimään; Mikset vaalinut vaasta lastaKs. myös Emo antoi äänen; Kiitos emolle, kun teki mokoman; Miks on muotoni mokoma; LOITSUT: KierosilmäisyysYdinidea: jos lasta ei vahdi ja tämän pää pääsee pyörimään, tälle tulee kierot silmät. Positiivisena aihe kytkeytyy äidin kiitoksiin (Mistä isoa, emoa kiitän), negatiivisena se on syytös äidille.

    • Emo synnytti minua, mie syäntä, kassaa

      Emo kasvatti minua; Emo synnytti miustaKs. myös epiikka: Suka mereenEmo synnytti, kasvatti minut - minä kasvatin vartta, hiuksia. Esiintyy yleisimmin Suka mereen -runon johdannossa. Tähän poimittu irrallisia esiintymiä naistenlaulujen lapsuuskuvauksista ja rekryyttirunoista.

    • Emo teki kolme työtä kerrallansa

      Ks. myös Ei ne vaali kaikki vaimotSananlaskurunoa lähenevä äidin ahkeruuden ylistys, jonka mukaan emo teki yhtä aikaa kolmea työtä: kädet kutoivat kangasta, jalat liekuttivat lasta, suu lauloi suloista virttä (V, XIII). Länsi-Inkerissä (III) aihe kietoutuu äidinylistyksiin: äidin toinen jalka liekutti tytärtä, toinen teki muuta työtä...

    • Emo tuuti turvaksensa

      Ei tule emolle turva; Ei tule tytöstä emon tukijaa; Ei tullut tuutusta tukia; Elköön emo tytöistä; Emo luuli turvansa tulevan; Ei tullut emolle turva; Lauloi ennen emoni lasta liekutellessa; Luuli emo turvansa tulevan; Pojasta emolle turva - Tuonelle; Älköön toinen emonen tuuvitelkoKs. myös Emo tuuti tuskiansa; KEHTOLAULUT: Tuuti lasta turvakseniYdinaihe: äiti tuuti lasta (minua) turvakseen, mutta tästä (minusta) ei tullut turva hänelle vaan vieraalle, toiselle, rikkaalle, rahakkaalle, sotaan jne. Kehtolauluversio on samansisältöinen, mutta tuudituspreesensissä äidin näkökulmasta. Risteytymistä kuitenkin tapahtuu, kehtolaulu voi jatkua ei-tullut-aiheella, sitä ei ole poimittu tähän. Inkerissä ja Kannaksella aihe yhdistyy >Poikako vai tyttö- (III) ja >Ei ne vaali kaikki vaimot (IV-V, XIII) -runojen äiti-kuvauksiin ja voi laajeta itsenäiseksi jaksoksi, jota paisutetaan jatkosäkein: Turhaan emo tulen puheli - nyt hän tutjuu kuin tueton tutja - keppi on hänen turvanaan jne. Huom. IV3 3858: jatkoksi sepitetty kertomus lasten onnettomista kohtaloista. Pohjoisempana (VI, VII) runo saa varoituksen sävyjä: Elköön emo tytöistä tuvekseen tuuvitelko.

    • Emo tuuti tuskiansa

      Ei tullut emolle turva (turhaan - tuskikseen); Emo ei tiennyt itkuksiko vai iloksi; Emo vaali, tuuti; Kun emo tuuti, tuuti tuskiansa; Tuuvinko lasta tuskikseniKs. myös Ei tiedä tekijä vaimo (epävarmuus: mihin tuutii); Emo tuuti turvaksensaYdinaihe: Kun emo tuuti minua, hän tuuti tuskiaan, vaivojaan. Samoja tuska-säkeitä esiintyy myös >Emo tuuti turvaksensa-runoon upotettuina; tähän on poimittu aihelma vain itsenäisempänä kokonaisuutena, useimmiten nelisäkeenä. Runon minä ja painotus voi vaihdella (esim.: äiti lapsesta VII1 950; äiti tuuti omat vaivansa minulle V2 510). Johdantona joskus epävarmuus-aihe: ei emo tiedä/tiennyt, imettääkö/imettikö itkuksi vai iloksi (esim. III, X; ks. >Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee ym.). Samassa ketjussa usein: >Emo tuuti turvaksensa, >Ei ne vaali kaikki vaimot, >Syntymistään sureva.

    • Emoa odottava neito

      Luullaan linnun laulavan - emo itki; Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaVrt. Emon etsintä; Lintu vie viestin emolleKuvauksia äidin odotuksesta t. etsinnästä. III: >Allit lauloivat lahella - se olikin äiti, joka itki kohtaloani. Jatkona sepitteen tuntuinen kuvaus äidin etsinnässä ja yksinäisyydestä metsässä. IV: pelloll kasvoi pitkä liina, liinassa neljä lehtä, lehden päällä lintu, joka tuo viestin että emo on tulossa. Tähän neito: Sukkain miun kulluit - emoain uotelles.

    • Emon elättäjä, maahan saattaja

      Emon elättäjää, maahan saattajaa tuleeko pojasta; Kuoletin isoni, maamon maahan saatoin; Tuleeko pojista emon elättäjääKs. myös Potkelan pojat eivät elätä äitiäänYdinaihe, lapsi äidin elättäjänä ja/tai hautaajana, esiintyy erilaisin muodoin ja pituuksin >Äidin vaivojen palkinto-, >Ei tullut emolle turva- ja >Ei tiedä tekijä vaimo- aiheissa sekä myös yksin.

    • Emon elättäjä, maahan saattaja*

      Emon elättäjää, maahan saattajaa tuleeko pojasta; Kuoletin isoni, maamon maahan saatoin; Tuleeko pojista emon elättäjää*Ks. myös Potkelan pojat eivät elätä äitiään*Ydinaihe, lapsi äidin elättäjänä ja/tai hautaajana, esiintyy erilaisin muodoin ja pituuksin >Äidin vaivojen palkinto-, >Ei tullut emolle turva- ja >Ei tiedä tekijä vaimo- aiheissa sekä myös yksin.

    • Emon etsintä

      Ei oo emon jytyttäKs. myös Emon haudalla; Haudasta nostaisin emoni; Vrt. Emon odottajaErilaisia äidin turhaan etsimisen aihelmia: etsin joka emosen - 10 kylää - tulella, valkialla - vaikka löytyy emon näköisiä, ei löydy emoa (vrt. >Äijä on tuttuja tuvassa). >Haudasta nostaisin emoni ja >Emon haudalla -runoijen johdantona on usein erilaisia etsimissäkeitä, joita ei ole systemaattisesti poimittu tähän.

    • Emon etsintä*

      Ei oo emon jytyttä*Ks. myös Emon haudalla; Haudasta nostaisin emoni; Vrt. Emon odottaja*Erilaisia äidin turhaan etsimisen aihelmia: etsin joka emosen - 10 kylää - tulella, valkialla - vaikka löytyy emon näköisiä, ei löydy emoa (vrt. >Äijä on tuttuja tuvassa). >Haudasta nostaisin emoni ja >Emon haudalla -runoijen johdantona on usein erilaisia etsimissäkeitä, joita ei ole systemaattisesti poimittu tähän.

    • Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset

      Anopille tuomiset; Emon huolet tyttärestä eivät lopu; Emon huolet tyttäristä ei lopu; Vävyn tuomisetKs. myös EPIIKKA: Iivana KojosenpoikaKertova, mutta teemaltaan ja säeainekseltaankin kiinteästi miniä-runostoon kytkeytyvä aihe: tyttären syntyessä äidille syntyy huoli tämän vaatteista - tytön naitettuaan äiti luulee pääsevänsä huolestaan, mutta huoli elääkin äidin seurana - lintu tulee kertomaan äidille tyttären kärsimyksistä (>Lintu vie viestin emolle) - vävy tuo tuliaisiksi tyttären ruumiinosista tehdyn piirakan (sama aihelma ks. >Iivana Kojosenpoika).

    • Emon huolet tyttärestä - vävyn tuomiset*

      Anopille tuomiset; Emon huolet tyttärestä eivät lopu; Emon huolet tyttäristä ei lopu; Vävyn tuomiset*Ks. myös EPIIKKA: Iivana Kojosenpoika*Kertova, mutta teemaltaan ja säeainekseltaankin kiinteästi miniä-runostoon kytkeytyvä aihe: tyttären syntyessä äidille syntyy huoli tämän vaatteista - tytön naitettuaan äiti luulee pääsevänsä huolestaan, mutta huoli elääkin äidin seurana - lintu tulee kertomaan äidille tyttären kärsimyksistä (>Lintu vie viestin emolle) - vävy tuo tuliaisiksi tyttären ruumiinosista tehdyn piirakan (sama aihelma ks. >Iivana Kojosenpoika).

    • Emon unohtaminen

      Emoa ei unohtaminen; Ken emon unohtaneviKs. myös Kolmea en unohda; Tuonen tyttöset toruupi; Äidin kirous; HÄÄRUNOT:/Morsiamen neuvokki: Emoa älä unohdaYdinaihe: Emoa ei saa unohtaa. Useimmiten unohtajalle esitetään myös uhkaus: ken unohtaa, älköön mahtuko manalle, jääköön maan päälle matojen syötäväksi (III-IV); älköön menkö Tuonelaan, Tuonen tyttäret toruvat (V). Joskus jatkona ohjeita: emo on suusta syötettävä, kädestä käytettävä jne. Yhdistyy >Emo vaivat- ja >Kolmea en unohda -aiheisiin; jälkimmäisssä samoja johdantosäkeitä. Kirous Tuonelaan mahtumattomuudesta: ks. myös >Oli meitä ennen paljon III; >Äidin kirous.

    • Emon unohtaminen*

      Emoa ei unohtaminen; Ken emon unohtanevi*Ks. myös Kolmea en unohda; Tuonen tyttöset toruupi; Äidin kirous; HÄÄRUNOT:/Morsiamen neuvokki: Emoa älä unohda*Ydinaihe: Emoa ei saa unohtaa. Useimmiten unohtajalle esitetään myös uhkaus: ken unohtaa, älköön mahtuko manalle, jääköön maan päälle matojen syötäväksi (III-IV); älköön menkö Tuonelaan, Tuonen tyttäret toruvat (V). Joskus jatkona ohjeita: emo on suusta syötettävä, kädestä käytettävä jne. Yhdistyy >Emo vaivat- ja >Kolmea en unohda -aiheisiin; jälkimmäisssä samoja johdantosäkeitä. Kirous Tuonelaan mahtumattomuudesta: ks. myös >Oli meitä ennen paljon III; >Äidin kirous.

    • Emon vaivat

      Emo on nähnyt suuren vaivan; Äidin vaivat tytärtä synnyttäessäKs. myös Ei ne vaali kaikki vaimotYdinaihe: Emo on nähnyt suuren vaivan, kärsinyt kivun kipeän -säesarja ja erilaiset synnytyksen kuvaukset (saunan maassa maatessaan... puri puuta, söi kiveä... oli kynsin kynnyksessä... oli hengittä olilla, maassa kuolijana jne). Sekoittuu usein >Ei ne vaali kaikki vaimot -aiheen lapsenhoitokuvauksiin; yhteistäkin säeainesta, esim. alkusäkeet. Esiintyy paikoin kiinteästi kolmen äidinylistysrunon (>Emon unohtaminen, >Äidin vaivojen palkinto ja >Poikako vai tyttö) yhteydessä ja lyhyenä säejaksona >Syntymistään surevassa. Paikoin häärunoissa morsiamen neuvokkivirren >Emoa älä unohda yhteydessä.

    • Emon vaivat*

      Emo on nähnyt suuren vaivan; Äidin vaivat tytärtä synnyttäessä*Ks. myös Ei ne vaali kaikki vaimot*Ydinaihe: Emo on nähnyt suuren vaivan, kärsinyt kivun kipeän -säesarja ja erilaiset synnytyksen kuvaukset (saunan maassa maatessaan... puri puuta, söi kiveä... oli kynsin kynnyksessä... oli hengittä olilla, maassa kuolijana jne). Sekoittuu usein >Ei ne vaali kaikki vaimot -aiheen lapsenhoitokuvauksiin; yhteistäkin säeainesta, esim. alkusäkeet. Esiintyy paikoin kiinteästi kolmen äidinylistysrunon (>Emon unohtaminen, >Äidin vaivojen palkinto ja >Poikako vai tyttö) yhteydessä ja lyhyenä säejaksona >Syntymistään surevassa. Paikoin häärunoissa morsiamen neuvokkivirren >Emoa älä unohda yhteydessä.

    • En itke itseäni, itken lapsiani

      Emo itkee lapsiansaKs. myös Kulkijan valitus; vrt. Lesken virsiÄiti ilmaisee huolensa lastensa elämän epävarmuudesta. Keskeinen pelko on se, että nämä joutuvat kulkemaan kodittomina pitkin rantoja. Samoja säkeitä kuin >Kulkijan valituksessa.

    • En itke itseäni, itken lapsiani*

      Emo itkee lapsiansa*Ks. myös Kulkijan valitus; vrt. Lesken virsi*Äiti ilmaisee huolensa lastensa elämän epävarmuudesta. Keskeinen pelko on se, että nämä joutuvat kulkemaan kodittomina pitkin rantoja. Samoja säkeitä kuin >Kulkijan valituksessa.

    • Ison mie tukasta tunnen

      Vrt. Rakkaus: Tulost on hyväni tunnenJatkuu: emon tunnen esliinasta, sison silkkiriepuloista, veikon verkavaattehista. Kaipuuaihelma >Vieraille maille joutunut -runon yhteydessä.

    • Jos olis isäni into

      Jos olis isäni indo eli luondo vanhempani - Ei vainen minula liene. Liittyy ehkä tietäjän sanoihin, tässä irrallinen katkelnma.

    • Kasvatin kanasiain muien tammien tasalle

      Kun kasvavat kanani; Nousevat nokinenäni; Äiti ajatteli pyhinä, kuin kasvatan kanain, nokinenäin muien tammien tasalleÄiti luonnehtii lastensa kasvamista/kasvattamista, menneisyydessä, tulevaisuudessa tai nyt. Ytimenä pari säesarjaa: Kasvatin/Kasvatan kanasiain, nossin/nostan nuorta metsästäin; La miun kasvaat kanani, nousoot nokinenäni, muijen puijen puulliseks, muien tammien tasalle. Jatkossa voidaan suunnitella tulevaisuutta lasten kasvettua: tytön kosijoita (XIII 3269, 3271; vrt. >Emon toiveita), omaa huoletonta elämää (esim. III 502, 956, XIII 983, 3270), tai, retrospektiivisesti, pettymystä tässä. Joskus oman äidin näkökulmasta (V 360, 983 & XIII 2015). Kerran kyseessä täti (XIII 3270). Usein osa lesken laulua (ks. >Lesken virsi).

    • Kiitos emolle, kun teki mokoman

      Kiitos emolle, kun teki pojan (tytön) mokoman; Passipo emolle, kun teki tytön mokomanKs. myös Ei ne vaali kaikki vaimot; Emo päästi (ei päästänyt) pääni pyörimään; Mistä isoa, emoa kiitän; Miks on muotoni mokomaYdinaihe: kiitos äidille, teki mokoman (ulkomuodoltaan onnistuneen) tytön t. pojan. Onnistuneisuuden perusteluna yleensä: kehtaan mennä kylään (usein: korven kukkasitta - ks. EPIIKKA: >En tohi kotiin korven kukkasitta). Kerran ironinen: viinarallille ratoksi (XIII1 2637). Kerran kiitos kohdistetaan tädille (XIII 6368).

    • Kiitos työhön opetuksesta

      Lasna laiskaksi opetti; Millä mä isoa kiitän, kun ei virkuks vitsall' lyönyt; Mistä isoista, emoista kiitän - opetti laiskaksi; Täti laiskaksi opettiKs. myös Emo pani piennä piikuveen; Mistä isoa, emoa kiitän; Oma ja vieras emo; Häärunot/Morsiamen moitteen torjunta: Emon syy, opetti laiskaksiÄitiä (joskus tätiä) kiitetään 1) siitä, että opetti laiskaksi ja/tai"uhitti" uunin lämpimään eikä pakottanut ulkotyöhön, ei opettanut vitsalla ahkeraksi, tai 2) siitä, että hän uhitti ulkotyöhön eikä lämpimään, opetti työhön (vrt. >Emo pani piennä piikuveen, jossa äitiä ei kiitetä työhönajosta). Uunille ja ulkotyöhön uhittamisen vastakohta on yleinen myös >Oma ja vieras emo -vertailussa. Joskus laiskuuteen oppiminen tulkitaan negatiivisesti: laiskaa ei kilvoin naida (XIII2 2692) tai häntä moititaan (V2 1267).

    • Kiitos työhön opetuksesta*

      Lasna laiskaksi opetti; Millä mä isoa kiitän, kun ei virkuks vitsall' lyönyt; Mistä isoista, emoista kiitän - opetti laiskaksi; Täti laiskaksi opetti*Ks. myös Emo pani piennä piikuveen; Mistä isoa, emoa kiitän; Oma ja vieras emo; Häärunot/Morsiamen moitteen torjunta: Emon syy, opetti laiskaksi*Äitiä (joskus tätiä) kiitetään 1) siitä, että opetti laiskaksi ja/tai"uhitti" uunin lämpimään eikä pakottanut ulkotyöhön, ei opettanut vitsalla ahkeraksi, tai 2) siitä, että hän uhitti ulkotyöhön eikä lämpimään, opetti työhön (vrt. >Emo pani piennä piikuveen, jossa äitiä ei kiitetä työhönajosta). Uunille ja ulkotyöhön uhittamisen vastakohta on yleinen myös >Oma ja vieras emo -vertailussa. Joskus laiskuuteen oppiminen tulkitaan negatiivisesti: laiskaa ei kilvoin naida (XIII2 2692) tai häntä moititaan (V2 1267).

    • Kolmea en unohda

      Jo mie virret (ilot) unohin; Kaikki unin unohdinKs. myös Emon unohtaminenYdinaihe: Kaikki muut unet, ilot, laulut unohdin, kolmea en: synnyinsijaa, kasvinpaikkaa ja emoa. Joskus mainitaan vain emo. Yhdistyy yleisesti >Emon unohtaminen- (samaa säeainestakin), >Emon vaivat- ja >Sijan tiedän, missä synnyin -aiheisiin.

    • Kolmea en unohda*

      Jo mie virret (ilot) unohin; Kaikki unin unohdin*Ks. myös Emon unohtaminen*Ydinaihe: Kaikki muut unet, ilot, laulut unohdin, kolmea en: synnyinsijaa, kasvinpaikkaa ja emoa. Joskus mainitaan vain emo. Yhdistyy yleisesti >Emon unohtaminen- (samaa säeainestakin), >Emon vaivat- ja >Sijan tiedän, missä synnyin -aiheisiin.

    • Kun poika (piika) pahoin - hyvin tekee

      Emon, ison pää alennetaan, jos lapset pahoin tekevät; Isän pään jos poljen; Kun poika pahoin tekee, isolle suru tulee; Nykyiset neidot (pojat) alentavat emon päätäKun poika/tytär elää pahoin, isän/äidin pää alennetaan muiden alapuolelle; kun hyvin, muiden yläpuolelle (tai: suru/ilo tulee). Yleistävä; harvemmin minämuotoinen(esim. V 955). Tähtitekstit: Kun mikä pahoin tulloo, suvulleni soimataan; Kun piika pahoin tekköö, se sisolle soimataan - maamollein maarakkoo.

    • Kun poika (piika) pahoin - hyvin tekee*

      Emon, ison pää alennetaan, jos lapset pahoin tekevät; Isän pään jos poljen; Kun poika pahoin tekee, isolle suru tulee; Nykyiset neidot (pojat) alentavat emon päätä**Kun poika/tytär elää pahoin, isän/äidin pää alennetaan muiden alapuolelle; kun hyvin, muiden yläpuolelle (tai: suru/ilo tulee). Yleistävä; harvemmin minämuotoinen(esim. V 955). Tähtitekstit: Kun mikä pahoin tulloo, suvulleni soimataan; Kun piika pahoin tekköö, se sisolle soimataan - maamollein maarakkoo.

    • Kun poika polun näkisi - syntymäsijan

      Kun poika näkisi emon vaivatJos poika, lapsi näkisi synnyntäsijansa, hän ei toruisi vanhemmalleen. Jatkona usein >Emon vaivat. Sananlaskunomainen.

    • Kylmä on kyläinen hoito

      Vrt. Sananlaskurunot: Pimeä isoton pirttiSananlaskuntapainen: Kylmä on kyläinen hoito, vilu hoito vieras hoito, ei uo vertua isosen, emosen.

    • Läksin ison kotonta, en toista äitiä tavannut

      Ks. myös Emon etsintäLaajahko sepitteenomainen valitus. Johdanto: Älköön tehkö toinen poika kuin tein mie poloinen poika, kun läksin ison kotolta! Kun runon minä tuli takaisin, ei omaisia siellä enää ollut.

    • Makajaisin maiotta, en emotta

      Sananlaskunomainen: Makajaisin maiottakin, lepäjäisin leivättäkin - en emotta.

    • Makasin unen makian

      Vrt. Makasin unen manatunMakasin unen makian synnyttäjäni sylissä, kantajain kainalossa. - Voisi yhdistää >Oma ja vieras emo -aiheeseen, mutta kyseessä on yksinäinen kehitelmä >Makasin unen manatun -pohjalta.

    • Mistä isoa, emoa kiitän

      Emoani ensin kiitän; Mistä mie isää kiitänKs. myös Emo antoi kellon kielekseni; Emo pani piennä piikuveen; Emo päästi (ei päästänyt) pääni pyörimään; Iso teki korpeen kotinsa; Kiitos emolle, kun teki mokoman; Kiitos työhön opetuksesta; Miks on muotoni mokoma; Nuorena naitettuKiitossäkeet (mistä emoa t. isoa kiitän tai en kiitä) ovat yleisiä aloitusformuloita, erityisesti ks. myös -aiheissa. Tähän on koottu muita vaihtelevajatkoisia esiintymiä: kiitetään hyvästä hoidosta tai perinnöistä (>Iso, emo jätti kodin kuollessaan).

    • Mistä isoa, emoa kiitän*

      Emoani ensin kiitän; Mistä mie isää kiitän*Ks. myös Emo antoi kellon kielekseni; Emo pani piennä piikuveen; Emo päästi (ei päästänyt) pääni pyörimään; Iso teki korpeen kotinsa; Kiitos emolle, kun teki mokoman; Kiitos työhön opetuksesta; Miks on muotoni mokoma; Nuorena naitettu*Kiitossäkeet (mistä emoa t. isoa kiitän tai en kiitä) ovat yleisiä aloitusformuloita, erityisesti ks. myös -aiheissa. Tähän on koottu muita vaihtelevajatkoisia esiintymiä: kiitetään hyvästä hoidosta tai perinnöistä (>Iso, emo jätti kodin kuollessaan).

    • Näkisi nämäkin silmät emosen etempeäki

      Näkisi nämäkin silmät nämä luomet lonkuoisi emosen etempeäki, armon aitojen takoa.

    • Oli isoni miehen verta

      Vrt. Mies oli isäni - toivoi minusta miestä>Oljamissa käynti -runon johdantona: Oli isoni miehen verta, veti jousen juostessahan, ampu nuolen pohjolahan, perkelettä persehesen...

    • Olisi minulla ollut polvet poikoa piellä

      Ydinaihe: Olisi minulla ollut (Olipa minulla ennen) polvet poikoa piellä, käet lasta käännätellä. Liittyy lapsettomuuteen, lapsen menetykseen (jatkona >Tuolla poikani Tuonen toukoa tekevi) tai turvattomuuteen (jatkona >Ei tullut emolle turva- tai >Tuudin lasta turvakseni -aiheita).

    • Olisi minulla ollut polvet poikoa piellä*

      **Ydinaihe: Olisi minulla ollut (Olipa minulla ennen) polvet poikoa piellä, käet lasta käännätellä. Liittyy lapsettomuuteen, lapsen menetykseen (jatkona >Tuolla poikani Tuonen toukoa tekevi) tai turvattomuuteen (jatkona >Ei tullut emolle turva- tai >Tuudin lasta turvakseni -aiheita).

    • Oma ja vieras emo

      Emo ei sui, vieroo; Emo ei uottele kotona; Emo kotona uottelee; Emo syötti maidolla ja voilla; Emo tuo tyttärelleen ruokaa; Emon luona olo muistuu mieleen; Emäntä paha kotona; Kuinka emo kohtelee tytärtä; Vaimo on vieras kuin venakko; Vieras emo; Vieras eukko, viekas eukko; Vieras mamma, viekas mammaKs. myös Emo kuollut - isä tuo uuden; Ison kotona ja toiselassa; Luulin tuotavan emoa; Oman ja/tai vieraan emon emon aamuherätys; ORVONLAULUT: Kellä ei ehtoista emoa, sillä ei salapalaista; Kun muille pyhät tulevat; TYÖLAULUT: Kuka kotona odottaa; ORJANLAULUT: Jauhaja neito, miniä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ison kotona ja miehelässä; EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeälläOman ja vieraan emon kuvaukset esiintyvät etelässä (III-V, XIII, XV) useimmiten samassa tekstissä, toistensa vastakohtina. Pohjoisessa (VII) hallitsee vieraan äidin kuvaus. Tähän on koottu seuraavat aihelmat, esiintyvät ne yhdessä tai erikseen: 1. Vitsat/armot. Vieras antaa viikossa viidet vitsat, emo viidet armot jne. (Ks. myös >Emo kuollut, isä tuo uuden) 2. Päänsilitys. Vieras vie hiukset päästä, emo silittää (ks. myös >Jauhaja neito, miniä ; >Emo kuollut, isä tuo uuden). 3. Aamuherätys. Vieras herättää haukkumasanoin, ajaa työhön, antaa tahallaan nukkua saadakseen moittia; emo herättää hellittelysanoin ja aamupaloin. Erotettu omaksi aiheekseen >Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys. 4. Työstätulo. Vieras odottaa vitsa tai kanki kädessä, lukitsee ovet, ajaa uuteen työhön, ei anna ruokaa (munille murto-aihelma, ks. myös >Oljamissa käynti) tai syöttää huonoa ruokaa (usein lisänä >Käärmeruoka -aihelma); emo odottaa ruoan kanssa, avaa lukot, ajaa uunin päälle lämpimään (ks. myös >Kuka kotona odottaa - äiti, vieras?; >Mistä isoa, emoa kiitän). 5. Muita aihelmia: Ei vieras emon väärti - vihallaan neuvoo, yli olkapään opettaa (IV, V); oman emon luona vuoteeni olivat voissa ja maidossa, söin voita ja sianlihaa (ks. myös >Ison kotona ja miehelässä, samoja kuvia); vieraan emon vertaus kyykäärmeeseen (IV 2142, 2209); emollinen kulkee kukkuen käkenä, emoton kuivana kuusena (144, 1232, 1234, 1500, 3706, 4254 - vrt. >Käeltä ja sisavalta laulut). Yhteydet: >Jauhaja neito; >Ison kotona ja toiselassa; >Pienenä piikuuteen; työlaulut (>Kuka odottaa kotona, III-IV), erilaiset orporunot. Väliin aiheet, esim. >Jauhaja neito, miniä, ovat niin limittyneet, että erottelu hankalaa. Karjalassa (VII) vieraan lyövän ja tukistavan emon kuvaus kiinnittynyt >Allit nuo merellä uivat -ketjurunoon, Kannaksella (V, XIII) >Luulin tuotavan emoa -runoon ja kaikilla eteläisillä alueilla >Emo kuollut, isä tuo uuden -aiheen episodiksi.

    • Oma ja vieras emo*

      Emo ei sui, vieroo; Emo ei uottele kotona; Emo kotona uottelee; Emo syötti maidolla ja voilla; Emo tuo tyttärelleen ruokaa; Emon luona olo muistuu mieleen; Emäntä paha kotona; Kuinka emo kohtelee tytärtä; Vaimo on vieras kuin venakko; Vieras emo; Vieras eukko, viekas eukko; Vieras mamma, viekas mamma*Ks. myös Emo kuollut - isä tuo uuden; Ison kotona ja toiselassa; Luulin tuotavan emoa; Oman ja/tai vieraan emon emon aamuherätys; ORVONLAULUT: Kellä ei ehtoista emoa, sillä ei salapalaista; Kun muille pyhät tulevat; TYÖLAULUT: Kuka kotona odottaa; ORJANLAULUT: Jauhaja neito, miniä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Ison kotona ja miehelässä; EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeällä*Oman ja vieraan emon kuvaukset esiintyvät etelässä (III-V, XIII, XV) useimmiten samassa tekstissä, toistensa vastakohtina. Pohjoisessa (VII) hallitsee vieraan äidin kuvaus. Tähän on koottu seuraavat aihelmat, esiintyvät ne yhdessä tai erikseen: 1. Vitsat/armot. Vieras antaa viikossa viidet vitsat, emo viidet armot jne. (Ks. myös >Emo kuollut, isä tuo uuden) 2. Päänsilitys. Vieras vie hiukset päästä, emo silittää (ks. myös >Jauhaja neito, miniä ; >Emo kuollut, isä tuo uuden). 3. Aamuherätys. Vieras herättää haukkumasanoin, ajaa työhön, antaa tahallaan nukkua saadakseen moittia; emo herättää hellittelysanoin ja aamupaloin. Erotettu omaksi aiheekseen >Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys. 4. Työstätulo. Vieras odottaa vitsa tai kanki kädessä, lukitsee ovet, ajaa uuteen työhön, ei anna ruokaa (munille murto-aihelma, ks. myös >Oljamissa käynti) tai syöttää huonoa ruokaa (usein lisänä >Käärmeruoka -aihelma); emo odottaa ruoan kanssa, avaa lukot, ajaa uunin päälle lämpimään (ks. myös >Kuka kotona odottaa - äiti, vieras?; >Mistä isoa, emoa kiitän). 5. Muita aihelmia: Ei vieras emon väärti - vihallaan neuvoo, yli olkapään opettaa (IV, V); oman emon luona vuoteeni olivat voissa ja maidossa, söin voita ja sianlihaa (ks. myös >Ison kotona ja miehelässä, samoja kuvia); vieraan emon vertaus kyykäärmeeseen (IV 2142, 2209); emollinen kulkee kukkuen käkenä, emoton kuivana kuusena (144, 1232, 1234, 1500, 3706, 4254 - vrt. >Käeltä ja sisavalta laulut). Yhteydet: >Jauhaja neito; >Ison kotona ja toiselassa; >Pienenä piikuuteen; työlaulut (>Kuka odottaa kotona, III-IV), erilaiset orporunot. Väliin aiheet, esim. >Jauhaja neito, miniä, ovat niin limittyneet, että erottelu hankalaa. Karjalassa (VII) vieraan lyövän ja tukistavan emon kuvaus kiinnittynyt >Allit nuo merellä uivat -ketjurunoon, Kannaksella (V, XIII) >Luulin tuotavan emoa -runoon ja kaikilla eteläisillä alueilla >Emo kuollut, isä tuo uuden -aiheen episodiksi.

    • Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys

      Ks. myös HÄÄRUNOT: Nuorikon aamuherätys>Oma ja vieras emo -vertailun keskeinen teema, esiintyy usein myös itsenäisenä, siksi erotettu omaksi otsikokseen. Ydinaihe: vieras nainen/emo herättää haukkumasanoin ja ajaa työhön; antaa viekkaasti tahallaan nukkua saadakseen moittia (V, XIII); oma emo herättää hellittelysanoin ja aamupaloin (voissa vuoteheni-kuva useintässä. Ks. >Lempo leskelle menevi, jossa myös herätysaihelmia; miehen ja vieraan emon kuvauksissa on muitakin samankaltaisuuksia (esim. lyöminen).

    • Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys*

      *Ks. myös HÄÄRUNOT: Nuorikon aamuherätys*>Oma ja vieras emo -vertailun keskeinen teema, esiintyy usein myös itsenäisenä, siksi erotettu omaksi otsikokseen. Ydinaihe: vieras nainen/emo herättää haukkumasanoin ja ajaa työhön; antaa viekkaasti tahallaan nukkua saadakseen moittia (V, XIII); oma emo herättää hellittelysanoin ja aamupaloin (voissa vuoteheni-kuva useintässä. Ks. >Lempo leskelle menevi, jossa myös herätysaihelmia; miehen ja vieraan emon kuvauksissa on muitakin samankaltaisuuksia (esim. lyöminen).

    • Osaisin jouten olla, kun ei olisi lasta

      Lapsia, jos olisi, olisi emolla hyvät olotNaisen ajatusleikki: Osajaisin jouten olla, mahtaisin makian syyvvä - ku ei ois poikaa pololla, lasta laihalla emolla. Rikkautta ja köyhyyttä vertailevan ketjun lopussa.

    • Pieni oli ennen miun emoni

      Ks. myös Ei piian pienuudesta; Olin yksi, maksoin kaksi; Pikkarainen on PiriniPaikallinen äidinylistys: pieni oli emmoin, mutta piti hyvästi, maksoi kaksi. IV-teksteissä erilainen muoto: Miks on hoikka miun emoni - teki polkan poikasia. Jatkona usein >Sotamiehenotto. Muissa lauluissa samoin säkein pienuuden ja vähpätöisyyden puolustusta.

    • Sain minä salasen lapsen

      Aviottoman lapsen äiti: Voi minä pilonen piika: sain minä salasen lapsen, isottoman ilmautin - näin surut, nä'in häpeät - kyl'in katso kylkimäinen, ei oikein oma sukunen, katso pään päten menevän, tukan turhiin tulevan.

    • Sorea meressä sorsa, soreampi soutajani

      Kaunis on meren kajava, kaunihimpi kantajani; Soria meressä sorsa, soriampi emoni; Valkea meressä vaahto, valkeampi vaalijaniKs. myös Rakkaus: Kirkas on tähti taivahalla; HÄÄRUNOT/Morsiamen ylistys: Puhdas on pulmunen lumella; KOTISEUTU: Valkea meressä vaahti, valkeammat meiän neijotKannaksen piirissä yleinen aihe: Äitini (VII: kehtolauluissa, lapseni) on kauniimpi kuin meren sorsa, kajava, vaahto, pulpukka.

    • Suvun surja, heimon herja

      Ei tule suru suvulle; Sakkoon ja kunniattomaksi; Vanhempien häpäiseminenKs. myös Jo nyt on suku surullaYdinaihe häpeän tuottaminen perheelle. Kaksi formulaa, joskus yhdessä. 1) Suvun surja, heimon herja, pään polku hyvän emmoin, vatsanhauve (jalan isku ym.) vanhempaan; 2) Sain/Saan sakkoon issoin, velloin rahanvettoon (erit. III-IV, epiikassa yleisempi, ks. esim. >Miehentappajaneito, >Sisarenturmelus; ei poimittu). Kontekstista riippuen kyse itsestä tai lapsesta - toteamuksena tai tulevaisuuskuvana. Yleisimmin kytkeytyy aiheisiin >Ei tiedä tekijä vaimo, mitä lapsesta tulee ja >Mies oli ennen miun isoni.

    • Äidin kirous

      Ks. myös Emon unohtaminenRunon minä kiroaa, koska tämä synnytti hänet: Älköön mahtuko Manalle! Sama kirous langetetaan yleisemmin äidin unohtajalle.

    • Äidin vaivojen palkinto

      Elä ennen poikaasi kiitä; Emon vaivojen palkinto; Isälle pojan tehtävä tupa; Millä maksan maammon maion (vaivat); Millä maksan maamon maion; Millä maksan maamon vaivat; Millä maksan mamman vaivat; Milläs maksan äidin maidon; Sitten poika poika oisit; Äidin vaivain palkinto; Äsen poika poik' olisi, kuin leivän lehosta toisi; Äsken mulle poika oisit; Äsken poika poika olisi; Äsken poika poik' olis, tekisi uuden tuvanKs. myös HÄÄRUNOT/Vävyn ominaisuuksien tiedustelu: Saako vävy leipää lehdosta?; Morsiamen kotona/Morsiamen itketys: Millä maksat mammas' vaivat?; Sulhasen ylistys: Tuo lehdosta leivän; KEHTOLAULUT: Poika miulle miniän tuopiRunon minä (tai Lauri Lappalainen) kysyy: Millä maksan maammon maidon (kostan vaivat kuorijain jne.)? Äiti voi itsekin esittää vaatimuksia: Äsken poika poika oisit, kun leivän lehosta toisit jne., tai sanoa, että vielä ei ole maito maksettu, ennen kuin teet sitä ja sitä. Formulat yhdistetty tässä, koska ne teksteissäkin paljolti kietoutuvat vyyhdeksi, esimerkiksi äidin ja pojan dialogiksi tai erilaisten maksutapojen ketjuiksi. Ydinsisältö - maksutapa tai sen mahdottomuus - ilmaistaan vaihtelevin kuvin, jotka säeainekseltaan usein liittyvät muuhun runostoon: 1) poimin marjoja (vrt. >Äidin kuolon johdanto), 2) hankin leipää, lihaa, kalaa, 3) ammun joutsenen t. teeren (vrt. >Ammuin joutsenet joelta, >Lemminkäisen virsi), 4) ammun oravan, teen turkin (Lauri Lappalainen), 5) teen uuden tuvan (Lauri Lappalainen), 6) haen miniän (>Poika miulle miniän tuopi; vrt. >Lauri Lappalaisen runo), 7) Hautaan äidin (vrt. >Emon elättäjä, maahan saattaja). Aihe kytkeytyy etelässä >Lauri Lappalaisen runoon ja muihin äiti-runoihin (>Äidin kuolo, >Poikako vai tyttö, >Ei ne vaali kaikki vaimot, >Emon vaivat), pohjoisessa satunnaisemmin kertoviin runoihin (>Lemminkäisen virsi). Joskus kehtolaulussa (XIII1 195).

    • Äidin vaivojen palkinto*

      Elä ennen poikaasi kiitä; Emon vaivojen palkinto; Isälle pojan tehtävä tupa; Millä maksan maammon maion (vaivat); Millä maksan maamon maion; Millä maksan maamon vaivat; Millä maksan mamman vaivat; Milläs maksan äidin maidon; Sitten poika poika oisit; Äidin vaivain palkinto; Äsen poika poik' olisi, kuin leivän lehosta toisi; Äsken mulle poika oisit; Äsken poika poika olisi; Äsken poika poik' olis, tekisi uuden tuvan*Ks. myös HÄÄRUNOT/Vävyn ominaisuuksien tiedustelu: Saako vävy leipää lehdosta?; Morsiamen kotona/Morsiamen itketys: Millä maksat mammas' vaivat?; Sulhasen ylistys: Tuo lehdosta leivän; KEHTOLAULUT: Poika miulle miniän tuopi*Runon minä (tai Lauri Lappalainen) kysyy: Millä maksan maammon maidon (kostan vaivat kuorijain jne.)? Äiti voi itsekin esittää vaatimuksia: Äsken poika poika oisit, kun leivän lehosta toisit jne., tai sanoa, että vielä ei ole maito maksettu, ennen kuin teet sitä ja sitä. Formulat yhdistetty tässä, koska ne teksteissäkin paljolti kietoutuvat vyyhdeksi, esimerkiksi äidin ja pojan dialogiksi tai erilaisten maksutapojen ketjuiksi. Ydinsisältö - maksutapa tai sen mahdottomuus - ilmaistaan vaihtelevin kuvin, jotka säeainekseltaan usein liittyvät muuhun runostoon: 1) poimin marjoja (vrt. >Äidin kuolon johdanto), 2) hankin leipää, lihaa, kalaa, 3) ammun joutsenen t. teeren (vrt. >Ammuin joutsenet joelta, >Lemminkäisen virsi), 4) ammun oravan, teen turkin (Lauri Lappalainen), 5) teen uuden tuvan (Lauri Lappalainen), 6) haen miniän (>Poika miulle miniän tuopi; vrt. >Lauri Lappalaisen runo), 7) Hautaan äidin (vrt. >Emon elättäjä, maahan saattaja). Aihe kytkeytyy etelässä >Lauri Lappalaisen runoon ja muihin äiti-runoihin (>Äidin kuolo, >Poikako vai tyttö, >Ei ne vaali kaikki vaimot, >Emon vaivat), pohjoisessa satunnaisemmin kertoviin runoihin (>Lemminkäisen virsi). Joskus kehtolaulussa (XIII1 195).

    • Äijän silloin äiti maksoi

      Äiti maksoi silloin paljon, kun nännillä imetti (I), kun maksoissa makasin (VII). >Äidin vaivojen palkinto -runon yhteydessä tai itsenäinen kokonaisuus. Vrt. muita maksuaiheita: >Maksoin markan maatessani, >Silmät maksaa sinisen.

    • Älköön vaimo pojan saaja nousko siivin taivosehen

      Elköhön vaimo pojan saaja; Älköön vaimo pojan saajaYdinaihe: älköön pojan äiti iloitko tai tyttären äiti surko - poika/pojan äiti voi kuolla kylällä, sodassa - tytär/tyttären äiti kotirikoille; tai maata pöpön pötsöllä, venyä vehnäpieluksilla. Vienalaistekstit kehtolauluissa. Vrt. >Kun ma kuolen korven päähän, jossa kylällä ja kotona kuolemisen vertailua.

    • Älä emo minua itke

      Ellös emoni itke; Älä itke isä minuaKehotus äidille (isälle): älä itke minua! Useimmiten jatke: itke muita lapsiasi: ovat orjina ym.

    • Älä itke äiti, tuon sinulle miniän

      Kyllä miniän saanKs. myös KEHTOLAULUT: Poika miulle miniän tuopiPoika lohduttaa äitiään kehtolaulun sanoin: Älä itke äiti rukka, kyl mie siul minjan saan, minja saunan lämmittää jne.

    • Älä lasta kaltoin kasvattele

      Älä sie, emo polonen, lasta kaltoin kasvattele, poikaa tuhmasti tuutittele - Poika tuhmasti tuutiteltu, ei tuo saamaan miehen mieltä, eikä valu varreltansa, jne.

  • 6. Rakkauslaulut

    • Ajat menevät armahia aatellessa

      Ajat armahat menevät; Ajat armaat menevät naimattomanaKs. myös Sananlaskut: Ajat menevät aatellessa, päivät päätä syyhytelles; Huoli: Kului kultainen ikäni koiran kunniallaAjat armahat menevät armastani (armahia) aatellessa, päivät kultaset kuluvat kultaistani (kultasia) kuunnellessa. Formuloinnit varioivat: Kulu kultanen ikkäin, mäni armas aikuvein...

    • Ajat menevät armahia aatellessa*

      Ajat armahat menevät; Ajat armaat menevät naimattomana*Ks. myös Sananlaskut: Ajat menevät aatellessa, päivät päätä syyhytelles; Huoli: Kului kultainen ikäni koiran kunnialla*Ajat armahat menevät armastani (armahia) aatellessa, päivät kultaset kuluvat kultaistani (kultasia) kuunnellessa. Formuloinnit varioivat: Kulu kultanen ikkäin, mäni armas aikuvein...

    • Armaan kulku

      Armaan astunta; Kivi paljo kirkkahampi; Tuost on armas astunut; Täss on kulta kulkenut: Täss on mennyt märkähäntä; Tästä on laulettuKuvataan maisemaa, jossa armas on kulkenut: Täst on kulta kulkenut, täst on armas astunut, täst on istunut kivellä, jälet jättänyt; Täst on mennyt märkähäntä (märkäkyrpä 3167), kulkenut kusisaparo - Kivi on muita kirkkahampi (kirjavampi), aho muita armahampi, paasi muita parempi. Joskus kuvaus jatkuu sarjana: Lehto on viittä leppeämpi, kuusi kuutta korkeampi jne. Vrt. Kanteletar.

    • Armaan kulku*

      Armaan astunta; Kivi paljo kirkkahampi; Tuost on armas astunut; Täss on kulta kulkenut: Täss on mennyt märkähäntä; Tästä on laulettu**Kuvataan maisemaa, jossa armas on kulkenut: Täst on kulta kulkenut, täst on armas astunut, täst on istunut kivellä, jälet jättänyt; Täst on mennyt märkähäntä (märkäkyrpä 3167), kulkenut kusisaparo - Kivi on muita kirkkahampi (kirjavampi), aho muita armahampi, paasi muita parempi. Joskus kuvaus jatkuu sarjana: Lehto on viittä leppeämpi, kuusi kuutta korkeampi jne. Vrt. Kanteletar.

    • Ei kuulu kultaistani

      Muill on kultaset kotonaYdinaihe: Ei kuulu kultaistani, näy ei näätähattuani - koan eessä kolkehtivan, pihalla pilkkovan puita jne. Vertailuformuloita: Muihen turjukset tulevi (ks. >Muiden turvaset tulevat), muiden kullat kuuntelevat (ks. >Kun ois kulta kuulemassa, johon usein yhdistyy), Muill on kultaset kotona (vrt. >Minun on turva Tuonelassa, josaa samantyyppisiä säkeitä: Muill on turvaset tuvasssa).

    • Ei kuulu kultaistani*

      Muill on kultaset kotona**Ydinaihe: Ei kuulu kultaistani, näy ei näätähattuani - koan eessä kolkehtivan, pihalla pilkkovan puita jne. Vertailuformuloita: Muihen turjukset tulevi (ks. >Muiden turvaset tulevat), muiden kullat kuuntelevat (ks. >Kun ois kulta kuulemassa, johon usein yhdistyy), Muill on kultaset kotona (vrt. >Minun on turva Tuonelassa, josaa samantyyppisiä säkeitä: Muill on turvaset tuvasssa).

    • Ei ole raukalla rakasta

      Ei ole minulla ensinkänä, omahist ei ollenkana, eik ole raukalla rakasta - Oulussa jne. on omani; >Toinen otti mun omani. XV: Ei ole minulla -- pöyvän päässä pättävätä, rakasta rahin nenällä jne.

    • En kukoista kullalleni

      Jos kukkana kukoistan, en kukoista kullallein. Kunhan kuluu kolme vuotta, sit kullallein kukoistan.

    • En voi mitään tehdä, kun en saa kultaa nähdä

      Yhteinen johdanto yhdistää kahta samanaiheista runoa: En voi mie mitäkään tehdä, kun en saa kullastain nähdä - mun suuhuin puhuu ja nauraa, sydämein itkee ja huokaa, tuota punaposkista poikaa, jos mie tuon poikasen saisin... / jos mie tuon punaposkise neitose saisi... - en antais anopin lyyä, kälyn koprihin koviin.

    • Ennen heitän herkkuruoat ennenkuin herttaseni

      Ennen heitän herkkuruuatKiinteä aihelma, jossa verrataan rakasta ruokaan: Ennen heitän herkkuruuat - hylkään hyvät palaset; Paistit pappilan unohan, (kalansyönnin kaikenlaisen, kotihen kohvin juonnin) - ennenkun heitän herttaseni, hylkään hyvän onnen (kesän kesyteltyäni, syksyn syleiltyäni). Johdantona kerran vanhempien vaatimus hylätä kulta (7177, jossa tieto: "Pyöritään ringissä ja lauletaan"). Esiintyy eri runojen yhteydessä.

    • Enpä kauan kutsu, kyllä luonto luokse tuopi

      Kyllä luonto luokse tuopi; Tule tuokkonen tuutiinKs. myös Nuoret: Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopiTule turko tuutuhuni, astu armas sänkyhyni, enpä kauvan kutsukkana, kyll sen luonto luokse tuopi, veri vierehen vetääpi. Sitte tuutuun tultuasi: Liki, liki lintuiseni, kuki kuki kultaseni!

    • Enpä kauan kutsu, kyllä luonto luokse tuopi*

      Kyllä luonto luokse tuopi; Tule tuokkonen tuutiin*Ks. myös Nuoret: Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopi*Tule turko tuutuhuni, astu armas sänkyhyni, enpä kauvan kutsukkana, kyll sen luonto luokse tuopi, veri vierehen vetääpi. Sitte tuutuun tultuasi: Liki, liki lintuiseni, kuki kuki kultaseni!

    • Etähällä on omani

      Vrt. Orpo: Etähällä on emoniSäepari, joka yhdistyy muihin rakkaus-aihelmiin: Etäällä on miun omani, muulla maalla marjaseni.

    • Ikävä ihanaistani

      Ihanaistain on ikävä; Ikävä TuomastaniMelko kiinteä aihelma, jossa verrataan ruokaa ja rakasta (ks. myös >Ennen heitän herkkuruuat kuin herttaseni): Ei oo illasta ikävä, ei oo murhe murkinaista, ihalaistain on ikävä, murhe musta kulmajain. Tähdellä merkityissä johdantoformula yhdistyy poikkeavaan ideaan: ikävä isoa, emoa (V3), tai murhe murkinaksi -aihelmaan (V2)

    • Ikävä ihanaistani*

      Ihanaistain on ikävä; Ikävä Tuomastani**Melko kiinteä aihelma, jossa verrataan ruokaa ja rakasta (ks. myös >Ennen heitän herkkuruuat kuin herttaseni): Ei oo illasta ikävä, ei oo murhe murkinaista, ihalaistain on ikävä, murhe musta kulmajain. Tähdellä merkityissä johdantoformula yhdistyy poikkeavaan ideaan: ikävä isoa, emoa (V3), tai murhe murkinaksi -aihelmaan (V2)

    • Illan tullen on ikävä

      Aina aamusta eläisin; Ikävä on illat pitkätKiinteä aihelma: Aina mie aamusta eläisin, vaan on illalla ikävä, pahin maata painuessa, havatess on haikeampi. Vanhoissa teksteissä (VI, XII) jatkosäkeet: Kopra tyhjää kokoopi, käsi vaatipi valehta (ks. >Lesken päänalaiset kirppujen kisattavana). Aihelma lomittuu erilaisiin kaipuuaihelmiin, etenkin >Ikävä ihanaistani; >Ei kuulu kultaistani; lesken lauluihin ja valitusaiheisiin, etenkin >Illat itken ikkunoissa -aihelmaan.

    • Illan tullen on ikävä*

      Aina aamusta eläisin; Ikävä on illat pitkät**Kiinteä aihelma: Aina mie aamusta eläisin, vaan on illalla ikävä, pahin maata painuessa, havatess on haikeampi. Vanhoissa teksteissä (VI, XII) jatkosäkeet: Kopra tyhjää kokoopi, käsi vaatipi valehta (ks. >Lesken päänalaiset kirppujen kisattavana). Aihelma lomittuu erilaisiin kaipuuaihelmiin, etenkin >Ikävä ihanaistani; >Ei kuulu kultaistani; lesken lauluihin ja valitusaiheisiin, etenkin >Illat itken ikkunoissa -aihelmaan.

    • Isä kulta, äiti kulta

      Isä kulta, äiti kulta - (mies kulta, heponen kulta ym. / ei kulta kumpanenka) - se on vasta kullan kulta, jok on kullan kumppalina jne.

    • Jo on maattu marjueni

      Kiinteä aihelma: Jo on maattu marjueni, levätty lintuseni, kun tietäisin kuka makasi, sen pitäs matona maata, käyä käärmeen tavalla, kulkea kulon alaisna (/ älköhön sinä ikinä tulko Luojan tuomiolle VII2 2350).

    • Jo on maattu marjueni*

      **Kiinteä aihelma: Jo on maattu marjueni, levätty lintuseni, kun tietäisin kuka makasi, sen pitäs matona maata, käyä käärmeen tavalla, kulkea kulon alaisna (/ älköhön sinä ikinä tulko Luojan tuomiolle VII2 2350).

    • Jos kultani näkisin

      Tuonne mieleni tekisi, aivoni ajatteleisi, jos kultani näkisin. Vaan ole kiitetty Jumala, kohta on koti tuloovi, armas on aitta kuumotaavi.

    • Jos mun tuttuni tulisi

      Kun mun tuttuni tulisi; Kun mun tuttuni tulisi, virstan vastahan menisin; Kunpa tuttuni tulisi; Tuolta tuttuni tuleviKs. myös Jos mun emoni, isoni tulisi; Kultasilta taatolle, olkilsilta sulholle; Tulost on hyväni tunnen Vrt. Tule tuttu Turjan maalta; Tupa on täynnä tuttujaKiinteä runo, joka koostuu johdannosta, vastaantulo-aiheesta ja useimmiten kolmen kerron vaikka-sarjasta: Jos mun tuttuni tulisi, armahani astelisi, tuntisin mie tuon tulosta, arvajaisin astelosta; Kun tuttuni tulisi, ennennähtyni näkyisi; Kun miä näkisin/kuulisin/tietäisin kullan tulevan - Vaik ois vielä virstan päässä; Virstan vastaan mänisin, aitoja alentamaa, veräjiä purkamaan (rikkoisin risuiset aiat, kaikk ois verkaiset veräjät) - Nii mie suuta suikkajaisin, vaikk ois suu suen veressä; Nii mie kättä käppäjäisin, vaik ois käärme kämmenellä; Nii mie kaulasta kaappajaisin, vaikk ois karhu kaulan päällä; Vielä viereen kävisin, vaikk ois vierus verta täynnä. Pohjoisempana sarja korvautuu myös vain säkeillä: Kohta suuta suikkajaisin, levittäisin leukapieltä. VI1 611, 613: sepitteenoloisi muunnelmia, 611 >Jos mun emoni, isoni tulisi -runon aihelmin, 613 yöjalkasäkeillä jatkaen.

    • Jos mun tuttuni tulisi*

      Kun mun tuttuni tulisi; Kun mun tuttuni tulisi, virstan vastahan menisin; Kunpa tuttuni tulisi; Tuolta tuttuni tulevi*Ks. myös Jos mun emoni, isoni tulisi; Kultasilta taatolle, olkilsilta sulholle; Tulost on hyväni tunnen Vrt. Tule tuttu Turjan maalta; Tupa on täynnä tuttuja*Kiinteä runo, joka koostuu johdannosta, vastaantulo-aiheesta ja useimmiten kolmen kerron vaikka-sarjasta: Jos mun tuttuni tulisi, armahani astelisi, tuntisin mie tuon tulosta, arvajaisin astelosta; Kun tuttuni tulisi, ennennähtyni näkyisi; Kun miä näkisin/kuulisin/tietäisin kullan tulevan - Vaik ois vielä virstan päässä; Virstan vastaan mänisin, aitoja alentamaa, veräjiä purkamaan (rikkoisin risuiset aiat, kaikk ois verkaiset veräjät) - Nii mie suuta suikkajaisin, vaikk ois suu suen veressä; Nii mie kättä käppäjäisin, vaik ois käärme kämmenellä; Nii mie kaulasta kaappajaisin, vaikk ois karhu kaulan päällä; Vielä viereen kävisin, vaikk ois vierus verta täynnä. Pohjoisempana sarja korvautuu myös vain säkeillä: Kohta suuta suikkajaisin, levittäisin leukapieltä. VI1 611, 613: sepitteenoloisi muunnelmia, 611 >Jos mun emoni, isoni tulisi -runon aihelmin, 613 yöjalkasäkeillä jatkaen.

    • Jos olis sirkun siivet, lentäisin armaan luo

      Ks. myös Orpo: Haudasta nostaisin emonAihelma, josta kaksi samankaltaista versiota: Olisipa minulla sirkun/linnun siivet - lentäsin, lekottelisin, lentäsin yli lepikon, siell on miulla mielitieto / lentäisin lepäämättä, tuonne kultani kotihin.

    • Kirkas on tähti taivahalla

      Ks. myös VANHEMPIEN JA LASTEN SUHDE: Sorea meressä sorsa, soreampi soutajani HÄÄRUNOT/Morsiamen ylistys: Puhdas on pulmunen lumella KOTISEUTU: Valkea meressä vaahti, valkeammat meiän neijotHäärunoissa erityisen yleinen ylistysaihelma on tässä sovitettu rakastettuun.

    • Kirous rakastavien erottajalle

      Hylätyn manaus: Älköön sinä ikänä tulko Herran tuomiolle, Herran kasvoja katelko - ken lie luovun estänynnä, aivotun erottanuna tms..

    • Kuin lintu oksassa kiinni

      Niin sie riiput minussa kiinni kuin lintu oksassaKs. myös TANSSI: Piikanen piskuinen: Missä viivyit?Lemmenlaulu- ja piirileikki-aihelma, jossa useimmiten johdanto: Niin olet kuin lintusein, kaikkein paras mielestäin, et oo minua hylännyt, etkä yksin jättänyt, omakseis oot kutsunut, vaimokseis oot vaatinut (samoja säkeitä ks. >Piikanen piskuinen). Ydinsäkeet: Nii mie riipun sinussa kiinni (sinä minussa/hänessä), niinkuin lintu okses kiinni, värisevässä lehtipuussa, suuren tuulen tuskassa/ puuskassa (vaaruu vallan oksas). Jatkuu yleensä >Kun ois tuuli mielellinen- ja >Kuulin äänen kullaltain -aihelmilla.

    • Kuin lintu oksassa kiinni*

      Niin sie riiput minussa kiinni kuin lintu oksassa*Ks. myös TANSSI: Piikanen piskuinen: Missä viivyit?*Lemmenlaulu- ja piirileikki-aihelma, jossa useimmiten johdanto: Niin olet kuin lintusein, kaikkein paras mielestäin, et oo minua hylännyt, etkä yksin jättänyt, omakseis oot kutsunut, vaimokseis oot vaatinut (samoja säkeitä ks. >Piikanen piskuinen). Ydinsäkeet: Nii mie riipun sinussa kiinni (sinä minussa/hänessä), niinkuin lintu okses kiinni, värisevässä lehtipuussa, suuren tuulen tuskassa/ puuskassa (vaaruu vallan oksas). Jatkuu yleensä >Kun ois tuuli mielellinen- ja >Kuulin äänen kullaltain -aihelmilla.

    • Kuka minun kullalleni

      Kuka miun kullallein; Kultaansa sureva; Vieras vieressä venyy; Viron huorat ja venakot pojille poukut peseeAihelma, jossa useimmiten tytön, mutta myös äidin tai pojan itsensä näkökulma. Jakautuu kahteen osioon, joissa esitetään joko vain kysymys tai kysymys-vastaus ja jotka esiintyvät joko yhdessä tai erikseen: 1) Kuka minun kullalleni / Kuka kurjalle poikoselle (pojille/tytölle) - pyhäpaiat pyytänee, arkipaiat antanee, nästyykit nävertänöö; Kuka sotkut sotkennoopi, ken poukut porostannoo - (Viron huorat, Narvan naiset); 2) Kuka mun kullallani, kuka vieressä venyypi, viruvi - (vieras vieressä venyypi).

    • Kuka minun kullalleni*

      Kuka miun kullallein; Kultaansa sureva; Vieras vieressä venyy; Viron huorat ja venakot pojille poukut pesee**Aihelma, jossa useimmiten tytön, mutta myös äidin tai pojan itsensä näkökulma. Jakautuu kahteen osioon, joissa esitetään joko vain kysymys tai kysymys-vastaus ja jotka esiintyvät joko yhdessä tai erikseen: 1) Kuka minun kullalleni / Kuka kurjalle poikoselle (pojille/tytölle) - pyhäpaiat pyytänee, arkipaiat antanee, nästyykit nävertänöö; Kuka sotkut sotkennoopi, ken poukut porostannoo - (Viron huorat, Narvan naiset); 2) Kuka mun kullallani, kuka vieressä venyypi, viruvi - (vieras vieressä venyypi).

    • Kukku ennen mun käkeni

      Jo on kuollut käki metsästä; Kuka tappoi kukkoniKukku ennen mun käkeni, kukku illoin, kukku aamuin, kerran keskipäivälläkin - mikä kumma käelläni, kun ei kuulu kukkuvaksi; Ei kuulu kukkujaksi - illoille iloitsijaksi; Syöjätär söi käkeni, kumma kukkulintuseni (joskus VII2).

    • Kukku ennen mun käkeni*

      Jo on kuollut käki metsästä; Kuka tappoi kukkoni**Kukku ennen mun käkeni, kukku illoin, kukku aamuin, kerran keskipäivälläkin - mikä kumma käelläni, kun ei kuulu kukkuvaksi; Ei kuulu kukkujaksi - illoille iloitsijaksi; Syöjätär söi käkeni, kumma kukkulintuseni (joskus VII2).

    • Kulta tuo tuomisia

      Ostan tuopin olutta kullalleni; Tulee tuo omaniKs. myös Ruoskan mies tuomisiksi; YöjalassaErilaisia säkeitä, joissa teemana tuliaisesten tuominen (oluen osto) kullalle.

    • Kun ois kulta kuulemassa

      Ei se kuulu kullalleni; En laula, kun ei oo kulta kuulemassa; Kuin ois kulta kuulemassa; Kun ei kuule kulta milma; Kun ois kulta kuulemassa, laulaisin; Muihen kullat kuuntelevatKs. myös Laulasinpa, taitaisinpaKiinteä aihelma pienin säemuunnoksin: Laulaisimpa, taitaisimpa / Laulaisimpa hyväsen virren, sanoisimpa sanat paremmat, kun ois kulta kuulemassa, oma armas/marja oppimassa, muien kullat kuuntelee, muien oppivat omenat. Joskus lisänä V2, VI1, VII2 ja XIII1 -alueilla: Miul on kuuset kuulemassa, hongan oksat oppimassa. Yhdistyy laulu-aihelmiin ja jatkuu usein >Missä lie miun omani -aihelmalla.

    • Kun ois kulta kuulemassa*

      Ei se kuulu kullalleni; En laula, kun ei oo kulta kuulemassa; Kuin ois kulta kuulemassa; Kun ei kuule kulta milma; Kun ois kulta kuulemassa, laulaisin; Muihen kullat kuuntelevat*Ks. myös Laulasinpa, taitaisinpa*Kiinteä aihelma pienin säemuunnoksin: Laulaisimpa, taitaisimpa / Laulaisimpa hyväsen virren, sanoisimpa sanat paremmat, kun ois kulta kuulemassa, oma armas/marja oppimassa, muien kullat kuuntelee, muien oppivat omenat. Joskus lisänä V2, VI1, VII2 ja XIII1 -alueilla: Miul on kuuset kuulemassa, hongan oksat oppimassa. Yhdistyy laulu-aihelmiin ja jatkuu usein >Missä lie miun omani -aihelmalla.

    • Kun ois tuuli mielellinen

      Oisko tuuli tuojallissaKiinteä aihelma, loppusäkeet vaihtelevat: Kun ois tuuli mielellinen, ahavainen kielellinen, sanan tois, toisen veis, kolmannen lähetteleis - kahen rakkahan välillä; Tuonne toisehen kylähän; (XIII) Minun kultalinnulleni, kultakanaselleni. Liittyy muihin lemmen- ja etenkin piirilauluaihelmiin.

    • Kun ois tuuli mielellinen*

      Oisko tuuli tuojallissa**Kiinteä aihelma, loppusäkeet vaihtelevat: Kun ois tuuli mielellinen, ahavainen kielellinen, sanan tois, toisen veis, kolmannen lähetteleis - kahen rakkahan välillä; Tuonne toisehen kylähän; (XIII) Minun kultalinnulleni, kultakanaselleni. Liittyy muihin lemmen- ja etenkin piirilauluaihelmiin.

    • Kun ois yö kesän pituus

      Kun ois yö kesän pituus, päivät petkeleen pituus, saisin maata marjani kanssa.

    • Kunpa saisin soapkan nähä

      Kunpa saisin soapkan nähä, iho kaikki illastaisi, muoto kaikki murkinoisi, tulis ihosta iltanen, muuosta murkina. Ruuan ja rakkauden rinnastus, ks. myös >Ennen heitän herkkuruoat, >Ikävä ihanaistani.

    • Kuti, kuti kultaseni

      Kutti kutti, poikanen; Kutti, kutti poikanen, tääll on nuori neitonen, Tule tänne poikapaimen, Tule tänne ystäväniKs. myös Tule tänne tyttöpaimen (Paimenlaulut)Aihelma yleensä itsenäisenä runona: Kutti, kutti kultaseni, tule tänne poikaseni / tääl on nuori neitosesi - pohjan puolella mäkiä, suven puolella saloa, länttä päin on lehtomaita, tääl on puolukat punaiset, tääl on mansikat makeat - sopisi suuta antaa - kun oisi kahen valta; Vaan ei oo kahen valta, sisko silmät kaivaapi, veikko veren (veden) vuodattaapi.

    • Kuulin äänen kullaltani

      Kuulin äänen kullaltainKiinteä aihelma pienin persoona- ja säemuunnoksin: Kuulin äänen kullaltani, rallatuksen raukaltani (hertaltani hevosen kellon IV1 808, 835), luulin luona ollehein, läsnä lämmitellehein, ei (empä) luona ollutkaan - oli(n) viijen virstan päässä, kuuen kuukauen nenässä; Oli(n) tuota loitompana, kappaletta kauempana; Oli kuin (mie olin) kiven kyljessä, kallioisen kainalossa (V2, XIII2-3). Yhdistyy muihin lemmen- ja piirileikkiaihelmiin.

    • Käännän silmät, kusta kulta tulee

      Käännän silmät sinne päin, kusta kultani tuloo, herttaseni herskuttaa.

    • Lampuri laulaa kullalleen

      Lampurin lauluvrt. Paimenlaulut: Lampuri luikuriLammaspaimen lopettaa lurituksensa lemmenaiheeseen: Älä sinä kultain luule että minä toisia kuulen - tavataan huomenna, soittelen suurella aholla.

    • Lennä, lennä lintunen

      Vrt. Lintu vie viestin emolle; Lennäs, leivo, ikkunalle (huoli)Lintu rakastavaisten yhdistäjänä. Joskus johdanto: Lintunen metsäs kumppanians halajaa, ei se ihminen mittää maksa yksinäises elämäs. Ydinaihe pyyntö linnulle: Lennä, lennä, lintunen! Jatkot vaihtelevat: Lennät kullan kaulaan, olet silloin tallella kun oot käsivarrella; Kävitkös sinä kultani maalla, näitkös kullaistani; Tääll on kaunis ruokoranta, heinälehto, leikki lyyään lehossa (VI). Tanssilaulussa (V, XIII), lorussa (VI), >Lunastettava neito -runossa (VII).

    • Likistäisin lintustani

      Likistäsin linnustani, ei likistä lintuiseni, rakastaisin raukastani, ei rakasta raukkaseni, maanittaisin marjastani, eipä maani marjaseni.

    • Metsä haisee havulle, nuori mies mesille

      Ks. myös Metsälle lähtiessä (Loitsut); Kotiseutu: Meidän maat meelle haisooEi metsä mesille haise, metsä haisooki havule, katajoille kartuaa, a nuori mies mesille haiso.

    • Mie vaan yksin yötä vietän

      Ei ole poikasen elosta; Ikävä on yksin maata; Minun täytyy yksin maata; Muut kaikki kahen makaavatKs. myös Parin puut, parin petäjät; TANSSI: Maata yksin, maata kaksinYdinaihe: Mie vaan yksin öitä vietän, muut kaikki kahen makaavat. Joskus johdantona kehitelmä: Voi mun tuota, voi mun taata, kun minun täytyy yksin maata. Muissa säkeissä hajontaa mm. laulajan sukupuolen mukaan: Muut kaulaat kanasijaan, mie vaan kaulon karttuloi; Muut peittää penikkojaan, mie vaan peitän penkin päätä, katan lauvan kappaletta; Ikävä yksin olla, yöt levätä; Susi yksin yötä viettää; Yö pitkä akata maata, yksin peuhata pehuilla. Yhdistyy usein >Parin puut, parin petäjät -aihelmaan.

    • Mie vaan yksin yötä vietän*

      Ei ole poikasen elosta; Ikävä on yksin maata; Minun täytyy yksin maata; Muut kaikki kahen makaavat*Ks. myös Parin puut, parin petäjät; TANSSI: Maata yksin, maata kaksin*Ydinaihe: Mie vaan yksin öitä vietän, muut kaikki kahen makaavat. Joskus johdantona kehitelmä: Voi mun tuota, voi mun taata, kun minun täytyy yksin maata. Muissa säkeissä hajontaa mm. laulajan sukupuolen mukaan: Muut kaulaat kanasijaan, mie vaan kaulon karttuloi; Muut peittää penikkojaan, mie vaan peitän penkin päätä, katan lauvan kappaletta; Ikävä yksin olla, yöt levätä; Susi yksin yötä viettää; Yö pitkä akata maata, yksin peuhata pehuilla. Yhdistyy usein >Parin puut, parin petäjät -aihelmaan.

    • Miks et neito mulle tullut

      Neitsykkine, nuorikkine, miks et mulle tullut, muille mänyt. Jo mä oisin ammu aita tehty, sissää tehty siili sängyn, uute morsian makata...

    • Mikä lie tullut kullalleni

      Mikä lie tullut kullalleni, kun ei tullut liitollensa: liekkö viina viivytellyt, vai lie huorat houkutellut? Ei oo viina viivytellyt - vaan huorat housuista pitävät / pitkä Pielinen piellyt, selkä suure suojellunna.

    • Minun kulta kävelöö kaks kampaa päässä

      Katkelma, jatkuu: Kesk-kezoilla, heinajoilla... ja selityksessä kerrotaan laulua säestetyn: "skrjupkan kaa pillittettii".

    • Missä lie miun omani

      En tiedä, missä liikkunee lihani; Kussa mun lienee omani; Miss on mun hyväni; Missä lienee meiän neiot; Missä lie minun omani; Missä lienee minun omani; Miun on kulta kulkemassaKs. myös Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; Vello vieremässä; Viekää tuuli terveyttäYdinsäkeissä kysytään: Missä/Kussa on mun omani/kultani/hyväni, missä vieree verelliseni / Kulla maal lie marjueni, tai joskus todetaan: Miun on kulta kulkemassa - oma armas astumassa, verellinen vieremässä (Ks. >Vello vieremässä). Muu säeaineisto esittää vaihtelevasti arveluja siitä, missä kaivattu on: Onko maalla vai merellä (ks. >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; >Revon itku) (muodossa: suolla vai maalla V2, VII2, XIII); Vai polttaa Turulla tulta, vallin alla valkiaa; sarja paikannimiä (etenkin III, IV): Lieneekö Liissilässä, Inkerissä, Tuuterissa, Turun, Venäjän maalla, ym. Liittyy muihin rakkaus- ja kaipaus-aihelmiin. III-alueella alkuna yleensä >Jos ois kulta kuulemassa-aihelma ja jatkona >Viekää tuuli terveyttä; VII2-alueella jatkona usein >Tee Jumala myötätuuli. Samoja säeaineksia esiintyy myös >Vello vieremässä -aihelmassa, jossa yleensä >Ei mun laulella pitäisi -johdanto ja eri ydinsäkeet (toisinnot VI1 596 ja XIII1 1560 sekoittuvat); III 3832, ehkä muutkin yhdistää veljeen tämän teeman ydinsäkeet.

    • Missä lie miun omani*

      En tiedä, missä liikkunee lihani; Kussa mun lienee omani; Miss on mun hyväni; Missä lienee meiän neiot; Missä lie minun omani; Missä lienee minun omani; Miun on kulta kulkemassa*Ks. myös Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; Vello vieremässä; Viekää tuuli terveyttä*Ydinsäkeissä kysytään: Missä/Kussa on mun omani/kultani/hyväni, missä vieree verelliseni / Kulla maal lie marjueni, tai joskus todetaan: Miun on kulta kulkemassa - oma armas astumassa, verellinen vieremässä (Ks. >Vello vieremässä). Muu säeaineisto esittää vaihtelevasti arveluja siitä, missä kaivattu on: Onko maalla vai merellä (ks. >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; >Revon itku) (muodossa: suolla vai maalla V2, VII2, XIII); Vai polttaa Turulla tulta, vallin alla valkiaa; sarja paikannimiä (etenkin III, IV): Lieneekö Liissilässä, Inkerissä, Tuuterissa, Turun, Venäjän maalla, ym. Liittyy muihin rakkaus- ja kaipaus-aihelmiin. III-alueella alkuna yleensä >Jos ois kulta kuulemassa-aihelma ja jatkona >Viekää tuuli terveyttä; VII2-alueella jatkona usein >Tee Jumala myötätuuli. Samoja säeaineksia esiintyy myös >Vello vieremässä -aihelmassa, jossa yleensä >Ei mun laulella pitäisi -johdanto ja eri ydinsäkeet (toisinnot VI1 596 ja XIII1 1560 sekoittuvat); III 3832, ehkä muutkin yhdistää veljeen tämän teeman ydinsäkeet.

    • Mistä tien sä tiesit tänne

      Vrt. häärunoja: Mistä tiesit tultamoinenMistä tien sä tänne tunsit, polun oikean osasit? Päivyt päästi, kuu keritti, Otavainen tien osoitti.

    • Mitä minulla mielessäni? - Mikko, Antti

      Vrt. Eipä tiedä yksikänäEipä tiedä yksikään, mitä miul on mielessäin. Mikko miul on mielessään, Antti alla kulmihein.

    • Mustaksi sanovat, metoinen mielestäni

      Jos oot musta mun omani; Mesimarja mielestäni; Mie metonen mielestäni; Minun metoinen mielestäni; Muut kun mustaksi sanovat; Yksi on ystävä minullaKs. myös Muodon moittiminenYdinaiheena vertaus: Jos on musta muihen nähdä, metonen /mesimarja (siliä, siika, simana) on mielestäni. Larin Paraskella (V3) useimmiten minä-muodossa: Jos oon musta muihen nähdä, mie metonen mielestäni. VII2 ja XIII -alueilla johdantona yleensä: Yksi on ystävä minulla, sekin musta, rauankarva. Lisänä säkeenkertoja ja pikkuaihelmia: Muut vaik mustaksi sanovat, mie vaan vedän viereheni; (V3 minä-muoto:) >Hyväinen minä olisin, kun hyviteltäisiin; >Paidoilla parannan; >Läkkä mustat muille maille.

    • Neitoa ikävöivä

      Tyttö rukka lillukkine, tule tänne lillukkiine! Kui tulet, tule välemmi! Ikävä on miju sijuista, ikävä siju mijuista, ikävä tuletteleepi.

    • Nuori mies hyvästi halsi

      Hoiro loiro hongan alla, ei vilu venehen alla eikä nuoren miehen alla. Nuori mies hyvästi halsi, partasuu järin paremmin.

    • Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä

      Ei oo olven ostajaa - pari tuli pahoitta ihmisittä; Olisi meistä pari tullutKs. myös TANSSI: Noista pari tulisiAihelma useimmiten (V ja XIII) tanssilaulussa: Oispa teistä (näistä, meistä) pari tullut ilman pahoitta ihmisittä, tahtoit teitä (meitä) erottaa, rakkaudesta vieroittaa. Kannaksen piirissä (V, XIII) usein jatke: Kuin sie lienet oma kulta, tie sie liitto linnuis kans; Paremp on se rakkaus kuin se pellon niitty, viimesestä suntakista viel on viisi viikkoo, kuin sie pidit kullais kans rakkauden liittoo (vrt. >Tehkääm liitto lintuseni). VI 687 itsenäinen runo: Jumala ois meitä yhteen luonut, vaan ei pahat ihmiset suonut.

    • Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä*

      Ei oo olven ostajaa - pari tuli pahoitta ihmisittä; Olisi meistä pari tullut*Ks. myös TANSSI: Noista pari tulisi*Aihelma useimmiten (V ja XIII) tanssilaulussa: Oispa teistä (näistä, meistä) pari tullut ilman pahoitta ihmisittä, tahtoit teitä (meitä) erottaa, rakkaudesta vieroittaa. Kannaksen piirissä (V, XIII) usein jatke: Kuin sie lienet oma kulta, tie sie liitto linnuis kans; Paremp on se rakkaus kuin se pellon niitty, viimesestä suntakista viel on viisi viikkoo, kuin sie pidit kullais kans rakkauden liittoo (vrt. >Tehkääm liitto lintuseni). VI 687 itsenäinen runo: Jumala ois meitä yhteen luonut, vaan ei pahat ihmiset suonut.

    • Onpa tietty tietyssäni

      Miull sulho kuin oksalla omena; Oli tietty tietyssäni; Ompi miulla mielitietty; On minull(a) tietty tietyssäni; Tuoll ois mulla mielitietto; Vielä mull on mielitiettoAihelma, joka koostuu alkuformulasta ja kuvauksesta. III ja IV -alueilla yleensä muodossa: Siell on (tuoll on; ompi) mulla mielitietty, mielitietty, päivänvietto, mies pää kähärätukka, niinkun oksalla omena, tai puussa pähkinäinen, tai maassa mantsikkainen. V2, VII2 ja XIII -alueilla: On mulla tietty tietyssäin, matarikko mielessäin, pieni poika (tyttö) punaverinen, valkopää, kähärytukka. Joskus irrallaan vain alkuformula tai vain kuvausosa, joskus pitempiä säkeenkertoja (Mustakulma ja koria; Yön vietto, syömen syöttö; kuvaus ks. III3 2927, V2 1178!). Mielitiettynä yleensä poika, joskus tyttö (V2 1178, XIII 1033 ja 3097). Yhdistyy III ja IV -alueilla yleensä aihelmiin: >Kun ois tuuli mielellinen ja >Kun ois kulta kuulemassa, XIII-alueella johdantona >Tule kultanen kosiin -aihelmalle.

    • Onpa tietty tietyssäni*

      Miull sulho kuin oksalla omena; Oli tietty tietyssäni; Ompi miulla mielitietty; On minull(a) tietty tietyssäni; Tuoll ois mulla mielitietto; Vielä mull on mielitietto**Aihelma, joka koostuu alkuformulasta ja kuvauksesta. III ja IV -alueilla yleensä muodossa: Siell on (tuoll on; ompi) mulla mielitietty, mielitietty, päivänvietto, mies pää kähärätukka, niinkun oksalla omena, tai puussa pähkinäinen, tai maassa mantsikkainen. V2, VII2 ja XIII -alueilla: On mulla tietty tietyssäin, matarikko mielessäin, pieni poika (tyttö) punaverinen, valkopää, kähärytukka. Joskus irrallaan vain alkuformula tai vain kuvausosa, joskus pitempiä säkeenkertoja (Mustakulma ja koria; Yön vietto, syömen syöttö; kuvaus ks. III3 2927, V2 1178!). Mielitiettynä yleensä poika, joskus tyttö (V2 1178, XIII 1033 ja 3097). Yhdistyy III ja IV -alueilla yleensä aihelmiin: >Kun ois tuuli mielellinen ja >Kun ois kulta kuulemassa, XIII-alueella johdantona >Tule kultanen kosiin -aihelmalle.

    • Paidoilla parannan

      Jos on pieni piikaseniErilaisia johdontoja: >Mustaksi sanotaan, metoinen mielestäni; Jos on musta luonnonmusta; >Muut sukivat sulhojaan, mie vaan vaalin vanhaistani; Jos on pieni piikaseni. Ydinaihe: Minä vaan (kyllä tuon) paijalla parannan, kaulan paijan kauluksilla, kädet kirjokintahilla, jalat vikkelin sukilla.

    • Paidoilla parannan*

      Jos on pieni piikaseni**Erilaisia johdontoja: >Mustaksi sanotaan, metoinen mielestäni; Jos on musta luonnonmusta; >Muut sukivat sulhojaan, mie vaan vaalin vanhaistani; Jos on pieni piikaseni. Ydinaihe: Minä vaan (kyllä tuon) paijalla parannan, kaulan paijan kauluksilla, kädet kirjokintahilla, jalat vikkelin sukilla.

    • Parin puut, parin petäjät

      Kah(d)en (kaksin) on puut, k. petäjätKs. myös Mie vaan yksin yötä vietän; Kotiseutu: Katsoin omille/vieraille maille; Leikit: Omaisilla oloPitempiä tai lyhempiä parin/kahden x -sarjoja, jossa yleensä johdantona: Parin puut, parin petäjät - Parin/kahden on kalat meressä; linnut lentämässä; itikat ilmassa; vastat kammitsalla; kengät penkin alla; kintaat kädessä; aidan seipähätkin (XIII: Kahden jouluks jauhetahan, kahden pannahan olutta). Lisäksi yleensä joko aihelma >Mie vaan yksin yötä vietän, tai lyhyt toteamus: Mie polo (paha) paritta, kurja kumppalitta; Minä yksin /yökkö/katala yksinäni (V2 II86: Sitä harvemmin sisokset). Esiintyy yksinään tai eri runojen yhteydessä, XIII-alueella piirileikkilaulussa. Kotiseuturunoissa oman ja vieraan maan vertauksessa (ks. myös) sama parin -kaava.

    • Pikkarainen on Pirini

      Ks. myös NUORET: Ei piian pienuudesta; VANHEMMAT: Pien oli ennen miun emoniPikkaraine miun Pirini, matalaine miun Marini, kuin on pieni, pie hyvästi, kuin on matala, anna maata. XIII 6750 "Lasten laulu"..

    • Sinull on ihanat silmät

      Aihelma on aina tanssilaulussa >Etsi emäntäsi, isäntäsi: Sie vaan suostuisit häneen, hän vaan mieltyisi sinuun - sinulla on ihanat silmät, hänellä on sydän suloinen. Jatkona >Kuin lintu oksassa kiinni.

    • Soria on olla sorian kans

      Soria (ois) olla sorian kanssa, kaunis kaunosen keralla (1207 jatkuu: Soria hyvin suojeloopi, kaunis kattaa paremmin).

    • Surussani sukkaa neulelen

      Vrt. piirileikkilaulujen aviosukka?Surussani sukkaa neulelen, sentähden valkeita polttelen, herttanen, kultanen, valke paitanen, käy minun kanssani kappale matka, joka sinun tahdos taivutta ja sinun huoles hoivetta.

    • Tee Jumala myötätuuli

      Tee/laita Jumala myötätuuli/purjetuuli, eli ratki rasvatyyni, ettei tuon pojan poloisen sormet soutaissa kuluisi, käet vettä vellotessa (VII2 2343: Neidon sormet soudais kuluu). Aihelma harvinaisena jatkona >Missä lie miun omani -aihelmalle.

    • Tehkääm liitto lintuseni

      Tee liitto lintuseni, missä yhdymme; Tehdään liitto lintuseniVrt. Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiäYdinsäkeet: Tehdään liitto lintuseni, salakauppa kaunoseni. Jatkona erilaisia säkeitä: Missä yhtehen yhymme, näemmä toinen toisiamme; Onhan meillä lepikkolehto, tuomikko tupasen luona, tuohon liitto tehtänehen; Ettei jälki jäässä tunnu, jalanisku iljanteella: Liki on liitto, lässä lähtö. Joskus häälaulussa (esim. VII2 2846), kerran (V2 2053) tanssilaulussa. Kaikki esiintymät lueteltu tässä.

    • Tehkääm liitto lintuseni*

      Tee liitto lintuseni, missä yhdymme; Tehdään liitto lintuseni*Vrt. Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä*Ydinsäkeet: Tehdään liitto lintuseni, salakauppa kaunoseni. Jatkona erilaisia säkeitä: Missä yhtehen yhymme, näemmä toinen toisiamme; Onhan meillä lepikkolehto, tuomikko tupasen luona, tuohon liitto tehtänehen; Ettei jälki jäässä tunnu, jalanisku iljanteella: Liki on liitto, lässä lähtö. Joskus häälaulussa (esim. VII2 2846), kerran (V2 2053) tanssilaulussa. Kaikki esiintymät lueteltu tässä.

    • Toinen otti mun omani

      Jo on otettu omani; Toinen otti miun omaniAihelma joko minä tai sinä -muodossa: Toinen (muut; ken) otti miun omani; Jo on otettu sun omasi - toinen katso miun kanani, jota mie ikäni mielin, ajan kaiken kasvattelin; Jo viety verelliseni(-si), valittu valkiani(-si). XIII2 + V1 lisänä ajatus: Mun nyt täytyy tähettä naia.

    • Tule kultanen kosihin

      Tule kultainen kosihinAihelma: Tule kultanen kosiin, tiistakina, torstakina, keskiviikkona keralla, suntakina iltapuolla. XI erilainen: Tule meille Tuomas kulta, tulevana torstakina. Poikkeuksetta jatkuu Kyllä tiiän teiän portit -aihelmalla (>Talon tunnukset).

    • Tule tänne ystäväni

      Tule illall igriessäh; Tule tuttu lintuseni; Tule tuttu Turjan maalta;Erilaisia säkeitä, joissa kutsutaan kultaa (Tuomasta; vrt. Kalendaarilaulut: >Tuomaan runo; Turjan maalta, vrt. epiikka: >Lapista, Turjan maalta, lintu).

    • Tule tänne ystäväni*

      Tule illall igriessäh; Tule tuttu lintuseni; Tule tuttu Turjan maalta;**Erilaisia säkeitä, joissa kutsutaan kultaa (Tuomasta; vrt. Kalendaarilaulut: >Tuomaan runo; Turjan maalta, vrt. epiikka: >Lapista, Turjan maalta, lintu).

    • Tulepa yöllä yksinäsi

      Heikkiseni herttaiseni; Tule tänne Tonterin Tuomas; Tule tänne Tunturituomas; Tule yöllä yksinäsi kätkyen tekoon; Tule yöllä yökköselläKs. myös Nuoret: Mattiseni marjaseni; Tule yöllä yksinäsi; Yöjalassa; Kalendaarirunot: Tuomaan runoAlkuformulana puhuttelu: Heikkiseni, herttaiseni; Tule tänne tunturi-Tuomas; Tule meille Tuomas kulta; Mattiseni marjaseni. Kutsutaan tulemaan yöllä: Tulepa yöllä yksinäsi/yökkösellä/ turvakseni, pimiällä, kuutamolla, hämärällä; Aitoin alitse, peltoin peritse, muitten maata mentyä, karjan kotiin tultua - Käyppä nyt/käsin kätkyen tekoon; Jott ei jälki jäässä tunnu.

    • Tulepa yöllä yksinäsi*

      Heikkiseni herttaiseni; Tule tänne Tonterin Tuomas; Tule tänne Tunturituomas; Tule yöllä yksinäsi kätkyen tekoon; Tule yöllä yökkösellä*Ks. myös Nuoret: Mattiseni marjaseni; Tule yöllä yksinäsi; Yöjalassa; Kalendaarirunot: Tuomaan runo*Alkuformulana puhuttelu: Heikkiseni, herttaiseni; Tule tänne tunturi-Tuomas; Tule meille Tuomas kulta; Mattiseni marjaseni. Kutsutaan tulemaan yöllä: Tulepa yöllä yksinäsi/yökkösellä/ turvakseni, pimiällä, kuutamolla, hämärällä; Aitoin alitse, peltoin peritse, muitten maata mentyä, karjan kotiin tultua - Käyppä nyt/käsin kätkyen tekoon; Jott ei jälki jäässä tunnu.

    • Tulin hanheni halulla

      Ks. myös Laulu: Kutsumattomana ei laulaja olisi tullutEn tullut oluen himolla enkä taarin tarpehella, tulin hanhen halulla, helmilintuni helyllä, armon kautta ainoseni.

    • Tulost on hyväni tunnen

      Tullah kalevat kaupalta; Tunnen, tunnen ken tulloo; Tunnen tuomeksen tulennasta; Tunnen tytön sukan mustan muikannastaKs. myös Jos mun tuttuni tulisi; EPIIKKA: Elinan surma; SANANLASKURUNOT: Tuntuu tuomi muista puista; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Mistä tunnet vävyn väen; vrt. Vanhempien ja lasten suhde: Ison mie tukasta tunnenYdinaihe: Tunnen kullan/hyvän/tuomeksen tulosta, astunnasta. Erilaisia säkeitä. I3 1449a ja VII2 2392 esitetään myös vastakohta: Tunnen pahan tulosta, jne. I4 2220 jatkuu: Tulenta maksau tuhannen ruplan...

    • Tuoll on sorsat soitimessa

      Tuoll on sorsat soitimessa, kajavaiset kaulatuksin, ei oo siell ikävä olla.

    • Tupa on täynnä tuttavia - ei armasta

      Tupa on täynnä tuurapäitä; Äiä on tuttuja tuvassaKs. myös Jos mun tuttuni tulisi; Äijä on ämmiä kylällä; vrt. Laulu: Tupa on täynnä tuppisuita Tupa on täynnä tuttavia (tuurapäitä; Äiä on tuttuja tuvassa 2399), aitta täynnä armahia - vaan ei aivan armahinta, tuttua, omaista. Sananlaskunomainen kaava.

    • Tupa on täynnä tuttavia - ei armasta*

      Tupa on täynnä tuurapäitä; Äiä on tuttuja tuvassa*Ks. myös Jos mun tuttuni tulisi; Äijä on ämmiä kylällä; vrt. Laulu: Tupa on täynnä tuppisuita *Tupa on täynnä tuttavia (tuurapäitä; Äiä on tuttuja tuvassa 2399), aitta täynnä armahia - vaan ei aivan armahinta, tuttua, omaista. Sananlaskunomainen kaava.

    • Täss on yks' ystävän - Ei polta tupakkaa

      Täss on yks ystävän, ei polta tupakkaa, ei kanna kapakkaan, anto suuta ja lehoost, oven suust, orren alta jne.

    • Uni petti, vuode voitti

      Kukon laulun kyllä kuulin; Kyll mie kuulin kun kukko lauloi; Kyll mie kuulin kukko laulo; Nuori neito nukuttelloo; Nuori sulhanen nukutti; Nuorta sulhasta nukutti; UnivirsiäAihelmassa useimmiten nuoren miniän näkökulma, mutta esiintyy myös pojan yöjalkarunossa t. miehen runossa: Kyllä kuulin kukko lauloi, (iloitsi isännän lintu), vaan en jaksanut havaita, uni petti, vuode voitti, petti pehmyt pään alainen, nuori sulhanen (nuorta morsianta; Mari nuorukka; Katri kaunoinen) nukutti, käsivarsi vaivutteli (käsivarsi nuoren naisen, kainalo ujon emännän). Liittyy useimmiten erilaisiin miniä-aiheisiin runoihin, joskus, etenkin IV-alueella pojan >Yöjalassa-runoon. Larin Paraske (V3) kuullut tanssilauluna.

    • Uni petti, vuode voitti*

      Kukon laulun kyllä kuulin; Kyll mie kuulin kun kukko lauloi; Kyll mie kuulin kukko laulo; Nuori neito nukuttelloo; Nuori sulhanen nukutti; Nuorta sulhasta nukutti; Univirsiä**Aihelmassa useimmiten nuoren miniän näkökulma, mutta esiintyy myös pojan yöjalkarunossa t. miehen runossa: Kyllä kuulin kukko lauloi, (iloitsi isännän lintu), vaan en jaksanut havaita, uni petti, vuode voitti, petti pehmyt pään alainen, nuori sulhanen (nuorta morsianta; Mari nuorukka; Katri kaunoinen) nukutti, käsivarsi vaivutteli (käsivarsi nuoren naisen, kainalo ujon emännän). Liittyy useimmiten erilaisiin miniä-aiheisiin runoihin, joskus, etenkin IV-alueella pojan >Yöjalassa-runoon. Larin Paraske (V3) kuullut tanssilauluna.

    • Viekää tuuli terveyttä

      III-alueella yhtenäinen toivotus: Viekää tuuli terveyttä (terveisiä), ahavainen armautta, savu suojia sanoja, lepän lehti lempeyttä (miunkin kurjan kullalleni). IV1 ja VII2 toisinnoissa verrataan: Kun lienee hyvä tapainen / kun lienet hyvä minusta, vieköön tuuli terveyttä, ym., kun lienee paha tapainen / kun lienet paha minusta, vieköön savu sairautta; tuuli suuren tuskan, ym. Lukuunottamatta IV1 1007 ja XIII 3201 aihelma esiintyy >Missä lienee miun omani tai >Vello vierimässä -aihelmien jälkeen. XIII2 3201: terveiset äidille.

    • Yö tulevi, ilta saapi

      IltalauluIdealtaan kiinteä aihelma, säkeissä vaihtoehtoja: Yö tulevi, ilta saapi, jo on päivä päätettynä - jo ois aika kottii mennä / lähtään myö makkailemaan / lähtään pois pojat kottiin - kukin kultansa keralla, kaunokaise kainaloon - kell ei kultaa keralla - yksin yötä viettäköön, penkin päätä peittäköön; Se kylältä etsimään - miul ei kultaa keralla, mie kylältä etsimään; Kun ei ken kylältä saane, sille sirkkunen sivuun, kasin poika kainaloon.

    • Älä kultain minnuu jätä

      Lauluaiheen >Mie teen virren viitastani lopussa, yksi säe.

  • 7. Nuortenlaulut

    • Aika naida

      Akat sanoit, aik' ois naia; Jo ois aika naiaAihelma IV-alueella: Akat sanoit, aik ois naida - Tytöt kurvat kieltelööt: kun viel voisit vuoden olla huoletonna, käisit piikojen pidoissa, jne; (poika:) Ei oo aika miun poloisen, koiran kosissa käyä. V ja XIII -alueet: Jo ois aika ammun naija, tuuva kultain (tulla kaunonen) kottii, jne.

    • Ainoalle pojalle tai veljeksistä vanhimmalle toivova

      Ainoan pojan akaksi toivoin; Ainoan pojan akaksi toivova; Tuota toivoin tuon iän, ainoalle pojalle; Viidestä veljeksestä vanhimmalle toivovaYdinaiheena tytön esittämä toive päästä ainoan pojan tai veljeksistä vanhimman vaimoksi, ettei olisi kälyjä, tai että vanhimpana miniänä voisi käskeä kälyjä, koska: Anoppi vaik ajoin toruu, ajoin taas armahtaapi, käly aina kärmyttääpi. Johdantosäkeinä: Niin se neito ennen lauloi; Tuota toivoin tuon ikäni; Kun Jumala juohattais. Larin Paraskella häärunossa morsiamelle: ainoaa poikaa toivoit, sen sait (V3 935-935a). Samoista säeaineksista ilman käly-aihetta koostuu myös päinvastainen toivomus: ettei joutuisi ainoan pojan akaksi, toki menisi toisena, kolmantena (V2 784, V3 598, 1150), jotka tässä mukana.

    • Ainoalle pojalle tai veljeksistä vanhimmalle toivova*

      Ainoan pojan akaksi toivoin; Ainoan pojan akaksi toivova; Tuota toivoin tuon iän, ainoalle pojalle; Viidestä veljeksestä vanhimmalle toivova**Ydinaiheena tytön esittämä toive päästä ainoan pojan tai veljeksistä vanhimman vaimoksi, ettei olisi kälyjä, tai että vanhimpana miniänä voisi käskeä kälyjä, koska: Anoppi vaik ajoin toruu, ajoin taas armahtaapi, käly aina kärmyttääpi. Johdantosäkeinä: Niin se neito ennen lauloi; Tuota toivoin tuon ikäni; Kun Jumala juohattais. Larin Paraskella häärunossa morsiamelle: ainoaa poikaa toivoit, sen sait (V3 935-935a). Samoista säeaineksista ilman käly-aihetta koostuu myös päinvastainen toivomus: ettei joutuisi ainoan pojan akaksi, toki menisi toisena, kolmantena (V2 784, V3 598, 1150), jotka tässä mukana.

    • Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naista

      Ajaisin sitä hevosta - naista naurattaisin; Joisin sitä olutta - naisin sitä tytärtä; Joisinpa sitä olutta; Soutaisin sitä venettäKs. myös Nai punaposkinen tyttöMies rinnastaa hevosen, naisen ja usein oluen: Ajaisin juoksevaa hevosta (jolla on lampi lautasilla), naisin (naurattaisin) sitä tytärtä, jonka nauravan näkisin; jolla on punaset posket, käsivarret valkiaiset, joisin sitä olutta, miss ois hieno helmi päällä. Samoja säkeitä vanhempien neuvon muodossa >Nai punaposkinen tyttö -aihelmassa.

    • Anna suuta Suomen tyttö

      Anna suuta susikalleEri säkein XIII- versioissa pyydetään tyttöä suutelemaan. IV-teksti erilainen: Tyttö - anto pojall suuta, poika - anto tytöll suuta.

    • Anto synti, Luoja oman osani

      Toivomus: Anto synti, anto luoja, anto oma ossain miun mielitietullee - Saksan salmille syville - tuoll ei kastu kaita kenkä (ks. >Meill ei kastu kaita kenkä).

    • Ei meitä pahoille panna

      Rikasta kosia toivovaKs. myös Ei täyvy tätä tytärtäJohdantona usein >Täss on tykky tyttölöitä. Ydinsäkeet: Ei meitä (näitä) pahoille (paikkakukkaroille, rajakengille) panna, vaan papinpojille (talonpojille), joilla on kutsareita, viitankaltajia; tai sille, jolla on kirstu kintaita, rahaa, hevosia; tai sille, jolla on kuusi kultavyötä, seitsemän hopiavyötä (Ks. >Menisin miehelle, jolla kuusi kultavyötä).

    • Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi

      Ei ole kenen sormukset sopisi; Ei ole kenen sormukset sopivat; Ei tällä rannalla rakasta; Pitää olla potra poikaKs. myös Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopii; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalleYdinsäkeet: Ei ole sulhasta, jonka sormukset sopisi, kihlat kelpajaisi. Ajatuksena useimmiten, ettei omassa kylässä, omalla puolella ole kyllin hyvää sulhasta, mutta toisella kylällä, puolella on. V2 1138 + V3 sormusaiheen lisänä tai tilalla: Jolle vuoteen tekisin, höyhentyynyt höpsyttäisin, jonka viereen kävisin. Joskus samankaltainen toteamus, ettei tällä puolen ole rakasta, ilman sormusaihetta (V2 1201, XIII1 1565a).

    • Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi*

      Ei ole kenen sormukset sopisi; Ei ole kenen sormukset sopivat; Ei tällä rannalla rakasta; Pitää olla potra poika*Ks. myös Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopii; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle*Ydinsäkeet: Ei ole sulhasta, jonka sormukset sopisi, kihlat kelpajaisi. Ajatuksena useimmiten, ettei omassa kylässä, omalla puolella ole kyllin hyvää sulhasta, mutta toisella kylällä, puolella on. V2 1138 + V3 sormusaiheen lisänä tai tilalla: Jolle vuoteen tekisin, höyhentyynyt höpsyttäisin, jonka viereen kävisin. Joskus samankaltainen toteamus, ettei tällä puolen ole rakasta, ilman sormusaihetta (V2 1201, XIII1 1565a).

    • Ei piian pienuudesta

      Vrt. Nain naisen pikkaraisen; Pikkarainen on Pirini; MIESTENLAULUT: Mitä me pojat suremme; VANHEMMAT: Pien oli ennen miun emoniEdellä usein >Mitä me pojat suremme, joskus >Muut surevat suuruuttaan, tai muu tytön pienuuden kuvaus, johon vastataan: Ei o piian/Pirin pienuuesta, mataluuesta, kuin on muuten muoto kaunis, nännät näyttävät hyvälle, peräpuolet mielen vievät, sääret sydämen syövät, varsi vatsan halkasoo; Jos on pieni, niin on pisty, jos matala, maksoi kaksi; Kyll ne sulhot sukivi, käet on kirjokintahissa.

    • Ei pitäisi nuoren neien uskoa uron sanoja

      Ei piä uskoo urroon puheita; Uro laatii unia, mies valehtelee; Älä usko unien ja miesten päälleKs. myös sananlaskurunot: Älä usko uron valojaYdinaihe: Ei piä uskoo urroon puheita, miehen valskin vannomista, uro pettää usein, mies valski valehtelee. Valansa syöpi kuin koira oksentonsa; lupaa viedä vihille - ei vie. Aihelma muiden kosioaihelmien seassa tai itsenäinen runo (V3 583: >Ois yöllä ystäviä, vaan ei lapsen katsojia; XIII2 2772: Revolla, sudella, pojilla yhteinen mieli, ks. >Susi yhtä, sulho yhtä). IV1 1022 ja VII2 975 säkeet eri aiheen keskellä.

    • Ei pitäisi nuoren neien uskoa uron sanoja*

      Ei piä uskoo urroon puheita; Uro laatii unia, mies valehtelee; Älä usko unien ja miesten päälle*Ks. myös sananlaskurunot: Älä usko uron valoja*Ydinaihe: Ei piä uskoo urroon puheita, miehen valskin vannomista, uro pettää usein, mies valski valehtelee. Valansa syöpi kuin koira oksentonsa; lupaa viedä vihille - ei vie. Aihelma muiden kosioaihelmien seassa tai itsenäinen runo (V3 583: >Ois yöllä ystäviä, vaan ei lapsen katsojia; XIII2 2772: Revolla, sudella, pojilla yhteinen mieli, ks. >Susi yhtä, sulho yhtä). IV1 1022 ja VII2 975 säkeet eri aiheen keskellä.

    • Ei tieä tytär kotonen

      En tieä, piloinen piikaKs. myös Huonon miehen saanutYdinaihe: tyttö ei tiedä tulevaa (häntä huonosti kohtelevaa) miestänsä: mistä löytyy syöjä, lyöjä, luun purija, tukan tuulelle jakaja. Vrt. samaa en tiedä / ei tiedä -kaavaa aiheissa >Ei tiedä emo, tekijä kelle tuutii tytärtä; >Ei tiedä kotoiset vaimot.

    • Ei tunne tytön turakat tulla potrille pojille

      Paikallisen aihelman (>Kosten Antt keräsi rötköjä) jatko rakennettu erilaisista formulosita: Minne tytöt lähette tuosta korkeast koista? Olkikatto on kotini, havokatto kartanoini. Ei tunne tytön turakat tulla potrille pojille (ks. >Köyhän neito kaunis)- pyrkiit vaivasen vaille, kerjäläisen keitoksill (ks. >Jouduin vaivasen vadille). Lopussa laulajan aloitussanoja.

    • Ei täyvy tätä tytärtä

      Annikainen kaunis piika; Ei täyvy tätä tytärtä pahoille rejen pajuille; Koini suuhun kosijoilleKs. myös Ei meitä pahoille panna; Empä huoli huitukoista; Älkööt tulkoot tuhmat miehet; HÄÄRUNOT: Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalleJohdantosäkeenä useimmiten: Ei täyvy tätä tytärtä. Ydinaihe: Ei täydy rengin rekeen, likaisille liistehille; sulhasen halventavia määreitä: kuntturoille (kantturoille), runtuksille (rantuksille), nillikoille (nallikoille). Jatkona todetaan ettei mennä huonolle, vaikka parempaa ei vielä ole tiedossa: Kun ei viere verkaviitta, saksan saapas, jonka lisäksi usein: Vielä tulee tuonnempaaki, ottajat etempääki (ks. >Vielä tälle tyttärelle). Samantapaisia ks. myös -runoissa..

    • Ei täyvy tätä tytärtä*

      Annikainen kaunis piika; Ei täyvy tätä tytärtä pahoille rejen pajuille; Koini suuhun kosijoille*Ks. myös Ei meitä pahoille panna; Empä huoli huitukoista; Älkööt tulkoot tuhmat miehet; HÄÄRUNOT: Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle*Johdantosäkeenä useimmiten: Ei täyvy tätä tytärtä. Ydinaihe: Ei täydy rengin rekeen, likaisille liistehille; sulhasen halventavia määreitä: kuntturoille (kantturoille), runtuksille (rantuksille), nillikoille (nallikoille). Jatkona todetaan ettei mennä huonolle, vaikka parempaa ei vielä ole tiedossa: Kun ei viere verkaviitta, saksan saapas, jonka lisäksi usein: Vielä tulee tuonnempaaki, ottajat etempääki (ks. >Vielä tälle tyttärelle). Samantapaisia ks. myös -runoissa..

    • Ellys vainen, neiti nuori, rengin reilihin ruvetko

      Ks. myös Ei täyvy tätä tytärtä; Rengelle läksin rekeen??; Epiikka: Annikaisen virsiVaroitetaan tyttöä: Rupeamasta rengin reiliin, kasakkamiesten kauppoihin, joutolaisten juominkeihin - koska renki, kasakkapoika petti: kesän tultua kantoi rannalle kalunsa, häipyi veneellä ja jätti kultansa rannalle iäksi itkemään. Lopussa Annikaisen virren säkeitä: Kutti kutti jne. Samoja säkeitä runoissa VII2 2556 ja 2559, joissa tyttö laulaa: Empä huoli renkipoian rettelöihin, kauppoihin kasakkapoian.

    • Ellys vainen, neiti nuori, rengin reilihin ruvetko*

      *Ks. myös Ei täyvy tätä tytärtä; Rengelle läksin rekeen??; Epiikka: Annikaisen virsi*Varoitetaan tyttöä: Rupeamasta rengin reiliin, kasakkamiesten kauppoihin, joutolaisten juominkeihin - koska renki, kasakkapoika petti: kesän tultua kantoi rannalle kalunsa, häipyi veneellä ja jätti kultansa rannalle iäksi itkemään. Lopussa Annikaisen virren säkeitä: Kutti kutti jne. Samoja säkeitä runoissa VII2 2556 ja 2559, joissa tyttö laulaa: Empä huoli renkipoian rettelöihin, kauppoihin kasakkapoian.

    • Eläisi kesällä leski

      Kelpaisi lesken kesälläEläisi kesällä leski, vaan on pakko pakkasella, suru suurella lumella. VII: Kelpaisi lesken kesällä aittovieressä asua, lohallani lotkotella, vaan on pakko pakkasella, olen yötä yksinäni... (XIII; jatkuu: Tiiv on piian pitkistellä, pojan luona potristella... kun ei kupu kupaja... eikä ole poikaa povessa).

    • Emo neuvoo tyttöä siveysasioissa

      Emo neuvoi tyttöänsä; Älä unohu turhia katsomaan; VaroitusYdinaiheena emon neuvot siveydestä tyttärelle, nykyisille neidoille, erilaisin säkein: Älä tee tielle vuodetta, lakanoita mäelle laita, moni tahtovi levätä, suutansa sulata, kättänsä lemmitellä; Älä mää illanistuntaa, kurvii kuttuu, joudut joron jäljille; Älä unohu katselemaan kankahalle, moni katseli kahesti - tuli raskaaksi.

    • Empä anna Anniani

      Ks. myös Häärunot: VUoteille vietäessäÄidin repliikki: Empa Anna Anniani ruskaville ruisolille, paukkaville parmaille jne. Joskus häärunossa; kaikki tekstit tässä.

    • Empä huoli huitukoista

      En mie huoli huitukoista (äyrämöisestä); En minä huoli hutteroistaKs. myös Ei täyvy tätä tytärtä; Älkööt tulkoot tuhmat miehetYdinaihe: En mie huoli huitukoista (puitteroista, ruitukoista), nillikoista (nallikoista), koirista kotikyläni. Jatkeena perustelu: Mie tahon riskin miehen rinnalleni (talontytön), tania talon pitääpi, huitun ruitun hukkajaapi. VII2 jatkuu: Kun ei tule tuonnempaa, turpeammat, ei saksat nai; kuten ks. myös aihelmat.

    • Empä huoli huitukoista*

      En mie huoli huitukoista (äyrämöisestä); En minä huoli hutteroista*Ks. myös Ei täyvy tätä tytärtä; Älkööt tulkoot tuhmat miehet*Ydinaihe: En mie huoli huitukoista (puitteroista, ruitukoista), nillikoista (nallikoista), koirista kotikyläni. Jatkeena perustelu: Mie tahon riskin miehen rinnalleni (talontytön), tania talon pitääpi, huitun ruitun hukkajaapi. VII2 jatkuu: Kun ei tule tuonnempaa, turpeammat, ei saksat nai; kuten ks. myös aihelmat.

    • En mie huoli haljakasta - kun saisin sarassa käyä

      En mie huoli haljakastaEn mie huoli haljakasta, muihen verkavaattehista - kun saisin sarassa käyä, liinaviitassa lipata, ruohtimessa roisutella - oisin oiva linnan lippa. Yhdistyy usein sananlaskuun >Ken verassa, se velassa. Vrt. >Kun saisin salissa maata yms.

    • En mie katso Kaurin päälle

      Tyttö arvioi poikia: en katso Kaurin päälle, vahi Vasjan päälle, Pekost en piä lukkuu; Simo makso siivon ruplan jne.

    • Ennen suostun suokiveen

      Ks. myös Sokiaan en soria suostuEnnen suostun suokivoon, rakastun rapakivoon, kuiten näihin poikoloihin (sokialle, rammalle). Vrt. NAISTENLAULUT: >Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon keralla.

    • Et sie tiedä poika parka

      Pojan kiusoittelua (?) yöjalassa käynnistä: missä kuljetkin, ovat ovat suljetut, tytöt lukkojen takana; olisit hyvä poika muuten, mutta tavat ovat huonot.

    • Haukkumarunoja

      Haukkumaruno pojille: ristisilmät, rähmäsilmät; Haukkumaruno tytöille; Mikä kumma poikasilla; Pannaan tytöt tynnyriin; Poikien moittiminen; Pojat neidoista; Tyttöjen moittimisia; Tyttöjen moittimisruno - ei oo vietävää vihille; Uuen linnan urvotsikat hyvästelivätKs. myös Nykyisistä neidoista; Kotiseutu: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Naistenlaulut: Kivet kilkkii kormanossaErilaisia tyttöjen ja poikien kiusoitteluaiheita: Rähmäsilmät, räkärinnat; Rusakot poselle kuolleet, maito leualle märännyt (ks. myös Oman/vieraan kylän tytöt ja pojat); Pannaan tytöt tynnyriin - laitetaan Laatokkaan; Kyll on tyttöjä kylällä, nuo vaan haisevat happamelle, taitaa olla taudin syömät; Ei oo vietävää vihille - vie hitto mokomat neidot kuivan kuusen latvaan; Mikä tyttö taannoin lauloi, sen mie tallista tapasin, sian kera silmätysten -pässin kera päälletysten; Rinnat on rikki riivatuilla, haarat halki halvuilla.

    • Haukottavi, ei nukuta

      Nukun miehen kainaloonVrt. Makajaisin, ei nukutaHaukottaa, ei nukuta miehen kaihan kainalossa, vieressä ujon urohon, joka ei kaiva kainaloita, kutkuta kutulihoja.

    • Hoppu huorille tulevi

      Hoppu huorille tulevi, etteivät pojat lähde; Kun kuolisin kolari, viinarattiKs. myös Sulhaset jäävät suruun, kun lähdenPoikien ironiaa: Hoppu (hukka) huorille tulevi, ajatus kylän akoille - Ettei pojat pois menisi; Mistä meille mies tulevi, munavaari mutkahtavi; Mistä paikka piikasille, minun kurjan kuoltuani. Vastaava tyttöjen runo >Sulhaset jäävät suruun, kun lähden.

    • Huorat hurstia kutovat

      Huorat huhuelevi; Huora(t) hurstia kutoopi (kutovi); Nuo huorat huhuilooÄiti (joskus poika itse) laulaa: Huorat hurstia kutovat, lakanoita mieron lautat / Nuo huorat huhuilevi - miu polosen pojilleni (minun polosen poskilleni). Jatkona usein varoitus tai pyyntö: Älkää vainen huoran hurstille hypätkö; Älköön huorat hurstia kutoko minua vasten, miun polosen maatakseni. Joskus verrataan: Ennen maanen maata vasten (2817); >Parempi on pajulla maata (1892).

    • Huorat hurstia kutovat*

      Huorat huhuelevi; Huora(t) hurstia kutoopi (kutovi); Nuo huorat huhuiloo**Äiti (joskus poika itse) laulaa: Huorat hurstia kutovat, lakanoita mieron lautat / Nuo huorat huhuilevi - miu polosen pojilleni (minun polosen poskilleni). Jatkona usein varoitus tai pyyntö: Älkää vainen huoran hurstille hypätkö; Älköön huorat hurstia kutoko minua vasten, miun polosen maatakseni. Joskus verrataan: Ennen maanen maata vasten (2817); >Parempi on pajulla maata (1892).

    • Huovin naiminen

      Aihelma Ilomantsista, jossa tyttö laulaa tai tyttöä varoitetaan: Huovis on huovilla elää, jos on huovis, niin on huoli; Älä huoville huolta pidä, mieltä miekan kantajalle. Molemmissa kuvataan: Kun on syömä saatavissa, elämä kylän varassa, tuppi huovilla tupana, kengänkanta kellarina, miekan pursto porstuana.

    • Isä kulta, saata miehelle - tarvis

      Seksuaalipilaa?: Isä kulta, äiti kulta, saata miehelle minua, nyt ois mulla miehen tarvis, pitkät karvat p-sain, suret nänet rinnossain.

    • Jos ei minua naida torstaina, ei ikinä

      Vrt. Lemmenloitsut; Lemmenlaulut: Tule kultanen kossiinLoitsujen muotoa noudattava laulu: Jos ei minua naija tulevana torstaina, viikon päästä viimeistäänkin, ei sitten sinä ikinä.

    • Jos ei mulkut muuten synny

      Vrt. Näin mie piian pitkälläänKaksi säettä: Jos ei mulkut muuten synny, pannaan piiat pitkälleen.

    • Jos mie saisin sulhon valkeaverisen

      Jos mie saisin minkä soisin; Kun mie saisin minkä soisinSäekokonaisuus runoissa, joissa toivotaan sulhasta (tai vaimoa, merkitty *): Kun mie saisin minkä soisin, ruunan ruskean hevosen, sulhon (vaimon) valkea verisen. Usein jatkuu: Saisin miehen mielellisen, sulhasen simasulosen jne. Yksittäiset samankaltaiset mieleisen miehen toivomukset laitettu >Kun minä miehen saisin -otsikon alle. Alkuformula Kun mie saisin minkä soisin liittyy yleisesti erilaisiin sulhas-toivomuksiin.

    • Jos mie saisin sulhon valkeaverisen*

      Jos mie saisin minkä soisin; Kun mie saisin minkä soisin**Säekokonaisuus runoissa, joissa toivotaan sulhasta (tai vaimoa, merkitty *): Kun mie saisin minkä soisin, ruunan ruskean hevosen, sulhon (vaimon) valkea verisen. Usein jatkuu: Saisin miehen mielellisen, sulhasen simasulosen jne. Yksittäiset samankaltaiset mieleisen miehen toivomukset laitettu >Kun minä miehen saisin -otsikon alle. Alkuformula Kun mie saisin minkä soisin liittyy yleisesti erilaisiin sulhas-toivomuksiin.

    • Jos mie saisin suuren sulhon

      Jos saisin sorean sulhon; Kun miekin miehen saisin; Kun mie saisin suuren sulhon; Niin minäi, pieni piika; Niinpä ennen eukko laulo - jos miehen saisin; Sanottiinpa souettaissa sulhon saavani minunkinKs. myös Häärunot/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sen sait, mitä halajitTytön toivomus: Kun mie saisin suuren sulhon, suuren ja sorean, mustakulman ja korean. Myös: sukuhuni suuren miehen / sorjan sulhon sorjasta suvusta (V3). Edellä voi olla erilaisia toivomusformuloita ja jatkona usein: Joka päivä pään pesisin jne. (>Kuin miehen saisin joka päivä pään pesisin). Säkeet: Suuri ja sorea, mustakulma ja korea on kosio- ja lemmenaiheissa yleinen formula, jota ei muuten poimittu.

    • Jos mie saisin suuren sulhon*

      Jos saisin sorean sulhon; Kun miekin miehen saisin; Kun mie saisin suuren sulhon; Niin minäi, pieni piika; Niinpä ennen eukko laulo - jos miehen saisin; Sanottiinpa souettaissa sulhon saavani minunkin*Ks. myös Häärunot/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sen sait, mitä halajit*Tytön toivomus: Kun mie saisin suuren sulhon, suuren ja sorean, mustakulman ja korean. Myös: sukuhuni suuren miehen / sorjan sulhon sorjasta suvusta (V3). Edellä voi olla erilaisia toivomusformuloita ja jatkona usein: Joka päivä pään pesisin jne. (>Kuin miehen saisin joka päivä pään pesisin). Säkeet: Suuri ja sorea, mustakulma ja korea on kosio- ja lemmenaiheissa yleinen formula, jota ei muuten poimittu.

    • Jos sulhoja sataisi, olisi vara valita

      Vara valita sulhasiaVrt. LemmenloitsutKun Juhana tuon tekis, sutkin poikii sataisi, meiän koaalikoppolii, sit ois miull vara valita, miggällaista miull pitäisi

    • Jos tahot miehelään opi töitä tekemään

      Jos tahot taloon päästäErilaisia aihelmia, joissa neuvotaan tyttöä opettelemaan hyväksi työntekijäksi, jos tahtoo miehelään: Ei pidä kylällä juosta, vaan toherrella toimissa; Kudo kangas, keri lammas, itse niijellä tikuta, jne.

    • Jos tyttönä olisin

      Jos mie miehelle menisin; Kuin mie tyttönä olisin; Mie jos miehelle menisinPoikien runoon liittyvä tai irrallinen ketjuruno, välillä kehystetty: Näin sanoi Savakon neito; Niin ennen neito lauloi; Toinen vasten vastaeli - Kuin mie tyttönä olisin, en mie miehelle menisi, jos mie miehelle menisin, en mie vuodetta tekisi, jos vuoteen tekisin, en mie viereen kävisi, jos viereen kävisin, en antais päälle nousta/suuta suikkaella. Pitempi jatko 2611: jos antaisin päälle nousta, en antaisi sisähän panna, jos- en antaisi liikutella, jos - en antaisi ulos veteä, jos- en antaisi eteä vieä, annan vieä vitsikkohon. IV1 930 käänteinen: Jos mie poikana olisin, en mie naimahan kävisi, jos - en mie haapluisi hametta, jos - en mie koittelis konetta.

    • Juomarille joutumasta varjele Jumala

      Ellys vain on tyttäreni, juosko juomarin rekehen; Empä anna Anniani; Juomarille älkää menkö; Varjele, hyvä Jumala, hurstilta humalahurjanKs. myös Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; TANSSILAULUT: Etsin yhtä ystävääJohdantona joko vanhemmat varoittavat tyttöä juoksemasta juomarin rekeen tai tyttö pyytää Jumalaa varjelemaan, ettei hän (tai muut, kukaan tyttö) joutuisi juomarille: Viinavillin vuotehelle, viinarallin rattahille, yms. Tytön puhuessa itsestään hän toteaa usein myös: Jos tietäisin poloinen juomarille joutuvani, ennen orjana olisin. Lisänä pitkiäkin juomarin kuvauksia, ks. >Juomarin kuvaus. Jatkona voi olla myös >Juomarille joutunut.

    • Juomarille joutumasta varjele Jumala*

      Ellys vain on tyttäreni, juosko juomarin rekehen; Empä anna Anniani; Juomarille älkää menkö; Varjele, hyvä Jumala, hurstilta humalahurjan*Ks. myös Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; TANSSILAULUT: Etsin yhtä ystävää*Johdantona joko vanhemmat varoittavat tyttöä juoksemasta juomarin rekeen tai tyttö pyytää Jumalaa varjelemaan, ettei hän (tai muut, kukaan tyttö) joutuisi juomarille: Viinavillin vuotehelle, viinarallin rattahille, yms. Tytön puhuessa itsestään hän toteaa usein myös: Jos tietäisin poloinen juomarille joutuvani, ennen orjana olisin. Lisänä pitkiäkin juomarin kuvauksia, ks. >Juomarin kuvaus. Jatkona voi olla myös >Juomarille joutunut.

    • Kaunista neitoa ei naitava

      Täss on polkka poikasiaKs. myös Älkää tytöt valitko kaunista; HÄÄRUNOT/Kosiminen: Älä ihastu neidon/sulhon ulkomuotoonJohdantona usein: Täss on polkka poikasia, sulhasia, kun kosimaan lähette (lähemme), minä neuvon neitosia. Kehotetaan olemaan naimatta läksiäntä (=loinen) ja erityisesti varoitetaan kauniista, koreasta, valkiasta tytästä: Ei pidä lähteä läksiäntä, eikä varsin valkiaista - Jaks ei saaha saippuaista, millä vaalis valkiaista; Kaunis ei lähe kaselle, soria suota kuokkimahan; Kaunis katsoo lasista, pitää peilin vieressään; Siihen törnys työn tekee, kaunis varttaan kanii. Vastaavassa runossa (>Älkää tytöt valitko kaunista) tyttöjä varoitetaan kauniista pojista, mutta ei laiskuuden vaan pahuuden vuoksi. Vrt. sananlaskuruno >Huoleksi hyvä hevonen.

    • Kaunista neitoa ei naitava*

      Täss on polkka poikasia*Ks. myös Älkää tytöt valitko kaunista; HÄÄRUNOT/Kosiminen: Älä ihastu neidon/sulhon ulkomuotoon*Johdantona usein: Täss on polkka poikasia, sulhasia, kun kosimaan lähette (lähemme), minä neuvon neitosia. Kehotetaan olemaan naimatta läksiäntä (=loinen) ja erityisesti varoitetaan kauniista, koreasta, valkiasta tytästä: Ei pidä lähteä läksiäntä, eikä varsin valkiaista - Jaks ei saaha saippuaista, millä vaalis valkiaista; Kaunis ei lähe kaselle, soria suota kuokkimahan; Kaunis katsoo lasista, pitää peilin vieressään; Siihen törnys työn tekee, kaunis varttaan kanii. Vastaavassa runossa (>Älkää tytöt valitko kaunista) tyttöjä varoitetaan kauniista pojista, mutta ei laiskuuden vaan pahuuden vuoksi. Vrt. sananlaskuruno >Huoleksi hyvä hevonen.

    • Kell ei liene muuta huolta, naikohon hovista huoran

      Kuin ei kell oo muuta huolta, naikohon hovista huoran, pahan piian pappilasta! Siitä huora huolta tuopi, mure toista muistuttapi.

    • Kelpaa pojan kesällä piian kanssa piehtaroija

      Kelpaa pojan kesällä, syksyllä sotamieheksiJatko: aitan vierssä assuu. Toinen teksti jatkuu >Sotamiehenotto -runolla.

    • Kenen neito, kenen morsian

      Kaikki kansa katselee neitoa; Kenen kukka, kenen neito - rannan; Kenen kukka, kenen neito; Menin kirkkohon kesällä Ks. myös Kirkkoon kukaksi; Naisten laulut: Menin kukkana kujalleJohdantosäkeenä useimmiten >Olin orjana Virossa (tai >Läksin piennä paimeneen; >Läksin linnaan likaksi), joka jatkuu: Sain riunasen rahaa, ostin ylpiät yliset, panin päälleni parasta, menin herran heinämaalle, herrat/ kaikki rahvas katselee: Kenen neito, kenen kukka, kenen morsian mokoma? Usein vastaus: Rannan, Turun tyttö, morsian; Ukon tyttö, akan tyttö, pojan morsian mokoma. Joskus säkeet: Tuolla miehet katselivat, sulhaset sopottelivat; Alkoi miehet mielistelee, tai jatkuu suoraan: >Kun minä mokoman saisin - aiheella. Tässä aihelmassa kyselyn aiheena neito, joka itse pukeutuu huomiota herättääkseen ja jota miehet pitävät haluttavana morsiamena (kerran poika, IV 1756). Sama kyselyformula ja jatko myös >Kirkkoon kukaksi -aihelmassa, jossa vanhemmat neuvovat neitoa pukeutumaan kauniiksi (VI1 alueella sekoittuu tähän). Samankaltainen kyselyformula ilman naima-aspektia myös Naisten laulujen >Menin kukkana kujalla -runossa. III 1246: Katriina kotikanasen loppu?

    • Kirkkoon kukaksi

      Kirkkoon katseltavaksi mennyt neito; Kirkkoon kihuun; Menin kirkkohon kesällä; Menin kirkkohon kesällä katseltavaksi; Menin kirkkohon kukaksiKs. myös Kenen neito, kenen morsian; NAISTENLAULUT: Menin kukkana kujalle; HÄÄRUNOT: Kävit kukkana kujallaYleensä eeppisten >Varas koristeet ja >Aittaan mäelle pukeutumaan -runojen lopuksi iso, emo tai veikko kehoittaa tyttöä panemaan päälleen parasta ja menemään kukaksi kirkkoon, kappelihin katsannoksi. Siellä kansa (miehet, pipit, papit) ihailevat ja kysyvät: Kenen neito, kenen morsian? Jatkuu yleensä suoraan >Kun minä mokoman saisin -aihelmalla. IV1 alkuna usein erilainen emon/ison/veikon neuvo käytöksestä kirkossa: Kun menet kirkkoon, niin kumarra, anna kättä alttarille, saarnatuolille sanele. Aihe on samankaltainen ja osin samoista kyselysäkeistä koostuva kuin >Kenen kukka, kenen morsian, mutta erilaisen johdannon vuoksi runona erottuu ja em. korostuu tytän oma aktiivisuus tulla ihailtavaksi, kun tässä se tapahtuu vanhempien neuvojen ja varustelujen avulla.

    • Kirkkoon kukaksi*

      Kirkkoon katseltavaksi mennyt neito; Kirkkoon kihuun; Menin kirkkohon kesällä; Menin kirkkohon kesällä katseltavaksi; Menin kirkkohon kukaksi*Ks. myös Kenen neito, kenen morsian; NAISTENLAULUT: Menin kukkana kujalle; HÄÄRUNOT: Kävit kukkana kujalla*Yleensä eeppisten >Varas koristeet ja >Aittaan mäelle pukeutumaan -runojen lopuksi iso, emo tai veikko kehoittaa tyttöä panemaan päälleen parasta ja menemään kukaksi kirkkoon, kappelihin katsannoksi. Siellä kansa (miehet, pipit, papit) ihailevat ja kysyvät: Kenen neito, kenen morsian? Jatkuu yleensä suoraan >Kun minä mokoman saisin -aihelmalla. IV1 alkuna usein erilainen emon/ison/veikon neuvo käytöksestä kirkossa: Kun menet kirkkoon, niin kumarra, anna kättä alttarille, saarnatuolille sanele. Aihe on samankaltainen ja osin samoista kyselysäkeistä koostuva kuin >Kenen kukka, kenen morsian, mutta erilaisen johdannon vuoksi runona erottuu ja em. korostuu tytän oma aktiivisuus tulla ihailtavaksi, kun tässä se tapahtuu vanhempien neuvojen ja varustelujen avulla.

    • Kirkkoonmeno - papin parta mustenee, valkenee

      Tytöt kirkkohon menevätKs. myös Kirkkoon kukaksi; KOTISEUTU: Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujallaKuvataan, miten joku kaunis yksilö (Kati IV, Kirsti VII, minä - vrt. >Kirkkoon kukaksi) tai joukko tyttöjä tai poikia astuu niin kauniina tai rumana kirkkoon että papin parta valkenee tai mustenee. Joskus tyttöjen ja poikien vastakohta-asetelma (XIII 2770). V-alueella muunnelma: kun ruma vaimoni menee kirkkoon, papin parta valkenee; kun muiden vaimot menevät kirkkoon, papin parta mustenee!

    • Kirkkoonmeno - papin parta mustenee, valkenee*

      Tytöt kirkkohon menevät*Ks. myös Kirkkoon kukaksi; KOTISEUTU: Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujalla*Kuvataan, miten joku kaunis yksilö (Kati IV, Kirsti VII, minä - vrt. >Kirkkoon kukaksi) tai joukko tyttöjä tai poikia astuu niin kauniina tai rumana kirkkoon että papin parta valkenee tai mustenee. Joskus tyttöjen ja poikien vastakohta-asetelma (XIII 2770). V-alueella muunnelma: kun ruma vaimoni menee kirkkoon, papin parta valkenee; kun muiden vaimot menevät kirkkoon, papin parta mustenee!

    • Kolmet kosjomiehet meiän portin eessä

      Kosintatilannetta kuvaava johdantoaihelma >Nuorena naitettu - >Lintu vie viestin emolle -ketjuun: portin edessä oli kolmet kosjomiehet, kysyin emolta, ketä varten, emo: "Ketäs muita kuin sinuista".

    • Konsa meillä gostjat tuloo

      Konsa meille kostjat tullahKysymysten ja vastausten sarja, jossa yleensä toistuva johdantosäe: Sano sie, sano sie, kaunis neito: Konsa meillä kosijat tulee; minne vastaan mennään; mitä juotetaan; mitä syötetään; mihin maate pannaan; ketä heille reunaa pannaan - minä itse!

    • Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille

      Olisi minua naitu näön kauttaKs. myös Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottuOis naitu naapuriin, näön kautta, varren kautta, tahottu ois tapain kautta - kontinkantajat oli kotona, vihamies ol vieressäin (aina miusta laavat laski, pilkat pisti).

    • Kuin en nainut naiskulua

      Voi milma, mies poloistaVoi minua, kun en nainut naiskuluista/ nuorella iällä - ennen elon puutumista, väkeni vähenemistä; Ennen rahan puuttumista, kukkaron kulumista.

    • Kuin miehen saisin joka päivä pään pesisin

      Joka ilta pään pesisin; Jos mie vielä miehen saisin; Kun mie saisin nuoren miehenKs. myös Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisinTytön toivomus, joka alkaa erilaisilla formuloilla, joissa ilmaistaan miehen toive, usein >Jos mie saisin suuren sulhon - aihelmalla. Ydinsäkeet samat kuin miehen >Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin -aihelmassa: Sylissäin ois syyessäin, käsissäni käyessäin, joka päivä pään pesisin, joka huomen harjajaisin, joka päivä hieno/uusi paita jne. Tytön laulussa kuitenkin korostuu päänpesu + uusi paita -säkeet, jotka voivat olla ilman sylissäin jne. -säkeitä. Tähdellä merkityt poikkeavat: Sylissäni sänkyyn veisin, pitäisin kuin pientä lasta (XIII4 10808), Aina illoilla kysyisin: Missä liikuit, lintusein (XIII 4498), Kun mie saisin nuoren miehen, saisin sitte pienen pojan, sylissä pitäisin syyessä (VII2 2371). V1 toisinnot jatkoa >Saarenmaa palaa-aiheelle (Sääli saaren sulhasia). Kerran (IV1 58) vastaava johdanto kuin miehen runoissakin: Pahoin tein vihitylle miehelleni, kuin mie vasta miehen saisin jne. (>Pahoin tein vaimolleni).

    • Kuin miehen saisin joka päivä pään pesisin*

      Joka ilta pään pesisin; Jos mie vielä miehen saisin; Kun mie saisin nuoren miehen*Ks. myös Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin*Tytön toivomus, joka alkaa erilaisilla formuloilla, joissa ilmaistaan miehen toive, usein >Jos mie saisin suuren sulhon - aihelmalla. Ydinsäkeet samat kuin miehen >Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin -aihelmassa: Sylissäin ois syyessäin, käsissäni käyessäin, joka päivä pään pesisin, joka huomen harjajaisin, joka päivä hieno/uusi paita jne. Tytön laulussa kuitenkin korostuu päänpesu + uusi paita -säkeet, jotka voivat olla ilman sylissäin jne. -säkeitä. Tähdellä merkityt poikkeavat: Sylissäni sänkyyn veisin, pitäisin kuin pientä lasta (XIII4 10808), Aina illoilla kysyisin: Missä liikuit, lintusein (XIII 4498), Kun mie saisin nuoren miehen, saisin sitte pienen pojan, sylissä pitäisin syyessä (VII2 2371). V1 toisinnot jatkoa >Saarenmaa palaa-aiheelle (Sääli saaren sulhasia). Kerran (IV1 58) vastaava johdanto kuin miehen runoissakin: Pahoin tein vihitylle miehelleni, kuin mie vasta miehen saisin jne. (>Pahoin tein vaimolleni).

    • Kukka kasvamassa, joutsen joutumassa

      Tyttö puhuu kasvustaan niin kauniiksi, että "halki maien haastetaan": Tuoss on kukka kasvamassa sekä joutsen joutumassa, monen miehen mielitietto, sulhasiin syömmensyöttö. 1084 loppuu: Yks saapi, 9 jääpi, 8 jääp katsomahan.

    • Kun kerran kengät saisin

      Kun minä kestikengät saisin; Kun mie kestikengät saisinVrt. Kun minä miehen saisin; Miestenlaulut: Oisko mulla hevonen rekivetonenMiestä toivovan säkeet: Kun minä kerran kengät saisin, kerran kerrotun hamehen, kerran miehen kelvollisen (2384 miehen runo: kengät, kestävän hevosen, naisen kelvollisen). Erilaisia jatkoja. (635: Jos mä kerran kengät, kerra sit kelpo pojan, poika toisi miniän, miniä saunan lämmittäisi...).

    • Kun minä miehen saisin

      Kun miekin miehen saisin; Kunpa se joku tulisi; Tuota toivoin tuon ikäniKs. myös Jos mie saisin sulhon valkeaverisen; Jos mie saisin suuren sulhon; Häärunot/Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sen sait, mitä halajitErilaisia säkeitä, jossa tyttö toivoo (mieluista, haluttua) miestä, alkuformulana usein: Kun vaan miekin miehen saisin - Saisi sorjan suojahain, vereväise vierehein, kyll hyvin hyvän pitäisin; Luusin miehen lustikseni, kunniakseni kumarran; Toveritsan toimellisen. XV: kunpa joku naisi minut tältä suurelta surulta.

    • Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin

      Jos mie mokoman saisin; Kuin mie narri naia saisin; Kuin mokoman saisin, sylissäin syöttelisin; Kun minä mokoman saisin; Sylissäin ois syyessäinki; Sylissäni syöttelisinKs. myös Kun miehen saisin, joka päivä pään pesisin; Ruoskan mies tuomisiksi (III); Vrt. Kun saisin Savosta; Suomesta naida; ORPO: Emo kuollut kuusi vuotta (III)Kiinteä aihelma: Kun mie mokoman saisin, sylissäin ois syyessäin, käsissäin ois käyessein (suustain mie palat panisin), joka päivä pään pesisin, joka viikko uusi viitta, joka vuosi uusi turkki. Joskus säkeistä vain ensimmäiset, tai myös laajempia säkeenkertoja. Näissä runoissa miesnäkökulma, vastaavat säkeet tyttöjen runoissa aihelmassa >Kun miehen saisin, joka päivä pään pesisin. Useimmiten jatkona Kenen tyttö, kenen neito, kenen morsian mokoma kyselylle (>Kirkkoon kukaksi; >Kenen neito, kenen morsian), myös jatkona vastaaviin johdantoihin: Soriana sunnuntaina kirkkotielle, siellä paljon tyttöjä, yks oli tyttö pienenläntä; >Pahoin tein (entiselle) vaimolleni, kun mä vasta vaimon saisin, tietäisin mitä tekisin; muutaman kerran sekoittuu >Kun mun tuttuni tulisi-runoon. XIII alueilla joskus muuttuu muotoon: sylissäin mie sänkyyn veisin, pitäisin kuin pientä lasta (merkitty tähdellä).

    • Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin*

      Jos mie mokoman saisin; Kuin mie narri naia saisin; Kuin mokoman saisin, sylissäin syöttelisin; Kun minä mokoman saisin; Sylissäin ois syyessäinki; Sylissäni syöttelisin*Ks. myös Kun miehen saisin, joka päivä pään pesisin; Ruoskan mies tuomisiksi (III); Vrt. Kun saisin Savosta; Suomesta naida; ORPO: Emo kuollut kuusi vuotta (III)*Kiinteä aihelma: Kun mie mokoman saisin, sylissäin ois syyessäin, käsissäin ois käyessein (suustain mie palat panisin), joka päivä pään pesisin, joka viikko uusi viitta, joka vuosi uusi turkki. Joskus säkeistä vain ensimmäiset, tai myös laajempia säkeenkertoja. Näissä runoissa miesnäkökulma, vastaavat säkeet tyttöjen runoissa aihelmassa >Kun miehen saisin, joka päivä pään pesisin. Useimmiten jatkona Kenen tyttö, kenen neito, kenen morsian mokoma kyselylle (>Kirkkoon kukaksi; >Kenen neito, kenen morsian), myös jatkona vastaaviin johdantoihin: Soriana sunnuntaina kirkkotielle, siellä paljon tyttöjä, yks oli tyttö pienenläntä; >Pahoin tein (entiselle) vaimolleni, kun mä vasta vaimon saisin, tietäisin mitä tekisin; muutaman kerran sekoittuu >Kun mun tuttuni tulisi-runoon. XIII alueilla joskus muuttuu muotoon: sylissäin mie sänkyyn veisin, pitäisin kuin pientä lasta (merkitty tähdellä).

    • Kun ois maassa mansikkana

      Tyttö sanoo Matista (ks. >Mattiseni marjaseni) tai pojat tanssivista tytöistä (ks. >Tytöt hyppi, helmat helkki): Oisi(t) maassa mansikkana, maan povessa puolukkana (leipäkannikkana), söisin sytämeheni, vajottaisin vatsahani!

    • Kun pääsee rillukka ripille, tulee pojille polte

      Kun pääsee rillukka ripille; Kun tulee tuleva vuosiKs. myös Naistenlaulut: Tässä tytöt tänä kesänäYdinaihe tuleva vuosi hyvänä seurustelun aikana: tytöt pääsevät ripille, pojille tulee polte, esim.: Kun pääsee rillukka ripille, aikatyttö alttarille - ni alkaa pojil polte, suur kiire sulhasil / sit mijul vävy väännetää.

    • Kun saisin salissa maata

      Vrt. Kun minä miehen saisinAlkusäkeinä >Kun minä miehen saisin -aiheen aloitussäkeitä (Tuota toivoin tuon ikäni; Sen kun saisin minkä soisin). Idea tässä: Kun saisin salissa maata, kalkitussa kammarissa - saisin juuva saijuvettä, kohvia - verkaviitan vierusessa, siniviitan siiven alla. Lopuksi todetaan: Ei ole suotu, eikä luotu, ei ole eukko toivttanut (sama formula: >Meren kosijat).

    • Kun saisin Savosta, Suomesta, Saaresta naida

      Ei huoli huima poika naapurin tytöistä; En naisi, jos tietäisin pahoin käyvän; En naisi nykyisiä tyttöjä; Jos tuotais Turusta likka; Kuin saisin Savosta naia; Kun mie savakon saisin; Nain mie Saaresta savakon; Naisin saksan Saaroisista; Narvan neitoja naimaan; Niin sanovat Saaren neidot; Otan Suomesta sorean; Savosta naisin; Suomesta nain sorean; Suotta naivat Suomen pojat; Sylen Suomen tyttölöi, nain venakon; Voi jos kuolis koukkuleukaVrt. Savosta nainut; Naisten laulut: Suomesta sulhot tulevatYdinajatus: en halua naida omilta mailta, naapurin tyttöjä, tahdon naida (paremman) Savosta, Suomesta, Saaresta, Turusta, Narvasta, Saksasta, Pietarista, Venäjältä, kaupungista, Sakulasta, Kuoppalasta. Erilaisia säeaineksia, usein halutun morsiamen lyhyitä luennehdintoja (sorea, kaunis, valkia; linnasta lihava; pitkä piirakan tekijä; esivaltanen emäntä), joskus oman kylän tyttöjen moitintaa. Usein yhdistyy muihin naima-aiheisiin (vanhemmat kysyvät, mistä poika haluaa naida; kun ois emo elossa; VII >Kolmen naija, IV1 Pillat piikasille -aihelma jatkona). Tytöillä vastaavia vähemmän, joten yhdistetty yleisiin miehen toiveisiin, ks. >Kun minä miehen saisin; >Paikannimiin liittyviä sulhastoivomuksia.

    • Kun saisin Savosta, Suomesta, Saaresta naida*

      Ei huoli huima poika naapurin tytöistä; En naisi, jos tietäisin pahoin käyvän; En naisi nykyisiä tyttöjä; Jos tuotais Turusta likka; Kuin saisin Savosta naia; Kun mie savakon saisin; Nain mie Saaresta savakon; Naisin saksan Saaroisista; Narvan neitoja naimaan; Niin sanovat Saaren neidot; Otan Suomesta sorean; Savosta naisin; Suomesta nain sorean; Suotta naivat Suomen pojat; Sylen Suomen tyttölöi, nain venakon; Voi jos kuolis koukkuleuka*Vrt. Savosta nainut; Naisten laulut: Suomesta sulhot tulevat*Ydinajatus: en halua naida omilta mailta, naapurin tyttöjä, tahdon naida (paremman) Savosta, Suomesta, Saaresta, Turusta, Narvasta, Saksasta, Pietarista, Venäjältä, kaupungista, Sakulasta, Kuoppalasta. Erilaisia säeaineksia, usein halutun morsiamen lyhyitä luennehdintoja (sorea, kaunis, valkia; linnasta lihava; pitkä piirakan tekijä; esivaltanen emäntä), joskus oman kylän tyttöjen moitintaa. Usein yhdistyy muihin naima-aiheisiin (vanhemmat kysyvät, mistä poika haluaa naida; kun ois emo elossa; VII >Kolmen naija, IV1 Pillat piikasille -aihelma jatkona). Tytöillä vastaavia vähemmän, joten yhdistetty yleisiin miehen toiveisiin, ks. >Kun minä miehen saisin; >Paikannimiin liittyviä sulhastoivomuksia.

    • Kun tyttönä olisin

      Mie ko tyttönä olisin, leväpäänä leihajaisin, sulho Suomesta tulis, kihla linnan kirkkoloilt, ulvoisit ukset uuven linnan, tätä neittä naitajess, jne.

    • Kunhan en kurvana kuleksi

      >Suomalainen kasvatti orvon -aiheen jatko: >Jouduin kurja kulkemaan + Vaikka mie käyn vallan halki, vaikk käyn pihti pii pitäjän, kah en kurvan kuleksi, kuhan kuljen kunnialla.

    • Kymmenen kylää kesoisna yönä

      Ei ollut sitä tytärtä kenen en vieressä venynyt; Käin kyliä paljo - 10 kälyä, 10 tytärtä; Kävin kymmenen kylää - taloa, tytärtä; Kävin 10 kylää, 10 taloa; Olin minä nokka nuorra miessä; Yöjalassa kymmenen kylää käynytKs. myös Saaren neidot; YöjalassaKetjumainen runo: Kävin 10 kylää, yhtenä kesoissa yönä, ei ollut sitä kylää, kussa ei 10 taloa, ei sitä taloa, jossa ei 10 kälyä, ei sitä kälyä, kulla ei 10 tytärtä, ei sitä tytärtä, joll en vieressä venynyt. XIII loppu erilainen: Tytärtä, jolla ei 10 kysyjät;(jonka ei mies mahalla maannut). Joskus jatkona pojan kotiinpaluu -aihelma, ks. >Yöjalassa.

    • Kymmenen kylää kesoisna yönä*

      Ei ollut sitä tytärtä kenen en vieressä venynyt; Käin kyliä paljo - 10 kälyä, 10 tytärtä; Kävin kymmenen kylää - taloa, tytärtä; Kävin 10 kylää, 10 taloa; Olin minä nokka nuorra miessä; Yöjalassa kymmenen kylää käynyt*Ks. myös Saaren neidot; Yöjalassa*Ketjumainen runo: Kävin 10 kylää, yhtenä kesoissa yönä, ei ollut sitä kylää, kussa ei 10 taloa, ei sitä taloa, jossa ei 10 kälyä, ei sitä kälyä, kulla ei 10 tytärtä, ei sitä tytärtä, joll en vieressä venynyt. XIII loppu erilainen: Tytärtä, jolla ei 10 kysyjät;(jonka ei mies mahalla maannut). Joskus jatkona pojan kotiinpaluu -aihelma, ks. >Yöjalassa.

    • Käkesin naida - en nainutkaan

      SKVR:ssä Sulhotta jääneen suruja otsikon alla: Nani naima käkäisi, eipä nani nainutka, tuli polti tuhman turki, teki valkia vahingon.

    • Kävin ennen Väikylässä, pidin piiat

      Tyttöjen vähenemistä valittavan >Tauti tappoi, sota hävitti -aiheen lopussa: Kävin ennen Väikylässä, ostin mettä, join olutta, piin piiat, narrin neiet.

    • Kävin yöt yötsylöissä

      Pahoin tein: kävin öillä öitsilöissäTyttö (VII2): Kävin illat illatsussa, sekä päivät päivätsussa, kävin yöt yötsylöissä - palaa kukon laulettua, emo, iso tuvassa (ks. myös >Yöjalassa), tyttö käskee torua toistaki tytärtä - Jo tämä tänä menevi, renkipoikien remussa, kasakoien kainalossa. Poika 2931 samoin säkein, jatkuu >Huorat hurstia kutovat.

    • Köyhän neito kaunis

      Köyhäll on tytöt soreat; Köyhän lapsi; Näin lauloi monikin köyhän lasta köhnykseksi; Pojat naivat rikkaita; Eipä tunne tuhmat naiat; Voi narrit, kun ei köyhää naiErilaisia köyhän ja rikkaan tytön naimakelpoisuuden vertailuja, jotka korostavat köyhän suurempaa kauneutta ja parempaa työkykyä. Johdantoja: Ei tunne pojan turakat naia köyhän tyttäriä (ks. >Ei tunne tytön turakat tulla potrille pojille); Moni luulee/sanoo köyhän tyttöä köntykseksi, köhmäköksi. Kuvataan ulkonäköä: Köyhäll on tytöt soriat, rikkahalla riimusilmät, rumannäköiset (V2 851 tarkka kuvaus!), sekä työkykyjä: Käyköön rikas rinnallein, nostaako nokisen pölkyn? Yhdistyy myös säkeisiin, joita >Kaunista neitoa ei naitava-runossa: Jaksa ei saaha saippuaista, millä tuo puhas peseepi; Kaunis ei lähe kaselle, kaunis katsoo lasista, pitää peilin vieressään; Naikaa piika tyttölöi, piika tyttö työn tekee.

    • Lapin pojan laulu

      Hirven, peuran etsin, teen nahasta teltin; Mie oon poika PohjolastaVrt. Tule neitonen minulle; kotiseuturunotLaulaja-sepittäjä Mari Suutarin. Runo pojasta, joka kehuu tytöille itseään hyvänä miesehdokkaana: Kenen poika näin kepiä, kenen muoto näin muhia - >Minä olen noidan nuorin poika - kyll ei meillä konnun työtä, neitosell ei niittämistä - Etsin mie lihavan hirven/petran, teen teltin - kannan merestä kaloja mistä neito ruoan saapi - ei huol vualii hevosta, on petra - ajan sillä Pietariin kuin porho.

    • Laulajaa miehekseen toivova

      Emo toivoi soittajalle; Tahtoi taattoni minulle mieheksi talonpoikaa - laulajaa; Sulhon valintaVrt. Isä käski rikkahalleIsä ja äiti tahtovat sulhaseksi suutaria - lukkarimiestä - talonpoikaa - soltattia - laulumiestä. Viimeistä lukuunottamatta muut torjutaan ja esitetään perustelut miksi eivät ole hyviä sulhaseksi, kun taas laulumies, soittaja hyväksytään: Sorja olla soittajalla, ei suru syäntä paina, kaikuessa komean laulun, kanteloisen. Tähdellä merkitty negatiivinen: Enpä tahtonut pillimiestä, ei pilli perettä toita.

    • Laulajaa miehekseen toivova*

      Emo toivoi soittajalle; Tahtoi taattoni minulle mieheksi talonpoikaa - laulajaa; Sulhon valinta*Vrt. Isä käski rikkahalle*Isä ja äiti tahtovat sulhaseksi suutaria - lukkarimiestä - talonpoikaa - soltattia - laulumiestä. Viimeistä lukuunottamatta muut torjutaan ja esitetään perustelut miksi eivät ole hyviä sulhaseksi, kun taas laulumies, soittaja hyväksytään: Sorja olla soittajalla, ei suru syäntä paina, kaikuessa komean laulun, kanteloisen. Tähdellä merkitty negatiivinen: Enpä tahtonut pillimiestä, ei pilli perettä toita.

    • Laulan loksuttelen tytöistä

      Ks. myös Piikuutensa pitänyt tai menettänytLaulu tytöistä, jotka ovat pojille herttaisia, päästävät tupaan - pojat toisinaan pilaavat piikaraiskat - Et on vatsa vastuksina, rinnat riippuen venyvät.

    • Lemmen saa tyttö liejumalla

      Kukko on saanut kullat kukkumalla, lemmen soa tyttö liejumalla, avon soa assumalla.

    • Leskelle älkää menkö

      Lempo leskelle menevi; Lempo menköhön leselle; Leskelle vai nuorelle pojalle; Leski lyöpi leikistäki(n); Menkää nuorelle pojalle; Niin on lesken leuan alla; Varjele Jumala menemästä vanhalleKs. myös häärunot/Morsiamen itketys: Leskelle menevälleNeuvotaan tyttöä tai tyttö itse toteaa: Älkää menkö leskelle; Lempo leskelle menee / menköön (Tauti taljan maannehelle; Lesken leiville hyville, lesken päiville pahoille). Joskus alkaa johdantosäkeillä: Emyt sanoi tyttärelleen; Oi tytöt, sulat siskoni. Perusteluna yksi tai useampi aiheista: leski lyö (leikistäkin); ei leikkiä suvaitse; leski on leikkinsä pitänyt entisen emännän kanssa; kiittää toista naista; ei levätä anna (työt raskaat). Usein verrataan: >Parempi on pajulla maata; Lämpimämpi aitovieri, kun on lesken kylkipuoli; Ennen saan kiveltä kielen, paaterolta pakinan. Etenkin III mutta usein myös IV ja V -alueilla kehotetaan menemään nuorille pojille ja esitetään pitkä vertailu lesken ja nuoren miehen välillä: leski lyö ja ajaa aamulla ylös, kun taas nuori poika puhuttelee, käsivarrella vaivuttelee, aina aamulla sanoo, makaa makaa marjueni; kuvetta kutkuttaa.

    • Leskelle älkää menkö*

      Lempo leskelle menevi; Lempo menköhön leselle; Leskelle vai nuorelle pojalle; Leski lyöpi leikistäki(n); Menkää nuorelle pojalle; Niin on lesken leuan alla; Varjele Jumala menemästä vanhalle*Ks. myös häärunot/Morsiamen itketys: Leskelle menevälle*Neuvotaan tyttöä tai tyttö itse toteaa: Älkää menkö leskelle; Lempo leskelle menee / menköön (Tauti taljan maannehelle; Lesken leiville hyville, lesken päiville pahoille). Joskus alkaa johdantosäkeillä: Emyt sanoi tyttärelleen; Oi tytöt, sulat siskoni. Perusteluna yksi tai useampi aiheista: leski lyö (leikistäkin); ei leikkiä suvaitse; leski on leikkinsä pitänyt entisen emännän kanssa; kiittää toista naista; ei levätä anna (työt raskaat). Usein verrataan: >Parempi on pajulla maata; Lämpimämpi aitovieri, kun on lesken kylkipuoli; Ennen saan kiveltä kielen, paaterolta pakinan. Etenkin III mutta usein myös IV ja V -alueilla kehotetaan menemään nuorille pojille ja esitetään pitkä vertailu lesken ja nuoren miehen välillä: leski lyö ja ajaa aamulla ylös, kun taas nuori poika puhuttelee, käsivarrella vaivuttelee, aina aamulla sanoo, makaa makaa marjueni; kuvetta kutkuttaa.

    • Likka läksi lehtoon

      Jo jotakin nähtiinLäksi likka lehtoon, oli siel koko ehtoon - (kului aikaa - jo jotain nähtiin: ) - Polle kohos, nauha lyhen, lopuks loi pojan yhen.

    • Luuletkos poika luttuhattu

      Kylän paikoin neiet kylmätLuuletkos poika luttuhattu, tämän piian pettäväsi, tään omenan ottavasi?/ Niinkos luulet luppakorva, ajattelet arminuama tämän piian pettävästi, saavasi tämän savakon? - Toki se on poika Toksovasta/toisenlainen (tää se on piika toisenlainen), kuka tämän piian pettänee, viepi neion vitsikkohon, kantavi kanervikkohon.. IV1 275 sama pettämisaihe: kylän paikoin neiet kylmät -luuloot pienen pettävänsä, ei oo pienessä petosta. Aihelma esiintyy (V2) Hyvää iltaa Ievalleni -säkeiden jälkeen (ks. >Yöjalassa) tai (2431) pojan kuvauksen jälkeen, tai "Kuokkatytön häälauluss" (VII).

    • Luuletkos poika luttuhattu*

      Kylän paikoin neiet kylmät**Luuletkos poika luttuhattu, tämän piian pettäväsi, tään omenan ottavasi?/ Niinkos luulet luppakorva, ajattelet arminuama tämän piian pettävästi, saavasi tämän savakon? - Toki se on poika Toksovasta/toisenlainen (tää se on piika toisenlainen), kuka tämän piian pettänee, viepi neion vitsikkohon, kantavi kanervikkohon.. IV1 275 sama pettämisaihe: kylän paikoin neiet kylmät -luuloot pienen pettävänsä, ei oo pienessä petosta. Aihelma esiintyy (V2) Hyvää iltaa Ievalleni -säkeiden jälkeen (ks. >Yöjalassa) tai (2431) pojan kuvauksen jälkeen, tai "Kuokkatytön häälauluss" (VII).

    • Luulin nuorra naitavan

      Ei nuorra naitukahan; Luulin nuorra naitavanna; Luulin nuorra naitavaksi (pidin piennä pellavasta)Ks. myös Kylärunot: Miks ei meitä nuorra naida; Miks ei minua naida; Soisi nuorra naitavaksi Vrt. Nuorra vihille vietyUseimmiten alussa johdanto: Pidin piennä pellavaista, lassa lammasta keritsin, ja ydinsäkeet: Luulin nuorna naitavana, vihervänä vietävänä, eipä nuorna naitukana, vihervänä vietykänä. Joskus jatkuu: Jäivät pellavat piloille, hurstit hunningolle tai kerrotaan mielipahasta: Nyt mä yksin yötä vietän, tai mainitaan, että suvulle tuli suuri häpeä.

    • Matala minä Matille

      Lorumaisia sulhaskandidaattien listoja: Matala minä Matille, ylen pieni Pietarille, oisin Ollille omansa... (VII); Ottais minnuu Ollikkainen ja tahtos Tanelin Heikki, Poroskylän potra poika, Pirin poika pilkisteil - taian mie tatiksi jeähhä, varsin vanhaks tytöks (V); Jo miun Matti mairetteli joulun pitkinä pyhinä.

    • Matala minä Matille*

      **Lorumaisia sulhaskandidaattien listoja: Matala minä Matille, ylen pieni Pietarille, oisin Ollille omansa... (VII); Ottais minnuu Ollikkainen ja tahtos Tanelin Heikki, Poroskylän potra poika, Pirin poika pilkisteil - taian mie tatiksi jeähhä, varsin vanhaks tytöks (V); Jo miun Matti mairetteli joulun pitkinä pyhinä.

    • Mattiseni, marjaseni

      Mattiseni, marjaseni, sinisukka sulhaseni, vie on mua viiakkohon, suatak on saraheinikkohon (VII). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet muiden aiheiden johdantona.

    • Mattiseni, marjaseni*

      **Mattiseni, marjaseni, sinisukka sulhaseni, vie on mua viiakkohon, suatak on saraheinikkohon (VII). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet muiden aiheiden johdantona.

    • Menisin miehelle, jolla kuusi kultavyötä

      Lapin tytön lauluKs. myös epiikka: Petetty morsianNeito laulaa: menisin miehelle, jolla on kaksi kartanoa, viisi verkaista hametta, kuusi kultavyötä, kaheksan kammaria, yheksän ylätupaa. Säkeitä yksittäin myös muualla naima-aiheissa (*), tässä kiinteänä johdantona kertoviin naima-aihelmiin. >Petetty morsian -aiheessa niin olennainen, että ei poimittu tähän siitä. Aihelmaa löytynee enemmänkin - formula.

    • Menisin miehelle, jolla kuusi kultavyötä*

      Lapin tytön laulu*Ks. myös epiikka: Petetty morsian*Neito laulaa: menisin miehelle, jolla on kaksi kartanoa, viisi verkaista hametta, kuusi kultavyötä, kaheksan kammaria, yheksän ylätupaa. Säkeitä yksittäin myös muualla naima-aiheissa (*), tässä kiinteänä johdantona kertoviin naima-aihelmiin. >Petetty morsian -aiheessa niin olennainen, että ei poimittu tähän siitä. Aihelmaa löytynee enemmänkin - formula.

    • Mie en suostunt / vaa suostun sulhaseen

      Tytön / vaimon repliikki, kaksi muunnelmaa: 1) En suostunt sulhaseen, mieltynt mieheen hyvään - lepyin leipäkannikkaan, katsoin kaurapurnun päälle, 2) Suostu en suuree talloo, lepy en leipäkannikkaa - suostun sulhasee, miellyn mieheen hyvään.

    • Mie olen mies meestä tehty

      Ks. myös Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä; NAISTENLAULUT: Miull on mies mielellinenKosijan kehu: Mie olen mies (*tyttö) meestä tehty, sokerista sorvaeltu / Mies nuori medelle haisi (ks. myös metsästysloitsut, VII2 3420, 3567 ym.), usein mukana kosintasäkeitä: Tulet sie neitonen minulle, miulle miehelle hyvälle. Näissä toisinnoissa useimmiten itsenäinen aihelma, joskus yhdistyy >Tule neitonen minulle- ja >Tein mie tielle tetrin ansan -kosinta-aiheisiin. Kertovissa kosintarunoissa yleinen formula, ei niistä poimittu tähän, ks. erityisesti >Rutsa (III, XV 1063).

    • Mie olen mies meestä tehty*

      *Ks. myös Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä; NAISTENLAULUT: Miull on mies mielellinen*Kosijan kehu: Mie olen mies (*tyttö) meestä tehty, sokerista sorvaeltu / Mies nuori medelle haisi (ks. myös metsästysloitsut, VII2 3420, 3567 ym.), usein mukana kosintasäkeitä: Tulet sie neitonen minulle, miulle miehelle hyvälle. Näissä toisinnoissa useimmiten itsenäinen aihelma, joskus yhdistyy >Tule neitonen minulle- ja >Tein mie tielle tetrin ansan -kosinta-aiheisiin. Kertovissa kosintarunoissa yleinen formula, ei niistä poimittu tähän, ks. erityisesti >Rutsa (III, XV 1063).

    • Mie olen mies mereltä tullut

      Mie oon mies mereltä tullut, mie mään maille vierahille, tulkatte tytöt perästä - sielt saatte suuret sulhot, sulhoilla on suuret laivat, sekä kaksi kaupunkia/sielt saahaa sialihhaa ja kaks kananmunasta.

    • Mie olen mies mereltä tullut*

      **Mie oon mies mereltä tullut, mie mään maille vierahille, tulkatte tytöt perästä - sielt saatte suuret sulhot, sulhoilla on suuret laivat, sekä kaksi kaupunkia/sielt saahaa sialihhaa ja kaks kananmunasta.

    • Mie tahon talosta naia

      Täss on polkka poikasiaKs. myös Kaunista neitoa ei naitavaTässä on polkku poikasia, konsa kosihin lähemmä, ei piä lähtee läksiäntä, lähtee läksiämen tytärtä. Mie tahon talosta naia, sit saan kunnon kostipaikan. Säe: Ei piä lähtee läksiäntä usein myös >Kaunista neitoa ei naitava -aihelmassa.

    • Mihin lienen tuhma tullut - en emooni

      Kuhun lienen tuhma tullut; Mihin lienen tuhma tullut; Miten olen musta, en emooni; Tuhma mihin lienen tullut, en vanhempiiniMihin lienen tullut tuhma, musta, levakko, lepakko, lepakka, salakainen - en äitiini; joskus vastaus: tukkiini, ryysyihin. Jatkona usein äidin ylistyksiä. XIII2 3943 häärunossa sinä-muodossa morsiamelle.

    • Mihin meiltä miehet saivat - puolaan, vaapukkaan?

      Mihin meiltä miehet saivatKs. myös HÄÄRUNOT/Kosiminen: Naiset kosimassaJohdantona tavallinen aloitusformula (ks. esim. >Sotamiehenotto; >Miks on meitä näin vähäisen): Mihin teiltä/meiltä miehet saivat, kuhun ukot/urot urkeniit? Ydinsäkeet Puolaankos pojat männiit, vaan männiit vaappukkaan (vaan muuhun muuramiin; lillukkaankos lippasiit) saavat jatko- ja/tai perustelusäkeitä: Vai emännän etsinkoon, pyörykkäisen pyyäntöön.

    • Mihin pojat lähdemme

      Lähetään, nuoret miehet, Läärän maalle; Lähetään veljet Vernitsalle; Mihin pojat lähemme - LämpsäläänKs. myös Yöjalassa Vrt. Lähetään pojat kotiinFormulainen johdanto: Mihin me pojat lähemmä, mihin miehet mieltä pidämme? - usein jatkuu: Vai lähemmä Lämpsälään, Lämpsän Eevan (Kaisun) luokse. - Kust ois tästä suorin mennä, suota myöten ois suorin mennä, maata pitkin ois pitkä matka / Eihä meitä koirat kuule, meitä ei haukkujat havaitse. Jatkona runoja, joissa kuvataan yöjälkamatkaa tai tyttöjä; >Hyvää iltaa Ievalleni; XIII-alueella pitempiä sepitelmiä. Parasken mukaan "poikien yö-juoksun laulu".

    • Mihin pojat lähdemme*

      Lähetään, nuoret miehet, Läärän maalle; Lähetään veljet Vernitsalle; Mihin pojat lähemme - Lämpsälään*Ks. myös Yöjalassa Vrt. Lähetään pojat kotiin*Formulainen johdanto: Mihin me pojat lähemmä, mihin miehet mieltä pidämme? - usein jatkuu: Vai lähemmä Lämpsälään, Lämpsän Eevan (Kaisun) luokse. - Kust ois tästä suorin mennä, suota myöten ois suorin mennä, maata pitkin ois pitkä matka / Eihä meitä koirat kuule, meitä ei haukkujat havaitse. Jatkona runoja, joissa kuvataan yöjälkamatkaa tai tyttöjä; >Hyvää iltaa Ievalleni; XIII-alueella pitempiä sepitelmiä. Parasken mukaan "poikien yö-juoksun laulu".

    • Miks ei minua naida

      Ei naitu naintavuonna; Miks ei miuista naia; Miks ei minusta miehet huoli; Miks ei naitu naintavuonna; Miks ei sulhaset suvaitse; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naintavuonna; Mikä lie pistynt piikoihini, kun ei naitu; Mikä on noilla tyttölöillä, ei sulhot suvaitse; Mitä tehhä, kun ei naia; Naiaan neiot naapurista, ei minua milloinkana; Naidahan kylän neidot; Neidon valitus, kun ei kelpaa kosijoille; Niinpä ennen neito lauloKs. myös Luulin nuorra naitavan; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapuriin; Epiikka: Katrina kotikananenYhtenäinen joukko säkeiltään varioivia lauluja, joissa ydinajatuksena ja -säkeenä neidon kysymys: Miks ei minua naida? Usein pitkä johdanto: Näin ennen neito lauloi, punaposki pullitteli, sinisilmä sirkutteli, voivotteli vuoren alla, aivan onneton olenki, luotu itkemään ijäti. Kysytään: Miksi ei minuista naida; Miks ei naitu naintavuonna, kihlakesänä; tai verrataan: Naidaan neidot kylästä, naiset naapurista, minua ei milloinkaan. Usein minän kuvaus: Suon kukaista, maan kukaista, kesäheinän hempeyttä, kangaskoivun kauneutta. Muita naituja tyttöjä kuvataan: Naiaan muita mustempii, kehnompii, nartuksii, kappaletta kaiempii; Kositaan kuolasuita. Kysellään, missä vika, kun ei ole naitu: Miks on nähneet muita mustemmaksi, kaidemmaksi, kurjaksi, katalaksi; Käyvät kymmenet kysyjät, kaartelevat kartanoissa, kotiani mun kierrellen, mikä lienee miesten mieli?. Jatkona usein toteaa itse pesevänsä päätään tai saa neuvon äidiltä pestä päätä illoin, sidellä silkkinauhasin (jolloin kosijat tulee), joskus (XIII1, VI1 625) käki kukkuu syyn: Siksi ei naida, kun kotisi on köyhä.

    • Miks ei minua naida*

      Ei naitu naintavuonna; Miks ei miuista naia; Miks ei minusta miehet huoli; Miks ei naitu naintavuonna; Miks ei sulhaset suvaitse; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naintavuonna; Mikä lie pistynt piikoihini, kun ei naitu; Mikä on noilla tyttölöillä, ei sulhot suvaitse; Mitä tehhä, kun ei naia; Naiaan neiot naapurista, ei minua milloinkana; Naidahan kylän neidot; Neidon valitus, kun ei kelpaa kosijoille; Niinpä ennen neito laulo*Ks. myös Luulin nuorra naitavan; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapuriin; Epiikka: Katrina kotikananen*Yhtenäinen joukko säkeiltään varioivia lauluja, joissa ydinajatuksena ja -säkeenä neidon kysymys: Miks ei minua naida? Usein pitkä johdanto: Näin ennen neito lauloi, punaposki pullitteli, sinisilmä sirkutteli, voivotteli vuoren alla, aivan onneton olenki, luotu itkemään ijäti. Kysytään: Miksi ei minuista naida; Miks ei naitu naintavuonna, kihlakesänä; tai verrataan: Naidaan neidot kylästä, naiset naapurista, minua ei milloinkaan. Usein minän kuvaus: Suon kukaista, maan kukaista, kesäheinän hempeyttä, kangaskoivun kauneutta. Muita naituja tyttöjä kuvataan: Naiaan muita mustempii, kehnompii, nartuksii, kappaletta kaiempii; Kositaan kuolasuita. Kysellään, missä vika, kun ei ole naitu: Miks on nähneet muita mustemmaksi, kaidemmaksi, kurjaksi, katalaksi; Käyvät kymmenet kysyjät, kaartelevat kartanoissa, kotiani mun kierrellen, mikä lienee miesten mieli?. Jatkona usein toteaa itse pesevänsä päätään tai saa neuvon äidiltä pestä päätä illoin, sidellä silkkinauhasin (jolloin kosijat tulee), joskus (XIII1, VI1 625) käki kukkuu syyn: Siksi ei naida, kun kotisi on köyhä.

    • Miks on muotoni mokoma

      Emo, iso Jumala väärä; Emo olisi voinut kasvattaa kauniimman; Jumala väärä; Ruma muoto - emon syytä; Rumuudesta Luoja äidille kostakoonKs. myös Kiitos emolle, kun teki mokoman; Mistä isoa, emoa kiitänTähän on sisällytetty vaihtelevia säesarjoja, joissa pohditaan omaa rumaa muotoa äidin ja/tai Jumalan syynä. Johdantona kysymyksiä (miksi olen ruma?), syytös äidille rumuudesta (>Mistä emoa, isoa kiitän -säkeitä) tai sananlaskunomainen toteamus: kolme on väärää, isä, äiti ja Jumala, tekivät minusta ruman (III). Ydinaihe: Jumala tai emo loi, teki minut rumaksi; näköni on saatu satulasta, katajasta - miksei äiti ottanut saunaan kirvestä mukaan millä kuvata kauniimman neidon (III, XV); olen ruikon rikkoma; kekäleistä, sysistä tehty (V, XIII). Jatkosäkeissä valitetaan usein, että tällaisena ei voi mennä kylään (ks. sama formula esim. >Ei ne vaali kaikki vaimot; >Kiitos emolle, kun teki mokoman; Epiikka: >En tohi kotiin korven kukkasitta). Sananlaskunomainen vastapohdinta: Ei näköä näpillä tehdä, vartta ei sormilla valeta, näkö on Luojan laittelema, Jeesuksen valama (V2 961, 1280, 2290, V3 578-579, XIII 1542, 2001, 2015, 2655, 2862) sisällytetty aiheeseen. Yhdistyy >Muodon moittimiseen ja sananalaisrunoihin yleensä. Ks. myös -runoissa samoja säkeitä jonkin verran.

    • Miks on muotoni mokoma*

      Emo, iso Jumala väärä; Emo olisi voinut kasvattaa kauniimman; Jumala väärä; Ruma muoto - emon syytä; Rumuudesta Luoja äidille kostakoon*Ks. myös Kiitos emolle, kun teki mokoman; Mistä isoa, emoa kiitän*Tähän on sisällytetty vaihtelevia säesarjoja, joissa pohditaan omaa rumaa muotoa äidin ja/tai Jumalan syynä. Johdantona kysymyksiä (miksi olen ruma?), syytös äidille rumuudesta (>Mistä emoa, isoa kiitän -säkeitä) tai sananlaskunomainen toteamus: kolme on väärää, isä, äiti ja Jumala, tekivät minusta ruman (III). Ydinaihe: Jumala tai emo loi, teki minut rumaksi; näköni on saatu satulasta, katajasta - miksei äiti ottanut saunaan kirvestä mukaan millä kuvata kauniimman neidon (III, XV); olen ruikon rikkoma; kekäleistä, sysistä tehty (V, XIII). Jatkosäkeissä valitetaan usein, että tällaisena ei voi mennä kylään (ks. sama formula esim. >Ei ne vaali kaikki vaimot; >Kiitos emolle, kun teki mokoman; Epiikka: >En tohi kotiin korven kukkasitta). Sananlaskunomainen vastapohdinta: Ei näköä näpillä tehdä, vartta ei sormilla valeta, näkö on Luojan laittelema, Jeesuksen valama (V2 961, 1280, 2290, V3 578-579, XIII 1542, 2001, 2015, 2655, 2862) sisällytetty aiheeseen. Yhdistyy >Muodon moittimiseen ja sananalaisrunoihin yleensä. Ks. myös -runoissa samoja säkeitä jonkin verran.

    • Miksette pojat naineet menne-vuonna - naiset halvempia

      Oi työ tyhmät/hullut pojat, miksette naineet mennä vuonna, kun olit tytöt huotavammat! Nyt on kallis neion kassa, tuhat ruplaa neion tukka.

    • Miksi ei neitoset katso

      Tyttöjen hylkäämänäVrt. Naistenlaulut: Miksi ei minua naida; Mikä lie minusta nähtyMikä lienee minulla (Mikolla), kuka kurjalla pojalla - kun ei katso/kaulo/laula nuoret neijot. Kerran hiukan poikkeava kaava: Voi minua - kaikki likat hylänneet - takana pieksevät suuta (703). Jatkona erilaisia aihelmia, kahdesti >Kun hän kävi, kanta välkkyi.

    • Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin

      Mikä lie minussa nähty; Miksei naida naapuriin, menen linnaan; Tapa nainen naineheltaKs. myös Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; Miks ei minua naida; Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu; HUOLI: Vieraalle maalle joutunutYdinaihe: Tyttöä (VII2 2702 poika) ei naitu naapuriin, omille maille, vaan naitiin / joutuu lähtemään vieraille maille. Usein kyselee: Mikä vika minussa nähtiin, kuka kumma keksittiin, kun ei naitu naapuriin, otettu omille maille (oman kukon kuuluville, oman pellon pientarille). Vieraille maille naitu jatkaa: Vaan vietiin maille vierahille, tuotiin tuntemattomille. Jatkona joko kotiseudun ylistys -, vieraiden maiden haukkumis- tai sananalais-aihelmia, tai mietitään syytä: Liekö nähty äijän syövän, vain on viikon makoneni? (VII2 Pahoin teki linnan pappi, kun vihki vihollisen). XIII2 2979 rukoillaan: Tapa nainen nainehelta, tee tila tilattomalle, saisin naia naapurista, ottoa omilta mailta.

    • Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin*

      Mikä lie minussa nähty; Miksei naida naapuriin, menen linnaan; Tapa nainen nainehelta*Ks. myös Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; Miks ei minua naida; Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu; HUOLI: Vieraalle maalle joutunut*Ydinaihe: Tyttöä (VII2 2702 poika) ei naitu naapuriin, omille maille, vaan naitiin / joutuu lähtemään vieraille maille. Usein kyselee: Mikä vika minussa nähtiin, kuka kumma keksittiin, kun ei naitu naapuriin, otettu omille maille (oman kukon kuuluville, oman pellon pientarille). Vieraille maille naitu jatkaa: Vaan vietiin maille vierahille, tuotiin tuntemattomille. Jatkona joko kotiseudun ylistys -, vieraiden maiden haukkumis- tai sananalais-aihelmia, tai mietitään syytä: Liekö nähty äijän syövän, vain on viikon makoneni? (VII2 Pahoin teki linnan pappi, kun vihki vihollisen). XIII2 2979 rukoillaan: Tapa nainen nainehelta, tee tila tilattomalle, saisin naia naapurista, ottoa omilta mailta.

    • Mikä tulee tytöstä

      Mikä tulee minusta; Linnan lippaKs. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syöttiAlkuformulassa tyttö kysyy: Mikä tulevi minusta, kuka kukka kasvanevi? - Linnan lippa, kirkon kukka, nuoren miehen mielitietto, sulhasen syämen syöttö; Tuomen kukka, nurmen nukka, pellon pientareen omena, oman maan mansikkainen, jne. Ydinsäkeet samoja kuin >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti-aihelmassa, jossa katsotaan menneeseen nuoruuteen, tässä nuoren tytön näkökulma. Nuoren miehen teemaa voidaan jatkaa aiheella >Nuoren miehen mieli tekee. V2 1140 kuvauksen jatkoksi kysytään: Vai tuleeko suvulle surma, ikuinen harmi?

    • Mikä tulee tytöstä*

      Mikä tulee minusta; Linnan lippa*Ks. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti*Alkuformulassa tyttö kysyy: Mikä tulevi minusta, kuka kukka kasvanevi? - Linnan lippa, kirkon kukka, nuoren miehen mielitietto, sulhasen syämen syöttö; Tuomen kukka, nurmen nukka, pellon pientareen omena, oman maan mansikkainen, jne. Ydinsäkeet samoja kuin >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti-aihelmassa, jossa katsotaan menneeseen nuoruuteen, tässä nuoren tytön näkökulma. Nuoren miehen teemaa voidaan jatkaa aiheella >Nuoren miehen mieli tekee. V2 1140 kuvauksen jatkoksi kysytään: Vai tuleeko suvulle surma, ikuinen harmi?

    • Minull on vallassa valiten

      Onpa minulla/meillä vaimoja valita, kirkonparvelta paraita; eho eukon tyttäriä.

    • Minä piilin piikasia

      Miepä piilin piikasiaMinä piilin piikasia (poikasia 2539), kuin susi sikoja piili, haukka kylän kanoja.

    • Missä Mari makaa

      Malta kysyn Marilta; Missä Mari makasit; Missä sie Mari makaatKs. myös YöjalassaKysymys, missä makaat Mari - tuvassa, luhdissa? - onko ketä keralla - paimenpoika - potki pois, anna tulla aikamiehen (V2). Yleensä poikien lauluissa, mutta voi olla myös sukulaisten tytölle laulamissa. Tarkkailtava, löytyykö aihelmaa häärunoista.

    • Missä pojat viikon viettää, kun ei tyydy tyttöihin

      Missä työ pojanpoloiset viikon viettänette, kuukauet kuluttanette, kun ette tyyvy tyttöihin, työ vaan akkoja ajatte, leskilöjä lennätätte.

    • Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopi

      Mitä huolin piika (poika) nuoriKs. myös Mitä huolin hotari; Mitä huolin kylän sanoista!; Mitä huolin neito nuoriAlkuna huudahdus: Mitä huolin piika (poika) nuori, ja mahdollisesti kertona: Jos mun petti poika (piika) nuori, sekä jatkona: Kyllä muoto muita tuopi, luonto luovun luokse tuopi, veri vierehen vetävi. Kiinteä säekokonaisuus, joka poikkeaa muista samalla johdantosäkeellä alkavista huolettomuusaiheista; tässä tuodaan esille varmuus oman ulkomuodon vetovoimaisuudesta.

    • Mitä sie sika minusta

      KatiKs. myös SANANALAINEN: Puhuvat pahat hyvistä, pulloturvat punakerästä Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen pilkka: Mitä sie sika minusta, pullosuu punaverestäSäepari: Mitä sie sika minusta, pullosuu punaverestä, joskus säkeenkertoineen (naatinkanta kaunihista; talonpojan tyttärestä) liittyy useimmiten tytön pilkallisena vastauksena >Kun minä mokoman saisin -aihelmaan ja/tai >Älkööt tulko tuhmat miehet -aihelmaan. V3 1240 puhujana poika, XV 617 laajempi, paikallisiin suhteisiin viittava.

    • Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta

      En ole sulhasen surussa; Saatte sulhon surematta; Sulhon saapi surematta; Sulhon saa surematta; Sulhon saatte suremattaKs. myös NAISTENLAULUT: Mitä me tytöt suremmeYdinsäkeet: Mitä te tytöt surette? Saatte sulhon surematta, miehen mielittä pahoitta! Joskus kysymyksen tilalla muuta, esim.: Niin se luuloo moniki, jott mie oon sulhaista surussa.V + XIII alueilla lisänä kertosäkeet: Saaphan tyhjän pyytämättä, kovan onnen ostamatta. Usein verrataan sulhasen saannin suremista muihin suruihin samoin kuin >Mitä me tytöt suremme -aiheessa: Antakaa minun surra, olen mailla vierahilla; Antakaa poikien surra (otetaan sotaan); Saamme surra tuonelassa (III 1498).

    • Muut naitiin, minut peitettiin penkin alle

      Kaikki muut korjattiinSisareni naitiin, minä raukka heitettihin, penkin päähän peitettihin / Kaikki piiat korjattiin, minä huono heitettihin, penkin alle peitettiin; Hoi hoi horjattiin, kaikki muut/pojat korjattiin, minä yksin jätettiin, portin ala potkittiin

    • Muut naitiin, minut peitettiin penkin alle*

      Kaikki muut korjattiin**Sisareni naitiin, minä raukka heitettihin, penkin päähän peitettihin / Kaikki piiat korjattiin, minä huono heitettihin, penkin alle peitettiin; Hoi hoi horjattiin, kaikki muut/pojat korjattiin, minä yksin jätettiin, portin ala potkittiin

    • Muut surevat suuruuttaan

      Muut on suuret ja soreatOngelmana oma ulkonäkö: Muut ovat suuret ja soreat, minä musta pikkarainen, penkin alla peitettävä; Muut surevat suuruuttaan, minä pienuuttani, mataluuttani - emo ei suureksi suvainnut. Voi jatkua >Ei piian pienuudesta -aiheella.

    • Muuten olin älykäs likka

      En ollut kasvoilta kaunis, enkä rahallinen, muuten olin älykäs likka, poikien mieluhine.

    • Nai punaposkinen tyttö

      Ks. myös Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naistaIso tai emo neuvoo poikaa rinnastaen vaimon valinnan ja hevosen oston: Nai se tyttö, jolla on punaset posket ja valkoiset käsivarret; Osta se hevonen, jolla on lampi lautasilla. 3225 kertoo saman kielteisessä muodossa: Älä osta hevosta, jonka vatsa vaaruttaa, älä nai tytärtä, jonka näet nauravan.

    • Nai punaposkinen tyttö*

      *Ks. myös Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naista*Iso tai emo neuvoo poikaa rinnastaen vaimon valinnan ja hevosen oston: Nai se tyttö, jolla on punaset posket ja valkoiset käsivarret; Osta se hevonen, jolla on lampi lautasilla. 3225 kertoo saman kielteisessä muodossa: Älä osta hevosta, jonka vatsa vaaruttaa, älä nai tytärtä, jonka näet nauravan.

    • Naimisiin toivo

      Yksittäinen: Piiat rientävät ripille 15-vuotiaana saadakseen sulhoja - oli mies mikä hyvänsä: juomalalli, renki yms. - Kuka vain vihille veisi, vaikka vaskisormuksella.

    • Nainko vai ostanko hevosen

      Ks. myös sl: köyhä: hyvä hevonenSENNI Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naista; Nai punaposkinen tyttöPoika pohdiskelee: Jos ostan hyvän hevosen, tuolla ammatit ajavat, miun on mieleni pahempi - jos nain sorean naisen, tuota kaikki kaulajaat, miun on mieleni pahempi (V2 1058 jatkuu: Nain naisen pikkaraisen, joka ei kelpaa kenellekään, miun on mieleni parempi). Hevosen oston ja naimisen vertaus myös ks. myös aihelmissa.

    • Nainko vai ostanko hevosen*

      *Ks. myös sl: köyhä: hyvä hevonenSENNI Ajaisin juoksevaa hevosta, naisin nauravaa naista; Nai punaposkinen tyttö*Poika pohdiskelee: Jos ostan hyvän hevosen, tuolla ammatit ajavat, miun on mieleni pahempi - jos nain sorean naisen, tuota kaikki kaulajaat, miun on mieleni pahempi (V2 1058 jatkuu: Nain naisen pikkaraisen, joka ei kelpaa kenellekään, miun on mieleni parempi). Hevosen oston ja naimisen vertaus myös ks. myös aihelmissa.

    • Naivat nilkit, naivat nalkit

      Naivat nulkit naivat nalkitNaivat nilkit, nalkit, retkat renkimiehet, saavat vaimoja valita, (mie mies kuin soaren saksa, saant e vaimoja valita).

    • Neidon linna

      Hiiden akka kantoi vettä, jätti auki linnan portin; Hiien akka hörkkö korva, kanto vettä kappasell; Kaks on meitä kanaista, oho neljä olisi; Kaks on meitä kuin kanaista, kun kolme olisi; Kaks on meitä vellosia, oispa kolme; Kivinen linna (kirkko) tehkää; Linna neitojen turvaksi; Oisko meitä kaksi, kolme, järven järkähyttäisimme; Saaren saksat; Suomenmaan sudet; Suomen sulhot, maan kalevat; Teemme linnan liivikolle; Teemme kivisen kirkon; Tehtäis kivinen kirkko; Täss on meitä neljä neittä; Täss on neljä neittäKs. myös häärunot/Morsiamen päätä pannessa: Teemme linnan liivikolleTarina neidoista, jotka aikovat tehdä kivisen linnan tai kirkon (salasaunan), johon sulkeutua, jotta sulhaset (yleensä) tai ei-toivotut sulhaset eivät heitä löydä. Laulettu yleisesti myös häärunona, jolloin sisar/ystävä muistuttaa morsianta suunnitelmasta. Tässä lueteltu myös häärunoissa esiintyvät. Johdantoja: Oi tytöt, sulat sisareni; Kaks on meitä kuin kanaista; Kaksi kuninkaan naista (kun olis kolmas, neljäs tai viides vielä, niin..) >Täss on tykky tyttölöitä; Täss on meitä neljä neittä, koko kolme morsianta; Sanoinhan, sisko, viime vuonna; koko menneen kesän (häärunoissa); Neito teiltä, neito meiltä; Somerikko neito sorja IV 2786. Ydinaihe: Tehkäämme linna (kirkko, kastari), jonne eivät pääse: III-alueella mitkään kosijat (uhkaus: lyön kosijat kuoliaaksi!), IV alueella luetellaan Suomen, Saaren, Venäjän, omat sulhot. Näkökulma muuttuu V alueelta alkaen, jossa linnoittaudutaan turvaan Suomen, Venäjän, Karjalan kosijoilta, koska: Odottaahan omatkin kosijat; Kyllä naivat Narvan Saksat; Vievät verassa vihille. XIII-alueella kolmesti lisäaihelma: Maho lehmä ostettais (321, 2514, 2853). Muuta säeaineistoa: etenkin III-alueella: kylän naiset, kuningas näkee linnan ja kyselee kenen linna on, johon neito (mie) vastailee: Se on neidon piilopaikka; Se on linna linttipäiden, kasteri kahen sisaren. IV ja XIII1 runoon sisältyy usein pieni kertomus: Hiiden eukko t. veli t. äiti jättää portin auki, ja sulhaset pääsevät sisään. Häärunoissa sisar muistuttaa morsianta yhteisestä suunnitelmasta. Kietoutuu joskus myös kotiseutuaiheisiin (Myötään menit myntilaivat ja kastari-aiheet, ks. Vilkuna KV 18 ja 47).

    • Neidon linna*

      Hiiden akka kantoi vettä, jätti auki linnan portin; Hiien akka hörkkö korva, kanto vettä kappasell; Kaks on meitä kanaista, oho neljä olisi; Kaks on meitä kuin kanaista, kun kolme olisi; Kaks on meitä vellosia, oispa kolme; Kivinen linna (kirkko) tehkää; Linna neitojen turvaksi; Oisko meitä kaksi, kolme, järven järkähyttäisimme; Saaren saksat; Suomenmaan sudet; Suomen sulhot, maan kalevat; Teemme linnan liivikolle; Teemme kivisen kirkon; Tehtäis kivinen kirkko; Täss on meitä neljä neittä; Täss on neljä neittä*Ks. myös häärunot/Morsiamen päätä pannessa: Teemme linnan liivikolle*Tarina neidoista, jotka aikovat tehdä kivisen linnan tai kirkon (salasaunan), johon sulkeutua, jotta sulhaset (yleensä) tai ei-toivotut sulhaset eivät heitä löydä. Laulettu yleisesti myös häärunona, jolloin sisar/ystävä muistuttaa morsianta suunnitelmasta. Tässä lueteltu myös häärunoissa esiintyvät. Johdantoja: Oi tytöt, sulat sisareni; Kaks on meitä kuin kanaista; Kaksi kuninkaan naista (kun olis kolmas, neljäs tai viides vielä, niin..) >Täss on tykky tyttölöitä; Täss on meitä neljä neittä, koko kolme morsianta; Sanoinhan, sisko, viime vuonna; koko menneen kesän (häärunoissa); Neito teiltä, neito meiltä; Somerikko neito sorja IV 2786. Ydinaihe: Tehkäämme linna (kirkko, kastari), jonne eivät pääse: III-alueella mitkään kosijat (uhkaus: lyön kosijat kuoliaaksi!), IV alueella luetellaan Suomen, Saaren, Venäjän, omat sulhot. Näkökulma muuttuu V alueelta alkaen, jossa linnoittaudutaan turvaan Suomen, Venäjän, Karjalan kosijoilta, koska: Odottaahan omatkin kosijat; Kyllä naivat Narvan Saksat; Vievät verassa vihille. XIII-alueella kolmesti lisäaihelma: Maho lehmä ostettais (321, 2514, 2853). Muuta säeaineistoa: etenkin III-alueella: kylän naiset, kuningas näkee linnan ja kyselee kenen linna on, johon neito (mie) vastailee: Se on neidon piilopaikka; Se on linna linttipäiden, kasteri kahen sisaren. IV ja XIII1 runoon sisältyy usein pieni kertomus: Hiiden eukko t. veli t. äiti jättää portin auki, ja sulhaset pääsevät sisään. Häärunoissa sisar muistuttaa morsianta yhteisestä suunnitelmasta. Kietoutuu joskus myös kotiseutuaiheisiin (Myötään menit myntilaivat ja kastari-aiheet, ks. Vilkuna KV 18 ja 47).

    • Neito osaa / ei osaa ommella

      Joko ommella osaat; Ei tuo ommella osannut; Kyllä (mie) ommella osaan; Neidot ei ommella osaa; Otti neidon, joka osaa ommella; Vilkkiit valkkiit varsan kapjat (Osaako neito ommella)Ks. myös Naistenrunot: En minä tikata taida; Kylärunot: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Miesten laulut: Etsin neittä neljä vuotta; Isä oron osti naidakseni; Häärunot/Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa; Morsiamen ominaisuuksien tiedustelu: Osaako neito ommella, tietääkö tikkailla?; Morsiamen herjaaminen: Ei tuo ommella osaa; Epiikka: Onkos teistä miehen naista; Ylkä kosii karjatyttöäKosijan runo (useimmiten alkuna >Isä oron osti naidakseni), jossa kosija kysyy neidolta: Osaatko ommella, tiedätkö tikkaella? Neito vastaa joko osaavansa tai: Jos en osaa ommella, kyllä kuomat kutovat. Joskus myös kommentti miniästä, jonka kosija on saanut / pitkän etsinnän tuloksena löytänyt: Sai tuo viimein viitattoman, sekä tuhman turkittoman, ei tuo ommella osannut jne (ks. >Etsin neittä neljä vuotta). Joissakin tapauksissa muut naiset kritisoivat runon minää: ei tuo ommella osaa (IV 1098, 3642, XIII 2607). Negatiiviset ydinsäkeet: Ei tuo ommella osaa, ei tiedä tikkaella, jatkuvat usein kuvauksella: Kaksin kauluksin panee, liiat liuskat liittelee, päälle päärmehet tekee.

    • Neito osaa / ei osaa ommella*

      Joko ommella osaat; Ei tuo ommella osannut; Kyllä (mie) ommella osaan; Neidot ei ommella osaa; Otti neidon, joka osaa ommella; Vilkkiit valkkiit varsan kapjat (Osaako neito ommella)*Ks. myös Naistenrunot: En minä tikata taida; Kylärunot: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Miesten laulut: Etsin neittä neljä vuotta; Isä oron osti naidakseni; Häärunot/Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa; Morsiamen ominaisuuksien tiedustelu: Osaako neito ommella, tietääkö tikkailla?; Morsiamen herjaaminen: Ei tuo ommella osaa; Epiikka: Onkos teistä miehen naista; Ylkä kosii karjatyttöä*Kosijan runo (useimmiten alkuna >Isä oron osti naidakseni), jossa kosija kysyy neidolta: Osaatko ommella, tiedätkö tikkaella? Neito vastaa joko osaavansa tai: Jos en osaa ommella, kyllä kuomat kutovat. Joskus myös kommentti miniästä, jonka kosija on saanut / pitkän etsinnän tuloksena löytänyt: Sai tuo viimein viitattoman, sekä tuhman turkittoman, ei tuo ommella osannut jne (ks. >Etsin neittä neljä vuotta). Joissakin tapauksissa muut naiset kritisoivat runon minää: ei tuo ommella osaa (IV 1098, 3642, XIII 2607). Negatiiviset ydinsäkeet: Ei tuo ommella osaa, ei tiedä tikkaella, jatkuvat usein kuvauksella: Kaksin kauluksin panee, liiat liuskat liittelee, päälle päärmehet tekee.

    • Niin on näitä piikasia, poikasia

      Niin on noita poikasia; Niin on näitä piikoisia, poikoisia; Olipa täällä sulhasia; Onpa niitä piikojakin; Piikoinen, puolonenYdinsäkeet useimmiten: Niin on näitä piikasia/neitosia, kuin maalla mansikoita, kuin Suomen sormuksia (/ kuin meren siikasia) - niin on näitä poikasia, kuin mustia sikoja, kuin suolasammakoita. Usein sävy poikia kiusoitteleva, joskus tyttöjä (käänteiset formulat), joskus vain ylistävä.

    • Niin on näitä piikasia, poikasia*

      Niin on noita poikasia; Niin on näitä piikoisia, poikoisia; Olipa täällä sulhasia; Onpa niitä piikojakin; Piikoinen, puolonen**Ydinsäkeet useimmiten: Niin on näitä piikasia/neitosia, kuin maalla mansikoita, kuin Suomen sormuksia (/ kuin meren siikasia) - niin on näitä poikasia, kuin mustia sikoja, kuin suolasammakoita. Usein sävy poikia kiusoitteleva, joskus tyttöjä (käänteiset formulat), joskus vain ylistävä.

    • Niinpä ennen neito lauloi

      Niin tuo ennen neito lauloi; Näinpä ennen neito lauloiToistuva aloitusformula tyttöjen ja naisten lauluissa. Esiintyy naima-aiheissa (yleisimmin >Miksi ei minua naida, hajanaisesti moniaalla). Tässä yksinäiset esiintymät.

    • Nukuttaa ja torkuttaa - tullaan kossiin

      Nukuttaa ja torkuttaa, joko tultanee kossiin? Älkää tulko tällä kuulla, toisen loppupuolen kuulla, että sotken sääryksein, kerrottelen hamehein.

    • Nuoren miehen mieli tekee

      Ks. myös Laulu: Laulan miesten mieltä myöten; Tanssilaulut: Tanssi nuoren miehen mieltä myöten; Nuoret: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti; Tytöt lustit luuraeltiiYdinsäkeet: Nuoren miehen mieli tekee, sulhasen sydän palavi. Usein tarkempi kuvaus: Kuin kevätrytö palaa: Kuin kesäinen päivän nousu; Ovensuussa, orren alla; tai vertaus: Nuoren miehen mieli tekee, niinkuin virtava vetonen, tai kevät-rytö kyttöö - vanhan miehen mieli tekee, niinkuin alto altahassa, taik syky-rytö kyttee (V3 686). Esiintyy usein jatkona sananalaisaihelmalle, jolloin johdantona: Kun kuulen sanottavan, piän pään pystymmästi - Nuoren miehen mieltä myöten, sulhasen syäntä myöten (säepari esiintyy myös ks. myös toisinnoissa). Yhdistyy myös rekilauluihin (ks. Kalendaarilaulut: >Rekivirsi) sekä esim. >Mikä tulee tytöstä. XIII 2671: moni mies, moni poika haluaa naida meidän tyttöjä (kotiseuturuno). Tanssilauluversiot esitetään erikseen.

    • Nuoren miehen mieli tekee*

      *Ks. myös Laulu: Laulan miesten mieltä myöten; Tanssilaulut: Tanssi nuoren miehen mieltä myöten; Nuoret: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti; Tytöt lustit luuraeltii*Ydinsäkeet: Nuoren miehen mieli tekee, sulhasen sydän palavi. Usein tarkempi kuvaus: Kuin kevätrytö palaa: Kuin kesäinen päivän nousu; Ovensuussa, orren alla; tai vertaus: Nuoren miehen mieli tekee, niinkuin virtava vetonen, tai kevät-rytö kyttöö - vanhan miehen mieli tekee, niinkuin alto altahassa, taik syky-rytö kyttee (V3 686). Esiintyy usein jatkona sananalaisaihelmalle, jolloin johdantona: Kun kuulen sanottavan, piän pään pystymmästi - Nuoren miehen mieltä myöten, sulhasen syäntä myöten (säepari esiintyy myös ks. myös toisinnoissa). Yhdistyy myös rekilauluihin (ks. Kalendaarilaulut: >Rekivirsi) sekä esim. >Mikä tulee tytöstä. XIII 2671: moni mies, moni poika haluaa naida meidän tyttöjä (kotiseuturuno). Tanssilauluversiot esitetään erikseen.

    • Nykyisistä neidoista

      Nykyiset neidot; Nyt on piiat pikkaraiset; Nyt on tytöt tyhjän potratKs. myös Haukkumarunoja; Orpo: Kun minun emoni eläisi; Miestenlaulut: Mitä me pojat suremme (jos on piiat pikkaraiset); Naistenlaulut: Pitäisi pitää pää tarkkaPojat moittivat kosiomielessä nykyisiä tyttöjä pieniksi, rumiksi, kopeiksi, pahatapaisiksi ja turhamaisiksi. Johdantona: Niin on nyt nykyiset neidot; Tytöt tyhjän potrat / kopeat; ja erilaisia tyttöjen ulkomuodon ja tapojen kuvauksia: Perä ei penkille ylety, sivut ei siivoin istumahan, mieltä miehelle pitävät, unissahan ukkolahan; Pittäät poikii polulla (naisen miehii nakrunaan); >Susi luulee siaksi.

    • Nykyisistä neidoista*

      Nykyiset neidot; Nyt on piiat pikkaraiset; Nyt on tytöt tyhjän potrat*Ks. myös Haukkumarunoja; Orpo: Kun minun emoni eläisi; Miestenlaulut: Mitä me pojat suremme (jos on piiat pikkaraiset); Naistenlaulut: Pitäisi pitää pää tarkka*Pojat moittivat kosiomielessä nykyisiä tyttöjä pieniksi, rumiksi, kopeiksi, pahatapaisiksi ja turhamaisiksi. Johdantona: Niin on nyt nykyiset neidot; Tytöt tyhjän potrat / kopeat; ja erilaisia tyttöjen ulkomuodon ja tapojen kuvauksia: Perä ei penkille ylety, sivut ei siivoin istumahan, mieltä miehelle pitävät, unissahan ukkolahan; Pittäät poikii polulla (naisen miehii nakrunaan); >Susi luulee siaksi.

    • Nyt on pojat tyhjän potrat

      Pojat tyhjän potratKs. myös Nykyisistä neidoistaPoikien kiusottelua: Nyt on pojat tyhjän potrat, on mustat ja matalat, räkärinnat,rähmäsilmät (III1) yms.. Samaa potra-formulaa tytöistä >Nykyisistä neidoista.

    • Näin mie nännät neitoselta

      Kurko; Näin nännit neitoselta; Näin nännät neitosellaNäin mie nännät neitoselta - kun otti ojasta vettä. Jatkot vaihtelevat: Kaivosta kalattomasta; Oli huoran huntuvettä. VI 449 kertova jatko: Kurko raiskaa tytön, tämä menee itkien kotiin, äidin lohdutus. Tähtiteksteissä vain alkusäepari.

    • Näin mie nännät neitoselta*

      Kurko; Näin nännit neitoselta; Näin nännät neitosella**Näin mie nännät neitoselta - kun otti ojasta vettä. Jatkot vaihtelevat: Kaivosta kalattomasta; Oli huoran huntuvettä. VI 449 kertova jatko: Kurko raiskaa tytön, tämä menee itkien kotiin, äidin lohdutus. Tähtiteksteissä vain alkusäepari.

    • Näin piian pitkällään

      Käin kylässä, näin kummat: Näin mie piian pitkällänsä, nojallaan nuoren neidon. Jatkuu V, XIII: Ennen pirun näkisin, ennen kuin piian pitkällään (tämä yksin tähdellä*).

    • Näin piian pitkällään*

      **Käin kylässä, näin kummat: Näin mie piian pitkällänsä, nojallaan nuoren neidon. Jatkuu V, XIII: Ennen pirun näkisin, ennen kuin piian pitkällään (tämä yksin tähdellä*).

    • Ole tyttö tyynemmästi

      Ole, tyttö, tyynempänäVrt. Naistenlaulut: Pitäisi pitää pää tarkka; Sananlaskurunot: Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonenOle tyttö tyynemmästi, piikalapsi pienemmästi, sit sinuu kylä kysyy, toinen talo tarvitseepi (XIII 4779: ettei vittuis viruis, mist sais kylä kyntölänket).

    • Oli muinoin muotiloja

      Entinen aikaVrt. Kun pääsee rillukka ripille, tulee pojille polteEntisajan tyttöjen pukeutumisesta: Olliit rillukat ripillä, olliit säppälit sätyisät, kostolit komijat päällä, hame hurtuksin keralla jne.

    • Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti

      Moni katso muotohoni; Olin minä ennen linnan likka; Olin notko nuorempana, heramarja helpompana; Olinpa minäkin ennen kirkon kippa, linnan lippa; Sulhasen syämen syöttöKs. myös Kävi kymmenet kysyjät; Mikä tulee tytöstä; Piti piikaset hyvästi poikana ollessani; Häärunot/Morsiamen itketys: Olit kirkon kiittotyttöNainen kuvailee kuinka viehättävä ja haluttava oli nuorena neitona. Johdantosäkeet: Olinpa minäkin ennen linnan lippa, kirkon kippa, nuorten miesten mielitietty, sulhasten syämen syöttö - jatkuvat kuvauksella, kuinka miehet katsovat: Moni katso muotohoni, valvatteli varteheni, ja kuvauksella miesten reaktioista: Monen miehen mieli vieri - suu muhahti - tämän allin astuessa. Usein todetaan myös pettymys, huono avioliitto tai vanhuus, jolloin: Heitti sulhaset suinnan, nuoret miehet nuoleksinnan; Nurin katso nuoret miehet; Sain tuhmin tuumineeks - ikukaupat iskeneeks; Tulin täille tuttavaksi. Vrt. >Ison kotona - toiselassa: samaa säeainesta nuoruuskuvauksissa (johdantoformulat, oman kauneuden kuvaukset); vrt. myös >Nuoren miehen mieli tekee (vaikutus miehiin).

    • Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti*

      Moni katso muotohoni; Olin minä ennen linnan likka; Olin notko nuorempana, heramarja helpompana; Olinpa minäkin ennen kirkon kippa, linnan lippa; Sulhasen syämen syöttö*Ks. myös Kävi kymmenet kysyjät; Mikä tulee tytöstä; Piti piikaset hyvästi poikana ollessani; Häärunot/Morsiamen itketys: Olit kirkon kiittotyttö*Nainen kuvailee kuinka viehättävä ja haluttava oli nuorena neitona. Johdantosäkeet: Olinpa minäkin ennen linnan lippa, kirkon kippa, nuorten miesten mielitietty, sulhasten syämen syöttö - jatkuvat kuvauksella, kuinka miehet katsovat: Moni katso muotohoni, valvatteli varteheni, ja kuvauksella miesten reaktioista: Monen miehen mieli vieri - suu muhahti - tämän allin astuessa. Usein todetaan myös pettymys, huono avioliitto tai vanhuus, jolloin: Heitti sulhaset suinnan, nuoret miehet nuoleksinnan; Nurin katso nuoret miehet; Sain tuhmin tuumineeks - ikukaupat iskeneeks; Tulin täille tuttavaksi. Vrt. >Ison kotona - toiselassa: samaa säeainesta nuoruuskuvauksissa (johdantoformulat, oman kauneuden kuvaukset); vrt. myös >Nuoren miehen mieli tekee (vaikutus miehiin).

    • Olis minulla ottajia

      Kävi kymmenet kysyjät; Pojat aina luokseni ajavat; Pojat polkua pitävät; Ripiltä tullutta kosittiinKs. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti; HÄÄRUNOT/Kävi kymenet kysyjätNykyisen tai tyttöaikaisen kosijamäärän kuvauksia: Oisi minulla ottajia: kuusi on kullai kylällä; Oispa mulla ottajia: kelle mie emo kerennen (Toavetin Juhana jne.); Kävi/Käypi kymmenet kysyjät, viijet kuuvet pitkävirsut; Kävi polkut poikasia (pojat polkunaan; pojat potristellen), suuret joukot sulhasia. Tyttöaikaan sijoitettuna liittyy joskus >Ison kotona - toiselassa -runostoon, jolloin voi jatkua: Kun tul tyttö naineneks, pojat tekkiit tien sivutse (V3 550). Kymmenet kysyjät -formula esiintyy myös kertovissa runoissa (esim. V1 558, 822, 940) sekä >Miks ei minua naitu -aiheessa.

    • Olisin minäkin hyvän talon miniä

      Oli minussa niinkuin muissaOnhan miussa, kun on muissa tyttölöissä, kotikanoissa - muorin muoto, vaarin varsi, hyväisen talon miniä - ei oo oro mokoma, kun on muilla tyttölöillä, mitä tehä miun poloisen!

    • On viety kylästä nirtut, nartut

      "Yhellä piialla kun oli sulhasia paljon niin se sanoi: On viety kylästä nirtut, on viety kylästä nartut, eikä häntä ole viety, vaikka oli suuri ja sorja.

    • Orahalla on omani

      Orahall on minun omaniPikkuaihelma kosioaiheiden yhteydessä: Oraalla on mun omani, taimella taki hyväni (erilaisia kertosäkeitä).

    • Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu

      Olisi tämä otettu; Osan tähen ei otettuKs. myös Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; HÄÄRUNOT: Olisipa otettu sinut omille mailleOlisi minut otettu omille maille (naapuriin, muuallekin) näköni (muotoni, kasvoni) kautta - tavan (osan) tähen ei tahottu. Samantyyppisiä alkusäkeitä kuin >Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; perustelu erilainen.

    • Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu*

      Olisi tämä otettu; Osan tähen ei otettu*Ks. myös Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; HÄÄRUNOT: Olisipa otettu sinut omille maille*Olisi minut otettu omille maille (naapuriin, muuallekin) näköni (muotoni, kasvoni) kautta - tavan (osan) tähen ei tahottu. Samantyyppisiä alkusäkeitä kuin >Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; perustelu erilainen.

    • Ota akka, nai emäntä

      Mihin siul on mies matka, kuhun yöllä yksinäsi? - Ota akkana emäntä, älä kerran keikkiästä, yhen kerran ylpiästä / ota akka, nai emäntä, elä kerran keikkiästi, muihen miehien mukaan.

    • Paikannimiin liittyviä sulhastoivomuksia

      Kun tyttönä olisin; Neidon toive; Saata Jeesus Sakkulaan; Sorja Suomessa elellä; Suomesta sulhot tulevat; Varjele Jumala Vuoleen rajoiltaNeito toivoo sulhasta Suomesta, Sakkulasta, jne., tai toivotaan, että neidot pääsisivät Sakkulaan, jne. (ja että Jumala varjelisi heitä joutumasta Rautuun, jne). Joskus vain mainitaan, että sulhaset/soria tulevat Suomesta. Kerran kertomus: Tuli tuo soria Suomen maasta, vietteli ja jätti (V2 860). Lisänä erilaisia aiheisiin liittyviä säkeitä, esim: Tuntoo tupasen tehhä - ei tunne tupakkaa syyä (V2 2396) Poikien vastaavia toivomuksia, ks. >Kun saisin Savosta, Suomesta, Saaresta naida.

    • Paras naija naapurista

      Aina muut mukaisensa ottavat omilta mailtaVrt. Mikä lie minussa nähty kun ei naitu naapuriinErilaisia säkeitä, joissa ydinajatus: Paras naida naapurista / Muut naivat naapurista, vetävät vertasensa, katsottunsa.

    • Piika juoksi pitkin suota

      Tuura taittuiVrt. Epiikka: Vihneen ottajatPiika juoksi pitkin suota, mie polonen poikki suota, piika suolle pitkälleen, mie polonen polvilleen/poikki puolin, piika sanoi pistä tuohon, mie polonen pistin suohon. Savon toisinnoissa (VI1) loppuna: tuura taittui tungetessa, väkä rauta väntehessä + itkien kotiin!

    • Piikuutensa pitänyt tai menettänyt

      Hairahtuneen mielialoja; Oisit, neito, piikueen pitänyt; Piikuutensa pitänyt; Piruko neidot pilasiEpäyhtenäinen joukko säkeitä, joissa keskeisenä ajatuksena neitsyyden menetys; tyttö on joko menettänyt piikuutensa tai kehuu pitäneensä sen: Ennen isän kodissa, Orjana Virossa pidin piikuuteni, kun tulin tähän taloon, oli koinarit kotona; Jo minun Pietari piteli; Viel on meiän piikasilla kunnia kotona, tallella emon tavara; En oo poikia pitäny. Myös vanhempien näkökulmasta: Oisit piikueen pitänyt, maannut maamois keralla; Ei tiä emo tytärtä, missä piika pilataan. XIII2 2937 kertomus pilatuista neidoista. V2 867 jatkohuomautus: Niin olen puhas pojista ku sus kylän sioista...

    • Piikuutensa pitänyt tai menettänyt*

      Hairahtuneen mielialoja; Oisit, neito, piikueen pitänyt; Piikuutensa pitänyt; Piruko neidot pilasi**Epäyhtenäinen joukko säkeitä, joissa keskeisenä ajatuksena neitsyyden menetys; tyttö on joko menettänyt piikuutensa tai kehuu pitäneensä sen: Ennen isän kodissa, Orjana Virossa pidin piikuuteni, kun tulin tähän taloon, oli koinarit kotona; Jo minun Pietari piteli; Viel on meiän piikasilla kunnia kotona, tallella emon tavara; En oo poikia pitäny. Myös vanhempien näkökulmasta: Oisit piikueen pitänyt, maannut maamois keralla; Ei tiä emo tytärtä, missä piika pilataan. XIII2 2937 kertomus pilatuista neidoista. V2 867 jatkohuomautus: Niin olen puhas pojista ku sus kylän sioista...

    • Piilokihlan pitäjä

      Mull on kihlat kirstussani2584: Ei minua tiettykänä pitäjäksi piilokihlan, salakaupan kantajaksi, mull on kihlat kirstussani, salakaupat kannen alla. 1788: Eipä muut muretta tunne, kuin pitäjät piilokihlan...

    • Pili pili piian nännät

      Pillil, lillil piian nännätKysymys - vastaus: Pili pili piian nännit / Näin mie nännät neitosella, mihin noita kannat? - nuoren miehen mielhyviksi, vanhan miehen vastuksiksi, nuoren miehen mieli tekee, sulhasen syän palaa (Ks. myös >Tytöt lustit luuraeltii; >Nuoren miehen mieli tekee tekee). XIV: Nuorten miesten/naisten mielhyväksi, pienten lasten elatukseksi.

    • Piruko minut pilasi

      Sekö piru minun pilasiVrt. Piruko tästä piiat vienytPiruko minut pilasi akkoja ajelemaan, piikoja pitelemään.

    • Piti piikaset hyvästi poikana ollessani

      Kun mä olin nuorra miessä; Naimaton, nainut poika; Olin ennen nuorra miessä; Olin minä nokka nuorra miessä; Olin nokka nuorempana; Olin nokka nuorra miessä piikoja pilaamaan; Olin poika ollessani; Olin poika ollessani paimenena; Olinpa minäkin ennen; Pesi pääni päistäreistä; Piiat pitivät hyvästi; Tulin turka naineheksiKs. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti; vrt. Miestenlaulut: Olen/olin miehekäs mies; Olin nokka nuorra miessä; Paimenlaulut: Pitivät poikaset hyvästiRunossa kehutaan poikaelämän ihanuutta tyttöjen suosiossa ja usein sen vastakohdaksi asetetaan naineen miehen elämä. Johdantosäkeen: Olin nokka/ennen nuorra miessä jälkeen kerrotaan kuinka nuorena ollessa piiat piti hyvänä, suki päätä, antoi suuta, kuinka poika piikoja pilasi ym. Verrataan muutokseen naimisen jälkeen: Tulin turka naineheksi, en tullut eläneheksi; Nurin katso nurkkamuorit (VII2 1829 vain tämä); Piiat pitää pilkkanansa; Vaan mussun mustikoilla. Joskus nuoruuden kuvauksena myös säkeet Moni katso muotohoni. Hiukan erilainen versio (V2 1029, XIII2 2933-6): Olin poika ollessain, paimenessa käyessäin, piin mä piian vieressäin, kolme yötä koskematta, koskin/kosin kolmen yön perästä (sit mä piikain pilasin). Sama alkuformula miestenlauluissa (>Olin nokka nuorra miessä) ilman kosioaihetta.

    • Piti piikaset hyvästi poikana ollessani*

      Kun mä olin nuorra miessä; Naimaton, nainut poika; Olin ennen nuorra miessä; Olin minä nokka nuorra miessä; Olin nokka nuorempana; Olin nokka nuorra miessä piikoja pilaamaan; Olin poika ollessani; Olin poika ollessani paimenena; Olinpa minäkin ennen; Pesi pääni päistäreistä; Piiat pitivät hyvästi; Tulin turka naineheksi*Ks. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti; vrt. Miestenlaulut: Olen/olin miehekäs mies; Olin nokka nuorra miessä; Paimenlaulut: Pitivät poikaset hyvästi*Runossa kehutaan poikaelämän ihanuutta tyttöjen suosiossa ja usein sen vastakohdaksi asetetaan naineen miehen elämä. Johdantosäkeen: Olin nokka/ennen nuorra miessä jälkeen kerrotaan kuinka nuorena ollessa piiat piti hyvänä, suki päätä, antoi suuta, kuinka poika piikoja pilasi ym. Verrataan muutokseen naimisen jälkeen: Tulin turka naineheksi, en tullut eläneheksi; Nurin katso nurkkamuorit (VII2 1829 vain tämä); Piiat pitää pilkkanansa; Vaan mussun mustikoilla. Joskus nuoruuden kuvauksena myös säkeet Moni katso muotohoni. Hiukan erilainen versio (V2 1029, XIII2 2933-6): Olin poika ollessain, paimenessa käyessäin, piin mä piian vieressäin, kolme yötä koskematta, koskin/kosin kolmen yön perästä (sit mä piikain pilasin). Sama alkuformula miestenlauluissa (>Olin nokka nuorra miessä) ilman kosioaihetta.

    • Poika ei rumista huoli

      Kyll molotsa muijan saapi; Poika ei rumista (kaulan kasvaneista) huoli; Pojan valitus ruman naisen saatuansa; Suku soisi rampaan rakastuvaniKs. myös Ennen suostun suokiveen; NAISTENLAULUT: Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvaniPojan (tytön) repliikki: Kuka käski meiän pojoista (miun poloisen; Niin tuo luulevi monikin; Jo ois suoneet miun poloisen) sokeihin suostumahan, rampoihin rakastumahan. Kyll molotsa muijan saapi, punapintelin pitäjän; Onhan miulla ottajii (En mie suostu suittenkaan, kiusan rampaan en rakastu; Sokiaan en soria suostu, ranni rampaan en rakastu).

    • Poika näytti kurvan kirjan

      YöjalallaKs. myös PassinkyselijällePoika kulkee tiellä (yöllä yksinään) ja kohtaa tytön, joka: Alkoi kirjoi kysellä - Vei mä Veikon pöksystä, holahutin housustani, tuost on sinulle kirja kurva, pahennus sinulle passi.

    • Poika näytti kurvan kirjan*

      Yöjalalla*Ks. myös Passinkyselijälle*Poika kulkee tiellä (yöllä yksinään) ja kohtaa tytön, joka: Alkoi kirjoi kysellä - Vei mä Veikon pöksystä, holahutin housustani, tuost on sinulle kirja kurva, pahennus sinulle passi.

    • Pojan silmät vettä vuoti

      Tyttö tanssi tammikossa - pojan silmät vettä vuoti; Vuohen silmät vettä vuotiKs. myös TANSSI: Tyttö tanssi tammikossaPojan silmät vuotavat vettä tyttöä katsoessa kuin vuohen, huntin, variksen silmät.

    • Pojat sorjat soittelevat

      Soivat aina sorjan korvat, ramajaat kuin rautakellot, pojat sorjat soittelevat, majoillansa mainitsevat (kirkkokunsin kiittelevät, omaksensa ottavansa; Tuoll on tyttö kasvamassa, monen miehen mielitietty...). Säkeet liittyvät muihin kosioaiheisiin, 857 sananalaisaiheeseen ja 1087a jatkuu: Jättelööt nuo jäähyväisiä.

    • Pojat sorjat soittelevat*

      **Soivat aina sorjan korvat, ramajaat kuin rautakellot, pojat sorjat soittelevat, majoillansa mainitsevat (kirkkokunsin kiittelevät, omaksensa ottavansa; Tuoll on tyttö kasvamassa, monen miehen mielitietty...). Säkeet liittyvät muihin kosioaiheisiin, 857 sananalaisaiheeseen ja 1087a jatkuu: Jättelööt nuo jäähyväisiä.

    • Pyrkimäruno

      Ks. myös YöjalassaAa lullaa, avaas ovi, eihän se kyllä hyvin sovi, vedä rautaa poikki lautaa - sisään minä tahdon tulla, jos minä vielä joinkin mahdun, vai onko siellä kyllä muita, viinapäitä, tupakkisuita?

    • Saa ei piika piikuuttansa

      Ks. myös: Emo neuvoo tyttöä siveysasioissa; Piikuutensa pitänyt tai menettänytSananlaskuaiheem Monta nuorta neitsykkäistä pilataan ison kotona (ks. >Monta kaunista kalaa syödään kalamajoilla) jatko: Jo on piikuus pihalla, emon antama aholla, pojan porian kormannossa, saapi poika poikuutensa, mut ei saa piika piikuuttansa, sinä ilmoisna ikänä, kuuna kullan valkeana.

    • Sai Anni lapsen

      Tyttöjen haukkumaruno toisilleen: Sai Anni lapsen - lattian levehyön, sian silehyön, ym.

    • Sain kerran kesässä naida, pappi otti lehmän leikkilöistä

      Meiän pappi paksuvatsa; Sain kerran kesässä naida; Sain kerran kesossa naiaMinä poika pikkarainen, sain kerran kesässä naia, tuonkin saunassa salaa - kelmi kieli papille (läksytys, pako), sakot: Pappi otti lehmän leikkilöistä (Ks. myös >Poika näytti kurvan kirjan: V2 1126, 1127, 2268). Kerran kesässä naiminen ja papin rangaistus esiintyvät joskus erillisenä; kaikki numerot tässä.:

    • Sanotaan, etten saa miestä

      Hivus pitkä, miel' lyhyinen; Kyll on miusta miehen naista; Miksi miusta naiset nauroit; Moni luuli, etten saa miestäVrt. VanhapiikaSananalaisten kaltainen: Moni luulee / Akoilla on paha ajatus, etten saa miestä milloinkaan, jot tulloo tytöstä suru suvulle; Moni akka, pojan pollot kelläsivät vanhaksi tytöksi. Osassa jatkona todetaan: Vielä saan miehen mielehisen; Kyllä on miusta miehen naista, sorjan sulhon suun alaista, verkaviitan vierellistä, molotsalle morsianta.

    • Silmät kiilui Kirstin päälle

      Ydinaihe: poika (joskus tyttö) menee kouluun tai kirkkoon, mutta siellä hänen silmänsä ei katso kirjan päälle, vaan Kirstin päälle, papin piian päälle. Johdantona yleensä >Kouluun kotoa -aihelma. Kerran tyttöjen hartauden ja poikien eroottisen mielialan vastakohta-asetelma kirkossa (VII2 2567).

    • Soisi nuorra naitavaksi

      Soisi emo tyttärensä nuorra naitavanKs. myös Luulin nuorra naitavaksi: KOTISEUTU: Miks ei meitä nuorra naida Vrt. Nuorena naitettu; Sananlaskurunot: Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsäÄidin tai tytön toivomus: Soisi eukko tyttärensä jotta nuorra naitaisihin, vihantana vietäisin; Ei niin pientä piikalasta, jottei mieli miehelään - jotta nuorra naitaisiin...

    • Soisin, kun soria oisin

      Soisin olevani soreaKolmen säkeen formulainen kokonaisuus: Sen mie soisin, kun soria oisin, varsin soisin, kun varma oisin, sen soisin, kun sevelä oisin. Liittyy ulkonäköaiheisiin, 723, 932 sananalais-aiheen yhteydessä (moititaan, en ole), ja muissa ideana: ei haittaa; Ei sille maha mittään.

    • Sulhaset jäävät suruun, kun lähden

      Kun kuolee kuulu neito, sulhaset jäävät suruun; Sulhot jäävät suremaan, kun mie kana katoonLaulaja (tyttö) ilmoittaa, että sulhaset jäävät suruun (pojat puolikuolioiksi, miehet mielimurtehelle), kun hän joko kuolee tai katoaa, lähtee muille maille. V3 760: häärunossa, sulhaselle morsiamesta. Pojan näkökulmasta, ks. >Hoppu huorille tulevi.

    • Suomalaista miksi eivät tytöt suvaitse

      Tyttö/tytöt ei suvaitse suomalaista, vaan suvaitsee sotilasta; venäläistä; saksalaista; sulkapäätä. 274 ja 1336 yhdistyy >Sotamiesten pilaama tyttö-aihelmaan.

    • Surma tappoi sulhasein

      Säkeet: Surma tappoi sulhasein, kova onni kohtaloin liittyvät 167 ajatukseen: En huoli yhden kullan kuoliasta, viel tulee paljon parempi; kun taas 467a ja 731 kuoleman valitukseen.

    • Suru sulhasena

      Naimattoman valitus: Mull on suru sulhasena, herättää aamuisin, yöllä vieressä. Jatkona lintu kertoo, että tyttöä ei naida koska on varaton, johon tyttö: Raha naiset naitteleepi.

    • Susi luulee siaksi

      Ks. myös HäärunotTytön/naisen pilkka, joka liittyy muihin kosinta-aiheisiin pojan valituksiin saadusta vaimosta/saatavilla olevista tytöistä: (menee/menevät metsään kesällä), susi luulee/luuli siaksi / (III: lampahaksi), karhu karjuporsahaksi; syöp sika selästä lapsen, karjuporsas kainalosta/harjaselkä haukkajaa. * tytön runossa.

    • Susi luulee siaksi*

      *Ks. myös Häärunot*Tytön/naisen pilkka, joka liittyy muihin kosinta-aiheisiin pojan valituksiin saadusta vaimosta/saatavilla olevista tytöistä: (menee/menevät metsään kesällä), susi luulee/luuli siaksi / (III: lampahaksi), karhu karjuporsahaksi; syöp sika selästä lapsen, karjuporsas kainalosta/harjaselkä haukkajaa. * tytön runossa.

    • Syö susi sepän koira

      Pääsin sepän vävyksi; Sepän tyttö neitsykkäinen; Syö susi sepän koira - kävisin Annin luonaPojan toivomus naida sepän tytär tai käydä yöjalassa sepän tyttären luona: Syö, susi, sepän koira - pääsisin sepän vävyksi / saisin käydä sepän tyttären luona - Annin, Katin ym. kainaloon/luona.

    • Teen pillat piikasille, ellei isä naita

      Etsi eukko miulle naista; Isä, äiti, etsi mulle eukko; Naittele, iso minua: Naittele iso, veikko minuaPoika pyytää isää etsimään naista, naittamaan - Jos et naittele minua, mie sit kyykerrän kylälle, teen mie pillat piikasille (vahingot vanhoille akoille; vatsat vallan tyttölöille, tuon ne kolmena kotihin). IV alueella yleensä johdantona >Isä oron osti -aihelmalle.

    • Tein mie tielle tetrin ansan

      Ansain panija; Tein mä tielle tetren rihman; Tein tielle tetren paulatAihelma, joka esiintyy joko yksinään tai aihelmien >Varkaalle menijä, joskus >Tule neitonen minulle, alkuna. Yhtenäinen johdanto: Tein mä tielle tetren ansan, aholle jäniksen ansan, kylän alle / niityn päälle neien ansan. Jatkossa joko sama sarja tai vain neito-aihe: Sain tieltä tetren kiinni, aholta jäniksen, kylän alta neidon; Tuli neito ansahani, punaposki pyytöhöni; Kului yötä kaksi, kolme, menin katsomaan ansojani, jo oli neito ansassani - kyselee neitoa vaimoksi (>Varkaalle menijä V1 + XIII1).

    • Tiiv on hoikan hoilaella

      Vasta minulla varsan längetKs. myös Tyttöjen laulut: Hyvä on tyttönä elää; Tanssilaulut: Hypätkää tytöt hyvästi; Tässä on lusti nuoren noustaPiikakunnia- tai >Kelpaisi lesken kesällä -aiheeseen liittyvät säkeet, joissa todetaan: Tiiv on hoikan hoilaella, paha on paksun pyörähellä, nyt ei tunnu jälki jäässä, jalanisku ei ilveksessä; (Vasta miull on varsan länget - tiivi sillon tiirotella) Kun ei kupu kupaja, keskipaikka keinahtele, eikä ole poika povessa.

    • Tule neitonen minulle

      Ei oo aittaan asiaa; Kolme aittaa on miulla; Kolme on aittaa aholla; Pojan kerskaus: Kyll on kystä aitassa - kelpaa neidon tulla; Läksin tietä kulkemaan; Tule(s), tyttönen, minulle; Tule tyttö minulle; Tunnet sie tyttö minulle tulla; Tupa on puussa tuutivassaKs. myös Mie olen mies meestä tehty; Häärunot/Sulhasen kodin pilkka: 3 lehmää läävässä: 1 sääski, toinen paarma, kolmas koko itikka; Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla; Epiikka: Pettelikkö sulhanenKosijan runo, jossa alkuformulaan: Tule neitonen minulle; Tunnets neito miule tulla, tms. liittyy erilaisia ironisia luonnehdintoja kosijan omaisuudesta. Olisi mahdollista luokitella häärunoihin (Kosiminen), mutta kontekstit eivät yleensä viittaa siihen. Alkuformulan jälkeen sulhanen kuvaa itseään: (IV + V) Minulle miehelle hyvälle, sorialle sulhaselle, sekä riian rikkahalle, joskus >Mie olen mies meestä tehty, sokurista sorvaeltu; (VI + VII) Mokomalle muikarille, tälle Savon sankarille. VII2-alueella kuvataan morsiamen kohtaloa: Älä tuusi tullessasi, ei sun päiväsi parane, ei sun huolesi vähene; Älä sure tullessasi, saat sie itkeä ollessasi. Muut säeainekset ironista kehuntaa: Kolme aittaa on minulla, yksi vehkasuolla, toinen parkkikankahalla, kolmas kotona tyhjänä; Kolme lehmää: yks on paarma, toinen sääski, kärpänen parahin lehmä; Kolme hevosta: kirppu niist on kapeampi, täi niistä taitavampi, lutikka se lutteroinen; Ei oo aittaan asiaa, eikä tietä kellariin, suossa on meillä suurusjauhot; Kyllä on kystä aitassani: pyyn sorkka, jänön käpälä; Sirkan siipi, parman reisi, peipposen peräpakara. (Aihelma esiintyy monissa yhteyksissä, ks. esim. Kalendaarilaulut: >Tuomaan runo; Epiikka: >Lintujen pidot; Nimipilkat:) Mukaan otettu myös ironisia aineksia sisältävät kehut, joissa ei samaa johdantoa.

    • Tule neitonen minulle*

      Ei oo aittaan asiaa; Kolme aittaa on miulla; Kolme on aittaa aholla; Pojan kerskaus: Kyll on kystä aitassa - kelpaa neidon tulla; Läksin tietä kulkemaan; Tule(s), tyttönen, minulle; Tule tyttö minulle; Tunnet sie tyttö minulle tulla; Tupa on puussa tuutivassa*Ks. myös Mie olen mies meestä tehty; Häärunot/Sulhasen kodin pilkka: 3 lehmää läävässä: 1 sääski, toinen paarma, kolmas koko itikka; Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla; Epiikka: Pettelikkö sulhanen*Kosijan runo, jossa alkuformulaan: Tule neitonen minulle; Tunnets neito miule tulla, tms. liittyy erilaisia ironisia luonnehdintoja kosijan omaisuudesta. Olisi mahdollista luokitella häärunoihin (Kosiminen), mutta kontekstit eivät yleensä viittaa siihen. Alkuformulan jälkeen sulhanen kuvaa itseään: (IV + V) Minulle miehelle hyvälle, sorialle sulhaselle, sekä riian rikkahalle, joskus >Mie olen mies meestä tehty, sokurista sorvaeltu; (VI + VII) Mokomalle muikarille, tälle Savon sankarille. VII2-alueella kuvataan morsiamen kohtaloa: Älä tuusi tullessasi, ei sun päiväsi parane, ei sun huolesi vähene; Älä sure tullessasi, saat sie itkeä ollessasi. Muut säeainekset ironista kehuntaa: Kolme aittaa on minulla, yksi vehkasuolla, toinen parkkikankahalla, kolmas kotona tyhjänä; Kolme lehmää: yks on paarma, toinen sääski, kärpänen parahin lehmä; Kolme hevosta: kirppu niist on kapeampi, täi niistä taitavampi, lutikka se lutteroinen; Ei oo aittaan asiaa, eikä tietä kellariin, suossa on meillä suurusjauhot; Kyllä on kystä aitassani: pyyn sorkka, jänön käpälä; Sirkan siipi, parman reisi, peipposen peräpakara. (Aihelma esiintyy monissa yhteyksissä, ks. esim. Kalendaarilaulut: >Tuomaan runo; Epiikka: >Lintujen pidot; Nimipilkat:) Mukaan otettu myös ironisia aineksia sisältävät kehut, joissa ei samaa johdantoa.

    • Tule tänne turkulainen

      Tule tänne turkulainen, vetele, vetele verkapöksy? Täälläpä kasvoi kaunis tyttö...

    • Tule tänne Turun likka

      Likkaset salin ikkunallaDialogia viljelevän runon päähenkilöitä ovat Turun likka ja häntä ikkunan alla rekeensä kutsuvat pojat: Mikset likka sinn tult - sillhän mie en sinne tult, siell on sorja poika - tule tänn, Turun likka, istu sorjaa saahkaa - ajetaan myö Turun maall... Lopuksi Turun likka lausuu: Parempi meill on suruaika kun pojille iloaika." SKVR:ssä julkaistu tanssilauluna, mutta ei selviä viitteitä tanssiin.

    • Tule yöllä yksinäsi

      Neito neuvoi: Käy yksin yöjalassaKs. myös YöjalassaNäin minua neito neuvoi, neuvoi neljällä tavalla - tule yöllä yksinäsi, älä juokse joukon kanssa; Kons on potra poutailma, silloin tule turkki päällä, kons on vilu vihmo ilma, silloin tule viitta päällä; Jot ei kyntäjät näkisi, tule tarhojen taaten, aitoja vierien, valu maata vatsallasi. Joskus jatkuu muilla >Yöjalassa-aihelmilla. (Yöjalassa runoissa samoilla alueilla voidaan johdannossa mainita: Kävin yksin yöjalassa, mut en mie aivan yksin ollut, oli riuku/ keppi/kanki kainalossa).

    • Tuli miesi muutti mielen

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Tuli yksi turnus äijä, muutti mielenSäkeet: Tuli mies, muutti mielen, muutti mielen mustikoilla, vaihto vaapukoilla, limottel lillukoilla. Jatkona V-alueella >Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi. (Tässä toistetaan ne häärunotekstit, jotka voisi yhtä hyvin luokitella lyyrisiksi.)

    • Tuo Jumala sunnuntai ja sulhasia

      Tuo Jumala suntakina sulhasia; Kulje päivä, viere viikkoIlmeisesti lisää häärunoissa?Mahdollinen johdanto: Joka tyttö tuota toivoo / Kulje päivä, viere viikko - Tuo / suo Jumala suntakii, suntakiin sulhasii - pöyälle rahan ramoina, perä nurkkaan nuhina, jalan isku ikkunoille; Kuin ei kuulu sulhasii!).

    • Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopisi

      Tuo, Jumala, tuota miestä; Sulhasta toivovaKs. myös Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisiLyhyt toivomus: Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopisi, jonka kihlat kelpaisi. 2424: Joka perässä vihille veis, sametissa saattelis.

    • Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopisi*

      Tuo, Jumala, tuota miestä; Sulhasta toivova*Ks. myös Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi*Lyhyt toivomus: Tuo, Jumala, tuota miestä, jonka sormukset sopisi, jonka kihlat kelpaisi. 2424: Joka perässä vihille veis, sametissa saattelis.

    • Tuolt tullee tuhma Jussi - petti minut

      Tuhma Jussi - tule illast eli aamust, tila aina valmis. Voi koira, ko lika petit, jätit, jätit tänne nauruksi, luulitsie minuu vanhaksi? En oo niinkää vanha kuin luulet.

    • Tuosta tulee minun omani

      Ks. myös Pyysi minua pyssyseppäKuin se kasvaa vuotta kaksi, kolme, yhdeksän - käypi parvessa parraina - vannoo yksi, vannoo toinen: tuosta tulee miun omani. III ja V2 minä-muodossa: kun mie kasvan kaksi, kolme vuotta, viel miusta neito tulee, viel rikkaat riitelööt, köyhät kyyttii käyvät.

    • Tupakat ei tule meille

      Mihin meill on kiire mennä? Ei meille tupakat tule, eikä kiijä kihlajaiset - muille kiitää - tuopi Jumala toisen vuoden, tulevat tupakat meille.

    • Tykelä tytöttä olla

      Vrt. Ei ole poikasen elostaNaimattoman pojan puhetta: Tykelä tytötä olla, vaikea vaimota elellä.

    • Tyttö suvaitsi toista - nuorukainen suuttui

      Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaPettyneen kosijan? laulu: Juhannalla kolme tyttöä - tahdoin elää yhden kanssa, mutta näin että hän suvaitsi toista. Päätös: Tuosta suuttui nuorukkainen, men lakialle pelloll, lakialta pellolta men hopiaisell niitull.

    • Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä

      Neitoa kiitetään, silmät maksaa sinisen; Tuoss on neito kaunokkainenKs. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten syänten syöttö; NAISTENLAULUT: Ison kotona ja toiselassa; TANSSI: As sun herja, kun on sorja; Likka nätti, poika potra; Neito tanssi tammikossa; Tuossa tanssivat tasaiset; Tuossa on nätti likka; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu; HÄÄRUNOT: Morsiamen ylistys; Pöydän lunastus: Silmät maksavat sinisen; Morsiamen itketys: Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaskiErilaisia tytön/tyttöjen kauneuden kuvauksia: Tuoss on neito kaunokkainen; Silmät maksaa sinisen, posket maksaa punasen, vars valkean paperin (yleinen formula, viittaa erivärisiin rahaseteleihin; voi kuvata poikaakin); Pää pieni, perä leveä; kauniit vaatteet (sulkkuiset sukat, verkainen tani, leveän hame, punainen helmus jne.). Niin mun peräni pyöri, kun kerä pihalla vieri; Niin paisto palmikko/paita kuin paras papin paperi, kirkkoherran kirjanlehti (ks. sama Häärunot/Tulo morsiamen kotiin: >Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidankaulus; Sulhasen ylistys: >Sulhasen vaatteiden ylistys). Samantyyppisiä ks. myös aiheissa, häärunoissa ja epiikassa (ks. esim. >Kasvoi neito Kaarelassa; >Suka mereen IV1 1071).

    • Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä*

      Neitoa kiitetään, silmät maksaa sinisen; Tuoss on neito kaunokkainen*Ks. myös Olinpa minäkin ennen sulhasten syänten syöttö; NAISTENLAULUT: Ison kotona ja toiselassa; TANSSI: As sun herja, kun on sorja; Likka nätti, poika potra; Neito tanssi tammikossa; Tuossa tanssivat tasaiset; Tuossa on nätti likka; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu; HÄÄRUNOT: Morsiamen ylistys; Pöydän lunastus: Silmät maksavat sinisen; Morsiamen itketys: Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski*Erilaisia tytön/tyttöjen kauneuden kuvauksia: Tuoss on neito kaunokkainen; Silmät maksaa sinisen, posket maksaa punasen, vars valkean paperin (yleinen formula, viittaa erivärisiin rahaseteleihin; voi kuvata poikaakin); Pää pieni, perä leveä; kauniit vaatteet (sulkkuiset sukat, verkainen tani, leveän hame, punainen helmus jne.). Niin mun peräni pyöri, kun kerä pihalla vieri; Niin paisto palmikko/paita kuin paras papin paperi, kirkkoherran kirjanlehti (ks. sama Häärunot/Tulo morsiamen kotiin: >Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidankaulus; Sulhasen ylistys: >Sulhasen vaatteiden ylistys). Samantyyppisiä ks. myös aiheissa, häärunoissa ja epiikassa (ks. esim. >Kasvoi neito Kaarelassa; >Suka mereen IV1 1071).

    • Tyttölöjä varkahia, ison aitan alkajia

      Poikien kiusoittelua tytöille? Johdanto kerran: Mitäs haukut hallikoira? Ydinaihe tyttöjen varastelu isän aitasta: alta aittaan menevät, päältä purnuun puhuvat, sukasta säkin tekevät - veivät vehnäiset kylään, kagrat kaupunkiin.

    • Tytöt hyppi, helmet helkki

      Tytöt hyppivät, tanssivat, poikien silmät välkkävät. Jatkossa pojat laulavat: >Kun ois maassa mansikkana.

    • Tytöt lustit luuraeltii

      Ks. myös Nuoren miehen mieli tekee; Tanssi: Tanssi nuoren miehen mieltä myötenJohdanto: Tytöt lustit luuraeltii nuoren miehen mielhyvänä, vanhan miehen vastuksena, jatkona joko: >Nuoren miehen miel teköö, sulhasen syän palaa / Nuoren miehen silmät vilkkaa niinkuin juoksevan otuksen. Säekokonaisuus on kaikissa johdantona eeppiseen >Ruoskan mies tuomisiksi -runoon, linkittyen Kun mie mokoman saisin -säkeen kautta (Kun mie mokoman saisin, punaposken puolekseni, niin mie liikun linnan teitä, toisin sieltä tuomisii...).

    • Tytöt syövät saikkaa salissa, pojat nälkää näkee

      Ks. myös KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Toisen kylän pilkkaaTytöt koriat koppakengät, syövät saikkoa salissa, puna kuorta kornitsassa - pojat nälkeä näkevät, vetävät vyöllä vatsoansa (tain päinvastoiin: pojat syövät saikkaa, tytöt näkevät nälkää).

    • Ukko, akka / tyttö, poika antoi suuta

      Kaksi vanhaa vatusta; Ukko, akka antoi suutaVanhan ja nuoren rakkauden vertailu: Ukko, akka anto suuta kuin kaksi lahoa puuta - tyttö, poika antoi suuta kuin kaksi omenapuuta. Vrt. epiikka: >Vanha ja nuori kosija.

    • Vanha kosija

      Vrt. Epiikka: Vanha ja nuori kosijaVanha mies minua pyysi, haukutteli haavikkohon - Vanha ei tunne vattustella; Vanha on variksen ruoka.

    • Vanha kosija*

      *Vrt. Epiikka: Vanha ja nuori kosija*Vanha mies minua pyysi, haukutteli haavikkohon - Vanha ei tunne vattustella; Vanha on variksen ruoka.

    • Vanhemmat neuvovat poikaansa naima-asioissa

      Akka neuvo poikoansa; Emo neuvo poikoansa; Iso neuvoi poikaansa; Iso neuvoi poikoansa; Isän neuvot pojalle; Jok ei kysy kynsiä kylästä; Nai sie poika naapurista; Niinpä ennen eukko neuvoi; Tyttö kaino katsannolta; Tyttö tummatukka taitavaKs. myös Huorat hurstia kutovat; Kaunista neitoa ei naitava; poikaa neuvotaan naimaan punaposkinen tyttö; Älä kihlo kirkkotiellä; Älä pyyllä neittä pyydäEmon ja iso neuvovat poikaansa, minkälainen tyttö pitää naida: Valitse kuudesta paras; ei kahta samaan taloon, eikä rikkaan tytärtä (panevat sarat jakoon, pellot pieniksi paloiksi); ei nauravaa tyttöä; siitä ilo kaikille, joka ei kysy kynsiä kylästä; nai naapurista (oman pellon penkereltä); tyttö kaino katsannolta on lempeä; tummatukka on taitava vaimo

    • Vielä mull on mielitietto

      Vrt, Vielä tälle tyttärelle; Ks. myös Rakkaus: Onpa tietty tietyssäniKun ei nuo minua naineet - Vielä mull on mielitietto elossa etempänäki, kun ei Hassinen hakene, Pekan poika pois perine, Sitte menen Määttälään, omin jalkoini osoan, Olli Puhakan oville, Pekan pojan pienen luoksi.

    • Vielä tälle tyttöselle

      Kyllä noille neitosille kirjakorjat kiitelevät; Kyllä tällä neitosella vielä lempi lentöän tuloo; Sulhot tälle tyttärelle; Susi syägäh sulhaset; Vielä näistä tyttäristä suku juopi suuret sarkat; Vielä tästä tyttärestä; Vielä tästä tyttärestä suku juopi suuren tuopinKs. myös lemmennostoloitsut??Alkuna usein >Ei täyvy tätä tytärtä (rengille, köyhälle, juopolle, yms), tai esim.: Akoilla on paha ajatus, etten saa miestä mielehistä; Miks ei nai Narvan saksat; Susi syököhön oman kylän sulhaset; Sukuni miun surevi tämän pään päten menevän. Ydinajatus: vielä tälle tyttärelle tulee kosija(t); rikas, kaunis, mieluinen (parempi) kosija: Tulevi Turusta sulhot; Tulee sulhot tuonnempata; Kaunis kaukaa tulevi; Kolkkapi kosian kengät; Luokki tuominen tulevi; Kirjokorjat kiitelevät; Saan miehen mielehisen, sulhasen sulasanaisen (VII2 2663). Viittauksia häärituaaliin: Äyrit äyhkien tulevi, pienet rahat piehtaroihen; Tulloo tupakkailta; Vielä tästä tyttärestä suku juopi suuren tuopin, heimo hempiän pikarin (vrt. Häärunot: >Huomentuoppi; lyyrisessä tulevaisuusmuodossa muissakin häärunoissa (tässä: h) vaihtelevissa yhteyksissä.

    • Vielä tälle tyttöselle*

      Kyllä noille neitosille kirjakorjat kiitelevät; Kyllä tällä neitosella vielä lempi lentöän tuloo; Sulhot tälle tyttärelle; Susi syägäh sulhaset; Vielä näistä tyttäristä suku juopi suuret sarkat; Vielä tästä tyttärestä; Vielä tästä tyttärestä suku juopi suuren tuopin*Ks. myös lemmennostoloitsut??*Alkuna usein >Ei täyvy tätä tytärtä (rengille, köyhälle, juopolle, yms), tai esim.: Akoilla on paha ajatus, etten saa miestä mielehistä; Miks ei nai Narvan saksat; Susi syököhön oman kylän sulhaset; Sukuni miun surevi tämän pään päten menevän. Ydinajatus: vielä tälle tyttärelle tulee kosija(t); rikas, kaunis, mieluinen (parempi) kosija: Tulevi Turusta sulhot; Tulee sulhot tuonnempata; Kaunis kaukaa tulevi; Kolkkapi kosian kengät; Luokki tuominen tulevi; Kirjokorjat kiitelevät; Saan miehen mielehisen, sulhasen sulasanaisen (VII2 2663). Viittauksia häärituaaliin: Äyrit äyhkien tulevi, pienet rahat piehtaroihen; Tulloo tupakkailta; Vielä tästä tyttärestä suku juopi suuren tuopin, heimo hempiän pikarin (vrt. Häärunot: >Huomentuoppi; lyyrisessä tulevaisuusmuodossa muissakin häärunoissa (tässä: h) vaihtelevissa yhteyksissä.

    • Yöjalassa

      Annin luona yöjalassa; Avaa, Anni, aitan uksi; Käin koira konkkimassa (yöjalassa); Kävin öillä öitsilöissä; Läksin käymään Lätissä; Neito neuvoi: käy yksin yöjalassa; Simo Suojelasta yöjalassa; Vuoleen pojan virsi; Yöjalalla; Yöjalassa Juho Annin aittaan; Yöjalassa käynyt poika; Yöjalassa ollut poikaKs. myös Hyvää iltaa Ievalleni; Kymmenen kylää kesoissa yönä; Tule yöllä yksinäsi; Yöjalassa käynyt poika Ks. myös LOITSUT/Eri tiloissa: YöjalassaPoika kuvaa yöjalassa käyntiään, yleensä Annin, mutta myös Katrin tai Ievan aitassa. Runo koostuu kiinteistä aihelmista, joista kussakin toisinnossa muodostetaan vaihteleva kokonaisuus, joskus laajoinkin paikallisin säemuunnoksin. Näitä osia ovat: 1) johdanto: Kävin yöjalassa yksin /Jouvun yöllä yksinäni, pimiällä pilkkosella (riuku /kanki mukana); Kävin koira konkimassa; Mänin kurvan kutsuloihin; 2) yössä, hiljaa kulkemisen kuvaus; 3) keskustelu aitanoven avaamisesta: Avaa, Anni, aitan uksi - avajaisin, kun ei uksi ulvahtaisi, kun ei kuuluisi tupahan; Hyvää iltaa Ievallein, annat sie avaimet vai laset laskemalla - ennen annan avaimet, mie oon laiska laskemaan; 4) mahdollinen neuvo saranoiden voitelusta: kuse kopreheisi; voitele voilla; 5) mahdollinen tuliaisten kysely; 6) sänkyyn pääsyn ja siellä olon kuvaus: Pääsin Annin vuoteeseen, otin kaialta katetta, sitte hiplasin hametta, koplasin konetta; 7) poika ei herää ajoissa ja yrittää palata huomaamatta: Kuulin kyllä ku kukko laulo, en vaa jaksanut havaita, jo ol päivä päillä puiden (ks. myös >Uni petti, voitti vuode); 8) isä, äiti vihaisina vastassa kotona (joskus: näki ämmä äyrämöinen, kertoi..) ja pojan mahdollinen selitys: En ollut koira konkimassa, mie kävin naapurissa, tuli tupakantuska.

    • Yöjalassa*

      Annin luona yöjalassa; Avaa, Anni, aitan uksi; Käin koira konkkimassa (yöjalassa); Kävin öillä öitsilöissä; Läksin käymään Lätissä; Neito neuvoi: käy yksin yöjalassa; Simo Suojelasta yöjalassa; Vuoleen pojan virsi; Yöjalalla; Yöjalassa Juho Annin aittaan; Yöjalassa käynyt poika; Yöjalassa ollut poika*Ks. myös Hyvää iltaa Ievalleni; Kymmenen kylää kesoissa yönä; Tule yöllä yksinäsi; Yöjalassa käynyt poika Ks. myös LOITSUT/Eri tiloissa: Yöjalassa*Poika kuvaa yöjalassa käyntiään, yleensä Annin, mutta myös Katrin tai Ievan aitassa. Runo koostuu kiinteistä aihelmista, joista kussakin toisinnossa muodostetaan vaihteleva kokonaisuus, joskus laajoinkin paikallisin säemuunnoksin. Näitä osia ovat: 1) johdanto: Kävin yöjalassa yksin /Jouvun yöllä yksinäni, pimiällä pilkkosella (riuku /kanki mukana); Kävin koira konkimassa; Mänin kurvan kutsuloihin; 2) yössä, hiljaa kulkemisen kuvaus; 3) keskustelu aitanoven avaamisesta: Avaa, Anni, aitan uksi - avajaisin, kun ei uksi ulvahtaisi, kun ei kuuluisi tupahan; Hyvää iltaa Ievallein, annat sie avaimet vai laset laskemalla - ennen annan avaimet, mie oon laiska laskemaan; 4) mahdollinen neuvo saranoiden voitelusta: kuse kopreheisi; voitele voilla; 5) mahdollinen tuliaisten kysely; 6) sänkyyn pääsyn ja siellä olon kuvaus: Pääsin Annin vuoteeseen, otin kaialta katetta, sitte hiplasin hametta, koplasin konetta; 7) poika ei herää ajoissa ja yrittää palata huomaamatta: Kuulin kyllä ku kukko laulo, en vaa jaksanut havaita, jo ol päivä päillä puiden (ks. myös >Uni petti, voitti vuode); 8) isä, äiti vihaisina vastassa kotona (joskus: näki ämmä äyrämöinen, kertoi..) ja pojan mahdollinen selitys: En ollut koira konkimassa, mie kävin naapurissa, tuli tupakantuska.

    • Yöllä oisi ystäviä, ei lapsen katsojia

      Kyllä on yöllä ystäviäOishan yöllä ystäviä (Kyll ois kihlan antajia; Kyll'on kynnen antajia), vaan ei oo lapsen katsojia, emon elättäjiä.

    • Äijä äyriä pitävi - naitessa nuorta neittä

      Sananlaskunomainen rinnastus: Äijä äyriä pitävi ostaessa orihevosta ja naidessa nuorta neittä / naia naista neitosesta.

    • Äijä äyriä pitävi - naitessa nuorta neittä*

      **Sananlaskunomainen rinnastus: Äijä äyriä pitävi ostaessa orihevosta ja naidessa nuorta neittä / naia naista neitosesta.

    • Älkää tytöt valitko kaunista

      Elkää nykyiset neidot; Elkäät nyt nykyiset neiet; Emo neuvo neitoaan; Emo neuvoi neitoaan; Älkää tytöt kovin sulhoa valitkoKs. myös Emo neuvoi neitoaan naima-asioissa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Potralla pojalla potra kulakkaEmo neuvoo neitoa: Kun menet marja markkinoille, kirkkoon: Älä ihastu sulhoon valkiaan, naastiin (etelä), konstiin (pohj.), sulhon suuruuteen, koreuteen; Älä myy mieltäis mettee. Perusteluja tai vertaus: Mies korkee, kova kulakka; Valkiall on sydän (vatsa) valju, mustalla sydän muria. Vrt. >Kaunista neitoa ei naitava. Joskus (lähinnä Inkerissä) pitkä tarina, jossa neito ei usko emon neuvoa, nai korean miehen, katuu ja neuvoo muita. Usein kuvataan pahaa miestä: selinmakuu, suden ikenet, antaa kaidasti katetta, lyö; Veitsettä veren juopi (Ks. >Huonon miehen kuvaus). Joskus: mies naisesta (XIII2 3958)

    • Älkää tytöt valitko kaunista*

      Elkää nykyiset neidot; Elkäät nyt nykyiset neiet; Emo neuvo neitoaan; Emo neuvoi neitoaan; Älkää tytöt kovin sulhoa valitko*Ks. myös Emo neuvoi neitoaan naima-asioissa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Potralla pojalla potra kulakka*Emo neuvoo neitoa: Kun menet marja markkinoille, kirkkoon: Älä ihastu sulhoon valkiaan, naastiin (etelä), konstiin (pohj.), sulhon suuruuteen, koreuteen; Älä myy mieltäis mettee. Perusteluja tai vertaus: Mies korkee, kova kulakka; Valkiall on sydän (vatsa) valju, mustalla sydän muria. Vrt. >Kaunista neitoa ei naitava. Joskus (lähinnä Inkerissä) pitkä tarina, jossa neito ei usko emon neuvoa, nai korean miehen, katuu ja neuvoo muita. Usein kuvataan pahaa miestä: selinmakuu, suden ikenet, antaa kaidasti katetta, lyö; Veitsettä veren juopi (Ks. >Huonon miehen kuvaus). Joskus: mies naisesta (XIII2 3958)

    • Älköön tytär sulhasta sukilla saako

      Ks. myös Sain mä suuttoman sukillaVanhemmat varoitteli: Älköön tytär sulhasta sukilla saako, paialla kylän parasta; suuttoman sukilla saapi, paialla kylän pahimman.

    • Älkööt tulkoot tuhmat miehet

      Elköön tuhma tulkokaan; Menkä pojat sivutse, kun ei tule tuhiammat; Älköön tuhma tulkokaan; Älköön turnus tulkokaan; Älköön turnus tulkokona, teetämme kivilinnanKs. myös Ei täyvy tätä tytärtäTyrmätään ei-toivotut kosijat: Älköön tuhmat (rumalat, siankärsät; turnus, kärnys) tulkokaan - Kuin ei vieri verkaviitat, käy käpykypärät; Kun ei tule tuuhiammat, turpeammat, koriammat kohti käy. Jatkona vakuutetaan: Kyll meit naivat Narvan saksat, ottavat omat molotsat; Se tulkoon, jolla on kuusi kutsaria, kahdeksan kannollista (IV 2246, 2249); Tulkoot sulhot Tuuterista, Viipurista. Joskus kehotetaan tuhmia: Mänkää te siat sivuitse, porsaat poikki pellon. Länsi-Inkerissä (III) yleisesti >Ei meitä pahoille panna -aihelman yhteydessä, V-VI ja XIII: usein häärunoissa ja >Neidon linna -aiheessa. Joskus jatkona sananlaskuaihelma >Tuhma tuntuu työnteosta.

    • Älkööt tulkoot tuhmat miehet*

      Elköön tuhma tulkokaan; Menkä pojat sivutse, kun ei tule tuhiammat; Älköön tuhma tulkokaan; Älköön turnus tulkokaan; Älköön turnus tulkokona, teetämme kivilinnan*Ks. myös Ei täyvy tätä tytärtä*Tyrmätään ei-toivotut kosijat: Älköön tuhmat (rumalat, siankärsät; turnus, kärnys) tulkokaan - Kuin ei vieri verkaviitat, käy käpykypärät; Kun ei tule tuuhiammat, turpeammat, koriammat kohti käy. Jatkona vakuutetaan: Kyll meit naivat Narvan saksat, ottavat omat molotsat; Se tulkoon, jolla on kuusi kutsaria, kahdeksan kannollista (IV 2246, 2249); Tulkoot sulhot Tuuterista, Viipurista. Joskus kehotetaan tuhmia: Mänkää te siat sivuitse, porsaat poikki pellon. Länsi-Inkerissä (III) yleisesti >Ei meitä pahoille panna -aihelman yhteydessä, V-VI ja XIII: usein häärunoissa ja >Neidon linna -aiheessa. Joskus jatkona sananlaskuaihelma >Tuhma tuntuu työnteosta.

    • Älä kihlo kirkkotiellä

      Ellös vainen, poikaseni, ellös pyhänä naiko; Elä kihlo kirkkotiellä; Kaikk' on kempit kirkkotiellä; Konsa kosiin lähette; Konsa kosiin, tarkatkaa neittä ja tapoja; Pyhäpäivänä ei emoton, isoton poika kosiin; Tyttöä ei kirkkotiellä kihlattava; Älköön isoton poika pyhänä menkö kosiin; Älä ihastu neien vaatteisiinAiti, joskus isä neuvoo poikaansa, tai laulaja poikajoukkoa, tai IV ja V-alueilla usein: Älköön isoton, emoton poika pyhänä kosiin menkö. Varoitetaan valitsemasta vaimoa pyhänä kirkkotieltä, koska silloin siellä on kaikki, laiskat, pahatkin tytöt (joskus: huorat, jalkavaimot) kauniina, parhaissa vaatteissaan. Sen sijaan vaimo on valittava työn äärestä, jotta tunnistaa ahkeran: Katso kaselta, kuka nostaa kaskipölkyn (kaski-aihelma myös >Kaunista neitoa ei naitava); Katso kankahan takaa, sujahtaako sukkulainen, pirahtaako pirran ääni. Pari hääkontekstissa esitettyä luetellaan myös häärunoissa (Kosiminen: >Katso neito kaselta, riihestä).

    • Älä pyyllä neittä pyydä

      Neuvotaan poikaa morsiamen valinnassa: Älä pyyllä neittä pyydä, oravalla morsianta, saat pyyllä pyhän pitäjän, oravalla oikullisen, kärpällä kylän kävijän, hopialla huolellisen, vasella valehtelijan.

    • Öitsien pito

      Poika pitää öitsiä.

  • 8. Naistenlaulut

    • 1. Tyttöjen laulut

      • Ei neittä tukulla myydä

        Vrt. Kosiminen: Ei neittä turulla myydäEdellä lauluaihelma: laulakaamme nyt, emme enää laula kun meidät viedään pois. Ydinaihe formulainen säesarja: Ei neittä tukulla myöä, tukun myöähän orava, neito myöäh yksin, kaksin, kaksin päitä kaupitah), joka esiintyy pohjoisilla alueilla yleensä >Pilvivene-runossa (Vienan neitojen myynti), ks. esim. I2 1223-1228.

      • Ei ole huolta hoipakolla

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elääEi ole huolta hoipakolla, mieltä metsän liepakolla, ei oo huolta hoiturilla, ajatosta ei aiturilla. Paraskella "tantsuvirsi", XIII-teksti kuokkamiesten virressä.

      • Ei pitäneet pystyaidat

        >Ison kotona ja miehelässä -kuvastoa, >Olin kuin orihevonen -aiheen jatkeena usein. Kuvaa tytönelämän vapautta: Ei pitäneet pystyaijat, vitsasta väännetyt veräjät, kaikki mie rinnoin rikki mursin, kannuksilla maaha kaasin.

      • Ei uraja ukko minulle

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elääJatke >Parempi paritta olla -aiheelle: Suvin yhtä suutani, vaalin yhtä varttani - ei uraja ukko minulle - ei tule juovuksissa tupaan, ei lyö! Samantyyppisiä säkeitä ks. >Hyvä on tyttönä elää (esim. XIII1 2613, jatko: käse ei työlle känkäselkä, rankaselkä ruatomaan).

      • Eläkää tytöt hyvästi

        Aloitusformula: Eletään/Eläkää/Ollas me tytöt hyvästi, vähän aika välttävästi (kuurikkaisen kunniasti). >Jo meille ero tulee -aiheen alussa (III). Jatkoja: Kohta teitä korjatahan, tai, arvostelua varoen: Otetaa meistä outo; Saisin sakkohon isoni. Sama formula (Eläkää pojat hyvästi) esiintyy >Sotamiehenotto -runossa (III-IV).

      • Emo neuvoo tyttöä hyvissä tavoissa

        Ks. myös esim. Nuoret: Emo neuvoo tyttöä siveysasioissa; Jos tahot miehelään opi töitä tekemään; Sananlaskut: Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonenVaihtelevia hyvien tapojen teemoja: - Siulla on kaksi kaunistusta, suun rauha syämen rauha - hoija niitä huolen kanssa (IV, V) - Nous ylös ja siunaa, pes silmäs ja kampaa pääs, ol nöyrä ja notkee ja älä kenenkään tottel käskyy! (X) - Kylässä ollessasi älä syö äläkä juo liikaa, tule pian kotiin (XIII 1535 pitkä sepite äidin opetuksista ja tytön reaktioista) - Pane paisti mielehesi, elä pistä vierehesi! (XIII 1579) - Ei pitäisi tyttölapsen kuleksii kuokkimassa - saavat ihmiset ivaamista (XIII 2769a).

      • En ole surrut milloinkaan

        Naimaton nainen vakuuttaa, ettei ole koskaan surrut, vaikkei ole miestä eikä poikaa. Jatkuu >Kuolenko korpeen vai kotiin -aiheella.

      • En tunne anoppiani - appeani

        Ydinaihe: En tunne anoppia, appea, jos lienen eklen käynyt (jos lie meillä käynyt), jos lienen pahoin sanonut, kovin kironnut. Edellä >Kolme kokematonta tai >Emännän kolme kieltä; joskus itsenäinen runo.

      • Ennen kuusia kumarran

        Ennen kuusia kumarran kuin kumarran kunnotonta, ennen palvelen patsasta kuin palvelen pahoa miestä, ennen kierrän kenkiäni kuin on kierrän kelvotonta. Yhdistyy >Parempi paritta olla kuin kehnolla miehellä- ja >Monta on muoria minulla -aiheisiin. Esiintyy myös itsenäisenä.

      • Ennen kuusia kumarran*

        *Ennen kuusia kumarran kuin kumarran kunnotonta, ennen palvelen patsasta kuin palvelen pahoa miestä, ennen kierrän kenkiäni kuin on kierrän kelvotonta. Yhdistyy >Parempi paritta olla kuin kehnolla miehellä- ja >Monta on muoria minulla -aiheisiin. Esiintyy myös itsenäisenä.

      • Ennen suden suussa

        Ennemp minä olisin suen ulvovan suussa, karhun kaljuvan käsissä (kiassa) kuin huonolla miehellä; Ennen annan sudelle suuta kuin sulholleni (VII); Ennen - hauvin suuren hartioille kuin juopolle pariksi (IV). Idea samantyyppinen kuin >Parempi pajulla maata ja yhdistyykin siihen.

      • Ennen suden suussa*

        *Ennemp minä olisin suen ulvovan suussa, karhun kaljuvan käsissä (kiassa) kuin huonolla miehellä; Ennen annan sudelle suuta kuin sulholleni (VII); Ennen - hauvin suuren hartioille kuin juopolle pariksi (IV). Idea samantyyppinen kuin >Parempi pajulla maata ja yhdistyykin siihen.

      • Hylättiin hyvä metsä hyötymään

        Yksin/naimattomaksi jäämisen metaforinen kuvaus: Hylättiin, heitettiin hyvä maa makaamaan, hyvä nurmi nukkumaan (halme hyötymään, lehto lepäämään). Joskus seuraa puolustus: Mitä huoli heinäpieles yli vuoden oltuaan - ei pahene piikalapsi vaikka vielä viipyköön; Kun lehto vuoen lepää, kaunihimman kasvaa touon. Samassa ketjussa voi olla muitakin selityksiä, esim. >Tulin vanhaksi varahin; >Olin ennen otramaana. Larin Paraske jatkaa sananlaskulla >Ei hyvä hylykse jouva.

      • Hylättiin hyvä metsä hyötymään*

        *Yksin/naimattomaksi jäämisen metaforinen kuvaus: Hylättiin, heitettiin hyvä maa makaamaan, hyvä nurmi nukkumaan (halme hyötymään, lehto lepäämään). Joskus seuraa puolustus: Mitä huoli heinäpieles yli vuoden oltuaan - ei pahene piikalapsi vaikka vielä viipyköön; Kun lehto vuoen lepää, kaunihimman kasvaa touon. Samassa ketjussa voi olla muitakin selityksiä, esim. >Tulin vanhaksi varahin; >Olin ennen otramaana. Larin Paraske jatkaa sananlaskulla >Ei hyvä hylykse jouva.

      • Hypyt, tanssit tavattomat

        Jatkuu: suun annit ajattomat ovat varsin vaaralliset neitosille naitaville.

      • Hyvä on tyttönä elää

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa; Mitä me tytöt suremme; Potra on poikana elää; Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta; Tiiv on hoikan hoilaella; HÄÄRUNOT: Hyvä on tyttönä elellä; TANSSILAULUT: Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutellaTyttöelämän ylistys: Hyvä on tyttönä elää, kaunis olla kassapäänä, hyvä on silkkiä sitoa, saparoa säälitellä (viuhkaa villahartiana, tuulutella tukkapäänä - pitää poskea punaista, käsivartta valkiaista) jne. Joskus myös vastakohta: Paha on panna palmikkoja, sykäriä synnytellä jne. Jatkona on huolettomuutta luonnehtivia säesarjoja ja aihelmia: Ei ole huolta housuloista; Ei ole lyöjää, torujaa, letin levittäjää, IV 976, 3475, XIII 2491-2492, 2613, XV 1220; vrt. >Ei uraja ukko miulle); Ei ole huolta huhmarelle (XIII 2490); Ei huoli hovissa käydä (IV 958) / Ei meitä veroista viijä (IV 3189, XV 1062; ks. myös >Venaan miehet kiittelööt; >Miehen kerskaus rikkaudestaan; >Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valta); lämmin leipä, voipata, uni (IV 2190, vrt. >Kolme hyvää jäi kotiin); Sinis huiskit huoletonna (ainakin IV 513, 957, 1606; V2 2433, ks. Häärunot/Morsiamen päätä pannessa: >Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna); >Sen verran tytöllä huolta. Yhdistyy usein >Ison kotona ja toiselassa -teemoihin, erottelu väliin vaikeaa. Myös häärunon erottelu ehkä keinotekoista; näistäkin voi moni olla hääruno, vaikkei sitä mainita.

      • Hyvä on tyttönä elää*

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa; Mitä me tytöt suremme; Potra on poikana elää; Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta; Tiiv on hoikan hoilaella; HÄÄRUNOT: Hyvä on tyttönä elellä; TANSSILAULUT: Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella*Tyttöelämän ylistys: Hyvä on tyttönä elää, kaunis olla kassapäänä, hyvä on silkkiä sitoa, saparoa säälitellä (viuhkaa villahartiana, tuulutella tukkapäänä - pitää poskea punaista, käsivartta valkiaista) jne. Joskus myös vastakohta: Paha on panna palmikkoja, sykäriä synnytellä jne. Jatkona on huolettomuutta luonnehtivia säesarjoja ja aihelmia: Ei ole huolta housuloista; Ei ole lyöjää, torujaa, letin levittäjää, IV 976, 3475, XIII 2491-2492, 2613, XV 1220; vrt. >Ei uraja ukko miulle); Ei ole huolta huhmarelle (XIII 2490); Ei huoli hovissa käydä (IV 958) / Ei meitä veroista viijä (IV 3189, XV 1062; ks. myös >Venaan miehet kiittelööt; >Miehen kerskaus rikkaudestaan; >Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valta); lämmin leipä, voipata, uni (IV 2190, vrt. >Kolme hyvää jäi kotiin); Sinis huiskit huoletonna (ainakin IV 513, 957, 1606; V2 2433, ks. Häärunot/Morsiamen päätä pannessa: >Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna); >Sen verran tytöllä huolta. Yhdistyy usein >Ison kotona ja toiselassa -teemoihin, erottelu väliin vaikeaa. Myös häärunon erottelu ehkä keinotekoista; näistäkin voi moni olla hääruno, vaikkei sitä mainita.

      • Isä, veli tuo kengät

        Ks. myös TANSSILAULUT: Kenkäni rikki tallaan, suutari paikan pistää; EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeälläTähän yhdistetty kaksi tyyppiä: 1) (III) Kuullessaan pyhän tulevan (ks. myös >Päänpesu porolla) isä ostaa minulle kaupungista kempit kengät (veli punoo paulat + kengänhankkijoiden ylistyksiä). Jatkona lähes aina >Kenen kukka, kenen neito. 2) (V, XII*, XIII). Johdanto: Tulisin ma tuolle puolen, menisin mä mäen peälle, vaan on sääli kenkiäin (V) - kuin miun kenkäin kulluut, kyllä veikko (sulho) toiset tuopi, noapurin Matti naulat lyöpi, papin poika paikkajaapi yms. Samaa tanssilaulussa >Kenkäni rikki tallaan.

      • Isä, veli tuo kengät*

        Ks. myös TANSSILAULUT: Kenkäni rikki tallaan, suutari paikan pistää; EPIIKKA: Päänpesu porolla ja lipeällä*Tähän yhdistetty kaksi tyyppiä: 1) (III) Kuullessaan pyhän tulevan (ks. myös >Päänpesu porolla) isä ostaa minulle kaupungista kempit kengät (veli punoo paulat + kengänhankkijoiden ylistyksiä). Jatkona lähes aina >Kenen kukka, kenen neito. 2) (V, XII*, XIII). Johdanto: Tulisin ma tuolle puolen, menisin mä mäen peälle, vaan on sääli kenkiäin (V) - kuin miun kenkäin kulluut, kyllä veikko (sulho) toiset tuopi, noapurin Matti naulat lyöpi, papin poika paikkajaapi yms. Samaa tanssilaulussa >Kenkäni rikki tallaan.

      • Jo meille ero tulee

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kaksi on meitä kaunokaista, toinen pois menee; Nyt meille ero tulee, eroleipä leikataanTyttöjen, perheenjäsenten, ystävysten tai rakastavaisten erosta; häärunoversiossa samat ydinsäkeet, eroteltu kontekstin perusteella. Johdantoja: >Eläkää tytöt hyvästi (III); Kun meille keso tulee; Oli meitä kaksi kaunokaista; Kaksi on meitä kanaista. Ydinaihe: Jo meille/teille ero tulee, eroleipä leikataan, erokannikka katkotaan, eropytkyt pyyvetään (ero-oluet pantu, erolusikat luettu). Jatkuu tulevan ennakoinnein: jotkut viedään vieraille maille; jotkut Venäjällle (jatkuu: >Venaan miehet kiitttelöö); jonkun tauti tappaa, jonkun vie venäläinen (jatkuu >Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen).

      • Jo meille ero tulee*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kaksi on meitä kaunokaista, toinen pois menee; Nyt meille ero tulee, eroleipä leikataan*Tyttöjen, perheenjäsenten, ystävysten tai rakastavaisten erosta; häärunoversiossa samat ydinsäkeet, eroteltu kontekstin perusteella. Johdantoja: >Eläkää tytöt hyvästi (III); Kun meille keso tulee; Oli meitä kaksi kaunokaista; Kaksi on meitä kanaista. Ydinaihe: Jo meille/teille ero tulee, eroleipä leikataan, erokannikka katkotaan, eropytkyt pyyvetään (ero-oluet pantu, erolusikat luettu). Jatkuu tulevan ennakoinnein: jotkut viedään vieraille maille; jotkut Venäjällle (jatkuu: >Venaan miehet kiitttelöö); jonkun tauti tappaa, jonkun vie venäläinen (jatkuu >Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen).

      • Jo nyt on suku surulla

        Ks. myös Pidä Luoja pisty neuvo, ettei pää pahoin menisiYdinaihe: Sukuni minun surevi, perintyeni/perintieni pelkeävi - tukan turhaan menevän; Jottei pää päten menisi; Elkäätte suku sureko, kamaloiko ristikansa jos johonni jouvun (XII). Usein kyse naimattomuuden ennakoinnista, jolloin jatke voi olla >Vielä tälle tyttöselle. Vrt. suvun surun/häpeän ajatus myös >Jos kuolisin kotiin / korven päähän, >Kun poika (piika) pahoin - hyvin tekee; >Sukuni surulla syötän; >Suvun surja, heimon herja.

      • Jo tulee Virosta vihma

        Tytöt laulavat sateella(?): Jo tulee Virosta vihma, sae suuri Saksanmaalta lintuja liottammaa, kanaisii kastamaa - mik on linnussa likkoomista: yksi sulka alla siiven, kak sulkaa päällä siiven, höyhenet liki lihutta - jos miä kassun, kyll miä kuivan - kuivan ison kotona / kuusen alla / kylmä kuusi kuivattaa. Voi olla minä- tai me-muotoinen. Yhdistyy joskus >Älä tuule tyttö tuuli -aiheeseen.

      • Joko meidät halla hautoi

        Ks. myös KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkkaYdinaihe kysymys ja sen kielto: Joko meidät halla hautoi, joko pakkanen palensi, kova ilma kuoletteli? - eipä meissä ennen ollut / meissä ei hallan hautomaista, kovan ilman koskemaista - Nevan/Venan tytöt halla hautoi, pakkanen palelsi (sisällytetty, vaikka sama kotiseuturunoissa). Yhdistyy joskus >Miks on meitä näin vähäisen -aiheeseen, jonka selityksenä >Tauti tappoi, sota hävitti. Pari kertaa jatkona >Pakkasen sanat

      • Kaksi on meitä kanaista

        Aloitusformula naisten ja tyttöjen lauluissa, erit. >Neidon linna. Ks. myös naistenlauluissa >Jo meille ero tulee, laulajan sanoissa >Kehoitus laulamaan, häärunoissa >Kaksi on meitä kaunokaista, miestenlauluissa >Kaksi oli meitä kaljupäätä, ym. Ei poimittu, koska yleinen aloitusformula.

      • Kasva kallis tyttäreni

        Äiti toivoo tyttärelle hyvää elämää: Kasva kallis tyttäreni - Siusta saapi sikuri naisen, hevospoika helmikaulan; Siusta saapi sikurinainen, hevosnainen, helmikaula; Marjan tuoja mammallesi, karjan kävijä käärijälle. Usein jatkona kuvaus paimenmaista: Suuren Soikkolan selille, pienen Petterin perille, leviälle leipämaalle, ikiselle Ingermaalle (ks. sama esim. >Älköön Jumala luoko III). Yhdistyy syntymärunoihin (>Poikako vai tyttö) ja äidinylistyksiin (>Ei ne vaali kaikki vaimot). Joskus jatkuu pettymysaihein: mies kuoli (III 139), >Ei tullut emolle turva.

      • Kasvakaa kauan kotona

        Ks. myös Älkää menkö piikuveenKehotus tytöille: Kasvakaa/Olkaa kotona kauan, eläkää emonne luona, kasvakaa 8 vuotta, yletkää 9 vuotta, päällä vuosien kymmenettä - pankaa pintaa pihoon, käsivarteen varaa, pankaa pihot pihlajaiset, käsivarret vaahteriset - millä leivot suuret leivät, talon taikinat alustat (ks. sama aihelma >Sormet soitukkaiset, millä leivon leivän suuren, >Pyysi minua pyssyseppä). Kerran kuvataan käsitöiden oppimista kotona, kylän naiset näkevät: Ei laske lapoja kangas... (V2 802). *: vain yksi säe tai erilainen hahmotus. Sekoittuu usein samantyyppisiin >Älkää menkö piikuveen -säkeisiin. Jatkuu avioelämän kuvauksilla, useimmiten >Ison kotona ja toiselassa.

      • Kasvakaa kauan kotona*

        Ks. myös Älkää menkö piikuveen*Kehotus tytöille: Kasvakaa/Olkaa kotona kauan, eläkää emonne luona, kasvakaa 8 vuotta, yletkää 9 vuotta, päällä vuosien kymmenettä - pankaa pintaa pihoon, käsivarteen varaa, pankaa pihot pihlajaiset, käsivarret vaahteriset - millä leivot suuret leivät, talon taikinat alustat (ks. sama aihelma >Sormet soitukkaiset, millä leivon leivän suuren, >Pyysi minua pyssyseppä). Kerran kuvataan käsitöiden oppimista kotona, kylän naiset näkevät: Ei laske lapoja kangas... (V2 802). *: vain yksi säe tai erilainen hahmotus. Sekoittuu usein samantyyppisiin >Älkää menkö piikuveen -säkeisiin. Jatkuu avioelämän kuvauksilla, useimmiten >Ison kotona ja toiselassa.

      • Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi

        Ks. myös EPIIKKA: Kasvoi miirun mieltä myöten - miekka vyölleNaisen kasvaminen "miirun mieltä" myöten, "vallan poikien varaksi". Joskus (IV 806, 2876) vastakohta: kotona ei miiru minusta tiennyt, kasvettuani oli elettävä sen mieltä myöten. Alussa samoja kasvoin-säkeitä kuin >Ei ne kasva kaikki lapset -aiheessa. Ks. samoja miiru-formuloita naisista kertovissa runoissa (esim. III1 169, V3 229, XIII1 349, XIII3 3758).

      • Kenen vaivasen vadilla?

        Ks. myös Jouduin vaivasen vadilleOman/tyttären huonon avioitumisen ennakointia. Johdantona useimmiten >Tässä tytöt tänä kesänä. Ydinsäkeet: Kenen vaivasen vailla, kerjäläisen keitoksilla (kenen soakelin saralla, kenen nissin niityn peäl jne.) - Kerjäläisen keitos tuima, vaivasen vati matala (saakelin sarat leviät, nissin niityt ov vesaset jne.).

      • Kolme kokematonta

        Johdantona useimmiten aloitusformula >Kaikki on katala nähnyt. Ydinaihe: Kaksi on näkemättäin, kolme on kokemattain: syömättä anopin leipä, apen silta astumatta, käymättä kälyn käräjä (miehen mieli noutamatta / kytö kylmä luusimatta / nato paska palvelmatta jne.). Jatkuu usein toistoin: en tiedä, jos vielä syönkin, astunkin, käynkin. Kerran päätöksenä manaus: Syö susi anopin leipä! (XIII 2184). Kerran otsikko "Vanhan tytön laulu" (XIII 2181), useimmiten sopiikin naimattoman lauluksi, tällöin itsenäinen runo. Voidaan kuitenkin upottaa myös hää- ja miniäaihelmiin (IV 2204, IV3 3086): Siell on neljä pahaa...; VII2 3081, XIII 3664, 3734); häärunotekstit lueteltu tässä, koska erotteleminen usein mahdotonta. Samassa ketjussa esim. >Tunnen tuulet, tunnen tyynet, >Anopin susilla syötän, >Ison kotona ja/tai toiselassa.

      • Kolme kokematonta*

        *Johdantona useimmiten aloitusformula >Kaikki on katala nähnyt. Ydinaihe: Kaksi on näkemättäin, kolme on kokemattain: syömättä anopin leipä, apen silta astumatta, käymättä kälyn käräjä (miehen mieli noutamatta / kytö kylmä luusimatta / nato paska palvelmatta jne.). Jatkuu usein toistoin: en tiedä, jos vielä syönkin, astunkin, käynkin. Kerran päätöksenä manaus: Syö susi anopin leipä! (XIII 2184). Kerran otsikko "Vanhan tytön laulu" (XIII 2181), useimmiten sopiikin naimattoman lauluksi, tällöin itsenäinen runo. Voidaan kuitenkin upottaa myös hää- ja miniäaihelmiin (IV 2204, IV3 3086): Siell on neljä pahaa...; VII2 3081, XIII 3664, 3734); häärunotekstit lueteltu tässä, koska erotteleminen usein mahdotonta. Samassa ketjussa esim. >Tunnen tuulet, tunnen tyynet, >Anopin susilla syötän, >Ison kotona ja/tai toiselassa.

      • Kotona oli voissa vuoteheni

        Formulamaisia lapsuuskodin ruokarunsauden kuvauksia: Miull oli voissa (Voille haisi) vuoteheni, päänaluset päällisessä, jamakass oli jalkapohjat; Emo nosti voilla vuotehesta, maiolla makkaamasta; Lihatiinu oli tietyssäin, voivati vallassain; Siell mie voita vuolasin, sipasin sianlihhaa; Kons en voinut voita syyvä, silloin söin sianlihaa. Punoutuvat >Ison kotona ja toiselassa ja >Oma ja ja vieras emo -aiheisiin, joskus muihinkin äitirunoihin. Tässä tuskin kaikki esiintymät, hyvin yleinen.

      • Kotona oli voissa vuoteheni*

        *Formulamaisia lapsuuskodin ruokarunsauden kuvauksia: Miull oli voissa (Voille haisi) vuoteheni, päänaluset päällisessä, jamakass oli jalkapohjat; Emo nosti voilla vuotehesta, maiolla makkaamasta; Lihatiinu oli tietyssäin, voivati vallassain; Siell mie voita vuolasin, sipasin sianlihhaa; Kons en voinut voita syyvä, silloin söin sianlihaa. Punoutuvat >Ison kotona ja toiselassa ja >Oma ja ja vieras emo -aiheisiin, joskus muihinkin äitirunoihin. Tässä tuskin kaikki esiintymät, hyvin yleinen.

      • Kun mie kaaun kaunis neito

        Vrt. EPIIKKA: Sairastava neitoTyttö/nainen vetoaa ystäviinsä: Kun mie kaaun kaunis neito, punoposkine putonen, siis työ sisot siruset, nostakaka työ nurmen päälle - kantakaa kaunis neito synnyttäjän syllee, kasvattajan kaulaa!

      • Kun ois vellot verralliset

        Veljien merkitys: Kui ois miulla niinkuin muilla, kuin ois vellot verralliset, muihen tammiin tasaiset - lintu ei laulais lehossa, pyy lehossa ei pyörähtäisi jne. - ei ole vellot verralliset - lintu laulaa lehossa jne.

      • Kun oisin pohatan tyttö

        Vrt. Miestenlaulut: Kun ois mulla perintöpeltoKun oisin pohatan tyttö, oisin puolta puolosampi, viittä kuutta kuuluisampi / kappaletta kallempi - oon poloinen köyhä tyttö - haukkuupi joka harakka, jne. minua (vrt. >Kaikki sanovat minua).

      • Kun tulisi Nurmi-Tuomas

        Ks. myös epiikka: Nurmen neito; rakkaus: Tule tänne Tunturituomas; kehtolaulut: Nurmi-Tuomas; Hokuja ja tilannerepliikkejä: Hiekka-Heikki, Nurmi-TuomasPettyneen naimattoman naisen (tai vaimon) kuolemantoive: Kun tulisi Tuonen sulho / Nurmi-Tuomas, mataisi Manalan Matti / Tuo Jumala Tuonen sulhot, Tuonen sulhot, maan kosijat.- joka naida nappoaisi, kotihinsa koppoaisi ilman kirjokintaita, ilman vikkelisukkia - se ei varttani valitse eikä moiti muotoani - kyty ei kinnasta kysyisi, appi ei paitoo anoisi jne. Jatkona joskus >Sukat surmalle lupasin (VII). Myös äiti voi toivoa Nurmi-Tuomasta tyttärelleen (XIII4).

      • Kun tulisi Nurmi-Tuomas*

        Ks. myös epiikka: Nurmen neito; rakkaus: Tule tänne Tunturituomas; kehtolaulut: Nurmi-Tuomas; Hokuja ja tilannerepliikkejä: Hiekka-Heikki, Nurmi-Tuomas*Pettyneen naimattoman naisen (tai vaimon) kuolemantoive: Kun tulisi Tuonen sulho / Nurmi-Tuomas, mataisi Manalan Matti / Tuo Jumala Tuonen sulhot, Tuonen sulhot, maan kosijat.- joka naida nappoaisi, kotihinsa koppoaisi ilman kirjokintaita, ilman vikkelisukkia - se ei varttani valitse eikä moiti muotoani - kyty ei kinnasta kysyisi, appi ei paitoo anoisi jne. Jatkona joskus >Sukat surmalle lupasin (VII). Myös äiti voi toivoa Nurmi-Tuomasta tyttärelleen (XIII4).

      • Kun tämä kana katoopi

        Ks. myös HÄÄRUNOT/MORSIAMEN KOTONA/Morsiamen kotoa lähtiessä: Kun tämä lintu liikahtaa; LAULU: Ken laulaa, kun katoommeErilaisia kuvauksia siitä, millä lailla maailma muuttuu kun minä/me olemme kadonneet, poissa: Sivu tästä tiet tehdään; Tuopin korvat tummenoo; Katoo luuta lattiasta. Hää- ja tyttöversion raja vaikea, katsottava molemmat otsikot.

      • Kun tämä kana katoopi*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/MORSIAMEN KOTONA/Morsiamen kotoa lähtiessä: Kun tämä lintu liikahtaa; LAULU: Ken laulaa, kun katoomme*Erilaisia kuvauksia siitä, millä lailla maailma muuttuu kun minä/me olemme kadonneet, poissa: Sivu tästä tiet tehdään; Tuopin korvat tummenoo; Katoo luuta lattiasta. Hää- ja tyttöversion raja vaikea, katsottava molemmat otsikot.

      • Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvonta: Käy ulkona usein kuuta katsomassaYdinaihe: Käin mie ulkona usein uutta kuuta katsomassa, ilmoa ihailemassa, taivas tantsi, kuu iloitsi, tähet löivät leikarii. Tähtitekstissä (*) vain kosminen loppuaihelma. Loppuaihelman kanssa joitakin yhteisiä säkeitä ks. >Missä istuin, maa iloitsi. Runo esiintyy Kannaksen piirissä >Maailmansyntyrunon lopussa ja >Ison kotona ja miehelässä -runoston tyttöajan kuvauksissa. Vastaava hääruno on hengeltään erilainen ja sisältää vain neuvon, ei loppuaihelmaa.

      • Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvonta: Käy ulkona usein kuuta katsomassa*Ydinaihe: Käin mie ulkona usein uutta kuuta katsomassa, ilmoa ihailemassa, taivas tantsi, kuu iloitsi, tähet löivät leikarii. Tähtitekstissä (*) vain kosminen loppuaihelma. Loppuaihelman kanssa joitakin yhteisiä säkeitä ks. >Missä istuin, maa iloitsi. Runo esiintyy Kannaksen piirissä >Maailmansyntyrunon lopussa ja >Ison kotona ja miehelässä -runoston tyttöajan kuvauksissa. Vastaava hääruno on hengeltään erilainen ja sisältää vain neuvon, ei loppuaihelmaa.

      • Käkönen, käkönen käpälillä kukkuu

        Kertauslaulu, jossa tyttö toivoo aviokodista oman kotinsa kaltaista: appea isän, anoppia äidin, kälyä sisaren kaltaiseksi jne. Johdanto (Käkönen, käkönen, käpälillä kukkuu - neitonen, neitonen ihalilla itkee) lienee ohjannut SKVR:n toimittajia julkaisemaan tekstit lastenviihdytysten joukossa. Kerran otsikko: "Nuoren neijon laulu".

      • Lakki ei kiellä laulamasta

        Ajatuksena naimattoman vapaus iloita; joskus myös se, ettei vaimous/äitiys estä laulua. Ydinsäkeet: Lakki ei kiellä laulamasta, tanu/talo/tanner tantsimasta / Lapsi ei kiellä laulamasta, ukko ei käymästä kylällä jne. Yleensä säeparina >Ison kotona ja/tai toiselassa, >Nuorena aika laulaa, >Silloin laulan konsa joudan -aiheissa; pyritty poimimaan kaikki, mutta esiintymiä lienee enemmän. Voi olla myös laajahko itsenäinen kokonaisuus (V3, XIII).

      • Lähellä on poies lähtö

        Ks. myös Oljamissa käynti (VII)Lähtö on lähellä - runon minä ilmoittaa palaavansa vain oman oriin reessä - kotiin tullessa ei häntä tunne muut kuin alimmainen aidan vitsas. - Hää- ja lyriikka-aihelmia, Ilomantsin >Oljamissa käynnin johdantoa lähellä.

      • Lähtemään on piiat luotu

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Lähteä tytön tulee; Vrt. LähtölauluEdellä >Tehkääm liitto lintuseni. Ydinaihe: Lähtemään on piiat luotu koriasta ison koista, veikon kaunis kartanosta muihin mustin tupin. Tähtitekstissä >Lähtölaulun jatkona: Kuin olen luotu lähtemänb, käsketty kävelemäh.

      • Lähtemään on piiat luotu*

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Lähteä tytön tulee; Vrt. Lähtölaulu*Edellä >Tehkääm liitto lintuseni. Ydinaihe: Lähtemään on piiat luotu koriasta ison koista, veikon kaunis kartanosta muihin mustin tupin. Tähtitekstissä >Lähtölaulun jatkona: Kuin olen luotu lähtemänb, käsketty kävelemäh.

      • Lähtölaulu

        Ks. myös häärunot/morsian laulaa lähtiessään: Heitän sorjat sotkurannat; Morsiamen itketys: Et luvannut lähteväsiJäähyväislaulu, SKVR:ssä usein morsiamen lähtövirsissä, mutta varma hääkonteksti vain kahdessa tekstissä (VII2 2920, XIII4 10899). Koostuu yhdestä tai useammasta seuraavista aihelmista: Enpä luullut luopuvani tämän linnan liepehiltä - Lähen tästä kun lähenkin kanssa toisen karkulaisen - Heitän suoni, heitän maani: maat maleksijoille, suot sureksijoille; maat matojen maata, lehot ilvesten levätä, pellot petrain piehtaroija (samaa ks. >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot; >Saavat pyyt pyhän piteä) - Jää hyvästi järven ranta (samaa ks. paimenlaulut >Jää hyvästi järvenrannat). Jatkona paikoin >Oljamissa käynti.

      • Lähtölaulu*

        Ks. myös häärunot/morsian laulaa lähtiessään: Heitän sorjat sotkurannat; Morsiamen itketys: Et luvannut lähteväsi*Jäähyväislaulu, SKVR:ssä usein morsiamen lähtövirsissä, mutta varma hääkonteksti vain kahdessa tekstissä (VII2 2920, XIII4 10899). Koostuu yhdestä tai useammasta seuraavista aihelmista: Enpä luullut luopuvani tämän linnan liepehiltä - Lähen tästä kun lähenkin kanssa toisen karkulaisen - Heitän suoni, heitän maani: maat maleksijoille, suot sureksijoille; maat matojen maata, lehot ilvesten levätä, pellot petrain piehtaroija (samaa ks. >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot; >Saavat pyyt pyhän piteä) - Jää hyvästi järven ranta (samaa ks. paimenlaulut >Jää hyvästi järvenrannat). Jatkona paikoin >Oljamissa käynti.

      • Meitä ei kaihota kaselle

        Tyttöelämän huolettomuuden ylistys: Meitä ei kaihota kaselle eikä viijä viertämää, nokipuita nostamaa, kaskipuita kantamaa. Vrt. samantyyppisiä säkeitä: >Mitä me tytöt suremme, >Hyvä on tyttönä elää. XIII3 7071 lauluaiheessa.

      • Meitä oli seitsemän sisarta

        Sisarjoukon ylistys: meitä oli/on 7 sisarta, meillä on turkit, viitat - kirkkoon lähtiessä ei etsitä esiliinoja!

      • Menin kukkana kujalle

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa; LAULU: Menen metsähän kesällä - sieltä virret; HÄÄRUNOT: Kävit kukkana kujassa; NUORET: Kenen neito, kenen morsian; Kirkkoon kukaksi: ORPO: Emon eläissä kävin kukkana kujallaYdinsäkeet: Menin kukkana/kultana kujalla, hopiana uulitsalla, vaahterana vainiolla (samaa >Ison kotona ja toiselassa) - kylän naiset kyselee: kenen kukka, hopea kujalla? - emo: minun, tai tyttö itse: emon, ison... Joskus (III1 196 , III3 3650) äiti on kuollut, kysymys muodossa: Kenen kumma tuo kujalla? (vrt. >Tulin kummaksi kylälle). Nuortenlaulujen samoissa aiheissa eroottinen painotus (miehet katsovat, kysyvät), tässä naiset, ihmiset yleensä. Edellä vanhempien ylistyksiä: >Isä, veli tuo kengät; >Päänpesu porolla ja lipeällä, tai eeppisiä runoja >Varas koristeet; >Aittaan mäelle pukeutumaan. Jatkona paikoin >En ole opissa ollut (III 871, 899, 2069, 2410, 2798, 2963).

      • Menin kukkana kujalle*

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa; LAULU: Menen metsähän kesällä - sieltä virret; HÄÄRUNOT: Kävit kukkana kujassa; NUORET: Kenen neito, kenen morsian; Kirkkoon kukaksi: ORPO: Emon eläissä kävin kukkana kujalla*Ydinsäkeet: Menin kukkana/kultana kujalla, hopiana uulitsalla, vaahterana vainiolla (samaa >Ison kotona ja toiselassa) - kylän naiset kyselee: kenen kukka, hopea kujalla? - emo: minun, tai tyttö itse: emon, ison... Joskus (III1 196 , III3 3650) äiti on kuollut, kysymys muodossa: Kenen kumma tuo kujalla? (vrt. >Tulin kummaksi kylälle). Nuortenlaulujen samoissa aiheissa eroottinen painotus (miehet katsovat, kysyvät), tässä naiset, ihmiset yleensä. Edellä vanhempien ylistyksiä: >Isä, veli tuo kengät; >Päänpesu porolla ja lipeällä, tai eeppisiä runoja >Varas koristeet; >Aittaan mäelle pukeutumaan. Jatkona paikoin >En ole opissa ollut (III 871, 899, 2069, 2410, 2798, 2963).

      • Mie en huoli, vaikk tien huorin

        En huoli -formulaa (ks. >Mitä huolin neito nuori) jatkava nuoren tytön laulu: Mie en huoli, vaikk tien huorin, en varaja, vaikk tien varsan - ku ei huoli miun hoitajain, voalijain. Jatkuu äidin kiitoksella.

      • Miks on meitä näin vähäisen

        Tyttöjoukon vähenemisen valitus: Miks on meitä näin vähäisen, vähä värvyläisiämme, kanaisii näin kasina; Miks tyhjä tyttöjoukku, piikajoukku aivo pieni? Vastauksena hajoaminen (viety sinne tänne, Vernitsalle, Venäjälle, V) tai tyttöjoukon tuho jatkoaihein (>Moru tappo morsiamet, >Joko meidät halla hauto, III). Joskus eksplisiittisesti puhe laulajista (III 391, V3 1058-1059). Vrt. samantyyppisiä: >Kasvatti emo kanoja ja >Oli meitä ennen paljon.

      • Miks on meitä näin vähäisen*

        *Tyttöjoukon vähenemisen valitus: Miks on meitä näin vähäisen, vähä värvyläisiämme, kanaisii näin kasina; Miks tyhjä tyttöjoukku, piikajoukku aivo pieni? Vastauksena hajoaminen (viety sinne tänne, Vernitsalle, Venäjälle, V) tai tyttöjoukon tuho jatkoaihein (>Moru tappo morsiamet, >Joko meidät halla hauto, III). Joskus eksplisiittisesti puhe laulajista (III 391, V3 1058-1059). Vrt. samantyyppisiä: >Kasvatti emo kanoja ja >Oli meitä ennen paljon.

      • Missä istuin, maa iloitsi

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkeeNuoren naisen kauneuden ja elämänilon kuvaus. Johdantoja: Olin kukkana kotona; Olin mie kukka kuuskesäissä; >Olin nokka nuorempana; Astuin tietä tervallista ym.. Ydinsäkeet: Missä seisoin, seinä paisto, missä istuin, maa iloitsi; Kun kävin, käki kukahti, kun tanssin, taivas läikky (tanner järkky, tähet löivät leikarii ym.). Joskus (VI, XII) puhuja ei ole minä, vaan tytön/tyttöjen ylistäjät. Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä aiheisiin >Ison kotona ja toiselassa, >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti, >Käin ulkona usein uutta kuutta katsomassa. Joskus tanssilauluissa (XIII), kertovissa runoissa (V1: >Maailmansyntyruno, VI1: >Varas koristeet). Aihe on suhteellisen yleinen myös häärunoissa.

      • Missä istuin, maa iloitsi*

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee*Nuoren naisen kauneuden ja elämänilon kuvaus. Johdantoja: Olin kukkana kotona; Olin mie kukka kuuskesäissä; >Olin nokka nuorempana; Astuin tietä tervallista ym.. Ydinsäkeet: Missä seisoin, seinä paisto, missä istuin, maa iloitsi; Kun kävin, käki kukahti, kun tanssin, taivas läikky (tanner järkky, tähet löivät leikarii ym.). Joskus (VI, XII) puhuja ei ole minä, vaan tytön/tyttöjen ylistäjät. Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä aiheisiin >Ison kotona ja toiselassa, >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti, >Käin ulkona usein uutta kuutta katsomassa. Joskus tanssilauluissa (XIII), kertovissa runoissa (V1: >Maailmansyntyruno, VI1: >Varas koristeet). Aihe on suhteellisen yleinen myös häärunoissa.

      • Mitä huolin neito nuori

        Ks. myös Mitä me tytöt suremme; Mie en huoli, vaikk tien huorin; MIESTENLAULUT: Mitä huolin hotari; Mitä huolin juuessani; SANANALAINEN: Mitä huolin kylän sanoista; NUORET: Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopiLyyrisissä runoissa ovat yleisiä "huolimisen" kieltävät aloitusformulat; Mitä huolin piika/neito nuori; Mitä huolin hoikkotukka jne. Näitä esiintyy erityisen paljon ks. myös -aiheissa, mutta yksittäin muuallakin, esim. huolirunoissa ja muissa naistenrunoissa.

      • Mitä me tytöt suremme

        Ks. myös Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta; vrt. miestenlaulut: Mitä me pojat suremme; Pojat joudumme sotaan, neidot suremaanTyttöelämän huolettomuudesta. Johdanto useimmiten aloitusformula Mitä me/te tytöt suremme/surette, joskus >Kehoitus laulamaan tai >Nuorena aika laulaa (IV 2183, 3646); ydinaihe perustelu ja ohje antaa muiden surra. Kaksi päätyyppiä: 1) elätte kotona - antakaa minun orvon, vieraissa elävän surra, minä olen mailla vierahilla; 2) Ei teitä/meitä veroista viijä, ei oteta oprakoista (ks. >Miehen kerskaus rikkaudestaan); Ei teitä/meitä/meidän miehiä sotaan viijä - antakaa poikien/äitien surra, pojat viedään maille vierahille. Kerran puhujana poika (V2 1049). Huom. >Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta -aiheessa johdantoformula sama. Ks. myös >Hyvä on tyttönä elää, jonkin verran risteileviä säkeitä. Voi jatkua orpouden (>Ei ole minulla niinkuin mulla isoa, emoa), sodan (>Sotamiehenotto) ja vierauden (>Vieraalle maalle joutunut) aihein.

      • Mitä me tytöt suremme*

        Ks. myös Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta; vrt. miestenlaulut: Mitä me pojat suremme; Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan*Tyttöelämän huolettomuudesta. Johdanto useimmiten aloitusformula Mitä me/te tytöt suremme/surette, joskus >Kehoitus laulamaan tai >Nuorena aika laulaa (IV 2183, 3646); ydinaihe perustelu ja ohje antaa muiden surra. Kaksi päätyyppiä: 1) elätte kotona - antakaa minun orvon, vieraissa elävän surra, minä olen mailla vierahilla; 2) Ei teitä/meitä veroista viijä, ei oteta oprakoista (ks. >Miehen kerskaus rikkaudestaan); Ei teitä/meitä/meidän miehiä sotaan viijä - antakaa poikien/äitien surra, pojat viedään maille vierahille. Kerran puhujana poika (V2 1049). Huom. >Mitä työ tytöt surette, saatte sulhasen surematta -aiheessa johdantoformula sama. Ks. myös >Hyvä on tyttönä elää, jonkin verran risteileviä säkeitä. Voi jatkua orpouden (>Ei ole minulla niinkuin mulla isoa, emoa), sodan (>Sotamiehenotto) ja vierauden (>Vieraalle maalle joutunut) aihein.

      • Neito osaa ovissa käydä

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa; Häärunot/Morsiamen itketys: Et osaa ovissa käydä

      • Nuoruusajan kaiho

        Ks. myös Ison kotona ja miehelässäSepitteitä lapsen onnellisesta elämästä kotona. IV 3857, otsikoltaan "Lapsen runo", alkaa : Pieni olen kasvavainen, isän, äitin armahahainen, ollen vaivoista vapaana niin kuin varpunen vakava; ja jatkossa ylistää lapsen huolista vapaata elämää ja kotia ympäröivää luontoa. XIII 2746, laulaja mari Kemiläinen, alkaa: Ei mene mielestäi - entinen ihana aika, mie kun lauloin ollen lassa - olin kukkanna ketolla, perhosena pyörähtelin; ja loppuu toteamukseen: Kui oli vuotta viisitoista - jo oli vaivat vastassain, huoli oli uusi huivin alla.

      • Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina

        Ks. myös HUOLI: Tulin kummaksi kylälleNyt me outoina olemme, nyt kulemme kummasina - kun tulee tuleva vuosi, kulemme kukkasina; sitten mie verassa vieren. Kukkana-kummana -vastakohta joskus myös >Ison kotona ja toiselassa (esim. V2 666, 689). Kukkana kulkemisen formuloita muuallakin, ks. esim. >Menin kukkana kujalle. Kun tulee toinen/tuleva vuosi -ajatus toistuu tyttöjenlauluissa, ks. esim. >Kun pääsee rillukka ripille; >Tässä tytöt tänä kesänä.

      • Nyt on meiän mielivalta

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elää; Nuorena aika laulaaTyttöajan laulu/tanssivapauden ylistys. Johdantona kehotuksia: Laulakaa nyt meiän lapset, tytöt - nyt on meillä mielivalta, mielen valta, kielen valta, suun valta syämen valta, valta lapsen vallattoman. Lopuksi voidaan viitata avioliittoon, jossa vapautta ei ole (kassa katkotaan, tahto tallataan; tuleva vuosi, miehen valta). Joskus minämuodossa (III 170). Tulevaisuuskuvina paikoin ks. myös- ja >Ison kotona ja toiselassa -aiheille tyypillisiä säejaksoja. Vrt. >Mitä tuosta, jos laulan - ei kyty kysele, >Silloin laulan, konsa joudan.

      • Olemme Oulun tyttäriä

        Turun maasta me tulemma, Oulun maasta olemma, Oulun tyttäriä, Oulun kaupungin kanoja - Onko muita Oulun maasta, Turun maasta tullehia?

      • Olin kuin orihevonen

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olit kuin orihevonenNaimattoman tytön ja hevosen (pässin, lampaan) huolettoman elämän rinnastuksia: Olin/Olen kuin orihevonen tahi tamma sälkyväinen; Käin/Käyn kui sälkö säärtä lyyven; Kävin kuin pässi päätä puien, lammas sorkkaa sokaten; Olin (kuin) hoppa huoletonna, emon varsa vallatonna (Ks. myös >Silloin hoppa huoletonna). Jatkona >Ei pitäneet pystyaidat -säkeitä, tai tanssien kulkua kaduilla, yms. Yleisesti >Ison kotona ja toiselassa -teksteissä, mutta myös muualla (esim. >Kun kuulen sanottavaksi VII). Kerran (XIII 3622) puhuja on mies.

      • Olin kuin orihevonen*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olit kuin orihevonen*Naimattoman tytön ja hevosen (pässin, lampaan) huolettoman elämän rinnastuksia: Olin/Olen kuin orihevonen tahi tamma sälkyväinen; Käin/Käyn kui sälkö säärtä lyyven; Kävin kuin pässi päätä puien, lammas sorkkaa sokaten; Olin (kuin) hoppa huoletonna, emon varsa vallatonna (Ks. myös >Silloin hoppa huoletonna). Jatkona >Ei pitäneet pystyaidat -säkeitä, tai tanssien kulkua kaduilla, yms. Yleisesti >Ison kotona ja toiselassa -teksteissä, mutta myös muualla (esim. >Kun kuulen sanottavaksi VII). Kerran (XIII 3622) puhuja on mies.

      • Olin nokka nuorempana

        Ks. myös Miestenlaulut: Olin nokka nuorra miessä; Vrt. Nuortenlaulut: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syöttiAlkuformula: Olin nokka nuorempana, kokka kolmivuotisena (kukka kuusivuotisena). Jatkoissa (>Missä istuin, maa iloitsi; >Olin yksi, maksoin kaksi ym.) kuvataan, miten tyttö oli kotona arvostettu, toisin kuin vastaava >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti, jossa korostuu tytön seksuaalinen viehätysvoima.

      • Olin nokka nuorempana*

        Ks. myös Miestenlaulut: Olin nokka nuorra miessä; Vrt. Nuortenlaulut: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti*Alkuformula: Olin nokka nuorempana, kokka kolmivuotisena (kukka kuusivuotisena). Jatkoissa (>Missä istuin, maa iloitsi; >Olin yksi, maksoin kaksi ym.) kuvataan, miten tyttö oli kotona arvostettu, toisin kuin vastaava >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti, jossa korostuu tytön seksuaalinen viehätysvoima.

      • Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon keralla

        Ks. myös Leskelle älkää menkö; Parempi paritta olla, kuin pahalla miehellä; NUORET: Ennen suostun suokiveen; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Parempi pajulla maata; HÄÄRUNOT/Morsiamen herjaaminen: Parempi pajulla maata kuin mokoman muorin kanssaParempi pajulla maata, lepän oksalla levätä kuin tuon kurjan kupeen alla, pahan miehen parran alla (kurjan kumppalin kylessä; tuhman miehen turkin luona; lesken leuvan alla; huoran hurstin päällä); Paju ei painele kupeita, lepän oksat ei leukaluita (IV). Joskus puhujana on mies (IV2 2393, VII2 1892, XV 461). III ja XII joskus: Ennempä mie olisin metsässä haon kylessä kuin mokoman miehen luona; Ennen leppään lehossa - ennenku tuon ilkijän miehen ihossa (*). Usein jatkona pahan miehen kuvauksia, jotka sisällytetty tähän (suin syö, selin makaa, tukat tuulelle jakaa jne., ks. samaa >Pahan miehen kuvaus). Kietoutuu usein aiheisiin >Leskelle älkää menkö (samantyyppistä vertailuakin), >Puutuin hullulle urolle, >Ennen suden suussa, >Ennen kuusia kumarran.

      • Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon keralla*

        Ks. myös Leskelle älkää menkö; Parempi paritta olla, kuin pahalla miehellä; NUORET: Ennen suostun suokiveen; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Parempi pajulla maata; HÄÄRUNOT/Morsiamen herjaaminen: Parempi pajulla maata kuin mokoman muorin kanssa*Parempi pajulla maata, lepän oksalla levätä kuin tuon kurjan kupeen alla, pahan miehen parran alla (kurjan kumppalin kylessä; tuhman miehen turkin luona; lesken leuvan alla; huoran hurstin päällä); Paju ei painele kupeita, lepän oksat ei leukaluita (IV). Joskus puhujana on mies (IV2 2393, VII2 1892, XV 461). III ja XII joskus: Ennempä mie olisin metsässä haon kylessä kuin mokoman miehen luona; Ennen leppään lehossa - ennenku tuon ilkijän miehen ihossa (*). Usein jatkona pahan miehen kuvauksia, jotka sisällytetty tähän (suin syö, selin makaa, tukat tuulelle jakaa jne., ks. samaa >Pahan miehen kuvaus). Kietoutuu usein aiheisiin >Leskelle älkää menkö (samantyyppistä vertailuakin), >Puutuin hullulle urolle, >Ennen suden suussa, >Ennen kuusia kumarran.

      • Parempi paritta olla, kuin kehnolla miehellä

        Vrt. Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon kerallaRetorinen vastaus aiheeseen >Mie vaan yksin yötä vietän: Ennen yksin yötä vietän kuin kahen karun keralla; Paremp on paritta olla kuin pahan parin keralla. Kerran puhuja selvästi mies (VII 2467). Yhdistyy erilaisiin huonon miehen kuvauksiin ja >Hyvä on tyttönä elää -ylistyksiin.

      • Pitäisi pitää pää tarkka

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvokkivirret: Pää tarkka, tania mieli; vrt. HUOLI: Kun ois miulla miurun mieliYdinaihe: tytön (joskus miniän) täytyy käyttäytyä niin, ettei tule häpeää, naurua: Pitäisi miun pitämän, pää tarkka, tania mieli, ymmärrys ylen hyväinen; Kiurun kieli, pääskyn mieli; Kiisken kieli, lohen mieli, lammin ahvenen ajatus VII). Jatkoja: näin on käynyt nykyisille neidoille (V 1282, V3 585, vrt. Nuoret: >Nykyisistä neidoista) tai minulle. IV1 840: poika puhuu.

      • Pitäisi pitää pää tarkka*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvokkivirret: Pää tarkka, tania mieli; vrt. HUOLI: Kun ois miulla miurun mieli*Ydinaihe: tytön (joskus miniän) täytyy käyttäytyä niin, ettei tule häpeää, naurua: Pitäisi miun pitämän, pää tarkka, tania mieli, ymmärrys ylen hyväinen; Kiurun kieli, pääskyn mieli; Kiisken kieli, lohen mieli, lammin ahvenen ajatus VII). Jatkoja: näin on käynyt nykyisille neidoille (V 1282, V3 585, vrt. Nuoret: >Nykyisistä neidoista) tai minulle. IV1 840: poika puhuu.

      • Pois mie heitän potrueni, helmeni

        Helmistä luopumisen ajatus: Pois mie heitän potruein, heitän helmet kaulastain - Mie on helka helmittäin, peä siliä silkittäin. Yhdistyy joskus sananalaisteemoihin.

      • Pois mie heitän potrueni, helmeni*

        *Helmistä luopumisen ajatus: Pois mie heitän potruein, heitän helmet kaulastain - Mie on helka helmittäin, peä siliä silkittäin. Yhdistyy joskus sananalaisteemoihin.

      • Pojat ei maksa polleain

        Ks. myös Rengille läksin rekehenValitus kosijoista: Pojat ei maksa polleani, renkimiehet ei riepuani. Kerran tuli renki, maksoi rievun (IV).

      • Pyysi minua pyssyseppä

        Ydinaihe pyssysepän kosinta, jonka isä, äiti tai minä torjuu nuoruuteen vedoten: hartiat ja sormet ovat vielä liian heikot leipomiseen - kasva/n vielä kaksi vuotta, sitten jaksat/n leipoa leivät, pestä pyykit. Ks. myös >Kasvakaa kauan kotona ja >Sormet soitukkaiset, millä leivon leivän suuren, joissa sama vahvistumisen aihe, sekä >Tuosta tulee minun omani, jossa kahden-vuoden-kasvu -formula.. Paikoin (IV) itsenäinen kokonaisuus, paikoin (III) yhdistyy muihin kosintarunoihin (esim. >Isä käski rikkahalle, emo rakkahalle), paikoin (V, XIII) vain muutama alkusäe tätä, jatko toista avioaihetta (esim. >Jouduin vaivasen vadille).

      • Se on lello, kell on vello

        Lorumainen luettelo: Se on lello, kellä vello, kaunihimpi kellä kaksi, koriampi kellä kolme, neito se, kellä neljä... (kymmeneenkin asti); Sill on viljon vierasteitä. Lopussa voidaan todeta: minulla ei ole, jolloin jatkona usein >Vesasta vello. Käänteisenä >Sotamiehenotto -runossa (*): Kell on vello, sillä itku, kellä kaks, sillä kaiho; Nyt on kyllin kyyneleitä.

      • Se on lello, kell on vello*

        *Lorumainen luettelo: Se on lello, kellä vello, kaunihimpi kellä kaksi, koriampi kellä kolme, neito se, kellä neljä... (kymmeneenkin asti); Sill on viljon vierasteitä. Lopussa voidaan todeta: minulla ei ole, jolloin jatkona usein >Vesasta vello. Käänteisenä >Sotamiehenotto -runossa (*): Kell on vello, sillä itku, kellä kaks, sillä kaiho; Nyt on kyllin kyyneleitä.

      • Sen verran tytöllä huolta

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Tytön "surut"Luetellaan tytön suurimpia "töitä" tai "huolia": Ko ois kirstu kiiltävii, toinen kirstu kuultavii (kintaita, sormikkaita jne.); Ison jalka jaksamista, rätti kuivateltuvaista; Istuu ikkunan aloille, nästykkii näppäellä; Noissa aamulla yllää, pessä silmät, pää sukkii; Panna päällen puhasta, hienoo hipiälleen; Männä kauniisti kaulle, uhkeasti uulitsalle, jne. Liittyy >Ison kotona ja toiselassa- ja >Hyvä on tyttönä elää -ylistyksiin.

      • Sen verran tytöllä huolta*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Tytön "surut"*Luetellaan tytön suurimpia "töitä" tai "huolia": Ko ois kirstu kiiltävii, toinen kirstu kuultavii (kintaita, sormikkaita jne.); Ison jalka jaksamista, rätti kuivateltuvaista; Istuu ikkunan aloille, nästykkii näppäellä; Noissa aamulla yllää, pessä silmät, pää sukkii; Panna päällen puhasta, hienoo hipiälleen; Männä kauniisti kaulle, uhkeasti uulitsalle, jne. Liittyy >Ison kotona ja toiselassa- ja >Hyvä on tyttönä elää -ylistyksiin.

      • Silloin hoppa huoletonna, kun ohjat ostamatta

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elää; Ison kotona ja toiselassa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettuTyttöajan huolettomuuden ja naimisissaolon huolekkuuden vertailu: Silloin/Sinis hoppa huoletonna, emon varsa vallatonna, kun on ohjat ostamatta, valjaat lunastamatta - sitten hoppa huolestuu, kun valjaat ostetaan, lunastetaan. Jatkosäkeissä joskus tyttöelämän ja vaimonelämän kuvauksia. Valjasmielikuvia viljellään >Ison kotona ja toiselassa -runossa runsaasti; tähän on koottu vain kiinteähkö kokonaisuus, joka Kannaksen piirissä (IV-V, XIII) esiintyy itsenäisenäkin.

      • Sormet soitukkaiset millä leivon leivän suuren

        Ks. myös Kasvakaa kotona kauan; Pyysi minua pyssyseppä; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Viel on sormet soitukkaisetSäesarja, jolla ilmaistaan että tyttö on liian nuori naimisiin: Viel on/ol sormet soitukkaiset, käsivarret vaitukkaiset millä leivon leivät suuret, talon taikinat alustan. Liittyy kosinta- ja avioaiheisiin, erityisesti ks. myös-aiheissa; tähän poimittu vain muissa avioliittoteemoissa esiintyvät. Ilmaus pätee muunnellen myös itsen kehumiseen. Parisäkeisenä aihe esiintyy orjan ja miniän runoissa laajemminkin.

      • Suvivirsi

        Vatjalaisen Anna Ivanovnan esittämä lyyristen aiheiden ketju on hänen mukaansa "suvivirzäi", jota tytöt kesäaikana lauloivat kulkueessa, ydinsäkeinä "Kui tuli suvinen aika", "Laulakaa emäni lapset", käykäämme yhdessä, käsi kädessä kylän kujilla. Teksteihin sisältyy runsaasti muitakin aiheita (liekkuvirsiä, naistenlauluja ym.).

      • Tauti tappoi, sota hävitti

        Johdantoja: >Miks on tyynet nurmen nurkat?, >Miks on meitä näin vähäisen? Ydinaihe selitys "meidän", tyttöjen, laulajien, äänen vähyyteen: tauti (moru) tappoi (III); sota hävitti (V, XIII) - me olemme /mie oon tauvin tähtehii, sovan suuren suutehii; nämät on jääneet jälelle, pintoja hyviä puita, lakeita lastuja (III, ks. myös >Täss on tykky tyttäriä). Sekoittuu joskus >Joko meidät halla hautoi -aiheeseen. Tauti tappajana: vrt. >Olipa meitä kun olikin; Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen.

      • Tauti tappoi, sota hävitti*

        *Johdantoja: >Miks on tyynet nurmen nurkat?, >Miks on meitä näin vähäisen? Ydinaihe selitys "meidän", tyttöjen, laulajien, äänen vähyyteen: tauti (moru) tappoi (III); sota hävitti (V, XIII) - me olemme /mie oon tauvin tähtehii, sovan suuren suutehii; nämät on jääneet jälelle, pintoja hyviä puita, lakeita lastuja (III, ks. myös >Täss on tykky tyttäriä). Sekoittuu joskus >Joko meidät halla hautoi -aiheeseen. Tauti tappajana: vrt. >Olipa meitä kun olikin; Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen.

      • Tehtiin kiroten kengät

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kiroten kengät, manaten paklatTytön kotielämän (myös veljen vaimon) kritiikkiä, ydinaihe työstä saadun palkan olemattomuus: Pannaa kiroten kengät, manaten paglat, sekin trenkien tekkooa - lehmän leukaluien alta; Tehhää teko-olutta, sekin muille juotetaa ym. Ks. Kiroten kengät -aihelmaa paitsi häärunoissa myös orjarunoissa (III 3275) ja >Viron orjan virressä (III 1435, 1527, 1790).

      • Tuli surma tyttärille

        >Sotamiehenotto-runon säkeistä muotoiltu tyttöjenlaulu: kun tulee syvä syksy, metsä mustuu, tulee susille surma, karhuille kato - ei tule susille surma, tulee "surma tyttärille, kato kassapäille".

      • Tyttö kasvoi huoletonna kotona

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassaJohdantona usein >Ei ne kasva kaikki lapset, ydinaiheita kasvu "viiden veljen vieruessa", tytön lempinimet ja lellittely: Ei suvattu survomaan; Ei vellot verranneet, ei sisaret soimanneet. Kun perhe tytön kasvettua alkaa soimata, hän lähtee kotoa. Länsi-Inkerissä kiinteä kokonaisuus, siksi erikseen, vaikka koostuu >Ison kotona ja toiselassa -aihelmista ja liittyy myös kertoviin >Olin orja vellolleni- ja >Katriina kotikananen -runoihin.

      • Tyttö kasvoi huoletonna kotona*

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassa*Johdantona usein >Ei ne kasva kaikki lapset, ydinaiheita kasvu "viiden veljen vieruessa", tytön lempinimet ja lellittely: Ei suvattu survomaan; Ei vellot verranneet, ei sisaret soimanneet. Kun perhe tytön kasvettua alkaa soimata, hän lähtee kotoa. Länsi-Inkerissä kiinteä kokonaisuus, siksi erikseen, vaikka koostuu >Ison kotona ja toiselassa -aihelmista ja liittyy myös kertoviin >Olin orja vellolleni- ja >Katriina kotikananen -runoihin.

      • Tyylin lyylin tyttö laulo - lykkyään

        Ks. myös KOTISEUTU: Sivullani siiat uivat; NUORET: Tule neitonen minulleTyttö laulaa "oivallisesta" onnestaan toisaalta ironisesti (Kaksi on lehmää minulla - toinen paarma, toinen sääski), toisaalta positiivisesti: Sivullain siiat uivat, luonnain lohet kuttoot.

      • Täss on tykky tyttölöitä

        Ks. myös TANSSI: Oli meiän portin ees, tykky suora tyttölöiTyttöjoukkoa kuvaava formula, poimittu selkeimpiä: Täss on tykky tyttölöitä, virvikko Viron kanoja, sarka Saaren neitoloita (riuku rinnan seisovia, joukko joutsenia). Länsi-Inkerissä (III) jatkuu: On mistä vahin valita, turuskunnan tunnustella; Jo on vahti valinnut... - nämä on jääneitä jälelle: pintoja hyviä puita, lakehia lastuloja (ks. samaa >Tauti tappoi, sota hävitti). Jatkona usein >Ei meitä pahoille panna (III). Usein myös parisäkeinen johdantoformula, jolloin pääheita ovat laulu tai leikki (III-IV) tai >Neidon linna (V, XIII).

      • Tässä tytöt tänä kesänä

        Tulevan vuoden ajatus on tyttöjenlauluissa tavallinen (ks. esim. >Kun pääsee rillukka ripille; >Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina). Tässä ydinsäkeitä: Tänä vuonna neiot tässä; Tässä myö/tytöt tänä kesänä - Jumalainen tietänee, kus lie toinen toissa vuonna, toinen toisena kesänä; kus lie kurja kulkemassa; Tänä vuonna tässä laulan, tässä mie käet kukutan, tässä linnut laulattelen - kuin tulloo tuleva vuosi, kuka tiesi kussa laulan, kussa mie käet kukutan. Voi jatkua vieraan maan säkeillä (Hot mään marja muille maille, tuhma toisille vesille yms., esim. V3; Mihin jouvun lapsineeni, olenko omilla mailla vai vieraissa V3 518, 521, >Kuka kurjan syöttänöö V3), kuolema- ja orjuuskuvilla (Ken mullassa, ken murolla, ken haudassa, ken harolla; Meist saapi ikinen orja, laiskalle halon hakia, III). Inkerissä voi jatkua myös erikseen nimetyillä >Kenen vaivasen vadilla- (III) ja >Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen (III). Voi olla myös itsenäinen runo.

      • Veljen nainen epäsovun aiheuttajana

        Veljen vaimo rikkoo kodin sopuisan ilmapiirin. Tekstit rakentuvat pienin lisämuotoilouin naisten- ja sananalaisrunojen aineksista (esim. >Kotona ja toiselassa; >Moitittu huoraksi, varkaaksi).

      • Vello vieremässä

        Ks. myös Ei minun laulella pitäisi (laulu); Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin (orpo); Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi (vanhemmat); Missä lie miun omani (rakkaus); Älä tuule, tyttö tuuliAloitusformulana usein >Ei minun laulella pitäisi. Ydinaihe vaihtelee säeparista laajempiin kuvauksiin: Miull on vello vieremässä, kultatukka (kuutrarukka, kulta) kulkemassa, marja maata marssimassa - Onko maalla vai merellä; Vai tuo soljuu sodassa; Vai polttaa turulla tulta, vallin alla valkeaa; Turkin tunkiossa, Ransuusin rajalla (ym. paikannimiä). Osa aihelmista samoja >Missä lie miun omani- ja >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi -aiheissa. Jatkona usein >Sotamiehenotto, >Sodan kuvaus tai >Sotamiehenä olon surkeus. Yhdistyy myös muihin sota-, kaipuu- (esim. >Viekää tuuli terveisiä) ja huolirunoihin.

      • Vello vieremässä*

        Ks. myös Ei minun laulella pitäisi (laulu); Ei minun laulella pitäisi - kullan, emon kuolettelin (orpo); Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi (vanhemmat); Missä lie miun omani (rakkaus); Älä tuule, tyttö tuuli*Aloitusformulana usein >Ei minun laulella pitäisi. Ydinaihe vaihtelee säeparista laajempiin kuvauksiin: Miull on vello vieremässä, kultatukka (kuutrarukka, kulta) kulkemassa, marja maata marssimassa - Onko maalla vai merellä; Vai tuo soljuu sodassa; Vai polttaa turulla tulta, vallin alla valkeaa; Turkin tunkiossa, Ransuusin rajalla (ym. paikannimiä). Osa aihelmista samoja >Missä lie miun omani- ja >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi -aiheissa. Jatkona usein >Sotamiehenotto, >Sodan kuvaus tai >Sotamiehenä olon surkeus. Yhdistyy myös muihin sota-, kaipuu- (esim. >Viekää tuuli terveisiä) ja huolirunoihin.

      • Venaan miehet kiittelööt: ei huoli hovissa käyvä

        Vrt. Älkää menkö piikuuveenJohdannot: Älkää menkö Venaan; Jo kummat Vennaa vieri - Venan suurille saroille - Venaan miehet kiittelööt (III); Toist on olla Toksovassa, Toksovan pojilla; Ei tule tytön turakat mennä Toksovan pojille. Yhteiset ydinsäkeet: Ei huoli hovissa käyvä - hoppia hovissa käy, vaski käypi vallan eessä jne., yleisiä myös >Hyvä on tyttönä elää; >Kuulkaa kuninkaan valta.

      • Älkää menkö miehelään

        Vrt. Kasvakaa kotona kauan; Älkää menkö leskelle; Älkää menkö piikuuveen; Älkää menkö VenaanAlkuformula: Oi tytöt, sulat sissoin, älkää menkö miehelään, (miehen mieltä noutamaan; niinkuin tein mie poloinen) - erilaisia jatkoja: Miehen mielille hyville, miehen päiville pahoille; Hiisi luusi miehen mielen, anopin pakanan kielen; Pankaa pinnalle pittoo, käsivarsilla varaa; Olin tuol yötä kaksi, kolme, sain mie saavista osani, jne. Yhdistyy useimmiten >Älkää menkö leskelle -aihelmaan.

      • Älkää menkö piikuveen

        Ks. myös Kasvakaa kotona kauanNeuvo tytöille: Oi tytöt, kuunnelkaa kun laulan - älkää menkö piikuuteen, ohvatalle orjuuteen - paha on olla piikuessa: pitkät päivät - pidetyt paidat, kannetut hameet (vrt. orjarunot) - kasvakaa kotona kauan - syökää ennen kotona otrat olkineen, kaurat ripsineen, rukiit ruumenineen. Joskus jatkoaihelma: jos menettekin, älkää menkö Venaan (Vernitsaan), jota taas jatketaan >Toisen kylän pilkka -säkeillä. Vrt. >Kasvakaa kotona kauan: samoja säkeitäkin. Yhdistyy usein >Ei lihota vieras leipä-, >Piru syököön piian leivät -, >Makasin unen manatun -aiheisiin.

      • Älköön Jumala luoko tyttöä pojan sijaan

        Ks. myös Rukoukset: Älköön Jumala luokoYdinaihe: Älköön luoko Jumala - sitä lasta syntymää, tyttöö pojan sihhaa, naista miehen sihhaa! Jatkona >Neito kyntäjänä ja >Vesasta vello.

      • Älä tuule, tyttö tuuli - veli vesillä

        Ks. myös LOITSUT/maanviljelys: Poudan sanatYdinaihe: Älä tuule, tyttö tuuli/tuulueni, mello elä meren emäntä, tantsi taivaan emäntä/isäntä - vielä on velloni vesillä, emon lapsi lainehilla - tuule, sada, meurua sitten, kun veli on kotona (vieras mies veolla). Yhdistyy meri- ja sadeteemoihin: >Virosta vihma; >Meri on niellyt monta miestä. Loitsussa >Poudan sanat samaa ideaa, joskus samoja säkeitäkin. Vrt. myös >Tuulen tyynnyttäminen.

      • Älä veli ennen naista ota kuin kasvan kaaseksi

        Ydinaihe: veli (nimeltä mainiten), älä ennen nai ennen kuin kasvan kaasikiksi (kaaseks), yli lauan laulajaks, viinipikarin pitäjäks. Länsi-Inkerissä kolmesti hääruno: "Pienet lapset laulavat vetsernoissa" (III 3728. Kannakselle itsenäinen tyttöjen laulu, kerran "lapsenvirs" (XIII 2686).

    • 2. Miniän laulut

      • Anopilla lyhyet sääret potkia

        Anopilla on lyhyet sääret potkii miniän lasta, minjällä on pitkät sääret potkii anoppia vastaan! Yksinäinen teksti. Ehkä uusimittaisissa lauluissa löytyy vastineita.

      • Anopin kylvettäminen

        Ks. myös Kehtolaulut: Poika miulle miniän tuopiKehtolaulun (Minä tuudin poikajani, poika mulle miniän tuopi) pohjalta kehitelty anopinkylvetyksen kuvaus. Joskus pitkä, osin sepitetty pettyneen anopin näkökulma (V2 650, XIII1 2400: miniöiden vertailu!) tai miniän aggression ilmaus (huono sauna anopille, XIII 10729).

      • Anopin orjaksi ei minusta

        Yksinäinen miniän uhma-aihe: Eipä se minussa liene ikiorjoa isännän, aika orjoa anopin, kälykselle käskyläistä.

      • Anopin susilla syötän

        Ks. myös häälaulut/Morsian laulaa lähtiessään: Anopin susille syötänMiniän kostoajatuksia: Kyllä noille konstin tiijän, muistan mutkaa vähäsen - anopin susilla syötän, apen karhuilla revitän, kälyn syötän käärmehillä, nadon naittelen sioille (hiirille) jne. Lopputoteamus joskus: pääsen kaikista pahoista. Joskus kosto esitetään jo tehdyksi (III 905, 3388). Jatkaa usein >Ison kotona ja miehelässä -aiheen haukkumanimi-jaksoa.

      • Anoppi ajoin toruu, käly aina kärnyttää

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Anoppi ajoin toruu, ajoin armahtaa; NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Parempi paha anoppi kuin juomari senihkaMinia vertaa anoppia ja kälyä, johdanto usein: Autuas anopin minja/luokse, vaivanen kälyn kässii/käskii (vrt. SANANLASKUT: >Autuas emännän lanko). Ydinaihe: Anopp jos aioin torruup, aioin toisin armahtaapi - käly ain kärnyttää, voist vornoa pittää jne.

      • Anoppi vaatii työntekoa

        Ks. myös Ison kotona ja/tai toiselassa; Jauhaja neito, miniä; HÄÄRUNOT: Morsiamen neuvokkiErilaisia miniän töiden kuvauksia, joita sävyttää vaikeus tyydyttää anopin (ja apen) vaatimuksia. Säeainekset osin samoja kuin morsiamen neuvokkivirsissä.

      • Appi ei laske tyttöjen pariin

        Johdantona tanssilaulua >Oli meiän portin ees, tykky suora tyttölöi. Nämä pyytävät runon minää luokseen, appi ei ei laske. Miniä kuitenkin kävelee kukonlauluun asti eikä hirviä mennä kotiin, koska appi odottaa vitsan kanssa (ks. >En tohdi kotiin mennä - lyödään).

      • Appi karhu kartanolla

        Ks. myös häärunot: Appi karhu kartanolla, anoppi susi tuvassaKiinteä säesarja, jossa avioperheen jäsenet vertautuvat petoihin: appi on karhu kartanolla (kondii tsupussa), anoppi susi tuvassa, käly käärme lattialla (kyty kyinä kynnyksellä; nato naulana ovessa ym.). Yhdistyy miniän valituksiin ja lyyriseeppisiin naistenrunoihin. Joskus puhujana mies (VI, XII). Häärunoyhteys lyyristä vahvempi.

      • Appi kuin oma taatto

        Ks. epiikka: PahasulhollinenMiniä puolustaa appeaan ja anoppiaan: he ovat isän ja äidin veroisia. >Pahasulhollinen-runon säejakson muunnelma.

      • Appi lukee leivät kiukaasta

        Apen ankaruudesta: Ankara on anoppi miulla (siulla), appi viel ankarampi - leivät liedeltä lukkoo, arinalt arveloo; esiintyy miniän valituksissa, XIII 3670 irrallisena sinä-muodossa, ehkä hääruno, 3781 ja V2 1565, V3 837 häärunoja, morsianta itketetään.

      • Appi lukee leivät kiukaasta*

        *Apen ankaruudesta: Ankara on anoppi miulla (siulla), appi viel ankarampi - leivät liedeltä lukkoo, arinalt arveloo; esiintyy miniän valituksissa, XIII 3670 irrallisena sinä-muodossa, ehkä hääruno, 3781 ja V2 1565, V3 837 häärunoja, morsianta itketetään.

      • Ei anna hevosta appi

        Ks. myös Epiikka: Oljamissa käynti; Häärunot/Morsiamen itketys: Kysymättä kävit kylässäAppi ei, kuten isä ennen, anna hevosta vierailuja varten - appi lyö aisalla, mies ohjaksilla, kyty kyntörahkeilla. Nämä >Oljamissa käynti -runossa yleiset säkeet limittyvät >Ison kotona ja toiselassa -teksteihin ja niissä erit. >Kysymättä kävin kylässä -säkeisiin (ks näitä; tähän poimittu havaittuja irrallisia esiintymiä).

      • Ei minua tuttukana tuvallisen tuutimaksi

        Huonoon avioon joutuneen valituksessa, edellä >En mie uskonut olisi, jäljessä >Minä pyy pesätön lintu.

      • Eipä käske mahti maata

        Johdantona laulajan sanoja, ydinaihe: Eipä käske mahti maata, kova onni jouten olla, vara vaikia levätä. Toisessa tekstissä ehkä häärunossa: Ei se anna ahti maata, hyvä onni olla jouten, kyty kinnasta kysypi, apen lapset lahjuksia.

      • En kiitä kihlojani

        Vrt. Nauran naimiskauppojaniPettymys avioliittoon: En kiitä kihlojani, naura naimiskauppojani - ei oo kihlat kiitettävät - tuli vaatiessa vahinko, iän itku naimisissa (vrt. >Iäkseni tein itkukaupat).

      • En kurja kukalle päässyt - kesken leikattiin

        Ks. myös Nuorena naitettuLiian nuorena naimisiin joutuneen valitus: En kurja kukalle päässyt, keltaheinälle kerinnyt - kesen kukka leikattihin, tasalatva taitettihin. Alkusäkeet jatkeineen ovat Keski-Inkerissä toistuva alkuformula orvon, kulkijan ja sananalaisen valituksissa.

      • Ennen toivoin torstakia

        Ks. myös: Jos ei minua naida torstaina, ei ikinä (Nuortenlaulut)Valitus: ennen toivoin torstaita, ikävöin pyhäiltoja, nyt ne itkettävät.

      • Entisen sulhon isästä

        Nainen kertoo, että hänen entisen sulhasensa (=nykyisen miehen? ironiaa?) isä toivoi pojalleen morsianta Suomesta tai Virosta, mutta saikin koko suvun suruksi miniän viiden virstan päästä.

      • Huono osa annetaan - luut lihoista

        Ks. myös Ison kotona ja/tai toiselassa; Miniän palkka - orjan palkka; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Luut lihoista, päät kaloista; Penkki, pankko pöydäksesiYdinaihe miniän tai orjan raskaat työt ja huono ruoka: Aina minulle annetaan - riihestä rivein riusa, rannalta rasein karttu - kiven puuta kieltämättä, vesikorvo velkomatta - luut lihoista, päät kaloista - syön tahasta taikinaa, apan jauhoja kiveltä - usein utuinen miniä... joi pytystä pyllötteli, ämpäristä ällötteli - penkki pankko pöytänäni, kapusta lusikkanani. Samoja aihelmia ks. myös -aiheissa (>Ison kotona ja toiselassa esim. IV1 19; epiikassa, esim. VII2 1438, 1438d >Viron orja, IV 653, 2413 >Sulhonsa kylvettäjä).

      • Ilkeä miniä

        Johdantona proosakertomus miniästä, joka antoi anopin hengittää savua ja syödä kovaa leipää. Runo-osa anopin repliikki: Kova leipä, koukkusauvvu, se miu henkei pittää, mut maitovelli, voilusikka, se miu kohta kuolettaa.

      • Ilo jäi ison kotiin - iloitkoot isoni minjät

        Naineen naisen valitus: Ilo jäi ison kotiin, tantsu veikon tanhualle (laulut velloin laavitsalle jne.) - iloitkoot nyt isoni minjät, laulakoot veikon lapset (* tämä yksin). Joskus häälaulussa itketyksenä (V2 1519, V3 906). Rakentuu usein menneen ja nykyisen elämän vastakkainasetteluksi; tällöin edellä >Lauloin ennen lapsempana, >Jo on laulut lauenneet tai >Ison kotona ja toiselassa.

      • Ilo jäi ison kotiin - iloitkoot isoni minjät*

        *Naineen naisen valitus: Ilo jäi ison kotiin, tantsu veikon tanhualle (laulut velloin laavitsalle jne.) - iloitkoot nyt isoni minjät, laulakoot veikon lapset (* tämä yksin). Joskus häälaulussa itketyksenä (V2 1519, V3 906). Rakentuu usein menneen ja nykyisen elämän vastakkainasetteluksi; tällöin edellä >Lauloin ennen lapsempana, >Jo on laulut lauenneet tai >Ison kotona ja toiselassa.

      • Ison kotona ja toiselassa

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elää; Kun oisin ison kotona; Menin kukkana kujalle; Missä istuin, maa iloitsi; Myyrin miniä; Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä; Nuoruusajan kaiho; Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta; Tyttö kasvoi huoletonna kotona; HÄÄRUNOT/ Morsiamen itketys: Ison kotona ja miehelässä; ORPO: Emon eläissä kävin kukkana kujalla; Oma ja vieras emo; LAULU: Ilokylässä syntynyt; Nuorena aika laulaaKeskeinen naistenlaulujen aihekasauma, jossa lyriikan ja häärunoston erottelu on vaikeaa. Ydinaiheet on esitetty myös omina otsikoinaan: >Ei pitäneet pystyaidat; >Kotona oli voissa vuoteheni; >Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen; >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa; >Toisin tuolla toiselassa; >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet. Tässä kokoavassa otsikossa ovat keskeisiä tekstit, jotka rakentuvat lapsuuskodin ja nykykodin vastakkainasetteluun (vrt. vastaava >Oma ja vieras emo); tähtiteksteissä valikoiden sellaisia, joissa vain jompaankumpaan liittyvä aihelmia (ja jotka katoaisivat näkyvistä ellei niitä listattaisi tähän). Asetelma koostuu seuraavista perusaiheista: 1. ISÄN KOTI: olin kaunis kuin kukka, marja, omena - kasvoin viiden veljen vieressä, seitsemän sedän ilona - kuljin ylpeästi kuin ori, lammas, pässi; löin rikki ovet, aidat (ks. samaa >Käyn kuin sälkö säärtä lyöden; >Ei pitäneet pystyaidat) - olin linna, lippu, kuu, päivä (III 294, 870, 934, 3298, 4010, IV 975; ks. sama formula orpoaiheessa >Oli linna, oli lippu) - minua puhuteltiin lempinimin (Ks. >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - söin herkkuja (ks. keskeinen mielikuva: >Kotona oli voissa vuoteheni; Olin putrolta punanen - olin arvokas, maksoin paljon (ks. >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minun ei tarvinnut tehdä töitä (Ei suvattu survomaan, viety vettä kantamaan., erit. III, ja jatko: >Kaivot kaikki kuivuneet; Makasin enemmän muita, tein työtä vähemmän muita) - tytön "työt": aamupesu jne. - sain huvitella vapaasti (>Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen); Missä tahdoin, siellä tanssin, ks. >Ilokylässä syntynyt, joka usein yhdistyykin tähän - tyttöelämän yleistäviä ylistyksiä (Sinis iloa kunis eloa isän kodissa). Kuvauksiin voidaan liittää muita samantyyppisiä aihelmia: >Hyvä on tyttönä elää; >Lakki ei kiellä laulamasta -säkeitä; >Missä istuin, maa iloitsi; >Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta. 2. TOISELA: lempinimet vaihtuivat haukkumanimiksi (Ks. >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - huolettomuus vaihtuu raatamiseksi - en osaa tehdä mitään oikein (En osaa ovesta käyä talon tyttären tavalla; ks. myös >Et osaa ovissa käydä morsiamen itketyksessä) - saan huonoa ruokaa (Luut lihoista, päät kaloista; ks. samaa esim. >Huono osa annetaan) - olen arvoton (ks. >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minua lyödään (Ruoska vei rohkeuden) - huvittelu kielletään (>Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen) - kaikki on toisin (>Toisin tuolla toiselassa) - vaimoelämän yleistäviä kuvauksia (Huntu tuo huolta ym.) HUOM.: osa-aiheet ehkä kannattaa esittää Ks. myös -kentässä ja vähentää muita siinä esitettyjä!

      • Ison kotona ja toiselassa*

        Ks. myös Hyvä on tyttönä elää; Kun oisin ison kotona; Menin kukkana kujalle; Missä istuin, maa iloitsi; Myyrin miniä; Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä; Nuoruusajan kaiho; Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta; Tyttö kasvoi huoletonna kotona; HÄÄRUNOT/ Morsiamen itketys: Ison kotona ja miehelässä; ORPO: Emon eläissä kävin kukkana kujalla; Oma ja vieras emo; LAULU: Ilokylässä syntynyt; Nuorena aika laulaa*Keskeinen naistenlaulujen aihekasauma, jossa lyriikan ja häärunoston erottelu on vaikeaa. Ydinaiheet on esitetty myös omina otsikoinaan: >Ei pitäneet pystyaidat; >Kotona oli voissa vuoteheni; >Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen; >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa; >Toisin tuolla toiselassa; >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet. Tässä kokoavassa otsikossa ovat keskeisiä tekstit, jotka rakentuvat lapsuuskodin ja nykykodin vastakkainasetteluun (vrt. vastaava >Oma ja vieras emo); tähtiteksteissä valikoiden sellaisia, joissa vain jompaankumpaan liittyvä aihelmia (ja jotka katoaisivat näkyvistä ellei niitä listattaisi tähän). Asetelma koostuu seuraavista perusaiheista: 1. ISÄN KOTI: olin kaunis kuin kukka, marja, omena - kasvoin viiden veljen vieressä, seitsemän sedän ilona - kuljin ylpeästi kuin ori, lammas, pässi; löin rikki ovet, aidat (ks. samaa >Käyn kuin sälkö säärtä lyöden; >Ei pitäneet pystyaidat) - olin linna, lippu, kuu, päivä (III 294, 870, 934, 3298, 4010, IV 975; ks. sama formula orpoaiheessa >Oli linna, oli lippu) - minua puhuteltiin lempinimin (Ks. >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - söin herkkuja (ks. keskeinen mielikuva: >Kotona oli voissa vuoteheni; Olin putrolta punanen - olin arvokas, maksoin paljon (ks. >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minun ei tarvinnut tehdä töitä (Ei suvattu survomaan, viety vettä kantamaan., erit. III, ja jatko: >Kaivot kaikki kuivuneet; Makasin enemmän muita, tein työtä vähemmän muita) - tytön "työt": aamupesu jne. - sain huvitella vapaasti (>Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen); Missä tahdoin, siellä tanssin, ks. >Ilokylässä syntynyt, joka usein yhdistyykin tähän - tyttöelämän yleistäviä ylistyksiä (Sinis iloa kunis eloa isän kodissa). Kuvauksiin voidaan liittää muita samantyyppisiä aihelmia: >Hyvä on tyttönä elää; >Lakki ei kiellä laulamasta -säkeitä; >Missä istuin, maa iloitsi; >Silloin hoppa huoletonna kun on ohjat ostamatta. 2. TOISELA: lempinimet vaihtuivat haukkumanimiksi (Ks. >Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet) - huolettomuus vaihtuu raatamiseksi - en osaa tehdä mitään oikein (En osaa ovesta käyä talon tyttären tavalla; ks. myös >Et osaa ovissa käydä morsiamen itketyksessä) - saan huonoa ruokaa (Luut lihoista, päät kaloista; ks. samaa esim. >Huono osa annetaan) - olen arvoton (ks. >Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa) - minua lyödään (Ruoska vei rohkeuden) - huvittelu kielletään (>Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen) - kaikki on toisin (>Toisin tuolla toiselassa) - vaimoelämän yleistäviä kuvauksia (Huntu tuo huolta ym.) HUOM.: osa-aiheet ehkä kannattaa esittää Ks. myös -kentässä ja vähentää muita siinä esitettyjä!

      • Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen

        Isälle ja vieraalle jauhamisen/soutamisen rinnastus: Niin jauhan isän kiveä / Niin souan isoni purtta, kuin lehtee lennättelen - niin jauhan vierasta kiveä / souan vierasta venettä, kuin väännän/veän vesihakoa.

      • Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen*

        *Isälle ja vieraalle jauhamisen/soutamisen rinnastus: Niin jauhan isän kiveä / Niin souan isoni purtta, kuin lehtee lennättelen - niin jauhan vierasta kiveä / souan vierasta venettä, kuin väännän/veän vesihakoa.

      • Isän kodin ikävöinti

        Lapsuuskodin kuvaus, kirjallisperäinen?, useimmiten >Hirvi ja lähde -runon yhteydessä: Aina muistan murheillani, ikävöitsen itkusuulla iloista ison kotia - siell mie lassa leikittelin, juoksentelin joutilassa, siel mie poimin puolukkoita - peuralla ajelin aina reessä hirven hienokarvan (XIII1). Mari Suutari (XIII2 3217) esittää pitkän, itsenäisen muunnelman, jatko: >Onpa vaatetta varattu.

      • Itkisin anoppiani, en malta naurultani

        Ks. myös EPIIKKA: Sulhasen kuolemaSäepari Itkisin anoppiani vaan en malta naurultani. Usein edellä >Makajaisin, ei nukuta, vettä joisin ei janota.

      • Itse hullu hukkasime

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Itse itsesi kauppasitNainen (joskus mies) vapauttaa perheensä syyllisyydestä avioliittoonsa. Johdantosäkeitä: Ei ole isoni syytä, ei isoni, ei emoni (Ei emo ajant; Ei minuu myynyt isoin, ei kaupannut emoin; Ei ois suoneet miun sukkuin, ei ois langot laittaneet). Ydinsäkeet: Itse hullu hukkasime, mielipuoli mestasime (turhin tein mie tuima piika) - jatkuvat vaihtelevin täsmennyksin: Itse liitin liinahurstit; Ei ollut hullun kieltäjäistä; Itse tungimme tulehen (ks. myös Morsiamen itketys: >Lähdet tieten tuleen); Totelt en emon sannaa, vakutost en vanhempain; >Iäkseni tein itkukaupat; >Läksin paikoille pahoille. Esiintyy joskus häärunoissa tai SKVR:n toimituksen häärunoiksi luokittelemissa teksteissä. Erottelu mahdotonta, joten kaikki minämuotoiset tässä, sinämuotoiset häärunojen itketyksissä.

      • Itse hullu hukkasime*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Itse itsesi kauppasit*Nainen (joskus mies) vapauttaa perheensä syyllisyydestä avioliittoonsa. Johdantosäkeitä: Ei ole isoni syytä, ei isoni, ei emoni (Ei emo ajant; Ei minuu myynyt isoin, ei kaupannut emoin; Ei ois suoneet miun sukkuin, ei ois langot laittaneet). Ydinsäkeet: Itse hullu hukkasime, mielipuoli mestasime (turhin tein mie tuima piika) - jatkuvat vaihtelevin täsmennyksin: Itse liitin liinahurstit; Ei ollut hullun kieltäjäistä; Itse tungimme tulehen (ks. myös Morsiamen itketys: >Lähdet tieten tuleen); Totelt en emon sannaa, vakutost en vanhempain; >Iäkseni tein itkukaupat; >Läksin paikoille pahoille. Esiintyy joskus häärunoissa tai SKVR:n toimituksen häärunoiksi luokittelemissa teksteissä. Erottelu mahdotonta, joten kaikki minämuotoiset tässä, sinämuotoiset häärunojen itketyksissä.

      • Iäksi tein itkukaupan

        HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Iäksesi teit itkukaupanAvioliitto itse tehtynä ikikauppana: Tein poloinen polvikaupan, iäkseni itkukaupan, kuukseni kujerruskaupan. Useimmiten >Itse hullu hukkasime -aihessa, samoja itse-säkeitä muutenkin. Morsiamen hääversiota mahdoton erotella, koska muoto on sama eikä häärunoina julkaistuissa (V2 1602, 1684, XIII 3267, 3547, 3691, 3692 10896) ole aina mainittu kontekstia. Kaikki esiintymät lueteltu tässä. Vrt. >En kiitä kihlojani (avioliitto = ikuinen itku); HÄÄRUNOT/MORSIAMEN ITKETYS: >Iäksesi on itkun määrä.

      • Kaikki kankaat paloivat kälysten riidan kautta

        >Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi -runon jatkoaihelma: Kaik kankaat palloit, lehot kaik leimusiit, puhhuit tulta puolavarret, manal männiit mantsikkaiset kälysii riian kautta.

      • Kerran kengitit minua, senkin kostoon kovaan

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kerran kengitit jalkais, tuonkin kostoon kovaanNainen viittaa valituksessaan häiden kengitys- ja lahjaseremonioihin: Voi miun vetro veikkosein, kerran kengitit minnuu, kerran laitoit lahjojain - senkin kostoon kovvaan, aikaan anipahhaan / laitoit kylmää kyllää, rautasee rahvahaa. Häärunon (IV2 1669, V2 1637) erottelu vaikeaa; kaikki tekstit lueteltu tässä. Vrt. >Isä, veli tuo kengät.

      • Kolme hyvää jäi kotiin

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvokkivirret: Ne kolme kotihin heitäMiniä: Ne kolme kotihin jäivät: uni uunin korvallinen, lämmin leipä, voipatainen/vatinen (emon ehtoset sanat jne.); Kaikki muistin muut kaluni - unikukkaro unohtu (VII).

      • Kolme kälystä: laiska, laiha, koria

        Vrt. Miesten laulut: Naisin kolme naistaKälysten luonnehdinta: meitä on kolme kälystä, laiska (tekee lapsia), laiha (liekuttaa lasta) ja korea (koristeleksen, katsoo lasista).

      • Kostohon minäi koito kokosin tätä kokoa

        Ydinsäkeet: Kostohon (= turhaan, hukkaan) minäi koito, kostohon kovaosainen (vrt. >Kului kultainen ikäni koiran kunnialla); Kokosin tätä kokoa, tätä vartta valvattelin; Suin päätä suoriata, kannon vartta valkiaista suurella rahasualla. Jatkoissa perusteluja: Veräjille vierahille; Orjaksi osalliselle; Nauruksi kyläisten naisten; Tuon on koiran kohtaloks, ilkiturmion tueks.

      • Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi

        Täydellisimpänä kolmiosainen sarja: 1) Kukkui käkeä kaksi, 2) Lauloi kaksi laulajaa/juopunutta, 3) Riiteli kälystä kaksi (ks. kälysten riitelyä myös >Hekon runo; >Kurjet soilla riitelevät). - Kaikkiin kolmeen liitetään kommentteja: missä toiminta tapahtuu (kahen puolen korpinotkon, kahen puolen kaalivadin jne); mitä on lysti kuulla (käkiä) tai paha kuulla (kälyksiä). Osat voivat esiintyä yksinkin. Kannaksen piirissä (V, XIII) jatke >Kaikki kankaat paloivat kälysten riidan kautta.

      • Kun ois mulla oma pirtti

        Ehkä talottomalle joutuneen naisen toive: Oisko mulla niinkuin muilla omat pirtit oltavina - tuntisin tulen puhua, nousta kuulisin kukotta. Jatkona >En itke leivätyyttä.

      • Kun oisin ison kotona

        Ks. myös Ison kotona ja toiselassaKun oisin omas kotona, oisin putrolta punanen - pitäsin poskea punaista (IV); Kun oisin ison kotona, olisi reki tervanen, aisat koivuset (XIII).

      • Kun tuli pyhäinen aamu

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Sunnuntaiaamuna panit päällesi parasta; Vrt. Epiikka: Päänpesu porolla ja lipeälläSunnuntaiaamu kotona/miehelässä: kotona menin metsään korean koivun luo, se oli kuin oma elämäni; toisessa talossa menen metsään kuivan kuusen luo, se on kuin oma elämäni.

      • Kyll' ois kyitä käärmehiä apen paiankauluksiksi

        Miniän pahantoivotus erilaisissa yhteyksissä (>Hevonen kadonnut veljeltä; >Kun tulisi Nurmi-Tuomas).

      • Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen

        Ks. myös Häärunot: Morsiamen itketys: Kysymättä kävit kylässä; Morsiamen neuvokki: Kysymättä käy kylässäIsän kotona: Kysymättä käin kylässä, anomatta naapurissa; Käin kylässä kyllitellen. Miehelässä tai orjuudessa: Kysytellen käyn kylässä, sartsitellen (anoellen) naapurissa - kysy ämmät, kysy äijät, kysy kymmenen kyttyä, sartsi 100 nattoa, kysy kylkipuoleltais kuite kylmältä kiveltä. Positiivinen ja negatiivinen muoto voivat esiintyä vastakohta-asetelmana tai erillisinä. Aihe liittyy tytönelämänylistyksiin (>Hyvä on tyttönä elää) ja >Ison kotona ja miehelässä -vertailuun.

      • Käly kantelee anopille

        Miniän valitus, johdantona sananlaskuruno >Omena otettaessa, pippuri piettäessä - nyt olen laiska, lunttu, läsämä. Ydinaihe: Kaiken nyt anoppi osaapi, jolle käly kanteleepi, vaikka pierisin pihalla, tuvan takana turajaisin.

      • Kälyn käskeminen pahasti ja hyvästi

        Johdantona esim. >Ainoalle pojalle tai veljeksistä vanhimmalle toivova tai: Lähetään myö läävätöille, käymään kälybn jälille ja anopin askareille (V2 1694-1695, XIII2 4747). Ydinaihe kälyn diplomaattinen kohtelu: Kun käsen kälyn hyvästi, käly männöö käskyhyin - kun käsken kälyn pahasti, käly käskee itseäin: Survo, itse, suuri muori! Käskyn voi myös miniä kohdistaa anopille (XIII1 2449).

      • Kälyn käskeminen pahasti ja hyvästi*

        *Johdantona esim. >Ainoalle pojalle tai veljeksistä vanhimmalle toivova tai: Lähetään myö läävätöille, käymään kälybn jälille ja anopin askareille (V2 1694-1695, XIII2 4747). Ydinaihe kälyn diplomaattinen kohtelu: Kun käsen kälyn hyvästi, käly männöö käskyhyin - kun käsken kälyn pahasti, käly käskee itseäin: Survo, itse, suuri muori! Käskyn voi myös miniä kohdistaa anopille (XIII1 2449).

      • Kälyä kälyksi kutsun

        Miniän ja kälyn rinnasteinen suhde: Kälyä kälyksi kutsun, vellon naistea verraksein - rinnan riihen menemme, kiistaten kivitupaan. V3 964 Larin Parasken mukaan "tulijaisjäishäissä"; myös VII2 3122 on hääruno.

      • Kälyä kälyksi kutsun*

        *Miniän ja kälyn rinnasteinen suhde: Kälyä kälyksi kutsun, vellon naistea verraksein - rinnan riihen menemme, kiistaten kivitupaan. V3 964 Larin Parasken mukaan "tulijaisjäishäissä"; myös VII2 3122 on hääruno.

      • Lintu vie viestin emolle

        Ks. myös Emoa odottava neito; RAKKAUS: Lennä, lennä lintunen; EPIIKKA: Eläimet sanansaattajina; Lintuparvi ja poika; Sotamiehenotto; Sotasanomat; SEKALAISET: Lintunen lehossa lauloiLintu tai lintuparvi vie vaikeuksissa (yleensä aviossa) olevalta tyttäreltä viestin äidille. Inkerissä (III-IV) useimmiten >Emon huolet tyttärestä -runojen osa, joskus muissakin kertovissa (esim. >Sairastava neito) ja lyyrisissä runoissa. Kannaksen piirissä (V, XIII) sovitettu nuorena naitetun valitukseksi: tyttö laulaa lintuna äidin puutarhassa. Tytön viestissä on usein miniän elämän kuvauksia (ks. >Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä).

      • Luulin varsat valloillaan - kälykset, veljet tappelivat

        Vrt. KOTISEUTU: Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevatNäkökulma vieraaseen perheeseen. Johdantona >Itse hullu hukkasime, ydinaihe: pahoilla, papittomilla paikoille ei kuulu kirkonkellon vaan toran ääni, ei varsojen leikki vaan kälysten, veljesten ja sisarten tappelu.

      • Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoa

        Ks myös Itse hullu hukkasime; Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli; vrt. Miniällä mieli karvas;Runsaimmillaan kertauksin etenevä kertomus siitä, miten vanhemmat olivat yrittäneet estää onnetonta avioliittoa: Iso/emo kielteli minuista - ole vielä kesä kotona - mie en ottaant opiks.

      • Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoa*

        Ks myös Itse hullu hukkasime; Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli; vrt. Miniällä mieli karvas;*Runsaimmillaan kertauksin etenevä kertomus siitä, miten vanhemmat olivat yrittäneet estää onnetonta avioliittoa: Iso/emo kielteli minuista - ole vielä kesä kotona - mie en ottaant opiks.

      • Miniällä mieli karvas

        Vrt. Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoaPerinnepohjainen rouva Groundstroemin sepite: Miniälllä on karvas mieli ankaran apen ja armottoman anopin kanssa - >Kyty kyinä kynnyksellä - osin omaa syytä, meni vastoin vanhempien tahtoa naimisiin.

      • Miniän palkka - orjan palkka

        Ks. myös Huono osa annetaan - luut lihoista; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Orjankin elämä parempi kuin miniänMiniän ja orjan palkan (kiitoksen, elämän) vertailu. Ydinsäkeitä: Harvoin orja kiitetään / lemmen saa, miniä ei milloinkaan; Paremmat on orjan päivät kuin on raukan minjän päivät. Jatkoja: Orja raukka palkan saa / saapi vuoden palkan - miniä ei mitään; tai: Saa ruplan ruoskan; Kolahuksen korvalleen; Luut lihoista, päät kaloista (IV); Suurin sirppi seinän päältä (IV 563, 1035, 1593, 1686); Joka vuosi vuona, joka kuu karitsa (IV 153, 686, V1 1273, V2 707, 2301, 2440; ks. sama >Pian nainen vanhenee). XIII 8149: miniän elämä parempi! *-teksteissä vain miniän palkka ilman vertausta. Yhdistyy sekä miniän että orjan runoihin.

      • Miniän palkka - orjan palkka*

        Ks. myös Huono osa annetaan - luut lihoista; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Orjankin elämä parempi kuin miniän*Miniän ja orjan palkan (kiitoksen, elämän) vertailu. Ydinsäkeitä: Harvoin orja kiitetään / lemmen saa, miniä ei milloinkaan; Paremmat on orjan päivät kuin on raukan minjän päivät. Jatkoja: Orja raukka palkan saa / saapi vuoden palkan - miniä ei mitään; tai: Saa ruplan ruoskan; Kolahuksen korvalleen; Luut lihoista, päät kaloista (IV); Suurin sirppi seinän päältä (IV 563, 1035, 1593, 1686); Joka vuosi vuona, joka kuu karitsa (IV 153, 686, V1 1273, V2 707, 2301, 2440; ks. sama >Pian nainen vanhenee). XIII 8149: miniän elämä parempi! *-teksteissä vain miniän palkka ilman vertausta. Yhdistyy sekä miniän että orjan runoihin.

      • Miniänä huonossa paikassa

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen kodin moitinta: Lammas määkyi, pää märännyt; Yks on kyyttö kytkyessä; EPIIKKA: Petetty morsian; Pettelikko sulhanenKöyhän miehen kuvaus, kehyksenä useimmiten kertomus: kosija (lesken poika) kerskuu olemattomilla omaisuuksillaan tai tyttö (minä) luulee kiviä rahoiksi (ks. >Kivet kilkkii kormanossa), menee miniäksi - pesee ämmän, äijän silmät - lähtee läävätöille: Lammas määkii pää märännyt (III); Yks on lehmä läävässä - lähtee jauhamaan: ei kiveä. Kerran kertoja mies, jonka tyttö torjuu: Yks on lehmä läävässäs (VI).

      • Miniänä huonossa paikassa*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen kodin moitinta: Lammas määkyi, pää märännyt; Yks on kyyttö kytkyessä; EPIIKKA: Petetty morsian; Pettelikko sulhanen*Köyhän miehen kuvaus, kehyksenä useimmiten kertomus: kosija (lesken poika) kerskuu olemattomilla omaisuuksillaan tai tyttö (minä) luulee kiviä rahoiksi (ks. >Kivet kilkkii kormanossa), menee miniäksi - pesee ämmän, äijän silmät - lähtee läävätöille: Lammas määkii pää märännyt (III); Yks on lehmä läävässä - lähtee jauhamaan: ei kiveä. Kerran kertoja mies, jonka tyttö torjuu: Yks on lehmä läävässäs (VI).

      • Moisioa ken ei muuta, ei mitään tiedä

        Vrt. Ison kotona ja toiselassa>Ison kotona ja toiselassa -runossa tavallista säesarjaa moision muuttamisesta on tekstissä V2 569 kehitelty yleistäväksi väitteeksi. V2 523 ja 857: moisio-säkeiden irrallisia esiintymiä; kun mie muutan/muutin moisioin, koti kolkoksi tulee; itkin kyllin.

      • Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Et tiedä ketä kumarrat; KERTOVAT RUNOT/Paikalliset runot: Huotari huhuelooMiniän (palvelijan) lausuma, toinen tai molemmat seuraavista osista: 1) Monta on muoria minulla, monta muoriteltavata (Äijä on äitiä minulla; Monta on vaaria minulla) 2) En tiedä ketä kumarran, kumarran vähän kutakin. Joskus jatkeita, esim.: Nuorta katson nobjammaksi, vanha palvella parempi (III). Vrt. samantyyppisiä formuloita kuin 1) esim. >Äijä ämmiä kylillä. Kumarrus-aihe yhdistää runon usein >Ennen kuusia kumarran -aiheeseen.

      • Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Et tiedä ketä kumarrat; KERTOVAT RUNOT/Paikalliset runot: Huotari huhueloo*Miniän (palvelijan) lausuma, toinen tai molemmat seuraavista osista: 1) Monta on muoria minulla, monta muoriteltavata (Äijä on äitiä minulla; Monta on vaaria minulla) 2) En tiedä ketä kumarran, kumarran vähän kutakin. Joskus jatkeita, esim.: Nuorta katson nobjammaksi, vanha palvella parempi (III). Vrt. samantyyppisiä formuloita kuin 1) esim. >Äijä ämmiä kylillä. Kumarrus-aihe yhdistää runon usein >Ennen kuusia kumarran -aiheeseen.

      • Mummo nurkassa nureksi: kului ikä kunnioitta

        Tietäjä Jaako Lonkaisen mukaan hänen äitinsä lauluja. Kehyskertomus: Mummo itkee nurkassa, ukko uunilta urahtaa, kysyy itkun syytä. Mummo sanoo: Kulu ikä kunniatta (ks. >Kulu kultainen ikäni), meillä on toisin kuin toisessa talossa (ks. >Toisin toisessa talossa), ei ole iloisia lapsia, ei ole sitä sisarta jolle voisi puhua huolensa (ks. >Huoliensa haastelija). Sepite, mutta rakentuu naistenlauluaiheista.

      • Myyrin miniä

        Ks. myös Kotona - toiselassaYdinaihe naidun naisen elämäkerta: kasvoin kotona kuin putki palolla (vrt. >Ei ne kasva kaikki lapset), palkolliset tekivät työt, minä makasin luhdissa villavaippojen alla, söin voita ja sianlihaa, join olutta. Kun menin naimisiin Myyrin (Myrölän, Myrröön jne.) pojalle, jouduin raskaisiin töihin, appi/anoppi löi, moitti: missä on sinut kasvatettu, et osaa tehdä työtä? Päätäntönä usein >Syntymistään sureva -aihelma: olisipa äitini ennen kapaloinut kantoja kuin minua (VIII, IX, X, XI). Vrt. myös >Jauhaja neito, miniä.

      • Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla; Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään; NAISTENLAULUT: Kotona ja toiselassaAiheen ytimenä on kaksi vaihtelevasti kehystettyä aihelmaa: 1) Niin tyttö isän kotona kuin kuningas linnassaan, pappi seurakunnassaan - niin miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (tai: kuin toukka puun raossa; hevonen hirressä; kyyttö kytkyessä; koira kahleissa; vene vesillä; herne riehtilällä); kuningas-vanki -vertaus on usein lyhyt, sananlaskunomainen. 2) Sika rikko seulan pohjan, vasikka lusikan varren (tai hiiri/kärpänen kuolee huhmareen ym.) - miniän syyksi syytettiin. Näitä miniän elämän kuvauksia sisältyy runsaasti >Lintu vie viestin emolle - aihelmaan, jossa joko lintu tuo emolle viestin naimisissa olevalta tyttäreltä tyttäreltä (III, >Emon huolet tyttärestä) tai äidin naittama tyttö (yleensä >Nuorena naitettu) tulee itse lintuna valittamaan äidin puutarhaan (IV, V, XIII). Kannaksella esiintyy myös laaja kokonaisuus, jossa tyttö kysyy kyntörastaalta: Kummin on paremmin olla, tyttönä isän kotona vai miniän miehelässä?, johon lintu vastaa aihelmin 1) ja 2). Aihelmia on yksittäin myös >Kotona ja toiselassa -ketjuissa. Kaikki esiintymät on poimittu tähän. Tähtiteksteissä (*) vain Sika rikkoi seulan pohjan -motiivi tai muuten katkelmallinen teksti.

      • Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla; Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään; NAISTENLAULUT: Kotona ja toiselassa*Aiheen ytimenä on kaksi vaihtelevasti kehystettyä aihelmaa: 1) Niin tyttö isän kotona kuin kuningas linnassaan, pappi seurakunnassaan - niin miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla (tai: kuin toukka puun raossa; hevonen hirressä; kyyttö kytkyessä; koira kahleissa; vene vesillä; herne riehtilällä); kuningas-vanki -vertaus on usein lyhyt, sananlaskunomainen. 2) Sika rikko seulan pohjan, vasikka lusikan varren (tai hiiri/kärpänen kuolee huhmareen ym.) - miniän syyksi syytettiin. Näitä miniän elämän kuvauksia sisältyy runsaasti >Lintu vie viestin emolle - aihelmaan, jossa joko lintu tuo emolle viestin naimisissa olevalta tyttäreltä tyttäreltä (III, >Emon huolet tyttärestä) tai äidin naittama tyttö (yleensä >Nuorena naitettu) tulee itse lintuna valittamaan äidin puutarhaan (IV, V, XIII). Kannaksella esiintyy myös laaja kokonaisuus, jossa tyttö kysyy kyntörastaalta: Kummin on paremmin olla, tyttönä isän kotona vai miniän miehelässä?, johon lintu vastaa aihelmin 1) ja 2). Aihelmia on yksittäin myös >Kotona ja toiselassa -ketjuissa. Kaikki esiintymät on poimittu tähän. Tähtiteksteissä (*) vain Sika rikkoi seulan pohjan -motiivi tai muuten katkelmallinen teksti.

      • Nouse, päivä, nosta poika

        Toivomus: Nouse, päivä, nosta poika, muruja murentamah, kannikaista katkomah! Nouse, päivä, nuorikolle!

      • Nuorena naitettu

        Ks. myös En kurja kukalle päässyt - kesken leikattiin; HÄÄLAULUT/Morsiamen itketys: Piennä vietiin vihilleJohdantosäkeitä: En itke ison kotia (pahuutta, hevosiani); Tuost suutuin emoni päälle / Älköön tehko vaimo toinen kuin teki emoni; Turhin tein mie poloinen; Voi minua voitettua. Ydinaihe: Laitto/Läksin nuorra miehelään, lassa lasta katsomaan / Itken impi tukkiani, kauno kassojani - lassa lakki laitettiin, nuorra vietiin vihille. Huonon avioliiton teemoissa, Inkerissä jatkona usein >Lintu vie viestin emolle.

      • Ohoh kultaista kotia

        Vrt. Ison kotona ja/tai toiselassaSananlaskunomainen toteamus: Ohoh kullaista kotia, armasta isän majaista! Jos on leipää vähemmän, niin onhan unta viljemmalta, ei toruta torkkumasta, makkaamasta ei manata.

      • Ohoh ois tietänyt emoni

        192-säkeinen, muutaman traditionaalin aiheen (>Sotamiehenotto, kylärunot, >Ison kotona - miehelässä) avulla sepitetty kertomus äidistä, joka meni naimisiin Viroon tai Kupanitsaan veljensä, hovin tilanhoitajan, painostamana, vaikka aavisti onnettomuutta. Lopulta äidin mies vietiin sotaan. Miniä on tässä tapauksessa äiti.

      • Oisin voinut vielä vuoden olla kotona

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olisit voinut vuoden ollaHääaihelman mukailu, IV-tekstissä >Pahan sulhon saanut -runon lopussa.

      • Olin ennen otramaana

        Entisen ja nykyisen elämän vastakohta: Olin ennen otramaana, papupeltona parasta - nyt olen tullut turmiolle (turpeheksi, turilaaksi, sammalmättähäksi, sekalimaaksi). Yhdistyy muihin aikojen vertailuihin (>Ison kotona ja toiselassa, >Olinpa minäkin ennen).

      • Olin ennen otramaana*

        *Entisen ja nykyisen elämän vastakohta: Olin ennen otramaana, papupeltona parasta - nyt olen tullut turmiolle (turpeheksi, turilaaksi, sammalmättähäksi, sekalimaaksi). Yhdistyy muihin aikojen vertailuihin (>Ison kotona ja toiselassa, >Olinpa minäkin ennen).

      • Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa; vrt. Laulut pahoista sanoista: Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohtaKotona olevan tytön arvo ja/tai vieraissa olevan arvottomuus. Johdantoja: Olin ennen kuin olinkin; Olin likka ollessani; >Olin nokka nuorempana. Ydinaihe: 1) Arvosäkeet: Olin yksi äitilläni, olin yksi, maksoin kaksi, maksoin kaksi kassarissa, kolme kuokan kuoliossa, viisi maksoin viikattessa; Maksoin markan maatessani, kaksi kylässä käyessäni, kolme koissa ollessani (tengat tietä käyessäni, hopeat huokatessani). 2) Arvottomuus-säkeet: En nyt mitään maksa; Nyt en maksa maasta rohta, olenkortta uulitsalta, tattii talon väliltä, kujalta kusivesiä; Maksa en maallista matoa, riihen eellistä rikaista; Maksa en sitä veoista minkä juon janohuuvain, maksa en niitä jauholoi, minkä syön leivässäin yms. Kumpikin sarja voi esiintyä yksinkin. Joskus kerskaus arvosta ilman viitettä tyttöaikaan. Esiintyy itsenäisenä, >Olin orja vellolleni -runon johdantona tai, yleisimmin, >Ison kotona ja toiselassa -runon keskeisenä aiheena. Tähän pyritty kokoamaan kaikki lyyriset esiintymät.

      • Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa; vrt. Laulut pahoista sanoista: Sekin suu sanoo minua mikä ei maksa maasta rohta*Kotona olevan tytön arvo ja/tai vieraissa olevan arvottomuus. Johdantoja: Olin ennen kuin olinkin; Olin likka ollessani; >Olin nokka nuorempana. Ydinaihe: 1) Arvosäkeet: Olin yksi äitilläni, olin yksi, maksoin kaksi, maksoin kaksi kassarissa, kolme kuokan kuoliossa, viisi maksoin viikattessa; Maksoin markan maatessani, kaksi kylässä käyessäni, kolme koissa ollessani (tengat tietä käyessäni, hopeat huokatessani). 2) Arvottomuus-säkeet: En nyt mitään maksa; Nyt en maksa maasta rohta, olenkortta uulitsalta, tattii talon väliltä, kujalta kusivesiä; Maksa en maallista matoa, riihen eellistä rikaista; Maksa en sitä veoista minkä juon janohuuvain, maksa en niitä jauholoi, minkä syön leivässäin yms. Kumpikin sarja voi esiintyä yksinkin. Joskus kerskaus arvosta ilman viitettä tyttöaikaan. Esiintyy itsenäisenä, >Olin orja vellolleni -runon johdantona tai, yleisimmin, >Ison kotona ja toiselassa -runon keskeisenä aiheena. Tähän pyritty kokoamaan kaikki lyyriset esiintymät.

      • Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli

        Ks. myös Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoa; HÄÄRUNOT/Kosinta: Pitäisi kahden puolen katsoa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Olisii pitänyt pitää pää tarkkaNaineen naisen katumus: Olisi minun pitänyt (vielä vuosi, vielä toinen) pitää pitempi mieli, kahen puoleni katella, yli pääni ymmärrellä - kuin tehä katuva kauppa / ennenkuin tupahan tulla, käyä kättä antamaan.

      • Paha anoppi syyttää miniää

        Ks. myös Laulut vanhempien ja lasten suhteesta: Oman ja/tai vieraan emon aamuherätysAnopin/emännän petos - tekee itse töitä syyttääkseen miniää laiminlyönnnistä (III), vuolee itse voivadit syyttääkseen miniää vuolemisesta (XIII); vie miniän kirkkoon syyttääkseen tätä laiskuudesta (IV).

      • Paha anoppi tekee veitsistä vuoteen

        Annikainen neuvoo tyttöjä: Älkää tehkö ku tein mie polone - mänin mijäksi talloo - anoppi pahan tapane teki veitsistä vuoteen, sille noisin mie polone. Aamulla noustuaan runon minä joutuu työhön (>Anoppi vaatii työntekoa), jonka kuvaus jatkuu >Jauhaja neito, miniä - runolla.

      • Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato

        Sananlaskumainen nelisäe: Paremp on kymmenen kytyä kuin yksi naon nappeloinen - ky'yt männööt kyntämään, nato nappelo toruu. Usein itsenäinen, usein häärunoissa morsiamen itketyksissä, joskus avioliittorunoston ketjuissa. Voi kasvaa laajemmaksi - kylässä kyty kiittää miniää, nato haukkuu (XIII 2434). Tähän pyritty poimimaan kaikki esiintymät.

      • Parempi syntymättä kuin miniäksi

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta...: Parempi syntymättä>Parempi syntymättä -aiheen miniä-aiheinen painotus: Ennepä mie olisin syntymättä, kasvamatta, maaman maito maistamatta, äijän sillat silpomatta, kyy'yt kurjat kuulematta, naot paskat palvomatta. Jatkuu miniä-aihelmin.

      • Petettihin pennilöillä

        Naisen pettymys naimakauppaan: Mänin kuptsien kotih, porstuh porvalien. Petettihin pennilöillä, manietoilla moanitettih, kullilla kuikutettih, hopeilla houkutettih.

      • Pimiä syksyinen päivä, pimiämpi miniän elo

        Vrt. HUOLI: Miten on mieli miekkoisienTytön ja miniän elämän vertailu: Valkea on kosken vahti, valkeampi neidon elo - pimiä syksyinen päivä, pimiämpi miniän elo. Perustelu: Työt on kaikki tehtävänä - lapsilauma kaittavana.

      • Punottavat piian posket, ei miehekkään

        Säesarja: Punottavat piian posket, lesken posket lellottaat, miehekkään ei milloinkaan. Larin Paraskella aiheessa >Pian nainen vanhenee.

      • Sisarekset me kälykset

        Sisarekset me kälykset, veljet meiän miehiämme - kuka meistä torat torupi, kuka riiat riitelöö? (XV 490)); meiän miehet on metsän käviät - pyhät syötti pyyn lihoilla (III 4206).

      • Surma, tule suota myöten, tapa anoppi, appi

        Ks. myös KEHTOLAULUT: Tule surma suota myötenMiniä pyytää surmaa tappamaan apen aholle, anopin saunaan, nadon naapurin, lapset lattialle, ukon uunille. Muotoiltu kehtolaulun mukaan, otsikko "Miniän laulu".

      • Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen

        Vrt. Tauti tappoi, sota hävittiJohdantona useimmiten >Tässä tytöt tänä kesänä (t. >Olipa meitä kuin olikin; >Jo meille ero tulee). Ydinaihe: Onnekkaan/Minkä meistä tauti tappaa, onnettoman/minkä meistä vie venonen; Paremp ois tauvin tappaminen kuin on vieminen venakon - tauti tappaa lapsekseen, venakko/venonen viepi orjakseen, ikiseksi vangikseen. Lopuksi oman kohtalon kommentti: Meist saapi ikinen orja, iki orja onnettomast, laisalle halon hakia, veltolle veen vetäjä jne. (ks. samaa >Ei tullut emolle turva ym.).

      • Toisin tuolla toiselassa

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Toisin toisessa talossaVierauden kuvaus: Toisin tuolla/ollaan toiselassa, toisin toisessa talossa, toisin ukset ulvahtavat, toisin vierevät veräjät, saranat sanoin sanovat jne. 2-5 säkeen aihelma, useimmiten >Ison kotona ja toiselassa -runon osa (tähän pyritty poimimaan kaikki) ja häärunoissa; tähtiteksteissä (*) pitolaulujen "toinen talo".

      • Toisin tuolla toiselassa*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Toisin toisessa talossa*Vierauden kuvaus: Toisin tuolla/ollaan toiselassa, toisin toisessa talossa, toisin ukset ulvahtavat, toisin vierevät veräjät, saranat sanoin sanovat jne. 2-5 säkeen aihelma, useimmiten >Ison kotona ja toiselassa -runon osa (tähän pyritty poimimaan kaikki) ja häärunoissa; tähtiteksteissä (*) pitolaulujen "toinen talo".

      • Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet

        Ks. myös Häärunot: Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksiYdinaihe tytön hellittely lempinimin ja miniän moitinta haukkumanimin. Nimet esiintyvät sarjoina, joko yhdessä vastakkainasetteluna tai erikseen: kotona isä kutsui kullakseen/kuunvaloksi, emo ehtolapsekseen/päivännousennaksi, sisko sinikeräksi/silkiksi, veli vestoslastuiksi/veraksi ym. (esim. sukulaisnimiä jatketaan: sisko, nato, seukko, täti); toisessa talossa appi kutsuu astuvan-raniksi/naattipantioksi, anoppi pesinpytyksi, kyty miehen kurvaksi, nato vallan nahdiksi, käly kätkyen jalaksi ym. (esim. musta sika, takkupää tallikka; kuratti, helvetti; kulkija, kerrääjä, rannan vierijä, vieremäkivi). Kysymyksessä on >Ison kotona ja/tai toiselassa -runoston motiivi (vain 7 tekstiä ei esiinny siinä). Tähän on poimittu kaikki esiintymät, joissa on selvät nimitykset; viittauksia "nimenvaihtoon" esiintyy ko. runossa ja miniän runoissa muutenkin.

      • Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet*

        Ks. myös Häärunot: Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi*Ydinaihe tytön hellittely lempinimin ja miniän moitinta haukkumanimin. Nimet esiintyvät sarjoina, joko yhdessä vastakkainasetteluna tai erikseen: kotona isä kutsui kullakseen/kuunvaloksi, emo ehtolapsekseen/päivännousennaksi, sisko sinikeräksi/silkiksi, veli vestoslastuiksi/veraksi ym. (esim. sukulaisnimiä jatketaan: sisko, nato, seukko, täti); toisessa talossa appi kutsuu astuvan-raniksi/naattipantioksi, anoppi pesinpytyksi, kyty miehen kurvaksi, nato vallan nahdiksi, käly kätkyen jalaksi ym. (esim. musta sika, takkupää tallikka; kuratti, helvetti; kulkija, kerrääjä, rannan vierijä, vieremäkivi). Kysymyksessä on >Ison kotona ja/tai toiselassa -runoston motiivi (vain 7 tekstiä ei esiinny siinä). Tähän on poimittu kaikki esiintymät, joissa on selvät nimitykset; viittauksia "nimenvaihtoon" esiintyy ko. runossa ja miniän runoissa muutenkin.

      • Täytin käskyt, kannon väskyt

        - kärsin käsnäset lapiot, käessäni käännyttelin. Orjan tai miniän repliikki?

      • Vaihoin valkosen eloni

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesiNuori vaimo valittaa häärunoaihetta minämuotoon muuntaen: "Vai'hon valkosen el(l)oin muien mustahan el(l)oon, vai'hon mie maire mammasein anoppiin ani pahaan..." Edellä >Pahan sulhon saanut.

      • Venäjälle naimisiin joutunut

        Osin yksilöllinen avioliittoruno: Suomessa kasvanut, Venäjälle eli Lempaalan Ranta-Vaskelaan naitu nainen katuu liittoaan. Jatkona >Naisen valitus pojan viemisestä sotaan.

      • Vihainen miniä

        Johdantosäkeitä: Ei minusta lienekkään miniäksi miehelään.... Ydinaihe uhma: Vihainen minä miniä, ankara anopin orja - kun tulevi tukkahani, tukastani tuiverrutan / toinen kun sanan sanoo, minä kaksi vastaelen.

      • Voi minä, pilonen piika

        Aloitusformula naistenlauluissa ja naisten esittämissä huolilauluissa, ks. esim. >Sain ma suuttoman sukilla; >Sain minä salasen lapsen ym.

      • Älä miniä pyri vielä emännäksi

        Varoitus nuorelle miniälle: Älä minja mietikää emännääks ensikää! Viel on entiist emännät sekä vanhat kuassavaarit.

    • 3. Vaimon laulut

      • Ei minua mies toruisi

        Ks. myös Ei minua emo, iso toruisiVaimo kehuu miestään: Ei minua mies toruisi, vaikka mie hevosen joisin (möisin), paatin pantiksi panisin jne. Yhdistyy joskus >Mistä minua mies toruu -aiheeseen (yhteisiä säkeitäkin). Usein myös itsenäinen.

      • Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat

        Ks. myös VANHEMMAT: Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; RAKKAUS: Missä lie minun omaniYdinaihe naisten epätietoisuus miesten matkoista: Ei tiedä kotoiset vaimot (neiet, naiset) missä uhmaavat urohot, missä miehet mellakoivat. Jatkoja: Usein on urot lumessa (uro uhossa), mies parat pahassa säässä; Liekkö maalla, merellä, salolla (sama vertailuaiheissa); vai kapakan eessä (Larin Paraske). Kainuussa (XII) kiinnittyy karhurunoihin. VI 619 alkaa sananlaskumaisesti: Miehen on Jumala luonut ian kaiken kulkeman (vrt. >Mies on luotu akan varaksi). VI 561 & 619 jatkuvat paralleeliaiheella >Ei tiedä nykyiset miehet.

      • Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat*

        Ks. myös VANHEMMAT: Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; RAKKAUS: Missä lie minun omani*Ydinaihe naisten epätietoisuus miesten matkoista: Ei tiedä kotoiset vaimot (neiet, naiset) missä uhmaavat urohot, missä miehet mellakoivat. Jatkoja: Usein on urot lumessa (uro uhossa), mies parat pahassa säässä; Liekkö maalla, merellä, salolla (sama vertailuaiheissa); vai kapakan eessä (Larin Paraske). Kainuussa (XII) kiinnittyy karhurunoihin. VI 619 alkaa sananlaskumaisesti: Miehen on Jumala luonut ian kaiken kulkeman (vrt. >Mies on luotu akan varaksi). VI 561 & 619 jatkuvat paralleeliaiheella >Ei tiedä nykyiset miehet.

      • Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö

        Naisen lyömisestä: Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö ja pajut pahalla maalla. Kahdesti itsenäinen, kerran vaimon runossa (2468).

      • Emo tunki turnukselle

        Ks. myös Pahan miehen kuvausJohdantona erilaisia >Mistä isoa, emoa kiitän/en kiitä -aihelmia. Ydinaihe: Sitten tunki turnukselle, saatto saivaren pesälle, pani paikkakukkarolle (miehelle tylylle jne.)

      • En itke leivättyyttä

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Et itke lehmättyyttä, itket hienoja hiuksiaJohdanto: En itke leivätyyttä, lehmätyyttä, suolattuutta, kalattuutta, elon vähyyttä. Jatkossa kerrotaan surun oikea syy: miehen mielettyys (IV, VII, XIII), anopin ankaruus (V2 1200), "akan asiat" (V3), orpous (V2 518). V2 616: Ei oo huoli huonehista, leivistä ei levottomuutta - suru sukkuin ylitsen. Vrt. samantyyppisiä kieltoaloituksia: >En sure sotakesiä, >En itke ison hyvyyttä jne.

      • En itke leivättyyttä*

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Et itke lehmättyyttä, itket hienoja hiuksia*Johdanto: En itke leivätyyttä, lehmätyyttä, suolattuutta, kalattuutta, elon vähyyttä. Jatkossa kerrotaan surun oikea syy: miehen mielettyys (IV, VII, XIII), anopin ankaruus (V2 1200), "akan asiat" (V3), orpous (V2 518). V2 616: Ei oo huoli huonehista, leivistä ei levottomuutta - suru sukkuin ylitsen. Vrt. samantyyppisiä kieltoaloituksia: >En sure sotakesiä, >En itke ison hyvyyttä jne.

      • En kysynyt, miten miestä palvellaan

        Ks. myös häärunot/morsiamen itketys: Kysyitkö miten miestä palvellaan?Aloitussäkeitä: Laulan ihanasta itsestäni, soriasta Sohvista. Ydinaihe: Menin mielin miehelään, uhitellen ukkolaan, en kyssyynt emmoiltaan, kuin ollaa miehelässä, miten miestä palvellaan/luusitaan, hattupäätä halsitaan (pahalaista palvellaan). Lopussa joskus vastaus: Piru luusi miehen mielen. Lesket voineet esittää häissä (IV 4194). IV 2370 ehkä morsiamen laulu. - Jatkuu avioliiton (III) tai leskeytymisen (IV) aiheilla.

      • En meroa kiitä, nielee miehet

        Ydinaihe: En merta kiitä enkä rantoja rakasta (En merta meroksi kutsu - kutsun kurjaksi joeksi) - Meri miulta miehen otti, kylmä järvi kyntäjäisen (III); Meri on niellyt monta miestä, monta lasta lainaellut (V, XIII). Päättyy paikoin meren kuvaukseen: Mitä on meressä vettä, se on kaikki miehen verta; mitä on meressä kiviä, ne on kaikki miehen päitä jne. (XIII; sama >Laivassa surmattu veli runossa; vrt. >Sodan kuvaus). Joskus laajennetaan >Pakeneva -ketjun säkein: meri vei ison, emon, viisi velloani, kuusi kummini tytärtä. Yhdistyy joskus vastaväitteenä kotiseuturunojen ylistyksiin >Meri meille näkyy; >Meri syötti, meri juotti.

      • En meroa kiitä, nielee miehet*

        *Ydinaihe: En merta kiitä enkä rantoja rakasta (En merta meroksi kutsu - kutsun kurjaksi joeksi) - Meri miulta miehen otti, kylmä järvi kyntäjäisen (III); Meri on niellyt monta miestä, monta lasta lainaellut (V, XIII). Päättyy paikoin meren kuvaukseen: Mitä on meressä vettä, se on kaikki miehen verta; mitä on meressä kiviä, ne on kaikki miehen päitä jne. (XIII; sama >Laivassa surmattu veli runossa; vrt. >Sodan kuvaus). Joskus laajennetaan >Pakeneva -ketjun säkein: meri vei ison, emon, viisi velloani, kuusi kummini tytärtä. Yhdistyy joskus vastaväitteenä kotiseuturunojen ylistyksiin >Meri meille näkyy; >Meri syötti, meri juotti.

      • En saanut sitä kaloa

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasta moititaan morsiamesta: Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehtyYdinaihe pettymys: Kesät kontuu kokosin, talven väännin taikon vartta / Ikäni eloa pyyvin, sain kaloa kasvinajan - en saanut sitä kaloa joka päälleni pätisi, keralleni kelpoaisi / jota varten oli verkot tehty. Usein ei avioliittokontekstia, mutta häärunot viittaavat siihen. V2 1399: tytär äidistä: ei saanut sitä vävyä. Huom. >Tulen synty -runossa nuottaepisodin säepari: Ei saatu sitä kalaa, mitä vast oli verkot tehty.

      • En saanut sitä kaloa*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasta moititaan morsiamesta: Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty*Ydinaihe pettymys: Kesät kontuu kokosin, talven väännin taikon vartta / Ikäni eloa pyyvin, sain kaloa kasvinajan - en saanut sitä kaloa joka päälleni pätisi, keralleni kelpoaisi / jota varten oli verkot tehty. Usein ei avioliittokontekstia, mutta häärunot viittaavat siihen. V2 1399: tytär äidistä: ei saanut sitä vävyä. Huom. >Tulen synty -runossa nuottaepisodin säepari: Ei saatu sitä kalaa, mitä vast oli verkot tehty.

      • En sukittanut suotuani

        Muut onnelliset sukittavat suotuansa, luotuansa, mutta minä vain mielikääntöäni.

      • Hyvä on olla hympyrällä

        Ramman miehen vaimo: Hyvä on olla hympyrällä, kaunis kampurajalalla - ei sitä sotaan viedä, ei tahota tappeluun - hympyrä hyvillä syötti, kampura kananmunilla (kyll lynkkä linnut saapi, kampura kalat ojast; pyhät syötti pyyn lihoilla, aret ampu-lintusilla). Huom. IV 47: Hynnisellä - ei huoli hovissa käyä, vrt. >Venaan miehet kiittelööt ym. Yhdistyy ennen kaikkea vanhoissa teksteissä (VI, XII) >Minä jauhan Jaakolleni -aiheeseen.

      • Hyvän miehen saanut

        Ks. myös Pahan miehen kuvausVaimon tyytyväisyyden ilmauksia, rakennettu vaihtelevista aineksista. V2 1208: Luoja ja oma osa antoivat minut mielitietolleni, Saksan salmille syville, missä ei kenkä kastu eikä sirppi sivalla sormia (aineksina esim. kotiseutuaiheita, >Meill ei kastu kaita kenkä, >Saaress on hyvä elää); V3 933-933a: nuori vaimo liekussa Oljamissa ollessaan kiittää Jumalaa siitä että sai mitä halaji, suuren ja sorean, jolla on miehen mitta ja vielä mieli päässä (vrt. >Mies minulle annettiin, mutta mieletön), joka ei riehu humalassa (vrt. >Juomarille joutunut). XIII2 4368, minulla on mies mielellinen (vrt. >Kun ois miesi mielellinen); XV 1276, sananalaisrunon lopussa vaimo toteaa että Jumalab hänelle suoma ei häntä moiti, miehellä on: Mesiäisen mieli päässä, hörhöläisen kieli suussa, sirulaisen syän sisässä.

      • Isä käski rikkahalle, emo rakkahalle

        Edellä voi olla >Pyysi minua pyssyseppä (III). Ydinsäkeet: Isä käski rikkaalle, emo rakkaalle/rahakkaalle, itse valitsin valkeita / itse soreahalle. Inkerissä jatkuu: Sain vanhan valittuani, tuhman tunnusteltuani - kun menee kyntämään, istuu joka kivelle, vahtii joka variksen (III), pohjoisempana jatkona usein >Jouduin vaivasen vadille (V-XIII). Kaikkialla jatkona mieskuvauksia: >Pahan miehen kuvaus, >Juomarin kuvaus, >Tuhma tuntuu työn teosta. Joskus kosintarunon repliikki (V1).

      • Itken sulhasta sulasanasta

        Itken sulhasta sulasanasta kaiken ilmosen ikäni. Irrallinen, ei kontekstia.

      • Jouduin rikkahan rikoille

        Vrt. Jouduin vaivasen vadilleSäepari "Jouvvuin/Joutui rikkahan rikoille, varakkahan vainiolle - Kolmet aittaa on kavulla (kissoja, hiiriä, koiria). Ironinen sulhasen rikkauden ylistyksen muunnelma.

      • Jouduin vaivasen vadille

        Ks. myös Kenen vaivasen vadilla, kerjäläisen keitoksilla; Häärunot/Morsiamen itketys: Joudut vaivaiselleKöyhän vaimoksi joutuminen: Jouduin vaivasen vadille, kerjäläisen keitoksille / Osa vaati vaivaselle, vaati vaivasen vaille, kerääjän keitoksille - vaivasen vati matala, kerjäläisen keitos kylmä. Formulamaisia säesarjoja, esiintyvät monissa yhteyksissä; >Isä käski rikkahalle -aiheen loppuhuipennus. Jatkuu joskus köyhyyskuvauksin (ei ruokaa, ei tupaa), sananlaskuinkin (esim. >Rasva rikkaan rokass, kettu köyhän keitoksess).

      • Jouduin vaivasen vadille*

        Ks. myös Kenen vaivasen vadilla, kerjäläisen keitoksilla; Häärunot/Morsiamen itketys: Joudut vaivaiselle*Köyhän vaimoksi joutuminen: Jouduin vaivasen vadille, kerjäläisen keitoksille / Osa vaati vaivaselle, vaati vaivasen vaille, kerääjän keitoksille - vaivasen vati matala, kerjäläisen keitos kylmä. Formulamaisia säesarjoja, esiintyvät monissa yhteyksissä; >Isä käski rikkahalle -aiheen loppuhuipennus. Jatkuu joskus köyhyyskuvauksin (ei ruokaa, ei tupaa), sananlaskuinkin (esim. >Rasva rikkaan rokass, kettu köyhän keitoksess).

      • Juoksee juomarin hevonen

        Johdantona naisten juomariaiheita: >Laulaja tyttö joutuu juomarille, >Juomarille joutumasta varjele Jumala, >Juomarille joutunut (kerran: Juokse, juokse, musta ruuna!). Myös itsenäinen. Kerran selvästi miesminä (XIII 2846). Ydinaihe juomisen vähättely: Mitä tuosta, jos mie jou'un; En mie huoli tuostakaan, jos mie jou'uin! - Juoksee juomarin hevonen, ravajaa rallin ruuna, juoksee sutkin syömättäkin, toisen ilman juomattakin, vaan ei juokse juomattoman.

      • Juomarille joutunut

        Ks. myös Juomarille joutumasta varjele Jumala; Juomarin kuvaus; Laulaja tyttö joutuu juomarille; Parempi paha anoppi kuin juomari senihkaJohdantona usein viittaus tyttöaikaan, useimmiten aihein >Laulaja tyttö joutuu juomarille ja >Juomarille joutumasta varjele Jumala, joissa samantyyppisiä säkeitä. Ydinaihe kokemus juomarin vaimoksi joutumisesta, vaihtelevin säesarjoin: Miepä jouvuin juomarille, jouvuin juomarin rekkeen, viinarallin rattahille; Sain mie hullun hurstilleni, viinavatin vierelleni; Nukuin nurjuksen nutulle, väsyin väinän vuoteelle, olutjuomarin ovelle (hurstille humalahurjan, viinavillin vuotehelle); Sorautin suorat sääret sian säärien sivulle. Aiheeseen nivoutuu usein julmurimiestä kuvaavia formuloita: Lihan syö, luun puree; Selin syö, selin makaa ym. (sisällytetty tähän; ks. myös >Pahan miehen kuvaus) sekä >Juomarin kuvaus (poimittu tästä).

      • Juomarille joutunut*

        Ks. myös Juomarille joutumasta varjele Jumala; Juomarin kuvaus; Laulaja tyttö joutuu juomarille; Parempi paha anoppi kuin juomari senihka*Johdantona usein viittaus tyttöaikaan, useimmiten aihein >Laulaja tyttö joutuu juomarille ja >Juomarille joutumasta varjele Jumala, joissa samantyyppisiä säkeitä. Ydinaihe kokemus juomarin vaimoksi joutumisesta, vaihtelevin säesarjoin: Miepä jouvuin juomarille, jouvuin juomarin rekkeen, viinarallin rattahille; Sain mie hullun hurstilleni, viinavatin vierelleni; Nukuin nurjuksen nutulle, väsyin väinän vuoteelle, olutjuomarin ovelle (hurstille humalahurjan, viinavillin vuotehelle); Sorautin suorat sääret sian säärien sivulle. Aiheeseen nivoutuu usein julmurimiestä kuvaavia formuloita: Lihan syö, luun puree; Selin syö, selin makaa ym. (sisällytetty tähän; ks. myös >Pahan miehen kuvaus) sekä >Juomarin kuvaus (poimittu tästä).

      • Juomarin kuvaus

        Ks. myös Juoksee juomarin hevonen; Juomarille joutunut; Ruoskan mies tuomisiksi; Vrt. MIESTEN LAULUT: Juomariksi joutunut; HÄÄRUNOT: Juopon sulhasen kotiintuloJohdantona >Juomarille joutumasta varjele Jumala, >Laulaja joutuu juomarille tai omakohtainen >Juomarille joutunut. Useimmiten kietoutunut näiden osaksi, mutta esiintyy myös itsenäisenä. Ydinaihe, juomarin käytöksen kuvaus, on poimittu tähän kaikista yhteyksistään. Se sisältää seuraavia aihelmia: 1) yletön juominen: Juo joka pikarin, käy joka kapakan; 2) vastenmielinen olemus: Oksennus olille jääpi, vaahto vaipalle valuupi; Koirat kengät syövät jne. 3) julmuus vaimoa ja perhettä kohtaan: lyö, tukistaa, imee veren, makaa selin (samoja aihelmia ks. >Pahan miehen kuvaus). Joskus juomarin vaimoutta ilmaistaan leskeyden kuvin (>Puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana, ks. VII2 2452, 2511). Monessa tekstissä on kertomus juomarin kotiintulosta ruoska tuomisina, vaimon lyöminen ja joskus perheen ajaminen pellolle (esim. III 2290, IV 2263, V2 115-118). Samaa aihepiiriä >Ruoskan mies tuomisiksi, ks. myös >Juomarin kaupunkimatka, jossa asia esitetään miehen kannalta, ja epiikka: >Maaria ja Kristus kuljeksimassa. Monesti ekspressiivistä perhetilanteen kuvausta (esim. III 286, 3265, V2 937, VII2 2089, XIII 2508).

      • Juomarin kuvaus*

        Ks. myös Juoksee juomarin hevonen; Juomarille joutunut; Ruoskan mies tuomisiksi; Vrt. MIESTEN LAULUT: Juomariksi joutunut; HÄÄRUNOT: Juopon sulhasen kotiintulo*Johdantona >Juomarille joutumasta varjele Jumala, >Laulaja joutuu juomarille tai omakohtainen >Juomarille joutunut. Useimmiten kietoutunut näiden osaksi, mutta esiintyy myös itsenäisenä. Ydinaihe, juomarin käytöksen kuvaus, on poimittu tähän kaikista yhteyksistään. Se sisältää seuraavia aihelmia: 1) yletön juominen: Juo joka pikarin, käy joka kapakan; 2) vastenmielinen olemus: Oksennus olille jääpi, vaahto vaipalle valuupi; Koirat kengät syövät jne. 3) julmuus vaimoa ja perhettä kohtaan: lyö, tukistaa, imee veren, makaa selin (samoja aihelmia ks. >Pahan miehen kuvaus). Joskus juomarin vaimoutta ilmaistaan leskeyden kuvin (>Puolet on päänalaisiani kirppujen kisattavana, ks. VII2 2452, 2511). Monessa tekstissä on kertomus juomarin kotiintulosta ruoska tuomisina, vaimon lyöminen ja joskus perheen ajaminen pellolle (esim. III 2290, IV 2263, V2 115-118). Samaa aihepiiriä >Ruoskan mies tuomisiksi, ks. myös >Juomarin kaupunkimatka, jossa asia esitetään miehen kannalta, ja epiikka: >Maaria ja Kristus kuljeksimassa. Monesti ekspressiivistä perhetilanteen kuvausta (esim. III 286, 3265, V2 937, VII2 2089, XIII 2508).

      • Ken on munki köyhän nainut

        Köyhän naisen valitus: kuka minut on nainut (naisi), on saanut (saisi) vihoja, pahaa mieltä, saisi surra sukattomuutta, housuttomuutta. Tekstissä 2468 jatke: saisi hakea vitsan viiasta. Huom. teksti 2566 aivan erilainen: tuo poika sai leiviskan talia, 5 voita, 7 sianlihaa - "jonka miehistä on merunnut" - "kylä kiitti kyppöäni".

      • Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani

        Ks. myös NUORET: Sokiaan en soria suostu; HUOLI: En mie uskonut olisi; HÄÄRUNOT/MORSIAMELLE: En luullut sinun lähtevän>En mie uskonut olisi -formulan avioliittomuunnelmia: 1) Kuka tiesi kuulun piian / kempin neion sokialle suostuvan, rammalle rakastuvan?; Mie en luult luulenkaa, vaikk olis sata sanont, tuhat suuta ois toimittanut, mie otan rammalta rahhoi, sokialt sormuksii (III, V, VII); 2) En mie uskonut olisi vaikk olisi kuusesta kukuttu, satalatvasta sanottu - lakkipäänä laulavani, huntupäänä huutavani (IV).

      • Kiitos apelle, anopille pojasta

        Ks. myös Kiitos sulholle, kun otti orjuuesta; vrt. Kiitos emolle, kun teki mokoman; Häärunot: Kiitä anoppiasi, sulhoasiYdinaihe kiitollisuus anopille hyvän pojan tekemisestä. Johdantosäkeitä: Aina kiitän appejani ja aina anoppejani. Kiitollisuuden aihe: poika on kaunis (päät valot, poset punaset, silmät suuret, suu surea; silmät maksaa sinisen), lempeä (ei moiti muotoani; ei potki pois vuoteelta), itselle sopiva (jonka sormukset sopivat - tasaltani tammen taitoin; viitsin käyä vieroseen, alla kainalon assuu). Joskus ironiaa: potkii pois vuoteelta! (V2 647).

      • Kiitos apelle, anopille pojasta*

        Ks. myös Kiitos sulholle, kun otti orjuuesta; vrt. Kiitos emolle, kun teki mokoman; Häärunot: Kiitä anoppiasi, sulhoasi*Ydinaihe kiitollisuus anopille hyvän pojan tekemisestä. Johdantosäkeitä: Aina kiitän appejani ja aina anoppejani. Kiitollisuuden aihe: poika on kaunis (päät valot, poset punaset, silmät suuret, suu surea; silmät maksaa sinisen), lempeä (ei moiti muotoani; ei potki pois vuoteelta), itselle sopiva (jonka sormukset sopivat - tasaltani tammen taitoin; viitsin käyä vieroseen, alla kainalon assuu). Joskus ironiaa: potkii pois vuoteelta! (V2 647).

      • Kiitos sulholle, kun otti orjuuesta

        Ks. myös Kuka minun ottaisi orjuuesta: Häärunot: Kiitä anoppiasi, sulhoasiOrjuudesta vapautunut nainen kiittää sulhoa tai appivanhempia (tällöin osin samoin säkein kuin >Kiitos apelle, anopille pojasta). Johdantosäkeitä: Suuri kiitos sulholleen, päänkumarrus kullalleen. Jatkot kuvaavat orjuutta: Ku miun otti orjuuesta - raho rannan vierennästä, kihlasi kylän kiveltä, piikanta pirun pesästä; pahan herran parsinasta jne. Kerran jatkona en itke -formula: En itke apen pahuutta (IV 91, vrt. >En itke ison hyvyyttä).

      • Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin

        Ks. myös epiikka: Pettelikko sulhanen; häärunot: Sulhasen pilkka: Kivet kilkkii kormanossaKöyhän kosijan/miehen tai vieraan kylän pojan/poikien köyhyyden kuvaus, johon liittyy naisen petetyksi tuleminen. Voidaan yhdistää niin naimattomiin kuin naimisissa oleviin naisiin. Usein johdanto: Ei oo raukoilla rahaa; >Nyt on pojat tyhjän potrat, ym. Ydinsäkeet: Kivet kilkkaa kormanossa - kivet kilkkaa, paaet paukkuu / paaet paukkuu pöksyissä / paaen palat kukkarossa - mie raukka/nuori neito rahaksi luuli(n)- kurja piika kullakseni / pienet neijot penningiksi. Kerran: Käyvät kyrvät karmanossa (III 3550). >Pettelikko sulhanen -aiheessa olennainen, ei poimittu siitä tähän. Kaikista muista vaihtelevista yhteyksistä poimittu (esim. >Omat/vieraat pojat menee menee kirkkoon/markkinoille/kujalla; >Miniänä huonossa paikassa; >Jouduin vaivasen vadille).

      • Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin*

        Ks. myös epiikka: Pettelikko sulhanen; häärunot: Sulhasen pilkka: Kivet kilkkii kormanossa*Köyhän kosijan/miehen tai vieraan kylän pojan/poikien köyhyyden kuvaus, johon liittyy naisen petetyksi tuleminen. Voidaan yhdistää niin naimattomiin kuin naimisissa oleviin naisiin. Usein johdanto: Ei oo raukoilla rahaa; >Nyt on pojat tyhjän potrat, ym. Ydinsäkeet: Kivet kilkkaa kormanossa - kivet kilkkaa, paaet paukkuu / paaet paukkuu pöksyissä / paaen palat kukkarossa - mie raukka/nuori neito rahaksi luuli(n)- kurja piika kullakseni / pienet neijot penningiksi. Kerran: Käyvät kyrvät karmanossa (III 3550). >Pettelikko sulhanen -aiheessa olennainen, ei poimittu siitä tähän. Kaikista muista vaihtelevista yhteyksistä poimittu (esim. >Omat/vieraat pojat menee menee kirkkoon/markkinoille/kujalla; >Miniänä huonossa paikassa; >Jouduin vaivasen vadille).

      • Kolme surua

        Ks. myös Juomarille joutunutVenäläistyylinen laulu kolmesta koivusta, joiden latvat painuivat maahan, ja naisen kolmesta surusta (kruttsinasta), joista suurin on miehen juoppous.

      • Kun ei ois kylmä kylellisein

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis; HUOLI: Jouduin kylmään kyläänJohdanto: Jouduin (veli kengitti, suku ei olisi suonut) kylmään kylään, rautaseen rahvahaan. Ydinaihe: Ei olis kylänen kylmä eikä rahvas aivan rauta - on kylmä/ku ei kylmäis kylelliseni, vilu vieruskumppaniin. Jatkona >Pahan miehen kuvaus -aihelmia (lyhyet sisällytetty tähän) tai esim.: Ei siiä sivussa maata, alla kainalon assuu; Jos minä mitä kyselen, kysyn kuin kylmältä kiveltä jne. Kerran (V2 1187) lesken laulu.

      • Kun ois miesi mielellinen

        Ks. myös Häälaulut/Morsiamen itketys: Kun ei ole mies mielellinenYdinaihe: Aina aikoihin tulisin (anopin pahan keralla), jos olis mies mielellinen, toveritsa toimellinen (sulhanen sulosanen). Jatkona hyvän miehen luonnehdintoja: hellät puheet iltaisin; voisi ilon kanssa mennä maaten, naurulla herätä. jatkona voi olla toteamus: ei ole mies mielelellinen, ja miehen luonnehdintaa. Ilmaukset "mies mielellinen", "toveritsa toimellinen" jne. esiintyvät muuallakin (esim. häärunoissa V3 864, 972, V2 748 ym.). Vrt. >Kun ei ois kylmä kylelliseni.

      • Kun ois miesi mielellinen*

        Ks. myös Häälaulut/Morsiamen itketys: Kun ei ole mies mielellinen*Ydinaihe: Aina aikoihin tulisin (anopin pahan keralla), jos olis mies mielellinen, toveritsa toimellinen (sulhanen sulosanen). Jatkona hyvän miehen luonnehdintoja: hellät puheet iltaisin; voisi ilon kanssa mennä maaten, naurulla herätä. jatkona voi olla toteamus: ei ole mies mielelellinen, ja miehen luonnehdintaa. Ilmaukset "mies mielellinen", "toveritsa toimellinen" jne. esiintyvät muuallakin (esim. häärunoissa V3 864, 972, V2 748 ym.). Vrt. >Kun ei ois kylmä kylelliseni.

      • Käkeisin käpiän käsillä maata

        Ydinsäkeet: Käkeisin käpeä neito, käpiän käsillä maata, lieron sormilla levätä. Seurauksena on pettymys. IV2 2138 pitkä kehitelmä käppeä-käki-käkesin -aihelmista, jatkona >Toisin toivoin, toisin luulin. Vrt. miestenlaulu >Käkesin käkösen naida.

      • Leskelle joutunut

        Vrt. Leskelle älkää menköJouvuin juonille koville, pääyin päiville pahoille: jouvuin lesen rekkee, raisun miehen rattaille.

      • Läksi mies voinalla vojuimah

        Miehen mentyä sotaan runon minä lievittää suruaan kisaamalla rengin kanssa.

      • Meren kuvaus

        Kuvaus merestä miesten hautuumaana: Mitä on meressä vettä, se on kaikki miehen verta, mitä kiviä - miehen päitä, mitä puita - miehen luita. Yhdistyy >En meroa kiitä -aihelmaan ja >Laivassa surmattuun veljeen (varoitukset omaisille noudattavat samaa kaavaa veljestä puhuen). Vrt. >Sodan kuvaus.

      • Mies merellä

        Merimiehen vaimon valitus: Ei sen mieli mettä keitä kenen mies meren selällä, aina aalloissa ajaapi. Jatkosäkeitä aalloista päänalaisena, meren tyrskyistä tyynynä jne. (ks. sama >Annikaisen virsi) ja muita valituksia. Vrt. >En meroa kiitä, nielee miehet.

      • Mies minulle annettiin, mutta mieletön

        Ks. myös HÄÄRUNOT/ Sulhasen pilkka: Ei ole mieltä miehen päässä; Naistenlaulut: Itken miehen mieletyyttä; Pahan miehen kuvausKiinteä "mielettömän" miehen kuvaus: Mies minulle annettiin - miehen mitta, miehen varsi, ei ole miehen mieltä päässä - mieli viety, pää jätetty, aivot otsasta otettu - hiukset on jääneet hirnumaan, pää kamala kaljumaan. Johdantona kerran: huusin kylän kokoon miulle miestä antamaan (V1 966). Jatkeena kahdesti: Saan mie mokoman miehen - suun savesta, pään kivestä (V2 966, XIII1 2730). Larin Paraskella V3) päinvastainen tulkinta: miehellä on "miehen mieli pääs".

      • Mies minulle annettiin, mutta mieletön*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/ Sulhasen pilkka: Ei ole mieltä miehen päässä; Naistenlaulut: Itken miehen mieletyyttä; Pahan miehen kuvaus*Kiinteä "mielettömän" miehen kuvaus: Mies minulle annettiin - miehen mitta, miehen varsi, ei ole miehen mieltä päässä - mieli viety, pää jätetty, aivot otsasta otettu - hiukset on jääneet hirnumaan, pää kamala kaljumaan. Johdantona kerran: huusin kylän kokoon miulle miestä antamaan (V1 966). Jatkeena kahdesti: Saan mie mokoman miehen - suun savesta, pään kivestä (V2 966, XIII1 2730). Larin Paraskella V3) päinvastainen tulkinta: miehellä on "miehen mieli pääs".

      • Mikä lienee minulla - ukko hyvä vieressäni

        Sananlaskunomainen: MIkä lienee minulla, vaan en terve lienikene, ukko hyvä vieressäni, kalu kaunis koprassani.

      • Mikä on multa mielen otti

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen itketys: Mikä sinulta mielen vei?Mikä on multa mielen otti, kuka haikian hajotti, mokomalta, mielevältä, kylän kaiken viisaalta? Kahdesti jatkuu huonon miehen kuvauksella, siksi sijoitetaan vaimonlauluihin.

      • Minun on turva tuul'ajolla

        Ks. myös Minun on turva turpehessa>Minun on turva turpehessa -mallinen vaimon runo: Minun on turva tuul'ajolla, leivän suaja lentosalla - - muilla on turvasa tuvassa, elättäjäsä iärellää, v---sa viheltelöö...

      • Minä jauhan Jaakolleni

        Ks. myös KERTOVAT RUNOT 2: En tiedä Jaakkoani; TYÖLAULUT: JauhaessaJohdantona usein jauhajan laulujen aloituksia (Minä jauhan jaarittelen jne.). Ydinaihe: Minä jauhan Jaakolleni, väännän vääräsäärelleni - itse jauhan vanha vaimo - ei mulle miniä/Jaakko jauha. >En tiedä Jaakkoan -aiheessa paikoin samoja säkeitä (ei poimittu tähän). Yhdistyy etenkin vanhoissa teksteissä >Hyvä on olla hympyrällä -aiheeseen. Kannaksella mainitaan joskus joululeikiksi (7906, 12606 ym.).

      • Mistä minua mies toruu

        Johdantosäkeitä: Mistä minua mies toruu, ukko lyödä uhkajaa; Mitäs miust mies toruisi; Ei miust o miehen lyödä; Ei minuista mies toruisi. Ydinaihe: Enkö mie emäntä liene (Mie oon ämmä äyrämöin; Niin olen nainen kuin muutkin naiset) - lapset katson, kaalit keitän, leivän paistan, lehmät lypsän, viisi vierasta ravitsen (niitän viisi viisikkoa; annan kullall paian päälle ym.) - yöt vielä vieressä makailen (viihytän vihaista miestä). Joskus lyöntiaihetta kehitellään: Viel mie mielin miestä lyöä! Larin Paraske: "talkoolaulu". Yhdistyy useimmiten >Ei minua mies toruisi -aiheeseen (johdantosäkeet samojakin); usein itsenäinen.

      • Mistä minua mies toruu*

        *Johdantosäkeitä: Mistä minua mies toruu, ukko lyödä uhkajaa; Mitäs miust mies toruisi; Ei miust o miehen lyödä; Ei minuista mies toruisi. Ydinaihe: Enkö mie emäntä liene (Mie oon ämmä äyrämöin; Niin olen nainen kuin muutkin naiset) - lapset katson, kaalit keitän, leivän paistan, lehmät lypsän, viisi vierasta ravitsen (niitän viisi viisikkoa; annan kullall paian päälle ym.) - yöt vielä vieressä makailen (viihytän vihaista miestä). Joskus lyöntiaihetta kehitellään: Viel mie mielin miestä lyöä! Larin Paraske: "talkoolaulu". Yhdistyy useimmiten >Ei minua mies toruisi -aiheeseen (johdantosäkeet samojakin); usein itsenäinen.

      • Mitä on mielessäsi - paita varastettu

        Ks. myös Varkaalle menijäSinä-muotoinen varkaan vaimon puhuttelu: Mitä on mielessäis - toisen orrii otteloo, toisen tammoa taluttaa - varastett on valmis paita, puistett on punane pait. >Varkaalle menijä -runon pohjalta muotoiltu lyyrinen runo - voi olla myös häissä esitetty sulhasen pilkka.

      • Muhotellen muien sulhot

        Ks. myös Pahan miehen kuvaus; Muut ja minäMuiden hyvien miesten vertailu omaan huonoon: muiden sulhot tulevat naisensa luo muhaellen, nauratellen - minun tulee vitsa kädessä; riidellen; lyö, makaa syrjin (ks. >Pahan miehen kuvaus); joskus myös ulkonäön kuvauksia. IV: minun hyvä, muiden huono! Larin Paraske ja VII 1774: vaikea sanoa, verrataanko miehiä vai elämää yleensä.

      • Muhotellen muien sulhot*

        Ks. myös Pahan miehen kuvaus; Muut ja minä*Muiden hyvien miesten vertailu omaan huonoon: muiden sulhot tulevat naisensa luo muhaellen, nauratellen - minun tulee vitsa kädessä; riidellen; lyö, makaa syrjin (ks. >Pahan miehen kuvaus); joskus myös ulkonäön kuvauksia. IV: minun hyvä, muiden huono! Larin Paraske ja VII 1774: vaikea sanoa, verrataanko miehiä vai elämää yleensä.

      • Muut sukivat sulhojaan, minä vaalin vanhaistani

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen pilkka: Sulho vanhaVanhalle miehelle naitu: Muut kun sukivat sulhojansa, mie vaan vaalin vanhaistani (katson karvakönnikkääni). Larin Parasken mukaan lauletaan "reessä, kun männään naimisiin vanhalle sulhaselle". Joskus suorana jatkona >Paidoilla parannan (V3, XIII). Yhdistyy muihin aviomiesaiheisiin, esim. >Kiitos apelle (anopille) pojasta.

      • Naisen valitus pojan (miehen) viemisestä sotaan

        Ks. myös Sotamiehenotto; Veli vieremässäPuhujana yleisimmin äiti, joskus isä, vaimo, sisar. Ydinajatus: se elää surullisena, jonka poika/mies/veli on sotilas, miekan kantaja. Joskus myös äidin ilo sotilaan tullessa kotiin. Äitien ja muiden naisten ahdinkoa sodan ja sotaväenoton takia myös Ks. myös.-runoissa.

      • Naisen valitus pojan (miehen) viemisestä sotaan*

        Ks. myös Sotamiehenotto; Veli vieremässä*Puhujana yleisimmin äiti, joskus isä, vaimo, sisar. Ydinajatus: se elää surullisena, jonka poika/mies/veli on sotilas, miekan kantaja. Joskus myös äidin ilo sotilaan tullessa kotiin. Äitien ja muiden naisten ahdinkoa sodan ja sotaväenoton takia myös Ks. myös.-runoissa.

      • Nauran naimiskauppojani

        Vrt. En kiitä kihlojaniFormulamainen toteamus: Jos on musta muu elämä, naimiskauppa naurattaa - nauran ihva itseksein, nauran naimiskauppojani. Yhdistyy positiivisen avioliiton kuvauksiin.

      • Olisi minussa ollut

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen pilkka: Oispa neito ollut paremman verta; Morsiamen herjaaminen: Olisi ollut paremmankin neidon arvoinenYdinaihe: Olisi minusta (minussa, minäkin) ollut - paremmankin miehen väärti; sukittaja suuremmanki; paremmanki paian nauha; rehiämmän reen perusta; pitemmillekin pihoille; tuki uuteen tupaan; hyväisen talon miniä. Joskus jatkuu: Pikkuinen minun piätti, matalainen maanitteli. Häärunoissakin yleinen, minämuotoiset häärunoesiintymät tässä. Esiintyy itsenäisenä tai avioliitto- ja valitusaiheissa (esim. >Pahan miehen kuvaus; >Itse hullu hukkasime; >Jouduin vaivasen vadille; >Polin puulle pyörivälle).

      • Olisi minussa ollut*

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen pilkka: Oispa neito ollut paremman verta; Morsiamen herjaaminen: Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen*Ydinaihe: Olisi minusta (minussa, minäkin) ollut - paremmankin miehen väärti; sukittaja suuremmanki; paremmanki paian nauha; rehiämmän reen perusta; pitemmillekin pihoille; tuki uuteen tupaan; hyväisen talon miniä. Joskus jatkuu: Pikkuinen minun piätti, matalainen maanitteli. Häärunoissakin yleinen, minämuotoiset häärunoesiintymät tässä. Esiintyy itsenäisenä tai avioliitto- ja valitusaiheissa (esim. >Pahan miehen kuvaus; >Itse hullu hukkasime; >Jouduin vaivasen vadille; >Polin puulle pyörivälle).

      • On miull mies mielelline

        Hyvän miehen kuvaus: On miull mies mielelline, toimellinen - meestä tehty, sokurist on synnytelty (vrt. >Mie olen mies meestä tehty) - ei se tule miun tukkihein eikä lennä lettihein!

      • Otin tengat tienkävijän

        Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Otit hurjalta hopiatOtin kihlat kiittäjältä (hullulta hopiat), sekä tengat tienkävijän, rahat rannan kiertolalta, (rakastuin rahattomaan). Formulamainen miehen kulkijuuden ja köyhyyden kuvaus. Yhdistyy erilaisiin avioaiheisiin. Kerran edellä >Itse hullu hukkasime (XIII), kerran jatkuu miehen kauniin ulkonäön kuvauksella ja >Juomarille joutunut -aihelmalla (2517), joskus epämiellyttävän ulkonäön kuvauksella (>Sainpa suolta suovariksen).

      • Pahan miehen kuvaus

        Ks. myös Ei tieä tytär kotonen; Emo tunki turnukselle; Hyvän miehen saanut; Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; Kylelliseni kylmä; Mies mies minulle annettiin, mutta mieletön; Ruoskan mies tuomisiksi; Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen; NUORET: Älkää tytöt valitko kaunista; EPIIKKA: Pahan sulhon saanut; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Potralla pojalla potra kulakka; Verikoira on vieressäs - veren imee, lihan syö, nahan maahan naulaaAlkuformulana yleensä säepari: Puutuin/Jouduin hullulle urolle, hupelolle hoitajalle (miehelle mielettömälle); Otin/Sain hullun hurstilleni; (Mehiläisen mieli päässä III 82, 394). Jatkona sarja pahan aviomiehen kuvauksia, joiden aiheita: 1) syrjin söi, selin makasi; 2) antoi kaialta katetta, pätärältä pään alusta; 3) antoi kyllin kyynäsvartta, 4) veitsettä vereni juopi, kuraksetta kuivajaa; lihan syö, luun puree; nahan maahan naglitsee, ketun kenkänä pitää; 5) tukan tuuleen jakaa, 6) murtaa neidon mielen, katkoo kaulan (harvinaisempi, III 290, 364, 3966, 4004); ruokkii ruoskalla (III). Satunnaisesti: 7) istuu ikä kivellä (III 1438, 1544), herättää: nouse ylös nuori huora (III 2075). Samoja säkeitä myös muualla, etenkin ks. myös -aihelmissa. Sekoittuu ja yhdistyy monenlaisiin avioliittorunoihin: >Ennen suden suussa, >Juomarille joutunut, >Osasi emo omenan tehdä (jolloin jatkuu: emo pani hullulle urolle!), >Parempi pajulla maata; >Sure sure hyvä rouva; >Älköön Jumala luoko ym. Vastaavia mieskuvauksia esim. >Muhotellen muien sulhot; >Ukkoa syötin, juotin - ruoskaa palkakseni.

      • Pahan miehen kuvaus*

        Ks. myös Ei tieä tytär kotonen; Emo tunki turnukselle; Hyvän miehen saanut; Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; Kylelliseni kylmä; Mies mies minulle annettiin, mutta mieletön; Ruoskan mies tuomisiksi; Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen; NUORET: Älkää tytöt valitko kaunista; EPIIKKA: Pahan sulhon saanut; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Potralla pojalla potra kulakka; Verikoira on vieressäs - veren imee, lihan syö, nahan maahan naulaa*Alkuformulana yleensä säepari: Puutuin/Jouduin hullulle urolle, hupelolle hoitajalle (miehelle mielettömälle); Otin/Sain hullun hurstilleni; (Mehiläisen mieli päässä III 82, 394). Jatkona sarja pahan aviomiehen kuvauksia, joiden aiheita: 1) syrjin söi, selin makasi; 2) antoi kaialta katetta, pätärältä pään alusta; 3) antoi kyllin kyynäsvartta, 4) veitsettä vereni juopi, kuraksetta kuivajaa; lihan syö, luun puree; nahan maahan naglitsee, ketun kenkänä pitää; 5) tukan tuuleen jakaa, 6) murtaa neidon mielen, katkoo kaulan (harvinaisempi, III 290, 364, 3966, 4004); ruokkii ruoskalla (III). Satunnaisesti: 7) istuu ikä kivellä (III 1438, 1544), herättää: nouse ylös nuori huora (III 2075). Samoja säkeitä myös muualla, etenkin ks. myös -aihelmissa. Sekoittuu ja yhdistyy monenlaisiin avioliittorunoihin: >Ennen suden suussa, >Juomarille joutunut, >Osasi emo omenan tehdä (jolloin jatkuu: emo pani hullulle urolle!), >Parempi pajulla maata; >Sure sure hyvä rouva; >Älköön Jumala luoko ym. Vastaavia mieskuvauksia esim. >Muhotellen muien sulhot; >Ukkoa syötin, juotin - ruoskaa palkakseni.

      • Pahoin teki linnan pappi

        Syy huonosta avioliitosta sysätään papille: Pahoin teki linnan pappi, maan pappi sitä pahemmin, kun vihki vialliselle (viholliselle, vetehiselle, virattomalle, vanhalle; virottariin XV, puhuja mies) - iäkseni itkemään. Yhdistyy vieraille maille naidun tai huonon miehen saaneen valituksiin.

      • Palvelin paimenena, miestä mielistelin

        Ks. myös Pahan miehen kuvausPieni kertomus: palvelin paimenena miestä, joka ei mieltynytkään minuun, vaan hakkasi halolla.

      • Parempi paha anoppi kuin juomari senihka

        Ks. myös Anoppi ajoin toruu, käly aina kärnyttääSananlaskunomainen juomarimiehen määritelmä: Parempi on paha anoppi kuin juomari senihka, anoppi ajoin toruu, toisin ajoin armahtaa. Limittyy lähes aina muihin juomariaiheisiin, usein vain parisäkeisenä, esim. >Juomarille joutumasta varjele Jumala, >Juomarille joutunut, >Juomarin kuvaus.

      • Petettihin pennilöillä

        Naisen pettymys naimakauppaan. Mänin kuptsien kotih, porstuh porvalien. Petettihin pennilöillä, manietoilla moanitettih, kullilla kuikutettih, hopeilla houkutettih. Pakajau kuin pala suussa, jne.

      • Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona

        Ks. myös Miniän palkka - orjan palkka; Punottavat piian posket, ei miehekkään; Tulin vanhaksi varahinLarin Parasken kehittelemä aihepiiri naisen vanhenemisesta synnytysten myötä. Paraske yhdistelee eri tavoin seuraavia aihelmia: >Punottaat piian posket, ei miehekkään - kons on vatsa, kons on varsa - usein oon uron kylessä, ain oon karjun kainalossa - >Tulin vanhaksi varahin - joka vuos on vuona miulla, joka kuu karitsa (sama formula >Miniän palkka) - Liekös Jumala luonut joka vuosi vuonimaan? (ks. >Mikä lie minua luonut)

      • Puhas on leipä purlakalla

        Teksti 1501 osoittaa Puhas on leipä purlakalla -säkeet vanhojen viisauseksi; 3692 kehittelee aihetta sen kuvauksena purlakalle menostaan: Puhas on leipä purlakalla, rengillä rehe elämä, eukkoni kulkee kupparina, minä vatasana vaellan.

      • Rengille läksin rekehen

        Ks. myös Ellys vainen neito nuori rengin reilihin ruvetko; HÄÄRUNOT: Jouduit rengin rekeenRengin rekeen joutumisen säkeitä: Elä toru, emo minua - jo minä menen jonakin, renkipoikiin rekehen; En tiedä polonen piika, mikä maa minut perii - läksin rengille rekeen, palkanmiehelle pajulle; Voi miun ehtonen emmoin - laitoit rengille rekkeen + >Nuorena naitettu (XIII 2701). Jatkosäkeitä: Ei oo rengillä rekeä; Rengill on reki matala; Kylän reki, kylän hevonen.

      • Ruoskan mies tuomisiksi

        Ks. myös Juomarin kuvaus; Pahan miehen kuvaus; HÄÄRUNOT: Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskanJohdantona usein miehen kosiskelulupaus: Kun mie saisin mokoman mustakulman kullaksein - siis mie linnassa kävisin, sieltä toisin tuomusia, sieltä ostaisin omenusia; tai samantapainen >Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisin -aihe, tai sen säkeitä. Ydinaihe avioliiton todellisuus: Sai koira kosissa käyä - kun hän ajoi linnatiellä, osti sieltä vallan/ruplan ruoskan, sillä syötti, sillä juotti, sillä illat illassutti, sillä aamut atrioitsi. Säeaineksessa runsasta muuntelua ja lisäaiheita, esim. aamuherätys: Nouse ylös, nuori huora! (III 2863, 3134). Kerran miehen kertomus! (IV 1754). Ruoska kaupungista -aihelma ilman kosiskelujohdantoa esiintyy myös pahan miehen kuvauksissa. Voisi luokitella myös kertoviin. Kerran esiintyykin kertovassa runossa (IV 1754)..

      • Sain ma suuttoman sukilla

        Ks. myös Älköön tytär sulhasta sukilla saakoVariaatio >Pahan miehen kuvauksesta: Voi minä piloinen piika - pyysin sulhoa sukilla, miestä kirjokintahilla, paioilla kylän parasta - sain ma suuttoman sukilla, kielettömän kintahilla, paijoillan kylän pahimman.

      • Sainpa suolta suovariksen

        Ks. myös häärunot: Sulhasta moititaan morsiamestaAviomiehen (joskus vaimon) luonnehdintaa, ydinsäkeet: Sain suolta suovariksen/tieltä tievariksen, aijalta ajoharakan; Lepän pökkelön lehosta, tervaskannon tien kylestä; Suolta sonnikkaisen, maalta karvamannikkaisen; Varikselta on varren saanut, kronnilta nenän kopannut; Sialta on silmät saanut; Itse on kuin hallalla harakka, paha lintu pakkasella (VII 2445). Kiinnittyy avioaiheisiin: >Käkesin käkösen naida, >Muut naivat paremmat naiset.

      • Sainpa suolta suovariksen*

        Ks. myös häärunot: Sulhasta moititaan morsiamesta*Aviomiehen (joskus vaimon) luonnehdintaa, ydinsäkeet: Sain suolta suovariksen/tieltä tievariksen, aijalta ajoharakan; Lepän pökkelön lehosta, tervaskannon tien kylestä; Suolta sonnikkaisen, maalta karvamannikkaisen; Varikselta on varren saanut, kronnilta nenän kopannut; Sialta on silmät saanut; Itse on kuin hallalla harakka, paha lintu pakkasella (VII 2445). Kiinnittyy avioaiheisiin: >Käkesin käkösen naida, >Muut naivat paremmat naiset.

      • Sopessa on minun sotani

        Formulamainen puolisokuvaus: Sopess on minun sotani, lattialla laahtarini, vieressä vereni juoja / pöyän päässä pyövelini. Yhdessä tekstissä (2500) puhuja lienee mies.

      • Sopessa on minun sotani*

        *Formulamainen puolisokuvaus: Sopess on minun sotani, lattialla laahtarini, vieressä vereni juoja / pöyän päässä pyövelini. Yhdessä tekstissä (2500) puhuja lienee mies.

      • Sulho suuttui suntakina

        Miehen käytös vaimoaan kohtaan viikonpäivälorun (vrt. >Viikon päivät ja työt) malliin kuvattuna: Sulho suuttu suntakkina, alkoi maantaina manata - torapäivä on torstakkina, perjantain on pieksupäivä jne.

      • Sulholl on suden ikenet

        Ks. myös Susi yhtä, sulho yhtä; HÄÄRUNOT/Sulhasen pilkkaSulhanen rinnastetaan petoihin usein tyttöelämän hyvyyden perusteluna: Sulholl on suden ikenet, karhun maksat kainalossa (lemmon luita leukapäässä jne.). Yhdistyy usein >Susi yhtä, sulho yhtä -aihelmaan. Häärunoissa sama formula, pyritty erottelemaan kontekstin perusteella.

      • Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan

        Ks. myös EPIIKKA: Itketkö sinä minua; Pahan sulhon saanutKirous, johon edeltävä jakso (usein >Pahan miehen kuvaus) huipentuu: Kun kuulisin kurissettaa, viikon nuoria punnoisin; ku kuulisin leikotaa, viikon veitsiä hioisin; ku kuulisin poltetaa, viikon tervasta tekisin, ku kuulisin upotettaa, airot rannalle ajaisin jne. Epiikassa yleisempi. Vrt. toisenlainen neidon sadatus -motiivi >Lunastettava neito -runossa.

      • Susi yhtä, sulho yhtä

        Ks. myös Sulholl on suden ikenetRinnastusten sarja, joka usein huipentuu sulhasen susimaisuuteen. Vertaukset voivat esiintyä yksittäin tai vaihtelevina sarjoina: Kesä yhtä, neito yhtä, ne on lämpimät molemmat; Talvi yhtä, tauti yhtä (Karhu yhtä, kansa yhtä), ne on tappajat molemmat; Lehmä yhtä, leipä yhtä, ne on toittajat molemmat; Susi yhtä, sulho yhtä, ne on syöjät molemmat. Kolmesti kertauslaulu: minä tapaa matkalla vuoronperään suden, karhun, lehmän ja sulhon (IV 1102, kehyksenä >Nuorena naitettu) tai kesän, talven ja suden (IV 3330, kehyksenä >Vesitiellä viipynyt) tai talven, suden, lampaan ja karhun (XV). Yhdistyy avioliittoaiheisiin, yleisimmin >Sulholl on suden ikenet -aihelmaan.

      • Susi yhtä, sulho yhtä*

        Ks. myös Sulholl on suden ikenet*Rinnastusten sarja, joka usein huipentuu sulhasen susimaisuuteen. Vertaukset voivat esiintyä yksittäin tai vaihtelevina sarjoina: Kesä yhtä, neito yhtä, ne on lämpimät molemmat; Talvi yhtä, tauti yhtä (Karhu yhtä, kansa yhtä), ne on tappajat molemmat; Lehmä yhtä, leipä yhtä, ne on toittajat molemmat; Susi yhtä, sulho yhtä, ne on syöjät molemmat. Kolmesti kertauslaulu: minä tapaa matkalla vuoronperään suden, karhun, lehmän ja sulhon (IV 1102, kehyksenä >Nuorena naitettu) tai kesän, talven ja suden (IV 3330, kehyksenä >Vesitiellä viipynyt) tai talven, suden, lampaan ja karhun (XV). Yhdistyy avioliittoaiheisiin, yleisimmin >Sulholl on suden ikenet -aihelmaan.

      • Ukkoa syötin, juotin - ruoskaa palkakseni

        Pieni avioliittokertomus: Ol miull ukko uunin piäll - tuota syötin, tuota juotin - yksin liikun linnasessa, koaloin kaupungiss, kärsin kylmät, kärsin kuumat - uotin raukka rakkautta - tuopa lempo lemmen anto, kulakoilla kunnioitti, nahkaruoskalla rakasti. Vrt. lyömisaiheita runoissa >Pahan miehen kuvaus, >Ruoskan mies tuomisiksi.

      • Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen

        Ks. myös Pahan miehen kuvaus; Viikon viivyin Viipurissa; EPIIKKA: Morsiamen valitsijaNainen valitsee miestä kauan mutta pettyy: Viikon vuotin virkeätä (etsin verraistain), kauan kaunista valitsin - sain viimein vihaisen miehen - lihan syöjän, luun purijan; tukan tuulelle jakajan. Samoja aggressiivisen miehen kuvauksia ks. >Pahan miehen kuvaus (johon merkitty tästä vain laajempia jatkeita). Kerran sovitettu >Annikaisen virteen (V1); kerran mies löytyy Viipurista, mutta joutuu sotaan (V2 861). Joskus puhuja on mies (VII2 2302 , 2450, XIII 3031). XIII2: muutama teksti häärunoissa sulhasen kritiikissä.

      • Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen*

        Ks. myös Pahan miehen kuvaus; Viikon viivyin Viipurissa; EPIIKKA: Morsiamen valitsija*Nainen valitsee miestä kauan mutta pettyy: Viikon vuotin virkeätä (etsin verraistain), kauan kaunista valitsin - sain viimein vihaisen miehen - lihan syöjän, luun purijan; tukan tuulelle jakajan. Samoja aggressiivisen miehen kuvauksia ks. >Pahan miehen kuvaus (johon merkitty tästä vain laajempia jatkeita). Kerran sovitettu >Annikaisen virteen (V1); kerran mies löytyy Viipurista, mutta joutuu sotaan (V2 861). Joskus puhuja on mies (VII2 2302 , 2450, XIII 3031). XIII2: muutama teksti häärunoissa sulhasen kritiikissä.

      • Voi minä, pilonen piika

        Aloitusformula naistenlauluissa ja naisten esittämissä huolilauluissa, ks. esim. >Sain ma suuttoman sukilla; >Sain minä salasen lapsen ym.

      • Vuoteilla voitettu

        Ks. myös Häälaulut/Sulhasen kotona/Vuoteelle vienti ja herättäminen: Sulho on vuoteilla voitettu; Miestenlaulut: Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoillaNaisen pettymys: Jo minua Jumala voitti, voitti soilla, voitti mailla, voitti vuosilla kovilla, ei se vielä voiton voitto / Ei ole voitto hevosen voitto eikä voitto lehmän voitto - sep on vasta voiton voitto kun on voitti vuotehella. Jatkona usein valitusta: Iäkseni itkemään; Itken ikäni miehen vuoteella. Vuoteilla voitto -säkeitä myös miestenrunossa >Onko voitettu orolla.

      • Älköön Jumala luoko juomariksi joutumaan

        Ks. myös Rukoukset: Älköön Jumala luoko>Juomarin kuvaus -teksti rakentuu toivomusformulan Elkää luoa suuri luoja, elkää antaa armollinen sitä lasta syntymään, juomariksi joutumaan -varaan.

    • 4. Lauluja naisten toimista

      • Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset

        Ks. myös Emo ei saanut laululla rahoja; Näin ennen isot elivätÄidin ylistys nykyihmisiin verraten. Aloitussäkeet Ei se ennen miun emoni jne. jatkuvat erilaisin työaihelmin: Emo ei vienyt villoja kylään, kuletellut kuontaloita; Emo ei kysynyt kynsiä kylästä, tointa toisesta talosta (sama ks. häärunot/Morsiamen ylistys: >Ei kysy kynsiä kylältä); Emo ei käynyt kellona kylällä, kalkkalona kaulle; Emo ei käynyt helma käppyrässä keltoja keräten. Usein päätäntönä nykynaisten kuvaus: vievät villoja kylään, käyvät helmat käppyrässä jne. Huom. XIII2 3185 laajempi runo >Miehen kertomus omasta syntymästään (Miestenlaulut). XV 473: hyvä emäntä ei kysy kynsiä kylästä.

      • Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset*

        Ks. myös Emo ei saanut laululla rahoja; Näin ennen isot elivät*Äidin ylistys nykyihmisiin verraten. Aloitussäkeet Ei se ennen miun emoni jne. jatkuvat erilaisin työaihelmin: Emo ei vienyt villoja kylään, kuletellut kuontaloita; Emo ei kysynyt kynsiä kylästä, tointa toisesta talosta (sama ks. häärunot/Morsiamen ylistys: >Ei kysy kynsiä kylältä); Emo ei käynyt kellona kylällä, kalkkalona kaulle; Emo ei käynyt helma käppyrässä keltoja keräten. Usein päätäntönä nykynaisten kuvaus: vievät villoja kylään, käyvät helmat käppyrässä jne. Huom. XIII2 3185 laajempi runo >Miehen kertomus omasta syntymästään (Miestenlaulut). XV 473: hyvä emäntä ei kysy kynsiä kylästä.

      • Ei ollut emoni paitoi panelemassa

        Vrt. HÄÄRUNOT: orpo morsianNainen muistelee häitään, jolloin hänellä ei ollut enää äitiä varustamassa: Sitä on minä iijäin itken - ei ollut emmmooni paitoi panelemassa, sorimassa ei suhmanooi, viittoi viruttamassa - mie itse harakat hoaalon, itse laitoin lahjuksein.

      • Emo, mene kaskelle, jätä minut kirnuamaan

      • Emäntänä on ehta olla

        Alkuformula Emäntänä on ehta olla, jonka jatkeena erilaisia luonnehdintoja: pidä astiat puhtaina; voita ja sianlihaa syötävänä; hyvä jos kyllin keittämistä, ellei: "Vie hitto emännän virka!"

      • En minä tikata taida

        Ks. myös NUORET: Neito osaa / ei osaa ommella (ja siinä mainitut ks. myös-aiheet)Nainen toteaa itse tai kertoo muiden sanovan, ettei hän osaa tikata ja ommella. Pohjoisessa jatkuu: Tikatkohon tietävämmät, osavammat ommelkoot (VII, XV; VII2 3132: häärunossa morsiamen moitteen torjuntana, ks. Morsiamen herjaaminen: Ei tuo ommella osaa). Etelässä punoutuu naisten keskinäisiin väleihin: naiset nauravat minua - miks on miulla paita paksu, kiero kaulus - tuhma lienen, tuhmemmaksi tunketaan; naiset kertovat miehelle ja neuvovat tätä opettamaan vaimoaan!

      • Enkö mie käynyt käskyissäsi

        Vaimon valitus päättyy isään kohdistettuun hääaihelmaan: Olinko liika leivän syöjä, vain olin turha työn tekiä, enkö mie käynyt käskyissäsi?

      • Ennen kannan maitokannun kuin kaskipölkyn

        Johdantosäkeitä: Näin neito lahella laulo, riukutti Revonnenässä. Ydinaihe: Ennen kannan maitokannun, maitokussinan kuletan ennenkuin kannan kaskipölkyn, nokipölkyn nouvattelen. Asetelma voi olla päinvastainenkin (esim. XIII 490: Ennen kannan kaskipölkyn); kerran (2481) dialogi, jossa toisen näkökulman esittää Lapin emäntä. Kosintarunoissa neidon repliikkinä (V1).

      • Jauhat vakan, et vapise

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen neuvokkivirret: JauhaminenNaisen on jaksettava jauhaa vapisematta. >Kasvakaa kotona kauan -aiheessa kehotetaan tyttöä kasvattamaan kotona voimaa käsivarsiin, että sitten toisessa talossa: Jauhat vakan, et vapise, leivot leivät, et leppää, siis kuulut hyvä hyväksi, hyvän naisen tyttäreksi - jos jauhat ja vapiset, kuulut pahan naisen tyttäreksi (906).

      • Kanna sie kankaas kaivotielle

        Kehotus tytölle, joka kutoo huonosti kangasta: kanna sie kankaas kaivoteille, joss' nuo kulkijat kutoisiivat, sivukäyvät siiputtasiit. Vrt. >Tytärten surmaaja.

      • Keltojen kerääjä

        Vrt. Sineen, keltaan, mataraanVärikasvien kerääjän pyyntö: Seppäseni - tee kuokka kolmisorkka, jolla minä keltoja kereän, mataroita maasta kaivan.

      • Kotona emo opetti kutomaan

        Opittihin myö kotona äidin opissa / Emo neuvo neitoansa / Oppikaa emon luona kehrääjäks: keträä rihma kierempää, lase lanka lievempää, viipsinpuille viskaele, jne. - Tuli kylän tytöt/naiset katsomaan, onkos pirran piitämiä, laskikos kangas lapoja?

      • Kun minä suutuin survomasta

        Vrt. Lauluja miesten toimista: Sinne söin kaloja kalkiCuin minä suutuin survomasta, päivyin petkelin tomusta, riuduin rihtä tappamasta, vaivuin varsityön teosta, väsyin vettä candamasta - >Suurus suustani putosi - söisin kyllä, joisin kyllä, täytyy olla tällänskin.

      • Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot

        Ks. myös EPIIKKA: Kyntäjä ja pedot (III-IV), Neito kyntäjänä; HÄÄLAULUT/Morsiamen itketys: Itkevät isosi pellotPuhuja tyttö, usein orpo. Johdantoja: Kyntävät kyläiset miehet, vakoavat vallan miehet ison ikkunan aloja; >Itkevät isoni pellot - kyntäjää). Ydinaihe: Kun mie poikana olisin, kyntäsin isoni pellot, vakoaisin vanhempain. Jatkoja: Ei kyntäis kyläiset miehet, vakoais ei vallan miehet; Vieras ei veis viikatetta miun perintöpellollein; Jäis ei maat jäniksen maata, pellot petran piehtaroia (Ei ne pyyt pyhää pitäisi); Ei Luoja pojaksi luonut; >Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä, ym. Säeaines vaihtelee, erikoisia esim. IV 411: Luoja loi luurittajaks, pitkän virren vierittäjäks!; IV 485: äiti lohduttaa; V 874, 880: tuomesta tuvan tekisin; XIII 2886: puhujana mies. Jatkoaihelmia muuallakin, ks. erit. >Lähtölaulu; MIESTENLAULUT: >Itse kynnän, kylvän perintöpeltoni; >Sitä mieheksi sanoisin.

      • Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot*

        Ks. myös EPIIKKA: Kyntäjä ja pedot (III-IV), Neito kyntäjänä; HÄÄLAULUT/Morsiamen itketys: Itkevät isosi pellot*Puhuja tyttö, usein orpo. Johdantoja: Kyntävät kyläiset miehet, vakoavat vallan miehet ison ikkunan aloja; >Itkevät isoni pellot - kyntäjää). Ydinaihe: Kun mie poikana olisin, kyntäsin isoni pellot, vakoaisin vanhempain. Jatkoja: Ei kyntäis kyläiset miehet, vakoais ei vallan miehet; Vieras ei veis viikatetta miun perintöpellollein; Jäis ei maat jäniksen maata, pellot petran piehtaroia (Ei ne pyyt pyhää pitäisi); Ei Luoja pojaksi luonut; >Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä, ym. Säeaines vaihtelee, erikoisia esim. IV 411: Luoja loi luurittajaks, pitkän virren vierittäjäks!; IV 485: äiti lohduttaa; V 874, 880: tuomesta tuvan tekisin; XIII 2886: puhujana mies. Jatkoaihelmia muuallakin, ks. erit. >Lähtölaulu; MIESTENLAULUT: >Itse kynnän, kylvän perintöpeltoni; >Sitä mieheksi sanoisin.

      • Lehmä on multa leikit nuollut

        Säesarja: Lehmä on multa leikit nuollut, lammas lappanut ihmehet (koira on multa konstit syönyt, porsas polskani imenyt). Samoissa teksteissä >Iloissaan muut elävät -säkeitä.

      • Miestä vastaan merellä ja ulkotöissä

        Kerskaus: Mie käyn miehestä merellä, urohosta ulkotöillä, mie miestä merellä maksan, maksan miestä makkarassa, souan mie miehen verran jne. Puhuja voi olla nainen tai mies. Vain Paraskella pitempi säesarja. Samoissa teksteissä muitakin kerskauksia, esim. >Jos tulee tapella tarvis.

      • Miestä vastaan merellä ja ulkotöissä*

        *Kerskaus: Mie käyn miehestä merellä, urohosta ulkotöillä, mie miestä merellä maksan, maksan miestä makkarassa, souan mie miehen verran jne. Puhuja voi olla nainen tai mies. Vain Paraskella pitempi säesarja. Samoissa teksteissä muitakin kerskauksia, esim. >Jos tulee tapella tarvis.

      • Mustuin mustalla tulella

        Menneen ja nykyisen minän vastakkaisuus: Enkä mie ennen ollut mustin muita neitosia, kalpehin kylän kanoja - tulin muita mustemmaksi - mustuin mustilla tulilla (mustikoilla), savustuin savumajoilla, keryin keittovalkeoilla. Yhdistyy usein >En ole musta luonnon musta -aiheeseen.

      • Mustuin mustalla tulella*

        *Menneen ja nykyisen minän vastakkaisuus: Enkä mie ennen ollut mustin muita neitosia, kalpehin kylän kanoja - tulin muita mustemmaksi - mustuin mustilla tulilla (mustikoilla), savustuin savumajoilla, keryin keittovalkeoilla. Yhdistyy usein >En ole musta luonnon musta -aiheeseen.

      • Onpa vaatetta varattu

        Pitkä sepitteenomainen luettelo isän ja äidin kotona itse tehdyistä vaatteista: ei meiltä rahat joutaneet puotiin! Laulaja Mari Suutari.

      • Riuska emäntä

        Ydinaihe: riuskan emännän toimet päivässä: ahtoi ja tappoi riihen, leipoi sata leipää, teki lapsia.

      • Sineen, keltaan, mataraan

        Ks. myös EPIIKKA: Alkuvirsi; vrt. Keltojen kerääjäTyttöjen laulu väriaineiden keruusta: Lähtään myö sisot sineen, keltaheinään kälykset, mataraan morsiamet - mitä myö sisot sinellä? - hamehia painetaan, suhmanot somennetaan / Jo meill on sinet sinetty sekä kellot keltajeltu. Vatjalainen IV3 4801: laulettu jyrinpäivänä keltaan mennessä. Vrt. sama kehotus helkavirsissä (>Alkuvirsi) ja viittaus siihen häärunossa >Morsian piiloutuu aittaan. Aihe voi olla itsenäinen tai yhdistyä erilaisiin tyttöjen runoihin ja >Lohikäärme ja neito -runon alkusäkeisiin. VII2 2815 häärunossa kysymyksenä morsiamelle: Kävitkö mataramaalla, keikuitko keltakankahalla? Vatjalaiset tekstit punottu lauluaiheeseen, tytöt laulavat kellasta tullessaan.

      • Tytön käsityötaidon ylistys

        Ks. myös NUORET: Neito osaa /ei osaa ommella; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; EPIIKKA: Neidon kankaankudontaTyttö itse tai joku muu ylistää tytön käsityötaitoja: pirta piukkaa, sukkula suikkaa kuin kärppä; osaan kutoa kankaat, valaa vaatteet, tehdä palmikkoja; tällä tytöllä on huoneet täynnä huiveja, orret täynnä täkkejä, sukkia 100 paria jne. (V, VI, XIII 2606, 10793, XIV). Mari Suutarin versio laajempi naisen käsityötaidon puolustus muiden naisten moitteita vastaan (XIII 2607)

      • Tytön käsityötaidon ylistys*

        Ks. myös NUORET: Neito osaa /ei osaa ommella; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; EPIIKKA: Neidon kankaankudonta*Tyttö itse tai joku muu ylistää tytön käsityötaitoja: pirta piukkaa, sukkula suikkaa kuin kärppä; osaan kutoa kankaat, valaa vaatteet, tehdä palmikkoja; tällä tytöllä on huoneet täynnä huiveja, orret täynnä täkkejä, sukkia 100 paria jne. (V, VI, XIII 2606, 10793, XIV). Mari Suutarin versio laajempi naisen käsityötaidon puolustus muiden naisten moitteita vastaan (XIII 2607)

      • Viikon istuin virsu käessä

        Ks. myös sananlaskut: Tuhma tuntuu työn teostaSananlasku Viikon istuin virsu käessä, kauvan kalsu kainalossa (jatkosäkeitä: Kons se rätti räpsähtääpi; Olin kehno kenginnälle) on tässä sovitettu naisten lyyriseen minä- tai sinämuotoon. Usein tytär pohtii, miksi emo erotti muista (> Emo erotti muista lapsista), joskus anopin t. emännän moite (>Oma ja vieras emo -teemassa) tai kylän naisten haukkuminen (XIII 2607). Kerran puhuja on mies (XIII 2185).

      • Viikon istuin virsu käessä*

        Ks. myös sananlaskut: Tuhma tuntuu työn teosta*Sananlasku Viikon istuin virsu käessä, kauvan kalsu kainalossa (jatkosäkeitä: Kons se rätti räpsähtääpi; Olin kehno kenginnälle) on tässä sovitettu naisten lyyriseen minä- tai sinämuotoon. Usein tytär pohtii, miksi emo erotti muista (> Emo erotti muista lapsista), joskus anopin t. emännän moite (>Oma ja vieras emo -teemassa) tai kylän naisten haukkuminen (XIII 2607). Kerran puhuja on mies (XIII 2185).

      • Älä emo ennen kuole kuin opetat minut

        Ks. myös Sekalaiset: Älä eukko ennen kuoleAlkutoivomuksen jälkeen perustelu: ennenkuin opetat minut käsitöihin.

      • Älä nukuta unonen

        Pyynto unelle: älä nukuta, en vielä jouda (unen rekeen). Jatkoja: männä miehuttomakse (I 1486, mieslaulaja); Viel on työni töppysillä, kangahani kuabehissa (VII 2652); tytöillä on työtä paljo - huoli viittaa, vaippaa (III, otsikko "Iltaa istuessa)"; kesällä, pienen Petron ympärillä (pääpyhinä pääsiäissä joulun pitkinä pyhinä) kerkiän (IV, XIII).

      • Älä nukuta unonen *

        *Pyynto unelle: älä nukuta, en vielä jouda (unen rekeen). Jatkoja: männä miehuttomakse (I 1486, mieslaulaja); Viel on työni töppysillä, kangahani kuabehissa (VII 2652); tytöillä on työtä paljo - huoli viittaa, vaippaa (III, otsikko "Iltaa istuessa)"; kesällä, pienen Petron ympärillä (pääpyhinä pääsiäissä joulun pitkinä pyhinä) kerkiän (IV, XIII).

      • Ämmän valitus

        Vanha sananlaskumainen teksti: Yksi nisä lehmälläni, sekin muilta lypsetään, toisilta tohotetaan, punaiseen purtiloon, karvasuuhun kankelohon.

  • 9. Miestenlaulut

    • 1. Poikien lauluja

      • Lähetään pois pojat kotihin

        Poikien ja miesten lauluissa yleisiä alkuformuloita. Ks. Myös RAKKAUS: >Yö tulevi, ilta saapi.

      • Mitä huolin hotari

        Vrt. Mitä huolin kylän sanoista; Mitä huolin piika nuori, kyllä muoto muita tuopi; Mitä huolin tyttö nuoriNaimattoman miehen kerskauksia: Mitä huolin hotari - ei piä piioista lukkuu enkä huoli huntupäistä; Mitä huolia hotokka, kun on pöksyssä lotokka...

      • Mitä me pojat suremme

        Vrt. Naistenlaulut: Mitä me tytöt suremmeAloitusformula, jatkuu usein >Elkää surko suuret sulhot, jos on piiat pikkaraiset, mutta esiintyy muissakin poikien lauluissa, esim. >Meitä ei veroista viedä; >Juomariksi joutunut.

      • Monessa olen minäkin maannut

        Vrt. Huorat hurstia kutovatMoness oon minäkin maannut, usiassa oon ollut yötä, monen huoran huimenessa, monen kekosen keralla, monen lautan lattialla.

      • Näin pojat kylissä käyvät

        Näin pojat kylissä käyvät, käyvät toinen toisissaan, kuin kuningas riikissään, talonpoika naapurissa.

      • Oisko mulla hevonen rekivetonen

        Ois mulla, niinkuin muilla, hevonen rekivetonen, reki kaksi kaplahinen, saan maksava satula, (vaimo muita valkiampi 2382). 2384 jatkuu: Kun mie kerran kenkät saisin, kestävän hevosen, naisen kelvollisen(ks. NUORET: >Kun kerran kengät saisin).

      • Oisko mulla hevonen rekivetonen*

        *Ois mulla, niinkuin muilla, hevonen rekivetonen, reki kaksi kaplahinen, saan maksava satula, (vaimo muita valkiampi 2382). 2384 jatkuu: Kun mie kerran kenkät saisin, kestävän hevosen, naisen kelvollisen(ks. NUORET: >Kun kerran kengät saisin).

      • Pahoin mulla parta kasvoi

        Pahoin mulla parta kasvoi, turpa tuhmasti yleni, akan vanhan vaipan alla, akan vanhan kuskuissa. (Otsikko:"Vanhoin akkoin kasvattamia").

      • Pois tulee pojalle (pojille) lähtö

        Ks. myös Häärunot: Lähteä tytön tulee?Formulainen johdanto erilaisiin lähtöteemoihin. Ydinsäkeet: Pois tulee pojalle lähtö, majan muutto muille maille, tästä kylmästä kylästä, (katalasta Karjalasta; polosesta Pohjolasta; suruisesta Suomesta; huonosta hovista; Hiien Hippolasta; isän kultaisen kotoa). Jatkuu hyvin erilaisilla aihelmilla, etenkin kulkijan lauluilla. II 426 ja VII2 2284 lähdön syy: Kun ei anna naiset naia. VII2-alueella johdantoa kehitellään joskus edelleen: Läyleä lähteä olisi, toinen läyleä lähtemättä jne.

      • Pois tulee pojalle (pojille) lähtö*

        Ks. myös Häärunot: Lähteä tytön tulee?*Formulainen johdanto erilaisiin lähtöteemoihin. Ydinsäkeet: Pois tulee pojalle lähtö, majan muutto muille maille, tästä kylmästä kylästä, (katalasta Karjalasta; polosesta Pohjolasta; suruisesta Suomesta; huonosta hovista; Hiien Hippolasta; isän kultaisen kotoa). Jatkuu hyvin erilaisilla aihelmilla, etenkin kulkijan lauluilla. II 426 ja VII2 2284 lähdön syy: Kun ei anna naiset naia. VII2-alueella johdantoa kehitellään joskus edelleen: Läyleä lähteä olisi, toinen läyleä lähtemättä jne.

      • Pojat postista tulevat

        Pojat possista tuloot, aikamiehet Miettilästä, pitiit neuvoa nevalla, suutua Suvannon jäällä, jne.

      • Potra on poikana elää

        Vrt. Hyvä on tyttönä elää; Sananlaskurunot: Huoleton hevoton poikaYdinsäkeet: Potra on poikana elellä, naasti on olla naimatonna - ei oo naista naukumassa, eikä lasta itkemässä. Lisäksi säkeenkertoja ja aiheeseen liittyviä lyhyitä jatkoja, laajin XIII2 3119: Kun viel voisin vuuen olla, olla vuuen vuotehetta, kaks on naisen kattehetta, jne. Yhdistyy erilaisiin miesten lauluihin.

      • Potra on poikana elää*

        Vrt. Hyvä on tyttönä elää; Sananlaskurunot: Huoleton hevoton poika*Ydinsäkeet: Potra on poikana elellä, naasti on olla naimatonna - ei oo naista naukumassa, eikä lasta itkemässä. Lisäksi säkeenkertoja ja aiheeseen liittyviä lyhyitä jatkoja, laajin XIII2 3119: Kun viel voisin vuuen olla, olla vuuen vuotehetta, kaks on naisen kattehetta, jne. Yhdistyy erilaisiin miesten lauluihin.

      • Täss on polkku poikasia

        Vrt. NAISTENLAULUT: Täss on tykky tyttäriäPoikien lauluissa yleinen aloitusformula

      • Vaivasen pojan valitus

        Alkuformula: voi minä, vaivainen poika; runossa 2311 (ei kalevalamittaa) aihetta kehitellään pitemmälle.

      • Vaivasen pojan valitus*

        *Alkuformula: voi minä, vaivainen poika; runossa 2311 (ei kalevalamittaa) aihetta kehitellään pitemmälle.

    • 2. Kosijan, aviomiehen lauluja

      • Ei pientä piikalasta talossa

        Ei oo tässä talossa, eikä talon takana, ei oo pientä piikalasta, eikä nuorta morsianta, toisin vettä tuoppisella, sekä kantaisin kapalla, kastelisin neien silmät.

      • Ei tiedä nykyiset miehet milloin piiat tuorestuvat

        Ei tiedä nykyiset miehet, milloin piiat tuorestuvat, maito nännissä makaa, utaressa uuet piimät. Lyhyt aihelma >Ei tiedä kotoiset vaimot missä miehet mellakoivat -aihelman jatkona.

      • Elkää surko suuret sulhot, jos on piiat pikkaraiset

        Vrt. Nykyisistä neidoistaJohdantona huudahdusformula >Mitä me pojat suremme, jatkona yleisimmin: Jos on piiat pikkaraiset - Pietariss on pitkät piiat, suuret ja soriat; tai muita viitteitä tyttöihin: Surkoon Inkerin venakot; On kylällä piikasia.

      • Elköhön nykyiset miehet nouatelko neion mieltä

        Johdanto: Elköhön nykyiset miehet, nouatelko neion mieltä, neion mieltä, kiurun kieltä.

      • Emo toruisi, jos toisin riitelevän nuorikon

        Ks. myös Ei minua mies toruisi; Puura, miksi toit torujan vaimon Kaksiosainen: ei tuosta/vaan tuosta -rakenne, josta runossa joskus vain toinen puoli: 1) Ei tuosta emo (isä) toruisi - vaikk mie myisin mustan ruunan, paatin pantiksi panisin, kellokaulan kenkkäjäisin, ja/tai: Jos särin parin pattoi, parin toisen tuoppiloi, ym. - 2) tuosta emo toruisi, kun toisin torujan vaimon, rinnallein riiteliän (tuhman tulen puhujan, pahan paijan ompelijan, ks. myös NUORET: >Morsian osaa/ei osaa ommella). Säkeissä runsaasti variaatiota ja pitkiäkin säkeenkertosarjoja. Keskeisen idean - emo toruu toraisen vaimon tuomista - lisäksi joskus torumisen kohteena myös muu syy, esim. oma käytös.

      • Emo toruisi, jos toisin riitelevän nuorikon*

        Ks. myös Ei minua mies toruisi; Puura, miksi toit torujan vaimon *Kaksiosainen: ei tuosta/vaan tuosta -rakenne, josta runossa joskus vain toinen puoli: 1) Ei tuosta emo (isä) toruisi - vaikk mie myisin mustan ruunan, paatin pantiksi panisin, kellokaulan kenkkäjäisin, ja/tai: Jos särin parin pattoi, parin toisen tuoppiloi, ym. - 2) tuosta emo toruisi, kun toisin torujan vaimon, rinnallein riiteliän (tuhman tulen puhujan, pahan paijan ompelijan, ks. myös NUORET: >Morsian osaa/ei osaa ommella). Säkeissä runsaasti variaatiota ja pitkiäkin säkeenkertosarjoja. Keskeisen idean - emo toruu toraisen vaimon tuomista - lisäksi joskus torumisen kohteena myös muu syy, esim. oma käytös.

      • En pole päätä puolisoni

        En minä sinä ikänä - - pole en päätä puolisoni, päätä allini alenna.

      • En tammea tavannut, osannut en omenapuuhun

        Ydinsäkeet: Kun en tammea tavannut, osannut en omenapuuhun. VII2 2500 jakuu: löin leppähän käteni, paiskasin pahalle puulle, hongan oksalle ojensin. Muuten säkeet jatkona puolisonvalinnassa pettyneen aihelmassa: täytyi ruutuhin ruveta (>Käkesin käkösen naida); >Sain suolta suovariksen. V2 1393 sinä-muodossa häärunossa.

      • En tammea tavannut, osannut en omenapuuhun*

        *Ydinsäkeet: Kun en tammea tavannut, osannut en omenapuuhun. VII2 2500 jakuu: löin leppähän käteni, paiskasin pahalle puulle, hongan oksalle ojensin. Muuten säkeet jatkona puolisonvalinnassa pettyneen aihelmassa: täytyi ruutuhin ruveta (>Käkesin käkösen naida); >Sain suolta suovariksen. V2 1393 sinä-muodossa häärunossa.

      • Erilaiset vaimot

        Talon tyttären nai, huoran ja varkaan sai: pahan puuron keitti, suolat sisään heitti - Palkkapiian nai, siveän vaimon sai: hyvän puuron keitti, sokurin suolaks heitti. Ajatus, että kannattaa naida piika, esillä myös NUORET: >Kaunista neitoa ei naitava -aihelmassa.

      • Etsi maan parasta neitoa - sai pahimman

        Ks. myös Häärunot: Etsin Suomesta sukua; Vrt. Etsin neittä neljä vuotta; Muut naivat paremmat naisetAlkuformulana (IV1): Etsi Suomet, etsi Saaret - Ydinsäkeet: Etsi/n maasta maan parasta - toi tuo/sain maalta maan pahimman; (1139): Etsin - en saanut Suomesta sukua. XIII: puhuja nainen.

      • Etsin neittä neljä vuotta

        Kosioaiheisen runon alkuformula kuvaa pitkää morsiamen etsintää. Ydinsäkeet joko säepari: Käin kosissa kolme vuotta, etsin neittä neljä vuotta, tai jatkuu pitempänä kehitelmänä: viiristelin 5 vuotta, kuulustelin 6 vuotta, selvittelin 7 vuotta, katselin 8 vuotta, yms. - kommentti: Sai hän viimein naineheksi/ei tuo tyttö minulle mennyt - joka johdattelee erilaisiin jatkoaihelmiin, joista useimmin esiintyy: 1) pettymys morsiameen: Sain viimein viitattoman/vihaisen ym. (ks. myös Nuoret: >Neito osaa/ei osaa ommella; vrt. >Muut naivat paremmat naiset), 2) kertomus tytöstä, joka ei suostu kosijalle ja jonka kosija hylkää, 3) >Jauhava miniä tai muu kaltoin kohdellun miniän aihelma (IV 1154, 1760, 3183).

      • Hyvä mieleni tulee hevosen hyvän reessä

        Hyvän ja pahan hevosen ja vaimon (miehen) vertailu: Paha mieleni/itku silmään tulevi, pahan vaimon vaipan alla (pahan miehen vuotehella); hevosen hyvan reessä - hyvä mieleni/nauru suuhun tulevi, kaunon vaimon vuotehella; laulu työksi lankeavi, reessä hyvän hevosen. XIII2 3958: samaa kaavaa käyttäen vertaillaan vanha ja nuorta naista.

      • Hyvä mieleni tulee hevosen hyvän reessä*

        *Hyvän ja pahan hevosen ja vaimon (miehen) vertailu: Paha mieleni/itku silmään tulevi, pahan vaimon vaipan alla (pahan miehen vuotehella); hevosen hyvan reessä - hyvä mieleni/nauru suuhun tulevi, kaunon vaimon vuotehella; laulu työksi lankeavi, reessä hyvän hevosen. XIII2 3958: samaa kaavaa käyttäen vertaillaan vanha ja nuorta naista.

      • Isä oron osti naidakseni

        Ks. myös Näin mie neion kasvavaksiKosioaihelma, jonka keskeiset ydinsäkeet - runon johdanto - säilyvät samankaltaisina kaikilla alueilla, vaikka kokonaisuus muuntelee runsaasti. Ydinsäkeet: Iso miulle orosen osti, hankki harmaan hevosen (osti siivot silkkisuitset, satanappisen satulan)/(XIII-alueella variantti: Isäni oli vanha vaari, kesät kengitti hevosta, talvet rautoja rakensi) - miun narrin naiakseni, koiran/kelmin/(kuolasuun) kosissa käyä / (millä poika potristella, naasti naimassa ajella). Etenkin IV-alueella aihelma on usein alkuna eeppiseen >Konnulta kosiin -runoon ja sen edellä voi olla >Teen pillat piikasille, ellei isä naita -aihelma (NUORET). Muuten runon jatkossa vaihtelevasti pääasiallisesti seuraavia aineksia: En mie narri nainutkaan - Ori oli pahatapainen/ei osant ison hevonen, juosta rikkaihe rikoille, talonpojan tanhusille/ juost ei miehen mieltä myöten, sulhasen syämen myötä - Mie itse orosen ostin/vaihoin varman ruunan, (- tuota syöttelin, juottelin -), jo juoksi rikkaihe rikoille - ajoin tietä pikkaraisen, tupa oli tiellä poikki puolin, ei saata sivutse mennä - ajoin talon tanhualle, neito oli kukkana kujassa - aloin neijolta kysellä: Onko sinusta miehen naista, joko ommella osaat? - Kyll on miussa miehen naista, jne (ks. NUORET: >Tyttö osaa/ei osaa ommella).

      • Isä oron osti naidakseni*

        Ks. myös Näin mie neion kasvavaksi*Kosioaihelma, jonka keskeiset ydinsäkeet - runon johdanto - säilyvät samankaltaisina kaikilla alueilla, vaikka kokonaisuus muuntelee runsaasti. Ydinsäkeet: Iso miulle orosen osti, hankki harmaan hevosen (osti siivot silkkisuitset, satanappisen satulan)/(XIII-alueella variantti: Isäni oli vanha vaari, kesät kengitti hevosta, talvet rautoja rakensi) - miun narrin naiakseni, koiran/kelmin/(kuolasuun) kosissa käyä / (millä poika potristella, naasti naimassa ajella). Etenkin IV-alueella aihelma on usein alkuna eeppiseen >Konnulta kosiin -runoon ja sen edellä voi olla >Teen pillat piikasille, ellei isä naita -aihelma (NUORET). Muuten runon jatkossa vaihtelevasti pääasiallisesti seuraavia aineksia: En mie narri nainutkaan - Ori oli pahatapainen/ei osant ison hevonen, juosta rikkaihe rikoille, talonpojan tanhusille/ juost ei miehen mieltä myöten, sulhasen syämen myötä - Mie itse orosen ostin/vaihoin varman ruunan, (- tuota syöttelin, juottelin -), jo juoksi rikkaihe rikoille - ajoin tietä pikkaraisen, tupa oli tiellä poikki puolin, ei saata sivutse mennä - ajoin talon tanhualle, neito oli kukkana kujassa - aloin neijolta kysellä: Onko sinusta miehen naista, joko ommella osaat? - Kyll on miussa miehen naista, jne (ks. NUORET: >Tyttö osaa/ei osaa ommella).

      • Kolme kovaa miehellä

        Ks. myös Miehen kolme kovaaKolm miehelle kovvaa: ensimmäinen eukko kuol, toin o toises piäs, kolmas o kotitulo. (Selityksenä: siit o korkia kotine kynnys).

      • Kolmen naija

        Alkuformulassa mies esittää toiveen naida kolme naista: Kun mie saisin niin mie naisin, kokonaista kolme naista - yhden nuoren, toisen vanhan, kolmannen kasatun vaimon/piian; (yhden laiskan, toisen virkun, kolmannen kylän kävijän, yms.) - vaimojen roolin kuvaus: Nuoren nuotalle panisin, vanhan vaattehen tekohon, kasatun kaselle/kiven etehen (itse nuorta naurattaisin V2 1054, IX1 70,71) - sekä mahdollinen perustelu: Nuori ois nuotalle parempi, jne.; (laiska ois lapsille parempi, virkku teille viisahampi, kolmannen kans keikuttelisin kesolla IV3 3309). Yhdistyy >Oisko miulla niinkuin muilla -aiheiseen.

      • Kolmen naija*

        *Alkuformulassa mies esittää toiveen naida kolme naista: Kun mie saisin niin mie naisin, kokonaista kolme naista - yhden nuoren, toisen vanhan, kolmannen kasatun vaimon/piian; (yhden laiskan, toisen virkun, kolmannen kylän kävijän, yms.) - vaimojen roolin kuvaus: Nuoren nuotalle panisin, vanhan vaattehen tekohon, kasatun kaselle/kiven etehen (itse nuorta naurattaisin V2 1054, IX1 70,71) - sekä mahdollinen perustelu: Nuori ois nuotalle parempi, jne.; (laiska ois lapsille parempi, virkku teille viisahampi, kolmannen kans keikuttelisin kesolla IV3 3309). Yhdistyy >Oisko miulla niinkuin muilla -aiheiseen.

      • Kosijan runo

        Sisältyy koprinalaiseen osin sepitettyjen runojen sarjaan. Äiti neuvoo runon minää naimaan naapurista, poika vastaa: Kissat naivat naapurista ja lähtee etsimään vaalijaa vanhemmalle. Löytää eräästä kylästä nuoren ja hyvin tanssivan. Tyttö suostuu kosintaan, tullaan kotiin, äiti neuvoo jättämään tantsut.

      • Kun ois mulla perintöpelto

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Kun ois pelto pienoinenkin, tupa kolmikolkkainenkinAlkuformula kehystää usein vertailun (minä - muut): Kun ois miulla niinkuin muilla (oisin miekin mies molotsa, kun oisin pohatan poika). Ydinsäkeet: Kun ois miulla perintöpelto/pelto pienikin, tupa kolme kolkkainenkin, nimikkoniitty - tulisivat tytöt minulle (naiset nakroin tulloot), heläjällen helmikaulat, solkirinnat solkenaan - joskus jatkoja: Ei ole mittään minulla/en ole pohatan poika, tule ei tytöt; maja on muilla maitosuilla, miul ei kurjalla kottii - miun on korvessa kotini, marjavarsilla majain; ei tuo poika noin olisi, ryysyissä räpälehessä. Yhdistyy myös >Sitä mieheksi sanoisin ja >Toisin tuolla toiselassa (NAISTENLAULUT) -aihelmiin.

      • Kun ois mulla perintöpelto*

        Ks. myös HÄÄRUNOT: Kun ois pelto pienoinenkin, tupa kolmikolkkainenkin*Alkuformula kehystää usein vertailun (minä - muut): Kun ois miulla niinkuin muilla (oisin miekin mies molotsa, kun oisin pohatan poika). Ydinsäkeet: Kun ois miulla perintöpelto/pelto pienikin, tupa kolme kolkkainenkin, nimikkoniitty - tulisivat tytöt minulle (naiset nakroin tulloot), heläjällen helmikaulat, solkirinnat solkenaan - joskus jatkoja: Ei ole mittään minulla/en ole pohatan poika, tule ei tytöt; maja on muilla maitosuilla, miul ei kurjalla kottii - miun on korvessa kotini, marjavarsilla majain; ei tuo poika noin olisi, ryysyissä räpälehessä. Yhdistyy myös >Sitä mieheksi sanoisin ja >Toisin tuolla toiselassa (NAISTENLAULUT) -aihelmiin.

      • Kun ois vaimo vaihtamoina

        Vrt. Kun ois onni ostamoinaYdinsäkeet: Kun ois vaimo vaihtamoina, mustakulma muuttamoina, mie oisin mies ensimmäissä, vaimoloita vaihtamassa, vaihtaisin paremman vaimon, (parin härkiä panisin, vaimoloihen vaihoksista).

      • Käkesin käkösen naida

        Ks. myös HÄÄLAULUT/Sulhasta moititaan morsiamesta: Käkesit käkösen tuoda; Sananlaskurunot: Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiinKariutunut toive mieleisen puolison naimisesta: Käkesin käkösen naia, kuljetella kukkulinnun, (maasta marjan/valkian valita; maan valion valloitella; vihannosta virviköstä, ym.) - ei käkö kätehen saanut, (kukkulintu ei kumppaliksi, ym.). Jatkona usein muita pettymysaiheita: puuttu konna kopriisi, sammakko satimeesi; täytyi ruutuhun ruveta, käsin käyä tähteihin (ks. myös >Muut naivat paremmat naiset); >Viikon vuotin virkeätä; >Sain suolta suovariksen (NAISTEN). Käkiaihe on monimuotoinen, usein kyseessä on miehen laulu, mutta joskus runon minä on nainen /XIII2 2765) ja usein sukupuoli jää epäselväksi.

      • Käkesin käkösen naida*

        Ks. myös HÄÄLAULUT/Sulhasta moititaan morsiamesta: Käkesit käkösen tuoda; Sananlaskurunot: Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin*Kariutunut toive mieleisen puolison naimisesta: Käkesin käkösen naia, kuljetella kukkulinnun, (maasta marjan/valkian valita; maan valion valloitella; vihannosta virviköstä, ym.) - ei käkö kätehen saanut, (kukkulintu ei kumppaliksi, ym.). Jatkona usein muita pettymysaiheita: puuttu konna kopriisi, sammakko satimeesi; täytyi ruutuhun ruveta, käsin käyä tähteihin (ks. myös >Muut naivat paremmat naiset); >Viikon vuotin virkeätä; >Sain suolta suovariksen (NAISTEN). Käkiaihe on monimuotoinen, usein kyseessä on miehen laulu, mutta joskus runon minä on nainen /XIII2 2765) ja usein sukupuoli jää epäselväksi.

      • Laiska miniä

        Vrt. Tein mie kuusesta korotanYksinäinen teksti: poika nai tytön joka sairastuu heinäaikana - isä käskee pojan lyödä.

      • Miehen kolme pahaa

        Kiinteä aihelma hieman vaihtelevin säerakentein: Mies (nainen) haluaa päästä kolmesta pahasta/kovasta: Vuotavasta veneestä, potkivasta/heittiöstä hevosesta ja pahatapaisesta/kusirivasta/ äkäisestä akasta (ukosta, sulhosta) ja joko pääsee näistä: Venehen tulella poltin, hevosen susille syötin, vaimon (akan, ukon, sulhon) tauilla tapatin, tai (V2, VI1, IX2, XIII -alueet) pääsee kahdesta ensimmäisestä, mutta: Akast ei pääse kun kuoleman kautta/ilman avutta Jumalan; soaa ei syöttää susille, jos ei surma suorin tehne. Kehyksenä voi olla kysymys: Millä mie pahasta pääsen.. - vastaus; jouduin - pääsin -rakenne, tai: Varjele Jumala...; Olkoon kiitetty Jumala, pääsin.. jne. V, VII ja XIII alueilla myös naisen runo, jolloin merkitty tähdellä. Tunnetaan myös sananlaskuna; silti lyhyetkin esiintymät luetellaan tässä. Ks. SL 3919: Kolme on miehellä pahhaa: heittiö hevonen, vuotava venonen ja torasa akka

      • Miehen kolme pahaa*

        *Kiinteä aihelma hieman vaihtelevin säerakentein: Mies (nainen) haluaa päästä kolmesta pahasta/kovasta: Vuotavasta veneestä, potkivasta/heittiöstä hevosesta ja pahatapaisesta/kusirivasta/ äkäisestä akasta (ukosta, sulhosta) ja joko pääsee näistä: Venehen tulella poltin, hevosen susille syötin, vaimon (akan, ukon, sulhon) tauilla tapatin, tai (V2, VI1, IX2, XIII -alueet) pääsee kahdesta ensimmäisestä, mutta: Akast ei pääse kun kuoleman kautta/ilman avutta Jumalan; soaa ei syöttää susille, jos ei surma suorin tehne. Kehyksenä voi olla kysymys: Millä mie pahasta pääsen.. - vastaus; jouduin - pääsin -rakenne, tai: Varjele Jumala...; Olkoon kiitetty Jumala, pääsin.. jne. V, VII ja XIII alueilla myös naisen runo, jolloin merkitty tähdellä. Tunnetaan myös sananlaskuna; silti lyhyetkin esiintymät luetellaan tässä. Ks. SL 3919: Kolme on miehellä pahhaa: heittiö hevonen, vuotava venonen ja torasa akka

      • Muiden vaimoilla nenä

        Lorumainen aihelma, jossa mies korvaa erilaiset vaimon puuttuvat ruumiinosat tai tarvikkeet: Muiden vaimoilla/muijilla on nenä, eipä minun olekaan, otin vanhan lankakerän, tein muijalle uuden nenän - niin näin eespäin. Ketju jatkuu vaihtelevasti: peili, myssy, paita, jalat, kädet, silmät, hiukset, ym. ja usein myös seksuaalisin elementein: haarat-atran saarat, tissit-pässin pussit, pillu-revon rillu.

      • Muut naivat paremmat naiset

        Ks myös SANANLASKURUNOT: Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin; HÄÄLAULUT: Morsiamen herjaaminen; HUOLI: Muut ja minä. Vrt. Viikon vuotin virkeätäSäkeiltään varioiva aihelma, jonka ydinaiheena: 1) runon minän poissaolo, 2) jonka aikana muut miehet naivat parhaat vaimoehdokkaat, 3) saadun vaimon / jäljelle jääneiden tyttöjen haukkuminen. Johdantona yleensä säkeet: Viikon viivyin Viipurissa, kauan suolakaupungissa - Muut naivat paremmat neidot /vietiin piiat pisimmät, valittiin valkiammat, kihlattiin kirkkahammat / muut otti miun omani - mulle herjat/mustat heitettiin / täytyy rupuhun ruveta, käsin käyä tähtehisen / täytyipä ruusulle ruveta, ilman rauta rukkasitta - haukkumisia: riihen riuku, saunansalpa, perehen torakurikka; lakoharjat, luppakorvat; musta ja pikkarainen, rupi sormi sompulainen; sopiva sikojen paimen; lihan syöjä, luun purija; >Sain suolta suovariksen, jne. Johdannosta muunnelma VII2 2292-7: Viikon vieronna lepäsin, kauan utra uinaelin, uni voitti, aika jätti, pielus pehmiä nukutti.

      • Muut naivat paremmat naiset*

        Ks myös SANANLASKURUNOT: Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin; HÄÄLAULUT: Morsiamen herjaaminen; HUOLI: Muut ja minä. Vrt. Viikon vuotin virkeätä*Säkeiltään varioiva aihelma, jonka ydinaiheena: 1) runon minän poissaolo, 2) jonka aikana muut miehet naivat parhaat vaimoehdokkaat, 3) saadun vaimon / jäljelle jääneiden tyttöjen haukkuminen. Johdantona yleensä säkeet: Viikon viivyin Viipurissa, kauan suolakaupungissa - Muut naivat paremmat neidot /vietiin piiat pisimmät, valittiin valkiammat, kihlattiin kirkkahammat / muut otti miun omani - mulle herjat/mustat heitettiin / täytyy rupuhun ruveta, käsin käyä tähtehisen / täytyipä ruusulle ruveta, ilman rauta rukkasitta - haukkumisia: riihen riuku, saunansalpa, perehen torakurikka; lakoharjat, luppakorvat; musta ja pikkarainen, rupi sormi sompulainen; sopiva sikojen paimen; lihan syöjä, luun purija; >Sain suolta suovariksen, jne. Johdannosta muunnelma VII2 2292-7: Viikon vieronna lepäsin, kauan utra uinaelin, uni voitti, aika jätti, pielus pehmiä nukutti.

      • Narri naimahan käkesin

        Narri naimaan käkesin - ei ole narrin naimisista - kyll on narrilla natoja, kylän pojalla kytyjä (- >Monta on muoria minulla).

      • Nurin katso nurkkamuorit

        Kiinteä säesarja: Nurin katso nurkkamuorit, väärin väärtimorsiamet/väärtivaimot, ei oikein omat emännät. Yleensä miehen monologi, kommentoi elämää avioliitossa tai vieraassa paikassa.

      • Näin mie neion kasvavaksi

        Varioiva aihelma, joka esiintyy joko pitempänä tarinana (etenkin 1132), tai siitä on esillä muutama säekokonaisuus, usein eeppiseen runoon liittyneenä. Ydinsäkeet: Näin neion kasvavaksi, jalat alta jatkavaksi - (hevosen etsintä/ varustelu) -Aloin syötellä hevosta - syötön kuvaus: Kahmaloilla kannoin kaurat/heinät; ym. - (isä/äiti kysyy: missä on sulla mielitietto? Ko on missä, tuo kotihin!).

      • Näittekö te naisuttani

        Pilkkarunon (?) alkuformula: Näittekö te miun naisuttani, kullan kuppuraisuttani - jatkuu 3923: Lakki oli rikki päälaelta, hame halki vyöhön asti / 3932: naiset pienet, vatsat suuret, sika söi lapsen sylistä.. (vrt. 3933; ks. Nuoret: >Susi luulee siaksi).

      • Pahoin tein vaimolleni

        Ks. myös Naistenlaulut: Pahan miehen kuvausYdinsäkeet: Pahoin tein polonen poika, vihitylle/omalleini/ entiselle vaimolleni - syrjin söin, selin makasin, annoin kaijalti katetta, täpärältä pään alusta; pois potkin vuotehelta; kyllin annoin kyynärvartta (vaan en kyllin kyrvän päätä XIII3 8103); (kuin tuloo tupaan, vihta on väänetty kätessä, kopra tukkia haroopi VI1 657, XII2 6848). Samoja formuloita etenkin >Pahan miehen kuvaus -aihelmassa. IV1 58 ja V2 2427 puhujana nainen. Yhdistyy erilaisiin aihelmiin, etenkin >Kun minä mokoman saisin (luvataan pitää mahdollista tulevaa vaimoa paremmin!)

      • Pahoin tein vaimolleni*

        Ks. myös Naistenlaulut: Pahan miehen kuvaus*Ydinsäkeet: Pahoin tein polonen poika, vihitylle/omalleini/ entiselle vaimolleni - syrjin söin, selin makasin, annoin kaijalti katetta, täpärältä pään alusta; pois potkin vuotehelta; kyllin annoin kyynärvartta (vaan en kyllin kyrvän päätä XIII3 8103); (kuin tuloo tupaan, vihta on väänetty kätessä, kopra tukkia haroopi VI1 657, XII2 6848). Samoja formuloita etenkin >Pahan miehen kuvaus -aihelmassa. IV1 58 ja V2 2427 puhujana nainen. Yhdistyy erilaisiin aihelmiin, etenkin >Kun minä mokoman saisin (luvataan pitää mahdollista tulevaa vaimoa paremmin!)

      • Puura, miksi toit torujan vaimon

        Ks. myös Emo toruisi, jos toisin toruvan nuorikon; HÄÄRUNOT/Morsiamen herjaaminen: Ei ole ruunan syyJoko yksinään esiintyvä tai erilaisiin kosiorunoihin liittyvä aihelma, jossa mies syyttää hevosta: Voi minun puura ruunaseni, toit kotiin torujan vaimon - ja toteaa itse/hevonen (emo) vastaa (ruuna kielille rupesi): Ei oo puura ruunan syytä, sen ruuna kotihin tuopi, mikä pannahan pajulle, (liistehille liitetään). Joskus myös muodossa: Ennen puura puita (vettä) toisi, kun tois torujan vaimon. IV-alueilla aihelma on jatkeena pitempään kosiorunoon, jossa osina etenkin >Etsin neittä neljä vuotta sekä >Jauhava neito, miniä, yms, ja tarinaa kehitellään vaihtelevimmin säeaineksin. XIII-alueella voi olla häärunoissakin, nämä lueteltu erikseen.

      • Puura, miksi toit torujan vaimon*

        Ks. myös Emo toruisi, jos toisin toruvan nuorikon; HÄÄRUNOT/Morsiamen herjaaminen: Ei ole ruunan syy*Joko yksinään esiintyvä tai erilaisiin kosiorunoihin liittyvä aihelma, jossa mies syyttää hevosta: Voi minun puura ruunaseni, toit kotiin torujan vaimon - ja toteaa itse/hevonen (emo) vastaa (ruuna kielille rupesi): Ei oo puura ruunan syytä, sen ruuna kotihin tuopi, mikä pannahan pajulle, (liistehille liitetään). Joskus myös muodossa: Ennen puura puita (vettä) toisi, kun tois torujan vaimon. IV-alueilla aihelma on jatkeena pitempään kosiorunoon, jossa osina etenkin >Etsin neittä neljä vuotta sekä >Jauhava neito, miniä, yms, ja tarinaa kehitellään vaihtelevimmin säeaineksin. XIII-alueella voi olla häärunoissakin, nämä lueteltu erikseen.

      • Ruoskalla ja vitsallakaan ei opi

        Mies tekee vitsan - millä pieksän pieniäni, opetan omenuttaini - - nahkaruoskan - ei tuo huoli tuotakaan, viskasin viikoksi veteen, turkkasin tunniksi tuleen.

      • Tahallansa mies tekevi

        Ks. myös Puura, miksi toit torujan vaimon; Emo toruisi, jos toisin toruvan nuorikonMielellään mies tekeepi, tahallaan naisen tuopi, tuopi luoksensa torujan, rinnallensa riitelijän, tasallensa tappelijan. V2 1055 alkuna >Potra poikana elellä; ja jatkona >Puura, miksi toit torujan vaimon; muuten erillisenä säekokonaisuutena.

      • Tein mie kuusesta korotan

        Erikoinen lorumainen kokonaisuus: Tein mie kuusesta korotan, petäjästä pienen linnan, kutsuin Kirstin katsomaan, Eeva kiitti, Kirsti moitti, mie kun Kirstin kiinni saisin, Kirstin kielestä ripustan, Eevan otan itselleni - Hertan/Helon laitan heinämaalle, löi tuo päivän, löi tuo toisen, (alko ryökäle rykii, kujerrella kurva raukka) viskas viikatteen vipuhun, sito rievun silmilleen, jottei pääkkö päivittyisi, näkö raiska ei näivettyisi. Joskus pieniä sivuaihelmia, säkeenkertoja.

      • Tein mie kuusesta korotan*

        *Erikoinen lorumainen kokonaisuus: Tein mie kuusesta korotan, petäjästä pienen linnan, kutsuin Kirstin katsomaan, Eeva kiitti, Kirsti moitti, mie kun Kirstin kiinni saisin, Kirstin kielestä ripustan, Eevan otan itselleni - Hertan/Helon laitan heinämaalle, löi tuo päivän, löi tuo toisen, (alko ryökäle rykii, kujerrella kurva raukka) viskas viikatteen vipuhun, sito rievun silmilleen, jottei pääkkö päivittyisi, näkö raiska ei näivettyisi. Joskus pieniä sivuaihelmia, säkeenkertoja.

      • Valjasti iso tulisen ruunan

        Ks. myös EPIIKKA: Veri tippui vempelestäAihelma, joka kerran itsenäisenä runona (1281), muuten lisänä >Isä oron osti naidakseni -runoissa. Ydinsäkeet: Valjasteli (-n/minun isoni) tulisen ruunan, tuliselle tanterelle - veri kiehui vempelestä, rasva rahkehen nenästä, tuli suihki ruunan suusta, usve uuen aisan päästä. Säkeet useammin osana eeppisiä runoja, ks. >Veri tippui vempelestä

    • 3. Lauluja miesten toimista

      • Ammuin sutta suuta vasten

        Alkuformulana usein: Kävin kyttänä kylällä, pienen pistolin keralla, ym. - ydinsäkeet: Ammuin sutta suuta vasten, karhua kuvetta/turpaa vasten, susi kävi suulleen, karhu maahan kallelleen - vaihtelevia lyhyitä jatkoja.

      • Ammun aidaksella

        Säekokonaisuus: Muill on pyssyt, muill on miekat, muill on keihäät keralla, minä vaan ammun aijaksella, pimahutan pirkaleella. Useimmiten eeppisissä yhteyksissä (>Kantele; >Pontuksen virsi; >Itkun tiedustelu); XIII1 339 en ole kenenkään näköinen, mukainen, jne.

      • Anna viinaa velaksi

        Anna viinoa velaksi, tähän suureen suruun - hepo huono, akka tiine, itse mies vähäväkinen.

      • Ei meillä pyyllä pyhää pietty

        Metsämiehen miete: Kun olin voimissani, ei meillä pyyllä pyhää vietty, ahvenilla atrioitu - nyt vietetään. Vrt. >Saavat pyyt pyhän pitää ym. vanhan ja entisen vertailuja (ks. >Entinen ja nykyinen aika).

      • Ei poika poluksi joua

        Ei poika poluksi joua, marja maahan talloella, Puolanmaa poikii kysyy, Puolanmaa pojat perii.

      • Ei tiedä pojan poloset, koska otetaan sotamieheksi

        Vrt. SotamiehenottoEmme tiedä viedäänkö meidät Viipuriin, Turkin maata tuntemaan jne. Lopussa >Sotamiehenotto-runossa esiintyvä viittaus tyttöihin, jotka jäävät vanhoille miehille.

      • Eläkää pojat hyvästi

        vrt. Eläkää tytöt hyvästiAloitusformula, esiintyy esim. Sotamiehenotossa (IV, V).

      • Emo neuvoi poikiansa - sodassa

        Ks. myös Epiikka: SotasanomatYdinsäkeet: Emo/iso neuvo poikaansa, (kun sinut viedään sotaan), älä ole ensimmäinen, älä ole jälkimmäinen, ole keskellä väkiä - ensimmäinen ammutaan, jälkimmäinen tallataan (leikataan ym.), keskimmäiset aina jäävät (heitetään). Sama aihelma >Sotasanomat -runossa sisaren ohjeena. Vienalainen teksti (I) Kalevalasta opittua, erilainen.

      • Emo neuvoi poikoansa - juomingeissa

        Ks. myös Häärunot/Morsiamen neuvokki: Istu puolella sijaaArhippa ja Miihkali Perttusen lauluissa esiintyvä emon/isän neuvo pojalle juominkeihin ym. mennessä: Jos sie jouvut juominkihin, tapaut mihen tahansa, juo puoli pikariesi, anna toisen toinen puoli, pahemman parempi puoli; Issu puolella sialla, assu puolella aselta, anna toisen toinen puoli, pahemman parempi puoli! Näitä neuvoja noudattaen pojasta tulee mies, joka pystyy käymään käräjillä.

      • Emo tee parempi poika

        Tee, emo parempi poika, vikevämpi viinan juoja, taitavampi tappelija, turpevampi tukan vetäjä.

      • En huoli muiden verkavaatteista

        Jatkuu: vielä olen verkamies, kymmenniekka. Edellä köyhyyden selitystä, jatkoja miehen ja laulajan kerskauksia.

      • En mä elä elotta, asu ilman ammatitta

        Martiska Karjalaisen kertovan runon lopussa laulajan sanoja ja >Väinämöisen kiellot -sarja, sekä viimeisenä seuraava pääosin metsäloitsusäkeistä sepitetty jakso: En mä enää elä elotta - ennen teltojen tekiä, vaski vaipojen vanuja - jos kylä jotain puhuupi, naapuri naputteloopi, varahin on valvomilla.

      • En ole pahoista tehty

        Vrt. Loitsijan kerskauksiaEn ole pahoista tehty, tehty olen miekkojen teristä, sorkista sotiheposen, sotivarsan varpahista.

      • En sovi soutamaan

        Yksittäinen pitempi aihelma: En mie sovi soutamaa, pankaa pois parva vyöltä, pankaa teljälle tepuskat - tyvelikkö on airon tyyry, se ei kestä kehnon käässä - kuipas myö kulemma sitte, myö vaa männää myötäsee, vaikkapa olkoo vastatuuli, aina altoin sivuitse.

      • En sure sotakesiä

        Ks. myös En sure susia/sotakesiä - suren suurta kattilaaYdinsäkeitä En sure sotakesiä, vainovuosia varaja seuraa yleisimmin sota-aiheita: suren Suomen poikasii/likkasii (kun sota tulee); en sure vaikka vietäisiin sotaan; surkoon ne, joilta miehet/pojat viedään. Joskus jatkona >Suren suurta surmavuotta.

      • En sure sotakesiä*

        Ks. myös En sure susia/sotakesiä - suren suurta kattilaa*Ydinsäkeitä En sure sotakesiä, vainovuosia varaja seuraa yleisimmin sota-aiheita: suren Suomen poikasii/likkasii (kun sota tulee); en sure vaikka vietäisiin sotaan; surkoon ne, joilta miehet/pojat viedään. Joskus jatkona >Suren suurta surmavuotta.

      • Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia

        Ks. myös Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä; Mies oli minun isäni ennen; Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä; vrt. Entinen ja nykyinen aikaMiehet ennen salolla/metsässä - hongan oksii/hirren/hirven koipii kolosi; karhun koipia kokosi - minä/poika/nykyiset miehet kylällä/peltojen perillä - piian koipia kolosi. Kahdesti(V2 1023, 1407) kietoutuu >Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä -aihelmaan, muuten itsenäisenä aihelmana.

      • Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia*

        Ks. myös Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä; Mies oli minun isäni ennen; Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä; vrt. Entinen ja nykyinen aika*Miehet ennen salolla/metsässä - hongan oksii/hirren/hirven koipii kolosi; karhun koipia kokosi - minä/poika/nykyiset miehet kylällä/peltojen perillä - piian koipia kolosi. Kahdesti(V2 1023, 1407) kietoutuu >Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä -aihelmaan, muuten itsenäisenä aihelmana.

      • Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissä

        Ks. myös Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia; Mies oli ennen miun isäni; Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdäEn minä ennen lähtenyt jänön jäljille, pyysin suurilta saloilta, kontioita, koppeloita / (en pyytänyt likeltä) - vaan nämä nykyiset miehet, vaivaiset varalta syövät, jänöäkin jätkyttävät / pyytävät likimetsistä. Joskus jatkuu Jäniksellä väärät sääret -aihelmalla: En minä ennen ensinkänä lähtennä jänön jälille, jäniksell on väärät sääret - niitä juutas juoksuttaapi, peijakas peräten viepi (vrt. jäniksen sääriaihelmia loruissa ja pyyntiloitsuissa, ainakin VII5 3523). Yhdistyy >Saavat pyyt pyhän piteä -aihelmaan. Samankaltaista itsen (entisten aikojen) ja nykyisten miesten vertailua ks. myös aihelmissa, vrt. myös >Entinen ja nykyinen aika.

      • Hattu, mikä minulla, ei kaikki kanna

        Ks. myös Häärunot: Sulhasen vaatteiden ylistys: Tuo hattu, joka sinullaMiehen kerskaus: Se hattu, mikä miull on, sitä ei kanna kaikki miehet, emämiehet eisikeä, poikamiehet puoletkoa. Liittyy laulu- ja rekivirsiaihelmiin; häärunoissa sinämuodossa, lueteltu erikseen.

      • Hyvä on sotahan kuolla

        Ks. myös Sotamiehenotto; Sotamiehenä olon surkeusSotakuoleman pohdintaa. Johdantona esim. Älkää surko- tai En sure -säkeitä, ydinaiheet: 1) Hyvä on kuolla soltaattina; Sori on sotahan kuolla; Soria sotainen tauti + perusteluja: Äkin poika pois menevi; Ei panna papilla maahan; Ei oo naista itkemäs jne. 2) naimattoman on hyvä kuolla sotaan, naineen ei - jää leski (III); 2) kuolemisen kielto: Ei soria(t) sotaan kuole, soria(t) tulee kotiin! (V, XIII); kerran: Surkea sotahan kuolla (VII 1322). Yhdistyy sota-aiheisiin, voi esiintyä itsenäisenäkin.

      • Hyvä on sotahan kuolla*

        Ks. myös Sotamiehenotto; Sotamiehenä olon surkeus*Sotakuoleman pohdintaa. Johdantona esim. Älkää surko- tai En sure -säkeitä, ydinaiheet: 1) Hyvä on kuolla soltaattina; Sori on sotahan kuolla; Soria sotainen tauti + perusteluja: Äkin poika pois menevi; Ei panna papilla maahan; Ei oo naista itkemäs jne. 2) naimattoman on hyvä kuolla sotaan, naineen ei - jää leski (III); 2) kuolemisen kielto: Ei soria(t) sotaan kuole, soria(t) tulee kotiin! (V, XIII); kerran: Surkea sotahan kuolla (VII 1322). Yhdistyy sota-aiheisiin, voi esiintyä itsenäisenäkin.

      • Iso neuvoi poikoansa

        Erilaisia isän ja äidin tapaneuvoja pojille: älä ole kummana kotona, ettei naureta (3211); ei saa kirota ja kantaa kieltä (3212); Kulluu paljo kenkii, paremp on maata kotonna, oman tuvan penkill - poika siit vastaa, oman tuvan penkillä, onse, onse one maata (3224)

      • Iso neuvoi poikoansa - talonpidossa

        Iso neuvoi poikijaan / näin minun isäni neuvoi - jos tahot talossa käyvä (talonpoikanna elellä), kysymättä pellot kynnä, lyö niityt käkkeilemättä, jne.

      • Isä köyhä, pojasta rikas

        Ydinaihe sananlaskun Isäni oli ikänsä köyhä, pojasta pohatta kasvoi kehittelyjä. Jatkoaineita: Tuli poltti parkkimetsät, vesi nousi vehkasuolle; Möi maansa, söi rahansa, itse rengiksi rupesi. Sananlaskujatkeita: Rikas renkistä tulloo, vaari vaivasen pojasta, muor köyhän tyttärestä (V3). Säkeet johdantona erilaisille muille aihelmille, esim. >Läksin linnaan likaksi.

      • Isä köyhä, pojasta rikas*

        *Ydinaihe sananlaskun Isäni oli ikänsä köyhä, pojasta pohatta kasvoi kehittelyjä. Jatkoaineita: Tuli poltti parkkimetsät, vesi nousi vehkasuolle; Möi maansa, söi rahansa, itse rengiksi rupesi. Sananlaskujatkeita: Rikas renkistä tulloo, vaari vaivasen pojasta, muor köyhän tyttärestä (V3). Säkeet johdantona erilaisille muille aihelmille, esim. >Läksin linnaan likaksi.

      • Itse kylvän, kynnän perintöpeltoni

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellotKiinteä uhmakas aihelma joko muodossa: Itse kylvän, kynnän, siemenet sirotan perintöpellollein, itse vien viikatteen nimikkoniityllein, itse kannan kassarii lepikko lehtohein; ja/tai: vieras ei vie viikatetta nimikkoniityllein, ei atraa ajele/kanna kassarii miun perintöpellollain. Yhdistyy erilaisten runojen osaksi; 1025, 1227, 1285 jatkuu >Sitä mieheksi sanoisin -aihelmalla.

      • Jo on poika jotain nähnyt

        Jo on poika jotain nähnyt, koitteli kesän kerätä, pari vuotta paimenena - sitt olin linnan Ostrovassa - tuli sorja suntak-aamu, muill ol kiire kirkkohon, miul metla meinattihin, mielin määrin metlan vartta.

      • Join jouluna olutta

        Lorumainen aihelma: Join mie jouluna olutta, sillä laulan laskiaissa, tuo oli päässä pääsiäissä, helluntaina heitän pois (helluntaina henki haisi, puoli vuotta pohmelossa V2 1011).

      • Joisin joka pikarin, jos ei kukkaro kuluisi

        Ks. myös Kun ois rauniot rahoinaKukkaron kulumisen aihe yhdistyy yleensä juomisteemaan: Joisin joka pikarin/joka päivä / Kyllä viinaa vierettäisin - Kun ei kukkaro kuluisi, rahan kanta katkeaisi. Yhdistyessään toiveeseen >Kun ois rauniot rahoina, pienet kivet penninkeinä kukkaroteema muuntuu muotoon: Ei silloin kukkaro kuluis, rahankanta katkiaisi; tai juomisen seurauksena: Kaikki on kukkaro kuluibi. Tähdellä merkityissä vain säkeet: Joisin joka pikarin tai kukkaron kulumisen teema muussa kuin juomisyhteydessä.

      • Joisin joka pikarin, jos ei kukkaro kuluisi*

        Ks. myös Kun ois rauniot rahoina*Kukkaron kulumisen aihe yhdistyy yleensä juomisteemaan: Joisin joka pikarin/joka päivä / Kyllä viinaa vierettäisin - Kun ei kukkaro kuluisi, rahan kanta katkeaisi. Yhdistyessään toiveeseen >Kun ois rauniot rahoina, pienet kivet penninkeinä kukkaroteema muuntuu muotoon: Ei silloin kukkaro kuluis, rahankanta katkiaisi; tai juomisen seurauksena: Kaikki on kukkaro kuluibi. Tähdellä merkityissä vain säkeet: Joisin joka pikarin tai kukkaron kulumisen teema muussa kuin juomisyhteydessä.

      • Jos tulee tapella tarvis

        Kerskauksia tappelukyvystä: Jos tulis tapella tarvis, mie käsen kätösiään, olkapäitäni ojennan, viittä sormea viritän (ks. >Sinis on leivoista minulla (Sekalaiset); kyllä mie tapella taian; niin on miusta miehen saatte; tunnen miekin tupinan ottaa. XIII 2811: kenpäs kestää miun keralla - tahotkos sie taisteleija.

      • Jos tulee tapella tarvis*

        *Kerskauksia tappelukyvystä: Jos tulis tapella tarvis, mie käsen kätösiään, olkapäitäni ojennan, viittä sormea viritän (ks. >Sinis on leivoista minulla (Sekalaiset); kyllä mie tapella taian; niin on miusta miehen saatte; tunnen miekin tupinan ottaa. XIII 2811: kenpäs kestää miun keralla - tahotkos sie taisteleija.

      • Jouduin juomaan kylälle

        Ydinsäkeet: Jouvuin juomaan kylään, viivyin virttä laulamaan (viikon viivyin viinatiellä, kauan kaupungin välillä). Jatkona useimmiten >Muut naivat paremmat naiset, tai muu ajatus, että humalatila aiheutti runon minälle menetyksen: Muut ajoi hyvät hevoset; muut vievät verkkoseni; joskus pitempi sarja minän ja muiden vertailua, ks. >Muut ja minä. (Vrt. >Juomariksi joutunut, jossa juomarius määrittää koko elämää, ei vain tiettyä tilannetta).

      • Jouduin juomaan kylälle*

        *Ydinsäkeet: Jouvuin juomaan kylään, viivyin virttä laulamaan (viikon viivyin viinatiellä, kauan kaupungin välillä). Jatkona useimmiten >Muut naivat paremmat naiset, tai muu ajatus, että humalatila aiheutti runon minälle menetyksen: Muut ajoi hyvät hevoset; muut vievät verkkoseni; joskus pitempi sarja minän ja muiden vertailua, ks. >Muut ja minä. (Vrt. >Juomariksi joutunut, jossa juomarius määrittää koko elämää, ei vain tiettyä tilannetta).

      • Juomariksi joutunut

        Ks. myös Mies oli ennen minun isäniJuomariksi joutuminen ilmaistaan yleensä muutamalla säkeellä: Voi minua poloista poikaa, kuin on jouvvuin juomariksi, juomariksi, syömäriksi, ratkesin kylän ratiksi (joka pullon puistajaksi, joka kannun kaatajaksi; sikuna minut sivalti, savuviina tähän saatto VII). Joskus lisäaihelmia: vain niin kauan kuin on rahaa ja viinaa, on veljiä (II, VII); juon hevosen kaluineen kimpsuineen (XIII). Joskus kerrotaan juomisen tausta: menin tupaan - siellä ei armasta, tuttavaa - tuli tuska, kaaloin kapakkaan, aloin juoda (VII). Kerran pohdintaa: mikä vei minulta mielen? - olut, viina (V2 2128). Yhdistyy sananalaisaiheeseen >Sanottiin syömäriksi, juomariksi ja erilaisiin valituksiin, esim. >Vieraille maille joutunut.

      • Juomariksi joutunut*

        Ks. myös Mies oli ennen minun isäni*Juomariksi joutuminen ilmaistaan yleensä muutamalla säkeellä: Voi minua poloista poikaa, kuin on jouvvuin juomariksi, juomariksi, syömäriksi, ratkesin kylän ratiksi (joka pullon puistajaksi, joka kannun kaatajaksi; sikuna minut sivalti, savuviina tähän saatto VII). Joskus lisäaihelmia: vain niin kauan kuin on rahaa ja viinaa, on veljiä (II, VII); juon hevosen kaluineen kimpsuineen (XIII). Joskus kerrotaan juomisen tausta: menin tupaan - siellä ei armasta, tuttavaa - tuli tuska, kaaloin kapakkaan, aloin juoda (VII). Kerran pohdintaa: mikä vei minulta mielen? - olut, viina (V2 2128). Yhdistyy sananalaisaiheeseen >Sanottiin syömäriksi, juomariksi ja erilaisiin valituksiin, esim. >Vieraille maille joutunut.

      • Juopolle pojalle

        Ukko uunilla urisi, ämmä äyhki kartanolla: mis on meiä Mikko poika? Olutta ottamassa, taloutta tanssimassa.

      • Juoppo poika

        Isä suree poikansa elämää poikansa sanoin: Oisiha mie oiva poika, oisha miulki valkii viitta, mie ko juon itsein juovuksii, uo ko siivoto sika, jne.

      • Kaks on meitä huolellista, kahen kalassa käymmä

        Kaks on meitä huolellista, kolme kovaosaista, kahen kalassa käymmä, kolme kuorehen kuvussa. Jatkona >Kalojen valituksia.

      • Kasvaa kanoille paimen

        Johdantosäkeenä joko pojan (tytön) oma huoli kohtalostaan: Mikä kasvanee minusta? tai useammin säe, joka ilmaisee, että ydinsäkeet ovat toisten ihmisten laulun minään kohdistamaa pilkkaa: Kaikki saatanat sanovat/emo sanoi tuuditellessaan/ kaikki sanoivat kasvaessani - mikä tuostaki tulee - kasvaako kanoille paimen, ilman linnuille isäntä? Joskus esitetään myös toteutuneena (kasvoi...). Joskus minän vastalause: Minust kasvaa Ievoil isäntä (3813); Kasvoi tyttö työn tekijä (2186). Yhdistyy vaihteleviin uhma- ja huoliaiheisiin, joskus kertoviinkin runoihin.

      • Kasvaa kanoille paimen*

        *Johdantosäkeenä joko pojan (tytön) oma huoli kohtalostaan: Mikä kasvanee minusta? tai useammin säe, joka ilmaisee, että ydinsäkeet ovat toisten ihmisten laulun minään kohdistamaa pilkkaa: Kaikki saatanat sanovat/emo sanoi tuuditellessaan/ kaikki sanoivat kasvaessani - mikä tuostaki tulee - kasvaako kanoille paimen, ilman linnuille isäntä? Joskus esitetään myös toteutuneena (kasvoi...). Joskus minän vastalause: Minust kasvaa Ievoil isäntä (3813); Kasvoi tyttö työn tekijä (2186). Yhdistyy vaihteleviin uhma- ja huoliaiheisiin, joskus kertoviinkin runoihin.

      • Kelpais silloin kestin käyä

        VII: Kelpais silloin kestin käyä, kun olis markoin mallaskappa, killingin humala naula, piian p-u vaskitengan, vaan nyt on kaikki kallistunt. IV: Kelpais silloin kestin naia - mallatvakkoi maksoi markan, killingin humala naula + oluenkeitto.

      • Kun viina viettelee

        Ks. myös Juomariksi joutunut; NAISTENLAULUT: Juomarin kuvaus; Sananlaskurunot: Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitääErilaisia pitempiä kuvauksia juomisen tai juomareissun seurauksista ulkopuolisen näkökulmasta: Kuin tuo viina viettelöö, viettelee viisaankin, tarkat panee tappelemaan, repii paijat palasiksi; Viron viinat viettellööt ja pirut piettellööt; Ajaa kurjat kuoliaaksi, rikkoo rekensä, juo juhlavaattehensa (Paha Lalli lakkinsakin); Akan metsään ajaa, pellolle perehensä - meteli kuuluu kylälle. Joskus samoja säkeitä myös runoissa, joissa miehen näkökulma omaan juomiseen: >Juomariksi joutunut ja naisen näkökulma vaimona: >Juomarille joutunut; >Juomarin kuvaus.

      • Kun viina viettelee*

        Ks. myös Juomariksi joutunut; NAISTENLAULUT: Juomarin kuvaus; Sananlaskurunot: Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitää*Erilaisia pitempiä kuvauksia juomisen tai juomareissun seurauksista ulkopuolisen näkökulmasta: Kuin tuo viina viettelöö, viettelee viisaankin, tarkat panee tappelemaan, repii paijat palasiksi; Viron viinat viettellööt ja pirut piettellööt; Ajaa kurjat kuoliaaksi, rikkoo rekensä, juo juhlavaattehensa (Paha Lalli lakkinsakin); Akan metsään ajaa, pellolle perehensä - meteli kuuluu kylälle. Joskus samoja säkeitä myös runoissa, joissa miehen näkökulma omaan juomiseen: >Juomariksi joutunut ja naisen näkökulma vaimona: >Juomarille joutunut; >Juomarin kuvaus.

      • Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet

        Ydinsäkeet: Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet (palaneet maat parahat; Ei kuulu kuettajia - jo on kaonneet kalatki...VII 2757); Miehet on lapset, pennut koirat. Jatkona usein >Saavat pyyt pyhän piteä. Vrt. loitsusäkeet: Simon salot kuivettuvat, mehtämiehet vanhanevat (XII2 5186, 5190, 5191, 5204, 5211).

      • Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet*

        *Ydinsäkeet: Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet (palaneet maat parahat; Ei kuulu kuettajia - jo on kaonneet kalatki...VII 2757); Miehet on lapset, pennut koirat. Jatkona usein >Saavat pyyt pyhän piteä. Vrt. loitsusäkeet: Simon salot kuivettuvat, mehtämiehet vanhanevat (XII2 5186, 5190, 5191, 5204, 5211).

      • Kyllä muistan murhivuodet

        Vrt. Nälän kulkuYdinaihe: puhuja muistaa "murhivuodet", jolloin isä, äiti ja veli survoivat kanervia, jauhoivat käpyjä, vierivät vehkasoita, mutta "minä vierrän viinateitä".

      • Kyykkäselkä kyntää isän peltoja

        Oleksi Keksin laulu, Paraskelta: Siitä on "vinkiä" viha, kun kyykkäselkä kyntää isäni peltoja - kunpa panisikin kylän paras.

      • Laulaja juomari

        Laulaja toteaa, että isä opetti hänet juomaan. Jatko: >Emo antoi äänen.

      • Luullaan minua lurjukseksi

        Ks. myös EPIIKKA: Löysin karjan kankahaltaYdinaihe: vaikka minua luullaan lurjukseksi, en sitä ole. Usein johdantona >Löysin karjan kankahalta -aiheeseen (V, VII); tässä esitetty vain irralliset esiintymät, usein tietäjän sanoissa.

      • Luullaan minua lurjukseksi*

        Ks. myös EPIIKKA: Löysin karjan kankahalta*Ydinaihe: vaikka minua luullaan lurjukseksi, en sitä ole. Usein johdantona >Löysin karjan kankahalta -aiheeseen (V, VII); tässä esitetty vain irralliset esiintymät, usein tietäjän sanoissa.

      • Löin isoni, löin emoni

        Vrt. Suotta poltin porstuani; Suotta suureksi rupesinLöin issoin, löin emmoin, tapoin/pieksin vanhan vaaliain (särin sänkyvuotehein ym.) - itse painusin pakoon. Jatkona useimmiten >Suomeen pako, mutta esiintyy myös itsenäisenä (III 581-582, IV 925, 1720, V3), jolloin esim. katumusta: Tulin turhin tehneheks. Kerran kyse naisesta (IV 925). Paikoin säkeitä leikkilaulusta >Rikas ja köyhä (esim V3).

      • Maattoman kyntäjän valitus

        Vrt. Muut kynti sileän pellonErilaisia, vaihdellen samoja formularykelmiä käyttäviä rengin tai loisen monologeja: Millä mie polonen elänen, kyntämättä, kylvämättä; Niin minua niitytöntä, pientä lasta pellotonta; Minä kynnän muita maita, aho liepeitä ajelen, lepikoita lennättelen; Kylän kyntöjä kyselen, mieron töitä tiijustelen; Vaan mitä on köyhän kynnännästä, kun kynnän kylän akoille, mieron vaimoille vakoan.

      • Maattoman kyntäjän valitus*

        Vrt. Muut kynti sileän pellon*Erilaisia, vaihdellen samoja formularykelmiä käyttäviä rengin tai loisen monologeja: Millä mie polonen elänen, kyntämättä, kylvämättä; Niin minua niitytöntä, pientä lasta pellotonta; Minä kynnän muita maita, aho liepeitä ajelen, lepikoita lennättelen; Kylän kyntöjä kyselen, mieron töitä tiijustelen; Vaan mitä on köyhän kynnännästä, kun kynnän kylän akoille, mieron vaimoille vakoan.

      • Meidän miehiä ei viina visko

        Ks. myös Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdäKas nuo miehet, mitk on meillä, eipä noita viina visko, ei humala huisuttele, ei nuo piippuu pitele, säävelii ei säilyttele - viina viskokoon renki retkaleita.

      • Mie en vähää värise

        Miehinen kerskaus: Mie en vähää värise, enkä pöllyy pölästy, laittakaa vaikk Lappalainen, tulkoo vaikka Turkkilainen, mie vaan kestän kengilläin, jne. Lopussa >Viel minusta mies tulisi, kun ois panna kuivumaan.

      • Miehen kerskaus rikkaudestaan

        Puhuja kerskaa, ettei ole Tiurin, Saaren, Makkolan puolella sellaista purlakkaa kuin hän: Ostan maanne mantuneese, kotineese kontuneese! Rahansa hän on saanut Pietarista , eikä: Meit ei verosta viiä eikä restistä revitä. Ks. ko. formulaa >Sotamiehenotto-runossa (esim. IV1 1183, XIII1 1169) ja tyttöjen lauluissa (>Mitä me tytöt suremme; >Hyvä on tyttönä elää).

      • Miehen kertomus omasta syntymästään

        "Kuokkamiehiin laulu", laulaja Yrjänä Kotti, koostuu äidinylistyksistä ja -kiitoksista (>Ei ne vaali kaikki vaimot, >Milllä maksan maammon maidon) sekä oman syntymän ainutkertaisesta kuvauksesta: Ei nyt nykyiset naiset, niinku enne miu emmoin, miit minusta tehhessään, kantaessaan: tehnenk mie yhen hyvemmämn vain on kaksi kehnompiaa? - teki yhden - Miun siit laittoi lauvantainna, pois on päästi pääsiäissä, pois työnsi tyrmähästä - Kuin olin mie kolme-öinen - itse katkasin kapalovyöni!

      • Miehen valitus vanhenemisesta

        Eipä arvannut emoni, minun nuorra kuolevani - tuuvitti tuhannen vuotta - elelin ihanat päivät, tungin suuhuni tupakan, leuan viinalla virutin - viina multa vuoen otti, toisen vuoen vei tupakka, kylän naiset kymmeniä, pääni pääti valkiaksi, varteni vapisevaksi, jne.

      • Mies oli ennen miun isäni

        Varioiva aihelma, jonka osina a) oman isän ja usein äidin ylistys, b) yleensä isän (äidin), joskus pojan oma toive, että myös pojasta tulisi kunnon mies, tai pojan ilmaisema epävarmuus asiasta sekä c) lopputuloksen (yleensä ei-toivotun) toteaminen. Ydinsäkeet: a) Mies oli ennen miun issoin, mies oli miesten parissa, miesten kesken kelpaeli, vaimo oli ennen miun emmoin, vaimo vaimojen parissa, jne. - b) Issoin miusta miestä toivo, emo kyllin kyntäjäistä, alti atran painajaista - c) ei pojasta tullut kyntäjäistä, kylväjäistä.. /miust tuli villi viinanjuoja, turmio tupakansyöjä/(miestä toivoi, mies tulikin); b) kuin miustain mies tulisi / mut en tiiä mie polonen, mikä tulloo miusta - suvun surma, heimon herja, pään polku hyvän issoin (ks. >Suvun surja, heimon herja), /(vast on poika puolimiessä). Tähdellä merkitty ne, joissa vain pojan oma arvelu (mikä minusta tulee?) tai muuten etäisemmin aiheeseen liittyvä teksti. Joskus naisen näkökulma (esim. V2 1282; XIII2 2885).

      • Mies oli ennen miun isäni*

        *Varioiva aihelma, jonka osina a) oman isän ja usein äidin ylistys, b) yleensä isän (äidin), joskus pojan oma toive, että myös pojasta tulisi kunnon mies, tai pojan ilmaisema epävarmuus asiasta sekä c) lopputuloksen (yleensä ei-toivotun) toteaminen. Ydinsäkeet: a) Mies oli ennen miun issoin, mies oli miesten parissa, miesten kesken kelpaeli, vaimo oli ennen miun emmoin, vaimo vaimojen parissa, jne. - b) Issoin miusta miestä toivo, emo kyllin kyntäjäistä, alti atran painajaista - c) ei pojasta tullut kyntäjäistä, kylväjäistä.. /miust tuli villi viinanjuoja, turmio tupakansyöjä/(miestä toivoi, mies tulikin); b) kuin miustain mies tulisi / mut en tiiä mie polonen, mikä tulloo miusta - suvun surma, heimon herja, pään polku hyvän issoin (ks. >Suvun surja, heimon herja), /(vast on poika puolimiessä). Tähdellä merkitty ne, joissa vain pojan oma arvelu (mikä minusta tulee?) tai muuten etäisemmin aiheeseen liittyvä teksti. Joskus naisen näkökulma (esim. V2 1282; XIII2 2885).

      • Miksei miehet kaloja saa

        Mikä lie meiän merimiehillä? Vai lie pyytäjät rumalat, väliät verkon silmät, kalat kavalat, vene matala, aallot suuret, airot pienet?

      • Mikä miusta tulee, kanoilleko paimen

        Johdantosäkeenä pojan (t. tytön) huoli kohtalostaan: Mikä kasvanee minusta? tai useammin säe, joka ilmaisee, että ydinsäkeet ovat toisten ihmisten laulun minään kohdistamaa pilkkaa: Kaikki saatanat sanovat/emo sanoi tuuditellessaan/ kaikki sanoivat kasvaessani - mikä tuostaki tulee - kasvaako kanoille paimen, ilman linnuille isäntä? Joskus esitetään myös toteutuneena (kasvoi...). Joskus minän vastalause: Minust kasvaa Ievoil isäntä (3813); Kasvoi tyttö työn tekijä (2186). Yhdistyy vaihteleviin uhma- ja huoliaiheisiin, joskus kertoviinkin runoihin.

      • Mikä miusta tulee, kanoilleko paimen*

        *Johdantosäkeenä pojan (t. tytön) huoli kohtalostaan: Mikä kasvanee minusta? tai useammin säe, joka ilmaisee, että ydinsäkeet ovat toisten ihmisten laulun minään kohdistamaa pilkkaa: Kaikki saatanat sanovat/emo sanoi tuuditellessaan/ kaikki sanoivat kasvaessani - mikä tuostaki tulee - kasvaako kanoille paimen, ilman linnuille isäntä? Joskus esitetään myös toteutuneena (kasvoi...). Joskus minän vastalause: Minust kasvaa Ievoil isäntä (3813); Kasvoi tyttö työn tekijä (2186). Yhdistyy vaihteleviin uhma- ja huoliaiheisiin, joskus kertoviinkin runoihin.

      • Minne milma vietäneh - vangiksi Piiterin pihalle

        Lyyrisistä aineksista sepitetty vangin runo, laulaja ilmeisesti Varahvontta Sirkeinen. Rakenne: En tieä polonen poika, minne milma vietäneh - Piiterin pihalle, uuen linnan ulitsoille - rukouksia (Kieli Kiesoista veteli; Oi ukko ylijumala, saata sie omille maille) - Palakia (vaimo) jää pihalle - kulku päivällä ja yöllä. Teksissä kotiväenkin näkökulmaa, esim: Kun tämä kannettu katoopi, ilo ilmalta katopi, laulu maalta laukiaapi, ja päätösaihelma >Näitkö, kokko, taattoani.

      • Minä mies metsänkävijä

        Ks. myös LOITSUT: Metsälle lähtiessä; HÄÄRUNOT/Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijä; Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen metsänkävijänFormulanomainen metsänkävijän määritelmä: Mie oon mies metsänkävijä, uro korven kolkuttaja - käyn mä korvet kolkutellen, salot synkät sylkytellen - lyhyinä jatkoina: ammun mie oravan oksalta; pyyän pyytä pyssylläni; tai muita aiheita (Ks. myös >Saavat pyyt pyhän piteä).

      • Minä mies metsänkävijä*

        Ks. myös LOITSUT: Metsälle lähtiessä; HÄÄRUNOT/Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijä; Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen metsänkävijän*Formulanomainen metsänkävijän määritelmä: Mie oon mies metsänkävijä, uro korven kolkuttaja - käyn mä korvet kolkutellen, salot synkät sylkytellen - lyhyinä jatkoina: ammun mie oravan oksalta; pyyän pyytä pyssylläni; tai muita aiheita (Ks. myös >Saavat pyyt pyhän piteä).

      • Minä olen noidan nuorin poika

        Ks. myös LOITSUT: Kerskaukset ja varauksetYdinsäkeet muodostavat kaksi kokonaisuutta, jotka ovat yleensä yhdistyneet, mutta esiintyvät erilaisten runojen osina myös erillään: 1) Mie oon noidan nuorin poika, tietäjän emon tekemä (lappalaisen liekuttama), nielen noidan nuolinensa, tietäjän teräksinensä; - 2) Kotoa mie kylälle läksin, luonta ehtosen emosen, tungin tulta sukkihe, kekäleitä kenkihini, sit ei pisty noian nuolet, eikä tietäjän teräkset (V3 lisänä: maha meil ei maajumalat, miull on hiekkanen hipiä, rauvan karvanen kamara, eihän meihin piikit pysty). Näiden loitsusäkeiden systemaattinen esiintyminen Kannaksen piirissä muissa yhteyksissä (häärunoissa, >Rekivirressä, lyyrisissä lauluissa) perustelee aihelmaketjun esittämisen loitsuista erillään. Kerran tyttö, XIII1 2609.

      • Minä olen noidan nuorin poika*

        Ks. myös LOITSUT: Kerskaukset ja varaukset*Ydinsäkeet muodostavat kaksi kokonaisuutta, jotka ovat yleensä yhdistyneet, mutta esiintyvät erilaisten runojen osina myös erillään: 1) Mie oon noidan nuorin poika, tietäjän emon tekemä (lappalaisen liekuttama), nielen noidan nuolinensa, tietäjän teräksinensä; - 2) Kotoa mie kylälle läksin, luonta ehtosen emosen, tungin tulta sukkihe, kekäleitä kenkihini, sit ei pisty noian nuolet, eikä tietäjän teräkset (V3 lisänä: maha meil ei maajumalat, miull on hiekkanen hipiä, rauvan karvanen kamara, eihän meihin piikit pysty). Näiden loitsusäkeiden systemaattinen esiintyminen Kannaksen piirissä muissa yhteyksissä (häärunoissa, >Rekivirressä, lyyrisissä lauluissa) perustelee aihelmaketjun esittämisen loitsuista erillään. Kerran tyttö, XIII1 2609.

      • Minä olen talon isäntä

        Moni mies, moni molotsa ylvästelee kodillaan ja varoillaan - minä en koskaan - (miksen minäkin:) onhan minulla niinkuin muilla. Alussa sama kaava kuin >Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolla.

      • Mistä ovat pojat punaiset - kaloista

        Mist ovat pojat punaset, kun järvi jäähän tuloo? Myö kun kannamme kaloja, siint ovat pojat punaset.

      • Mitä huolin juuessani

        Vrt. Mitä huolin kylän sanoistaiPojan ilmaisema huolettomuus siitä, että hän juo vanhempiensa hankkimat rahat; usein annetaan ymmärtää, että rahaa kyllä riittää! Ydinsäkeet: Mitä mä huolin juuessani (tms.) - ison saamilla rahoilla, eukon ennen pyytämillä, (vanhemman varustamilla) - jatkoissa variaatiota: Sata on saatu rahhoo, toinen sata saamaton; äijä sai issoi rahhoi, eukko on minun enemmän pyysi; viinat juon, rahoill maksan; huolena on isän hopiat, emon vasket vastuksina; ain antaapi anoppi, väkittää vävypojalle (2790)

      • Mitä huolin juuessani*

        Vrt. Mitä huolin kylän sanoistai*Pojan ilmaisema huolettomuus siitä, että hän juo vanhempiensa hankkimat rahat; usein annetaan ymmärtää, että rahaa kyllä riittää! Ydinsäkeet: Mitä mä huolin juuessani (tms.) - ison saamilla rahoilla, eukon ennen pyytämillä, (vanhemman varustamilla) - jatkoissa variaatiota: Sata on saatu rahhoo, toinen sata saamaton; äijä sai issoi rahhoi, eukko on minun enemmän pyysi; viinat juon, rahoill maksan; huolena on isän hopiat, emon vasket vastuksina; ain antaapi anoppi, väkittää vävypojalle (2790)

      • Mitä minun meroisen miehen

        Mitä minun meroisen miehen, laivamiehen laatimista, mill on seisonut selillä, Narvaan alla ankkurissa - pitää mennä Pietariin.

      • Mitä puuta rekeni

        Mitä puuta on miun rekkein, sitä puuta on vempelein, miun on leppänen rekkein, piä ei leppäne vettää, se kaheks katkiaa - mihin pannaan palaset - tuleen? - Laatokkaan! - saavat Aunukselaiset kelpo keitinpuuta.

      • Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolle

        Historiallisiin sotarunoihin ja Sotamiehenottoon kytkeytyvä mietelmä, joka joskus jatkuu pitempänäkin (naisten ja lasten itku).

      • Moni mies, moni hevonen sortuupi sotikeolle*

        *Historiallisiin sotarunoihin ja Sotamiehenottoon kytkeytyvä mietelmä, joka joskus jatkuu pitempänäkin (naisten ja lasten itku).

      • Muut kynti sileät pellot

        Ks. myös Muut naivat paremmat naiset; Huoli:Muiden ja oman miehen-elämän rinnastuksia: Muut kyntää/niittää siliät pellot, mie vaan kaivan kannikkoa/kivikkoa; joskus jatkuu: Muut ajoit hyvät hevoset, mie vaa kutkaa kuletan. Yhdistyy paikoin >Muut naivat paremmat naiset -aiheeseen.

      • Muut pojat kotona naivat, myö naimme Narvan tiellä

        Ks. myös Sotamiehenä olo surkeus; Epiikka: Sotamiehenotto

      • Oisin luotu lukkariksi

        Oisin luotu lukkariksi, vaikken i:tä tunne, enkä y:tä ymmärtänne - oisin selvä kyttämies, vaan en osaa sihdata. 2288 vielä: En huoli muiden verkavaattehia, olen itse verkamies!

      • Olen ikäni hyvin elänyt

        Sama johtoajatus: Olenpa ikäni (hyvin) elänyt, jatkuu eri säkein - 1369: sekä vetoseni vetän, eestäni evähät syönyt, kohastani kontin kantan (sl); 2008: Ei on naiset nakraneet, eikä herra herjanneet; tahtoni oon täyttänyt, lain on mieltä langettanut.

      • Olen/olin miehekäs mies

        Vrt. Minä mies metsänkävijä; Olin nokka nuorra miessäMiehen itsekuvauksia, joissa joko todetaan entinen tai nykyinen miehekkyys (työnteossa, metsällä, ym.) tai verrataan entistä kyvykkyyttä nykyiseen surkeaan tilaan. Ydinsäkeitä: Olin minäkin ennen mies /miesp on miehullisin - mies lukuja tehtäessä, uros arvaeltaessa; Oon mie poika puolestani sekä mies mielestäni; minä mies monennäköinen, mies kuuen kummallinen - erilaisia jatkoja: Eikä minuun puukko pisty, onpa miula miehen mitta; sylen syöksin keihäsvartta, peltohon alaperähän; nyt minä polonen poika, satojen sanaks jouvun; kun tulin vanhaksi varahin (ks. NAISTENLAULUT: >Hylättiin hyvä metsä hyötymään).

      • Olin nokka nuorra miessä

        Ks. myös Olen/olin miehekäs miesAlkuformula: Olin nokka nuorra miessä/nuorempana, kokka kolmevuotisena, (vesa viisivuotiaana); olin poika ollessani. Jatkona erilaisia miesten lauluja. Näissä sisältö täysin erilainen kuin samalla alkuformulalla alkavissa nuortenlauluissa (>Piti piikaset hyvästi poikana ollessani). Vrt. eroja naistenlaulujen >Olin nokka nuorempana ja NUORET: >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti -aihelmissa.

      • Olin nokka nuorra miessä*

        Ks. myös Olen/olin miehekäs mies*Alkuformula: Olin nokka nuorra miessä/nuorempana, kokka kolmevuotisena, (vesa viisivuotiaana); olin poika ollessani. Jatkona erilaisia miesten lauluja. Näissä sisältö täysin erilainen kuin samalla alkuformulalla alkavissa nuortenlauluissa (>Piti piikaset hyvästi poikana ollessani). Vrt. eroja naistenlaulujen >Olin nokka nuorempana ja NUORET: >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti -aihelmissa.

      • Olis mies manalle mennyt

        Oesi mies manalle männy, iliman iliveksen lihata, peoran kielen keittämättä.

      • Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoilla

        Ks. myös Epiikka: Kaukamoisen virsi; Rutsa; Naistenlaulut: Vuoteilla voitettuKehyksessä määritellään kohteeksi minä/poika/meidän pojat: Ei oo meijän poikasii; Olinpa poika ollessani; Miks oot pahoilla mielin tms. - Ydinsäkeissä joko kysytään (onko voitettu?) tai kerrotaan: Ei voiteta orolla, kirkkotiellä kiistatessa - ei kaarrella kapoilla, kapakassa juodessa - ei tyssää tytöt, (yö)kylillä käydessä. Jatkona (V2 1042; V3 160; XIII1 1274) >Vuoteilla voitettu, jolloin säkeet yhdistyvät toisiinsa: Eihä se vielä paha ois, kun ois voitettu oroilla - nyt on voitto vuotehella, alennettu päänaloilla. Aihelma esiintyy äidin ja pojan välisissä dialogeissa kertovissa runoissa.

      • Onko voitettu orolla, kaarrettu kapoilla*

        Ks. myös Epiikka: Kaukamoisen virsi; Rutsa; Naistenlaulut: Vuoteilla voitettu*Kehyksessä määritellään kohteeksi minä/poika/meidän pojat: Ei oo meijän poikasii; Olinpa poika ollessani; Miks oot pahoilla mielin tms. - Ydinsäkeissä joko kysytään (onko voitettu?) tai kerrotaan: Ei voiteta orolla, kirkkotiellä kiistatessa - ei kaarrella kapoilla, kapakassa juodessa - ei tyssää tytöt, (yö)kylillä käydessä. Jatkona (V2 1042; V3 160; XIII1 1274) >Vuoteilla voitettu, jolloin säkeet yhdistyvät toisiinsa: Eihä se vielä paha ois, kun ois voitettu oroilla - nyt on voitto vuotehella, alennettu päänaloilla. Aihelma esiintyy äidin ja pojan välisissä dialogeissa kertovissa runoissa.

      • Paha lienen ma papiksi

        Ydinaihe: Paha lienen ma papiksi, tuhma lukkariksi - en i:tä tunne, ässää älyä. Alkusäkeet usein >Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi -aiheen johdantona. Laajempana nelisäkeenä korostaa kirjainten osaamattomuutta; monissa yhteyksissä, esim. laulajan sanoissa ja kehtolauluissa.

      • Paha mieli miesparalla ollessa oluttuvassa

        Pah on mieli miesparalla, ollessa oluttuvassa, viinavillin huonehessa: viina vieritse menevi, välitse väkevä juoma, ollessa oluttuvassa.

      • Pelto on mulla pienoinen

        Belto on mulla bienoinen, muten on huoli henkitäisä, elätäisä entisijä, ilman aloja ajelemata.

      • Poika tuulen tuoma

        Lyhyt säekokonaisuus joko muodossa: En ole poika tuulen tuoma, tuulen tuoma, veen vetämä, aallon rannalle ajama (2788 jatkona >Minä olen noidan nuorin poika; "emon tekemä"); tai merkitykseltään päinvastainen: Ei poika emon tekemä, mie oon poika tuulen tuoma ..(2940). XIII2 2771: naisen runo.

      • Poikana olit ylväs

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Ison kotona ja/tai toiselassaTäti ylistää pojan nuoruusaikaa (hääruno?): Olit sie poikanna polonen - olit ku orihevonen (>Käyn kuin sälkö säärtä lyöden) - äidin torumiseen liittyviä teemoja. (erit. >Mieli kurja, kun tuomaton toruu).

      • Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan

        Ks. myös Mitä me tytöt suremme; Sotamiehenä olon surkeus; epiikka: SotamiehenottoTuota surroot / Älköön (älkää) surko Suomen neidot - kun pojat pois menee. Vrt. >Mitä me tytöt suremme. Erilaisia jatkoja, XIII2 2791 pitkä.

      • Pojat joudumme sotaan, neidot suremaan*

        Ks. myös Mitä me tytöt suremme; Sotamiehenä olon surkeus; epiikka: Sotamiehenotto*Tuota surroot / Älköön (älkää) surko Suomen neidot - kun pojat pois menee. Vrt. >Mitä me tytöt suremme. Erilaisia jatkoja, XIII2 2791 pitkä.

      • Pojat, pojat parrattomat, hiihtäkäätte hiljempätä

        Kehotus pojille hiihtämään hiljemmin: Ettette tielle tipahtaisi, kylän välille kykähtäisi! Jatkossa mietitään niiden huolia, joilla on pojat partasuina.

      • Pyhät juoksin pyyn jälessä

        Säepari: Pyhät mie juoksin pyyn jälessä / Käin mie pyhät pyssyn kanssa, aret atrasarvikossa / aret ampumaisillani. 1106 >Älä lyö emo minua -aihelman jatkeena; 1869 johdantona >Ammuin sutta suuta vasten -aihelmaan.

      • Saavat pyyt pyhän piteä

        Ks. myös Naistenlaulut: LähtövirsiYdinaihe metsämiehen poissaolo pyyntimailta. Silloin saavat: Pyyt pyhän pitää, oravaiset jouten olla - lintuset levätä, pyyt lehossa pyrhistellä - jousi jouten olla, kaaret kauan kuivaella; jääpi maat matoin syyvä, lehot ilvesten levätä. Liittyy kuolemaan tai vanhenemiseen (jolloin johdantona >Kuolleet on oravikoirat, metsämiehet vanhenneet).

      • Sepän apuriksi mennyt

        Mies menee sepälle, mutta ilman eväitä nälkä estää työnteon - työ on raskas ja rautanen.

      • Sinis on leivoista minulla kunis kannan kahta kättä

        Oman työkunnon/voiman jatkumisesta: Miten/Tok mie toitan peääkulluin, heikon henkeni elätän; Sillä päästän sillä pääni, heikko henkeni elätän; Sinis on leivoista minulla - jos ei toita täll tavalla, toitan toisella tavalla - kunis kannan kahta kättä, kannan kahta olkapäätä, viittä sormea virutan (kaks on kättä kaunokaista, kaks jalkoa jaloa). Ks. >Jos tulee tapella tarvis; joskus samoja säkeitä.

      • Sinis on leivoista minulla kunis kannan kahta kättä*

        *Oman työkunnon/voiman jatkumisesta: Miten/Tok mie toitan peääkulluin, heikon henkeni elätän; Sillä päästän sillä pääni, heikko henkeni elätän; Sinis on leivoista minulla - jos ei toita täll tavalla, toitan toisella tavalla - kunis kannan kahta kättä, kannan kahta olkapäätä, viittä sormea virutan (kaks on kättä kaunokaista, kaks jalkoa jaloa). Ks. >Jos tulee tapella tarvis; joskus samoja säkeitä.

      • Sinne söin kaloja kalki

        Vrt. Naistenlaulut: Kun minä suutuin survomastaSinne söin kaloja kalki sinne koito kuorreita, kuni notku nuottapuissa, keikun keskellä venoni.

      • Sitä mieheksi sanoisin

        Ks. myös LAULU: Laulajan kerskauksia; LOITSUT: Tietäjän kerskauksetSarja erilaisia miehuuden määritelmiä. Johdantona säepari: Sitä mieheksi sanoisin, urohoksi uskaltaisin - ydinaiheina yksi tai useampia seuraavista: 1) Joka veis mun virsissään, salpais sanasissaan (laulajan kerskaus); 2) kuka veis miult viitan päältä, tarttuis tankkihein; 3) kuka miulle tyrät tekisi, matka mulkut mulkkajaisi; 4) kuka soutais suksillain, laskis latusillain; 5) kuka veis viikatteensa miun nimikkoniityllein/perintöpellollein jne. (ks. >Itse kynnän, kylvän perintöpeltoni; >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot); 6) joka jouseni vetäisi, kaareni kiinnittäisi (VI1). Tähän koottu lyyrisistä ja häärunoyhteyksistä havaitut tekstit. Ne yhdistyvät erilaisiin miestenlauluihin (peltoteema, V, XIII) ja laulajan kerskauksiin. Häärunoja: V3 893, 975, VII2 3035, XIII2 4726). Aihelma esiintyy myös kertovissa kosintarunoissa (esim. VI1 10, XII1 61-65) sekä loitsuissa tietäjän kerska-aihelmissa (esim. XII 4084, 6292, 6827). Sitä mieheksi sanoisin -säkeitä on myös >Iso tammi -runossa tammenkaatajan yhteydessä (esim. V2 101, 1022). Muissa genreissä esiintyviä ei ole lueteltu tässä.

      • Sitä mieheksi sanoisin*

        Ks. myös LAULU: Laulajan kerskauksia; LOITSUT: Tietäjän kerskaukset*Sarja erilaisia miehuuden määritelmiä. Johdantona säepari: Sitä mieheksi sanoisin, urohoksi uskaltaisin - ydinaiheina yksi tai useampia seuraavista: 1) Joka veis mun virsissään, salpais sanasissaan (laulajan kerskaus); 2) kuka veis miult viitan päältä, tarttuis tankkihein; 3) kuka miulle tyrät tekisi, matka mulkut mulkkajaisi; 4) kuka soutais suksillain, laskis latusillain; 5) kuka veis viikatteensa miun nimikkoniityllein/perintöpellollein jne. (ks. >Itse kynnän, kylvän perintöpeltoni; >Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot); 6) joka jouseni vetäisi, kaareni kiinnittäisi (VI1). Tähän koottu lyyrisistä ja häärunoyhteyksistä havaitut tekstit. Ne yhdistyvät erilaisiin miestenlauluihin (peltoteema, V, XIII) ja laulajan kerskauksiin. Häärunoja: V3 893, 975, VII2 3035, XIII2 4726). Aihelma esiintyy myös kertovissa kosintarunoissa (esim. VI1 10, XII1 61-65) sekä loitsuissa tietäjän kerska-aihelmissa (esim. XII 4084, 6292, 6827). Sitä mieheksi sanoisin -säkeitä on myös >Iso tammi -runossa tammenkaatajan yhteydessä (esim. V2 101, 1022). Muissa genreissä esiintyviä ei ole lueteltu tässä.

      • Sotamiehenä olon surkeus

        Ks. myös: Muut pojat kotona naivat, myö naimme Narvan tiellä Vrt. Epiikka: Sotamiehenotto; Naistenlaulut: Vello vieremässäJohdantona joskus huudahdus: Voi vellosen eloa, sotamiehen surkeutta! (IV) Ydinaihelmat esiintyvät vaihtelevina sarjoina: Aret opissa käyvät, pyhät pyyhkiit pyssyjänsä; Ei oo paimenen pyhästä, sotamiehen suntakista; Sanovat toinen toisillensa, miks on kätemme kipeät, miks on poskemme punaiset - tuohon on käynyt herran kämmen; Ei tuolla siso sivele, anna ei suuta Suomen tyttö, sivelee sininen miekka, tykki suuri suuta antaa; Miekka annetaan akaksi, pyssy pojan puolisoksi; veli lähettää kirjeen äidille. Nämä aihelmat toistuvat myös >Sotamiehenotto-runossa sekä joskus >Miiru pyysi miekka vyölle- ja >Muut pojat kotona naivat, myö naimme Narvan tiellä -aiheissa. Tähän on koottu erilliset (ilman rekrytointikehystä) ja muutama ko. runossa esiintyvä laajahko kuvaus.

      • Sovi ei meitä sotskon lyödä

        Miesten kerskauksiin liittyvä aihelma: Sovi ei meitä so(t)skon lyyä, tai'a ei taaraista tapella (kylän ei kuitra kymmenniekka). Jatko: Kuin mie tulen tuppaan, soskot hyppiit solissa, tuarustat tuvan takana, häränhännät kainalossa (V2 1052, 1225, 2298). Nitistää voudin XIII 8140! Tähtitekstit: Ei ole meitä lyijyn/lyöen/lyylyn lyöä, tinapallin paiskaella (Huori-Kallen ei kallistella).

      • Sovi ei meitä sotskon lyödä*

        *Miesten kerskauksiin liittyvä aihelma: Sovi ei meitä so(t)skon lyyä, tai'a ei taaraista tapella (kylän ei kuitra kymmenniekka). Jatko: Kuin mie tulen tuppaan, soskot hyppiit solissa, tuarustat tuvan takana, häränhännät kainalossa (V2 1052, 1225, 2298). Nitistää voudin XIII 8140! Tähtitekstit: Ei ole meitä lyijyn/lyöen/lyylyn lyöä, tinapallin paiskaella (Huori-Kallen ei kallistella).

      • Suotta läksin Suomen maasta virsiä virkkamaan

        Suotta läksin Suomen maasta, pääten kauten Karjalasta, virsiäin virkkamaan (Suomen poikiin suruksi 293).

      • Suotta poltin porstuani

        Vrt. Suotta suureksi rupesinLorumainen aihelma: Suotta rikoin rekeni, kiusen katkoin kaplahain, leppänen oli miu rekkein, syvän puiset kaplahain; Suitin luitin, soltin poltin, suotta poltin porstuvain - jos tuo olkine ollii, katajaine oli katto päällä - tulkaa nyt suku tukkuu, ak viel saatais sammumaa! V2 2299 pitempi jatko; V3 676 jatkuu: >Löin isoni, löin emoni.

      • Suotta suureksi rupesin

        Vrt. Suotta poltin porstuaniSuotta suureksi rupesin - kiusan kasvan karkiaksi/ratkesin kylän ratiksi - taiten talon hävitin - ei viel o talo hävinnyt - viel on kaksi kaalin päätä, jne / Juhanallen kiitoksii, jne.

      • Syntyykö syvälle mennä

        Syntyykös syvälle männä, voipik männä Vonkan päälle? Sää suuri, vene matala, airot on aivan pikkaraiset. Ei synny syvälle männä - pienet on perän pitäjät, tyhjät tyyrin hallitsiat.

      • Syntyykö syvälle mennä*

        *Syntyykös syvälle männä, voipik männä Vonkan päälle? Sää suuri, vene matala, airot on aivan pikkaraiset. Ei synny syvälle männä - pienet on perän pitäjät, tyhjät tyyrin hallitsiat.

      • Tiirin liirin tengan löysin

        Lorumainen aihelma, jonka ydinsäkeet kiinteät, jatko erilainen alueittain. Ydinsäkeet: Tiirin liirin tengan löysin, löysin uuden, löysin vanhan, (vanhan annoin vaivaiselle/ vaimolleni), uudella orosen ostin - orosella otran kylvin, otrista oluen keitin / orosell mie tamman vaihoin, tammalla talon asetin. Jatkona III ja IV -alueilla: oluella naisen nain - Pere käski pieksämähän,talo käski tappamahan, jne (ks. >Nain naisen pikkaraisen). V, VI, VII ja XIII -alueilla jatkona: >Kynnin kymmenen vakoa, sain tuosta sata kekoa, jne. Johdantosäe varioi muodoltaan, persoonallisia variaatioita: Löysin pienen linnun (III3 2624); Löysin kullat kuusen alta (XIII1 589); Silloin milloin löysin (III1 515).

      • Tiirin liirin tengan löysin*

        *Lorumainen aihelma, jonka ydinsäkeet kiinteät, jatko erilainen alueittain. Ydinsäkeet: Tiirin liirin tengan löysin, löysin uuden, löysin vanhan, (vanhan annoin vaivaiselle/ vaimolleni), uudella orosen ostin - orosella otran kylvin, otrista oluen keitin / orosell mie tamman vaihoin, tammalla talon asetin. Jatkona III ja IV -alueilla: oluella naisen nain - Pere käski pieksämähän,talo käski tappamahan, jne (ks. >Nain naisen pikkaraisen). V, VI, VII ja XIII -alueilla jatkona: >Kynnin kymmenen vakoa, sain tuosta sata kekoa, jne. Johdantosäe varioi muodoltaan, persoonallisia variaatioita: Löysin pienen linnun (III3 2624); Löysin kullat kuusen alta (XIII1 589); Silloin milloin löysin (III1 515).

      • Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä

        Ks. myös: Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia; Ennen pyysin synkiltä saloilta, nykyiset miehet lähimetsistä; Mies oli minun isäni ennen; Juomariksi joutunut; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Häärunot/Sulhasen pilkka: Ei osaa tupaa tehdä; Sulhasen ylistys: Tuntee tupasen tehdäMies kertoo itsestään tai verrataan isää poikaan / entisiä miehiä nykyisiin: a)poika, nykyiset miehet: Tuntoo tupakan syyä, viitsii viinan juua, ei tunne tupaista tehhä, (taia ei salvamia tasata; saa ei sammalhuonehia) - b) isä, miehet ennen: (Vaik ei piippuu pitänyt), tais tuo tupasen tehhä, saivat sammalhuoneheita.

      • Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä*

        Ks. myös: Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia; Ennen pyysin synkiltä saloilta, nykyiset miehet lähimetsistä; Mies oli minun isäni ennen; Juomariksi joutunut; KOTISEUTU: Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka; Häärunot/Sulhasen pilkka: Ei osaa tupaa tehdä; Sulhasen ylistys: Tuntee tupasen tehdä*Mies kertoo itsestään tai verrataan isää poikaan / entisiä miehiä nykyisiin: a)poika, nykyiset miehet: Tuntoo tupakan syyä, viitsii viinan juua, ei tunne tupaista tehhä, (taia ei salvamia tasata; saa ei sammalhuonehia) - b) isä, miehet ennen: (Vaik ei piippuu pitänyt), tais tuo tupasen tehhä, saivat sammalhuoneheita.

      • Tuosta kiitän kinttujani

        Tuosta kiitän kinttujani, kuin päästi pääranini, sorkista sotihevoisen, tanilaisen tappelusta.

      • Turun uudessa tuvassa olutta join

        Ks. myös Annikaisen virsiOluenjuomisformulaa (>Ostin mettä, join olutta) seuraa näissä teksteissä ajatus juomisesta "Turun uudessa tuvassa", joka esiintyy ohimennen muissakin yhteyksissä, usein utooppisena/myyttisenä paikkana. Esim.: kadonnut veli löytyy sieltä (III3 431, XIII1 79); runon minä haluaa päästä sinne (VII2 1004, 2493); riisi-tauti kastetaan siellä (XII2 5414, 6121).

      • Täss on terve Suomen poika

        Täss on terve Suomen poika, terveen emon tekemä - ei oo luita luikahellut, jäsenii ei jäänyt tielle. Kerran: Ei oo meitä lyijyn lyödä, tinapallin paiskiloi (ks. >Sovi ei meitä sotskon lyödä).

      • Täss on terve Suomen poika*

        *Täss on terve Suomen poika, terveen emon tekemä - ei oo luita luikahellut, jäsenii ei jäänyt tielle. Kerran: Ei oo meitä lyijyn lyödä, tinapallin paiskiloi (ks. >Sovi ei meitä sotskon lyödä).

      • Viel minusta mies tulisi, kun ois panna kuivumaan

        Vrt. Mies oli ennen miun isäniViel minusta (sinusta)mies tulisi, kuin ois panna kuivumaan, päivän (pohja) puolelle katolle, alahalle (pohja puolelle) räystähälle. Tähtitekstissä sovellettu tanssilauluun >Jos oisin noin kepiä, en malttaisi maassa olla.

      • Viel minusta mies tulisi, kun ois panna kuivumaan*

        Vrt. Mies oli ennen miun isäni*Viel minusta (sinusta)mies tulisi, kuin ois panna kuivumaan, päivän (pohja) puolelle katolle, alahalle (pohja puolelle) räystähälle. Tähtitekstissä sovellettu tanssilauluun >Jos oisin noin kepiä, en malttaisi maassa olla.

  • 10. Lauluja elämän muuttuvaisuudesta

    • Ajattelen aikojani, entistä elämätäni

      Mie kun mietin entistä elämääniFormulanomainen ilmaus: Mie kui miitin mielellein, ajattelen aivoillen, ennistä elämäjäni (Paraske) jne. Useimmiten jatkuu >Miten on miekkoisien -aiheella (V2, XIII) tai itkun kuvauksin (V3).

    • Ei silloin siloissa käyty

      Silloin ei siloissa käytyMenneiden aikojen kuvausta.

    • Elin syksyn - näinkö kesän

      Elin syksyn, taitoin talven, kestänen ajan keväisen, vaiko sortuisin suvehen, kukkasille kuukahtaisin.

    • En mie uskonut olisi

      Empä uskonna oisi, jos oisi sata sanonna; En luullut joutuvani; Huntupäänä en olis uskonut huutavani; Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani; Kenpä uskoi kenpä luuli mennä vuonna; Kuka tiesi, kenpä luuliKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamelle: En luullut sinun lähtevän; NAISTENLAULUT: Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani; SANANLASKUT: Kuka tiesi, kuka luuliElämänkulun ennalta arvaamattomuudesta. Johdantoformuloita: En mie uskonut olisi / Mie en luult luulenkaa / Kuka tiesi, kenpä luuli - vaikk ois kuusesta kukuttu / vaikk olis sata sanonut, 1000 suuta tunnustanut - männä vuonna näillä ajoilla. Jatkuu yleisimmin: Näille juonin joutuvani, näille päivin päätyväni; Näillä mailla marssivani, näillä teillä telkkiväni; Nämä notkot nousevani, nämä maat matelevani yms. Näitä säkeitä voidaan täsmentää tai korvata huolten, vieraan maan, orpouden tai sananalaisuuden säkein, joista lyhyet sisällytetty, esim.: Astuvan muita olemmas, olevan muita huolovampi (VII2 2018); Emosta eron tulevan (IV 17, 1047, 1691, 2145 ja V2 584, 1388); Koin kolkoksi tulevan (IV 2369, 2616). V3 745a: Larin Parasken mukaan häävirsi, ilmeisesti morsiamen kokemana laulettu.

    • En mie uskonut olisi*

      Empä uskonna oisi, jos oisi sata sanonna; En luullut joutuvani; Huntupäänä en olis uskonut huutavani; Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani; Kenpä uskoi kenpä luuli mennä vuonna; Kuka tiesi, kenpä luuli*Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamelle: En luullut sinun lähtevän; NAISTENLAULUT: Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani; SANANLASKUT: Kuka tiesi, kuka luuli*Elämänkulun ennalta arvaamattomuudesta. Johdantoformuloita: En mie uskonut olisi / Mie en luult luulenkaa / Kuka tiesi, kenpä luuli - vaikk ois kuusesta kukuttu / vaikk olis sata sanonut, 1000 suuta tunnustanut - männä vuonna näillä ajoilla. Jatkuu yleisimmin: Näille juonin joutuvani, näille päivin päätyväni; Näillä mailla marssivani, näillä teillä telkkiväni; Nämä notkot nousevani, nämä maat matelevani yms. Näitä säkeitä voidaan täsmentää tai korvata huolten, vieraan maan, orpouden tai sananalaisuuden säkein, joista lyhyet sisällytetty, esim.: Astuvan muita olemmas, olevan muita huolovampi (VII2 2018); Emosta eron tulevan (IV 17, 1047, 1691, 2145 ja V2 584, 1388); Koin kolkoksi tulevan (IV 2369, 2616). V3 745a: Larin Parasken mukaan häävirsi, ilmeisesti morsiamen kokemana laulettu.

    • Entinen ja nykyinen aika

      Entiset eläjät; Nyt ei ajat niinkuin ennen; Vainovuosina laulut ja ilot loppuivatVrt. Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset; Ennen miehet hirsiä kolosi, nyt neitojen koipia; Ennen pyysin suurilla saloilla, nykyiset miehet lähimetsissäYdinaihe huonon ja hyvän ajan vertailu. Vainovuosina laulu loppuu, miehet ja omaisuus viedään, rauhanaikana on ilo kylässä. XIII: vain "entisten eläjien" köyhyyden kuvaus: vati juoma-astiana, kivet kiukaana jne.

    • Itse manalle mennyt

      Koprin kuopan kaivaisinItsemurha-pohdintoja, keskeinen ajatus oman haudan kaivaminen: Kun ois muita, niin minäi itse mennyttä manalle - turpehesen tunkenutta - sylin oisin mullan syytänynnä, koprin kuopan kaivanunna. Kerran >Tuonelassa käynti -.runossa Väinämöisen repliikkinä: Elköhön hyvä Jumala, elköhön sitä suveto: Itse mennyttä manalle... (I)

    • Itse manalle mennyt*

      Koprin kuopan kaivaisin**Itsemurha-pohdintoja, keskeinen ajatus oman haudan kaivaminen: Kun ois muita, niin minäi itse mennyttä manalle - turpehesen tunkenutta - sylin oisin mullan syytänynnä, koprin kuopan kaivanunna. Kerran >Tuonelassa käynti -.runossa Väinämöisen repliikkinä: Elköhön hyvä Jumala, elköhön sitä suveto: Itse mennyttä manalle... (I)

    • Jo minä olen kolme kokenut

      Vrt. Kolme kokematontaFlorinuksen sananlasku: Jo minä olen kolme kokenut, viittä kuutta viskutellut - ensin koin kovinta, viisainta viskuttelin,

    • Jumala onnen luojana

      Ks. Liekö tetri tielle tehnyt, Mikä lie minua luonut, Älköön antako JumalaTausta-ajatuksena se, että Jumala luo onnen/luonnon. Usein vastauksena >Mikä lie minua luonut -pohdintaan: Ei miuista Luoja luonut - ku ois miun Luoja luonut, ois miulle onnen luonut (IV-V). VII-tekstissä mies (tietäjä) puhuttelee Luojaa: Et silloin sikoa luonut, kalttokorvoa kohannut - loit miehen, loit luonnon, loit onnen luomallisen - minä mies Jumalan luoma...

    • Jumala onnen luojana*

      *Ks. Liekö tetri tielle tehnyt, Mikä lie minua luonut, Älköön antako Jumala*Tausta-ajatuksena se, että Jumala luo onnen/luonnon. Usein vastauksena >Mikä lie minua luonut -pohdintaan: Ei miuista Luoja luonut - ku ois miun Luoja luonut, ois miulle onnen luonut (IV-V). VII-tekstissä mies (tietäjä) puhuttelee Luojaa: Et silloin sikoa luonut, kalttokorvoa kohannut - loit miehen, loit luonnon, loit onnen luomallisen - minä mies Jumalan luoma...

    • Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin

      Kaikki on kuolleet miun sukuni; Kaikki on kuollut miun sukuni; Kaikki sukuni kuoli kunnialla; Sukuni kuoli kunnialla; Väinämön takia kuolin ouvoin surminYdinaihe paha kuolema: Kaikki kuoli muu sukuni, kaikki kuoli kunnialla - Mie en kuole kunnialla; Mie vaa vierähän veteen; Miä vaa kuolen ouoin surmin, ouoin surmin, liioin tauin (sama formula ks. >Älköön emo pitsilakkia pitäkö). Yhdistyy muihin metsäkuoleman teemoihin (>Ei itke iso minua; >Kun kuolisin kotiin, en korpeen).

    • Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin*

      Kaikki on kuolleet miun sukuni; Kaikki on kuollut miun sukuni; Kaikki sukuni kuoli kunnialla; Sukuni kuoli kunnialla; Väinämön takia kuolin ouvoin surmin**Ydinaihe paha kuolema: Kaikki kuoli muu sukuni, kaikki kuoli kunnialla - Mie en kuole kunnialla; Mie vaa vierähän veteen; Miä vaa kuolen ouoin surmin, ouoin surmin, liioin tauin (sama formula ks. >Älköön emo pitsilakkia pitäkö). Yhdistyy muihin metsäkuoleman teemoihin (>Ei itke iso minua; >Kun kuolisin kotiin, en korpeen).

    • Kiikun, kiikun, kirjava lintu

      Ks. myös Niin on miulla mieli mustaKiikun, kiikun, kirjava lintu, musta on mun mielein - tuskin tuskin tulovana vuonna näillä mailla lienen.

    • Kuka mulle kurjaselle

      Vrt. Kuka minun kullalleniKuka mulle kurjaselle puun saa, halon hakee, kun tulen tutisevaksi, saamma sauankantajaksi jne. >Kuka minun kullalleni -aiheessa samaa kuvastoa eri merkityksessä.

    • Kului kultainen ikäni, kului koiran kunnialla

      Kului ikä kunnioitta; Kului kultainen ikäniYdinaihe elämän hukkautuminen. Johdanto joskus: Kostoh synnyin, kostoh kasvoin (VII; vrt. >Kostohon minäi koito kokosin tätä kokoa). Ydinsäkeet: Kului kultainen ikäni, kului koiran kunnialla; Väsyi herttainen väkeni, väsyi väärällä tavalla; Kulu ikä kunniatta, aika arvotta lyheni. Samantapaisia ajan/elämän kulumisen säkeitä viljellään yleisesti (ks. esim. RAKKAUS: >Ajat menevät armahia aatellessa), tässä erityistä hukkaan kuluminen. Jatkona huoli- tai orja-aiheita, joihin liitetään esim. säkein: Orjuessa ollessani; Vierasten kiven veossa.

    • Kun kuolisin kesällä, huomenna

      En huolis jos huomenna kuolis; Jos kuolisin, sääsket saattaisi, itikat itkisi; Jos mie kuolisin kesäksi; Kuin mie kuolisin kesälläVrt. Kun kuolisin kotiin, en korpeenInkerissä: Ku mie kuolisin kesällä, saisin äijä saattajii- saisin seäsket soattamaa, itikkaiset itkemää, poarmaset päräjämmää... (IV 3300). Savossa: En huolis jos huomenna kuolis, käki mulle kellot soittais...(VI). Itsenäinen, huumoria, joskus yhdistyy valitusaiheisiin.

    • Kun kuolisin kotiin, en korpeen

      Ei sure sukuni; Jospa kuolisin kotihin; Kun mie kuolisin kotihin; Kun oisin kuollunna kotihin; Mie se vierähän vetee omaisten syödä; Linnut hautaamassa; Suku ei surisi kuolemaaniKs. myös Ei itke iso minuaEdellä laajalti >Sijan tiedän, missä synnyin. Ydinaiheeseen sisällytetty sekä 1) toivekuva (kuolema kotona) että 2) pelkokuva (kuolema metsässä/vedessä/poissa), usein toistensa vastakohtina, mutta erikseenkin. 1. Toive: Kun mie kuolisin kotiin, lankiaisin lauvvan päälle - tulis suku suuni päälle, heimo henkeni lähölle (samaa ks. >Sairastava neito III-IV) - ei tuota suku surisi, laji ei kaikki kaihoaisi (V, VII, XIII; vrt. >Jo nyt on suku surulla) 2. Pelko: Jos mie kuolen korven päähän, kaaun kankahan nennään - saavat lintuset lihaa, varikset varia verta / linnut syövät miun lihani, varikset varin vereni - sudet suojaan vettäät, karhut kuopan kaiveloot, harakka lukkoo hauvan, musta lintu muisteloo (vrt. Viihdytyslorut: >Eläimet hautaajina) - siit tuota suku surroot, heimokunta hellehtiit. Muita kuolinpaikkoja: Vaikka vierren vetehen; Kun mie merehen kuolen (Putosin punajokehen), Kaatunen kaloille syyvä - syövät miun siskot siikonaasen, veikko veen kalana (V2 517, XIII1, 297), Sisarena siika syöpi (II, VII, XV) - (vrt. epiikka: >Hukkunut veli syötiin kalana); Kumpa sortuu sotaan.

    • Kun kuolisin kotiin, en korpeen*

      Ei sure sukuni; Jospa kuolisin kotihin; Kun mie kuolisin kotihin; Kun oisin kuollunna kotihin; Mie se vierähän vetee omaisten syödä; Linnut hautaamassa; Suku ei surisi kuolemaani*Ks. myös Ei itke iso minua*Edellä laajalti >Sijan tiedän, missä synnyin. Ydinaiheeseen sisällytetty sekä 1) toivekuva (kuolema kotona) että 2) pelkokuva (kuolema metsässä/vedessä/poissa), usein toistensa vastakohtina, mutta erikseenkin. 1. Toive: Kun mie kuolisin kotiin, lankiaisin lauvvan päälle - tulis suku suuni päälle, heimo henkeni lähölle (samaa ks. >Sairastava neito III-IV) - ei tuota suku surisi, laji ei kaikki kaihoaisi (V, VII, XIII; vrt. >Jo nyt on suku surulla) 2. Pelko: Jos mie kuolen korven päähän, kaaun kankahan nennään - saavat lintuset lihaa, varikset varia verta / linnut syövät miun lihani, varikset varin vereni - sudet suojaan vettäät, karhut kuopan kaiveloot, harakka lukkoo hauvan, musta lintu muisteloo (vrt. Viihdytyslorut: >Eläimet hautaajina) - siit tuota suku surroot, heimokunta hellehtiit. Muita kuolinpaikkoja: Vaikka vierren vetehen; Kun mie merehen kuolen (Putosin punajokehen), Kaatunen kaloille syyvä - syövät miun siskot siikonaasen, veikko veen kalana (V2 517, XIII1, 297), Sisarena siika syöpi (II, VII, XV) - (vrt. epiikka: >Hukkunut veli syötiin kalana); Kumpa sortuu sotaan.

    • Kuoleman enteet

      Vanhusten kuolema-keskustelu, koostuu aiheista: >Kissa huusi kiukaalta; >Ei se surma suorin tehnyt; >Sukat surmalle lupasin; >Kun kuolen, piippu mukaan.

    • Kuu paistaa kotini päälle

      Kasvoi kuu kotoni päälläKs. myös Oli linna, oli lippuKuun/päivänpaiste on eteläalueen runoissa toistuva hyvän elämän kuva. Näissä teksteissä sitä kehitellään laajemmaksi: sukuni olisi suonut /luulin itse, "päivän päältäin puttoovan, kohastain kuun kattoovan". Kävikin toisin: Kuu paistaa kotini päälle, päivä päälle tanhavain.

    • Käkesin käkenä käydä

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Käkesit käkenä käydä; Vrt. Käkesin käkösen naidaJoskus jatkaa >Toisin toivoin, toisin luulin-aihelmaa, joskus edeltää >Jos olisin käeksi luotu-aihelmaa. Ydinajatus: käkesin (=toivoin, halusin) käydä käkenä (= onnellisena), mutta toisin kävi.

    • Lehti puuhun, ruoho maahan - minä marras maan rakohon

      Jatkuu: minä turka/tuonen turpehesen.

    • Lehti puuhun, ruoho maahan - minä marras maan rakohon*

      **Jatkuu: minä turka/tuonen turpehesen.

    • Liuvuin surman suun eteen

      Kalman kartano; Livvuin soita livvuin maita, Kalman kartanon peritseKs. myös EPIIKKA: Lauri LappalainenJohdantosäkeinä usein >Lauri Lappalaisen runossa yleisiä liukumissäkeitä: Liuvuin soita, maita. Ydinaihe mielikuva liukumisesta tai ajamisesta surman suun editse, kalman kartanon tai kammarin perätse (joskus kertosanana Lauri Lappalaista myötäillen: suden, karhun). Runon minä tarjoutuu surmalle: Jott ois ottanut miuisen. Kertomus voi laajeta: Surma suutaan ei avant. Esiintyy sekä itsenäisenä että yhdistyneenä >Sukat surmalle ja >Ei se surma suorin tehnyt -aiheisiin sekä >Lauri Lappalaisen runoon.

    • Luulin lumpehen pitävän

      Luulin lumpehen lujaksiYdinaihe nelisäe: "Luulin mie lummen pitävän, meren kaislan kannattavan; ei lumme pitänytkänä, meren kaisla ei kannattanut" yms. Johdantona esim. >Polin puulle pyörivälle tai >Olin ennen kuin olinkin; jatkona esim. kaatuminen kalojen ruoaksi (II, VI) tai >Sormin soutaminen (IV, joskus V). Aihelmaa on yhdistetty joustavasti myös muihin lajeihin ja tilanteisiin, esim. kehtolauluihin (V, VI), >Kanteeleensoitto-runoon (VII1 - veden emäntä kuuntelee lumpeella Väinämöistä), >Pistoksen syntyyn (Pohjolan emäntä synnyttää lumpeen päällä).

    • Luulin lumpehen pitävän*

      Luulin lumpehen lujaksi**Ydinaihe nelisäe: "Luulin mie lummen pitävän, meren kaislan kannattavan; ei lumme pitänytkänä, meren kaisla ei kannattanut" yms. Johdantona esim. >Polin puulle pyörivälle tai >Olin ennen kuin olinkin; jatkona esim. kaatuminen kalojen ruoaksi (II, VI) tai >Sormin soutaminen (IV, joskus V). Aihelmaa on yhdistetty joustavasti myös muihin lajeihin ja tilanteisiin, esim. kehtolauluihin (V, VI), >Kanteeleensoitto-runoon (VII1 - veden emäntä kuuntelee lumpeella Väinämöistä), >Pistoksen syntyyn (Pohjolan emäntä synnyttää lumpeen päällä).

    • Mitä silloin lauletaan, kun vesi venettä viepi

      Ei silloin hyvä elää kun vesi venettä viepi; Mitäs silloin lauletaan, kun vesi venettä viepi; Mitä silloin mietitään, kun vesi venettä viepi; Vesi venettä viepiVrt. Kun häissä hätä tulee; Kun ei jäät jänistä kannaPerussäkeet: Mitä silloin lauletaan/mietitään ja kuta kujerretaan - kun vesi venettä viepi, tuuli purjetta puhuu, aalto airoa ajaa... Jatkona kolmesti >Sormin soutu ja >Ihmemaa, kahdesti säejakso: Sää suuri, vene matala, huonot airon aikkiloijat, pienoset perän pitäjät (VII 2721, XIII 1489a). XIII4 12484 on tanssilaulu (>Vesi venettä viepi). XII2 8002 on julkaistu loitsuissa, vaikka kontekstitieto puuttuu; vrt. XII 8003 kosken loitsussa: Mitä silloin lauletaan - kun tulee kosken korva.

    • Neidon kuollessa kaikki itkevät

      ItkustaKuin neiot kylästä kuoli - itkiit nuoret, itkiit vanhat, pojat itkiit polvillansa, vanhat miehet vatsallahan: ei oo päihen etsijäistä, kakkulaisen karsijaista.

    • Näin kerran mieki unta

      "Kertomus": olin unessa koivun oksa, rinnallani oli tuomi kauniine oksineen. Ajattelin: "Miksi mie katala kasvon, korkenin kovaosanen?" Lopulta toukat söivät tuomen, minä jäin seisomaan. Muistumia >Iso tammi- ja >Ei ne kasva kaikki lapset -runoista, kokonaisuutena ainutkertainen. Vrt. Kanteletar II:150.

    • Oli ennen mein kylässä petäjäinen pellonpäässä

      Petäjän (kuusen) pellon päästä tuuli taittoi

    • Olin sorja syntyessä

      Kyynel vienyt poset punaset; Miks on silmäni kipiät - putosin penkiltä; Olin sorja syntyessä, tauti rumensi; Piennä penkiltä putosin, siitä varsi rumeni; Silmät sipalat - lasna penkiltä putosinVrt. Itkin ihanat kasvot; Silmät kipeät, itkin kuollehiaYdinsäkeet: Olin sorja syntyessä, kaunis mamman kantaessa; Olha miulla niinkuin muilla näkö sorja syntyessä, vars kaunis kasvaessa. Jatkona kauneuden menetys: ruhvotauti (rutto) muutti; putosin pienenä penkiltä (ks. myös >Ääni pieni, piennä penkiltä putosin); äiti kuoli; kyynel vei punaisen posken.

    • Onnen etsintä

      Haamu neuvoo nuorukaista onnen luoksi; Onnen etsijäNäissä teksteissä on yhteistä lähtö matkalle omaa onnea etsimään, keskustelua onnen kanssa, tämän repliikit opettavaisia. Vrt. muita onni-aiheisia runojam (esim. >Kun ois onni ostannassa).

    • Päätäni pahoin panee, viekää ikuisille vuotehille

      Jotta huomenna minua veisi veikkoni hevonenKs. myös SANANALAINEN: Kun ne soisi kirkon kellotJohdantona >Sydäntäni tuimelee, päätäni kivistelee. Ydinaihe oma kuolema: Viekää minua maata ikuisille vuotehille; Vaikka huomenna minua musta multahan vetäisi, veisi veikkoni hevonen; hurstin huiskuteltais, käsin käänyteltäisi; Viisi ois viemässä viluhun, sata tiellä saattamassa; Kuuluisi kuparin ääni, vasen ääni vankahuisi.

    • Sijan tiedän, missä synnyin

      En tiedä kuhun kuolema tulee; En tiedä, mihin kuolen; En tieä sitä sijoa, kuhun kuolema tulevi; Kuhun kuolema tulee; Kuolemaa en tieä, kussa kohtaa; Paikan tiedän, kussa synnyin; Sijan tiijän, kussa synnyin Sijan tiiän, kussa synnyinKs. myös Missä lienee miun omaniSananlaskuruno: Sijan tiijän kussa synnyin, paikan (ajan/tilan) kaiken kussa kasvoin - en tiijä sitä sijoa kussa kuolema tulevi (kuhu kuoppa kaivetaa, kussa kuoleman pitää; henki heikko katkiavi jne.). Säemuodot vaihtelevat, lisiäkin eri lähteistä (esim. Kuolenko maalla vai merellä, III ja XIII, samaa vrt. >Missä lienee miun omani; Vaiko suurehe sottaahe, vrt. sotarunot, esim. >Sotamiehenotto). Kannaksella ja Inkerissä (III, V) jatkona useimmiten koti- ja metsäkuoleman vertailu >Kun kuolisin kotiin, en korpeen. Joskus upotettu >Sairastava neito -runon repliikiksi (IV).

    • Sijan tiedän, missä synnyin*

      En tiedä kuhun kuolema tulee; En tiedä, mihin kuolen; En tieä sitä sijoa, kuhun kuolema tulevi; Kuhun kuolema tulee; Kuolemaa en tieä, kussa kohtaa; Paikan tiedän, kussa synnyin; Sijan tiijän, kussa synnyin Sijan tiiän, kussa synnyin*Ks. myös Missä lienee miun omani*Sananlaskuruno: Sijan tiijän kussa synnyin, paikan (ajan/tilan) kaiken kussa kasvoin - en tiijä sitä sijoa kussa kuolema tulevi (kuhu kuoppa kaivetaa, kussa kuoleman pitää; henki heikko katkiavi jne.). Säemuodot vaihtelevat, lisiäkin eri lähteistä (esim. Kuolenko maalla vai merellä, III ja XIII, samaa vrt. >Missä lienee miun omani; Vaiko suurehe sottaahe, vrt. sotarunot, esim. >Sotamiehenotto). Kannaksella ja Inkerissä (III, V) jatkona useimmiten koti- ja metsäkuoleman vertailu >Kun kuolisin kotiin, en korpeen. Joskus upotettu >Sairastava neito -runon repliikiksi (IV).

    • Toisin ennen tuulet tuuli

      Toisin ennen lauloi Lappi; Toisin toimet, toisin loimetVrt. Entinen ja nykyinen aika ym. entistä ja nykyistä aikaa vertailevat runot!Entisen ajan mahtia maalaileva, "toisin"-sanan toistoon perustuva formula. Kuvat vaihtelevat: Toisin ennen tuulet tuuli; Toisin ennen touko kasvoi; Toisin toimet, toisin loimet; Toisin ennen Ahti antoi; Toisin ennen -- hikoeli Hiien linnat jne. Yhteydet vaihtelevat kertovista (kosintarunon alku) loitsuihin (>Tuulen nosto- ja Jumalan tunti -aihelmat); lyyrisenä itsenäinenkin (VII2). Vrt. naistenlaulu >Toisin tuolla toiselassa - joskus samantyyppisiä säkeitä.

    • Toisin toivoin, toisin luulin

      Toisin onni ohjaeli; Toisin tiesin, toisin luulin; Tuli tyhjä toivotustaKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Käkesit käkenä käydäYdinaihe pettymys, jota ilmaistaan yhdellä tai usealla seuraavista formuloista: Toisin toivoin, toisin luulin, toisin mie käkö käkesin - käkesin käkenä käyvä (kupaella kuutamana; joka kuusen kukkuvain) - toisin käivät toiveheni, toisin Luoja toivotteli (toisin onni ohjaeli; toisin voitti vuorehinen). Voi laajeta pitkäksi pyörittelyksi (IV 2138). Jatkuu usein konkreettisin teemoin: >Käkesin käkösen naida (VI, XIII2); >Käki jos olisin (V3, XIII1, VII 1694). Formulanomainen, häärunoissa voi olla enemmänkin, tuskin kaikkia poimittu.

    • Toisin toivoin, toisin luulin*

      Toisin onni ohjaeli; Toisin tiesin, toisin luulin; Tuli tyhjä toivotusta*Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Käkesit käkenä käydä*Ydinaihe pettymys, jota ilmaistaan yhdellä tai usealla seuraavista formuloista: Toisin toivoin, toisin luulin, toisin mie käkö käkesin - käkesin käkenä käyvä (kupaella kuutamana; joka kuusen kukkuvain) - toisin käivät toiveheni, toisin Luoja toivotteli (toisin onni ohjaeli; toisin voitti vuorehinen). Voi laajeta pitkäksi pyörittelyksi (IV 2138). Jatkuu usein konkreettisin teemoin: >Käkesin käkösen naida (VI, XIII2); >Käki jos olisin (V3, XIII1, VII 1694). Formulanomainen, häärunoissa voi olla enemmänkin, tuskin kaikkia poimittu.

    • Tulin vanhaksi varahin

      Jo on suussa surman suitset; Jouduin vanhaksi varahin; Kun on vanhaks tullun; Olin miekin ennen nuoren'Ks. myös Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona; Vrt. Miesten: Olen/olin miehekäs miesUsein pelkkä formula: Tulin vanhaksi varahin, epatoksi ennen muita (raniks/akaks aikaseen) lisäsäkeineen, joskus muita formulointeja: Olin miekin ennen nuoren suoriesukkani - kun olen tullun' vanhaksi, niin jalka on vaipun' (I3 1405), tai: Kun on vanhaks tullun da hyvät ruuat on loppun (I3 2071). Yhdistyy pohjoisessa usein nuoruusminän ylistyksiin (esim. >Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti), etelässä naisten avioliittoon (esim. >Nuorena naitettu). Tekstissä I4L 1250 säkeet 23-24, epäselviä. XV 111 jatkaa: Jo on suussa surman suittet, kaulassa manalan kahleet (vrt. esim. >Laula,laula kieli keito).

    • Tuonen tyttäret toruu

      Ei taudin tappamatta manalle; En mahdu maan rakoon; En mahu minä manalle; Tuonen tyttöset toruupiKs. myös EPIIKKA: Tuonelassa käynti; VANHEMMAT: Emon unohtaminen Lyyrisiin yhteyksiin upotettu Manalaanmeno -aihelma: Tuonen tyttäret toruu, Manan neiet riitelee - miksipä tulit Manalle ilman tauin tappamatta. Kehystykset ja säkeet vaihtelevat. Ajatus: ei voi kuolla vaikka tahtoisi. *: ei Tuonen tyttäriä, esim. Ei maha manalle mennä ilman tauvin tappamatta.

    • Tuonen tyttäret toruu*

      Ei taudin tappamatta manalle; En mahdu maan rakoon; En mahu minä manalle; Tuonen tyttöset toruupi*Ks. myös EPIIKKA: Tuonelassa käynti; VANHEMMAT: Emon unohtaminen *Lyyrisiin yhteyksiin upotettu Manalaanmeno -aihelma: Tuonen tyttäret toruu, Manan neiet riitelee - miksipä tulit Manalle ilman tauin tappamatta. Kehystykset ja säkeet vaihtelevat. Ajatus: ei voi kuolla vaikka tahtoisi. *: ei Tuonen tyttäriä, esim. Ei maha manalle mennä ilman tauvin tappamatta.

    • Viimeinen virteni

      Sepite, kerääjien mukaan "Af kaptenskan Lemcke författade": vanhan, taudin kanssa taistelevan ihmisen kaipuusta "Isän turvahan", "taijvan ilon".

    • Älköön emo pitsilakkia pitäkö

      Kuolen lintu liioin surmin; Varoitukset omaisilleKs. myös epiikka: Marjatiellä kadonnut tyttö; Laivassa surmattu veli; Pilviin kadonnut poika (VII)Kuoleva neuvoo: älköön emo pitsilakkia pitäkö, iso kirvesvartta kirjotelko, veikko vaskivaljailla ajelko, siso silkiriepuu sitoko yms. - miun kanan kaottuani, linnun liioin kuoltuani / kun kuolen lintu liioin surmin, ouvoin tauvin. Sama ks. >Marjatielle kadonnut tyttö. >Laivassa surmattu veli (tai >Pilviin viety poika) kieltää ottamasta merestä vettä t. puita. Tässä varoituksia lyyrisissa tai muissa kertovissa (yleensä >Sairastava neito) yhteyksissaä. Kuolema "liioin surmin" myös: >Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin.

• 3. Erilaisissa tilanteissa

  • 1. Työlaulut

    • Anna rullan ruikutella

      Ei käske rukki ruikaella; Kehrääjän laulu; KeträtessäKs. myös sananlaskut: Kyllä rukki ruuan tuo; Kalendaarirunot: Pyhäin loputtua; Häärunot/Morsiamen neuvokkivirret: Anna rullan ruikutellaKehruulaulu (Larin Paraskelta myös tieto: "Tantsussa"). Ydinsäkeet: Anna rullan ruikutella, kehrävarren keikutella; yleisin jatke Kyllä rulla ruista tuopi, keträvarsi keittämistä; muut satunnaisia. Parasken laulussa johdantona >Vieraalle maalle joutunut -säkeitä: Tina vieri, tenka vieri...

    • Anna rullan ruikutella*

      Ei käske rukki ruikaella; Kehrääjän laulu; Keträtessä*Ks. myös sananlaskut: Kyllä rukki ruuan tuo; Kalendaarirunot: Pyhäin loputtua; Häärunot/Morsiamen neuvokkivirret: Anna rullan ruikutella*Kehruulaulu (Larin Paraskelta myös tieto: "Tantsussa"). Ydinsäkeet: Anna rullan ruikutella, kehrävarren keikutella; yleisin jatke Kyllä rulla ruista tuopi, keträvarsi keittämistä; muut satunnaisia. Parasken laulussa johdantona >Vieraalle maalle joutunut -säkeitä: Tina vieri, tenka vieri...

    • Ansaa tehdessä

      Kiersin vitsan pihlajaisen"Kiersi, kiersi vitsan pihlajaisen, tein minä ansan aian päälle", jne. - Myös merkintä: joululaulu (12586).

    • Heinä kasvaa, ottakaa viikatteet

      Jatkuu: Lyömme heinän, kaa'amme kauran!

    • Heinälaulu

      Perustuu kertoon: "Niittu on nätti".

    • Heinänurmella

      Vrt. Rukoukset: Anna, Luoja, luokosäätä; Maanviljelys: Poudan sanatJohdantona laulajan sanoja. Ydinaihe ilma: Loai sie Prokko, puutin pouta - ei ole pouta Prokon pouta, pouta on pyhän Pohorotsan.

    • Hoi, Hotti, houssiekka

      "Ku kezreämää rubes ildasel". Teksti alkaa lorumaisena (Hoi Hotti houssiekka, Hotin akka jamshiekka, itsh on Hotti kutus.) ja päättyy ruoka-aiheeseen: Kirrun Vassistani piiroa juodaa da syödää!

    • Huono kalamies

      Vrt. KalamiehetKysymys huonosta kalansaaliista: Mikä lie meiän merimiehillä - vai lie pyytäjät rumalat, vai lie väljät verkon silmät, vai lienee kalat kavalat jne.

    • Iltalaulu niittäessä

      Pakkaselle vaate; Vilulle mistä viitta; Vilusta viittaVrt. Pakkasen loitsu (Viena)Johdantona usein laulu- ja iltaiheita, >La mie vieretän vilulla, >Jo nyt illakko tuleepi yms. Ydinaihe: Jo alko vilu vihata, kaste suuri karkotella - Vilu viittaa kysyy, kaste kurja kauhtanaa - Mistä teen vilulle viitan? Keritsen kesoisen uutin, talvilampahan takitsen. Sijoitettu työlauluihin ja otsikoitu yhden kontekstiviitteen (III 1057) perusteella sekä siksi, että sopii työstätulolauluksi.

    • Iltalaulu niittäessä*

      Pakkaselle vaate; Vilulle mistä viitta; Vilusta viitta*Vrt. Pakkasen loitsu (Viena)*Johdantona usein laulu- ja iltaiheita, >La mie vieretän vilulla, >Jo nyt illakko tuleepi yms. Ydinaihe: Jo alko vilu vihata, kaste suuri karkotella - Vilu viittaa kysyy, kaste kurja kauhtanaa - Mistä teen vilulle viitan? Keritsen kesoisen uutin, talvilampahan takitsen. Sijoitettu työlauluihin ja otsikoitu yhden kontekstiviitteen (III 1057) perusteella sekä siksi, että sopii työstätulolauluksi.

    • Jauhaessa

      En minä kiveä kiitä; Jauhajan laulu; Jauhan, jauhan jaarittelen; Jauhon hienoa jauhoo; Jauhuo sinä kivonen; Jauhuus sinä kivoinen; Kivi kisko helmojani; Kivi suuri, orja pieni; Kuka kiveä kiikuttaa, sitä nälkä nätkyttää; Jauhan (Mie se jauhan) jaarittelen; Nousen aina aamusella kivenpuuhun kiikkumaan; Orjainen olo: kivi kisko hartianiKs. myös Mitä sie kivi kitajat; Puurojauhoja jauhaessa; NAISTENLAULUT: Minä jauhan Jaakolleni; HUOLILAULUT: Itkun pieksijä; ORJA: Jauhaja neito, miniäTähän on koottu 1) jauhamisformuloita: Minä jauhan jaarittelen; Minä jauhan Jaakolleni (pojalleni) ym.; 2) jauhinkiven puhutteluja: Mitä sie kivi kitajat, mitä vuori voivottelet; Lähe vuori vierimähän ym.; 3) aiheita jauhoruuista ja niiden tarjoamisesta (esim. vienalainen XV 602, joka joikumainen; ks. myös >Puurojauhoja jauhaessa); 4) jauhajan valituksia: Kivi suuri, orja pieni; Kivi kisko helmojani/hartiani, paasi paitani kulutti (samaa: >Jauhaja neito, miniä; >Haudan kuvaus); Oi tätä orjaista oloa, vierasta kiven vetoa; Lempo tässä lemmen saapi vaikka vuoret vierittäisin. Mukana ketjuissa voi olla myös >Isälle ja vieraalle jauhaminen (Miniän lauluissa) ym. Joskus häärunoissa (VII2 2971, 3073), kerran selitys: "jauhamaan laitettu morsian yksinään laulaa nyyhkien".

    • Jauhaessa*

      En minä kiveä kiitä; Jauhajan laulu; Jauhan, jauhan jaarittelen; Jauhon hienoa jauhoo; Jauhuo sinä kivonen; Jauhuus sinä kivoinen; Kivi kisko helmojani; Kivi suuri, orja pieni; Kuka kiveä kiikuttaa, sitä nälkä nätkyttää; Jauhan (Mie se jauhan) jaarittelen; Nousen aina aamusella kivenpuuhun kiikkumaan; Orjainen olo: kivi kisko hartiani*Ks. myös Mitä sie kivi kitajat; Puurojauhoja jauhaessa; NAISTENLAULUT: Minä jauhan Jaakolleni; HUOLILAULUT: Itkun pieksijä; ORJA: Jauhaja neito, miniä*Tähän on koottu 1) jauhamisformuloita: Minä jauhan jaarittelen; Minä jauhan Jaakolleni (pojalleni) ym.; 2) jauhinkiven puhutteluja: Mitä sie kivi kitajat, mitä vuori voivottelet; Lähe vuori vierimähän ym.; 3) aiheita jauhoruuista ja niiden tarjoamisesta (esim. vienalainen XV 602, joka joikumainen; ks. myös >Puurojauhoja jauhaessa); 4) jauhajan valituksia: Kivi suuri, orja pieni; Kivi kisko helmojani/hartiani, paasi paitani kulutti (samaa: >Jauhaja neito, miniä; >Haudan kuvaus); Oi tätä orjaista oloa, vierasta kiven vetoa; Lempo tässä lemmen saapi vaikka vuoret vierittäisin. Mukana ketjuissa voi olla myös >Isälle ja vieraalle jauhaminen (Miniän lauluissa) ym. Joskus häärunoissa (VII2 2971, 3073), kerran selitys: "jauhamaan laitettu morsian yksinään laulaa nyyhkien".

    • Jo nyt illakko tuleepi

      Jopa illakko tuleeAiheeseen sisällytetty kaksi toisiinsa liittyvää aihelmaa: Jopa illakko tulee, hämärikkö heutuaa; Illakko minun isoni, hämärikkö veljyeni jne. Moniin teemoihin liittyvä aihelma, mutta esitetään työlauluissa koska viitteitä siihen että laulettu illalla pellolta tullessa.

    • Jo nyt illakko tuleepi*

      Jopa illakko tulee**Aiheeseen sisällytetty kaksi toisiinsa liittyvää aihelmaa: Jopa illakko tulee, hämärikkö heutuaa; Illakko minun isoni, hämärikkö veljyeni jne. Moniin teemoihin liittyvä aihelma, mutta esitetään työlauluissa koska viitteitä siihen että laulettu illalla pellolta tullessa.

    • Jumala siunatkoon tehtyä työtä

      J-la siunaatko työtä tehtyäVrt. RukouksetRukouksenomainen, sanottiin työpäivän päättyessä illalla sekä talkoissa.

    • Jäivät niemet niittämättä

      Talkoovirtessä esitetty pahoittelu: niemet jäivät niittämättä, kun teijän pellot on suuret.

    • Kalamiehet

      Kalamiehen laulu; Kalastajan laulu; Kalastuslaulu: mie otan onget ja koukutVrt. Huono kalamies; LOITSUT/Kalastus: Kalaonnen sanoja; Kalastajan sanojaErilaisia lauluja kalalle mennessä ja kalalla ollessa. Esim. XII 210:ssa puhutellaan koiraa: saat luut lihoista, päät kaloista, mutta annas kun päästään järvelle, palasi parantuvat.

    • Kankaan kudonta

      Kankaankutojan laulu; Mie se kudon kolkuttelen; Niin se piukki pirran ääni; Onko vierinpölkyt veetty, kankaat kudottu; Pane keltainen, sininen, punainen, mustaKs. myös Sananlaskut: Lapa lapsen, vartti vanhanTähän yhdistetty säeainekseltaan erilaisia pikkurunoja, jotka liittyvät kankaankutomiseen.

    • Karjan syöttämisestä

      Toimellinen talon tyttöKarjanhoitaja iltasyötöstä: Lehmät ammuut antamista, siat siivon syöttämistä, vasikkaist voalimista (8037); Vaalin karjaa vasetin, mänin karja katsomaa, hevosille heinät heitin, lehmille olet ojensin, vein vettä kaivotieltä... (8040).

    • Kehräsin tainnan kesässä

      Kehräsin tainnan kesässä, toisen tainnan talvikaunna - sittenkin,,, (kuulin kurjia sanoja).

    • Kehrää, kehrää tyttönen

      Keträä, keträä tytrikkeni; Keträä Liisa mamman piikaVrt. Joko ommella osaatYdinaihe: äiti tai isä kehottaa tyttöä kehräämään, luvataan uusi rukki tai sulhanen. "Ketruuvirsi."

    • Kehrää, kehrää tyttönen*

      Keträä, keträä tytrikkeni; Keträä Liisa mamman piika*Vrt. Joko ommella osaat*Ydinaihe: äiti tai isä kehottaa tyttöä kehräämään, luvataan uusi rukki tai sulhanen. "Ketruuvirsi."

    • Kehrääjä pyytää valkeaa

      Anna valkeata, että näen kehrätä

    • Kehrääjäksi opettaminen

      Kertto keträämään; Keträä kuin kertto"Kertto on tuli." Tytön ensimmäinen värttinä poltettiin - näin haluttiin varmistaa, että tytöstä tulee nopea kehrääjä, kuin tuli.

    • Kehräämisvirsi

      Vrt. epiikka: Olin orja vellolleni; Tytärten hukuttajaKontekstitieto: "Tämä runo on "kezrävirsiä". Kuvataan miten "Neitoi heenoa tekköö", tahtoo saada aikaan hienoa, vaikka kangas katkeaisi ja aikaa menisi. Jatkuu eeppisillä aiheilla.

    • Keträsin kesoiset päivät - kylän keriä

      Ks. myös epiikka: Keträsin kesoisen päivänYdinaihe: Keträsin kesoiset päivät, yöt pimiät - keträsin kylän keriä, vallan värtinöitä - nännät näkyivät, kupehet kuumotti. Kehruulaulun säe "kesoiset päivät, yöt pimiät" liittyy >Maailmansyntyrunoon.

    • Keträän, keträän keikuttelen

      Minä kehrään keikuttelen; Minä keträän keikuttelenKs. myös LEIKIT: NauriisillaYdinaihe: kehrätään vaatteita eri eläimille (susi, karhu, repo, kissa, jänis, harakka, varis); ja/tai eri ihmisille (hotarille, huoville, pajarille, rengille, papille, vaterille, hoterille). Huom. Tytärsaaren tekstien (XIII4 12622-12623) muuntunut idea: suvelle takut, talvelle villat. Yhdistyy joskus epiikan aihelmaan >Keträsin kesoisen päivän. "Kehruuvirsi."

    • Kezreäjäzet, kezreäjäzet

      Ketjulaulu, jossa tiedustellaan, mitä kehrätään ja edelleen mitä kehrääjille syötetään, juotetaan, miten pannaan maate, jne. Vastauksessa sarja, esim. akat, naiset, tytöt, morsiamet, lapset, joille erilainen kohtelu.

    • Kintaita vanutettaessa

    • Kirjon, karjon, armottoman aika mennä kotiin

      Johdantona usein >Jo ois aika kottii mennä, ydintä orvon kohtalo: jo on kirjon, karjon, piian, rengin jne. kotiinmenoaika - ei armottoman. Usein luonnehditaan armottoman aikaa (Kuin kukko kahesti lauloi IV 1861, 2120, XV) tai häntä odottavaa selkäsaunaa (IV 1809, XV, vrt. >Kuka kotona odottaa).

    • Kirjon, karjon, armottoman aika mennä kotiin*

      **Johdantona usein >Jo ois aika kottii mennä, ydintä orvon kohtalo: jo on kirjon, karjon, piian, rengin jne. kotiinmenoaika - ei armottoman. Usein luonnehditaan armottoman aikaa (Kuin kukko kahesti lauloi IV 1861, 2120, XV) tai häntä odottavaa selkäsaunaa (IV 1809, XV, vrt. >Kuka kotona odottaa).

    • Kirvesmiesten arpasanoja

      Ks. myös Leikit: Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viistoista kymmentäErilaisia loruja (esim. Varis istu aidan päällä, Likka istu huasialla), joita lukiessa lyödään pykäliä puuhun ja ratkaistaan, kuka menee ensin työhön. Kaikista ei voi sanoa, onko kyseessä työhönmeno vai leikki.

    • Kirvestä hiottaessa

      Kirvestä hiottaessa: Hiho päivä kirvestäsiMyös epiikan klisee.

    • Kuka kotona odottaa - äiti, vieras

      Emo ei uottele kotona; Emo kotona uottelee; Ken koiss uottelee; Ken kodissa uottelee - emintimä; Ken kodissa uottelee - äiti; Kuka koissa uottelee; Kuka kotona odottaa; Läkkä laulellen kotihinKs. myös Oma ja vieras emo; Orja: En tohdi kotiin mennä - lyödään; Häärunot/Häätalosta lähtiesssä: Aika mennä kotiin, äiti odottaaTyöstä (joskus pidoista) kotiin palaava pohtii, kuka häntä odottaa. Johdantona usein >Aika mennä kotiin tai "Lähtään laulellen kotiin" (IV). Ydinaihe: Ken koissa uottelee? (Jo koissa ootellaan, majoilla mainitaan) - äiti ruokien kanssa / vieras äiti kangen kanssa. Odottajana voi olla jompikumpi, tai toistensa vastakohtina molemmat. Aihe voi olla itsenäinen tai jäsentyä osaksi >Oma ja vieras emo -kuvausta. Tässä ne tekstit, joissa kotiinmeno on aktuaali ja yhdistyy työstä (pidoista) paluuseen.

    • Kuka kotona odottaa - äiti, vieras*

      Emo ei uottele kotona; Emo kotona uottelee; Ken koiss uottelee; Ken kodissa uottelee - emintimä; Ken kodissa uottelee - äiti; Kuka koissa uottelee; Kuka kotona odottaa; Läkkä laulellen kotihin*Ks. myös Oma ja vieras emo; Orja: En tohdi kotiin mennä - lyödään; Häärunot/Häätalosta lähtiesssä: Aika mennä kotiin, äiti odottaa*Työstä (joskus pidoista) kotiin palaava pohtii, kuka häntä odottaa. Johdantona usein >Aika mennä kotiin tai "Lähtään laulellen kotiin" (IV). Ydinaihe: Ken koissa uottelee? (Jo koissa ootellaan, majoilla mainitaan) - äiti ruokien kanssa / vieras äiti kangen kanssa. Odottajana voi olla jompikumpi, tai toistensa vastakohtina molemmat. Aihe voi olla itsenäinen tai jäsentyä osaksi >Oma ja vieras emo -kuvausta. Tässä ne tekstit, joissa kotiinmeno on aktuaali ja yhdistyy työstä (pidoista) paluuseen.

    • Kuontalo ketrinpuussa

      Kuvaa kehräämisen nopeutta: sen ajan on kuontalo kehrinpuussa kuin harakka on aidanseipäässä.

    • Kyll´ on työtä tyttärillä

      Tyttöjen työt pyhän tullessa: jauhaminen, neulominen.

    • Laivaa maalle vedettäessä

    • Leikkaamisen aloitus

      Ks. myös LOITSUT/Maanviljelys: Viljanleikkaajan varauksiaKehotuksia: Käy kokkoo, käy kekkoo - muut on kovas, sie oot raukka raahallas! sano: Ruis runsas etehein, älä sano kuten laiska muinoin: Kivet, kannot etehein.

    • Leipojalle

      Vrt. loitsut: Leipää leivottaessa ja paistaessaLohdutus leipojalle: Leivo leipä liipin laapin, kyllä uuni kaunistaa!

    • Liinan valmistaminen

      Liinan (pellavan) "tarina" kasvatuksesta käyttökelvottomaksi vaatteeksi. Tulkittavissa myös liinan monologiksi: "tukat päästä revittiin", "luut ne poijes murrettiin".

    • Lopen, lopen, loppusen

      Kehrätessä: "Lopen, lopen loppuzen, täytän värttinäzen, ittše lähen miehellä" - luetellaan eri paikkakuntia, minne.

    • Lyhteen sitominen

      Mitä kaunihimman lyhteen teetMitä kauniimman lyhteen teet, sen soriamman morsiamen saat!

    • Lypsylauluja

      Lypsäjän laulu; LypsylauluKs. myös LOITSUT/Lehmäkarja: Lypsäjän sanoja Vrt. Nouskaa lehmiänne lypsämäänErilaisia lypsylauluiksi nimettyjä. Teksteihin sisältyy lehmän puhutteluja, joskus loitsuversioissa tavallisten herutussäkeiden aloituksia, joskus viitteitä pahaan emäntään/isäntään. Kaikki kokonaiset maidonherutukset on sijoitettu loitsuun >Lypsähän sanoja, vaikka otsikkona olisikin "lypsylaulu" tms.

    • Mitä sie kivi kitajat

      Elä sie kivi kitaja; Mitä kilkatat kivonen - luulit ei naidaKs. myös JauhaessaTähän on koottu ne tekstit, joissa kommentoidaan jauhinkiven ääntä: kitajaa, kilkattaa, laulaa, laklattaa. Sisältyvät myös >Jauhaessa otsikkon, jossa myös lisää kiven erilaisia ääniä.

    • Mämmin teko

    • Nauriinsiemeniä kylväessä

      "Nauriinsiemen sanoo kun pannaa maaha". Vrt. Eläinten ja kasvien puheet. Vrt. myös lyriikka: Kunpa minusta mies tulisi.

    • Neitoa neuvotaan pässinpäätä keritessä

      Sananlasku, jota kehitellään nuorikon töitä luonnehdittaessa: Siint se neittä neuvotuaa pässin piäätä kerites, pöksyn polvii paikates, sarka tutkainta kuttois (XIII). V3 778: "tuliaishäissä", ilmeisesti morsiamen neuvokin yhteydessä.

    • Niittovirsi

      Ks. myös Niittäkäämme, ruttakaamme; Laulu: Kolme kiirettä kesälläVatjalaisessa niittovirressä on samoja alkusäkeitä kuin inkerinsuomalaisessa, kokonaisuus erilainen. Aloituksessa kesäntulosäkeitä: Kun tulee suvi, kallis kagran niitto, ruttoza rukiin niitto (vrt. Laulu: >Kolme kiirettä kesällä), jatkossa niittosäkeitä: Niitteega rutteega, niitän rynnät, niitän rännät; lopussa viitteitä syksyyn, Mihailan päivään, jolloin pidetään juhlat, juodaan olutta ja lauletaan. 4628 yhdistyy >Suvivirteen, 4652 >Kokkovirteen, 4661 niiton lopetukseen.

    • Niittäkäämme, ruttakaamme

      Niitto (talkoo)virsi: Niittäkäämme ruttakaammeKs. myös NiittovirsiNiittokehotus, jatkosäkeitä: Saamme otsasta omenan, saamme makiat marjat, lillukat lihavat! Jatkona usein (IV) marjojen jakaminen perheenjäsenille.

    • Niittäkäämme, ruttakaamme*

      Niitto (talkoo)virsi: Niittäkäämme ruttakaamme*Ks. myös Niittovirsi*Niittokehotus, jatkosäkeitä: Saamme otsasta omenan, saamme makiat marjat, lillukat lihavat! Jatkona usein (IV) marjojen jakaminen perheenjäsenille.

    • Nouskaa lehmiänne lypsämään

      LypsylaulujaKs. myös LypsylaulujaEmäntien herättelyä: kukot jo laulavat, on aika nousta lehmiä lypsämään, kanoja munittamaan, piirakoita paistamaan...

    • Pellavia, liinoja loukuttaessa

    • Puurojauhoja jauhaessa

      Ks. myös JauhaessaViihdytysloruaihelma >Susi survoi, häntä telkki on Eljas Raussin mukaan jauhinlaulu.

    • Reen jalasta vääntäessä

    • Riihellä

      Menin riihtä riipsimään; Riihelle neito, ei riko riihtäVrt. epiikka: RiihelläRiihelle meno, riihellä olo -aihe yhdistää tekstejä; vain vienalaisteksti varmasti riihellä laulettu työlaulu. Huom.: IV-teksti, kehotus "riihen neidoille" voi liittyä johonkin muuhunkin: mennään riihtä tappamaan, en riko riihtä, riihi miulle ruista tuopi, tallinna rahat takkoo?. Ellei löydy muuta, jätetään vain näin.

    • Rukiinleikkuun loputtua

      Vrt. LOITSUT: Maanviljelys: Viljan leikkuun loputtuaTyttöjen riitti rukiinleikkuun loputtua: sitoivat oljista "akan" erivärisillä langoilla, viskasivat sirpit olan yli; kenen sirppi lensi kauimmaksi, ensimmäiseksi naimisiin. Riittiin liittyvä laulu.

    • Seppien laulu

      "Pihtiveikot (sepät) laulaat kuin hyö pääsiit vastakkaisin". Laulussa korostetaan sitä, että sepät takovat rautoja ja kirveitä saadakseen palkan. Päättyy sananlaskunomaiseen Vaikia sepän vasara miehen tautisen takkoo sekä sananlaskuun >Seppä syöpi selvän leivän.

    • Siinä taitoa kysytään, ken se pitsit pistelöö

      Siinä taito kysytään, pitsit, rekkopaita, vyö

    • Taulaa tehdessä

      "Muuten ei taola tule hyvvää, ellei akka vieressä laola."

    • Toimellinen talon tyttö

      Neito ja renkiAhkera talontyttö nousee ensimmäisenä ylös, sytyttää tulen ja ajaa rengin töihin. Renkiaihelma keskeinen, usein yksin: Nouse ylös, laiska renki, sitä tätä tekemää, kirvesvartta vestämää... Joskus päätöksenä rengin laiskuuden kuvaus. Vrt. Kalendaarirunot: >Pyhäin loputtua

    • Tuluksia valmistettaessa

    • Täss on mun rukkin

      Kehrääjän lauluKehrääjän lauluun näyttää sekoittuvan kehtolaulua: Tos o mu rukkin, tos o mun tuttin, tos on mun kaunis kangaspakkan. Alkusäkeinä esim: Hys hys hyssykkätä.

    • Vuole puikkoa kanan silmää kaivaaksesi

      "Mitä kana pahhaa tek? Söi kynnöt, söi kylvöt."

    • Vyötä tehdessä

    • Älä pyri pyhänä työhön

    • Älä tee kätkyttä kovasta puusta

      Kätkyen (liekun) tekoon kehoitusKs. myös Häärunot/Sulhasen pilkka: Käy kätkyen tekoonKehotetaan ja neuvotaan Heikkiä kätkyen tekoon: älä tee kovasta äläkä lahosta puusta, tee pehmeästä puusta, sitten "liekkuu leppiäst". Joskus voi olla kyse liekun, joskus varmasti kätkyen teosta. Alkusäkeet "Heikkisein, herttasein" samat kuin lemmenlaulussa >Tulepa yöllä yksinäsi, johon kahdesti liittyykin ja silloin viittaa tulevan lapsen kätkyeeseen.

  • 2. Paimenlaulut

    • Anna kulkkuni kulaita

      "Paimenen sanat kuin huhuilla aikoo." Laulu-aihe Ulos kuitu kulkustani ( >Ääni - pieni, vieno, sortunut).

    • Anna paimen päivällistä

      Paimen; Paimenen voi; Paimen parka, säärysjalka"Karjasta kotiintullessa laulettihin", "paimenta kiusoteltiin". Alkusäe usein "Paimen parka säärysjalka", jatkoja: Anna palain päivällistä - niin en kutsu sontakintuks jne.; Paimen parka on päivällistä, paimenen voi on voimallista.

    • Anna paimenelle voita

    • Emo laittoi piennä paimeneen

      Mistä emoista kiitän - laitto piennä paimeneen; Mistä isoista, emoista kiitän, laittoi nuorra paimeneenKs. myös Orja: Emo pani piennä piikuveen>Mistä isoa, emoa kiitän - alkuformulaan sovellettu paimenen "kiitos"; sekoittuu usein piikuus-teemaan.

    • Emo laittoi piennä paimeneen*

      Mistä emoista kiitän - laitto piennä paimeneen; Mistä isoista, emoista kiitän, laittoi nuorra paimeneen*Ks. myös Orja: Emo pani piennä piikuveen*>Mistä isoa, emoa kiitän - alkuformulaan sovellettu paimenen "kiitos"; sekoittuu usein piikuus-teemaan.

    • Emo, keitä voinen putro

      Paimenen valitusta. Sisältää seuraavat aihelmat: Muut käyvät murkinalle, mie oon ilman iltasetta (>Minulla murhe murkinana); emo, keitä voinen putro; emo, tee parempi paita; paimen parkaisee - luulevat revoksi; >Lähtään mustat muille maille.

    • Emo, tee parempi paita, menen paimeneen

      Emo, tee parempi paita; Emo tee paimenelle parempi paitaErilaisiin eeppisiin (ks. kosinta-aihe >Anni tuolta annettiin) ja lyyrisiin (ks. Miestenlaulut: >Emo tee parempi paita - mieli muille maille) aiheisiin liittyvä matkallelähtö-formula - emoa pyydetään ompelemaan parempi paita - liittyy tässä paimeneen: paidan tulee olla lyhyt, ettei se helmoista kastuisi.

    • Emäntä paha kotona

      Ks. myös Mene päivä männiköllePahan emännän/isännän/perheen kuvaus. Rakentuu vaihtelevasti seuraavista aihelmista: 1) Emäntä paha kotona, isäntä on sitä pahempi, poika puoli perkelettä, tytär ku tulikipuna, minja ku miekan kärki; 2) itse vuoli voivatinsa, itse pyttynsä pyhälsi, 3) heitti / keitti mulle kylmän kaalin/taarin, jost oli rakki rasvan syönyt, Musti murkinan pitänyt jne. (samaa ks. EPIIKKA: >Oljamissa käynti). Kiinteästi >Mene päivä männikölle -aiheessa, tähän koottu erillisiä esiintymiä.

    • En minä pilliä piellyt

      Ks. myös epiikka: Läksin piennä paimeneenNykyisten paimenten vertailu itseen, vrt. >Entisen ja nykyisen ajan vertailu (sekalaiset).

    • Hei lehmäni leholle

      Lehmiä ajaessa; Lepo lehmäni metsähän; Lepo, lepo lehmäniKs. myös Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessa; Meni lehmäni lehollePaimen ajaa lehmiä lehtoon (metsään), syömään: sinikukaista, pulpukaista; kukan nenää, heinän päätä. Joskus kutsutaan myös metsästä kotiin. "Paimenen laulu. Laulanut ja kanteleella soittanut." (VII)

    • Herttanen hevosen etsijä

      Seksiruno, "paimenlaulu"; vrt. >Tule tänne tyttöpaimen.

    • Hevospaimenten laulu

      Hevospaimenten (Eitsilaulu)Ks. myös epiikka: Olin orja vellolleni (III, IV)"Eitsniekka-laulu: yön aikana hevosia vartioivat lapset laulavat." Ydinaihe: päivää pyydetään nousemaan ja laskemaan lapset kotiin.

    • Hoi, kotio, konnan karja

      Hoi karja kotiinKs. myös Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessaAlkusäe vaihtelee: konnan karja, herran karja jne. Jatkona usein portin kuvaus: siitä tunnet meilän portin: haka, lenkki, tervaristi (ks. Kotiseutu: >Talon tunnukset). Jatkona (X): emäntä kiroaa kirnuaan, panettelee paimentaan.

    • Ikävä on mennä karjaan

    • Ilta tulee, päivä mailleen menee

      Vrt. Työlaulut: Jo nyt illakko tuleepi

    • Istu paimen mättähällä

    • Isännät ja emännät syövät

      Vrt. Miestenlaulut: Muut kynti sileät pellot

    • Jo tulen kotihin - onko huttu keitettynä

      Jo tulen kotihin, y.m.

    • Jää hyvästi järven rannat

      Ks. myös Naistenlaulut: LähtölauluPaimen hyvästelee järven rannan, nuotiopaikan.

    • Kaitse isäsi kanoja

      Nimipilkan (>Matti) jatkona halventava(?) paimentamisen kuvaus: Kaitse isäsi kanoja, hoira äites porsahi, pirä huali lampahista, ole sikojen sihteeri, kanojen katteini ja porsasten pormestari.

    • Karjan laitumelle laskeminen

      Vrt. loitsut: Karjan uloslaskuLuetellaan, minä viikonpäivinä ei saa karjaa laskea laitumelle (lauantai, sunnuntai, maanantai).

    • Karjankutsuja

      Lehmiä ajaessa; Ptruko, Kirjoni, kodihe; Tulkaa pois, piikani, tuuuuKs. myös Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessaTähän koottu sellaiset tekstit, joissa on yksinkertainen karjankutsu ja sarja lehmännimiä, mutta vähän muuta säeainesta.

    • Karjankutsuja*

      Lehmiä ajaessa; Ptruko, Kirjoni, kodihe; Tulkaa pois, piikani, tuuuu*Ks. myös Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessa*Tähän koottu sellaiset tekstit, joissa on yksinkertainen karjankutsu ja sarja lehmännimiä, mutta vähän muuta säeainesta.

    • Katrina kipokäpälä

      Vrt. karjanhoitoloitsut: Karjaonnen pyyntö Katrilta"Lapset paimenessa ollessaan puussa kiikkuessaan tapasivat laulella."

    • Katso laiha lammastais

      Kehotus: katso lammastais ja lehmiäis, etteivät susi ja karhu veisi.

    • Katso, Kiesus, karjajani

      Katso, Jesus, karjastani; Katso lempo lehmäjäisKs. myös loitsut: Karjaa laitumelle laskettaessaPyydetään rukouksenomaisesti Kiesusta, Jeesusta, herraa, lempoa katsomaan karjaa, ettei susi söisi. Samoja säkeitä esiintyy loitsuiksi luokitelluissa laitumellepäästörukouksissa; tässä tietyn rukousaiheen kontekstittomia, laulunomaisia, usein paimenlauluihin sekoittuneita variantteja.

    • Kestoll on Punikin kellot

      Lehmiä ajaessaSäepari: Kestoll on Punikin kellot, Punikill on Keston kellot yms. Selitys: lehmien nimiä.

    • Kesä tulee keikuttelee

      Erilaisia paimenlauluja, katkelmiaYdinaihe: kesä tulee, mutta paimenia ei ole.

    • Kesän kävin paimenessa, sain kuhmun otsaan

      Kesän kävin paimenessa

    • Kirjo katos karjastani

      Kirjas katos karjastainKs. myös: EPIIKKA: Hävis kirjo karjastani - rengit etsimään; Kutitin, kutitin kumppanini; ORJA: En tohdi kotiin mennä - lyödäänYdinaihe lehmän (t. torven, ei aina paimenessa) kadottaminen ja rangaistuksen pelko kotiin mennessä: isäntä lyö ikeellä, emäntä äkeellä jne.

    • Kirjo katos karjastani*

      Kirjas katos karjastain*Ks. myös: EPIIKKA: Hävis kirjo karjastani - rengit etsimään; Kutitin, kutitin kumppanini; ORJA: En tohdi kotiin mennä - lyödään*Ydinaihe lehmän (t. torven, ei aina paimenessa) kadottaminen ja rangaistuksen pelko kotiin mennessä: isäntä lyö ikeellä, emäntä äkeellä jne.

    • Kissa kirnusi kaatakoon

      "Ennen oli tapana, etenkin Koiviston puolella, että paimenille oli annettava keväällä viili. Jos kuka ei antanut viiliä, lauloi paimen tälle toivotuksen: --."

    • Kukkalatva kuusi

      Ison kuusi kukkalatva; Mariseni marjaseniYdinaihe: Mariseni marjaseni / Oi sisoni, oi kanani, kävitkö metsässä, mitä näit? Ison kuusen kukkalatvan, emon korian koivun. Konsa tuodaan kotiin? Tuodaan kotiin illan tullen, karjan tullessa, saunan lämmitessä.

    • Kuku käki, kuinka kauan paimenessa

      Käynkö viikon paimenessaVrt. LOITSUT/Lemmmenloitsut: Avioitumisajan tiedustelu käeltä; Tiedusteluja linnuilta, hyönteisiltä ja muilta eläimiltä: Eliniäin tiedustelu käeltäKäen kukunnasta lasketaan, kuinka kauan joutuu käymään paimenessa.

    • Kun kerran kesä tulevi

      Kun kerran kesä tulevi, lasen lehmäni leholle; Mihin laitat lampahasiKaksi erilaista paimenlaulua, joissa sama alkuformula tai -idea (kesä tulee, vrt. >Kesä tulee keikuttelee; >Muut toivovat kesää).

    • Kun lähemme paimenehen

      Lapset laulavat paimeneen menosta, jolloin on "Kellon helinä, hännän roiske."

    • Kun mie paimenna olisin

      Kun ma paimenna olisin; Kun oisin paimenna polonenYdinaihe: jos olisin paimen, soittaisin torvea. Usein jatkoa paimenten kritiikkiin >Paimeniako olette.

    • Kun tulevi tuttu vieras

      Tuttu, tuntematon vierasKs. myös Jää hyvästi, järven ranta; LOITSUT/RUkouksia: NuotioPaimen hyvästelee nuotiopaikkansa ja toivottaa tutulle tulijalle tulen lämpöä, tuntemattomalle tulen poltetta; tyttöpaimenelle lämpöä, poikapaimenelle poltetta.

    • Kutitin, kutitin kumppanini

      Kutitin, kutitin kumppaniani; Kutitin kumppaniani; Kutitin kumppaniani, kultaistani; Kutkuttelin kultaistani; Kutkuttelin, kutkuttelinYdinaihe: paimen tappaa toverinsa kutittamalla ja hautaa suohon. Tarinaosuuksia proosana sisältyy VII-alueen teksteihin. VIII-alueella erityisesti >Kirjo katos karjastani (ks. tätä) yhdistynyt tähän aiheeseen, jatkona myös usein väkivaltaformula: isäntä lyö ikeellä, emäntä äkeellä jne.

    • Kyllin syökää, kyllin juokaa

      Kyllin syökää, kyllin juokaa (lehmät); Syökää juokaa, lehmueniYdinaihe: Lehmiä kehotetaan syömään ja juomaan, jotta paremmin lypsäisivät. "Lauletaan, kun konsa laitumella tavataan lehmiänsä." Samoja kehotussäkeitä: >Syöjätär ja tyttö.

    • Kyllin syökää, kyllin juokaa*

      Kyllin syökää, kyllin juokaa (lehmät); Syökää juokaa, lehmueni**Ydinaihe: Lehmiä kehotetaan syömään ja juomaan, jotta paremmin lypsäisivät. "Lauletaan, kun konsa laitumella tavataan lehmiänsä." Samoja kehotussäkeitä: >Syöjätär ja tyttö.

    • Kylän karja mettään menee

    • Lampaat suden suussa

    • Lampuri luikuri

      Lampurin lauluVrt. Rakkaus: Lampuri laulaa kullalleenPejoratiivinen sävy (sianpaska, pässin pussit hampaisiin). Teksti X1 271: Tutu tutu lampaitani - älä sinä kultani luule.

    • Laula, lintu, kaunista kesää

      "Paimenet laulaavat."

    • Laulanpa mie lampahista

    • Laulu lapsille paimenesta

      Ydinaihe: paimen ei löydä paimennettaviaan, "syävät kultaista kulua, hopiaista heinän päätä".

    • Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessa

      Erilaisia loitsuja; Hoi kotiin hoikkasarvi; Paimenet kun laulelevat; Pois kotiin, kullan karjaKs. myös: Hei lehmäni leholle; Hoi kotio, konnan karja; KarjankutsujaErilaisia kotiin kutsusäkeitä: Hoi kotiin (metsään), herran (kullan) karja, ilman vitsan vinkumata / tätä kullaista kujoa, hopiaista tietä myöten; Tulkaa nyt vasat varvikosta, haarasarvet haavikosta; Maisa ja Kaisa käyköön kotia! ym.

    • Lehmät käyvät, kellot soivat

      Lehmät käyvät, kellot soivat - Lintu lauloi, lehto liekkuiKs. myös Laulu: Lintu lauloi, lehto liekkui"Lapsille tai paimenessa." Keskeistä orpous: Paimen armoton ajaapi. Jatkona usein lehmän kotiin tai lehtoon ajamista (vrt. >Hei lehmäni leholle; >Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessa) ja odottavan emännän kuvaus.

    • Lepo, lepo lehmäni, jopa löysin härkäni

      Jopa löysin härkäni; Lepo, lepo lehmäniYdinaihe: härkä löytyy "valkijalta rannalta, kaisloja kaivamasta, horsmia syömästä".

    • Liilo, leilo lehmiäni, en liilo emäntiäni

      Heilo, leilo lehmiäni; Kun ei voita annettanePaimenen valitusta: lempo emäntiä/lehmiä liilokoon; lempi vieköön lehmät - kun ei anneta voita. Tähtiteksteissä vain alkusäe Liilo leilo lehmiäni/lampaitani (jatko: Mato syöpi hampaitani ym.)

    • Liilo, leilo lehmiäni, en liilo emäntiäni*

      Heilo, leilo lehmiäni; Kun ei voita annettane**Paimenen valitusta: lempo emäntiä/lehmiä liilokoon; lempi vieköön lehmät - kun ei anneta voita. Tähtiteksteissä vain alkusäe Liilo leilo lehmiäni/lampaitani (jatko: Mato syöpi hampaitani ym.)

    • Liilo, leilo, lehmipaimen, lintti, lantti, lammaspaimen

      Vrt. Paimen vaivainen, lapsenlikka vaivaisempi; Tuur luur luttenpaimen"Paimenten arvot", joita vertaillaan.

    • Läksin suotta suon perälle

      Tekstinä miestenlaulu >Tein mie kuusesta korotan. Larin Parasken tilannekommentti:"Paimenessa (ei liekkuvirsi)."

    • Mene kirjo karjaan, älä kylän niittyyn

      Hoi kirjonen karjaan; Mene kirjo karjaan; Älä mene kylän niittyynVrt. Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessaVaroitus lehmille: jos menet niittyyn, niittymies lyö niin sinua kuin minua!

    • Mene kirjo karjaan, älä kylän niittyyn*

      Hoi kirjonen karjaan; Mene kirjo karjaan; Älä mene kylän niittyyn*Vrt. Lehmiä ajaessa ja kotiin kutsuessa*Varoitus lehmille: jos menet niittyyn, niittymies lyö niin sinua kuin minua!

    • Mene päivä männikölle

      Emäntä paha kotona; Kulje päivä kuusikkoon; Mene päivä männistöön; Mäne päivä männikölle; Päästä, päivä, paimen kotiin; Vieri päivä vitsikolleKs. myös Paimenen kivinen kakku); Emäntä paha kotonaPaimen toivoo työpäivänsä päättyvän. Ydinaihe: Mene päivä männikköön, kulu päivä kuusikkoon, päästä paimen kotiin vilusta, pahasta säästä - kakkaroita kaivamaan, voivatia nuolemaan, kirnua kolistamaan jne. Paha emäntä, isäntä, tytär, poika; tai: paha emäntä, itse nuoli voivadin, pieksää petkeleellä, keitti kylmän kaalin, antoi rasvat koirille (>Emäntä paha kotona, kuuluu elimellisesti tähän). Poikkeuksellisesti hyvä emäntä, isäntä esim. VII2 3235. Yhdistyy joskus >Paimenen kivinen kakku -aiheeseen, ja johdantosäkeet sekoittuvat.

    • Mene päivä männikölle*

      Emäntä paha kotona; Kulje päivä kuusikkoon; Mene päivä männistöön; Mäne päivä männikölle; Päästä, päivä, paimen kotiin; Vieri päivä vitsikolle*Ks. myös Paimenen kivinen kakku); Emäntä paha kotona*Paimen toivoo työpäivänsä päättyvän. Ydinaihe: Mene päivä männikköön, kulu päivä kuusikkoon, päästä paimen kotiin vilusta, pahasta säästä - kakkaroita kaivamaan, voivatia nuolemaan, kirnua kolistamaan jne. Paha emäntä, isäntä, tytär, poika; tai: paha emäntä, itse nuoli voivadin, pieksää petkeleellä, keitti kylmän kaalin, antoi rasvat koirille (>Emäntä paha kotona, kuuluu elimellisesti tähän). Poikkeuksellisesti hyvä emäntä, isäntä esim. VII2 3235. Yhdistyy joskus >Paimenen kivinen kakku -aiheeseen, ja johdantosäkeet sekoittuvat.

    • Meni lehmäni leholle

      Pani lehmänsä leholleKs. myös Hei lehmäni leholleFormulanomainen toteamus lehmien menemisestä/panemisesta leholle, joskus itsenäinenkin. "Emännän hoito-virsi" V2 973 jatkuu: Paimen on paras talossa, talon tarpeita tasoopi + sananlasku >Emäntä hyvä kotona.

    • Mie menin tietä myöten - näittekö lehmät leikkaajii

    • Mie oon paimen pikkarainen

      Ks. myös Mene päivä männiköllePaimen luonnehtii elämäänsä (pitkä päivä, emäntä ja isäntä kovia).

    • Mikä meijän paimenilla - kiikumme joka kivellä

      Ydinaihe: paimenen elämän huolettomuus, "syömme mailta mantsikoita".

    • Muille maille mulkosilmät, tänne linnut, jänikset

      "Jyrkinä paimenet metsään mennessä lauloivat."

    • Muistatko muinen kun marjassa käytiin

      "Paimenlaulu." Lapsuuden muistelu, jatkuu: >Löysin viiet virsunnauhat.

    • Muut kuuli kirkon kellon

      Muut ne kuulee kirkon kellon; Muut menee kirkkoonVrt. lyriikka: Muut ja minäLoppuu joskus: Minä yksin jätettiin, ikkunoihin itkemään, portille poraamaan, raitille raakkumaan

    • Muut toivovat kesää

      "Paimeniin laulu." Ydinaihe: muut toivovat kesää paitsi koivu, jonka tuohi revitään.

    • Nyt on kesä

      Erilaisia paimenlauluja

    • Näin sanoi saaren neito: paimenet pahankuriset

    • Näytä päivä silmiäsi

      Näytä, päivä, silmäsiKs. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Tuokaa tulta tuohisellaJoskus yhdistyy paimenlauluihin, kerran tieto: "Sadeilmalla paimenessa ollessaan paimenet pyytävät." (XIII4 12526). Ydinaihe: "Näytä päivä silmiäisi! Millaiset o siulla silmät, ovatko siniset vai on punaset, vai onk' kellankarvalliset, vai ruoti ruohonpäiset, vai Saksan saven näköset." (V2 1626) Tähtitekstit jatkuvat loruna:: niin minä neuvon äitis Luotilan kammarissa jne. - Vrt. Loitsurukous >Poudan sanat.

    • Näytä päivä silmiäsi*

      Näytä, päivä, silmäsi*Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Tuokaa tulta tuohisella*Joskus yhdistyy paimenlauluihin, kerran tieto: "Sadeilmalla paimenessa ollessaan paimenet pyytävät." (XIII4 12526). Ydinaihe: "Näytä päivä silmiäisi! Millaiset o siulla silmät, ovatko siniset vai on punaset, vai onk' kellankarvalliset, vai ruoti ruohonpäiset, vai Saksan saven näköset." (V2 1626) Tähtitekstit jatkuvat loruna:: niin minä neuvon äitis Luotilan kammarissa jne. - Vrt. Loitsurukous >Poudan sanat.

    • Paha on naida paimentyttö

    • Paha on olla paimenena

      Paha on olla (käyä) paimenenaPaimenen valitusta, jossa toistuvina säkeinä mm.: paha on olla paimenessa, paimenen paita märkä; paimen parkaisee - emon vatsa vaaarahtaa, luulee revon repivän; paimen ei uskalla mennä kotiin korven kukkasitta, emäntä paha, paha tyttö/poikalapsen yksin: mato vittuun, muurahainen mulkkuun. - XIII4 12532 sisältää laajan kuvauksen lasten leikistä paimenessa, laulutekstin alussa >Poudan sanoja, lopussa Paha on on olla paimenena.

    • Paha on olla paimenena*

      Paha on olla (käyä) paimenena**Paimenen valitusta, jossa toistuvina säkeinä mm.: paha on olla paimenessa, paimenen paita märkä; paimen parkaisee - emon vatsa vaaarahtaa, luulee revon repivän; paimen ei uskalla mennä kotiin korven kukkasitta, emäntä paha, paha tyttö/poikalapsen yksin: mato vittuun, muurahainen mulkkuun. - XIII4 12532 sisältää laajan kuvauksen lasten leikistä paimenessa, laulutekstin alussa >Poudan sanoja, lopussa Paha on on olla paimenena.

    • Paimen Anni mulkosilmä

      "Paimenlaulu." Samantyyppisiä nimeen liitettyjä pikkurunoja on myös kölleissä, ks. Köllit ym..

    • Paimen parka, perse märkä

      Paimen surkuttelua, pilkkaa: perse märkä - aivan arka - istuu kuin killi kivellä. Vrt. >Paimen parka, säärysjalka; >Istu paimen mättähällä.

    • Paimen parka, säärysjalka

      PaimenYdinsäettä jatkavat erilaiset aihelmat paimenen kurjasta elämästä: 1) monta vettä, tuulta, nälkää näkee, 2) täytyy mennä karjaan - huono ruoka, 3) istuu kivellä ja soittaa torvea. Alkusäe "Paimen parka, säärysjalka" toistuu paimenlauluissa (ks. esim. >Paista päivä paimenille).

    • Paimen parka, säärysjalka*

      Paimen**Ydinsäettä jatkavat erilaiset aihelmat paimenen kurjasta elämästä: 1) monta vettä, tuulta, nälkää näkee, 2) täytyy mennä karjaan - huono ruoka, 3) istuu kivellä ja soittaa torvea. Alkusäe "Paimen parka, säärysjalka" toistuu paimenlauluissa (ks. esim. >Paista päivä paimenille).

    • Paimen vaivainen, lapsenlikka vaivaisempi

      Vrt. Liilo, leilo, lehmipaimen, lintti, lantti, lammaspaimen Ydinaihe: lapsenlikan ammatti vielä kurjempi kuin alhaisten paimenten (hevospaimen, lammaspaimen, vasikan paimen).

    • Paimeneks palkattiin

      Ydinaihe: Palkattiin paimeneksi, laitettiin muihin töihin, maksettiin paimenen palkka.

    • Paimenel´ on kurjat päivät

      Ydinaihe: paimenen päivät ovat kurjat, vaikka askissa on voita!

    • Paimenell on pitkä päivä

    • Paimenelle pässi palkaksi

      Ydinaihe: Trupitin, palkattiin paimeneksi, sain pässin, läksin kyntämään, kylvämään.

    • Paimenen huolet

      Kolme erilaista tekstiä paimenen huolista luonnon armoilla (283), pahan akan kiusattavana (284) ja isännän rankaisemana (285). Kirjallista häivähdystä (vrt. Uusi testamentti) tekstissä 283.

    • Paimenen hätähuuto

      Paimenen hätähuuto: Paimenet, paha tuleviEi kuulu, otsikosta huolimatta, >Paimenen hätä -runotyyppiin (ks. proosakertomuksiin liittyvät runot ja säkeet): paimen valittaa lehmien ja paimenten hajaantumista.

    • Paimenen kivinen kakku

      Kullervo-runoa. Kivinen kakku; Kulu päivä, kulje päiväKs. myös Mene päivä männikölle; vrt. epiikka: Kalevanpojan kosto; Proosakertomuksiin liittyviä repliikkejä: Syöjätär ja tyttöYdinaihe: päivä kuluu, ei kulu kivinen kakku; tai kivisen leivän aihelma yleensä. Yhdistyy joskus >Mene päivä männikölle -aiheessa yleisiin pahan emännän kuvauksiin tai käyttää niitä; joskus samantyyppisiä alkusäkeitäkin. Liittyy X-alueella ihmesatuun AT 511 (Orpolapsen satu). Joskus paimen kostaa: tuo kivisydämen kotiin emännälle, isännälle iltaseksi (VI 66, X1 253, 257-258).

    • Paimenen kivinen kakku*

      Kullervo-runoa. Kivinen kakku; Kulu päivä, kulje päivä*Ks. myös Mene päivä männikölle; vrt. epiikka: Kalevanpojan kosto; Proosakertomuksiin liittyviä repliikkejä: Syöjätär ja tyttö*Ydinaihe: päivä kuluu, ei kulu kivinen kakku; tai kivisen leivän aihelma yleensä. Yhdistyy joskus >Mene päivä männikölle -aiheessa yleisiin pahan emännän kuvauksiin tai käyttää niitä; joskus samantyyppisiä alkusäkeitäkin. Liittyy X-alueella ihmesatuun AT 511 (Orpolapsen satu). Joskus paimen kostaa: tuo kivisydämen kotiin emännälle, isännälle iltaseksi (VI 66, X1 253, 257-258).

    • Paimenen lapsi

      Piika, poika paimenessa; Vieläkö heikkoni hengissäRunotekstit liittyvät, toiset kiinteästi, toiset etäisesti, aiheseen "Paimen ol suanut lapsen, tappanut sen ja kätkenyt sen kantoon." Soittaa torveen ja laulaa. Ydinrepliikki: "Vieläkö Heikkini hengissä lienee?"

    • Paimenen lapsi*

      Piika, poika paimenessa; Vieläkö heikkoni hengissä**Runotekstit liittyvät, toiset kiinteästi, toiset etäisesti, aiheseen "Paimen ol suanut lapsen, tappanut sen ja kätkenyt sen kantoon." Soittaa torveen ja laulaa. Ydinrepliikki: "Vieläkö Heikkini hengissä lienee?"

    • Paimenen laulu

      Paimenen laulun kuvausLaaja perinnepohjainen sepite paimenen elämästä, huipennuksena jakso, jossa paimen vertaa omaa lauluaan eri lintulajien lauluun.

    • Paimenen soitto

      Ydinaihe: paimenen nukahdettua pedot tulivat karjaan, paimen heräsi ja alkoi soittaa.

    • Paimenen toivotus

      Paimenen toivotus: Laulan mie pahan - hyvän emännänVrt. Loitsut: Paimenen sanat ruokaa pyytäessäYdinaihe: laulan pahan emännän lahoon puuhun, pudotkoon maahan ja satuttakoon itsensä, kun antoi harvoin ja huonoa voita; laulan hyvän emännän hyvän puun latvaan, sieltä uuhen untuville, kun antoi usein voita. Ks. muita pahan emännän manauksia: >Mene päivä männikölle; >Liilo, leilo lehmäseni; >Paimenen kivinen kakku.

    • Paimenen vitsan tekeminen

      Paimenvitsan ja ongen tekeminenVrt. Loitsut: Paimenvitsan tekoYdinaihe: eri puulajien kelvollisuus vitsaksi. Teksti jatkaa sananlaskua Pihlaja pidättää, paju parantaa jne.

    • Paimenia huudettiin

      Erilaisia paimenlauluja"Toisii paimenii hulettiin." Nimiluettelo.

    • Paimeniako olette

      Paimenetko vai variksetYdinaihe: oletteko paimenia vai varkaita/variksia, kun ei kuulu pillin, sarven ääntä? Jatkona usein >Kun mie paimenna olisin (V).

    • Paimenpoika paitulainen

      Paimenpoika soittaa kolahuttaaYdinaihe: Paimenpoika paitulainen ajaa karjan kaislikkoon, tekee toron Toikin luista, emännät ihmettelevät, missä karja. Etäinen muunnelma >Kalevanpojan kosto -teemasta, merkitty siten myös epiikkaan.

    • Paimenpoika paitulainen*

      Paimenpoika soittaa kolahuttaa**Ydinaihe: Paimenpoika paitulainen ajaa karjan kaislikkoon, tekee toron Toikin luista, emännät ihmettelevät, missä karja. Etäinen muunnelma >Kalevanpojan kosto -teemasta, merkitty siten myös epiikkaan.

    • Paista, päivä, paimenille

      Kalamiehet kaloja saavat; Paimen syöpi kuivan leivän; Paimenia kurjasia; Paista, päivä, paimenelleVrt. Mene päivä männikölleYdinaihe: Päivää pyydetään paistamaan paimenille, ei kalanpyytäjille, kalamiehille (III: älä paista metsämiehille), koska kalamies saa kaloja, paimen sen sijaan kuivaa leipää syödäkseen. XIII: voi jatkua esim.: paimen parka, nuttu märkä, tai: paimen säärysjalka, rättijalka (ks. myös >Paimen parka, säärysjalka).

    • Paista, päivä, paimenille*

      Kalamiehet kaloja saavat; Paimen syöpi kuivan leivän; Paimenia kurjasia; Paista, päivä, paimenelle*Vrt. Mene päivä männikölle*Ydinaihe: Päivää pyydetään paistamaan paimenille, ei kalanpyytäjille, kalamiehille (III: älä paista metsämiehille), koska kalamies saa kaloja, paimen sen sijaan kuivaa leipää syödäkseen. XIII: voi jatkua esim.: paimen parka, nuttu märkä, tai: paimen säärysjalka, rättijalka (ks. myös >Paimen parka, säärysjalka).

    • Pajupilli, tuohitorvi on minun mieleeni

      Paimenen runo (?): ei pidä leppätorvesta, halkaisee korvat.

    • Palkatkaa karjapojaksi

      Vatjalaisessa laulussa tai lorussa poika pyytää, että hänet palkattaisiin kylän karjalan katsojaksi, ja lupaa hoitaa lesken lehmät.

    • Pikko, pikko, pien´ lammas

      Lampaan puhuttelua: Pikko pikko / Uitti uitti - älä mäne mäen taa!

    • Pikko, pikko, pien´ lammas*

      ** Lampaan puhuttelua: Pikko pikko / Uitti uitti - älä mäne mäen taa!

    • Pimpula pampula puolapussi

      Marjasta tai paimenesta tulevan puhuttelua, jatkona usein >Mari marjasta tulee (epiikka).

    • Pimpula, pampula, paimenpoika

      Lillil, lillil, likkapaimen; Pimpuli pampuli paimenpoika; Pimputa, pamputa, paimenpoikaYdinaihe: Pimpula pampula (tms.) paimenpoika (Lillil, lillil, likkapaimen, VI), aja karjasi kotiin, astu itse kiviä myöten, älä putoa jokeen.

    • Pimpula, pampula, paimenpoika*

      Lillil, lillil, likkapaimen; Pimpuli pampuli paimenpoika; Pimputa, pamputa, paimenpoika**Ydinaihe: Pimpula pampula (tms.) paimenpoika (Lillil, lillil, likkapaimen, VI), aja karjasi kotiin, astu itse kiviä myöten, älä putoa jokeen.

    • Pitivät poikaset hyvästi

      Piti poikaset hyvästi paimenessaVrt. Nuoret: Piti piikaset hyvästi poikana ollessani"Paimentyttö lauloi." Paimenessa ollessa poikaset "sukkiit päätä, antoit suuta".

    • Piu pau papurii

      Lehmien nimiä; mainittu myös kehtolauluksi.

    • Poikaparka paimeneksi

      Erilaisia paimenlaulujaYdinaihe: lapsi paimenena. Vrt. >Mie oon paimen pikkarainen

    • Sada Jumala saavin suusta

      Vrt. LOITSUT/MAANVILJELY: Sateen toivotus

    • Sada lunta luttakorva

      "Paimenet toivovat syksyllä" - päästäkseen pois paimenesta.

    • Sarvella soitto

      Sarvella soitto, Pekka villitty"Sarven nuottiloi." Tekstit erilaisia: >Paimenen hätä; nimipilkka (>Matti, >Pekko).

    • Soita paimen pilliäsi

      Ydinaihe: Toivotetaan, että paimen soitollaan tekee maiseman kauniiksi.

    • Susi ulvoo: onko vuonaa voipunutta?

      Susi ulvoo vuonaa

    • Susi ulvoo: onko vuonaa voipunutta?*

      Susi ulvoo vuonaa**

    • Tee, haukka, tarha

    • Tiri tari tattarihuttua

      "Tarkoitti kai etteivät emännät roaskineet panna paimenelle voita puuronsilmään."

    • Tohu, tohu koirueni - paita paimenelle

      Pyyntö koiralle >Paha on olla paimenena -runon yhteydessä.

    • Torvella soittelen

      Erilaisia paimenlaulujaMikkelin päivän vietosta: "Paimenet lauloivat mikkelihautaa polttaessaan."

    • Tule ilta illotellen

      Tule ilta illotellen, päästä paimen kotiinKs. myös Mene päivä männikölleLiittyy muihin päivän kulumista odottaviin paimenen valituksiin: tässä vilu, paha sää.

    • Tule ilta illotellen*

      Tule ilta illotellen, päästä paimen kotiin*Ks. myös Mene päivä männikölle*Liittyy muihin päivän kulumista odottaviin paimenen valituksiin: tässä vilu, paha sää.

    • Tule minulle vaan

      Dialogi, vastaus: en tule, menen metsään lehmiä etsimään.

    • Tule tänne tuttu mies

      >Paista, päivä, paimenille -runon jatkona.

    • Tule tänne tyttöpaimen

      Aja karjas tälle maalle; Aja karjas tänne maille; Paimenlauluja; Pieni tyttö laulaa kiikassa; Tiirin liirin likkapaimen; Tule tänne, tyttörukka; Turin lurin, piikapaimen; Tuur, luur lutten paimen; Tyyrin, tyyrin tyttöpaimen; Tyytyn, lyytyn, piikapaimenKs. myös Rakkaus: Kuti, kuti kultaseniYdinaihe: houkutellaan tyttöpaimenta (II: poikapaimenta) tulemaan karjoineen; paremmat nurmet, heinät, kellot, makeammat mansikat, mustikat, puolukat, vaapukat, karpalot. Seksiruno: VII2 3288. Joskus yhdistyy >Paimenen lapsi -aiheeseen (esim. XIV 211), alkuformulana joskus >Tuur luur luttenpaimen tms. (VIII, XIII, XIV).

    • Tule tänne tyttöpaimen*

      Aja karjas tälle maalle; Aja karjas tänne maille; Paimenlauluja; Pieni tyttö laulaa kiikassa; Tiirin liirin likkapaimen; Tule tänne, tyttörukka; Turin lurin, piikapaimen; Tuur, luur lutten paimen; Tyyrin, tyyrin tyttöpaimen; Tyytyn, lyytyn, piikapaimen*Ks. myös Rakkaus: Kuti, kuti kultaseni*Ydinaihe: houkutellaan tyttöpaimenta (II: poikapaimenta) tulemaan karjoineen; paremmat nurmet, heinät, kellot, makeammat mansikat, mustikat, puolukat, vaapukat, karpalot. Seksiruno: VII2 3288. Joskus yhdistyy >Paimenen lapsi -aiheeseen (esim. XIV 211), alkuformulana joskus >Tuur luur luttenpaimen tms. (VIII, XIII, XIV).

    • Tulkaa kylpyyn

      Erilaisia paimenlauluja, katkelmia"Paimenet ennen kutsuivat väkeä kylpyyn, huutamalla."

    • Tulkaa lehmät juomaan

      Erilaisia paimenlauluja, katkelmia

    • Tuolt tulevi tuttu Matti

      "Hönttö tyttö laulo enne paimenes."

    • Tuttul, luttul mie trupitan

      Otsikko alkuklisee erilaisiin aiheisiin. 1) sain pässin, kynnin kymmenen vakoa (>Paimenelle pässi palkaksi), 2) pankaa minut paimeneksi.

    • Tuur luur lutten paimen

      Antti lantti lammaspaimen; Luu luu luteen paimen; Tuuri luuli luttapaimenAlkusäkeet jatkuvat: 1) Minä vaivanen lammaspaimen (vuohten paimen, karjanpaimen) ja usein kuvaus lammaspaimenen elämästä "airan varjos" (VIII); 2) luttapaimen/lammaspaimen ajaa lehmiä rannan ja kujien kautta (IV, XIII), kuulee vuohen ja härän kellot. Jotkut tekstit vaikuttavat pilkkalauluilta. Yhdistyy ja sekoittuu >Tule tänne tyttöpaimen -aiheeseen.

    • Tuur luur lutten paimen*

      Antti lantti lammaspaimen; Luu luu luteen paimen; Tuuri luuli luttapaimen**Alkusäkeet jatkuvat: 1) Minä vaivanen lammaspaimen (vuohten paimen, karjanpaimen) ja usein kuvaus lammaspaimenen elämästä "airan varjos" (VIII); 2) luttapaimen/lammaspaimen ajaa lehmiä rannan ja kujien kautta (IV, XIII), kuulee vuohen ja härän kellot. Jotkut tekstit vaikuttavat pilkkalauluilta. Yhdistyy ja sekoittuu >Tule tänne tyttöpaimen -aiheeseen.

    • Tytöt pannaan paimeneen

      Ydinaihe: Tyttöjä ei naida, vaan pannaan paimeneen, poropussi selkään.

    • Valkenetko päivä neidoille

      Vrt. Hevospaimenten laulu

    • Vieläkö ilo elääpi?

      Vrt. Loitsut/Kotieläintalous: Paimenen huhuillessa"Paimenten huhuileminen salolla."

    • Vihmasilla kastumaan, löközillä istumaan

      Kukkizeni, muamozeniSyntymävalituksen >Miksi minua loit jatkona paimenelämän kuvaus: Löközillä (= paimentulilla) istumah, suappaizii poltamaa, lastuzilla istumaa, vihmasilla kastumah, kovasilla kivizillä maguamah jne.

    • Älköön Jumala luoko saaren paimeneksi

      Ks. myös Rukoukset: Älköön Jumala luoko

  • 3. Kehtolaulut

    • Aa aa Aatamii

      Aa aa Aatami, Turu Jussi Taavetti. Tuuditeltavan nimi?

    • Aa aa aholla

      Ks. myös: Makaa kunnes marjat joutuuAa aa aholla kasvaa kauniita kukkii (marjoja), niitäpä ne pienet lapset huviksensa noukkii (Ruusun kukkia, Jussin jätkiä, Pietarin pätkiä, pimpula pampula heiniä).

    • Aa aa aholla*

      *Ks. myös: Makaa kunnes marjat joutuu*Aa aa aholla kasvaa kauniita kukkii (marjoja), niitäpä ne pienet lapset huviksensa noukkii (Ruusun kukkia, Jussin jätkiä, Pietarin pätkiä, pimpula pampula heiniä).

    • Aa aa akeri

      Aa aa akeri, Oiva on kulta kakeri, Oivan täytyy nukkua, eikä yhtään suuttua.

    • Aa aa akkasta

      Aa aa akkasta, ei se ollu mitään pakkasta, vaan se oli pientä pyryä, kun vauva piti itte jyryä.

    • Aa aa akkelee, kuka lasta nakkelee

      Aa aa aakuttaa; Aa aa, aatikkaa; Aa aa akkelee; Aa, aa, akkeliaAa aa akkelee, kukas lasta nakkelee/liekuttaa? Karjalassa (XIII) vastaukseksi saatetaan antaa nimirimpsu: Kuppari-Kirsti, Joutsen Maija, Ievaliisa jne, vrt. >Aa aa akkerin Maija.

    • Aa aa akkelee, kuka lasta nakkelee*

      Aa aa aakuttaa; Aa aa, aatikkaa; Aa aa akkelee; Aa, aa, akkelia**Aa aa akkelee, kukas lasta nakkelee/liekuttaa? Karjalassa (XIII) vastaukseksi saatetaan antaa nimirimpsu: Kuppari-Kirsti, Joutsen Maija, Ievaliisa jne, vrt. >Aa aa akkerin Maija.

    • Aa aa akkerin Maija

      Aa aa Aalin Kaisa, Aa aa akkan Kaija; Aa aa akkeri kaija; Aa, aa, Akkerin Kaija, Turusta tuodaan joka lajia; Aa aa, allinkaijaa; Aa aa allin Kaisa; Allin, lallin, Lassin Maija; Kaija; Kaija, Kaisa; Kaija, Kirsti, Maija; Kerttu; Kirsti; Tallin lallin Lassin KaijaVrt. leikinalkajaisloru Allin, lallin Lassin Maija; nimilorut: Kaija; Tallin lallin Lassin Kaisa, kuppari Kirsti ja Helssan Maija xxx Aa aa akkerin (allin, lallin) Maija (Kaija), Turusta tuotiin joka lajia, tuotiin lapselle kullattu silkki, vaikka on kulunut kulmista rikki. Tuomisten joukossa myös muita Turun kauppatavaroita.

    • Aa aa akkerin Maija*

      Aa aa Aalin Kaisa, Aa aa akkan Kaija; Aa aa akkeri kaija; Aa, aa, Akkerin Kaija, Turusta tuodaan joka lajia; Aa aa, allinkaijaa; Aa aa allin Kaisa; Allin, lallin, Lassin Maija; Kaija; Kaija, Kaisa; Kaija, Kirsti, Maija; Kerttu; Kirsti; Tallin lallin Lassin Kaija*Vrt. leikinalkajaisloru Allin, lallin Lassin Maija; nimilorut: Kaija; Tallin lallin Lassin Kaisa, kuppari Kirsti ja Helssan Maija xxx *Aa aa akkerin (allin, lallin) Maija (Kaija), Turusta tuotiin joka lajia, tuotiin lapselle kullattu silkki, vaikka on kulunut kulmista rikki. Tuomisten joukossa myös muita Turun kauppatavaroita.

    • Aa aa allallaa

      Aa-a allallaa, kissa on kaivossa kallallaa.

    • Aa aa aller keller

      Aa aa aller keller, aller keller pankon päässä, pankon pääss oli papin hattu, papin hatus oli jenkki piippu, jenkki piipussa vaskinen supukka.

    • Aa aa allersoo

      Ydinsäkeet: Aa aa allersoo, maahan pantiin pallersoo. Jatkeena voi olla muita säkeitä, esim. Mulli viätiin riiheen, lyätiin nuijalla päähän.

    • Aa aa allia, Alli keittää velliä

      Ks. myös Nimipilkat: Elli keitti vellinAa aa allia, Alli keittää velliä, Allin velli lattialle, lapset sitä lakkimaan.

    • Aa aa allii

      Missäs olet olleAa aa allii, kivikova kallii, iso aita edessäni, pienet pojat perässäni, papupussi selässäni, ei voi kulkee, ei voi kulkee.

    • Aa aa allikka

      Aa, aa alliAa aa allikka, pienen pojan tallikka, poskessa on mallikka, päässä sillä nallikka.

    • Aa aa allin kieltä

      Aa aa allin kieltä, lapset ne juoksee rannan tietä, tulkaa lapset katsomaa ku sotamiehet soutaa.

    • Aa aa allin lasta

      Aa, aa, allin lasta - Ei ole isää, ei ole äitiä; Aa, aa, allin lasta - Pienellä linnulla pitkä nokka; Aa, aa, allin poika; Aa, aa, allin poika - Tee pesä pellolle; Pieni lintu poikiansa nokallansa hoitaa; Pieni lintu poikiansa siivillänsä hoitaa; Pii pii, pieni lintuJakaantuu kahteen versioon: "Aa aa allin lasta, pientä linnun poikaa, pieni lintu siivillänsä (nokallansa) poikiansa hoitaa" sekä "Aa aa allin lasta, pientä linnun poikaa, ei oo isää, ei oo äitiä, joka lasta hoitaa". Alueellista painottumista eri versioiden välillä ei juuri esiinny.

    • Aa aa allin lasta*

      Aa, aa, allin lasta - Ei ole isää, ei ole äitiä; Aa, aa, allin lasta - Pienellä linnulla pitkä nokka; Aa, aa, allin poika; Aa, aa, allin poika - Tee pesä pellolle; Pieni lintu poikiansa nokallansa hoitaa; Pieni lintu poikiansa siivillänsä hoitaa; Pii pii, pieni lintu**Jakaantuu kahteen versioon: "Aa aa allin lasta, pientä linnun poikaa, pieni lintu siivillänsä (nokallansa) poikiansa hoitaa" sekä "Aa aa allin lasta, pientä linnun poikaa, ei oo isää, ei oo äitiä, joka lasta hoitaa". Alueellista painottumista eri versioiden välillä ei juuri esiinny.

    • Aa aa Allin taata

      Aa aa Allin taata, poika se kynti naurismaata, ei oo kuiva ei oo märkä, ei voi iso härkä vettä / siitä vettää hirmunen härkä.

    • Aa aa allipuu

      Aa aa allipuu, meijän laps on sievä suu, ei se ole mikään lahopuu, se on äitin näppäsuu.

    • Aa aa Anttia

      Aa aa Anttia, sika repi tankkia, tankki on tehty tappuroista, napit nauriin mukuloista.

    • Aa aa appelaan

      Aa aa appelaan, savuäijän pirttiin, siellä sinut puetaan samettiin ja silkkiin. Vrt. >Tyttären tuuditus miehelään

    • Aa aa assikka

      Aa aa assikka (allikkoon), pienen lammin luikku (vien lapsen lammikkoon), lammessa ahvenen mossikka, vieressä iso muikku.

    • Aa aa Tuudituksia

      Aa aa --; Aa aa heijaa; Biibuli baabuli simmut kii; Erilaisia kehtolauluja; Liilin, liilin silmän kii; Mie se tuuvin lasta; Paiju, paiju, omeljuska; Piispitän pikkusta; Tipu, tipu tei; Tullan, lullan, lullan; Tuuti lasta tuutusehe; Tuuti lulla lasta; Tuuti, tuuti pientä lasta; Tuutipa, tuuti, lastaniErilaisia lyhyitä tuudituksia: Biibuli baabuli simmut kii; Heijaa lullaa lasta; Piis piis pikku lasta jne.

    • Aa aa Tuudituksia*

      Aa aa --; Aa aa heijaa; Biibuli baabuli simmut kii; Erilaisia kehtolauluja; Liilin, liilin silmän kii; Mie se tuuvin lasta; Paiju, paiju, omeljuska; Piispitän pikkusta; Tipu, tipu tei; Tullan, lullan, lullan; Tuuti lasta tuutusehe; Tuuti lulla lasta; Tuuti, tuuti pientä lasta; Tuutipa, tuuti, lastani**Erilaisia lyhyitä tuudituksia: Biibuli baabuli simmut kii; Heijaa lullaa lasta; Piis piis pikku lasta jne.

    • Aa aa, akana

      Aa, aa aakunaa; Aa akana, aitassa lukon takana; Aa akana, etkös nuku pakanaAa aa akana, lapsi makaa kotona, isän/äidin selän takana. Perusidea on riimitellä akanaan sopivia jatkosäkeitä, mikset nuku pakana, tallin lukon takana jne. Paikoin (VI, XIII, XIV) kehitellään ajatusta, että (kastettu) lapsi on turvassa kolmen lukon takana, jottei pakana tai piru vie pois. Etelä-Karjalassa (XIII) suosittu jatko on myös Pannaan lapset lakanaan, viijään Viipurin torille, myyvään ryssän pojille / mustalais-Matille / mykkä Matti juopporatti, haisoo niinku hapan tatti. Vrt. V3:822, jossa samainen Viron Matti on löytänyt tiensä häävirteen. Kahdesti jatketaan pojan naima-ajatuksella: nai naisen naapurista, Viipurista (XIII2*).

    • Aa aa, akana*

      Aa, aa aakunaa; Aa akana, aitassa lukon takana; Aa akana, etkös nuku pakana**Aa aa akana, lapsi makaa kotona, isän/äidin selän takana. Perusidea on riimitellä akanaan sopivia jatkosäkeitä, mikset nuku pakana, tallin lukon takana jne. Paikoin (VI, XIII, XIV) kehitellään ajatusta, että (kastettu) lapsi on turvassa kolmen lukon takana, jottei pakana tai piru vie pois. Etelä-Karjalassa (XIII) suosittu jatko on myös Pannaan lapset lakanaan, viijään Viipurin torille, myyvään ryssän pojille / mustalais-Matille / mykkä Matti juopporatti, haisoo niinku hapan tatti. Vrt. V3:822, jossa samainen Viron Matti on löytänyt tiensä häävirteen. Kahdesti jatketaan pojan naima-ajatuksella: nai naisen naapurista, Viipurista (XIII2*).

    • Aa hussala heijaa, tule huomenna meille

      Prun, prun, tule meille huomenna käymään; Tintan tuli teijaa, tule huomenna meilleErilaisia tuudituksia: Aa hussala heijaa; Aa tuuti heijaa; Kriis kraas kreijaa; Tintintuli teijaa, joita jatkaa viihdytysloru >Tule huomenna meille, saat sylttyä syödä.

    • Aa kossaa, aa kossaa

      Idea: Anna lehmän syödä, niin lehmä antaa lapsen juoda.

    • Aa liili lasta

      Aa liili lasta, kyllä se vaku vastaa, on niitä likkoja huonompiakin (nuorempiakin), tuuvittamaan lasta.

    • Aa lullaa lasta, kissa vastaan

      Aa, hussa lasta, kissa tuli vastaan; Aa lullaa lasta, kissa tuli vastaan; Aa tuuti lasta, kissa tuli vastaan; Hui, hussaa lasta; Kiku, kiku lasta, kissa tuli vastaan; Tuuti lullan lasta, kissa tuli vastaan; Tule sie, kikki, vastaaKs. myös: Aa lullaa lasta, muori, isä vastaanAa tuuti lasta, kissa tuli vastaan, kissa hyppäs kiikun päälle ja kiikutteli lasta. Jatkona joskus (osin VIII, IX1, X, XIV) yhteisiä säkeitä >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan -aiheen kanssa: Keppi käres, pussi seljäs, pitkät tossut jalas; Kissa istui kiikun päällä, keri lankaa lastun päällä. Vrt. myös >Tule surma vastaan, jota muotonsa puolesta suuresti muistuttaa.

    • Aa lullaa lasta, kissa vastaan*

      Aa, hussa lasta, kissa tuli vastaan; Aa lullaa lasta, kissa tuli vastaan; Aa tuuti lasta, kissa tuli vastaan; Hui, hussaa lasta; Kiku, kiku lasta, kissa tuli vastaan; Tuuti lullan lasta, kissa tuli vastaan; Tule sie, kikki, vastaa*Ks. myös: Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan*Aa tuuti lasta, kissa tuli vastaan, kissa hyppäs kiikun päälle ja kiikutteli lasta. Jatkona joskus (osin VIII, IX1, X, XIV) yhteisiä säkeitä >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan -aiheen kanssa: Keppi käres, pussi seljäs, pitkät tossut jalas; Kissa istui kiikun päällä, keri lankaa lastun päällä. Vrt. myös >Tule surma vastaan, jota muotonsa puolesta suuresti muistuttaa.

    • Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan

      Aa lullaa lasta, moron kommer fasta; Heijaa tuuti lasta, tule muori vastaan; Muori keri lankaa; Tuuti lasta tuli mummo vastaan; Tuuti lullaa lasta; Tuuti lullaa lasta, muori (vaari) tuli vastaan; Ukko tuli vastaan; Ukko (akka) tuli vastaanKs. myös: Aa tuuti lasta, vingerpori vastaan; Varis meni RuotsiinJakaantuu kahteen pääversioon: Lännessä (VIII, X ja XI) alku useimmiten aa lullaa lasta, moron kommer fasta, jonka perään isän (papan, muorin) todetaan menneen Ruotsiin (Saksaan) tai ratsastavan sillalla vastaan, tuomisinaan lapselle silkkikenkiä ym. Muilla alueilla yleisempi on vastaan tuleva säkkiä kantava muori tai ukko, joka poimii nukutettavan säkkiinsä tai tuo tuliaisia lapselle. Toisinaan runossa esiintyy kirstun päällä istuva (kehräävä) ja lasta kiikuttava muori tai piika, jolloin aihe tulee lähelle >Aa lullaa lasta, kissa vastaan -runoa. Tähän on poimittu ja tähdellä merkitty ne toisinnot, joissa ko. aihe esiintyy yksin, ilman Moron kommer fasta / muori tuli vastaan -aloitusta.

    • Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan*

      Aa lullaa lasta, moron kommer fasta; Heijaa tuuti lasta, tule muori vastaan; Muori keri lankaa; Tuuti lasta tuli mummo vastaan; Tuuti lullaa lasta; Tuuti lullaa lasta, muori (vaari) tuli vastaan; Ukko tuli vastaan; Ukko (akka) tuli vastaan*Ks. myös: Aa tuuti lasta, vingerpori vastaan; Varis meni Ruotsiin*Jakaantuu kahteen pääversioon: Lännessä (VIII, X ja XI) alku useimmiten aa lullaa lasta, moron kommer fasta, jonka perään isän (papan, muorin) todetaan menneen Ruotsiin (Saksaan) tai ratsastavan sillalla vastaan, tuomisinaan lapselle silkkikenkiä ym. Muilla alueilla yleisempi on vastaan tuleva säkkiä kantava muori tai ukko, joka poimii nukutettavan säkkiinsä tai tuo tuliaisia lapselle. Toisinaan runossa esiintyy kirstun päällä istuva (kehräävä) ja lasta kiikuttava muori tai piika, jolloin aihe tulee lähelle >Aa lullaa lasta, kissa vastaan -runoa. Tähän on poimittu ja tähdellä merkitty ne toisinnot, joissa ko. aihe esiintyy yksin, ilman Moron kommer fasta / muori tuli vastaan -aloitusta.

    • Aa lullaa lupukka

      Tullan, lullan lupukkaAa lullaa lupukka, ei mun kultani nukukka; Tullil lullil lupukkaa, eikö se kolipää nukukkaa (eikö tämä räkänokka nukukkaan). Joskus jatkoja: Mitäs mää sen tekisin? Silkillä silmät peittäisin.

    • Aa lullaa lustikee

      Aa lullaa lustikee, ruskas (kirjas, lustikee) potkas mustikee, ei sitä laulua auta säästää, alkaa vaan sen toisesta päästä, aa lullaa lustikee jne.

    • Aa lullaa mollakkaa

      Tillerin tallerinAa lullaa mollakkaa, mahdaks omani ollakkaa, kenes mahda ollakkaa.

    • Aa lullaa möllipäätä

      Heijaa lullaa möllipäätä, kiusauksen kalikkaa. Perusajatus on möllipään (kolipään, nulikan, irvisuun) hieman vastentahtoinen tuudittelu.

    • Aa lullaa möllipäätä*

      **Heijaa lullaa möllipäätä, kiusauksen kalikkaa. Perusajatus on möllipään (kolipään, nulikan, irvisuun) hieman vastentahtoinen tuudittelu.

    • Aa tuuti lulla, nyt on lapsi mulla

      Aa, aa, lullaa, nyt on poika mulla; Aa aa tuuti lulla; Tuutima luuli lullaAa tuuti lulla, nyt on lapsi (poika) mulla, toinen taitaa tulla, jonk' on nimi Ulla.

    • Aa tuuti pientä

      Aa tuuti pientä, unen kultatietä, satusaariin somiin, nukkumatin omiin.

    • Aa vauva vakussa

      Aa vauva vakusa; Kiiklullaa, kaaklullaa; Kiikutetaan, liikutetaan, pannaan vauva vakuun; Liikuttelen, kiikuttelen, pannaan vauva vakuunKiikutetaan liikutetaan, pannaan vauva vakuun, sit kun tulee isommaks niin pannaan napit jakkuun.

    • Aa vauva vakussa*

      Aa vauva vakusa; Kiiklullaa, kaaklullaa; Kiikutetaan, liikutetaan, pannaan vauva vakuun; Liikuttelen, kiikuttelen, pannaan vauva vakuun**Kiikutetaan liikutetaan, pannaan vauva vakuun, sit kun tulee isommaks niin pannaan napit jakkuun.

    • Aa vauva, makaa kauan

      Aa aa makkaa kauanAa vauva, makaa kauan, ole kiltti kun heräät / huomenna (Turusta) tuodaan uusi vauva. Ketjuuntuu >Aa vissaa, kirjava kissa -aiheen kanssa. Vrt. myös >Heijaa houvaa Heikkilän rouvaa, jossa Heikkilä tuo Turusta uutta rouvaa.

    • Aa vissaa heijakka

      Aa tuuti nykyä; Aa vissaa (lullaa) heijakkaAa vissaa heijakka, kaadan (pudotan, lyön seinään, tapan) koko peijakkaan.

    • Aa vissaa tuuti

      Aa vissaa tuuti, ekkös makaa juuti.

    • Aa vissaa, kirjava kissa

      Aa vissaa kirjavaa kissaaAa vissaa kirjava kissa, harmaa katti ja Vilperin Matti ym nimiä. Usein jatkuu >Aa vauva, makaa kauan -aiheella.

    • Aa vissaa, kirjava kissa*

      Aa vissaa kirjavaa kissaa**Aa vissaa kirjava kissa, harmaa katti ja Vilperin Matti ym nimiä. Usein jatkuu >Aa vauva, makaa kauan -aiheella.

    • Aa vissan tussakkaa

      Aa vissan tussakkaa, Raitalan Maijan masurkkaa, Karjalan poijaat kyytillä aijaa, mennääs kattoon Raitalan Maijaa.

    • Aa, aa, hissan

      Aa-tuuti hissaaAa aa hissan, kattoppa tuota kissaa! Sillon silmät vinossa (viinassa), kynnet varpaan raossa.

    • Aa, tuuti lasta, vielä suahaa vasta

      Ai tuuti, tuuti, tuuti lasta; Tänä vuonna tätä lastaKs. myös: Tänä vuonna tätä lastaAa tuuti lasta, vielä suahaa vasta (anna Jumala vasta), sata saunallista, tuhat tuvallista (kuka teki lapselle pikkusen vastan?)

    • Aa, tuuti lasta, vingerpori vastaa

      Aa aa lasta, vingerpori vastaa; Aa, liiker, luuraa; Heija, houva lasta; Mamma nukku, tissi halki; Tuuti, tuuti lastaKs. myös NIMILORUT: ÄitiAlkusäkeiden jatkona on nonsensemaista sanaleikittelyä: Herran terttu, kullan nuppu, sokeritoppi ja teijaa; Vaari istu pöydän päässä, ompeli kultakenkää, muori istu kellarissa, kuto kultakangasta; Sukka putos, kenkä katos, muori piiskas lasta; Joskus perhe katoaa, esim.: isä Karjalaan, veljet Viroon/Venäjälle, siskokset sinne tänne (ks. >Muori on mustan mullan alla). Idässä (I, II, IV, VI, VII ja XIII) ja paikoin myös Hämeessä (IX1) esiintyy alkusäkeen jatkona tavallisesti "äiti nukkuu, rinta rikki, lapsi kuoli nälkään" -ajatus, tähdellä on eroteltu toisinnot, joissa ko. aihe yksin. Vingerpori muuntuu eri muotoihin: fingerpori, Ingebori, inkivääri, kringelipuoti, vingervuori jne. Liittyy läheisesti >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan -aiheeseen, jonka kanssa saattaa myös ketjuuntua.

    • Aa, tuuti lasta, vingerpori vastaa*

      Aa aa lasta, vingerpori vastaa; Aa, liiker, luuraa; Heija, houva lasta; Mamma nukku, tissi halki; Tuuti, tuuti lasta*Ks. myös NIMILORUT: Äiti*Alkusäkeiden jatkona on nonsensemaista sanaleikittelyä: Herran terttu, kullan nuppu, sokeritoppi ja teijaa; Vaari istu pöydän päässä, ompeli kultakenkää, muori istu kellarissa, kuto kultakangasta; Sukka putos, kenkä katos, muori piiskas lasta; Joskus perhe katoaa, esim.: isä Karjalaan, veljet Viroon/Venäjälle, siskokset sinne tänne (ks. >Muori on mustan mullan alla). Idässä (I, II, IV, VI, VII ja XIII) ja paikoin myös Hämeessä (IX1) esiintyy alkusäkeen jatkona tavallisesti "äiti nukkuu, rinta rikki, lapsi kuoli nälkään" -ajatus, tähdellä on eroteltu toisinnot, joissa ko. aihe yksin. Vingerpori muuntuu eri muotoihin: fingerpori, Ingebori, inkivääri, kringelipuoti, vingervuori jne. Liittyy läheisesti >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan -aiheeseen, jonka kanssa saattaa myös ketjuuntua.

    • Aakopillin nukka

      Hussaa, aakopillin nukka, itse minä piiaani huijaan ja uutan.

    • Aapa lullan lulla

      Aapa lullan lulla, kissa otti pulla, kissa juoksi pullan kanssa Mäenrintaan asti. Vrt. >Ei saa kissa tulla; >Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan; >Vehnäpulla

    • Ankat laulaa

      Aa aa ankat laulaaAa aa ankat (allit) laulaa, kotolinnut kotkottaa (ilolinnut illuttelee; kolo linnut kolkuttaa), pienet linnut visertelee.

    • Anna itkeä itikan

      Annan itkeä itikanKs. myös Lyriikka/huolilaulut: Annan huolia hevosen; Häärunot/Morsiaman lohdutus: Anna itkeä itikan, huolia hevosenJohdantona usein >Älä itke ilman syytä. Ydinaihe: Anna itkeä itikan, vuorehisen voivotella, määkiä mäentakaisen jne. Usein seuraa perustelu: itikalla on pienet silmät, pienet silmät pitkä nokka jne. Muunnelmia (*): Anna itkeä Ilmarisen; Huvattakoon huuhkajata. Yhdistyy muihinkin lajeihin: huolirunoihin (samankaavaisen >Annan huolia hevosen -aiheen lomaan; säkeet sekoittuvat), loitsuihin (>Lapsen itkettäjä), häälauluihinkin.

    • Anna itkeä itikan*

      Annan itkeä itikan*Ks. myös Lyriikka/huolilaulut: Annan huolia hevosen; Häärunot/Morsiaman lohdutus: Anna itkeä itikan, huolia hevosen*Johdantona usein >Älä itke ilman syytä. Ydinaihe: Anna itkeä itikan, vuorehisen voivotella, määkiä mäentakaisen jne. Usein seuraa perustelu: itikalla on pienet silmät, pienet silmät pitkä nokka jne. Muunnelmia (*): Anna itkeä Ilmarisen; Huvattakoon huuhkajata. Yhdistyy muihinkin lajeihin: huolirunoihin (samankaavaisen >Annan huolia hevosen -aiheen lomaan; säkeet sekoittuvat), loitsuihin (>Lapsen itkettäjä), häälauluihinkin.

    • Annan maata pienen lapsen

      Annan muata pienen lapsen, huonon huoleta levätä, vikaisen vieretellä.

    • Avainpiika ei anna leipää

      Avvainpiika ei anna leipää, tupakkipiika ei tunne meitä.

    • Ehtoolla on kuin miekantuoppi

      Ehtoolla on kuin miekantuoppi, aamulla on kuin hautakuppi, tallin lallin lai, kas mun karvahassuttain, on kuin mullin otta. Kerääjän otsikko: Kehtolaulu

    • Ei nuku kun nukutan

      Ei nuku kun nukutan, ei väsy kun väsytän, uupuu uroommatki, väsyy väkevämmätki (vrt. laulajan sanoja: >Hevonenkin hengästyy). Kurki kukkuvuu, saunalauvat laulavuut, pahtaat papattavuut. Nuku kun mie nukutan, (ei nuku), väsy kun mie väsytän (ei väsy) on tavallinen kehtolauluformula, ei erikseen poimittu tähän.

    • Ei se itku auta

      Elä itke pieni lapsi, ei se itkus auta, koriassa kirkkomaassa on pienen lapsen hauta. * Elä itke raukka, surmankenkä paukkaa, vrt. >Tule surma sukkinesi.

    • Ei se itku auta*

      **Elä itke pieni lapsi, ei se itkus auta, koriassa kirkkomaassa on pienen lapsen hauta. * Elä itke raukka, surmankenkä paukkaa, vrt. >Tule surma sukkinesi.

    • Ei sinua etäälle viiä

      Ks. myös HÄÄRUNOT: Ei sinua etäälle viedäÄlä itke pieni piija (Eeva parka), ei sinua etäälle viijä, yli salmen saatetaan, Helkalaa siu heitetää (viedään veräjän suuhun), turkki (rievut) tuuaapi jälestä, vaippa vasta saatanee. Vrt. häärunot, esim V3:822.

    • Ei sua sotahan saada

      Elä itke enkelinen, valittele vaivojasi, ei sua sotahan saaha, surman ruvaks' souateta.

    • Eljas

      Sen miähen nimi oli Eljas, kun käveli pellolla, oli pussi seljäsä, haki elatustansa.

    • Eno-Kalle

      Tallako, tallako, rupee maata, ennenku eno-Kalle tulee.

    • Harakan paska

      Heijaa lullaa lastaHeijaa lullaa lasta, haista harakan paska.

    • Hei, hei, hempukka

      Nuku naku, tiku taku, et sie silloo vettee hukku! Mammais heijaa hempukkaa, punapäätä pumpukkaa / Hei hei hempukka, sinikenkä sipsukka, punatossu punnukku.

    • Heija, houva, Hermikkiä

      Heija houva Hermikkiä, kaiken kylän kaunikkia! Jatkuu yleensä >Tuuti tuuti tuomenkukka -aiheella.

    • Heijaa heijaa Heikin lasta

      Heija, heijaa Heikin lasta; Heijan heijan Heikin lastaKs. myös: Heijaa houvaa Heikkilän rouvaaHeijaa heijaa Heikin lasta, tuuti Tuomaan (tuomarin) tytärtä. Jatkossa (V, IX) laulaja miettii, miksei Heikki itse tuudita lasta, ja toteaa tämän olevan heinätöissä, Heinolassa, Helsingissä, humalassa, Osmon häissä tai muuten kiireinen. Etelä-Karjalassa myös: Heikki miulle helmet (heinät) tuopi, Tuomas turkin ompeloo.

    • Heijaa heijaa Heikin lasta*

      Heija, heijaa Heikin lasta; Heijan heijan Heikin lasta*Ks. myös: Heijaa houvaa Heikkilän rouvaa*Heijaa heijaa Heikin lasta, tuuti Tuomaan (tuomarin) tytärtä. Jatkossa (V, IX) laulaja miettii, miksei Heikki itse tuudita lasta, ja toteaa tämän olevan heinätöissä, Heinolassa, Helsingissä, humalassa, Osmon häissä tai muuten kiireinen. Etelä-Karjalassa myös: Heikki miulle helmet (heinät) tuopi, Tuomas turkin ompeloo.

    • Heijaa houvaa Heikkilän rouvaa

      Heijaa, houva, Heikin rouva; Heijaa houvaa hovin rouvaa; Heijaan, pouvaan, hovin rouvaaKs. myös: Heijaa heijaa Heikin lastaHeikin rouvaa kehotetaan heijaamaan, koska Heikki itse ei jouda. Syyksi mainitaan useimmiten Heikin heinäntekoon meno, mutta Heikki on saattanut mennä myös Heinolaan uutta rouvaa hakemaan. Etelä-Karjalassa (XIII) hovin rouva itse ei jouda heijaamaan. Yhteisiä säkeitä (Heikki meni heinään, heitti virsut seinään) NIMILORUT: >Heikki -aiheen kanssa.

    • Heijaa houvaa Heikkilän rouvaa*

      Heijaa, houva, Heikin rouva; Heijaa houvaa hovin rouvaa; Heijaan, pouvaan, hovin rouvaa*Ks. myös: Heijaa heijaa Heikin lasta*Heikin rouvaa kehotetaan heijaamaan, koska Heikki itse ei jouda. Syyksi mainitaan useimmiten Heikin heinäntekoon meno, mutta Heikki on saattanut mennä myös Heinolaan uutta rouvaa hakemaan. Etelä-Karjalassa (XIII) hovin rouva itse ei jouda heijaamaan. Yhteisiä säkeitä (Heikki meni heinään, heitti virsut seinään) NIMILORUT: >Heikki -aiheen kanssa.

    • Heijaa lullaa Helsinkiin

      Heijaa, houvaa, HelsinkiinHeijaa houvaa Helsinkiin, tussa lullaa Turkuun, sitten kun lapsi minun jättää, minun tulee surku. Jatko myös: Silloin kun pojat Suomesta lähti, niin flikkojen tuli surku; Pappa menee Helsinkiin ja tua sieltä korpun.

    • Heijaa teijaa saavia nuijaa

      Heijaa tuijaaHeijaa teijaa saavia nuijaa, Kettulan äiti kuali, Turusta tuatiin Kettulalle uusi äitipuali / Heijaa tuijaa savipäänuijaa kun Taalikan (Kaalin) äiti kuoli, lukkari meni seljällens ja pappi väärin pualin. Vrt. >Aa vauva, makaa kauan, jossa Turusta tuodaan uusi vauva.

    • Heijaan, heijaan heinäkenkää

      Heijaa HeikkilääHeijataan heinäkenkää (Heikkilää), sinisukkaa (sinisilmää), Suomen tokkaa, Ruusun pentti Klaavulaa, ilosen muijan poikaa.

    • Herran enkelit

      Ks. myös: Herran rauhaanLasta kehotetaan nukkumaan ja enkeleitä pyydetään valvomaan lapsen unta. Usein jatkona >Herran rauhaan -aiheelle.

    • Herran rauhaan

      Itse lapseni nukutan; Itse minä lapselleni univirren laulan; Mie se lapsen nukutan; Minä lapsen nukutan; Minä vakusa liikutan ja univirren laulan; Nuku, nuku lapseni; Nuku, nuku, lapseni, paina silmäs kiinni; Pikku lapsi tuutussansa; Tuuti, tuuti, tussa lullaaItse lapseni nukutan ja univirren laulan, pane pienet silmät kiinni ja nuku Herran rauhaan (kädet äidin kaulaan). Ketjuuntuu >Herran enkelit -aiheen kanssa.

    • Herran rauhaan*

      Itse lapseni nukutan; Itse minä lapselleni univirren laulan; Mie se lapsen nukutan; Minä lapsen nukutan; Minä vakusa liikutan ja univirren laulan; Nuku, nuku lapseni; Nuku, nuku, lapseni, paina silmäs kiinni; Pikku lapsi tuutussansa; Tuuti, tuuti, tussa lullaa**Itse lapseni nukutan ja univirren laulan, pane pienet silmät kiinni ja nuku Herran rauhaan (kädet äidin kaulaan). Ketjuuntuu >Herran enkelit -aiheen kanssa.

    • Hiha se oikein ommellaan

      Nuku nuku lapsosein, hiha se oikein ommellaan, miahusta nurin pannaan. Emäntä pilkkaa miniän ompelutaitoja. Vrt. >Älä tule pakkanen tupaan; >Nuku juna nuku; >Voi sitä Helvetin tuskaa, joissa kaikissa harrastetaan vastaavaa kehtolauluksi puettua piiloviestintää.

    • Huis kissa lullun takaa

      Aa, tussa lullaa; Ei saa hurtta tulla; Ei saa kissa (surma) tulla; Ei saa kissa tulla; Kuts kissa houvan takaa; Mäne pois sinä, musta kissaKs. myös: Aa lullaa lasta, kissa vastaanKissa ajetaan pois lapsen luota. Lännessä (VIII, X, osin VI1 ja XIV): Huis kissa (koira, pämppä) lullun takaa (pois kaikki mustat kissat), itte vauva lullus makaa. Idässä (VI, XIII, osin XIV): Aa pissa lulla, ei saa kissa (hauva, hurtta) tulla. Tähdellä merkityissä kissan tilalla on surma.

    • Huis kissa lullun takaa*

      Aa, tussa lullaa; Ei saa hurtta tulla; Ei saa kissa (surma) tulla; Ei saa kissa tulla; Kuts kissa houvan takaa; Mäne pois sinä, musta kissa*Ks. myös: Aa lullaa lasta, kissa vastaan*Kissa ajetaan pois lapsen luota. Lännessä (VIII, X, osin VI1 ja XIV): Huis kissa (koira, pämppä) lullun takaa (pois kaikki mustat kissat), itte vauva lullus makaa. Idässä (VI, XIII, osin XIV): Aa pissa lulla, ei saa kissa (hauva, hurtta) tulla. Tähdellä merkityissä kissan tilalla on surma.

    • Huis sika Haverin läättiin

      Huis sika huntilaanKs. myös: Huis sika metsäänHuis sika Haverin (huijarin) lättiin, siellä (sinne) niitä muitakin hännästä krääkkii (käättii, viättii, väättii).

    • Huis sika huiluun

      Ks. myös: Huis sika metsäänLorumainen aihelma, jossa sika ja lammas musisoivat tai pukki putoaa kaivoon. Kitis lammas laihoon -säe esiintyy toisinaan myös >Huis sika metsään -runossa.

    • Huis sika huntilaan

      HunttilaKs. myös kehtolaulut: Huis sika metsäänLorumainen aihelma, jossa paikannimiä: Huis sika Huntilaan/Huutilaan, jätä kassis Kaukolaan/kaukaloon, mene itte Monikkalaan, kierrä sieltä Kiehelään.

    • Huis sika kettuja pettää

      Minä menen mettään kettuja pettäänKs. myös: Huis sika metsäänHuis sika mettään, kettuja pettään, oravia ottaan, jäneksiä jättään! * Mettään menijänä minä, koira, Heikki, susi, mies tai isä.

    • Huis sika kettuja pettää*

      Minä menen mettään kettuja pettään*Ks. myös: Huis sika metsään*Huis sika mettään, kettuja pettään, oravia ottaan, jäneksiä jättään! * Mettään menijänä minä, koira, Heikki, susi, mies tai isä.

    • Huis sika metsään

      Huis sika (kissa) metsään; Huis sika metsään, älä ennen takaisin tule, kuin lapsi herää; Huis sika mettään; Hus sika metsään; Huss, sika, metsään; Hös sika mehtään; Hös, sika, metsään; Kitis kissat karjaan; Mää sika metsäänKs. myös: Huis sika huiluunSikaa ajetaan metsään ja pyydetään palaamaan huomenna, jouluna tai lapsen herätessä tuomisinaan säkillinen marjoja tai unta. Idässä (IV, VI, XIII, myös IX1, XIV) kehitellään jouluna palaamisen ajatusta Tule jouluksi kotiin, Tahvanana tapetaan -idean suuntaan. Muutamissa tapauksissa kissa tai koira on korvannut sian. Sinisessä säkkisessä, punaisessa pussisessa -säepari yhdistää lukuisia kehtolauluaiheita, vrt. esim. >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan; >Tule uniukko meille.

    • Huis sika metsään*

      Huis sika (kissa) metsään; Huis sika metsään, älä ennen takaisin tule, kuin lapsi herää; Huis sika mettään; Hus sika metsään; Huss, sika, metsään; Hös sika mehtään; Hös, sika, metsään; Kitis kissat karjaan; Mää sika metsään*Ks. myös: Huis sika huiluun*Sikaa ajetaan metsään ja pyydetään palaamaan huomenna, jouluna tai lapsen herätessä tuomisinaan säkillinen marjoja tai unta. Idässä (IV, VI, XIII, myös IX1, XIV) kehitellään jouluna palaamisen ajatusta Tule jouluksi kotiin, Tahvanana tapetaan -idean suuntaan. Muutamissa tapauksissa kissa tai koira on korvannut sian. Sinisessä säkkisessä, punaisessa pussisessa -säepari yhdistää lukuisia kehtolauluaiheita, vrt. esim. >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan; >Tule uniukko meille.

    • Huis sika satulaselkä

      Hyi, sika saikaraselkäKs. myös: Huis sika huiluun; Huis sika metsäänHuis sika satulaselkä, kitis vuohi kellokaula (Mullin mullin keitonkieli, saapassäkki, lippakieli; Kiukuta, kiukuta vääräjalka).

    • Hyvää päivää vieraalle, Kallen kilkit ne heiluu

      Vrt. Älä tule pakkanen tupaanLapsentuudittaja ottaa vastaan vieraan kehtolauluaan jatkaen esim.: Hyvää iltaa/päivää vierahalle, Kallen kilkit ne heiluu/häilää, tule vieras istumoa, Kallen kilkit he häilää, miehet meil on metäs, Kallen kilkit ne häilää, kohtahan ne tulloot kottii jne. Kerran poissaoleva isäntä on suutari, kerran vieras on Sotahuudon kauppias; sanat myötäilevät tilanteita.

    • Isä on talvella tukkitöissä

      Tuuti lasta nukkumaan ja tuuti lasta mammaa, isä on talvella tukkitöissä ja äitipä lasta lullaa.

    • Isäsi ei ennen itkenyt

      Elä itke, poikuoniLisäaihelma >Älä itke ilman syytä- ja >Silloin itkit ilman syytä -teksteissä.

    • Isätön

      Aa, tussa lullaa, ei oo lapsella issee; Kalliolla kukka kasvaaErimuotoisia tuudituksia isättömälle lapselle.

    • Kaikista näistä on päästy

      Itte tuulin pikku lasta, kaikista näistä on päästy.

    • Kaksin kaunis maata panna

      Tuu tuutalullaYksin on niin hyvä olla, kaksin kaunis maata panna, vaan kun tuutilulla, sitten on jo paha olla. Jatkona usein >Kehto sanoo tolkon.

    • Kalauni

      Heijun Teppanaa nukkumaan; Heikki hemalla hymällä lähti; Nuku nuku äidin KalleVapaamuotoisia tuudituksia, joita yhdistää paitsi nimeltä tunnettu tuuditettava, myös lupaus siika- tai muikkusaaliista nukahtamista vastaan.

    • Kami lasta lullaamaan

      Kami, kami, kami tule lastasi lullaamaan, että mä pääsisin peppamaalle suurusta laittelemaan / hakkaan puut ja kannan veet ja sinä vain sängyssä loikoilet.

    • Kehto sanoo tolkon

      Aa vauva vakussa; Kaksin kaunis maata panna; Tuutipa lullan tupukkaPerusidea: Kuvaillaan tuuditettavan, tuudittajan sekä kehdon luonteenomaisia ääniä (vaku se sanoo tölkyn tölkyn,vauva se sanoo mää mää, äiti se sanoo voi voi voi) ja lopuksi äiti usein ihmettelee, "kuka ton tollikan tohon toi". Ketjuuntuu herkästi >Kaksin kaunis maata panna -aiheen, Varsinais-Suomessa (VIII) myös >Aa vauva vakussa -runon kanssa.

    • Kelle tuutinen tytärtä, mihin poikaa

      Ei tiedä emo, tekijä kelle tuutii tytärtäKs. myös Tuuti tuuti tuomen kukka, eipä tiiä emo rukka: Lyriikka/Vanhempien ja lasten suhde: Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kenen vaivasen vadillat030300_0820

    • Kettu lapsiansa

      Heijaten houvaten lapsiansaKs. myös: Epiikka: Revon valitusHeijate houvate lapsiansa, kettu se itki (hoiti) poikiansa, kanteli kanoja kassissansa, pieniä poikia pussissansa.

    • Kettu lapsiansa*

      Heijaten houvaten lapsiansa*Ks. myös: Epiikka: Revon valitus*Heijate houvate lapsiansa, kettu se itki (hoiti) poikiansa, kanteli kanoja kassissansa, pieniä poikia pussissansa.

    • Kiikeli kaakeli itkettää

      Aa, tuuti lasta, kiikeli, kaakeli itkettääAa tuuti lasta, kiikeli kaakeli itkettää, tuota äitin lellukasta.

    • Kiiklullaa, kaaklullaa

      Tuuditettavaa verrataan karhunpoikaan.

    • Kipeä

      Aa lullaa tuutimalullaAa lulla tuutimalulla, taita toi vaevanen kipjäki olla.

    • Kissa istuu ikkunalla

      Kissa istuu ikkunalla, neuloo pientä sukkaa. Elä itke lapsi kulta, itkus menee hukkaan. Savossa (VI) jatkona >Ei sinua etäälle viedä. Vrt. myös >Ei se itku auta.

    • Kissa kiukaalle

      Aa, lasta arkaa; Tuuti lasta nukkumaan; Äiti kutoo sarkaaTuuti lasta nukkumaan, kissa uunille kukkumaan / Aa lasta arkaa, äiti kutoo sarkaa, kissa kiukaalle karkaa. * loruja, mahdollisesti siirrettävä lasten viihdytyksiin.

    • Kissa kiukaalle*

      Aa, lasta arkaa; Tuuti lasta nukkumaan; Äiti kutoo sarkaa**Tuuti lasta nukkumaan, kissa uunille kukkumaan / Aa lasta arkaa, äiti kutoo sarkaa, kissa kiukaalle karkaa. * loruja, mahdollisesti siirrettävä lasten viihdytyksiin.

    • Kissannahka lämpönen

      Kissannahka lämpönen, ei tarvi lapsi paitaa, kissan silmä ku lapsen kaulal, ni painajainen ei paina.

    • Koirat ne haukkuu

      Aa, aa, asipisipuu; Piikani, poikani nukkumaanKoiran haukunta ja portin pauke tietää vieraiden / vieraan tuloa. Vieraalla tarkoitetaan ilmeisesti unta (ainakin XII:700 ja XIII:11219).

    • Koska kotiin tullaan

      Aa lullaa mamman kullanKs. myös: Turusta tullaanAa lullaa mamman kulla (Tuuti lullaa tupakkarulla), koskas kirkost (Turust) kotiin tullaan, rieskavelli keitetään ja sokerii joukkooon heitetään. Vrt. >Tuu tuu tupakkirulla, jonka kanssa usein jakaa alkukliseen.

    • Kukas sitten laulelee

      Kyllä mä tiedän minkä mä viedäänKukas sitten laulelee, kun pieni vauva kuolee? Sisko se (tytöt ne) itkee ruikuttaa, kun viedään kirkon puoleen. Satakunnassa (X) suosittu on myös minä-muoto: kyllä tiedän mihin joudun - kirkon pualeen sitten kun ma kualen, lukkari laulaa, kellot ne pauhaa, pappi se lukee ja haudan siunaa.

    • Kun ei kukaan naikaan

      Hoi hoi hoikkaanHoi hoi hoikkaan, kun ei kukaan naikkaan! Kilttii piikaa kiikutan, muitten lapsii liikutan. Kosijoiden puutteesta vrt. >Likka lippasi tietä myöten ja toisten lasten tuudittelusta >Tuurin luurin Raikon lasta.

    • Kun tytär hyvä tulisi

      Emon toiveita; Laulo ennen miun emoni; Mie se tuuvin tytärtä; Niin se eukko ennen lauloi; Tietäisin tytön hyville päiville pääsevän; Tuuti tuuti tyttölasta; Tuuti, tuuti vakaista; Tuuvin tyttöjäni; Tuuvin tyttöjäni Suomen puolen poikasiin; Tuuvin tyyneksi tytärtä; Tuuvitah tyttäriä marjan poimijaks'Ks. myös Kelle tuutinen tytärtäTyttärestä toivotaan hyvää, työteliästä ja kaunista, jotta nuorena naitaisiin. Eteläisillä alueilla (V, XIII) usein aloitussäkeenä Lauloi ennen miun emoni; Niin tuo eukko ennen lauloi. Erilaisia tyyppejä, Kannaksen piirissä (esim. XIII 3302, vrt. V2 1754): kun tietäisin tytön pääsevän hyville päiville, tuutisin tuvassa, kun pahoille, tuutisin tulessa.

    • Kun tytär hyvä tulisi*

      Emon toiveita; Laulo ennen miun emoni; Mie se tuuvin tytärtä; Niin se eukko ennen lauloi; Tietäisin tytön hyville päiville pääsevän; Tuuti tuuti tyttölasta; Tuuti, tuuti vakaista; Tuuvin tyttöjäni; Tuuvin tyttöjäni Suomen puolen poikasiin; Tuuvin tyyneksi tytärtä; Tuuvitah tyttäriä marjan poimijaks'*Ks. myös Kelle tuutinen tytärtä*Tyttärestä toivotaan hyvää, työteliästä ja kaunista, jotta nuorena naitaisiin. Eteläisillä alueilla (V, XIII) usein aloitussäkeenä Lauloi ennen miun emoni; Niin tuo eukko ennen lauloi. Erilaisia tyyppejä, Kannaksen piirissä (esim. XIII 3302, vrt. V2 1754): kun tietäisin tytön pääsevän hyville päiville, tuutisin tuvassa, kun pahoille, tuutisin tulessa.

    • Kylille kukkumaan

      Tuuti lasta nukkumaanTuuti lasta nukkumoan, ei kylille kukkumoan.

    • Kyllä Herra herättää

      Kyllä Herra herättääpi; Nurmilintu - kyllä Herra herättääKs. myös Nuku, nuku, nurmilintuNuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki, kyllä Herra herättää, vitsan varpu virvoittaa! >Nuku nuku nurmilintu -aiheen alkusäkeet kuuluvat tähän elimellisesti, sisällytetty aiheeseen.

    • Kyllä Herra herättää*

      Kyllä Herra herättääpi; Nurmilintu - kyllä Herra herättää*Ks. myös Nuku, nuku, nurmilintu*Nuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki, kyllä Herra herättää, vitsan varpu virvoittaa! >Nuku nuku nurmilintu -aiheen alkusäkeet kuuluvat tähän elimellisesti, sisällytetty aiheeseen.

    • Kylän karjat mettään menee

      Kylän karjat mettään menee, meirän sonni mylvää.

    • Käki kukku, kulta nukku

      Käki kukkuu kuikuttaaKäki kukku kuusistossa, linnut laulo haavistossa, käki kukku, kulta nukku, pikkulinnut laulelivat.

    • Käki kukku, kulta nukku*

      Käki kukkuu kuikuttaa**Käki kukku kuusistossa, linnut laulo haavistossa, käki kukku, kulta nukku, pikkulinnut laulelivat.

    • Käki kukkuu kuikuttaa

      Käki kukkuu kuikuttaa, kasepellon aijalla, Liena itköö ruikuttaa, jotta mist sais Irikalle paitaa.

    • Lapsi lainaksi

      Tuuti lullaa lasta, Immonen tuli vastaan, pyyti se äitiltä lasta / tii tii Tiipurin Annaa, ekkös sinä lainaks anna? Äiti se siihen vastas: En minä anna lasta, määppä toiseen talloon, pyyväppä sieltä lasta!

    • Lapsi maidotta makasi

      Tule mamma marjallesi!; Tuleppa, nännö, näille mailleNukutellaan lasta, jonka äiti maitokukkaroineen ei ole paikalla. Vrt. >Aa tuuti lasta, vingerpori vastaan, jossa niin ikään ollaan huolissaan lapsen maidonsaannista (Emo nukku, nännä rikki, lapsi kuoli nälkään).

    • Lapsi metsään

      Lasta metsässä paha liekutti; Paholainen lauloi lapselle; Tuuvin maammon lastaTuuti tuuti lasta, oisin vienyt, vaan en saanut, rist on ryntäille ravattu. Aiheeseen liittyy anekdootti äidin metsään unohtamasta lapsesta, jota paha on juuri liekuttamassa etsijöiden saapuessa paikalle. Kastettua lasta ei piru kuitenkaan saa omakseen.

    • Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni

      Ei lapsi minulle laula; Kieltä pieksän pienelleni; Lapa laulan lapselleni; Laulan lapselleni, lieputtelen linnulleni; Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni; Laulan lapselleni, visertelen virkulleni; Laulan, laulan, lapsellani; Laulan minä lapselleni; Mie laulan lapsellani; Mie laulan lapselleni; Miepä laulan lapselleni, pieksän suuta pienelleni; Minä laulan lapselleni; Minä laulan lapselleni, linnulleni liekuttelen; Pien puhetta pienelleniKs. myös: Lintu tuopi liinapaidan; Minä laulan lapsen kielen; LYRIIKKA: Laulajan sanatMinä laulan lapselleni, linnulleni liirittelen, pieksän kieltä pienelleni, soitan hoikka sormillani jne. Erityisesti Karjalassa (XIII) tuudittaja saattaa myös kysyä: Miksei lapsi minulle laula? Eteläpohjalainen versio (XI) poikkeaa muista: Minäpä laulan lapselleni, mamman kikurasarvilehmän kiusallaki. Hyvin yleinen, moninaisten aiheiden yhteydessä esiintyvä kehtolaulun aloitusformula. Tähän on poimittu ainoastaan ne numerot, joissa aihe on a)yksinään, b)muun kuin kehtolaulun yhteydessä, c)laajempana kehitelmänä. Yleisimmin ketjuuntuu laulajan sanojen ja >Lintu tuopi liinapaidan -aiheen kanssa.

    • Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni*

      Ei lapsi minulle laula; Kieltä pieksän pienelleni; Lapa laulan lapselleni; Laulan lapselleni, lieputtelen linnulleni; Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni; Laulan lapselleni, visertelen virkulleni; Laulan, laulan, lapsellani; Laulan minä lapselleni; Mie laulan lapsellani; Mie laulan lapselleni; Miepä laulan lapselleni, pieksän suuta pienelleni; Minä laulan lapselleni; Minä laulan lapselleni, linnulleni liekuttelen; Pien puhetta pienelleni*Ks. myös: Lintu tuopi liinapaidan; Minä laulan lapsen kielen; LYRIIKKA: Laulajan sanat*Minä laulan lapselleni, linnulleni liirittelen, pieksän kieltä pienelleni, soitan hoikka sormillani jne. Erityisesti Karjalassa (XIII) tuudittaja saattaa myös kysyä: Miksei lapsi minulle laula? Eteläpohjalainen versio (XI) poikkeaa muista: Minäpä laulan lapselleni, mamman kikurasarvilehmän kiusallaki. Hyvin yleinen, moninaisten aiheiden yhteydessä esiintyvä kehtolaulun aloitusformula. Tähän on poimittu ainoastaan ne numerot, joissa aihe on a)yksinään, b)muun kuin kehtolaulun yhteydessä, c)laajempana kehitelmänä. Yleisimmin ketjuuntuu laulajan sanojen ja >Lintu tuopi liinapaidan -aiheen kanssa.

    • Laulattele lapsukaista

      Laulatellaan lapsukaistaLaulattele lapsukaista, piispattele pienokaista, käännättele kätkyessä, pyörittele polovellasi.

    • Lello poika liekkuu

      Lelli liekkui, tukka löyhkiLello liekku, tukka löyhki, kätkyt jänksi jiäräväine, tupa kuusine kumaji, huone huiski honkapuine, meijä lellon liekkuessa, vakahaisen vaaruessa. Yhteistä säeainesta Kullervo-runoston kanssa, vrt. >Untamo ja Kalervo. Teemansa puolesta aihe lähellä myös liekkulauluja, vrt. esim. >Käki kukkuu, kuusi notkuu.

    • Lello poika liekkuu*

      Lelli liekkui, tukka löyhki**Lello liekku, tukka löyhki, kätkyt jänksi jiäräväine, tupa kuusine kumaji, huone huiski honkapuine, meijä lellon liekkuessa, vakahaisen vaaruessa. Yhteistä säeainesta Kullervo-runoston kanssa, vrt. >Untamo ja Kalervo. Teemansa puolesta aihe lähellä myös liekkulauluja, vrt. esim. >Käki kukkuu, kuusi notkuu.

    • Leppälintu laulaa

      Tii, tii, leppälintu laulaa, vanha ukko köykkyselkä, köytti verkonpaulaa.

    • Lieku lintu, souva sorsa

      Lieku lintu, soua sorsaKs. myös: Mie se souvan sorsajainLieku lintu, souva sorsa (sotka), vaivu valkia kananen. Inkerissä (V) jatkosäkeinä yleensä: Tee sie pellolle pesäsi, marjavarsille majasi, kalliolle kartanosi, vrt. >Nuku nuku nurmilintu. Aiheita yhdistää myös Vaivu valkea kananen / Vaivu maalle valkealle -ajatus.

    • Lieku lintu, souva sorsa*

      Lieku lintu, soua sorsa*Ks. myös: Mie se souvan sorsajain*Lieku lintu, souva sorsa (sotka), vaivu valkia kananen. Inkerissä (V) jatkosäkeinä yleensä: Tee sie pellolle pesäsi, marjavarsille majasi, kalliolle kartanosi, vrt. >Nuku nuku nurmilintu. Aiheita yhdistää myös Vaivu valkea kananen / Vaivu maalle valkealle -ajatus.

    • Lieku, lieku linnun puussa

      Lieku lieku linnun puussa (linnapuussa), Karjalan katajapuussa, oman veikon vemmelpuussa, oman siskon silkkipuussa. Oman veikon vemmelpuu -säe kytkee aiheen liekkulauluihin, vrt. >Kiiku kiiku kirjopuu.

    • Liekuta laakuta Laamasen lasta

      Liekuta laakuta Laamasen lasta, Laamanen itse lässii (on kipijä), mie kun mänin katsomaan, niin ol terve ko pässi.

    • Liekutan lasta, lennätän vettä

      Liekutan lasta, lennätän vettä, kaalit kiehuut kattilas (kaik on kualit kastelematta), kiisselkattila kallallaa, lehmät lääväs vallallaa. IV-teksti laajin ja lorumainen.

    • Lii lii lintuain

      Lii lii lintuain, empä jouva linnultain tekemään muita töitä.

    • Liirun liirun lintuseni

      Liirun liirun lintuiseni, liirun pientä vauva (poikka), kerjäläinen tuppan tule, käres iso sauva (tuolta tulee iso kissa, ku lullun liki loikka).

    • Likka lasta liekuttaa

      Likka lasta liekuttaa, uni piätä pyörryttää. Likal voita annetaa, kapustalla kannetaa / Lapsha se itse laulaa ja laps ku kasvaa suuremmaks, juoksoo likal kaulaa. XIII 11239: jatkona Ota pois tää omena -aihe, vrt. >Tule surma sukkinesi.

    • Lintu tuopi liinapaidan

      Lintu mulle liinan tuopi; Lintu tuo liinapaian; Lintu tuo liinapaidan; Lintu tuopi liinapaian; Nuku, nuku, nukkeroinenLintu tuopi liinapaidan, pääskynen päänalasen, harakka hyvän hamehen jne. Monin paikoin (VIII, osin VI ja IX) puhutaan nimenomaan kesälinnuista, jolloin aloitussäkeinä esim.: Älä huoli lapsirukka, kyllä suvi pian tulee. Hyvin usein erityisesti idässä (VI, VII, IX2, XIII, osin myös IX1 ja X1) alkaa Minä laulan lapselleni, linnulleni liirittelen -tyyppisellä kliseellä. Uudellamaalla (XIV) tavallisesti >Nuku nuku nukeriainen tai >Nuku nuku nurmilintu -aiheiden jatkeena - jälkimmäisessä tapauksessa muuntuu muotoon Kyllä varis vaivan tuopi, musta lintu liinapaidan, pääskynen päänalasen jne.

    • Lintu tuopi liinapaidan*

      Lintu mulle liinan tuopi; Lintu tuo liinapaian; Lintu tuo liinapaidan; Lintu tuopi liinapaian; Nuku, nuku, nukkeroinen**Lintu tuopi liinapaidan, pääskynen päänalasen, harakka hyvän hamehen jne. Monin paikoin (VIII, osin VI ja IX) puhutaan nimenomaan kesälinnuista, jolloin aloitussäkeinä esim.: Älä huoli lapsirukka, kyllä suvi pian tulee. Hyvin usein erityisesti idässä (VI, VII, IX2, XIII, osin myös IX1 ja X1) alkaa Minä laulan lapselleni, linnulleni liirittelen -tyyppisellä kliseellä. Uudellamaalla (XIV) tavallisesti >Nuku nuku nukeriainen tai >Nuku nuku nurmilintu -aiheiden jatkeena - jälkimmäisessä tapauksessa muuntuu muotoon Kyllä varis vaivan tuopi, musta lintu liinapaidan, pääskynen päänalasen jne.

    • Luuli, luuli, lasta

      Luuli luuli lasta, lahon kannon kainalossa! Vrt. >Tiiri liiri linnunpoika, missä linnulla pesä.

    • Lämpöiset on vällyt sulla

      Tuu, tuu, tuutilullaa, lämpöiset on vällyt sullaTuu tuu tuutilullaa, lämpöiset on vällyt sulla, niissä nukkuu äidin nuppu, tuuti tuuti lullaa.

    • Maito

      Heijaa lullaa lastaLasta heijataan makean, lämpimän maidon tuella.

    • Makaa kunnes marjat kypsyy

      Huppane, huppane, huuvane pessu; Makaa, makaa Maria-piika; Makaa, makaa, marjat joutuu; Makaa, makaa marjat kypsyy; Makaa, marjat joutuu; Makaa pois, kun marjat joutuu; Makaa pois marjat joutuuMakaa kunnes marjat kypsyy, nouset sitten noukkimaan, punaposki poimimaan. Etelä-Karjalassa (XIII) saatetaan myös lisätä: Ennenku etana syöpi, mato musta muikkajaapi, vrt. >Mansikka mäellä huusi, jonka kanssa myös ketjuuntuu. Pohjoisempana (VI, VII, XII) lähenee >Aa aa aholla -aihetta.

    • Makaa kunnes marjat kypsyy*

      Huppane, huppane, huuvane pessu; Makaa, makaa Maria-piika; Makaa, makaa, marjat joutuu; Makaa, makaa marjat kypsyy; Makaa, marjat joutuu; Makaa pois, kun marjat joutuu; Makaa pois marjat joutuu**Makaa kunnes marjat kypsyy, nouset sitten noukkimaan, punaposki poimimaan. Etelä-Karjalassa (XIII) saatetaan myös lisätä: Ennenku etana syöpi, mato musta muikkajaapi, vrt. >Mansikka mäellä huusi, jonka kanssa myös ketjuuntuu. Pohjoisempana (VI, VII, XII) lähenee >Aa aa aholla -aihetta.

    • Makaa makaa morko poika

      Makkaa makkaa morko poika, morko poika, riski poika.

    • Makaa marja, lepää lintu

      Makaa maion juoja; Makaa, makaa, marjuein; Makaa, marjankukka; Makaa marja, lepää leivänsaaja; Makaa pois maion juoja; Makaa pois marjankukka; Makaele meiän marja; Paa miu maata marjueni; Tuutu tuutu kultaseniMakaa makaa marjaseni (makaa pois maidonjuoja), lepää lepää lintuseni (lepää pois leivänsyöjä). Jatkosäkeinä yleisiä kehtolauluformuloita: Jo ois aika marjan maata, aik' ois lintuse levätä; Suon kukka, nurmen nukka, pellon pientaren omena, kesäheinän hempukkaine; Et sais moamo moataksein, likkane levätäksein jne, vrt. erityisesti >Nuku nuku nurmilintu, >Nukuta Jumala lasta sekä >Tuuti tuuti tuomenkukka.

    • Makaa niinkuin mallassäkki

      Paju, paju, pikkaraista lastaKs. myös tanssi: Hyöri pyöri piikaseniMakaa niinku mallassäkki (moatitsa, maho jänis), ole niinku olkikupo, veny niinku vehnätaikina (vesihako), kasva niinku karhunpoika, lepää niinku leipäpussi (syö niin kuin syötinsika, elä ku pellon kasakka).

    • Makaa niinkuin mallassäkki*

      Paju, paju, pikkaraista lasta*Ks. myös tanssi: Hyöri pyöri piikaseni*Makaa niinku mallassäkki (moatitsa, maho jänis), ole niinku olkikupo, veny niinku vehnätaikina (vesihako), kasva niinku karhunpoika, lepää niinku leipäpussi (syö niin kuin syötinsika, elä ku pellon kasakka).

    • Makaa uni makia

      Makaa isäis, emois unet; Makaa kissan unetLasta kehotetaan nukkumaan makeasti kuten nukkuvat isä, äiti ja kissa: Makaa uni makea, uni pitkä pillittele, issäis, emmois unet, kissan unet, koiran unet, päälle unneis ommais! Mainitaan (XIII: 5156 ja 11247) käytetyn kylvetyslukuna lapsen yöitkua parannettaessa. Etelä-Karjalassa (XIII2) ketjuuntuu >Makaa kunnes marjat kypsyy -aiheen kanssa.

    • Makaa uni makia*

      Makaa isäis, emois unet; Makaa kissan unet**Lasta kehotetaan nukkumaan makeasti kuten nukkuvat isä, äiti ja kissa: Makaa uni makea, uni pitkä pillittele, issäis, emmois unet, kissan unet, koiran unet, päälle unneis ommais! Mainitaan (XIII: 5156 ja 11247) käytetyn kylvetyslukuna lapsen yöitkua parannettaessa. Etelä-Karjalassa (XIII2) ketjuuntuu >Makaa kunnes marjat kypsyy -aiheen kanssa.

    • Makkara kirisee kiukaalla

      Makkara kirisee kiukahaalla, minä perso penkin alla.

    • Mamman lapset on lattialla

      Mammalla sillä mammalla, mamman lapset on lattialla, seijuti veijun, tapu topu teijaa, tussaa lullaa jne. Laulaja nimeää aiheen "mustalaisen kehtolauluksi".

    • Matista pappi

      Uu uu unimattiUu uu uunimatti (piis piis pikku-Matti), pojastani tulee pappi (tuleeko Matista pappi), lukkari tai kirkkoväärti.

    • Meidän lapset laulavat ja Turun urut soivat

      Meidän lapset laulavat (niin meidän lapset laulaa) ja Turun urut soivat (kuin Turun kellot pauhaa), meidän katavat kasvavat ja Saksan neidot käyvät.

    • Meijän poika potsikkainen

      Laulan lapselleni, pirautan pienelleniMie se laulan lapselleni, pirautan pienelleni, meijän poika potsikkaine, muihen pojat porlotikot, kelvottomat kelkkapässit. Vrt. >Minun poikani puolanmarjat, jossa niin ikään kehutaan omaa poikaa vieraiden poikien kustannuksella.

    • Menkää kiukut kirpun kylään

      Mänkää kiukut kirpun kyllä, nouskaa Hyypiön mäistä yllää, mänkää pois miun pojastain, paetkaa miun pienestäin, et se pääsis nukkumaa, joutuis unta ottamaa!

    • Mie se souvan sorsajain

      Souvan sorsajaniKs. myös: Lieku lintu, souva sorsaMie se souvan sorsajaini, liekuttelen lintujaini, vanhoi päivihei varaksi, pahhoi päivihei paraaksi. Vrt. >Tuuti lasta turvakseni.

    • Mie se souvan sorsajain*

      Souvan sorsajani*Ks. myös: Lieku lintu, souva sorsa*Mie se souvan sorsajaini, liekuttelen lintujaini, vanhoi päivihei varaksi, pahhoi päivihei paraaksi. Vrt. >Tuuti lasta turvakseni.

    • Mie se tuuvin tuttujani

      Ks. myös sananlaskut: Usein oma emoni nännin suuhun survoaMie se tuuvin tuttujain, liekuttelen lintujain, kasvattelen kaunoistain, en taija mie tajua panna, enkä älyä lisätä, mieltä ei panna puntarilla, eikä kauhalla älyä (= sananlaskut: >Mieltä ei panna puntarilla).

    • Mikä lapsella lienee

      Hussan, pissan pientä lasta, mikä lapsella lienee; Hussanen, pissanen pientä lasta, mikä lapsella lienee; Liekkö äiti säikytellyt; Liekö äiti säikyttänyt; Piis piis - mikä tuolla lapsella lienee; Säikähtynyt; Tuu tuu - - - mikä lapsella lienee; Tuuti, tuuti lasta, mikä tällä lapsella lienee?Pis pis pikkusta lasta, mikä tolla lapsella lienee, liekkö ämmät (äiti, mamma, lampaat, kissat jne) säikytelleet illalla saunatiellä.

    • Mikä lapsella lienee*

      Hussan, pissan pientä lasta, mikä lapsella lienee; Hussanen, pissanen pientä lasta, mikä lapsella lienee; Liekkö äiti säikytellyt; Liekö äiti säikyttänyt; Piis piis - mikä tuolla lapsella lienee; Säikähtynyt; Tuu tuu - - - mikä lapsella lienee; Tuuti, tuuti lasta, mikä tällä lapsella lienee?**Pis pis pikkusta lasta, mikä tolla lapsella lienee, liekkö ämmät (äiti, mamma, lampaat, kissat jne) säikytelleet illalla saunatiellä.

    • Minun poikani puolanmarjat

      Minun poikani puolan veri (marjat)Oma poika on puolukan marja, muiden pojat kaarnikoita ja kanervan varpuja.

    • Minä laulan lapselleni, kellenkäs minä muille

      Miepä laulan lapselleni; Miepä laulan lapselleni, kellenkään en muille; Minä laulan lapselleni; Minäpä laulan lapselleniMinä laulan lapselleni, kellekäs minä muille, en minä laula kallioille (lintusille) enkä metsän puille / laulaahan nuo lintusetkin lahonneille puille. Peräpohjolassa (XII) myös jatko: Kylän ämmit ne laulavat vanhoille partasuille.

    • Minä laulan lapselleni, kellenkäs minä muille*

      Miepä laulan lapselleni; Miepä laulan lapselleni, kellenkään en muille; Minä laulan lapselleni; Minäpä laulan lapselleni**Minä laulan lapselleni, kellekäs minä muille, en minä laula kallioille (lintusille) enkä metsän puille / laulaahan nuo lintusetkin lahonneille puille. Peräpohjolassa (XII) myös jatko: Kylän ämmit ne laulavat vanhoille partasuille.

    • Minä laulan lapsen kielen

      Keitäpä maikko maitovelli; Laulan laulan lapsen virren; Mie laulan lapsellani; Minä laulan lasten kielell'Vrt. Laulut laulusta: lamie laulan lammin sorsaMie se laulan lapsen kielen, linnun kielen lirkuttelen, ketun kielen keikuttelen, jäkerrän jäniksen kielen, karhun kielen kaakuttelen, panen paimenen sanoja, kesälinnun kielosella, talvirastahan tavalla ym. Vrt. muut lapselle laulamista kuvailevat aloitusformulat (>Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni; >Minä laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren; viihdytysloru >Paimen kaatu kalliolle, joka usein alkaa "Minä laulan lapsen virren"), joista eroaa lapsen (linnun) kieleen painottumisensa vuoksi. * suusta kuin sulan kynästä.

    • Minä laulan lapsen kielen*

      Keitäpä maikko maitovelli; Laulan laulan lapsen virren; Mie laulan lapsellani; Minä laulan lasten kielell'*Vrt. Laulut laulusta: lamie laulan lammin sorsa*Mie se laulan lapsen kielen, linnun kielen lirkuttelen, ketun kielen keikuttelen, jäkerrän jäniksen kielen, karhun kielen kaakuttelen, panen paimenen sanoja, kesälinnun kielosella, talvirastahan tavalla ym. Vrt. muut lapselle laulamista kuvailevat aloitusformulat (>Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni; >Minä laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren; viihdytysloru >Paimen kaatu kalliolle, joka usein alkaa "Minä laulan lapsen virren"), joista eroaa lapsen (linnun) kieleen painottumisensa vuoksi. * suusta kuin sulan kynästä.

    • Minä laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren

      Mie laulan lapsen virren; Mie laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren; Miepä laulan lapselleni; Minä laulan pitkän virren; Minäpä laulan pitkän laulunKs. myös >Laulan lapselleni, lirittelen linnulleni; >Minä laulan lapsen kielen; vrt. LAULUT LAULUSTA: Minä laulan pitkän virrenMinä laulan lapsen virren, pitemmän kuin seinähirren. Esiintyy sekä yleisenä kehtolaulun aloitusformulana että itsenäisenä aiheena.

    • Minä vaan tuuvin piikojani

      Mie se tuuvin poikajani; Mie se tuuvin tyttöjäni; Miepä tuuvin poikiani; Minä laulan lapselleni kylän poikiin (piikain) varalle. Niin se eukko ennen lauloiKs. myös: Kun tytär hyvä tulisiMinä vaan tuuvin piikojani (poikiani), kylän ämmät poikiaan (piikojaan), miun on piikani (poikani) parempi. Perusidea on pohtia pienokaisen tulevaisuutta aviomarkkinoilla - lopputuloksena usein toteamus, että kylän ämmien tuutimat potentiaaliset kumppanit eivät meidän tytölle (pojalle) kelpaa.

    • Miu, mau, Martti kuoli

      Mikko; Miu, mau, Matti kuol'; Miu mau Mikko kuoli; Piu pau palarii; Piu pau pappi t. Pietari kuoli; Pium, paum palariPiu pau papinkello; Viihdytyslorut: Aa aa akkani kuoli; Eläimet hautaajina; Miu mau mirri (Musti) kuoliKirkonkellot paukkuvat kuolleelle Martille (Matille, Mustille, Paavalille, papille, Pietarille, Vapulle, vaarille, valarille), ja järjestetään omalaatuiset peijaiset: Harakka haudan kaivaa, varis virttä veisaa, kettu kellot soittaa, vrt. >Eläimet hautaajina.

    • Miu, mau, Martti kuoli*

      Mikko; Miu, mau, Matti kuol'; Miu mau Mikko kuoli; Piu pau palarii; Piu pau pappi t. Pietari kuoli; Pium, paum palari*Piu pau papinkello; Viihdytyslorut: Aa aa akkani kuoli; Eläimet hautaajina; Miu mau mirri (Musti) kuoli*Kirkonkellot paukkuvat kuolleelle Martille (Matille, Mustille, Paavalille, papille, Pietarille, Vapulle, vaarille, valarille), ja järjestetään omalaatuiset peijaiset: Harakka haudan kaivaa, varis virttä veisaa, kettu kellot soittaa, vrt. >Eläimet hautaajina.

    • Muori on mustan mullan alla

      Isäni istuu ikkunallaPieni kertomus perheen hajoamisesta. Johdanto usein: Näin muorini muinoin laulo. Ydinsäkeitä: Muori on mustan mullan alla, faarini Saksan sannan alla, veljeni Venäjän maalla, sisareni siellä ja täällä, minä itte tällä maalla. Aiheen loppusäkeiden muunnelmat (esim. Isä karkas Kasrjalaan, veljekset venäjän maalle, siskokset sinne tänneMyös aiheen irralliset loppusäkeet huomioitu. Ketjuuntunut esim. >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan ja >Tuu tuu tupakkarulla -aiheden kanssa. Ei aina kehtolaulussa, voi olla lyyrinenkin runo (esim. XI 2503, XII1 376) tai osa lorua; kaikki esiintymät pyritty kokoamaan tähän.

    • Muori on mustan mullan alla*

      Isäni istuu ikkunalla**Pieni kertomus perheen hajoamisesta. Johdanto usein: Näin muorini muinoin laulo. Ydinsäkeitä: Muori on mustan mullan alla, faarini Saksan sannan alla, veljeni Venäjän maalla, sisareni siellä ja täällä, minä itte tällä maalla. Aiheen loppusäkeiden muunnelmat (esim. Isä karkas Kasrjalaan, veljekset venäjän maalle, siskokset sinne tänneMyös aiheen irralliset loppusäkeet huomioitu. Ketjuuntunut esim. >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan ja >Tuu tuu tupakkarulla -aiheden kanssa. Ei aina kehtolaulussa, voi olla lyyrinenkin runo (esim. XI 2503, XII1 376) tai osa lorua; kaikki esiintymät pyritty kokoamaan tähän.

    • Mäne, mörkö, Mörkölään

      Mäne mörkö Mörkölään (Märkälään), tietä myöten Tevolaan, suota myöten Soukkioon, ahoa myöten Ampujalaan!

    • Nukku lapsen amma

      Tuudin lasta nukkumaan, tuudin lasta mammaa, ois toi lapsi nukkunna, vaan nukku lapsen amma (jos ei lapsi nukukkaan, niin nukkuu lapsen amma).

    • Nukkuu toi

      Minä se liikun ahkerastiNukkuu toi, nukkuu toi, eihän se raukka valvoa voi (nukkuu vaan, nukkuu vaan, kun kaks miestä liikuttaa).

    • Nukkuu, nukkuu, suutari nukkuu

      Nukkuu, nukkuu, suutari nukkuu, supin kärki tuuittaessa.

    • Nuku ettei surma löydä

      Au pau papusein; Eipä surma tulla saaLasta usutetaan nukkumaan, jotta surma ei löytäisi. Taloon pyrkivälle surmalle saatetaan palkkion sijaan luvata kovaa kapulaa. Ironinen vastine >Ei se itku auta, >Tule surma sukkinesi, >Tule surma suota myöten ja >Tule surma vastaan -aiheille, joiden muotoa usein mukailee. * Surman tilalla kissa.

    • Nuku ettei surma löydä*

      Au pau papusein; Eipä surma tulla saa**Lasta usutetaan nukkumaan, jotta surma ei löytäisi. Taloon pyrkivälle surmalle saatetaan palkkion sijaan luvata kovaa kapulaa. Ironinen vastine >Ei se itku auta, >Tule surma sukkinesi, >Tule surma suota myöten ja >Tule surma vastaan -aiheille, joiden muotoa usein mukailee. * Surman tilalla kissa.

    • Nuku juna nuku

      Nuku nuku JonneNuku juna nuku (nuku nuku Jonne)! Ai jai ku minnuu äkköittää, kui ei juna nuku (ku reng' syöp paljon voita). Jälkimmäisessä tapauksessa ideana on lapsen tuudituksen lomassa moittia renkiä ylensyönnistä. Vrt. >Älä tule pakkanen tupaan, >Hiha se oikein ommellaan ja >Voi sitä Helvetin tuskaa, joissa kehtolauluksi puetaan erilaisia moitteita ja ohjeita.

    • Nuku lapsi nurmen päällä

      Ks. myös Nuku nuku nurmilintu; Tuuti lasta TuonelaanNuku lapsi nurmen päällä, kaunis nurmi lapsen päällä!

    • Nuku lapsi nuttuhisi

      Nuku lapsi nuttuheis, vaivu vaateriepuheis! Jatkosäkeet: Nuku lapsi mie nukutan, väsy lapsi mie väsytän; Nuku nurmelle hyvälle, vaivu moalle valkijalle; Jot sais mamma moataksie, likkane levätäksie jne., vrt. >Nuku nuku nurmilintu ja >Nukuta Jumala lasta.

    • Nuku mamma miunkin eestäni

      Nuku mamma minunki iestäin, mie en itse jouva, mull' on monta jalkavaivaa, joijen mieltä nouvan.

    • Nuku niku naperoine

      Nuku niku naperoine, pienen pojan palleroine, sule suusi luulukolla, haittasella hampahalla!

    • Nuku nuku jotta kasvat suureks

      Heijaa, että kasvaa suureksi; Nuku, nuku, kasvat suureks; Nuku pois, pieni poika; Nukuta, Jumala, lasta - paimeneksi; Pium paum paimenehen; Tuudin lastani nukkumaan, että se kasvaa suureksi; Tuuti lasta paimeneen; Tuuti lullaa - - että kasvat suureksiLasta kehotetaan nukkumaan, jotta tämä kasvaisi suureksi ja pääsisi sitten karjapaimeneen, soittelemaan pukin sarvella, polttamaan pajun juuria jne.

    • Nuku nuku jotta kasvat suureks*

      Heijaa, että kasvaa suureksi; Nuku, nuku, kasvat suureks; Nuku pois, pieni poika; Nukuta, Jumala, lasta - paimeneksi; Pium paum paimenehen; Tuudin lastani nukkumaan, että se kasvaa suureksi; Tuuti lasta paimeneen; Tuuti lullaa - - että kasvat suureksi**Lasta kehotetaan nukkumaan, jotta tämä kasvaisi suureksi ja pääsisi sitten karjapaimeneen, soittelemaan pukin sarvella, polttamaan pajun juuria jne.

    • Nuku nuku mamman kulta

      Aa lullaa pienen kullan; Luuli lasta nukkumah!Erimuotoisia tuudituksia mamman kullalle, papan silmäterälle, sydänkävylle, ruusunnupulle jne.

    • Nuku nuku mamman kulta*

      Aa lullaa pienen kullan; Luuli lasta nukkumah!**Erimuotoisia tuudituksia mamman kullalle, papan silmäterälle, sydänkävylle, ruusunnupulle jne.

    • Nuku nuku nukkeroinen

      Nuku nuku nukeroainen; Nuku, nuku nukerias; Nuku, nuku nukkaroinenNuku nuku nukkeroinen (kukkaseni), pane maata mansikkainen, pyhän pellon pientareelle. Jatkosäkeissä kehotetaan makean maidon juojaa nukkumaan makeasti. Toisinaan luvataan kääriä kehto kukkasilla tai esitetään toive, että tuudittaja saisi itsekin maata, vrt >Nukuta Jumala lasta. Lännessä (VIII, X, XIV) jatkona esiintyy myös >Lintu tuopi liinapaidan -aihe. Samoin lännessä (VIII, X) tavataan säeparia Kyllä Herra herättää, vitsan varpu virvoittaa, vrt. >Nuku nuku nurmilintu.

    • Nuku nuku nukkeroinen*

      Nuku nuku nukeroainen; Nuku, nuku nukerias; Nuku, nuku nukkaroinen**Nuku nuku nukkeroinen (kukkaseni), pane maata mansikkainen, pyhän pellon pientareelle. Jatkosäkeissä kehotetaan makean maidon juojaa nukkumaan makeasti. Toisinaan luvataan kääriä kehto kukkasilla tai esitetään toive, että tuudittaja saisi itsekin maata, vrt >Nukuta Jumala lasta. Lännessä (VIII, X, XIV) jatkona esiintyy myös >Lintu tuopi liinapaidan -aihe. Samoin lännessä (VIII, X) tavataan säeparia Kyllä Herra herättää, vitsan varpu virvoittaa, vrt. >Nuku nuku nurmilintu.

    • Nuku nuku untuvainen

      Nuku nuku untuvainen, nää unta lasten mailta, isän iki istuimen!

    • Nuku, nuku yksi silmä

      Nuku nuku yksi silmä, torku torku toinen silmä, nukkukaa molemmat silmät. Jatko: Saisin itse maatakseni, vrt. >Nukuta Jumala lasta.

    • Nuku, nuku, nuori oksa

      Nuku nuku nuori oksa, viel on maassa halla, kanerva ja koivun oksa nukkuu lumen alla.

    • Nuku, nuku, nurmennukka

      Nuku nurmen nukka; Nurmen nukka, tuomen kukkaKs. myös: Nuku nuku nurmilintu; Tuuti tuuti tuomenkukka, eipä tiiä emorukkaNuku nuku nurmen nukka, nurmen nukka, pellon kukka, pellon pientaren omena, kesäheinän hempukkainen, suokanervan kaunis kukka ym. Jatkosäkeinä yhteistä ainesta >Nuku nuku nurmilintu -aiheen kanssa.

    • Nuku, nuku, nurmilintu

      Nuku, nuku, nurmen lintu; Nuku nurmelle hyvälle; Nuku pois ku mie nukutan; Nuku pois, mie nukutanVrt. Huoli: Korvessa minun kotiniNuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki, tee sie pellolle pesäsi, koivun oksalle kotisi, kalliolle kartanosi. Tavallisia jatkosäkeitä erityisesti idässä: Nuku kun mie nukutan, väsy kun mie väsytän; Nuku nurmelle hyvälle, vaivu maalle valkealle. Lapsenliekuttaja saattaa myös lisätä oman motiivinsa: että minäkin maata pääsen, vrt. >Nukuta Jumala lasta. Aiheen alkusäkeet liittyvät kiinteästi myös kehtolauluun >Kyllä Herra herättää, joten siitä on poimittu tähän vain ne tekstit, joissa nurmilintu-aihe on laajempi.

    • Nuku, nuku, nurmilintu*

      Nuku, nuku, nurmen lintu; Nuku nurmelle hyvälle; Nuku pois ku mie nukutan; Nuku pois, mie nukutan*Vrt. Huoli: Korvessa minun kotini*Nuku nuku nurmilintu, väsy väsy västäräkki, tee sie pellolle pesäsi, koivun oksalle kotisi, kalliolle kartanosi. Tavallisia jatkosäkeitä erityisesti idässä: Nuku kun mie nukutan, väsy kun mie väsytän; Nuku nurmelle hyvälle, vaivu maalle valkealle. Lapsenliekuttaja saattaa myös lisätä oman motiivinsa: että minäkin maata pääsen, vrt. >Nukuta Jumala lasta. Aiheen alkusäkeet liittyvät kiinteästi myös kehtolauluun >Kyllä Herra herättää, joten siitä on poimittu tähän vain ne tekstit, joissa nurmilintu-aihe on laajempi.

    • Nuku, nuku, äidin pieni

      Nuku, nuku, äitin pieni, täällä on rauhan piiri, nyt ei pure kärpänen eikä hiivi hiiri.

    • Nukuta Jumala lasta

      Anna maata Maariainen; Nukuta, Jumala, lasta - saisin itsekin maata; Nukuta unonen lasta; Tule Jeesus nukuttamaan; Tuuti lasta lapsin kaksin; Tuuti lasta, tuuti pientä; Uinuta, Jumala, lastaNukuta Jumala lasta, makahuta Maariainen, saisin itse maataksein, kylässä käyäksein, rieskamaidot juodaksein, penkit pitkät pestäksein, lattiat laastaksein jne. Vienassa (I) jatko: Pyhä risti nostamah, vassuksia voittamah! IVvat 4689: Pyhä Maria makauttakoo, Jumala leekuttakoo. Kerran pyydetään Mariaa tuomaan unta, "jota on Ristus nukkununna" (I 666). Muutamissa tapauksissa uni, unonen on korvannut Jumalan, jolloin aihe lähenee unen personifikaatio -aiheita, vrt. esim. >Tule tuutuhun unonen. Tuudittelijan omaa lepohetkeä koskeva toivomus esiintyy yleisesti muidenkin aiheiden yhteydessä, vrt. esim >Nuku nuku nurmilintu ja >Tule uni ulkoa.

    • Nukuta Jumala lasta*

      Anna maata Maariainen; Nukuta, Jumala, lasta - saisin itsekin maata; Nukuta unonen lasta; Tule Jeesus nukuttamaan; Tuuti lasta lapsin kaksin; Tuuti lasta, tuuti pientä; Uinuta, Jumala, lasta**Nukuta Jumala lasta, makahuta Maariainen, saisin itse maataksein, kylässä käyäksein, rieskamaidot juodaksein, penkit pitkät pestäksein, lattiat laastaksein jne. Vienassa (I) jatko: Pyhä risti nostamah, vassuksia voittamah! IVvat 4689: Pyhä Maria makauttakoo, Jumala leekuttakoo. Kerran pyydetään Mariaa tuomaan unta, "jota on Ristus nukkununna" (I 666). Muutamissa tapauksissa uni, unonen on korvannut Jumalan, jolloin aihe lähenee unen personifikaatio -aiheita, vrt. esim. >Tule tuutuhun unonen. Tuudittelijan omaa lepohetkeä koskeva toivomus esiintyy yleisesti muidenkin aiheiden yhteydessä, vrt. esim >Nuku nuku nurmilintu ja >Tule uni ulkoa.

    • Nurmi-Tuomas

      Tule Tuonelan Tuomas; Tule tänne, Nurmi-TuomasKs. myös: >Tuuti lasta Tuonelaan; >Tule uniukko tänne; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kun tulisi Nurmi-TuomasNurmi-Tuomasta (tunturin, Tuonelan jne) pyydetään tuomaan lapselle unta tai viemään lapsi mukanaan pois. Savossa (VI) Tunturin Tuomasta kutsutaan tulemaan "peltojen perätse, aitojen alatse, muitten maata mentyä, karjan kotiin tultua". Erotettu >Tuuti lasta Tuonelaan ja >Tule uniukko meille -aiheista, koska hautojen ja unen haltiaksi selitetty (XIV:690) Nurmi-Tuomas mainitaan tässä nimeltä.

    • Nurmi-Tuomas*

      Tule Tuonelan Tuomas; Tule tänne, Nurmi-Tuomas*Ks. myös: >Tuuti lasta Tuonelaan; >Tule uniukko tänne; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kun tulisi Nurmi-Tuomas*Nurmi-Tuomasta (tunturin, Tuonelan jne) pyydetään tuomaan lapselle unta tai viemään lapsi mukanaan pois. Savossa (VI) Tunturin Tuomasta kutsutaan tulemaan "peltojen perätse, aitojen alatse, muitten maata mentyä, karjan kotiin tultua". Erotettu >Tuuti lasta Tuonelaan ja >Tule uniukko meille -aiheista, koska hautojen ja unen haltiaksi selitetty (XIV:690) Nurmi-Tuomas mainitaan tässä nimeltä.

    • Nyt mie souvan, nyt mie jouvan

      Souvetaanpa, jouvetaanpaNyt mie souvan, nyt mie jouvan, en kesällä jouvakkaa, heleällä heinäajalla, parahalla paistehella jne. Laulaja toteaa kesällä ajan kuluvan peltotöissä, mutta kun otrat, pavut ym. on korjattu, jää aikaa soudatella lasta. Vrt. Laulut laulusta: >Silloin laulan, konsa joudan.

    • Näitkös meidän Maijaa

      Maija; Näiks' meijän Maijaa?; Näitkös meirem MaijaaKs. myös Nimipilkat: SaaraTipu tipu teijaa, näitkös meidän Maijaa, hame oli saijaa, tröijy samaa lajia. Varsinais-Suomessa (VIII) myös: oli Turun linnassa, kiiltävä knappi rinnassa.

    • Oi jos saisi tuuti lulla

      Oi jos saisi tuuti lulla, et mä saisi tuvas olla, ko tuvas o ni hyvä olla. Vrt. >Tuu tuu tupakkirulla, VIII: 224 (Turus on nii hyvä olla).

    • Orvon kyyneleet

      Lapsi miksi nuku et, vaiko itket siksi, että laulut huomannet orvon kyyneliksi?

    • Paa silmä umpeen

      Lullatella, lullata; Nuku, nuku lapseni; Paa silmä kiinni, korvat kovin lumpeen; Tuuli hiljaa huokaa; Tuuti tuuti lastaLasta kehotetaan ummistamaan silmänsä niin kuin nupulleen menevä kukka ja aamulla heräämään puhjenneen kukan tavoin.

    • Pai pai paruuskoa

      Pai pai paruuskoa (tytölle: tievuskoa), ani ani linnuuistain (malttsikkoain), ani linnun lennätintä, ani kuukolkkoain!

    • Pane ovet lukkoon

      Vieraita lapsia kielletään tulemasta oman lapsen viereen kehtoon.

    • Pienen kullan muru

      Pii pii pieni lintuPii pii pieni lintu, pienen kullan muru, nukkuessa poistukoon sulta kaikki suru.

    • Pieni lintu pihlajassa

      Pieni lintu pihlajassa marjoi naputteli (laulo tilkutteli), pieni veikko siskon kanssa tanssi taputteli (pieni lapsi kätkyessä nukku nuputteli; ei sitä tiiä meijän lasta mitä se kiukutteli).

    • Pii pii pieni lintu, paleltaako jalkojasi

      Pili pili, pili pili, pikkunen lintuKs. myös: Tiiri liiri linnun poika, missä linnulla pesäPii pii pieni lintu, paleltaako jalkojais, oksan päällä ollessais, marjanvarsilla maatessais? Etelä-Karjalassa (XIII) saatetaan lisäksi todeta, ettei linnun kannata tupaankaan tulla, koska lapset siellä paistiksi laittavat, tai lintua kehotetaan tekemään pellolle pesänsä, vrt. >Nuku nuku nurmilintu.

    • Pii pii pieni lintu, paleltaako jalkojasi*

      Pili pili, pili pili, pikkunen lintu*Ks. myös: Tiiri liiri linnun poika, missä linnulla pesä*Pii pii pieni lintu, paleltaako jalkojais, oksan päällä ollessais, marjanvarsilla maatessais? Etelä-Karjalassa (XIII) saatetaan lisäksi todeta, ettei linnun kannata tupaankaan tulla, koska lapset siellä paistiksi laittavat, tai lintua kehotetaan tekemään pellolle pesänsä, vrt. >Nuku nuku nurmilintu.

    • Piipoti pot pot

      Piipoti, pot pot --Piipoti pot pot, tipa tipa trallallaa, talo oli järven rannalla.

    • Piipun varren mittaista

      Pium paum pikkuusta, piipuvvarren mittaasta.

    • Piis piis pikkuista lasta, lapsen pää on taikinasta

      Piis piis pikkuista lastaPiis piis pikkusta lasta, lapsen pää on taikinasta, silmät hampun siemenistä (vellin kokkareista), korvat vanhoista pohtimista (konin luista).

    • Piis, piis pikkuista lasta, elä nouse nukkumasta

      Piis piis pikkusta lasta, elä nouse nukkumasta, eep' on näläkä eekä kylymä, eekä kätkyt kovin kova, itke illemmalla vasta, piis piis pikkusta lasta.

    • Piu pau kehto heilahtaa

      Lapsi nukkuu heijassaan; Puu liikkuu, käyp kätkytErilaisia tuudituksia, joissa yhteisenä teemana on lapsen nukuttaminen kehdon liikkeen ja kehtolaulun äänen avulla.

    • Piu pau lullaan

      Piu pau lullaan, pieniä pannaan suurimmia souvattammaan.

    • Piu pau paitaressu

      Piu pau paitaressu, mikä sitä Villeä itkettää / kätkyess on meijän Hessu.

    • Piu pau paitaressu*

      **Piu pau paitaressu, mikä sitä Villeä itkettää / kätkyess on meijän Hessu.

    • Piu pau pampalaa

      Nuku, nuku, pikku lapsiKs. myös: Piu pau papinkelloPiu pau pampalaa, lähetää kirkkoon laulamaa, siellä se pappi saarnaa, lukkari virren veisaa, seurakunta veisaa höröttää. Erityisesti XIII4 ja XI esittelevät seurakunnan johtoportaan humoristisessa valossa: papin häntä heiluu, lukkarin takapuoli turajaa jne.

    • Piu pau papinkello

      Aa-aa, tuuti, kirkonkellot ne huuti; Kellot ne soia kellittää; Kirkonkellot huutaa; Kuules Kutlan vuohenkello; Miu, mau, Martin kello; Miu mau Maskun kello; Miu, mau, Mikon kello; Piu, pau, kirkon kellot; Piu, pau, kirkonkellot huutaa; Piu pau papinkello, porokello; Piu, pau, papinkellot; Pium paum, pispan kellot; Tule tänne pieni Pirkko; Tule tänne, pikku poika; Tuu, tuu tuutaan, kirkonkellot huutaaKs. myös Miu, mau, Martti kuoliLuetellaan erilaisten kellojen pauketta: papin kellot, piispan kellot, lukkarin lesken lehmän kellot, Kivijärven kirkonkellot, hämäläisen härjän kellot, vallesmannin varsan kellot jne. Monin paikoin (erityisesti VI, myös VII, IX, XI, XIII ja XIV) kirkonkelloilla on myös asiaa: Tuokaa tänne pieniä poikia, täällä on paljon muita; Tulkaa tänne mullan alle, täällä pysytte tallessa; Tulkaa tänne pienet lapset, mie paan teijät multaan jne. Etelä-Pohjanmaalla (XI, osin myös VIII) toivotellaan lisäksi: Kaikki lapset kuolkoon, Maijulle (tai muu nimi) marjat jääköön / Matti eloon jääköön! Yhdistyy paikoin >Miu, mau, Martti kuoli -loruun, alkusäkeissä samantapaisia muotoja.

    • Piu pau papinkello*

      Aa-aa, tuuti, kirkonkellot ne huuti; Kellot ne soia kellittää; Kirkonkellot huutaa; Kuules Kutlan vuohenkello; Miu, mau, Martin kello; Miu mau Maskun kello; Miu, mau, Mikon kello; Piu, pau, kirkon kellot; Piu, pau, kirkonkellot huutaa; Piu pau papinkello, porokello; Piu, pau, papinkellot; Pium paum, pispan kellot; Tule tänne pieni Pirkko; Tule tänne, pikku poika; Tuu, tuu tuutaan, kirkonkellot huutaa*Ks. myös Miu, mau, Martti kuoli*Luetellaan erilaisten kellojen pauketta: papin kellot, piispan kellot, lukkarin lesken lehmän kellot, Kivijärven kirkonkellot, hämäläisen härjän kellot, vallesmannin varsan kellot jne. Monin paikoin (erityisesti VI, myös VII, IX, XI, XIII ja XIV) kirkonkelloilla on myös asiaa: Tuokaa tänne pieniä poikia, täällä on paljon muita; Tulkaa tänne mullan alle, täällä pysytte tallessa; Tulkaa tänne pienet lapset, mie paan teijät multaan jne. Etelä-Pohjanmaalla (XI, osin myös VIII) toivotellaan lisäksi: Kaikki lapset kuolkoon, Maijulle (tai muu nimi) marjat jääköön / Matti eloon jääköön! Yhdistyy paikoin >Miu, mau, Martti kuoli -loruun, alkusäkeissä samantapaisia muotoja.

    • Piu pau pientäni

      Piu pau pientäjäin, pieneks jäin mie isästäin, maamo toivoo toukosii, punaposkii puolosii.

    • Pium paum paukkaa, jänis metsässä laukkaa

      Laukka paukka; Piu, pau, paukkaa; Piu, pau, paukkaa, jänis metsässä laukkaaPium paum paukkaa, jänis metsässä laukkaa. Useimmiten jäniksellä mainitaan olevan jonkinlainen kello kaulassa, häntä tai pää puihin paukkaa, lapsen nuttu laitetaan naulaan jne.

    • Pium paum paukkaa, jänis metsässä laukkaa*

      Laukka paukka; Piu, pau, paukkaa; Piu, pau, paukkaa, jänis metsässä laukkaa**Pium paum paukkaa, jänis metsässä laukkaa. Useimmiten jäniksellä mainitaan olevan jonkinlainen kello kaulassa, häntä tai pää puihin paukkaa, lapsen nuttu laitetaan naulaan jne.

    • Poika miulle miniän tuopi

      Mie se lullaan tyttölasta; Mie tuudin poikajani minjäntuojaksi; Piikalasta - poikalasta; Poikana tuo miniän saapi; Tuuti, tuuti tyttölasta; Tuuti tuuti tyttölasta, paremmin poikalasta; Tuuvin tuuvin tyttöjäni (tyttölasta) viel paremmin; Tuuvin, tuuvin tyttölasta; Tuuvin, tuuvin tyttölasta, paremmin poikaa; Tuuvittelen poikalasta Ks. myös lyriikka: Anopin kylvettäminen; Älä itke äiti, tuon sinulle miniänMie se tuutin tyttölasta, sen paremmin poikalasta, poika miulle minjän tuopi, (tuopa tukkani vetäjän), minjä saunan lämmittää, poika pellot pehmittää jne. Jatkuu yleensä sarkastisella kuvauksella miniän lämmittämästä kylystä: vesi on vielä kaivossa ja vastatkin varpuina varvikossa. Vatjalaisissa teksteissä ei miniä-aihetta, vaan pojan kalastuksen kuvausta (IVvat). VII*: kytkeytyy >Äidin vaivojen palkinto -aihelmiin.

    • Poika miulle miniän tuopi*

      Mie se lullaan tyttölasta; Mie tuudin poikajani minjäntuojaksi; Piikalasta - poikalasta; Poikana tuo miniän saapi; Tuuti, tuuti tyttölasta; Tuuti tuuti tyttölasta, paremmin poikalasta; Tuuvin tuuvin tyttöjäni (tyttölasta) viel paremmin; Tuuvin, tuuvin tyttölasta; Tuuvin, tuuvin tyttölasta, paremmin poikaa; Tuuvittelen poikalasta *Ks. myös lyriikka: Anopin kylvettäminen; Älä itke äiti, tuon sinulle miniän*Mie se tuutin tyttölasta, sen paremmin poikalasta, poika miulle minjän tuopi, (tuopa tukkani vetäjän), minjä saunan lämmittää, poika pellot pehmittää jne. Jatkuu yleensä sarkastisella kuvauksella miniän lämmittämästä kylystä: vesi on vielä kaivossa ja vastatkin varpuina varvikossa. Vatjalaisissa teksteissä ei miniä-aihetta, vaan pojan kalastuksen kuvausta (IVvat). VII*: kytkeytyy >Äidin vaivojen palkinto -aihelmiin.

    • Puustellin punanen kissa

      Aa heijana pissa, puustelin punanen kissa, ei oo muuala sellasta kissaa, kuin on puustelissa.

    • Riihenpuintia

      Nuku nuku, Matti parkaMatin tuudittamisen lomassa kuvaillaan riihenpuinnin vaiheita. Vrt. muut kehtolaulut, joissa tuudittelun varjolla puhutaan muista asioista: > Älä tule pakkanen tupaan ja >Nuku juna nuku.

    • Ristinkannun keijaa

      Heijaa heijaa --Heijaa heijaa ristinkannun keijaa, latin sormus, pilpun herra, ristinkirja lessoo.

    • Ruosteranta raikuu

      Ruosteranta raikuu, Kahtovaara kaikuu, ei saa tulla Martin Heikin minun lastani kiusaamaan.

    • Ruppee Liisa makkoomaan

      Ruppee Liisa (tai muu nimi) makkoomaan, paina silmä kiini, sittepä on tuo äidin Liisa oikein nätti ja viini.

    • Samppalakki

      Samppalakki, lasisilmä, lellellee.

    • Semmonen on lapsi kun on vanhemmakki

      Aa, tussa lullaa; Pöykärin, paukarin, eipä tämä lapsi nukukkaanLasta tuuditellaan kasvamaan isänsä tai äitinsä kaltaiseksi.

    • Silmät kiinni, korvat auki

      Painapa silmät kiinni, heitäpä korvat auki, korvillasi kuuntele, mitä linnut (minä) laulaa.

    • Silmät kiinni, simasuu

      Silmät kiinni simasuu, joko lapsi uneksuu? Äiti laulaa lillillaa, uinu unta ihanaa.

    • Sinne lapset laulan

      Lasta lauletaan unen utopiamaahan: siellä orvot juovat olutta, lesket saavat leivän syödäkseen, tuutu on hopeasta ja kartano kullasta.

    • Sotka souti poikinensa

      Soutaa lapsi suojan rannan; Souti sotka suojat rannatErilaisia säkeitä sotkan soudusta: Soutaa sotka suojan rannan, tavi tyynen tyrskyttää; Šouti sotka poikineh, tavi voati lapsineeh, meren tyynet tyrkyttelöy, meren oallot liikuttelou. Joissakin teksteissä sotka soutaa (tai lainaa tuudittajalle siipiään) pitkien matkojen taakse hakemaan lapselle unta "ukon uuvest lippahasta, akan vanhan vakkasesta".

    • Sotka souti poikinensa*

      Soutaa lapsi suojan rannan; Souti sotka suojat rannat**Erilaisia säkeitä sotkan soudusta: Soutaa sotka suojan rannan, tavi tyynen tyrskyttää; Šouti sotka poikineh, tavi voati lapsineeh, meren tyynet tyrkyttelöy, meren oallot liikuttelou. Joissakin teksteissä sotka soutaa (tai lainaa tuudittajalle siipiään) pitkien matkojen taakse hakemaan lapselle unta "ukon uuvest lippahasta, akan vanhan vakkasesta".

    • Souva sorsa poikiasi

      Lintu lauloi lapsi liekkui; Soua sorsa poikiasiSouva sorsa poikiais, lieku lintu lapsiais, sorsal on pojat soriat, linnul on lihavat lapset. Ketjuuntuu herkästi >Sorsa soitti kanteletta -aiheen kanssa.

    • Souva sorsa poikiasi*

      Lintu lauloi lapsi liekkui; Soua sorsa poikiasi**Souva sorsa poikiais, lieku lintu lapsiais, sorsal on pojat soriat, linnul on lihavat lapset. Ketjuuntuu herkästi >Sorsa soitti kanteletta -aiheen kanssa.

    • Souvan soreaistani

      Souvan mie soreaistaniSouvan mie sorjostain, punapäistä poikaa, tuuvin mie tuojajain, sinisilmää syöjäjäin.

    • Suomen niemen kallion kielell'

      Nuku nuku, Tuomas poika, heija ku houva ku pouva, Suomen niemen kallion kielell', heija ku houva ku pouva.

    • Syödään kalan päitä

      Elä itke lapsirukka, järvessä on jäitä, jahka tulee puolikesä, syödään kalan päitä.

    • Taas tullaan meidän tyttöjä naimaan

      Aa, lullaa, taas tullaan meidän tyttöjä naimaanAa lullaa, taas tullaan, meiän likkoja (poikia, pikku piikaa) naimaan. Jatkosäkeissä tytölle luvataan hopeita päähän, kultaa kaulaan, silkkiklänninki ylle jne, tai vaihtoehtoisesti tytön todetaan antavan kosijoille rukkaset.

    • Taata tekee taulaa

      Äiti tuutii vauvaaIsä tekee taulaa, sauvaa tai lusikoita, äiti laulaa, tuutii vauvaa tai räknää tusinoita.

    • Tiiri liiri linnun poika, missä linnulla pesä

      Kiuru liuru linnukkainen, kussa pesä; Lii, lii, linnunpoika, missä sulla pesä on?; Lintu lauloi liiritteli; Pii, pii, pikkunen lintu (tikanpoika); Pis, pis pikku lintu; Pis, pis, pikkulintu; Tii tii tiainen; Tiiri liiri linnunpoika, missä pesä; Tiiro, tiiro linnukkaine; Tiirun liirun lintu pieni; Vii vii virvunen, missä sulla pesä onKs. myös: Pii pii pieni lintu lintu, paleltaako jalkojasiTiirin liirin linnun poika (tii tii tiainen, vati kuti varpunen; kiuru liuru linnukkainen jne.), missä sulla pesä on? Heinikossa ruohikossa, kukkakuusen alla; Kuivan kuusen oksalla, lahokannon päässä jne. Varsinais-Suomessa (VIII) vastauksena esiintyy yleisesti: Taivaan kirkkaan kannen alla, siellä rikkaat riitelevät, talonpojat tappelevat, miehet miekoil, vaimot tankoil, piiat pienil vitsasilla, lapset laikka lastusilla. Metsä-Suomessa (VII5) ja Pohjois-Hämeessä (IX2) kysymyksen sijasta esiintyy toteamus: Kyllä tiijän pesäis paikan, mäen alla männikössä, kuivan kuusen kukkuralla. Tuules on tupais, korves on kotis, kalliol on kartanois -säkeiden kautta aihe vertautuu >Nuku nuku nurmilintu -aiheeseen.

    • Tiiri liiri linnun poika, missä linnulla pesä*

      Kiuru liuru linnukkainen, kussa pesä; Lii, lii, linnunpoika, missä sulla pesä on?; Lintu lauloi liiritteli; Pii, pii, pikkunen lintu (tikanpoika); Pis, pis pikku lintu; Pis, pis, pikkulintu; Tii tii tiainen; Tiiri liiri linnunpoika, missä pesä; Tiiro, tiiro linnukkaine; Tiirun liirun lintu pieni; Vii vii virvunen, missä sulla pesä on*Ks. myös: Pii pii pieni lintu lintu, paleltaako jalkojasi*Tiirin liirin linnun poika (tii tii tiainen, vati kuti varpunen; kiuru liuru linnukkainen jne.), missä sulla pesä on? Heinikossa ruohikossa, kukkakuusen alla; Kuivan kuusen oksalla, lahokannon päässä jne. Varsinais-Suomessa (VIII) vastauksena esiintyy yleisesti: Taivaan kirkkaan kannen alla, siellä rikkaat riitelevät, talonpojat tappelevat, miehet miekoil, vaimot tankoil, piiat pienil vitsasilla, lapset laikka lastusilla. Metsä-Suomessa (VII5) ja Pohjois-Hämeessä (IX2) kysymyksen sijasta esiintyy toteamus: Kyllä tiijän pesäis paikan, mäen alla männikössä, kuivan kuusen kukkuralla. Tuules on tupais, korves on kotis, kalliol on kartanois -säkeiden kautta aihe vertautuu >Nuku nuku nurmilintu -aiheeseen.

    • Tillil lillil likatosta

      Tillil lillil likatosta, liha suolavettä.

    • Toramäen Touva

      Heija houva Toramäen touvaHeija houva Toramäen (Taramäen) touva, rekke rauta Karjalan kautta, Hähkänän alta Salon tuolta ja Kärkän puolta.

    • Tsuudi, tsuudi lasta, koivun kongelo pidääpi

      Tsuudi tsuudi lasta, koivunkongelo pidääpi, lepänlykkä liekuttaapi. Anna pienonen makaapi, ota kenkä, lypsä lehmä, anna pienonen juua jorraa!

    • Tu tu pallukkani

      Tutu tutu pallukkani (tikkurilakki), että mä saan sua halatakki.

    • Tui tui tupakkii

      Tuu, tuu, tupakkaaKs. myös: Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun; Tuu tuu tupakkirullaTui tui tupakkii, pienen pojan (lapsen) piippuun. Jatko: Mitäkäs se pieni poika pimijällä liikkuu; Pieni poika piippunsa kanssa taitavasti liikkuu; Eikä se näe pieni Antti pimeässä liikkuu.

    • Tui tui Turun rilli

      Tui tui Turun rilli (turkki rilli), tuo lapselle vaskipilli, jolla se laulaa lurittaa / jolla hän soittaa suruissansa, vaskinen pilli rinnan alla!

    • Tule isä tulta iskemään

      Ks. myös: >Tule isä TuuteristaIsää pyydetään tulemaan iltasella tulta iskemään, jotta lapset eivät paleltuisi ja nääntyisi nälkään.

    • Tule isä tulta iskemään*

      *Ks. myös: >Tule isä Tuuterista*Isää pyydetään tulemaan iltasella tulta iskemään, jotta lapset eivät paleltuisi ja nääntyisi nälkään.

    • Tule isä Tuuterista

      Isä illalla tulee; Isä illalla tulloo; Isä meni Riigaan; Tule isä illalla kotiin; Tule isä ilman alta; Tule isä Inkeristä; Tule mamma marjallesi; Tule taati Tallinnasta; Tule taatta Tallinnasta; Tuli taati Tallinnasta; Tule isä illalla kotiin; Tule taatto Tuuterista; Veikko meni Venähelle, isä tuli Iitin maastaKs. myös Älä itke, isä tuo töppösetIsää (mammaa, nannaa) pyydetään tuomaan Tuuterista (Tallinnasta, Viipurista, Narvasta) tuliaisina tytölle tyynyverka, pojalle potra hattu, emännälle esiliina jne, Viipurin/Tallinnan tuliaisina myös rinkeli ja muita voilla leivottuja herkkuja. Toisinaan (V, XIII) pyyntöä myös perustellaan: tyttö tarvitsee tuliaiset miehelää (tai marjojen poimimista tai vastojen taittamista), poika pellon pehmitystä ja leivän lehdosta tuomista (tai tulen iskentää) varten. Sisältää myös Tule isä illalla kotiin -alkuiset, koska tuomiset usein samoja; pohjoisessa (VII, XII) isä tuo niissä tuoretta kalaa laulavalle lapselle, ei itkevälle. >Tule isä tulta iskemään erotettu omaksi aiheekseen, vaikka limittyykin usein tähän (V3:1021 ja XIII:6339, 11980-81, 11986).

    • Tule isä Tuuterista*

      Isä illalla tulee; Isä illalla tulloo; Isä meni Riigaan; Tule isä illalla kotiin; Tule isä ilman alta; Tule isä Inkeristä; Tule mamma marjallesi; Tule taati Tallinnasta; Tule taatta Tallinnasta; Tuli taati Tallinnasta; Tule isä illalla kotiin; Tule taatto Tuuterista; Veikko meni Venähelle, isä tuli Iitin maasta*Ks. myös Älä itke, isä tuo töppöset*Isää (mammaa, nannaa) pyydetään tuomaan Tuuterista (Tallinnasta, Viipurista, Narvasta) tuliaisina tytölle tyynyverka, pojalle potra hattu, emännälle esiliina jne, Viipurin/Tallinnan tuliaisina myös rinkeli ja muita voilla leivottuja herkkuja. Toisinaan (V, XIII) pyyntöä myös perustellaan: tyttö tarvitsee tuliaiset miehelää (tai marjojen poimimista tai vastojen taittamista), poika pellon pehmitystä ja leivän lehdosta tuomista (tai tulen iskentää) varten. Sisältää myös Tule isä illalla kotiin -alkuiset, koska tuomiset usein samoja; pohjoisessa (VII, XII) isä tuo niissä tuoretta kalaa laulavalle lapselle, ei itkevälle. >Tule isä tulta iskemään erotettu omaksi aiheekseen, vaikka limittyykin usein tähän (V3:1021 ja XIII:6339, 11980-81, 11986).

    • Tule Jeesus kolmanneksi

      Heijasin, heijasin kahta lasta; Tuuti lasta lapsin kaksinTuuti lasta lapsin kaksin, tule Jeesus kolmanneksi, pyhä neiti neljänneksi, isä viisas viienneksi, emo kutjus kuuenneksi, seitsemänneksi Jumala! Pohjois-Pohjanmaalla ketju usein jatkuu kymmeneen, jopa kahteenkymmeneen (XII1: 928) asti. Vrt. >Nukuta Jumala lasta.

    • Tule Jeesus kolmanneksi*

      Heijasin, heijasin kahta lasta; Tuuti lasta lapsin kaksin**Tuuti lasta lapsin kaksin, tule Jeesus kolmanneksi, pyhä neiti neljänneksi, isä viisas viienneksi, emo kutjus kuuenneksi, seitsemänneksi Jumala! Pohjois-Pohjanmaalla ketju usein jatkuu kymmeneen, jopa kahteenkymmeneen (XII1: 928) asti. Vrt. >Nukuta Jumala lasta.

    • Tule kissa kiikuttamaan

      Ks. myös: Aa lullaa lasta, kissa vastaanTule kissa kiikuttamaan, pane käpälä laitaan, hurrihäntä silmän päälle, että se nukkua taitaa.

    • Tule kissa kiikuttamaan*

      *Ks. myös: Aa lullaa lasta, kissa vastaan*Tule kissa kiikuttamaan, pane käpälä laitaan, hurrihäntä silmän päälle, että se nukkua taitaa.

    • Tule minun tuttuni

      Tule minun tuttuni, tuo minun nuttuni, käy minun kanssani heijaamaan.

    • Tule surma sukkinesi

      Tule surma sarvinesi; Tule surma sukkasessa; Tule surma sukkinesKs. myös: Tule surma suota myöten; LYRIIKKA: Sukat surmalle lupasinTule surma sukkinesi (sarvinesi), kalma karvakenkinesi (kuolema käpälinesi), ota meiltä tää omena, tapa pois tää tarttinokka. Toisinaan luvataan sukat palkaksi surmatyöstä, kuten >Tule surma suota myöten -aiheessa, jonka kanssa myös ketjuuntuu. Vrt. myös lyriikan >Sukat surmalle lupasin, jonka kanssa niin ikään ketjuuntuu. Yhdessä runossa (XIII4:11428) surman sukkien käyttö motivoidaan sillä, etteivät kylän lapset kuulisi tämän tuloa. * Kuin Jumala nuin tekisi, nuin näkisi, ottais meiltä omenan pois, tappais meiltä tarttinokan, sukat surmalle tekisin jne.

    • Tule surma sukkinesi*

      Tule surma sarvinesi; Tule surma sukkasessa; Tule surma sukkines*Ks. myös: Tule surma suota myöten; LYRIIKKA: Sukat surmalle lupasin*Tule surma sukkinesi (sarvinesi), kalma karvakenkinesi (kuolema käpälinesi), ota meiltä tää omena, tapa pois tää tarttinokka. Toisinaan luvataan sukat palkaksi surmatyöstä, kuten >Tule surma suota myöten -aiheessa, jonka kanssa myös ketjuuntuu. Vrt. myös lyriikan >Sukat surmalle lupasin, jonka kanssa niin ikään ketjuuntuu. Yhdessä runossa (XIII4:11428) surman sukkien käyttö motivoidaan sillä, etteivät kylän lapset kuulisi tämän tuloa. * Kuin Jumala nuin tekisi, nuin näkisi, ottais meiltä omenan pois, tappais meiltä tarttinokan, sukat surmalle tekisin jne.

    • Tule surma suota myöten

      Surma hiihti suota myöten; Surma kulki suota myöten; Surmalle sukat tekisin; Tule surma SakkolastaKs. myös: Tule surma sukkinesi; Tule surma vastaan; LYRIIKKA: Sukat surmalle lupasinTule surma suota myöten (Sakkolasta), tauti talvitietä myöten. Surmalle sukat tekisin, tauville talvikintaat, kalsut kalman tyttärelle. Jatkosäkeet yhteisiä >Tule surma sukkinesi -aiheen kanssa: surmaa pyydetään viemään talosta lapsi (harvoin myös ukko tai akka) ja (VI) kehitellään ajatusta kelkasta tai säkistä, jolla surma vie lapsen pois. Surmalla saattaa olla mukanaan myös kurikka, vrt. >Tule surma vastaan. Rajanveto lyriikan >Sukat surmalle lupasin -aiheeseen on toisinaan äärimmäisen vaikeaa, vrt. erityisesti IV3:3688,3918; VI2:6728; VII. * Vain alkusäe, jatkona >Tule surma vastaan.

    • Tule surma suota myöten*

      Surma hiihti suota myöten; Surma kulki suota myöten; Surmalle sukat tekisin; Tule surma Sakkolasta*Ks. myös: Tule surma sukkinesi; Tule surma vastaan; LYRIIKKA: Sukat surmalle lupasin*Tule surma suota myöten (Sakkolasta), tauti talvitietä myöten. Surmalle sukat tekisin, tauville talvikintaat, kalsut kalman tyttärelle. Jatkosäkeet yhteisiä >Tule surma sukkinesi -aiheen kanssa: surmaa pyydetään viemään talosta lapsi (harvoin myös ukko tai akka) ja (VI) kehitellään ajatusta kelkasta tai säkistä, jolla surma vie lapsen pois. Surmalla saattaa olla mukanaan myös kurikka, vrt. >Tule surma vastaan. Rajanveto lyriikan >Sukat surmalle lupasin -aiheeseen on toisinaan äärimmäisen vaikeaa, vrt. erityisesti IV3:3688,3918; VI2:6728; VII. * Vain alkusäe, jatkona >Tule surma vastaan.

    • Tule surma vastaan

      Aa lulla lasta, tule uni vastaan; Aa, tuuti lasta, tule surma vastaan; Tule surma, lyö kurikalla likkaa sekä lasta; Tule surma sarvinesi; Tule uni vastaan; Tuuti lullaa lasta, tule surma vastaan; Tuuti, tuuti lastaKs. myös: Tule surma suota myötenAa tuuti lasta, tule surma vastaan, lyö kurikalla kumpaakin, likkaa sekä lasta! Surman sijaan saatetaan kutsua unta (VIII, osin VI ja XIII), jolloin pyyntö yleensä pehmenee: Sijo meiän lapsen silmät, kuro meijän lapsen kulmat, sijo silkkirihmoillasi, kuro kultanauhoillasi. Muodoltaan muistuttaa >Aa lullaa lasta, kissa vastaan -aihetta. * Surman tilalla uni, ukko tai kissa.

    • Tule surma vastaan*

      Aa lulla lasta, tule uni vastaan; Aa, tuuti lasta, tule surma vastaan; Tule surma, lyö kurikalla likkaa sekä lasta; Tule surma sarvinesi; Tule uni vastaan; Tuuti lullaa lasta, tule surma vastaan; Tuuti, tuuti lasta*Ks. myös: Tule surma suota myöten*Aa tuuti lasta, tule surma vastaan, lyö kurikalla kumpaakin, likkaa sekä lasta! Surman sijaan saatetaan kutsua unta (VIII, osin VI ja XIII), jolloin pyyntö yleensä pehmenee: Sijo meiän lapsen silmät, kuro meijän lapsen kulmat, sijo silkkirihmoillasi, kuro kultanauhoillasi. Muodoltaan muistuttaa >Aa lullaa lasta, kissa vastaan -aihetta. * Surman tilalla uni, ukko tai kissa.

    • Tule tuonen musta lintu

      Tule tuonen musta lintu, tule meille pesimeää, tie tuomehen tupasi, koivun oksalle kotisi, pajun oksalle pajasi, rannan raitahan rakenna. Vrt. >Nuku nuku nurmilintu.

    • Tule tuutuhun unonen

      Aa, aa, ainoata lasta; Käy, unonen, kätkyehen; Tules tuutuhun, unonenKs. myös: Tule uni ulkoa; Tule uni uunin päältä; Tule uniukko meille; Hokuja ja tilannerepliikkejä: Ukko uunilta alasUnta (*Kiesusta, Jumalaa, Hämeessä IX turkkaa) pyydetään käymään lapsen kätkyeen. Liittyy läheisesti muihin unen personifikaatio -aiheisiin, vrt. erityisesti >Tule uni ulkoa.

    • Tule tuutuhun unonen*

      Aa, aa, ainoata lasta; Käy, unonen, kätkyehen; Tules tuutuhun, unonen*Ks. myös: Tule uni ulkoa; Tule uni uunin päältä; Tule uniukko meille; Hokuja ja tilannerepliikkejä: Ukko uunilta alas*Unta (*Kiesusta, Jumalaa, Hämeessä IX turkkaa) pyydetään käymään lapsen kätkyeen. Liittyy läheisesti muihin unen personifikaatio -aiheisiin, vrt. erityisesti >Tule uni ulkoa.

    • Tule tänne turkulainen

      Tule tänne turkulainen, soa tänne samettihousu, veä tänne verkahousu! Vrt. muut kehtolaulut, joissa Turusta päin tuodaan tuliaisina kankaita: >Aa aa akkerin Maija; >Aa lullaa lasta, muori, isä vastaan; >Varis meni Ruotsiin.

    • Tule uni ulkoa

      Tule nukku naapurista; Tule sä nukku naapurista; Tule ulkonta unonen; Tule uni tupaan; Tule uni ukkolasta; Tule, uni, uksen toaksi; Tule, uni, ulkomailta; Tule uni ulkomaalta; Tule uni ulkonta; Tule, uni, ulkosesta; Tulepa, uni, uksen taakse; Tuo sie unta ulompaata; Tuurin turkit nurin; Unen poika porstuassaKs. myös: Tule uniukko meille; Uni ulkoa kysyyUnta kutsutaan ulkomailta (naapurista, Nuutilasta, ulkoa, ukkolasta, porstuasta) sisään tupaan, joko tuomaan unta vakkasessa, sitomaan lapsen silmät kiinni tai käymään tämän kätkyeen. Silmien sitomisaihe ja kehottava muoto liittävät runon hyvin läheisesti >Tule uni uunin päältä -runoon. Kätkyeeseen käymisen suhteen rajanveto >Tule tuutuhun unonen -aiheeseen on toisinaan hankalaa. Lännessä (VIII, X) vaikea erotella >Uni ulkoa kysyy -aiheesta, jonka kanssa muuallakin herkästi ketjuuntuu.

    • Tule uni ulkoa*

      Tule nukku naapurista; Tule sä nukku naapurista; Tule ulkonta unonen; Tule uni tupaan; Tule uni ukkolasta; Tule, uni, uksen toaksi; Tule, uni, ulkomailta; Tule uni ulkomaalta; Tule uni ulkonta; Tule, uni, ulkosesta; Tulepa, uni, uksen taakse; Tuo sie unta ulompaata; Tuurin turkit nurin; Unen poika porstuassa*Ks. myös: Tule uniukko meille; Uni ulkoa kysyy*Unta kutsutaan ulkomailta (naapurista, Nuutilasta, ulkoa, ukkolasta, porstuasta) sisään tupaan, joko tuomaan unta vakkasessa, sitomaan lapsen silmät kiinni tai käymään tämän kätkyeen. Silmien sitomisaihe ja kehottava muoto liittävät runon hyvin läheisesti >Tule uni uunin päältä -runoon. Kätkyeeseen käymisen suhteen rajanveto >Tule tuutuhun unonen -aiheeseen on toisinaan hankalaa. Lännessä (VIII, X) vaikea erotella >Uni ulkoa kysyy -aiheesta, jonka kanssa muuallakin herkästi ketjuuntuu.

    • Tule uni uunin päältä

      Pane silmä kiinn, ettei hiiri pääse; Tule, uni, uunin peältä; Tule, uni, uuninpäältä; Tule, ukko, uunin päältä; Uni tule uunin päältäKs. myös: Tule uni ulkoa; Tule uniukko meilleUnta (ukkoa, nukkumattia) uunin päältä pyydetään nappaamaan lasta silmän päälle tai tervaamaan silmät uneen. Erityisesti lännessä (VIII, IX, X) kehitellään ajatusta jonkinlaisesta unisudista tai -päreestä, jolla silmiä kopautetaan tai maalataan. Varsinais-Suomessa (VIII) kissa korvaa toisinaan unen, yksittäistapauksina myös hiiri (VIII:2520 ja XIV:680). Usein esiintyy myös toive silmien sitomisesta tai kätkyeeseen käymisestä, jolloin aihe käytännössä sulautuu >Tule uni ulkoa ja >Tule tuutuhun unonen -aiheisiin. Lännessä (VI1, VIII, IX1, X, XIV) saa toisinaan alkukliseeksi säeparin Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan, vrt. >Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan.

    • Tule uni uunin päältä*

      Pane silmä kiinn, ettei hiiri pääse; Tule, uni, uunin peältä; Tule, uni, uuninpäältä; Tule, ukko, uunin päältä; Uni tule uunin päältä*Ks. myös: Tule uni ulkoa; Tule uniukko meille*Unta (ukkoa, nukkumattia) uunin päältä pyydetään nappaamaan lasta silmän päälle tai tervaamaan silmät uneen. Erityisesti lännessä (VIII, IX, X) kehitellään ajatusta jonkinlaisesta unisudista tai -päreestä, jolla silmiä kopautetaan tai maalataan. Varsinais-Suomessa (VIII) kissa korvaa toisinaan unen, yksittäistapauksina myös hiiri (VIII:2520 ja XIV:680). Usein esiintyy myös toive silmien sitomisesta tai kätkyeeseen käymisestä, jolloin aihe käytännössä sulautuu >Tule uni ulkoa ja >Tule tuutuhun unonen -aiheisiin. Lännessä (VI1, VIII, IX1, X, XIV) saa toisinaan alkukliseeksi säeparin Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan, vrt. >Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan.

    • Tule uniukko meille

      Tule sie, uninen ukko; Tule, tule, uniukko; Tule, tule, Nukku-Matti; Tule uniukko tänne; Tuuti lasta makaamaan; Uni, poika pikkuruinen; Uni ulkonta kysyvi; Uni ulkonta kysyypi; Uniukko, sido lapsen silmät kiinni; Uu, uu, uunilan ämmäTule uniukko (X:1081 ämmä) meille, tuo unta tullessasi. >Tule uni ulkomaalta ja >Tule uni uunin päältä -aiheiden välimuoto. Aiheita yhdistää paitsi silmien sitomis / tervaamis -ajatus, myös uniukon unituokkonen (toisinaan punainen pussi tms, vrt. >Huis sika metsään). Uuniteemaa kehitellään mm. pyytämällä uniukkoa laittamaan lapsen silmät lukkoon ja heittämään avain uunin päälle. Vrt. myös >Nurmi-Tuomas, jossa unen henkilöllistäminen on viety pisimmälle.

    • Tule uniukko meille*

      Tule sie, uninen ukko; Tule, tule, uniukko; Tule, tule, Nukku-Matti; Tule uniukko tänne; Tuuti lasta makaamaan; Uni, poika pikkuruinen; Uni ulkonta kysyvi; Uni ulkonta kysyypi; Uniukko, sido lapsen silmät kiinni; Uu, uu, uunilan ämmä**Tule uniukko (X:1081 ämmä) meille, tuo unta tullessasi. >Tule uni ulkomaalta ja >Tule uni uunin päältä -aiheiden välimuoto. Aiheita yhdistää paitsi silmien sitomis / tervaamis -ajatus, myös uniukon unituokkonen (toisinaan punainen pussi tms, vrt. >Huis sika metsään). Uuniteemaa kehitellään mm. pyytämällä uniukkoa laittamaan lapsen silmät lukkoon ja heittämään avain uunin päälle. Vrt. myös >Nurmi-Tuomas, jossa unen henkilöllistäminen on viety pisimmälle.

    • Tule äiti vauvan luo

      Aa aa, kätkyt käyÄitiä pyydetään palaamaan vauvan luo, jotta tuudittaja saisi vapauden / isä säilyttäisi järkensä. Vrt. >Lapsi maidotta makasi, jossa samoin äitiä pyydetään palaamaan lapsen luo.

    • Tullin lullin tuppinahka

      Tullin lullin tuppinahka, vallin lallin vääräreis.

    • Tuokaa unta, tuokaa unta

      Tuuvitetah, tuuvitetah, tuokoat unta, tuokoat unta! Jatkuu loruaihelmin.

    • Turku paloi tuppinensa

      Vesi vei Turun sillanTurun palo -aihe: Turku palo tupinensa, iso kirkko kellonensa, vesi vei Turun sillan, valkia poltti Turun (Hämeen) linnan. (Oripään mylly jauhoja antaa, Virttaan paimenet talteen kantaa.) Kaikissa ei kehtolaulumainintaa - lorunomaisia. Tässä kaikki numerot.

    • Turusta tullaan

      Aa lullaa, Turusta tullaan; Poika tulee Turusta; Tuu, tuu Turusta tullaanKs. myös: Koska kotiin tullaanAa lullaa, Turusta tullaan, Helsinkiin mennään, herroja ollaan. Tai: Ketäs sieltä tulee? Paavi, Kaisti ja Pakila, Meskala, Heikki Horila, Kiikan kontti, Jauhoparta jne.

    • Turusta tullaan*

      Aa lullaa, Turusta tullaan; Poika tulee Turusta; Tuu, tuu Turusta tullaan*Ks. myös: Koska kotiin tullaan*Aa lullaa, Turusta tullaan, Helsinkiin mennään, herroja ollaan. Tai: Ketäs sieltä tulee? Paavi, Kaisti ja Pakila, Meskala, Heikki Horila, Kiikan kontti, Jauhoparta jne.

    • Tussa lulla tuusi, joka päivä uusi

      Tussa lulla tuusiTussa lulla tuusi, tulee monta tusinaa ottajia oven taa, joka päivä uusi: sunnuntaina suutari, maanantaina maalari, tiistaina tiilari, keskiviikkona keisari, perjantaina pelimanni, lauantaina laamanni.

    • Tussa lulla tuusi, joka päivä uusi*

      Tussa lulla tuusi**Tussa lulla tuusi, tulee monta tusinaa ottajia oven taa, joka päivä uusi: sunnuntaina suutari, maanantaina maalari, tiistaina tiilari, keskiviikkona keisari, perjantaina pelimanni, lauantaina laamanni.

    • Tuu tuu Tuuterin tamma

      Toussun toussun toukotamma; Tui, tui, tuikun tammaTuu tuu Tuuterin (Turun, Turkin, Kyrön, tuomarin, toukuri jne) tamma, ei se kynnä eikä se kanna, eikä se imetä varsojansa. Paikoin Varsinais-Suomessa (VIII:4796-4797) osana >Tuu tuu tupakkirullaa.

    • Tuu tuu Tuuterin tamma*

      Toussun toussun toukotamma; Tui, tui, tuikun tamma**Tuu tuu Tuuterin (Turun, Turkin, Kyrön, tuomarin, toukuri jne) tamma, ei se kynnä eikä se kanna, eikä se imetä varsojansa. Paikoin Varsinais-Suomessa (VIII:4796-4797) osana >Tuu tuu tupakkirullaa.

    • Tuu tuu tuvan päälle

      Tuuditussäe, jota seuraa viihdytysloru >Varis meni Ruotsiin.

    • Tuu, tuu, tupakkirulla

      Tupakkirulla; Tuu, tuu tupakkarulla; Tuuti, tuuti, tupakkarulloa; Tuuti, tuuti, tupakkirullaa; Tuuti lullaa tupakkirullaKs. myös: Koska kotiin tullaan; Lyriikka: Talon tunnuksetTuu tuu tupakkirulla, mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten härkätietä. Jatkona yleensä kysymys Mistä tiesit tänne tulla? tai Kuka sun käski tänne tulla?, johon vastaaja toteaa tunteneensa "teidän portin", tiesin täällä tarvittavan jne. Lännessä (erityisesti VIII, myös IX ja XIV) tavallinen jatko kysymykselle: Sipuli (silakoi, fiikuni) syömä, omeni myymä, pieni neuloi nieleskelmä, vrt. >Soutaa lasta Suomeen /Sorolaan /saareen. Usein seuraa myös loruaiheita: >Körö körö tai huis humma kirkkoon/tätilään/Huittisiin tms. - kestitys; >Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa; >Mummo kellarissa kultakangasta kutomassa jne. jne. Vrt. myös häärunojen Mistä tiesit tänne tulla -aiheet sekä lyriikan >Talon tunnukset.

    • Tuu, tuu, tupakkirulla*

      Tupakkirulla; Tuu, tuu tupakkarulla; Tuuti, tuuti, tupakkarulloa; Tuuti, tuuti, tupakkirullaa; Tuuti lullaa tupakkirulla*Ks. myös: Koska kotiin tullaan; Lyriikka: Talon tunnukset*Tuu tuu tupakkirulla, mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisten härkätietä. Jatkona yleensä kysymys Mistä tiesit tänne tulla? tai Kuka sun käski tänne tulla?, johon vastaaja toteaa tunteneensa "teidän portin", tiesin täällä tarvittavan jne. Lännessä (erityisesti VIII, myös IX ja XIV) tavallinen jatko kysymykselle: Sipuli (silakoi, fiikuni) syömä, omeni myymä, pieni neuloi nieleskelmä, vrt. >Soutaa lasta Suomeen /Sorolaan /saareen. Usein seuraa myös loruaiheita: >Körö körö tai huis humma kirkkoon/tätilään/Huittisiin tms. - kestitys; >Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa; >Mummo kellarissa kultakangasta kutomassa jne. jne. Vrt. myös häärunojen Mistä tiesit tänne tulla -aiheet sekä lyriikan >Talon tunnukset.

    • Tuu, tuu, tuutukainen, tupa uuden uutukainen

      Tillerin tallerinUusi tupa vaatii tanssimista, tanssi pelimannia, pelimanni pelirahaa.

    • Tuu, tuu, tuutukainen, tupa uuden uutukainen*

      Tillerin tallerin**Uusi tupa vaatii tanssimista, tanssi pelimannia, pelimanni pelirahaa.

    • Tuurin luurin Raikon lasta

      Tuu tuu Vilhelmii; Tuuti Tuomahan tytärtäTuuditellaan nimeltä mainittujen (Antti, Kivikirkon Kalle, Tuomas, Laurila, Seppälä jne) henkilöiden lapsia. Vrt. >Liekuta laakuta Laamasen lasta.

    • Tuuti lasta - kuuset kukkimaan

      Tuuti lasta nukkumaan, kaikki kuuset kukkimaan, tervaskannot lehtimään, kärpäset märehtimään (itikatkiin istumaan, eikä lasta imemään)! Tähdellä merkityssä samaa aihetta ironisoidaan: Kyll mä joskus tykös tulen, sitt kon kuiva kuusi kukkuu, lahonnut kanto laulaa, kärvänenki märehtii.

    • Tuuti lasta - kuuset kukkimaan*

      **Tuuti lasta nukkumaan, kaikki kuuset kukkimaan, tervaskannot lehtimään, kärpäset märehtimään (itikatkiin istumaan, eikä lasta imemään)! Tähdellä merkityssä samaa aihetta ironisoidaan: Kyll mä joskus tykös tulen, sitt kon kuiva kuusi kukkuu, lahonnut kanto laulaa, kärvänenki märehtii.

    • Tuuti lasta kaakun eestä

      Aa lullaa pienen kullan; Miepä tuutin lasta pienen kakkaran eestä; Minä tuudin pientä lasta; Minä tuuvitan emännän lasta; Minäpä souvatan lasta; Pai lasta, pai, pai; Tienaan itselleni voita ja leipää; Tuurin lasta kaakun eestä; Tuuti, tuuti lasta, pienen kaakun eestäKs. myös: VehnäpullaLasta tuuditellaan pienen kakun (pullan, kakkaran, kahvin, limpun) toivossa, ja mikäli palkkaa ei kuulu, kehdon annetaan seistä.

    • Tuuti lasta kaakun eestä*

      Aa lullaa pienen kullan; Miepä tuutin lasta pienen kakkaran eestä; Minä tuudin pientä lasta; Minä tuuvitan emännän lasta; Minäpä souvatan lasta; Pai lasta, pai, pai; Tienaan itselleni voita ja leipää; Tuurin lasta kaakun eestä; Tuuti, tuuti lasta, pienen kaakun eestä*Ks. myös: Vehnäpulla*Lasta tuuditellaan pienen kakun (pullan, kakkaran, kahvin, limpun) toivossa, ja mikäli palkkaa ei kuulu, kehdon annetaan seistä.

    • Tuuti lasta lampuriksi

      Laulan lasta lampahissa; Laulan lasta lampuriksiKs. myös: Tuuti lasta tuomariksiLapsesta tuuditellaan lampuria, karjapaimenta, kyntäjää, kylväjää, siementen sekottajaa.

    • Tuuti lasta lampuriksi*

      Laulan lasta lampahissa; Laulan lasta lampuriksi*Ks. myös: Tuuti lasta tuomariksi*Lapsesta tuuditellaan lampuria, karjapaimenta, kyntäjää, kylväjää, siementen sekottajaa.

    • Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan

      Lapsen piika torkkumaan; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan, piikaa torkkumaanTuuti lasta nukkumaan, lapsen piika torkkumaan. Kukas sitten kiikuttaa? Kyllä kissa (Jeesus, kettu, äiti jne) kiikuttaa. Kukas kissan palkan maksaa? Kissan palkaksi mainitaan esim. Turun sonni, Hämeen härkä, piispan paras paistilammas, riikin iso kukko ja palkan maksajaksi esimerkiksi Turun suuri herra tai laulaja itse. * Vain ensimmäinen säepari. Tähän ei ole erikseen poimittu niitä numeroita, joissa Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan -säepari toimii alkukliseenä, vrt. >Tule uni uunin päältä. Usein ketjuuntunut >Tuu tuu tupakkirullan kanssa.

    • Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan*

      Lapsen piika torkkumaan; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan, piikaa torkkumaan**Tuuti lasta nukkumaan, lapsen piika torkkumaan. Kukas sitten kiikuttaa? Kyllä kissa (Jeesus, kettu, äiti jne) kiikuttaa. Kukas kissan palkan maksaa? Kissan palkaksi mainitaan esim. Turun sonni, Hämeen härkä, piispan paras paistilammas, riikin iso kukko ja palkan maksajaksi esimerkiksi Turun suuri herra tai laulaja itse. * Vain ensimmäinen säepari. Tähän ei ole erikseen poimittu niitä numeroita, joissa Tuuti lasta nukkumaan, lapsenpiika torkkumaan -säepari toimii alkukliseenä, vrt. >Tule uni uunin päältä. Usein ketjuuntunut >Tuu tuu tupakkirullan kanssa.

    • Tuuti lasta nukkumaan, suuren vuoren kukkulaan

      Luuli lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan kultavuoren kukkulalle; Tuuti lasta nukkumahan suuren vuoren kukkulalle; Tuuti lasta - suurelle vuorelleTuuti lasta nukkumaan, suuren vuoren kukkulaan, sieltä alas vierimään, silkkiselle sänkyselle, villasille vuotehille, valkialle vaattehelle, pehmosille pään alasille jne. Muutamassa tapauksessa ketjuuntunut >Tuuti lasta Tuonelaan -aiheen kanssa tai muuten selvästi tulkittu kuolema-teemaiseksi (esim. XIII2:5566). * Aa aa appeljalle, kultavuoren kukkulalle.

    • Tuuti lasta nukkumaan, suuren vuoren kukkulaan*

      Luuli lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumaan kultavuoren kukkulalle; Tuuti lasta nukkumahan suuren vuoren kukkulalle; Tuuti lasta - suurelle vuorelle**Tuuti lasta nukkumaan, suuren vuoren kukkulaan, sieltä alas vierimään, silkkiselle sänkyselle, villasille vuotehille, valkialle vaattehelle, pehmosille pään alasille jne. Muutamassa tapauksessa ketjuuntunut >Tuuti lasta Tuonelaan -aiheen kanssa tai muuten selvästi tulkittu kuolema-teemaiseksi (esim. XIII2:5566). * Aa aa appeljalle, kultavuoren kukkulalle.

    • Tuuti lasta tuomariksi

      Soua lasta sontioksi; Souva lasta sontioksi; Souvan lasta sontioksi; Tuuti lasta lukkariksi; Tuuti lasta tuomariksi, kirkkoherraksi; Tuuvin lasta tuomariksiLapsesta tuuditellaan tuomaria, suurta herraa, maakunnan kurittajaa jne. Vrt. muut tuuditukset, joissa lapselle suunnitellaan tulevaisuutta: >Tuuti lasta lampuriksi; >Tuuti Turkuhun tytärtä; >Tuuti tyttöä tuomarille.

    • Tuuti lasta Tuonelaan

      Tuonen tupa; Tuuti lasta Tuonelahan; Tuuti lasta turpeeseen; Tuuti lasta turpehesen; Tuuti lullan, pienen kullan; Tuuti Tuonelle tytärtä; Tuutipa Tuonelle tytärtä; Tuuvin, tuuvin tummaistani; Tääll on tupa turvekattoKs. myös Lyriikka: Ihmetupa; Häärunot/Tulo morsiamen kotiin: HäätupaTuonelaan tuudittamisen kehtolaulut ovat olleet yleisiä kaikkialla Suomessa. Ne alkavat yleisimmin säkeellä Tuuti/Tuudin lasta Tuonela(h)an, harvemmin Tuuti/Tuudin lasta turpe(h)ese(e)n, joskus (I) Tuuti Tuonelle tytärtä. Vaihtelevia jatkosäkeitä: Heijaan hiekkamättähäsen, laulan lautojen välihin; Turvetta tukkeemaan, mätästä märättämään; Tuonen piikojen pidellä, Tuonen lasten laulatella; Tuonne kirkon kammioon, tuoll on tupa turvekatto, hieno hiekkapellon paikka; Tuonelass on tupa uus. Korostetaan paikan rauhaa ja toistellaan, miten hyvä lapsen on siellä olla: sinne ei kuulu linnun laulu, sinne eivät tuule tuulet eivät sada sateet, siellä voi nukkua käsivarren kääntymättä, olkapään ojentamatta. Tupa-ajatus kasvaa konkreettisen haudan kuvasta myyttisen >Ihmetuvan ylistyksiksi erityisesti lännessä (VIII, IX, X, XII, XIV), jonkin verran Savo-Karjalassakin (VI, VII, XII, XIII), mutta ortodoksisesta Karjalasta se puuttuu. Esimerkki Varsinais-Suomesta: Ovi siel on omenapuust, käresiä kärpä luust ja akkuna mustist pilvist, seinät siirottu kullalla, penkki hopeapenninkeistä, permanto hopeamarkoist (VIII 2113).

    • Tuuti lasta Tuonelaan*

      Tuonen tupa; Tuuti lasta Tuonelahan; Tuuti lasta turpeeseen; Tuuti lasta turpehesen; Tuuti lullan, pienen kullan; Tuuti Tuonelle tytärtä; Tuutipa Tuonelle tytärtä; Tuuvin, tuuvin tummaistani; Tääll on tupa turvekatto*Ks. myös Lyriikka: Ihmetupa; Häärunot/Tulo morsiamen kotiin: Häätupa*Tuonelaan tuudittamisen kehtolaulut ovat olleet yleisiä kaikkialla Suomessa. Ne alkavat yleisimmin säkeellä Tuuti/Tuudin lasta Tuonela(h)an, harvemmin Tuuti/Tuudin lasta turpe(h)ese(e)n, joskus (I) Tuuti Tuonelle tytärtä. Vaihtelevia jatkosäkeitä: Heijaan hiekkamättähäsen, laulan lautojen välihin; Turvetta tukkeemaan, mätästä märättämään; Tuonen piikojen pidellä, Tuonen lasten laulatella; Tuonne kirkon kammioon, tuoll on tupa turvekatto, hieno hiekkapellon paikka; Tuonelass on tupa uus. Korostetaan paikan rauhaa ja toistellaan, miten hyvä lapsen on siellä olla: sinne ei kuulu linnun laulu, sinne eivät tuule tuulet eivät sada sateet, siellä voi nukkua käsivarren kääntymättä, olkapään ojentamatta. Tupa-ajatus kasvaa konkreettisen haudan kuvasta myyttisen >Ihmetuvan ylistyksiksi erityisesti lännessä (VIII, IX, X, XII, XIV), jonkin verran Savo-Karjalassakin (VI, VII, XII, XIII), mutta ortodoksisesta Karjalasta se puuttuu. Esimerkki Varsinais-Suomesta: Ovi siel on omenapuust, käresiä kärpä luust ja akkuna mustist pilvist, seinät siirottu kullalla, penkki hopeapenninkeistä, permanto hopeamarkoist (VIII 2113).

    • Tuuti lasta turvakseni

      Tulleeko turva tuutijalle; Tuudin lasta turvakseni; Tuuti lasta turvovani; Tuuti pojaista vanhan päivän varaksi; Tuuvin lasta turvakseni; Tuuvittelen poikalasta; Tuuvittelen turvakseniKs. myös LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Emo tuuti turvaksensaPerusajatus lapsesta tuudittavan äidin tulevana turvana - Tuuti/Tuudin lasta turvakseni, vanhan päiväni varaksi - jatkuu usein pettymyksen tai ennustuksen aihein: Ei tullut emolle turva - tuli turva toisen naisen/miehen - rikkahalle riihen puija jne., (ks. myös >Emo tuuti turvaksensa) tai todetaan: Jo on turva Tuonelassa/turpehessa (ks. >Minun on turva turpehessa). Länsi-Suomessa (VIII, X, XIV) lapsi tokaisee kehdosta: sen verran sinulla on turvaa minusta kuin vuohella vohlastaan. Kehtolaulun ja teeman lyyrisen muodon ero on usein olematon; kokonaiskuvan saamiseksi katsottava molemmat otsikot.

    • Tuuti lasta turvakseni*

      Tulleeko turva tuutijalle; Tuudin lasta turvakseni; Tuuti lasta turvovani; Tuuti pojaista vanhan päivän varaksi; Tuuvin lasta turvakseni; Tuuvittelen poikalasta; Tuuvittelen turvakseni*Ks. myös LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Emo tuuti turvaksensa*Perusajatus lapsesta tuudittavan äidin tulevana turvana - Tuuti/Tuudin lasta turvakseni, vanhan päiväni varaksi - jatkuu usein pettymyksen tai ennustuksen aihein: Ei tullut emolle turva - tuli turva toisen naisen/miehen - rikkahalle riihen puija jne., (ks. myös >Emo tuuti turvaksensa) tai todetaan: Jo on turva Tuonelassa/turpehessa (ks. >Minun on turva turpehessa). Länsi-Suomessa (VIII, X, XIV) lapsi tokaisee kehdosta: sen verran sinulla on turvaa minusta kuin vuohella vohlastaan. Kehtolaulun ja teeman lyyrisen muodon ero on usein olematon; kokonaiskuvan saamiseksi katsottava molemmat otsikot.

    • Tuuti lasta turvatonta

      RuununlapselleTuuti lasta turvatonta, isätöntä, äiditöntä. Usein jatkeena Turva ompi turpeen alla -säe, ks. >Lyriikka/Orpo: >Minun on turva turpehessa.

    • Tuuti lasta turvatonta*

      Ruununlapselle**Tuuti lasta turvatonta, isätöntä, äiditöntä. Usein jatkeena Turva ompi turpeen alla -säe, ks. >Lyriikka/Orpo: >Minun on turva turpehessa.

    • Tuuti lasta, laita toista

      Tuuti lasta isä toista; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumahan, emä toista etsimähänPerusideana on lapsen saattaminen uneen, jotta seuraavaa lasta päästäisiin laittamaan alulle (tai kadonnutta toista lasta pääästäisiin etsimään). Tähdellinen: tuuditellaan lasta joka neljin reisin renkutettu jne!

    • Tuuti lasta, laita toista*

      Tuuti lasta isä toista; Tuuti lasta nukkumaan; Tuuti lasta nukkumahan, emä toista etsimähän**Perusideana on lapsen saattaminen uneen, jotta seuraavaa lasta päästäisiin laittamaan alulle (tai kadonnutta toista lasta pääästäisiin etsimään). Tähdellinen: tuuditellaan lasta joka neljin reisin renkutettu jne!

    • Tuuti lulla sydämein

      Tuuti, tuuti pientä lastaTuuti lulla sydämein, nuku ikiunta, mistä saisin surullein unhotuksen lunta? Vrt. >Tuutilullaa hussaa-aa, jota muodoltaan muistuttaa.

    • Tuuti lullaa lasten suita

      Tuutilullaa lasten suita, jokk' on aina ammollansa, iät pitkät irvillänsä, vintallansa väärällänsä.

    • Tuuti lullaa nuppuraa

      Tuuti lullaa nuppuraa, äidin pientä lasta, tuuti lullaa nuppuraa, lahjaa taivahasta.

    • Tuuti toisen lasta

      Tuuti, tuuti pientä lastaTuuti toisen lasta, orjaks täytyi tulla mun, vapaa olin vasta.

    • Tuuti tulisoroista

      Tuutitan tulisoroista, kipenäistä keikuttelen, vaalin pientä valkiaista, Luojan lasta liikuttelen.

    • Tuuti Turkuhun tytärtä

      Minä tuutin tytärtäni; Tuudin lasta tulleriksi; Tuuti lasta Turkuun; Tuutin Turkuhun tytärtäTytärtä tuuditellaan kaupunkiin kasvamaan, viinapikarin pitäjäksi, oluttuopin kantajaksi, sadan lehmän lypsäjäksi jne. Vrt. muut kehtolaulut, joissa lasta tuuditellaan tiettyyn elämäntehtävään, esim. >Tuuti lasta lampuriksi; >Tuuti lasta tuomariksi; >Tuuti tyttöä tuomarille.

    • Tuuti tuuti tukkapäätä

      Tuuti tuuti tukkapäätä, liehvinapäätä liekuttelen, hivuspäätä hiljalleen.

    • Tuuti tuuti tuomenmarja

      Tuuti lullaa tuomenmarjaKs. myös: Tuuti tuuti tuomenkukka, eipä tiiä emorukkaTuuti tuuti tuomenmarja, liiku liiku lempilintu (lehti), asetu alunen piika, kuin kukkuupi käkönen (vaivu valkea kananen). Varsinais-Suomessa (VIII) jatko: Kissa pois ja muukin karja / Ehkä pääsen kerran karjaan. Toimii lähinnä yleisenä kehtolaulun aloitusformulana. Yhteistä säeainesta >Nuku nuku nurmilinnun kanssa.

    • Tuuti tuuti tuomiseen

      Tuuti tuuti tuomiseen, tuomisenpa on tuppaa, honkasee huoneesee, petäjäisee pessää! Vrt. >Tuuti lasta Tuonelaan.

    • Tuuti tuuti tuomiseen*

      **Tuuti tuuti tuomiseen, tuomisenpa on tuppaa, honkasee huoneesee, petäjäisee pessää! Vrt. >Tuuti lasta Tuonelaan.

    • Tuuti tuuti veikkoani

      Tuuti veikkoani, tule toiste oppimaan, kirjavalla korjallasi, ruskialla ruunallasi, valkialla varsallasi! Kun ei tulle oppimahan, susi syököön orosen, tauti miehen tappakoon, tuli korjan polttakoon!

    • Tuuti tyttöä tuomarille

      Tuuti lasta lukkarille; Tuuti, tuuti, tyttöäni pohatalle puolisoksi; Tuuvin lasta laulajalle; Tuuvin lasta tuomarilleKs. myös: Kun tytär hyvä tulisi; Tuuti lasta tuomariksiTyttöä tuuditellaan tuomarin tai muun virkamiehen puolisoksi. * Päinvastoin: en anna porvarille puolisoksi vaan kaskipölkyn kantajalle, leivänsaajalle (I), Etelä-Karjalassa (XIII:11597) laulajalle kainaloiseksi kanaksi.

    • Tuuti tyttöä tuomarille*

      Tuuti lasta lukkarille; Tuuti, tuuti, tyttöäni pohatalle puolisoksi; Tuuvin lasta laulajalle; Tuuvin lasta tuomarille*Ks. myös: Kun tytär hyvä tulisi; Tuuti lasta tuomariksi*Tyttöä tuuditellaan tuomarin tai muun virkamiehen puolisoksi. * Päinvastoin: en anna porvarille puolisoksi vaan kaskipölkyn kantajalle, leivänsaajalle (I), Etelä-Karjalassa (XIII:11597) laulajalle kainaloiseksi kanaksi.

    • Tuuti, tuuti tuota lasta, jok' ei tunne tuuvitusta

      Tuuti tuuti tuota lasta, joka ei tunne tuuvitusta, eikä herran heilutusta, eikä vanhan vaivutusta, eikä lemmen liekutusta.

    • Tuuti, tuuti, tuomenkukka, eipä tiiä emo rukka

      Makaa, marjankukka; Mesimarja meiän kukka; Mikä tulee tuuvitusta; Nuku nurmen nukka; Turu, turu, tuomen kukka; Tuitu, ruitu, tuomen kukka; Tuu, tuu, tuomenkukka; Tuuti, tuuti, tuomen kukka; Tuuti, tuuti, tuonen kukkaKs. myös LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi Vrt. Kehtolaulut: Kelle tuutinen tytärtä, mihin poikaa; LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tuleeTuuti tuuti tuomenkukka (Tuonen tukka), eipä tiedä emo rukka, missä lapset lauleloovat. Jatkosäkeinä joskus (VI, XII) lorumaista sanaleikittelyä: meren rannalla, kiven päällä, sukka putos, kenkä katos, mene mamma etsimään; joskus >Kelle tuutinen tytärtä, kelle poikaa -aihelmia (V, VII, XIII). Alkusäkeinä toisinaan muita kehtolaulukliseitä: Mie laulan lapselleni; Nuku nuku nurminukka. * Ainoastaan alkusäe tai sen kehitelmä (Tuuti tuuti tuomenkukka, pellol on petäjän kukka, mesimarja meijän kukka ym), jolloin hyvin lähellä >Nuku, nuku nurmennukka -aihetta.

    • Tuuti, tuuti, tuomenkukka, eipä tiiä emo rukka*

      Makaa, marjankukka; Mesimarja meiän kukka; Mikä tulee tuuvitusta; Nuku nurmen nukka; Turu, turu, tuomen kukka; Tuitu, ruitu, tuomen kukka; Tuu, tuu, tuomenkukka; Tuuti, tuuti, tuomen kukka; Tuuti, tuuti, tuonen kukka*Ks. myös LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi Vrt. Kehtolaulut: Kelle tuutinen tytärtä, mihin poikaa; LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Ei tiedä tekijä vaimo, mikä lapsesta tulee*Tuuti tuuti tuomenkukka (Tuonen tukka), eipä tiedä emo rukka, missä lapset lauleloovat. Jatkosäkeinä joskus (VI, XII) lorumaista sanaleikittelyä: meren rannalla, kiven päällä, sukka putos, kenkä katos, mene mamma etsimään; joskus >Kelle tuutinen tytärtä, kelle poikaa -aihelmia (V, VII, XIII). Alkusäkeinä toisinaan muita kehtolaulukliseitä: Mie laulan lapselleni; Nuku nuku nurminukka. * Ainoastaan alkusäe tai sen kehitelmä (Tuuti tuuti tuomenkukka, pellol on petäjän kukka, mesimarja meijän kukka ym), jolloin hyvin lähellä >Nuku, nuku nurmennukka -aihetta.

    • Tuuti, tuuti, tuonen toukka

      Tuuti tuuti tuonen toukka, tuonen toukka moan matoni, ilman ilkie itikka.

    • Tuutilullaa hussaa-aa

      Tuuti, tuuti, tussa lullaaTuutilullaa hussaa-aa, et sä lapsi kulta itkullasi viedä saa muistojani multa.

    • Tuutin minä kaikkiani

      Minä se tuutin piijojaini, ja niitä Atalviijojaini, omia Olletjaanojani, ja nuota Roopetti-poikijaini, tuutin minä kaikkijaini, kuin minä tuutin Maikkijaini.

    • Tuutipa tulla, ikävä on mulla

      Tuutipa tulla, ikävä on mulla, kun ei kuulu kullan iäntä, eikä taija tulla.

    • Tuuvin tummaistani

      Tuuvin tummaista tytärtä; Tuuvin, tuuvin tummaistani; Tuuvin, tuuvin tummastaniKs. myös: Tuuti lasta TuonelaanTuuvitan tummaistani, kesällistä keikuttelen, suen suuhun syntynyttä, talvella tapahtunutta, tuuvin tummaista tytärtä / tummasessa tuutusessa, tummasen tuvan sisässä. Jälkimmäinen variantti johtaa helposti >Tuuti lasta Tuonelaan -aiheeseen.

    • Tuuvin tummaistani*

      Tuuvin tummaista tytärtä; Tuuvin, tuuvin tummaistani; Tuuvin, tuuvin tummastani*Ks. myös: Tuuti lasta Tuonelaan*Tuuvitan tummaistani, kesällistä keikuttelen, suen suuhun syntynyttä, talvella tapahtunutta, tuuvin tummaista tytärtä / tummasessa tuutusessa, tummasen tuvan sisässä. Jälkimmäinen variantti johtaa helposti >Tuuti lasta Tuonelaan -aiheeseen.

    • Tuuvin tuvaista lasta

      Tuuvin tuvaista lasta, muut tuutii tuvantakaista.

    • Tuuvin tuvaista lasta*

      **Tuuvin tuvaista lasta, muut tuutii tuvantakaista.

    • Tänä vuonna tätä lasta

      Tuuditellaan tänä vuonna tätä lasta, toissa vuonna toista lasta, kolmatta kalan kutuna.

    • Tönttölööröö

      Minä lasta koreasti laulan; Minäpä laulan koriaa laulua; Minäpä laulan lapselleni kaksi korreeta lauluu; Pii pii pinnanaulaMinä se lasta (likkaa, poikaa) koriasti laulan, hei tönttölööröö! Satakunnassa (X, myös VIII:3096) aloituksena: Pii pii pinnanaula, minä se lasta koriasti laulan jne.. Kerran yhdistyy kissa-aiheeseen: Musta kissa kappakaula - pannaan kello kissan kaulaan.

    • Tönttölööröö*

      Minä lasta koreasti laulan; Minäpä laulan koriaa laulua; Minäpä laulan lapselleni kaksi korreeta lauluu; Pii pii pinnanaula**Minä se lasta (likkaa, poikaa) koriasti laulan, hei tönttölööröö! Satakunnassa (X, myös VIII:3096) aloituksena: Pii pii pinnanaula, minä se lasta koriasti laulan jne.. Kerran yhdistyy kissa-aiheeseen: Musta kissa kappakaula - pannaan kello kissan kaulaan.

    • Uinahtele ulppuseni

      Uinahtele ulppuseni, kunnes päivä koittaa, onnen unta, lemmen unta, nuku tällä erää.

    • Ukko uunia tekee

      Ukko ukko uunii tekköö, ämmä itse sauvee sotkoo, ukosta tuli napakka, ämmästä tuli lotkoa. Vrt. >Tule uni uunin päältä ja >Tule uniukko meille.

    • Uni näkyy tulevan

      Uni tulee saksansaappaat jalassa ja tuo tuliaisia koko perheelle. Yksi variantti unen personifikaatiosta, vrt. esim. >Uni uuhella ajeli ja >Uni-Pieti näkyy. Tuliaisteeman osalta muistuttaa >Tule isä Tuuterista -aihetta.

    • Uni ulkoa kysyy

      Tuuti, tuuti, lastani; Unen poika porstuvassa; Uni kysyi ikkunasta; Uni ulkona kyselee; Uni ulkonta kysyvi; Uni ulkonta kysyypiKs. myös: Tule uni ulkoaUni ulkona kyselee, unen poika porstuassa: onko lasta kätkyessä, pientä peittehen sisässä? * Uni (ukko) uunilta kysyy - jatko kuten edellä. Vrt. >Tule uni uunin päältä. Yhdessä tapauksessa (IV3:3688) surma on korvannut unen. Ketjuuntuu muiden unen personifikaatio-aiheiden kanssa, edellä mainittujen lisäksi vrt. myös >Tule uniukko tänne.

    • Uni ulkoa kysyy*

      Tuuti, tuuti, lastani; Unen poika porstuvassa; Uni kysyi ikkunasta; Uni ulkona kyselee; Uni ulkonta kysyvi; Uni ulkonta kysyypi*Ks. myös: Tule uni ulkoa*Uni ulkona kyselee, unen poika porstuassa: onko lasta kätkyessä, pientä peittehen sisässä? * Uni (ukko) uunilta kysyy - jatko kuten edellä. Vrt. >Tule uni uunin päältä. Yhdessä tapauksessa (IV3:3688) surma on korvannut unen. Ketjuuntuu muiden unen personifikaatio-aiheiden kanssa, edellä mainittujen lisäksi vrt. myös >Tule uniukko tänne.

    • Uni uuhella ajavi

      Uni uuhella ajavi, kiekkosarvella kehiyvi, herasilmällä hevolla, laukkipäällä lampahalla. *Ajaa koivukapustalla, valkosella vasikalla. Yleensä toimii prologina >Uni ulkoa kysyy -aiheelle.

    • Uni uuhella ajavi*

      **Uni uuhella ajavi, kiekkosarvella kehiyvi, herasilmällä hevolla, laukkipäällä lampahalla. *Ajaa koivukapustalla, valkosella vasikalla. Yleensä toimii prologina >Uni ulkoa kysyy -aiheelle.

    • Uni-Pieti näkyy

      Uni-Pieti (Uni-Matti) näkyy kiehnasevan siellä Inarijärven jäällä, Kariselän päällä, Kumputunturin laijalla jne. Vrt. >Tule uniukko meille.

    • Unimatti pojan vei

      Unimatti pojan vei (hei vei vekkurei unimatti pojan vei)Unimatti pojan vei, toi tytön tullessaan punasessa pussissaan.

    • Unta sokerin makeaa

      Tuuti lasta nukkumaan, unta sokerin makeaa, itse mä kehtoa soutaisin, jos vain viipyä joutaisin.

    • Uusi puku

      Nuku nuku lapseni, sull on uusi puku, oman isän ostama, oman äidin neuloma, nuku, lapseni, nuku.

    • Uuvutan unen rekehen

      Tuuti lasta, tuuti pientäLasta lauletaan unen rekeen ja unosta pyydetään viemään lapsi reessään kultavuoren kukkulalle, hopiaisehen salohon jne. Vrt. muut unen personifikaatiot, erityisesti >Uni uuhella ajeli ja >Uni ulkoa kysyy. Pisimmät muunnelmat (XII) näyttävät Kanteletar-pohjaisilta (vrt. Kanteletar II:174).

    • Uuvutan unen rekehen*

      Tuuti lasta, tuuti pientä**Lasta lauletaan unen rekeen ja unosta pyydetään viemään lapsi reessään kultavuoren kukkulalle, hopiaisehen salohon jne. Vrt. muut unen personifikaatiot, erityisesti >Uni uuhella ajeli ja >Uni ulkoa kysyy. Pisimmät muunnelmat (XII) näyttävät Kanteletar-pohjaisilta (vrt. Kanteletar II:174).

    • Vaava vaava vaakuttaa

      Vaava vaava vaakuttaa, minnes vaava pannaan? Vaava pannaan penkin alla, visataan multaa päällä.

    • Vehnäpulla

      Aa lullaa, vehnäpulla; Aa lullaa mamman kullan; Aatamin antama pulla; Hussaa, pissaa, pientä lasta; Lapselle tuodaan pullaa; Tuuti tuuti tulla lulla, mamma teki suuren pullanVehnä-, laskiais- tms. pullaa (Savossa keitonlientä, VI) riimitellään tuutilullaan tai pienen kullan perään. Ideana yleensä se, että pullaa saatuaan lapsi rauhoittuu. Lapsenliekuttaja saattaa myös uhata itse lopettavansa liekuttamisen, ellei saa pullaa, vrt. >Tuuti lasta kaakun eestä

    • Viekkaudella tehty

      Ilolla tuulin lastani, vaikka viekkaulella on tehty, Miekkolassa on musta Mikki, joka tän on tehnyt.

    • Vielä on lepoa jäljellä

      Lasta kehotetaan nukkumaan vielä kun äiti on tuudittamassa ja isä katsomassa. Tulevaisuudessa lapsen on mentävä kylvötöihin ja ulkomaailman myrskyihin.

    • Voi pahaa paimenpoikaa

      Voi sitä pahhaa paimenpoikaa, kun jätti sen portin auki, kualema tuli sisälle ja nappas sen nuarukaisen.

    • Voi sitä helvetin tuskaa

      Aa tussa lulla, viekää te tytöt sioille ruokaa, porstuan pohjassa korento on, voi sitä helvetin tuskaa. Selityksenä mainitaan emännän yhtäaikaa tuudittelun kanssa sekä neuvovan piikojaan että lukevan Raamattua. Vrt. >Älä tule pakkanen tupaan; >Nuku juna nuku.

    • Yöllä se parta kasvaa

      Minä laulan lulluttelenMinäpä laulan lulluttelen, miten parta kasvaa. Ei se päivällä kasvakaan, yöllä se parta kasvaa.

    • Äiti heitti tyttärensä ikkunalle itkemään

      Äiti heitti tyttärensä ikkunalle itkemään, illat itki ikkunalla, aamut aitan kynnyksellä, puolet päivät porstuassa. Edellä kehtolaulua, jatkuu >Eläinten pidot-katkelmalla.

    • Äiti uunin luuti

      Aa tuuti äiti uunin luuti; Lapsi makaa kehdossa, oma isä tuutii; Lapsi makaa lullussa; Makaa, makaa, lapsiAa aa lasta, isä lasta tuutii, lapsen äiti on tuvassa, uuniansa luutii. Jatkoksi toisinaan todetaan äidin ryhtyvän leipomaan lapselle kakkaroita tms. uunin luutimisen jälkeen. * Ainoastaan isä tuutii / äiti leipoo -aihe.

    • Äiti uunin luuti*

      Aa tuuti äiti uunin luuti; Lapsi makaa kehdossa, oma isä tuutii; Lapsi makaa lullussa; Makaa, makaa, lapsi**Aa aa lasta, isä lasta tuutii, lapsen äiti on tuvassa, uuniansa luutii. Jatkoksi toisinaan todetaan äidin ryhtyvän leipomaan lapselle kakkaroita tms. uunin luutimisen jälkeen. * Ainoastaan isä tuutii / äiti leipoo -aihe.

    • Äkäpussi ämmän lasta

      Lappalaisen kehtolaulu; Tuudin, tuudin tussarin lasta; Tuuti, tuuti, tussin lasta; Tuuti äkäpussi ämmän lasta; Tuuti ämmän lasta; Ää ää ämmän lastaÄä ää ämmän (emännän, turjan) lasta, vihasen miniän lasta, napakoisen naisen lasta. Savossa ja Pohjois-Karjalassa (VI, VII): Tuuti lasta tuikan (tussin) lasta, napakiekan kuokan lasta, äkäpiikin ääkiäistä, sukapiikin suokiaista, kuretin keretin lasta, vihasen mukan lasta.

    • Äkäpussi ämmän lasta*

      Lappalaisen kehtolaulu; Tuudin, tuudin tussarin lasta; Tuuti, tuuti, tussin lasta; Tuuti äkäpussi ämmän lasta; Tuuti ämmän lasta; Ää ää ämmän lasta**Ää ää ämmän (emännän, turjan) lasta, vihasen miniän lasta, napakoisen naisen lasta. Savossa ja Pohjois-Karjalassa (VI, VII): Tuuti lasta tuikan (tussin) lasta, napakiekan kuokan lasta, äkäpiikin ääkiäistä, sukapiikin suokiaista, kuretin keretin lasta, vihasen mukan lasta.

    • Älä itke ilman syytä

      Elä itke ilman syytäKs. myös LYRIIKKA/Huolilaulut: Silloin itkin ilman syytäSananlaskunomainen itkukielto: Älä itke ilman syytä, ilman vaivatta valita. Enimmäkseen kehtolauluissa ja lastenhoitoloitsuisssa (>Lapsen yönitkettäjä, >Lapsen kylvetys), satunnaisesti esim. häärunossa morsiamen neuvokissa IV 1291, XIII 3781) ym.. Kaikki esiintymät yhteydestä riippuamatta on poimittu tähän. Jatkosäkeitä usein: Ei ole syytä itkeäsi, ei vaivaa valittaaksesi (kun itket ison sylissä). Joskus jatkuu: Silloin itkit ilman syytä, ilman vaivatta valitit kun itkit ison sylessä jne. (V, XIII; ks. sama minämuodossa huolilaulussa >Silloin itkin ilman syytä.) Jatkona usein >Anna itkeä itikan.

    • Älä itke, isä tuo töppöset

      Älä itkekkee; Älä itke isä tulee; Älä itke isä menee Pietariin; Älä itke, pappa t. mamma tuo tossutKs. myös Tule isä TuuteristaÄlä itke, isä tulee, tuo kengät omalle kullalle (Jullelle ym.) - pikisaumaiset, pukinnahkaiset (punapaulaiset), kahden/kymmenen markan arvoiset.

    • Älä itke, isä tuo töppöset*

      Älä itkekkee; Älä itke isä tulee; Älä itke isä menee Pietariin; Älä itke, pappa t. mamma tuo tossut*Ks. myös Tule isä Tuuterista*Älä itke, isä tulee, tuo kengät omalle kullalle (Jullelle ym.) - pikisaumaiset, pukinnahkaiset (punapaulaiset), kahden/kymmenen markan arvoiset.

    • Älä lasta langettele

      Liekkuseni, älä langetteleKs. myös LIEKKULAULUT: Älä liekku langetteleLiekkuseni kiekkuseni, älä lasta langettele, älä puottele pojaista! Usein jatkona valitus: jos pudotat, ei ole ketään nostajaa, surma on vienyt isoveljen jne. Aihe on yhteinen liekkulaulujen kanssa, mutta Kannaksen piirissä sitä on laulettu kehtolaulunakin. Tähän on poimittu vain ne tekstit, joissa kyseessä on varmasti kehtolaulu. Säkeet "älä lasta langettele, äl puottele pojoista" eivät nimittäin välttämättä viittaa lapseen, vaikka näin voikin olla asianlaita. Ks. siis myös liekkulauluversiota V ja XIII.

    • Älä lasta langettele*

      Liekkuseni, älä langettele*Ks. myös LIEKKULAULUT: Älä liekku langettele*Liekkuseni kiekkuseni, älä lasta langettele, älä puottele pojaista! Usein jatkona valitus: jos pudotat, ei ole ketään nostajaa, surma on vienyt isoveljen jne. Aihe on yhteinen liekkulaulujen kanssa, mutta Kannaksen piirissä sitä on laulettu kehtolaulunakin. Tähän on poimittu vain ne tekstit, joissa kyseessä on varmasti kehtolaulu. Säkeet "älä lasta langettele, äl puottele pojoista" eivät nimittäin välttämättä viittaa lapseen, vaikka näin voikin olla asianlaita. Ks. siis myös liekkulauluversiota V ja XIII.

    • Älä sijaas pissaa

      Aa, aa, vissaa; Aa vissaa, älä sijaas pissaa; Aa, tussa lullaaAa lullan vissaa, älä sijaas pissaa / Aa tussa lulla, ei saa pissa tulla. Tähdellä merkityssä päinvastoin: anna pissan tulla.

    • Älä sijaas pissaa*

      Aa, aa, vissaa; Aa vissaa, älä sijaas pissaa; Aa, tussa lullaa**Aa lullan vissaa, älä sijaas pissaa / Aa tussa lulla, ei saa pissa tulla. Tähdellä merkityssä päinvastoin: anna pissan tulla.

    • Älä tule pakkanen tupaan

      Aa, kiikun lullaa, aitan avain portaan alla; Avain aitan kynnysalla; Aitan avain portaan alla; Elä tule, pakkanen, tupaan; Elä, tuuli, tupaan tule; Kii kiikun lullaa, aitan avain on kynnyksen alla; Pakkanen oven takana; Pakkanen ovia lyöpi; Tuuti, tuuti heijaa; Älä kolka, kova ilma!; Älä tule tupahanPerusidea: tuudittelunsa lomassa emäntä varottaa ulkona seinän takana kuuntelevaa rakastettuaan siitä, että isäntä onkin kotosalla, ja neuvoo tämän talon ruokavarojen äärelle. Usein runon mukaan on liitetty laulajan selitys sen sanomasta. Perustuu satutyyppiin AT 1419H. Vrt. kehtolaulun kaksoissanomaa myös esim. >Hyvää päivää vierahalle, Kallen kilkit ne heiluu.

    • Älä tule pakkanen tupaan*

      Aa, kiikun lullaa, aitan avain portaan alla; Avain aitan kynnysalla; Aitan avain portaan alla; Elä tule, pakkanen, tupaan; Elä, tuuli, tupaan tule; Kii kiikun lullaa, aitan avain on kynnyksen alla; Pakkanen oven takana; Pakkanen ovia lyöpi; Tuuti, tuuti heijaa; Älä kolka, kova ilma!; Älä tule tupahan**Perusidea: tuudittelunsa lomassa emäntä varottaa ulkona seinän takana kuuntelevaa rakastettuaan siitä, että isäntä onkin kotosalla, ja neuvoo tämän talon ruokavarojen äärelle. Usein runon mukaan on liitetty laulajan selitys sen sanomasta. Perustuu satutyyppiin AT 1419H. Vrt. kehtolaulun kaksoissanomaa myös esim. >Hyvää päivää vierahalle, Kallen kilkit ne heiluu.

    • Älä äiti ennen kuole kuin kelkassa vedetään

      Älä eukko ennen kuoleÄlä äiti (eukko; Ei se eukko) ennen kuole, ennen kuin kelkassa vedellään, Pyhäjärven jäätä myöten, Sakkolan saloja myöten, Nevan nientä kierrellään. Kehtolaulussa vain neljässä tapauksessa (XIII4- ja VII2-tekstit), mutta kaikki esiintymät pyritty kokoamaan tähän.

    • Ää ää ämäkkää

      Ää ää ämäkkää, älä ääntä päästäkkää.

  • 4. Liekkulaulut

    • Aloitussäkeitä liekkulauluihin

      La koettelen liekkujani; La mie katson liekkujani; La mie koitan liekkujani; Liekuttajat kiekuttajat; Lie lie liekkujani; Mie ko lassein lauvan peäl; Nousen nuorien väliin (keinu)Liekkulaulun aloittavia säkeitä mm: La mie katson liekkujani, kiusaelen kiekkujani; La mie koitan liekkujaan, onkos liekku leppiäinen; La mie laitan lauvan peäl, Nousen nuorii vällii!; Liekuttajat, kiekuttajat, vaskiset vinahuttajat; Liekuttelen, lennättelen, älä maahan langettele; Pönkiäiset, puolukkaiset, älkääs työ vihoja visatko; Jatkuu useimmiten >Kuka kiikun teki -aiheella. Tässä esitetyssä numerossa on vain aloitusaihe.

    • Erilaisia liekkulauljuja

      Kiikkulauluja; Liekku (keinu)-lauluja; LiekkulaulujaKoska liekkulauluja on suhteellisen vähän, tässä luetellaan kokoavasti viitteet kaikkiin teksteihin, jotka sisältävät liekkuaiheita, jotka eivät ole muissa ryhmissä.

    • Hau-vau kiikku käy

      Hau-vau kiikku käy, eikös' mun kultaani vielä näy. Mammani lupasi liinoja mulle, isoni antaapi viinoja sulle.

    • Kantaako kiikku kahta neittä?

      Yleinen aihe liekkulauluissa, yhdistyy sekä >Kuka liekun teki -aiheeseen että >Älä liekku langettele -aiheeseen. Perusidea: kysellään, kantaako liekku kahta neittä/lasta, kolmen korvarenkaita, viiden vaimon vaatteita tms. Perässä on usein uhkaus: jos et kanna kahta neittä/lasta pyydetään tuomaan kirves/tuli/vesi jne. jolla liekku tuhotaan. Harvinaisempi on uhkauksen jälkeen katuva peruutus: ei liekkua sentään hävittää kannata (III 236, 2866, 2936, 2973, 4030).

    • Kiikku on tehty kitsahaksi

      Sisältö: koska keinu on tehty liian pieneksi, tytöt eivät mahdu siinä olemaan ja liekkumaan.

    • Kiikkuu, kiikkuu pääsiäisen kiikkuu

      Sisältö: pääsiäisenä pitää kiikkua, koska jouluna ei jouda, keväällä kudotaan kankaita ja syksyllä mennään naimisiin.

    • Kiiku kiiku kirjopuu

      Kiiku, kiiku, kirjopuu, oman veikon vemmelpuu, siskosein si'e nuora, ison lauta suora.

    • Konsa kultain yhteen tullaan?

      Konsa yhteen tullaan - pääsiäisliekussaKonsa kultain yhteen tullaan? pääsiäispyhänä lautaliekus! Kommentin mukaan laulettu lasta liekuttaessa.

    • Kuka kiikun teki?

      Kuka tämän kiikun teki kirjotteli?; La koettelen liekuistaniLa mie katson liekkujani jne.Hyvin yleinen aihe liekkulauluissa. Perusidea: keinua koitellaan; jos liekku on hyvä, sen on tehnyt veli. Jos liekku taas on huonosti tehty ja siltä voi pudota, on se vieraan tekemä. Veljen tekemää kiikkua usein kehutaan ja sille voidaan antaa erilaisia lupauksia, kun taas vieraan tekemää uhataan usein tuholla. (Vrt. uhkaus aiheessa >Kantaako liekku kahta neittä.) Sama koskee kiikun tekijöitä: veli saa palkaksi keitetyn munan, vieras käärmeitä tms. Uhkauksien lisäksi ja rinnalla aiheen perään yhdistyy usein mm. seuraavat aiheet: >Kantaako liekku kahta neittä, >Älä liekku langettele. Joskus aiheen jatkona on myös Kauran kylvö -aihe: Kuhun liekku lankeaa, Sinne velloi kagran kylvi... (esim. III1 238)

    • Käkö kukkuu, kuusi notkuu

      Lyhyt, itsenäinen aihelma: Käki kukkuu, kuusi notkuu, mie kunni lauta notkuu.

    • Mistä puusta on liekku tehty

      Vatjalaisissa liekkuvirsissä kysellään, mistä puusta liekku on tehty: lepästä, pajusta? ja kerrotaan, miten hyvä/huono mikin puu on liekkuun.

    • Mitä lie syönyt liekun seppä

      Vatjalaisissa liekkulauluissa arvaillaan, mitä liekuntekijä on syönyt, kun sai aikaan hyvän liekun.

    • Mitä sinä kiekkuni kitajat?

      PääsiäiskiikussaKiikulta kysytään: Mitä sinä kiekkuni kitajat, Aluslautanen natajat? Ja vastataan, että kiikku tahtoo "kinttahia" ja "antehia". Sitten kehotetaan keinua odottamaan viisi tai kahdeksan vuotta, että veli ottaa naisen, jolloin keinu saa mitä tahtoo. Otsikko: "Kiikkuessa lauletaan pääsiäisenä."

    • Pojille kiitos kokon tekemisestä

      Vrt. Kalendaarilaulut: Tulkaa tyttäret tulelleKeskellä liekkulaulua kiitetään poikia kokon nostamisesta. Väinö Salminen selittää kokon teon ja liekkujen yhteyttä (KV 11 s. 26).

    • Tuli riita liekkujille

      Ko eijois olt rönö sorasta eikä kaura kasessa, eijois puurat putkineet, liinaharjat liikkuneet; nyt tul riita liekkujille, roajulaist tul laulajille.

    • Tulkaa meille kiikkumaan

      Kehotus tulla kiikkumaan: Tulkaa meille kiikkumaa, meil' on kiikku suora, ei lohkee nuora eikä katkee lauta!

    • Älä liekku langettele

      Liekku älä langettele; Liekku älä lasta langettele; Älä lasta langettele; Kun linnut liekulta putoommeKs. myös Kehtolaulut: Älä lasta langettele; Kalendaarirunot: Rekivirsi (älä reestä langettele)Yksi liekkulaulujen yleisimpiä aihelmia. Ydinsisältö: pyydetään keinulta (vatjalaiset: kiikuttavilta "veljiltä"), ettei se (etteivät he) pudottaisi kiikkujia maahan. Usein jatkona Kun linnut liekulta putoomme aihe, jossa surraan sitä, ettei ole ketään, joka keinujat maasta nostaisi: veljet ja siskot ovat liian pieniä tai kaikki perheenjäsenet ovat kuolleet. Tämäkin aihe sisältää liekulle osoitettuja uhkauksia (vrt. >Kuka liekun teki) Tässä yhteydessä joskus orpouden retoriikkaa. >Älä liekku langettele -aiheen jatkona usein myös >Kantaako liekku kahta neittä. Esiintyy itsenäisenä sekä laajemman liekkuvirren osana. Aihe on usein sijoitettu SKVR:ssä kehtolauluihin; sitä on laulettu myös lasta liekutellessa, kuten kommenteissa joskus kerrotaan. Varmat kehtolauluesiintymät on esitetty erikseen.

    • Älä liekku langettele*

      Liekku älä langettele; Liekku älä lasta langettele; Älä lasta langettele; Kun linnut liekulta putoomme*Ks. myös Kehtolaulut: Älä lasta langettele; Kalendaarirunot: Rekivirsi (älä reestä langettele)*Yksi liekkulaulujen yleisimpiä aihelmia. Ydinsisältö: pyydetään keinulta (vatjalaiset: kiikuttavilta "veljiltä"), ettei se (etteivät he) pudottaisi kiikkujia maahan. Usein jatkona Kun linnut liekulta putoomme aihe, jossa surraan sitä, ettei ole ketään, joka keinujat maasta nostaisi: veljet ja siskot ovat liian pieniä tai kaikki perheenjäsenet ovat kuolleet. Tämäkin aihe sisältää liekulle osoitettuja uhkauksia (vrt. >Kuka liekun teki) Tässä yhteydessä joskus orpouden retoriikkaa. >Älä liekku langettele -aiheen jatkona usein myös >Kantaako liekku kahta neittä. Esiintyy itsenäisenä sekä laajemman liekkuvirren osana. Aihe on usein sijoitettu SKVR:ssä kehtolauluihin; sitä on laulettu myös lasta liekutellessa, kuten kommenteissa joskus kerrotaan. Varmat kehtolauluesiintymät on esitetty erikseen.

  • 5. Pitolaulut

    • Ei pidot piätä

      Sananlaskunomainen vihje vieraille lähteä: Ei täss piot piätä ku ei vieraat vähene; ei oo kuuks kalan kuttoo, neteliks ei neion häitä. Vrt. sananlasku Ei pidot parane, ellei vieraat vähene.

    • En tallo taimianne

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Matkalla morsiamen kotiin: En tallant taimianneJohdantona paikoin >Lähemme läpi kyläisen. Laulettu kylän läpi kulkiessa. Ydinaihe: Älkää kovin/kylä kirotko - en tallo taimianne / rutvo rukiitanne - Jumalaisen aino poika (pojat/sota) tallo teiän taimet. IV 1059-60 jatko: Mie käyn Luojan tietä myöten, Maariaisen maata myöten (ks. Häärunot/Matkalla morsiamen kotiin: Sulho ajaa Luojan tietä myöten).

    • Hyvä meillä olla - on olutta

      Hyvä meillä orjan olla, on oluttaKs. myös HÄÄRUNOT: Morsiamen kodin ylistys"Meidän" talossa on hyvä orjan, miniän, miesten, naisten: Olutopuolikon povella, mesitiinun tienohilla; On meillä olutta kotona, toarii tanhualla - saavat oltta orjatkin; Ei tässä syyven syömät puutu, juuven juomiset. Vrt. olutrunsauden ylistyksiä (esim. >Kiletoivirsi, >Talkoovirsi) ja oman kylän kehumista kotiseuturunoissa ja häärunoissa.

    • Hyvä on, kun näkee sukunsa suuren

      Omaperäinen, muutaman aihelman (>Ei silloin hyvin eletä, kun siskot sivuitse käyvät; >Ei minun laulaman pitäisi) jatkoksi runoiltu suvun riidattoman yhdessäolon ylistys. Ydinsäkeitä esim.: Sovinnoll ois sorja olla, käyvä toinen toisissuase - kui on suku kaikki kuossa - älkiä olkuo myö vihoissa... Lopussa kiitos ruoan tekijöille, vrt. >Kestitalon kiitos; >Laulan tähän taloon.

    • Hyvää iltaa, terve teille

      Hyvä ilta, terve teille; Hyvä ilta, terve tänneKs. myös HÄÄRUNOT/Sisälle mentäessä: Sulhanen tervehtii morsiamen kotia; Sulhasväen tervehtiminenTervehdysformuloita: Hyvä ilta, terve tänne - terve tänne teiolaan - täältä meijelä tulee - tervehenäkö teiän rahvas - hyvä päivä talloin - terve mies tultuaa, terve tultua tuppaa. Joskus jatkuu lorusäkein: Tiijän naisiin terveyden, naisell on napa kipeä, navan alt on nahka rikki yms. Samantyyppisiä alkutervehdyksiä häärunoissa, tässä mukana kuokkamiesten tervehdyksiä (V2 1750, XIII2 4730, 4732).

    • Istun tässä illan kaiken

      Istuin tässä illan kaikenEpävieraanvaraisuudesta: Istuin tässä illan kaiken (karjalaisen skammin päässä) - Enkä äijöä kysyisi: yhtä pientä präänikäistä; Vuotin vehnäistä veroa, katos tässä kagrainenki; Ei oo pöytään pantavoo, lautaan lasettavoo; Ei syötetty eikä juotettu eikä toitsi toivotettu. Yhdistyy paikoin laulajan sanoihin.

    • Istun tässä illan kaiken*

      Istuin tässä illan kaiken**Epävieraanvaraisuudesta: Istuin tässä illan kaiken (karjalaisen skammin päässä) - Enkä äijöä kysyisi: yhtä pientä präänikäistä; Vuotin vehnäistä veroa, katos tässä kagrainenki; Ei oo pöytään pantavoo, lautaan lasettavoo; Ei syötetty eikä juotettu eikä toitsi toivotettu. Yhdistyy paikoin laulajan sanoihin.

    • Juomakehotus

      Juo, juo, joudat juodaKs. esim. Näin ennen isot elivätJuomakehotuksia on pitolauluissa muutenkin, tässä itsenäinen esimerkki: juo, joudat juoda, viinaa on kellarissa.

    • Jääkäätte hyvästi

      Pidoista lähtiessä.

    • Kestitalon kiitos

      Kiitos antimista; Kiitos talkookestityksestä; Millä sukuni syötän - surulla; Sukuni surulla syötänKs. myös Laulan tähän taloon Ks. myös Häärunot/Sulhastalon pöydässä: Kiitos kestityksestä; Kiitosvirsi kokille kestityksestäKestityskiitoksissa samoja aiheita kuin vastaavissa häärunoissa: kiitellään isäntäväkeä/sukua syömisistä ja juomisista, anteliaisuudesta, täysin kipoin antamisesta, ja ylistetään talon ruokarunsautta (olut juoksi ortta myöten; veitset taittu vehnäsissä jne); kysellään myös, miten suvulle voi tarjotaa vastaavaa (ks. >Millä sukuni syötän - surulla (V, XIII). Kiitoslaulu >Laulan tähän taloon sisältää samoja alkuformuloita täydestä talosta ja täysin kipoin antamisesta (etenkin V, XIII).

    • Kestitalon kiitos*

      Kiitos antimista; Kiitos talkookestityksestä; Millä sukuni syötän - surulla; Sukuni surulla syötän*Ks. myös Laulan tähän taloon Ks. myös Häärunot/Sulhastalon pöydässä: Kiitos kestityksestä; Kiitosvirsi kokille kestityksestä*Kestityskiitoksissa samoja aiheita kuin vastaavissa häärunoissa: kiitellään isäntäväkeä/sukua syömisistä ja juomisista, anteliaisuudesta, täysin kipoin antamisesta, ja ylistetään talon ruokarunsautta (olut juoksi ortta myöten; veitset taittu vehnäsissä jne); kysellään myös, miten suvulle voi tarjotaa vastaavaa (ks. >Millä sukuni syötän - surulla (V, XIII). Kiitoslaulu >Laulan tähän taloon sisältää samoja alkuformuloita täydestä talosta ja täysin kipoin antamisesta (etenkin V, XIII).

    • Kiletoivirsi

      Juhla-(praasniekka-)virsiä; Joulu; Juhla-(praasniekka)virsiä; Kiitos antimista; Kiletoivirsi: Täältä leikarit tulevatks. myös: Viron veräjät; Laulan tähän taloon; KALENDAARIRUNOT: Iilian virsi, Miikkulan vietossa; Tapaninpäivänä; TYÖLAULUT: Talkoovirsi; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen taloon: Avatkaa Viron veräjät; Ilma utuinen/sateinen; Tuokaa tuopilla oluttaKiletoivirsi on kokoava otsikko, johon sisältyy erityyppisiä juhlaan ja praasniekkaan liittyviä aiheita. Kontekstitietona kiletoi-sanan merkitys: "geletoimass´ käyvvää; talvi-miikkulan käyvvää. Tytöt tanssiit, männööt tuppaan, siis alkaat laulaa", "kiletoiminen = tyttöin anomassa käynti". Kiletoivirret liitetään usein miikkulanpäivän viettoon, iljanpäivän viettoon, joulunpyhiin: "Jouluna, toisen pyhän iltana tytöt käyvät pitkin taloja ja laulavat seuraavan virren". Lauluun, joka on esiintyy laajana ja yhtenäisenä pääasiassa III-alueella, kuuluu juhlava johdanto tervehtimisineen (Avatkaa portit! >Hyvää iltaa, terve teille), esittäytymisineen (>Tulee Luojoi joukkoineen, Jumala perehineen), sisääntulopyyntöineen ulkoa sadesäästä (sykysyisestä tilasta, talvisesta taivahasta - helmat hyyssä paglat jäässä, hallassa hamehen helmat - vihma silmäni virutti, räntä räpsy rätsinäni: III 227-228, 481, 1047-1048, 1565-1566, 1898-1899, 3493, 3534, 3657, 3739, 3915, 3969 + vatj.; ks. myös häärunot: >Ilma utuinen/sateinen) ruoan ja oluen pyyntöineen; palkan anominen laulajille, eestälaulajalle ja järistäjälle (vrt. >Laulajan palkka), kuvaus oluen valmistamisesta (Jumala käänteli ityjä) ja runsaudesta (>Kolme putkea puhuu), isännän anteliaisuuden ylistyksiä ja lahjoista kiittelyitä, myös kirouksia kitsaalle isäntäväelle. Kiletoivirren olennaisia osia ovat myös kiitokset kestityksestä (>Kestitalon kiitos) ja hyvän toivominen/laulaminen isäntäväelle (>Laulan tähän taloon). Tullessa esitetään usein >Tanssituvan pyyntö.

    • Kiletoivirsi*

      Juhla-(praasniekka-)virsiä; Joulu; Juhla-(praasniekka)virsiä; Kiitos antimista; Kiletoivirsi: Täältä leikarit tulevat*ks. myös: Viron veräjät; Laulan tähän taloon; KALENDAARIRUNOT: Iilian virsi, Miikkulan vietossa; Tapaninpäivänä; TYÖLAULUT: Talkoovirsi; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen taloon: Avatkaa Viron veräjät; Ilma utuinen/sateinen; Tuokaa tuopilla olutta*Kiletoivirsi on kokoava otsikko, johon sisältyy erityyppisiä juhlaan ja praasniekkaan liittyviä aiheita. Kontekstitietona kiletoi-sanan merkitys: "geletoimass´ käyvvää; talvi-miikkulan käyvvää. Tytöt tanssiit, männööt tuppaan, siis alkaat laulaa", "kiletoiminen = tyttöin anomassa käynti". Kiletoivirret liitetään usein miikkulanpäivän viettoon, iljanpäivän viettoon, joulunpyhiin: "Jouluna, toisen pyhän iltana tytöt käyvät pitkin taloja ja laulavat seuraavan virren". Lauluun, joka on esiintyy laajana ja yhtenäisenä pääasiassa III-alueella, kuuluu juhlava johdanto tervehtimisineen (Avatkaa portit! >Hyvää iltaa, terve teille), esittäytymisineen (>Tulee Luojoi joukkoineen, Jumala perehineen), sisääntulopyyntöineen ulkoa sadesäästä (sykysyisestä tilasta, talvisesta taivahasta - helmat hyyssä paglat jäässä, hallassa hamehen helmat - vihma silmäni virutti, räntä räpsy rätsinäni: III 227-228, 481, 1047-1048, 1565-1566, 1898-1899, 3493, 3534, 3657, 3739, 3915, 3969 + vatj.; ks. myös häärunot: >Ilma utuinen/sateinen) ruoan ja oluen pyyntöineen; palkan anominen laulajille, eestälaulajalle ja järistäjälle (vrt. >Laulajan palkka), kuvaus oluen valmistamisesta (Jumala käänteli ityjä) ja runsaudesta (>Kolme putkea puhuu), isännän anteliaisuuden ylistyksiä ja lahjoista kiittelyitä, myös kirouksia kitsaalle isäntäväelle. Kiletoivirren olennaisia osia ovat myös kiitokset kestityksestä (>Kestitalon kiitos) ja hyvän toivominen/laulaminen isäntäväelle (>Laulan tähän taloon). Tullessa esitetään usein >Tanssituvan pyyntö.

    • Kolme putkea puhuu

      Koivu kasvoi KollanmaallaJuhlajuomien runsaudesta. Johdantosäkeitä: Meill on tynnyrit teloilla; Meill on viinat, oluet, viienlaiset jne. Ydinaihe: Kolme putkea puhuu - yhess on olut punainen, toisess on vihainen viina, kolmanness metoi makia - kenelle olut punainen? - olut naisille sapanapäille, viina miehille kypäräpäille, metoi tyttölöille. III1 450: viinojen lähde on koivu. Liittyy pitolauluihin (>Kiletoivirsi, >Iilian virsi, >Kestitalon kiitos) ja häärunoihin (erit. >Kiitos kestityksestä; >Kävin langon kammarissa). Kaikki esiintymät poimittu tähän.

    • Kolme putkea puhuu*

      Koivu kasvoi Kollanmaalla**Juhlajuomien runsaudesta. Johdantosäkeitä: Meill on tynnyrit teloilla; Meill on viinat, oluet, viienlaiset jne. Ydinaihe: Kolme putkea puhuu - yhess on olut punainen, toisess on vihainen viina, kolmanness metoi makia - kenelle olut punainen? - olut naisille sapanapäille, viina miehille kypäräpäille, metoi tyttölöille. III1 450: viinojen lähde on koivu. Liittyy pitolauluihin (>Kiletoivirsi, >Iilian virsi, >Kestitalon kiitos) ja häärunoihin (erit. >Kiitos kestityksestä; >Kävin langon kammarissa). Kaikki esiintymät poimittu tähän.

    • Kutsumattomana ei laulaja olisi tullut

      Kutsumatta en olisi tullut; Tulin ihmisten iloksi; Tulin ihmisten iloksi, en oluen halullaKs. myös En tullut istumaan, vaan ihmisten iloksi; Laulan iltani iloksiLaulaja ilmoittaa tulleensa kutsusta, muiden iloksi: En ois tänne tullutkaan, ku ei ois kuomat kutsuneet ja vaterit vaatineet / ku ei ois kutsuttu kovast ja anottu ahkerasti; En tullut oluen halulla (ks. RAKKAUS: >Tulin hanheni halulla) - tulin ihmisten iloksi, laulamaan. Kolmesti hääkonteksti (XIII 4590-459§, 4729).

    • Laulan tähän taloon

      Kiitos antimista; Kuusen kukkalatvan laulan; La laulan tähän taloon; Laulan kaivon kartanolle; Laulan neitosille; Laulan tammen tanhualle; Oluet ojana juoksi; Onnentoivottelut hää-talosta lähdettäessä; Sen soisin tähän taloon; Tammen laulan tanhualleKs. myös Kiletoivirsi; Laulu: Kultapyörätammi Häärunot/Sulhastalon pöydässä: Kiitos kestityksestä Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Läävä täynnä lähtemiä Kalendaarilaulut: Martinpäivänä; Tapaninpäivänä Tanssilaulut: Kiitos isännälle, emännälle tuvasta Työlaulut: Viljanleikkuuta lopetettaessaLaulajan kiitos isäntäväelle. Johdantona usein pitolauluissa toistuvia talon anteliaisuuden ja olutrunsauden ylistyksiä (ks. myös -aiheet). Tyypin ydintä ovat toivotukset isännälle (uusi turkki, ihravatsa, hevonen ym.), emännälle (leveä perä, lehmiä: Läävät täynnä lähtemiä), tyttärelle (lampaita, tyyny, sulho ym.), pojalle (hevonen, kengät, mieliminiä ym.) ja koko talolle: onnen ohra, kujantäysi lehmiä, kaivo kartanolle, kultakannu kaivon päälle, veitset taittukoot vehnäsissä, kahvelit kalojen päissä. Yleinen on myös oluttammen lupaus sekä usein siihen yhdistynyt >Kultapyörätammi. Tähän on pyritty poimimaan kaikki samaa kaavaa noudattavat tekstit niin laulajan sanoista, pitorunoista (esim. >Talkoovirsi, >Kiletoivirsi; ks. erikseen kuitenkin >Tapaninpäivänä) kuin häärunoistakin, joissa esiintyy suhteellisen usein (IV-V, XIII). Kontekstitietoja: V2 1751, XIII 649.

    • Laulan tähän taloon*

      Kiitos antimista; Kuusen kukkalatvan laulan; La laulan tähän taloon; Laulan kaivon kartanolle; Laulan neitosille; Laulan tammen tanhualle; Oluet ojana juoksi; Onnentoivottelut hää-talosta lähdettäessä; Sen soisin tähän taloon; Tammen laulan tanhualle*Ks. myös Kiletoivirsi; Laulu: Kultapyörätammi Häärunot/Sulhastalon pöydässä: Kiitos kestityksestä Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Läävä täynnä lähtemiä Kalendaarilaulut: Martinpäivänä; Tapaninpäivänä Tanssilaulut: Kiitos isännälle, emännälle tuvasta Työlaulut: Viljanleikkuuta lopetettaessa*Laulajan kiitos isäntäväelle. Johdantona usein pitolauluissa toistuvia talon anteliaisuuden ja olutrunsauden ylistyksiä (ks. myös -aiheet). Tyypin ydintä ovat toivotukset isännälle (uusi turkki, ihravatsa, hevonen ym.), emännälle (leveä perä, lehmiä: Läävät täynnä lähtemiä), tyttärelle (lampaita, tyyny, sulho ym.), pojalle (hevonen, kengät, mieliminiä ym.) ja koko talolle: onnen ohra, kujantäysi lehmiä, kaivo kartanolle, kultakannu kaivon päälle, veitset taittukoot vehnäsissä, kahvelit kalojen päissä. Yleinen on myös oluttammen lupaus sekä usein siihen yhdistynyt >Kultapyörätammi. Tähän on pyritty poimimaan kaikki samaa kaavaa noudattavat tekstit niin laulajan sanoista, pitorunoista (esim. >Talkoovirsi, >Kiletoivirsi; ks. erikseen kuitenkin >Tapaninpäivänä) kuin häärunoistakin, joissa esiintyy suhteellisen usein (IV-V, XIII). Kontekstitietoja: V2 1751, XIII 649.

    • Lähemme läpi kyläisen

      Lähen läpi kyläisen; Läkkämäs läpi rukehenKulkueissa kylän läpi mennessä tytöt lauloivat: Lähemme läpi kyläisen/rukihin, läpi touon toisen miehen - rukihist ei ruohi lyödä; jatkona usein >En tallo taimianne (III-IV, XV). Vienassa: Läkkämäs läpi rukehen, läpi touvon kasvanehen! Rukehesta lyötäneh, touvosta torattaneh (I).

    • Lähemme läpi kyläisen*

      Lähen läpi kyläisen; Läkkämäs läpi rukehen**Kulkueissa kylän läpi mennessä tytöt lauloivat: Lähemme läpi kyläisen/rukihin, läpi touon toisen miehen - rukihist ei ruohi lyödä; jatkona usein >En tallo taimianne (III-IV, XV). Vienassa: Läkkämäs läpi rukehen, läpi touvon kasvanehen! Rukehesta lyötäneh, touvosta torattaneh (I).

    • Matkamiehen varustelu

      Vrt. Häärunot/Sulhasväen lähtövirretPitoihin(?)lähtevää nuorta miestä neuvotaan peseytymään ja pukeutumaan (ota paita palttinainen jne.).

    • Miks et silloin meille tullut

      Oluet ojana juoksiKs. myös TANSSILAULUT: Hyppää nukke, karkaa nukkeOluet jokena juoksi -motiivi: mikset tullut meille silloin, kun olut virtasi?, vrt. >Laulan tähän taloon. XIII 4920: puuttuu kysymys, pelkästään kuvaus.

    • Millä sukuni syötän - surulla

      Sukuni surulla syötänKs. myös Kestitalon kiitos; HÄÄRUNOT/Kiitos kestityksestäPitojen kiitosrunoissa toistuvia suvun ruokatarjonnan ylistyksiä (Suku syötti, suku juotti jne.) jatkaa joskus kysymysaihelma, joka esiintyy joskus myös lyyrisissä yhteyksissä: Milläs mie sukkuin syötän, mill mie heimon herkuttelen? Tähän vastataan usein: Mie sukkuin surulla syötän, heimon heltehoisillain yms.

    • Millä sukuni syötän - surulla*

      Sukuni surulla syötän*Ks. myös Kestitalon kiitos; HÄÄRUNOT/Kiitos kestityksestä*Pitojen kiitosrunoissa toistuvia suvun ruokatarjonnan ylistyksiä (Suku syötti, suku juotti jne.) jatkaa joskus kysymysaihelma, joka esiintyy joskus myös lyyrisissä yhteyksissä: Milläs mie sukkuin syötän, mill mie heimon herkuttelen? Tähän vastataan usein: Mie sukkuin surulla syötän, heimon heltehoisillain yms.

    • Mist tästä tie menee rikkahille

      Pitotaloa lähestyvien vieraiden tienhaku(?): Mihin tästä tie männöö, tien uranen urkenoo - vanhoille talonpojille, ikäisille rikkahille / entiselle rikkahalle, vallan varakkahille? Lopussa joskus talon tunnistaminen: Mistä tiiijät rikkahiksi - kultaristi riihen päällä jne. (vrt. >Talon tunnukset). Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä >Kiletoivirren tai >Talkoovirren samanaiheisiin alkujaksoihin.

    • Mist tästä tie menee rikkahille*

      **Pitotaloa lähestyvien vieraiden tienhaku(?): Mihin tästä tie männöö, tien uranen urkenoo - vanhoille talonpojille, ikäisille rikkahille / entiselle rikkahalle, vallan varakkahille? Lopussa joskus talon tunnistaminen: Mistä tiiijät rikkahiksi - kultaristi riihen päällä jne. (vrt. >Talon tunnukset). Esiintyy itsenäisenä tai yhdistyneenä >Kiletoivirren tai >Talkoovirren samanaiheisiin alkujaksoihin.

    • Näin ennen isot elivät

      Ei nykyiset miehet tunne tuttuja: Eletään me entisiksi kuin isot, emot; Entinen aika; Entiset eläjät - nykyiset; Kuin ennen isot elivätKs. myös Ei ollut emoni kuin nykyiset naisetPeritystä vieraanvaraisuuden ideaalista: Eläkäm nyt entisiksi kuin ennen isot elliit (+ kehotuksia: Syökää vellot, juokaa vellot); Näin ennen isot elliit, taatot maita tallasiit; Hyö tunsiit tutun tulosta; Kuin kuningas linnassaan; Käivät toinen toisissaan. Mukana myös kritiikkiä nykymenon suhteen: Ei tunne tuttujaan vaikk ois tuvassa tuttu. Vrt. >Elettiin ennen meillä; >Entinen ja nykyinen aika ym.

    • Oluen uhkaus

      Oluen kerskaus; Olut tyrski tynnyrissäVrt. Eläinten ja kasvien puheet: Humalan ja ohran keskusteluTynnyrissä oleva olut antaa neuvoja: jos ei minua juoda t. tarjota vieraille (pohjoisessa)/ jos ei minua ilolla juoda (etelässä) rikon pohjat ja vanteet (ja pakenen toiseen taloon, missä iloitaan III-V, XIII). Johdantona paikoin >Olukkainen, älä jouten juota; tällöin runosta muodostuu dialogi juojien ja oluen välillä. Aihelma esiintyy sekä itsenäisenä että yhdistyneenä epiikkaan (>Oluen synty, >Lemminkäisen virsi, >Oljamissa käynti ym.), häärunoihin ja pitolauluihin.

    • Oluen uhkaus*

      Oluen kerskaus; Olut tyrski tynnyrissä*Vrt. Eläinten ja kasvien puheet: Humalan ja ohran keskustelu*Tynnyrissä oleva olut antaa neuvoja: jos ei minua juoda t. tarjota vieraille (pohjoisessa)/ jos ei minua ilolla juoda (etelässä) rikon pohjat ja vanteet (ja pakenen toiseen taloon, missä iloitaan III-V, XIII). Johdantona paikoin >Olukkainen, älä jouten juota; tällöin runosta muodostuu dialogi juojien ja oluen välillä. Aihelma esiintyy sekä itsenäisenä että yhdistyneenä epiikkaan (>Oluen synty, >Lemminkäisen virsi, >Oljamissa käynti ym.), häärunoihin ja pitolauluihin.

    • Olukkainen, älä jouten juota

      Kehotus oluelle: Olukkainen, juomukkainen, älä miestä jouten juota, laita miestä laulamahan tms. Jatkuu useimmiten >Oluen uhkauksella.

    • Suo Jumala Juteenille iloikä

      Suo Jla JuteenilleJuhlaruno, jossa kiitetään emäntää ja toivotetaan ikuista iloa "Juteeni" -nimiselle leskelle.

    • Talkoovirsi

      Aika työhön - atrialle; Isäntä, onko kystä keitettynä; Kiitos talkookestityksestä; Niitto(talkoo)virsi; Onko kystä keitettynä; Onko kystä keitettynä väelle väsyneelle; Onkos kystä keitetty; Talkoihin tapa vetää; Talkoissa; Ulos ukko uunin päältä; Ulos ylös ukko uunin päältä; Ylös eukko kiukoalta; Ylös yri kiukaaltaTalkooväen laulu työn loputtua pitotaloon tullessa. Johdantoja: Talkoihin tapa vetää; Täältä vieraat tulloot; >Mist tästä tie menee rikkahille; >Jo on aika kotiin mennä, >Tanssituvan pyyntö. Itse "virsi" rakentuu kestityksen pyynnöistä ja oman työn kehumisista: Ulos ukko uunin päältä (ks. >Ukko uunilta alas)/ Miss isännät, miss emännät - pere pellolta tulee - onko kystä keitettynä väelle väsynehelle (jos ei - emännältä käet poikki, isännältä silmä puhki! IV 2544, 3098, 3912) - jo on tukku työtä tehty - en mie seissyt seipähänä, lehossa levännyt - kuhilaita on kuusin saajoin. Joskus emäntä tarkistaa työn (IV 961, 2269). Lopussa voi olla kiitoksia kestityksestä ja/tai >Laulan tähän taloon. Aihelmien järjestys, määrä ja pituus vaihtelevat, ja teksteihin yhdstyy muitakin pitoaiheita. Samoja aihelmia on voitu esittää myös häissä (esim. V3 850a)

    • Talkoovirsi*

      Aika työhön - atrialle; Isäntä, onko kystä keitettynä; Kiitos talkookestityksestä; Niitto(talkoo)virsi; Onko kystä keitettynä; Onko kystä keitettynä väelle väsyneelle; Onkos kystä keitetty; Talkoihin tapa vetää; Talkoissa; Ulos ukko uunin päältä; Ulos ylös ukko uunin päältä; Ylös eukko kiukoalta; Ylös yri kiukaalta**Talkooväen laulu työn loputtua pitotaloon tullessa. Johdantoja: Talkoihin tapa vetää; Täältä vieraat tulloot; >Mist tästä tie menee rikkahille; >Jo on aika kotiin mennä, >Tanssituvan pyyntö. Itse "virsi" rakentuu kestityksen pyynnöistä ja oman työn kehumisista: Ulos ukko uunin päältä (ks. >Ukko uunilta alas)/ Miss isännät, miss emännät - pere pellolta tulee - onko kystä keitettynä väelle väsynehelle (jos ei - emännältä käet poikki, isännältä silmä puhki! IV 2544, 3098, 3912) - jo on tukku työtä tehty - en mie seissyt seipähänä, lehossa levännyt - kuhilaita on kuusin saajoin. Joskus emäntä tarkistaa työn (IV 961, 2269). Lopussa voi olla kiitoksia kestityksestä ja/tai >Laulan tähän taloon. Aihelmien järjestys, määrä ja pituus vaihtelevat, ja teksteihin yhdstyy muitakin pitoaiheita. Samoja aihelmia on voitu esittää myös häissä (esim. V3 850a)

    • Terve tultua tupahan

      Vieras viitta, tankki laulun lisäsiTervetulotoivotus ja toteamus: vieras tuo lisää laulua.

    • Tulee Luojoi joukkoineen, Jumala perehineen

      Kulkue- ja pitolauluformula: Täällä meijälä tulloo, tulloo Jeesus itsinee, Jumala perheinnee, Jeesus kenkä-poikinee, Jumala vaattehinnee (III 2077). Pääyhteydet: >Kiletoivirsi ja häärunojen siirtymäkohdat, erit. >Avatkaa Viron veräjät (Tulo morsiamen kotiin). Tähän pyritty keräämään kaikki esiintymät, joita varmasti on enemmänkin.

    • Tulkaa pojat syömään, juomaan

      JuomalauluErilaisia olutaiheita. Pyyntö: Heruta, heruta hiivan päältä tammisesta tynnyristä (XIV); kutsu juomaan: Kyllä on oltta tynnörissä (XIII, vrt. esim. >Kolme putkea puhuu).

    • Tähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi

      Muori meille muonan tuopiTähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi, vaari vaattehet jakaapi (sisko/veikko veitsen lennättääpi V2+3; XV 165: vain muori-säkeitä). Erilaisten runojen alkuna, esim. >Emäntäni - kun nälkäni näkisit, >Tanssituvan pyyntö.

    • Tähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi*

      Muori meille muonan tuopi**Tähän istun, täss on lämmin, tähän muori muonan tuopi, vaari vaattehet jakaapi (sisko/veikko veitsen lennättääpi V2+3; XV 165: vain muori-säkeitä). Erilaisten runojen alkuna, esim. >Emäntäni - kun nälkäni näkisit, >Tanssituvan pyyntö.

    • Tämä kirja on kirjotettu

      Ks. myös Häärunot/Sisälle mentäessä: Hääpassi Tämä kirja on kirjotettu, pirttisessä pikkusessa, Tomas Moilasen/rikkaan Tuomaan/nurmi-Tuomaan tuvassa, sakian savun seassa. Numerot voisi yhdistää >Hääpassiin, mutta hääyhteys puuttuu. I: erillinen 6-säe, III: Tapanina, IV Rikas ja köyhä leikkilaulun lopussa. Alava: "Tahvan'-iltan käyvvää(n) piiat laulamass' ja tansimass' ja nuoret pojat ja joka talossa. Siis kun ei lastu heitä tuppaa(n), siis piikoilla piti olla kirja, piti viijjä passi tuppaa(n). Miehet siis humalassa luettii(n) sitä kirjaa, vanhoi kirjoi, kunhan oli läkki päällä! Siis luettiin vanhat miehet:" (III 1897).

    • Tämä kirja on kirjotettu*

      *Ks. myös Häärunot/Sisälle mentäessä: Hääpassi *Tämä kirja on kirjotettu, pirttisessä pikkusessa, Tomas Moilasen/rikkaan Tuomaan/nurmi-Tuomaan tuvassa, sakian savun seassa. Numerot voisi yhdistää >Hääpassiin, mutta hääyhteys puuttuu. I: erillinen 6-säe, III: Tapanina, IV Rikas ja köyhä leikkilaulun lopussa. Alava: "Tahvan'-iltan käyvvää(n) piiat laulamass' ja tansimass' ja nuoret pojat ja joka talossa. Siis kun ei lastu heitä tuppaa(n), siis piikoilla piti olla kirja, piti viijjä passi tuppaa(n). Miehet siis humalassa luettii(n) sitä kirjaa, vanhoi kirjoi, kunhan oli läkki päällä! Siis luettiin vanhat miehet:" (III 1897).

    • Viron veräjät

      Avatkaa aitojanne; Vesi vipaelloo, somerpohja soutelooKs. myös TANSSILAULUT: Avatkaa aidat, aitat, portit; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen taloon: Avatkaa Viron veräjätVieraat tai piiritanssijat laulavat kylään tai taloon tullessaan: Avatkaa Viron veräjät (aitojanne, veräjiänne), Viron vieraat tulloo Viron vettä katsomaan, kuin vesi vipaelloo, somerpohja souteloo jne. Johdantona joskus samantapaisia isäntäväen rikkauden ylistyksiä kuin >Kiletoi- ja >Talkoovirressä; jatkona voi olla >En tallo taimianne, >Kenen koti näkyy. XIII4: joululeikissä (Tanssilaulut: >Avatkaa aidat, aitat, portit).

    • Viron veräjät*

      Avatkaa aitojanne; Vesi vipaelloo, somerpohja souteloo*Ks. myös TANSSILAULUT: Avatkaa aidat, aitat, portit; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen taloon: Avatkaa Viron veräjät*Vieraat tai piiritanssijat laulavat kylään tai taloon tullessaan: Avatkaa Viron veräjät (aitojanne, veräjiänne), Viron vieraat tulloo Viron vettä katsomaan, kuin vesi vipaelloo, somerpohja souteloo jne. Johdantona joskus samantapaisia isäntäväen rikkauden ylistyksiä kuin >Kiletoi- ja >Talkoovirressä; jatkona voi olla >En tallo taimianne, >Kenen koti näkyy. XIII4: joululeikissä (Tanssilaulut: >Avatkaa aidat, aitat, portit).

  • 6. Tanssilaulut

    • Aalistuuli

      Laulu: Toistuvat ydinsäkeet: Aalistuuli anna mennä, anna mennä suorastaan - tilu lilu lillu, siin on sulle hellu. Jatkona voi olla tanssikehotuksia: Tantsitaa nyt sisäs, tuli luli lulla, käännä itseis toiseppäi. Nimityksiä: Leikki

    • Aita on tehty neitoloista

      Ks. myös Leikit: SikasillaTanssilauluissa yleinen aita-aihe (ks. esim. >Avatkaa aidat, aitat, portit) konkretisoidaan erilaisissa piirilauluissa ihmisaidaksi. Inkerissä "Virolainen viekas poika" kiusoittelee: Tuo aita on risuista tehty!, johon tytöt: Aita on tehty neitoloista, parvi on neitoja parasta.! XIII: sormiloista, käsivarsista. Aihelma kuuluu kiinteästi >Sikasilla-leikkilauluun. Tähän koottu irrallisia esiintymiä sen ulkopuolelta, riippumatta siitä, onko kyseessä selvä tanssilaulu. (yhteytenä tanssiaiheiden ohella esim. >Hämeen ihmeet, >Orosilla).

    • Akka tanssi, huntu huiski

      Ai, ai, kun akka tanssiLaulu: Ai jai jai kun akka tanssi, oikein huntu huisahtaa, liinalakki liikahtaa! Jatkuu kerran >Jos oisin noin kepeä -aiheella, kerran säeparilla: Ei nukuta nuorta miestä vanhan ämmän vaipan alla (XIII4,12373).

    • Anna suuta ja likistä

      Ks. myös Sortavalan soitto; Yksi komtieraaFormulanomainen suutelukehotus: Anna suuta ja likistä, jos et muuta niin mutista yms.; jatkeena usein paikanmääre Oven suussa orren alla (kerran keskilattialla, maassa taikinan takana jne.). Esiintyy erityisesti ks. myös -aiheissa; myös >Hyvä iltaa kultaseni, anna kättä -laulussa on samoja tai samantapaisia säkeitä. Tähän koottu irrallisia esiintymiä.

    • Anna tulla, anna mennä talonpojan rallia

      Anna tulla, anna mennä talopoja rallii! Talopoika tahtos viijä lika heinätallii. Yhdistyy >Sortavalan soitto -aihelmaan - ehkä sen muunnelmaa.

    • As sun herja, kun on sorja

      Laulu: Ylistetään tanssivan tytön (kanan) kauneutta, tanssitaitoa, vaatteita ja kotia: As sun herja, kun on sorja, katso käsiä ja sukkia, kun kana tanssii ja virren nuotin nostattaa - hame leveä, punainen; Tuo on koria kemiä, tanssimaan on selvelä, laulamaan on korea. Tytön ylistyksiä esiintyy runsaasti muissakin aiheissa (esim. >Likka nätti, poika potra); nämä erillisiä. V3 1134: sisältyy liekkulauluun.

    • Avaa portti, anna mennä

      Avatkaa porttiKs. myös Lastenrunot/Leikinalkajaislorut: Avaa portti anna mennäLaulu: Avaa portti, anna mennä, lyö hevosta hännän päälle. Johdantona tai jatkeena erilaisia rallatuksia: Tantsit tantsit tallallieru, sen mokoma aianvieru! / Hei riti rati rallamaree, kittilä kattila kallamalee yms. Tanssiselostus: Toiset kulkevat portin alitse perätysten ja laulavat. Viimeisen tavun aikana portti suljetaan ja siltä, joka jää portin sisään kysytään hiljaa, ettei toiset kuule "kumpiko hän on hopea vai kulta" (7173, ks. myös 7175). Nimityksiä ja kontekstitietoja: "Tallaliiri". Aihe esiintyy myös leikinalkajaisloruna.

    • Avatkaa aidat, aitat, portit

      Avatkaa aittojanne; Avatkaatte portti; Avataan aamenportitKs. myös Avaa portti, anna mennä; Avatkaa portti nuorille herroille; Muorisilla; PITOLAULUT: Viron veräjät; HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Avatkaa Viron veräjät.Laulu: Piiritansseissa toistuva kehotus avata portti tai aita (= kohotetut kädet, joiden ali tanssitaan) ja laskea sulhaset sisälle. Yleinen formula muuallakin, erityisesti ks. myös -aiheissa. T'ässä: Avatkaa ait(t)ojanne/aamenportit/meidän/Ollin/ portit (XIII4 12400--02: >Viron veräjät) - lasketaan sulhaset sisälle - sulhot suuret ja soriat, mustakulmat ja koriat. Joskus jatkona parinhakusäkeitä: Katso yhtä, katso toista, katso kaikkein parasta (näitä yleisesti: >Ken on keskellä erää, >Ottele sinä omasi).

    • Avatkaa portti nuorille herroille

      Avatkaa porttiLaulu: Avatkaa portti, avatkaa portti näille suurille herroille, näille suurille herran pojille - Antakaa kättä - kaulaa - suuta - tanssikaa näille suurille herroille, suurille herran pojille. Tanssiselostus: Kaksi piiriä, toisessa pojat, toisessa tytöt. Kun pojat laulavat "antakaa kättä", niin tytät tarjoavat kätensä jne. (7169).

    • Avatkaa usta, ettemme hiostu

      Avatkaa ikkunat, lämmin (talkoo-tanssissa); Heinänniitto: Voi kun varista vaivaLaulu: Avatkaa ovea/räppänää/petskan reikää/juskarauvat! Varista on vaiva, paidat hiessä; Hiki syö hienon paidan, puree punahameen (Itsein piikois pitelen, sitt ei hiesty; Jos on vaikea varista, heitä pois tululuppa turkki).

    • Ei ole nykyiset naiset

      Teksti naisten- ja huolilauluja, ks. >Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset, >Osasi emo omenan tehdä ja >Jouduin puille pyöriville. Tanssiselostus: Tanssittiin tyttö-poika -parina. Jos tanssijoita oli kolme paria, tanssittiin peräkkäin. Jos pareja oli neljä, tanssittiin ristiin. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsuvirsi, tyttöjen nuotti, jota tytöt (ei pojat) lauloivat ennen vanhaan. Nykyään lauletaan virsiäkin.

    • Ei pidä leikissä levätä

      Ei leikissä levätäLaulu:: Ei pidä leikissä levätä, istua ilotuvassa - se on vasta varsin laiska, kuka leikissä lepääpi, istuu ilotuvassa (ämmät leikissä lepääpi). Mukana vastakkaisiakin väitteitä: Ei pitäisi piikalapsen olla ihka eellimmäissä leikissä lerettämässä (V2 1974), joka häis häilätellä (V2 1749). Liittyy erilaisiin tanssikehotuksiin ja -kuvauksiin.

    • Ei pidä leikissä levätä*

      Ei leikissä levätä**Laulu:: Ei pidä leikissä levätä, istua ilotuvassa - se on vasta varsin laiska, kuka leikissä lepääpi, istuu ilotuvassa (ämmät leikissä lepääpi). Mukana vastakkaisiakin väitteitä: Ei pitäisi piikalapsen olla ihka eellimmäissä leikissä lerettämässä (V2 1974), joka häis häilätellä (V2 1749). Liittyy erilaisiin tanssikehotuksiin ja -kuvauksiin.

    • Ei yynnä yksi jaksa

      Ks. myös LAULU: Yhä yhtä laulattavatLaulu. Aiheena tanssijan väsymys: Eikä yynnä yksi jaksa, kaksi ei jaksa kaiken yötä - jo on hiessä hienot paiat, kalikuoret kastuneet. Laulajan sanoissa alkuosa sama.

    • En huoli hovin palosta

      Laulu: En huoli hovin palosta, kun ei pappila palaisi - siit palaapi sielun paimen, sielun vaaran vallitsija. Leikk/tanssiiselostus: Missä kulkivat kaksi rinnakkain toistensa välitse ristiin. Laulua uusittiin niin kauvan kuin tahdottiin leikkiä jatkaa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki laulu

    • En seiso sillallasi, seison kemppikengilläni

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhon istuttaminen morsiustalon pöytään: En istu penkillenneLaulu. Tanssija talon isäntäväelle: En seiso/tanssi sillallasi, vaan kemppi/koppakengilläni, en istu penkilläsi, vaan hieprohelmoillani. Esiintymisyhteyksiä: >Kuokkamiehen virsi, >Tanssin lopetus, >Jos lie kesti kengän saaja.

    • En sinusta erkane vaikka kivetkin kiljuis

      Laulu. Uskollisuuden vakuutus: En minä sinusta erkane vaikka kivetkin kiljuis, tahi muutkin karjan puutkin meri mustaksi/verimustiksi muuttuis - Häjyhännät ja vieraat ämmät sillä välillä seuloo. Liittyy tanssilauluihin >Hyvä iltaa kultaseni tai >Ken on keskellä erää, pyöri kultasi perään.

    • En sinusta erkane vaikka kivetkin kiljuis*

      **Laulu. Uskollisuuden vakuutus: En minä sinusta erkane vaikka kivetkin kiljuis, tahi muutkin karjan puutkin meri mustaksi/verimustiksi muuttuis - Häjyhännät ja vieraat ämmät sillä välillä seuloo. Liittyy tanssilauluihin >Hyvä iltaa kultaseni tai >Ken on keskellä erää, pyöri kultasi perään.

    • Etsi emäntäsi, isäntäsi

      Etsi emäntiäsi, isäntiäsi; Et sä huoli vaikk ois köyhä; Päivä paistoi, kuu valosti;Sinull on ihanat silmätKs. myös Etsi poika itsesi ikäistäLaulu: Etsi emäntiäis/isäntiäs/ihanaistas, kuulustele kumppaniais - jotta löydät neidon/sulhon nuoren ja sorean - et sä huoli vaikk ois köyhä, jos vain ois suuri ja soria, valkea hyvännäköinen - sinä suostuisit häneen, hän mieltyisi sinuun - sinull on ihanat silmät, hänellä sydän suloinen (ks. Rakkauslaulut: >Sinull on ihanat silmät) - kahden (käten) puut, petäjät, kahden jouluksi jauhetaan, tehdään olutta, kaksin kauniimpi elää (ks. >Parin puut, parin petäjät) - teille häitä, meille häitä, juodaksemme neion häitä. Joskus muitakin häävalmisteluja, esim. paitojen tuonti kaulattuna (ks. >Paiat tuopi kaulattuna). Johdanto joskus: Kuu on noussut, sinä nousematta jne; Päivä paisto, kuu valosti, jne. (XIII 7179-7180, 12403). Jatkuu rakkausaihein, esimerkiksi: Ennen kuolisin kuin hänestä luopuisin; >Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä. Tanssiselostus: Tanssitaan tyttö-poika -pareina. Vuoron jälkeen toinen menee pois. Sitä, joka jää lattialle seisomaan, sanotaan leskeksi. Hän valitsee itselleen parin ja laulu aloitetaan uudestaan (XIII3,7185) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Rinkitanssi; Jouluvirsiä; Joulupyhien leikki; Leikki-virs

    • Etsi emäntäsi, isäntäsi*

      Etsi emäntiäsi, isäntiäsi; Et sä huoli vaikk ois köyhä; Päivä paistoi, kuu valosti;Sinull on ihanat silmät*Ks. myös Etsi poika itsesi ikäistä*Laulu: Etsi emäntiäis/isäntiäs/ihanaistas, kuulustele kumppaniais - jotta löydät neidon/sulhon nuoren ja sorean - et sä huoli vaikk ois köyhä, jos vain ois suuri ja soria, valkea hyvännäköinen - sinä suostuisit häneen, hän mieltyisi sinuun - sinull on ihanat silmät, hänellä sydän suloinen (ks. Rakkauslaulut: >Sinull on ihanat silmät) - kahden (käten) puut, petäjät, kahden jouluksi jauhetaan, tehdään olutta, kaksin kauniimpi elää (ks. >Parin puut, parin petäjät) - teille häitä, meille häitä, juodaksemme neion häitä. Joskus muitakin häävalmisteluja, esim. paitojen tuonti kaulattuna (ks. >Paiat tuopi kaulattuna). Johdanto joskus: Kuu on noussut, sinä nousematta jne; Päivä paisto, kuu valosti, jne. (XIII 7179-7180, 12403). Jatkuu rakkausaihein, esimerkiksi: Ennen kuolisin kuin hänestä luopuisin; >Oispa teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä. Tanssiselostus: Tanssitaan tyttö-poika -pareina. Vuoron jälkeen toinen menee pois. Sitä, joka jää lattialle seisomaan, sanotaan leskeksi. Hän valitsee itselleen parin ja laulu aloitetaan uudestaan (XIII3,7185) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Rinkitanssi; Jouluvirsiä; Joulupyhien leikki; Leikki-virs

    • Etsi poika itsesi ikäistä

      Ks. myös Etsi emäntäsi, isäntäsiLaulu: Vuorolaulu, jossa poika pyytää tyttöä tanssimaan (>Tanssi nuoren miehen mieltä myöten), tyttö lupaa pojalle paidan (>Tule meille tanssimaan - annan paidan palkaksesi) ja toteaa, että kaksin on kauniimpi elää. Lopuksi poikaa neuvotaan: Etsi itsesi ikäistä, kuulustele, kusta saisit kumppania, nuoren neidon ja korean, punaposken ja sorean! Nimityksiä ja kontekstitietoja: Rinkisilläolo

    • Etsin yhtä ystävää

      Kuin ois yhtä ystäväistä; Etsi, jos ois yhtä ystävätä; Etsi yhtä ystäväistä; Etsin yhtä ystäväistäLaulu: Etsi(n, Kuin ois) yhtä ystäväistä sekä toista tuttavaista kerallani tanssimaan. Luetellaan toivotun kumppanin ominaisuuksia: Valkia, hyvän näköinen - kengät kelvolliset, lahjat laavulliset - ei syö tupakkaa eikä kanna kapakkaan (tähtiteksteissä vain tämä aihelma; vrt. NAISTENLAULUT/Vaimon laulut: >Juomarille joutumasta varjele Jumala). Usein esitetään vastakohta: Ukot syövät tupakkaa, pojat kantaa kapakkaan, viina peässä villitseevät! Joskus todetaan, että sain/sait ystävän, ja voidaan toistaa ominaisuudet (kerran: sain viinanjuojan! V2 1957; kerran mies vastaa >Turun uudessa tuvassa olutta join (Miestenlaulut) + lorumainen jatk: jampus luntti, jompastuntti, Pohjan puntti jne. VII3 4244). VII-alueella jatkeena usein >Sortavalan soitto. Tanssiselotus: Selostukset vaihtelevat: 1) Ringissä. Poika ottaa yhden tytön ja laulaa (V2,1954); 2) Kaksi henkeä, poika ja tyttö vastakkain tanssivat tätä. (V2, 1955); 3) ringissä yksi keskellä (VII3, 4231); 4) laulu kuin poika etsii tyttöä tanssiaksensa joulun rinkitanssissa (VII3, 4232). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsussa (V3,1053); Kizattih ennen (VII3, 4235); Leikkilaulu VII3, 4239, XIII3, 7199); Kisalaulu (VII3, 4243); Rinkilaulu (VII3, 4244, XIII3, 7200); Etsi yhtä (XIII3, 7197); Piirileikki (XIII3, 7198); Joulu-laulu (XIII3, 7203); Joululeikkilaulu (XIII, 7204.)

    • Etsin yhtä ystävää*

      Kuin ois yhtä ystäväistä; Etsi, jos ois yhtä ystävätä; Etsi yhtä ystäväistä; Etsin yhtä ystäväistä**Laulu: Etsi(n, Kuin ois) yhtä ystäväistä sekä toista tuttavaista kerallani tanssimaan. Luetellaan toivotun kumppanin ominaisuuksia: Valkia, hyvän näköinen - kengät kelvolliset, lahjat laavulliset - ei syö tupakkaa eikä kanna kapakkaan (tähtiteksteissä vain tämä aihelma; vrt. NAISTENLAULUT/Vaimon laulut: >Juomarille joutumasta varjele Jumala). Usein esitetään vastakohta: Ukot syövät tupakkaa, pojat kantaa kapakkaan, viina peässä villitseevät! Joskus todetaan, että sain/sait ystävän, ja voidaan toistaa ominaisuudet (kerran: sain viinanjuojan! V2 1957; kerran mies vastaa >Turun uudessa tuvassa olutta join (Miestenlaulut) + lorumainen jatk: jampus luntti, jompastuntti, Pohjan puntti jne. VII3 4244). VII-alueella jatkeena usein >Sortavalan soitto. Tanssiselotus: Selostukset vaihtelevat: 1) Ringissä. Poika ottaa yhden tytön ja laulaa (V2,1954); 2) Kaksi henkeä, poika ja tyttö vastakkain tanssivat tätä. (V2, 1955); 3) ringissä yksi keskellä (VII3, 4231); 4) laulu kuin poika etsii tyttöä tanssiaksensa joulun rinkitanssissa (VII3, 4232). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsussa (V3,1053); Kizattih ennen (VII3, 4235); Leikkilaulu VII3, 4239, XIII3, 7199); Kisalaulu (VII3, 4243); Rinkilaulu (VII3, 4244, XIII3, 7200); Etsi yhtä (XIII3, 7197); Piirileikki (XIII3, 7198); Joulu-laulu (XIII3, 7203); Joululeikkilaulu (XIII, 7204.)

    • Hai rui Ruskos käärä, koska itsein käännän

      Hai rui Ruskos kääräLaulu. Sikermä tanssi- ym. aiheita, mitta välimuotoa, osin sepitettyä: Hai rui Ruskos käärä - koska viimein itsen käännän katselemahan iloa - ei ole iloista aikaa, monet murhet muistuttaa - soisivat munki viholliset veteheni hukkua (vrt.>Soisi mun kyläiset naiset) - jos siivet saisin, poies lentäisin - tyttö lyyri lyyrikkinen, toinen touri lourikkinen, mäni tuo uksesta ulos tanhualle tanssimahan.

    • Haltiaisilla

      Leikki- ja tanssiselostus + laulu: Yksi asettuu maahan kyyrylleen haltiaksi. Toiset piiriin ympärille (kiertävät ympäri) ja laulavat: Haltia makaa haudassa, porokello kaulassa. Kun kysytään: Syöpikö haltia voita? tms. Haltia vastaa: Ei. jne. Kun laulussa kysytään: Syöpikö haltia ihmisiä? Haltia vastaa: Kyllä! ja lähtee ajamaan toisia takaa Nimityksiä ja kontekstitietoja: Haltia makaa haudassaan; Haltiaisilla olo.

    • Hanhisilla

      Joutsen ja hanhi; Hanhi ja joutsen; Hanhisilla. Mistäs tulet hanheni valkeaLaulu: Joutsenen ja hanhen dialogi, jota voidaan laulaa myös vuorolauluna. Joutsen kysyy, missä hanhi on ollut. Hanhi vastaa olleensa poikiaan pesemässä. Dialogi voi jatkua joutsenen kysymyksellä: Pesitkö minun poikani? Hanhi vastaa: En pessyt, joudat itse pestä tms. Joissain teksteissä joutsen uhkaa hirttää, hukuttaa tai polttaa hanhen (III2, 1573, IV2, 2225, XIII3,7321-7324). Hanhi vastaa: Kynteni katkaisevat [narun], siipeni kannattavat vedessä ja vesi sammuttaa tulen. Osa dialogeista sisältää loppurepliikin: Mie ne laskin läpi portin. Leikki- ja tanssiselostus: Selostukset vaihtelevat: 1) pyöritään ringissä ja lauletaan (VI2), 2) käydään rivit vastakkain pitkin tupaa (VI2), 3) vyön alitse mentiin käsityksin ulos (VII3), 4) joutsen keskellä lattiaa syö hanhet yhden kerrallaan, ja syöty hanhi menee nurkkaan istumaan. (XIII3), 5) tytöt ja pojat seisovat vuorotellen peräkkäin rivissä. Rivin eteen asettuu tyttö-poika -pari käsi kädessä. Pari ja rivissä olijat laulavat vuorotellen. (XIII3). Nimityksiä ja kontekstitietoja: vanha leikkitanssi (VI1); rinkilaulu (VI2); entinen joululaulu (VI2); joululeikki (XIII3)

    • Hanhisilla *

      Joutsen ja hanhi; Hanhi ja joutsen; Hanhisilla. Mistäs tulet hanheni valkea**Laulu: Joutsenen ja hanhen dialogi, jota voidaan laulaa myös vuorolauluna. Joutsen kysyy, missä hanhi on ollut. Hanhi vastaa olleensa poikiaan pesemässä. Dialogi voi jatkua joutsenen kysymyksellä: Pesitkö minun poikani? Hanhi vastaa: En pessyt, joudat itse pestä tms. Joissain teksteissä joutsen uhkaa hirttää, hukuttaa tai polttaa hanhen (III2, 1573, IV2, 2225, XIII3,7321-7324). Hanhi vastaa: Kynteni katkaisevat [narun], siipeni kannattavat vedessä ja vesi sammuttaa tulen. Osa dialogeista sisältää loppurepliikin: Mie ne laskin läpi portin. Leikki- ja tanssiselostus: Selostukset vaihtelevat: 1) pyöritään ringissä ja lauletaan (VI2), 2) käydään rivit vastakkain pitkin tupaa (VI2), 3) vyön alitse mentiin käsityksin ulos (VII3), 4) joutsen keskellä lattiaa syö hanhet yhden kerrallaan, ja syöty hanhi menee nurkkaan istumaan. (XIII3), 5) tytöt ja pojat seisovat vuorotellen peräkkäin rivissä. Rivin eteen asettuu tyttö-poika -pari käsi kädessä. Pari ja rivissä olijat laulavat vuorotellen. (XIII3). Nimityksiä ja kontekstitietoja: vanha leikkitanssi (VI1); rinkilaulu (VI2); entinen joululaulu (VI2); joululeikki (XIII3)

    • Hapanlohko

      Ks. myös Kävin viimein Viipurissa - murkina lounas iltanenLaulu: Johdanto (12432): Kiisakappoi, nauriinappoi Halolassa syötii. Ydinaihe: Hai hai hapanlohkoo, pironaa, piriskaa kävi keittämään, tuosta syntyi kaalia. Muurikkia murjottiin, pienikkiä pilkottiin ja pieni pala pantiin. Tanssiselostus: Kaksi tyttö-poika -paria vastakkaisilla puolilla. Kun alettiin laulaa, parit tanssivat vastakkain. Kun pääsivät keskilattialle, tanssivat kuin piiritanssia. Parit tanssivat ensin myötäpäivään ja sitten vastapäivään niin kauan kuin laulua kesti. Kun laulu loppui parit menivät pois ja uudet tulivat tilalle. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hapalohkoo; Joululeikkilaulu

    • Heitä pois heinäkengät

      Laulu: Heitä pois heinäkenkät, riisu pois riihikoisi, kaski-vaatteet karista, paa päälle paremmat paiat, soriammat suhmanoisi! Kontekstitiedot puuttuvat, sijoitettu SKVR:ssä tanssilauluihin. Sama formula esiintyy enemmän loitsuissa, ks. esim. lemmenloitsut XIII3 9963; VII5 4617; tanssiyhteys siis epävarma.

    • Helina hyvä emäntä kirnusi kivestä voita

      Laulu: Helina hyvä emäntä / Tuo selvä sepän emäntä kirnusi kivestä voita, maisto yksi, maisto toinen, maisto Matti akkoineen ja Ierikka emäntineesen. Matti Karvanen kiros... Refrengi: Hii hii hiiol liiol liiol lei! Nimittyksiä ja kontekstitietoja: Tanssilaulu

    • Hirvisillä

      Hirven hiihdäntää; Hirven leikki; Hirvinen; Hirviä onko salossa; Läksin hirven hiihäntään; Oli tääll kamala otus (sika); Oli täällä oiva otus herran tarhassa; Outo otus; Rinkii rankii rattaanpyörääLaulu: Ideana hirven karkoitus ja pyynti. Seuraavat aihelmat yksin tai yhdessä: 1) Johdantona usein: Meidän herran tarhassa on yksi kamala elävä/outo otus, joka on tehnyt paljon pahaa (>Meidän pienet kananpojat ja >LEIKINALOITUSLORUT: Nippis nappis naulastuoli), syönyt pippurit, tonkinut tupakit tms. 1a) Joskus laulu alkaa kertomuksella: Läksin hirven hiihäntään jne. 2) Mies makaa metsän korvessa, kiven välissä, tahtoo hirven ampua. 3) Kysytään myös: Onko hirvi/ peura tarhassa? - On hyväkin liinaharja. 4) Kehotus: Tulkaa hirvee ostamaan! - Ja mitä hirvi maksaa? - Viisi Viipurin rahaa, kuusi kultapenninkiä (ks. myös >Laivasilla; >KEHTOLAULUT: Tuuti lasta nukkumaan (IX1, 1648) - Pois hirvi tarhasta! - Metsästysaihelman yhteydessä (V1, V2, VII3, XIII3 ) esiintyy metsästysloitsujen säkeitä (>Oravan pyynti; >Peuran metsästys). Tekstiä on esitetty sekä laulettuna että puhuttuna. Leikki- ja tanssiselostus: Useimmiten: muodostetaan piiri, yksi leikkijä eli hirvi piirin keskellä ja metsästäjä piirin ulkopuolella (joskus toisinpäin). Metsästäjä tms. yrittää ottaa kiinni piiristä eli salosta/tarhasta ulos ajettua hirveä. Voidaan leikkiä myös sokkoleikkinä, jolloin hirvi silmät peitettetynä ottaa kiinni muita leikkijöitä. Usein ei piirin liikkeitä kuvata; joskus mainitaan piirin pyörineen, joskus kerrotaan tarkemmin: "Tantsitaan niiku piiritantsuu, kaks poikaa ja kaks tyttöö oli piiris tantsimas" Leikki- tai tanssiselostusta ei ole kaikissa teksteissä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hirve ampumist; Hirvi; Hirvi haassa, Hirvi leikki; Hirvinen; Hirvisillä; "Hirvisillä"-olo tai hirvisalosilla; Hirveä Peuraa; Hirvi salossa; Hirvisillä oleminen; Hirvisillä olo; Hirvisillä taikka Peurasilla; Hirviä metsästettiin (Vanha joululeikki); Joulukeikkilaulu; Joulupelein lauluja; Karhusilla taikka Hirvisillä; Leikittii hirvee; Leikkivirsi; Tanssiessa; Tantsittiin niinku piiritantsuu.

    • Hirvisillä*

      Hirven hiihdäntää; Hirven leikki; Hirvinen; Hirviä onko salossa; Läksin hirven hiihäntään; Oli tääll kamala otus (sika); Oli täällä oiva otus herran tarhassa; Outo otus; Rinkii rankii rattaanpyörää**Laulu: Ideana hirven karkoitus ja pyynti. Seuraavat aihelmat yksin tai yhdessä: 1) Johdantona usein: Meidän herran tarhassa on yksi kamala elävä/outo otus, joka on tehnyt paljon pahaa (>Meidän pienet kananpojat ja >LEIKINALOITUSLORUT: Nippis nappis naulastuoli), syönyt pippurit, tonkinut tupakit tms. 1a) Joskus laulu alkaa kertomuksella: Läksin hirven hiihäntään jne. 2) Mies makaa metsän korvessa, kiven välissä, tahtoo hirven ampua. 3) Kysytään myös: Onko hirvi/ peura tarhassa? - On hyväkin liinaharja. 4) Kehotus: Tulkaa hirvee ostamaan! - Ja mitä hirvi maksaa? - Viisi Viipurin rahaa, kuusi kultapenninkiä (ks. myös >Laivasilla; >KEHTOLAULUT: Tuuti lasta nukkumaan (IX1, 1648) - Pois hirvi tarhasta! - Metsästysaihelman yhteydessä (V1, V2, VII3, XIII3 ) esiintyy metsästysloitsujen säkeitä (>Oravan pyynti; >Peuran metsästys). Tekstiä on esitetty sekä laulettuna että puhuttuna. Leikki- ja tanssiselostus: Useimmiten: muodostetaan piiri, yksi leikkijä eli hirvi piirin keskellä ja metsästäjä piirin ulkopuolella (joskus toisinpäin). Metsästäjä tms. yrittää ottaa kiinni piiristä eli salosta/tarhasta ulos ajettua hirveä. Voidaan leikkiä myös sokkoleikkinä, jolloin hirvi silmät peitettetynä ottaa kiinni muita leikkijöitä. Usein ei piirin liikkeitä kuvata; joskus mainitaan piirin pyörineen, joskus kerrotaan tarkemmin: "Tantsitaan niiku piiritantsuu, kaks poikaa ja kaks tyttöö oli piiris tantsimas" Leikki- tai tanssiselostusta ei ole kaikissa teksteissä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hirve ampumist; Hirvi; Hirvi haassa, Hirvi leikki; Hirvinen; Hirvisillä; "Hirvisillä"-olo tai hirvisalosilla; Hirveä Peuraa; Hirvi salossa; Hirvisillä oleminen; Hirvisillä olo; Hirvisillä taikka Peurasilla; Hirviä metsästettiin (Vanha joululeikki); Joulukeikkilaulu; Joulupelein lauluja; Karhusilla taikka Hirvisillä; Leikittii hirvee; Leikkivirsi; Tanssiessa; Tantsittiin niinku piiritantsuu.

    • Hyppäsin, tanssasin männä vuonna jouluna - nyt ei ole sulhanen kotona

      Hyppäsin, tanssasin mennevuonna joulunaLaulu: Hyppäsin, tanssasin männä vuonna jouluna - nyt taidan tasaisin käydä, hiljallensa hipsutella, kun ei ole sulhanen kotona - ei ole neuvon antajaista eik ole sänkyyn pantavaista eikä ilolla oottavaista. Leikki/tanssiselostus: Juostaa käsitysten toisten ympäri (XIII 846, jatkona >Sulhasen kuolema)

    • Hyppää nukke, karkaa nukke

      Hyppää Nukke (Piirileikki); Kelle sie kumarrat; Mikset nukka meille tullut illallaKs. myös PITOLAULUT: Miks et silloin meille tullutLaulu: Tanssiin kehotus: Hyppää nukke, karkaa nukke (vallan valkea neitsykkäinen) - se/piä nukke jalat terävät! / Hyppää nurkkaan, karkaa nurkkaan, tie nurkkaan jalat terävät! Jatkuu usein kysymyksin: Miks et silloin meille tullut kun oli oloja meillä, viinat virtana pakeni (kons oli keitot keitettynä, harakan paistit, kissan kintut, sääsken sääret) - nyt on meillä nälkävuodet, poutavuodet, sotavuodet / kyllä silloin meillä kävit kons oli maa muron näkönen, taivas talven karvallinen. Nämä jatkeet toistuvat ja tuntuvat olevan elimellisesti yhteydessä pääaiheeseen. Lopussa paikoin (III 1068, 2254, V 1960, XIII 7093-95, 12378) piirileikkisäkeitä: Kelle sie kumarrat, kenen kurjan kurkun päälle (Ks. myös >Tuomas tuijaa); Kelle nukka heitetää; Kenen kerta heittämään; Kelle pantti pantanee? Vastaukseksi nimiä. Välillä alkusäkeet liukuvat tanssikehotuksiksi, jolloin mukana vain niitä ja niiden muunnelmiakin (esim. Hyppää nutter, meiän neito), ja jatkona esim. >Tanssi nuoren miehen mieltä myöten.. - Hämäläisen mukaan (Kalevalaseuran vuosikirja 46) kysymyksessä on oljesta tehty rituaalinukke, jota hypitetään pöydällä (Vrt. leikit: >Suutarin sohiminen). Tanssiselostus: Parittain tanssitaan, toinen toisensa perässä (III 1068); Kun yks pari tantsii, tytöt keskenää - ens' laulaa yks' pari tantsiessaa tämän virren - sitten laulettiin: Kenen kerta heittämää? Sitten toinen pari nousee tanssimaan, ja taas lauletaan sama virsi. Yksi tyttö laulaa iess', siis toiset tarttuut kaikk kiin, yks sannoo ain sanan (III 2254) Nimityksiä: Rinkihyppy-laulu (III 3967), joululaulu (V2 1968)

    • Hyppää tanssaa täällä

      Laulu. Kehoitus tanssimaan: hyppää tanssaa täällä, sukat on saapasten päällä, pikkanen harmaa jakku jne. Otsikko: "Kehtolaulu".

    • Hyppään tanssaan näkin maalla

      Laulu. Aloitusformula, tässä itsenäisenä: Hyppään tanssaan näkin maalla, sotken näkin aidan.

    • Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloita*

      Hyppää tanssaa; Hypätkää hyvästi, nyt on aika, Hypätkää hyvästi, nyt on aika; Nyt on meillä joutopolvi Ks. myös LAULU: Nuorena aika laulaa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Käsi ei pääse kätkyeestäLaulu: Kehotus tanssia aikanaan. X: Hyppää, tanssaa nuari flikka, nyt on aika iloita! Vanhuus tullee kun varas yällä, eipä jalka nousekka. V, XIII: Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on meillä joutopolvi/aika iloita, nyt ei jalka paljon paina - kun tulee toinen vuosi/polvi, ei siit jaksa jalka nousta, perä penkiltä yletä - käsi ei jouda kätkyestä, sormet lapsen soutimesta, jalka kätkyen jalasta. Jatkona joskus: Huntu ei kiellä huiskamasta; Huntu meille huolen tuopi (vrt. Naistenlaulut: >Lakki ei kiellä laulamasta). Nimityksiä: kerran "kehtolaulu" (X1 1115).

    • Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloita* *

      Hyppää tanssaa; Hypätkää hyvästi, nyt on aika, Hypätkää hyvästi, nyt on aika; Nyt on meillä joutopolvi* Ks. myös LAULU: Nuorena aika laulaa; HÄÄRUNOT/Morsiamen itketys: Käsi ei pääse kätkyeestä*Laulu: Kehotus tanssia aikanaan. X: Hyppää, tanssaa nuari flikka, nyt on aika iloita! Vanhuus tullee kun varas yällä, eipä jalka nousekka. V, XIII: Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on meillä joutopolvi/aika iloita, nyt ei jalka paljon paina - kun tulee toinen vuosi/polvi, ei siit jaksa jalka nousta, perä penkiltä yletä - käsi ei jouda kätkyestä, sormet lapsen soutimesta, jalka kätkyen jalasta. Jatkona joskus: Huntu ei kiellä huiskamasta; Huntu meille huolen tuopi (vrt. Naistenlaulut: >Lakki ei kiellä laulamasta). Nimityksiä: kerran "kehtolaulu" (X1 1115).

    • Hyvä hyppi, kaunis keikku

      Laulu: Hyvä hyppi, kaunis keikku, mie hypin hyvän jälestä, keikun kaunihin keralla.

    • Hyvä ilta kultaseni, kaunis kukka

      Hyvä iltaa kultaseni; Hyvä ilta, lintuseinKs. myös Hyvä iltaa kultaseni, anna kättäLaulu. Johdantosäkeet samat kuin >Hyvä ilta kultaseni, anna kättä -aiheessa, jatko muodostuu muista parinmuodostussäkeistä: Hyvä ilta lintusein, kaunis ihana kukka - tahot sinä niinkui minä neuloo aviosukkaa (ks. esim. >Ken on keskellä erää) - pane kätes mun käten päälle ja käy mun kanssani rinkiin - hyppää, tanssaa minun kanssa niiku sokurilimppa/saakelin simppa. Lopussa usein >En sinusta erkane vaikka kivetki kiljuis. Tanssiselostus: Tytöt ja pojat ovat ringissä, poika ja tyttö välikkäin neljältä kantilta, kaksi tyttöä ja kaksi poikaa (7213). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Rinkilaulu, jota jouluna laulettiin (7220).

    • Hyvä iltaa kultaseni, anna kättä

      Hyvä iltaa kultaseni; Hyvä ilta lintuseniKs. myös Hyvä ilta kultaseni, kaunis kukka; Vrt. Ratiriti rallaaIV3 2800 XIII3 7205-7224 XIII4 12404-12406 XV 638 Laulu: Alussa tervehdys Hyvä iltaa kultaseni, Mitä kuuluu kultaseni? Sen jälkeen kehotusten sarja (tähän koottu yleisimmät): Anna kättä! Pane käsi kaulan päälle! Tanssi! Suuta anna! Polvistu! Nouse ylös! Likistä! Seiso! Jää hyvästi! Eron otan! Laulu voidaan Kannaksella (XIII) esittää myös sinä-muotoisena: Siinä on nyt sinun lintuises - tanssikaa nyt sinun lintuis kanssa! Seisokaa! jne. Teksteihin voi nivoutua >Anna suuta ja likistä -säkeitä. Tanssiselostus: Piirissä olijat laulavat, piirin keskessä 1 tai 2 paria tekee kuten sanoissa käsketään: tanssii, seisoo, kättelee, polvistuu, halaa, suutelee, nousee ylös, eroaa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Lintunen (XIII 12404), joululeikkilaulu (7209, 12405), leikkilaulu (7212), joulunpyhien leikki (7217), Hyväiltasilla, rinkilaulu (7221), Morsiustantsu, piiritantsu (12404)

    • Hyvä iltaa kultaseni, anna kättä*

      Hyvä iltaa kultaseni; Hyvä ilta lintuseni*Ks. myös Hyvä ilta kultaseni, kaunis kukka; Vrt. Ratiriti rallaa*IV3 2800 XIII3 7205-7224 XIII4 12404-12406 XV 638 Laulu: Alussa tervehdys Hyvä iltaa kultaseni, Mitä kuuluu kultaseni? Sen jälkeen kehotusten sarja (tähän koottu yleisimmät): Anna kättä! Pane käsi kaulan päälle! Tanssi! Suuta anna! Polvistu! Nouse ylös! Likistä! Seiso! Jää hyvästi! Eron otan! Laulu voidaan Kannaksella (XIII) esittää myös sinä-muotoisena: Siinä on nyt sinun lintuises - tanssikaa nyt sinun lintuis kanssa! Seisokaa! jne. Teksteihin voi nivoutua >Anna suuta ja likistä -säkeitä. Tanssiselostus: Piirissä olijat laulavat, piirin keskessä 1 tai 2 paria tekee kuten sanoissa käsketään: tanssii, seisoo, kättelee, polvistuu, halaa, suutelee, nousee ylös, eroaa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Lintunen (XIII 12404), joululeikkilaulu (7209, 12405), leikkilaulu (7212), joulunpyhien leikki (7217), Hyväiltasilla, rinkilaulu (7221), Morsiustantsu, piiritantsu (12404)

    • Hyvä on jouluna hypätä

      Laulu: Hyvä on jouluna hypätä, istuu ilotuvass. Jatkeena Nyt on tuttavat tukussa (ks. >Harvoin on ystävät yhessä) sekä tanssikehotuksia.

    • Hyöri pyöri piikaseni

      Ks. myös KEHTOLAULUT: Makaa niinkuin mallassäkkiLaulu. Tanssikehotus (?): Hyöri pyöri piikaseni niin kauva ko ukon soat - sit makkaat ko mallassäkki.

    • Iitam ja Joutam

      Laulu: Iitam ja Joutam, sika ja sipul, härkä ja vipul, pitkä muo´on renssel, perä seula, kurikka mies. Tanssiselostus: Ne tanssi sitäkii; Tätä soitettiin pukin sarvella taikka rallatettiin.

    • Isä osti harmaan konkarin

      Pois minun täytyy täältä lähteä; Sisko anto silkin ja neulanLaulu: Isä osti harmaan konkarin ja käski mennä muille maille. Emo itki ja käski olla kotona. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Eräs leikkilaulu vanhalta ajalta Sakkulasta.

    • Jalat tahtoo tantsimista

      Ilosta tanssissaLaulu: Formula Jalat tahtoo tantsimista kertosäkeineen (kengät keikkumista; polvet polle nousemista; suu suvatsoo laulamista; perse penki istumista) esiintyy siellä täällä tanssilauluissa, tässä tuskin kaikkia. Huom. Parasken (V3) runokokonaisuus: Ilkiä, häpeä minun iloita, en oo nuoren nuorukkainen, en oo varsin vanhanläntä - jalat tahtoo tantsimista!

    • Jos lie kesti kengän saaja, kesti on kenkien pitäjä

      Laulu ylistää tanssijan asusteita ja niiden tekijöitä: Kengät ovat kempit ja helmat hieprot, kun on kemppi/koppa/hiepro kengän ja helman saaja; Jos lie kesti/hiepra kengän/helman saaja, kesti/hiepra on kenkien/helmojen pitäjä. Aihelma esiintyy lyhyenä viittauksena muissakin tanssilauluissa (miulla on kemppi kengän saaja jne.).

    • Jos lie kesti kengän saaja, kesti on kenkien pitäjä*

      **Laulu ylistää tanssijan asusteita ja niiden tekijöitä: Kengät ovat kempit ja helmat hieprot, kun on kemppi/koppa/hiepro kengän ja helman saaja; Jos lie kesti/hiepra kengän/helman saaja, kesti/hiepra on kenkien/helmojen pitäjä. Aihelma esiintyy lyhyenä viittauksena muissakin tanssilauluissa (miulla on kemppi kengän saaja jne.).

    • Jos oisin noin kepiä, en malttaisi maassa olla

      Kenen akka noin kepeäLaulu: Johdantona tanssijoiden kommentointia: Kenen akka noin kepeä?, > Likka nätti poika potra. Katsoja: Jos olisin noin kepeä, en malttaisi maassa olla, läpi tuulien tulisin, lintuina lenteleisin. XIII -teksti jatkaa: Ku ois panna kuivamaan kahen puolen katolle (vrt. Miesten laulut: >Viel minusta mies tulisi, kun ois panna kuivumaan).

    • Kaaloin tänne katsomaan tanssia ja iloa

      Mie poika Puolan maalta kaaloin katsomaanLaulu: "Kaaloin tänne katsomaan" -säe jatkeineen. tanssi- tai pitotaloon tulijan repliikki, esiintyy Kannaksen piirissä häälauluissakin, esim. >Tupakoille myö tulemme. Tähän on koottu tanssiin varmasti tai mahdollisesti liittyviä esiintymiä. Kyseessä voi olla poika: Puolanmaalta, Karjalasta, - kuoaloin tänne katsomuane nuota pieniä pitoja, tantsiloita (XIII); Vuoksen vuoriloilta, Jääsken järven rantasilta - sitä vart tänne läksiin, sanottiin tääll olloo punaposki-piikasii, lehtikorva-likkasii...(V3 1240). Tai, kuten häälauluissa, nimetön laulaja: Kaaloin tänne katsomaan, onko pojat polkussaan, onko nuoret nuotiossa, onko ilmiset iloista, rahvas rattoisaa (V3 788).

    • Kaaloin tänne katsomaan tanssia ja iloa*

      Mie poika Puolan maalta kaaloin katsomaan**Laulu: "Kaaloin tänne katsomaan" -säe jatkeineen. tanssi- tai pitotaloon tulijan repliikki, esiintyy Kannaksen piirissä häälauluissakin, esim. >Tupakoille myö tulemme. Tähän on koottu tanssiin varmasti tai mahdollisesti liittyviä esiintymiä. Kyseessä voi olla poika: Puolanmaalta, Karjalasta, - kuoaloin tänne katsomuane nuota pieniä pitoja, tantsiloita (XIII); Vuoksen vuoriloilta, Jääsken järven rantasilta - sitä vart tänne läksiin, sanottiin tääll olloo punaposki-piikasii, lehtikorva-likkasii...(V3 1240). Tai, kuten häälauluissa, nimetön laulaja: Kaaloin tänne katsomaan, onko pojat polkussaan, onko nuoret nuotiossa, onko ilmiset iloista, rahvas rattoisaa (V3 788).

    • Kananenpa tuo olisi, kun kanaksi katsottaisi

      Tupanen kananen, lintu tuo olisiKs. myös. Hyväinen minä olisin, kun hyviteltäisiinLaulu: Tanssivan tytön kuvaus: Kananenpa tuo olisi, kun kanaksi katsottaisi, tupunempa kun tupuksi tunnettaisi, lintunenpa kuin ois linnun liikkehet. 7160 >Tuossa tanssivat tasaiset -aiheen yhteydessä, 8401 itsenäinen.

    • Karupiikani

      Laulu: Karupiikani, karupiikani, Meni Rantalan niittuun. Tule poijes, tule poijes, taikka Rantala suuttuu. Tanssiselostus: Kierrettiin myös yhtäälle päin, niin että kerä olis pään päällä pysynyt.

    • Katso yhtä, katso toista, katso kaikkein parasta

      Toistuva säepari erilaisissa parinhaku-aihelmissa, esim.: >Avatkaa aidat, aitat, portit; >Ken on keskellä erää; >Leikatkaamme kauraa; >Muorisilla; >Ottele sinä omasi. Pirkko-Liisa Rausmaan mukaan kuuluu >Muorisilla -leikkiin.

    • Kehotus tanssimaan

      Alottakaa aika tantsu; Kehotus ilonpitoon; Kehoitus tanssimaan;Tanssi, tanssi; Tanssikaamme nopeastiKs. myös Hyppää nukke, karkaa nukke; Hyppää tanssaa täällä; Lähtään rinkiin tanssimaan; Nouskaa norolle nuoret; Pitäkää piikaset iloa; Ristitantsu tanssikaamme; Tanssi nuoren mielen mieltä myöten; Tanssi, tanssi takkuhäntä; Tanssi, tanssi vanha Rantsi; Tanssikaamme me tasaiset; Tule meille tanssimaan ym.; Pitolaulut: KiletoivirsiLaulu: Tanssiin kehotuksia: Alottakaa aika tantsu, tehkää nyt leviä leikki; Pannaan nyt alulle asja, pannaan leikki liikkehelle (V3); Tanssi, tanssi, taivuttele, neito nuori notkuttele (V2); Tanssi, tanssi, tampukkainen tällä nuorella iällä (XIII3 7143); Nouskate vellot veliämmälle hyppimähän hyvästi - ottakaa olutta, etta jaksaisi jalat nousta! (XIII, häälaulu); Tanssitua myö taitavasti tämän iltasen iloksi, tämän päiväsen pätöksi (XIII 7071); Tanssikaamme kaikk nopiast niinkuin nuoret tanssiit - rakkaat ringissä tanssiit (XIII 7296). Ks. myös -otsikoissa yleisimmät, tässä muita.

    • Kehrätkäämme silkkilankaa

      Kehrään silkkilankaa; Silkkilangan kehrääminenLaulu: Kaksi keskeistä kehotusta: 1) Kehrätkäämme silkkilankaa, hienoa kuin hiuskarvaa, 2) Käännä itses ympäri!, jota joskus edeltää tytön/pojan kysymys: Oletkos mun sisareni/veljeni? Yksi teksti jatkuu "Saksan morsiamen" ylistyksellä: Viron kieltä vinguttavi, rannan kieltä rallattavi (XIII 7363, vrt. häärunot/Morsiamen ylistys). Leikki/tanssiselostus: 1) Pyöritään piirissä pitäen toisiaan kädestä ja lauletaan. Kun lauletaan: Käännä itses ympäri!, nimeltä mainittu kääntyy kasvot ulospäin. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat kääntyneet. Sitten aloitetaan laulu uudelleen.. Lauletaan niin kauan, että kaikkien kasvot ovat jälleen piirin keskustaan päin. (XIII3,7364) 2) Parit pyörivät piirissä käsistä pitäen. Kukin pari kiertää ympäri ja poika kysyy tytöltä: Oletkos mun sisaren?. Sitten kierretään taas ympyrää ja nyt vuorostaan tyttö kysyy pojalta: Oletkos mun veljen? (X1, 1654) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Kehrää silkkilankaa; Silkkilankaa leikitään

    • Ken ei tule tanssimaan, sillä varsa vatsassa

      Laulu: Sillä, joka ei tule tanssimaan laulajan (minän) kanssa, on varsa vatsassa, kerä keskipaikassa - ota halko orreltasi, puista varsa vatsastasi!.

    • Ken on keskellä erää, pyöri kultasi perään

      Keskellä erää; Neito keskellä erää; Pyöri kultasi peräänKs. myös Muorisilla; Etsin yhtä ystävääLaulu: Joskus aloituksena >Rallatus. Ydinaihe: kehotetaan etsimään kultaa, lupautumaan toisilleen ja tanssimaan ringissä: Likka/ neitoja/ yksi/ ken/Juhana keskellä erää, pyöri kultasi perään, etsi ihanaista, kaunokaista, jolle annat suuta/ kättä; Lupaa itses minulle; Älä huoli häpeästä, älä akkoin tarinasta; Rakkaat ringissä tanssivat; Oletko sinä niinkuin minä aviosukka? Joissakin teksteissä uskonnollisia aihelmia: 1) Älkää iloitko suuresti, älkää totelko murheest: aika tulee kuolla, saatte maassa maata, kunnes ylös nostetaan XIII3 7261, 7267); 2) Hypätkäätte valssatkaatte, heliäst huutakaat, että herrakin heräjäisi haudast, tuo ruokaa kauvas, sillon vaate pyhässaate ja viime ylös nostakaa (XIII3 7263). Ketjun päätteenä paikoin >Nai kukka kuninkaan kartanosta ja siihen liittyvä säe Mäne ilves metsään. Ketjuuntuu tanssi- (>Etsi emäntäsi, isäntäsi) ja rakkausaihelmiin (>En sinusta erkane vaikka kivetki kiljuis, >Kuin lintu oksassa kiinni, >Kun ois tuuli mielellinen). Tanssiselostus: Kaksi leikki/tanssitapaa: 1) Kaikki seisovat parittain. Yksi on "leski" eli "likka". Kaikki laulavat. (XIII3, 7259) 2) Tavallinen rinkitanssi, jossa tyttö tai poika seisoo piirin keskellä. Tämä ottaa kumppanin, jonka kanssa käsi kädessä pyörii ympäri piiriä. (XIII3,7264) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Mene ilves metsään; Leikkilaulu, Leikkivirsi; Rinkilaulu, Rinkitanssin laulu; Joululaulu, Joululeikkilaulu, Joulu leikki virsi

    • Ken on keskellä erää, pyöri kultasi perään*

      Keskellä erää; Neito keskellä erää; Pyöri kultasi perään*Ks. myös Muorisilla; Etsin yhtä ystävää*Laulu: Joskus aloituksena >Rallatus. Ydinaihe: kehotetaan etsimään kultaa, lupautumaan toisilleen ja tanssimaan ringissä: Likka/ neitoja/ yksi/ ken/Juhana keskellä erää, pyöri kultasi perään, etsi ihanaista, kaunokaista, jolle annat suuta/ kättä; Lupaa itses minulle; Älä huoli häpeästä, älä akkoin tarinasta; Rakkaat ringissä tanssivat; Oletko sinä niinkuin minä aviosukka? Joissakin teksteissä uskonnollisia aihelmia: 1) Älkää iloitko suuresti, älkää totelko murheest: aika tulee kuolla, saatte maassa maata, kunnes ylös nostetaan XIII3 7261, 7267); 2) Hypätkäätte valssatkaatte, heliäst huutakaat, että herrakin heräjäisi haudast, tuo ruokaa kauvas, sillon vaate pyhässaate ja viime ylös nostakaa (XIII3 7263). Ketjun päätteenä paikoin >Nai kukka kuninkaan kartanosta ja siihen liittyvä säe Mäne ilves metsään. Ketjuuntuu tanssi- (>Etsi emäntäsi, isäntäsi) ja rakkausaihelmiin (>En sinusta erkane vaikka kivetki kiljuis, >Kuin lintu oksassa kiinni, >Kun ois tuuli mielellinen). Tanssiselostus: Kaksi leikki/tanssitapaa: 1) Kaikki seisovat parittain. Yksi on "leski" eli "likka". Kaikki laulavat. (XIII3, 7259) 2) Tavallinen rinkitanssi, jossa tyttö tai poika seisoo piirin keskellä. Tämä ottaa kumppanin, jonka kanssa käsi kädessä pyörii ympäri piiriä. (XIII3,7264) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Mene ilves metsään; Leikkilaulu, Leikkivirsi; Rinkilaulu, Rinkitanssin laulu; Joululaulu, Joululeikkilaulu, Joulu leikki virsi

    • Kenen kanssa tanssimaan - vanhan ämmän, nuoren neidon

      Katrina, koria neito, tule meille tanssimaan; Kenen kanssa tanssimaan; Tule meille tanssimaan - Taian taian tanssia; VuorotanssiLaulu: Johdannossa poikaa/tyttöä kehotetaan tanssimaan. Tämä kysyy: Kenen kanssa tanssimaan? Kun tarjotaan vanhaa akkaa/sulhoa, hän kieltäytyy: En tanssi, en taida, kylmä käteni, väärä sääreni, vilu viiltää selkääni. Kun tarjotaan nuorta neitiä/sulhoa, hän suostuu: Jo mie tanssin, jo mie taidan, jo nousee jalkankin, lämmin on käteni, suora selkäni sekä tanssin taitavasti. Tanssiselostus: Poika ei mennyt tanssimaan, kun luvattiin vanha akka, mutta sitten kun luvattiin nuori neiti, niin meni. XIII4 12422 nimitys "vuorotantsu" ja tarkka selostus: Pojat tuvan oven suussa eli alapäässä ja tytöt pöydän päässä eli yläpäässä. Pojat laulavat ja sanovat nimeltä sen, jonka kanssa haluavat tanssia. Kaikki tytöt tanssivat poikiin päin, laulaen hylkäävät tarjotun vanhan kumppanin ja tanssivat takaisin. Sitten tytöt hyväksyvät nuoren pojan ja nimeltä mainittu tyttö jää poikien puolelle. Tytöt tanssivat takaperin omalle puolelleen. Vuorot vaihtuvat. Nyt tytöt houkuttelevat nimeltä mainittua poikaa tanssimaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tanssilaulu; Vuorotantsu. Rausmaa, Ilokerä: "tyypillinen kosinta-aiheinen vastakkaisrivitanssi".

    • Kenen kättä kiinnittää

      Laulu: Tiltun riltun, taltun raltun, pääsin pois pohjukasta, simsukasta somsukasta - kenen kättä kiinnittää, se jälestä tulkoon! Liittyy erilaisten piiritanssien purkamisvaiheseen (ainakin >Pujeke, pujeke poika ja >Marketan tanssi, jossa joskus samantyyppinen pohjukasta pääsemisen motiivi).

    • Kiikuri, kaakuri, kirjava lintu

      Kiikul(li) kaaku(li) kirjava lintuLaulu: Yleinen johdantosäe: Kiikiru kaakuri kirjava lintu. Erilaisia jatkosäkeitä, alkavat esim. Joka korialla äänellä metsässä vinku; Aitassa tuopissa viimenen sintu; En minä sinua ammukaan....

    • Kiistalaulu tanssissa

      Laulu: Sie teit suotta seiukolleis, tahoit heittää tapiksi. En tahdo tapiksi jäädä, seipähäksi seisomaan. Jatkuu laulajan kerskauksena (ks. >Laulan laiha poika?). Tanssiselostus: Kiistaan tai "uhmallaan" ns. "tappi" (se, joka jää seisomaan sillalle) laulaa tantsissa.

    • Kiitos isännälle, emännälle tuvasta

      Tanssituvan isäntäväelle kiitos tuvan antamisesta "meijä leikki lyyväksee, iloine iselläksee". >Tanssituvan pyyntö -tekstien yhteydessä esitetään myös laulajan tavallisia kiitoksia talonväelle, ks. >Laulan tähän taloon.

    • Kissat rumpua lyövät

      Kissa lyöpi trumpun päälle; Yks' kaks' --; Yks kaks kolme neljäLaulu: Yks, kaks, kolme, neljä, anna ilonen olla, kun huoli/suru tulee, anna senkin mennä - Kissat rumpua lyövät, neljä hiirtä ne tantsiit, paarmat ne pauhaat, kaikk mailma laulaa (koko maailma jytisi; koko maailma nauraa). Leikki- ja tanssiselostus: Kaks rinnakkain (poika ja tyttö), juoksivat puoliväliin ja takasin takaperin; Leikkijät seisovat neljän hengen pienissä piireissä; kun laulu aloitetaan, ensimmäinen piiri lähtee liikkeelle pyörin omassa piirissään laukka-askelilla, ja sitten vuorotellen kaikki piirit. Nimityksiä: Joululeikki, Jouluna leikittiin, Katuleikki, Lastenlaulu, Lastenloru, Leikkiessä

    • Kolme laiskaa lattialla, viisi virkkua tanssimassa

      Kolme laiskaa lattialla (Viisi virkkua tanssimassa); Viisi virkkua tanssimassaLaulu: Kolme oli laiskaa lattialla, viisi oli virkkua tanssimassa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu

    • Koska häät tulevat - käy rinkiin

      Laulu: Ah miu armain kultain, koska häät tulevat? Huomenna. Sinisilmä, kultakulma, Antti armas Henrikkinen, käy tähän uuteen rinkiin!

    • Koska juhlapäivä on kädessä, käykäämme leikkiä lyömään

      Koska juhlapäivä on kädessä, Hyörii ja pyöriiLaulu: Kehotus leikkiin: Kosk juhlapäivä on kädess, niin käykäämm iloisest edes, hyörii ja pyörii, leikkiä lyömään, se on meidän työmme - liikkukaamm kukin nopiast, vaikk vaatteet olis hopiast, se sitten loistaa ja paistaa. Jatkona kahdesti: Sinun silmäsi rakkaudest maistaa - emme voi paeta kumpikaan - tule rakkaani tänne, ojenna suus ja kätes - hypätään, iloitaan, huudetaan rallat, vallat... Tanssiselostus: Piirissä seisotaan ja lauletaan. Ympäri pyörien pojat ottavat tyttönsä tanssimaan ja päinvastoin. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki

    • Kultani koriasti tanssii

      Laulu: Oman kullan tanssin ylistys: Tintin läntin juutin tanti, kuka muu niin koriasti tanssii, kuin oma kultani - tanssi pomaleuka! - koska näen taas kultani? Kirkkomäellä sunnuntaina.

    • Kultaportti

      Laulu: Ruut, ruut, kello löi jo ykstoist´, keisari seisoo paraatissa. Musta kuin multa, valkea kuin varsa, minkätähden sotamies on parempi kuin herra? Kuka tulee viimeseks', se on kuolemaks. (XIII3, 7382) Leikki- ja tanssiselostus: Kaksi leikkijää seisoo vastatusten kädet yhdessä ylhäällä "porttina". Muut leikkijät kulkevat rivissä portin läpi jonossa.Viimeisen sanan aikana lasketaan portti alas.

    • Kun tulen tanssimaan, heikot pieksän helmoillani

      Kuin tulen tanssimaan, Heikot pieksän helmoillaniKs. myös Laulut pahoista sanoista: Ostan kellot kenkihiniLaulu: Kuvaus tanssijan voimasta: Kun minä tulen tanssimaan, heikot pieksän helmoillani, kengänkannoillani, potkin pojat porstuaan, ukot nurkkaan.

    • Kuollut kuunteli haudassa

      Laulu: Kuollut kuunteli hauas leipäkannikka laulas, pyhä paris silkkisaalis, viimein ylös nostetaan. Vrt. >Kirkollisten tekstien väännelmät; TANSSILAULUT: >Ken keskellä erää. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikkilaulu:

    • Käin minä kaunista kangasta myöten

      Kävin minä kaunista kangasta myötenKs. myös epiikka: Sulhasen kuolemaLaulu: >Kiperän leikin yhteydessä: Käin mie kaunista kangasta myöte, hiekkaa, hellettä, palletta myöte, Halt likka, Hala likka, likka punaposki. Mäni miull hiekka helmollein, multa ja kulta kengillein, Halta likka... Osa balladista, jota kiistattomasti on käytetty tanssilauluna (Rausmaa, Ilokerä s. 125). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki

    • Kävin viimein Viipurissa - murkina lounas iltanen

      Murkina lounas iltanen - Kävin viimein Viipurissa Hapanlohko keitettiin; Viipurissa käynti Ks. myös HapanlohkoLaulu: Aiheena Viipurissa käynti ja hyvät ateriat: Kävin viime Viipurissa Hiiluhiilumaliilun liilu (refr. jok. säk. jälk.), viime Viipurin takana, söin mie murua murkinaksi, lohon lientä lounahaksi, hirven lihaa iltaseksi. Tanssiselostus: Johtajat rupeavat ensin ja sitten muutkin tanssimaan ympäriinsä. Samalla lauletaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikkiä

    • Köyhä kurikkamies

      Vrt. Leikkilaulut: Iitami, AatamiLaulu ja tanssiselostus: Yksi leikkijä seisoo piirin keskellä keppi kädessä. Kullekin piirissä olijalle on annettu erikoinen nimi: timmel, riekel tms. Piiri pyörii ja laulaa: Tässä tanssii timmel, viekel, saakel, sika vikuris, häntä vikuris. Missä köyhä kurikkaperse? Mikä nimesi? Piirin keskellä oleva osoittaa jotakuta piirissä pyörijää ja tämän pitää vastata. Jos keskellä olija tunnistaa asianomaisen äänestä, tämä joutuu kurikkamieheksi. [Epäselviä selostuksia] Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piirileikki; - Köyhä kurikkamies

    • La mie tanssin taivuttelen

      Laulu: Tanssin kuvaus: La mie tanssin taivuttelen, nuori neito notkutten, nuorella iällä, ihanalla vartalolla - kerran keskilattialla, tuolilla tuvan perällä, katon alla kammarissa, hopeisen hurstin päällä, vaskireunan vaipan alla.

    • Laskekaa vaan laulun mennä - meill on rikoisa rinki

      Laskekaa vaan laulun mennäVrt. Kehoitus laulamaanLaulu. Piirissä olijoiden kehoitus laulajille ja itsekehu: antakaa laulun mennä - meillä on rikoisa rinki, ei kehnoa keskellä, ei renttua reunoilla, valkeat on tähän valittu! Nimityksiä ja kontekstitietoja: alku varsinaiseen lauluun.

    • Laulaja tanssissa

      Laulu: Tahon laulaa tantsijoill, noill hyville hyppijöill; En mä muuten laulaiskaan ku ei ois sisko sillan pääl.

    • Leikarit

      Läksin tästä Roualaan; Täältä leikarit tulee; Leikari; Leikari. Vouti; Leikarisilla; Läkkä tästä Herralahan; Läkkä tsikko Läkkölähän; Läkkä tsikko LäkköläänLaulu ja leikki/tanssiselostus: Leikin keskeisidea: Rouva on poikien ja neitojen ympäröimänä. Leikki etenee vuorolauluna. Leikari: Täältä leikarit tulevat, hyvän rouvan kartanoon. Rouva: Mitä leikarit tahtovat? - Leikarit tahtovat leikin lyödä. - Millä leikarin palkan maksan? Ei ole kultaa, ei ole hopeaa. Jo on kuollut kullan tuoja. - Emme huoli kultiasi. Näytä meille rouvuuttasi (?). - Ei rouva kotoa jouda. Rouva ruokia tekevi, herrat huomenna tulevat. Ennen pistän piikojani. Rouva antaa leikarille yhden neidoistaan/pojistaan. Leikari kiittää: Suur kiitos, kost´jumala hyvän lahjan antamasta. Jos rouva ei anna, leikari moittii: Paha kiitos, paha laitos, pahan lahjan antamasta. Leikin sisältö ja esitystavat vaihtelevat. Martti Haavio (ks. Leikarit, Suomi V:14). erottaa kolme esityksen päätyyppiä:: 1) kaksi leikaria lähestyy rouvaa (joskus yksi, hyppien tai tanssahdellen) ja tämän seuruetta ja vie yhden kerrallaan - vähitellen muodostuu rivi, joka liikkuu edestakaisin, kunnes kaikki on viety; 2) leikki esitetään rivitanssina (kaksi riviä vastakkain, toisen keskellä leikari); 3) leikki esitetään piirissä (se voi pyöriä tai olla paikallaan); leikari tanssii piiristä ottamansa kanssa, seuraava leikari jatkaa, jne. Leikki- ja tanssiselostuksia ks. esim. V2 1985, VII3 4305, IX2 385; arkkivirsi 1784: XII1 2006. Lauluun ruotsista suomennettuun perusmuotoon on lisätty runsaasti kalevalaisia aihelmia, kuten Haavio on osoittanut. Esim. johdantona on usein lähtö Rouvalaan (Herralaan), mihin johtavan tien ja kestitystoiveiden kuvaukset (kultaista kujaa myöten - täss on sillat silkin pantu - Joko on viinat viikon pantu, joko pirtti pyyhittynä/ pesty pitkät pöyvät?) ovat karhu- ja häärunoainesta. Rikkauksilla kerskaus (On minulla kultia kotona, hopehia vanhemmilla jne.) liittyy >Rikas ja köyhä -leikkiin, kenkien kulumisen kuvaus (Nyt hyppään, nyt tanssaan, nyt kulutan kultakenkäni taas on >Ukkokämppäsillä -leikkiä. >Talon tunnukset -runosta ovat monet rouvan talon kuvaukset (Mistä tiesit rikkahaksi? Riihestäsi rikkahaksi, kujasta kininkahaksi, tallista talonpojaksi, pellolla on humalakatku, rasvakatku kartanolla, viinakatku viitsikössä, tuvassa tupakankatku). Tytön ylistyksissä (esim. kankaankutomisen ylitys, Niin se piukki pirran ääni) on morsiamenylistysaiheita. Aihelmat ovat asettuneet leikkilauluun eri alueilla eri tavoin, usein kiinteästi. Joidenkin asteriksilla merkittyjen katkelmien kuuluminen tähän yhteyteen on epävarmaa (III ja IV). Teksteihin voi sisältyä myös muita leikkejä (esim. >Alene, alene hyvä rouva, >Simo Serra), ja kerran leikki jatkuu Oltermannin leikillä, jota muuten ei SKVR:ssä esiinny: Harjaa hapsis olterismanni, liiton laiton tanssin päälle, taivaan tavaran jumpru. (IX2 385). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki, Kizattih ennen, Lapsena ollessa rallatettii, Lauletaan leikkiessä; Laulettu ja näytetty tanssi, Leikari, Leikarin leikki, Leikarin tanssi, Leikarin vijsu, joka hypätes Ringisä eli Tanssisa ilo-leikisä veisataan, Leikarin virsi, Leikarisilla, Leikarit, Leikkilaulu, Leikkiruno, Rinkilaulu: Rouvala, Rouvasilla olo, Rinkitanssi, Rouvasilla (olo), Tanssu virsi, Tyttöjen laulu - käsi kädessä kaksittain kujia kävellen, Ympärikkövirsi (rinkitanssissa).

    • Leikarit*

      Läksin tästä Roualaan; Täältä leikarit tulee; Leikari; Leikari. Vouti; Leikarisilla; Läkkä tästä Herralahan; Läkkä tsikko Läkkölähän; Läkkä tsikko Läkkölään**Laulu ja leikki/tanssiselostus: Leikin keskeisidea: Rouva on poikien ja neitojen ympäröimänä. Leikki etenee vuorolauluna. Leikari: Täältä leikarit tulevat, hyvän rouvan kartanoon. Rouva: Mitä leikarit tahtovat? - Leikarit tahtovat leikin lyödä. - Millä leikarin palkan maksan? Ei ole kultaa, ei ole hopeaa. Jo on kuollut kullan tuoja. - Emme huoli kultiasi. Näytä meille rouvuuttasi (?). - Ei rouva kotoa jouda. Rouva ruokia tekevi, herrat huomenna tulevat. Ennen pistän piikojani. Rouva antaa leikarille yhden neidoistaan/pojistaan. Leikari kiittää: Suur kiitos, kost´jumala hyvän lahjan antamasta. Jos rouva ei anna, leikari moittii: Paha kiitos, paha laitos, pahan lahjan antamasta. Leikin sisältö ja esitystavat vaihtelevat. Martti Haavio (ks. Leikarit, Suomi V:14). erottaa kolme esityksen päätyyppiä:: 1) kaksi leikaria lähestyy rouvaa (joskus yksi, hyppien tai tanssahdellen) ja tämän seuruetta ja vie yhden kerrallaan - vähitellen muodostuu rivi, joka liikkuu edestakaisin, kunnes kaikki on viety; 2) leikki esitetään rivitanssina (kaksi riviä vastakkain, toisen keskellä leikari); 3) leikki esitetään piirissä (se voi pyöriä tai olla paikallaan); leikari tanssii piiristä ottamansa kanssa, seuraava leikari jatkaa, jne. Leikki- ja tanssiselostuksia ks. esim. V2 1985, VII3 4305, IX2 385; arkkivirsi 1784: XII1 2006. Lauluun ruotsista suomennettuun perusmuotoon on lisätty runsaasti kalevalaisia aihelmia, kuten Haavio on osoittanut. Esim. johdantona on usein lähtö Rouvalaan (Herralaan), mihin johtavan tien ja kestitystoiveiden kuvaukset (kultaista kujaa myöten - täss on sillat silkin pantu - Joko on viinat viikon pantu, joko pirtti pyyhittynä/ pesty pitkät pöyvät?) ovat karhu- ja häärunoainesta. Rikkauksilla kerskaus (On minulla kultia kotona, hopehia vanhemmilla jne.) liittyy >Rikas ja köyhä -leikkiin, kenkien kulumisen kuvaus (Nyt hyppään, nyt tanssaan, nyt kulutan kultakenkäni taas on >Ukkokämppäsillä -leikkiä. >Talon tunnukset -runosta ovat monet rouvan talon kuvaukset (Mistä tiesit rikkahaksi? Riihestäsi rikkahaksi, kujasta kininkahaksi, tallista talonpojaksi, pellolla on humalakatku, rasvakatku kartanolla, viinakatku viitsikössä, tuvassa tupakankatku). Tytön ylistyksissä (esim. kankaankutomisen ylitys, Niin se piukki pirran ääni) on morsiamenylistysaiheita. Aihelmat ovat asettuneet leikkilauluun eri alueilla eri tavoin, usein kiinteästi. Joidenkin asteriksilla merkittyjen katkelmien kuuluminen tähän yhteyteen on epävarmaa (III ja IV). Teksteihin voi sisältyä myös muita leikkejä (esim. >Alene, alene hyvä rouva, >Simo Serra), ja kerran leikki jatkuu Oltermannin leikillä, jota muuten ei SKVR:ssä esiinny: Harjaa hapsis olterismanni, liiton laiton tanssin päälle, taivaan tavaran jumpru. (IX2 385). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki, Kizattih ennen, Lapsena ollessa rallatettii, Lauletaan leikkiessä; Laulettu ja näytetty tanssi, Leikari, Leikarin leikki, Leikarin tanssi, Leikarin vijsu, joka hypätes Ringisä eli Tanssisa ilo-leikisä veisataan, Leikarin virsi, Leikarisilla, Leikarit, Leikkilaulu, Leikkiruno, Rinkilaulu: Rouvala, Rouvasilla olo, Rinkitanssi, Rouvasilla (olo), Tanssu virsi, Tyttöjen laulu - käsi kädessä kaksittain kujia kävellen, Ympärikkövirsi (rinkitanssissa).

    • Leikatkaamme kauraa

      Kauran leikkaaminen; Kylvin kylvin kauraa; Leikatkasme kauraaKs. myös MuorisillaLaulu: Leikatkaamme kauraa, kuka sitomen sitoo? - Se joka armon tekee / oma kulta. Useita lisäaihelmia, esim. säkeitä >Muorisilla-laulusta (IX, X; ei poimittu sinne). Leikki/tanssiselostus: Leikkijät asettuvat pareittain käsi kädessä suureen piiriin. Yksi jää parittomaksi. Laulun loputtua jokainen yritti ottaa itselleen uuden parin. Yksi jäi ilman ja tanssi jatkui. (X1, 1650) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu; Kauran leikki leikkiä; Kauran leikkaamista; Joulupelein lauluja; Leikatkaamme kauraa.

    • Leikatkaamme kauraa*

      Kauran leikkaaminen; Kylvin kylvin kauraa; Leikatkasme kauraa*Ks. myös Muorisilla*Laulu: Leikatkaamme kauraa, kuka sitomen sitoo? - Se joka armon tekee / oma kulta. Useita lisäaihelmia, esim. säkeitä >Muorisilla-laulusta (IX, X; ei poimittu sinne). Leikki/tanssiselostus: Leikkijät asettuvat pareittain käsi kädessä suureen piiriin. Yksi jää parittomaksi. Laulun loputtua jokainen yritti ottaa itselleen uuden parin. Yksi jäi ilman ja tanssi jatkui. (X1, 1650) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu; Kauran leikki leikkiä; Kauran leikkaamista; Joulupelein lauluja; Leikatkaamme kauraa.

    • Leikistä pois lähtiessä

      Ks. myös LAULU: Laulajan lopetussanat; MIESTENLAULUT: Lähtään pois pojat kotihinLaulu. Erilaisia lopettajaisformuloita: Hette lette heitän pois, kun tahot, niin tantsi vielä, pian teistä piisajavi; Lähtään pois pojat kottiin vaattehii vaihtamaan; Pois lähen talosta tästä, jatkona >Virsikerä. Samantyyppisiä miesten ja laulajan lauluissa.

    • Liikkuu laikkuu - Mitä likka liikuttelet?

      Liikun laikunLaulu ja tanssiselostus: Tyttö- ja poikarivi seisovat vastakkain. Toisesta päästä yksi tyttö ja poika menevät keskikohdalle, pyörähtävät ja menevät paikoilleen. Samalla lauletaan: Liikkuu laikkuu - Mitä likka liikuttelet? Omaa kultaasiko? Jos ei omasi olisikaan, et maksakaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikki

    • Likat seisoo ringissä

      Likat ringissä; Neitseet ovat niinkuin linnut; Neitsyet ovat ringissä; Pojat seisoo rinkissäLaulu: Kehotus tanssiin: Tytöt/Pojat seisoo ringissä, pojat /tytöt sulkkukengissä - nosta hattu naulan päälle, pane käsi kaulan päälle, vedä häntä tanssimaan! (XIII 7258 : Musta lintu metsässä lentää, niinkuin neitset ringissä, neitset ovat niinkuin linnut, käyvät silkkikengissä.) Jatkona useimmiten rakkausaihelmien ketju: >Kuin lintu oksassa kiinni, >Kun ois tuuli mielellinen, >Kuulin äänen kullaltani. Tanssiselostus: Istutaan ympäri tupaa. Poika vetää tytön tanssimaan vastakkain lattialla. Keskellä tulevat yhteen, sitten toinen eroaa ja sitten taas yhteen. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Likat seisoo ringissä; Häälaulu; Piiritanssi; Leikkilaulu; Joulupyhien leikki; Rinkitanssi; Virsi

    • Likka nätti, poika potra

      Laulu: Tanssiparin ylistys: Likka nätti ja soria, poika potra ja koria - poika potra kengiltänsä/tukaltaa, likka nätti liiviltänsä jne. Jatkosäkeitä: Noin ne sorkat souteloot, noin kääntyvät käpälät; Tasasemp on neien tanssi kuin polosen pojan tanssi. Tanssijan olemusta voidaan kuvata tarkemminkin tanssi- ja kotiseuturunoissa toistuvin ylistyssäkein: Hame löyhkiää avara, helmus helkkiää punanen; Kuuen ruplan kussakkoissa, kahen ruplan hattu päässä, viien ruplan viitta päällä; Kenen tuoss on potra poika, Kalatsovan kaunis poika jne. Joskus "likka" on meidän, poika "teidän", tai päinvastoin. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Nivoutuu usein tanssikehotuksiin ja -kuvauksiin: >Mikset taivu tanssimaan, >Tanssikaamme myö tasaiset, >Tuossa tanssivat tasaiset.

    • Likka nätti, poika potra*

      **Laulu: Tanssiparin ylistys: Likka nätti ja soria, poika potra ja koria - poika potra kengiltänsä/tukaltaa, likka nätti liiviltänsä jne. Jatkosäkeitä: Noin ne sorkat souteloot, noin kääntyvät käpälät; Tasasemp on neien tanssi kuin polosen pojan tanssi. Tanssijan olemusta voidaan kuvata tarkemminkin tanssi- ja kotiseuturunoissa toistuvin ylistyssäkein: Hame löyhkiää avara, helmus helkkiää punanen; Kuuen ruplan kussakkoissa, kahen ruplan hattu päässä, viien ruplan viitta päällä; Kenen tuoss on potra poika, Kalatsovan kaunis poika jne. Joskus "likka" on meidän, poika "teidän", tai päinvastoin. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Nivoutuu usein tanssikehotuksiin ja -kuvauksiin: >Mikset taivu tanssimaan, >Tanssikaamme myö tasaiset, >Tuossa tanssivat tasaiset.

    • Lintu lauloi oksalla huojuvalla

      Olin oksalla huojuvallaLaulu: Mie olen teäl ku kyyhkynen jeäl, olin mie oksalla huojuval, meren rannal kuohuval. Jatkona >Sen kylä minusta saapi minkä kirves saa kivestä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu

    • Lähde Turusta kihloja tuomaan

      Tanssiaihelman jatko: Rupia nyt kultain Jumalan huomaan, lhde Turusta kihloja tuomaan! Todetaan vielä, että Helsingissä ne ovat kalliimmat, mutta Turussa kauniimmat.

    • Lähden oman kullan kanssa

      Laulu: Yksinäinen teksti, ei kalevalamittaa (vuoropuhelu): Kuule kultain rulla, mitä sinulle puhun! Pimeinä syksy-öinä lähden kultani kanssa juomaan virrasta viluvettä ennenkuin muiden kanssa viinaa. - En huoli sinusta, olen aina yksin - ei mies toru, ei lapsi itke. Ei viitteitä tanssiin, jäänyt tanssiryhmään koska SKVR:ssä julkaistu tanssilauluna, ehkä varman tiedon perusteella.

    • Lähtään rinkiin tassimaan?

      Laulu: Tansikaam siis rinkiin, alasiiver hohhoo, jos sie naurat, niin sie oot valski niinkuin sääski metsässä. (XIII); Jo löydän neitoseni, neitoseni on ringissä - lähde rinkiin tanssimaan, kovia kenkiä koputtamaan - pyörin, hyörin omaisteni kanssa - nyt lähden toisen reunan rantaan (V).

    • Läksi höyhen höytämään

      Lähe höyhen höytämään; Läksi höyhen höytämähän; Läksin höyhen höytämähän; Läksi lintu lehtämähän; Läksi lintu lentämäänLaulu: Höyhenen (= linnun) lento tässä muodossa toimii johdantona erilaisiin matkateemoihin (>Ihmemaa, >Vieraalle maalle joutunut). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Metsäpirtin Vaskelasta saatujen tietojen mukaan "tantsuvirsi", "Ilovirsi (tanssi)" (V3 1132, XIII1 207.)

    • Läksi höyhen höytämään*

      Lähe höyhen höytämään; Läksi höyhen höytämähän; Läksin höyhen höytämähän; Läksi lintu lehtämähän; Läksi lintu lentämään**Laulu: Höyhenen (= linnun) lento tässä muodossa toimii johdantona erilaisiin matkateemoihin (>Ihmemaa, >Vieraalle maalle joutunut). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Metsäpirtin Vaskelasta saatujen tietojen mukaan "tantsuvirsi", "Ilovirsi (tanssi)" (V3 1132, XIII1 207.)

    • Läksin minä suviehtoolla käymään, kussa linnut laulaa

      Läksin minä suviehtoolla (kesäyönä) käymään, kussa lintuset laulaaLaulu: Alkuosa viittaa piiriin: Läksin minä yhden kerran kämriä käymään, katselemaan neitosia - jossa minä hyppään tanssaan ja rallaan - anna kättä, ei meitä saa eroittaa. Sydämmen on suuressa vaivassa, pojat on kun engelit taivaassa. Loppuosa: Läksin minä suviehtoolla käymään, kussa kuuntelin päivän, kussa lintuset laulaa.. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joulupelein lauluja

    • Läksin rannalle merelle

      Erilaisia karkelo- ja leikkilaulujaKs. myös EPIIKKA: MerenkylpijäneitoLaulu: >Läksin rannalle merelle + >Luullaan minua lurjukseksi + >Karjalan kaset palavat. Tanssiselostus: Tytöt seisovat kahdessa rivissä kasvot vastakkain. Lauletaan /sanotaan: Läksin rannoille meroille. Ei ollut meroissa vettä. Löysin karjan kankahalta. Papin paimenen papaiksi, koiran lukkariksi, itse nousin kirkon päälle, katsoin omille maille: Saaren saunat lämpiävät, sata savua näkyy, tuhat tulta tuikuttaa. - "Tiukettiin" kuten "Mistäs tulet, mista tulet poikani iloinen".

    • Maata yksin, maata kaksin

      Ks. myös RAKKAUS: Mie vaan yksin yötä vietänLaulu: Maata yksin, maata kaksin, maata Jaakko lapsinensa, Pietari perehinensä, Ierikka emäntinensä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Sitä tanssittiin ennen

    • Marketan tanssi

      Ks. myös EPIIKKA: Marketan runoLaulu ja tanssiselostus: Avonainen piiri, käsistä kiinni. Alkupäässä olija seisoo toisten hyppiessä ympäri myötäpäivää, kunnes koko piiri on yhtenä keränä ja laulaa tiettyä osaa kertovasta >Marketan runosta: Mikä lie meijän Marketalla, avosuulla Annikalla? Aina saunassa asuupi, aina saunan lautasilla, lihatirttiä tekeepi, voimuruia muiskuttaapi (Katrina kuti katina kauan se säästi sänkyjänsä...XIII 7369) Kerän pohjukkaan jäänyt alkaa purkamisen hyppien toisten käsien alatse ja laulaen: Tali lii, tali lii, Pääsin poies pojukasta (ks. >Kenen kättä kiinnittää), Liisan liivit, Hannan hameet, Eskon vyö ja kaulavaate! - kunnes kerä on taas suurena piirinä. - Yhdistyy kerran >Pujeken, pujeken poikaa -tanssiin (XIII 794). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Kerä-leikki; rinkilaulu; tanssittiin joululeikeissä, joululeikki

    • Marketan tanssi*

      *Ks. myös EPIIKKA: Marketan runo*Laulu ja tanssiselostus: Avonainen piiri, käsistä kiinni. Alkupäässä olija seisoo toisten hyppiessä ympäri myötäpäivää, kunnes koko piiri on yhtenä keränä ja laulaa tiettyä osaa kertovasta >Marketan runosta: Mikä lie meijän Marketalla, avosuulla Annikalla? Aina saunassa asuupi, aina saunan lautasilla, lihatirttiä tekeepi, voimuruia muiskuttaapi (Katrina kuti katina kauan se säästi sänkyjänsä...XIII 7369) Kerän pohjukkaan jäänyt alkaa purkamisen hyppien toisten käsien alatse ja laulaen: Tali lii, tali lii, Pääsin poies pojukasta (ks. >Kenen kättä kiinnittää), Liisan liivit, Hannan hameet, Eskon vyö ja kaulavaate! - kunnes kerä on taas suurena piirinä. - Yhdistyy kerran >Pujeken, pujeken poikaa -tanssiin (XIII 794). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Kerä-leikki; rinkilaulu; tanssittiin joululeikeissä, joululeikki

    • Meidän pojat potrukaiset

      Tehkää tytöt tilaa, meiän pojat potrukaiset Ks. myös Kotiseuturunot: Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujallaLaulu: Kehutaan meidän poikia, joilla on komeat ja kalliit vaatteet. Kyseessä on kotiseutuaihe, jota näissä tapauksissa on ilmeisesti laulettu tanssilauluna/tanssilaulussa. Yhdessä tekstissä (XIII3 7117) alkukehotus: Tehkää työ tytöt tilloi, Haa, lail lallee myö lauletaa jo.

    • Meiän neito tanssaa

      Laulu: Oman kylän tyttöjen tanssin kuvaus ja avioehdotus: Tallan vallan vantraa, meidän neidot tanssaa - vikkeliä sulhasia, pintelipäitä piikoja, säppelipäitä morsiamia; Ei se tuli katajissa pauka pahemmasti, eikä myöskään tapuroissa liuú luikkaammasti - sirtin pirtin, sirjä persä, Luukotin lesken Leenaa, siitä saat siivon vaimon, harmaan karvan.

    • Mennään tytöt muille maille - saadaan suuret sulhot

      Mennään tytöt muille maille; Mie olen mies mereltä tullutLaulu: Mies houkuttelee: Olen mies mereltä tullut, tulkaa tytöt! Saatte suuret sulhot. Tanssiselostus: Kaksi leikkijää pitää kiinni narun päistä. Muut leikkijät muodostavat kaksi piiriä. Toinen piiri pyörii toisen seisojan ympäri ja toinen toisen. Kulkevat narun alta ja laulavat.

    • Mie kestän kengilläni

      Vrt. Laulu: Laulajan kerskauksetLaulu. Tytön kerskaus, joka näyttää liittyvän piiritanssiin: Mie ku kestän kengilläin, jalollain jaksan seissa, seison setsemän keralla, yheksästä käyn ylitse, mie ku kelluilen kesessä - niihä mie uon ko niityn vahti, suuren niityn suojelija, mie uon ruma ruotsikoksi, varma kirkonvaivaseksi. Välissä myös >Tanssi nuoren miehen mieltä myöten -säkeitä.

    • Mikset taivu tanssimaan?

      Meidän pojat taipuu tanssimaan; Mikseivät pojat taivu tanssimaan; Mitä poika potristelet; Pojat, miksi ette taivu tanssimaanLaulu: Johdannoksi pojille/tytöille/pojalle lauletaan: Mitäs sie poika potristelet / Elä poika potristele / Voi teitä pojat poloset - Mikset(tte) taivu tanssimaan? Arvaillaan syitä: 1) Onko porkat polviloissa, ovatko kintut kipeät? Silloin pitäisi kylpeä ja kupata (V 876, 1993); 2) Ku ois pullossa punasta! (V21995); 3) Onko partnerissa vikaa? Seuraa tanssitoverin, -parin tai -joukon tavallisia ylistyksiä: Tuo on tarkka tanssimaan; Tuon on sorkat souteloovat; Silmät maksaa sinisen, ja/tai >Likka nätti, poika potra; >Tuossa tanssivat tasaiset. V2 2056: Meidän pojat taipuu tanssimaan -säe kotiseuturunossa (>Oman kylän poikien/tyttöjen kehu ja/tai vieraiden pilkka) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsiss laulaat

    • Mikset taivu tanssimaan?*

      Meidän pojat taipuu tanssimaan; Mikseivät pojat taivu tanssimaan; Mitä poika potristelet; Pojat, miksi ette taivu tanssimaan**Laulu: Johdannoksi pojille/tytöille/pojalle lauletaan: Mitäs sie poika potristelet / Elä poika potristele / Voi teitä pojat poloset - Mikset(tte) taivu tanssimaan? Arvaillaan syitä: 1) Onko porkat polviloissa, ovatko kintut kipeät? Silloin pitäisi kylpeä ja kupata (V 876, 1993); 2) Ku ois pullossa punasta! (V21995); 3) Onko partnerissa vikaa? Seuraa tanssitoverin, -parin tai -joukon tavallisia ylistyksiä: Tuo on tarkka tanssimaan; Tuon on sorkat souteloovat; Silmät maksaa sinisen, ja/tai >Likka nätti, poika potra; >Tuossa tanssivat tasaiset. V2 2056: Meidän pojat taipuu tanssimaan -säe kotiseuturunossa (>Oman kylän poikien/tyttöjen kehu ja/tai vieraiden pilkka) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsiss laulaat

    • Miksi et likka taiten tanssi - poika tanssii potremmasti

      Tuossa tanssivat tasaisetKs. myös Likka nätti, poika potraLaulu: Tytön tanssitaidon moitinta: Miks et likka taiten tanssi, poika tanssii potremmasti, poika opetti omat jalat tasaisesti tanssimaan. Kunpa Jumala jouvuttaisi, noita meidän neitosii.

    • Mikä on meidän tanssiessa

      Laulu: Kuvaillaaan tyttöjen tanssi-iloa hyvissä vaatteissa: Mikä meidän mylläellä, lauleskella, tassutella, suu simassa siuhkaella, lyödä löykkyä [mennä hiljaa] laudalla, kun on kutreissa kukkaset, rinnoilla ripoisat [koreat] ristit, solkivyöt vyötäröllä.

    • Minulla on kulta

      Laulu: Kukko lauloi orrellansa, västäräkki varrellansa: Minulla on kulta. Ei mainintaa siitä, että kyseessä on tanssilaulu, mutta ehkä SKVR:n toimittajilla on ollut tästä tietoa; ; myös Pirkko-Liisa Rausmaan mukaan piirileikkilaulu (Kukko se lauloi orrellansa)..

    • Minä en tunne tuota miestä

      En mie tunne tuota miestä; Mie en tunne tuota miestäKs. myös HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Oikeinko nämä on ottajia?Laulu: Kuvaillaan tanssi/pitotupaan saapuvaa poikaa: Mie en tunne tuota miestä. Mistä on poika kylästä? Poika on potrasta kylästä, Vuoksen vuorilta, Jääsken rannoilta, punaisesta puuhovista, matalasta maahovista, katajaisen kirkon luota (V3); Turusta, Saksasta. Ydinaihe yleensäkin 1) arvuuttelu, mistä mies on, sekä joskus 2) tämän ulkomuodon/vaatteiden negatiivinen (varikselta varsi VII2) tai positiivinen (tuhatruplan turkki päällä... V2 1308) kommentointi. Tekstissä IV3 3287 muotoilu: Tuvan tunnen, miest en tunne, miehen tunnen, mielt en tiijä, talon tiiän, en tapoja. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsuvirsi (V3), mutta liittyy muihinkin huvittelu- ja pitotilanteisiin.

    • Minä en tunne tuota miestä*

      En mie tunne tuota miestä; Mie en tunne tuota miestä*Ks. myös HÄÄRUNOT/Tulo morsiamen kotiin: Oikeinko nämä on ottajia?*Laulu: Kuvaillaan tanssi/pitotupaan saapuvaa poikaa: Mie en tunne tuota miestä. Mistä on poika kylästä? Poika on potrasta kylästä, Vuoksen vuorilta, Jääsken rannoilta, punaisesta puuhovista, matalasta maahovista, katajaisen kirkon luota (V3); Turusta, Saksasta. Ydinaihe yleensäkin 1) arvuuttelu, mistä mies on, sekä joskus 2) tämän ulkomuodon/vaatteiden negatiivinen (varikselta varsi VII2) tai positiivinen (tuhatruplan turkki päällä... V2 1308) kommentointi. Tekstissä IV3 3287 muotoilu: Tuvan tunnen, miest en tunne, miehen tunnen, mielt en tiijä, talon tiiän, en tapoja. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsuvirsi (V3), mutta liittyy muihinkin huvittelu- ja pitotilanteisiin.

    • Missä tantsi ukko, poika, tyttö

      Laulu. >Kokkovirren kokollekutsu jatkuu tanssiinkutsuna: Lyvvää siel tarella tantsut, jalan iskut iljannella, ja tanssijoiden vertailulla: Missä tantsi ukkotaari, sinne kasvo karstaheinä; missä poika: sipuli; missä tyttö: nuori nurmi.

    • Mistä mie sulhon saan

      Laulu: Hyppä tiira! Mistä minä sulhon saan? - Oman kaivon kannelta, oman pellon perältä.

    • Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu, kyllä suutari toiset tekee

      Hyppäsin tanssasin kultani kanssa; Hyppää hyllää; Hyppään, tanssaan kenkäni rikki; Hypätkäämme hyllyn lyllyn; Kenkäni rikki tallaan; Mitäs tuosta, jos tanssinVrt. Suutari, tee kelpo kengät millä tanssinLaulu: Vaihtelevat aloitukset liittyvät yleensä tanssitilanteisiin: Hypätkäämme hyllyn lyllyn, tanssatkaamma tallul lallul; Hyppään tanssaan ympäri kujaa; Heipparuutia rallaa, kenkäni rikki tallaan; Hyppään tanssaan tavallisen taajaan, hyppään tanssaan kultani kanssa, kultani kengät on kallellansa. Ydinaihe: Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu: kyll ne suutari sukkii, papin pojat paikkajaavat, oma Matti ompeloo; Suutari siitä surun piti, hän se anturan suoraksi veti; Kyllä suutari toiset/uudet tekee - ja äite/muorini palkan maksaa - ilman isän tietämättä kivisestä kellarista, tammisesta tynnyristä. Laulua on esitetty myös lastenviihdytyksenä: Hyppää, hyllää, tanssaa talloa, tinatipperöisillä, vaskivarpahaisilla; Hypätkäämme hyllyn lyllyn + kenkien kuluminen ja suutari uudet tekee (I ja VIII 4864-70). VIII-tekstit yhdistyvät osin >Suutari, kraatari -loruun. Nimityksiä ja kontekstitietoja: "hyppylaulu", "tantsuvirsi", "lasten tantsilaulu". "lasten laulu", "lasta hypitellessä".

    • Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu, kyllä suutari toiset tekee*

      Hyppäsin tanssasin kultani kanssa; Hyppää hyllää; Hyppään, tanssaan kenkäni rikki; Hypätkäämme hyllyn lyllyn; Kenkäni rikki tallaan; Mitäs tuosta, jos tanssin*Vrt. Suutari, tee kelpo kengät millä tanssin*Laulu: Vaihtelevat aloitukset liittyvät yleensä tanssitilanteisiin: Hypätkäämme hyllyn lyllyn, tanssatkaamma tallul lallul; Hyppään tanssaan ympäri kujaa; Heipparuutia rallaa, kenkäni rikki tallaan; Hyppään tanssaan tavallisen taajaan, hyppään tanssaan kultani kanssa, kultani kengät on kallellansa. Ydinaihe: Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu: kyll ne suutari sukkii, papin pojat paikkajaavat, oma Matti ompeloo; Suutari siitä surun piti, hän se anturan suoraksi veti; Kyllä suutari toiset/uudet tekee - ja äite/muorini palkan maksaa - ilman isän tietämättä kivisestä kellarista, tammisesta tynnyristä. Laulua on esitetty myös lastenviihdytyksenä: Hyppää, hyllää, tanssaa talloa, tinatipperöisillä, vaskivarpahaisilla; Hypätkäämme hyllyn lyllyn + kenkien kuluminen ja suutari uudet tekee (I ja VIII 4864-70). VIII-tekstit yhdistyvät osin >Suutari, kraatari -loruun. Nimityksiä ja kontekstitietoja: "hyppylaulu", "tantsuvirsi", "lasten tantsilaulu". "lasten laulu", "lasta hypitellessä".

    • Morkotnaa

      Laulu: Nonsensen omaista: Hai morkokka molotokka, niekar mestar nannai tuu, kappa seläs kaivola männää, koukku seläs kottii tullaa. Hai luu hai luu luupa lussis kimmajaa. Tanssiselostus: Tytöt ja pojat asettuvat omille puolilleen kujaksi oven suusta pöytään. Sekä oven että pöydän päässä olevat parit ottavat toisiaan kädestä. Ovensuupari tanssii pöydän päähän. Takaisin tanssivat takaperin. Pöydän päässä oleva pari seuraa heitä ovensuuhun. Oven suussa "pannaan kädet ristiin kuten piiritantsussa. tanssitaan kerran myötäpäivään ja kerran vastapäivään. Parit eroavat ja uudet parit tulevat sijalle. Jokainen pari tanssii vuorollaan. - tanssiessa lauletaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Morkotnaa

    • Muorisilla

      Avatkaa aittojanne; Kartanoisilla; Muori läksi kartanolle (kaupunkiin); PuirasillaKs. myös Ken on keskellä erää; Leikatkaamme kauraaLaulu: Johdanto: Muori tai/ja junkkarit läksi kartanolle/puiraan/kauppaan kaiken joukkonsa/neitosten/ kahden tyttären keralla, kaikki oli kaunokaisii, oman muoris muotosii - Avatkaamme portti auki, laskekaa neito/sulho sisään (samantyyppistä ks. >Avatkaa aidat, portit). - Kaksi jatketyyppiä: 1) Neito/Sulhanen saatiin, valkea verevä, joka seisoo meidän ringissä, katsoo yhtä, katsoo toista, katsoo kaikkein parasta (V, XII; XIII3, 7250, 7251, 7257; XV 636, jossa jatkeena: Napita västis nuori mies, jos tahot ringissä käyä nuorten neitten keskellä) sekä 2) Kuka keskellä erää? Sulho/Neito keskellä erää - Etsi ihanaistas, katso kaunokaistas, jolle kätesi annat - Älä huoli häpeästä, älä akkoin tarinasta - Rakkaat ringissä tanssivat (XIII3, 7252 -7256, XV 636). Tanssiselostus: Tytöt/ pojat ringissä. Yksi tyttö tai poika juoksee/työnnetään ringin sisälle. Tämä valitsee itselleen parin. Pari tanssii ringin sisällä. Laulun loputtua pari menee penkille istumaan. Uusi pari tulee tilalle. XII: Puirasilla tytöt ja pojat, tytö jos istuvat penkillä, niin pojat ovat piirissä ja pyörivät, ja tytöt laulavat ja noutavat lattialla pyörijät laulun mukaan. Jotkut jättävät noutamatta, että se saadaan lopuksi myydä. Myydessä joku ottaa varasan käteen ja kysyy tarjouksia, korkeimmin tarjoava saa. Sitten tytöt ovat piirissä ja pojat istuvat penkillä ja laulavat: Vaari meni puiraan jne. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikki; Tervarinki; Rinkitanssi; Rinkileikki; Parisilla oleminen; Puirasilla; muori meni kaupalle

    • Muorisilla*

      Avatkaa aittojanne; Kartanoisilla; Muori läksi kartanolle (kaupunkiin); Puirasilla*Ks. myös Ken on keskellä erää; Leikatkaamme kauraa*Laulu: Johdanto: Muori tai/ja junkkarit läksi kartanolle/puiraan/kauppaan kaiken joukkonsa/neitosten/ kahden tyttären keralla, kaikki oli kaunokaisii, oman muoris muotosii - Avatkaamme portti auki, laskekaa neito/sulho sisään (samantyyppistä ks. >Avatkaa aidat, portit). - Kaksi jatketyyppiä: 1) Neito/Sulhanen saatiin, valkea verevä, joka seisoo meidän ringissä, katsoo yhtä, katsoo toista, katsoo kaikkein parasta (V, XII; XIII3, 7250, 7251, 7257; XV 636, jossa jatkeena: Napita västis nuori mies, jos tahot ringissä käyä nuorten neitten keskellä) sekä 2) Kuka keskellä erää? Sulho/Neito keskellä erää - Etsi ihanaistas, katso kaunokaistas, jolle kätesi annat - Älä huoli häpeästä, älä akkoin tarinasta - Rakkaat ringissä tanssivat (XIII3, 7252 -7256, XV 636). Tanssiselostus: Tytöt/ pojat ringissä. Yksi tyttö tai poika juoksee/työnnetään ringin sisälle. Tämä valitsee itselleen parin. Pari tanssii ringin sisällä. Laulun loputtua pari menee penkille istumaan. Uusi pari tulee tilalle. XII: Puirasilla tytöt ja pojat, tytö jos istuvat penkillä, niin pojat ovat piirissä ja pyörivät, ja tytöt laulavat ja noutavat lattialla pyörijät laulun mukaan. Jotkut jättävät noutamatta, että se saadaan lopuksi myydä. Myydessä joku ottaa varasan käteen ja kysyy tarjouksia, korkeimmin tarjoava saa. Sitten tytöt ovat piirissä ja pojat istuvat penkillä ja laulavat: Vaari meni puiraan jne. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikki; Tervarinki; Rinkitanssi; Rinkileikki; Parisilla oleminen; Puirasilla; muori meni kaupalle

    • Myyrä tanssi tammikossa

      Ks. myös Neito tanssi tammikossaLaulu: Myyrät tanssi tammikoissa kultakannukset jalassa, kun poikia karulle, taivaaseen vietiin. Seuraa nonsenseä t. venäjää (Voi minä hullu sippat ruski siepä nielu poprajuski) ja lopuksi loru: K...i p...n vasara. Ei muoria multiin panna, kun ei vaaril viinaa anna. Ei mainintaa tanssikontekstista..

    • Mäenlasku

      Laulu: Mäkkiimäellä asuvan Taaperin Marin ja hänen kihlattunsa, sepän, tarina. Seppä menee Marin seinän taakse, ja kun siellä onkin toinen "tonkimas", hän takoo tiirikan millä pääsee sisään. Voidaan laulaa myös: Liuvuin soita, liuvuin maita (ks. >Liuvuin surman suun eteen); >Pahoin tein vaimolleni; >Kun ois kulta kuulemassa, laulaisin. Tanssiselostus: Pojat ja tytöt kahdessa rivissä, poika lähtee tanssimaan rivin ensimmäisen tytön luo, ja palaa takaperin tytön häntä saattaessa. Näin tehdään vuoron perään. "Määe Taavetti s ol huima tätä leikkii tekemää".

    • Nai kukka kuninkaan kartanosta

      Sanat: Nai kukka, nai kukka, nai kuninkaan kartanosta, nai on nuoren neitsykkäisen! / Ellei nai, kutti nai, sura vara kutti nai - mäne ilves metsää, kuninkasten kammarii! / Nai kutte, nai kutte, nai Saaren Hellen Kutte, Nai kuninkaan kartanosta! Mäne, ilves, metsää / Älä nai, kutti nai, Saara varan kautti, nai, mäne ilves metsään ja kungasten kartanoon! yms. Kontekstitietoja: Aihelman muunnelmia esiintyy >Ken on keskellä erää -laulun ja siihen liittyvien >Kuin lintu oksassa kiinni, >Kun ois tuuli mielellinen yhteydessä, ilmeisesti kuuluu tähän yhteyteen, mutta joskus myös irrallisena ja muissa tanssilauluissa.

    • Neito tanssi tammikossa

      Ks. myös Myyrä tanssi tammikossa. Vrt. VIIHDYTYSLORUT: Isä meni metsään, uppos lumihankeen - löytyi isä; NUORET: Pojan silmät vettä vuotiLaulu: Neito tanssi tammikossa, lepikossa liekasteli sulkkuset sukat jalassa, sulkkuset sukansiteet, säteriset säärinauhat, paperinen paita päällä. Kerran jatkona kosinta-aihe (>Kasvoi miirun mieltä myöten). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Ilovirsi; tantsuvirsi

    • Neitsyt meni ryytimaahan

      Laulu: Neitsyt meni ryytimaahan, joss oli tottunut käymään - näki aidan, vuoren ja meren yli - ei niin korkealta vettä sada, etteikö päivä paista ja kuu kuumota. Jatkuu >Etsi emäntäsi, isäntäsi. Tanssiselostus: "Yksi pyörä tarhassa navalla pyöryvä ja laulava muien kanssa. Kuin seur. laulusta lauletaan sanaa: 'Näki näki nokkaan' ottaa navallinen mieleisensä kumppaliksensa pyöriöstä, ja hyö kahen käsitysten muien mukaan tanssivat lauluhn loppun astikka." (Raussi) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piiritanssilaulu; Pyöriötanssi

    • Neljältä kantilta

      Vesi venettä viepiKs. myös Sekalaiset: Mitä silloin lauletaan, kun vesi venettä viepiLaulu ja tanssiselostus: Tanssijat olivat nurkissa, tytöt ja pojat sekaisin. Rivissä seistään käsi kädessä. Yläpään rivi aloittaa tanssin. Se käy kaksi kertaa tanssien alapään rivin luona. Kolmatta kertaa kun meni, alapään rivi aukeni keskeltä ja molemmat rivit kiersivät ympäri palaten paikoilleen. [epäselvä selostus]. Samalla tavalla tanssivat sivuseinän rivi peräseinän riviä vasten ja välitse, sitten ovensuurivi ja lopuksi peräpuoli. Laulettiin: Sitä silloin lauletahan, kuin vesi venettä viepi, tuuli purjetta puhuupi, laine lientä läikyttääpi (>Mitä silloin lauletaan, kun vesi venettä viepi) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Neljält kantilt

    • Niin kulkee kultasemme komeasti

      Niin mein kulkee kultasemme komeastiLaulu: Aiheena sulhasen silkkipurjeinen laiva ja hopeapäitsinen hevonen: Nyt ei ole meidän aika, nyt on muiden aika. Kun tulee meidän aika, kulkevat kultasemme kesällä veneen kanssa, tahi talvella hevosella. Lavut on laivoissaan ja silkit seilihin sidottu... Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tantsilaulu

    • Noista pari tulisi

      Ks. myös RAKKAUS: Olisi teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiäLaulu: Tanssipari sopisi vaikka aviopariksi: Viitsii vihille viiä, panna papin eteen / Nuo ois pantava parriin, vietävät vihille / Nuo vois pariksi panna, kun ei ämmät äkkäjäisi... Usein >Tuossa tanssivat tasaiset -aiheen lopussa. Yleinen formula..

    • Noista pari tulisi*

      *Ks. myös RAKKAUS: Olisi teistä pari tullut ilman pahoja ihmisiä*Laulu: Tanssipari sopisi vaikka aviopariksi: Viitsii vihille viiä, panna papin eteen / Nuo ois pantava parriin, vietävät vihille / Nuo vois pariksi panna, kun ei ämmät äkkäjäisi... Usein >Tuossa tanssivat tasaiset -aiheen lopussa. Yleinen formula..

    • Nouskaa norolle nuoret, pankaa käsi kätehen

      Käykää rinnan Riian neidot; Noustaan norolle nuoret laulamaan; Markkinalaulu Pankaa käsi kätehen; Pankaa käsi kätehen; Pannaan ranne ranteeseenKs. myös EPIIKKA: Lohikäärme ja neito; LAULU: Kehoitus laulamaanLaulu: Tanssikehotuksia, jotka ketjuuntuvat ja risteilevät: Nouskaa norolle nuoret, kesälinnut liikkehelle/kesokempit kalliolle (ks. >Lohikäärme ja neito, jossa tämä aloitus usein, siitä poimittu vain pitemmät rinkikehitelmät); Käykää rinnan Riian neijot, tasoin Tallinnan kannaist! (Emmä riko Riiaistamme, Tallinnaistamme laota, Riita meille riistan tuopi, Tallinna rahan takoo); Pankaa(mma) käsi kätehen, ranni rantehesen - ei käsi kätteen tartu, ranne toisen rantuvee; Tehkäämme tarelle tantsu, jalan isku iljannelle; Kävvää rinnoin, tehhää rinki. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Markkinalaulu (IV 1442)

    • Nuoran punominen

      Ks. myös EPIIKKA: Lohikäärme ja neitoLaulu ja leikki/tanssiselostus: Pidettiin toisiaan käsistä kiinni ja laulettiin: Etsikäämme lehmuslehto, lehmuslehto ja leviä! Punokaamme nuora pitkä, nuora pitkä ja nuoria, mill myös hirvi hirtetään, vanhat ämmät vangitaan. Joskus hirtettävänä sulho.

    • Nyt on meillä lysti leikki

      Lysti leikkiKs. myös Viihdytyslorut: Eläinten pidotLaulu: Aloitussäe: Nyt on meillä lysti leikki! jatkuu eläinten oluenkeitto- ja tanssiaihelmilla (ks. >Eläinten pidot), esim.Tiainen/tikka/kurki olutta keitti; Varis vaakkui, tikka tanssi, tarhapöllö pyörähteli. Ketjuuntuu kerran >Hiiri juoksi hirttä myöten -aiheeseen. Tanssiselostus: "Miilua" puretaan eli jonon johtaja kuljettaa leikkijöitä ympäri tupaa ja myös ulos. Sitten leikkijät muodostavat piirin. Yksi pari on piirin keskellä. Pari pyörii keskenään. Sitten kumpikin hakee piiristä uuden kumppanin. Seuraavassa vuorossa haetut jäävät piirin keskelle. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikki; "Miilu" puretaan; "lapsen leikki virsi"..

    • Nyt sä tanssijan tapasit

      Laulu ylistää tanssijaa: Nyt sä tantsijan tapasit, joka tanssin taivuttaa, ilonuotin nostattaa - ei oo porkat polviluissa, kannukset jalan terissä. Edellä >Kenen akka noin kepeä. Vrt. muita tanssijoiden ylistyksiä (esim. >Tuossa tanssivat tasaiset). Ks. myös >Mikset taivu tanssimaan (onko porkat polviluissa?).

    • Oli meiän portin ees, tykky suora tyttölöi

      Ajoi poika titetä myöten, tanssitti tammajansa; Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaLaulu: Johdanto: Meidän portin edess oli tykki tyttölöi, polkka poikasii (vrt. >Täss on tykky tyttölöitä). Ydinaihe: Pojat viettelivät minua rinkiinsä, isä ei laskenut, jos laski niin kovisti: älä viivy kauan! Minä: Viivyn, viivyn isäseini punapuita katsojes, marjasia poimijess (poikii katsojes). Toinen teksti jatkaa: tyttö löytää pojan, joka ajaa hevosellaan hänen ohitseen. - Jokaisen säkeen jälkeen refrengi: Ai luuli vietteliit; ai luuli poikasii jne. V-tekstissä tyttöjoukko pyytää miniää mukaan (ks. naistenlaulut: >Appi ei laske tyttöjen pariin). Nimityksiä: "Tiukku".

    • On meitä polkka poikasia, tanssijoita

      Laulu: >Tanssituvan pyyntö -aiheen jatkeena poikajoukon luonnehdintaa: On meitä polkka poikasia, taitavita tantsijoita, myö taivumme tantsimua, lauloille myö lasemme. Vrt. >Mikset taivu tanssimaan.

    • Onkiminen

      Mikkel kokkel konnan poika Ks myös NIMILORUT: Mikkeli (Mikkel)Laulu: Menin minä ojalle ongelle (Karvalammille kalalle) - ongin minä kolme konnikaista, kaksi karvamannikkaista -. yhden söin, toisen möin, kolmannen kotia vein, isälleni iltaseksi, emon ehtoruokaseksi, mummolleni murkinaksi. Tanssiselostus: 1) Tytöt ja pojat muodostavat piirin siten että tytöt menevät toiselle ja pojat toiselle puolen tupaa. Alkaa onkiminen. Kaksi poikaa lähtee tassiaskelin tyttöjen puolelle. He ottavat tytöt parikseen ja alkavat neljästään käsityksin tanssia. 2) Toisen kuvauksen mukaan: Alapäässä (oven suussa) tanssiva pari tanssii ensin yläpäähän ja sieltä takaperin takaisin. Sitten toinen pari samoin. Ovensuussa "pantiin käet ristiin" ja tanssittiin niin kauan kuin laulua riitti. Sitten toiset tytöt ja pojat astuvat tilalle. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu; Joululeikki, Onkiminen

    • Onko sillat sileät - hongat paksut

      Liekkö täällä huonot hongat; Onko meillä hoikat hongat, ettei kannata tanssijoita; Onko sillat sileät; Onko siltani sileätKs. myös HÄÄLAULUT/Sulhon istuttaminen morsiustalon pöytään: Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia; Pilkkalaulut: Kaasoa pyydetään tanssimaanLaulu: Tanssilattian (sillan) sileyden tai vahvuuden pohdintoja. Edellä tanssikehotuksia (Tulkaa meille tanssimaan) tai säepari La ka katson lautajani, silittelen siltoani; La ka katson kannoillani, vaatan varpahaisillani. Ydinsäkeitä: Meill on siltamme siliät, tantsulautamme tasaset; Onkos teillä sillat silleet, tantsulautanne lakiat, onkos vuoltu vuolimella, hövelillä höyläelty, lykkyrauvalla lykätty; Onko tässä huonot hongat vai on pehmiät petäjät - jottei kanna kahta miestä (neittä, köyhää). Joskus vastataan myöntävästi. Huom. IV 2213: ei ole sillat sileät eivätkä omat miehet jouda, niinpä tuli miehiä herran helvetistä (hovista) vuolemaan siltojamme. Esiintyy >Tanssituvan pyyntö -ketjussa, >Talkoo- ja >Kiletoivirsissä, häärunoissa ja itsenäisenä aihelmana.

    • Onko sillat sileät - hongat paksut*

      Liekkö täällä huonot hongat; Onko meillä hoikat hongat, ettei kannata tanssijoita; Onko sillat sileät; Onko siltani sileät*Ks. myös HÄÄLAULUT/Sulhon istuttaminen morsiustalon pöytään: Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia; Pilkkalaulut: Kaasoa pyydetään tanssimaan*Laulu: Tanssilattian (sillan) sileyden tai vahvuuden pohdintoja. Edellä tanssikehotuksia (Tulkaa meille tanssimaan) tai säepari La ka katson lautajani, silittelen siltoani; La ka katson kannoillani, vaatan varpahaisillani. Ydinsäkeitä: Meill on siltamme siliät, tantsulautamme tasaset; Onkos teillä sillat silleet, tantsulautanne lakiat, onkos vuoltu vuolimella, hövelillä höyläelty, lykkyrauvalla lykätty; Onko tässä huonot hongat vai on pehmiät petäjät - jottei kanna kahta miestä (neittä, köyhää). Joskus vastataan myöntävästi. Huom. IV 2213: ei ole sillat sileät eivätkä omat miehet jouda, niinpä tuli miehiä herran helvetistä (hovista) vuolemaan siltojamme. Esiintyy >Tanssituvan pyyntö -ketjussa, >Talkoo- ja >Kiletoivirsissä, häärunoissa ja itsenäisenä aihelmana.

    • Onko tyttöjä (poikia) myydä?

      Laulussa kysytään ensin tytärten hintaa (100 Saksan taaleria), sitten poikien hintaa (kolme rotan paskaa). Ensimmäinen teksti arkkivirsi vuodelta 1784: Et lustigt Nach-Spiel.

    • Onneton olin minä ollessani

      Laulu: Onneton oli minä ollessaini, onneton tähän kylään tullessani. Samassa tekstissä erilaisia katkelmia, esim. Miksi on Jumala luonut (>Miksi on minua luotu), Pieni lintu västäräkki asu aitan kynnys alla. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piiri- ja rinkitantsussa laulettiin

    • Orosilla

      Hevosen etsintä (Piirileikki); Olin etsivä orosta; Oriisilla; Oro tulee heinille kotihin; Orosilla - Olin etsivä oroista; Syötin syksyllä oroitaLaulu: Olin etsivä oroista, oron ihjat olkapäillä. - Mikä on merkki oriilla? - Otsassa Otavan merkki, päässä päivän pyörykäinen, lähde länkien sijalla, harja maata halkaisevi, säkä taivasta tavoitti. - Kun lienet ison oroinen, hirnu kerran kuullakseni. Tule soimelle kotihin, heinille heliseville, kauroille kahiseville (VII3, 4320) - Muita aihelmia: Kilju kalju kauransyöjä, kuin ennen sodassa kiljuit! Riko risuinen aita, ratko rautainen veräjä! Pure ruunan suitsijasi, ramahuta rautojasi! Leikki/tanssiselostus: Leikkijät (tytöt, pojat tai molemmat) piirissä (joku muistelee, että piiri liikkui). 1-3 on hevosena keskellä. 1-2 piirin ulkopuolella etsijänä. Kun laulussa oritta kehotetaan hirnumaan ja tulemaan kotiin, ori hirnahtaa ja pyrkii ulos piiristä. Se, jonka käsien lävitse hän pääsee, joutuu keskelle oriiksi.- Joskus ilmoitetaan, että vain miehet laulavat tätä (VII) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hevo(i)sill(a); Hevosleikki; Joululeikki; Joululeikkilaulu; Leikki virsi; Leikkivirs; Orhilaulu; Orhi-tanssi; Or(i)isilla olo; Orit-rinki; Oron leikki; Orreisilla; Or(r)o(i)sill(a); Rinkitantsu-virsi; Sota-orrii

    • Orosilla*

      Hevosen etsintä (Piirileikki); Olin etsivä orosta; Oriisilla; Oro tulee heinille kotihin; Orosilla - Olin etsivä oroista; Syötin syksyllä oroita**Laulu: Olin etsivä oroista, oron ihjat olkapäillä. - Mikä on merkki oriilla? - Otsassa Otavan merkki, päässä päivän pyörykäinen, lähde länkien sijalla, harja maata halkaisevi, säkä taivasta tavoitti. - Kun lienet ison oroinen, hirnu kerran kuullakseni. Tule soimelle kotihin, heinille heliseville, kauroille kahiseville (VII3, 4320) - Muita aihelmia: Kilju kalju kauransyöjä, kuin ennen sodassa kiljuit! Riko risuinen aita, ratko rautainen veräjä! Pure ruunan suitsijasi, ramahuta rautojasi! Leikki/tanssiselostus: Leikkijät (tytöt, pojat tai molemmat) piirissä (joku muistelee, että piiri liikkui). 1-3 on hevosena keskellä. 1-2 piirin ulkopuolella etsijänä. Kun laulussa oritta kehotetaan hirnumaan ja tulemaan kotiin, ori hirnahtaa ja pyrkii ulos piiristä. Se, jonka käsien lävitse hän pääsee, joutuu keskelle oriiksi.- Joskus ilmoitetaan, että vain miehet laulavat tätä (VII) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hevo(i)sill(a); Hevosleikki; Joululeikki; Joululeikkilaulu; Leikki virsi; Leikkivirs; Orhilaulu; Orhi-tanssi; Or(i)isilla olo; Orit-rinki; Oron leikki; Orreisilla; Or(r)o(i)sill(a); Rinkitantsu-virsi; Sota-orrii

    • Ostan, ostan kullakkaisen

      Laulu: Ostan, ostan kullakkisen [sulhasen], taali lilli laali. Millä ostan? Rahalla. Tuosta sorjemman sovitan, punasemman puoleheni, valkiaisen varrelleni. Hai tai taala lilli taali lilli laali vrt. Kullanvaihto (Ilokerä nro 112)..

    • Ottele sinä omasi

      Mull on valkia (sulho) vaihtamattaKs. myös Muorisilla; Seekeli seisoo meidän keskellä; Häärunot/Piilopirtissä: Sulhaselle: Otteletko omasiLaulu: Parinvalinta-aihelma: Ottele sinä omasi, valitse valkiaises - muiden mustien seasta, kierosilmien keseltä - läpi neulansilmän, läpi kirveen kasasen (Miull on musta muuttamatta, valkiainen vaihtamatta; Kohaltais koivun oksat, tasaltais tammen latvat). Voidaan esittää myös imperfektissä: ottelitko... Johdantona piiritanssien aloituskehotuksia (>Avatkaa aidat, aitat, portit; LEIKIT >Leikatkaamme kauraa, Tantsikaamme rinkii, Katso yhtä, katso toista jne.), jatkona voi olla rakkauden vakuutuksia: >Anna suuta ja likistä; Ei se mitään vaikka on musta, kun on suuri ja sorea (7277, ks. >Etsi emäntäsi, isäntäsi). Tanssiselostus: ks. XIII 12412, jossa pitkä selostus. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Omasil; Rinkilaulu; Joulupelein lauluja

    • Paiat tuopi kaulattuna

      Ks. myös Etsi emäntäsi, isäntäsi; Tule meille tanssimaan - annan paidan palkaksesiLaulu: Partnerille annettavan paita-aiheen kehitelmä: nästyykit kätehen tuopi, paidat tuopi kaulattuna, rullattuna, valaistunna valkiaksi, ommeltu oravan kynsin, näädän kynsin näpäjelty, tinaneuloilla tikattu, vaskineuloilla valettu. Persoonamuodot vaihtelevat. Yhdistyy usein >Etsi emäntäsi, isäntäsi -lauluun, jossa.esiintyy enemmänkin samoja alkusäkeitä.

    • Patsasleikki

      Leikki/tanssiselostus ja laulu: Asetuttiin riviin käsikkäin seinän viereen kuin aidaksi, kaksi ensimmäistä pöydän luona asetti kätensä ylös kuin portiksi - nämä olivat patsaita. Kuljettaja vei rivin ovenpuolisen patsaan ympäri, käsien ali. Jokainen vuorollaan oli patsaana, kuljettaja viimeiseksi, ja sitten mentiin pihalle, jossa patsas purettiin samaan tapaan. Laulettiin: teksti sisältää sarjan laulajan sanoja. (esim. aloitus- ja lopetusssanoja ja >Laulan meret mesiksi).

    • Pellavan valmistus

      Vrt. Tsuurun kylvö; Epiikka: Kylvän, kylvän pelvastaLaulu: Kysytään: Mitä neitonen tekköö, kultatukka tuumajaa? Sitten käydään kysymystä kerraten vaihe vaiheelta läpi pellavan valmistus, esim.: neito kyntää, astuvoi, kylvää, nyhtää, pui, loukuttaa, viipsuaa, teköö kuontaloa, kehrää, vyyhtiää, liottaa, huuhtoo, kuivaa, käärii, kutoo, pukee päälleen. Lopussa usein viittaus häihin (lahjat sulhaselle, papille jne.). Kerran ilmoitetaan häärunoksi (lahjoja jaettaessa: IV 1475) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hääruno lahjoja jaettaessa; Piiritanssi-laulu

    • Piikanen piskuinen, Missä viivyit? - Naisin, naisin, jos mie saisin

      Naisin, naisin, jos mie saisinKs. myös VIIHDYTYSLORUT: Pikkunen piikanen (poikanen) - missä viivyit kauan; NIMIPILKAT: Piika ja poika; RAKKAUSLAULUT: Kuin lintu oksassa kiinniLaulu: Piikanen, piskunen, valkoinen/paskanen paita, missä viivyit niin kauan? Lampaat keritsin, astiat pesin. Mitä minusta tahdot? Naisin, jos vain saisin vaikka paljaalla paidallain. Jatkuu useimmiten rakkausaihein: Hyvä olet mielestäin - et ole minua heittänyt; huipennuksena usein samaa vakuutusta viljelevä >Kuin lintu oksalla kiinni. Tanssiselostus: Tanssijat piirissä. Kaksi keskellä. Viimeksi keskelle tullut valitsee parin piiristä. Paria vaihdetaan aina laulun loputtua. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piikasilla piskusilla

    • Pitkiä piikoja

      Laulu ja tanssiselostus: Pojat seisoivat rivissä sivuseinän, tytöt uunin puolella. Kun alettiin tanssimaan, ensimmäinen poika meni toisen tytön luo ja ensimmäinen tyttö toisen pojan luo. Tällöin tanssijat kallistelivat sivuttain ja laulettiin: Mistäs aina, mistäs aina pitkii piikoi piisaa? - Kun laulettiin: Hätä aikaa, tarvis aikaa, pienemmätkii naijaa!, kumpikin pari tanssi keskenään paikoillaan. Paria vaihdettiin. Näin jatkettiin rivi loppuun. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Pitkii piikoi

    • Pitsin tärkkäämistä

      Laulu ja tanssiselostus: Piirissä tuvassa seisovat tytöt ja pojat sekaisin. Piirin sisällä tyttö laulaa ja menee jonkun pojan luo: Tärkkään hienoa pitsiä, leveää vaatetta. Tahtooko junkkari minua? Pari tansii "peräkkäin" ja samalla lauletaan: Menkööt nokka nuoret miehet jne. ... pujeke pujeke pois! (vrt. > Pujeken, pujeken poikaa). Kun laulu loppuu, tyttö menee pois. Poika tanssii ja laulaa yksinään: Tärkkää, tärkkää pitsiä, tahtooko neitsyt minua? Sitten tyttö menee pojan luo ja laulettiin: Menkööt nokka nuoret miehet, minä lähden tanssimaan, tinarinta notkumaan. Seuraa aihelma >Tahdon tasasen miehen sekä kehotus: Tanssikaamme rinkiä! Sillä, joka on yksin piirissä, on kummassakin kädessä päre, joita hän hieroo vastakkain ja laulaa: Tärkkään hienoa pitsiä, leveää vaatetta. Päreitten pitäjä antaan päreet sille, joka jäi. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Pitsi tärkkäämist

    • Pitäkää piikaset iloa, jottei pojat pois menisi

      Kehoitus ilonpitoon; Kehotus ilonpitoon; Nyt on tuttavat tukussa, Pidetään piikaset iloa; Pitäkää piiat iloa; Pitäkää piikaset iloa, Pitää piikaset iloa Laulu: Ideana laulaminen ja tanssiminen pojille: Pitäkää (Pietään) piikaset iloa - noille potrille pojille, soreille sulhasille, jottei pojat pois menisi - jäisi piiat pilkan alle, naiset nuoret naurun alle (V, XIII) / sais sitten tanssia salissa, jottei kastu kaita kenkä (VII). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piikatyttöin tanssilaulu (syksyllä kissaviikolla) VII

    • Pojan moanituslaulu

      Laulu. Alussa >Leikarit-laulua mukailevia säkeitä: Liegari, loagari, läkkä tänne tyttöläh, kuldaista kujuo myöten, vaskista vajuo myöten. Jatkuu Kuiba täss' hybätäh, kuiba täss' harbatah? Parahat kohat paikoilleh, verevät kohat verroilleh!

    • Pujeken, pujeken poikaa

      Ks. myös Pitsin tärkkäämistäLaulu: 1. Tavallisin säesarja: Pujeke, pujeke poika, aake, aake aisa taittu - menkää nurkkiin nuoret miehet, mie käyn tässä tanssimahan, tinarinta riukumahan, kultaisii kujasii myöten - suori, suori lintupartti, niinkuin saaren nuraraippa, niin suora kuin nuora, niin väärä kuin väkkärä, niin kiero kuin kikkara. Yksi teksti (XIII 794) yhdistynyt >Marketan tanssiin. Tanssiselostus: Vaikeasti hahmotettavia tanssiselostuksia: 1. Avoin paripiiri 2. "Kiertämällä", pujottelemalla käsien alitse muodostuu "rulla". "Rulla" puretaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Pujeketta eli Marketan tanssi; Purjehen poika, piirileikki; Pujeken poika; Pujekin poika, leikki; Joululeikkilaulu; Pujeki; Pujekepoika; Ujeke, Pujeke poika; Miilun teko, Vanha joululeikki

    • Pujeken, pujeken poikaa *

      *Ks. myös Pitsin tärkkäämistä*Laulu: 1. Tavallisin säesarja: Pujeke, pujeke poika, aake, aake aisa taittu - menkää nurkkiin nuoret miehet, mie käyn tässä tanssimahan, tinarinta riukumahan, kultaisii kujasii myöten - suori, suori lintupartti, niinkuin saaren nuraraippa, niin suora kuin nuora, niin väärä kuin väkkärä, niin kiero kuin kikkara. Yksi teksti (XIII 794) yhdistynyt >Marketan tanssiin. Tanssiselostus: Vaikeasti hahmotettavia tanssiselostuksia: 1. Avoin paripiiri 2. "Kiertämällä", pujottelemalla käsien alitse muodostuu "rulla". "Rulla" puretaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Pujeketta eli Marketan tanssi; Purjehen poika, piirileikki; Pujeken poika; Pujekin poika, leikki; Joululeikkilaulu; Pujeki; Pujekepoika; Ujeke, Pujeke poika; Miilun teko, Vanha joululeikki

    • Pukkitanssi

      Ks. myös lorut: Pukin paimentaminenLaulu: Pukki meni metsään, kili jäljessä: Pukkii, pukkii, pukki mäni metsää, ii-ii voi voi voi, kile pikais jäljestä. Tanssiselostus: Humalaiset ukot seisoivat vastakkain, keikuttelivat vatsojaan edestakaisin kädet lanteilla. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Pukkitantsu, tanssitaan "pukkii"

    • Puotipoika potra poika

      Laulu ja tanssiselostus: Pyöritään ringissä ja lauletaan: Puotipoika, potra poika kirjavissa liivissä - ei ole tässä, ei läsnä... Oh ystäväiseni, aukaise ovesi, älä puhele kovia! Ei täällä ole muita kuin minä ja se pieni puotipoika.

    • Rallatus: Kiikuvallen kiikuu

      Laulu. Erilaiset rallatukset ovat tanssilauluissa yleisiä. Tähän on koottu vain tyyppiä, joka näyttää tavoittelevan samaa kaavaa: Ikuvallan i, iku järven jessantoo, jyy, jyy, jessantoo, nojavallan siiantoo, siies makaa kiierii, laulan virsi huojenna, se on sitten rattona; Kiikuvallen kiikuu, kiikujärven jässäntöö, joa joa jässäntöö..; Simejäme siekuu, jämejäme jässäkuu... Tanssi, kommo rinkii, anna siiver johhoo... Esiintymisyhteydet: >Ken keskellä erää; >Yksi komtieraa; >Sortavalan soitto.

    • Ratiriti rallaa - sinun kanssas käsitysten

      Ratiriti rallaa (sinun kanssas käsitysten)Vrt. Hyvä iltaa kultaseniLaulu: Ystäväni tuttavani, tule sinä tänne, tanssimaan kanssani, ritirati rallaa. Käsityksin, syrjityksin, selätyksin, vastatuksin kanssasi/ kaulatuksin, Ritirati rallaa. Jää hyväst kultasi kanssa.

    • Riihtä puimaan

      Riihtä puimaan - Läksin riihtä puimaanKs. myös EPIIKKA: Vihneen ottajatLaulu: Läksi riihtä ripsumaan, tähkiä karistelemmaan, meni vihne vittuun, toinen tohko reikään, millä se pois saataneen? Tiaisella ois tiivis nokka, variksella on vahva nokka. Leikki/tanssiselostus: Tytöt ja pojat pitivät toisiaan kiinni käsistä, kuljettiin "alahhain ja ylähhäin käsien alta. Oli kova mylly". Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki. Tapanina kokoonnuttiin taloon, jossa leikkiä suvaittiin

    • Rikas ja köyhä

      Köyhä ja rikas; Mie yksi vaivainen vuohi; Voutisilla; Rikas ja köyhä vouti; Leikari.Vouti; Vaivainen vouti ja rikas isäntäLaulu: Vuorolaulu, jossa laulavat rikas (vouti) ja köyhä (vouti) (joskus kerjuulle joutunut vaimo, jolla oli juopporatti ukko). Kumpikin esittelee itsensä. Yleisimmät rikkauden ja köyhyyden teemat: Rikas: Olen rikas mies/vouti/. Minulla on rahaa, riistaa, kalua kaikenlaista / kultaa, hopeaa, pientä penninkiä / siian kinkkua, lampaan kankkua / olutta kellarissa koivuisen tapin takana. Joskus kehotus: Syökää, juokaa! Joskus rikas kehuu vaatteita: Paljon on vaatetta varalla / on lakkia, harmaata hametta, sukkaa, kenkää tai kehuu hankintojaan: talon ostin, emännän ostin. Tai muuta rikkautta: Kultaa, hopeaa on, vaikka kirkon kullasta tekisin, uunin uuteen tupaan, hakotukin tarhaan (VIII). Köyhä: Olen köyhä mies / vaivainen vouti / köyhä kerjäläinen /. Rahani join, taloni myin, rahani kannoin kapakkaan, tuhlasin tupakkaan. Kannoin rannalle kaluni. (Joskus: emäntäni tapoin) / Itse kynnän, hevoseni on helmassani, aura jalkaini alla. / Tytöt miehelle menevät, toiset varrelle valuvat. Ei ole sukkaa, ei ole kenkää, ei paidan rääpälettä. (yl.) / Ei ole sukkaa, kenkää, lihan limppuu, leivän pilppuu tms. Kävelen pitkin papumaita, perunamaita, naurismaita, veräjiä kolkutan, koiria haukutan (VIII) Lisäksi satunnaisesti muita aiheita, esim.: Rikas: Olkoon kiitetty jumala. Ei tarvitse keräämään mennä. - Köyhä:Voi minua poloinen poika, Jumala minut voitti. Pani säkki selässä kiertämään 10 taloa.; Rikas: Olen rikas, kuuluisin kuningas, herrojen hellimä, paras pappiloista. Kiitti kirkko, kiitti pappi, kiitti kultainen kuningas, kiitti ismarut issoin. 10 hevosta kyntämässä, 9 järehtimässä. - Köyhä: Olen köyhä mies, 1 kyntämässä, puoli järistämässä. Rikas: ... kanan pää, karitsan jalka, kanan kaksi kylkiluuta, peipposen peräpakarat, västäräkin väärät saaert, konnikaisen korvajuuret sekä hopsun hoikat sääret (esim. ks. NIMILORUT: >Anna, >Antti, >Asso; VIIHDYTYS: >Ammuin vuodessa tiaisen; >Kukkojaan vellojaan). Lauluun kuuluu myös köyhän avunpyyntöjä rikkaalle, esim.: - Anna appuu muorisein. Liha lippu, leipä känkky, pihon verran pellavaa; Anna kultainen apua, anna kullan kukkurainen, . Leikki/tanssiselostus: Rikas ja köyhä voivat pukeutua roolinsa mukaisesti. Rikas laulaa iloisesti ja hyppii, köyhä laulaa surullisesti ja esim. ontuu. Muut leikkijät piirissä, istuvat parittain tms.; paikoin puhutaan tanssista (V, XIII). Rikas luovuttaa köyhälle yhden leikkijän kerrallaan. Kun kaikki leikkijät ovat köyhän luona, tämä muuttuu rikkaaksi ja leikki alkaa uudelleen. VI1: Käydän peräkkäin riviin. Ensimmäinen on rikas isäntä. Hän hyppii ja laulaa: Rikas tanssii tanterella kaiken joukon kanssa, syökää juokaa meidän lapset, pitäkää hyviä päiviä. Sian kinttu, lampaan kanttu riippuu aitan naulassa. anna emo ukkoo, anna pala leipää yms. Leikkiin liittyy joskus >Leikarit-leikki tai sen säkeitä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki; Kerjäläinen; Köyhä ja rikas voutisilla; Leikki; Leikkiruno; Leikki. Sitä tanssittiin; Leikkivirsi; Mie lynkkävouti, mie lynkkävouti, länkkävouti; Rikas; Tiukku. Kerjäläinen; Vaivanen vouti; Vaivanen vouti ja rikas vouti (Eräs leikki); Vanha leikkilaulu; Voutisil; Voutisilla; Voutisille; Ympärikko-virsi (Rinkitanssissa)

    • Rikas ja köyhä*

      Köyhä ja rikas; Mie yksi vaivainen vuohi; Voutisilla; Rikas ja köyhä vouti; Leikari.Vouti; Vaivainen vouti ja rikas isäntä**Laulu: Vuorolaulu, jossa laulavat rikas (vouti) ja köyhä (vouti) (joskus kerjuulle joutunut vaimo, jolla oli juopporatti ukko). Kumpikin esittelee itsensä. Yleisimmät rikkauden ja köyhyyden teemat: Rikas: Olen rikas mies/vouti/. Minulla on rahaa, riistaa, kalua kaikenlaista / kultaa, hopeaa, pientä penninkiä / siian kinkkua, lampaan kankkua / olutta kellarissa koivuisen tapin takana. Joskus kehotus: Syökää, juokaa! Joskus rikas kehuu vaatteita: Paljon on vaatetta varalla / on lakkia, harmaata hametta, sukkaa, kenkää tai kehuu hankintojaan: talon ostin, emännän ostin. Tai muuta rikkautta: Kultaa, hopeaa on, vaikka kirkon kullasta tekisin, uunin uuteen tupaan, hakotukin tarhaan (VIII). Köyhä: Olen köyhä mies / vaivainen vouti / köyhä kerjäläinen /. Rahani join, taloni myin, rahani kannoin kapakkaan, tuhlasin tupakkaan. Kannoin rannalle kaluni. (Joskus: emäntäni tapoin) / Itse kynnän, hevoseni on helmassani, aura jalkaini alla. / Tytöt miehelle menevät, toiset varrelle valuvat. Ei ole sukkaa, ei ole kenkää, ei paidan rääpälettä. (yl.) / Ei ole sukkaa, kenkää, lihan limppuu, leivän pilppuu tms. Kävelen pitkin papumaita, perunamaita, naurismaita, veräjiä kolkutan, koiria haukutan (VIII) Lisäksi satunnaisesti muita aiheita, esim.: Rikas: Olkoon kiitetty jumala. Ei tarvitse keräämään mennä. - Köyhä:Voi minua poloinen poika, Jumala minut voitti. Pani säkki selässä kiertämään 10 taloa.; Rikas: Olen rikas, kuuluisin kuningas, herrojen hellimä, paras pappiloista. Kiitti kirkko, kiitti pappi, kiitti kultainen kuningas, kiitti ismarut issoin. 10 hevosta kyntämässä, 9 järehtimässä. - Köyhä: Olen köyhä mies, 1 kyntämässä, puoli järistämässä. Rikas: ... kanan pää, karitsan jalka, kanan kaksi kylkiluuta, peipposen peräpakarat, västäräkin väärät saaert, konnikaisen korvajuuret sekä hopsun hoikat sääret (esim. ks. NIMILORUT: >Anna, >Antti, >Asso; VIIHDYTYS: >Ammuin vuodessa tiaisen; >Kukkojaan vellojaan). Lauluun kuuluu myös köyhän avunpyyntöjä rikkaalle, esim.: - Anna appuu muorisein. Liha lippu, leipä känkky, pihon verran pellavaa; Anna kultainen apua, anna kullan kukkurainen, . Leikki/tanssiselostus: Rikas ja köyhä voivat pukeutua roolinsa mukaisesti. Rikas laulaa iloisesti ja hyppii, köyhä laulaa surullisesti ja esim. ontuu. Muut leikkijät piirissä, istuvat parittain tms.; paikoin puhutaan tanssista (V, XIII). Rikas luovuttaa köyhälle yhden leikkijän kerrallaan. Kun kaikki leikkijät ovat köyhän luona, tämä muuttuu rikkaaksi ja leikki alkaa uudelleen. VI1: Käydän peräkkäin riviin. Ensimmäinen on rikas isäntä. Hän hyppii ja laulaa: Rikas tanssii tanterella kaiken joukon kanssa, syökää juokaa meidän lapset, pitäkää hyviä päiviä. Sian kinttu, lampaan kanttu riippuu aitan naulassa. anna emo ukkoo, anna pala leipää yms. Leikkiin liittyy joskus >Leikarit-leikki tai sen säkeitä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki; Kerjäläinen; Köyhä ja rikas voutisilla; Leikki; Leikkiruno; Leikki. Sitä tanssittiin; Leikkivirsi; Mie lynkkävouti, mie lynkkävouti, länkkävouti; Rikas; Tiukku. Kerjäläinen; Vaivanen vouti; Vaivanen vouti ja rikas vouti (Eräs leikki); Vanha leikkilaulu; Voutisil; Voutisilla; Voutisille; Ympärikko-virsi (Rinkitanssissa)

    • Ristitantsu tantsikaamme

      Risti tanssi tanssikaammeLaulu: Tanssikehotus: Tanssikaamme ristitanssi, oma tanssi oppikaamme, nouse, nouse sorkka suosta, sorkka suosta, markka maasta, Kimmin kammi kierämaasta yms. - Jatkona kertovia runoja: >Taivaanvalojen kosinta, >Pietari sytytti taivaassa kynttilän. Tanssiselostus: Seitskarin teksti (III): Lauletaan jouluiltoina. Yhet perässä, toiset oven suussa, tantsivat toisiaan vastaan laulaen: Risti-tantsu tantsikaamme... (Päivän kosinnan jälkeen:) Tässä muuttuvat ovenpuoleiset peräään, peränpuoleiset oven suuhun: Risti tantsu tantsikaamme...(Kuun kosinnan jälkeen "Taas muuttuvat perässäolevat oven suuhun, toiset perään":) Risti tantsu tantsikaamme... Nimityksiä ja kontekstitietoja: Risti-tantsu virsi

    • Rohinko mie kostin tulla

      Laulu: Laulaja kysyy: Rohinko mie kotshii (=vieraisille) tulla, rohkeasti, viisaasti, kesätöijen tehtyä, talven tallaeltua? Rukiin rutosti niitin, touvon niitsin toukottellee. Liitetty tanssiaiheeseen >Onko siltani sileät.

    • Rump, rump, rallaa

      Laulu ja leikki/tanssiselostus: Kaksi leikkijää valitsee itselleen nimen esim. kuu ja aurinko. He nostavat kätensä ylös ja pitävät toisiaan käsistä kiinni. Muut leikkijät kulkevat käsien alta ketjuna. Kaikki laulavat: Rump, rump, rallaa, kello löi yksi, sotamies seisoopi vahdissa, niin musta kuin multa, niin valkea kuin lumi. Mitä varten sotamies, sen pitää jäädä. Jäädä-sanalla laskevat kätensä alas. Siltä, joka jää käsien väliin, kysytään: Kummalle puolelle haluat mennä? Auringon vai kuun? Kiinni jäänyt valitsee. Sitten hän menee asianomaisen taakse ja ottaa hänestä kiinni. Näin jatketaan kunnes kaikki ovat valinneet puolen. Sitten vedetään. Se puoli, joka saa vastapuolen vedetyksi eteenpäin, voittaa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Rump, rump rallaa; Keisarin leikki

    • Santermante

      Laulu: Santer Manteria kehotetaan: harjaa tukkasi, pese silmäsi, kaani kaulasi, kiinnitä vyösi, suvi sukkasi, pane paulasi, nappaa jalkasi, karkaa kenen kaulaan haluat. Jokaista kehotusta seuraa refrengi: Mie siu taho tantsii viijä, opis meijä reijuu/reijoo! Tanssiselostus: Oltiin piirissä ympäri tupaa. Piirin sisällä oli tyttö (poika), joka oli ottanut pojan (tytön) parikseen. Pari tanssi ympäriinsä ja teki liikkeitä laulun mukaan. Kun laulettiin: Karkaa kaulaa kenes haluat!, poika (tyttö) karkasi piirissä olevan tytön (pojan) kaulaan ja alkoi tanssia tämän kanssa. Ensin piirin sisällä ollut poistui. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Santer Manter

    • Saran kutominen

      Laulu ja leikki/tanssiselostus: Tytöt ja pojat seisovat vastakkain riveissä laulaen: Näin vedetään verkaa, näin vedetään sarkaa! Reunimmainen pari kulkee rivien välissä pyörien vuorotellen keskenään ja rivissä seisojien kanssa. Kun pari on tullut läpi, lauletaan: Vedä verkaa, kudo sarkaa, anna sukkulan lentää! ja pari pujahtaa rivien välistä paikoilleen.

    • Seekeli seisoo meidän keskellä

      LeikinalkajaislukujaKs. myös Ottele sinä omasiLaulu: Seekeli seisoo meijän keskellä, katso kaunista morsianta - ota omasi, valitse kuin varrais sannoo. - Seekeli = rinkitanssissa se, joka seisoo ringin keskellä ja jota muut pilkkaavat.

    • Simo Serra

      SimosillaLaulu ja leikki/tanssiselostus: Tyttö- ja poikarivi seisovat vastakkaisilla seinustoilla (myös rinkitanssina). Rivit lähestyvät ja loittonevat laulun mukaan. Simo Serra pyytää morsianta, joka ensin evätään, sitten annetaan ja morsian siirtyy vastakkaiseen riviin. Vuorolaulu: Täält tulloo Simos herra, täält tulloo Höveliki herra, täält tulloo meripojat kans. - Mitä tahtoo Simos herra jne.? - Morsiant tahtoo Simos herra jne. - Et saa morsiant Simos herra jne.- Surumiellä lähtöö Simos herra jne. - Täält tulloo Simos herra jne - Mitä tahtoo Simos herra jne.? -Morsiant tahtoo Simos herra jne. - Saatte morsiamen Simos herra jne.( Ottaa parin) - Ilomiellä lähtöö Simos herra jne. - Säkeitä mukana myös >Leikarit-leikissä (V2, 1981 ja XII1,2006) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Simosherra, Simo sellane, Simo serrain, Simoserra, Simo serraa, Simo Serra(a), Simosella, simosilla, merimiestanssi; Leikkivirsi, Leikkilaulua, Leikki; Tätä leikkiä leikittiin jouluna ja laulettiin milloin milläkin nuotilla; Vanha joululeikkilaulu; Jouluna ja muuloinkin; , joululeikkilaulu, joululeikki, Sitä tanssitaan vastatusten vuorotellen; Leikitään kuin leikariakin, Tanssu virsi, rinkitanssi, merimiestanssi.

    • Simo Serra*

      Simosilla**Laulu ja leikki/tanssiselostus: Tyttö- ja poikarivi seisovat vastakkaisilla seinustoilla (myös rinkitanssina). Rivit lähestyvät ja loittonevat laulun mukaan. Simo Serra pyytää morsianta, joka ensin evätään, sitten annetaan ja morsian siirtyy vastakkaiseen riviin. Vuorolaulu: Täält tulloo Simos herra, täält tulloo Höveliki herra, täält tulloo meripojat kans. - Mitä tahtoo Simos herra jne.? - Morsiant tahtoo Simos herra jne. - Et saa morsiant Simos herra jne.- Surumiellä lähtöö Simos herra jne. - Täält tulloo Simos herra jne - Mitä tahtoo Simos herra jne.? -Morsiant tahtoo Simos herra jne. - Saatte morsiamen Simos herra jne.( Ottaa parin) - Ilomiellä lähtöö Simos herra jne. - Säkeitä mukana myös >Leikarit-leikissä (V2, 1981 ja XII1,2006) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Simosherra, Simo sellane, Simo serrain, Simoserra, Simo serraa, Simo Serra(a), Simosella, simosilla, merimiestanssi; Leikkivirsi, Leikkilaulua, Leikki; Tätä leikkiä leikittiin jouluna ja laulettiin milloin milläkin nuotilla; Vanha joululeikkilaulu; Jouluna ja muuloinkin; , joululeikkilaulu, joululeikki, Sitä tanssitaan vastatusten vuorotellen; Leikitään kuin leikariakin, Tanssu virsi, rinkitanssi, merimiestanssi.

    • Simon Juosu soittaa, sepän Tahvo tanssaa

      Simon Juosu (Kun ois tuuli mielellinen)Laulu: Tanssilaulun aloitusaihelma: Simon Juosu soittaa, sepän Tahvo tanssaa -tui tui tullanlei, kättä annan kullallein. Refrengi toistuu rakkausaiheisten jatkosäkeiden (>Kun ois tuuli mielellinen, ks. myös >Kuulin äänen kullaltani) välissä. Tanssiselostus: Piiri. Yksi lähtee piirin sisälle vetäen muut mukanaan. Neljännen värssyn kohdalla etummainen vetää muut ulos piiristä kahden osanottajan nostettujen käsien välistä. (Tähän liittynee 3099:n päätösaihe >Avaa portti, anna mennä). Leikki päättyy tähän. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Simon Juosu

    • Sortavalan soitto

      Joululeikki-virsi; Viipurin alku; Yksi komtieraa Ks. myös Anna suuta ja likistä; Yksi komtieraaLaulu luettelee tanssilaatuja paikkojen mukaan: Viipuri alkuu, Käksalme nuottii, Sortavalan soittoo, Valamoin rallia (Alamonin tantsuu), Kurkijoen ylistystä, talopojan tantsuu! Jatkeena yleensä rallatus: Yksi komtiera, toine tomlieraa/vantieraa, yks on tiiriliirikkine, toine tooriloorikkine yms. (* tämä yksinään). Lopetus: Jos et tantsi niiko näi, siit saat männä takasi päi; Tämä on herkku heittämättä/heittäminen, pää paras kumartaminen (lunastamatta); Anna suuta ja likistä. VII- alueella kiinteästi >Etsin yhtä ystävää -aiheen yhteydessä.

    • Sortavalan soitto*

      Joululeikki-virsi; Viipurin alku; Yksi komtieraa* Ks. myös Anna suuta ja likistä; Yksi komtieraa*Laulu luettelee tanssilaatuja paikkojen mukaan: Viipuri alkuu, Käksalme nuottii, Sortavalan soittoo, Valamoin rallia (Alamonin tantsuu), Kurkijoen ylistystä, talopojan tantsuu! Jatkeena yleensä rallatus: Yksi komtiera, toine tomlieraa/vantieraa, yks on tiiriliirikkine, toine tooriloorikkine yms. (* tämä yksinään). Lopetus: Jos et tantsi niiko näi, siit saat männä takasi päi; Tämä on herkku heittämättä/heittäminen, pää paras kumartaminen (lunastamatta); Anna suuta ja likistä. VII- alueella kiinteästi >Etsin yhtä ystävää -aiheen yhteydessä.

    • Sure sure hyvä rouva

      Alene, alene hyvä rouvaKs. myös EPIIKKA: Kuolon sanomatLaulu: Rouvaa kehotetaan suremaan omaisiaan: Sure sure/Leine, leine/Alene, alene hyvä rouva, isosi - emosi - veljesi - siskosi - sulhosi kuoli. Rouva vastaa: Jos tuo kuoli jouti kuolla, kyllä kylä korjaa, pasta palttinan panee, miirokunta maahan viepi yms. Rouva voi vedota kiireisiinsä (herran herkut keittämättä, papin paistit paistamatta). Joskus vainajat heräävät: Ylene/Kostu hyvä rouva, sulhosi -taattosi jne. on kuontumassa/kostui. Kerran (I) >Tanssin synty- runon jatkeena, paikoin (VII-XII) yhdistyy leikkilauluun >Leikarisilla. Inkerissä jatkona usein >Pahan miehen kuvaus, jonka huipennuksena voi olla >Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan. Aunuksessa (II) erikoinen johdanto: Passi passi hyvä rouva, risti rihman ketojalle, pirta piipun juottajalle, tulen tuoho Trobulah, kuimpi tuosta Trobulasta, Trobula painu lampeen, Trobula hypäten vai harpatenne. Tanssiselostus: Sulhanen ja morsian ovat piirissä, jolloin sukulaisketju toistetaan (IV1487). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piiritanssi-laulu

    • Sure sure hyvä rouva*

      Alene, alene hyvä rouva*Ks. myös EPIIKKA: Kuolon sanomat*Laulu: Rouvaa kehotetaan suremaan omaisiaan: Sure sure/Leine, leine/Alene, alene hyvä rouva, isosi - emosi - veljesi - siskosi - sulhosi kuoli. Rouva vastaa: Jos tuo kuoli jouti kuolla, kyllä kylä korjaa, pasta palttinan panee, miirokunta maahan viepi yms. Rouva voi vedota kiireisiinsä (herran herkut keittämättä, papin paistit paistamatta). Joskus vainajat heräävät: Ylene/Kostu hyvä rouva, sulhosi -taattosi jne. on kuontumassa/kostui. Kerran (I) >Tanssin synty- runon jatkeena, paikoin (VII-XII) yhdistyy leikkilauluun >Leikarisilla. Inkerissä jatkona usein >Pahan miehen kuvaus, jonka huipennuksena voi olla >Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan. Aunuksessa (II) erikoinen johdanto: Passi passi hyvä rouva, risti rihman ketojalle, pirta piipun juottajalle, tulen tuoho Trobulah, kuimpi tuosta Trobulasta, Trobula painu lampeen, Trobula hypäten vai harpatenne. Tanssiselostus: Sulhanen ja morsian ovat piirissä, jolloin sukulaisketju toistetaan (IV1487). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Piiritanssi-laulu

    • Suutari, tee kelpo kengät millä tanssin

      Vrt. Mitä tuosta, jos kenkäin kulluu, kyllä suutari toiset tekee; VIIHDYTYSLORUT: Suutari, tee minulle kengät, minä menen naimaanLaulu: Kehotus suutarille: Suutari, tee minulle kelpo kengät, millä tanssin taaputtelen, sorjasti sovittelen isoisen ison kotona. Kun tulee sulhanen, sille kaulaan kavahdan, annan suuta.

    • Suvultani en suuri

      Laulu: Suvultani en suuri, enkä kodiltani kopea, jotta en taivu tanssimaan enkä laulamaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Köyhät laulavat tätä, kun rikkaan tyttö ei taivu tanssimaan

    • Tahallaan ämmät tanssivat

      Laulu: Tahallaan ämmät tanssivat, kahden puolen kaunokaista.

    • Tahtoisitko rakastaa

      Vrt. Ken on keskellä erääLaulu. Piiritanssin sanoja: Tahtoisinto rakastaa - mie tahon rakastaan eli iso, emo antaa - nuori sulho saatiin. >Ken on keskellä erää -laulun muunnelma? Jatkuu >Rikas ja köyhä -leikin alkusäkeellä.

    • Tallat tanssii kengissäni

      Ks. myös Laulu: Laulan laulajan jälestä, ellen osaaLaulu: Tallat tantsiit kengissäin, huovat huutaat hatussain. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikissä lauloit. Ämmät istuit ja lauloit. Käräjiis käivät kun kelläsiit toisiaan. Talla = pohjallinen

    • Tallinraippa

      Löysin viiet virsunnauhatLaulu: Käin minä kultaista kangasta myöten, helskytin hopeista hellettä myöten - löysin viijet virsun paulat, kahet kolmet kalsun nauhat (* tähtiteksteissä vain tämä). Toistuva rallatus: Hoi riku aika rii! Samoja alkusäkeitä: ks. EPIIKKA: >Sulhasen kuolema. Leikki/tanssiselostus: Osanottajat jonossa toisiaan kädestä pitäen. Etummainen johti kulkuetta, ja välistä kiertyivät kaikki viimeisen ympärille. Lauloivat. Kon. Tätä leikittiin myös joulunpyhinä.

    • Tallinraippa*

      Löysin viiet virsunnauhat**Laulu: Käin minä kultaista kangasta myöten, helskytin hopeista hellettä myöten - löysin viijet virsun paulat, kahet kolmet kalsun nauhat (* tähtiteksteissä vain tämä). Toistuva rallatus: Hoi riku aika rii! Samoja alkusäkeitä: ks. EPIIKKA: >Sulhasen kuolema. Leikki/tanssiselostus: Osanottajat jonossa toisiaan kädestä pitäen. Etummainen johti kulkuetta, ja välistä kiertyivät kaikki viimeisen ympärille. Lauloivat. Kon. Tätä leikittiin myös joulunpyhinä.

    • Tanssi nuoren miehen mieltä myöten

      Tanssikaamme myö tasaiset nuoren miehen mieltä myöten: Tanssi poika talpukainenKs. myös NUORET: Nuoren miehen mieli tekee; LAULU: Laulan miehen mieltä myötenLaulu alkaa yleensä tanssikehotuksella tai kerskauksella: Tanssi poika talpukainen/tammukainen, Tantsi likka taivuttele, >Tanssikaamme me tasaiset, >Mie kestän kengilläni. Ydinsäkeet: Nuoren miehen mieltä myöten (mielhyviksi), sulhasen syäntä myöten - nuoren miehen miel tekee, sulhasen syän palaa; Että sulhasen syän sulaisi, että mieltyisi sinuhun (minuhun); Nuoren miehen silmät vilkkuut niin kuin juoksevan otuksen. Usein nuoren miehen paikka määritellään: Oven suussa orren alla. Joskus alkukehotus puuttuu, jolloin aihelma esitetään tanssin kuvauksessa.

    • Tanssi-into - Parikkalan Sarajärven

      Laulu: 38-säkeinen kuvaus Sarajärven pyhäiltojen "tavattomasta tanssista": siellä ei vingu viulu, ei kajahda kannel, vaan tytöt soittavat "rallillansa", pojat "parkumalla". Tätä ihmettä käyvät ukot ja akat katsomassa. Nuorilla on hiukset ja paita hiessä, aamulla ovat uupuneita.

    • Tanssi, tanssi takkuhäntä

      Laulu: Pilkallinen kehotus: Tanssi, tanssi takkuhäntä, siulla kintut kiisselissä, takapuoli on taikinassa! Jatkona kuvaus Konnun kylän naisten tappelusta (ks. KOTISEUTU: >Omat tytöt/pojat/akat sopuisia, vieraat tappelevat).

    • Tanssi, tanssi vanha Rantsi

      Tanssi vanha ranssiKs. myös viihdytyslorut: Tanssi, tanssi, vanha RanssiLaulu: Tanssi, tanssi vanha Rantsi riihen takana/edessä kuopassa! Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkiruno; Lasten loru; Leikkiloru; Laulu. Tekstien perusteella vaikea päätellä, onko tanssilaulu vai loru.

    • Tanssia aloitettaessa: Hypin kuin hyväkin neito

      Hypin kuin hyväkin neitoLaulu: Johdantona: Täältä tulee tämä emäntä, en pelkää piikojen puheita; Suu kiinni, suu lukitse, ku mie mukava tanssin!Ydinsäkeitä: Hypin kuin hyväkin neito / kun hyväksi katson.. Tanssiselostus: Naimisissa olevan naisen alkulaulu tanssiin ruvetessa. Nainen seisoo hameitaan levitellen ja hyppii hiljaa molemmilla jaloilla (7085; myös 7084ssä on sanojen perusteella tanssijana naitu nainen).

    • Tanssia mennään tavottamaan

      Vanhojen laulu poikaparvelleLaulu: Poikien vastaus "irvihampaille" vanhoille, jotka toruvat heidän tanssi- ja leikkihaluaan: Ei viina meitä visko - tanssia mennään tavottamaan, enkeliskaa ennättämään, katrillia kaavistamaan, valssiakin valssaaamaan sekä polskaa potkaisemaan! Lopuksi kehutaan omaa tanssia: kannat ei kopsa, hame ei paina vaikka paita hikoaa.

    • Tanssikaamme myö tasaiset

      Tanssi, tanssi sie tasainen; Tanssi tyttö tarkemmasti, Tanssikaa työ tasaisesti; Tanssikaamme me tasaiset, nuoren miehen mieltä myöten; Tanssitaan myö tasaisetKs. myös Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloita; Kehoitus tanssiin; Tuossa tanssivat tasaisetLaulu: Aloituskehoitus "tasaisille" meille, teille tai sinulle, ja/tai pyyntö tanssia tasaisesti, tarkemmasti. Kerrot ja jatkot vaihtelevat ja yhdistyvät toisiinsa: 1) Tanssikaamme myö tasaiset, notkukaamme nuorukaiset! 2) Tanssikaa työ tasaiset, nuoret neijet netkutelkaa - niinkuin tanssin mie tasanen! 3) Tanssi tanssi sie tasainen, sie oot tantsulle tasainen! (Joskus lisäys: Jalat tahtoo tanssimista) 4) tanssi tyttö tarkemmasti, viskaa jalkaa virkummasti, lase luita lustimmasti, piä pääsi pystymmässä, kanna kaulasi kenossa. Joskus korostetaan nuoruutta (tällä nuorella iällä), joskus hyvää lattiaa (sileillä silloillamme), joskus sitä, että tanssija saa sorian sulhon tai pojat kuuntelemaan. Jatkona usein >Tanssi nuoren miehen mieltä myöten.

    • Tanssikaamme myö tasaiset*

      Tanssi, tanssi sie tasainen; Tanssi tyttö tarkemmasti, Tanssikaa työ tasaisesti; Tanssikaamme me tasaiset, nuoren miehen mieltä myöten; Tanssitaan myö tasaiset*Ks. myös Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloita; Kehoitus tanssiin; Tuossa tanssivat tasaiset*Laulu: Aloituskehoitus "tasaisille" meille, teille tai sinulle, ja/tai pyyntö tanssia tasaisesti, tarkemmasti. Kerrot ja jatkot vaihtelevat ja yhdistyvät toisiinsa: 1) Tanssikaamme myö tasaiset, notkukaamme nuorukaiset! 2) Tanssikaa työ tasaiset, nuoret neijet netkutelkaa - niinkuin tanssin mie tasanen! 3) Tanssi tanssi sie tasainen, sie oot tantsulle tasainen! (Joskus lisäys: Jalat tahtoo tanssimista) 4) tanssi tyttö tarkemmasti, viskaa jalkaa virkummasti, lase luita lustimmasti, piä pääsi pystymmässä, kanna kaulasi kenossa. Joskus korostetaan nuoruutta (tällä nuorella iällä), joskus hyvää lattiaa (sileillä silloillamme), joskus sitä, että tanssija saa sorian sulhon tai pojat kuuntelemaan. Jatkona usein >Tanssi nuoren miehen mieltä myöten.

    • Tanssin tanhualla - otsa ei ortehen kolaha

      Tanssi, tanssi tanterella; TanssitupaKs. myös Tanssituvan pyyntöLaulu: Taivasalla tanssimisen väljyyttä kuvaava aihelma: Mie tantsin tanhualla, keikun keskikartanolla, otsa ei ortehen kolaha, pää ei pamaha patsahase. Tämä yleensä >Tanssituvan pyyntö -runossa uhkauksena esiintyvä säesarja kuvaa näissä teksteissä reaalista tanssia. Jatkosäkeitä: Ei täss kopjat kompastele, potrat ei lennä polvilleesen, ei täss kastu kaita kenkä, ei likahu liinasukka... (IV)

    • Tanssin tanhualla - otsa ei ortehen kolaha*

      Tanssi, tanssi tanterella; Tanssitupa*Ks. myös Tanssituvan pyyntö*Laulu: Taivasalla tanssimisen väljyyttä kuvaava aihelma: Mie tantsin tanhualla, keikun keskikartanolla, otsa ei ortehen kolaha, pää ei pamaha patsahase. Tämä yleensä >Tanssituvan pyyntö -runossa uhkauksena esiintyvä säesarja kuvaa näissä teksteissä reaalista tanssia. Jatkosäkeitä: Ei täss kopjat kompastele, potrat ei lennä polvilleesen, ei täss kastu kaita kenkä, ei likahu liinasukka... (IV)

    • Tanssituvan pyyntö

      Anna tupa tanssiaksemme; Annatko tuvaista tanssiin; Anteletko sie tuvaista; Hoi isännät, hoi emännät; Keltä mie kysyn tuvaista; Lainataanko lattiata; Mie ulos ovia myöten; Tanssin tanhualla; Tuvan pyyntö tanssiin; Täytyykös tätä tupoa; Ulos meitä uksi viepiKs. myös Tanssin tanhualla - otsa ei ortehen kolaha; Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella; Epiikka: Tanssin syntyLaulu: Johdantosäkeinä isäntäväen puhuttelua: Keltä mie kysyn tuvaista? Peremies, pereisäntä / Isäntäin, vaarisein, emäntäin, muorisein / Hoi isännät, hoi emännät jne. Ydinaihe tuvan pyyntö tanssia varten: Antele tätä tupaista, lainaele lattiaista meiän leikin lyyväksemme, tanssin tallaellaksemme - kuin et antele tuvaista, mie ulos ovia myöten / ulos meitä uksi viepi / vien pellolle perreen / vien pellolle tupasi - sitten tanssin tanhualla, keikun keskellä pihaa - otsa ei ortehe kolaha, pää ei pamaha patsahaa, jalat ei sillan liitoksee. Joskus uhkaillaan, joskus kiitellään tuvan antajia (ks. >Kiitos isännälle, emännälle tuvasta; >Laulan tähän taloon). Inkerissä yhdistyy >Talkoovirren ja >Kiletoivirren sisääntulopyyntöihin, joissa isäntäväkeä puhutellaan samantapaisin alkusäkein, Savo-Karjalassa >Laulajan palkka -aiheisiin (Laulaisin, jos olutta tuotaisiin). Tanssiselostus: Lauletaan tupaan mennessä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkivirs (V2 1950, tantsuvirs (V3), tanssilaulu (IV 716, "Kummavirs" (IV 2549) ym.

    • Tanssituvan pyyntö*

      Anna tupa tanssiaksemme; Annatko tuvaista tanssiin; Anteletko sie tuvaista; Hoi isännät, hoi emännät; Keltä mie kysyn tuvaista; Lainataanko lattiata; Mie ulos ovia myöten; Tanssin tanhualla; Tuvan pyyntö tanssiin; Täytyykös tätä tupoa; Ulos meitä uksi viepi*Ks. myös Tanssin tanhualla - otsa ei ortehen kolaha; Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella; Epiikka: Tanssin synty*Laulu: Johdantosäkeinä isäntäväen puhuttelua: Keltä mie kysyn tuvaista? Peremies, pereisäntä / Isäntäin, vaarisein, emäntäin, muorisein / Hoi isännät, hoi emännät jne. Ydinaihe tuvan pyyntö tanssia varten: Antele tätä tupaista, lainaele lattiaista meiän leikin lyyväksemme, tanssin tallaellaksemme - kuin et antele tuvaista, mie ulos ovia myöten / ulos meitä uksi viepi / vien pellolle perreen / vien pellolle tupasi - sitten tanssin tanhualla, keikun keskellä pihaa - otsa ei ortehe kolaha, pää ei pamaha patsahaa, jalat ei sillan liitoksee. Joskus uhkaillaan, joskus kiitellään tuvan antajia (ks. >Kiitos isännälle, emännälle tuvasta; >Laulan tähän taloon). Inkerissä yhdistyy >Talkoovirren ja >Kiletoivirren sisääntulopyyntöihin, joissa isäntäväkeä puhutellaan samantapaisin alkusäkein, Savo-Karjalassa >Laulajan palkka -aiheisiin (Laulaisin, jos olutta tuotaisiin). Tanssiselostus: Lauletaan tupaan mennessä. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkivirs (V2 1950, tantsuvirs (V3), tanssilaulu (IV 716, "Kummavirs" (IV 2549) ym.

    • Teemme taahan tanssipaikan

      Hyvä täss on hyörähelläLaulu hyvän tanssipaikan ylistystä: Teemme taahan tanssipaikan, isemme ilotupamme - hyvä täs on hyörähellä, sillan päällä pyörähellä, jos on siliä tääkin silta, on iloinen tääkin ilta. Vrt. >Tanssituvan pyyntö; >Onko sillat sileät - hongat paksut.

    • Teki tanssit tanhualle

      Laulu: Kävi tässä kääriäinen, kulki kullan nuppulainen, teki tanssit tanhualle, tanhualle käyessänsä silmät päässä nurjallansa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Konna (tarkoittaako todella tanssia? SKVR:ssä julkaistu tanssilauluissa, muita tietoja ei ole]

    • Tikkasilla

      Leikkiselostus ja laulu: Osallistujat valitsevat parin ja asettuvat piiriin. Pyörivät piirissä vuoroin toisella ja toisella jalalla hyppien ja laulavat: Tikka se itkeä tillitteli, kun paimenpoika se nauroi. Sitten pyörivät parinsa kanssa ja laulavat: Tili, tili, tili, tili, tillitteli, kun paimenpoika se nauroi. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tikka

    • Tsuurun kylvö

      Miepä prossan kylväisin; Pellavan valmistusVrt. Pellavan valmistusLaulu ja tanssiselostus: Raja-Karjalassa lauletaan hirssistä (prossa, tsuuru), Inkerissä pellavasta, mutta idea sama. Tanssijat tytöt (joskus tytöt ja pojat) tanssivat kahdessa rivissä ja laulavat vuorolaulua hirssin (pellavan) viljelystä. 1. dialogi: Minäpä prossan kylväsin - Minä prossan polkisin / Mihin työ pellavan kylvätte? Pellolle kylvämme. 2: Milläpä sinä polkisit? - Hyvän hevon laskisin / Millä pellavan tallotte? Hevosilla. - Hevonen saadaan kiinni nuotalla (VII) tai päitsillä (IV), avuksi tarvitaan veistä (VII) tai saksia (IV), ja leikki voi huipentua palkkaan: Oman soman ottasin; tai paria ei saada (Tahdomme nuoria tyttöjä - emme anna).

    • Tule lintu likemmäksi

      Laulu: Rinkii rankii riskeskii, monta vinkervonkerii! Tuli lintuin likemmäks, mitä mie haastan: Mie siut otan itsellein.

    • Tule meille tanssimaan

      Tanssilauluissa toistuva aloitusformula, ks. esim. >Kenen kanssa tanssimaan, >Onko sillat sileät - hongat paksut, >Tule meille tanssimaan, annan paidan palkaksesi.

    • Tule meille tanssimaan - annan paidan palkaksesi

      Teen paidan palttinaisen; Tule meille tanssimaanLaulu: Johdantona tanssikehotus, esim. Tule meille tanssimaan; Jos sie mieltysit minnuun, niin mie mieltysin sinnuu. Ydinaihe vaatepalkkio, etenkin paita, jonka kuvausta usein paisutetaan: Ieva ilman ompeleepi, Liisa hihat liitteleepi, Katri kaulukset paneepi. Paidan teko myös yksin, ilman tanssijohdantoa sisällytetty tähän (XIIII1). Ks.. EPIIKKA: >Neljän neidon runo ja/tai >Nuorena sotaan viety veli - sisar lupaa veljelleen vastaavan paidan.

    • Tuomas tuijaa - kenen hattu halleroinen

      Kelle sie kumarrat; Tuomas; Tuomas tuijaaKs. myös Hyppää nukke, karkaa nukke; NIMILORUT: TuomasLaulu ja tanssiselostus: 1) Leikkijät seisovat ringissä. Kaksi on ringin sisällä hatut päässä. He lähtevät pois ringistä ja panevat hatun jonkun ringissä olijan päähän. Lorutaan tai lauletaan: Tuomas, Tuomas tuijaa, joka niemes nuijaa! Kenen hattu halleroinen, kelle minä tämän kumarran, kenen kurjan kulkun päälle, katalaisen kaulan päälle? 2) Piirissä ympäri tupaa seisovat tytöt ja pojat sekaisin. Poika- tyttöpari tanssii piirin keskellä toinen toisensa takana. Kun laulu loppuu, poika jää piirin keskelle. Tyttö menee toisen tytön taakse seisomaan ja tämä menee pojalle uudeksi pariksi. Tällöin lauletaan: Kenen kurjan kulkun päälle, kenen kurjan hartioilla? Tyttö kurja kulkun päälle jne. Pari tanssii. Nyt poika menee pois ja laittaa toisen pojan tilalleen. Tällöin lauletaan: Poika kurja kulkun päälle - Tuomas tuijaa Katri/Jussi juoksi kujaa, kenen hattu halleroinen, kenen viitta villeroinen, kelle sie --- kumarrat, kenen kurjan kulkun päälle? Tyttö kurja kulku päälle, poja hattu hartioilla. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tuomas tuijaa

    • Tuomas tuijaa - kenen hattu halleroinen*

      Kelle sie kumarrat; Tuomas; Tuomas tuijaa*Ks. myös Hyppää nukke, karkaa nukke; NIMILORUT: Tuomas*Laulu ja tanssiselostus: 1) Leikkijät seisovat ringissä. Kaksi on ringin sisällä hatut päässä. He lähtevät pois ringistä ja panevat hatun jonkun ringissä olijan päähän. Lorutaan tai lauletaan: Tuomas, Tuomas tuijaa, joka niemes nuijaa! Kenen hattu halleroinen, kelle minä tämän kumarran, kenen kurjan kulkun päälle, katalaisen kaulan päälle? 2) Piirissä ympäri tupaa seisovat tytöt ja pojat sekaisin. Poika- tyttöpari tanssii piirin keskellä toinen toisensa takana. Kun laulu loppuu, poika jää piirin keskelle. Tyttö menee toisen tytön taakse seisomaan ja tämä menee pojalle uudeksi pariksi. Tällöin lauletaan: Kenen kurjan kulkun päälle, kenen kurjan hartioilla? Tyttö kurja kulkun päälle jne. Pari tanssii. Nyt poika menee pois ja laittaa toisen pojan tilalleen. Tällöin lauletaan: Poika kurja kulkun päälle - Tuomas tuijaa Katri/Jussi juoksi kujaa, kenen hattu halleroinen, kenen viitta villeroinen, kelle sie --- kumarrat, kenen kurjan kulkun päälle? Tyttö kurja kulku päälle, poja hattu hartioilla. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Tuomas tuijaa

    • Tuossa on nätti likka

      Laulu: Näät sä tuossa on nätti likka, hieno paita pitkät hiukset, mustat kalsot, kaita helmus, suuret hartokset [liivit ] hameessa.

    • Tuossa tanssivat tasaiset

      Noill on Luoja varren luonut; Tuossa tanssivat tasaiset - Luoja luonut varren; Tässä tanssivat tasaisetKs. myös Tanssikaamme myö tasaiset; HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Luoja on noille varren luonut; KOTISEUTU: Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevatLaulu: Taitavan tanssiparin (tanssijoiden) kuvaus: Tuossa tanssivat tasaiset, tuossa lystit lyyräjäävät. Jatkeita: Yynä nuo yhen ikäiset, yhen varrelliset (ks. >Yhenlaiset työ molemmat); Noiden sorkat soutelevat, kääntyy käpälät; Noille on Luoja luonut varren, Jumala kuvan kyhännyt tasaisesti tanssimaan. Joskus tanssivan yksilönkin ylistyksiä, esim. Tuoss on sorja Suomen poika, kaunis karjalainen (V2 2026, 2032a); Piri, Mari tarkka tanssimahan, muitenki mukasa (V2 1992). Samassa ketjussa usein >Likka nätti, poika potra; >Noista pari tulisi. Nimityksiä ja kontekstitietoja: "Sitä tytöt tantsiit ja laulaat" (V2 2024); "Sitte vanahat laulovat runoja, nuoret ilohtivat, jopa tanssivatki" (VII3 4263), "Tantsunlyöjät" (IV 3705).

    • Tuossa tanssivat tasaiset*

      Noill on Luoja varren luonut; Tuossa tanssivat tasaiset - Luoja luonut varren; Tässä tanssivat tasaiset*Ks. myös Tanssikaamme myö tasaiset; HÄÄRUNOT/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Luoja on noille varren luonut; KOTISEUTU: Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat*Laulu: Taitavan tanssiparin (tanssijoiden) kuvaus: Tuossa tanssivat tasaiset, tuossa lystit lyyräjäävät. Jatkeita: Yynä nuo yhen ikäiset, yhen varrelliset (ks. >Yhenlaiset työ molemmat); Noiden sorkat soutelevat, kääntyy käpälät; Noille on Luoja luonut varren, Jumala kuvan kyhännyt tasaisesti tanssimaan. Joskus tanssivan yksilönkin ylistyksiä, esim. Tuoss on sorja Suomen poika, kaunis karjalainen (V2 2026, 2032a); Piri, Mari tarkka tanssimahan, muitenki mukasa (V2 1992). Samassa ketjussa usein >Likka nätti, poika potra; >Noista pari tulisi. Nimityksiä ja kontekstitietoja: "Sitä tytöt tantsiit ja laulaat" (V2 2024); "Sitte vanahat laulovat runoja, nuoret ilohtivat, jopa tanssivatki" (VII3 4263), "Tantsunlyöjät" (IV 3705).

    • Tuost tunnet pojan pohatan

      Vrt. SANANLASKURUNOT: Tuhma tuntuu työnteostaRikkaan pojan tunnistus vaatteista tämän tanssiessa: Tuost tunnet pojan pohatan (miehen kestin kengistään - kun on turkki viitta päällä / kersti kengistään, nätti liiviltään /soaan on saappaat jalassa, kuuen ruplan kussakkonen jne..

    • Tupa tahtoo tanssia*

      Hei hei heitukainenLaulu: Hei, hei, heitukainen, tupa uuden uutukainen, tupa tahtoo tanssia, permanto pelaria, tuvan katto kaikkumia.

    • Turulle pyssyn kanssa

      Ks. myös Viihdytyslorut: Tot, tot torven kanssaLaulu ja tanssiselostus: Tanssijat ovat piirissä. Piiri on yhdestä kohdasta auki. Lattiaa kierretään siten, että piirin toinen pää juoksee toisen pään käsien alta [+ epäselvää selostusta]. Lauletaan: Turulle pyssyn kanssa, renki luisen luikun kanssa, isäntä emännän kanssa, piika rengin kanssa jne. Purettaessa lauletaan: Pääsin pääsin pohjukasta, olen päässyt ennenkin, niinkuin kuiva kuusenoksa, karsittu katajanoksa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululaulu

    • Turulle pyssyn kanssa*

      *Ks. myös Viihdytyslorut: Tot, tot torven kanssa*Laulu ja tanssiselostus: Tanssijat ovat piirissä. Piiri on yhdestä kohdasta auki. Lattiaa kierretään siten, että piirin toinen pää juoksee toisen pään käsien alta [+ epäselvää selostusta]. Lauletaan: Turulle pyssyn kanssa, renki luisen luikun kanssa, isäntä emännän kanssa, piika rengin kanssa jne. Purettaessa lauletaan: Pääsin pääsin pohjukasta, olen päässyt ennenkin, niinkuin kuiva kuusenoksa, karsittu katajanoksa. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululaulu

    • Turus käin mie kouluu

      Laulu: Turus käin mie kouluu, jo viikkoo ennen jouluu, ja tanssimisen kouluu. Kerran >Ken on keskellä erää -tanssilaulun jatkeena.

    • Tuvan nuohoaminen

      Leikki/tanssiselostus: 12482: Viimeisenä joululeikki-iltana "lähettiin tuppaa nuohoomaan", käsi kädessä piirissä ympäri tupaa. Yksi lähti vetämään piiriä sisään päin ja muut kiemurtelivat perässä. Lopulta piiri palasi entiselleen. Samalla laulettiin lauluja. 59: "ku nuohoomist tehtii, ku siin ol nii pitkät virret". (vrt.: Mentiin käsi kädessä umpinaisessa piirissä ympäri tupaa. Yksi lähtee kulkemaan piirin sisustaan pitäen yhä toisia kädestä, jolloin piiri mutkistuu, kiertää ympäri ja taas takaisin. Tehtiin aina viimeisenä joululeikki-iltana) Laulut: Laulu 12482 koostuu 12 aiheesta. Johdanto: Täss on ryntyt, täs on räntyt, hoilaliililaa, hoilaliililaa, täs on Moskovan molotsat, hoilaiililaa... Joka säe laulettiin 2 kertaa ja joka säkeen jälkeen hoilalililaa 2 kertaa. Laulu jatkuu erilaisin lyyrisin ja kertovin aihein. Tanssiin liittyviä: säkeitä: Ei ou miulla liivilöjä, pittäis tehä piikkoliivit, panna puoleksi punaista; Hihat on hienot ja hiukset pitkät, kas tuota likkoin kauneutta, helmet on kaulassa, halsittu saunassa, liivit on päällä ja halsittu jäällä (vrt. tanssijoiden vaatteiden ylistystä >Likka nätti poika potra). Laulu 59 on kertova (>Äidin kuolo sepitettyine jatkoineen).

    • Tyhjä tupa tultuain

      Tupa oli/on tyhjä tultuain, autio avattuain -säepari ennakoi sitä, että tulijan mukana tupaan tulee laulua ja tanssia. formula esiintyy erilaisissa juhlalauluissa (esim. >Tuon ilon tullessani, >Tanssituvan pyyntö ym.)

    • Täss on kaksi karjalaista

      Laulu: On meit kaks Karjalaist ja pari Parikkalaist (2036); Tässä on kaksi karjalaista ja pari parikkalaista - hei helleritta alla laari laila, toistuu säkeiden välissä - Kurkijoest kumpanekki, ärmäkkinen tankki päällä, kopekkaine kormannossa (3019). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Suomen tytöt enne tantsiit jotta (2036)

    • Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella

      Hyvä on tässä nuoren nousta (kotona); Täss on lusti nuoren noustaKs. myös LAULU: Isoni iloita käski; NAISTENLAULUT: Hyvä on tyttönä elääLaulu: Kuvataan tanssin iloa: Täss on lusti / Hyvä on tässä nuoren nousta, kauno kassapään karata, lusti on luita liikutella, jäseniä järkytellä. Joskus jatkosäkeitä: Kunis on vanhemmat varana (vrt. sananlasku >Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa); Täss ei tappaa pää lakkee (ks. >Tanssituvan pyyntö). Jatkona erilaisia kotiseudun ja tytönelämän ylistyksiä (>Täss on tykky tyttölöitä; >Nuoren miehen mieli tekee ym.) sekä orvon ja sananalaisen lauluja.

    • Tässä on lusti nuoren nousta, luita liikutella*

      Hyvä on tässä nuoren nousta (kotona); Täss on lusti nuoren nousta*Ks. myös LAULU: Isoni iloita käski; NAISTENLAULUT: Hyvä on tyttönä elää*Laulu: Kuvataan tanssin iloa: Täss on lusti / Hyvä on tässä nuoren nousta, kauno kassapään karata, lusti on luita liikutella, jäseniä järkytellä. Joskus jatkosäkeitä: Kunis on vanhemmat varana (vrt. sananlasku >Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa); Täss ei tappaa pää lakkee (ks. >Tanssituvan pyyntö). Jatkona erilaisia kotiseudun ja tytönelämän ylistyksiä (>Täss on tykky tyttölöitä; >Nuoren miehen mieli tekee ym.) sekä orvon ja sananalaisen lauluja.

    • Vaihdetaan hevosia, anna ori mulle

      Anna minulle nuori neiti; Tantsittelen tammojaniLaulu ja tanssiselostus: XIII: Kaikki kävivät tyttö-poika pareissa lattialle seisomaan ja lauloivat: Vaihetaan myö hevosii, anna omas mulle, mie se annan kenokaulan orivarsan sulle! Sitten vaihdettiin paria ja laulettiin: Nyt se on jo vaihettu - vaan mie se vaihan tämänkii... Ja taas vaihtoivat seuraavan parin, kunnes koko rivi oli vahdettu. III-IV: Ei tanssiselostusta, tanssiyhteys epävarma. Sanat esim.: Tanssittelin tammojani, hypitin hevosiani - tulkaa meiltä ostamaa, meillä ollaa hyvät hevoset, sukkajalat, jauhokuonot, valkeat takaiset kapjat. - Joskus hevosenvaihtoon liitetty myös neidinvaihtamisen idea, toinen pyytää parasta neittä riskiä riihenpuijaa ja lupaa vastalahjaksi hevosen((XIII). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Vaihetaa myö hevosii; lauloit joululeikissä (XIII); Sitä ennen joululeikeissä lauloit ja tanssiit; Tiukkolaulu (IV)

    • Vaihdetaan hevosia, anna ori mulle *

      Anna minulle nuori neiti; Tantsittelen tammojani**Laulu ja tanssiselostus: XIII: Kaikki kävivät tyttö-poika pareissa lattialle seisomaan ja lauloivat: Vaihetaan myö hevosii, anna omas mulle, mie se annan kenokaulan orivarsan sulle! Sitten vaihdettiin paria ja laulettiin: Nyt se on jo vaihettu - vaan mie se vaihan tämänkii... Ja taas vaihtoivat seuraavan parin, kunnes koko rivi oli vahdettu. III-IV: Ei tanssiselostusta, tanssiyhteys epävarma. Sanat esim.: Tanssittelin tammojani, hypitin hevosiani - tulkaa meiltä ostamaa, meillä ollaa hyvät hevoset, sukkajalat, jauhokuonot, valkeat takaiset kapjat. - Joskus hevosenvaihtoon liitetty myös neidinvaihtamisen idea, toinen pyytää parasta neittä riskiä riihenpuijaa ja lupaa vastalahjaksi hevosen((XIII). Nimityksiä ja kontekstitietoja: Vaihetaa myö hevosii; lauloit joululeikissä (XIII); Sitä ennen joululeikeissä lauloit ja tanssiit; Tiukkolaulu (IV)

    • Vastakkaistanssi - Tais tais Taneli

      VastakkaistanssiKs. myös Nimilorut: TaneliLaulu: Tais tais Taneli, Tanelista paleli. Taneli oli munapuoli, tuosta ei kyllä likat huoli, Tanelin mulkut leikattiin, salvamelle paiskattiin. Tanssiselostus: Kaksi miestä tanssii kädet lanteilla vastakkain eteen ja taakse. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Vastakkaistanssi

    • Yhenlaiset työ molemmat

      Ks. myös Tuossa tanssivat tasaiset; Häärunot/Sulhasen ja morsiamen katsotus: Yhdenmuotoiset molemmatLaulu: Johdantona tanssikehotus >Tanssikaamme myö tasaiset, ydinaihe tanssivan parin samankaltaisuus: Yhelläiset työ molommat, sen verran väliä teissä - toinen on toisen vaimon lapsi, toisin on vesillä pesty, toisin löylyll löyhäelty.

    • Yks ulkona seisoo, miun muorisein

      Laulu: Tyttären ja äidin dialogi, jossa äiti lupaa tyttärensä miehelle, kun rahalahja on kyllin iso: Yksi ulkona kysyy, minun muoriseni. - Mitä tahtovat tyttärestäni? - Tahtovat minut viedä morsiameksi. - Paljonko antavat tyttärestani? - Sata ruplaa. - Älä mene, tyttäreni! - Laulua jatketaan 10 ruplaan asti. Sitten lauletaan: Mene, mene minun tyttäreni.

    • Älkää tytöt työkkikö - takamulkku en taija olla

      Poikien vuorosana tytöille tanssissa.

  • 7. Kalendaarilaulut

    • Antti talven aloittaa

      Antti talven alottaaVrt. Hyvä Tuomas joulun tuopi

    • Ennen on kesän lehmättä kuin joulun akatta

      Kalendaarisananlasku. Tanssilaulun >Ken on keskellä erää lopussa.

    • Hei hei helluntaina

    • Heikki taittaa talven selän

      Talven selän taittuminenVrt. Paavalin päivä, talven napa

    • Heikki taittaa talven selän*

      Talven selän taittuminen*Vrt. Paavalin päivä, talven napa*

    • Helatorstai

      HelatuorstaiHelatorstain puhuttelu: miksi tulit näin varhain? Ei ole voita, ei velliä, ei uutta vihtaa; meri on jäässä ja lumi maassa.

    • Helatorstaista Iljanpäivään

      Otsikolla "Iltavalveilla" teksti, joka koostuu lyyrisistä aiheista + kokkovirrestä >Tulkaa tyttäret tulelle. Kontekstitieto: "Helatuorstaista Iilian pyhään -- asti tytöt yöllä kävelivät pitkin kylää ja lauleskelivat 'ikkunoja' möite omia virsiänsä."

    • Helluntaina

      Helluntaina lauvantainaTavalliset aihelmat: kylvetään uudella vihdalla; keitetään voinen puuro; tyttäret tulevat kotiin ja tuovat juuston tullessaan. Varsinais-Suomessa alkusäkeellä Helluntaina lauantaina aloitetaan myös viihdytysloru >Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan (VIII, tähtitekstit*).

    • Helluntaina*

      Helluntaina lauvantaina**Tavalliset aihelmat: kylvetään uudella vihdalla; keitetään voinen puuro; tyttäret tulevat kotiin ja tuovat juuston tullessaan. Varsinais-Suomessa alkusäkeellä Helluntaina lauantaina aloitetaan myös viihdytysloru >Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan (VIII, tähtitekstit*).

    • Hyvä mies, hyvä hevonen

      Ei juokse joka oronen; Se oro, mikä minulla (Laskiaisv.); Se oro, mikä sinullaKs. myös Rekivirsi; Häärunot: Sulhasen hevosen ylistysHevosen ja ajajan ylistystä laskiaisrunossa >Rekivirsi.

    • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi

      Ks. myös Antti talven aloittaa; Joulun tulo; Nuutin runoKalendaarisananlasku. Myös loppusäe: Hiivan Nuutti hiivat viepi XI 498; joskus alkusäe: Antti avaimet antaa (avain kädessä / on pyhäin alku / joulut aloittaa); joskus samassa: Tuomas tuoppi kainalossa VI1 2850, XIV 168, 175.

    • Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi*

      *Ks. myös Antti talven aloittaa; Joulun tulo; Nuutin runo*Kalendaarisananlasku. Myös loppusäe: Hiivan Nuutti hiivat viepi XI 498; joskus alkusäe: Antti avaimet antaa (avain kädessä / on pyhäin alku / joulut aloittaa); joskus samassa: Tuomas tuoppi kainalossa VI1 2850, XIV 168, 175.

    • Iilian virsi

      Iilia pyhä isäntä; Ilian virsi - Ilia hyvä isäntä; Petron pyhinäYdinaihe: Pedroa, Iiliaa pyydetään vieraiksi ("meil on viinat, oluet"), ja rukoillaan pyhiltä sadetta viljelyksille. Oluen kuvaukseen kytkeytyy usein >Kolme putkea puhuu (Miehille vihainen viina, naisille olut punainen, tytöille meto makea). Kontekstitietoja ja -kuvauksia: "Pietarin ja Iilian juhlien laulettava virsi", "kiletoi-virsi", "ukkovirsi", "vakkove(e)". III2 2098 poikkeaa tekstiltään muista ja keskittyy vain Petroon. Hevaalla Iilian virren jatkona on >Sämpsä Pellervoisen runo (IV).

    • Jo meille joulu joutu

      Jokos meille joulu joutu; Pesin tupani, rikat; Rikat - lattian lakaisin, pesin pirttisen; Rikat - pesin tuvan, lakaisinVrt. epiikka: Rikoilla kuuntelijaMiniatyyrikertomus: joulu, pääsiäinen joutui / jos joutuisi - pesin/pesisin tuvan, vein/veisin rikat pellolle. Aihe aloittaa eräitä eeppisiä runoaiheita: >Vene ja purje puhki kivisillä kengillä, >Veneeseen pyrkivä neito, >Lunastettava neito.

    • Jo on joulut jossakussa

      Tahvanat tuvan takana"Lauloit joulun jälkeen." Kerran jatkosäe: Alan laulaa laskiaista!

    • Joka jouluhun eläisi, joulusta jokin tulisi

      Jokapa jouluhun eläisiJatkuu: : eli elo parempi tahi kuolo rohkeampi. Kalendaarisananlasku?

    • Jos ei kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa

      Jos ei kylmä kyntteliäKalendaarisananlasku. VI2 7160 ja XII 8127 imperfektissä: Hyvin kylmi kynttelinä

    • Joulu juhlista paras

      Jatkona muiden pyhien vaativaisuus: Heekki tulloo herjoomaan, Poavali panettelemaan + >Kynttelin kysymykset.

    • Joulun tulo

      Jo on joulu joutumassa; Jopa joutas joulu tulla; Jos joulu joutuis; Joulu; Joulu joutuen tulevi; Joulu tulee jonger konger; Joulu tulee jonkkis konkkis; Joulu tulee jouker kouker; Joulu tulee, joutaa kyllä; Joulu tulee konkkis, konkkis; Joulu tulla jollittaa; Joulu tulla jollottaa; Joulu tulla jollottelee; Joulu tulla jongertaa; Joulu tulla jonkottaa; Joulu tulla jonkottaa; Joulu tulla lonkottelee; Jouvu sukka jouluksi; Kun Jumala joulun toisi; Kunpa joulu joutuisiki; Kyll on kystä aitassani; Nyt on joulu; Tule, joulu; Tule, joulu koskas joulut; Tule juhla, jouvu jouluKs. myös Tuomaan runo; Sananlaskurunot: Hyvä Tuomas joulun tuopi; Miesten laulut: Join jouluna olutta; Viihdytyslorut: Kiiku, kiiku, kissanjalka (huomenna joulu alkaa)Tähän yhdistetty erilaiset joulun tulon toteamukset, kehotukset ja toivomukset. Alkuformuloita: Joulu tulee / Tule joulu jonkker konkker; Jos joulu joutuis; Kun jumala joulun toisi jne. Pitemmissä jatkeissa joulun persononointia (kävelee. kantaa jotain) ja ruoka-aihelmia (voipytty käsissä, lihasäkki selässä), jotka molemmat myös >Tuomaan runon ydinainesta. Savossa ja lännessä jatkona ironinen Kyll on kystä aitassani - sirkan siivet, torakan koivet, peiposen peräpakarat (sama ks. >Tule neitonen minulle), joskus (VIII) >Talon tunnukset (tervaristi, rautarengas). Uudellamaalla: Jos joulu joutuis - saisin kuhmun kulmahain, sinimarjan silmähäin (XIV 113).

    • Jouluna jollain, kekrinä kelläin

      Toivomma totista vuottaKalendaarisananlaskun laajennettu muoto. Alkutoivotus Toivomma totista vuotta jatkuu: mikkelinä milläik, pääsiäisä päätymödä myödek. Ks. VKS 443.

    • Jouluna Jumala syntyi

      Ks. myös epiikka: Marjavirsi>Luojan virren >Marian virressä yleinen ilmaus esiintyy joskus irrallisenakin. Useimmiten vain kaksi säettä: Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella). XIII-alueella liittyy rahvaanrunotyyppisiin sepityksiin, jotka käsittelevät Kristuksen syntymää.

    • Joulunvietto

      Sepitetty juhlaruno, ilmeisesti J. Häyhän tekoa. Loppuosassa kansanomaisia laulu- ja tanssiaihelmia.

    • Jouluvirsi

      JouluKs. myös KiletoivirsiPraasniekkavirsi, otsikoltaan "Jouluvirsi", joka ei kuitenkaan sisällä jouluaihelmia, vaan >Kiletoivirressä tavallisia juhlan, oluenjuonnin ja kestityksen motiiveja.

    • Juokse, juokse musta ruuna

      Juokse, juokse ruuna kotiin"Laskiaisena kun ajetaan hevosella ja mennään toiseen kylään ja lauletaan tätä." Laskiaisen >Rekivirteen kuuluva, mutta muuallakin esiintyvä säepari: Juokse, juokse musta ruuna, kolkuta kovakapia. Jatkona voi olla määränpäätä luonnehtivia säkeitä (heinille heliseville; ison kotiin) tai muita hevosaiheita.

    • Juokse, juokse musta ruuna*

      Juokse, juokse ruuna kotiin**"Laskiaisena kun ajetaan hevosella ja mennään toiseen kylään ja lauletaan tätä." Laskiaisen >Rekivirteen kuuluva, mutta muuallakin esiintyvä säepari: Juokse, juokse musta ruuna, kolkuta kovakapia. Jatkona voi olla määränpäätä luonnehtivia säkeitä (heinille heliseville; ison kotiin) tai muita hevosaiheita.

    • Jyrin virsi

      Ks. myös Loitsut/Kotieläintalous: Haltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskettaessa; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karhua vastaanJyrinpäivänä "laulavat naiset tullessaan karjaa metsään laskemasta." Laulu sisältää usein Jyrin/Jyrkin (kertosana usein: Miikkulan) kutsun: Pyhä Jyrki armolliin, Miikkula meroin isäntä! Tye nyt tänne tarvitaan, nimeäsi mainitaan, itseäsi kutsutaan! Jatkossa vielä todetaan, että ellet itse jouda, lähetä sanasi ja kätesi. Rukouksia ja anomuksia Jyrille on karjaloitsuissa runsaasti, myös Jyrin virren jatkona. Tähän on kirjattu vain Jyrin rituaalinen kutsu.

    • Jyrinpäivä on paikoillaan

      Kalendaarisananlasku, yhdistynyt >Räppänä liki lakea -ketjuun

    • Jyrinpäivänä

      Jyrinpäivävirsi; KevätjuhlillaKs. myös Jyrinpäivä on paikoillaan; Jyrin virsiErilaisia naisten Jyrinpäiväjuhliin tai yleensä kevätjuhliin liitettyjä lauluja."Juovukkaat ämmät laulavat tanssin tahdissa." "Ennen laulettu keväällä erikoisissa juhlissa." Aiheet on lueteltu myös temaattisissa otsikoissaan (>Ei minua mies toruisi; >Vittu lensi viirutteli; >Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat), paitsi IV2 2589, joka kuuluu vain Jyrinpäivään.

    • Jyrki jyrähti, kello kolahti

      JyrkiKs. myös JyrinpäiväJatkuu: härän häntä häilähti.

    • Katriina vesiperse

      KatriinaSelitys: "Vaikka olisi miten kauniit ilmat, niin Katrin päivänä sataa vettä."

    • Kekri

      KeyriKs. myös On köyri köyhälläkiErityyppisiä kekrinpäivätekstejä: 1) Köyri se tulla körröttää (vrt. >Joulun tulo, >Tuomaan virsi); 2) Ei aina kekriä kestä, ei aina tupia pestä jne.; 3) Kekritapoihin liittyviä lauseita ja rukouksen tapaisiakin.

    • Ken ei laula laskiaissa

      Ken ei laula laskiaisna, sille tyttö; Kuka ei laula laskiaisna - ei ikinäUhkaus: se joka ei laula laskiaisena saakoon lapsen, josta tulee paturi (ks. >Tulkaa tyttäret tulelle), tai: ei laula koskaan.

    • Keväällä kouluun

      Loru juhlapäivistä.

    • Kolme kovaa päivää

      Vuoden kovat päivät: siantappo, ohrariihi, papinluku.

    • Kun kuulet kurjen äänen, älä astu järven jäälle

      Kurjen ja käen kun kuuletKalendaarisananlasku. Runossa XIII3 8312 "kaatra (kuikka) vettä kantamassa" viitannee sulaan

    • Kurki maalla Maariana

      Kalendaarisananlasku. Jatkuu: viikkoo jälkeen viimistäki, jolsei sittekä suvi tule, sitten kurjen kuolemaan

    • Kuu kiurusta kesään

    • Kuukausien tapauksia

      Keskeiset asiat kussakin kuussa: Huhtikuussa humahtaa (lumi), toukokuussa tomahtaa (kylvö) jne.

    • Kylvöajoista

      KylvöajatKylvöajat luetellaan joko viikonnumeroin (esim: Kaheksas on kauraviikko, seitsemäs on sen parempi...) tai juhlapäivin (esim. Kylvä, kynnä uutisella Laurin ja Pertun välillä...).

    • Kyntteli-paavali-heikki

      Sananlaskunomaisia: karjan ruoka puolessa, ihmisen kolmia; kyntteli kevättä, jne. (talven pituus).

    • Kynttelin kysymykset

      Kyntteli kovin kysyvi; Kyntteli kysyypi; KynttelinpäiväKyntteli (kynttilänpäivä) kysyy, onko talven työt jo tehty; luetteloa miesten ja naisten töistä.

    • Kynttelin kysymykset*

      Kyntteli kovin kysyvi; Kyntteli kysyypi; Kynttelinpäivä**Kyntteli (kynttilänpäivä) kysyy, onko talven työt jo tehty; luetteloa miesten ja naisten töistä.

    • Käki tuo suven sanoman

      Käki toi kesän sanomanKalendaarisananlasku. Jatkuu: pääsky päivän lämpimän

    • Laskiainen lapsen tappaa

      Jatkuu: pääsiäinen päähän lyö, helluntai hengen ottaa (loppiainen lopettaa). Savolaisen tekstin mukaan "Lastenloru".

    • Laskiaismäessä

      Hei lystiä laskua; Joudu laskiaismäkeen; Ken minulle kelkan tekisiKs. myös Maanviljelysloitsut: LaskiaishuutoErilaisia kelkkaan ja mäenlaskuun liittyviä laskiaisaihelmia: hauskuuden huutoja; kuka tekee kelkan jos se kaatuu; mitä sanotaan jos myöhästyy mäestä jne.

    • Lähe auksein Jumala

      Ks. myös Tšihlagovirzi; Häänäytelmään liittyvät taikamenot ja varaukset: Ota onni ohjillesiLaskiaisajoon liittyvissä runoissa (>Rekivirsi) toivotaan Jumalaa ja/tai onnea rekeen: Lähe onni ohjillein, Jumala rekosehein / Lähe auksen miu Jumala, kerallai Herra Iesus. Joskus laajenee pitemmäksikin. Vastaavia rukouksia/toivotuksia on runoissa runsaasti, erityisesti häärunoissa (>Ota onni ohjillesi). Tähän on poimittu vain laskiaisajeluun liittyviä. (IV 1837 on >Päivänpäästö -runo, jota laulajan mukaan esitettiin laskiaisena reessä ja joka silloin aloitettiin säkeellä: Lähe, Jumal, aviksi).

    • Lähe auksein Jumala*

      *Ks. myös Tšihlagovirzi; Häänäytelmään liittyvät taikamenot ja varaukset: Ota onni ohjillesi*Laskiaisajoon liittyvissä runoissa (>Rekivirsi) toivotaan Jumalaa ja/tai onnea rekeen: Lähe onni ohjillein, Jumala rekosehein / Lähe auksen miu Jumala, kerallai Herra Iesus. Joskus laajenee pitemmäksikin. Vastaavia rukouksia/toivotuksia on runoissa runsaasti, erityisesti häärunoissa (>Ota onni ohjillesi). Tähän on poimittu vain laskiaisajeluun liittyviä. (IV 1837 on >Päivänpäästö -runo, jota laulajan mukaan esitettiin laskiaisena reessä ja joka silloin aloitettiin säkeellä: Lähe, Jumal, aviksi).

    • Maaliskuun neuvo helmikuulle

      Kuukausien keskustelu (Maaliskuu helmikuulle); Vähä tammi sanoi isolle; Sulamakuu, hankikuu; Helemi tammelle toruu; Maaliskuu mahittelekse; Helmikuun sanojaKalendaarisananlasku. Runo XIII2, 4946 on otsikolla "Vähä tammi sanoi isolle tammelle" ja runo XIII3, 8391 otsikolla "Sulamakuu hankikuulle"; V3 otsikolla "Syvänkuu sanoi vaahtokuulle"; joskus "Hankkuu sanoi vaahtokuulle" (XIII1 552)

    • Martinpäivänä

      Martin laulu. Hups hups MartikkeneYdinaihe: Martti on tullut taivaasta kultaista korentoa, hopeaista ortta myöten, tuo vitsat millä pienet pieksetään; tehkää tuli tupaan, tuokaa ruokaa (herneitä, papuja, kaalia, lanttua, olutta, makkaraa, voita); hyvät toivotukset perheenjäsenille (tai pahat, jos ruokaa ei anneta). - Länsi-Inkerissä ja Suomenlahden ulkosaarilla (Tytärsaari, Lavansaari) käytetty Virosta (martinsantit) tullut martinpäivän kiertuelaulu.

    • Martti maalle, karttu jäälle

      Martti (Katri)Vrt. Simo siltoja tekeeKalendaarisananlasku. Jatkuu esim.: kalamiehet kankaalle, paimenet kylän kululle; selitys: kesätoimet lakkaavat

    • Matti on maalla miehiäkin

      Vrt. Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa; Martti maalle, karttu jäälleKalendaarisananlasku. Jatkuu: >Matin maat, Matin hevoset

    • Matti, Mari

      Matinpäivän, marianpäivän sääsananparsia.

    • Merkkipäiväloruja

      MerkkipäiviäLähes kaikki luetteloita päivien "sanomisista": Pietari sanoo: pilvi nousee, Samuli sanoo: sae tulee jne. (vain XII2 8128 eri tyyppiä).

    • Miikkulan vietossa

      Miikulan vietossa (Avatkaa uksianne)Ks. myös Kiletoivirsi"Taloon tullessaan lauloivat tytöt euksessa: Avatkaa uksianne! ja sisään astuttuaan, käyden tai tanssien ympäri--." Tekstinä >Kiletoivirsi, joka näissä tapauksissa mainitaan lauletuksi Miikkulana.

    • Nuutin runo

      Hiiva-Nuutti; Nuutin syötin, Nuutin juotinvrt. Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi; Tapaninpäivänä; Joulu loppui "Hiiva-Nuuttiin" tai "Sakka-Nuuttiin", jouluoluen loppuun juomiseen. Teksteissä keskeistä Nuutin personointi (Nuutin syötin, N. juotin, N. nukutin - N. nukku nuttuihinsa, väsy omiin rääsyihinsä) ja kestitysaiheet: oluen pyytäminen, kiitokset talonväelle ja herjaukset/uhkaukset, jos olutta ei annettu (vrt. Pitolaulut: >Kiletoivirsi ja >Laulan tähän taloon).

    • Oltta jouluna juuvaan

      Ks. myös Miestenlaulut: Join jouluna oluttaKalendaarinen ruokaloru: jouluna olutta, lihaa laskiaisena, rokkaa pääsiäisenä jne.

    • On köyri köyhälläki

      Vrt. KekriKalendaarisananlasku. Köyri (= kekri); jatkuu: laskiainen laihallaki

    • Otava

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen neuvokkivirret: Aikainen herätys; Käy ulkona usein kuuta katsomassaYlösnousun ajan katsominen Otavan asennosta.

    • Paavalin päivä, talven napa

      Vrt. Heikki taittaa talven selänPaavalin päivänä lapset katon harjalla, sian papelo hampaissa. sanoivat: Paavali päivä, talven napa, sian paska, ,kulta nuppu, talven selkä paukahta! Sian papelo purtiin sitten kahtia ja heitettiin toinen puoli talven, toinen suven puolelle.

    • Perttulin päivä

      Pertun runoKs. myös Sananlaskurunot: Perttulina pannan viikate vaarhaan; Päivän pertulin perästä kaste varjost ei variseEri aiheita: sadonkorjuun lopettaminen (Jos ei Perttelinä valmis, niin peri pellolta pois); kyläilypäivä, "puolipyhä".

    • Perttulina pannaan viikate vaarhan

      Kalendaarisananlasku. Jatkuu: sirppi seinhään, äijät loukkoon, ämmät lierelle, tytöt vintin vartheen

    • Pieppa piiroja tekee joulun tarpeheksi

    • Pyhäin loputtua

      Runoa sanotaan Pekka Poutiaisen tekemäksi. Pohjana työlauluaihelmia, vrt. >Anna rullan ruikutella ja >Toimellinen talon tyttö.

    • Pyhäinpäiväviikoilla

      Pyhäin miesten päivä"Runtus", "läppöön pyhä". Loru piian hyvistä päivistä: Tehdään lahtii, prykätään sahtii, muutetaan muorii, vaihetaan vaarii (X). Muissa erilaisia naimisaiheita.

    • Päivän Perttulin perästä kaste varjost ei varise

      Perttulin päiväKalendaarisananlasku

    • Pääsiäinen tuo lapsille kananmunia

      Ks. myös. Joulun tuloEteläisillä alueilla on joululaulun kertosäkeessä joskus pääsiäinen. Tässä teksti keskittyy kokonaan pääsiäiseen ja lapsiin: Pääsiäine, pänger pönger, siniset sukat jalassa, sulkkuine paita päällä, hattuine päälaella, kaksi kananmunnaa käess, lahjoitteloo lapsillee. Jatkossa kerrotaan lasten ilosta. Osin sepitettyä.

    • Pääsiäisviikon päivät

      KOmmentti puuttuu

    • Rekivirsi

      Aja laukki laatusasti; Ei juokse joka oronen; Ennen väkeä vähennä kuin väsytä; Hevonen, piä varrais; Hyvä mies, hyvä hevonen; Juokse, juokse musta ruuna; Käy oro omille maille; Laskiainen; Laskiaisena; Muista musta ruunasein, älä veä yli veresi; Nuu nuu orosueni; Oro, oro pie varasi; Se oro, mikä minulla (Laskiaisv.); Se oro, mikä sinulla; Voi mennyttä mäkeä; Yllö ylpeä ohjillaKs. myös Loitsut/Kotieläintalous: Laskiaisvirsi; Häärunot/Morsiamen kotoa lähtiessä: Juoksee syötetty, juotettu hevonen; Häärunot/Morsiamen kotona: Sulhasen hevosen ylistysOtsikoita: "Rekraamattua", "Rek(i)virs(i)", "Laskiaisvirsi", "Loiukujaisvirsi laskiaisena", "Liukumalaulu". "Ku enne käytiin hevosii kanssa liukumassa kyläs kui ajettii, kenen kartanoo ajettii siell laulettii." "Kun ajettiin laskiaista hevosilla, niin silloin laulettiin." Johdantona paikoin rukousformula >Lähe auksein Jumala. Rekivirsien ydinteemat ovat hevosen ja ajajan vaihtelevia puhutteluja ja ylistyksiä. Hevosta kehotetaan juoksemaan (>Juokse, juokse musta ruuna), sitä ja ajajaa varoitetaan raskaasta kuormasta ja tyttöjen pudottamisesta maahan (Älä meit sisoisie aian kolkkii ajele; vrt. Liekkulaulut: >Älä liekku langettele). Hevosta ja ajaa kiitetään (>Hyvä mies, hyvä hevonen); hevonen on hyvin syötetty, juoksee ilman ruoskaa, miehen mieltä myöten (+ >Nuoren miehen mieli palaa), ja sillä on ihmeellisiä ominaisuuksia (+ >Ihmehevonen). Joskus ajajia mainitaan nimeltä (XIII 4899). Joskus muitakin runoja mainitaan lauletun rekivirsinä (esim.: kertovia IV 1837, V1 245; >Ken ei laula laskiaissa V3 979a, 980, 982). Aina ei rekivirsi-nimitys viittaa laskiaiseen; esim. XIII2 4817 ja 4889 ilmoitetaan Tapaninpäivänä lauletuiksi, XIII 4029 on kuokkamiesten laulu. Rekivirsissä on Itä- ja Pohjois-Inkerissä (V2 ja XIII2 4028-29, 4817) myös varauksia, joissa hevosta varoitetaan noidista ja neuvotaan sitä ottamaan luontonsa lumesta, haltiansa haavan alta ja joissa puhuja kerskaa maagisilla voimillaan (ks. myös >Lunnon nostatus; Kotieläintalous: >Laskiaisvirsi; Miestenlaulut: >Minä olen noidan nuorin poika).

    • Rekivirsi*

      Aja laukki laatusasti; Ei juokse joka oronen; Ennen väkeä vähennä kuin väsytä; Hevonen, piä varrais; Hyvä mies, hyvä hevonen; Juokse, juokse musta ruuna; Käy oro omille maille; Laskiainen; Laskiaisena; Muista musta ruunasein, älä veä yli veresi; Nuu nuu orosueni; Oro, oro pie varasi; Se oro, mikä minulla (Laskiaisv.); Se oro, mikä sinulla; Voi mennyttä mäkeä; Yllö ylpeä ohjilla*Ks. myös Loitsut/Kotieläintalous: Laskiaisvirsi; Häärunot/Morsiamen kotoa lähtiessä: Juoksee syötetty, juotettu hevonen; Häärunot/Morsiamen kotona: Sulhasen hevosen ylistys*Otsikoita: "Rekraamattua", "Rek(i)virs(i)", "Laskiaisvirsi", "Loiukujaisvirsi laskiaisena", "Liukumalaulu". "Ku enne käytiin hevosii kanssa liukumassa kyläs kui ajettii, kenen kartanoo ajettii siell laulettii." "Kun ajettiin laskiaista hevosilla, niin silloin laulettiin." Johdantona paikoin rukousformula >Lähe auksein Jumala. Rekivirsien ydinteemat ovat hevosen ja ajajan vaihtelevia puhutteluja ja ylistyksiä. Hevosta kehotetaan juoksemaan (>Juokse, juokse musta ruuna), sitä ja ajajaa varoitetaan raskaasta kuormasta ja tyttöjen pudottamisesta maahan (Älä meit sisoisie aian kolkkii ajele; vrt. Liekkulaulut: >Älä liekku langettele). Hevosta ja ajaa kiitetään (>Hyvä mies, hyvä hevonen); hevonen on hyvin syötetty, juoksee ilman ruoskaa, miehen mieltä myöten (+ >Nuoren miehen mieli palaa), ja sillä on ihmeellisiä ominaisuuksia (+ >Ihmehevonen). Joskus ajajia mainitaan nimeltä (XIII 4899). Joskus muitakin runoja mainitaan lauletun rekivirsinä (esim.: kertovia IV 1837, V1 245; >Ken ei laula laskiaissa V3 979a, 980, 982). Aina ei rekivirsi-nimitys viittaa laskiaiseen; esim. XIII2 4817 ja 4889 ilmoitetaan Tapaninpäivänä lauletuiksi, XIII 4029 on kuokkamiesten laulu. Rekivirsissä on Itä- ja Pohjois-Inkerissä (V2 ja XIII2 4028-29, 4817) myös varauksia, joissa hevosta varoitetaan noidista ja neuvotaan sitä ottamaan luontonsa lumesta, haltiansa haavan alta ja joissa puhuja kerskaa maagisilla voimillaan (ks. myös >Lunnon nostatus; Kotieläintalous: >Laskiaisvirsi; Miestenlaulut: >Minä olen noidan nuorin poika).

    • Rostuo romajaa

      Rostava roikuuJoulua (Rostua, Rastava, Rostava) edeltävästä paastosta ja sen loppumisesta.

    • Rostuo romajaa*

      Rostava roikuu**Joulua (Rostua, Rastava, Rostava) edeltävästä paastosta ja sen loppumisesta.

    • Siansorkka laskiaisna

      Lampaan ja sian sorkkien syöminen; Lapset kelkkamäellä; Laskiainen lähenee; LaskiaishokujaVrt. LOITSUT/Maanviljelys: LaskiaishuutoLaskiaisruokiin (makkara, siansorkat, puuro ym.) liittyviä loruaiheita: Laskiainen laulattaa, siansorkka naurattaa; Hurroo, makkaraa ja puuroo; Laskiaisrauhaa, papuja kauhaan; Liu lau laskiaista - lusikka käteen, voita läpeen. Voivat yhdistyä >Laskiaishuuto-toivotuksiin tai liittyä ajankohdan ruokatoiveisiin. IX2 440 sananlaskumainen: "Lampaan kynnet kynttelinä, sian kynnet laskiaissa ja päät pääsiäissä" (pitää syödä, että eläimet menestyisivät).

    • Silloin siikanen kutevi, kons on jäässä järven rannat

      Siian kutuaikaKalendaarisananlasku

    • Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa

      Simo siltoja tekee; Simo, Martti y.m.vrt. Martti maalle, karttu jäälle; Matti on maalla miehiäkinKalendaarisananlasku. Jatkuu: Antti aisolla ajaapi, Nikolaus nivoopi kiinni (sanotaan talven tulosta)

    • Simo siltoja tekee, Martti maita vahvistaa*

      Simo siltoja tekee; Simo, Martti y.m.*vrt. Martti maalle, karttu jäälle; Matti on maalla miehiäkin*Kalendaarisananlasku. Jatkuu: Antti aisolla ajaapi, Nikolaus nivoopi kiinni (sanotaan talven tulosta)

    • Suurvihko suvipäivän, varavihko Valpurista

      Ierikka, urpo, varpuli; Jyrki jykiä muona (jysäys); Karjanruokinta; Karjan ruokkiminen; Urpanus urittaaKalendaarisananlasku eläinten ruoan riittävyydestä keväällä. Vaihtelevia säesarjoja, laajenee usein runoksi: Suurvihko suvipäivän, varavihko Valpurista; Sylyllinen Hinrikistä - viel Eerikkiki anele, Urpanuski urise/uikuttaa jne.

    • Suvi pitkä suurukselta

      Kalendaarisananlasku. Jatkuu: talvi pitkä taikinalta, kesä pitkä keittämältä, syys pitkä nauriilta

    • Tapaninpäivänä

      Tahvana; Tahvanan ajajat; Tahvananpäivä; Tapani; Tapanin virsi; Tapaninvirsi (tapanipukki)Vrt. Nuutin runo; Pitolaulut: Laulan tähän taloon (kiitokset talonväelle); epiikka: Tapanin virsi; kehtolaulut: Huis sika metsäänTapaninpäivän kiertueperinteeseen liittyvä runo, jossa yhdistyvät legenda-ainekset (ks. epiikka: >Tapanin virsi, johon erotettu legenda-aiheen sisältävät tekstit), kestityksen (koosan, kousan) pyytäminen (ks. pitolaulut: >Kiletoivirsi), kiitokset tai herjaukset talonväelle. Kuvauksia tapaninpukkien ulkonäöstä ja käyttäytymisestä (Tapani on takuista tehty - ks. nimipilkat: >Taavetti). Nuutinpäivän runossa samoja pyytämiseen, kiittämiseen ja herjaamiseen liittyviä säkeitä. Tapaninpäivärunon tekstit sisältävät lyhyinä katkelmina muita runoaiheita, mm. >Luojan virttä, >Kylvöihmettä, >Isoa tammea, >Ihmetupaa. Tähtiteksteissä sellaisiakin, joissa on vain >Tapanin virsi, mutta lisäksi kiertuetavan kuvausta, tai esim. >Rekivirsi liitettynä Tapaninpäivään. Huom. III 1897: luetaan porstuassa >Tämä kirja on kirjotettu.

    • Tapaninpäivänä*

      Tahvana; Tahvanan ajajat; Tahvananpäivä; Tapani; Tapanin virsi; Tapaninvirsi (tapanipukki)*Vrt. Nuutin runo; Pitolaulut: Laulan tähän taloon (kiitokset talonväelle); epiikka: Tapanin virsi; kehtolaulut: Huis sika metsään*Tapaninpäivän kiertueperinteeseen liittyvä runo, jossa yhdistyvät legenda-ainekset (ks. epiikka: >Tapanin virsi, johon erotettu legenda-aiheen sisältävät tekstit), kestityksen (koosan, kousan) pyytäminen (ks. pitolaulut: >Kiletoivirsi), kiitokset tai herjaukset talonväelle. Kuvauksia tapaninpukkien ulkonäöstä ja käyttäytymisestä (Tapani on takuista tehty - ks. nimipilkat: >Taavetti). Nuutinpäivän runossa samoja pyytämiseen, kiittämiseen ja herjaamiseen liittyviä säkeitä. Tapaninpäivärunon tekstit sisältävät lyhyinä katkelmina muita runoaiheita, mm. >Luojan virttä, >Kylvöihmettä, >Isoa tammea, >Ihmetupaa. Tähtiteksteissä sellaisiakin, joissa on vain >Tapanin virsi, mutta lisäksi kiertuetavan kuvausta, tai esim. >Rekivirsi liitettynä Tapaninpäivään. Huom. III 1897: luetaan porstuassa >Tämä kirja on kirjotettu.

    • Tšihlagovirzi

      Vrt. RekivirsiVatjalainen "tšihlago(o)virzi" eli laskiaisvirsi voi alkaa rukousformulalla: Last avittaka Jumala (vrt. >Lähe auksein Jumala). Runo rakentuu seuraavista aiheista: 1.:ssä ylistetään liukasta, "teräksistä" laskiaismäkeä. 2. on pääosin muuallakin yleinen >Laskiaishuuto. 3.:ssa ylistetään veljen valmistamaa rekeä. 4.:ssä huolehditaan reestä putoavista tytöistä. 5.:ssä selitetään teiden sileyden johtuvan saksojen/kuninkaiden kulkemisesta. Aiheet esiintyvät vaihtelevina yhdistelminä. Kolmesta laskiaisvirreksi nimetystä tekstistä ne puuttuvat (4677 on hevosaihe, ks. >Rekivirsi; 4776 ja 4797 lyyrisiä ja kotiseutuaiheita).

    • Tšihlagovirzi*

      *Vrt. Rekivirsi*Vatjalainen "tšihlago(o)virzi" eli laskiaisvirsi voi alkaa rukousformulalla: Last avittaka Jumala (vrt. >Lähe auksein Jumala). Runo rakentuu seuraavista aiheista: 1.:ssä ylistetään liukasta, "teräksistä" laskiaismäkeä. 2. on pääosin muuallakin yleinen >Laskiaishuuto. 3.:ssa ylistetään veljen valmistamaa rekeä. 4.:ssä huolehditaan reestä putoavista tytöistä. 5.:ssä selitetään teiden sileyden johtuvan saksojen/kuninkaiden kulkemisesta. Aiheet esiintyvät vaihtelevina yhdistelminä. Kolmesta laskiaisvirreksi nimetystä tekstistä ne puuttuvat (4677 on hevosaihe, ks. >Rekivirsi; 4776 ja 4797 lyyrisiä ja kotiseutuaiheita).

    • Tulet paloi tutrukuulla

      - veit juoksi verokuulla, verokuulla vierrettiin.

    • Tulkaa tyttäret tulelle

      Kokkovirsi; Syty syntynen tulonen; Tulkaa tyttäret tulelle (Juhannustulille)Ks. myös Karjanhoito: Paimenen sanat nuotiolle; Liekkulaulut: Pojille kiitos kokon tekemisestäKehoitus saapua juhannus-, helluntai- tai (XIII) paimentulille: Tulkaa tyttäret (paimenet) tulille, vanhat ämmät valkeille - tullessanne, kekäleitä kengissänne. Jatkona uhkauksia: se joka ei tule saakoon tytön, se joka tulee saakoon hyvän pojan; Sen liinat likoon jääköön (vrt. >Ken ei laula laskiaisna). Myös tulen sytytys -aihe: Syty syntinen tulonen - tervaksista meille, muille muista puista (III3 2581, 2799, 2977, 3418, 4623, V3 989, sama loitsussa >Paimenen sanat nuotiolle). Joskus laulussa koko kokkoprosessi kutsusta kotiinlähtöön asti (III 2581, 4623).

    • Tulkaa tyttäret tulelle*

      Kokkovirsi; Syty syntynen tulonen; Tulkaa tyttäret tulelle (Juhannustulille)*Ks. myös Karjanhoito: Paimenen sanat nuotiolle; Liekkulaulut: Pojille kiitos kokon tekemisestä*Kehoitus saapua juhannus-, helluntai- tai (XIII) paimentulille: Tulkaa tyttäret (paimenet) tulille, vanhat ämmät valkeille - tullessanne, kekäleitä kengissänne. Jatkona uhkauksia: se joka ei tule saakoon tytön, se joka tulee saakoon hyvän pojan; Sen liinat likoon jääköön (vrt. >Ken ei laula laskiaisna). Myös tulen sytytys -aihe: Syty syntinen tulonen - tervaksista meille, muille muista puista (III3 2581, 2799, 2977, 3418, 4623, V3 989, sama loitsussa >Paimenen sanat nuotiolle). Joskus laulussa koko kokkoprosessi kutsusta kotiinlähtöön asti (III 2581, 4623).

    • Tuomaan runo

      Tule meille Tuomas kulta; Tule tänne Tuomas kulta; TuomasKs. myös Joulun tulo; Sananlaskurunot: Hyvä Tuomas joulun tuopi; Rakkaus: Tule tänne ystäväniTähän kootut tekstit liittyvät kalendaariseen Tuomaan päivään. Muut Tuomaan kutsut lemmenlaulussa >Tule tänne ystäväni. >Joulun tulo -runossa samaa ainesta (personointi, ruoat Tuomaan selässä, sirkan siipi, paarman jalka yms. aitassa). >Talon tunnukset -aihe (tervaristi, rautarengas) sekä sitä jatkava koira-aihelma (Tuomas ei tahdo tulla vihaisen koiran takia) liittyvät Tuomaan runoon läntisillä alueilla: VIII, IX, X, XIV.

    • Tuomaan runo*

      Tule meille Tuomas kulta; Tule tänne Tuomas kulta; Tuomas*Ks. myös Joulun tulo; Sananlaskurunot: Hyvä Tuomas joulun tuopi; Rakkaus: Tule tänne ystäväni*Tähän kootut tekstit liittyvät kalendaariseen Tuomaan päivään. Muut Tuomaan kutsut lemmenlaulussa >Tule tänne ystäväni. >Joulun tulo -runossa samaa ainesta (personointi, ruoat Tuomaan selässä, sirkan siipi, paarman jalka yms. aitassa). >Talon tunnukset -aihe (tervaristi, rautarengas) sekä sitä jatkava koira-aihelma (Tuomas ei tahdo tulla vihaisen koiran takia) liittyvät Tuomaan runoon läntisillä alueilla: VIII, IX, X, XIV.

    • Vaahtokuu varikset tuopi

      Ks. myös Kalendaarisananlaskut: Maaliskuun neuvo helmikuulleKalendaarisananlasku. Jatkuu: hankkuu kuret hakee.

    • Vetelyksen viikonpäivät

      Milloin laiska työn tekeviVrt. Sananlaskurunot: Koskas laiska työtä tekisi: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene"Laiskan Jaakon työjärjestys." "Työt jäivät laiskalta aina tekemättä."

    • Viikon päivät ja työt

      Maanantaina maltaat jauhettiin; Viikon päivät; Viikon päivien työt; ViikonpäivätVrt. Pääsiäisviikon päivät; Vetelyksen viikonpäivät; Kehtolaulut: Tussa lulla tuusi, joka päivä uusiLuettelo viikonpäivien töistä ja/tai tapahtumista. Savossa liittyy kaskuun: väki menee kirkkoon, mutta pappi ei tiedä, että on pyhä, ja alkaa muistutella, mitä minäkin päivänä on tehty. Erilaisia tyyppejä: Maanantaina maltaat jauhettiin; Maanantaina myllyyn mentiin; Maanantaina makkarat tehtiin; Maanantaina Matti kuoli. IV-tekstiin yhdistyy miehen päivittäinen vaimonkohtelu (>Sulho suuttu suntakina). Tästä on erotettu >Vetelyksen viikonpäivät ja >Pääsiäisviikon päivät.

    • Viikon päivät ja työt*

      Maanantaina maltaat jauhettiin; Viikon päivät; Viikon päivien työt; Viikonpäivät*Vrt. Pääsiäisviikon päivät; Vetelyksen viikonpäivät; Kehtolaulut: Tussa lulla tuusi, joka päivä uusi*Luettelo viikonpäivien töistä ja/tai tapahtumista. Savossa liittyy kaskuun: väki menee kirkkoon, mutta pappi ei tiedä, että on pyhä, ja alkaa muistutella, mitä minäkin päivänä on tehty. Erilaisia tyyppejä: Maanantaina maltaat jauhettiin; Maanantaina myllyyn mentiin; Maanantaina makkarat tehtiin; Maanantaina Matti kuoli. IV-tekstiin yhdistyy miehen päivittäinen vaimonkohtelu (>Sulho suuttu suntakina). Tästä on erotettu >Vetelyksen viikonpäivät ja >Pääsiäisviikon päivät.

    • Virvana, Varvana

      Loru, joss Virvanaa, Varvanaa neuvotaan etei liiku ilman paitaa. Luetaan leikillä, "kun tiijustetaan, jotta minä päivänä on Varvana" - 3 viikkoa ennen joulua (vanhaa lukua).

    • Vuoden jakaminen viikottain

      Ajanlasku; Viikko-ajanlasku; Viikkojen laskeminen; Vuoden pituusEsimerkki: Tuomaasta kuusi viikkoa kynttelii, Kynttelistä kolme Mattiin, Matista neljä Maariaan, Maariasta neljä Jyrkiin jne. "--tätä lorua lukevat vanhat monella eri tavalla alkaen, sillä heille on tämä niin tuttu, että he osaavat sen mistä paikasta vaan alkaa ja vaikka unissaankin lukea."

  • 8. Kotiseuturunot

    • Ei löydy meidän kylän vertaista

      Kotiseudun ylistyksen pidempi kiinteä aloitusformula: Jo oon käynyt kyliä paljo, liikkunut paljo linna teitä, en löytänyt sitä kylää, meiän kylän verrallista. Jatkuu asukkaiden ym. kylän kuvauksella. Vrt. vastaavia formuloita esim. >Emon etsintä; >Kävin Suomet, kävin Saaret.

    • Ei löydy meidän kylän vertaista*

      **Kotiseudun ylistyksen pidempi kiinteä aloitusformula: Jo oon käynyt kyliä paljo, liikkunut paljo linna teitä, en löytänyt sitä kylää, meiän kylän verrallista. Jatkuu asukkaiden ym. kylän kuvauksella. Vrt. vastaavia formuloita esim. >Emon etsintä; >Kävin Suomet, kävin Saaret.

    • Ei meillä surulla syödä

      Ei meillä surulla syyvvä; Ei meillä surulla syyä; Ei meillä surulla syöä; Kannel kammarin ovellaSäekokonaisuus, jossa kehutaan oman talon ilonpitoa; ei surra vaan iloitaan, lauletaan, soitetaan, tanssitaan. Alkuformulana: Ei meillä/tässä surulla syödä, ei eletä huolen kanssa; Laulelkaamme, soitelkaamme; Mikäs meijän on eläessä; Ei neitoo surulla myyvä; Hyvä meill on orjan olla, ym. Ydinsäkeet: Meill' on pillit seinän päällä, porokellot portin päällä, kannel kammarin ovella. Kuvaus voi jatkua maininnoilla erilaisista soittimista, tanssijoista, keikkujista (samantyyppistä kuva-ainesta ks. >Talon tunnukset, >Ilokylässä syntynyt).

    • Harvoin tuolla Harpalassa

      Ks. myös Toisen kylän pilkkaaHarpalan kylän köyhyyden säälittelyä, joka punoutuu kahden sananlaskuaihelman ympärille: >Harvoin on hauki maalla käynyt; >Hauki uipi harjullakin. Lopussa naisten tappeluteema, jossa mielenkiintoinen loppu: miehet ei mittään tiie, kuin on akkoin asiat. (ks. >Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat).

    • Ikävä oman puolen poikasia, neitoja

      Ikäv' on omia maita; Ikävä minun tuloopi; Ikävä oman puolen poikasia; Ikävä omia neitojaAihelma, jossa alkusäkeenä: Ikävä on omia maita; Ikävä minun tulloo yms, ja vaihteleva sarja: Oman puolen poikasii/puolasia, oman linnan lintuloi/linttipäitä, oman vallan valkopäitä, oman maan marjasii/mantsikkasii, oman kartanon kanoja, oman pihan piikasii jne. Esiintyy sekä kotiseutuaihelmien että ikävä- ja kosioaiheiden kanssa.

    • Ikävä oman puolen poikasia, neitoja*

      Ikäv' on omia maita; Ikävä minun tuloopi; Ikävä oman puolen poikasia; Ikävä omia neitoja**Aihelma, jossa alkusäkeenä: Ikävä on omia maita; Ikävä minun tulloo yms, ja vaihteleva sarja: Oman puolen poikasii/puolasia, oman linnan lintuloi/linttipäitä, oman vallan valkopäitä, oman maan marjasii/mantsikkasii, oman kartanon kanoja, oman pihan piikasii jne. Esiintyy sekä kotiseutuaihelmien että ikävä- ja kosioaiheiden kanssa.

    • Katsoin omille/vieraille maille

      Tuhat tuohusta, tulta; Vieraalla maalla, selin puut, selin petäjät; Kun katson omille maille, sata savua näkyyVrt. Sata savua näkyyVertausformularakenne, jossa toistuu säkeet: A)kun katson omille maille ja B)katson maille vierahille. Useimmiten esiintyvät yksin tai yhdessä aiheet: 1) A + Katsoin maille ristityille, B + Katsoin maille ristimättömille. Tämä teema joskus samassa runossa myös erillään vertausformulasta muodossa: Meiän metsät ristittiin, ym. 2) A + Tuhat tuohusta palaa, tuhannen tuvan ovella, B + Sata savvuu näkkyy, saan saunan ikkunasta. Joskus lisänä säkeen kerto. Samoista säkeistä, mutta eri järjestyksessä koostuu toinen aihelma, jolla ei yhteyttä varsinaisiin kotiseuturunoihin, vaikka alkaa myös formulalla: "Katsoin omille maille", ks. >Sata savua näkyy. 3) B + Selin puut, selin petäjät, selin rungot huokoniekat/ihmiset iloiset, A + Sylin/parin/esin puut, sylin (jne) petäjät, sylin(jne) ihmiset iloiset.

    • Kellä on linnoja ikävä

      2-4 säettä käsittävä formulamainen toteamus "kellä on linnoja ikävä, se tulkoo meijän kylään!"

    • Kenen koti näkyy

      Ison koti näkyy; Kenen kylä näkyy, linna liklottaaKiinteä itsenäinen aihe alkaa: Kenen koti näkkyy, kenen linna liklattaa? Toi ison koti näkkyy, ison linna liklattaa ja jatkuu vastaavalla kysymyssarjalla: Kenen on kultaset kujaset? Emon..., Kenen verkaiset veräjät? Vellon..., Kenen aiat aivinaiset? Sison... Kodin sijalla voi olla myös kylä Yhdistyy kodinylistyksiin, paikoin myös työlauluihin, joita lauletaan työstä kotiin tullessa, ainakin kerran häärunoonkin.

    • Kenen koti näkyy*

      Ison koti näkyy; Kenen kylä näkyy, linna liklottaa**Kiinteä itsenäinen aihe alkaa: Kenen koti näkkyy, kenen linna liklattaa? Toi ison koti näkkyy, ison linna liklattaa ja jatkuu vastaavalla kysymyssarjalla: Kenen on kultaset kujaset? Emon..., Kenen verkaiset veräjät? Vellon..., Kenen aiat aivinaiset? Sison... Kodin sijalla voi olla myös kylä Yhdistyy kodinylistyksiin, paikoin myös työlauluihin, joita lauletaan työstä kotiin tullessa, ainakin kerran häärunoonkin.

    • Kolme hailia hatussa

      Pojat yöjalassa kolme hailia hatussaAlkuformulana kehystetään pilkkakertomus tietyn kylän poikiin: Vernitsan/Voudin/Ropsin/Porissovan pojat (juoppopojat) poloiset - käyvät yötä yöjalassa; Olliit yöllä öksyksiis, pimeällä pilkkosella - kolmet hailit hatussa, yhen söivät, yhen möivät, kolmannen kotiin toivat, isälle iltaiseksi, muulle perheelle murkinaksi.

    • Kolme hailia hatussa*

      Pojat yöjalassa kolme hailia hatussa**Alkuformulana kehystetään pilkkakertomus tietyn kylän poikiin: Vernitsan/Voudin/Ropsin/Porissovan pojat (juoppopojat) poloiset - käyvät yötä yöjalassa; Olliit yöllä öksyksiis, pimeällä pilkkosella - kolmet hailit hatussa, yhen söivät, yhen möivät, kolmannen kotiin toivat, isälle iltaiseksi, muulle perheelle murkinaksi.

    • Kun astut ulos kujalle: viheriöittäät viljapellot

      Kotiseudun ylistysaihe,joka toteutuu suppeana parin ydinsäkeen versiona tai pitempänä kuvauksena, usein vertauksena muiden maihin. Yleensä johdantona: Kun astut/katsot ulos kujalle/pois tuvasta ja ydinsäkeinä kuvaus: Viheriöittäät vilja pellot, (ohrat, kaurat, rukiit, vehnät...), läikkyyt lähelätäköt (ei läiky likalätäköt). Jatkona usein/joskus pelkästään vertaus muiden maihin, joilla "Vihottaat vitsan pellot, läikkyyt likalätäköt, yms".

    • Kun astut ulos kujalle: viheriöittäät viljapellot*

      **Kotiseudun ylistysaihe,joka toteutuu suppeana parin ydinsäkeen versiona tai pitempänä kuvauksena, usein vertauksena muiden maihin. Yleensä johdantona: Kun astut/katsot ulos kujalle/pois tuvasta ja ydinsäkeinä kuvaus: Viheriöittäät vilja pellot, (ohrat, kaurat, rukiit, vehnät...), läikkyyt lähelätäköt (ei läiky likalätäköt). Jatkona usein/joskus pelkästään vertaus muiden maihin, joilla "Vihottaat vitsan pellot, läikkyyt likalätäköt, yms".

    • Kun kesä tulee meille meri sulaa

      Kotiseudun ylistyksen johdantoaihelma, joka alkaa kiinteillä säkeillä: Kuin meille kesä tulee, niin meille mero sulaa, ja jatkuu erilaisilla meri, ranta tai kalastus-aiheilla: "Alkavat alukset juosta, liukua limoni laivat; "Jo vieriit Viron veneet"; "Meill on hiekat heltiät"; "Meroin hiekat heltiävät, lasemma venot vesille"; "Viemmä verkot vettee"; jne.

    • Kun kesä tulee meille meri sulaa*

      **Kotiseudun ylistyksen johdantoaihelma, joka alkaa kiinteillä säkeillä: Kuin meille kesä tulee, niin meille mero sulaa, ja jatkuu erilaisilla meri, ranta tai kalastus-aiheilla: "Alkavat alukset juosta, liukua limoni laivat; "Jo vieriit Viron veneet"; "Meill on hiekat heltiät"; "Meroin hiekat heltiävät, lasemma venot vesille"; "Viemmä verkot vettee"; jne.

    • Kylä meill on linnan väärti

      Kiinteä parisäe, jonka ensimmäinen säe yleensä sama: Kylä meill on linnan väärti, toinen vaihtelee: Talo meill on tantsun väärti; Väki/rahvas suuri Saksan väärti; Maa suuri kirkon väärti, tms. Liittyy usein muihin linna-aiheisiin kylän ylistyksiin (esim. >Sen verran linnaa alempi).

    • Kylä pantu paikoille paraille

      Erittäin yleinen kotiseudun ylistysrunon avaussäkeistö, jonka toteamus hyvästä sijainnista pohjustaa muita aihelmia. Aihelma alkaa useimmiten aloitusformulalla: Kylähäni, linnahani, maan parasta paikkahani, tai kylän nimeämisellä: Oho meijälän kyläistä, kuuluisata Kupanitsaa. Ydinsäkeet: Pantu paikoille paraille, asetettu armahille, jatkuvat yleensä säkeillä: Suin pantu suli mereen, päin päivän nousunnolle, mutta myös: Paikoille papillisille; Pantu puille pyöriville, tms. Jatkuu erilaisilla kylän sijainnin, ympäristön tai asukkaiden kuvauksilla, etenkin ">Tänne saavat Saksan laivat"; ">Liput linnahan näkyvät" ynnä muilla linna-aihelmilla.

    • Kylä pantu paikoille paraille*

      **Erittäin yleinen kotiseudun ylistysrunon avaussäkeistö, jonka toteamus hyvästä sijainnista pohjustaa muita aihelmia. Aihelma alkaa useimmiten aloitusformulalla: Kylähäni, linnahani, maan parasta paikkahani, tai kylän nimeämisellä: Oho meijälän kyläistä, kuuluisata Kupanitsaa. Ydinsäkeet: Pantu paikoille paraille, asetettu armahille, jatkuvat yleensä säkeillä: Suin pantu suli mereen, päin päivän nousunnolle, mutta myös: Paikoille papillisille; Pantu puille pyöriville, tms. Jatkuu erilaisilla kylän sijainnin, ympäristön tai asukkaiden kuvauksilla, etenkin ">Tänne saavat Saksan laivat"; ">Liput linnahan näkyvät" ynnä muilla linna-aihelmilla.

    • Kylän alta kylmä juoksi

      Kiinteä säepari: Kylän alla kylmä juoksi/kaivo, maan alla vesi makia, joka esiintyy joko 1) >Niityt alla, pellot päällä aiheen jatkona, tai 2)(etenkin V2) alkuna säkeille: "Sopii tuossa sorsan uida", tms. vesiaiheille (Joutsenet meill jokkee uivat; Mistä veikot vettä tuovat...)

    • Kylän alta kylmä juoksi*

      **Kiinteä säepari: Kylän alla kylmä juoksi/kaivo, maan alla vesi makia, joka esiintyy joko 1) >Niityt alla, pellot päällä aiheen jatkona, tai 2)(etenkin V2) alkuna säkeille: "Sopii tuossa sorsan uida", tms. vesiaiheille (Joutsenet meill jokkee uivat; Mistä veikot vettä tuovat...)

    • Käet kukkuu kuusikossa

      Kotiseudun kuvaus, joka alkaa usein formulalla: Kun määt uksesta ulos, ja jatkuu: Käet kukkuu kuusikossa, linnut laulaa lehtikkoissa, sisoset pannoot pajuissa, mie vaan laulan kallahalla, yms. Yhdistyy usein tiiviisti: >Omat maat talvella tasaset aihelmaan, mutta koska molemmat esiintyvät myös selvästi erillään, ne on eroteltu.

    • Käet kukkuu kuusikossa*

      **Kotiseudun kuvaus, joka alkaa usein formulalla: Kun määt uksesta ulos, ja jatkuu: Käet kukkuu kuusikossa, linnut laulaa lehtikkoissa, sisoset pannoot pajuissa, mie vaan laulan kallahalla, yms. Yhdistyy usein tiiviisti: >Omat maat talvella tasaset aihelmaan, mutta koska molemmat esiintyvät myös selvästi erillään, ne on eroteltu.

    • Liha linnasta tulee

      En huoli, jos on köyhä vuosiKs. myös Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Leipä linnasta tuleeLiha linnasta tulevi, kala tulee kaupungista, leipä vierii Venäjältä.

    • Liput linnasta näkyy

      Liki linnaa myö elämme; Liki linnoa elämmeSäekokonaisuus: Liput linnasta näkkyyt, harjariuvut Hartsinasta, pääteriuvut Pääselästä, joskus myös muodossa: Liput linnaan näkyvät, harjariuvut Hatsinaan. IV alueella sekoittuu usein ">Sen verran linnaa alempi" säkeisiin tai on ">Kylä pantu paikoille paraille" tai ">Kylä meill on linnan väärti" formuloiden jatkona. V ja XIII toisinnoissa otsikkosäe yhdistyy myös "liki linnaa myö elämme, alla kaupungin asumme" alkuun ja säkeenkerrot voivat olla hiukan erimuotoisia: katot paistaat kaupunnista yms. Tähtiteksti puhuu tanssivan tytön kodista.

    • Liput linnasta näkyy*

      Liki linnaa myö elämme; Liki linnoa elämme**Säekokonaisuus: Liput linnasta näkkyyt, harjariuvut Hartsinasta, pääteriuvut Pääselästä, joskus myös muodossa: Liput linnaan näkyvät, harjariuvut Hatsinaan. IV alueella sekoittuu usein ">Sen verran linnaa alempi" säkeisiin tai on ">Kylä pantu paikoille paraille" tai ">Kylä meill on linnan väärti" formuloiden jatkona. V ja XIII toisinnoissa otsikkosäe yhdistyy myös "liki linnaa myö elämme, alla kaupungin asumme" alkuun ja säkeenkerrot voivat olla hiukan erimuotoisia: katot paistaat kaupunnista yms. Tähtiteksti puhuu tanssivan tytön kodista.

    • Meidän akat: edestä päin kuin emännät

      Oman kylän naisten kehua (Oho meiän akkasii). Säkeistö: Iestään päin on kuin emännät, takanta kuin tammen kannot, perältä kuin pienet herrat, vatsaltaan kuin vallan rouvat.

    • Meidän maat ei kasva kastikasta

      Meidän pellot päivärinnatUseimmiten säekokonaisuus: Voi meiän hyviä maita, kuin ei kasva kastikkaista, ei nosta nokineniä, apilasta aina tuovat, tenkä-heinän tempasevat!, mutta esiintyy myös pitempiä kehitelmiä sekä parin säkeen yksikköjä. Joskus vertaus muiden maihin ("Kuin nuo kasvaa kastikkaista"). Merkitty * toisinnot, joissa ylistyksen sanamuoto käänteinen: "Kun nuo kasvaa kastikkaista", onko väärinkäsitys vai kastikkaalla eri merkitys?

    • Meidän maat ei kasva kastikasta*

      Meidän pellot päivärinnat**Useimmiten säekokonaisuus: Voi meiän hyviä maita, kuin ei kasva kastikkaista, ei nosta nokineniä, apilasta aina tuovat, tenkä-heinän tempasevat!, mutta esiintyy myös pitempiä kehitelmiä sekä parin säkeen yksikköjä. Joskus vertaus muiden maihin ("Kuin nuo kasvaa kastikkaista"). Merkitty * toisinnot, joissa ylistyksen sanamuoto käänteinen: "Kun nuo kasvaa kastikkaista", onko väärinkäsitys vai kastikkaalla eri merkitys?

    • Meidän maat meelle haisoo

      Ks. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen kodin ylistys: Maat medelle maistuvat, seipäät sianlihalleLänsi-Inkerissä (III) ydinsäkeet: Meijän maat meelle haisoo, kallaat kanan munille, jatkuu joko vertauksella: Muien maat muulle haisoo, kallahat kanan sitalle, tai aiheen jatkolla: Seipäät sian lihalle/Aiat ahvenen kalalle, yms. Keski-Inkerissä (IV) yleensä muodossa: Meelle haisee meiän metsät, sokurille soijen reunat.

    • Meidän maat on maat siniset

      Meiän maalla puut punaiset, maat sinisetKs. myös IhmemaaKotiseudun ylistyksenä ydinsäkeet >Ihmemaa-aiheesta: Meiän maat on maat siniset, maat siniset, puut punaset, keltaista petäjän kerkät, hopiaista honkan latvat. Usein myös vain kaksi edellistä säettä, jotka liittyvät saumatta esim. ">Meill on metsät mettä täynnä" ja muihin kotiseudun ylistysaiheisiin.

    • Meidän neidot/pojat kasvoi kuiva kangas

      Lyhyitä toisintoja, jossa alkuformulaan "ohoi meijän neitosia/poikosia" yhdistyy kuvaus "ei noit kasva kaikki paikat, kuin se kasvoi kuiva/meidän kangas, meijän nurmi/norot nostatteli"

    • Meil on pitkä piikko säkki

      Vrt. Nuoret: Tule neitonen minulleTulkaa tytöt meijen kyllää! Meil on hyvä ellää, meil on pitkä piikko säkki, sen ku käy ja kerrää.

    • Meill ei kastu kaita kenkä

      Ks. myös Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Ei huoli hovissa käydäYdinsäkeet: Meill ei kastu kaita kenkä, ei liotu liina sukka. Alussa usein johdantona: Hyvä/sopii meille morsiamen tulla; sopii meillä elellä/miniän olla, ym. Ydinsäkeet voivat esiintyä itsenäisenä, mutta yleensä niistä muodostuu pitempi kokonaisuus joko säkeenkerron "Ei sierry sinihamonen, neion käyessä katua...", tai erilaisten kuvausten kanssa: "Meill on sorjat sotku-nurmet"; "Meill on tehty soihin sillat...", tai ne yhdistyvät toiseen läheiseen aihelmaan: "Ei läiky lika-lätäköt"(ks. >Kun astut ulos tuvasta: viheriöi viljapellot); ">Meidän maat ei kasva kastikasta".

    • Meill on kaiken kyllä/tuolla kaiken nälkä

      Oman kylän itsenäinen kehunta-aihe: Meill on kyllä kaiken kyllä, rukihisen leivän kyllä, veen kyllä, vehnän kyllä, otraisen oluven kyllä, pienin muunnoksin. IV3/3377 verrataan Miinan kylään ja III1/682 aiheena rannalla paha elää, esitetään vastakohta: Tuol on nälkä, kaiken nälkä, puun nälkä, pärehen (veen, vehnän) nälkä, rukihisen leivän nälkä.

    • Meill on melnitsat mäellä

      Hyvä on meillä elellä - Melnitsat mäelläKehuskeleva säepari: Meill on melnitsat mäellä, meill on myllyt mättähällä. Voi yhdistyä erilaisiin huudahdusformuloihin: Hyvä on meillä elellä; Mosna on tulla morsiammen, yms, tai jatkua aihelman kehittelyllä, tai yhdistyä muihin kyläaiheisiin.

    • Meill on melnitsat mäellä*

      Hyvä on meillä elellä - Melnitsat mäellä**Kehuskeleva säepari: Meill on melnitsat mäellä, meill on myllyt mättähällä. Voi yhdistyä erilaisiin huudahdusformuloihin: Hyvä on meillä elellä; Mosna on tulla morsiammen, yms, tai jatkua aihelman kehittelyllä, tai yhdistyä muihin kyläaiheisiin.

    • Meill on metsät mettä täynnä

      Ks. HÄÄRUNOT: Sulhasen kodin ylistys; SEKALAISET: Ihmemaa; vrt. Metsät meelle haiseeSäepari: Meillä/kaikki on metsät mettä täynnä, puun juuret punaolutta. Esiintyy erilaisten kotiseudun ylistysten yhteydessä: Hyvä on meillä elellä, menet metsähän kesällä; Meidän maat meelle haisee; Ku määt uksesta ulos, viheriöittäät viljapellot; Meiän maat on siniset, puut punaset, useimmiten painokkaana loppuna.

    • Meill on metsät mettä täynnä*

      *Ks. HÄÄRUNOT: Sulhasen kodin ylistys; SEKALAISET: Ihmemaa; vrt. Metsät meelle haisee*Säepari: Meillä/kaikki on metsät mettä täynnä, puun juuret punaolutta. Esiintyy erilaisten kotiseudun ylistysten yhteydessä: Hyvä on meillä elellä, menet metsähän kesällä; Meidän maat meelle haisee; Ku määt uksesta ulos, viheriöittäät viljapellot; Meiän maat on siniset, puut punaset, useimmiten painokkaana loppuna.

    • Meillä on kaivo kartanolla

      Kaivon päällä kultakarppi; Kultakuusikko kujalla, kultakansi kaivon päälläKs. myös: Myyty neitoOman kylän ylistysaihelma: Meill on kaivo keskikylässä/kartanolla, kultakansi kaivon päällä, kultakaavi kannen päällä, siitä juovat saaren neidot/sulhot/veikot, (sisot silmiä pesevät tms.). Pohjoisilla alueilla aihe on sulautunut runoon >Myyty neito, josta sitä ei ole poimittu tähän. Kiinteä kokonaisuus pienin muunnoksin, alussa usein ">Kylä pantu parhaille paikoille; >Meiän maat meelle haisee. III toisintoja liittyy >Varkaalle menijä -runoon. Joskus limittyy >Varkaalle menijä -runoon (III) tai >Talon tunnukset -aiheeseen (IV3, VI1) yhdeksi tai ainoaksi kodin tunnusmerkeistä.

    • Meri meille näkyy

      Ks. myös Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Meri meille näkyyParisäe: Meri meille näkyvi, meri meitin ikkunalle, esiintyy joko itsenäisenä toteamuksena tai jatkona alkuformulalle: Mikä on meillä eläessä; Ratto rannassa elellä", tms. Jatkuu usein etenkin ">Meri syötti, meri juotti", mutta myös muilla meriaiheilla, esim. "Näkyy mastot meiän maille"; "Tuoll sopii sorsan uida", joskus myös negatiivisilla, tähdellä merkityillä aiheilla.

    • Meri meille näkyy*

      *Ks. myös Häärunot/Sulhasen kodin ylistys: Meri meille näkyy*Parisäe: Meri meille näkyvi, meri meitin ikkunalle, esiintyy joko itsenäisenä toteamuksena tai jatkona alkuformulalle: Mikä on meillä eläessä; Ratto rannassa elellä", tms. Jatkuu usein etenkin ">Meri syötti, meri juotti", mutta myös muilla meriaiheilla, esim. "Näkyy mastot meiän maille"; "Tuoll sopii sorsan uida", joskus myös negatiivisilla, tähdellä merkityillä aiheilla.

    • Meri syötti, meri juotti

      Meroi syötti, juottiAihelma, jossa kuvataan, kuinka meri antaa elannon: Meri syötti, meri juotti, meri mieheksi elätti, meri saattoi saappahasen, meri verkahan vetävi, siiat silkissä pitävi. Joko pitkänä kuvauksena tai vain 2-3 säkeen toteavana yksikkönä. Yhdistyy muihin positiivisiin meriaiheisiin kotiseuturunoihin tai ydinsäkeet myös negatiiviseen >"En meroa kiitä, nielee miehet" -aiheeseen, jotka merkitty *. Erikseen poimittu pieni samankaltainen ">Meri meille leivän tuotti" aihe. Huom. XIII 8110: Liete syötti, liete saatto...

    • Meri syötti, meri juotti*

      Meroi syötti, juotti**Aihelma, jossa kuvataan, kuinka meri antaa elannon: Meri syötti, meri juotti, meri mieheksi elätti, meri saattoi saappahasen, meri verkahan vetävi, siiat silkissä pitävi. Joko pitkänä kuvauksena tai vain 2-3 säkeen toteavana yksikkönä. Yhdistyy muihin positiivisiin meriaiheisiin kotiseuturunoihin tai ydinsäkeet myös negatiiviseen >"En meroa kiitä, nielee miehet" -aiheeseen, jotka merkitty *. Erikseen poimittu pieni samankaltainen ">Meri meille leivän tuotti" aihe. Huom. XIII 8110: Liete syötti, liete saatto...

    • Miehet on suuret saksalaiset

      Oman kylän väen ylistysLuettelomainen oman väen ylistys: Miehet on suuret saksalaiset, naiset herrojen emännät, pojat suuret puotimiehet, tytöt on herran neitsykkäiset. Yleensä koko luettelo, pienin muunnoksin, joskus vain pojat ja tytöt. Voi jatkua >Mitä on miehiä kylässä aihelmalla, yleensä yhdistyy erilaisiin muihin oman kylän kehun aiheisiin.

    • Mitä on miehiä kylässä, kaikki saksan saappaissa

      Oman kylän väen ylistysOman kylän väen ylistysaihe, jossa rakenne: mitä on x kylässä + x:n pukeutumisen kuvaus. Luetellaan yksi kerrallaan: Mitä on miehiä/naisia/poikia/tyttöjä kylässä, kaikki on saksan saappaissa, linnan lääppälöissä, huntuloissa, linttilöissä; verkaan, silkkiin ym. puettu.

    • Muiden maat on mustikat, meidän maat on mansikat

      Oma maa omenan kukkaSananlaskuaineistoa oleva säepari. Esiintyy kotiseuturunoissa usein ">Muille kiitän muita maita" avausformulan perässä. V3 ja XIII alueilla joko yksinään "Muiden maat mustikat, meidän/omat maat mansikat" sijaan säkeet "Oma maa omenankukka, vieras maa veri punainen"(merkitty *) tai molempien nelisäkeinen yhdistelmä.

    • Muiden maat on mustikat, meidän maat on mansikat*

      Oma maa omenan kukka**Sananlaskuaineistoa oleva säepari. Esiintyy kotiseuturunoissa usein ">Muille kiitän muita maita" avausformulan perässä. V3 ja XIII alueilla joko yksinään "Muiden maat mustikat, meidän/omat maat mansikat" sijaan säkeet "Oma maa omenankukka, vieras maa veri punainen"(merkitty *) tai molempien nelisäkeinen yhdistelmä.

    • Muille kiitän muita maita

      Kiitä muille muita maitaSäepari: Muille kiitän muita maita, itsellein omia maita. Edellä usein huudahdusformula: Oi näitä meiän maita, meijän maita mairehii. Joskus esiintyy irrallisena, yhdistyen muihin kotiseudun ylistysaiheisiin, mutta usein jatkuu suoraan ">Muiden maat on mustikat, meidän maat on mansikat" tai ">Meiän maat meelle haisee" aiheilla.

    • Neidot kysyy: miksi ei meitä nuorra naida?

      Miksi ei meitä nuorra naia; Niin sanoit Sakoskan naisetKs. myös nuoret: Soisi nuorra naitavaksi; Miks ei minua naidaPilkkalaulu, joka kehystetään: Itkööt Inkerin savakot, älleksiit äyrämöiset; La mie laulan virren Kosan vallan tyttölöistä, sanoit toinen toisellensa; Niin sanoit Sakoskan/Ilkinan/Korpelan/Saaren neidot. Ydinsäkeinä kysymys: Miks ei meitä nuorra naia, vihantana ei meitä viedä (tai mikseivät kosijät käy, tupakat tule), ja vastauksen johdanto: Siks ei meitä nuorra naia, vihantana viedä. Esitetään vaihtelevia syitä: Kauvan kannoin tattiloi, monta vuotta morskiloi; Kauan lippasimme linnan tietä, muutustimme mustikassa; Ei oo taika tattiloissa, eikä moitos morskiloissa, taika on huonoissa tavoissa; Emmek osaa tikkaella sekä liivii liittäellä? sekä joskus seksuaalissävyisiä lisiä: (IV3 3390) kasvoit karvat nännihin, pitkät villat pilluhun; (IV3 3234, 3309) miks ol pillut pikkaraiset; miks on hammeessa hakaset, pillun pääl on pienet vitjat - siks ei meitä nuorra naitu. Joskus aihe jatkuu lemmennostajalle/arpojalle menon kuvauksella (ks. Paikalliset runot: >Kosan vallan tytöt arpojalla; >Lemmennostaja ämmä).

    • Neidot kysyy: miksi ei meitä nuorra naida?*

      Miksi ei meitä nuorra naia; Niin sanoit Sakoskan naiset*Ks. myös nuoret: Soisi nuorra naitavaksi; Miks ei minua naida*Pilkkalaulu, joka kehystetään: Itkööt Inkerin savakot, älleksiit äyrämöiset; La mie laulan virren Kosan vallan tyttölöistä, sanoit toinen toisellensa; Niin sanoit Sakoskan/Ilkinan/Korpelan/Saaren neidot. Ydinsäkeinä kysymys: Miks ei meitä nuorra naia, vihantana ei meitä viedä (tai mikseivät kosijät käy, tupakat tule), ja vastauksen johdanto: Siks ei meitä nuorra naia, vihantana viedä. Esitetään vaihtelevia syitä: Kauvan kannoin tattiloi, monta vuotta morskiloi; Kauan lippasimme linnan tietä, muutustimme mustikassa; Ei oo taika tattiloissa, eikä moitos morskiloissa, taika on huonoissa tavoissa; Emmek osaa tikkaella sekä liivii liittäellä? sekä joskus seksuaalissävyisiä lisiä: (IV3 3390) kasvoit karvat nännihin, pitkät villat pilluhun; (IV3 3234, 3309) miks ol pillut pikkaraiset; miks on hammeessa hakaset, pillun pääl on pienet vitjat - siks ei meitä nuorra naitu. Joskus aihe jatkuu lemmennostajalle/arpojalle menon kuvauksella (ks. Paikalliset runot: >Kosan vallan tytöt arpojalla; >Lemmennostaja ämmä).

    • Niityt alla, pellot päällä, keskellä kylä soria

      Kiinteä säepari, jonka rakenne: x alla, y päällä, keskellä kylä sorea/korea/kopea. x ja y vaihtelevat, esim. meroi, metsät; veet, myllyt; joki, järvi. Esiintyy useimmiten neljän säkeen kokonaisuutena ">Kylän alla kylmä juoksi, maan alla vesi makia" aihelman kanssa, mutta tämä esiintyy V2-alueella myös toisen aiheen kanssa, siksi poimittu molemmat erikseen. III alueella hiukan poikkeava säekokonaisuus: "Meri on alla, metsä päällä, liivakko liki kyllää", jatkona "Katajikko kaivotiellä jne. talon tunnus-aiheistoa.

    • Omat maat talvella tasaset

      Alkuformulana: Oi niitä/ikävä on omia maita, maita mairehia, omia kasvukallahia/iloisia Inkeroja. Ydinsäkeet: Ku on talvella/kesällä tasaset/lakiat, (ku tasaset, nii lakiat), ei oo pientä penkerettä, + mahdollisia säkeenkertoja "Ku ne on kesällä iloiset", ym. Jatkuu yleensä kiinteästi ">Käet kukkuu kuusikossa" aiheella.

    • Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat

      Jaaman tammat tappelivat; Kälykset tappelevat Tyrisevällä; Meidän pojat ja muiden kylien; Oman ja vieraan kylän pojat; Ristolassa riitelevätKs. myös SANANLASKURUNOT: Kuret soilla riitelevät; Naistenlaulut/Miniän laulut: Luulin varsat valloillaan - kälykset, veljet tappelivatVerrataan omia ja vieraiden kylien tyttöjä/poikia/akkoja toisiinsa. Omat) alkuhuudahdus: Oho meiän siskosia/poikosia/akkasia, yms. ja ydinsäkeet: Kuin nuo sorjasti soppii, tasasesti tantsun lyövät, tms. Samoja säkeitä tanssilauluissa, ks. erit. >Tuossa tanssivat tasaiset. Aloitusformula: Katsos muien tyttölöjä/poikia/akkoja / Koiviston, Konnun, Kukkosin, Liimusin, Ristolan, Peresnuoran naisia/kälyksiä; Kuulin kummat Kukkosissa, Koivistolla, Tyriselvällä. Ydinsäkeet: Vettäät tukkaa turulla, karvapalloa kavulla, jatkuu usein: Kell on keihäs, kell on seiväs, kellä karsittu kataja, jne. Muita aiheita: Akat ain tappeloot, koivuseel korennol, haapasen halon keralla; Nuo ne taiten tappeloot, kahesta kanan munasta (naisista); Kälykset tiellä tapelevat - Anttu/Anni alla, aivot rikki, Jussi/Liisa päällä, pää veressä; Pitkät piiput hampaissa, rätit rämpsätti jaloissa jne. V3 1136 loppuu säkeisiin: miehet ei mittää tiie, kuin on akkoin asiat. Joskus naisten tappelu liittyy yhtenä kummana >Hämeen ihmeet -sarjaan (III). Joskus puhutaan tammojen (=naisten?) tappelusta (V1 1308, XIII 8246). Mukana on myös sellaiset, joista puuttuu vertailu, mutta kehutaan omia tai haukutaan vieraita samoilla ydinsäkeillä. Huom. IV 2357: "Akkojen laulu Jyrin päivänä", IV 3216: nostajaisissa, häissä.

    • Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat*

      Jaaman tammat tappelivat; Kälykset tappelevat Tyrisevällä; Meidän pojat ja muiden kylien; Oman ja vieraan kylän pojat; Ristolassa riitelevät*Ks. myös SANANLASKURUNOT: Kuret soilla riitelevät; Naistenlaulut/Miniän laulut: Luulin varsat valloillaan - kälykset, veljet tappelivat*Verrataan omia ja vieraiden kylien tyttöjä/poikia/akkoja toisiinsa. Omat) alkuhuudahdus: Oho meiän siskosia/poikosia/akkasia, yms. ja ydinsäkeet: Kuin nuo sorjasti soppii, tasasesti tantsun lyövät, tms. Samoja säkeitä tanssilauluissa, ks. erit. >Tuossa tanssivat tasaiset. Aloitusformula: Katsos muien tyttölöjä/poikia/akkoja / Koiviston, Konnun, Kukkosin, Liimusin, Ristolan, Peresnuoran naisia/kälyksiä; Kuulin kummat Kukkosissa, Koivistolla, Tyriselvällä. Ydinsäkeet: Vettäät tukkaa turulla, karvapalloa kavulla, jatkuu usein: Kell on keihäs, kell on seiväs, kellä karsittu kataja, jne. Muita aiheita: Akat ain tappeloot, koivuseel korennol, haapasen halon keralla; Nuo ne taiten tappeloot, kahesta kanan munasta (naisista); Kälykset tiellä tapelevat - Anttu/Anni alla, aivot rikki, Jussi/Liisa päällä, pää veressä; Pitkät piiput hampaissa, rätit rämpsätti jaloissa jne. V3 1136 loppuu säkeisiin: miehet ei mittää tiie, kuin on akkoin asiat. Joskus naisten tappelu liittyy yhtenä kummana >Hämeen ihmeet -sarjaan (III). Joskus puhutaan tammojen (=naisten?) tappelusta (V1 1308, XIII 8246). Mukana on myös sellaiset, joista puuttuu vertailu, mutta kehutaan omia tai haukutaan vieraita samoilla ydinsäkeillä. Huom. IV 2357: "Akkojen laulu Jyrin päivänä", IV 3216: nostajaisissa, häissä.

    • Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujalla

      En mene tämän puolen pojille - toiseen valtaan; Hevaan pojat poloiset; Oman ja vieraan kylän pojat; Oman kylän poikien vertailu vieraisiin; Toisen kylän poikien moittiminen; Venan pojatKiinteä, alueittain muuntuva säekokonaisuus, jossa joko vain kehutaan miten hienosti oman kylän pojat kulkevat kujalla/menevät kirkkoon/markkinoille tai kehutaan omia poikia ja haukutaan vieraan kylän poikia. Johdantoina huudahdusformuloita: Katso/oho meiän poikosia; Meiän/oman vallan valkopäitä; Muien/vieraan vallan mustapäitä; tai kertova: Kun kerran kesä tulee. Ydinsäkeinä pukeutumisen, olemuksen, hevosen, satulan, käyttäytymisen tai muiden ihailun kuvauksia. Aihelmina: Lähinnä III alueet: A)omat: Kymmenen on kypärä päässä, sa'an saappahat jalassa, viien ruplan viitta päällä, jne.; Tuhannen heponen alla, tuhannen mies selässä; Hepo alla niinkuin heinä, its' on päällä niinkuin päivä; Sorjasti sopivat; markkinoilla ym. ihaillaan. B)vieraat: Hepo alla niinkuin aita, itse päällä päivettynyt/niinkuin seiväs; Satula selkään sammeltunut; Olki-/pitkä piippu hampaissa, kuono on pitemp piipun vartta; Viirin vaarin vaatteet päällä; Maito leualle märennyt. Verrataan: kirkko valkenee/mustenee, seisovat päin/selin alttariin (ks. myös NUORET: >Kirkkoonmeno - papin parta mustenee, valkenee). Lähinnä IV alue: A)omat: verkaviitat, saksan saappaat; harmaat heposet, muutamilla musta ruuna; kysellään mistä ovat kotoisin: Lieneekö nää linnan lintti, vai lie Puolan puotimiehet. B)Vieraat: Siin on virsujen vilinä, niini paulojen pamina; Pitkä piippu suussa, kuola pitkin piipun vartta; Takaperin tamman selässä, tamman häntä hampahissa; Kivet kilkkaat, paaet paukkiit, neitoset rahaksi luuli (Ks. Naistenlaulut: >Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin). V alueella omien poikien kehussa samoja säkeitä kuin IV, ilman vertausta. Merkitty * runot, joissa päinvastainen asetelma: neito kehuu naimaehdokkaina vieraan vallan poikia, sekä IV1 928, jossa tytöt menee markkinoille, ovat itse ylpeitä.

    • Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujalla*

      En mene tämän puolen pojille - toiseen valtaan; Hevaan pojat poloiset; Oman ja vieraan kylän pojat; Oman kylän poikien vertailu vieraisiin; Toisen kylän poikien moittiminen; Venan pojat**Kiinteä, alueittain muuntuva säekokonaisuus, jossa joko vain kehutaan miten hienosti oman kylän pojat kulkevat kujalla/menevät kirkkoon/markkinoille tai kehutaan omia poikia ja haukutaan vieraan kylän poikia. Johdantoina huudahdusformuloita: Katso/oho meiän poikosia; Meiän/oman vallan valkopäitä; Muien/vieraan vallan mustapäitä; tai kertova: Kun kerran kesä tulee. Ydinsäkeinä pukeutumisen, olemuksen, hevosen, satulan, käyttäytymisen tai muiden ihailun kuvauksia. Aihelmina: Lähinnä III alueet: A)omat: Kymmenen on kypärä päässä, sa'an saappahat jalassa, viien ruplan viitta päällä, jne.; Tuhannen heponen alla, tuhannen mies selässä; Hepo alla niinkuin heinä, its' on päällä niinkuin päivä; Sorjasti sopivat; markkinoilla ym. ihaillaan. B)vieraat: Hepo alla niinkuin aita, itse päällä päivettynyt/niinkuin seiväs; Satula selkään sammeltunut; Olki-/pitkä piippu hampaissa, kuono on pitemp piipun vartta; Viirin vaarin vaatteet päällä; Maito leualle märennyt. Verrataan: kirkko valkenee/mustenee, seisovat päin/selin alttariin (ks. myös NUORET: >Kirkkoonmeno - papin parta mustenee, valkenee). Lähinnä IV alue: A)omat: verkaviitat, saksan saappaat; harmaat heposet, muutamilla musta ruuna; kysellään mistä ovat kotoisin: Lieneekö nää linnan lintti, vai lie Puolan puotimiehet. B)Vieraat: Siin on virsujen vilinä, niini paulojen pamina; Pitkä piippu suussa, kuola pitkin piipun vartta; Takaperin tamman selässä, tamman häntä hampahissa; Kivet kilkkaat, paaet paukkiit, neitoset rahaksi luuli (Ks. Naistenlaulut: >Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin). V alueella omien poikien kehussa samoja säkeitä kuin IV, ilman vertausta. Merkitty * runot, joissa päinvastainen asetelma: neito kehuu naimaehdokkaina vieraan vallan poikia, sekä IV1 928, jossa tytöt menee markkinoille, ovat itse ylpeitä.

    • Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka

      Askareet - naisten (Raudun ja Suvannon); Elämä meillä - Revonnenässä; Kas ne pojat, jotka meillä; Meidän pojat syö saikkaa salissa; Meidän pojat taipuu tanssimaan; Nevan puolen neidot; Situn Suomen tyttölöi; Suomen puolen ja meidän neidot; Suvannoll' on suuret piiat; Suvannoll on suuret piiat - tiedä tikkaella, ei osaa ommella; Tyttöjen tankit taiten tehty; Ualoizet, kukkazet; Venan neidot halla hautoi; Venan tytöt pouta poltti Ks. myös Mitä on miehiä kylässä, kaikki Saksan saappaissa; Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujalla; Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat; NAISTENLAULUT: Joko meidän halla hautoi; Tytön käsityötaidon ylistys; MIESTENLAULUT: Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä; NUORET: Neito osaa / ei osa ommella; Susi luulee siaksi; Tytöt syövät saikkaa salista, pojat nälkää näkee; HÄÄRUNOT: morsiamen ylistykset ym.Kokoelma erilaisia aihelmia, joissa joko kehutaan oman kylän poikia/tyttöjä tai pilkataan vieraan kylän poikia/tyttöjä tai sekä kehutaan omia että pilkataan vieraita. Alkuformuloita: Ohoh meiän poikasii; Kas nuo tytöt kun on meijän; Katsos meiän neitoloihe; Rannan neiot, pienet neiot, ym. Aihelmia: omien kehu: Nuo on suuret ja soreat, musta kulmat ja koreat; Syövät saijaa salissa, punakuorta kornitsassa; (tytöt) Nuo on liuhkit ja lihavat, nuo on siialta siliät, lohen purstolta punaiset (putrolta punaset, kahvikupilta kopiat); Niill on tankit taiten tehty, napit on ryntäille napattu; Tytöt on kuin omenat puussa, tahi maassa mantsikkaiset; Ei pelkää perehen töitä; (pojat) Meill ei horjutt huoran kanssa; Nuo nostaat kokon kopian; Ei pillii pitele, eikä kanna kanteloista; Tunteet turulle mennä, kaupungille karkaella; pukeutumisen kuvaus, käsitöiden teon kuvaus yms. Vieraiden pilkka: (tytöt) Venan neiot halla hautoi (ks. >Joko meidät halla hautoi), Pelkäjäät perehen töitä; Syövät saikkaa salista (laiskoja); Eivät ommella osaa, eivät tiiä tikkaella; Nuoret: >Susi luulee siaksi; (pojat) Venan pojat pouta poltti; Tuntoot nuo tupakan piipun, tappavat täitä turkistaan, eivät tunne tupaa tehdä.

    • Omien tyttöjen/poikien kehu ja/tai vieraiden pilkka*

      Askareet - naisten (Raudun ja Suvannon); Elämä meillä - Revonnenässä; Kas ne pojat, jotka meillä; Meidän pojat syö saikkaa salissa; Meidän pojat taipuu tanssimaan; Nevan puolen neidot; Situn Suomen tyttölöi; Suomen puolen ja meidän neidot; Suvannoll' on suuret piiat; Suvannoll on suuret piiat - tiedä tikkaella, ei osaa ommella; Tyttöjen tankit taiten tehty; Ualoizet, kukkazet; Venan neidot halla hautoi; Venan tytöt pouta poltti* Ks. myös Mitä on miehiä kylässä, kaikki Saksan saappaissa; Omat/vieraat pojat menee kirkkoon/markkinoille/kujalla; Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat; NAISTENLAULUT: Joko meidän halla hautoi; Tytön käsityötaidon ylistys; MIESTENLAULUT: Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä; NUORET: Neito osaa / ei osa ommella; Susi luulee siaksi; Tytöt syövät saikkaa salista, pojat nälkää näkee; HÄÄRUNOT: morsiamen ylistykset ym.*Kokoelma erilaisia aihelmia, joissa joko kehutaan oman kylän poikia/tyttöjä tai pilkataan vieraan kylän poikia/tyttöjä tai sekä kehutaan omia että pilkataan vieraita. Alkuformuloita: Ohoh meiän poikasii; Kas nuo tytöt kun on meijän; Katsos meiän neitoloihe; Rannan neiot, pienet neiot, ym. Aihelmia: omien kehu: Nuo on suuret ja soreat, musta kulmat ja koreat; Syövät saijaa salissa, punakuorta kornitsassa; (tytöt) Nuo on liuhkit ja lihavat, nuo on siialta siliät, lohen purstolta punaiset (putrolta punaset, kahvikupilta kopiat); Niill on tankit taiten tehty, napit on ryntäille napattu; Tytöt on kuin omenat puussa, tahi maassa mantsikkaiset; Ei pelkää perehen töitä; (pojat) Meill ei horjutt huoran kanssa; Nuo nostaat kokon kopian; Ei pillii pitele, eikä kanna kanteloista; Tunteet turulle mennä, kaupungille karkaella; pukeutumisen kuvaus, käsitöiden teon kuvaus yms. Vieraiden pilkka: (tytöt) Venan neiot halla hautoi (ks. >Joko meidät halla hautoi), Pelkäjäät perehen töitä; Syövät saikkaa salista (laiskoja); Eivät ommella osaa, eivät tiiä tikkaella; Nuoret: >Susi luulee siaksi; (pojat) Venan pojat pouta poltti; Tuntoot nuo tupakan piipun, tappavat täitä turkistaan, eivät tunne tupaa tehdä.

    • Onkos teillä Osmolassa?

      Kalevala, Kanervala; Kolme on lehmää läävässä; Kolme on riihtä rinnakkain, ruunaa, lehmää; Kolme on riihtä rinnatuksin; Kolm' on ruunaa rupulla; Onko teiän Osmolassa; Onkos teillä Osmolassa, niinkuinAihelma, jossa johdanto (joskus puuttuu): Onkos teillä Osmolassa, niinkuin meillä Kanervalassa, jatkuu kolmen sarjoina: Kolme riihtä rinnakkain, kukkoo kujassa, metsää mäellä tms, joita kuvataan isän kulta, pojan hopea ja vunukkaisen vaski -määreillä: Ison riihi kultakatto, poikuen hopiakatto, vunukkaisen vaskikatto. Merkitty tähdellä suppeat toisinnot, joissa vain joko johdanto tai yksittäinen sarja. V2 1662, 1664 häärunoissa.

    • Onkos teillä Osmolassa?*

      Kalevala, Kanervala; Kolme on lehmää läävässä; Kolme on riihtä rinnakkain, ruunaa, lehmää; Kolme on riihtä rinnatuksin; Kolm' on ruunaa rupulla; Onko teiän Osmolassa; Onkos teillä Osmolassa, niinkuin**Aihelma, jossa johdanto (joskus puuttuu): Onkos teillä Osmolassa, niinkuin meillä Kanervalassa, jatkuu kolmen sarjoina: Kolme riihtä rinnakkain, kukkoo kujassa, metsää mäellä tms, joita kuvataan isän kulta, pojan hopea ja vunukkaisen vaski -määreillä: Ison riihi kultakatto, poikuen hopiakatto, vunukkaisen vaskikatto. Merkitty tähdellä suppeat toisinnot, joissa vain joko johdanto tai yksittäinen sarja. V2 1662, 1664 häärunoissa.

    • Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda

      Parempi mun ois omalla maalla; Parempi omilla mailla; Parempi omalla maalla; Kotona - hovissa; (Omalla maalla parempi)Yleensä nelisäkeinen kiinteä sananlasku-aihelma: Parempi on omalla maalla ropehesta vettä juoda kun on mailla vierahilla juoda olutta tuopista, pienin muunnoksin. Vrt. VKS 357. Joskus aihelmaa kehitellään useampien säkeiden ajan, joskus lisänä (etenkin V2) tai pelkästään muita aiheita saman "parempi x omilla mailla kuin x mailla vierahilla" rakenteen mukaan. Esiintyy itsenäisenä oman kodin/maan ylistyksenä sekä vertauksena, osana esim. >Kotona ja toiselassa kuvausta.

    • Raukat rannalla elävät

      Formulainen säe, joka esiintyy joko yhteydessä kotiseudun ylistyksiin tai rannalla asujien pilkkaan. Ilman tähtimerkkiä olevat väittämiä, jotka IV2 asetetaan venäläisen sanomaksi (Venäläiset vertajaat): Raukat rannalla elää, vaivaset veen varalla. Väittämä kielletään: "Ei oo tosi ensinkään" ja kerrotaan miksi/miten hyvä rannalla on asua. *Toisinnoissa säe esiintyy sanojen varsinaisessa merkityksessä.

    • Raukat rannalla elävät*

      **Formulainen säe, joka esiintyy joko yhteydessä kotiseudun ylistyksiin tai rannalla asujien pilkkaan. Ilman tähtimerkkiä olevat väittämiä, jotka IV2 asetetaan venäläisen sanomaksi (Venäläiset vertajaat): Raukat rannalla elää, vaivaset veen varalla. Väittämä kielletään: "Ei oo tosi ensinkään" ja kerrotaan miksi/miten hyvä rannalla on asua. *Toisinnoissa säe esiintyy sanojen varsinaisessa merkityksessä.

    • Saaren maat - sydänmaat

      Rannanmaat - sydänmaatKs. Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä; Raukat rannalla elävätTähän kerätty vertausrakenteet, jossa ihanaa saaressa/rannalla asumista verrataan surkeisiin maan sydämen maihin ja miehiin. Pääasiallisesti: A) Katsos meiän rantamaita, ne ei kasva kastikkaista (ks. >Meidän maat ei kasva kastikasta); >Saaressa on hyvä elää, ei sänki säärtä pistä. B)Katsos maan syämen maita, nuo on hallan hautomia..., kaurapellot ei kasvenehet...; Katsos maan syämen miestä, paarmat syövät paijan päältä, käet kärmehet repivät. Muita vertausformuloita, joissa korostetaan rannan/saaren paremmuutta asuinpaikkana: Saaressa hyvä elää-raukat rannalla elää; (Kyllin elää) kyntäjät- me meroiset miehet (ei tarvitse kylvää).

    • Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä

      Hynnilä; Kepyt on Keltossa elellä; Kevyt Keltossa eleä; Rannall on hyvä elellä; Rannalla hyvä elää; Saaressa hyvä elämä; Saaress on hyvä elääMahdollisten lyhyiden johdantojen jälkeen aihelma alkaa toteamuksella: Saaress/rannall on hyvä elää, ja jatkuu: Ei sänki säärtä pistä, sirppi sormehen sipase,(yms), kesäl ei kekoa tehhä, talvell ei tapeta riihtä, paksuin leivin paistetahan, hoikin pytkyin leikatahan, pienin paloin haukatahan. Koko säekokonaisuudesta esiintyy välillä vain joku osa. Usein edellä/jatkuu muilla kuvauksilla, etenkin >Se on meillä kovinta työtä" aiheella. Erotettu * ne, joissa "Saaressa hyvä elää" säe ei liity "Ei sänki säärtä pistä" säkeisiin.

    • Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä*

      Hynnilä; Kepyt on Keltossa elellä; Kevyt Keltossa eleä; Rannall on hyvä elellä; Rannalla hyvä elää; Saaressa hyvä elämä; Saaress on hyvä elää**Mahdollisten lyhyiden johdantojen jälkeen aihelma alkaa toteamuksella: Saaress/rannall on hyvä elää, ja jatkuu: Ei sänki säärtä pistä, sirppi sormehen sipase,(yms), kesäl ei kekoa tehhä, talvell ei tapeta riihtä, paksuin leivin paistetahan, hoikin pytkyin leikatahan, pienin paloin haukatahan. Koko säekokonaisuudesta esiintyy välillä vain joku osa. Usein edellä/jatkuu muilla kuvauksilla, etenkin >Se on meillä kovinta työtä" aiheella. Erotettu * ne, joissa "Saaressa hyvä elää" säe ei liity "Ei sänki säärtä pistä" säkeisiin.

    • Sata miestä ol salvaimilla

      Säekokonaisuus, jossa kehutaan kylän paremmuutta sen rakentamisen kuvauksen kautta. Alkuna usein joku huudahdus + kuvaus: Tuo on tehty täsmälleen, pantu paikalle hyvälle (ks. >Kylä pantu paikoille paraille). Ydinsäkeet: Kun tehtiin meiän kylästä, koroteltiin kornitsoja, tms, sata miestä ol salvaimilla, tuhat hirren tutkaimilla. Jatkona mahdolliset säkeenkerrot tai tekotavan kuvaus: "Tinanauloill tipattu", yms.

    • Sata miestä ol salvaimilla*

      **Säekokonaisuus, jossa kehutaan kylän paremmuutta sen rakentamisen kuvauksen kautta. Alkuna usein joku huudahdus + kuvaus: Tuo on tehty täsmälleen, pantu paikalle hyvälle (ks. >Kylä pantu paikoille paraille). Ydinsäkeet: Kun tehtiin meiän kylästä, koroteltiin kornitsoja, tms, sata miestä ol salvaimilla, tuhat hirren tutkaimilla. Jatkona mahdolliset säkeenkerrot tai tekotavan kuvaus: "Tinanauloill tipattu", yms.

    • Se on meillä kovinta työtä

      Kotikylä rannallaKs. Isän kotona ja toiselassaHyvä rannalla/saaressa elää runoihin liittyvä aihelma, jossa kerrotaan miten helppoa/mukavaa rannalla on elää, kun pahinta/kovinta/parasta työtä/suurin huoli on "kalavakan kantaminen, lohenpäiden lohkominen, verkon vieminen vesille". Jatkuu usein ">Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä" aihelman perään. Joskus kehitellään kalastusaiheista kuvausta laajemmin vertausrakenteella: se parasta/ se pahinta; miehille/naisille. III1-alueella aihelma muodossa: "se on rannalla pahempi, ei saa murolla maata, kala-parven pauhinalta, siika-parven suikkinalta, jne" (vrt. Sairastava neito). Tähän yhdistetty myös saman rakenteen omaavat, ei ranta-aiheiset toisinnot *merkillä.

    • Se on meillä kovinta työtä*

      Kotikylä rannalla*Ks. Isän kotona ja toiselassa*Hyvä rannalla/saaressa elää runoihin liittyvä aihelma, jossa kerrotaan miten helppoa/mukavaa rannalla on elää, kun pahinta/kovinta/parasta työtä/suurin huoli on "kalavakan kantaminen, lohenpäiden lohkominen, verkon vieminen vesille". Jatkuu usein ">Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistä" aihelman perään. Joskus kehitellään kalastusaiheista kuvausta laajemmin vertausrakenteella: se parasta/ se pahinta; miehille/naisille. III1-alueella aihelma muodossa: "se on rannalla pahempi, ei saa murolla maata, kala-parven pauhinalta, siika-parven suikkinalta, jne" (vrt. Sairastava neito). Tähän yhdistetty myös saman rakenteen omaavat, ei ranta-aiheiset toisinnot *merkillä.

    • Sen verran linnaa alempi

      Kotiseudun ylistykseen liittyviä yhdessä tai erikseen esiintyviä aihelmia, joissa verrataan omaa kylää linnaan ja todetaan, että kylä on vain hiukan (lippua, satamaa) linnaa alempi: Kun ois lippu, niin ois linna (vrt. Orpo: >Oli linna, oli lippu; Lippu on linnavaa alempi; Sit on linnaa alempi/pahempi, kun ei kulje verkalaivat; Kaik ois muuten linnan väärti, ei kuule kumakko laiva. Liittyy yleensä ">Kylä pantu paikoille paraille" johdantoon, ja osin sekoittuu >"Liput linnasta näkyy" aihelmaan, mutta eroteltu, koska esiintyy vain tietyllä alueella ja on ajatuksellisesti erilainen osio.

    • Sinis itken näitä maita, kun näkyy

      Sikäl moitin muita maitaSäekokonaisuus, jossa toistuu säepareina: Sinis itken näitä maita, kunis moat nämä näkkyyt, sinis itken ihmisii, kunis ihmiset elläät, sinis vettä vierittelen, kunis virtaavat vetoset, sinis puita pullittelen, kunis närreet näkkyyt, pienin muunnoksin, esim. Sikälj kiitän meijän maita, kunnioitan kukkuloi. Vrt. Saaren neidot (sinis itkevät kunis purjepuut näkyvät)

    • Sivullani siiat uivat, luonani lohet kutevat

      Ks. myös Naistenlaulut: Tyylin lyylin tyttö laulo - lykkyään; Sananlaskurunot: Hyvä on hylkeen meressäKotiseuturunoihin kuuluva aihelma, jossa kehutaan hyviä kalavesiä. Aluksi voidaan mainita: Juoksevi joki sorea; Joki juoksevi alitse; Illat istut joen luona, yms, ja ydinsäkeet kuvaavat kalojen kutua, uintia, yms: Sivullani siiat uivat, lohet luonani kutevat, sären pojat sätkättävät; Katsot/kuulet kun kalat kutovat, lohet suuret loiskuttelee. Etenkin V2 alkuna tai loppuna: Meill on soreat sotkurannat, kauniit kala-vetoset säkeet.

    • Sivullani siiat uivat, luonani lohet kutevat*

      *Ks. myös Naistenlaulut: Tyylin lyylin tyttö laulo - lykkyään; Sananlaskurunot: Hyvä on hylkeen meressä*Kotiseuturunoihin kuuluva aihelma, jossa kehutaan hyviä kalavesiä. Aluksi voidaan mainita: Juoksevi joki sorea; Joki juoksevi alitse; Illat istut joen luona, yms, ja ydinsäkeet kuvaavat kalojen kutua, uintia, yms: Sivullani siiat uivat, lohet luonani kutevat, sären pojat sätkättävät; Katsot/kuulet kun kalat kutovat, lohet suuret loiskuttelee. Etenkin V2 alkuna tai loppuna: Meill on soreat sotkurannat, kauniit kala-vetoset säkeet.

    • Suo kasvaa sorian koivun

      Ks. myös SEKALAISET: Suo kasvo sorean koivunOmien maiden ylistyssäkeistö, jossa usein alkuformula: Oi noita meiän maita; Lie ikävä omia maita, tms., sen jälkeen puuaiheisia säkeitä: Suo kasvaa soreat koivut, kangas kauniita petäjii, kasvaat kuuset kukkalatvat, lepät leina vaattehissa, koivut korva renkahissa. Ensimmäisiä säkeitä tavataan myös muualla (>Suo kasvo sorean koivun), jälkimmäiset näyttävät olevan vain kotiseutuaineistossa.

    • Suo kasvaa sorian koivun*

      *Ks. myös SEKALAISET: Suo kasvo sorean koivun*Omien maiden ylistyssäkeistö, jossa usein alkuformula: Oi noita meiän maita; Lie ikävä omia maita, tms., sen jälkeen puuaiheisia säkeitä: Suo kasvaa soreat koivut, kangas kauniita petäjii, kasvaat kuuset kukkalatvat, lepät leina vaattehissa, koivut korva renkahissa. Ensimmäisiä säkeitä tavataan myös muualla (>Suo kasvo sorean koivun), jälkimmäiset näyttävät olevan vain kotiseutuaineistossa.

    • Suomess on suru elämä, Inkeross ilo elämä

      Verrataan elämää Suomessa ja Inkerissä: Suomessa ei olla vieraanvaraisia, iloisessa Inkerossa vierasta kohdellaan hyvin (kaalipata kannetaan, otraleipä ojennetaan). Poikkeuksellinen aihe, mutta noudattaa kotiseuturunojen vastakkainasettelun mallia.

    • Talon tunnukset

      Kannel kammarin ovella; Kyllä tiiän teiän portit; Kyllä tiiät meiän portin; Mistä tiesit meiän portit; Oisko mulla, niinkuin muilla; Onko teillä niinkuin meillä; Onko teillä porokellot portin päällä; Onkos teillä niinkuin meillä; Portin - kyll tunnet meiän portinKs. myös Pitolaulut: Mist tästä tie menee rikkahille; Häärunot/Kosiminen: Kyllä tiedät meidän portin; Sulhon tuloon liittyvät kysymykset: Mistä tunsitte meille tullaJohdantosäkeitä: Onko teillä niinkuin meillä; Mistä tiesit (Kyllä tiedät) meidän portit. Ydinaihe, tunnukset, koostuu muuntelevista sarjoista: tervaristi, rautarengas; kultaristi, rautaramppi; porokellot, karhuntaljat; porokellot, kalkkalot, pillit, kanteleet, ramppakellot; pukinsarviset saranat, hirvenluinen lukko; herroisakki, karhunnahka, kaffepannu, viinapullo; koira; erilaiset ruoat. Ks. samantapaisia ja tähän risteytyviä tunnussarjoja aiheissa >Ei meillä surulla syödä, >Hoi kotio, konnan karja; >Ilokylässä syntynyt, >Meillä on kaivo kartanolla, >Onko teiän Osmolassa, >Tuomaan runo, >Tuu tuu tupakkirulla. Yhdistyy muihin kotiseudun ylistyksiin, lemmenrunoihin, kosinta-aiheisiin, kalendaarirunoihin (joulun tulo) sekä satunnaisesti muihinkin kehtolauluihuin kuin tupakkirulla-aiheeseen.

    • Toisen kylän pilkkaa

      En lähde Tuuteriin; Eri kylien moite; Eri kylistä; Hitto menköön Koivistolle; Koivistol on miehet kolkat; Koiviston miehet; Palkealan kylä; Pyhäjärvi; Sutela; Tuhma Tuuteri; Tuuterin tuhmat miehet; Tuuteris on tuhmat miehet; Venassa on veen vähyys; Voi on voitointa kyleä; Voi tuota voitonta kyleä; Väen moitintaKs. myös Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat; Epiikka: Neitoa kysytään eri paikkoihin; Nurmen neito; Taivaanvalojen kosinta; Tuuterin tuhmat miehetKokoelma aihelmia, joissa pilkataan toista, yleensä nimeltä mainittua kylää. Aiheina ihmisten oudot puuhat, nurinkurinen käytös, laiskuus, köyhyys (nälkä, voittomuus), rumuus, vähä-älyisyys, epäsiisteys. Nämä poikkeavat tyypillisistä kotiseutuaihelmista, joissa toisten haukut vertautuvat oman kotiseudun, kylän tai sen väen ylistyksiin. Aihelmat liittyvät myös epiikan kosioaiheeseen (>Neitoa kysytään eri paikkoihin; >Nurmen neito: osa IV; >Taivaanvalojen kosinta: erityisesti III alue, satunnaisesti muuallakin), jossa tyttöä pyydetään Tuuteriin, Laukaalle, Koivistoon, kurjuuteen, tms, josta tyttö kieltäytyy vedoten em. kylän piirteisiin. Yleisimpiä aihelmia: Tuuterissa on tuhmat miehet, naiset laiskat, tyttäret sotaheposet/homesykkyrät/kylänkävijät, pojat puoli ruotsalaiset/puolen mielelliset; Akat aitoja tekköövät, miehet lasta liekuttavat, vettä vuohella vettäävät (Ks. >Hämeen ihmeet); Laukaalla on laiskat miehet, miehet laivassa lammoit, naiset nälkää näkevät; Kerta velli keitetään, viikko sillä eletään; Naiset/miehet on mustat, miehet/naiset on noiat; Taipaleella on tarkat miehet, kissalle kirstun nikkaroivat, koiralle kolon tekivät; Koiviston miehet kolkot, naiset laiskat, miniän tehtävä työt; Kuin voivat voitta olla, kaike kessää kalatta; Viittalassa kaksi kissaa kattilassa, voita suolatonta, maitoa monennäköistä (t. tuhmat tuuteroiset keittiit kissaa kivellä, vrt. >Kissan keittäminen). - Voittoman kylän teema: V1 108, 1074, V2 1862, XV 596.

    • Toisen kylän pilkkaa*

      En lähde Tuuteriin; Eri kylien moite; Eri kylistä; Hitto menköön Koivistolle; Koivistol on miehet kolkat; Koiviston miehet; Palkealan kylä; Pyhäjärvi; Sutela; Tuhma Tuuteri; Tuuterin tuhmat miehet; Tuuteris on tuhmat miehet; Venassa on veen vähyys; Voi on voitointa kyleä; Voi tuota voitonta kyleä; Väen moitinta*Ks. myös Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat; Epiikka: Neitoa kysytään eri paikkoihin; Nurmen neito; Taivaanvalojen kosinta; Tuuterin tuhmat miehet*Kokoelma aihelmia, joissa pilkataan toista, yleensä nimeltä mainittua kylää. Aiheina ihmisten oudot puuhat, nurinkurinen käytös, laiskuus, köyhyys (nälkä, voittomuus), rumuus, vähä-älyisyys, epäsiisteys. Nämä poikkeavat tyypillisistä kotiseutuaihelmista, joissa toisten haukut vertautuvat oman kotiseudun, kylän tai sen väen ylistyksiin. Aihelmat liittyvät myös epiikan kosioaiheeseen (>Neitoa kysytään eri paikkoihin; >Nurmen neito: osa IV; >Taivaanvalojen kosinta: erityisesti III alue, satunnaisesti muuallakin), jossa tyttöä pyydetään Tuuteriin, Laukaalle, Koivistoon, kurjuuteen, tms, josta tyttö kieltäytyy vedoten em. kylän piirteisiin. Yleisimpiä aihelmia: Tuuterissa on tuhmat miehet, naiset laiskat, tyttäret sotaheposet/homesykkyrät/kylänkävijät, pojat puoli ruotsalaiset/puolen mielelliset; Akat aitoja tekköövät, miehet lasta liekuttavat, vettä vuohella vettäävät (Ks. >Hämeen ihmeet); Laukaalla on laiskat miehet, miehet laivassa lammoit, naiset nälkää näkevät; Kerta velli keitetään, viikko sillä eletään; Naiset/miehet on mustat, miehet/naiset on noiat; Taipaleella on tarkat miehet, kissalle kirstun nikkaroivat, koiralle kolon tekivät; Koiviston miehet kolkot, naiset laiskat, miniän tehtävä työt; Kuin voivat voitta olla, kaike kessää kalatta; Viittalassa kaksi kissaa kattilassa, voita suolatonta, maitoa monennäköistä (t. tuhmat tuuteroiset keittiit kissaa kivellä, vrt. >Kissan keittäminen). - Voittoman kylän teema: V1 108, 1074, V2 1862, XV 596.

    • Tänne saavat Saksan laivat

      Erilaisten kylän ja sen sijainnin ylistysten jatkeena, esim.: Kylä pantu paikoille hyville; Kun meille kesä tulee. III alueella 2-3 säkeen yksikkö, jossa eri maiden nimiä: Tänne saavat Saksan laivat, tulloot Turkin laivat, vieriit Viron laivat, tms., joka jatkuu kaupankäynnin kuvauksilla: Tänne otrat ostetaa, yms. ja myös eeppisellä laiva-aiheella: Tuuli kaataa neljä laivaa. IV alueella luettelossa ei maan nimiä, vaan laivat nimetään kauppatavaran mukaan: verkalaivat, tupakkalaivat, silkkilaivat tms.

    • Tänne saavat Saksan laivat*

      **Erilaisten kylän ja sen sijainnin ylistysten jatkeena, esim.: Kylä pantu paikoille hyville; Kun meille kesä tulee. III alueella 2-3 säkeen yksikkö, jossa eri maiden nimiä: Tänne saavat Saksan laivat, tulloot Turkin laivat, vieriit Viron laivat, tms., joka jatkuu kaupankäynnin kuvauksilla: Tänne otrat ostetaa, yms. ja myös eeppisellä laiva-aiheella: Tuuli kaataa neljä laivaa. IV alueella luettelossa ei maan nimiä, vaan laivat nimetään kauppatavaran mukaan: verkalaivat, tupakkalaivat, silkkilaivat tms.

    • Valkea meressä vaahti, valkeammat meiän neijot

      Ks. HÄÄRUNOT/Morsiamen ylistys: Puhdas on pulmunen lumella Ks. RAKKAUSLAULUT: Kirkas on tähti taivahalla Ks. VANHEMPIEN JA LASTEN SUHDE: Sorea meressä sorsa, soreampi soutajaniPieni aihelma kotiseuturunoissa, joissa kuvataan oman kylän neitoja: Korkia meroissa kuohu, meijän neijot korkiammat, valkia meroissa vaahto, meijän neijot valkiammat.

    • Vesi meille vehnät jauhaa

      Pikkuaihelma muiden kotiseudun ylistysten seassa: Vesi meille vehnät jauho, koski otrat kuohutteli, mylly mylläis rykkeet. V2/2141 jatkuu alto astiat pessöö, meren voaht valkasoo. Tähdellä merkityt XIII alueella samansisältöisiä, eri säkein: Meri meille leivän tuotti, aalto kauroja ajaapi, tuuli ruista runteleepi, vesi vehnää vetääpi. VII2 2561: Tähän tuuli muonan tuopi, aalto astiat pesevi, ve'en henki heiluttavi.

    • Vesi meille vehnät jauhaa*

      **Pikkuaihelma muiden kotiseudun ylistysten seassa: Vesi meille vehnät jauho, koski otrat kuohutteli, mylly mylläis rykkeet. V2/2141 jatkuu alto astiat pessöö, meren voaht valkasoo. Tähdellä merkityt XIII alueella samansisältöisiä, eri säkein: Meri meille leivän tuotti, aalto kauroja ajaapi, tuuli ruista runteleepi, vesi vehnää vetääpi. VII2 2561: Tähän tuuli muonan tuopi, aalto astiat pesevi, ve'en henki heiluttavi.

    • Voi meitä meren kanoja

      Voi meitä meren sikoja; Voi meitä meren omia; Voi meitä merikanojaHuudahdusalkuformula, joka liittyy hyvin erilaisiin ja eri tunnelmaisiin meriaiheisiin (tähän kerätty kaikki): Voi meitä meren(meri)kanoja (sikoja, omia), ruokarannan (rantaraukan) tyttäriä, meren puolen porsahii, hyvän järven (lammen) hylkehii. Jatkot voivat olla kotiseutuaiheita: Meri syötti sikansa, hyvä järvi hylkehensä (+sananlasku >"Hyvä on hylkehen meressä"); Kun emme maata malttanehen, meren tetrien menolta, kajavien kaljunnalta, tai epämääräisempi: Raukat on rannalla rahottu. Yhdistyy myös muihin meriaiheisiin aihelmiin, jotka poimittu erikseen (>Meri syötti, meri juotti; > En merta kiitä). Kerran ironiaa: - kun paarmat syöt paian päältä, itikat hevon edestä (XIII 8193)

    • Voi voitonta kylää

      Voi voitonta kylää, kalatonta kaupunkii (maata aivan maiotonta; pitäjästä piimätöntä) - Miten voivat voitta olla, malttaat maiotta elleää / Voi meijän hyvvii maita, tippuut voita kuivat oksat, maitoo maho petäjät. V3: aihelma sovitettuna aihelman >Jaakko Pontus yhteyteen.

    • Yksittäisiä kotiseutusäkeitä

      Heliät hiekkarannat omassa kylässä; Meill on sievät sienimetsät; Meren päällä on meill elämä; Palkealan kylä; Puista puute, puura tuopi talvella; Sorea olla Suomen maassa; Soriat sotkurannat; Sopii tuossa sorsan uiaYksittäisiä säkeitä, jotka esiintyvät kotiseuturunoissa joko vain kerran tai muutamia kertoja, mutta eivät ole vakiintuneet mihinkään tiettyyn aihelmaan: - Joss on pienet peltoliuskat, siell on liettehet leviät, liettehet ne leivät tuopi; - Meill on sievät sienimetsät, ja tasaiset tattimetsät; - Meren pääll on meill elämä, allon pääl on meil asuma; - Vaikka meill on puist puute, koha käyp järvi jäähä, kyl sit puura puita tuop; - Paras on olla Palkealas: suvannosta vettä toivat, Pietarist leivä saivat, maantie kulkoo läpi kylän - Siell on soriat sotkurannat, heliäiset hiekkarannat; - Sopii tuossa sorsan uia (ks.>Kylän alta kylmä juoksi, jonka jatkeena useimmiten on)

• 4. Häärunot

  • 1. Ennen häitä

    • 1. Kosiminen

      • Aika antaa ainoasi

        Ks. myös Kosiin mennessäKertovia runoja kosinnasta. Johdantona kosijan tuloa (Ken tsillit tsilahutti, ks. Aunuksen >Vävyn virsi); Kenen aittojen alatse; >Utkanen uipi, jne.). Ydinaihe useimmiten kosijan ja isän (tyttären) dialogi. Kosija: Aika antaa ainoasi/Ainikkiasi/Annikkiasi - Isä: Pienipä on annettavani, lapsi on laitettavani (tai: minulla musta ainonen) - Kosija: Korkia kanta korottaa, rumentzainen rusottaa, pelenäinen pesee. Jatkossa voidaan kuvataan matkaa sulhasen kotiin, mainita hääjuhlista jne. Sisältää usein kertauslaulun tai ketjulorun omaista (esim.: mitä syötetään, mihin pannaan maata), joiuntaa (II 562), erilaisia häärunoaihelmia. Joskus >Kylyvirren jatkona, kerran kontekstitieto: "Sulhanen kun lähtee kosioihin" (VII2 2822). Sijoitetaan häärunoihin, vaikka sisältö kertova, koska näyttää kytkeytyvän häärituaaliin.

      • Aika antaa ainoasi*

        Ks. myös Kosiin mennessä*Kertovia runoja kosinnasta. Johdantona kosijan tuloa (Ken tsillit tsilahutti, ks. Aunuksen >Vävyn virsi); Kenen aittojen alatse; >Utkanen uipi, jne.). Ydinaihe useimmiten kosijan ja isän (tyttären) dialogi. Kosija: Aika antaa ainoasi/Ainikkiasi/Annikkiasi - Isä: Pienipä on annettavani, lapsi on laitettavani (tai: minulla musta ainonen) - Kosija: Korkia kanta korottaa, rumentzainen rusottaa, pelenäinen pesee. Jatkossa voidaan kuvataan matkaa sulhasen kotiin, mainita hääjuhlista jne. Sisältää usein kertauslaulun tai ketjulorun omaista (esim.: mitä syötetään, mihin pannaan maata), joiuntaa (II 562), erilaisia häärunoaihelmia. Joskus >Kylyvirren jatkona, kerran kontekstitieto: "Sulhanen kun lähtee kosioihin" (VII2 2822). Sijoitetaan häärunoihin, vaikka sisältö kertova, koska näyttää kytkeytyvän häärituaaliin.

      • Ehkä tuosta vävy saadaan

        Kosijan arviointi: "Välleihä siint vävy saahaa, kotihine kopsahtaa, ko sil on kaulaa ko kurel."

      • Ei neittä turulla myydä

        Epiikka: Hekon runo; Onkos teistä miehen naistaYdinsäkeitä: Tamman kauppa tanhuall, neidon isänsä kodissa; Ei neittä turulla myydä, katon alla kaupataan, turulla on tupakan kauppa, neidon kauppa kartanossa. Esiintyvät yleisesti myös kertovissa kosintarunoissa.

      • Ennen kävimme muina vieraina, nyt sulhasina

        Kosijoiden tervehdys morsiamen talonväelle, joka vastaa: Anna Jumal niidy kuulla, elä halluvuozie!. VII2 2813-14:ssa kertovaa jatkoa: Anni ei tahdo päätään kääntää, jolloin kosijat toteavat: Ole se ilmone igiä uksihagoloina, kynniksil harpittavanna...

      • Joko saisi sulhot tulla?

        Vrt. Nuortenlaulut: Tule neitonen minulleLeikillinen kosimisluvan pyyntö: Jok siul saisiit sulhast tulla, kosijoita kolme neljä, yks on ruja, toine on rampa, kolmais on puol sokija, neljäis on vaa kiero silmä. Rituaaliyhteydestä ei tietoa.

      • Kaksi karjassa, kaksi marjassa

        Emäntä vastaa tyttäriä kysyville sulhasille: Kaks' on karjassa, kaks' on marjassa, kaks' mallatta jauhamas, seihtemän sannalla, kaheksan rannalla, viistoista korkean vuoren piällä.

      • Koira haukkuu, kosijat tulee

        Koira haukkuu (tai kellot soivat), kosijat tulevat, pistä piika penkin alle, talon tytär esiin. Kiinteämuotoinen, kyseessä sananlasku, ks. SL 3724: Koira haukkuu, kossit tulloo, pistee piika penkin alle, talon tyttö essiin.

      • Koira haukkuu, kosijat tulee*

        *Koira haukkuu (tai kellot soivat), kosijat tulevat, pistä piika penkin alle, talon tytär esiin. Kiinteämuotoinen, kyseessä sananlasku, ks. SL 3724: Koira haukkuu, kossit tulloo, pistee piika penkin alle, talon tyttö essiin.

      • Kosiin mennessä

        Ks. myös Aika antaa ainoasi; Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset: Kosiminen menestyy; Sulhasen varausErilaisista kertovista (757: >Väinämöisen veljenpoika; >Hiidestä kosinta) ja lyyrisistä (759: esim. >Laulajan alkusanat, >Emännän ylistys) koostuvia tekstejä, joita kerääjien mukaan on esitetty kosioretkelle lähtiessä (VI). XIII: Kuin lähtööt naimaan.

      • Kyllä tiedät meidän portin

        Ks. myös Kotiseuturunot: Talon tunnuksetNeito on neuvonut sulhasta: Kyl sie tiiät meiän portit, meil on portit pohjosessa, hirveluine lukko iessä, pukisarvist o sarenat (V2 1292) - yleinen aihe kotiseuturunoissa, ks. myös >Mistä tunsitte meille tulla (Sulhon tuloon liittyvät kysymykset), jossa joskus tämä ja runsaasti samantyyppisiä aihelmia.

      • Käki kukkui kosijoita

        Käki kukkui kuusipuussa - kukkui kujaan kosioita, puhemiehet porstuahan, sulhaset suureen tupaan.

      • Kävitkö sen tien?

        Kun pojat kävivät morsianta kysymässä, vanhemmat kysyivät: kävitkö sen tien? - Kävin! - Näitkö sen puun? - Näin! -Puhuitko sille puulle? - Puhuin! - Paistoivatko tähdet taivaalla? - Läpi pilven läimähtivät! Jos oli kipeät silmät, vastattiin: - Paistoivat. Kommentti: "Sellasii kajavii pittiit ennen vanhaa."

      • Meiän on näätä näytetty

        Morsiamen kosijoille näyttäjän repliikki "Meiän on näätä näytetty, kuuritsa kuletettu", jota seuraa kriittinen kysely ja puhemiehen vastaus sulhasesta (>Oletteko rahalla rikkaat vai kielellä ketterät), jonka jälkeen syödään ja juodaan ja morsian levittää huivin, jolle sulhanen panee rahaa.

      • Naiset kosimassa

        Ks. myös Nuortenlaulut: Mihin meiltä miehet saivat - puolaan, vaapukkaan?Mihin teiltä/meiltä miehet saivat, kun kurjat/kurvat/naiset kosissa käyvät? Kotivävyä hankkiville morsiamille, tai jos kosijoiden joukossa enemmistönä tai pääasiassa naisia.V3 724: "Kun tytöt kävviit nuotehessa." XIII2 3471 jatkaa kysymällä tytöltä: Käit sie kaupan iskennässä, saitko sulhon suuvvellise, toveritsan toimellisen, otitko sinä omasi...

      • Oletteko rahalla rikkaat vai kielellä ketterät?%

        Vrt. Sulhasen ylistys: Sulhanen rikas rahasta, repo vikkelä jalaltaKosimiseen liittyvää sananvaihtoa. XIII 3479 on esitetty tupakaisissa. Sulhaselta/Kosijoilta kysellään, ovatko nämä rahalla rikkaat vai kieleltään ketterät vai jalalta riskit (sukkelat). Vastauksia: Repo on jalalta riski, lintu kieleltä ketterä, ruunu on rahalta rikas. VII2 2827 jatkaa sanailua erilaisin kehuskelevin säeparein.

      • Onko tässä neittä naida?

        Kosija kysyy (kertovien kosintarunojen malliin, ks. esim. >Konnulta kosinta): Onko tässä neittä naia tahi kaupita kanaista / Onko tyttöä talossa? Vastauksia: Yksi on Anna, toinen Kaisa (VI1); Kanan on kauppa orren alla, neitosen isän kotona (VI2, jossa sulhanen kysyy ja saa olutta.

      • Orot suitsia purovi

        Hevonenkin haluaa saada tytön rekeensä: Oro suitsiaan purovi, rautojaan rouskuttaavi vuottaessa nuorta neittä.

      • Pitkätuppi tiellä käypi

        Säepari Pitkätuppi tiellä käyp, talkka-tuppi tallatti - viitannee kosijaan. Jatkuu morsiamen itketyksenä.

      • Pitäisi kahden puolen katsoa

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieliPitäisipä piikasien kahen puolen katsoa ennen kihloihin menoa, ennen kauppoihin rupeamista (XIII 3421).

      • Tuotiin neito tupaan

        Konnusta kosinta-runon aihelma häärunoissa. VI 758 kosintatilanteessa: Tuotiin neito tupahan sisarusten siiven alla, veljesten käsivaralla. VI 755 sama "morsiamen tuomisesta sulhasen kotiin".

      • Tupa on tehty miesten tulla%

        Yleensä kosijoiden tullessa: Tuba teht' on miesten tulla, tall on hevostu taluo, soppi laittu sormikkahil, kirstut kinahie pideä, vaarnat vägi-vaattehil. Joskus itketysaiheena, morsianta muistutetaan syyttävästi siitä, miten hän päästi kosijat taloon ja tupaan (ks. Morsiamen itketys: >Anna tulla tupakkailta). Myös sulhasen kotona nuoteille (V3 924).

      • Tupa täynnä tuppisuita, lattia lutanennii

        Ks. myös Epiikka: Konnusta kosinta; Laulut laulusta: Tupa on täynnä tuppisuitaKosijan tullessa morsiamen taloon (VI; jatkona oluenpyyntö ja -tuonti); myös nuotteiden mennessä sulhasen kotiin (V3).

      • Tuppikosinta

        Naimahaluisella tytöllä vyöllä tyhjä tuppi, johon halukas kosija laittaa puukkonsa kihlauksen merkiksi. Tilanteeseen liittyviä runosäkeitä: Tyttö on tupelle tullut, miehen/naisen varrelle valunut; Ken tahtoo, niin tampatkoon! Säkeiden yhteydessä selostuksia ko. kosintatavasta.

      • Vaihdoin valkean hevosen

        Tobias Hannukaisen häissä, fragmentti: Vaihoin valkean hevosen, mill' mie naimaa lähen, jakoseen lyylyttelen.

      • Äidin ja tyttären dialogi kosijoiden tullessa

        Tytär valittaa laulaen äidilleen, että kosijat tulevat; äiti vakuuttaa, ettei vielä häntä anna 15-vuotiaana. Kun tytär pelkää, että isä kuitenkin antaa hänet, äiti sanoo että he kysyvät ensin häneltä.

    • 2. Kihlajaiset

      • Annoit astian korean

        Puhemies tarjoaa nuuskaa, jonka jälkeen kysyy olisiko vielä mitä tarvis, johon kaaso: "Annoit astian korean, kullallen kumottavaisen", mutta ilman pohjaa ja kantta. Sulhanen antaa rahaa pohjaksi ja kanneksi.

      • Hiiri tupaan tulee

        Sulhanen ja kaksi "kossasmiestä" sanoi tupakaisiin tullessaan esim.: Ylös Inkiset, hiir' tuppaa tulloo! Jatkona >Oletteko rahalla rikkaat vai kielellä ketterät (Kosiminen).

      • Karhun virsi tupakaisjuhlassa

        Leikillinen ketjunrunonomainen laulu, alkaa: "Metsään menit sää, metsään menin mää" ja jatkuu kertomuksella miten karhu ammuttiin, ketettiin, myytiin ja rahat juotiin yhdessä. Laulaja: "Kuuli Pusan kylssä 'tupakaisissa'".

      • Kokkovirsi

        Kokkovirsi aloittaa Vienassa (paikoin muuallakin pohjoisessa) Kihlonta- l. Käeniskuvirren. Kokkovirren alkusäkeissä kuvataan kokon lentoa morsiamen kotia kohti: Kokko lensi koillisesta/koilta ilmoin, koilta ilman, alta taivon, satasulka Saksanmaalta. Sulhasta verrataan runossa kokkolintuun, joka liitelee hitaasti linnan ikkunalle ja katselee tyttöjen parvesta parasta, kassapäistä kauneinta: juuri hänet kokko "kopristavi", "haamoavi". Kihlontavirsi jatkuu aiheella >Mistä tiesi teukamoinen, jossa tulija kertoo mistä tiesi tulla, ja siitä jatkaa morsiamen väki vielä aiheella >Laatikaamme piilopirtti.

      • Kokkovirsi*

        *Kokkovirsi aloittaa Vienassa (paikoin muuallakin pohjoisessa) Kihlonta- l. Käeniskuvirren. Kokkovirren alkusäkeissä kuvataan kokon lentoa morsiamen kotia kohti: Kokko lensi koillisesta/koilta ilmoin, koilta ilman, alta taivon, satasulka Saksanmaalta. Sulhasta verrataan runossa kokkolintuun, joka liitelee hitaasti linnan ikkunalle ja katselee tyttöjen parvesta parasta, kassapäistä kauneinta: juuri hänet kokko "kopristavi", "haamoavi". Kihlontavirsi jatkuu aiheella >Mistä tiesi teukamoinen, jossa tulija kertoo mistä tiesi tulla, ja siitä jatkaa morsiamen väki vielä aiheella >Laatikaamme piilopirtti.

      • Käsi on lyöty kätkyessä

        Johdantona usein lyyrisiä aihelmia (>Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi), ydinaihe: Kapaloissa kaupat tehty, käsi ol lyötty kätkyvess Puolanmaan pojan keral / Puolan poikien keralla, ulkomaan urroin kanssa. Samoja säkeitä epiikassa (esim. >Inkerin virsi). Hääkonteksti useimmiten epävarma; vain XIII 3427 ilman lyyrisiä johdantoja ja selvä hääruno. Sijoitettu tähän teeman perusteella.

      • Laatikaamme piilopirtti

        Ks. myös Häiden aattona: Teemme linnan liivikollePohjoinen Kihlajaisvirsi jatkuu >Mistä tiesi teukamoinen -vuorolaulun jälkeen morsiamen väen virittämällä valituksella: Jo sanoin tämän sykysyn (I-II), Kutti, kutti neito raukka (VII): tytölle olisi pitänyt tehdä piilopirtti, salasauna meren selälle, tai saareen, tai metsään, jotta kosijat eivät olisi häntä löytäneet. Lopuksi todetaan: Neito on paha salata, hivus pitkä piiletellä, hepo on hyvä salata, sorajouhui suojoalla(I). Mutta tyttö vain näytteli itseään, mistä hän "syytellään": Miksis kuusessa kupahut, näriissä näyttelehit?; Sie puissa pujottelitet, näriissä näyttelitet, oksissa ojetelihet (VII).

      • Laatikaamme piilopirtti*

        Ks. myös Häiden aattona: Teemme linnan liivikolle*Pohjoinen Kihlajaisvirsi jatkuu >Mistä tiesi teukamoinen -vuorolaulun jälkeen morsiamen väen virittämällä valituksella: Jo sanoin tämän sykysyn (I-II), Kutti, kutti neito raukka (VII): tytölle olisi pitänyt tehdä piilopirtti, salasauna meren selälle, tai saareen, tai metsään, jotta kosijat eivät olisi häntä löytäneet. Lopuksi todetaan: Neito on paha salata, hivus pitkä piiletellä, hepo on hyvä salata, sorajouhui suojoalla(I). Mutta tyttö vain näytteli itseään, mistä hän "syytellään": Miksis kuusessa kupahut, näriissä näyttelehit?; Sie puissa pujottelitet, näriissä näyttelitet, oksissa ojetelihet (VII).

      • Menetkö sie mielelläsi

        "Tytöltä kysellään: Jokos meinaat miehel männä - määt sie itse mielelläis vai on se kotont komento?" Tekstissä ei viitettä tupakaisiin, SKVR:ssä ryhmitetty teemaltaan sopivana sinne.

      • Meni tuulelle tupakat

        Tupakoiden tuulelle meno tarkoittaa kihlauksen epäonnistumista. V3 725:ssä kiusoitellaan talonväkeä tupakoiden tuulelle menosta, mihin vastataan: päinvastoin, kosijat käyvät kohti. XIII 3477:ssä kerrotaan, että väkisin naittamisen epäonnistuttua tyttö iloitsi: "Ei tule tupakat meile eikä kiiä kihlajaiset; Männiit tuulell tupakat..."

      • Mistä tiesi teukamoinen

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Mistä tunsitte meille tullaPohjoisessa Kihlontavirren >Kokkovirttä seuraa usein vuorolaulu siitä, miten sulhanen osasi etsiä morsiantaan. Sulhaselta tiedustellaan: Mistä tiesi(t), teutamoinen/teukamoinen jne., tämän neidon syntyneeksi, impyön ylenneheksi? Sulhasen puolesta vastataan, että näin savun nousevan piipusta, kuulin koiran haukkuvan, lehmän ammuvan, kivenpuun kukkuvan, pirran piukkavan - kaikki viitteitä morsiamen ahkeruuteen. Jatkona morsiamen ylistysaihelmia >Ei ole antanut kylän maata pirran pikkunalta; >Suihki sukkula kädessä. Pohjois-Vienassa (I3 1536, 1646 ym.) joskus tunnusmerkkinä metsikkö, Pohjois-Karjalassa (VII) talon vieraanvaraisuus ja vauraus.

      • Mistä tiesi teukamoinen*

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Mistä tunsitte meille tulla*Pohjoisessa Kihlontavirren >Kokkovirttä seuraa usein vuorolaulu siitä, miten sulhanen osasi etsiä morsiantaan. Sulhaselta tiedustellaan: Mistä tiesi(t), teutamoinen/teukamoinen jne., tämän neidon syntyneeksi, impyön ylenneheksi? Sulhasen puolesta vastataan, että näin savun nousevan piipusta, kuulin koiran haukkuvan, lehmän ammuvan, kivenpuun kukkuvan, pirran piukkavan - kaikki viitteitä morsiamen ahkeruuteen. Jatkona morsiamen ylistysaihelmia >Ei ole antanut kylän maata pirran pikkunalta; >Suihki sukkula kädessä. Pohjois-Vienassa (I3 1536, 1646 ym.) joskus tunnusmerkkinä metsikkö, Pohjois-Karjalassa (VII) talon vieraanvaraisuus ja vauraus.

      • Naitavat tulukset tuovat tupakoille

        Rituaalin kaava: Kun vieras taloon menee, hän panee tupakan piippuun, ja naitavat tuovat tulukset.

      • Niin tuli tupakka-ilta

        Ks. myös Morsiamen itketys: Anna tulla tupakka-iltaTupakoissa voitiin lyyrisin aihein kuvata, miten morsian oli toivonut sulhasta (>Tule kultanen kosihin + >Talon tunnukset). Tässä jatkoksi todetaan: Nii se tul ko toivottiin, niin tul tupakkailta, rahailta raksahtaa, pöyälle raharapina..."

      • Nousin tänä huomenessa

        Ks. myös EPIIKKA: Rikoilla kuuntelija; Sulho omenapuussaAunuksessa, joskus myös Vienassa, Kihlajaisvirren aloittaa kuvaus morsiamen puolen aamutoimista ja sulhasväen tulosta >Rikoilla kuuntelija -aiheella (häärunotekstit pyritään tässä esittämään erikseen). Aloitussäkeet: Nousin tänä huomenessa, Aivoin aika huomenessa, pesime, kumartelime, pyyhin pikku perttiseni, lagaelin lattiani. Mennessään ulos roskia viemään puhuja kuuli suksen, reen äänen (Ks. >Suolta kuului ruoskan roiske) - kainot/kauniit sulhot tulivat, vyöllään suitset ja talvitarhinat, suitsiakseen tämän kaupungin kanoja. Joskus sulho näkyy omenapuussa (I2 1539, josta puuttuu aamutoimi-aihe), vrt. >Sulho omenapuussa, epiikka). Joskus morsiamen puolelta vastataan, että suitsimiseen tarvitaan rahaa: Tengoin teillä, markoin mailla, polttinoin kylän pojilla, alttinoin akoilla (samaa ks. Laulu: >Laulajan palkka) tai lahjoja. Jatkona usein >Mistä tiesit teukamoinen.

      • Nousin tänä huomenessa*

        Ks. myös EPIIKKA: Rikoilla kuuntelija; Sulho omenapuussa*Aunuksessa, joskus myös Vienassa, Kihlajaisvirren aloittaa kuvaus morsiamen puolen aamutoimista ja sulhasväen tulosta >Rikoilla kuuntelija -aiheella (häärunotekstit pyritään tässä esittämään erikseen). Aloitussäkeet: Nousin tänä huomenessa, Aivoin aika huomenessa, pesime, kumartelime, pyyhin pikku perttiseni, lagaelin lattiani. Mennessään ulos roskia viemään puhuja kuuli suksen, reen äänen (Ks. >Suolta kuului ruoskan roiske) - kainot/kauniit sulhot tulivat, vyöllään suitset ja talvitarhinat, suitsiakseen tämän kaupungin kanoja. Joskus sulho näkyy omenapuussa (I2 1539, josta puuttuu aamutoimi-aihe), vrt. >Sulho omenapuussa, epiikka). Joskus morsiamen puolelta vastataan, että suitsimiseen tarvitaan rahaa: Tengoin teillä, markoin mailla, polttinoin kylän pojilla, alttinoin akoilla (samaa ks. Laulu: >Laulajan palkka) tai lahjoja. Jatkona usein >Mistä tiesit teukamoinen.

      • Nuuskatupakka

        Puhemies tai sulhanen tarjoaa nuuskaa tai tupakkaa ja aloittaa: "Tulkaakas kaikki tupakoimaa"; / "Tule tupakka tuusasta". Runo jatkuu lorunomaisena. Ydinsäkeitä: Sanomatta sarvesta, nostamatta nokkaa, käskemättä kärsää; / Lukematta luun sisästä, ilman peukaloin pepertämättä, ensimäisen epertämättä jne. Lorut ja tilanteen kuvaukset voivat olla pitkiäkin. VI2 7068b: ei viitettä häihin, selitys: "Loitsuruno nuuskatessa."

      • Onko tässä talossa piippuni tulen tuojaa

        Puhemiesten vanhin kysyy lupaa tulla sisään: Hyvä iltaa suojaan, onko tässä talossa puhheen luojaa ja piippuni tulen tuojaa?" Kun lupa annettaan istutaan pöytään ja otetaan esiin tupakat."

      • Suutupakka

        Tällä minä suutain sulostele, en huuliain porostele, niin ne tuhmat tomppelit... Kertoo, miten nuo muut polttavat kaikki poroksi, savuna laskevat suusta ulos. Ei mainita yhteyttä häihin, mutta tupakka-aihe liittynee tupakaisiin ja nuuskan ja tavallisen tupakan eroihin.

      • Tupakan synty

        Ennen "tupakointia" luettiin runo, joka kertoo tupakan synnystä huoran haudalle kasvaneista yrteistä. (Vrt. proosamuotoiset syntykertomukset, joissa tupakka on syntynyt huoran haudalle kasvaneesta kasvista; joidenkin tietojen mukaan tätäkin kerrottiin samassa yhteydessä.) Runon laajuus vaihtelee. Joskus vain todetaan, että tupakka on tuotu Saksasta, Turusta; joskus kerrotaan laajalti haudan kukista ja tupakan teosta. Lopussa viitteitä tilanteeseen, kutsuja tupakoimaan, tupakan kehumisia, esim.: "Tupakka on hyviä kalluu, se estää naimisen halluu, suun kuivana pittiä, kellit vientiä kestiät"; "Ken tupakkaa ruukkaa ja pannoo suukkaa, ei se ole pahemp ku muutkaa..."

      • Tupakoille myö tulemme

        Laulaja ilmoittaa tulleensa katsomaan, kun "tänne tulloot tupakat"; "Tupakoilha myö tulemme".

      • Tytön hinta kysellään

        Tupakaisrunossa kysellään tytöltä: Paljonk saitte kui panniit? ja arvataan saman tien, että tyttö on myyty kymmenistä, viisistä ruplista.

    • 3. Häiden valmistelut

      • Illan istujaisissa

        "Iltaa istuessa" laulettavaksi mainittu naistenlaulu (>Älä nukuta unonen + "huolten" l. vaatteiden teon luetteloa), joka mahdollisesti liittyy häiden valmisteluun.

      • Kursi- l. kupelileipää paistaessa

        Kupelinleipä paistetaan pari päivää ennen häitä morsiamen kotona. Leivästä katsotaan pariskunnan tulevaa onnea. Tapaan liittyy myös lauluja, esim. sulhaselle osoitettu laaja kuvaus siitä, miten äiti nousi aikaisin ja leipoi ja siunasi leivän: "Paissu, paissu, velloin kakku, ylene, kuppeelileipä..". Kun leipä otetaan ulos uunista, kysytään runosäkein, pannaanko kuuksi kumottamaan vai päiväksi paistamaan (III).

      • Kutsujen virsi

        Ks. myös Sulhasen kotiin tullessa: Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumistaMorsiamen puolelta on voitu käydä kutsumassa sulhasen puolen väkeä häihin. Kutsun viejille on laulettu, joko lähtiessa tai palatessa, Kutsujen virsi. Se koostuu muuallakin esiintyvistä aihelmista, esim. Kuzu kurjat, kuzu köyhät (vrt. >Lemminkäisen virsi) ja kysymykset kohtelusta: oliko siellä kukkarot kujilla, rauniot rahoina, oliko varattuna ruokia vieraita varten: olutta orren päässä, viikon viinat pantu? (vrt. >Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista). Tähtiteksteissä eri konteksti (esim. sulhasen kotiin tullessa), mutta sama rauniot rahoina -kysymys.

      • Kutsujen virsi*

        Ks. myös Sulhasen kotiin tullessa: Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista*Morsiamen puolelta on voitu käydä kutsumassa sulhasen puolen väkeä häihin. Kutsun viejille on laulettu, joko lähtiessa tai palatessa, Kutsujen virsi. Se koostuu muuallakin esiintyvistä aihelmista, esim. Kuzu kurjat, kuzu köyhät (vrt. >Lemminkäisen virsi) ja kysymykset kohtelusta: oliko siellä kukkarot kujilla, rauniot rahoina, oliko varattuna ruokia vieraita varten: olutta orren päässä, viikon viinat pantu? (vrt. >Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista). Tähtiteksteissä eri konteksti (esim. sulhasen kotiin tullessa), mutta sama rauniot rahoina -kysymys.

      • Miull on poika naitettava, anna Luoja otravuotta

        Ks. myös Loitsut/Rukouksia ja siunauksia: Anna, onni, otravuottaKerrotaan laajalti, miten sulhasen isä tai äiti häitä valmistellessaan "hulkkui" pelloilla anellen Luojalta/onnelta otravuotta perusteluna "Miull´on poika naitettava" ja miten Luoja lupasi näin tehdä ja miten hyvä otravuosi todella tuli. Länsi-Inkerissä >Oluenkeittorunon johdantona.

      • Morsian keträpuulla

        Kapioiden tekemisestä: Morsei ketruulle käväisi, keträpuulle kohennaisi - orsikkoa osuamahan, miehelähän ku on mieli + kehruun kuvausta. Sepitettä ainakin osin.

      • Morsiuskeruu

        Vrt. SusiminenErilaisia tekstejä, joita yhdistää morsiamen häitään varten suorittama morsiuskeruu. Onnentoivotuksia ja sutkauksia (VI2 Päin isännät, päin emännät, selin kissat, selin koirat, ks. myös >Koiran lumous).

      • Neito telttaa tekee

        Mahdollisesti morsiamen kapioiden teosta: Mitäpä neito raateloo korkiassa isosen koissa? Neito telttoo tekee, vaskesta vaipan kutoo perellään peittieks.

      • Oluenkeittoruno

        Oluen valmistus on laaja aihe, joka tavataan eri yhteyksistä. Tähän on koottu hääkontekstiin (häiden valmistelu) Länsi-Inkerissä liittyvät viitteet. On syytä katsoa myös pitolauluissa >Kiletoivirsi, jota on käytetty praasniekoissa ja juhlissa. Oluenvalmistukseen liittyvät myös >Humalan ja ohran keskustelu (Kertovat runot / Eläinten ja kasvien puheet) ja >Oluen uhkaus (epiikka). Epiikassa oluen keitto on myös osana >Lemminkäisen/Kaukamoisen virttä.

      • Susiminen

        Vrt. MorsiuskeruuMorsiamen kaasonsa kanssa toimittamaan susimiskierrokseen (vrt. morsiuskeruu) liittyviä runoja, joissa esim. toivotaan sudelle (=morsiamelle) sukkaa, karhulle (=sulhaselle) kinnasta (vrt. Työlaulut: >Keträän, keträän keikuttelen).

    • 4. Häiden aattona

      • Apirahan pyyntö

        Ks. myös Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Pöydän lunastaminenOmaisia, sukulaisia ja kyläläisiä kehoitetaan käymään peremmälle ja auttamaan lähtijää/hääparia kykyjensä mukaan rahalla tai muilla lahjoilla. Joskus pitkä luettelo auttajista (isä, äiti, siso, vello, suku, kylä) alkuihmettelyineen (ketä kutsun auttamaan? missä ovat auttajasi?) ja lahjaluetteloineen, joskus vain lyhyt pyyntö ja perusteluja: Täällä tenka tarvitaan; Joka vieru viep sinisen; Ei kinnas kivestä synny (IV); Älkää kuunnelko kujassa, tulkaa ulkonta tupaan auttamaan siskoamme; tai pöydän lunastus -tilanteessa samoja säkeitä soveltavat >Visatkaa viisin krossin; >Pyri meidän pöydän luokse, tääll on kirkas kirjoitella; >Isänne kaivoi kullat kuusen alta. Samassa jaksossa voi olla >Seulan siunaaminen ja >Matka pitkä, tie likainen. Joskus sulhaselta tiedustellaan ja arvuutellaan lopuksi, mihin hän laittaa raha-avustuksensa (III 395, 4259). Vatjalaistekstit ilmeisesti esitetty vasta ennen lähtöä, ja näistä IV 4593 on minämuotoinen.

      • Apirahan pyyntö*

        Ks. myös Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Pöydän lunastaminen*Omaisia, sukulaisia ja kyläläisiä kehoitetaan käymään peremmälle ja auttamaan lähtijää/hääparia kykyjensä mukaan rahalla tai muilla lahjoilla. Joskus pitkä luettelo auttajista (isä, äiti, siso, vello, suku, kylä) alkuihmettelyineen (ketä kutsun auttamaan? missä ovat auttajasi?) ja lahjaluetteloineen, joskus vain lyhyt pyyntö ja perusteluja: Täällä tenka tarvitaan; Joka vieru viep sinisen; Ei kinnas kivestä synny (IV); Älkää kuunnelko kujassa, tulkaa ulkonta tupaan auttamaan siskoamme; tai pöydän lunastus -tilanteessa samoja säkeitä soveltavat >Visatkaa viisin krossin; >Pyri meidän pöydän luokse, tääll on kirkas kirjoitella; >Isänne kaivoi kullat kuusen alta. Samassa jaksossa voi olla >Seulan siunaaminen ja >Matka pitkä, tie likainen. Joskus sulhaselta tiedustellaan ja arvuutellaan lopuksi, mihin hän laittaa raha-avustuksensa (III 395, 4259). Vatjalaistekstit ilmeisesti esitetty vasta ennen lähtöä, ja näistä IV 4593 on minämuotoinen.

      • Armottoman istuttaminen

        Ks. myös Istuttamisruno; Sulhasväen lähtövirret: Mitä istut pääsky pääsi maassa; Morsiamen itketys: Mitä istut surussaOrpo morsian (tai sulhanen: III1 454, III2/1723, III3/3057, IV3/3620) istutetaan pöytään. Kuvataan myös, mitä isoton, armoton tyttö/poika ajattelee, usein lyyristen orporunojen säkein. Joskus näitä säkeitä vasta morsiamen kotona (IV 2336) tai lyyrisessä tekstissä (*).

      • Armottoman istuttaminen*

        Ks. myös Istuttamisruno; Sulhasväen lähtövirret: Mitä istut pääsky pääsi maassa; Morsiamen itketys: Mitä istut surussa*Orpo morsian (tai sulhanen: III1 454, III2/1723, III3/3057, IV3/3620) istutetaan pöytään. Kuvataan myös, mitä isoton, armoton tyttö/poika ajattelee, usein lyyristen orporunojen säkein. Joskus näitä säkeitä vasta morsiamen kotona (IV 2336) tai lyyrisessä tekstissä (*).

      • Ison/emon hakeminen haudasta*

        Ks. myös. Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä; Valituslaulut/Orvon laulut: Haudasta nostaisin emoniAjatus kuolleen vanhemman hakemisesta haudasta siunaamaan lapsensa tulevaa liittoa. Häälaulaja kyselee: kävitkö vanhemman haudalla, tai syyttelee, miksi et käynyt ja nostanut häntä nuorilla ylös (III, vrt. >Haudasta nostaisin emoni), tai pyydetään veljeä hakemaan vanhemmat tai korvoja etsimään heitä kynttilöiden kanssa (IV). Jatkona usein toivomus >Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan.

      • Istut viimeistä iltaasi*

        Tytöt laulavat aattoiltana: istut viimeistä iltaasi, syöt viimeisiä eväitäsi isän kotona. V3: minämuodossa: Vietän viime viikkojain, päätän viime päiviän, syön viime evväitäin.

      • Istuttamisruno

        Ks. myös Sulhon istuttaminen morsiustalon pöytään: Istu parhaalle paikalle; Istuttakaa vävyistäniSaunasta tullutta sulhasta/morsianta kehotetaan istumaan kunniapaikalle: Taattas tuuvin turkin päälle, mammas höyhenen potuskan (= turkille ja pielukselle pyhäinkuvan alla); Petäjäisen penkin päälle, lavvan tammisen takkaa; Selin seinää sinistä, vassoin kantta valkiaista, alle pyyhkeen pyhäisen, alle liitsoin armollisen, alle toohuksen vahaisen. Samoja säkeitä laulettu istuttaessa sulhasta morsiustalon pöytään.

      • Isän sielu lensi korpin hahmossa vastaan*

        Orvolle morsiamelle: lähtiessäsi portista lensi kohtaasi/vastaasi korppi (varis, lintu) joka siunasi sinut vihille lähtiessäsi.

      • Isän sielu lensi korpin hahmossa vastaan**

        *Orvolle morsiamelle: lähtiessäsi portista lensi kohtaasi/vastaasi korppi (varis, lintu) joka siunasi sinut vihille lähtiessäsi.

      • Kengitysruno

        Saunasta tultua alkavat sulhasen/morsiamen kengitysmenot. Runossa kehotetaan kengittämään "kesokalaini" ja tuomaan "sukkaa sylellä". Hevaalla jatketaan varaamissäkein (Leikkaa kukolta kulkku, käärmeeltä kieli ja keritä ne kenkiin "ettei pysty noijan nuolet", ks. esim. >Sulhanen varataan). XIII2 3526 viitataan veljen hankkimiin kenkiin.

      • Ketä istutat jakulle ison sijaan*

        Orvolta morsiamelta kysellään: ketä istutat huomisaamuna jakulle ison sijaan? Kuka sinut siunaa? Pitempiäkin säesarjoja: ketä armastelet, ketä kumarrat, ketä istutat emon sijalle? Joskus vastauksia: istutat veljen.

      • Ketä istutat jakulle ison sijaan**

        *Orvolta morsiamelta kysellään: ketä istutat huomisaamuna jakulle ison sijaan? Kuka sinut siunaa? Pitempiäkin säesarjoja: ketä armastelet, ketä kumarrat, ketä istutat emon sijalle? Joskus vastauksia: istutat veljen.

      • Kumarruttaminen

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Anna anteeksi tytölleSaunasta tultua morsianta/sulhasta neuvotaan kumartamaan vanhempiensa tai Jumalan (ikonin) edessä: Kumartakka kultueni, painutakka pienyeni; Lootti Pohulle polvin, maaha Maarian ettee, kysy Loojalta luppaa, Jumalalta tervehyttä. Mukana Tee risti rinnallesi -säkeitä (*: vain niitä). III2 1684: sulhasen lähtiessä. III2 2270: neuvotaan kumartamaan pilvelle, että Jumala harottaisi ne ja päästäisi äidin ja isän siunaamaan.

      • Kumarruttaminen*

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Anna anteeksi tytölle*Saunasta tultua morsianta/sulhasta neuvotaan kumartamaan vanhempiensa tai Jumalan (ikonin) edessä: Kumartakka kultueni, painutakka pienyeni; Lootti Pohulle polvin, maaha Maarian ettee, kysy Loojalta luppaa, Jumalalta tervehyttä. Mukana Tee risti rinnallesi -säkeitä (*: vain niitä). III2 1684: sulhasen lähtiessä. III2 2270: neuvotaan kumartamaan pilvelle, että Jumala harottaisi ne ja päästäisi äidin ja isän siunaamaan.

      • Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan*

        Ks. myös Valituslaulut/Orvon laulut: Tulisi emo, iso TuonelastaToivotaan, että orvon isä tai äiti tulisi tupaan edes sen hetken ajaksi, joka tarvitaan seulan/avioitumisen siunaamiseen, tai pyydetään häntä tulemaan edes lintuna (tuuvina, sirkkusena). Mukana myös ajatus, että kuollut vanhempi voi kuunnella kujalla, muttei kehtaa sisään mustuneen ulkomuotonsa johdosta.

      • Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan* *

        Ks. myös Valituslaulut/Orvon laulut: Tulisi emo, iso Tuonelasta*Toivotaan, että orvon isä tai äiti tulisi tupaan edes sen hetken ajaksi, joka tarvitaan seulan/avioitumisen siunaamiseen, tai pyydetään häntä tulemaan edes lintuna (tuuvina, sirkkusena). Mukana myös ajatus, että kuollut vanhempi voi kuunnella kujalla, muttei kehtaa sisään mustuneen ulkomuotonsa johdosta.

      • Kylvetysruno

        Ks. myös Sulhasväen lähtövirret: Kylyvirsi; Epiikka: Päänpesu porolla ja lipeälläKylvetysruno on samansisältöinen sekä sulhasen että morsiamen kotona, esitetään saunan ulkopuolella morsiamen tai sulhasen kylpiessä häitä edeltävänä iltana. Johdantona usein perheenjäsenten saunanlämmitys: isä/äiti/veli nousi varhain kuin varis, haki metsästä puita, vettä, lehviä, teki saippuaa, lämmitti saunan (roolit vaihtelevat). Runon ydintä kutsu kylpemään (Kylve sanaton sauna, kiroton löyly; sulhaselle: Pese pääsi valkeaksi ettei naiset nauraisi) ja ohjeet miten kylpeä onnen turvaamiseksi, esimerkiksi pesu erilaisilla vesillä: ojavesillä tulet onnelliseksi, jokivesillä joutuisaksi, kaivovesillä kauniiksi. Vatjalaiset kertovat lisäksi, miten perheenjäsenet auttavat kylpijää. Kylvetysrunon jatkona voi olla kyselyä (oliko sauna hyvä, pestiinkö pääsi pelvaspioksi), tai >Vaihda vanhat vaatteesi tai >Saunastatulovirsi.

      • Kylvetysruno*

        Ks. myös Sulhasväen lähtövirret: Kylyvirsi; Epiikka: Päänpesu porolla ja lipeällä*Kylvetysruno on samansisältöinen sekä sulhasen että morsiamen kotona, esitetään saunan ulkopuolella morsiamen tai sulhasen kylpiessä häitä edeltävänä iltana. Johdantona usein perheenjäsenten saunanlämmitys: isä/äiti/veli nousi varhain kuin varis, haki metsästä puita, vettä, lehviä, teki saippuaa, lämmitti saunan (roolit vaihtelevat). Runon ydintä kutsu kylpemään (Kylve sanaton sauna, kiroton löyly; sulhaselle: Pese pääsi valkeaksi ettei naiset nauraisi) ja ohjeet miten kylpeä onnen turvaamiseksi, esimerkiksi pesu erilaisilla vesillä: ojavesillä tulet onnelliseksi, jokivesillä joutuisaksi, kaivovesillä kauniiksi. Vatjalaiset kertovat lisäksi, miten perheenjäsenet auttavat kylpijää. Kylvetysrunon jatkona voi olla kyselyä (oliko sauna hyvä, pestiinkö pääsi pelvaspioksi), tai >Vaihda vanhat vaatteesi tai >Saunastatulovirsi.

      • Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä*

        Ks. myös.Ison/emon hakeminen haudasta; Valituslaulut/Orvon laulut: Emon, ison haudallaOrvolta avioon aikovalta kysytään, onko hän käynyt kuolleen isänsä tai äitinsä haudalla kysymässä lupaa tai siunausta naimisiinmenolle. >Emon, ison haudalla -aiheen säkeitä. Dialogeja vainajan ja kävijän välillä (esim. IV 170, 1251, 3598). Jatkona voi olla toivomus >Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan.

      • Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä**

        Ks. myös.Ison/emon hakeminen haudasta; Valituslaulut/Orvon laulut: Emon, ison haudalla*Orvolta avioon aikovalta kysytään, onko hän käynyt kuolleen isänsä tai äitinsä haudalla kysymässä lupaa tai siunausta naimisiinmenolle. >Emon, ison haudalla -aiheen säkeitä. Dialogeja vainajan ja kävijän välillä (esim. IV 170, 1251, 3598). Jatkona voi olla toivomus >Kunpa iso/emo tulisi tunniksi/lintuna tupaan.

      • Luulin linnan liikkuvan

        Lauletaan sulhaselle tämän noustessa pöydästä aattoiltana: Luulin linnan liikkuvan - ei tuo linna liikkunutkaa, se miun liikku velvyeni.

      • Luulit tuulen tuulevaks

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Luulin tuulen tuulevanOrpoa morsianta lohdutetaan: Luulit tuulen tuulevaks - ei tuo tuuli tuullutkaa, lensi tuo isäisi sielu laittamaa lapsostaan.

      • Matka pitkä, tie likainen

        Morsiamen/sulhasen tulevasta matkasta esim.: Matka pitkä, tie retusa/likainen, yö pimiä, hevonen musta, mäet suuret mentävinä, notkot suuret noustavana - joka vieru viep sinisen, joka ruoppa ruplan niekan. Voidaan varoittaa myös joka puolella vaanivista noidista (ks. Häänäytelmän taikamenot ja varaukset: >Sulhanen varataan). Yleensä >Apirahan pyyntö-aiheen perusteluna. IV2 2304 >Kengitysrunossa, IV1/1491 ja IV2/2314 morsiamen taloon tultaessa. Säesarja on liikkuvaa ainesta, esiintyy muuallakin häärunoissa.

      • Matka pitkä, tie likainen*

        *Morsiamen/sulhasen tulevasta matkasta esim.: Matka pitkä, tie retusa/likainen, yö pimiä, hevonen musta, mäet suuret mentävinä, notkot suuret noustavana - joka vieru viep sinisen, joka ruoppa ruplan niekan. Voidaan varoittaa myös joka puolella vaanivista noidista (ks. Häänäytelmän taikamenot ja varaukset: >Sulhanen varataan). Yleensä >Apirahan pyyntö-aiheen perusteluna. IV2 2304 >Kengitysrunossa, IV1/1491 ja IV2/2314 morsiamen taloon tultaessa. Säesarja on liikkuvaa ainesta, esiintyy muuallakin häärunoissa.

      • Morsiamelle: Kysy lupa/siunaaja/saattaja

        Morsianta kehotetaan pyytämään isältä lupaa mennä vihille; kerran isää, äitiä, veljeä saattamaan ja siunaamaan (2799).

      • Morsiamelle: Kävitkö kirkossa uutta onnea ottamassa*

        Ks. myös Armottomalle: Kävitkö emon/ison haudalla lupaa kysymässä?; Morsiamen itketys: Kun olisi onni ostettava; Mihin olet menossaKävitkö eilen kirkkosessa uutta onnea ottamassa ja vanhaa vaihtamassa / jot ois onneis siun osakas? IV 3127: katsomassa parvelta parasta. XIII4 10913: itketyksessä - olisit käynyt kirkossa, olisi onnesi ollut parempi!

      • Saunastatulovirsi

        Sulhasen saunasta tullessa tätä tervehditään ja pyydetään ristirahvasta kumartamaan tai tekemään tälle tilaa (samaa >Nouskaa eestä ristirahvas (Matkalla morsiamen kotiin). Ks. myös >Kylvetysruno, jossa kysymyksiä saunasta tulijalle.

      • Saunastatulovirsi*

        *Sulhasen saunasta tullessa tätä tervehditään ja pyydetään ristirahvasta kumartamaan tai tekemään tälle tilaa (samaa >Nouskaa eestä ristirahvas (Matkalla morsiamen kotiin). Ks. myös >Kylvetysruno, jossa kysymyksiä saunasta tulijalle.

      • Seulan siunaaminen

        Usein >Apirahan pyyntö -runossa, jolloin isää/äitiä ym. pyydetään siunaamaan seula rahankeruuta varten tai ihmetellään, kuka sen siunaa ellei vanhempia ole (ks. >Suku koossa, ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa).

      • Suku koossa - ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa

        Koko suku on koolla, mutta tärkein henkilö puuttuu - naimisiin aikovalla ei ole elossa isää/äitiä, joka siunaisi hänet tai seulan hänen apirahaansa varten (Ks. >Seulan siunaaminen). Usein korostetaan sitä, että koko suku on koolla, mutta siunaaja puuttuu. Orvolta morsiamelta/sulhaselta voidaan myös tiedustella, miksi hänen pöytänsä on vajaa, tai kenet pyydetään auttamaan tai seulaa siunaamaan, kun isä on kuollut. Samassa ketjussa voi olla >Apirahan pyynti- tai >Seulan siunaaminen aiheita.

      • Suku koossa - ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa*

        *Koko suku on koolla, mutta tärkein henkilö puuttuu - naimisiin aikovalla ei ole elossa isää/äitiä, joka siunaisi hänet tai seulan hänen apirahaansa varten (Ks. >Seulan siunaaminen). Usein korostetaan sitä, että koko suku on koolla, mutta siunaaja puuttuu. Orvolta morsiamelta/sulhaselta voidaan myös tiedustella, miksi hänen pöytänsä on vajaa, tai kenet pyydetään auttamaan tai seulaa siunaamaan, kun isä on kuollut. Samassa ketjussa voi olla >Apirahan pyynti- tai >Seulan siunaaminen aiheita.

      • Teemme linnan liivikolle

        Ks. myös Nuortenlaulut: Neidon linna; Kihlajaiset: Laatikaamme piilopirttiTyttöjen laulu. Häärunoversioissa kasvinkumppanit muistuttavat morsianta: muistatko, kun kesällä sanoin, että tehdään linna/salanen sauna, rannalle tai meren selälle, minne ei kosijat pääse - vastasit, että lyöt kirveellä kosijat kuoliaaksi - et tehnyt kuin lupasit. - Kaikki häärunoesiintymät tässä, vaikka esiintyy eri tilanteissa: häiden aatto (III 602, 1675, 2494), mutta myös kosinta (III 3490, XIII 4710), tupakat (V2 1291), sulhasen tulo morsianta ottamaan (III 2494, 3269), hunnutus (III 1768, 2134, XIII 4708-09, 4711), morsiamen lähdettyä (XIII 4025).

      • Teemme linnan liivikolle*

        Ks. myös Nuortenlaulut: Neidon linna; Kihlajaiset: Laatikaamme piilopirtti*Tyttöjen laulu. Häärunoversioissa kasvinkumppanit muistuttavat morsianta: muistatko, kun kesällä sanoin, että tehdään linna/salanen sauna, rannalle tai meren selälle, minne ei kosijat pääse - vastasit, että lyöt kirveellä kosijat kuoliaaksi - et tehnyt kuin lupasit. - Kaikki häärunoesiintymät tässä, vaikka esiintyy eri tilanteissa: häiden aatto (III 602, 1675, 2494), mutta myös kosinta (III 3490, XIII 4710), tupakat (V2 1291), sulhasen tulo morsianta ottamaan (III 2494, 3269), hunnutus (III 1768, 2134, XIII 4708-09, 4711), morsiamen lähdettyä (XIII 4025).

      • Vaihda vanhat vaatteesi

        Usein >Kylvetysrunon yhteydessä esiintyvä kehoitus sulhaselle/morsiamelle vaihtaa vanhat vaatteet uusiin. IV-alueella vanhat neuvotaan jättämään vaahteran alemmmille oksille ja uudet ottamaan omenapuun ylimmiltä oksilta.

      • Vaihda vanhat vaatteesi*

        *Usein >Kylvetysrunon yhteydessä esiintyvä kehoitus sulhaselle/morsiamelle vaihtaa vanhat vaatteet uusiin. IV-alueella vanhat neuvotaan jättämään vaahteran alemmmille oksille ja uudet ottamaan omenapuun ylimmiltä oksilta.

      • Viekää marjanen makaamaan

        Vatjalaishäissä sulhanen vietiin illalla/ennen lähtöä hetkeksi makaamaan, mihin viitataan joissakin säkeissä: "Aika marjani makaamaa, osmulain ookamaa".

    • 5. Sulhasväen lähtö- ja matkavirret

      • En tallannut taimianne

        Ks. myös Pitolaulut: En tallo taimianneLauletaan katsojille: älkää kirotko - en/sulho ei tallo taimianne, rutjo rukehianne - Jumalaisen aino poika talloi taimet. III 1700-1701, 1915: morsiamen kotona (>Mitä tietä tulitte - vastauksena).

      • Jo näkyy neidon linna

        Morsiamen kotia lähestyttäessä: Jo näkyy neion linna, neion kastari kojoaa! (III); Neioin kylä näkkyy (IV, >Kehotus ajamaan kovemmin -säkeiden seassa.

      • Jo on tuonut luoja tunnin

        Lähtöhetken merkitys sulhaselle: Jo on tuonut luoja tunnin, ajan antanut Jumala, tuonut tunnin tuomelleni, ajan aino vellolleni. III 1714: laajempi kertomus "tunnista".

      • Jo on tuotu tuomivitsat

        Ks. myös Valituslaulut/Orjan laulut: En tohdi kotiin mennä - lyödäänSulhaselle kuvataan vitsoja, jotka morsiamen kotona on häntä varten varattu: Jo on tuotu tuomivitsat, hankittu hanen pajuset millä pieni pieksetään, maahan pannaan matala.

      • Joko hankit viemiset

        Sulhaselta kysytään: joko ammuit orren oravia ja toisen näätiä tuomisiksi nääillesi ja anopillesi.

      • Kehotus ajamaan kovemmin

        Alkaa usein toivotuksin: Lähe Jumal aviks; Lähe Luoja luokalleni; Aja, aja ainueni. Sulhasta kehotetaan ajamaan kovemmin, lyömään säälimättä ruoskalla hevosta - jottei hänelle naurettaisi, jottei morsianta vaihdettaisi, jottei hän olisi turhaan niin hyvin syöttänyt hevostaan, jotta kaikki tulisivat katsomaan. Muistutetaan, että iso on juuri tätä tilannetta varten kasvattanut hyvän hevosen. Vatjalaisilla samassa ketjussa kehotuksia tehdä ristinmerkki ja kumartaa. Aihelmat voivat liittyä muihinkin yhteyksiin kuin sulhasen lähtöön kotoaan, esim. lähtöön morsiamen tai sulhasen kotoa (jälkimmäisessä tapauksessa kehotus ilmeisesti morsiamen veljelle suunnattu).

      • Kehotus ajamaan kovemmin*

        *Alkaa usein toivotuksin: Lähe Jumal aviks; Lähe Luoja luokalleni; Aja, aja ainueni. Sulhasta kehotetaan ajamaan kovemmin, lyömään säälimättä ruoskalla hevosta - jottei hänelle naurettaisi, jottei morsianta vaihdettaisi, jottei hän olisi turhaan niin hyvin syöttänyt hevostaan, jotta kaikki tulisivat katsomaan. Muistutetaan, että iso on juuri tätä tilannetta varten kasvattanut hyvän hevosen. Vatjalaisilla samassa ketjussa kehotuksia tehdä ristinmerkki ja kumartaa. Aihelmat voivat liittyä muihinkin yhteyksiin kuin sulhasen lähtöön kotoaan, esim. lähtöön morsiamen tai sulhasen kotoa (jälkimmäisessä tapauksessa kehotus ilmeisesti morsiamen veljelle suunnattu).

      • Kehotus ajoa katsomaan

        Kylän väkeä kutsutaan katsomaan, tai sen todetaan katsovan (*) sulhasen ajoa.

      • Kehotus ajoa katsomaan*

        *Kylän väkeä kutsutaan katsomaan, tai sen todetaan katsovan (*) sulhasen ajoa.

      • Kylyvirsi

        Sulhasen lähtiessä häämatkalle (samalla saattoi olla kyseessä myös kosinta) Karjalassa lämmitettiin sauna ja esitettiin ns. "Kylyvirsi" t. "Naindalaulu" saunaan lähtiessä, saunan oven takana tai sulhasta matkaan saatettaessa. Johdantosäkeitä: Kunne sulho suoriaa, maanvalio valmistau? vastauksineen. Runon ydintä ovat kehotukset lämmittää sauna ja kylpeä sekä ns. Pukeutumisvirsi, jossa sulhasta kehotetaan pukemaan päälleen tai tämän perheenjäseniä pyydetään tuomaan sulhaselle äidin tyttöaikana tekemiä vaatekappaleita. Usein lisätään neuvo >Heitä lapsuus lautsan päähän (I3 1554, 1560; II 461-462, 467; VII2 2815, 2819, 2821, 3097; ks. Morsiamen neuvokkivirret) ja/tai matkan ja perilletulon kuvausta, myös matkan varauksia (ks. >Sulhanen varataan).

      • Kylyvirsi*

        *Sulhasen lähtiessä häämatkalle (samalla saattoi olla kyseessä myös kosinta) Karjalassa lämmitettiin sauna ja esitettiin ns. "Kylyvirsi" t. "Naindalaulu" saunaan lähtiessä, saunan oven takana tai sulhasta matkaan saatettaessa. Johdantosäkeitä: Kunne sulho suoriaa, maanvalio valmistau? vastauksineen. Runon ydintä ovat kehotukset lämmittää sauna ja kylpeä sekä ns. Pukeutumisvirsi, jossa sulhasta kehotetaan pukemaan päälleen tai tämän perheenjäseniä pyydetään tuomaan sulhaselle äidin tyttöaikana tekemiä vaatekappaleita. Usein lisätään neuvo >Heitä lapsuus lautsan päähän (I3 1554, 1560; II 461-462, 467; VII2 2815, 2819, 2821, 3097; ks. Morsiamen neuvokkivirret) ja/tai matkan ja perilletulon kuvausta, myös matkan varauksia (ks. >Sulhanen varataan).

      • Marja menee muille maille

        Vatjalainen runo on muodostettu säkeistä, jotka muissa Inkerin häärunoissa yleensä ovat hajallaan eri aiheissa: sulhanen on menossa muille maille - katsokaa että hän puettu hyvin, etteivät naiset nauraisi hänelle, kun hän menee viemään vieraalta äidiltä lasta, veljiltä sisarta.

      • Marja menee muille maille*

        *Vatjalainen runo on muodostettu säkeistä, jotka muissa Inkerin häärunoissa yleensä ovat hajallaan eri aiheissa: sulhanen on menossa muille maille - katsokaa että hän puettu hyvin, etteivät naiset nauraisi hänelle, kun hän menee viemään vieraalta äidiltä lasta, veljiltä sisarta.

      • Matkaan jouduttaminen

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Kotiinlähdön jouduttaminen; Tulo morsiamen kotiin: Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalostaSulhoa (tai puhemiestä) joudutetaan lähtemään matkaan kohti morsiamen kotia: Jouvu, jouvu velvyeni, matkan päälle marjueni. Kerrotaan miten varhain aamulla perheenjäsenet ovat valmistautuneet ja kutsuneet (äijäsi kukosta kutsu, ämmä vaati päivä valosta) ja että sulhasta odotetaan jo. Aihelmissa alueellista vaihtelua.

      • Matkaan jouduttaminen*

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Kotiinlähdön jouduttaminen; Tulo morsiamen kotiin: Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta*Sulhoa (tai puhemiestä) joudutetaan lähtemään matkaan kohti morsiamen kotia: Jouvu, jouvu velvyeni, matkan päälle marjueni. Kerrotaan miten varhain aamulla perheenjäsenet ovat valmistautuneet ja kutsuneet (äijäsi kukosta kutsu, ämmä vaati päivä valosta) ja että sulhasta odotetaan jo. Aihelmissa alueellista vaihtelua.

      • Matkan evästys

        Ks. myös Sulhon istuttaminen morsiustalon pöytään: Älä katso polviisiNeuvoja matkaan lähtevälle sulhaselle: älä käy edellä eläkä jäljessä, käy keskellä väkeä (III 3110, ks. >Sotasanomat); älä tuo pahaa, vaan hyvä, joka ei toru emolle ja kälylle (IV 1670).

      • Matkan tiedustelu

        Puhemieheltä/isältä/sulhaselta tiedustellaan matkan pituutta ja vaikeutta ennen lähtöä morsianta noutamaan: Kävitkö siellä ennen? Oliko sinne mainen matka vai merinen/vesinen/soinen matka? Jos on mainen, valjastetaan hevoset, jos merinen, rakennetaan laiva, jos soinen, tehdään sillat. Komeita matkakuvauksia, soutujaksoissa paikoin >Laivaretki -runon säkeitä; nämä puuttuvat vatjalaisesta versiosta.

      • Matkan tiedustelu*

        *Puhemieheltä/isältä/sulhaselta tiedustellaan matkan pituutta ja vaikeutta ennen lähtöä morsianta noutamaan: Kävitkö siellä ennen? Oliko sinne mainen matka vai merinen/vesinen/soinen matka? Jos on mainen, valjastetaan hevoset, jos merinen, rakennetaan laiva, jos soinen, tehdään sillat. Komeita matkakuvauksia, soutujaksoissa paikoin >Laivaretki -runon säkeitä; nämä puuttuvat vatjalaisesta versiosta.

      • Mitä istut pääsky pääsi maassa

        Vrt. Morsiamen itketys: Mitä istut surussaSulhaselta kysytään, miksi tämä istuu allapäin, pää maassa, silmät vesissä, ja arvaillaan syytä - onko väkeä liian vähän? eikö viitta ole mieltä myöten? Jatkona usein >Sulhasen lohdutus. Usein kyseessä orpo: sulhanen III3 3057, 3110, 3117, 3555, IV 4694; morsian: III2 1668, III3 3078), jolloin voi yhdistyä aihelmaan >Suku koossa, ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa (Häiden aattona). Esitetty paikoin häiden aattona (esim. IV3 4694), kerran sulhasen palatessa kotiin (V3 975).

      • Mitä istut pääsky pääsi maassa*

        Vrt. Morsiamen itketys: Mitä istut surussa*Sulhaselta kysytään, miksi tämä istuu allapäin, pää maassa, silmät vesissä, ja arvaillaan syytä - onko väkeä liian vähän? eikö viitta ole mieltä myöten? Jatkona usein >Sulhasen lohdutus. Usein kyseessä orpo: sulhanen III3 3057, 3110, 3117, 3555, IV 4694; morsian: III2 1668, III3 3078), jolloin voi yhdistyä aihelmaan >Suku koossa, ei siunaajaa, ei ilmoissa isoa (Häiden aattona). Esitetty paikoin häiden aattona (esim. IV3 4694), kerran sulhasen palatessa kotiin (V3 975).

      • Nouskaa eestä ristirahvas

        Ks. myös Piilopirtin ovella; Lahjoja jaettaessa piilopirtissä; Sulhasen lähtiessä kotoaan; Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Tehkää tietä pöydän ostajalleToistuva formula häärunoissa. Tässä pääasiassa niitä, joissa kehotetaan antamaan tietä sulhaselle tämän lähtiessä: Nouskaa eestä ristirahvas, kalttiiskaa kahen puolen. Voi esiintyä myös sulhasen tullessa morsiustaloon. Muissa konteksteissa: III 2503 sulhastaloon tullessa. Samaa ks. esim. >Saunastatulovirsi (Häiden aattona).

      • Omaasi menet ottamaan

        Todetaan, että sulhanen lähtee ottamaan omaansa, kultaansa, ja luonnehditaan tämän kylää: korja, pojat pohvaloita jne.

      • Sulhasen lohdutus

        Vrt. Ottajien ylistys morsiamen kotonaJohdantona usein kysymys >Mitä istut pääsky pääsi maassa. Pääaiheessa ylistetään sulhasen saattojoukkoa: setiä on seinä, kaasikkeja karja - heidän kanssaan tulee "voli sovassa, voitto tappelussa". Sotamielikuvia. >Jo on tuotu tuomivitsat -aihelma usein tässä yhteydessä - sulhasta uhkaa morsiamen kotona väkivalta. Vatjalaistekstit keskittyvät saattajiin, ja Ivanovnan tekstissä (4625) on laajana lisäjaksona sisaren (=kaaso) ylistys veljestään.

      • Sulhasen lohdutus*

        Vrt. Ottajien ylistys morsiamen kotona*Johdantona usein kysymys >Mitä istut pääsky pääsi maassa. Pääaiheessa ylistetään sulhasen saattojoukkoa: setiä on seinä, kaasikkeja karja - heidän kanssaan tulee "voli sovassa, voitto tappelussa". Sotamielikuvia. >Jo on tuotu tuomivitsat -aihelma usein tässä yhteydessä - sulhasta uhkaa morsiamen kotona väkivalta. Vatjalaistekstit keskittyvät saattajiin, ja Ivanovnan tekstissä (4625) on laajana lisäjaksona sisaren (=kaaso) ylistys veljestään.

      • Sulho ajaa Luojan tietä myöten

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Mitä tietä tulitteKehotus ajaa, tai kuvaus sulhasen ajamisesta "Luojan tietä", "Maariaisen maata myöten". Esiintyy yleensä >Kehotus ajamaan kovemmin tai >En tallant taimianne -aiheiden yhteydessä. III3 3337: sulhasen kotona.

      • Sulho ajaa Luojan tietä myöten*

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Mitä tietä tulitte*Kehotus ajaa, tai kuvaus sulhasen ajamisesta "Luojan tietä", "Maariaisen maata myöten". Esiintyy yleensä >Kehotus ajamaan kovemmin tai >En tallant taimianne -aiheiden yhteydessä. III3 3337: sulhasen kotona.

  • 2. Morsiamen kotona

    • 1. Tulo morsiamen kotiin

      • Avatkaa Viron veräjät

        Ks. myös Pitolaulut: Viron veräjät; Tanssilaulut: Avatkaa aidat, aitat, portit Vrt. Lyö rikki rauta-aitaSulhasväen tullessa morsiamen kodin portti on kiinni tai symbolisesti suljettu riu'ulla tai köydellä. Tulijat laulavat: Avatkaa Viron veräjät, tehkää lahti lautaportit - Viron vierahat tulevat - Viron vettä katsomaan, kuin vesi vipaelee, somerpohja soutelee. Usein mukana aihelma >Tulee Luojut joukkoineen, Jumala perehineen. Voi jatkua: Laskaa suojaa väkkein + >Ilma utuinen, sateinen. Kiittäessä kerrataan säkeitä. Kontekstit vaihtelevat: sulhasen lähtiessä morsiustaloon (1683), sulhastaloon tullessa (1716, 3335), sulhastalon portista ulos mennessä (3750).

      • Avatkaa Viron veräjät*

        Ks. myös Pitolaulut: Viron veräjät; Tanssilaulut: Avatkaa aidat, aitat, portit Vrt. Lyö rikki rauta-aita*Sulhasväen tullessa morsiamen kodin portti on kiinni tai symbolisesti suljettu riu'ulla tai köydellä. Tulijat laulavat: Avatkaa Viron veräjät, tehkää lahti lautaportit - Viron vierahat tulevat - Viron vettä katsomaan, kuin vesi vipaelee, somerpohja soutelee. Usein mukana aihelma >Tulee Luojut joukkoineen, Jumala perehineen. Voi jatkua: Laskaa suojaa väkkein + >Ilma utuinen, sateinen. Kiittäessä kerrataan säkeitä. Kontekstit vaihtelevat: sulhasen lähtiessä morsiustaloon (1683), sulhastaloon tullessa (1716, 3335), sulhastalon portista ulos mennessä (3750).

      • Etsit ottajia

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään ottajien etsintä: Kyl mie tijen, mis sie viivyit: etsit, Olli, ottajia, juotit pojat juovuksihin.

      • Ette ole porossa polvin, olette rikkaan rikoilla

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Pääset rikkaan rikoilleSulhasväelle todetaan, ettei se ole köyhässä paikassa.

      • Ette ole porossa polvin, olette rikkaan rikoilla*

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Pääset rikkaan rikoille*Sulhasväelle todetaan, ettei se ole köyhässä paikassa.

      • Hevonen ei jaksanut vetää sulhasta

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) selitetään, että sulhanen viipyi, koska hevonen ei jaksanut tuoda. Aikaa meni hevosen lyömiseen (IV) tai auttamiseen - toinen avitti aisoista, toinen veti rekeä (XIII).

      • Hääpassi

        Ks. myös Pitolaulut: Tämä kirja on kirjotettuHääpassin lukemista voitiin vaatia tulijoilta joko morsiamen tai sulhasen kotona tai kummassakin. Passin lukijaksi valittiin joku, joka oli hyvä suustaan. Teksteissä usein formula "kirjan" kirjoittamisesta: "Tämä kirja on kirjoitettu Noki/Tonteri/Rokka-Tuomaan tuvassa, sakian savun seassa, honkasessa huonehessa" tms. ja/tai erilaisia ja -pituisia, sepitettyjäkin aihelmia.

      • Hääpassi*

        Ks. myös Pitolaulut: Tämä kirja on kirjotettu*Hääpassin lukemista voitiin vaatia tulijoilta joko morsiamen tai sulhasen kotona tai kummassakin. Passin lukijaksi valittiin joku, joka oli hyvä suustaan. Teksteissä usein formula "kirjan" kirjoittamisesta: "Tämä kirja on kirjoitettu Noki/Tonteri/Rokka-Tuomaan tuvassa, sakian savun seassa, honkasessa huonehessa" tms. ja/tai erilaisia ja -pituisia, sepitettyjäkin aihelmia.

      • Häätupa

        Ks. myös Sekalaisia aiheita: Ihmetupa; Kehtolaulut: Tuuti lasta TuonelaanIhmeellisistä aineksista tehdyn tuvan kuvaus (ks. >Ihmetupa) sisältyy häärunoissa useimmiten runoihin, joita lauletaan sulhasen tullessa morsiamen kotiin (etelässä >Sulhanen tervehtii morsiamen kotia, pohjoisessa >Vävyn virsi), joskus sulhasenkin kotiin tullessa (>Tulovirsi, erit. I3 1711-1741, VII 2993).

      • Häätupa*

        Ks. myös Sekalaisia aiheita: Ihmetupa; Kehtolaulut: Tuuti lasta Tuonelaan*Ihmeellisistä aineksista tehdyn tuvan kuvaus (ks. >Ihmetupa) sisältyy häärunoissa useimmiten runoihin, joita lauletaan sulhasen tullessa morsiamen kotiin (etelässä >Sulhanen tervehtii morsiamen kotia, pohjoisessa >Vävyn virsi), joskus sulhasenkin kotiin tullessa (>Tulovirsi, erit. I3 1711-1741, VII 2993).

      • Ilma utuinen, sateinen

        Ks. myös Pitolaulut: KiletoivirsiSulhasen sisääntuloon (>Avatkaa Viron veräjät; >Elä pidä pientäni kujalla) liittyviä säesarjoja, joissa pyritään sisään: Syksyisestä tilasta, talvisesta taivahasta; Ulkona on utunen ilma, taivas talman karvallinen; Lunta ulkona sattaa, valkiaista vaahtoaa; Vihma silmäni viruttaa, räntä räpsyy rätsinäni jne. Joskus pyydetään ilman takia yösijaa (III 400, 4162). Tähän yhdistetty myös tekstit, jotka ilmoitettu sulhasen kotiin tullessa laulettaviksi.

      • Ilma utuinen, sateinen*

        Ks. myös Pitolaulut: Kiletoivirsi*Sulhasen sisääntuloon (>Avatkaa Viron veräjät; >Elä pidä pientäni kujalla) liittyviä säesarjoja, joissa pyritään sisään: Syksyisestä tilasta, talvisesta taivahasta; Ulkona on utunen ilma, taivas talman karvallinen; Lunta ulkona sattaa, valkiaista vaahtoaa; Vihma silmäni viruttaa, räntä räpsyy rätsinäni jne. Joskus pyydetään ilman takia yösijaa (III 400, 4162). Tähän yhdistetty myös tekstit, jotka ilmoitettu sulhasen kotiin tullessa laulettaviksi.

      • Jo on ottajat ovilla

        Sulhasväen tuloa kuvataan morsiamelle vaihtelevin formuloin: Jo on ottajat ovilla, veräjillä viejäsesi (pihalla); Kenen tähden kellot soivat, kenen pauhaavat pasuunat; Mikä kalje tein kavulla, mikä pauke porstuassa. Alkusanoissa joskus itketyssäkeitä (mitä on mielessäsi?). Kuvaus voi jatkua haukkumanimin (purkat, narrit jne. esim. IV 2332, 3159), jolloin pilkkaruno. VII2 2826: kosinta.

      • Jo on ottajat ovilla*

        *Sulhasväen tuloa kuvataan morsiamelle vaihtelevin formuloin: Jo on ottajat ovilla, veräjillä viejäsesi (pihalla); Kenen tähden kellot soivat, kenen pauhaavat pasuunat; Mikä kalje tein kavulla, mikä pauke porstuassa. Alkusanoissa joskus itketyssäkeitä (mitä on mielessäsi?). Kuvaus voi jatkua haukkumanimin (purkat, narrit jne. esim. IV 2332, 3159), jolloin pilkkaruno. VII2 2826: kosinta.

      • Jortaani oli välissä

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) selitetään sulhasen viipyneen matkaesteiden takia: Jortaani oli joki välissä. Sen yli ei voinut hypätä, ja vihdoin "vesihalli" toi hänet Jortaanin yli.

      • Kartanon tervehtiminen

        Vrt. Sulhanen tervehtii morsiamen kotiaSulhasen väki laulaa, kun veräjät on avattu: Terve kallis kartano - kullalla kullitettu, hopialla huolitettu!

      • Ken siun tiellä tervehytti?

        Kysymys-vastaus -aihelma matkalla tapahtuneesta tervehtimisestä: Ken siun tiellä tervehytti, ken anto arolla kättä? - Luojut tiellä tervehytti, Luojut anto arolla kättä / Armollinen anto kättä yms. Vaihtelua: Kuu alta, päivä päältä, Luoja luotehen alate, Maariainen maan alatse (III 428). Yleisimmin tyttöjen tervehdyslaulussa >Tytöt tervehyttävät sulhoa, kahdesti muissa yhteyksissä: III 428 tytön lähtiessä kotiovestaan, III 3114 sulhasen tullessa morsiamen kotiin.

      • Kiitos langoille, ottivat suitsemme sulaan

        Lankoja kiitetään siitä, että: Otti omaksi meijet, veti viljoi vierahaksi, otti suitsemme sullaan, lämkyemme lämmään, sykysyisestä tilasta, talvisesta rämpsehestä (IV 2314). Morsiamen suku ja morsiustytöt laulavat sulhasen kotona (IV 1377), mutta joskus esitetty myös sulhasen kotona (IV 2314), eikä konteksti ole aina varma.

      • Kivistääkö teidän kinttujanne?

        Kysellään, särkeekö sulhasväen sääriä ovensuussa seisoessa.

      • Kovin haukkui suuri koira

        Ks. myös Sananlaskurunot: Ei vanha valetta haukuKoiran haukkuminen on ensimmäinen merkki sulhasen tulosta morsiamen kotiin.

      • Kovin haukkui suuri koira*

        Ks. myös Sananlaskurunot: Ei vanha valetta hauku*Koiran haukkuminen on ensimmäinen merkki sulhasen tulosta morsiamen kotiin.

      • Kuningasta oli kutsumassa

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) selitetään: sulhanen viipyi, koska oli kutsumassa kuningasta - tämä ei tullut mutta antoi paidan joka on sulhasen päällä.

      • Kuusi kultaista käkeä

        Vrt. Vävy mustalla orilla; Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistysSulhasen hevosesta: Kuus on kullaista käkeä vempelillä kukkumassa, seitsemän sisoista lintua rahkehilla laulamassa jne. Lauletaan paitsi morsiamen (>Vävyn virsi) myös sulhasen kotiin tultaessa. VII2 2830: Kolme kullaista käköö, jotka kultoo kutoo,hopeeta huohteloo... (puhemies sanoo).

      • Kuusi kultaista käkeä*

        Vrt. Vävy mustalla orilla; Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistys*Sulhasen hevosesta: Kuus on kullaista käkeä vempelillä kukkumassa, seitsemän sisoista lintua rahkehilla laulamassa jne. Lauletaan paitsi morsiamen (>Vävyn virsi) myös sulhasen kotiin tultaessa. VII2 2830: Kolme kullaista käköö, jotka kultoo kutoo,hopeeta huohteloo... (puhemies sanoo).

      • Kysymyksiä sulhaselle: Mistä tulit, miksi tulit?

        Ihmetellään, mistä vieras/sulhasväki on tullut (vastauksia: neidon ottajat tulivat (IV); meidän neitojen syliin - meill on neidot suuret, sorjat (XIII)). Sulhaselta t. sulhasväeltä voidaan myös kysellä tulon syytä tai sitä, miksi vieras puhuu "suusta kuin sulan nenästä" (XIII - lauluformula, ks. esim. >Minä laulan liirittelen).

      • Lehmille heinät syötti

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) sanotaan sulhasen olleen syöttämässä lehmiään.

      • Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui

        Sulhasta torutaan, koska hänen viipyessään matkalla: Liha hyytyi, rokka jäähtyi, kukoit kuiviit kiukuvaa, paistit uunii pallooit (IV); Kalat kuivuit kattilaan, lihat liemeen likosi (III); Kaali muille syötettiin (IV 1471, 2312). III1 9: sulhasen kotiin mennessä.

      • Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui*

        *Sulhasta torutaan, koska hänen viipyessään matkalla: Liha hyytyi, rokka jäähtyi, kukoit kuiviit kiukuvaa, paistit uunii pallooit (IV); Kalat kuivuit kattilaan, lihat liemeen likosi (III); Kaali muille syötettiin (IV 1471, 2312). III1 9: sulhasen kotiin mennessä.

      • Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulus

        Vrt. Sulhasen ylistys/Sulhasen vaatteiden ylistysSulhasen saapumisesta. Edellä usein >Luulin tuulen tuulevan, joskus: Mistä tähän kuu kumahti, mist on pääsi päivän nousu (V2 1307, 1434; ks. Morsiamen päätä pantaessa: >Mistä tänne kuu kumahti). Ydinaihe: Luulin päivän paistavan, luulin kuun kumottavan (sama ks. Epiikka: >Nuorena sotaan viety veli) - paisto sulhon paian kaulus, kuulsi sulhon kuutroitukka jne. (V, XIII: paisto kuin papin paperi, kirkkoherran kirjan lehti; sama formula ks. Nuoret: >Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä). Joskus vasta pöydässä (V3), joskus morsiamen kotoa lähdettäessä kosiomiehestä (XIII 3553, 4205).

      • Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulus*

        Vrt. Sulhasen ylistys/Sulhasen vaatteiden ylistys*Sulhasen saapumisesta. Edellä usein >Luulin tuulen tuulevan, joskus: Mistä tähän kuu kumahti, mist on pääsi päivän nousu (V2 1307, 1434; ks. Morsiamen päätä pantaessa: >Mistä tänne kuu kumahti). Ydinaihe: Luulin päivän paistavan, luulin kuun kumottavan (sama ks. Epiikka: >Nuorena sotaan viety veli) - paisto sulhon paian kaulus, kuulsi sulhon kuutroitukka jne. (V, XIII: paisto kuin papin paperi, kirkkoherran kirjan lehti; sama formula ks. Nuoret: >Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä). Joskus vasta pöydässä (V3), joskus morsiamen kotoa lähdettäessä kosiomiehestä (XIII 3553, 4205).

      • Luulin tuulen tuulevan

        Ks. myös Häiden aattona: Luulit tuulen tuulevaks Vrt. Sulhasen kotiin tultaessa: Luulin puuron puita tuovanSulhasen tultua pihaan morsiamen puoli (Inkerissä tytöt, Vienassa ainakin joskus äiti) laulaa: Luulin tuulen tuulevaksi, meren rannan roikavaksi, someron karehtivaksi, pinon pitkän viereväksi - ei tuo tuuli tullutkaan, vaan neijon ottajat/nuotiet, sison viejä(t), vävyn väki. Vatjalaiseessa versiossa (IV 4635, 4729, 4804) pihalla näkyy musta pilvi, vihainen tuuli ja sotajoukko. Pohjoisessa >Vävyn virren alku. Joskus esitetään myös sulhasen taloon tullessa (IV 239, 795, 1240, 1266; XIII 3554, 3556, 3560, 4083). Muunnelma: luulin sodan/sotaväen tulevan VII2 2870, 2872-2873, XIII2 4575.

      • Luulin tuulen tuulevan*

        Ks. myös Häiden aattona: Luulit tuulen tuulevaks Vrt. Sulhasen kotiin tultaessa: Luulin puuron puita tuovan*Sulhasen tultua pihaan morsiamen puoli (Inkerissä tytöt, Vienassa ainakin joskus äiti) laulaa: Luulin tuulen tuulevaksi, meren rannan roikavaksi, someron karehtivaksi, pinon pitkän viereväksi - ei tuo tuuli tullutkaan, vaan neijon ottajat/nuotiet, sison viejä(t), vävyn väki. Vatjalaiseessa versiossa (IV 4635, 4729, 4804) pihalla näkyy musta pilvi, vihainen tuuli ja sotajoukko. Pohjoisessa >Vävyn virren alku. Joskus esitetään myös sulhasen taloon tullessa (IV 239, 795, 1240, 1266; XIII 3554, 3556, 3560, 4083). Muunnelma: luulin sodan/sotaväen tulevan VII2 2870, 2872-2873, XIII2 4575.

      • Lyö rikki rauta-aita*

        Vrt. Avatkaa lautaportitSulhasta muistutetaan entisistä käynneistä, taloa ympäröivästä rauta-aidasta, ja kehotetaan: Lyö rikki rintaluillas, väännä hartia väellä. Selitys: "Eteen on asetettu riuku".

      • Lyö rikki rauta-aita**

        Vrt. Avatkaa lautaportit*Sulhasta muistutetaan entisistä käynneistä, taloa ympäröivästä rauta-aidasta, ja kehotetaan: Lyö rikki rintaluillas, väännä hartia väellä. Selitys: "Eteen on asetettu riuku".

      • Löin mie pienaan käteni*

        Sulhanen tupaan astuessaan: Löin mie pienaan käteni, luulin ruojaaha tulevan - tuli kultaahe käteni; liittyy >Sulhanen tervehtii morsiamen kotia -aihepiiriin ja tuvan kuvauksiin. Sama takautuvasti: III1 24.

      • Löin mie pienaan käteni**

        *Sulhanen tupaan astuessaan: Löin mie pienaan käteni, luulin ruojaaha tulevan - tuli kultaahe käteni; liittyy >Sulhanen tervehtii morsiamen kotia -aihepiiriin ja tuvan kuvauksiin. Sama takautuvasti: III1 24.

      • Mahtuuko vävy tupaan?

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Mahtuuko miniä tupaanKehotetaan: Viekää/Tuokaa vävy tupaan (sama kehotus >Vävyn virressä muutenkin). Ydinaihe ihmettely: Mahtuuko/Ei mahu/Ei sovi vävy tupahe ilman orren ottamatta, kamoan kohottamatta, sivuseinän siirtämättä jne. Joskus selitetään: Vävy on peätähä pitempi, korvallista korkeampi, ja lopuksi voidaan todeta: jo tuli, jo mahtui. Inkerissä vastataan joskus sulhasen puolesta, ettei veli ole puiden suuruinen (esim. IV1 1262, IV2 2313). Pohjoisessa jatkona >Häätupa.

      • Mahtuuko vävy tupaan?*

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Mahtuuko miniä tupaan*Kehotetaan: Viekää/Tuokaa vävy tupaan (sama kehotus >Vävyn virressä muutenkin). Ydinaihe ihmettely: Mahtuuko/Ei mahu/Ei sovi vävy tupahe ilman orren ottamatta, kamoan kohottamatta, sivuseinän siirtämättä jne. Joskus selitetään: Vävy on peätähä pitempi, korvallista korkeampi, ja lopuksi voidaan todeta: jo tuli, jo mahtui. Inkerissä vastataan joskus sulhasen puolesta, ettei veli ole puiden suuruinen (esim. IV1 1262, IV2 2313). Pohjoisessa jatkona >Häätupa.

      • Meitä nuoria nukutti

        Sulhasen viipymisen tiedustelussa (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) sulhasta moititaan viipymisestä: Meitä nuoria nukutti sinnuu Ollii uotelless', suo-varista vahtieess (IV2 4136); Jo meilt' nukku nuori neito, jo meill' mantsikka makasi sinnuu ollii uotellees (IV 3611).

      • Meitä nuoria nukutti*

        *Sulhasen viipymisen tiedustelussa (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) sulhasta moititaan viipymisestä: Meitä nuoria nukutti sinnuu Ollii uotelless', suo-varista vahtieess (IV2 4136); Jo meilt' nukku nuori neito, jo meill' mantsikka makasi sinnuu ollii uotellees (IV 3611).

      • Menin meren rantuelle, näin laivuen tulevan

        Kun sulhanen saattoväkineen näkyy kujalla, morsian: "Menin meren rantuelle, näin laivuen tulevan..." Odottaa vellon laivaa tehdyille tiloille, vierasta manaa meren kiveen. Yksinäinen, vrt. >Inkerin virsi. Jatkuu lyyrisin valitussäkein.

      • Missä mökkä myöhään viivyit?

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Miks olit viikon viivyksissä; Morsianta on odotettuEteläisillä alueilla on yleistä tiedustella morsiamen taloon saapuneelta sulhaselta hänen viipymisensä syitä ja näin osoittaa, miten arvostettu vieras sulhanen on ja miten kiivaasti häntä on odotettu. Kysymysformuloita: Mihi viivyit velvyeen, kavvastuit kalervueen/hyvä kalani (III)? Kuhun viipy velvyenne, kavvastu hyvä kalervo (III)? Missä mökkä myöhään viivyit, kauan kaunoinen/kalkinen/kaukamoi makasit? (IV); Missä vello viikon viivyit, viikon viivyit, kauan kasvoit? (XIII, V) jne. Kysymyksen jatko- ja vastausaihelmat esitetään pääosin erillisinä otsikkoina. Ne sisältävät 1) odotuksen pituuden ja valmisteluiden kuvauksia: >Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui, >Meitä nuoria nukutti, >Toisin tupa teille lämmitetty, >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta, tai kuvauksen kivisten/rautaisten kenkien kulumisestä odotellessa (V). Laajin ryhmä ehdottaa tai selittää 2) sulhasen viipymisen syitä: >Etsit ottajia, >Jortaani oli välissä, >Olit ilman viittaa, vaatteita, >Hevonen ei jaksanut vetää sulhasta, >Kuningasta oli kutsumassa, >Lehmille heinät syötti, >Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla, >Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen, >Tammi kasvoi tanhualle, suuri puu oven eteen, >Veli on sorrettu sotaan, >Viivyit viinatiellä, ei viipynyt viitattomuuttaan (>Viitta seisoi viisi vuotta), >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta; >Onko voitettu oroilla, kaarrettu kapoilla? (V). Sulhasen puoli voi myös 3) pyydellä anteeksi myöhästymistä: >Älkää pahaksi panko, jos viipyi veljeni. Pohjoisemmilla alueilla viipymisaihetta on esitetty yleensä sulhasen kotiin tultaessa. Myös inkeriläisistä tässä esityistä jotkut on laulettu sulhasen kotona (esim. III3 4185).

      • Missä mökkä myöhään viivyit?*

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Miks olit viikon viivyksissä; Morsianta on odotettu*Eteläisillä alueilla on yleistä tiedustella morsiamen taloon saapuneelta sulhaselta hänen viipymisensä syitä ja näin osoittaa, miten arvostettu vieras sulhanen on ja miten kiivaasti häntä on odotettu. Kysymysformuloita: Mihi viivyit velvyeen, kavvastuit kalervueen/hyvä kalani (III)? Kuhun viipy velvyenne, kavvastu hyvä kalervo (III)? Missä mökkä myöhään viivyit, kauan kaunoinen/kalkinen/kaukamoi makasit? (IV); Missä vello viikon viivyit, viikon viivyit, kauan kasvoit? (XIII, V) jne. Kysymyksen jatko- ja vastausaihelmat esitetään pääosin erillisinä otsikkoina. Ne sisältävät 1) odotuksen pituuden ja valmisteluiden kuvauksia: >Lihat hyytyi, paistit paloi, kalat kuivui, >Meitä nuoria nukutti, >Toisin tupa teille lämmitetty, >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta, tai kuvauksen kivisten/rautaisten kenkien kulumisestä odotellessa (V). Laajin ryhmä ehdottaa tai selittää 2) sulhasen viipymisen syitä: >Etsit ottajia, >Jortaani oli välissä, >Olit ilman viittaa, vaatteita, >Hevonen ei jaksanut vetää sulhasta, >Kuningasta oli kutsumassa, >Lehmille heinät syötti, >Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla, >Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen, >Tammi kasvoi tanhualle, suuri puu oven eteen, >Veli on sorrettu sotaan, >Viivyit viinatiellä, ei viipynyt viitattomuuttaan (>Viitta seisoi viisi vuotta), >Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta; >Onko voitettu oroilla, kaarrettu kapoilla? (V). Sulhasen puoli voi myös 3) pyydellä anteeksi myöhästymistä: >Älkää pahaksi panko, jos viipyi veljeni. Pohjoisemmilla alueilla viipymisaihetta on esitetty yleensä sulhasen kotiin tultaessa. Myös inkeriläisistä tässä esityistä jotkut on laulettu sulhasen kotona (esim. III3 4185).

      • Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista

        Ks. myös Sananlaskurunot: Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahistaKysymys: Mistä tunsit vävyn väeksi? Vastaus: Tunnus puista, tunnus maista, tunnus virbi vierahista. Pohjoisessa >Vävyn virressä. Inkerissä muoto: Tunnen, tunnen ken tulloo, arvaan, arvaan ken ajjaa - sison sulane. VII2 2994 sulhasen kotiin tullessa: Tuntuvi hyvän tulenta -tulta iski turkin helmat

      • Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista*

        Ks. myös Sananlaskurunot: Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista*Kysymys: Mistä tunsit vävyn väeksi? Vastaus: Tunnus puista, tunnus maista, tunnus virbi vierahista. Pohjoisessa >Vävyn virressä. Inkerissä muoto: Tunnen, tunnen ken tulloo, arvaan, arvaan ken ajjaa - sison sulane. VII2 2994 sulhasen kotiin tullessa: Tuntuvi hyvän tulenta -tulta iski turkin helmat

      • Mistä tunsitte meille tulla

        Ks. myös Kosiminen: Kyllä tiedät meidän portin; Kihlajaiset: Mistä tiesi teukamoinen; Kotiseuturunot: Meillä on kaivo kartanolla; Talon tunnuksetSulhaselta tiedustellaan, miten hän osasi saattajineen tulla morsiamen kotiin. Vastaukset vaihtelevat: kultaharja kukko lauloi; koira haukkui; kulta/rautaristi katolla/portissa; verkaiset veräjät; kuusikko/koivikko kujalla; oluen, piirakoiden haju. Tiedusteluissa usein pilkkasävyjä: sulhasen nimittelyä (siankärsä jne.) ja kysymys, neuvoiko sika tien. Joskus kysymys/vastaus: Tulitko pitkin Turun tietä, hämäläisten härkätietä (XIII4). Kannaksen piirissä (V, XIII) oletetaan, että sulhanen jo ennen kävi täällä ja näki neidon kasvavaksi. - Osa teksteistä sulhasen kotiin tultaessa (III-IV), kerran sulhastalosta lähtiessä (XIII3 4587).

      • Mistä tunsitte meille tulla*

        Ks. myös Kosiminen: Kyllä tiedät meidän portin; Kihlajaiset: Mistä tiesi teukamoinen; Kotiseuturunot: Meillä on kaivo kartanolla; Talon tunnukset*Sulhaselta tiedustellaan, miten hän osasi saattajineen tulla morsiamen kotiin. Vastaukset vaihtelevat: kultaharja kukko lauloi; koira haukkui; kulta/rautaristi katolla/portissa; verkaiset veräjät; kuusikko/koivikko kujalla; oluen, piirakoiden haju. Tiedusteluissa usein pilkkasävyjä: sulhasen nimittelyä (siankärsä jne.) ja kysymys, neuvoiko sika tien. Joskus kysymys/vastaus: Tulitko pitkin Turun tietä, hämäläisten härkätietä (XIII4). Kannaksen piirissä (V, XIII) oletetaan, että sulhanen jo ennen kävi täällä ja näki neidon kasvavaksi. - Osa teksteistä sulhasen kotiin tultaessa (III-IV), kerran sulhastalosta lähtiessä (XIII3 4587).

      • Mitä tietä tulitte

        Sulhasväeltä tiedustellaan, mitä tietä he ovat saapuneet, maitse vai meritse, vai suota myöten, vai aitojen alatse, peltojen peritse. Vastauksia: Tulin Luojan tietä myöten (ks. myös Matkalla morsiamen kotiin: >Sulho ajaa Luojan tietä myöten); >En tallannut taimianne. Lisäkysymys: >Ken siun tiellä tervehytti? III 2514, 3035 ja 3349: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Mitä tietä tulitte*

        *Sulhasväeltä tiedustellaan, mitä tietä he ovat saapuneet, maitse vai meritse, vai suota myöten, vai aitojen alatse, peltojen peritse. Vastauksia: Tulin Luojan tietä myöten (ks. myös Matkalla morsiamen kotiin: >Sulho ajaa Luojan tietä myöten); >En tallannut taimianne. Lisäkysymys: >Ken siun tiellä tervehytti? III 2514, 3035 ja 3349: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Notkahduttele nuoret niskat

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Notkahduta nuoret niskat; Sulhasen neuvokki: Niskat nuoret notkuttele >Mahtuuko vävy tupaan -runossa sulhasta kehotetaan joskus notkahuttamaan niskansa, että mahtuisi ovesta. Vrt. VII1 127, 128, 180: kertovan runon hääkuvauksessa.

      • Notkahduttele nuoret niskat*

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Notkahduta nuoret niskat; Sulhasen neuvokki: Niskat nuoret notkuttele *>Mahtuuko vävy tupaan -runossa sulhasta kehotetaan joskus notkahuttamaan niskansa, että mahtuisi ovesta. Vrt. VII1 127, 128, 180: kertovan runon hääkuvauksessa.

      • Näytä meille näkösi, oletko parroittunut

        Sulholta tiedustellaan, onko hänellä partaa ja tarjoudutaan ajamaan se (meillä on sakset Piitteristä!), mikäli on. Osassa pilkallinen sävy, osassa ei. Alkaa usein pyynnöllä, että sulhanen tulisi pöytään näyttämään itseään.

      • Näytä meille näkösi, oletko parroittunut*

        *Sulholta tiedustellaan, onko hänellä partaa ja tarjoudutaan ajamaan se (meillä on sakset Piitteristä!), mikäli on. Osassa pilkallinen sävy, osassa ei. Alkaa usein pyynnöllä, että sulhanen tulisi pöytään näyttämään itseään.

      • Oikeinko nämä on ottajia?

        Ks. myös Tanssilaulut: Minä en tunne tuota miestäSulhasen tupaan tullessa hänet ja hänen seuralaisensa voidaan esittää tuntemattomiksi ja arvuutella mistä he ovat tulleet ja miksi heillä on tuvassa turkki päällä. XIII2 4203 esitetty tanssilaulun tyyliin "sorioille pojille" yleensä.

      • Oikeinko nämä on ottajia?*

        Ks. myös Tanssilaulut: Minä en tunne tuota miestä*Sulhasen tupaan tullessa hänet ja hänen seuralaisensa voidaan esittää tuntemattomiksi ja arvuutella mistä he ovat tulleet ja miksi heillä on tuvassa turkki päällä. XIII2 4203 esitetty tanssilaulun tyyliin "sorioille pojille" yleensä.

      • Olit ilman viittaa, vaatteita

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) kerrotaan sulhasen nähdyn ilman vaatteita. Hän on saapunut myöhään, koska hänellä ei ole ollut, mitä pukea päälleen. Hän on kierrellyt kysymässä saapasta, kenkää, hattua kylältä lainaan. Vastaukset: sulho ei viipynyt viitan vuoksi - ks. >Viitta seisoi viisi vuotta.

      • Olit ilman viittaa, vaatteita*

        *Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) kerrotaan sulhasen nähdyn ilman vaatteita. Hän on saapunut myöhään, koska hänellä ei ole ollut, mitä pukea päälleen. Hän on kierrellyt kysymässä saapasta, kenkää, hattua kylältä lainaan. Vastaukset: sulho ei viipynyt viitan vuoksi - ks. >Viitta seisoi viisi vuotta.

      • Onko käynyt käki tuvassa

        Tulijat kyselevät, onko käki käynyt morsiamen kodin tupaa siivoamassa, kun se on niin puhdas. Usein myös vastaus: ei käki, vaan käen sisaret, vellon naiset.

      • Onko nämä Hatsinan hakalit?

        Kysellään, ketä tulijat, "pojat molotsat" ovat: Liek nuo Hatsinan hakalit (Puolan puotimiehet), vai lie vallan valkopiäköt / kupsat Kuusiasta. Voidaan todeta, että kyseessä ovat oman kylän pojat. Esitetään morsiamen kotona sulhasväellä, joskus vasta pöydässä.

      • Onko teillä kotoiset vai kyläiset koirat?

        Jos sulhasväellä on kotoiset koirat, ne neuvotaan viemään kuominaan, jos vieraat, ulos.

      • Onko teillä oluella orret pesty

        Kysellään morsiamen (kerran sulhasen)kodista: Onko teillä niinkuin meillä oluella orret pesty, siemenvoilla sillat? Tähän vastattiin huutaen: On, on, on (XIII2 4057). III 1691 vain säe Orret on olulla pesty, sisältyy >Onko käynyt käki tuvassa -aihelmaan).

      • Pankaa kiinni kirjan kannet

        Ennen sulhasväen tuloa pöytä, jossa morsian istuu, siunataan kirjalla (raamatulla). Sitten lauletaan: Pannaa kiinni kirjan kannet! Ei meitä papiksi panna, ei luveta lukkariksi. Jatkona sulhasen tuloa (>Jo on ottajat ovilla).

      • Saajannaiset sanat morsiamen pihaan tullessa

        Saajannainen sanoo morsiamen pihaan tullessa: En oo heposen varsa kagralla syötettävä, enkä oo lehmän vasikka maioll juotettava. Annetaan lahjoja (rätsinä) saajannaiselle. Ammutaan pyssyillä.

      • Savu saarella palaa

        Ks. myös Epiikka: Lemminkäisen virsiSulhasen tulon yhteydessä esitetään pohjoisessa paikoin eeppinen juhlakuvaus: Savu saarella palaa; Mi tuo tuli palauve - pieni ois sovan savuksi, suur ois paimosen tuleksi. Vaihtelevissa yhteyksissä: >Vävyn virsi (I3 1575, I4 2233), >Tulovirsi (I3 1721), >Kokkovirsi (II), >Kylyvirsi (VII).

      • Sulhanen tervehtii morsiamen kotia

        Vrt. Kartanon tervehtiminen; Tytöt tervehyttävät sulhoa; Ks. myös Pitolaulut: Hyvää iltaa, terve teilleSulhanen (sulhasen väki) tervehtii sisään tullessaan morsiamen väkeä ja tupaa: Hyvä ilta, terve teille; Terve tähä talloo; Terve langot, terve linnut; Terve tuttuun/tultua tupaan (Tupa täynä tuttavii; terve uusille olille); Terve pirtti nelinurkka. Huipennuksena useimmiten >Häätupa.

      • Sulhasväen tervehtiminen

        Ks. myös Pitolaulut/Hyvää iltaa, terve teilleTervehdysformuloita sulhaselle ja sulhasväelle: Hyvä ilta vierahille, terve tänne tullehille, kun tulit tutuille maille, tulit maille tunnetuille, täällä tuttu tunnetaan; Terve, terve tien kysyjä, tien kysyjä telkkuhäntä (tien kysyjät telkkuhännät, maan kysyjät matkalaiset).

      • Sulhasväen tervehtiminen*

        Ks. myös Pitolaulut/Hyvää iltaa, terve teille*Tervehdysformuloita sulhaselle ja sulhasväelle: Hyvä ilta vierahille, terve tänne tullehille, kun tulit tutuille maille, tulit maille tunnetuille, täällä tuttu tunnetaan; Terve, terve tien kysyjä, tien kysyjä telkkuhäntä (tien kysyjät telkkuhännät, maan kysyjät matkalaiset).

      • Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla

        Vrt. Sulhasen ylistys: Pyhät juoksee pyssyn kanssaVastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) kerrotaan sulhasen viipyneen siksi, että oli kalassa (tai pyytä pyytämässä) neitoa varten. III2 1674, III3 3263 ja 3480: et ollut kalassa.

      • Sulho oli kalassa - viipyi vimpaverkoilla*

        Vrt. Sulhasen ylistys: Pyhät juoksee pyssyn kanssa*Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) kerrotaan sulhasen viipyneen siksi, että oli kalassa (tai pyytä pyytämässä) neitoa varten. III2 1674, III3 3263 ja 3480: et ollut kalassa.

      • Sulhon maahan nousu

        Morsiamen pihalla sulhasta kehotetaan nousemaan reestä ( Nouse/Laske maahan marjueni), ja voidaan neuvoa: Nouse uusille oljille (heinille, lumelle), tai kieltää: älä nouse ennen kuin saat kuusi kumarrusta! Joskus: Jo nyt kuusi kumartaa, viisi vitsaksi venyy. Pari kertaa: Se maa /puu vesoittukoon vesaisiin kultaisiin, lehtiin hopeaisiin (mihin sulho astuu; IV, myös vatj.).

      • Sulhon maahan nousu*

        *Morsiamen pihalla sulhasta kehotetaan nousemaan reestä ( Nouse/Laske maahan marjueni), ja voidaan neuvoa: Nouse uusille oljille (heinille, lumelle), tai kieltää: älä nouse ennen kuin saat kuusi kumarrusta! Joskus: Jo nyt kuusi kumartaa, viisi vitsaksi venyy. Pari kertaa: Se maa /puu vesoittukoon vesaisiin kultaisiin, lehtiin hopeaisiin (mihin sulho astuu; IV, myös vatj.).

      • Sulhon meno porstuan kynnyksen yli

        Sulhasta neuvotaan astumaan kynnyksen yli koskematta siihen saappaallaan, vain kengänkannalla tai miekalla kopauttaen niin että vesi karisee vaatteista. Tässäkin usein kehotus: Tee risti rinnallesi (ks. >Ota onni ohjillesi / Tee risti rinnoillesi).

      • Sulhon viitan ripustaminen naulaan

        Vrt. Sulhon ylistys: Sulhasen vaatteiden ylistysKehotuksia ripustaa naulaan sulhon vaatteita: viitta, turkki, hattu.

      • Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen

        Ks. myös Viivyit viinatiellä; Sulhasen pilkka: Sulho juomariVastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään sulhasen "hupsuttelu" kapakan edessä juomassa joka pikaria, tanssimassa ilman vaatteita tai pitämässä muuten siivotonta elämää. Osoitettu yleensä joko sulhaselle viipymisteeman yhteydessä tai morsiamelle (itketyksenä, sulhasen pilkkana). Esim: Näin mie sinnua eglispäänä, eglispäänä näill' ajoilla Kaarassan kapakan eestä. Jo panit joka pikarin, joka tuopin tollistelit, itse tantsit tapsuttelit, humalassa huntsuttelit, suuret saappahat jalassa, karvakintahat käessä... (III 1674).

      • Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen*

        Ks. myös Viivyit viinatiellä; Sulhasen pilkka: Sulho juomari*Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään sulhasen "hupsuttelu" kapakan edessä juomassa joka pikaria, tanssimassa ilman vaatteita tai pitämässä muuten siivotonta elämää. Osoitettu yleensä joko sulhaselle viipymisteeman yhteydessä tai morsiamelle (itketyksenä, sulhasen pilkkana). Esim: Näin mie sinnua eglispäänä, eglispäänä näill' ajoilla Kaarassan kapakan eestä. Jo panit joka pikarin, joka tuopin tollistelit, itse tantsit tapsuttelit, humalassa huntsuttelit, suuret saappahat jalassa, karvakintahat käessä... (III 1674).

      • Suolta kuului ruoskan roiske

        Ks. myös Morsiamen itketys: Juopon sulhasen kotiintuloMorsiamen puolen kuulohavaintoja sulhasväen tulosta: kuului ruoskan roiske, reen ratina, aisan kalke, suksen juoksu. Voidaan kuvata laajemminkin reen kulkua ja/tai morsiamen kuuntelua. Ainakin I3 1732, 1732a, 1733, 1736, 1768 ja IV3 3888: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Suolta kuului ruoskan roiske*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Juopon sulhasen kotiintulo*Morsiamen puolen kuulohavaintoja sulhasväen tulosta: kuului ruoskan roiske, reen ratina, aisan kalke, suksen juoksu. Voidaan kuvata laajemminkin reen kulkua ja/tai morsiamen kuuntelua. Ainakin I3 1732, 1732a, 1733, 1736, 1768 ja IV3 3888: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen

        Vastaanottolaulussa osoitetaan kohtelaisuutta vävyn väelle. Karjalassa vastaanottoaihelmista laajimpia ovat hevosenhoitoon liittyvät kehotussarjat: Lasettoa vävyn orone vesasista vembelistä; Piehtaroittagoa vävyn orone vereksellä vidizellä; Juottakkoate vävyn orone herasesta hettehestä; Apattakkoa vävyn orone lessyin leivin, pessyin kagroin; Viekääte vävyn orone kultasehen kuominahan; Sidokkahe vävyn orone patvisehe patsahasse jne. Nämä esitetään sulhasen tullessa morsiamen taloon, yleensä >Vävyn virressä (I, II, VII, vrt. myös V ja XIII). VII1: tekstit ovat rajakarjalaisessa jatkossa >Kilpalaulantaan, eivät siis häärunokontekstissa. Inkerissä (III-IV) hevosenhoitokehotuksia on esittänyt sulhasväki, ja vasta morsiustalon pöydässä: Onko näälii (sedän poikia) tuvassa - Korjatkaa velloni hevonen kultaisille kulmenille; Viekää velloni hevone tallihe takimaisee; Sitokaa velloni hevone kultaisee kuuritsaa, soimelle hopiaiselle; Syötelkää velloni hepoista pessyin kagroin, lessyin odrin; Joottakaa velloini hepoine jne. Lisäksi hevosen tunnistuksia (esim: veljen hevonen vöillä vyötetty) sekä ylistyksiä: Harjalla hanet munivat, pääsky laulaa päälaella jne. (Ks. >Sulhasen hevosen ylistys.)

      • Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen*

        *Vastaanottolaulussa osoitetaan kohtelaisuutta vävyn väelle. Karjalassa vastaanottoaihelmista laajimpia ovat hevosenhoitoon liittyvät kehotussarjat: Lasettoa vävyn orone vesasista vembelistä; Piehtaroittagoa vävyn orone vereksellä vidizellä; Juottakkoate vävyn orone herasesta hettehestä; Apattakkoa vävyn orone lessyin leivin, pessyin kagroin; Viekääte vävyn orone kultasehen kuominahan; Sidokkahe vävyn orone patvisehe patsahasse jne. Nämä esitetään sulhasen tullessa morsiamen taloon, yleensä >Vävyn virressä (I, II, VII, vrt. myös V ja XIII). VII1: tekstit ovat rajakarjalaisessa jatkossa >Kilpalaulantaan, eivät siis häärunokontekstissa. Inkerissä (III-IV) hevosenhoitokehotuksia on esittänyt sulhasväki, ja vasta morsiustalon pöydässä: Onko näälii (sedän poikia) tuvassa - Korjatkaa velloni hevonen kultaisille kulmenille; Viekää velloni hevone tallihe takimaisee; Sitokaa velloni hevone kultaisee kuuritsaa, soimelle hopiaiselle; Syötelkää velloni hepoista pessyin kagroin, lessyin odrin; Joottakaa velloini hepoine jne. Lisäksi hevosen tunnistuksia (esim: veljen hevonen vöillä vyötetty) sekä ylistyksiä: Harjalla hanet munivat, pääsky laulaa päälaella jne. (Ks. >Sulhasen hevosen ylistys.)

      • Taisi teillä tammat juosta

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Jo on hiessä hyvä hevonenSulhasen hevosen matkasta: Tokko taiat tamma juosta, orit konsti kompotella? - Notkot nousi, maat yleni, alavat ylentelihen. 4146: sulhasen kotiin tullessa.

      • Tammi kasvoi tanhualle, suuri puu oven eteen

        Vrt. Vesat kasvoivat veljen tielleVastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään tammi, joka oli kasvanut oven eteen ja esti oven avaamisen (III) tai tielle kasvaneet vesat ja tammet - vasta kun seppoi leikkoi ne veljen tieltä, hän pääsi tulemaan (IV).

      • Toisin tupa teille lämmitetty

        Sulhon viivyttyä (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) kerrotaan, miten häntä on odotettu ja häntä varten tupaa lämmitetty.

      • Tulimme neitoa itkettämään ja maita polttamaan

        Sulhasväki kertoo tulleensa polttamaan maita ja itkettämään neidon ihalat silmät, vetyttämään verevät posket. Joskus esitetty talosta pois lähtiessä ja imperfektissä.

      • Tulivat ankkurien alottajat

        Parikkalassa saapuvaa sulhaskansaa luonnehdittu ankkuroiden alottajiksi: Tulimma akkurloi alottammaa, puolikoi puolentammaa; Oletkos Puntalan punikki, vai on Valtola vasikka, tynnrlöihe tyhjentäj, ankkurii alottaja?

      • Tulkaa sisään katsomaan neitoa

        Sulhasväkeä pyydetään käymään sisään morsianta katsomaan: Lankoseini, lintuseini, tulkaa ulkont tupaa katsomaa mein kaunojamma, ei uo silmii sijoittu, eikä kulmii kuroittu!

      • Tytöt pyytävät tuliaisia

        Tytöt kyselevät sulhaselta tai puhemieheltä: toitteko viinaa, olutta, piirakkaa, prännikköjä? 3615: "Sulhanen tulloo morsiamen kottii; tytöt uottaat tuomisii." Kummassakin tekstissä myös pöytäänastumisen kehotus, joten voivat liittyä myös >Pöydänlunastamisvirteen.

      • Tytöt tervehyttävät sulhoa

        Ks. myös Sulhasen ylistys/Sulhasen vaatteiden ylistys; Tulo sulhasen kotiin: Terve, terve, uusi kuuTyttöjen tervehdys sulhaselle esitetään Väinö Salmisen mukaan sulhasen istuuduttua pöytään, mutta morsian ei ole vielä tullut paikalle. Kontekstissa on kuitenkin hajontaa - esim. III 4187 on esitetty sulhasen kotiin tultua. Runossa tervehditään sulhasta ja tämän vaatteita: Terve kuu, terve päivä, terve vastainen vävyni; Terve hattu päälaelta - terve paita palttinainen - terve viitta viisirupla - terve saappaat jalasta jne. Vaatteiden tervehtiminen voi paisua laajaksi, koristeelliseksi sarjaksi. Välissä esitetään paikoin kysymys >Ken siun tiellä tervehytti? vastauksineen. Joskus sulhasen puoli kiittää tervehdyssäkeitä toistaen (III 403, 1697, 1739, 2465, 2489, 3030). Lopussa voi olla tervehdyksiä muulle saajaväelle ja kaasolle: Terve kaikki saajaväki, kaasoväki, 2 kaasikkea... - Vatjalainen IV 4624 on tyypiltään erilainen, siinä sulhaskansa vastaa tervehdykseen ja sulhaskansan kehuntaan.

      • Tytöt tervehyttävät sulhoa*

        Ks. myös Sulhasen ylistys/Sulhasen vaatteiden ylistys; Tulo sulhasen kotiin: Terve, terve, uusi kuu*Tyttöjen tervehdys sulhaselle esitetään Väinö Salmisen mukaan sulhasen istuuduttua pöytään, mutta morsian ei ole vielä tullut paikalle. Kontekstissa on kuitenkin hajontaa - esim. III 4187 on esitetty sulhasen kotiin tultua. Runossa tervehditään sulhasta ja tämän vaatteita: Terve kuu, terve päivä, terve vastainen vävyni; Terve hattu päälaelta - terve paita palttinainen - terve viitta viisirupla - terve saappaat jalasta jne. Vaatteiden tervehtiminen voi paisua laajaksi, koristeelliseksi sarjaksi. Välissä esitetään paikoin kysymys >Ken siun tiellä tervehytti? vastauksineen. Joskus sulhasen puoli kiittää tervehdyssäkeitä toistaen (III 403, 1697, 1739, 2465, 2489, 3030). Lopussa voi olla tervehdyksiä muulle saajaväelle ja kaasolle: Terve kaikki saajaväki, kaasoväki, 2 kaasikkea... - Vatjalainen IV 4624 on tyypiltään erilainen, siinä sulhaskansa vastaa tervehdykseen ja sulhaskansan kehuntaan.

      • Vai on poukku permannolla, pirtti pesemättä

        Odottaessaan ulkona sulhasväki kyselee, mikä viivyttää sisään kutsumista: Vai on poukku permannolla? Vai on pertti pesemättä? Vai on kangaspuut tuvassa? Neuvoja: Viekää kangas kaivotielle, kylän kävijäiset kuttoot - tuokaa pyykki meille, (miniä) pesee meillä ollessaan!

      • Veli on sorrettu sotaan

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) selitetään, että veli sodassa, mutta tuli heti: kun sai herrat herkuttanee miekat kaikki miellyttänee.

      • Viitta seisoi viisi vuotta

        Sulhasen viipymisen tiedustelussa (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) esitetään esim. juopottelun seurauksena se, että sulhasella ei ollut hienoja vaatteita häihin (ks. >Olit ilman viittaa, vaatteita). Väite torjutaan vakuuttamalla, että vaatteita on varustettu jo kauan: Viitta seiso viisi vuotta, kauhtana kaheksan vuotta, saappaat seitsemä kessää tämän aikuen ajaksi, tämän tunnin tarpeeksi (III 3039). Itä- ja Keski-Inkerissä aihelma voi laajeta kertomukseksi siitä, miten viitta vihelsi aitan orrelta: Joko kasvoi kantajain?. Joskus äiti ottaa viitan orrelta ja koristelee sen esim. IV 1287, 2307). Aihelma voi esiintyä myös sulhasen ylistyksissä ja jatkua esim. >Viitta on kuuttaren kutoma -aiheella.

      • Viitta seisoi viisi vuotta*

        *Sulhasen viipymisen tiedustelussa (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) esitetään esim. juopottelun seurauksena se, että sulhasella ei ollut hienoja vaatteita häihin (ks. >Olit ilman viittaa, vaatteita). Väite torjutaan vakuuttamalla, että vaatteita on varustettu jo kauan: Viitta seiso viisi vuotta, kauhtana kaheksan vuotta, saappaat seitsemä kessää tämän aikuen ajaksi, tämän tunnin tarpeeksi (III 3039). Itä- ja Keski-Inkerissä aihelma voi laajeta kertomukseksi siitä, miten viitta vihelsi aitan orrelta: Joko kasvoi kantajain?. Joskus äiti ottaa viitan orrelta ja koristelee sen esim. IV 1287, 2307). Aihelma voi esiintyä myös sulhasen ylistyksissä ja jatkua esim. >Viitta on kuuttaren kutoma -aiheella.

      • Viivyit viinatiellä

        Ks. myös Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen; Sulhasen pilkka: Sulho juomariVastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään viinatie: Vai sie viivyit viinan tiellä, kauvastuit kapaka tiellä; Viron viinat viivyttiit, Viron viinat, saksan saikat. Jatkona joskus (III) >Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen.

      • Viivyit viinatiellä*

        Ks. myös Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen; Sulhasen pilkka: Sulho juomari*Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) syyksi selitetään viinatie: Vai sie viivyit viinan tiellä, kauvastuit kapaka tiellä; Viron viinat viivyttiit, Viron viinat, saksan saikat. Jatkona joskus (III) >Sulhon väitetään humalassa hupsutelleen.

      • Vävy mustalla orilla

        Ks. myös. Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistysYlistetään morsiustaloon ajavan sulhasen hevosta: Vävy on mussalla orolla kuin on syövällä suvella, kantavalla kaprehella/kaarnehella, lentävällä lievehellä. Jatkona usein >Kuusi kultaista käkeä. Kytkeytyy pohjoisessa aina >Vävyn virteen; poimittu erikseen, koska hevosylistyksiä on muuallakin. *: vain yksi säe.

      • Vävy mustalla orilla*

        Ks. myös. Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistys*Ylistetään morsiustaloon ajavan sulhasen hevosta: Vävy on mussalla orolla kuin on syövällä suvella, kantavalla kaprehella/kaarnehella, lentävällä lievehellä. Jatkona usein >Kuusi kultaista käkeä. Kytkeytyy pohjoisessa aina >Vävyn virteen; poimittu erikseen, koska hevosylistyksiä on muuallakin. *: vain yksi säe.

      • Vävyn virsi

        Vävyn virsi on karjalainen runo, joka rakentuu sulhasen saapumis- ja vastaanotto -aihelmien kiteytyneestä kokonaisuudesta. Sen ydinaiheita ovat 1) TULIJAN ARVAILU. Johdantona usein >Luulin tuulen tuulevan, pari kertaa: Pissim pihlajat vedehe, katsoim pitim pihlajoa (I3 1562, II 1112). Ydinaihe kysymys + vastaus: Kenen väki tulee? Vävyn väki - Saksan salmilta syviltä, Vienan väljiltä vesiltä. 2) HEVOSEN KOMEUS: Ylistysaiheet >Vävy mustalla orilla; >Kuusi kultaista käkeä. Joskus: Juoksee vävyn hevonen läpi maan (VII2 2852, 2853, 2854, 2855, 2856), ajaa sulaa merta myöten (II 1112). 3) SULHASEN EROTTUMINEN: Ei ole vävy ensimmäinen, ei jälkimmäinen, vävy on keskellä väkeä - vävy on päätään pitempi, sekä tunnistusformuloita: >Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista; >Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista (ks. Sananlaskurunot) ja ylistysaihe: Vävyllä on suuri saapka, puhki pilven puhuvi, läpi metsän läiköttävi / Hattu on päässä batschmatschkainen, saoin rublin maksettava". 4) SULHASEN TULO PIHAAN: Jo vävy pihalle saapi, apen saauille pihoille, anopin asettamille. 5) VIERAANVARAISUUS. Hevosen hoito: >Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen sekä juoman- tai ruoantarjouksia: >Tuokaa tuopilla olutta (aihe esiintyy muissakin tilanteissa). 6) TUPAANMENOKEHOTUKSET: Viekää/Tuokaa vävy tupaan, sekä aiheita jotka jo viittaavat tapahtumiin sisällä: >Tuokaa tulta tuohisella (Sulhasen ja morsiamen katsotus), >Istuttakaa vävynne. Aihelmat, joilla on vastaavuuksia eteläisillä alueilla tai jotka esiintyvät muissakin yhteyksissä, on esitetty myös erillisinä: >Kuusi kultaista käkeä, >Luulin tuulen tuulevan, >Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista; >Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista, >Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen, >Tuokaa tuopilla olutta, >Vävy mustalla orilla.

      • Vävyn virsi*

        *Vävyn virsi on karjalainen runo, joka rakentuu sulhasen saapumis- ja vastaanotto -aihelmien kiteytyneestä kokonaisuudesta. Sen ydinaiheita ovat 1) TULIJAN ARVAILU. Johdantona usein >Luulin tuulen tuulevan, pari kertaa: Pissim pihlajat vedehe, katsoim pitim pihlajoa (I3 1562, II 1112). Ydinaihe kysymys + vastaus: Kenen väki tulee? Vävyn väki - Saksan salmilta syviltä, Vienan väljiltä vesiltä. 2) HEVOSEN KOMEUS: Ylistysaiheet >Vävy mustalla orilla; >Kuusi kultaista käkeä. Joskus: Juoksee vävyn hevonen läpi maan (VII2 2852, 2853, 2854, 2855, 2856), ajaa sulaa merta myöten (II 1112). 3) SULHASEN EROTTUMINEN: Ei ole vävy ensimmäinen, ei jälkimmäinen, vävy on keskellä väkeä - vävy on päätään pitempi, sekä tunnistusformuloita: >Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista; >Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista (ks. Sananlaskurunot) ja ylistysaihe: Vävyllä on suuri saapka, puhki pilven puhuvi, läpi metsän läiköttävi / Hattu on päässä batschmatschkainen, saoin rublin maksettava". 4) SULHASEN TULO PIHAAN: Jo vävy pihalle saapi, apen saauille pihoille, anopin asettamille. 5) VIERAANVARAISUUS. Hevosen hoito: >Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen sekä juoman- tai ruoantarjouksia: >Tuokaa tuopilla olutta (aihe esiintyy muissakin tilanteissa). 6) TUPAANMENOKEHOTUKSET: Viekää/Tuokaa vävy tupaan, sekä aiheita jotka jo viittaavat tapahtumiin sisällä: >Tuokaa tulta tuohisella (Sulhasen ja morsiamen katsotus), >Istuttakaa vävynne. Aihelmat, joilla on vastaavuuksia eteläisillä alueilla tai jotka esiintyvät muissakin yhteyksissä, on esitetty myös erillisinä: >Kuusi kultaista käkeä, >Luulin tuulen tuulevan, >Mistä tunnet vävyn väen - tunnuspuista, tunnusmaista; >Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista, >Syöttäkää, juottakaa, viekää suojaan vävyn hevonen, >Tuokaa tuopilla olutta, >Vävy mustalla orilla.

      • Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta

        Ks. myös Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: Matkaan jouduttaminenSulhasen viivyttyä (ks.>Missä mökkä myöhään viivyit?) tiedustellaan, miksei tämä tullut aiemmin, sillä häntä on odotettu: Äijäsi kukosta kutsu, ämmä vaati valetessa, neitine kuu valolla, muu suku murkinoilla (III 3020). Sama aihelma esitetty sulhasen lähtiessä matkaan.

      • Äijä kutsui kukosta, ämmä vaati yövalosta*

        Ks. myös Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: Matkaan jouduttaminen*Sulhasen viivyttyä (ks.>Missä mökkä myöhään viivyit?) tiedustellaan, miksei tämä tullut aiemmin, sillä häntä on odotettu: Äijäsi kukosta kutsu, ämmä vaati valetessa, neitine kuu valolla, muu suku murkinoilla (III 3020). Sama aihelma esitetty sulhasen lähtiessä matkaan.

      • Älkää pahaksi panko, jos viipyi veljeni

        Vastauksena sulhasen viipymisen tiedusteluun (ks. >Missä mökkä myöhään viivyit?) sulhasen puoli pyytää: Elkää pahaksi pannak, jos miun viipyi velvyeen, kavvastui kalervueen, myöhästyi erä emmoin (IV2 2315).

      • Älä ota verta vellostani

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Mitäs viisut viisas miesMorsian, noita tai kuka vain voi vahingoittaa pihalle saapuvaa sulhasta katsomalla tätä sisältä sormuksen läpi: Neito piilosta pilloo, vaatab vaskisormuksesta; Viisas katsoo viilun alta, kavala katon välistä, läpi kulta renkaan (Noitia joka kylässä, aian ääret arpojia 399, 3625, 4262) - ottaa verta vellostani, kaanua kalervoltani. Lopuksi usein pyyntö: Älä ota verta vellostani, kaanua/kavvetta kalervostani - veretön on meiän vello - ota veri vierahasta.

      • Älä ota verta vellostani*

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Mitäs viisut viisas mies*Morsian, noita tai kuka vain voi vahingoittaa pihalle saapuvaa sulhasta katsomalla tätä sisältä sormuksen läpi: Neito piilosta pilloo, vaatab vaskisormuksesta; Viisas katsoo viilun alta, kavala katon välistä, läpi kulta renkaan (Noitia joka kylässä, aian ääret arpojia 399, 3625, 4262) - ottaa verta vellostani, kaanua kalervoltani. Lopuksi usein pyyntö: Älä ota verta vellostani, kaanua/kavvetta kalervostani - veretön on meiän vello - ota veri vierahasta.

      • Älä pidä pientäni kujalla

        Vrt. Sulhasen istuttaminen morsiustalon pöytään: Elä pidä pientä permannollaSulhasen väen vetoomus: älkää pitäkö sulhasta kylän kujalla, ulkona, hän ei ole siihen tottunut, ei ole syntynyt kujalle vaan emon syliin. Usein veräjän avauspyynnön (Avatkaa Viron veräjät) jatkoperustelu.

      • Älä pidä pientäni kujalla*

        Vrt. Sulhasen istuttaminen morsiustalon pöytään: Elä pidä pientä permannolla*Sulhasen väen vetoomus: älkää pitäkö sulhasta kylän kujalla, ulkona, hän ei ole siihen tottunut, ei ole syntynyt kujalle vaan emon syliin. Usein veräjän avauspyynnön (Avatkaa Viron veräjät) jatkoperustelu.

    • 2. Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään

      • Ei ole kopeekan komsu (morsiamesta)

        >Pöydän lunastamisvirteen liittyvä morsiamen arvoa korostava aihelma: morsianta ei voi ostaa pikkurahalla, jota edustavat tenuskat ja poluskat (kopeekkakin halvempia rahoja), kopeekat, tatit; on pantava paljon rahaa. IV3/3435: sulhasen isästä. Jatkona usein >Silmät maksavat sinisen.

      • Ei ole kopeekan komsu (morsiamesta)*

        *>Pöydän lunastamisvirteen liittyvä morsiamen arvoa korostava aihelma: morsianta ei voi ostaa pikkurahalla, jota edustavat tenuskat ja poluskat (kopeekkakin halvempia rahoja), kopeekat, tatit; on pantava paljon rahaa. IV3/3435: sulhasen isästä. Jatkona usein >Silmät maksavat sinisen.

      • En istu penkillenne

        Ks. myös Tanssilaulut: En seiso sillallasi, seison kemppikengilläniSulhasväki laulaa ennen pöytään istumista: En istu penkillänne, istun tuuvi turkilleni / hemppi helmallani; en mie seiso sillallanne, seison kemppikengilläni - miull on kemppi kengänsaaja, miull on hemppi helmansaaja. Jatkona voi olla >Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia. XIII: usein kuokkamiesten laulu. XIII 4613-14, 4633: kaason vastaus aiheeseen >Istu puhki puinen penkki.

      • En istu penkillenne*

        Ks. myös Tanssilaulut: En seiso sillallasi, seison kemppikengilläni*Sulhasväki laulaa ennen pöytään istumista: En istu penkillänne, istun tuuvi turkilleni / hemppi helmallani; en mie seiso sillallanne, seison kemppikengilläni - miull on kemppi kengänsaaja, miull on hemppi helmansaaja. Jatkona voi olla >Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia. XIII: usein kuokkamiesten laulu. XIII 4613-14, 4633: kaason vastaus aiheeseen >Istu puhki puinen penkki.

      • En tullut syömistä varten

        Vrt. En tullut taarin tarpeessa, tulin katsomaanSulhanen/sulhasen väki kieltää lankoja leikkaamasta leipää, sillä sulhanen ei ole tullut morsiustaloon juomista ja syömistä varten, vaan ottamaan neitoa (kuuta katsomaan, päivää tavottamaan, ks. myös >Menemme kuuta katsomaan). Jatkuu kylläisyyden kuvauksilla, vakuutuksilla ettei sulhasella ole nälkä, sillä hänet on emo syöttänyt hyvin kotona (Ei mahu metoi minuun; Täysi on suuni, täysi on pääni; Jo emyt kotona syötti, kakut paistoi, voit sulatti jne.). Samat aihelmat esiintyvät myös sulhasen kotona morsiamen väen sinne tullessa: emme tulleet syömistä varten - tulimme etsimään varasta, joka vei meiltä hanhen (>Tulimme varkahan jälestä; aihelmaa ei ole poimittu siitä tähän). Kontekstin erotteleminen on paikoin vaikeaa.

      • En tullut syömistä varten*

        Vrt. En tullut taarin tarpeessa, tulin katsomaan*Sulhanen/sulhasen väki kieltää lankoja leikkaamasta leipää, sillä sulhanen ei ole tullut morsiustaloon juomista ja syömistä varten, vaan ottamaan neitoa (kuuta katsomaan, päivää tavottamaan, ks. myös >Menemme kuuta katsomaan). Jatkuu kylläisyyden kuvauksilla, vakuutuksilla ettei sulhasella ole nälkä, sillä hänet on emo syöttänyt hyvin kotona (Ei mahu metoi minuun; Täysi on suuni, täysi on pääni; Jo emyt kotona syötti, kakut paistoi, voit sulatti jne.). Samat aihelmat esiintyvät myös sulhasen kotona morsiamen väen sinne tullessa: emme tulleet syömistä varten - tulimme etsimään varasta, joka vei meiltä hanhen (>Tulimme varkahan jälestä; aihelmaa ei ole poimittu siitä tähän). Kontekstin erotteleminen on paikoin vaikeaa.

      • En tullut taarin tarpeessa, tulin katsomaan

        Vrt. En tullut syömistä vartenSulhasen (tai jonkun muun) vakuutus siitä, ettei hän ole tullut morsiustaloon oluen perässä, vaan katsomaan morsianta/morsiamen kotia/häitä: Emp oo tuonne lähtennynä, enk' oo olun himolla, enkä taarin tarpehella, vaan läksin kahtomaan pienen lintuini peseä, varikseni vainiota. Olut on kotonaini, taaria taloisaini. (VII2 3038)

      • Istu parhaalle paikalle

        Ks. myös: Istuttakaa vävyistäni selin seinään siniseen; Häiden aattona: IstuttamisrunoInkerissä sulhasta kehotetaan istumaan arvopaikalle (tai sanotaan hänen istuvan siinä): 1) Selin seinää sinistä, vasten kantta valkiaista, päin ristirahvahasen; 2) Alle pyyhkeen pyhäisen, alle liitsan armollisen, alla tuohuksen vahaisen; 3) Äijäs tuuvvin turkin päälle, ämmäs höyhenen potuskalle; 4) siihen, missä neito eilen istui ja itki (IV 2313: sulhasta pyydetään pyyhkimään ruoskalla surut siltä paikalta jolla morsian itki). Samoja formuloita ks. myös >Istuttamisruno (Häiden aattona); >Osta sija sirkulleni; >Jo sain sijan sirkulleni.

      • Istu parhaalle paikalle*

        Ks. myös: Istuttakaa vävyistäni selin seinään siniseen; Häiden aattona: Istuttamisruno*Inkerissä sulhasta kehotetaan istumaan arvopaikalle (tai sanotaan hänen istuvan siinä): 1) Selin seinää sinistä, vasten kantta valkiaista, päin ristirahvahasen; 2) Alle pyyhkeen pyhäisen, alle liitsan armollisen, alla tuohuksen vahaisen; 3) Äijäs tuuvvin turkin päälle, ämmäs höyhenen potuskalle; 4) siihen, missä neito eilen istui ja itki (IV 2313: sulhasta pyydetään pyyhkimään ruoskalla surut siltä paikalta jolla morsian itki). Samoja formuloita ks. myös >Istuttamisruno (Häiden aattona); >Osta sija sirkulleni; >Jo sain sijan sirkulleni.

      • Istu pömppö pöydän päähän

        Tytöt laulavat päästäessään sulhasen pöytään: Tilan tiemmä, pois lähemmä! Istu jamppana jakulle, pömppö pöyvän päähän, riimakissa ristilöille (penkille pelätti, paska paikallasi)! III 3396 jatkaa: istu kunnes muutut siaksi! V3 769: tulohäissä morsiamesta.

      • Istu pömppö pöydän päähän*

        *Tytöt laulavat päästäessään sulhasen pöytään: Tilan tiemmä, pois lähemmä! Istu jamppana jakulle, pömppö pöyvän päähän, riimakissa ristilöille (penkille pelätti, paska paikallasi)! III 3396 jatkaa: istu kunnes muutut siaksi! V3 769: tulohäissä morsiamesta.

      • Istu sulho suorassa, ei ole penkit väärät

        Vrt. Sulhasen pilkka: Sulhon suu väärä, ei meidän lusikat; Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Ei ole syytä istujassa, jos pieru tuleeSulhasta neuvotaan istumaan pöydässä suorassa, ei väärässä, kysellään: Miks on sulho väärällään?; Onko vävy sivulta väärä? Ja todetaan: Ei oo meiän penkit (seinä) väärät - sulho on sivusta väärä, harteista hatara jne. Joskus kerrotaan, miksi sulhon sivut ovat väärät: äiti pudotti pienenä penkiltä, tai sulho kävi nuorena nussimassa (XIII). Jatkona usein >Istuu kuin rymä rytyssä. V2 1490, 1492, 1498, 1585; XIII 3975: morsiamesta.

      • Istu sulho suorassa, ei ole penkit väärät*

        Vrt. Sulhasen pilkka: Sulhon suu väärä, ei meidän lusikat; Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Ei ole syytä istujassa, jos pieru tulee*Sulhasta neuvotaan istumaan pöydässä suorassa, ei väärässä, kysellään: Miks on sulho väärällään?; Onko vävy sivulta väärä? Ja todetaan: Ei oo meiän penkit (seinä) väärät - sulho on sivusta väärä, harteista hatara jne. Joskus kerrotaan, miksi sulhon sivut ovat väärät: äiti pudotti pienenä penkiltä, tai sulho kävi nuorena nussimassa (XIII). Jatkona usein >Istuu kuin rymä rytyssä. V2 1490, 1492, 1498, 1585; XIII 3975: morsiamesta.

      • Istuttakaa vävyistäni selin seinään siniseen

        Ks. myös Istu parhaalle paikalleKarjalassa >Vävyn virsi -runossa morsiamen puolen laulaja kehottaa palvelijoitaan/väkeään istuttamaan sulhasta pöytään: Issuttakkoa vävyistäni selin seinäh on siniseh, otsin olutmaljasehe, rinnoin ristirahvasehe. Jatkona useimmiten >Tuokaa tulta tuohisella. Suomen Karjalassa ko. säkeitä on epiikankin hääkuvauksissa (VII1 110, 126, 127, 128, 180).

      • Istuttakaa vävyistäni selin seinään siniseen*

        Ks. myös Istu parhaalle paikalle*Karjalassa >Vävyn virsi -runossa morsiamen puolen laulaja kehottaa palvelijoitaan/väkeään istuttamaan sulhasta pöytään: Issuttakkoa vävyistäni selin seinäh on siniseh, otsin olutmaljasehe, rinnoin ristirahvasehe. Jatkona useimmiten >Tuokaa tulta tuohisella. Suomen Karjalassa ko. säkeitä on epiikankin hääkuvauksissa (VII1 110, 126, 127, 128, 180).

      • Isänne kaivoi kullat kuusen alta

        Vrt. Osta sija sirkulleni>Pöydän lunastamisvirren aihelma. Sulhasella on varaa ostaa sija, koska rikas isä kaivoi tarkoitusta varten kullat kuusen alta. Aihelma esiintyy myös >Apirahan pyyntö -virressä (IV1 407, IV3 3279).

      • Jo sain sijan sirkulleni

        Vrt. Osta sija sirkulleniSulhasen istuutuessa kunniapaikalle peränurkkaan kiitetään laulussa Jumalaa, että hänelle on saatu sija pyhäisen pyyhkeen ja armollisen liitsan alla, selin seinää sinistä jne. (samat paikan luonnehdinnat kuin kehotuksessa >Osta sija sirkulleni ym.).

      • Jo sain sijan sirkulleni*

        Vrt. Osta sija sirkulleni*Sulhasen istuutuessa kunniapaikalle peränurkkaan kiitetään laulussa Jumalaa, että hänelle on saatu sija pyhäisen pyyhkeen ja armollisen liitsan alla, selin seinää sinistä jne. (samat paikan luonnehdinnat kuin kehotuksessa >Osta sija sirkulleni ym.).

      • Joko kuivi teidän kukkaronne?

        Sulhasväeltä kysellään >Pöydän lunastamisvirressä pilkallisesti, joko heidän rahansa loppuivat: joko kukkaro kuivui, kissannahkainen kiristyi, koirannahkainen kovettui. Vrt. loru III3 3598.

      • Kysy kullalta, suostuttele sormuksilla?

        Sulhasta neuvotaan kysymään morsianta rahalla, koruilla, hevosilla. Voi liittyä pöydän lunastamiseen, laulettu sulhasta vastaanotettaessa morsiamen kotona.

      • Kävittekö tiellä tellingissä kopeekat korjaamassa?

        Sulhasväeltä tiedustellaan pilkallisesti, ovatko he keränneet vähäiset pöydänlunastamiskolikkonsa tieltä: tellingissä (maantietöissä) tai kerjuulla (kävelemässä, kerräämässä).

      • Lieden alla on sinun sijasi

        >Pöydän lunastamisvirteen liittyvä uhkausaihelma. Sulhaselle lauletaan jos et osta pöytää, paikkasi on lieden alla tai siinä ovensuussa, jossa nytkin seisot. Oloa kuvataan kurjaksi - lieden alla tai uuninpankollakin, "lutikkaisien luvussa", olet aina jonkun tiellä, jos et kenenkään muun, niin kissan.

      • Lieden alla on sinun sijasi*

        *>Pöydän lunastamisvirteen liittyvä uhkausaihelma. Sulhaselle lauletaan jos et osta pöytää, paikkasi on lieden alla tai siinä ovensuussa, jossa nytkin seisot. Oloa kuvataan kurjaksi - lieden alla tai uuninpankollakin, "lutikkaisien luvussa", olet aina jonkun tiellä, jos et kenenkään muun, niin kissan.

      • Mene pois paska palkkoinesi

        Pää pois p-a palkkoinees, kounakka kopeekkoinees, p-t palkkoi pannoot, siivot sieglaa viskajaat. (Tytöt sulhasväelle). Pöydän lunastamiseen liittyvä pilkka-aihelma.

      • Oletko kerännyt tenkoja?

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaaSulhaselta kysytään, onko tämä kerännyt rahaa naimisiin mennäkseen. Voi liittyä pöydänlunastamiseen.

      • Olisit ottanut Ontrovasta, saisit kopeekalla koko tusinan

        Pöydän lunastuksen yhteydessä sulhaselle lauletaan pilkallisesti: olisit ottanut jostain muualta, niin olisit saanut halvemman, kopeekalla koko tusinan. Vaan meidän neitomme on kalliimpi!

      • Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia

        Ks. myös Tanssilaulut: Onko sillat sileät, hongat paksutEnnen pöytään istumista sulhasväen naiset laulavat "ympärikköä" pyörien >En istu penkillenne ja jatkavat: ovatko talon sillat (l. lattiat) lakeat, onko ne vuoltu vuolimella? Vai onko niissä sian tongelmia, kanan kaapermia? Lopuksi kehutaan siltoja ja lankoja. Usein ei alkukysymystä, vain sika-kana -motiivi.

      • Onko lankoin sillat lakeat vai onko sian tongelmia*

        Ks. myös Tanssilaulut: Onko sillat sileät, hongat paksut*Ennen pöytään istumista sulhasväen naiset laulavat "ympärikköä" pyörien >En istu penkillenne ja jatkavat: ovatko talon sillat (l. lattiat) lakeat, onko ne vuoltu vuolimella? Vai onko niissä sian tongelmia, kanan kaapermia? Lopuksi kehutaan siltoja ja lankoja. Usein ei alkukysymystä, vain sika-kana -motiivi.

      • Pankaa keitos kiehumaan

        Sulhasen isä kiirehtii: Liekö minnia tuvas? Peskäät pieni kattilainen, pankaa keitos kiehumaan, nuoren vävyn syötäväks.

      • Pöydän lunastamisvirsi

        Ks. myös Häiden aattona: Apirahan pyyntö; Tulo morsiamen kotiin: Tytöt pyytävät tuliaisiaRuno, jossa sulhasta tai puhemiestä yllytetään lunastamaan paikka morsiustalon pöydästä, on keskeinen inkeriläisessä häärituaalissa. Keski-Inkerissä kehotus kohdistetaan useimmiten sulhaselle: Osta pöytä ollaksesi, lunasta elelläksesi; Pyri/Pyöri meidän pöydän luokse, täss on kirkas kirjotella (IV, ks. samaa >Apirahan pyynnössä), Länsi-Inkerissä puhemiehelle: Osta sija sirkulleni, paras paikka partilleni. Jatkotkin vaihtelevat. Länsi-inkerissä sulhasen puoli kehottaa puhemiestä päästämään sulhasen permannolta ja lunastamaan tälle paikan pöydästä, sillä sulhanen ei ole syntynt permannolle vaan emon syliin (ks. samaa >Elä pidä pientäni kujalla). Määritellään sulhasen istumapaikkaa: Alla pyyhkeen pyhäisen, alla liitsan armollisen; Miss on Maaria maannut, Luojut lounatta pitänyt; Missä neito eilen istui, eilen itki (ks. samoja säkeitä: >Istuttamisruno; >Istu parhaalle paikalle; >Jo sain sijan sirkulleni; >Osta sija sirkulleni). Keski-Inkerissä sulhasta kehotetaan katsomaan pöydässä istuvaa kaunista morsianta, jota kuvataan ylistysaihein (>Silmät maksavat sinisen ym). Siellä korostetaan rahoja: Pane itse, kehota muita; meillä on sellainen muoti/tapa, että sulhanen antaa paperin (paperirahan) ja muu sulhasväki kolikoita; Visatkaa viisin krossin, pankaa hos parin kopekoin (samaa ks. >Apirahan pyyntö); Pankaa rahaa ramille kultasuista kukkaroista. Jos sulho antaa vaskirahaa, kerrotaan vaskea jo olevan yllin kyllin, kaivetut kanavat, ja lapset leikkivät vaskella! Joskus rahanpyynnöt paisuvat laajaksi kokonaisuudeksi (IV3 4107). - Kaikilla alueilla viitataan sulhasen varallisuuteen: Vasta vaatti alettiin, toinen maasta kaivettiin; isä seppä, siksi rikas (ks. myös >Isänne kaivoi kullat kuusen alta); Teill taitaa varoja olla, työ ootta riikin rikkahia; Teil on roajettu rahoja jne. Usein petytään ja huudahdetaan: Täss on raukat tein rahhaan, täss on vaivaset vasseen! Joskus kysellään, missä kehotettavat - nuoteet ja korvot - ovat (IV 3611, 3978). Teksti III2 2260: sulhasta kehotetaan ostamaan sija morsiamelle. Monet aihelmat samoja kuin >Apirahavirressä ja lahjojenjakotilanteissa, joten aina ei konteksti varma. Jatkona usein uhkauksia ellei osta, pilkkaa sulhasen vähävaraisuudesta (esim. >Sulhasen hevosen pilkkaaminen; >Sulho varaton, kivet kilkkaa kukkarossa) jne. Näitä tai irrallisinakin esiintyviä pöydänlunastusaiheita esitetään tässä ryhmässä erillisissä otsikoissa (>Ei ole kopeekan komsu (morsiamesta); >Isänne kaivoi kullat kuusen alta; Joko kuivi teidän kukkaronne; >Kysy kullalta, suostuttele sormuksilla; >Kävittekö tiellä tellingissä kopeekat korjaamassa; >Lieden alla on sinun sijasi; >Mene pois paska palkkoinesi; >Oletko kerännyt tenkoja; >Olisit ottanut Ontrovasta, saisit kopeekalla koko tusinan; >Sinulle sisko, muille musta kissa; >Sulhaselle: suuri kiitos suurnenäinen; >Sulhasen kerallisille: Tyhjää tulitte, paljonkos panitte; >Suotta kiitin, onkin riunan rikkaita; >Syötämme sinut susille; >Tehkää tietä pöydän ostajalle).

      • Pöydän lunastamisvirsi*

        Ks. myös Häiden aattona: Apirahan pyyntö; Tulo morsiamen kotiin: Tytöt pyytävät tuliaisia*Runo, jossa sulhasta tai puhemiestä yllytetään lunastamaan paikka morsiustalon pöydästä, on keskeinen inkeriläisessä häärituaalissa. Keski-Inkerissä kehotus kohdistetaan useimmiten sulhaselle: Osta pöytä ollaksesi, lunasta elelläksesi; Pyri/Pyöri meidän pöydän luokse, täss on kirkas kirjotella (IV, ks. samaa >Apirahan pyynnössä), Länsi-Inkerissä puhemiehelle: Osta sija sirkulleni, paras paikka partilleni. Jatkotkin vaihtelevat. Länsi-inkerissä sulhasen puoli kehottaa puhemiestä päästämään sulhasen permannolta ja lunastamaan tälle paikan pöydästä, sillä sulhanen ei ole syntynt permannolle vaan emon syliin (ks. samaa >Elä pidä pientäni kujalla). Määritellään sulhasen istumapaikkaa: Alla pyyhkeen pyhäisen, alla liitsan armollisen; Miss on Maaria maannut, Luojut lounatta pitänyt; Missä neito eilen istui, eilen itki (ks. samoja säkeitä: >Istuttamisruno; >Istu parhaalle paikalle; >Jo sain sijan sirkulleni; >Osta sija sirkulleni). Keski-Inkerissä sulhasta kehotetaan katsomaan pöydässä istuvaa kaunista morsianta, jota kuvataan ylistysaihein (>Silmät maksavat sinisen ym). Siellä korostetaan rahoja: Pane itse, kehota muita; meillä on sellainen muoti/tapa, että sulhanen antaa paperin (paperirahan) ja muu sulhasväki kolikoita; Visatkaa viisin krossin, pankaa hos parin kopekoin (samaa ks. >Apirahan pyyntö); Pankaa rahaa ramille kultasuista kukkaroista. Jos sulho antaa vaskirahaa, kerrotaan vaskea jo olevan yllin kyllin, kaivetut kanavat, ja lapset leikkivät vaskella! Joskus rahanpyynnöt paisuvat laajaksi kokonaisuudeksi (IV3 4107). - Kaikilla alueilla viitataan sulhasen varallisuuteen: Vasta vaatti alettiin, toinen maasta kaivettiin; isä seppä, siksi rikas (ks. myös >Isänne kaivoi kullat kuusen alta); Teill taitaa varoja olla, työ ootta riikin rikkahia; Teil on roajettu rahoja jne. Usein petytään ja huudahdetaan: Täss on raukat tein rahhaan, täss on vaivaset vasseen! Joskus kysellään, missä kehotettavat - nuoteet ja korvot - ovat (IV 3611, 3978). Teksti III2 2260: sulhasta kehotetaan ostamaan sija morsiamelle. Monet aihelmat samoja kuin >Apirahavirressä ja lahjojenjakotilanteissa, joten aina ei konteksti varma. Jatkona usein uhkauksia ellei osta, pilkkaa sulhasen vähävaraisuudesta (esim. >Sulhasen hevosen pilkkaaminen; >Sulho varaton, kivet kilkkaa kukkarossa) jne. Näitä tai irrallisinakin esiintyviä pöydänlunastusaiheita esitetään tässä ryhmässä erillisissä otsikoissa (>Ei ole kopeekan komsu (morsiamesta); >Isänne kaivoi kullat kuusen alta; Joko kuivi teidän kukkaronne; >Kysy kullalta, suostuttele sormuksilla; >Kävittekö tiellä tellingissä kopeekat korjaamassa; >Lieden alla on sinun sijasi; >Mene pois paska palkkoinesi; >Oletko kerännyt tenkoja; >Olisit ottanut Ontrovasta, saisit kopeekalla koko tusinan; >Sinulle sisko, muille musta kissa; >Sulhaselle: suuri kiitos suurnenäinen; >Sulhasen kerallisille: Tyhjää tulitte, paljonkos panitte; >Suotta kiitin, onkin riunan rikkaita; >Syötämme sinut susille; >Tehkää tietä pöydän ostajalle).

      • Sinulle sisko, muille musta kissa

        >Pöydän lunastamisvirressä morsiamen puolelta lauletaan, että annettuaan rahaa sulhanen saa neidon, muut mustan kissan tai koiran.

      • Sulhaselle: suuri kiitos suurnenäinen

        Kun sulhanen lunastanut pöydän ja pannut rahan pöytään, häntä voidaan pilkallisesti kiittää: suurinenäinen, kierosilmä.

      • Sulhasen kerallisille: Tyhjää tulitte, paljonkos panitte

        Sulhasen keralliset ovat tulleet paikalle tyhjän, turhan takia, vain itseään näyttämään, koska eivät ole maksaneet kunnolla pöydän lunastamisesta.

      • Sulhasen kerallisille: Tyhjää tulitte, paljonkos panitte*

        *Sulhasen keralliset ovat tulleet paikalle tyhjän, turhan takia, vain itseään näyttämään, koska eivät ole maksaneet kunnolla pöydän lunastamisesta.

      • Suotta kiitin, onkin riunan rikkaita

        >Pöydän lunastamisvirressä valitetaan, että rikkaaksi mainittu sulhasväki onkin varaton: Onki/Työ ootte riunan rikkahia, kahen riunan kassupäitä; Riunan maksaa teiän rinki, kopekan koko tusina.

      • Syötämme sinut susille

        Ks. myös Sulhasen neuvokki: Kun neittä hyvin - pahoin pitelet Vrt. Morsiamen itketys: Anopin susille syötän>Pöydän lunastamisvirressä ottajat uhataan syöttää susille, elleivät he lunasta pöytää. Väliin seuraa todistelu siitä, ettei kyse ole pelkästä puheesta: Vast nuo eilen miehen söivät....

      • Tehkää tietä pöydän ostajalle

        Ks. myös Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: Nouskaa eestä ristirahvasHääväkeä voidaan käskeä >Pöydän lunastamisvirressä siirtymään tieltä: Tehkää tietä, ristirahvas, mist kulkoo meiän kuningas, vaeltaa valkopääkkö ostamaan pöytää ollakseen.

      • Tuokaa tulta tuohisella

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Morsiamen tervehtiminen; Paimenlaulut: Näytä päivä silmiäsiSulhasen silmien katsotus, Karjalassa >Vävyn virren lopussa, esitetty usein sen jälkeen, kun sulhanen on istutettu pöytään. Pyydetään tuomaan tulta, jotta voidaan katsoa, millaiset silmät hänellä on: siniset, punaiset vai valkeat: Piikaseni, pienueni, orjani alin-omani, tuo sie tulta tuohisella, tempaapas tervasella, jotta näen vävyni silmät, sinisetkö vai punaset, vaiko vaahen valkeu'et! (I3 1568a). Eri alueilla aihetta paisutetaan eri aihein: tulta pyydetään tuomaan kymmenin kynttilöin (V, XIII) tai vertaillaan erilaisia tulia (tervastuli, tuohustuli jne., I-II, VII) tai valikoidaan tuojia (V2 1294), tai ylistetään: sulhon silmät eivät ole siniset eivätkä punaiset, vaan: Meren ruuvon ruskehuot, meren kaislan kaunehuot, meren vaahen valkehuot jne. (I; ks. samaa Laulu: >Virren kiittäjille ja moittijoille). XIII2 4049-4050, V3 867-867a: myös morsiamesta. XIII2 4047-4048, V2 1621: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Tuokaa tulta tuohisella*

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Morsiamen tervehtiminen; Paimenlaulut: Näytä päivä silmiäsi*Sulhasen silmien katsotus, Karjalassa >Vävyn virren lopussa, esitetty usein sen jälkeen, kun sulhanen on istutettu pöytään. Pyydetään tuomaan tulta, jotta voidaan katsoa, millaiset silmät hänellä on: siniset, punaiset vai valkeat: Piikaseni, pienueni, orjani alin-omani, tuo sie tulta tuohisella, tempaapas tervasella, jotta näen vävyni silmät, sinisetkö vai punaset, vaiko vaahen valkeu'et! (I3 1568a). Eri alueilla aihetta paisutetaan eri aihein: tulta pyydetään tuomaan kymmenin kynttilöin (V, XIII) tai vertaillaan erilaisia tulia (tervastuli, tuohustuli jne., I-II, VII) tai valikoidaan tuojia (V2 1294), tai ylistetään: sulhon silmät eivät ole siniset eivätkä punaiset, vaan: Meren ruuvon ruskehuot, meren kaislan kaunehuot, meren vaahen valkehuot jne. (I; ks. samaa Laulu: >Virren kiittäjille ja moittijoille). XIII2 4049-4050, V3 867-867a: myös morsiamesta. XIII2 4047-4048, V2 1621: sulhasen kotiin tultaessa.

      • Tuokaa tuopilla olutta

        Ks. myös Häiden valmistelut: Kutsujen virsi; Pitolaulut: KiletoivirsiSulhasen ("uuen vävyn") kestityskehotus: Tuokaa tuopilla olutta, kantoote kaksivartisella; Tuokaa voita luottisella, lahnan kaloa loatkasella; Olut juoksi orren päästä, mesi voarnojen sijasta uuen vävyn juotavaksi jne. Pohjoisessa >Vävyn virren lopussa.

      • Tuokaa tuopilla olutta*

        Ks. myös Häiden valmistelut: Kutsujen virsi; Pitolaulut: Kiletoivirsi*Sulhasen ("uuen vävyn") kestityskehotus: Tuokaa tuopilla olutta, kantoote kaksivartisella; Tuokaa voita luottisella, lahnan kaloa loatkasella; Olut juoksi orren päästä, mesi voarnojen sijasta uuen vävyn juotavaksi jne. Pohjoisessa >Vävyn virren lopussa.

      • Vieri kultasi viereen

        Pöytään istutettaessa kehotetaan sulhasta istuman morsiamen viereen. Konteksti epävarma.

      • Viinan pyynö

        Syötyään "ottajat" pyytävät isännältä laulaen: Lankoiseni, lintuiseni - viinaa! Tuo sie pulli ja puteli - viinaa! Jne.

      • Älä katso polviisi - sokeaksi soimataan

        Sulhasta neuvotaan istumaan pöydässä katsomatta polviin tai helmoihin, ettei häntä pilkattaisi sokeaksi. IV2 2287: ennen lähtöä, matkan evästys.

    • 3. Piilopirtissä

      • Emo istuu kynnyksellä

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Emyt hulkkuu sydän pivossaMorsiamen äiti istuu piilopirtin kynnyksellä, tai tytär istuu hänen sylissään piilopirtissä. Joissakin runoissa viitataan näihin tapoihin ja paljon vaivaa nähneen äidin tuskaan.

      • Jo sain neidon nähdäkseni

        Kerrotaan, usein Jumalaa kiittäen, että neito (näöllisees, verellisees) on nähty ja tämän nimi on saatu tietää. Jatkona esim. >On mitä oroisen viedä ym. ylistyksiä. III3 3063: sulhasen kotona.

      • Jo sain neidon nähdäkseni*

        *Kerrotaan, usein Jumalaa kiittäen, että neito (näöllisees, verellisees) on nähty ja tämän nimi on saatu tietää. Jatkona esim. >On mitä oroisen viedä ym. ylistyksiä. III3 3063: sulhasen kotona.

      • Kaikki maa valostelloo

        Ks. myös Morsiamen ylistys: Silta siintää sinestä neidon sinihameestaMorsian valaisee ympäristönsä: Kaik maa valostelloo, valkeheelta hurstiloilta, kaik maa sinertellöö, siniseltä suknamalta, kaik maa punertelloo punapauloilta hyviltä (III2 1744).

      • Kävimme kuuta katsomassa

        Vrt. Menemme kuuta katsomaanNuohinaiset palattuaan morsiamen luota laulavat sulhaselle pöydässä: "Käimän kuuta katsomassa, päivöä tähystämässä. Hoi minun ainoi velvyeen, kun siä sitä näkkiisit, mitä meilen näytettiin! Päivö on päässä, kuu nisassa, otsassa on ottaavan tähti, rekoi on reittä, toinen toista, paatti on paksua perrää. IV2 2294. Jatkona >On mitä oroisen viedä.

      • Lahjojen jakaminen piilopirtissä

        Ks. myös Sulhasen kotona: Lahjojen jakaminenMorsian antaa syötyään ja sormuksen saatuaan sulhasen kaasoille lahjoja, esim. vöitä. Niitä jaettaessa lauletaan: La ka katson lahjojani, onko lahjani lakiat, ja vastataan että ovat. Esitetään kiitoksia (Jumalalle, miniälle) ja kehumisia: neito ei ole maannut laiskana, vaan käynyt sinessä (värejä keräämässä) ja kehrännyt yöt ja päivät. Joissakin vatjalaistekstissä (4619, 4650?) on kyse lahjanjaosta sulhasen kotona.

      • Luulin kuun tulevan - neito tulee

        Vrt. Luulin päivän paistavanPöytään käydään piilopirtistä tultua uudelleen, ja risti-isä saattaa ruoska kädessään morsiamen pöytään. Morsiamen pää on peitetty valkealla rätillä. Hän tulee kumartaen ja ehkä itkienkin. Kaasot laulavat: Luulin kuuni tuleva, päivykkäisen paistova, neitone likentellöö.

      • Menemme kuuta katsomaan

        Kehotuksia lähteä katsomaan/syöttämään piileskelevää morsianta. Aluksi puhemiestä voidaan kehottaa ottamaan mukaan ruokaa (erit. IV 2317) tai päreitä/kynttilöitä tien valaisuun (III). Ydinaihe kuun katsominen: Määk sie kuuda katosmaha, päivyttä tähystämähä, kuin kuu vaa piettännöhö, päivöi hallikkoittanohö, käsillä isoillisilla, käsillä emoillisilla! Vrt.. >En tullut syömistä varten, jossa joskus: Tulin kuuta katsomaan.

      • Menemme kuuta katsomaan*

        *Kehotuksia lähteä katsomaan/syöttämään piileskelevää morsianta. Aluksi puhemiestä voidaan kehottaa ottamaan mukaan ruokaa (erit. IV 2317) tai päreitä/kynttilöitä tien valaisuun (III). Ydinaihe kuun katsominen: Määk sie kuuda katosmaha, päivyttä tähystämähä, kuin kuu vaa piettännöhö, päivöi hallikkoittanohö, käsillä isoillisilla, käsillä emoillisilla! Vrt.. >En tullut syömistä varten, jossa joskus: Tulin kuuta katsomaan.

      • Mistä tunnen neidon - kahden puolen kaksi neittä

        Morsiamelle ruokaa vievät kyselevät, mistä tunnistavat oikean neidon. Vastataan: hän on neidoista keskimmäinen ja hienosti puettu: "Kaksi on neittä kahen puolen, miun minnoin on keskimäin, nuo on aarnitsa hiassa, minnoi on palttina hiassa." (IV2 2292)

      • Morsiamen annon jälkeen

        Vatjalaiset lauloivat lahjojenvaihdon ja morsiamenannon jälkeen, ensin morsiamen äidin suulla: Jo mie antelin aneni, oipa ullua minua! Näin tein, jatkaa äiti, vaikka morsian polvillaan rukoili kaupan purkamista. Sitten puhutellaan sulhasta: kun otit, pidä hyvin. Lopuksi käännytään jälleen äidin puoleen, päivitellään hänen hulluuttaan ja todetaan ettei hänelle jää kuin kaksi kättä (ks. Morsiamen äidille: >Tyhjä jää tytön sijalle).

      • Morsiamen antaessa puuroa neidoille

        Morsian jakaa "savutupaan" saamaansa "kuassaa" l. puuroa ikkunasta tytöille, jotka laulavat kiitoksen: Siit mie kiitän siskojain ko anto kultasen kurikan, hopiaisen hoilautti jne.

      • Morsiamen isän ja äidin edessä kumartaminen

        Morsiamen tultua piilopirtistä kehotetaan nuorta paria polvistumaan morsiamen vanhempien edessä: Kummaerrakko, kultueni, painuttele, pantueni.

      • Morsiamen isän ja äidin edessä kumartaminen*

        *Morsiamen tultua piilopirtistä kehotetaan nuorta paria polvistumaan morsiamen vanhempien edessä: Kummaerrakko, kultueni, painuttele, pantueni.

      • Neidon nimi pyydetään saada tietää ja hänet nähdä

        Ks. myös Sulhasen kotona: Ei mahu metoi minuun - tuokaa sisko sillalleSulhasväki kyselee neidon nimeä ja pyytää saada nähdä hänet: Ei mahu meto minuun, ei pysty olut punainen, kui ei saa neittä nähäkseni, neion nimeä tietäkseni: Onko Piri vai Piretta, onko Mari vai Maretta, vain on armas Annikkinen, vain on kallis Katrikkinen? (III1 21) Ks. sama alkuformula >Hekon runo III2 1261.

      • Neidon nimi pyydetään saada tietää ja hänet nähdä*

        Ks. myös Sulhasen kotona: Ei mahu metoi minuun - tuokaa sisko sillalle*Sulhasväki kyselee neidon nimeä ja pyytää saada nähdä hänet: Ei mahu meto minuun, ei pysty olut punainen, kui ei saa neittä nähäkseni, neion nimeä tietäkseni: Onko Piri vai Piretta, onko Mari vai Maretta, vain on armas Annikkinen, vain on kallis Katrikkinen? (III1 21) Ks. sama alkuformula >Hekon runo III2 1261.

      • Neito on aitassa

        Sulhasväelle kerrotaan, ettei neito ole kotona vaan aitassa: Yheksän luukun takana, isonsa hyvyen päällä, vellon vehnäpurnun päällä. (III3 3569). Joskus lisätään, että hän meni "sinnee", "punnaa" (keräsi värikasveja) tai marjaan; tai hän on aitassa sitomassa värilankoja. Kysellään, onko sulhasväellä avaimia, "vottimia", joilla avata neidon piilopirtin/aitan ovi. Vrt. vastaus >Suullani lukot sulatan. Vatjalaiset tekstit ovat laajempia ja sisältävät muilta puuttuviakin aihelmia. - Aihelma esiintyy myös epiikassa (esim. >Hekon runo III2 1789; III1 1245).

      • Neito on aitassa*

        *Sulhasväelle kerrotaan, ettei neito ole kotona vaan aitassa: Yheksän luukun takana, isonsa hyvyen päällä, vellon vehnäpurnun päällä. (III3 3569). Joskus lisätään, että hän meni "sinnee", "punnaa" (keräsi värikasveja) tai marjaan; tai hän on aitassa sitomassa värilankoja. Kysellään, onko sulhasväellä avaimia, "vottimia", joilla avata neidon piilopirtin/aitan ovi. Vrt. vastaus >Suullani lukot sulatan. Vatjalaiset tekstit ovat laajempia ja sisältävät muilta puuttuviakin aihelmia. - Aihelma esiintyy myös epiikassa (esim. >Hekon runo III2 1789; III1 1245).

      • Neuvo meille neidon huone

        Kysellään, missä on neidon piilopirtti/huone, tai mistä sen tuntee. Esim.: Harakka, sinisorokka, nustalintu, kultanokka, neuvo meille neijo huone, sao meille salaine peitto... (III3 3037.). IV1 1493: orsipuut ovat puhtaat, orava kuorinut.

      • Näytä käki kätesi - Jo näytti käki kätensä

        Sulhasväki kehottaa morsianta näyttämään kätensä nähdäkseen, sopiiko sormus siihen: Näytä, käkö, kätesi, virpu viisi sormuttasi! Samassa tai seuraavassa tekstissä miniän todetaan näyttäneen hyvät kätensä: Käet paksut, sormet hoikat, käet käärimän kutojan, sormet rihman suoristajat. Kerran kysellään, miksi morsiamen kädet ovat niin laihat (III 1641). Vatjalaisissa runoissa kieltäydytään ottamasta olutta, ennenkuin sormus on neidon sormessa.

      • Näytä käki kätesi - Jo näytti käki kätensä*

        *Sulhasväki kehottaa morsianta näyttämään kätensä nähdäkseen, sopiiko sormus siihen: Näytä, käkö, kätesi, virpu viisi sormuttasi! Samassa tai seuraavassa tekstissä miniän todetaan näyttäneen hyvät kätensä: Käet paksut, sormet hoikat, käet käärimän kutojan, sormet rihman suoristajat. Kerran kysellään, miksi morsiamen kädet ovat niin laihat (III 1641). Vatjalaisissa runoissa kieltäydytään ottamasta olutta, ennenkuin sormus on neidon sormessa.

      • On mitä oroisen viedä

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?Sulhaselle: Elä kurta kukkaiseni, nurta nurmimarjaiseni, >Jo sain neion nähdäkseni III) / näkisitpä mitä meille näytettiin (IV) ja kehutaan morsianta: On mitä oroisen viiä, sylen täysi, saanin täysi, liinaharjan liikutella, rautakapian kannatella, puurall' on punaa viiä, hallilla suurta hartiaa, paatilla paksua perää. (III1 424). Tekstit III2 1716, III3 4277: sulhasen kotona. Samoja säkeitä myös Tulovirren aihelmassa >Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?

      • On mitä oroisen viedä*

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?*Sulhaselle: Elä kurta kukkaiseni, nurta nurmimarjaiseni, >Jo sain neion nähdäkseni III) / näkisitpä mitä meille näytettiin (IV) ja kehutaan morsianta: On mitä oroisen viiä, sylen täysi, saanin täysi, liinaharjan liikutella, rautakapian kannatella, puurall' on punaa viiä, hallilla suurta hartiaa, paatilla paksua perää. (III1 424). Tekstit III2 1716, III3 4277: sulhasen kotona. Samoja säkeitä myös Tulovirren aihelmassa >Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?

      • Paistaapi kesoinen päivä

        Kansaa pyydetään "kaatumaan" kahden puolen, kun päivä paistaa ikkunasta. Jatkona esim. >Kaikki maa valostelloo.

      • Paistaapi kesoinen päivä*

        *Kansaa pyydetään "kaatumaan" kahden puolen, kun päivä paistaa ikkunasta. Jatkona esim. >Kaikki maa valostelloo.

      • Sulhaselle: etsi sieltä se joka siistitty ja harjattu

        "Kun ruvetaan kammariin menemään morsianta ottamaan": Siel on tykky tyttölöi, parvi neitoja parasta, siä vaa viljo velvyeen, siihee siskoo sittii, mikä on sisko siivoeltu, siihe hanhee hakkii, mikä on hanhi harjaeltu.

      • Sulhaselle: Otteletko omasi?

        Vrt. Tanssilaulut: Ottele sinä omasiKaasot laulavat sulhaselle morsiamen tullessa tupaan (tai sulhasen tultua tätä hakemaan): Otteletko sie omasi valitsetko valkiasi (Ota valkias omasi) muien mustien seasta. Lisäys: Katkaa kanalta jalka, leikkaa siipi sakkalilta, ettei lentoon menisi... (III 27). XIII 3471 osoitettu morsiamelle >Naiset kosimassa -yhteydessä: Otitko omasi, vertaisesi vierellesi?

      • Sulhaselle: Otteletko omasi?*

        Vrt. Tanssilaulut: Ottele sinä omasi*Kaasot laulavat sulhaselle morsiamen tullessa tupaan (tai sulhasen tultua tätä hakemaan): Otteletko sie omasi valitsetko valkiasi (Ota valkias omasi) muien mustien seasta. Lisäys: Katkaa kanalta jalka, leikkaa siipi sakkalilta, ettei lentoon menisi... (III 27). XIII 3471 osoitettu morsiamelle >Naiset kosimassa -yhteydessä: Otitko omasi, vertaisesi vierellesi?

      • Suullani lukot sulatan

        Vastaus morsiamen väen kysymykseen, onko sulhasväellä avaimia neidon piilopirttiin (>Neito on aitassa). Sulhasella ei ole avaimia / hän ei tarvitse niitä, sillä hän sulattaa lukot suullaan: Lukut suullani sulatan, votan ilman vottimitta. (III3 4268).

      • Suullani lukot sulatan*

        *Vastaus morsiamen väen kysymykseen, onko sulhasväellä avaimia neidon piilopirttiin (>Neito on aitassa). Sulhasella ei ole avaimia / hän ei tarvitse niitä, sillä hän sulattaa lukot suullaan: Lukut suullani sulatan, votan ilman vottimitta. (III3 4268).

      • Syö, juo, miniäni

        Miniää kehoitetaan syömään sulhasväen tuomaa ruokaa ja juomaan heidän tuomaansa olutta: Syö syötetty minoni, syö juotettu minoni! Syökkö meijän syömisiä, juokko meijän juomisia! (III3 4269). Vakuutetaan että on tiedossa, miten hyvin emo on syöttänyt hänet, tämä on vain varaksi ja vahvistukseksi tulevia töitä varten. Pyydetään pitämään mieltä "meijän puoleen" ja sulhaselle. Kerran todetaan miniän jo syöneen tarjottuja syömisiä (III3 4270).

      • Syö, juo, miniäni*

        *Miniää kehoitetaan syömään sulhasväen tuomaa ruokaa ja juomaan heidän tuomaansa olutta: Syö syötetty minoni, syö juotettu minoni! Syökkö meijän syömisiä, juokko meijän juomisia! (III3 4269). Vakuutetaan että on tiedossa, miten hyvin emo on syöttänyt hänet, tämä on vain varaksi ja vahvistukseksi tulevia töitä varten. Pyydetään pitämään mieltä "meijän puoleen" ja sulhaselle. Kerran todetaan miniän jo syöneen tarjottuja syömisiä (III3 4270).

      • Terve kuu, terve päivä

        Morsiamen piilopaikkaan tullessa tervehditään 1) piilopirttiä t. -saunaa, pari kertaa >Häätupa-aihe mukana (III 1639,4269); 2) neitoa ja hänen seuralaisiaan: Terve kuu, terve päivä! Terve kuu kumettimasta, terve päivä paistamasta! Terve, nuori minnoseni! Terve kaksi kaasikkee, kolmet korva vierellistä! (III 2440). Jatkona usein morsiamen ylistys >Kaikki maa valostelloo.

    • 4. Sulhasen ja morsiamen yhteensopivuus

      • Kaksi puhdasta, kaksi punaista

        Useimmiten limittyy aiheeseen >Yhdenmuotoiset molemmat. Sulhasen ja morsiamen yhdenmuotoisuutta ja tasavertaista kauneutta voidaan korostaa erilaisin kuvin samanlaisuudesta: Yhtä kaht on kumpanenkii, yhen muotoist on molemmat, kaks puhasta, kaks punasta, kaks rikasta, kaks rakasta, vereväistä vierekkäise (XIII2 3631).

      • Kaksi puhdasta, kaksi punaista*

        *Useimmiten limittyy aiheeseen >Yhdenmuotoiset molemmat. Sulhasen ja morsiamen yhdenmuotoisuutta ja tasavertaista kauneutta voidaan korostaa erilaisin kuvin samanlaisuudesta: Yhtä kaht on kumpanenkii, yhen muotoist on molemmat, kaks puhasta, kaks punasta, kaks rikasta, kaks rakasta, vereväistä vierekkäise (XIII2 3631).

      • Kummalla on somemmat silmät, kumman varsi valkeampi

        Vrt. Sulhasen ylistys: Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessäSulhasen ja morsiamen katsotusta ja vertailua. Johdanto: La mie nousen katsomoan kepijöil kenkilläin, kummal on somemmat silmät, kumman vars on valkijampi (XIII4 10887) / onko neito sulhon väärti vai on sulhaista parempi (XIII4 10941). Pari huomataan usein yhtä kauniiksi, tai todetaan jomman kumman olevan varreltaan valkeampi. Vastauksena voi olla myös >Yhdenmuotoiset molemmat; >Kaksi puhdasta, kaksi punaista. Toimii joskus johdantona pilkkaankin (esim. XIII2 3938)..

      • Kummalla on somemmat silmät, kumman varsi valkeampi*

        Vrt. Sulhasen ylistys: Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessä*Sulhasen ja morsiamen katsotusta ja vertailua. Johdanto: La mie nousen katsomoan kepijöil kenkilläin, kummal on somemmat silmät, kumman vars on valkijampi (XIII4 10887) / onko neito sulhon väärti vai on sulhaista parempi (XIII4 10941). Pari huomataan usein yhtä kauniiksi, tai todetaan jomman kumman olevan varreltaan valkeampi. Vastauksena voi olla myös >Yhdenmuotoiset molemmat; >Kaksi puhdasta, kaksi punaista. Toimii joskus johdantona pilkkaankin (esim. XIII2 3938)..

      • Luoja on noille varren luonut

        Ks. myös Tanssilaulut: Tuossa tanssivat tasaiset; Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Mikä lie minua luonutSulhasen ja morsiamen katsotus ja kehu (molemmat ovat kauniita), vie pohdintaan heidän luomisestaan: Mist' lie tietänt eukko tehhä, kuo on Luoja varren luont, Jumala kuvan kyhänt, vars' on Iesuksen valama, muoto Luojan muokeltama (V2 1585); Liek teijät Jumala luonut vai liek synti synnyttäny (XIII 3643, 3645).

      • Onko siskossanne veljemme vierellistä?

        Lieneekö tieän siskostanne meiän vellon vierellistä, emoin lapsen laiallista? (III1 436.) Joskus sulhasesta: Meijän sison siivellistä, emo lapse laaullista? (III3 3036); sopiiko siskon vierelle (II).

      • Yhdenmuotoiset molemmat

        Vrt. Sulhasen ylistys: Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessä; Tanssilaulut: Yhenlaiset työ molemmat; Laulut laulusta: Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen tekemätPiilopirtissä tai tuvassa sulhasta ja morsianta vertaillaan (>Kummalla on somemmat silmät; Nosta sulho hattujas), ja heidät todetaan lopulta yhtä kauniiksi, yhdenmuotoisiksi: Yhellaiset yhennäköist, yhemmuotoist o molloot, yhe varren valkijuuvet (XIII4 10887). Voidaan lisätä: Niin oletta työ molemmat, ku yhen emon tekemät, yhen pyyn pesosta tuomat, yhen linnun liukuttamat jne. Lisänä usein >Kaksi puhdasta, kaksi punaista. XIII2/ 3711: ei sulhanen ja morsian, vaan "kaksi kanasta" (ks. Morsiamen itketys: >Kaks on meitä kaunokaista).

      • Yhdenmuotoiset molemmat*

        Vrt. Sulhasen ylistys: Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessä; Tanssilaulut: Yhenlaiset työ molemmat; Laulut laulusta: Laulakaamme lasta kaksi kuin yhen emosen tekemät*Piilopirtissä tai tuvassa sulhasta ja morsianta vertaillaan (>Kummalla on somemmat silmät; Nosta sulho hattujas), ja heidät todetaan lopulta yhtä kauniiksi, yhdenmuotoisiksi: Yhellaiset yhennäköist, yhemmuotoist o molloot, yhe varren valkijuuvet (XIII4 10887). Voidaan lisätä: Niin oletta työ molemmat, ku yhen emon tekemät, yhen pyyn pesosta tuomat, yhen linnun liukuttamat jne. Lisänä usein >Kaksi puhdasta, kaksi punaista. XIII2/ 3711: ei sulhanen ja morsian, vaan "kaksi kanasta" (ks. Morsiamen itketys: >Kaks on meitä kaunokaista).

    • 5. Morsiamen päätä pantaessa

      • Ei ole huntu huorahuntu

        Sulhasen neuvokkivirsissä: Ei oo huntu huora huntu eikä lakki laiten lakki, teä huntu on vihintähuntu, teä on pantu paperin kanssa, kirjan kans on kiinnitetty (V2 1463).

      • Erilaisia hunnutusvirsiä

        Hunnutusvirtenä tai hunnutusvirsien seassa on morsiamen itketysvirsien lisäksi esitetty myös muita lauluja, esim. tyttöjen laulua salaisesta linnasta t. saunasta (III, XIII, ks. Ennen häitä: >Teemme linnan liivikolle) sekä pilkkarunoa sänkyyn "sittuvasta" sulhasesta (V; ks. epiikka: >Häissä häpeät tehnyt) tai viitteitä sulhasen lahjoihin (I: Isolleni ilvesturkki jne.; >Vielä tälle neitoselle).

      • Halla pani tänä yönä tattarin kukat

        Savossa vaimonpäähine asetettiin morsiamen päähän vasta ensimmäisen yön jälkeen. Ensin laitettiin tytön päähän kukkia, jonka jälkeen uutta päähinettä kokeiltiin ensin sulhaselle ja sitten morsiamelle. Kaaso vei morsiamen ruokapöytään laulaen: Halla pan tänä yönä tattarin kukat, illalla rokattii huasijoitii [syötiin rokkaa].

      • Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis

        Vrt. Jo on käsi kinnastettu; Vuotit viikon, vuota vieläNuohinaista kehotetaan malttiin, sillä neito ei ole vielä valmis: Hiljaa, hilja nuohinainen, hiljaa, hiljaa ei rutellen! Jatkosäkeissä todetaan esim. että saippua päänpesuun on tekemättä, kengät hakematta, tai neidon toinen jalka kengittämättä. Liittyy myös lähtövirsiin.

      • Ikilakki laaitaan

        Hunnutusvirsissä toistuvat hunnutusta/pään panemista kuvavaat formulat: Pannaa ikisappaana, ikilakki laaitaan, ikkää kuluttammaa, vartta vanhenoittamaa; Sulle huntu huimatahan, ikälakki laaitahan jne. (Ks. erit. >Kyllä huntu huolta tuopi; >Sapanoja saatania). Tässä joitakin erillisiä esiintymiä

      • Kaaso otti liinat lippahasta

        Hyvä kaaso, kaunis kaaso otti liinat lippasesta, valkiaiset vakkasesta, jolla peitti pientä päätä, katto kaunista hivusta (VII). XIII-tekstit eivät näytä liittyvän päänpeittämiseen, niissä kaaso sanoo: Tuoppa, Luoja, toinen päivä, otan liinat lippasesta, valkiaiset vakkasesta, noilla neittä kaunistelen...

      • Ken kutoi sitä liinutta

        Vaimonpäähineen tekijän kirous. III, V: "Ken kuttoo sitä liinutta millä päähyt peitetää: Piru pirrat rikkokoo, kaitehet kaottakkoo!" (III2 2799). IV: Sisilisko syököön sormet; kutoja Venakko, kutunen kurva.

      • Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Hyvä on tyttönä elääMorsiamelle kuvataan elämää ennen ja jälkeen hunnutuksen: Sinis/Kun huiskit huoletonna kunis/kun huiskit hunnutonna, paukut mielittä pahoitta kunis paukut palmikotta; Kun sie huiskit hunnun kanssa niin sie huiskit huolen kanssa, kun sie paistat palmikoissa paistat pahoissa sanoissa yms. Vertailu esiintyy hunnutusvirsissä, mutta muuallakin häärunoissa.

      • Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna*

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Hyvä on tyttönä elää*Morsiamelle kuvataan elämää ennen ja jälkeen hunnutuksen: Sinis/Kun huiskit huoletonna kunis/kun huiskit hunnutonna, paukut mielittä pahoitta kunis paukut palmikotta; Kun sie huiskit hunnun kanssa niin sie huiskit huolen kanssa, kun sie paistat palmikoissa paistat pahoissa sanoissa yms. Vertailu esiintyy hunnutusvirsissä, mutta muuallakin häärunoissa.

      • Kyllä huntu huolta tuopi

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Hyvä on tyttönä elää; Naistenlaulut/Miniän laulut: Ison kotona ja toiselassa; Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Mulle on huolta hoivattunaHunnutusvirsien keskeisteemoja on huolten asettuminen morsiameen lakin/hunnun myötä. Johdantona usein hunnutussäkeitä: Sulle huntu huimatahan, ikälakki laitetahan; Nyt päätä pantanee, silkkii siottanee jne. Ydinaihe: Lakki peähä laitettihe, huolta peähä hoivattihe, ajatusta annettihe (I3 1652); Kyllä huntu huolta tuopi, liinat liikoja sanoja, palttina pahoo mieltä (XIII2 3729). Kannaksella jatko-aihelma: ei huntu tuo huolta jos mies on mielellinen, jos ei ole, se tuo (V3 832-832a, 835-835a; XIII2 4669, 4688-4689). Aihetta voidaan kehystää (luulit huolten loppuvan, toisin käy; näin ennen naidut sanovat) tai jatkaa: Housut huolella pitävi, miehen vaattehet varalla; >Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna.

      • Kyllä huntu huolta tuopi*

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Hyvä on tyttönä elää; Naistenlaulut/Miniän laulut: Ison kotona ja toiselassa; Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Mulle on huolta hoivattuna*Hunnutusvirsien keskeisteemoja on huolten asettuminen morsiameen lakin/hunnun myötä. Johdantona usein hunnutussäkeitä: Sulle huntu huimatahan, ikälakki laitetahan; Nyt päätä pantanee, silkkii siottanee jne. Ydinaihe: Lakki peähä laitettihe, huolta peähä hoivattihe, ajatusta annettihe (I3 1652); Kyllä huntu huolta tuopi, liinat liikoja sanoja, palttina pahoo mieltä (XIII2 3729). Kannaksella jatko-aihelma: ei huntu tuo huolta jos mies on mielellinen, jos ei ole, se tuo (V3 832-832a, 835-835a; XIII2 4669, 4688-4689). Aihetta voidaan kehystää (luulit huolten loppuvan, toisin käy; näin ennen naidut sanovat) tai jatkaa: Housut huolella pitävi, miehen vaattehet varalla; >Kun huiskit hunnutonna, huiskit huoletonna.

      • Miksi on neito peitetty, miksi mokoma muoto?

        Morsiamen sukulaiset ihmettelevät: Meijän lintu, meijän liitsa - Miks siull on mokoma muoto - Meijän muoto moikattiin, tahto maahan tallattiin!

      • Miksi on neito peitetty, miksi mokoma muoto?*

        *Morsiamen sukulaiset ihmettelevät: Meijän lintu, meijän liitsa - Miks siull on mokoma muoto - Meijän muoto moikattiin, tahto maahan tallattiin!

      • Mistä tänne kuu kumahti?

        Ks. myös Sisälle mentäessä: Luulin päivän paistavan, paistoi sulhon paidan kaulusHääväen ihmettelevä kysymys hunnutuksen aikana.

      • Mitä istut isännän poika

        Usein >Kokkovirren osana: Mitä istut, isännän poika, veljes vanhin, valvattelet? Et istu ison hyvyyttä etkä emännän armahutta, istut impivyn hyvyyttä, kansan marjan kaunehutta (I3 1535). Jatkona monesti >Vuotit viikon, vuota vielä. VII: tekstien konteksti epävarma.

      • Mitä istut isännän poika*

        *Usein >Kokkovirren osana: Mitä istut, isännän poika, veljes vanhin, valvattelet? Et istu ison hyvyyttä etkä emännän armahutta, istut impivyn hyvyyttä, kansan marjan kaunehutta (I3 1535). Jatkona monesti >Vuotit viikon, vuota vielä. VII: tekstien konteksti epävarma.

      • Mitä oot mielillä hyvillä?

        Morsiamelta kysellään: miksi olet hyvillä mielin, naurusuulla - siksikö, että pääsi on peitetty silkkimyssyllä, kaulasi kultapäärlyillä? Jatkona >Kyllä huntu huolta tuopi.

      • Onko sääli säppeliä

        Kysellään, onko morsiamella sääli säppeliä, jonka hän joutuu heittämään pois.

      • Sapanoita saatania - hiustani hellyttäni

        Länsi-Inkerissä keskeinen hunnutusaihe on sapanan ja kassan vertailu. Johdantona usein hunnutussäkeitä: Hiustasi, hellyttäsi, kassoasi, kaunoasi, hiustasi hirtetää, kassaasi kaotetaa! Vertailu: "Sapanoja saatanoja, kurattia kukkelia", "huoria huntuja" pestään seitsemin vesin, silti "aina seisoo sininen, iän kaiken kurja karva". Mutta kultaisen kassan pesee sade ja kuivaa tuuli, ja se aina on sileä. Eräs laulaja selitti, että tytön tukan "pesee helposti sade vain, silloin on hyvä ja sileä, mutta naisen sapanan peseminen on koko työ." (2170)

      • Sapanoita saatania - hiustani hellyttäni*

        *Länsi-Inkerissä keskeinen hunnutusaihe on sapanan ja kassan vertailu. Johdantona usein hunnutussäkeitä: Hiustasi, hellyttäsi, kassoasi, kaunoasi, hiustasi hirtetää, kassaasi kaotetaa! Vertailu: "Sapanoja saatanoja, kurattia kukkelia", "huoria huntuja" pestään seitsemin vesin, silti "aina seisoo sininen, iän kaiken kurja karva". Mutta kultaisen kassan pesee sade ja kuivaa tuuli, ja se aina on sileä. Eräs laulaja selitti, että tytön tukan "pesee helposti sade vain, silloin on hyvä ja sileä, mutta naisen sapanan peseminen on koko työ." (2170)

      • Synnytä ilosykerö

        Ks. myös Muiden ylistys: Kaason ylistysKannaksen piirissä lauletaan morsiamen hiuksia sitovalle kaasolle: Hyvä kaase, kaunis kaase - Synnytä ilosykerö, ilolakki päähän laita; Älä paa huolta hunnun alle, pane huolet hunnun päälle. Voidaan uhata, että jos laitat huolet hunnun alle, kuivakoot kätesi tai syököön ne mato!

      • Synnytä ilosykerö*

        Ks. myös Muiden ylistys: Kaason ylistys*Kannaksen piirissä lauletaan morsiamen hiuksia sitovalle kaasolle: Hyvä kaase, kaunis kaase - Synnytä ilosykerö, ilolakki päähän laita; Älä paa huolta hunnun alle, pane huolet hunnun päälle. Voidaan uhata, että jos laitat huolet hunnun alle, kuivakoot kätesi tai syököön ne mato!

      • Vuotit viikon, vuota vielä

        Ks. myös Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis; Jo on käsi kinnastettuSulhasta kehotetaan malttamaan ja odottamaan morsiamen valmistautumista: Issuit viikon, issu vielä, vuotit viikon, vuota vielä, ei ole valmis valvattisi eikä valvateltavasi - vast' on jalka kenkitetty, toini kenkitettävänä, vast' on käsi hiemoteltu, toini on hiemoteltavana... Vast on palmikko palmikoitu, toini on palmikoitavana, vast on puoli piätä pantu, toini on puoli pantavana (I3 1536). Usein osana Kokkovirttä samassa yhteydessä kuin >Mitä istut isännän poika.

      • Vuotit viikon, vuota vielä*

        Ks. myös Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis; Jo on käsi kinnastettu*Sulhasta kehotetaan malttamaan ja odottamaan morsiamen valmistautumista: Issuit viikon, issu vielä, vuotit viikon, vuota vielä, ei ole valmis valvattisi eikä valvateltavasi - vast' on jalka kenkitetty, toini kenkitettävänä, vast' on käsi hiemoteltu, toini on hiemoteltavana... Vast on palmikko palmikoitu, toini on palmikoitavana, vast on puoli piätä pantu, toini on puoli pantavana (I3 1536). Usein osana Kokkovirttä samassa yhteydessä kuin >Mitä istut isännän poika.

    • 6. Morsiamen itketys

      • Anna itkeä itikan, huolia hevosen

        Ks. myös Kehtolaulut: Anna itkeä itikan; Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Annan huolia hevosenMorsiamen lohdutus lyyrisen laulun säkein, idea: älä itke, anna eläimen itkeä.

      • Anna itkeä itikan, huolia hevosen*

        Ks. myös Kehtolaulut: Anna itkeä itikan; Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Annan huolia hevosen*Morsiamen lohdutus lyyrisen laulun säkein, idea: älä itke, anna eläimen itkeä.

      • Anna tulla tupakka-ilta

        Ks. myös Tupakoilla: Niin tuli tupakka-iltaMorsianta muistutetaan päätä pannessa entisistä sanoistaan, miten hän itse tahtoi tätä: Sie sanoit sanalla tällä: ann' tulla tupakka-ilta, raha-ilta rapsahtaane (XIII2 4709). Myös >Tupa on tehty miesten tulla -säkeet voidaan liittää näihin morsiamen sanoihin.

      • Anna tulla tupakka-ilta*

        Ks. myös Tupakoilla: Niin tuli tupakka-ilta*Morsianta muistutetaan päätä pannessa entisistä sanoistaan, miten hän itse tahtoi tätä: Sie sanoit sanalla tällä: ann' tulla tupakka-ilta, raha-ilta rapsahtaane (XIII2 4709). Myös >Tupa on tehty miesten tulla -säkeet voidaan liittää näihin morsiamen sanoihin.

      • Anopilla kolme kieltä

        Ks. myös ORJAN LAULUT: Emännän kolme kieltäLyriikassa yleinen emännän t. anopin kolmen kielen kuvaus (luinen, puinen, kivinen) esitetään morsiamelle: Tunsit tuulet, tunsit tyynet, et tunne emännän kieltä.... XIII 4069 hän-muodossa Morsiamen tulolaulussa.

      • Anopin susille syötän

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Anopin susilla syötän Vrt. Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Syötämme sinut susilleSulhasen perheen julmuutta kuvaavien itketysten vastauksena morsiamen puolesta lauletaan (joskus morsian itse laulaa): Anopin susille syötän, Apen karhulle revitän, Kyvyn laitan kyntämeä, Navon laitan naimisii. Joskus itketyksen päättävä ohje: anoppi susille syötä! (IV 1668, XIII2 3823).

      • Anopin suusta tuli tuisahtaa

        Ks. myös Laulut laulusta: Ei ole laulaja jolta ei tuiska tulta suustaAnopp ku sanan sannoo, savvuu sana jälestä, kipunoita alta kielen, tuli suusta suihkuaa. XIII 3948, 4037: morsiamesta.

      • Anoppi ajoin toruu, ajoin armahtaa

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Anoppi ajoin toruu, käly aina kärnyttää; vrt. Parempi kymmenen kytyä kuin yksi natoAnopin ja kälyn vertailua: Anopp jos ajoin torruup, ajoin toisin armahtaaki, käly ain kärnytteää. Häärunoissa aihelma muodoltaan sama kuin naistenlauluissa.

      • Appi ei anna hevosta

        Ks. myös EPIIKKA: Oljamissa käynti; LYRIIKKA: Miniä ei pääse vierailulleOljamissa käynnin säkeitä morsiamen itketyksenä: pyrin käymään kotiin, kysyin ky'yltäni hevosta, apelta anoin rekkee - ei anna hevosta - appi aisalla tavotti jne.

      • Appi karhu kartanolla, anoppi susi tuvassa

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Appi karhu kartanollaSulhasen perhettä luonnehtiva säesarja: Ukko on kontio tsupussa, akka karhu karsinassa, kyty on kylmä kynnyksellä, nato naulana tsupussa; Niitä sie kovin varaja, ky'yn kylmiä sanoja, naon niskannakkeluita (I3 1668).

      • Appi karhu kartanolla, anoppi susi tuvassa*

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Appi karhu kartanolla*Sulhasen perhettä luonnehtiva säesarja: Ukko on kontio tsupussa, akka karhu karsinassa, kyty on kylmä kynnyksellä, nato naulana tsupussa; Niitä sie kovin varaja, ky'yn kylmiä sanoja, naon niskannakkeluita (I3 1668).

      • Appi luo längät läävätielle

        Appiukko aivan viekas, luopi länget läävätiellä, katsoo sisoa sinusta, oletko ylös-ottajainen vain ylitse-käveliäinen. Jos miniä selviää kokeesta, hän on "mieltä myöten".

      • Ei auttanut sinua emosi, vaan kylän vaimot

        Ilmeisesti orvolle morsiamelle: sinua eivät auttanut ja vaatettanut oma emo, vaan kylän naiset ja Kylmä on kyläsen laitos, valju vieraan vaatehtima.

      • Ei itke isäsi sinua, hevostaan itkee

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Ei itke iso minua

      • Ei minua muut tunne kotiin tullessani

        Ks. myös Epiikka: Oljamissa käynti. Vrt. Laulut pahoista sanoista: Kaikki muut minua sanovat, vaan ei kaksi kappalettaPohjoiskarjalaisiin >Lähtölauluihin liitetty paluun ajatus: kotiini tullessani ei minua kukaan muu tunne kuin perimmäinen pellon seiväs, alimmainen aian vitsa, veikkoni oronen, emoni lehmä jne. Hääkonteksti epävarma. Esiintyy myös pohjoiskarjalaisessa >Oljamissa käynnissä, josta aihelmaa ei ole poimittu tähän.

      • Ei ole emollasi ketä ajaa kivenpuuhun

        Äidillä ei ole enää ketään, ketä aamulla ajaa kivenpuuhun, hummareelle.

      • Ei ole sitä kelle vaivasi valitat

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Haasta puille, haasta mailleEi oo ehtoista emoo; Ei siell oo sitä sissoo - kelle viet vesiset silmät / kel sie hoastaist halluis jne. Aloittaa niin usein >Haasta puille, haasta maille -aihelman, ettei ei siitä poimittu tähän. Voidaan kehottaa: itke nyt, sitten ei ole ketään kelle itkeä.

      • Ei olisi nukkavierussa nutussa, jos olisi iso elossa

        Ks. myös LYRIIKKA/Orvon laulut: Kun minun emoni, isoni eläisiOrvolle morsiamelle: kun emo/iso eläisi, et/ei neito olisi nukkuvierussa nutussa jne. Häärunoissa on morsiamelle kohdistettujen (sinä, hän) lisäksi jokunen morsiamen nimissä esitetty lyyrinen versio (ks. >Kun minun emoni, isoni eläisi (Orvon laulut).

      • Ei sinua etäälle viedä

        Morsiamen lohdutus: älä itke, ei sinnuu etähän viedä, viijään yli veräjän, kynnyksen, naapuriin. V2 1711 jatkuu: Viijää Viron mäkehen, Viron pellon pientarel, Viron lesken leipomille (+ >Leski leivällä syöttää). - Samoja alkusäkeitä (Ei sinua etäälle viedä jne.) käytetään myös sulhasen pilkkalaulussa >Sulhanen juomari.

      • Ei sinua pitäneet pystyaidat

        Ks. myös LYRIIKKA/Naistenlaulut: Ei pitäneet pystyaidatTyttö eli isän kotona vapaasti: Ei pitäneet pystyaiat, vitsall väännetyt veräjät - rinnallas sie rikki mursit, kannallas sie maaha kaasit (III, XIII); munalukut löit muruksi, takasalvot taitat poikki (XIIII). Usein >Olit kuin orihevonen -aiheen jatke, liittyy >Ison kotona ja miehelässä -kuvauksiin.

      • Eikö haista haikealle?

        Morsiamen itketysten kysymysformula: Eikö haista haikialle, haikialle, vaikialle (valita vaikialle)?; Eikös harmi haikeroita, vaikeasti vaikeroita? Jatkuu erilaisin eroaihein.

      • Elä ole pahoilla mielin

        Tähän on koottu lohduttajan aloitusformuloita, joita voi esiintyä häärunoissa enemmänkin: Mitä neito pahoilla mielin, alla kulman kuurulaisi; Elä ole meiän neito alla päin, pahoilla mielin, alla kulman kuurullasi (surkeen syämmin); Mitä sie siso sureksit; Älä sure, sisarueni; Älä huoli huolikkaa, älä sure suottenkaa; Elä huolelle rupea, elä huoli huolehtia; Älä ole millähkänä, emon tuoma kullehkana (I).

      • En olisi uskonut tytön tyrmään menevän

        En uskonut olisi tytön tyrmään menevän, Siperiih siskosein (IV); En olisi uskonut näillä joille joutuvin, näillen päivillen pahoille (V3). Vrt. ei-uskomisen aihelmia (esim. lyriikassa: >Enpä uskonna olisi, jos oisi sata sanonna).

      • Et itke lehmättyyttä, itket hienoja hiuksia

        Ks. myös. NAISTENLAULUT/Miniän laulut: En itke leivättyyttä; Nuorena naitettuEt itke lehmättyyttä etkä itke leivättyyttä (sulhasen soreutta / miehen mielettyyttä).- itket hiusten hienoutta kun piennä peitetään; Piennä vietii vihille, lassa pantiin lakki päähän; Et itke talon tapoja, miehen mielettyyttä - akan asiat itkettäät (V3). Muunnelmia: itket sulhasen soreutta, ei mieleen (XIII 3848). 3755: lähtiessä; 4700: Päätä pannessa.

      • Et itke lehmättyyttä, itket hienoja hiuksia*

        Ks. myös. NAISTENLAULUT/Miniän laulut: En itke leivättyyttä; Nuorena naitettu*Et itke lehmättyyttä etkä itke leivättyyttä (sulhasen soreutta / miehen mielettyyttä).- itket hiusten hienoutta kun piennä peitetään; Piennä vietii vihille, lassa pantiin lakki päähän; Et itke talon tapoja, miehen mielettyyttä - akan asiat itkettäät (V3). Muunnelmia: itket sulhasen soreutta, ei mieleen (XIII 3848). 3755: lähtiessä; 4700: Päätä pannessa.

      • Et kuunnellut äidin ja sisaren neuvoja

        Vuoden kuluttua kadut, että et kuunnellut emon ja sisarten neuvokkia: Elä sinä lapsueni, elä vielä lähe emosta - Mieli sull on miehelään, mieli mieheltä kotihin.

      • Et ole emoni lapsi

        Ks. myös Laulut laulusta: Laulakaamme lasta kaksi kuin yhden emosen lapsetMorsiamen ystävien itketys- tai jäähyväisaiheet voivat alkaa vakuutuksella siitä, että morsian on ollut kuin sisar, mutta sisartakin parempi: Sie neito sisaruvei, viell' olet siivompii sissoi, laavumpi emoisen lasta. VI1 762a: ssa sulhaselle: Vielä veikkoa parempi.

      • Et ole emoni lapsi*

        Ks. myös Laulut laulusta: Laulakaamme lasta kaksi kuin yhden emosen lapset*Morsiamen ystävien itketys- tai jäähyväisaiheet voivat alkaa vakuutuksella siitä, että morsian on ollut kuin sisar, mutta sisartakin parempi: Sie neito sisaruvei, viell' olet siivompii sissoi, laavumpi emoisen lasta. VI1 762a: ssa sulhaselle: Vielä veikkoa parempi.

      • Et osaa ovissa käydä

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Ison kotona ja toiselassaMiniä ei osaa kulkea anoppilan ovistakaan oikein eikä tehdä mitään muutakaan (ei taittaa pärettä, ei tehdä tulta ym.) niin, että se miellyttäisi anoppia ja muita miehen perheenjäseniä (talon tyttären tavalla, peremiehen mieltä myöten). Useimmiten >Toisin tuolla toiselassa -aiheen jatke, >Ison kotona ja miehelässä -ketjun osa.

      • Et osaa ovissa käydä*

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Ison kotona ja toiselassa*Miniä ei osaa kulkea anoppilan ovistakaan oikein eikä tehdä mitään muutakaan (ei taittaa pärettä, ei tehdä tulta ym.) niin, että se miellyttäisi anoppia ja muita miehen perheenjäseniä (talon tyttären tavalla, peremiehen mieltä myöten). Useimmiten >Toisin tuolla toiselassa -aiheen jatke, >Ison kotona ja miehelässä -ketjun osa.

      • Et tiedä ketä kumarrat

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarranEt tiedä ketä kumarrat - nuorempaa vai vanhempaa; kunka palvelet papiks, kunka luusit lukkariks jne.

      • Et tiedä ketä kumarrat*

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran*Et tiedä ketä kumarrat - nuorempaa vai vanhempaa; kunka palvelet papiks, kunka luusit lukkariks jne.

      • Haleta halurahisi, istu iloitsemaan

        Ks. myös Laulut laulusta: Halkaan halurahin, istun iloitsemaanLaulajan sanoilla kehotetaan morsianta lopettamaan itkeminen: riko itkuistuimesi, halurahisi, ja istu laulamaan!

      • Heität ehtoisen emosi

        Ks. myös Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleetYdinaihe vanhempien jättäminen. Alkusäkeet: Heität ehtoisen emosi; Jätät/Jätit ismaron issois sekä maire mammaseis (sekä siitysän sissois sekä vetro veikkoseis; teet eron elävin silmin; näitä alkusäkeitä voi esiintyä muuallakin). Usein jatkuu: Jätät - kujahan kukistumahan, läävähän läkähtymähän, sotkutiellä sortumahan, kaivotiellä kaatumahan jne. (sama tapahtuneena ks. >Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet); joskus jatkona >Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesi (III, IV). Joskus esitetään äidille (IV 3226), joskus minämuotoisena morsiamen lähtiessä (XIII2 3737) tai lyyrisissä yhteyksissä (XIII1 2400).

      • Heität ehtoisen emosi*

        Ks. myös Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet*Ydinaihe vanhempien jättäminen. Alkusäkeet: Heität ehtoisen emosi; Jätät/Jätit ismaron issois sekä maire mammaseis (sekä siitysän sissois sekä vetro veikkoseis; teet eron elävin silmin; näitä alkusäkeitä voi esiintyä muuallakin). Usein jatkuu: Jätät - kujahan kukistumahan, läävähän läkähtymähän, sotkutiellä sortumahan, kaivotiellä kaatumahan jne. (sama tapahtuneena ks. >Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet); joskus jatkona >Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesi (III, IV). Joskus esitetään äidille (IV 3226), joskus minämuotoisena morsiamen lähtiessä (XIII2 3737) tai lyyrisissä yhteyksissä (XIII1 2400).

      • Hyvä on tyttönä elellä

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Tyttöjen laulut: Hyvä on tyttönä elääHyvä on tyttönä elää/hypätä, kaunis olla kassapäänä / kauno vartta kasvatella (liehuu/lentää lieminä olalla, viuhkaa villa hartioilla jne.). Jatkoperusteluja: Ei oo yöllä lyöjästäin (IV 1243); Ei oo huolta housuloista (XIII 4432). Vrt. >Ison kotona ja miehelässä, >Tytön "surut".

      • Hyvä on tyttönä elellä*

        Ks. myös NAISTENLAULUT/Tyttöjen laulut: Hyvä on tyttönä elää*Hyvä on tyttönä elää/hypätä, kaunis olla kassapäänä / kauno vartta kasvatella (liehuu/lentää lieminä olalla, viuhkaa villa hartioilla jne.). Jatkoperusteluja: Ei oo yöllä lyöjästäin (IV 1243); Ei oo huolta housuloista (XIII 4432). Vrt. >Ison kotona ja miehelässä, >Tytön "surut".

      • Iloinen ilta - itkuilta

        Vrt. Itke neito naitaessaOnk' siull iloinen ilta, vain on siulla itkuilta? Kuin on siull iloinen ilta, itku kaikeksi ijäksi, vain kuin on itkuilta, ilo kaikeksi ijäksi; Sitä soisin mie siulle: tämän illan itkuillan, ilon kaikeksi iäksi. VI: todettaan, että morsiamella on itkuilta, muilla iloinen ilta.

      • Inhottiko ison leipä

        Arvaillaan syytä, miksi morsian oli suostunut kosintaan: Inhottiko isois leipä, äidin keitto kyllästytti, veikon kyntö kyllästytti?

      • Ison kotona ja miehelässä

        Ks. myös Naistenlaulut: Ison kotona ja toiselassaMorsianta itketetään vertaamalla hyvää isänkotia huonoon miehenkotiin. Aihesikermä on yleinen sekä hää- että naistenlauluissa. Kaikki häärunoesiintymät pyritty poimimaan tähän, mutta erottelu lyyrisistä paikoin hyvin vaikeaa. Esim. XIII-osassa on häärunoina julkaistu runsaasti tekstejä, joista puuttuu eksplisiittinen hääkonteksti; nämä on sijoitettu lyriikkaan.. Monia aiheita esitetään myös omissa otsikoissaan (>). ISON KOTONA: Olit kuin omenankukka; Pidit poskea punaista, käsivartta valkiaista; Teit työtä vähemmän muita, makasit enemmän muita (III); >Ei pitäneet pystyaijat; >Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski; >Kasvoit kuin putki puuta vasten; >Kävit kukkana kujassa; >Kysymättä kävit kylässä, >Olit kuin orihevonen; >Olit putrolta punainen (IV); >Voille haisi vuotehesi. Myös yleistäviä väitteitä, esim.: Sinis ehtoista emoa/eloa kuin eloa emon luona (III 2344, myös muita äidinylistyksiä); Se oli polvutta parasta mi ikä isän kotona (III 4278-4279). MIEHEN KOTONA: Muutut mustaksi siaksi, käännyt kärsän kantajaksi (IV, V, XIII); Ei ole voilla voitajaa (XIII); Teet työtä enemmän muita, makaat vähemmän muita (III); >Et osaa ovissa käydä; >Toisin tuolla toiselassa. VERTAILUJA: >Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi; >Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa; äiti hellitteli, vieras ajaa töihin (>Nuorikon aamuherätys; >Nuorikon töihin ajo).

      • Ison kotona ja miehelässä*

        Ks. myös Naistenlaulut: Ison kotona ja toiselassa*Morsianta itketetään vertaamalla hyvää isänkotia huonoon miehenkotiin. Aihesikermä on yleinen sekä hää- että naistenlauluissa. Kaikki häärunoesiintymät pyritty poimimaan tähän, mutta erottelu lyyrisistä paikoin hyvin vaikeaa. Esim. XIII-osassa on häärunoina julkaistu runsaasti tekstejä, joista puuttuu eksplisiittinen hääkonteksti; nämä on sijoitettu lyriikkaan.. Monia aiheita esitetään myös omissa otsikoissaan (>). ISON KOTONA: Olit kuin omenankukka; Pidit poskea punaista, käsivartta valkiaista; Teit työtä vähemmän muita, makasit enemmän muita (III); >Ei pitäneet pystyaijat; >Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski; >Kasvoit kuin putki puuta vasten; >Kävit kukkana kujassa; >Kysymättä kävit kylässä, >Olit kuin orihevonen; >Olit putrolta punainen (IV); >Voille haisi vuotehesi. Myös yleistäviä väitteitä, esim.: Sinis ehtoista emoa/eloa kuin eloa emon luona (III 2344, myös muita äidinylistyksiä); Se oli polvutta parasta mi ikä isän kotona (III 4278-4279). MIEHEN KOTONA: Muutut mustaksi siaksi, käännyt kärsän kantajaksi (IV, V, XIII); Ei ole voilla voitajaa (XIII); Teet työtä enemmän muita, makaat vähemmän muita (III); >Et osaa ovissa käydä; >Toisin tuolla toiselassa. VERTAILUJA: >Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi; >Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa; äiti hellitteli, vieras ajaa töihin (>Nuorikon aamuherätys; >Nuorikon töihin ajo).

      • Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimetTytön lempi- ja miniän haukkumanimet, usein >Ison kotona ja miehelässä -yhteydessä. Esim.: tyttöä "Isä kutsu kuuvaloksi, emo päivän nousennoksi, sissoi sinikeräksi, veikkoi vesikalaksi"; miniää "Appi kutsuu ahkioksi, peren suuri pehkiöksi, nato naattipantijaksi, kyty kylmäksi kiveksi". Nimitykset vaihtelevat, esim. kyty voi kutsua miniää kytsikiksi, kummaksi, kynnysportahaksi/perseheksi, kuksinaksi, kyyksi käärmeheksi jne. Tekstissä voi esiintyä molemmat tai vain toinen nimityssarja. Kannaksella myös kotiväen uusia nimityksiä vierailevalle tyttärelle: "Isä kutsu kulkijaks, vello rannanvierijäks". Tähtiteksteissä vain: Nimi toinen annetaa, muutetaa, papin pantu heitetää (>Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa yleinen, sieltä ei poimittu).

      • Isä kutsui kukkaseksi - appi haukkuu ahkioksi*

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet*Tytön lempi- ja miniän haukkumanimet, usein >Ison kotona ja miehelässä -yhteydessä. Esim.: tyttöä "Isä kutsu kuuvaloksi, emo päivän nousennoksi, sissoi sinikeräksi, veikkoi vesikalaksi"; miniää "Appi kutsuu ahkioksi, peren suuri pehkiöksi, nato naattipantijaksi, kyty kylmäksi kiveksi". Nimitykset vaihtelevat, esim. kyty voi kutsua miniää kytsikiksi, kummaksi, kynnysportahaksi/perseheksi, kuksinaksi, kyyksi käärmeheksi jne. Tekstissä voi esiintyä molemmat tai vain toinen nimityssarja. Kannaksella myös kotiväen uusia nimityksiä vierailevalle tyttärelle: "Isä kutsu kulkijaks, vello rannanvierijäks". Tähtiteksteissä vain: Nimi toinen annetaa, muutetaa, papin pantu heitetää (>Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa yleinen, sieltä ei poimittu).

      • Isän kotona paistoi palmikkosi kuin kasarivaski

        Ks. myös Nuoret: Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiäTyttö eli kotona kauniina: palmikkosi paistoi kuin kasarivaski, poskesi punotti kuin veikon veneen laita / kuin punanen puolanmarja jne. Kahdesti jatkona: Sinua miehet mielii - niin kuin kuuta nousevaista, aurinkoa yleneväistä. >Ison kotona ja miehelässä - runossa tulevaisuuden vastakohtana, joskus myös ilman vertailuasetelmaa.

      • Itke neito naitaessa

        Vrt. Iloinen ilta - itkuilta; Morsiamen lohdutus: Älä tuskaa tullessasiItketyslaulujen keskeissäkeitä: Itke, neito naijessais/naitaessa - kun et itke naijessais/naitaessa, itket koko ikäs (nyt on siulla itkuilta, muilla iloilta); Kun et itke itketettäessä, itket toiste tullessasi. Jatkona lyyrisiä kyynel- ja itkuaiheita, esim. >Illat itken itkunoissa; >Itket lammit lattialle, >Kyynelistä lampi, >Kyynelten vierentä. Joidenkin laulajien mukaan kuuluu niihin itketyksiin, joita on laulettu morsiamen päätä pantaessa (V2 1365-1366; XIII 4663).

      • Itke neito naitaessa*

        Vrt. Iloinen ilta - itkuilta; Morsiamen lohdutus: Älä tuskaa tullessasi*Itketyslaulujen keskeissäkeitä: Itke, neito naijessais/naitaessa - kun et itke naijessais/naitaessa, itket koko ikäs (nyt on siulla itkuilta, muilla iloilta); Kun et itke itketettäessä, itket toiste tullessasi. Jatkona lyyrisiä kyynel- ja itkuaiheita, esim. >Illat itken itkunoissa; >Itket lammit lattialle, >Kyynelistä lampi, >Kyynelten vierentä. Joidenkin laulajien mukaan kuuluu niihin itketyksiin, joita on laulettu morsiamen päätä pantaessa (V2 1365-1366; XIII 4663).

      • Itket lammit lattialle

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta: Kyynelistä lampiItkuformula: Itket lammit lattialle, puolikkoiset polvillesi, piot pihtipuolisee (kyynären joka soppee; kahmalon joka sopelle, tynnyrin joka tyvelle jne.). Esiintyy esim. päänpanovirsissä tai muiden itketysten huipentumana, esim. >Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet.

      • Itket lammit lattialle*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta: Kyynelistä lampi*Itkuformula: Itket lammit lattialle, puolikkoiset polvillesi, piot pihtipuolisee (kyynären joka soppee; kahmalon joka sopelle, tynnyrin joka tyvelle jne.). Esiintyy esim. päänpanovirsissä tai muiden itketysten huipentumana, esim. >Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet.

      • Itkevät isäsi pellot

        Ks. myös Lyriikka: Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja vieraille maille joutumisesta: Itkevät isoni pellot - kyntäjää; Vrt. Lyriikka: Naistenlaulut/Lauluja naisten toimista: Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellotItkevät isäsi/isäni pellot, emon nurmet nurkuttaa - koreaista kyntäjäistä. Lyyrisen ja häärunon raja epäselvä.

      • Itse itsesi kauppasit

        Morsiamen oma vastuu teostaan: Ei sinuu isosi myönyt eikä kaupannut ammois, itse hullu hukkasiit ja katala kauppasiit, mielipuoli mestasiit, teit sei kaupan kallallisen, syrjällise synnyttelit); Ei sinnuu emo ajantu - itse tuumit turhat kaupat, ja isit ikuiset kaupat (V3); Ei ois suoneet siun sukusi. Joskus jatkoselityksiä: olit uhmakas etkä totellut emon puhetta; jouduit orpona yksin "tuumimaan huonot tuumat", huolimaan hurstit - sain hurjan hurstilleni (V2 1603, XIII2 3857); Suututit sukusi, vihastutit veljesi - älä huoli, leppyvät (V3); Anto oma ossais, vieröö oma verreis (V2 1318). Kerran jatkuu syytöksellä: "tiätö" minut naittoi" (XIII4 10900)

      • Itse itsesi kauppasit*

        *Morsiamen oma vastuu teostaan: Ei sinuu isosi myönyt eikä kaupannut ammois, itse hullu hukkasiit ja katala kauppasiit, mielipuoli mestasiit, teit sei kaupan kallallisen, syrjällise synnyttelit); Ei sinnuu emo ajantu - itse tuumit turhat kaupat, ja isit ikuiset kaupat (V3); Ei ois suoneet siun sukusi. Joskus jatkoselityksiä: olit uhmakas etkä totellut emon puhetta; jouduit orpona yksin "tuumimaan huonot tuumat", huolimaan hurstit - sain hurjan hurstilleni (V2 1603, XIII2 3857); Suututit sukusi, vihastutit veljesi - älä huoli, leppyvät (V3); Anto oma ossais, vieröö oma verreis (V2 1318). Kerran jatkuu syytöksellä: "tiätö" minut naittoi" (XIII4 10900)

      • Iäksesi on itkun määrä

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Illat itken ikkunoissaMorsiamelle ennustetaan ikuista itkua vaihtelevin formuloin: Iäkseis on itkun määrä, kuukseis kujerrusmäärä; Sait ijäks itkemään, kuuks päiväks kujertamaan; Sitt itket iäsi kaiken. Jatkona, ja yksinkin, itku-formuloita: Illat itket ikkunoissa....; Ei oo ilta kuin et itke... XIII 4737: kuvataan hän-muodossa morsiamen itkuntäyteistä oloa miehelässä. Vrt. >Iäksesi teit itkukaupan.

      • Iäksesi on itkun määrä*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Illat itken ikkunoissa*Morsiamelle ennustetaan ikuista itkua vaihtelevin formuloin: Iäkseis on itkun määrä, kuukseis kujerrusmäärä; Sait ijäks itkemään, kuuks päiväks kujertamaan; Sitt itket iäsi kaiken. Jatkona, ja yksinkin, itku-formuloita: Illat itket ikkunoissa....; Ei oo ilta kuin et itke... XIII 4737: kuvataan hän-muodossa morsiamen itkuntäyteistä oloa miehelässä. Vrt. >Iäksesi teit itkukaupan.

      • Iäksesi teit itkukaupan

        NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Iäksi tein itkukaupanMorsiamen naimakaupasta: Ijäkseis teit itkukaupan, kuukseis kujerruskaupan. Yhdistyy muihin naimakauppa-aiheisiin ( >Itse itsesi kauppasit). XIII 3850: sulhaselle. Vrt. > Laadit kadutun kaupan, ijan kaiken itkemisen.

      • Iäksesi teit itkukaupan*

        NAISTENLAULUT/Miniän laulut: Iäksi tein itkukaupan*Morsiamen naimakaupasta: Ijäkseis teit itkukaupan, kuukseis kujerruskaupan. Yhdistyy muihin naimakauppa-aiheisiin ( >Itse itsesi kauppasit). XIII 3850: sulhaselle. Vrt. > Laadit kadutun kaupan, ijan kaiken itkemisen.

      • Jo nyt joudut joukostasi joukkoon pahaan

        Jo nyt jouvut joukostais, siirtysit sisäristäis, siirtysit emosistais (luovuit pois luojastais) - joukkoon pahaan; Vierit maille vierahille, jouvut julmaan kansaan (IV).

      • Jo nyt joudut joukostasi joukkoon pahaan*

        *Jo nyt jouvut joukostais, siirtysit sisäristäis, siirtysit emosistais (luovuit pois luojastais) - joukkoon pahaan; Vierit maille vierahille, jouvut julmaan kansaan (IV).

      • Jos oisit piikuutes pitänyt

        Morsianta moititaan ja surkutellaan, kun tämä ei ole pitänyt piikuuttaan ja joutuu siksi kurjan miehen kumppaliksi, turmiolle, "nauruksi naisten", "miesten pilkaksi". Osittain Häyhän sepite. Jatkona lyyrisiä valitusaihelmia.

      • Jouduit joron jälille

        Jo nyt jorolle jouvuit, jo jouvuit joron jälille, jouvuin kurja kulkemaan, vaivanen vaeltamaha - kui kulemma kunnialla, kunniampa kuulaksemme, ku elämmä ilkiästi, ilkiämp on itsellemme.

      • Jouduit kylmään kylään - kun ei ois kylmä kylelliseis

        Ks. myös NAISTENLAULUT: Kun ei ois kylmä kylellisein; Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Jouduin kylmään kyläänMorsiamen säälittelyä kylmän kylän/ihmisten mielikuvin: Jouduit kylmään kylään, rautaseen rahvahaan; Onko outo ollakseis siel kylmäs kyläs; Ei kylän kylmyestä, rautasest ei rahvahasta, ku ei/on kylmä kylelliseis, vilu vieruskumppanis. Kylmä kylä myös mm. lähtövirsissä (esim. IV 2444).

      • Joudut etäälle emosta

        Ks. myös Lyriikka/Orpo: Ei nyt äiti ääntä kuuleJoudut etäälle emosta, ei kuulu emolle itku, valitus ei vanhemmalle.

      • Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Jouduin puola purtavaksiJoudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaks (mansikka manattavaks). Kerran jatko: nuo siun syövät sylttynänsä... (2334).

      • Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaksi*

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Jouduin puola purtavaksi*Joudut puola purtavaksi, karpalo kaluttavaks (mansikka manattavaks). Kerran jatko: nuo siun syövät sylttynänsä... (2334).

      • Juomari vie morsiamen vaatteet

        Vrt. Morsiamen ylistys, Morsiamen vaatteiden ylistysYlistetään morsiamen vaatteita: Siull on villi verkaviitta, verkaturkki, hyvät hamoset. Mutta: Juomar nuo sinulta juopi, riunan pantiks panee - juomari siunki juopi, rosan pantiksi paneepi. Toisessa tekstissä Jouduit juomarin rekeen -aiheen jatkona (ks. Sulhasen pilkka: >Sulho juomari)..

      • Juopon sulhasen kotiintulo

        Ks. myös Soivat sormet korvallesi; Morsiamen neuvokki: Sulhasen kotiintulo; Sulhasen pilkka: Sulho juomari; NAISTENLAULUT/Vaimon laulut: Juomarin kuvaus; Ruoskan mies tuomisiksiJohdantona usein >Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä, mutta tässä ytimenä kotiintulo: Suolta kuuluu ruoskan roime, rannalta reen ratina; Tulee kaljuen kaulle, irvistellen ikkunalle; Rinkuu rankuu riisujaista, aisojen alentajaista. Usein jatkona vaimon ulosajo ja/tai lyöminen, tai >Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan.

      • Kaksi on meitä kaunokaista, toinen pois menee

        Ks. myös LYRIIKKA/Naistenlaulut: Jo meille ero tulee (Kaksi on meitä kanaista)Kaks on meitä kaunokaista, kanaista, kananpojaista - toinen meistä pois menee, toinen suuresti suree, itkee iäsen kaiken.

      • Kamala on hevosen kauppa, kamalampi naimiskauppa

        Morsianta säälitellään: Voi siun onneton ossais - kamala hevoisen kauppa, kamalamp o naimiskauppa!

      • Kasvatti emosi kanoja parven

        Ks. myös LYRIIKKA/Vanhempien ja lasten suhde: Emo erotti muista lapsista; EPIIKKA: Kasvatti emo kanojaLyyrinen aihe tässä sinämuodossa morsiamelle: emosi kasvatti parven kanoja, joutsenia, muut asetti aidalle, sinut lähetti lentoon.

      • Kasvoit kuin putki puuta vasten

        Ks. myös Laulut huolesta, surusta: Ei ne kasva kaikki lapset - niin kuin putki puuta vasten; Laulut vanhempien ja lasten suhteesta: Eivät kasva kaikki lapset - kotona kiitettynäLapsuusajasta, useimmiten >Ison kotona ja miehelässä -runoissa: Ei ne kasva kaikki lapset niinkuin sie katala kasvoit, kasvoit kuin putki puuta vasten, saraheinä vuorta vasten.

      • Katsot ikkunasta tuleeko vuissakoinen

        Miehen kodin surkeutta kuvaavissa jaksoissa: morsian odottaa turhaan vuissakoista (= lusikka- ja vatikauppias, nämä kotoisin Skuoritsan Vuissakasta) että saisi laitettua voita pataansa.

      • Kerran kengitit jalkais, tuonkin kostoon kovaan

        Ks. myös LYRIIKKA/Naistenlaulut: Kerran kengitit minua, senkin kostoon kovaanViite kengitysseremonian huonoon lopputulokseen, kohdistettu morsiamelle tai kengittäjäveljelle. Lyyrisen ja häärunon erottelu vaikeaa.

      • Kiroten kengät, manaten paklat

        Ks. myös LYRIIKKA/Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Tehtiin kiroten kengätNaisten- ja orjienlauluissa esiintyvää aihelmaa kenkien kiroten tekemisestä sovelletaan joskus myös häärunoihin. Toisessa tekstissä sulhasen puoli uhkailee: jos morsian antaa kiroten paidan, tekee sulhanen kiroten kengät (III 3068). Toisessa aihe ilmeisesti jatkaa itketysaihetta kurjasta elämästä sulhasen kotona: Tehtiin kiroten kengät, pantin manaten paklat, netkin kissan kinttusist...

      • Kivestä jauhaja

        Ks. myös Työlaulut: JauhaessaJoissakin pohjoiskarjalaisissa häälauluissa kertoo nuoren vaimon elämästä. Kahdesti jatkuu loitsunomaisin säkein: minulle hienot jauhot, muille suurimoita; tulkoon tästä kivestä isännälle istuin, emännälle päänalanen, poikaselle kihlakirstu, tyttärille myynytyyny.

      • Koira ulvoo 3 vuotta sinun poloisen päiviä

        Kana laulo kaksi vuotta, koira ulvo kolme vuotta siun polosen päiväisi, armas lapsein aikojais. Vrt. >Sudet ulvovat kauppojasi.

      • Kolme oli emoa sinulla

        Vrt. LYRIIKKA/Orvon laulut: Suomalainen kasvatti orvonLöytölapsena kasvaneelle morsiamelle: Kolmet o' emoja si'ulla, mikä ol' mielestäisi paras; yks' ol' sorja synnyttäjä, toinen kauno kasvattaja, kolmas lapsen ol' laittaja. Jatkossa kerrotaan kasvattiäidin ja imettäjän (mampka, amma) hyvyydestä.

      • Kotiin tullessasi ei sinua tunne iso, emo

        Ks. myös Sulhon tuloon liittyvät kysymykset: Mistä lie meille vieras tullut; Epiikka: Oljamissa käyntiKun tulet käymään kotiin, isä ja äiti eivät tunne, emo kysyy: Mist lie vieras meille tullut, mist lie kosti kopsahtant? (IV3 3340); Vai lie Tuusnian venakko, vai lie Ärräjältä? Myös toisessa talossa naiset sinusta. V2 1637: iso kutsu kulkijaks, vello rannanvierijäks, sissoi sirroojaks, emmoin erroojaks.

      • Kotiin tullessasi ei sinua tunne iso, emo*

        Ks. myös Sulhon tuloon liittyvät kysymykset: Mistä lie meille vieras tullut; Epiikka: Oljamissa käynti*Kun tulet käymään kotiin, isä ja äiti eivät tunne, emo kysyy: Mist lie vieras meille tullut, mist lie kosti kopsahtant? (IV3 3340); Vai lie Tuusnian venakko, vai lie Ärräjältä? Myös toisessa talossa naiset sinusta. V2 1637: iso kutsu kulkijaks, vello rannanvierijäks, sissoi sirroojaks, emmoin erroojaks.

      • Kotiin tullessasi isä, äiti jo kuolleet

        Ks. myös Heität ehtoisen emosi >Heität ehtoisen emosi - aihelman paralleeli, jossa kuvataan tilanne morsiamen palatessa: Löyvät ehtosan emmois tuvassa tukahtuneena, läävässä läkähtyneenä, kujamaassa kuollehena, kaivotiellä kaatuneena (IV3 4171). Yleensä puhutaan äidistä, isä ja veli mainitaan kerran (III3 3084).

      • Kotona et palvellut vieraan mieltä

        Kotona palvelit patsaat kujassa, luudat lieden alta - vaan et palvele vieraan, pahan mieltä - naapurissa sinua vain pilkataan.

      • Kotona kuulit kirkonkellot, täällä karjankellot

        Kuvaillaan, miten morsian sunnuntaiaamuna nousee itkien ylös "täällä Tuusnialla" karjankelloja kuunnellen ja muistelee miten "meijän Liissilässä" soivat kirkonkellot, tai miten hän "Räässylässä" joutuu pyhänä lypsämään, kun muut kiirehtivät kirkkoon.

      • Kotona maksoit paljon, nyt et mitään maksa

        Ks. myös Naistenlaulut: Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa todetaan miten morsianta arvostettiin kotona, mutta ei arvosteta miehelässä: Paljo maksoit maatessasi, kaks kylässä käyessäsi; Paljo marja maalla makso / Nyt et maksa maasta rohta, olen kortta uulitsalta; Et maksa sitä rikaista minkä tallot jalkoheis jne. XIII 3767 jatko: Sitä suokoon Jumala, armollinen antakoon: marjat mualle antakuot, kukillie kukistukkuot!

      • Kun ei ole mies mielellinen

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen mielullisen; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kun ois miesi mielellinenMorsian laulaa tai morsiamelle lauletaan tai morsiamelta kysellään: kun mies olisi mielellinen, mieltä myöten, ei olisi syytä itkeä, pahan anopinkin kestäisi; voisi ilon kanssa mennä nukkumaan ja aamulla herätä. Mutta kun mies ei ole mieltä myöten, mielellinen, menet itkun kanssa maata ja heräät surulla. IV3 yksilöllinen hyvästijättölaulu, jossa morsian sanoo itkevänsä äitiään, joka laittoi hänet väkisin, sulho ei ole mieltä myöten.

      • Kun ei ole mies mielellinen*

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen mielullisen; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kun ois miesi mielellinen*Morsian laulaa tai morsiamelle lauletaan tai morsiamelta kysellään: kun mies olisi mielellinen, mieltä myöten, ei olisi syytä itkeä, pahan anopinkin kestäisi; voisi ilon kanssa mennä nukkumaan ja aamulla herätä. Mutta kun mies ei ole mieltä myöten, mielellinen, menet itkun kanssa maata ja heräät surulla. IV3 yksilöllinen hyvästijättölaulu, jossa morsian sanoo itkevänsä äitiään, joka laittoi hänet väkisin, sulho ei ole mieltä myöten.

      • Kun ei tuojasi toruisi

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Mieli kurja, kun tuomaton toruuNeitonen, sisarueni - aina aikoin tulisit, kun ei tuojasi toruisi, vetäjäis ei vierastaisi, leivän suojas sanoisi (3848)

      • Kun olisi onni ostettava

        Ks. myös Mihin olet menossa; Ennen häitä: Kävitkö kirkossa uutta onnea ottamassa; Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Kun ois onni ostannassa; Onnensa pieksijäOnnen ostamisen ja vaihtamisen mielikuvia: Kun ois onni ostettava, lykkynen lunastettava, ostasit paremman onnen (IV); Kun mie onneni näkisin, selin seinään sitosin, ottasin paremman onnen (III). IV 3413 jatkuu: Tahi seinään sitosit, päin panisit patsahase, roimisit sen ruoskan kanssa.

      • Kun päivän vietät, luulet viikon viettäneesi

        Ks. myös Orjan laulut: Kuulkaa kuninkaan valta miks on heikko herran valtaAika kuluu hitaasti miniänä: Koha siellä päivän peätät, ni luulet viikon viettäneeksi, sie ku sielä viikon vietät, luulet kuukauen kulluu, sie jos sielä vuuen voitat, ni luulet lopun tulloo jne. (V2 1568).

      • Kurjet huutavat portista mennessäsi

        Ks. myös Valituslaulut: Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Kuret huusi haikeastiMorsiamen jättäessä kotinsa linnutkin surevat: Kun määt portista polonen, kalinkast lähet katala, kuret huutaat huikeasti, korpit kaljuut kaihiasti (hanhet kaljuit kauhiasti) siun polosen päiviäsi.

      • Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmät

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Kuuntele kujan perässä, ammuuko anopin lehmäMiniän tulevasta elämästä: Kuuntelet kujan perässä: ammuuko anopin lehmät, navon lehmät naukaseeko, vinkuutko isännän siat, hirnuuko kyvyn hevoset (VII2 3036a). Yhdistyy usein aihelmaan >Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä, jolloin kuuntelun pituus korostuu.

      • Kynnys edessä kyynelehtii

        Vrt. Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Kynnys kyynelissä, ikkunat ikuvesissäToisesta kodista: Kun astut jalan tupahan, kynnys eessä kyynelehtii, ku astut laavitsalle niin lauta eessä lainehtii; Siell on kynnys kyynelis, ikkunt ituvesis, laavitsat on lainehes.

      • Kysyitkö miten miestä palvellaan?

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: En kysynyt, miten miestä palvellaanMorsianta muistutetaan: Kysyit sie kylän akoilta, lausuit lapsien emiltä (Kuin sie tietäsit vähäsen), miten miestä luusitahan, pahalaista palvellahan (miehen mieltä noudetahan, hirvitähän hittolaista)? Usein jatkuu: Hitto luusi miehen mielen, palveli pakanan. Leski voi laulaa häissä minämuodossa aiheen muunnelman (IV 4194).

      • Kysyitkö miten miestä palvellaan?*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: En kysynyt, miten miestä palvellaan*Morsianta muistutetaan: Kysyit sie kylän akoilta, lausuit lapsien emiltä (Kuin sie tietäsit vähäsen), miten miestä luusitahan, pahalaista palvellahan (miehen mieltä noudetahan, hirvitähän hittolaista)? Usein jatkuu: Hitto luusi miehen mielen, palveli pakanan. Leski voi laulaa häissä minämuodossa aiheen muunnelman (IV 4194).

      • Kysymättä kävit kylässä

        Ks. myös Morsiamen neuvokkivirret: Kysytellen käy kylässä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Ei anna hevosta appi; Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen; EPIIKKA: Oljamissa käyntiKotona morsian sai lupaa kysymättä käydä kylässä. Usein esitetään myös vastakohta: tästälähin käyt kysytellen kylässä (kotona) - kysy ämmät, kysy äijät, kysy kymmenen kytyä; kun kysyt hevosta, appi aisalla tavottaa, kyty kyntörahkehilla jne. (aisa-säkeet; joskus yksinkin; yleisiä >Oljamissa käynti -runossa. Liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin.

      • Kysymättä kävit kylässä*

        Ks. myös Morsiamen neuvokkivirret: Kysytellen käy kylässä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Ei anna hevosta appi; Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen; EPIIKKA: Oljamissa käynti*Kotona morsian sai lupaa kysymättä käydä kylässä. Usein esitetään myös vastakohta: tästälähin käyt kysytellen kylässä (kotona) - kysy ämmät, kysy äijät, kysy kymmenen kytyä; kun kysyt hevosta, appi aisalla tavottaa, kyty kyntörahkehilla jne. (aisa-säkeet; joskus yksinkin; yleisiä >Oljamissa käynti -runossa. Liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin.

      • Käkesit käkönä käydä

        Ks. myös Sulhasta moititaan morsiamesta: Käkesit käkösen tuoda; Valituslaulut/Lauluja elämän arvaamattomuudesta: Käkesin käkönä käydä; Toisin toivoin, toisin luulinMorsianta muistutetaan: Toisin käivät toivehesi, sun toisin käkööksesi, toisin toivotti Jumala / Käkesit käkenä käyä, kumaellen kukkuella - Et sie tehnyt kuin käkesit.

      • Käsi ei pääse kätkyeestä

        Ks. myös Tanssilaulut: Hypätkää tytöt hyvästi, nyt on aika iloitaNyt istut veljen pöydän päässä - tulevana vuonna sulhon pöyvän päässä vedet silmissä - Käsj ei pääse kätkyveestä, jalka kätkyen jalast. Aihelma yleisempi laulun ja tanssin kehotuksissa.

      • Kävit kukkana kujassa

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Isän kotona ja/tai miehelässä; Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Menin kukkana kujalle; Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasinaIsän kotona: Kävit sie kukkana kujassa, kajavana kartanolla (joutsenena jokitiellä). Joskus tuleva vastakohta: Käyt sie kummana kujalla, kamalana kaivotiellä. Kukka-metaforia on kotikuvauksissa runsaasti (Olin kuin omenankukka, Olin kukkana kotona); tässä käynti+kajava -säe erottavat muista. Yleensä >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa.

      • Kävit kukkana kujassa*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Isän kotona ja/tai miehelässä; Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Menin kukkana kujalle; Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina*Isän kotona: Kävit sie kukkana kujassa, kajavana kartanolla (joutsenena jokitiellä). Joskus tuleva vastakohta: Käyt sie kummana kujalla, kamalana kaivotiellä. Kukka-metaforia on kotikuvauksissa runsaasti (Olin kuin omenankukka, Olin kukkana kotona); tässä käynti+kajava -säe erottavat muista. Yleensä >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa.

      • Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä

        Vrt. Kävitkö eilen seppälässä, teetitkö terävän atran; Kävitkö eilen kirkkosessa onnea ottamassa; Ks. myös Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmät; Laulut pahoista sanoista: Teräksestä kengät panetellulleKäitkö sie miun sissoin, Käit sie ekle, käit sie enne, teräksii tiettämääs, rautoi rakentamaas, millä seisot seinän vierut, kuuntelet kujan perässä, mistä juomari tulloo, viinaralli rallattaa (V2 1344) yms. Joskus kuvaillaan, miten morsian pyytää sulhastaan tekemään teräskengät. Jatkona usein >Juopon sulhasen kotiintulo tai >Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmä.

      • Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä*

        Vrt. Kävitkö eilen seppälässä, teetitkö terävän atran; Kävitkö eilen kirkkosessa onnea ottamassa; Ks. myös Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmät; Laulut pahoista sanoista: Teräksestä kengät panetellulle*Käitkö sie miun sissoin, Käit sie ekle, käit sie enne, teräksii tiettämääs, rautoi rakentamaas, millä seisot seinän vierut, kuuntelet kujan perässä, mistä juomari tulloo, viinaralli rallattaa (V2 1344) yms. Joskus kuvaillaan, miten morsian pyytää sulhastaan tekemään teräskengät. Jatkona usein >Juopon sulhasen kotiintulo tai >Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmä.

      • Laadit kadutun kaupan, ijan kaiken itkemisen

        Vrt. Iäksesi teit itkukaupan; Naisten laulut/Miniän laulut: Olisi minun pitänytUsein jatkona aihelmaan >Mene myötä, myyty neiti: Et äijän, nuori neiti, yli peäsi ymmärrellyn', kun loajit kavutun kaupan, ijän kaiken itkemisen, vuosin voikaroittamisen (1525). *-teksteissä vain pari säettä.

      • Laadit kadutun kaupan, ijan kaiken itkemisen*

        Vrt. Iäksesi teit itkukaupan; Naisten laulut/Miniän laulut: Olisi minun pitänyt*Usein jatkona aihelmaan >Mene myötä, myyty neiti: Et äijän, nuori neiti, yli peäsi ymmärrellyn', kun loajit kavutun kaupan, ijän kaiken itkemisen, vuosin voikaroittamisen (1525). *-teksteissä vain pari säettä.

      • Lentää Lempo lettiheis

        Tytöt laulavat morsiamelle, kun sulhanen tulee tätä hakemaan: kotona ei ollut letin levittäjäistä - kun menet toiselaan, lentää Lempo lettiheis, hitto hiuksiheis.

      • Leskelle menevälle

        Ks. myös Nuortenlaulut: Leskelle älkää menköMuistutetaan morsianta lupauksesta olla menemättä leskelle; leski on leikkinyt leikkinsä ja nauranut naurunsa entisen vaimon kanssa; leski lyö leikistäkin; leskelle menevä joutuu huolehtimaan lesken lapsista. V3 931: lyyrinen orvon laulu, äidittömien lasten kannalta. Joskus otsikko "Lesken virs".

      • Leskelle menevälle*

        Ks. myös Nuortenlaulut: Leskelle älkää menkö*Muistutetaan morsianta lupauksesta olla menemättä leskelle; leski on leikkinyt leikkinsä ja nauranut naurunsa entisen vaimon kanssa; leski lyö leikistäkin; leskelle menevä joutuu huolehtimaan lesken lapsista. V3 931: lyyrinen orvon laulu, äidittömien lasten kannalta. Joskus otsikko "Lesken virs".

      • Loholientä lotkuttelet

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Ei syö muuta kuin murua; Sulhasen pilkka: Kurjeltako kurkun otit millä velliä vetelet; Sekalaiset aiheet: Kurelta kulkku, kajavalta kaulaMorsian saa uudessa kodissaan syödäkseen vain lientä (loholientä tms.). Jatkona kahdesti: Ota sie kurelta kulkku, mill sie velliä vetelet.

      • Lupaa viedä vieraisille, ei viekään

        Sulhanen on viekas - maanitellessaan lupaa viedä vieraisiin, mutta ei viekään. Kun pyydät hevosta, sanoo: Etkös jaksa sie jaloille, juossa juosten, käyvä käyten, hypätä hyppyjalalla.

      • Luulet kuuksi lähteväsi

        Morsianta "syytetään" epärealistisista oletuksista: Luulit/toivoit lähteväsi päiväksi tai kuukaudeksi, mutta: Tuonne viivyt viikommaksi, kaot kaikeksi iäksi. Vrt. orpolaulu >Piennä petti miun emoni, jossa emo sanoi kuuksi kuolevansa, mutta kuoli kaikeksi iäksi.

      • Luulet kuuksi lähteväsi*

        *Morsianta "syytetään" epärealistisista oletuksista: Luulit/toivoit lähteväsi päiväksi tai kuukaudeksi, mutta: Tuonne viivyt viikommaksi, kaot kaikeksi iäksi. Vrt. orpolaulu >Piennä petti miun emoni, jossa emo sanoi kuuksi kuolevansa, mutta kuoli kaikeksi iäksi.

      • Luulet lauantai-iltana kotiin pääseväsi

        Yksilöllinen muunnelma: Tulloo raskas lauvatak'-ilta, luulet kottii pääseväini. Palvelet sie anopit, kysyt sie appiihesi sekä hyvvää nattoohesi, surustasi syömmestä. Ei lasta sinnuu kottiin. Kurja on se kaunis ilta suntak'aamuu vastaa ottaa. Vrt. >Kysytellen käyt kylässä.

      • Luulet tulevan hyvä olo ukkolassa

        Kati, siitonen sissoin! Miks' mänet mielell' hyvällä? Luulet, tulloo elo hyvä, elo hyvä elämässä ukkolassa ollessaini.

      • Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan

        Ks. myös Naistenlaulut / Vaimon laulut: Ruoskan mies tuomisiksiLuulet sulhasen tuovan kaupungista, tuomisia, mutta: Tuop tuo tuolta ruplan ruoskan, kahen ruplan nahkasiiman - tuota antaa aamuin, illoin jne. Lopussa voi olla >Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana -säkeitä. Tähtiteksteissä vain ruoska tuomisena -aihe ilman luulemisjohdontoa.

      • Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan*

        Ks. myös Naistenlaulut / Vaimon laulut: Ruoskan mies tuomisiksi*Luulet sulhasen tuovan kaupungista, tuomisia, mutta: Tuop tuo tuolta ruplan ruoskan, kahen ruplan nahkasiiman - tuota antaa aamuin, illoin jne. Lopussa voi olla >Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana -säkeitä. Tähtiteksteissä vain ruoska tuomisena -aihe ilman luulemisjohdontoa.

      • Luuletko ison kotiin vietävän

        Luuletko vietäväsi ison, äidin, siskon, veljen, vävyn luokse? Sinut viedään apen, anopin, kälyn, kydyn, sulhasen luokse.

      • Luulit otettavan oljamiin

        Luulit, että sinut viedään vieraisille/kylään/oljamiin/orjuuvee; Luulit piirakoilla piettävän, sianlihoilla syötettävän. Toisin kävi: Ne on ouot oljanreisut, virhit vierahan piäkit; >Seiväs pitkä piirasina -aihe usein päättää ketjun. Orjuus-säkeitä vain parissa tekstissä (III 3483, IV 2837), jotka voivat liittyä myös lohdutukseen.

      • Luulit otettavan oljamiin*

        *Luulit, että sinut viedään vieraisille/kylään/oljamiin/orjuuvee; Luulit piirakoilla piettävän, sianlihoilla syötettävän. Toisin kävi: Ne on ouot oljanreisut, virhit vierahan piäkit; >Seiväs pitkä piirasina -aihe usein päättää ketjun. Orjuus-säkeitä vain parissa tekstissä (III 3483, IV 2837), jotka voivat liittyä myös lohdutukseen.

      • Luulit tulevasi turvan alle - tuskaan

        Niinkös luulit, neito rukka, tulevasi turvan alle, astuvasi armon alle; voan sie tulit tuskan alle, vaivan alle valjastait!

      • Luulit tuotavan teetä juomaan

        Uusimittaista runoa kalevalamittaisen alun jatkona: Luulit, sisko, sinnuu tuotii, tsaijuu, kohvii juomaa; sinnuu tuotii tähän talloo suuria lääviä luomaa - kohvii keittelemmää / sulhoo peittelemmää, leipii paistelemmaa / surruu maistelemmaa.

      • Luusi kissa, luusi koira

        Morsianta kehotetaan palvelemaan kissat ja koirat saavuttaakseen uuden perheen suosion: Sluusi kissa, sluusi koira, sluusi luuta liijen alle, siit vast olet mieliminja! Kerran todetaan, että vaikka senkin tekisit, "et luusi perehen mieltä" (3900).

      • Luut lihoista, päät kaloista

        Ks. myös Naistenlaulut / Miniän laulut: Huono osa annetaan - luut lihoista; Ison kotona ja toiselassa; Miniän palkka - orjan palkkaFormulanomainen kuvaus huonosta ruoasta. Esiintyy joskus häärunoissakin, esim. miniän ja orjan vertailussa: Siulle siellä syötetähän, luut lihoista, päät kaloista, kuoret leivistä kovista.

      • Lähdet tieten tuleen

        Vrt. Naistenlaulut / Miniän laulut: Itse hullu hukkasimeLähet tieten tuleen, tieten tervaskattilaan -formula, erilaisia jatkeita (elosta isollisesta, elluo isottommua V3, >Sulholla suden ikenet XIII).

      • Lähdet tieten tuleen*

        Vrt. Naistenlaulut / Miniän laulut: Itse hullu hukkasime*Lähet tieten tuleen, tieten tervaskattilaan -formula, erilaisia jatkeita (elosta isollisesta, elluo isottommua V3, >Sulholla suden ikenet XIII).

      • Läksit kouluun kotoa

        Ks. myös EPIIKKA: Kouluun kotoaTulevan elämän varoitus kertovan runon sanoin: Neitoni, sisaruueni, läksit kouluun kotua, oppiin omilta mailta, koul' on kova käyäksesi, paper' on paha sanella (3756) - jatkona >Luut lihoista, päät kaloista.

      • Mahoit mennä suden suuhun

        Ks. myös EPIIKKA: Kojosen poika; Valituslaulut / Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Jänön jäljille, revon rekeenMahoit siitunen sissoin, mahoit männä määnä vuonna - juoksevan susosen suuhun, karhun kiljuvan kittaan, läksit sie täl tällaselle (XIII 3732) / ryysyn kerrääjän keral, rievun etsijän rekkee (ennemmin kuin juopolle, V2 1342). VII2 2961, 3151 minämuotoinen: Parempi minä olisin -- juoksevan revon reessä, käyvän karhun kainalossa kuin reessä repokypärän.

      • Mehiläinen maasta nousi, ei nouse iso

        Orvolle morsiamelle: Mehiläinen maasta nousi, alta mullan mauriainen lapsiase laittamaa, poikiaan naittamaa - vaan ei nouse siun emmois/issois (miun emmoin/issoin) lastajansa laittamaa, poikajasa naittamaa. Kerran johdantona: kuu ja päivä nousevat, eivät orvon omaiset (V2 1607). Aiheen yhteydessä joskus lyyrisiä orpoaiheita: emo jätti pienenä, menin haudalle äidin kanssa puhumaan. Aihe esiintyy sekä sinä- että minämuotoisena, jälkimmäiset myös lyyrisissä yhteyksissä. Koska teema liittyy häihin ja erottelu on vaikeaa, kaikki esiintymät on lueteltu tässä.

      • Mehiläinen maasta nousi, ei nouse iso*

        *Orvolle morsiamelle: Mehiläinen maasta nousi, alta mullan mauriainen lapsiase laittamaa, poikiaan naittamaa - vaan ei nouse siun emmois/issois (miun emmoin/issoin) lastajansa laittamaa, poikajasa naittamaa. Kerran johdantona: kuu ja päivä nousevat, eivät orvon omaiset (V2 1607). Aiheen yhteydessä joskus lyyrisiä orpoaiheita: emo jätti pienenä, menin haudalle äidin kanssa puhumaan. Aihe esiintyy sekä sinä- että minämuotoisena, jälkimmäiset myös lyyrisissä yhteyksissä. Koska teema liittyy häihin ja erottelu on vaikeaa, kaikki esiintymät on lueteltu tässä.

      • Menet muille maille

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Vieraalle maalle joutunutPerussäkeiden - Jouduit/Menet muille maille /maille vierahille - jatkona usein lisäaihelmia (siellä ei sinua tunneta, venäläistä saat sanoa äidiksi, inkeroista isäksi jne.; siellä ei lennä meidän linnut). Poimittu perussäkeitä irrallisinakin, vaikka tässä tuskin kaikki. Tekstit IV 1258, 1282-1283: sulhaselle.

      • Menet muille maille*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Vieraalle maalle joutunut*Perussäkeiden - Jouduit/Menet muille maille /maille vierahille - jatkona usein lisäaihelmia (siellä ei sinua tunneta, venäläistä saat sanoa äidiksi, inkeroista isäksi jne.; siellä ei lennä meidän linnut). Poimittu perussäkeitä irrallisinakin, vaikka tässä tuskin kaikki. Tekstit IV 1258, 1282-1283: sulhaselle.

      • Mihin olet menossa?

        Vrt. Kun olisi onni ostettava; Häiden aattona: Kävitkö kirkossa uutta onnea ottamassaYdinsäkeet: Mihin olet sie menevä, kuhun lapsi laitoksissa. Jatkona arvuuttelua, onko morsian menossa ostamaan onnea vai vihille: Vai menet onnee ostamaan, lykkyä lunastamahan? vain vierinet vihille, kirkon kihloihin kovihin, papin paljoihin sanoihin? (IV1 1238)

      • Mikseivät vieri sinun vetesi

        Morsiamelta tiedustellaan, miksei hän itke.Ydinsäkeet: Miks' ei vieri siun vetteis, karkaele karpaloisi?; Itke, itke, miks et itke; Ei viere, ei murene, alene syvänalasi. Tässä myös tekstejä, joissa teema "itsijäin jo itkettää, kaik vierööt miun vetein, karkajaat miun karpaloin", tai vedotaan siihen että kaikki muut itkevät (tytöt, isä, minä). Yhdistetty, koska esiintyvät monesti yhdessä, ts. laulaja vertaa morsianta itseensä ja muihin ja ihmettelee, miksei morsian itke (joskus: miksi naurahtelet), vaikka häntä itseään, vierasta, ja muita, jo itkettää."Savakkoin laulu".

      • Mikseivät vieri sinun vetesi*

        *Morsiamelta tiedustellaan, miksei hän itke.Ydinsäkeet: Miks' ei vieri siun vetteis, karkaele karpaloisi?; Itke, itke, miks et itke; Ei viere, ei murene, alene syvänalasi. Tässä myös tekstejä, joissa teema "itsijäin jo itkettää, kaik vierööt miun vetein, karkajaat miun karpaloin", tai vedotaan siihen että kaikki muut itkevät (tytöt, isä, minä). Yhdistetty, koska esiintyvät monesti yhdessä, ts. laulaja vertaa morsianta itseensä ja muihin ja ihmettelee, miksei morsian itke (joskus: miksi naurahtelet), vaikka häntä itseään, vierasta, ja muita, jo itkettää."Savakkoin laulu".

      • Miksi annoit tupakat tulla?

        Morsiamelta kysellään, miksi hän oli antanut "tupakat (kihlat) tulla": Mitä oikein ajattelit; >Mikä siulta mielen vei?, Mitä oli mielessäsi? Miksi? Jatkoissa arvaillaan: >Inhottiko ison leipä, todetaan: >Otit hurjalta hopiat jne.

      • Miksi läksit lähtemään

        Morsiamelta kysellään "lähteä" -sanaa pyöritellen: Miksi läksit lähtemään isän korkiasta koista; Miks sie sisko sinne läksit tielle tietämättömälläe; Ko sie läksit lähtijäksi, isä kielti, sie kirosit. Tämäntapaisia aloitusformuloita esiintyy itketyksissa enemmänkin, kaikkia ei ole poimittu.

      • Mikä on kuhmu kulmassasi

        Ks. myös Sulhasen neuvokki: Älä silmiä sivallaYdinaihe kuvaus, miten morsian menee miehensä lyömänä kotiin (kylälle), ja äiti (kylän naiset) ihmettelee: Mikä´on kuhmu kulmassasi, sinimarja silmässäsi? Morsian voi vastata valheella (lehmä puski), mutta äiti arvaa totuuden, tai sanomalla: Susi on miulla sulhasena, karhu kanssa kumppanina; tai runon puhuja arvelee, että äiti/kylän nainen kyllä arvaa totuuden. Osa teksteistä on osoitettu morsiamelle tulevaisuuskuvana, usein edellä >Juopon sulhasen kotiintulo. Sulhasen neuvokkivirressä >Älä silmiä sivalla taas varoitetaan sulhasta lyömästä morsianta kasvoille, koska kuhmu kulmalla paljastaa lyömisen muille.

      • Mikä on kuhmu kulmassasi*

        Ks. myös Sulhasen neuvokki: Älä silmiä sivalla*Ydinaihe kuvaus, miten morsian menee miehensä lyömänä kotiin (kylälle), ja äiti (kylän naiset) ihmettelee: Mikä´on kuhmu kulmassasi, sinimarja silmässäsi? Morsian voi vastata valheella (lehmä puski), mutta äiti arvaa totuuden, tai sanomalla: Susi on miulla sulhasena, karhu kanssa kumppanina; tai runon puhuja arvelee, että äiti/kylän nainen kyllä arvaa totuuden. Osa teksteistä on osoitettu morsiamelle tulevaisuuskuvana, usein edellä >Juopon sulhasen kotiintulo. Sulhasen neuvokkivirressä >Älä silmiä sivalla taas varoitetaan sulhasta lyömästä morsianta kasvoille, koska kuhmu kulmalla paljastaa lyömisen muille.

      • Mikä sinulta mielen vei?

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Mikä on multa mielen ottiMorsian, siityine sisoni - mikä siulta mielen otti, kuka siult tajun tapasi (hajun hajotti) - ikäseltä viisahalta, tarkalta talon tytöltä - kun sie läksit lähtijäks (tiellä tietymättömällä jne.). Kerran "kantavalle morsiamelle", joka vastaa itse: Mikä miult lie mielen vient - vei miult mielen metsätielle (XIII4 10929)..

      • Mikä sinulta mielen vei?*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Mikä on multa mielen otti*Morsian, siityine sisoni - mikä siulta mielen otti, kuka siult tajun tapasi (hajun hajotti) - ikäseltä viisahalta, tarkalta talon tytöltä - kun sie läksit lähtijäks (tiellä tietymättömällä jne.). Kerran "kantavalle morsiamelle", joka vastaa itse: Mikä miult lie mielen vient - vei miult mielen metsätielle (XIII4 10929)..

      • Millä maksat mammas vaivat?

        Ks. myös Laulut vanhempien ja lasten suhteesta: Äidin vaivojen palkintoLyyrinen aihe "Millä maksan maammon maijon" esiintyy joskus häärunoissa kysymyksenä morsiamelle: Millä maksat mammas vaivat, kostat kuorijas kivut? Jatkona muistutus, että vain Jumala voi ne maksaa (2437) tai neuvo >Emoa älä unohda (2140).

      • Miniä miehelässä kuin vanki Venäjän maalla

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässäMiniän ja neidonelämän vertailu: Niin on minja miehelässä ku vanki venähäen maalla (koira kahleissa; venakko vankilassa); niin on neito isose koiss kui kuninkas linnassaan. Yleensä sananlaskunomainen toteamus morsiamelle, joskus (3795, 3799) sisältää lyyrisen johdannon (kysyitkö kylän akoilta t. tiaiselta kumpana parempi, tyttönä vai miniänä jne.).

      • Miniä omaa perhettä, tytär vierasta lasta

        Morsiamen äidin sanomaksi hahmotettu ajatus: On se nii ja näi - poika miule minjän tuopi; Minjä o omma perettä, tytär o vierasta lasta.

      • Minäkään en surrut vaikka kolmasti kotia muutin

        Mitä morsian surisi hyvän miehen saatuaan, sanoo laulaja tai toinen miniä: Miekää en sitä surt, vaik mie kolmast kojin muutin - käin Keltus, Rääpyväl .

      • Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee

        Ks myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Missä istuin, maa iloitsiVerrataan miniän ja tyttären rooleja. Tyttönä ollessa "missä istuit, maa iloitsi", mutta miniän kohdalla seinät mustuvat, palavat, vierivät tai halkeavat, maakin itkee Vrt. vastakohta-asetelmia >Ison kotona ja miehelässä -runossa, johon yhdistyykin usein. V2 1474, XIII2 4239: morsiamen ylistyksenä hän-muodossa.

      • Missä istuit, maa iloitsi - missä istut, maakin itkee*

        Ks myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Missä istuin, maa iloitsi*Verrataan miniän ja tyttären rooleja. Tyttönä ollessa "missä istuit, maa iloitsi", mutta miniän kohdalla seinät mustuvat, palavat, vierivät tai halkeavat, maakin itkee Vrt. vastakohta-asetelmia >Ison kotona ja miehelässä -runossa, johon yhdistyykin usein. V2 1474, XIII2 4239: morsiamen ylistyksenä hän-muodossa.

      • Mitä istut surussa

        Vrt. Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: Mitä istut pääsky pääsi maassaKysellään, miksi morsian istuu niin surullisena pöydässä. Teksteissä joskus istumapaikan kuvaus: Alla pyyhkeen pyhäisen jne. (3075, 3098; samaa ks.esim. Häiden aattona: >Istuttamisruno).

      • Mitä neito itkee isän kodista lähdettyään?

        Mitäpä neitonen itkööpi ison koista lähtehyä? Emutta savunalaista, aivoin aika sautrokaista, emon luomista eloista.

      • Mitä oli mielessäsi kun tänä aamuna varhain heräsit

        Useimmiten arvaillaan tytön miettineen aamulla orpouttaan, jatkona orpoaiheita, joskus miniän kovaa elämää; kerran kuvataan tunnetilaa: Niin särki syäntä siulla niinkuin kirves puuta särki, niin viilo syäntä siulla niinkuin atra muata viilo (2417); kerran onniaihe: uutta onnea ottamaan, vanhaa onnea vaihtamaan (1669).

      • Mitä on mielessäsi - syäntäsi syttelöö

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Sydäntäni tuimelee, päätäni kivisteleeItketysvirsien alkuformulan Mitä siun on mielessäsi, mitä mielipuolessasi / Miten mieles muhahti, sylkähti syänalais (ks. myös esim. IV 3622, 3936) / Missä siten mieli käypi ja kussa kujertelevi (XIII) yms., jatkona kuvaus mielen sisällöstä: Syöntäsi syttelöö, päätäsi pahoin pannoo (IV); Käypi mieli melkiöissä, syvän synkissä saloissa (XIII).

      • Mitä sinulle teetetään

        Kuvataan nuoren vaimon hankalia töitä: on jauhettava pitkää heinää, suolaheinää, ja lennettävä pyhät metsässä sieniä hakemassa.

      • Mitäs itket - mene aittaan, ota kirstusta palttinapaita

        Vrt. Sulhasen kodin ylistys: Siell' on kirstu kirstun päälläPohjois-karjalaisessa dialogimuotoisessa häävirressä sovelletaan lyyrisiä ja eeppisiä aihelmia: tytär valittaa lyyrisesti (esim. >En sure susia, sotakesiä), toivoo pääsevänsä kaupunkiin hakemaan kaloja, kertoo kadottaneensa koristeensa uimamatkalla, ja äiti kehottaa häntä menemään aittaan ja pukeutumaan siellä kauniisti (ks. >Hirttäytynyt neito, >Varas vie koristeet).

      • Monta on meitä mieletöntä

        Ks. myös Sananlaskurunot: Monta on miestä, monta mieltäEdeltävä >Mikä siulta mielen vei? -kysymys yleistetään sananlaskun avulla: Mont on meitä mieletöntä, sata puuta latvatonta, tuhat tuulen taittamaa.

      • Morsiamen kotonakäynti

        Vrt. Tulet kotiin taarin tarpeella2789: morsian laulaa itse lähtiessään tulevasta murheellisesta kotonakäynnistään (oma sarka naurahtelee, meijän vilja vieraaks sanoo); 3865: sulhasta neuvotaan viemään vaimo käymään kotona (= neuvokissa >Tuo neittä ison kotiin), jatkuu itketyskuvauksena morsiamen paluusta ja itkusta. V3: nyt sinulla on punaiset posket, mutta kun tulet kolmen vuoden kuluttua kotiin oljamiin: Lihat syöty, luut jätetty, kettu kenkinä pidetty. XIII: tahtoisit tulla kotiin, mutta: Korkia on kotine kynnys tyttären kottii tulla (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Toiste tullessasi kynnys on hirttä korkeampi) - veli ja veljenvaimo vierastavat.

      • Morsiamen silmien kastelu

        Morsiamelle ei tarvitse hakea joelta kupilla vettä - hän kastelee silmänsä itse (V). Jos morsian ei itke, voidaan pyytää: Tuokaa vettä tuoppisella, kastellaan sit neijon silmät (XIII).

      • Morsian tuodaan kiven puuhun kiikkumaan

        Kysymykseen Mitä varten morsianta tuodaan? vastataan: Kiven puuhun kiikkumaan, huuhmaren ääreen huiskamaan.

      • Neidot muistuttavat morsianta entisestä yhdessä olosta

        Neidot muistelevat, miten viettivät aikaa yhdessä morsiamen kanssa. Alkusäe Muistat sie miun sisoni yms., jatkona vaihtelevia säesarjoja: Kun myö parves olimma, suntakpäivät suutasuksin, pyhäpäivät päät yhes, arkipäivät arttelis; Missä kasvoimma kanaset, missä kesällä keikuimma, missä talvella tanssimma jne. Jatkona eroaiheita.

      • Neito kengitetty kuin hevonen raudotettu

        Niin on neito kenkitetty kuin hevonen rauotettu, niin on neion pää siottu kuin on miekan pää niottu. Jatkona sulhasen pilkka >Sulho kengitetty kuin pöläkkä pauloitettu. Ks. sama III 2546 kaasosta.

      • Nuorikon aamuherätys

        Ks. myös Nuorikon töihinajo; Vanhempien ja lasten suhde: Oman ja/tai vieraan emon aamuherätysAnoppi ajaa nuorikon aamulla ylös haukkumasanoin ja töihin ajaen: Nouse, lutka, lypsämään...+ töiden luetteloa; joskus anoppi antaa tahallaan miniän nukkua kauan (voitelee ovet voilla), että voisi moittia tätä laiskaksi (IV 153, 3278, V2 1565, XIII 3744). Usein myös vastakohta, äiti herätti lempinimin ja herkuin, liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin herkästi. Tekstissä 1278 orja-aihelma: aamuista vitkastelua seuraa selkäsauna (Ks. >Kuulkaa kuninkaan valta).

      • Nuorikon aamuherätys*

        Ks. myös Nuorikon töihinajo; Vanhempien ja lasten suhde: Oman ja/tai vieraan emon aamuherätys*Anoppi ajaa nuorikon aamulla ylös haukkumasanoin ja töihin ajaen: Nouse, lutka, lypsämään...+ töiden luetteloa; joskus anoppi antaa tahallaan miniän nukkua kauan (voitelee ovet voilla), että voisi moittia tätä laiskaksi (IV 153, 3278, V2 1565, XIII 3744). Usein myös vastakohta, äiti herätti lempinimin ja herkuin, liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin herkästi. Tekstissä 1278 orja-aihelma: aamuista vitkastelua seuraa selkäsauna (Ks. >Kuulkaa kuninkaan valta).

      • Nuorikon töihin ajo

        Ks. myös Nuorikon aamuherätys; Vanhempien ja lasten suhde: Oma ja vieras emoAnoppi kohtelee julmasti työstä palaavaa nälkäistä ja väsynyttyä nuorikkoa: "uhitteloo ulkotöille, lähettelee läävätöille", tai karjaisee: "Joks sie ruato kauan ruaoit, kun oot jo nälässä". Monesti vastakohtana oma äiti, joka "uhittelee uunin päälle", ei työhön. Kerran anoppi neuvoo ärjyen pyykinpesua (IV 2425). >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa.

      • Nuorikon töihin ajo*

        Ks. myös Nuorikon aamuherätys; Vanhempien ja lasten suhde: Oma ja vieras emo*Anoppi kohtelee julmasti työstä palaavaa nälkäistä ja väsynyttyä nuorikkoa: "uhitteloo ulkotöille, lähettelee läävätöille", tai karjaisee: "Joks sie ruato kauan ruaoit, kun oot jo nälässä". Monesti vastakohtana oma äiti, joka "uhittelee uunin päälle", ei työhön. Kerran anoppi neuvoo ärjyen pyykinpesua (IV 2425). >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa.

      • Nyt meille ero tulee, eroleipä leikataan

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Jo meille ero tuleeMorsiamen ystävä, "sisar" tai oikea sisar laulaa: Voi sissoini, voi sullaini! Jo meill nyt ero tuelvi, eropytki pyyretähän, eroleipa leikatahan, erokannikka kaheksi (IV2 2430). Joskus täsmennyksiä: tehdään ero elävin silmin (IV 2334, 2430). Joskus laulettu sulhasen kotoa lähtiessä (IV2 2334. 2445).

      • Nyt meille ero tulee, eroleipä leikataan*

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Jo meille ero tulee*Morsiamen ystävä, "sisar" tai oikea sisar laulaa: Voi sissoini, voi sullaini! Jo meill nyt ero tuelvi, eropytki pyyretähän, eroleipa leikatahan, erokannikka kaheksi (IV2 2430). Joskus täsmennyksiä: tehdään ero elävin silmin (IV 2334, 2430). Joskus laulettu sulhasen kotoa lähtiessä (IV2 2334. 2445).

      • Nyt olet sananalainen antilas

        Morsianta puhutellaan perheen hellittelynimin ja lopuksi todetaan: Nyt oot sananalainen, annettu antipalaksi. Vrt. >Isä kutsui kukkaseksi.

      • Nyt saat huutaa huolissasi

        Morsiamelle, jota ei vaatehtinut oma emo, vaan kylän vaimot: Nyt kiersi siulle huolet, nyt saat huutaa huolissais, ikävissäis itkee paljo, kun kylmä oli kyläsen laitos, valju vieraan vaatehtima.

      • Ohitsesi on onni mennyt

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Ohitseni on onni juossutMorsiamen onnesta: Ohitsesi on onni mennyt, sivutsesi siipotellut jne. Kerran viitataan myös >Osan jako -aiheeseen: Et ollut osan jaossa, olit oven takana (IV 3123).

      • Ole ei armon antajata

        Ks. myös Valituslaulut/Orvon laulut: Ei ole minulla niin kuin muilla isoa, emoaEi ole sinulla armon antajaa: Emo ennen armon anto, emo siun kivelt kielsi. XIII 3744:ssä jatkuu: Nyt kymmenniekka ajaa sinut varhain aamulla hovin riihtä ripsimään + >Nuorikon töihinajo.

      • Oli siskoilla sileä sintsi

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Oli meitä ennen paljonMorsiamelle kuvaillaan hänen tulevaa koti-ikäväänsä: Voi polonen päiviäni - oli ennen aikanahan siskoilla siliä sintsi, veikoilla vene punainen, vain ei nyt tätä nykyä.

      • Olisi pitänyt pitää pää tarkka

        Vrt. Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Pitäisi pitää pää tarkka; Naistenlaulut/Miniän laulut: Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli; Morsiamen neuvokki: Pää tarkka, tania mieliPahoitellaan, ettei morsiamella ollut järkeä välttää avioitumista: Ois pitänt siun pitämän pää tarkka, tania mieli, ymmärrys ylen hyväinen. Samoja säkeitä muunnellaan laajalti naistenlauluissa varoituksen, opetuksen ja pettymyksen teemoissa.

      • Olisipa emosi tuikannut sinut tuleen

        Katso myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta...: Syntymistään sureva>Syntymistään sureva -aihelma: Ois tietänyt emmois näitä päivii nähneheis, tehnyt ois saunan tervaksista, lain ois lasterist latonut, olkisen oven ettee, siun ois laitant lautaselle, tuikkant ois tulen sissää (1582). Joskus orvon morsiamen repliikki.

      • Olisipa otettu sinut omille maille

        Ks. myös Nuortenlaulut: Kontinkantajien vuoksi ei otettu omille maille; Mikä lie minusta nähty, kun ei naitu naapurihin; Osan tähden ei otettu, tavan tähden ei tahottu; vrt. Morsiamen ylistys: Tämä on tiedetty tikkariksi (kun otettiin omille maille)Morsianta säälitellään vieraisiin joutumisesta: Ois / Ku ei naitu naapurii, kopattu kotirikoille, otettu omille maille; Oma puolen poikasille; Oman kukon kuuluvii, oman koiran haukuntaa - ei olt hänen ossaase ossuu omille maille. Jotkut (esim. IV 887) minämuodossa, lyyrinen ote. Huom.: Larin Paraske (V3 765, 965-66) ja XIII 3934 (ks. myös V2 277, XIII4 10770): lauletaan sulhasen kotona, jolloin johdantona nuoteiden pilkka: Vihoissaan ne vanhat piiat, huolissaan homesykeröt, huolissaan huuteloot - ku ei naitu naapuriin (ks. myös Nimipilkat: >Vanhapiika). Hääväki vastaa: Oisha naitu, oisha viety näön kautta, varren kautta, tappoin kautta - eihä olt miun osani.

      • Olisit mokoman saanut viiden, kuuden vuoden päästä

        Toteamuksen edellä >Itse itsesi kauppasit.

      • Olisit voinut vuoden olla

        Morsian lähtee liian varhain: Oisit voinut vuuen olla, kesäkauen kaunistella, ison korjassa koissa (emon ainoan apuna jne.) XIII: vuotta viisi. Jatkona kahdesti >Viel on sormet soitukkaiset. IV1 280 sulhaselle, ajatus samantapainen: olisit vielä kesäkauden kasvanut.

      • Olisit voinut vuoden olla*

        *Morsian lähtee liian varhain: Oisit voinut vuuen olla, kesäkauen kaunistella, ison korjassa koissa (emon ainoan apuna jne.) XIII: vuotta viisi. Jatkona kahdesti >Viel on sormet soitukkaiset. IV1 280 sulhaselle, ajatus samantapainen: olisit vielä kesäkauden kasvanut.

      • Olit kirkon kiittotyttö

        Kiitetään morsiamen tyttöaikaista mainetta: Olit kirkon kiittotyttö, seurakunnan selvä tyttö (vallan varma tyttö) - miiru mieli minjaksensa; Olit ennen kirkon kippa, linnan lippa, monen miehen mielitietto, sulhasten syämmen syöttö (ks. samaa Nuortenlaulut: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti). Tähtitekstissä miniä puhuu itsestään morsiamelle (>Ison kotona ja miehelässä -tekstissä).

      • Olit kirkon kiittotyttö*

        *Kiitetään morsiamen tyttöaikaista mainetta: Olit kirkon kiittotyttö, seurakunnan selvä tyttö (vallan varma tyttö) - miiru mieli minjaksensa; Olit ennen kirkon kippa, linnan lippa, monen miehen mielitietto, sulhasten syämmen syöttö (ks. samaa Nuortenlaulut: Olinpa minäkin ennen sulhasten sydänten syötti). Tähtitekstissä miniä puhuu itsestään morsiamelle (>Ison kotona ja miehelässä -tekstissä).

      • Olit kuin orihevonen

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Olin kuin orihevonenKotona ollessaan tyttö sai vielä olla huoleton ja omapäinen, kuin orihevonen ja tamma, hoppa ja varsa, pässi ja lammas. XIII 3273: sulhaselle. Liittyy yleensä >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin.

      • Olit putrolta punainen

        Ks. myös Morsiamen ylistys: Neito on putrolta punanenTyttö oli omassa kodissaan kohvilta kopia, putrolta punanen, maitovelliltä verevä; toisessa talossa hän on sieneltä (selliltä) sininen, tattiloilta musta. >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa, lisäksi esim. kotiseuturunoissa (>Oman kylän tyttöjen/poikien kehu) ja naistenlauluissa (>Kun oisin ison kotona).

      • Onko morsiamella viidet, kuudet virsuttimet

        Kysytään morsiamelta, onko hänellä kyllin kenkiä (virsuttimet), joilla: sotket vehkasoita, kaalat parkkikankahia. Jatkaa ajatusta siitä, että sulhasella on aitta vehkasuolla, toinen parkkikankaita, ja morsian siis joutuu näitä maita tallaamaan.

      • Orjankin elämä parempi kuin miniän

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Miniän palkka - orjan palkkaMiniän ja orjan elämän (palkan, kiitoksen) rinnastus: Orja parka palkan/lemmen saa, miniä ei milloinkan (VII), Harvoin orja kiitetään, miniä ei milloinkaan (V3); Se minjän parahin palkka - saat on saavista osasi, korennosta kohtalosi; >Luut lihoista, päät kaloista. Yleensä naistenlauluissa, näissäkin hääkonteksti monesti epävarma.

      • Orjankin elämä parempi kuin miniän*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Miniän palkka - orjan palkka*Miniän ja orjan elämän (palkan, kiitoksen) rinnastus: Orja parka palkan/lemmen saa, miniä ei milloinkan (VII), Harvoin orja kiitetään, miniä ei milloinkaan (V3); Se minjän parahin palkka - saat on saavista osasi, korennosta kohtalosi; >Luut lihoista, päät kaloista. Yleensä naistenlauluissa, näissäkin hääkonteksti monesti epävarma.

      • Orvon morsiamen valitus

        Pitkä minämuotoinen orvon lyyrinen ketju, kerääjän otsikon mukaan "Häälaulu". Sisältää mm. >Ei minun laulella pitäisi, >Kaikki on Jumala luonut, >Piennä petti miun emoni -aihelmat.

      • Osasi emosi omenan tehdä

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Osasi emo omenan tehdäMorsiamelle äidistä: Osas siun emos, osasi omenan tehä, tait taimen kasvatella - vaan ei osant istutella (ei osant osaa luoda) - istutti kovalle maalle, pani paikoille pahoille. Joskus morsiamen monologina, kerran morsiamen äidille sulhasen kotoa tultua (V2 1606). XIII2 3673 sisaresta, johdantona: Ei ois suoneet siun sukkuis, ei ois langot laittaneet - osais siun sissois... Joskus positiivinen - osasi istutella, pani paikoille hyville, kyntäjälle jne. (III 1712, XIII 4169).

      • Oven suussa ouvot silmät, kierot keskilattialla

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Ovensuussa on oudot silmätMorsiamen uuden kodin vieraus: Oven suuss on ouvot silmät, kierot keskilattialla, peräss on perivihaset (pöyvän pääs on pyöriväiset jne.). Lyyrisen ja häärunon raja häilyvä, kummankin kannalta on paras katsoa molemmat.

      • Pahoin teit sinä poloinen

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Pahoin luusin Luojan mielenMorsianta itketetään hänen huonon onnensa tähden: Pahoin teit sinä poloinen, pahoin palvelit Jumalaa, pahoin luusit Luojan mielen.

      • Pahoin teki emosi kun laittoi sinut päiville pahoille

        Edellä kuvataan ihanaa elämää äidin luona (>Ison kotona ja miehelässä), jatkona morsiamen tulevan itkun kuvaus.

      • Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato; vrt. Anoppi ajoin toruu, ajoin armahtaa; vrt. Morsiamen neuvokki: Älä moiti sulhasen kotiaNadon ilkeydestä: Paremp' kymmenen kytyä kuin yks' nato on apella, kyty menköö kyntämähän, nato nappajaa torruu (IV1 1241).

      • Parempi olisi ollut syntymättä

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Parempi syntymättä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Parempi syntymättä kuin miniäksi Lyyrisen aiheen muunnelma: Paremp ois ollut siun polosen syntymättä, kasvamatta.

      • Parempi pajulla maata

        Ks. myös: Morsiamen herjaaminen: Parempi pajulla maata kuin mokoman muorin kansa; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon kerallaJuomarista: Paremp oisit pajulla moanut, levännyt lepän vesoilla, ennenk hurjan hurstin alla, viinakoiran vuoteheel (IV 3816).

      • Parempi tulessa kuin pahan parin keralla

        Vrt. Parempi pajulla maata; vrt. Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: >Parempi paritta olla, kuin pahalla miehellä.Paremp' ois' siun polosen tiä tunti tulessa olla, istuu ilmivalkiassa, ko pahan parin keralla, mielettömän miehen kanssa (IV 2417), ... ko annoit tupakat tulla (IV 3363).

      • Penkki, pankko pöydäksesi

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Huono osa annetaan - luut lihoistaLiittyy lapsuudenkodin ja miehelän vertailuun: Penkki, pankko pöyäkses, kapusta/pavatsa lusikakses. Jatkona kahdesti >Toisin tuolla toiselassa -säkeitä.

      • Pienenä vietiin vihille

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Nuorena naitettuLiian nuorena pidetyn morsiamen surkuttelu: Ei tuo itke lehmätyyttä, itkee hienoja hivuksiaan, kaakertelee kasvojaan; pienä vietiin vihille, lassa pantiin lakki päähän, lassa lapsiin tekoon. (XIII2 3754) Minämuotoisena variaationa häärunossa: XIII2 4683.

      • Pienenä vietiin vihille*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Nuorena naitettu*Liian nuorena pidetyn morsiamen surkuttelu: Ei tuo itke lehmätyyttä, itkee hienoja hivuksiaan, kaakertelee kasvojaan; pienä vietiin vihille, lassa pantiin lakki päähän, lassa lapsiin tekoon. (XIII2 3754) Minämuotoisena variaationa häärunossa: XIII2 4683.

      • Pietarissa joka näntkä näppäjävi

        Vrt. Sulhasen neuvokkivirret: Älä laita vaimoasi PietariinLaulaja kyselee, miten on morsiamen mieli sitten kun joutuu kulkemaan Pietariin "ruunun kartanoon", jossa "joka näntkä näppäjävi". Lisäys >Sulho on juomari -aiheeseen, viittaa siihen että köyhyydessään morsiamen on haettava Pietarista itselleen hoidettavaksi orpolapsia.

      • Potralla pojalla potra kulakka

        Ks. myös Sulhasen kehuminen: Pois ei potki vuoteelta; Tuo on naasti naurusuinen; Morsiamen neuvokki: Älä potki vuoteelta; Nuortenlaulut: Älkää tytöt valitko kaunistaJohdanto: Mitäs sie uot hyvillä mielin (naurusuulla)? Sitäk's sie uot hyvillä mielin, ko suat potran puolelleisi, valkosemman varrelleisi? Ydinaihe kauniin miehen julmuus: 1) Potrall' on potra kulakka, valkosella kämmen vahva (ks. samaa >Älkää tytöt valitko kaunista; myös >Sulholla suden ikenet -aiheessa (Sulhasen pilkka) joskus johdantona samantapainen varoitus (VII2 3054), samoin >Sulho itkettää ihanat silmät); 2. Potkii pois vuotehelta, antaa kaijalta katetta, lyhyveltä peänalusta (yleisiä naistenlauluissa, ks. >Pahan miehen kuvaus).

      • Potralla pojalla potra kulakka*

        Ks. myös Sulhasen kehuminen: Pois ei potki vuoteelta; Tuo on naasti naurusuinen; Morsiamen neuvokki: Älä potki vuoteelta; Nuortenlaulut: Älkää tytöt valitko kaunista*Johdanto: Mitäs sie uot hyvillä mielin (naurusuulla)? Sitäk's sie uot hyvillä mielin, ko suat potran puolelleisi, valkosemman varrelleisi? Ydinaihe kauniin miehen julmuus: 1) Potrall' on potra kulakka, valkosella kämmen vahva (ks. samaa >Älkää tytöt valitko kaunista; myös >Sulholla suden ikenet -aiheessa (Sulhasen pilkka) joskus johdantona samantapainen varoitus (VII2 3054), samoin >Sulho itkettää ihanat silmät); 2. Potkii pois vuotehelta, antaa kaijalta katetta, lyhyveltä peänalusta (yleisiä naistenlauluissa, ks. >Pahan miehen kuvaus).

      • Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana

        Edellä useimmiten >Luulit otettavan oljamiin -säkeitä (esim. Luulitko piirakoilla piettävän), joskus >Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan. Ydinaihe: Seiväs pitkä piirasina, nyrkki särpimen siassa, sekä ruoska ruokinas; Pitkät halot piiraina, nyrkki voina vehnäsinä; Ruoska on voina vehnäsinä, hamara sianlihoina; Tääll on nyrkki talkkunana.

      • Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettu

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Silloin hoppa huoletonna, kun ohjat ostamatta"Siel on ohjat ostettuna... vankirauat valmistettu." (3731); "Jo on ohjat ostettuna, tervaskanto katsottuna, johon neito köytetään." "Viel on ohjat ostamatta... (III 3557). Jatkuu usein lyömisellä (ks. >Soivat sormet suuta vaste, pärehalko päätä vaste), joskus kuvauksia kovasta elämästä (XIII4: saat kokea apen luista leukaluuta, anopin kivistä kieltä jne.). Liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin.

      • Siellä on ohjat ostettuna, vankiraudat valmistettu*

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Silloin hoppa huoletonna, kun ohjat ostamatta*"Siel on ohjat ostettuna... vankirauat valmistettu." (3731); "Jo on ohjat ostettuna, tervaskanto katsottuna, johon neito köytetään." "Viel on ohjat ostamatta... (III 3557). Jatkuu usein lyömisellä (ks. >Soivat sormet suuta vaste, pärehalko päätä vaste), joskus kuvauksia kovasta elämästä (XIII4: saat kokea apen luista leukaluuta, anopin kivistä kieltä jne.). Liittyy >Ison kotona ja miehelässä -ketjuihin.

      • Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässäMiniän syyllistämisestä: Sika rikko sieklan pohjan, lammas lakattilan kalusi - se kaik ol minjan syytä, minjan syyks syrjästii, minjan pääl päätettii.

      • Sinä vaan siirryt sinnemmäksi

        Alkussa sananlasku: Luoksehen tulonen tuopi, lähes lämpönen vetääpi, jonka vastakohtana morsiamen kohtalo: Sie vaan sierryt sinnemmäksi, syltä syysselet etähä.

      • Soivat sormet suuta vaste, pärehalko päätä vaste

        Morsiamelle kuvataan juomarimiehen väkivaltaisuutta: Saat sinä halkoa harteilles, kirvesvartta kyynäspäälles; Soipi sitten sormi korvalleni, kirvesvartta varrelleni, hartioilleni hamara; Soivat sormet suuta vaste, käypi kämmen korvallesi, kulakat kupeita vasten. Yleisiä miehen väkivalta-aihelmia, vrt. >Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana; >Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan; >Potralla pojalla potra kulakka ym.

      • Soivat sormet suuta vaste, pärehalko päätä vaste*

        *Morsiamelle kuvataan juomarimiehen väkivaltaisuutta: Saat sinä halkoa harteilles, kirvesvartta kyynäspäälles; Soipi sitten sormi korvalleni, kirvesvartta varrelleni, hartioilleni hamara; Soivat sormet suuta vaste, käypi kämmen korvallesi, kulakat kupeita vasten. Yleisiä miehen väkivalta-aihelmia, vrt. >Seiväs pitkä piiraisina, nyrkki talkkunana; >Luulet tuovan tuomisia, tuo ruoskan; >Potralla pojalla potra kulakka ym.

      • Sudet ulvovat kauppojasi

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Sudet ulvoo suon perällä päiviäniPerusformula: Suvet itkit suon perällä, karhut marjakankahalla siun katalan kauppojais, laajenee joskus keskusteluksi äidin ja tyttären välillä, kun morsian itsekin ihmettelee: Mitä sudet ulvovat? Sotakesiä, vainovuosia? Ei, sinun kauppojasi. (V 1359, 1602). Minä-muotoja myös V 1391, XIIII 10900. XIII2 4737: isäsi, sukusi itkee kauppojasi

      • Sukusi oisi suonut sinun suohon kuolevan

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Soisit suohon sortuvaniMorsiamelle lauletaan, että koko hänen sukunsa olisi suonut "suohon kuolevaisi, kanavahan kaatuvaisi", "suohon sortuvais, lähtehen läkähtyväis", mutta hyvä Jumala ei sitä suo.

      • Sulho itkettää ihanat silmät

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Itken ihanat silmätMorsiamelle kerrotaan, että hän tulee kauniin sulhon vuoksi vielä itkemään: "Ihastuit sä ihalueen - ihala itettelee, verevä vetyttelee, itettää ihalat silmät, vetyttää poset verevät." Vrt. >Potralla pojalla potra kulakka (kauniin miehen julmuus).

      • Sulho on äkäinen, pitkävihanen

        Johdanto voi olla "konttien" kuuleminen, esim. kerjäläinen on kertonut että sulhanen "on äijältä äkänen, paljo on pahantapanen". Ydinaihe lorumainen kuvaus sulhasen viikon kestävästä vihaisuudesta: "Sulho suuttu suntakkina, alko mauntaina manata, sen hiä ties' jo tiistakkina, keskiviikkona keralla, torapäivä ol' torstakkina, perjantaina pieksupäivä, lauvantaina luille laitto, suntakkin' o' viikko suora." (IV2 2418).

      • Sulho on äkäinen, pitkävihanen*

        *Johdanto voi olla "konttien" kuuleminen, esim. kerjäläinen on kertonut että sulhanen "on äijältä äkänen, paljo on pahantapanen". Ydinaihe lorumainen kuvaus sulhasen viikon kestävästä vihaisuudesta: "Sulho suuttu suntakkina, alko mauntaina manata, sen hiä ties' jo tiistakkina, keskiviikkona keralla, torapäivä ol' torstakkina, perjantaina pieksupäivä, lauvantaina luille laitto, suntakkin' o' viikko suora." (IV2 2418).

      • Sunnuntaiaamuna panit päällesi parasta

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Kun tuli pyhäinen aamuMorsiamelle muistutetaan mieleen sunnuntaiaamua kotona 1) menit aittaan, siellä oli kirstu kirstun päällä, panit päällesi parasta (menit tanssimaan); 2) menit metsään, siellä sorea koivu oli yhtä kaunis kuin elämäsi.

      • Sydämessä vakka syttä, mielessä meren mutaa

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Mieli tervaa tekee; Vakka syttä vatsassaniMorsiamen mielenkuvana kaksi sysi-formulaa, erillisinä tai yhdessä: "Syämess on vakka syttä, mieless on meren mutaa." (IV1 330); "Mieleis' terva'a tekevi, sy'än syttä poltteloopi" (IV2/2431). Orpo morsian IV 3228; sulhasesta (IV 3238).

      • Toiset tytöt kotiin jäävät, sinä et enää iloitse heidän kanssaan

        Morsianta itketetään muistuttamalla, että hän ei pääse enää tyttöjen seuraan ja yhteisiin huvituksiin: kun kesä tulee, muut tytöt menevät kokoille, leikkeihin, rinkiin, mutta sinun ei tee mieli mennä, et pääse; muut tytöt jäävät kotiin, sinun täytyy lähteä.

      • Toisin toisessa talossa

        Ks. myös Naisten laulut/Miniän laulut: Toisin tuolla toiselassa"Toisin" -sanaa toistava toisela-formula, ydinsäkeet: Toisin ompi/tuolla toiselassa, toisin toisessa talossa; jatkosäkeet vaihtelevat: Muiten muissa vierahissa, ei niinkuin emoses koissa (I3 1648); Toisin on lipsut, toisin luokut, toisin on kiukut, toisin koukut, toisin ukset ulvasevat, soisin saranat sanovat (XIII2 3788); Toisin tuolla torvet soivat, toisin paukkavat pasunat (IV3 3086). Lyhyitä jatkoaiheita sisällytetty, esim.: Nouse ilman nostajitta jne. (vrt. Tulo sulhasen kotiin: >Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä). Liitetään toisaalta neuvokki-, toisaalta itketysvirsiin, kummassakin esiintyy säepari Tapa toinen ottaminen, entinen unohtaminen.

      • Toisin toisessa talossa*

        Ks. myös Naisten laulut/Miniän laulut: Toisin tuolla toiselassa*"Toisin" -sanaa toistava toisela-formula, ydinsäkeet: Toisin ompi/tuolla toiselassa, toisin toisessa talossa; jatkosäkeet vaihtelevat: Muiten muissa vierahissa, ei niinkuin emoses koissa (I3 1648); Toisin on lipsut, toisin luokut, toisin on kiukut, toisin koukut, toisin ukset ulvasevat, soisin saranat sanovat (XIII2 3788); Toisin tuolla torvet soivat, toisin paukkavat pasunat (IV3 3086). Lyhyitä jatkoaiheita sisällytetty, esim.: Nouse ilman nostajitta jne. (vrt. Tulo sulhasen kotiin: >Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä). Liitetään toisaalta neuvokki-, toisaalta itketysvirsiin, kummassakin esiintyy säepari Tapa toinen ottaminen, entinen unohtaminen.

      • Tulet kotiin taarin tarpeella

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Kun tulet käymään kotona, tuo pytty tullessasiEnnustetaan, että morsian tulee vielä kotiin maidon ja oluen tarpeessa, koska olot toiselassa ovat niin huonot: Tulet käymään kottiin maion happamen halulla sekä taarin tarpehella, kirnumaion kiirehellä. Kytkeytyy toisela-kuvauksiin.

      • Tulevana vuonna et naura

        Vrt. Mitä naurahtelet - muut ovat vesissä silminYdinaihe: miksi naurat; älä naura; nyt tanssit iloisena. Tulevana vuonna et naura, vaan itket (usein >Kyynelten vierentä) ja haluaisit tulla takaisin kotiin, vaikka esitupaan elämään. Esim.: Nyt sie narri naurahtelet, nyt sie keukone kikatat; Nyt istut vellon pöyvän pääs, katsot täyven pöyvän pääl - Kui tulloo tuleva vuos, istut sulhon pöyvän pääs, katsot tyhjän pöyvän pääl - Tippuu tilkat silmistäis, herkiämmät hernehii, paukiammat paun jyvvii (XIII2 4779, V2 1603). V2 1387: esitupa-aihelma ilman johdantoa. V3: kuokkavieraat varoittavat morsianta.

      • Tulevana vuonna et naura*

        Vrt. Mitä naurahtelet - muut ovat vesissä silmin*Ydinaihe: miksi naurat; älä naura; nyt tanssit iloisena. Tulevana vuonna et naura, vaan itket (usein >Kyynelten vierentä) ja haluaisit tulla takaisin kotiin, vaikka esitupaan elämään. Esim.: Nyt sie narri naurahtelet, nyt sie keukone kikatat; Nyt istut vellon pöyvän pääs, katsot täyven pöyvän pääl - Kui tulloo tuleva vuos, istut sulhon pöyvän pääs, katsot tyhjän pöyvän pääl - Tippuu tilkat silmistäis, herkiämmät hernehii, paukiammat paun jyvvii (XIII2 4779, V2 1603). V2 1387: esitupa-aihelma ilman johdantoa. V3: kuokkavieraat varoittavat morsianta.

      • Tummina tuohukset palavat

        Orvon morsiamen häissä: Ei o tuotu tuohuksii, ei oprossaa, tuohus tummasti pallaa, kylmin kynttelit kyttöö.

      • Tuolla näkyy ison koti

        Vrt. Ei sinua etäälle viedäKuvaus siitä, miten morsian naimisissa ollessaan näkee lapsuudenkotinsa, ison ikkunat, äidin saunanlämmityksessä, nostalgisessa valossa verrattuna kylmään miehelään. Esim.: "Katsahat isos kotihin, enemmän emosi luokse, sanot: tuolla näkyy kotini, kujan katto kuumottaapi, isän ikkunat näkyvi, emon sauna lämpiääpi."

      • Tuolla näkyy ison koti*

        Vrt. Ei sinua etäälle viedä*Kuvaus siitä, miten morsian naimisissa ollessaan näkee lapsuudenkotinsa, ison ikkunat, äidin saunanlämmityksessä, nostalgisessa valossa verrattuna kylmään miehelään. Esim.: "Katsahat isos kotihin, enemmän emosi luokse, sanot: tuolla näkyy kotini, kujan katto kuumottaapi, isän ikkunat näkyvi, emon sauna lämpiääpi."

      • Turhin sisko teit kun läksit

        Vahvistetaan >Olisit voinut vuoden olla -aihelmaa toistelemalla: "Turhin teit sie polonen, turhin tuumit tuumasesi, turhin aattelit asiat, ko sie läksit läksijäksi."

      • Tykelä tuvassa toisen

        Ks. myös Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Tukala tuvassa toisenMorsiamelle kuvataan "toisen tuvan" ahdinkoa: "Lähet tupaan toisen, lähet toisen lämpymää; tykelä tuvassa toisen, läyl on toisen lämpymässä vaaliis on va'asta lasta, katsoiss on kapalokasta. Sie oot pitkä pitkälläisi, istuvallais oot levijä." (V3 852a). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet.

      • Tykelä tuvassa toisen*

        Ks. myös Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Tukala tuvassa toisen*Morsiamelle kuvataan "toisen tuvan" ahdinkoa: "Lähet tupaan toisen, lähet toisen lämpymää; tykelä tuvassa toisen, läyl on toisen lämpymässä vaaliis on va'asta lasta, katsoiss on kapalokasta. Sie oot pitkä pitkälläisi, istuvallais oot levijä." (V3 852a). Tähtiteksteissä vain alkusäkeet.

      • Tytön "surut": kortin lyönti, kahvin juonti, lohen päiden lohkominen

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Sen verran tytöllä huoltaTytön huolet: Se ol suurinta surruu: kortin lyöntä, kohvin juonta, sajun suoaminen variks; Lohepäie lohkomine, siijapäie silpomine; Aamul nousta, silmät pessä jne. Usein >Ison kotona ja miehelässä -ketjuissa, vrt. >Hyvä on tyttönä elellä.

      • Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesi

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Vaihoin valkosen eloniMorsiamelle esitetään laajoin vertaussarjoin asioita, joita hän nyt on vaihtanut, esim: Vaihoit valkian vetteis muihe mustii vessii, vaihoit ismaroin issois isäntää ilkiää, vaihoit ehtoisan emmois anoppii ankaraa, ämmää ärisövvää, vaihoit vedron velvyees kyysilmää kyttyy, vaihoit siityisät sissois nattoo napissovvaa. (III 1658)

      • Vaihdoit ison, emon, veikon, siskon, valkean vetesi*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Vaihoin valkosen eloni*Morsiamelle esitetään laajoin vertaussarjoin asioita, joita hän nyt on vaihtanut, esim: Vaihoit valkian vetteis muihe mustii vessii, vaihoit ismaroin issois isäntää ilkiää, vaihoit ehtoisan emmois anoppii ankaraa, ämmää ärisövvää, vaihoit vedron velvyees kyysilmää kyttyy, vaihoit siityisät sissois nattoo napissovvaa. (III 1658)

      • Verikoira on vieressäs - veren imee, lihan syö, nahan maahan naulaa

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Pahan miehen kuvaus; EPIIKKA: PahasulhollinenJohdantona usein kehoitus morsiamelle: katso oikealle puolellesi. Ydinaihe sulhasen julmuus: Verenjuoja/Verikoira on vieressäis; Se siun syöpi, se siun lyöpi/juopi/myöpi, veren pillillä (veitsettä) imee, kuraksetta kuivajaa; Lihan syö, luun puree, ketun kenkinä pitää, nahan maahan naulajaa (lihat syöpi sylttynänsä, luut kaluaa kauruskoiksi jne). Yhdistyy usein juomarikuvauksiin, jolloin voidaan lisätä: Tuo siun pantiksi paneepi, kapakkaahan kanteloopi. Joskus monikossa sulhasen kotiväestä, kerran (XIII2 3679) morsiamesta.

      • Verikoira on vieressäs - veren imee, lihan syö, nahan maahan naulaa*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Pahan miehen kuvaus; EPIIKKA: Pahasulhollinen*Johdantona usein kehoitus morsiamelle: katso oikealle puolellesi. Ydinaihe sulhasen julmuus: Verenjuoja/Verikoira on vieressäis; Se siun syöpi, se siun lyöpi/juopi/myöpi, veren pillillä (veitsettä) imee, kuraksetta kuivajaa; Lihan syö, luun puree, ketun kenkinä pitää, nahan maahan naulajaa (lihat syöpi sylttynänsä, luut kaluaa kauruskoiksi jne). Yhdistyy usein juomarikuvauksiin, jolloin voidaan lisätä: Tuo siun pantiksi paneepi, kapakkaahan kanteloopi. Joskus monikossa sulhasen kotiväestä, kerran (XIII2 3679) morsiamesta.

      • Viel on sormet soitukkaiset

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Sormet soitukkaiset millä leivon leivän suurenSäälitellään morsiamen nuoruutta: Viel on sormet soitukkaiset - mill sie leivot suuret leivät, talon taikinat alustat. Edellä kahdesti >Olisit voinut vuoden olla.

      • Vieraat otit omaksi

        Puolet teksteistä osoitettu sulhaselle, puolet morsiamelle. Sama rakenne kaikissa: vieraat otit omakses, omat heitit vieraaksi.

      • Vieras emo - entinen emo

        Vrt. Nuorikon aamuherätys; Nuorikon töihin ajo; Vanhempien ja lasten suhde: Oma ja vieras emoIII: Oi sitä vierasta emoa, niinkuin maallista matoa, niinkuin suullista sutoa! Kukali kertti kudriani sikäl' kuivit kudriseni, kukal' päätäni siloitti, sikäl' on pääni sininen. Oi sitä entistä emoa, mellevä, meon makia! Kukal' kertti kuudriani, sikäl' kukkiit kudriseni, kukal' päätäin siloitti, sikäl' on pääni siliä. XIII 3551:laaja oman äidin ja vieraan äidin vertailu, osin yksilöllinen kompositio, jossa mukana morsiamen neuvokki-aihelmia.

      • Vierit kotoa kuin puu pinosta

        Ks. myös Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Niin vierin kuin puu pinosta vieriMorsiamen lähdön lopullisuutta kuvaava vertaussarja: Vieret pois veikon luont niinko puu pinosta vieri, halko röykyst hajos, kivi saunan kiukovast. Kyl puun pinnoo saap, halon röykkyy hakata, kiven saap saunan kiukiuval, sissoo ei sinä ikän (IV 3157). Usein vain alkuosa. Lyyrisen version ja häärunon erottelu vaikeaa, joten kannattaa katsoa molemmat. V2 1704: morsiamen äidille häistä palattua.

      • Voille haisi vuotehesi

        Ks. myös Naistenlaulut: Kotona oli voissa vuoteheniLapsuudenkodin ruokarunsaudesta: Voille haisi vuotehesi, kamaralle kattehesi, sijaisi sijanlihalle (maijolle makaushuone); Nousit voilla vuotehesta, pettäjäisillä pehusta, maiolla makkaamasta; Oli suu sulassa voissa, leuka lehmän valkiassa. Myös vertailua miehelään, jossa morsian ei saa syödäkseen. Voikuvat kuuluvat >Ison kotona ja miehelässä -ketjujen ruoka-aihelmiin, ks. siitä suppeampia säejaksoja, tähän poimittu vain laajimpia siitä ja muista yhteyksistä.

      • Vuoden luusit lusikasta

        Ks. myös Orjan laulut: Vuoden luusin lusikastaLorunomainen luettelo miniän orjamaisista töistä: "Vuuven luusit lusikasta, kaksi vuotta kapustasta, kolmet vuotta koukusta, neljä vuotta neulasta, viisi vuotta viikatteesta, kuusi vuotta korennosta, seitsemän vuotta seulasta, kaheksan vuotta kassarista, yheksän vuotta yhteiseen." (2795)

      • Äiti pitää mustan paidan

        Morsiamen kuvitellaan katsovan uudesta matalaisesta majastaan äidin ja isän ikkunoita - piti pitää mustaa paitaa. Runo jatkuu morsiamen monologina: kun olisin kotona, veisin paidaan joelle ja pesisin puhtaaksi.

      • Älä huoli huoneista vaikk' on huonot

        Morsianta lohdutetaan: vaikka huoneet ovat huonot, "meän miehet" on "huolovat": Tyvän tuuvah suuret kuuset, latvoin latvatut petäjät, salvajat salosta tuuah, sammaltajat simasalosta.

      • Älä itke silmiäsi

        Lohdutusformula? Älä itke silmiäsi, punaisia poskiasi (kuluttele kulmiais) jatkuu erilaisin lohdutusaihein, mm. sulhasen ylistyksin.

      • Älä itke, Jumala auttaa

        Morsianta lohdutetaan. Aloitusformulan "Älä huoli huolikkaa, älä sure suottenkaa" jälkeen vakuutuksia: A kuin auttaa Jumala, a kuin Luoja lohduttaa; Ah tuo antaapi Jumala siun elosi entiseksi; sie vaa luota Luojan piälle, uskalla hyvän Jumalan.

      • Älä tuskaa tullessasi

        Morsianta kehotetaan olemaan itkemättä, ettei itkisi vaimona: Elä tuiskaa tullessasi, et siä ite ollessasi. Jatkona sulhon kodin rikkauden vakuutuksia ja ylistyksiä. Pari kertaa upotettu lyyriseen ketjuun, (*-tekstit), mutta selvästi häärunomuistuma.

      • Älä tuskaa tullessasi*

        *Morsianta kehotetaan olemaan itkemättä, ettei itkisi vaimona: Elä tuiskaa tullessasi, et siä ite ollessasi. Jatkona sulhon kodin rikkauden vakuutuksia ja ylistyksiä. Pari kertaa upotettu lyyriseen ketjuun, (*-tekstit), mutta selvästi häärunomuistuma.

    • 7. Morsiamen kotoa lähtiessä

      • Anna anteeksi tytölle

        Ks. myös Häiden aattona: KumarruttaminenEnnen lähtöään morsian kumartaa vanhemmille kaason pyytäessä näiltä tytölle anteeksiantoa. Lopuksi kaaso kumartaa ikoninurkkaa pyytäen "Luojalta luppaa, armolliselta appuua".

      • Eessä on oma oroni

        Morsian? laulaa: Tuota toivoin tuon ikäni, iessäin on oma oroni, allain on oma rekeni, oma kulta kutsarini. Vrt. >En tule ison kotiin ennen kuin oma poika on ohjaksissa. Hääkonteksti epävarma.

      • Ei jaksa hepo vetää

        Ks. myös Epiikka: Anni tuolta annettiinJos hevonen morsiamen kotoa lähtiessä "uupui", voitiin laulaa kertovaa aihelmaa kosittavasta Annista, joka oli niin paksu ettei hevonen jaksanut häntä vetää.

      • Emyt hulkkuu sydän pivossa

        Sulhasen puolen laulajat kuvaavat morsiamen äidin surua: Hulkkuu syön piossa, kaksi kättä kainalossa (vatsa varpaan nenässä). Jatkona lohduksia (älä huoli, ei häntä laiteta jauhamaan eikä kaukaa vettä hakemaan) tai lyyrisiä aihelmia (>Emo tuuti turvaksensa). Aihelma lohdutuksineen voidaan esittää piilopirtissä (ks. Piilopirtissä: >Emo istuu kynnyksellä) tai morsiamen kotoa lähtiessä; usein tilannetta ei määritellä. Kuvaus esiintyy myös >Sotamiehenotto -runoissa, esim. III1 250, III3 4014.

      • En tule ison kotiin ennen kuin oma poika on ohjaksissa

        Naisen minämuotoinen väittämä ettei tule kotiinsa käymään ennen kuin oma poika on ohjaksissa. Liittyy usein >Lähtövirteen, mutta yhteys varsinaisiin häärunoihin epävarma. Vrt. >Eessä on oma oroni.

      • En tule ison kotiin ennen kuin oma poika on ohjaksissa*

        *Naisen minämuotoinen väittämä ettei tule kotiinsa käymään ennen kuin oma poika on ohjaksissa. Liittyy usein >Lähtövirteen, mutta yhteys varsinaisiin häärunoihin epävarma. Vrt. >Eessä on oma oroni.

      • Et luvannut lähteväsi

        Vrt. Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottuMorsianta muistutetaan "muinaisista" sanoistaan: Et luvannut lähteväsi; Et luvant muuttaa multiais; Sanoit aina - - mie en erroo emosestain, vellosestain - mutta nyt: olet lähdössä, muutat multiasi jne.

      • Heitä meille hyvät sanasi

        Morsianta kehotetaan kotoa miehelään (IV 2641: Reskovitsaan) lähtiessään heittämään, jättämään kotiin "herran siunaukset" / hyvät sanasi.

      • Heität sorjat sotkurannat

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: LähtölauluMorsian jättää pyykinpesurantansa: Sorja on sotkijan ojalla, kaunis neijon kalkutella - heität/jätit sorjat sotkurannat, kauniit kalavetoset / kartturannat kaunehemmat.

      • Istutettu kuin isäntä

        Sulhaselle lauletaan, kun hän on reessä: Miun viljo velvyeni istutettu kui isäntä, pantu kui pajarinpoika, pajarin on paita päällä, Saksan saappaat jalassa.

      • Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottu

        Morsiamelle lauletaan lähtiessä. Alkusäkeet (joskus yksin): En mie luult siun lähteväis, en kuullut käkkeäväisi - nyt mie niän siun lähteväis, nyt kuulen käkkiiväis (tai: nyt on lähtö, nyt on ero jne.; vrt. >Et luvannut lähteväsi). Jatkossa kuvataan morsiamen lähtövalmiutta: Selin seinää uot issois, päin issos oot pöytäsee; Nyt on turkkiviitta piäl, kirkkokintahat kiäjees; Nyt oot silkkii siottu, veran reunii ve'etty; >Jo on käsi kinnastettu. Muita jatkeita: nyt käyt renkipojan rekeen; nyt on ori ottamassa; nyt olet vuoteilla voitettu (V2 1379, XIII2 3510, ks. sama Vaimon laulut: >Vuoteilla voitettu). Kerran silkkiin sidottu -aihelma ylistyksenä (IV3 3615). Yhdistyy usein >Liki liitto, lässä lähtö -aiheeseen.

      • Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottu*

        *Morsiamelle lauletaan lähtiessä. Alkusäkeet (joskus yksin): En mie luult siun lähteväis, en kuullut käkkeäväisi - nyt mie niän siun lähteväis, nyt kuulen käkkiiväis (tai: nyt on lähtö, nyt on ero jne.; vrt. >Et luvannut lähteväsi). Jatkossa kuvataan morsiamen lähtövalmiutta: Selin seinää uot issois, päin issos oot pöytäsee; Nyt on turkkiviitta piäl, kirkkokintahat kiäjees; Nyt oot silkkii siottu, veran reunii ve'etty; >Jo on käsi kinnastettu. Muita jatkeita: nyt käyt renkipojan rekeen; nyt on ori ottamassa; nyt olet vuoteilla voitettu (V2 1379, XIII2 3510, ks. sama Vaimon laulut: >Vuoteilla voitettu). Kerran silkkiin sidottu -aihelma ylistyksenä (IV3 3615). Yhdistyy usein >Liki liitto, lässä lähtö -aiheeseen.

      • Jo on käsi kinnastettu

        Ks. myös Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis; Vuotit viikon, vuota vieläMorsiamen lähtö on lähellä: Jo on jalka kengitetty, toista kengitettänee, jo on käsi kinnastettu, toista kinnastettanee, jo on puoli päätä pantu, toista puolta pantanee. Tähtiteksteissä (XIII1) jakso esiintyy >Iivana Kojosenpojan runossa. Yhdistyy usein >Liki liitto, lässä lähtö ja >Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottu -aiheisiin; samoja alkusäkeitäkin (lähtemishetken painotuksia).

      • Jo on käsi kinnastettu*

        Ks. myös Hiljaa, hiljaa nuohinainen - neito ei valmis; Vuotit viikon, vuota vielä*Morsiamen lähtö on lähellä: Jo on jalka kengitetty, toista kengitettänee, jo on käsi kinnastettu, toista kinnastettanee, jo on puoli päätä pantu, toista puolta pantanee. Tähtiteksteissä (XIII1) jakso esiintyy >Iivana Kojosenpojan runossa. Yhdistyy usein >Liki liitto, lässä lähtö ja >Jo näen sinun lähtevän - turkki päällä, silkkiin sidottu -aiheisiin; samoja alkusäkeitäkin (lähtemishetken painotuksia).

      • Kenen kanssa me kesävellit keitämme?

        Morsiamen lähtiessä tytöt laulavat: Kenen kanssa me kesällä, me kesällä, me keralla, kesävellit keittänemme, talvitalkkunat te'emme, illat pitkät istunemme, aamut pitkät valvonemme, poltamme pärehet pitkät, kun sisoni vietänehe yli kynnyksen kylähän, yli pellon naapurihin (XIII 3499). Esitysyhteys ei ole aina selvä.

      • Ketäs ajat askareille

        Äidiltä kysellään, ketä nyt, orjasta luovuttua, lähetetään erilaisiin askareihin. XV 1156 erilainen muotoilu: vielä tulee aika jolloin on tyttöä ikävä: kauran niitto, rukiin kylvö (vrt. >Tytärten hukuttaja).

      • Kierrä isosi pöytä

        Pois lähtiessä morsiamelle lauletaan: Kierrääkkä isosi pöytä, lase lauta vanhempais lähteessäis koista!

      • Kotiinlähdön jouduttaminen

        Ks. myös Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: Matkaan jouduttaminenSulhasta (joskus puhemiestä) kiirehditään lähtemään. III: Jouvu tielle tetryeni; Jouvu, jouvu velvyeni, jouvu juomukkaisueni - Jo kotona ootellaan: Vanhoi varpaat vässyyt, vanhoin kannat katkiaat meitä kottii uotellessa. V, XIII: Jouvu, jouvu sulho rukka (vanha sulho / juomaratti) - männöö aika männessäis, (kapakas käyvessäis). IVvat: jo on aika, veljeni, jo hirnuu isäsi hevonen, älä viivy viinasten takia.

      • Kun lähdet talosta tästä, ota huolet huostahasi

        Huoliaihe esiintyy yleensä itketys- ja hunnutusvirsissä, tässä liitetään morsiamen lähtöön.

      • Kun tämä lintu liikahtaa

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kun tämä kana katoopi:Tytön lähdettyä katoaa elämä talosta: Ku tämä kana katuvaa, ja tämä lintu liikahtaa, niin tämä mäki männyö. Sivu tästä tiet tehhiä, rannan kautta raivatua, saavat suot seissaksie (XIII2 3720). Vain selvästi häärunoissa esiintyvät ryhmitetty tähän, muut tyttöjenlaulussa.

      • Kun tämä lintu liikahtaa*

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kun tämä kana katoopi:*Tytön lähdettyä katoaa elämä talosta: Ku tämä kana katuvaa, ja tämä lintu liikahtaa, niin tämä mäki männyö. Sivu tästä tiet tehhiä, rannan kautta raivatua, saavat suot seissaksie (XIII2 3720). Vain selvästi häärunoissa esiintyvät ryhmitetty tähän, muut tyttöjenlaulussa.

      • Kuusi kultaista pärettä emolle tytön sijaan

        Ks. myös Sulhasen neuvokkivirret: Tuo lampi lattialle Vrt. Sulhasen ylistys: Kaivaa kaivon – vesi nousee nostamattaYdinaihe tyttären työvoiman menetys. Morsiamen äidille lauletaan tai sulhaselta/puhemieheltä kysellään tai neuvotaan: on(ko) tuotu/hankittu "emolle tytön sijaan" itsestään syttyviä päreitä, itsestään ompelevia neuloja, korento joka itse kantaa veden, kaivo josta vesi kaatuu itsestään kattilaan! III 408, 3749: morsianta rekeen nostettaessa.

      • Lehmät surevat läävässä tyttöä

        Lehmät surevat: Kuka heille heinät tuopi, Heinät tuopi, läävät luopi, sekä asettaa alukset.

      • Lensi kokko halki korven

        Joidenkin tietojen mukaan "Lähtölaulu (morsiamelle)": Lensi korppi koivikosta, sammakko salon lävitse, musta lintu muilta mailta, suostutteli meiltä sorsan, maanitteli meiltä marjan, vietteli veen kalasen; Tetrinen mäellä teisku kaiken männeen kesosen, maanitteli meiltä marjan, suostutteli meiltä sorsan, vietteli veen kalasen (XIII 4241, 4251); Pyynä tanssit tantereella, tetrenä mäjellä teiskut meijän neittä moanittaissa (XIII2 4498, 4518, 4587). Huom. XIII 3827: "Sulhasta moititaan kun tulee morsianta ottamaan". Vrt. >Kokkovirsi; vrt. Morsiamen ylistys: >On kuin oksalla omena tahi puussa päähkenäinen.

      • Lensi kokko halki korven*

        *Joidenkin tietojen mukaan "Lähtölaulu (morsiamelle)": Lensi korppi koivikosta, sammakko salon lävitse, musta lintu muilta mailta, suostutteli meiltä sorsan, maanitteli meiltä marjan, vietteli veen kalasen; Tetrinen mäellä teisku kaiken männeen kesosen, maanitteli meiltä marjan, suostutteli meiltä sorsan, vietteli veen kalasen (XIII 4241, 4251); Pyynä tanssit tantereella, tetrenä mäjellä teiskut meijän neittä moanittaissa (XIII2 4498, 4518, 4587). Huom. XIII 3827: "Sulhasta moititaan kun tulee morsianta ottamaan". Vrt. >Kokkovirsi; vrt. Morsiamen ylistys: >On kuin oksalla omena tahi puussa päähkenäinen.

      • Liki liitto, lässä lähtö

        Ks. myös Sananlaskurunot: Räppänä liki lakeaMorsiamen lähdön hetkestä, alkusäkeitä: Liki on liitto, lässä lähtö yms. (Vietät viime viikkojais, piätät viimo päiviäis XIII2 3511, 3513). Ydinaihe vertaus: Reppänä on liki lakkee, lik' on lieska kiukuaa, likempän on neion/siull/miulla liitto, lähempän on neion/siulla/miulla läkki / lähempään on siulla liitto, likempään on siulla läkki (V 1371, 1382). Pohjois-Karjalassa erilainen muotoilu: Liki täss' on muihen liitto, läss' on tässä muihen lähtö, minun on liittoni likinnä, minun lähtöni lähinnä.

      • Lähteä tytön tulee

        Ks. myös Sen on suutint suuri Luoja - tytöt muille; Naistenlaulut/Tyttöjenlaulut: Lähtemään on piiat luotuTytön osa on lähteä kotoaan: Lähtii tytön tulloo korkiastaki koista matalaisee majjaa, havukatto kartanoo; Tyttö on luotu lähtemähän matalaisesta majasta jne. Joskus morsiamen itketyksen yhteydessä lohdutuksena (XIII 4664).

      • Läksi kulta kulkemahan, verannukka vieremähän

        Vrt. Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Jouduin kurja kulkemaanMorsiamen lähtöön sovitetaan sinä-, hän- ja minämuodossa kodittoman laulujen säkeitä: Lähet, kurja, kulkemaa, matsikka, matelemmaa isos koista korkiasta (III); Lähen kurja kulkemaa, veran nukka vieremään (VII2 2910); Läksi kukka kulkemahan, veran nukka vieremähän, sametti sanoamahan (VII2 2929); Jouvut kurja kulkemaan, raukka rannan juoksentahan, vaivanen vaeltamahan! (XIII2 3855).

      • Mene myötä, myyty neiti

        Kun morsian on valmis, sulhaskansan lähtiessä ulos häätalosta alkavat ns. luovutusvirret (Mene myötä myyty neiti, >Pois pojat, ulos urohot, >Älkää tuhotko päätä, on viisi veljeä; >Älkää viekö vehkasuolle). Ne voidaan aloittaa säkeellä Ylös miehet, ulos uroohot / Pois pojat, ulos urohot! Ensimmäinen pääaihe on morsiamen lähetys matkaan "syytöksin": Mene myyven, myöty neiti, kanss' on, kaupattu kanane! Kiivas olit kihlan lyöntih, rakas rahan otantah, kärkäs kätes' annantah (I3 1655); Kun oli rakas rahah, käpäs kättä antamah, niin ole rakas rekeh... (VII). Joskus vain Rakas olit rahan ottoon -säkeitä. Joskus lisänä: Tässä alli annetaan (I3 1639, 1658).

      • Mene myötä, myyty neiti*

        *Kun morsian on valmis, sulhaskansan lähtiessä ulos häätalosta alkavat ns. luovutusvirret (Mene myötä myyty neiti, >Pois pojat, ulos urohot, >Älkää tuhotko päätä, on viisi veljeä; >Älkää viekö vehkasuolle). Ne voidaan aloittaa säkeellä Ylös miehet, ulos uroohot / Pois pojat, ulos urohot! Ensimmäinen pääaihe on morsiamen lähetys matkaan "syytöksin": Mene myyven, myöty neiti, kanss' on, kaupattu kanane! Kiivas olit kihlan lyöntih, rakas rahan otantah, kärkäs kätes' annantah (I3 1655); Kun oli rakas rahah, käpäs kättä antamah, niin ole rakas rekeh... (VII). Joskus vain Rakas olit rahan ottoon -säkeitä. Joskus lisänä: Tässä alli annetaan (I3 1639, 1658).

      • Menet osinesi jos on tukka myötätuuleen

        Morsiamen lähtiessä ennustetaan onnea tuulesta: Lähdet portista polonen, kolitkasta kaunokainen - menneeks tukka myötätuulta, myötätuulta, myötävettä - sitten on sinun osasi, sitten menet osinesi.

      • Miksi on mulla mieli kurja, sydän kipeä

        Valitussäkeitä "ku lähetää tytön koista vällää (=pois)", osittain laulajien, osittain tytön suuhun asetettuja.

      • Morsiamen jäähyväiset

        Erilaisia morsiamen jäähyväissanoja kotoaan lähtiessä. IV3 2789, 2797 Kapitalina Vasiljevnan perinnepohjaisia sepitteitä vieraalle maalle, iäksi vieraan palvelukseen tai vastenmieliselle sulholle joutumisesta. Kannaksella (XIII): Nyt lähen ison kotonta, luota mairon maammueini; Kotoa mie kylähän läksin, luonta ehtoisen emoni jne. XIII2 3715 jatkuu: otin veikolta velaksi lauluja. Vrt. >Liki liitto, lässä lähtö.

      • Morsian laulaa lähtiessään

        Morsiamen mainitaan joskus lähtiessään laulaneen valituslauluja, tässä >Ei itke iso minua.

      • Nyt valjastetaan länkiä emähevosen

        Lähtevälle morsiamelle: Vast on siulla varsan länget - nyt vasta valjastetaan länkii emähevosen, emäruunan rahkehii.

      • Otetaan meiltä orja, viedään vesihevonen

        Morsiamen puoli menetettävästä vedenkantajasta: Otetaan meiltä orja, viijään vesihevonen - saavat saavit seissakseen, korennat kolissakseen - ken meiät vieelle viepi, ken joelle juohattaa - pinttyy pikarin korvat, tuopin korvat tummettuu. Larin Parasken mukaan "Tytön läksiäisvirsi".

      • Otetaan meiltä orja, viedään vesihevonen*

        *Morsiamen puoli menetettävästä vedenkantajasta: Otetaan meiltä orja, viijään vesihevonen - saavat saavit seissakseen, korennat kolissakseen - ken meiät vieelle viepi, ken joelle juohattaa - pinttyy pikarin korvat, tuopin korvat tummettuu. Larin Parasken mukaan "Tytön läksiäisvirsi".

      • Pois pojat, ulos urohot

        Ks. myös Mene myötä, myyty neiti; Vuotit viikon vuota vieläSäepari Pois pojat, ulos urohot, pihalle, pitimmät miehet! (I3 1625) yms. Esiintyy kiinteästi luovutusvirsien (Ks. >Mene myötä, myyty neiti) alussa, >Vuotit viikon, vuota vielä ja >Mene myötä, myyty neiti -aihelmien yhteydessä, joten tähän poimittu vain irralliset esiintymät.

      • Pois pojat, ulos urohot*

        Ks. myös Mene myötä, myyty neiti; Vuotit viikon vuota vielä*Säepari Pois pojat, ulos urohot, pihalle, pitimmät miehet! (I3 1625) yms. Esiintyy kiinteästi luovutusvirsien (Ks. >Mene myötä, myyty neiti) alussa, >Vuotit viikon, vuota vielä ja >Mene myötä, myyty neiti -aihelmien yhteydessä, joten tähän poimittu vain irralliset esiintymät.

      • Saatan saaruttani maille vierahille

        Lauletaan hääväen lähtiessä morsiamen kotoa: "La kun saatan saaruttani, oletan omenuttani, saatan saiat-vainiolle, oletan olut-kylästä tervas-kyyttien kyllään, homesuien huonehisse" (III3 3662). Joskus vasta häiden loputtua morsiamen kotiin palatessa: Jo saatoin saarueni (III 439, 4245).

      • Sano niitä syönehesi mitä et syönytkään

        Vieraita saattaessa pyydetään: sano niitä juonehesi joita et juonutkaan; vaikka olisit meillä syttä syönyt, sano että joit saiat ja mesiviinat. Edellä >Saatan saaruttani maille vierahille.

      • Sen on suutint suuri Luoja - tytöt muille

        Ks. myös Lähteä tytön tuleeLohdutetaan morsiamen sukua vakuuttaen ettei tytön lähtö ole sulhasen syytä, vaan: Sen on suutint suuri Luoja, se alkoi Jumalast alku, loppu Luojan tyttärestä - pojat koissa naitetaan, tytöt muille annetaan (pojan naija morsianta, tytön mennä miehelään).

      • Siitköhöt minun sijani

        Ks. myös Häätalosta lähtiessä: Heitän Jeesuksen sijaanSulhasväen toivotuksia morsiamen kotoa lähtiessä: Siitköön miun sihhait, paratkaa paikkaiseni, toisin tulla, toisin olla; Jääköön Luojani jälelle, Maariaine tuppaa; Otrat otsin kasvakoot jne. V2 1474: kehotus morsiamelle tämän kotoaan lähtiessä. Joskus konteksti epävarma, voi liittyä myös sulhasen talosta lähtöön. Praasniekkavirsissä samoja formuloita (III1 228, III3 3657, 3915, ks. >Kiletoivirsi).

      • Sija tässä, ei sisarta

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Sija tässä, ei sisoistaMorsiamen lähdettyä tytöt tai naiset laulavat tuvassa: Sija tässä, ei sisoista, jälet tässä, ei jänöistä (maja täss on, ei Marrii). XIII 4749 jatkaa lyyrisluonteisena ( >Armaan kulku, >Koti toivo kuolleheksi). Samoin lauletaan häiden päätyttyä, saattajien palattua morsiamen kotiin.

      • Sinun täytyy mennä koirantappajien taloon

        Morsiamen lähtiessä luonnehditaan sulhasen kotia: Jo si'un täytyy tästä männä, koirantappajan talohon, kissankeittäjän kotihin.

      • Tehkää tietä tetrelleni

        Ks. myös Matkalla morsiamen kotiin: Nouskaa eestä ristirahvasHäärunoissa monissa yhteyksissä esiintyviä säkeitä on tässä sijoitettu morsiamen lähtöön: Tehkää tietä tetrelleni; Nouskaa eestä ristirahvas - tetre männöö muilla mailla.

      • Toiste tullessasi kynnys on hirttä korkeampi, piha askelta pitempi

        Lähtevälle morsiamelle: Toitsi on tänne tullessase, kynnys hirttä korkijempi; Kump' on tulet toisen kerran, piha on aselta pitempi; Korkio on kotoinen kynnys toitsi korotellaksesi / tyttären takaisin tulla. Säepari voi kasvaa laajemmaksikin runoksi (esim. I3 1627). Se esiintyy myös monissa muissa yhteyksissä, esim. itketyksissä. - XIII2 3674: puhutellaan "ämmä äyrämöistä".

      • Toiste tullessasi kynnys on hirttä korkeampi, piha askelta pitempi*

        *Lähtevälle morsiamelle: Toitsi on tänne tullessase, kynnys hirttä korkijempi; Kump' on tulet toisen kerran, piha on aselta pitempi; Korkio on kotoinen kynnys toitsi korotellaksesi / tyttären takaisin tulla. Säepari voi kasvaa laajemmaksikin runoksi (esim. I3 1627). Se esiintyy myös monissa muissa yhteyksissä, esim. itketyksissä. - XIII2 3674: puhutellaan "ämmä äyrämöistä".

      • Tulkaa meille vieraisille

        "Lankoja" kehotetaan kohteliain sanankääntein tulemaan vieraisille (vello kaivaa kaivon kartanolle; on meillä olutta; kolme putkea puhuu-aihe; tulkaa katsomaan kaunista kaasoa). Esitysyhteys ei aina selvä.

      • Tyhjä jää tytön sijalle

        Sulhasen väki laulaa: Meille tykky, teille tyhjä; Jäi tyhjä tytön sihhaa, tyhjä tytön emolle - käet tyhjät kääriälle (kaksi kättä kämmenelle/kainaloo, viisi sormutta pihossa). Kerran lisäys: kun tyttö viedään ovesta, ilo ja laulut pakenevat talosta.

      • Tytöt laulavat morsiamen lähtiessä kotoaan

        Tytöt laulavat morsiamen lähtiessa sulhasta pilkkaavia aihelmia, mm. >Kukko musta luppaharja.

      • Älkää tuhotko päätä - on viisi veljeä

        Vrt. Neuvokkivirret: Kun neittä hyvin - pahoin piteletLuovutusvirsissä (ks. >Mene myötä, myyty neiti) esiintyy joskus avioehto-aihelmana verikosto-uhkaus: Elköväs tuhota peätä! Is' on autuo elossa, em' on autuo kojilla, viis' on vellie hyvöä, sisart' on sitä enämpi. Ne om peätä ettsimässä, ne vartta valittsomassa (1658); Onpa viisi veljeäni, seitsemän emoni lasta, jälet neion etsimähe (1609) jänön jälen polkiata (1629)

      • Älkää tuhotko päätä - on viisi veljeä*

        Vrt. Neuvokkivirret: Kun neittä hyvin - pahoin pitelet*Luovutusvirsissä (ks. >Mene myötä, myyty neiti) esiintyy joskus avioehto-aihelmana verikosto-uhkaus: Elköväs tuhota peätä! Is' on autuo elossa, em' on autuo kojilla, viis' on vellie hyvöä, sisart' on sitä enämpi. Ne om peätä ettsimässä, ne vartta valittsomassa (1658); Onpa viisi veljeäni, seitsemän emoni lasta, jälet neion etsimähe (1609) jänön jälen polkiata (1629)

      • Älkää viekö vehkasuolle

        Pohjoisessa ns. luovutusvirsien (ks. >Mene myötä, myyty neiti) päätteeksi on laulettu ns. avioehtojen asetus -aihelmia (ks. myös >Älkää tuhotko päätä, on viisi veljeä) joissa morsiamen puoli vaatii sulhasväeltä morsiamen hyvää kohtelua. Yleisimmässä näistä sulhasta ja tämän väkeä kielletään viemästä neitoa vehkasuolle, vehkahuhmareelle, paksun parkin survojaksi, suuren kiven jauhajaksi (pettuleivälle, köyhiin oloihin). Sen sijaan kehotetaan viemään viljamättäälle, vehnäleivän leivontaan. Yhdistyy Vienassa usein >Älä vitsoin vinguttele -aiheeseen; voi sisältää muitakin neuvoja sulhaselle (esim. >Älä kiellä kellarista)

      • Älkää viekö vehkasuolle*

        *Pohjoisessa ns. luovutusvirsien (ks. >Mene myötä, myyty neiti) päätteeksi on laulettu ns. avioehtojen asetus -aihelmia (ks. myös >Älkää tuhotko päätä, on viisi veljeä) joissa morsiamen puoli vaatii sulhasväeltä morsiamen hyvää kohtelua. Yleisimmässä näistä sulhasta ja tämän väkeä kielletään viemästä neitoa vehkasuolle, vehkahuhmareelle, paksun parkin survojaksi, suuren kiven jauhajaksi (pettuleivälle, köyhiin oloihin). Sen sijaan kehotetaan viemään viljamättäälle, vehnäleivän leivontaan. Yhdistyy Vienassa usein >Älä vitsoin vinguttele -aiheeseen; voi sisältää muitakin neuvoja sulhaselle (esim. >Älä kiellä kellarista)

      • Älä nouse nostamatta

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Nouse korjasta koriaRekeen mentäessä morsianta neuvotaan: älä nouse rekeen, "paskoille pajuille", ellei joku sinua nosta. Joskus jatkeita: sitten sulhanen voi sanoa, ettei olisi ottanut sinua, mutta itse istuit rekeen (XIII 4034).

  • 3. Sulhasen kotona

    • 1. Tulo sulhasen kotiin

      • Anna kättä apellesi

        Morsianta neuvotaan sulhasen kotiin tullessa: Apellesi anna kättä, armasta anoppias. Sama formula esim. >Kiitä anoppiasi, sulhoasi -aiheen alussa.

      • Anoppi tervehtii morsianta

        Anoppi toivottaa uuden miniän tervetulleeksi sanoen, että tätä on hartaasti odotettu ja haluttu.

      • Avaa linkku, potkasen portti

        Isäntä sanoo häävieraiden tullessa: Avoo linkku, potkase portti, laske pieniä pihhaan näitä maita näkemään!

      • Hyvä mutso, kaunis mutso

        Pohjois-Karjalan häärunoissa säepari: Hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkian verevä, jne. esiintyy morsiamen ylistävissä puhutteluissa (*tähtitekstit), mutta joskus myös pitempänä liittyneenä huivin nostamiseen morsiamen silmiltä: Hyvä mutso, kaunis mutso, se on kullalla kukittu, hoppeella huoliteltu, notkahuta nuoret niskat, heitä seiposet selästäs. Laulun jälkeen morsian kumartaa pöytään asti. (VII2 3087)

      • Hyvä mutso, kaunis mutso*

        *Pohjois-Karjalan häärunoissa säepari: Hyvä mutso, kaunis mutso, mutso valkian verevä, jne. esiintyy morsiamen ylistävissä puhutteluissa (*tähtitekstit), mutta joskus myös pitempänä liittyneenä huivin nostamiseen morsiamen silmiltä: Hyvä mutso, kaunis mutso, se on kullalla kukittu, hoppeella huoliteltu, notkahuta nuoret niskat, heitä seiposet selästäs. Laulun jälkeen morsian kumartaa pöytään asti. (VII2 3087)

      • Jalat taittui jakkuloilta

        Ilmeisesti sulhasen kotiin tullessa, neidon nuoteet: Myö ko tuppaa tultii - jalat taittuit jakkuloilta, penkkilöilt män perse moahan.

      • Jo on hiessä hyvä hevonen

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Taisi teillä tammat juostaTodetaan, että hyvä hevonen, valittu varsa on hiessä uutta miniää vetäessään (+ Lasketelkaa lakkiotsat rahkehista rautasista... VII).

      • Jo toimme tulen puhujan

        Ks. myös Jo veli kaksin tulee; Morsiamen pilkka: Ei tuotu tuvan pesijä, tuotiin tuhma tulen puhuja"Kun morsian on tuotu sulhasen kotiin, kaasiket laulavat": Jo toimma tulen puhujan, saimma saunan lämmittäjän! Saunan lämmittää sanatta, veen viepi virkkamatta, tulen puhhuu tuiskamatta, vihan hautoo haukkumatta (III). Joskus lisäsäkeitä: lusikkaisien lukijan, astioijen arvelijan. Kannaksella (XIII, V3 884, 888): kysymysmuoto: tuotiinko/toitko tulen puhujan vai riitelijän, torujavaimon? Larin Paraskella äidin kiitos: Sen sain mitä halajin - kuin toit tulen puhujan, sait saunan lämmittäjän + kuvaus saunan lämmityksestä anopille (samaa XV 1165; V3 869; huonon saunan lämmitys "tulettoman" morsiamen kuvauksena XIII2 4068, vrt. kehtolaulu >Poika miulle miniän tuopi). Inkerissä yhdistyy >Jo veli kaksin tulee -aiheeseen.

      • Jo toimme tulen puhujan*

        Ks. myös Jo veli kaksin tulee; Morsiamen pilkka: Ei tuotu tuvan pesijä, tuotiin tuhma tulen puhuja*"Kun morsian on tuotu sulhasen kotiin, kaasiket laulavat": Jo toimma tulen puhujan, saimma saunan lämmittäjän! Saunan lämmittää sanatta, veen viepi virkkamatta, tulen puhhuu tuiskamatta, vihan hautoo haukkumatta (III). Joskus lisäsäkeitä: lusikkaisien lukijan, astioijen arvelijan. Kannaksella (XIII, V3 884, 888): kysymysmuoto: tuotiinko/toitko tulen puhujan vai riitelijän, torujavaimon? Larin Paraskella äidin kiitos: Sen sain mitä halajin - kuin toit tulen puhujan, sait saunan lämmittäjän + kuvaus saunan lämmityksestä anopille (samaa XV 1165; V3 869; huonon saunan lämmitys "tulettoman" morsiamen kuvauksena XIII2 4068, vrt. kehtolaulu >Poika miulle miniän tuopi). Inkerissä yhdistyy >Jo veli kaksin tulee -aiheeseen.

      • Jo veli kaksin tulee

        Sulhasen nähdään palaavan kotiinsa kaksin, vaikka hän oli lähtenyt yksin. Kaksi erilaista formulaa: 1) Jo vello kahen tulee, jo aine kahen ajaa, neittä helmasta vetää, räpehestä räpsyttää/kulettaa kultajaan (esim. III1 429, III3 3036, 4185, XIII); 2) Yksin mäni velvyeni, yksin mäni, kaksin tuli, sylen tävven, saanin tävven, rikkaahan rekyven tävven (esim. III2 1657, 2551, 4277, IVvat). Vatjalaisilla usein lisäsäkeinä: toi äidille orjan, tulen tuojan, löylyn tekijän. III2 1657 konteksti: "Kun sulhainen vetää morsianta rätistä tupaan". III2 1652: piilopirtistä tullessa, morsiamen talossa.

      • Jo veli kaksin tulee*

        *Sulhasen nähdään palaavan kotiinsa kaksin, vaikka hän oli lähtenyt yksin. Kaksi erilaista formulaa: 1) Jo vello kahen tulee, jo aine kahen ajaa, neittä helmasta vetää, räpehestä räpsyttää/kulettaa kultajaan (esim. III1 429, III3 3036, 4185, XIII); 2) Yksin mäni velvyeni, yksin mäni, kaksin tuli, sylen tävven, saanin tävven, rikkaahan rekyven tävven (esim. III2 1657, 2551, 4277, IVvat). Vatjalaisilla usein lisäsäkeinä: toi äidille orjan, tulen tuojan, löylyn tekijän. III2 1657 konteksti: "Kun sulhainen vetää morsianta rätistä tupaan". III2 1652: piilopirtistä tullessa, morsiamen talossa.

      • Jopa näytti näätästään

        Sulhasta kehotetaan näyttämään näätästään, ostettuaan, rahan paljon pantuaan. Paralleelisäkein todetaan, että sulhanen näytti näätästään, joka oli: kullilla kukittu, hopioilla huoliteltu.

      • Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?

        Ks. myös Kylä odotti uutta kuutaTulovirren keskeisaiheita, sen retorista alkuosaa, edellä usein >Kylä odotti uutta kuuta. Ydinaihe: Kenpä toi toen valehen, sulhon tyhjin tulleheksi, oron jouten juosseheksi? Eipä sulho tyhjin tullut, ei oronen jouten juossut, oli tukku tuotavana, oli korjassa korii, rehetyinen reen perässä (VII2 2895); On mitä oron vejellä; Laijall on sinikeränen, toisell on punakeränen, kesell on kesäreponen. Jatkuu vaihtelevin tulokuvauksin ja -formuloin, joita esiintyy myös >Kylä odotti uutta kuuta -aihelman yhteydessä: Veijo tuli, vesi läikkyi, minjo tuli, miero liikkui; Nenä joiku joutsenena; Ratsu juoksi, maa järisi; Vesi juoksi vempeleestä; Reki vieri, tie lyheni; Jo veno teloille joutu, teloille teräksisille. Lisäaihelmia on yksinäisinä merkitty tähdellä silloin kun on havaittu. Harvinainen jatke: Ken lienou tozin sanonut, sillä poiga syndykkähä, ken lienou valehin sanot, sildä suu jo sammaldakkah (II 544, I3 1676, vrt. Laulut laulusta: >Ken mun virren kiittänevi - moittinevi).

      • Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?*

        Ks. myös Kylä odotti uutta kuuta*Tulovirren keskeisaiheita, sen retorista alkuosaa, edellä usein >Kylä odotti uutta kuuta. Ydinaihe: Kenpä toi toen valehen, sulhon tyhjin tulleheksi, oron jouten juosseheksi? Eipä sulho tyhjin tullut, ei oronen jouten juossut, oli tukku tuotavana, oli korjassa korii, rehetyinen reen perässä (VII2 2895); On mitä oron vejellä; Laijall on sinikeränen, toisell on punakeränen, kesell on kesäreponen. Jatkuu vaihtelevin tulokuvauksin ja -formuloin, joita esiintyy myös >Kylä odotti uutta kuuta -aihelman yhteydessä: Veijo tuli, vesi läikkyi, minjo tuli, miero liikkui; Nenä joiku joutsenena; Ratsu juoksi, maa järisi; Vesi juoksi vempeleestä; Reki vieri, tie lyheni; Jo veno teloille joutu, teloille teräksisille. Lisäaihelmia on yksinäisinä merkitty tähdellä silloin kun on havaittu. Harvinainen jatke: Ken lienou tozin sanonut, sillä poiga syndykkähä, ken lienou valehin sanot, sildä suu jo sammaldakkah (II 544, I3 1676, vrt. Laulut laulusta: >Ken mun virren kiittänevi - moittinevi).

      • Keralliset neidon veljet, tulkaa siivolla sisään

        Joissakin teksteissä kehotetaan morsiamen veljiä astumaan sisään "siivolla", "sovinnolla", niin saavat juodakseen olutta.

      • Kylä odotti uutta kuuta

        Ks. myös Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?Tulovirren aloitusaihelma: Kylä vuotti uutta kuuta, miero päivän nousentoa, miepä vuotin veijoani, veioani minjoani (niinkuin kuuta nousevata, päivöä ylenevätä). Jatkona usein: Veijo tuli, vesi läikkyi, minjo tuli, miero liikkui ym. tulokuvauksia, jotka liittyvät myös Tulovirttä jatkavaan tai vaihtoehtoisesti aloittavaan >Ken valehteli veijon tyhjin tulleen -aiheeseen; ks. sen kommentti). Runsaasti kerto- ja muunnelmasäkeitä.

      • Kylä odotti uutta kuuta*

        Ks. myös Ken valehteli veljen tyhjin tulleen?*Tulovirren aloitusaihelma: Kylä vuotti uutta kuuta, miero päivän nousentoa, miepä vuotin veijoani, veioani minjoani (niinkuin kuuta nousevata, päivöä ylenevätä). Jatkona usein: Veijo tuli, vesi läikkyi, minjo tuli, miero liikkui ym. tulokuvauksia, jotka liittyvät myös Tulovirttä jatkavaan tai vaihtoehtoisesti aloittavaan >Ken valehteli veijon tyhjin tulleen -aiheeseen; ks. sen kommentti). Runsaasti kerto- ja muunnelmasäkeitä.

      • Lapset säkkiin, koirat koppiin

        Puhemiehen kysyttyä sisääntulolupaa sulhasen isältä tämä vetoaa tilanpuutteeseen, jolloin puhemies lukee paperista lukuja sulhasen omaisille. Lopuksi isä myöntää luvan (sanoen: >Ei ole ruunan syy), ja puhemies lausuu: Lapset säkkiin, koirat koppin, perheen mies penkin alle, meillä tilaa on kyllin!

      • Laske yksin jalkasi vaipalle

        Morsiamen tullessa sulhasen taloon morsianta neuvotaan: Lase yksin jalkaseis villervoisen viitan päälle, viska yksi kintahais läävän päälle lähtemäks, ota onni otsan päästä, lykky patsahan takanta.

      • Luulin puuron puita tuovan

        Vrt. Morsiamen pilkka: Ei ole ruunan syyMorsiamen tullessa sulhasen taloon sulhasen puoleiset laulavat: Luulin puuron puita tuovan, oron orsia vetävän - ei puura puita tuonut - toi puura punakeräsen, valkko neion valkiaisen (erilaisia kertosäkeitä)..

      • Mahtuuko miniä tupaan

        Vrt. Tulo morsiamen kotiin: Mahtuuko vävy tupaanMorsiamen tullessa sulhasen kotiin lauletaan: Mahtuuko minjä tupaan, punaposki porstuahan ilman orren ottamatta, sivuseinän siirtämättä (kiukaan ylentämättä, peräseinen siirtämättä jne.) ja vastataan: Ole kiitetty, Jumala (Suur kiitos, kost Jumala), jo mahtu morsja tupaan jne.

      • Mahtuuko miniä tupaan*

        Vrt. Tulo morsiamen kotiin: Mahtuuko vävy tupaan*Morsiamen tullessa sulhasen kotiin lauletaan: Mahtuuko minjä tupaan, punaposki porstuahan ilman orren ottamatta, sivuseinän siirtämättä (kiukaan ylentämättä, peräseinen siirtämättä jne.) ja vastataan: Ole kiitetty, Jumala (Suur kiitos, kost Jumala), jo mahtu morsja tupaan jne.

      • Miks olit viikon viivyksissä

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Missä mökkä myöhään viivyit?Sulhaselta kysellään, miksi hän viipyi niin kauan - oliko morsian lapsi, ja piti odottaa kasvamista, vai musta, ja piti odottaa valkaisemista? Usein vain kysymyssäkeet, ja jatkona muita aiheita. II 527: kysymys osoitettu morsiamelle. VII-alueella alkusäkeet voivat esiintyä >Morsianta on odotettu -aihelmien edellä, ei poimittu tähän.

      • Mintäh svuahane ruskiene

        Ainoat häävirsitekstit Tveristä. "Kun vihiltä tullaan kirkosta ja käydään istumaan pöytään, silloin kun ruvetaan juottamaan, tytöt laulavat heille silloin lattian puolelta sieltä." Laulussa ylistetään sulhasen kauneutta ja kysellään, mistä tämä "meren ruuvan ruskehus, meren vuahen valkehus" johtuu. Toisessa laulussa selitys: sulhanen on pesty meren kivillä ja vaahdolla.

      • Morsiamen saapuessa sulhasen kotiin

        Tietoja kertovien runojen katkelmien laulamisesta sulhasen kotiin tullessa. III2 1763 ("Kun sulhanen tuopi morsiamen kotiinsa, niin tytöt sulhasen ikkunan alla laulavat"); >Lintuparvi ja poika); VI 755: >Likainen neito (tässä hääyhteys epävarma, kommentti: "Morsiamen tuomisesta sulhasen kotiin".

      • Morsiamen tervehtiminen

        Morsianta t. tämän sukua tervehditään: Terve terve neitsykkäinen / langot vastumoiset - terve tieltä tultuasi/tultuanne; Länsi-Inkerin runoissa jatketaan vielä morsiamen vaatekappaleiden tervehtimisellä (III), vatjalaisissa tarkastelemalla morsianta tulen valossa ja totemalla hänet kauniiksi (IV; vrt.Morsiamen kotona/Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: >Tuokaa tulta tuohisella) tai kehottamalla morsianta/lankoja olemaan "tuskaamatta" tuloaan >Ei pannut pakenijalle -aiheen säkein. XV 1160: tervehtijinä ovat morsiamen väen tytöt.

      • Morsiamen tervehtiminen*

        *Morsianta t. tämän sukua tervehditään: Terve terve neitsykkäinen / langot vastumoiset - terve tieltä tultuasi/tultuanne; Länsi-Inkerin runoissa jatketaan vielä morsiamen vaatekappaleiden tervehtimisellä (III), vatjalaisissa tarkastelemalla morsianta tulen valossa ja totemalla hänet kauniiksi (IV; vrt.Morsiamen kotona/Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: >Tuokaa tulta tuohisella) tai kehottamalla morsianta/lankoja olemaan "tuskaamatta" tuloaan >Ei pannut pakenijalle -aiheen säkein. XV 1160: tervehtijinä ovat morsiamen väen tytöt.

      • Morsiamen tulolaulu

        "Sulhasen kotia tuotessa morsiamen tulo laulu" sisältää morsiamen pelottelua (>Isännän silmät, emännän kieli; >Anopilla kolme kieltä), laulajan sanoja ja morsiamen kiittelyä: naitiin naapuriin.

      • Morsianta on odotettu

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Missä mökkö myöhään viivyitPohjoisen alueen (I, VII) tulovirsissä on runsaasti kuvauksia morsiamen (hääparin) ylenpalttisesta odotuksesta. Aihe esiintyy kahtena tyyppinä. Ensimmäinen, lyhyempi, alkaa kysymyksellä (miksi viivyit?) ja jatkuu kertomuksella odotuksen pituudesta, esim.: Vanhoilta silmät valui, ikkunoissa istuessa, nuorilta kengät kului/ rantatietä rampatessa, tai arvailuna viipymisen syistä: Pienikö oli tuotavasi, sitäkö siellä kasvatitte, mustako oli tuotavasi, sitäkö siellä valkasitte? Toinen, erityisesti Vienassa esiintyvä tyyppi, on pitkä hitain kertauksin etenevä kuvaus, jossa koko talon ja pihapiirin kerrotaan odottaneen paikalle nuorta työntekijää, esim.: Jo täällä tänäkin päänä pihat pilvoin keäntelekse pitan lassun poimiaista. Jo täällä tänäkin pä'änä sillat siivoi keäntelekse sillallista siivoajaista, jo täällä tänäkin pe'änä kynnykset kytseltelekse hienohelma hempujaista jne. jne.. Tämä kuvaus liittyy paikoin morsiamen neuvokkivirsiin, korostaen tässä tapauksessa häntä odottavan työn määrää (esim. I3 1661). Myös Kannaksen piirissä (V, XIII) esiintyy viipymisen ja odotuksen teema, alkaen Missä vello viikon viivyit kysymyksellä ja jatkuen vaihtelevin odotuskuvin: Kansa kaikki vuottelivat, kaali kiehui kaien yötä, liha liemeksi likosi; Vaikk kell oli kiviset kengät, kivisetki kirposiit vellojain vuotelles. Joskus jaksoon sisältyy tulijoiden vastaus, esim. se että morsianta oli suuri suku saattamassa. Inkeriläisissä häärunoissa sulhasen viipymisen tiedustelut esiintyvät yleisemmin lauluissa morsiamen kotona (>Missä mökkö myöhään viivyit).

      • Morsianta on odotettu*

        Ks. myös Tulo morsiamen kotiin: Missä mökkö myöhään viivyit*Pohjoisen alueen (I, VII) tulovirsissä on runsaasti kuvauksia morsiamen (hääparin) ylenpalttisesta odotuksesta. Aihe esiintyy kahtena tyyppinä. Ensimmäinen, lyhyempi, alkaa kysymyksellä (miksi viivyit?) ja jatkuu kertomuksella odotuksen pituudesta, esim.: Vanhoilta silmät valui, ikkunoissa istuessa, nuorilta kengät kului/ rantatietä rampatessa, tai arvailuna viipymisen syistä: Pienikö oli tuotavasi, sitäkö siellä kasvatitte, mustako oli tuotavasi, sitäkö siellä valkasitte? Toinen, erityisesti Vienassa esiintyvä tyyppi, on pitkä hitain kertauksin etenevä kuvaus, jossa koko talon ja pihapiirin kerrotaan odottaneen paikalle nuorta työntekijää, esim.: Jo täällä tänäkin päänä pihat pilvoin keäntelekse pitan lassun poimiaista. Jo täällä tänäkin pä'änä sillat siivoi keäntelekse sillallista siivoajaista, jo täällä tänäkin pe'änä kynnykset kytseltelekse hienohelma hempujaista jne. jne.. Tämä kuvaus liittyy paikoin morsiamen neuvokkivirsiin, korostaen tässä tapauksessa häntä odottavan työn määrää (esim. I3 1661). Myös Kannaksen piirissä (V, XIII) esiintyy viipymisen ja odotuksen teema, alkaen Missä vello viikon viivyit kysymyksellä ja jatkuen vaihtelevin odotuskuvin: Kansa kaikki vuottelivat, kaali kiehui kaien yötä, liha liemeksi likosi; Vaikk kell oli kiviset kengät, kivisetki kirposiit vellojain vuotelles. Joskus jaksoon sisältyy tulijoiden vastaus, esim. se että morsianta oli suuri suku saattamassa. Inkeriläisissä häärunoissa sulhasen viipymisen tiedustelut esiintyvät yleisemmin lauluissa morsiamen kotona (>Missä mökkö myöhään viivyit).

      • Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä

        Ks. myös Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene; Vuoteelle vienti ja herättäminen: Morsianta herätettäessäMorsian saapuu sulhasen kotiin, reestä nousu. Laulussa kehotetaan morsianta ("koriaa", "rehiäistä") nousemaan ja jatketaan: Nouse ilman nostamatta, ylene ylentäjättä, jos on nuori nostajasi, vihanta ylentäjäsi - Polje jalka jalakselle, toinen poikkipuoliselle - Astu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla. Joskus kehotetaan sulhastakin: Nosta korjasta koria. Nämä aihelmat on pyritty poimimaan myös silloin kun niitä esiintyy ilman johdantosäkeitä, jolloin etenkin II-alueella aihelma liukuu morsiamen neuvokiksi (erit. Astu hanhen askelilla -säkeet). - Jatkosäkeitä: Ukon/kyvyn saamia pihoja; Piha on askelta pitempi jne. Kerran sulhaselle (I3 1742).

      • Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä*

        Ks. myös Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene; Vuoteelle vienti ja herättäminen: Morsianta herätettäessä*Morsian saapuu sulhasen kotiin, reestä nousu. Laulussa kehotetaan morsianta ("koriaa", "rehiäistä") nousemaan ja jatketaan: Nouse ilman nostamatta, ylene ylentäjättä, jos on nuori nostajasi, vihanta ylentäjäsi - Polje jalka jalakselle, toinen poikkipuoliselle - Astu hanhen askelilla, taputa tavin jaloilla. Joskus kehotetaan sulhastakin: Nosta korjasta koria. Nämä aihelmat on pyritty poimimaan myös silloin kun niitä esiintyy ilman johdantosäkeitä, jolloin etenkin II-alueella aihelma liukuu morsiamen neuvokiksi (erit. Astu hanhen askelilla -säkeet). - Jatkosäkeitä: Ukon/kyvyn saamia pihoja; Piha on askelta pitempi jne. Kerran sulhaselle (I3 1742).

      • Nouse rytty reen perästä

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Kantava morsianReestä tai rattailta nousemisen kehotus pilkallisessa sävyssä: Nouse rytty rattahilta / Nouse riihikko/röyhiö reestä, vanha tyttö vaipan alta / ryhämä reen perästä jne. XIII2 4051: lauletaan, "kun morsian oli jo raskaana"; XIII 10938: "Pyhäjärvellä lauloi anoppi, kun morsianta tuotiin."

      • Nouse rytty reen perästä*

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Kantava morsian*Reestä tai rattailta nousemisen kehotus pilkallisessa sävyssä: Nouse rytty rattahilta / Nouse riihikko/röyhiö reestä, vanha tyttö vaipan alta / ryhämä reen perästä jne. XIII2 4051: lauletaan, "kun morsian oli jo raskaana"; XIII 10938: "Pyhäjärvellä lauloi anoppi, kun morsianta tuotiin."

      • Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene

        Ks. myös Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästäMorsiamen saapuessa sulhasen kotiin: Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene. Jatkuu samana kuin >Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä; vain vaihtoehtoinen rekeen tai veneeseen nousu alussa erottaa. Joskus kehotus sulhaselle: Nosta sotka soutimilta (I3 1699, 1704, 1742, II 526).

      • Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene*

        Ks. myös Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä*Morsiamen saapuessa sulhasen kotiin: Nouse sotka soutimilta, alli airoilta ylene. Jatkuu samana kuin >Nouse korjasta koria, rehiäinen reen perästä; vain vaihtoehtoinen rekeen tai veneeseen nousu alussa erottaa. Joskus kehotus sulhaselle: Nosta sotka soutimilta (I3 1699, 1704, 1742, II 526).

      • Nuoteet sulhastaloon tullessaan

        Vrt. Kuokkamiesten virsiNuoteet, morsiamen puolen pojat, laulavat tullessaan sulhasen kotiin: onko täällä kymmenniekkaa, joka ajaisi huorat täältä huutamasta (4582); niin olen kuin niityn vahti, suuren niityn suojelija; en tiedä, moitinko muita vai itseäin jne. (4583). Samantyyppisiä aiheita esiintyy >Kuokkamiesten virressä ja ryhmässä Laulajat sättivät toisiaan.

      • Oliko tiellä noitia, tietäjiä?

        Ks. myös Häänäytelmään liittyvät taikamenot ja varaukset: Sulhanen varataanTiedustellaan, kohtasiko sulhanen matkallaan tietäjiä, arpojia, tietäjän teräksiä, noijan nuolia, ja miten hän niistä selvisi. Yleensä kuuluu aiheeseen >Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista, jonka johdantosäkeen Kävitkö tiesi tervehenä jälkeen jatkuu: Oliko ruskea reponen eissä tietä neuvomassa, vaiko valkea jänönen jälessäsi juoksemassa, jottei pystyn noijan nuolet, tietäjän teräkset? Mänkää noijat nuolihise, velhot veitsirautoihise, tietäjät teräksihinse (I) / Oliko tielläs tietäjiä, aijan vieress arpojia, tessiittinkö, massittiinko [=haukuttiinko] teitä tiellä?

      • Pidätä pystykapio, laseta laukkiotsa

        Aunuksessa kehotetaan sulhasta pidättämään hevosta ja tervehtimään sukuaan: Piätäs on pistykabie, lazetas on laukkiotsa, peässä kättä kindahasta, luaji meillä tervehyzie (II). Kannaksella kehotetaan hevosta pysähtymään t. seisomaan: Hyvän matkan juostuas, kankaan karattuas, tämän rikkaan rikoille (XIII).

      • Pihan ja pirtin tervehtiminen

        Morsian/morsiamen puoli tervehtii sulhasen pihaa ja taloa: Terve tupa täysinesi, lautakatto kansinesi, piha vierahaisinesi, ulkonen imantehinesi/urohinesi yms. Voi olla parin säkeen mittainen tai pitempi säesarja.

      • Saitko neidon, voitko linnan

        Ks. myös Sulhasta moititaan morsiamesta: Käkesit käkösen tuodaPohjoisessa tulovirressä kysellään sulhaselta: Saitko neien, voitko linnan, pilotitko pissyn stiinan, politko poikki neien lemmen; Saitko neien, voitko vallan, sorritko sotiveräjän, langetitko lautalinnan? Itketitkö kylän immet, nakratitko kylän naiset? Usein vastataan: Jo näen kyselemättä - puolella punakeränen, reunalla heliä heinä yms.. Kysymys- ja vastaussarja Saitko sen, mitä käkesit/halajit on usein kietoutunut samaan yhteyteen (yksin merkitty tähdellä*).

      • Saitko neidon, voitko linnan*

        Ks. myös Sulhasta moititaan morsiamesta: Käkesit käkösen tuoda*Pohjoisessa tulovirressä kysellään sulhaselta: Saitko neien, voitko linnan, pilotitko pissyn stiinan, politko poikki neien lemmen; Saitko neien, voitko vallan, sorritko sotiveräjän, langetitko lautalinnan? Itketitkö kylän immet, nakratitko kylän naiset? Usein vastataan: Jo näen kyselemättä - puolella punakeränen, reunalla heliä heinä yms.. Kysymys- ja vastaussarja Saitko sen, mitä käkesit/halajit on usein kietoutunut samaan yhteyteen (yksin merkitty tähdellä*).

      • Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista

        Ks. Oliko tiellä noitia, tietäjiä; Häiden valmistelut: Kutsujen virsiErilaisia tiedusteluja siitä, miten sulhasen matka sujui ja miten häntä kohdeltiin morsiamen kotona, esim. Kävitkö tiesi tervehenä? Piettiinkö vävy vävynä? Tuotiinko lohta lautasella? Oliko suu sulassa voissa? Oliko rauniot rahoina (I3 1592, 1735) Moitittiinko sinuista siellä? Syötettiinkö sun orosi heinillä helisevillä, juotettiinko heraisista lähtehistä? (V); Vedettiinkö virsilöillä? Tokko tammat taiten juoksi (XIII); Joko tunnet naineheisi - syöneesi anopin voita (XIII2). Lopuksi uhataan kostaa kotona, jos sulhasta on kohdeltu huonosti (joskus jopa nostaa sonnat suosta, marnat maasta, XIII2 4077, 4081, ks. Morsiamen moitteen torjunta: >Mikä sonnat suosta nosti). Joskus vain muutaman säkeen aihelma (esim. lohta lautasella), joskus laaja kehitelmä kysymys- ja vastaussarjoineen. Kysellään myös, tapasiko hän tiellä noitia; aihe on erotettu myös omaksi otsikokseen (>Oliko tiellä noitia, tietäjiä).

      • Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista*

        Ks. Oliko tiellä noitia, tietäjiä; Häiden valmistelut: Kutsujen virsi*Erilaisia tiedusteluja siitä, miten sulhasen matka sujui ja miten häntä kohdeltiin morsiamen kotona, esim. Kävitkö tiesi tervehenä? Piettiinkö vävy vävynä? Tuotiinko lohta lautasella? Oliko suu sulassa voissa? Oliko rauniot rahoina (I3 1592, 1735) Moitittiinko sinuista siellä? Syötettiinkö sun orosi heinillä helisevillä, juotettiinko heraisista lähtehistä? (V); Vedettiinkö virsilöillä? Tokko tammat taiten juoksi (XIII); Joko tunnet naineheisi - syöneesi anopin voita (XIII2). Lopuksi uhataan kostaa kotona, jos sulhasta on kohdeltu huonosti (joskus jopa nostaa sonnat suosta, marnat maasta, XIII2 4077, 4081, ks. Morsiamen moitteen torjunta: >Mikä sonnat suosta nosti). Joskus vain muutaman säkeen aihelma (esim. lohta lautasella), joskus laaja kehitelmä kysymys- ja vastaussarjoineen. Kysellään myös, tapasiko hän tiellä noitia; aihe on erotettu myös omaksi otsikokseen (>Oliko tiellä noitia, tietäjiä).

      • Sulho, osoittele ostettusi

        Sulhasta pyydetään näyttämään morsianta: Ozutas ossettuos, savoin markoin maksettuos, tuhanzin lunassettuos, kolmin vuosin kozjottuos jne. VII2 2995: säkeet lauletaan morsiamelle.

      • Suostu meidän suoloihimme

        Sulhasen puolelta morsiamelle osoitettu säesarja: Suostu meiän suoloihimme, lepy meiän leipihimme, ota meiän otrastastamme, syö meiän rukeitamme / ota meiän otrakko, katko meiän kaurakko yms. Alkusäkeenä joskus: Tule meiän turkin päälle. Aihelma liittyy vaihteleviin tilanteisiin: morsiamen tultua sulhasen taloon ja noustua reestä (IV): morsiamen neuvokkivirressä >Tunsit tulla, tunne olla (V2, XIII2 4315); kosiomies laulaa morsianta näkyviin (Missä kussa miun omani - suostu meijän suoloihin, XIII2 3629-30); morsiamen kotona (V3). - Samoja säkeitä käytetään loitsuissa eläintä uuteen kotiin vietäessä (esim. XIII3 9830).

      • Terve kuu, terve kuningas

        Suomenkarjalaisen tulovirren aloitus, tervehdys tulijoille: Terve kuu, terve kuningas, terve nuori naimakansa! Tekstit jatkuvat naimakansan ylistyksillä, morsiamen nousemisen kehotuksilla, sulhasen viipymisen tiedusteluilla ym. tuloaiheilla.

      • Terve, terve, uusi kuu

        Ks. myös Kylä vuotti uutta kuuta; Tulo morsiamen kotiin: Tytöt tervehyttävät sulhoaMorsianta verrataan tervehtiessä uuteen kuuhun tai kuuhun/päivään. VI2 6524: sanotaan, kun aamiaispöytään käydessä nostetaan huntua morsiamen päästä: Terve terve, uus kuu näkyy!.

      • Terve, terve, uusi kuu*

        Ks. myös Kylä vuotti uutta kuuta; Tulo morsiamen kotiin: Tytöt tervehyttävät sulhoa*Morsianta verrataan tervehtiessä uuteen kuuhun tai kuuhun/päivään. VI2 6524: sanotaan, kun aamiaispöytään käydessä nostetaan huntua morsiamen päästä: Terve terve, uus kuu näkyy!.

      • Tulimme varkahan jälestä

        Länsi-inkeriläisessä tulovirressä morsiamen väki vakuuttelee, ettei ole tullut tyhjän takia, tai syömistä varten (ja torjuu tarjuksia, ks. samaa: Sulhanen istutetaan morsiamen pöytään: >En tullut syömistä varten), vaan hakemaan varastettua joutsenta: Vietiin joutsen joukosta, paras lintu parvesta - saunalta sakaraseinä, peräseinä pertiltä - kuuni kukkulalta, päivyt pääni viereltä. Joskus kuvataan laajasti varkaan etsintämatkaa kylä kylältä, talo talolta, ja lopulta löydetään varkaan taloon. Sulhasen väki joskus kysyy, mikä on hanhen merkki, johon voidaan vastata: Oli päivä päälaella, kuu kulmien rajalla, se oli karitsan merkki.... Lopuksi varas ymmärtää väärän tekonsa ja alkaa tarjoilla olutta, ja vieraat pyytävät nähdäkseen tyttöä.

      • Tulimme varkahan jälestä*

        *Länsi-inkeriläisessä tulovirressä morsiamen väki vakuuttelee, ettei ole tullut tyhjän takia, tai syömistä varten (ja torjuu tarjuksia, ks. samaa: Sulhanen istutetaan morsiamen pöytään: >En tullut syömistä varten), vaan hakemaan varastettua joutsenta: Vietiin joutsen joukosta, paras lintu parvesta - saunalta sakaraseinä, peräseinä pertiltä - kuuni kukkulalta, päivyt pääni viereltä. Joskus kuvataan laajasti varkaan etsintämatkaa kylä kylältä, talo talolta, ja lopulta löydetään varkaan taloon. Sulhasen väki joskus kysyy, mikä on hanhen merkki, johon voidaan vastata: Oli päivä päälaella, kuu kulmien rajalla, se oli karitsan merkki.... Lopuksi varas ymmärtää väärän tekonsa ja alkaa tarjoilla olutta, ja vieraat pyytävät nähdäkseen tyttöä.

      • Vihoissaan on vanhat piiat

        Vrt. Nimipilkat: VanhapiikaNuoteet laulavat sulhasen kotona: Vihoissaan vanhatpiiat, huolissaan homesykeröt, huolissaan huuteloot, kun ei naitu naapuriin, otett' ei omille maille. Parasken mukaan "nuotteet laulavat sulhasen kotona", jatkuu häämiesten vastauksella: eivät vanhat ole tämän näköisiä, vanhoilla eivät posket punota, on ottajia (tai: olisi otettu, en suostunut, ei ollut osani, ei veri vetänyt).

    • 2. Sulhastalon pöydässä, kestitys

      • Ei ole syytä istujassa, jos pieru tulee

        Vrt. Morsiamen kotona/Sulhanen istutetaan morsiustalon pöytään: Istu sulho suorassa, ei ole penkit väärätLeikillinen lohduttelu morsiamelle/kaasolle, jolle "kävi vahinko": Ei ole syytä istujaas, syy on penkin vestäjää, vest penkin kallallee, piruki pääs vallolleen.

      • Kiitos kestityksestä

        Ks. myös: Kiitosvirsi kokille kestityksestä; Pitolaulut: Kestitalon kiitos; Laulan tähän taloon; Ylistys- ja pilkkalauluja/Muiden ylistys: Emännän ylistys; Isännän ylistys; Huhmarellakäynti: Kävin langon kammarissa; Sulhasen kodin ylistys: Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaisetKiitoslauluja isäntäväelle. Lankoa/sukua kiitellään ennen kaikkea ruoista ja juomista: Ohto syyvä, ohto juuva; Täynnä on suuni, täynnä on pääni; Syötettiin, juotettiin. Laulaja on käynyt "pulmissa monissa", mutta tämänveroisia tarjouksia ei ole ollut missään muualla /(III, IVvat). Kiitokset paisuvat hyperbolisiksi: oluet juoksevat ojina, viinat virtana, pikarit pinoina; vieraiden veitset katkeavat lohen päitä lohkoessa, vyöt ratkeavat vatsan paisuessa; leivät on syöty kannikoille, oluet hiivoille (syöty on rinnat rytkijöiltä, takapuolet tallukoilta); ei metsissä eikä meressä ole sitä otusta, jota ei ole pataan pantu. Emäntää ja isäntää kiitellään, ylistyssäkeinkin (vrt. >Emännän ylistys, >Isännän ylistys, >Kävin langon kammarissa). Kannaksen piirissä sukukeskeistä: Suvulleni suuri kiitos; Suku syötti, suku juotti - jatkona usein >Millä sukuni syötän - surulla? (V, XIII) Monet säkeet/säesarjat samoja kuin pitolaulujen >Kestitalon kiitos -virressä, yhteisiä ovat myös toivotukset talonväelle (>Laulan tähän taloon) ja olutrunsauden ylistys >Kolme putkea puhuu. Länsi-Inkerissä kiitoksiin yhdistyy usein >Kiitosvirsi kokille ja >Kävin langon kammarissa (Hummarella käynti), ja jatkoissa samoja aiheita (ruokien ylenmääräisyys, oluet jokena jne.). Kestityskiitoksia on esitetty häärituaalin eri vaiheissa, useimmiten morsiamen väen puolesta sulhasen kotona pöydästä noustua tai lähtiessä, mutta paikoin myös lahjoja jaettaessa (esim. IV 4192, V2 1639, V3), joskus morsiamenkin kotona (esim. IV 2230). Joskus leipien kannikoille syönti yms. on isäntäväen repliikissa vieraille (IV1 696, IV2 2504).

      • Kiitos kestityksestä*

        Ks. myös: Kiitosvirsi kokille kestityksestä; Pitolaulut: Kestitalon kiitos; Laulan tähän taloon; Ylistys- ja pilkkalauluja/Muiden ylistys: Emännän ylistys; Isännän ylistys; Huhmarellakäynti: Kävin langon kammarissa; Sulhasen kodin ylistys: Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaiset*Kiitoslauluja isäntäväelle. Lankoa/sukua kiitellään ennen kaikkea ruoista ja juomista: Ohto syyvä, ohto juuva; Täynnä on suuni, täynnä on pääni; Syötettiin, juotettiin. Laulaja on käynyt "pulmissa monissa", mutta tämänveroisia tarjouksia ei ole ollut missään muualla /(III, IVvat). Kiitokset paisuvat hyperbolisiksi: oluet juoksevat ojina, viinat virtana, pikarit pinoina; vieraiden veitset katkeavat lohen päitä lohkoessa, vyöt ratkeavat vatsan paisuessa; leivät on syöty kannikoille, oluet hiivoille (syöty on rinnat rytkijöiltä, takapuolet tallukoilta); ei metsissä eikä meressä ole sitä otusta, jota ei ole pataan pantu. Emäntää ja isäntää kiitellään, ylistyssäkeinkin (vrt. >Emännän ylistys, >Isännän ylistys, >Kävin langon kammarissa). Kannaksen piirissä sukukeskeistä: Suvulleni suuri kiitos; Suku syötti, suku juotti - jatkona usein >Millä sukuni syötän - surulla? (V, XIII) Monet säkeet/säesarjat samoja kuin pitolaulujen >Kestitalon kiitos -virressä, yhteisiä ovat myös toivotukset talonväelle (>Laulan tähän taloon) ja olutrunsauden ylistys >Kolme putkea puhuu. Länsi-Inkerissä kiitoksiin yhdistyy usein >Kiitosvirsi kokille ja >Kävin langon kammarissa (Hummarella käynti), ja jatkoissa samoja aiheita (ruokien ylenmääräisyys, oluet jokena jne.). Kestityskiitoksia on esitetty häärituaalin eri vaiheissa, useimmiten morsiamen väen puolesta sulhasen kotona pöydästä noustua tai lähtiessä, mutta paikoin myös lahjoja jaettaessa (esim. IV 4192, V2 1639, V3), joskus morsiamenkin kotona (esim. IV 2230). Joskus leipien kannikoille syönti yms. on isäntäväen repliikissa vieraille (IV1 696, IV2 2504).

      • Kiitosvirsi kokille kestityksestä

        Ks. myös Kiitos kestityksestä"Syömäst heitetää, siis kokin virs lauletaa." Aihelmia: La ko kiitän kokkiani; Passipo kokilleni, kiitoksia keittäjälle; Keitti ruuvat mieltä myö, keitti supin suuta myö; mistä kokki on tuotu (esim. Kokki on tuotu Koivistolta). Jatkuu usein samoilla kuvauksilla kuin >Kiitos kestityksestä, esim. mistä suolat ja ruoka-aineet on tuotu (Suomenmaalta, Venäjänmaalta jne; Suolat haastoi suomen kielen); mitä kaikkea on tuotu (tuotu tedret lehtikorvat, saatu sarvipäät jänikset; ei ole meressä sitä kalaa, ei metsässä sitä jänistä mitä ei ole tuotu) ja miten pikarit juoksivat pinoina, viinat virtana.

      • Rautulaisten lähtöruoka

        Vrt. RautuMetsäpirtin miehet nuoteissa Raudussa, lähtöpöydästä noustessaan lauloivat: Rautulaiset ruuvan rakensiit, lähtöruuvan lämmittiit, sitt ol kupit kukkopiänään, vait ol täynnää valkiaa.

      • Syökää langot, juokaa langot

        Vatjalaisissa häälauluissa kehotetaan vieraita syömään ja vakuutetaan ruokien runsautta (IV3). Kannakselaisissa teksteissä johdantosäettä Syökää langot, juokaa langot (kyll on meillä kystä tehty) seuraa pilkka-aihe (Tallell on teijän hevoset kujan alla kuusikossa - suvet reisiä repivät, karhut luita kaatelevat) tai sulhasväen vastaus: Meitä loukuttii lohosta, kun ei satu lohkoa loppumaa.

    • 4. Lahjojen jakaminen

      • Alas laittaa lahjojasi

        Kuokkamiehet kehottavat laulussaan morsianta antamaan lahjoja myös heille: Ala laittaa lahjuksia, näille meijän poikasille, kirjotella kintahia! Lopuksi viittaus kerranjuontiin: Jos myö sitte kerra juomma, kun on saatu saatavamme...

      • Kelle lintu, sille höyhenet

        "Lahjuksia jakaessa kuullaan nuodemiehen tavallisesti huutavan: Hyvästä mielestä, vähästä varasta meidän lapsen höyheniä saapi se tai se." Vaihtoehtoinen t. lisävärssy kuvaa ryöstelevän suden kulkua ja päättyy: Kelle lintu kelpaeli, kelvatkohon höyhenetkin.

      • Lahjan saajan kiitos

        Ks. myös: Morsiamen lahjoja ylistetään"Laulettii häiss, ku lahjat annettii; lahjan suaja laulo sen lahjan antajall". Tekstinä kiitoslaulu >Laulan tähän taloon (Suur kiitos, kost Jumala, tähän täyteen taloon jne.).

      • Lahjojen jakaminen

        Lahjoja jaettaessa on voitu myös rituaaliin viittaamattomia lauluja, esim. >Onko käynyt käki tuvassa (Tulo morsiamen kotiin, III) tai piirileikkilaulua >Pellavan valmistus, jossa neito valmistelee lahjojaan (IV).

      • Mitä neito kesän raatoi

        Vrt. Sulhasen pilkka: Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaaIhmetellään: Missä neito kesän raatoi, kun ei lahjoja laatinut / vaippoja vanunut? Vienalaisessa tekstissä arvaillaan hänen ajelleen "rannan ratsuja", kopassaan hiiriä. Aihelma esiintyy vastaavan sulhasen pilkkarunon yhteydessä.

      • Morsiamen lahjoja ylistetään

        Ks. myös Lahjan saajan kiitosKehutaan morsiamen antamia lahjoja: hyviä, ei ollut kiertänyt kierrospäitä eikä laskenut lapoja, on ahkeroinut, ollut aamulla varhain työssä, ei maannut; myös morsiamen äitiä kiitellään työhön ajamisesta (III, IV). Morsianta ylistetään lahjojen teosta: La mie katson lahjojani - hyvät on lahjat, hienot lahjat; Ei ole maannut minnoseni, kehant on kellassa kävellä (III); Ei neito jouten oltu, heä ku laittoi lahjoksii, pani paklan peääkysii, heä su'un sukilla täytti, heimo-kunnan helttuloilla (V3). Joskus laajempiakin ylistyksiä: vien miniän lahjat linnaan lipuksi (III 1708, 3454, XV). V2 1640: lauletaan, kun morsiamen veli on jakanut lahjat. IV1 699: kaasoa ylistetään lahjoista.

      • Morsiamen lahjoja ylistetään*

        Ks. myös Lahjan saajan kiitos*Kehutaan morsiamen antamia lahjoja: hyviä, ei ollut kiertänyt kierrospäitä eikä laskenut lapoja, on ahkeroinut, ollut aamulla varhain työssä, ei maannut; myös morsiamen äitiä kiitellään työhön ajamisesta (III, IV). Morsianta ylistetään lahjojen teosta: La mie katson lahjojani - hyvät on lahjat, hienot lahjat; Ei ole maannut minnoseni, kehant on kellassa kävellä (III); Ei neito jouten oltu, heä ku laittoi lahjoksii, pani paklan peääkysii, heä su'un sukilla täytti, heimo-kunnan helttuloilla (V3). Joskus laajempiakin ylistyksiä: vien miniän lahjat linnaan lipuksi (III 1708, 3454, XV). V2 1640: lauletaan, kun morsiamen veli on jakanut lahjat. IV1 699: kaasoa ylistetään lahjoista.

      • Morsian laulaa lahjoja jakaessaan

        Morsian jakaa lahjojaan tanssien ja laulussaan kertoo, mistä on saanut lahjat: taivaasta, Maarialta, minnolta.

      • Saanut ei sarkaista hametta

        Kyläläiset sanoivat, jos anopille tuotiin puolivillainen hame kokovillaisen sijaan.

      • Suuri kiitos anopille

        Morsian kiittää anoppia lahjasta.

      • Toivoi sulho aivinaista annettavan

        Vrt. Morsiamen pilkka: Nyt tuotiin kulin kutojaSulhanen toivoi saavansa morsiamelta aivinaista tai palttinaista vaatetta, mutta saikin ruohtimista, säkin paikan jne. Sulhoa kehotetaan hakemaan Pietarista valmiita vaatteita, jotka morsian antaa akoille viimeisteltäväksi.

      • Täss on ämmä äijän maannut

        Moititaan morsiamen lahjoja tai niiden vähäisyyttä - ämmä on äijän l. paljon maannut, piika pitkään levännyt: Ei oo tehty telttusii, pant ei paklan pääkköisii / Suku ei saanut lahjuksia, kirkkokunta kintahia; Ei näitä ole neito itse teht, ne on kukkaro kutont, rahapirta piuiuttant yms. XIII 4110-4111: teksti sama, mutta eivät häärunoja.

      • Uhkaus lahjojen moittijalle

        Morsiamen puoli laulaa, kun lahjat on jaettu, tai lahjoja jaettaessa, sille joka "laittaa" eli moittii lahjoja. Laaja sarja uhkauksia: tuon tieltä tervaskannon, kuivan kuusen, kuolleen hevosen, kastan tervassa ja tuhkassa.

      • Älkää pahaksi panko jos on lahjoja vähän

        Ks. myös Morsiamen moitteen torjunta: Ei ole kutojan/neidon syy; Ei ollut äitiä elossaPyydetään morsiamen puolelta, ettei häneltä odotettaisi paljon lahjoja, tai ettei hänen lahjojaan arvosteltaisi - hän on köyhä (ei ole pelto pellavasta), tai orpo (ei ollut äitiä laittamassa lahjuksia), tai orja (ei ollut aikaa latoa langan päitä). Jatkoperusteluina Kannaksen piirissä: Ei kinnas kivestä synny (samaa joskus >Apirahan pyyntö IV); Susi on syönyt suuren uutin (V, XIII).

      • Älkää pahaksi panko jos on lahjoja vähän*

        Ks. myös Morsiamen moitteen torjunta: Ei ole kutojan/neidon syy; Ei ollut äitiä elossa*Pyydetään morsiamen puolelta, ettei häneltä odotettaisi paljon lahjoja, tai ettei hänen lahjojaan arvosteltaisi - hän on köyhä (ei ole pelto pellavasta), tai orpo (ei ollut äitiä laittamassa lahjuksia), tai orja (ei ollut aikaa latoa langan päitä). Jatkoperusteluina Kannaksen piirissä: Ei kinnas kivestä synny (samaa joskus >Apirahan pyyntö IV); Susi on syönyt suuren uutin (V, XIII).

    • 5. Lahjamaljojen juonti

      • Huomentuoppi

        Ks. myös Nuortenlauluja: Vielä tästä tyttärestäErilaisia lauluaiheita huomentuopin/lahjan yhteydessä: Härkä häiksi, kurki kuiksi; >Iso härkä; Häät häistä, piot pivoista, kunniat seuraa hyvistä töistä (VI); Vast työ rötköt ruplan joitto, yhen höllin höllöpöksyt (IV) ym. Itse tuoppiin viitannevat säkeet Suku juopi suuren tuopin, heimo hempeän pikarin (ks. sama lyriikassa tulevaisuuteen kohdistuvana). Monesti mukana proosapuhettakin.

      • Huomentuoppi*

        Ks. myös Nuortenlauluja: Vielä tästä tyttärestä*Erilaisia lauluaiheita huomentuopin/lahjan yhteydessä: Härkä häiksi, kurki kuiksi; >Iso härkä; Häät häistä, piot pivoista, kunniat seuraa hyvistä töistä (VI); Vast työ rötköt ruplan joitto, yhen höllin höllöpöksyt (IV) ym. Itse tuoppiin viitannevat säkeet Suku juopi suuren tuopin, heimo hempeän pikarin (ks. sama lyriikassa tulevaisuuteen kohdistuvana). Monesti mukana proosapuhettakin.

      • Kerranjuonti

        Ks. myös Kesken ei jäis kerranjuontiErilaisia lauluja kerranjuonnin yhteydessä. 3564: perusteellinen kerranjuonnin kuvaus; 3566: laulajan sanoja (>Virret vilussa, >Laulan meret mesiksi).

      • Kesken ei jäis kerranjuonti

        Ks. myös KerranjuontiKaasolle lauletaan: Katso kansais hyväst, ettei pojat pois menisi - kesen ei jäis kerran juonta; Ken hänelle kerran juopi, kuka pannoo paperit, ken hopiat höplyttää? V2 1645: "Häiss' - ko käyvvää' lahjoi jakamaa' -, jott' ei mää pois nuoteet, keralliist"; V2 1643: läksiäisissä pöytään istuessa; V3 921: sulhasen kotona.

      • Päänpeittäjäiset

        Satakunnassa maljanjuontia on nimitetty "pään peittäjäisiksi": "Morsian tarjoo juomaklasissa miehille viinaa, naisille joskus, 'franskt viinii'." Nuorelleparille laitetaan rahaa tarjottimelle ja lauletaan esim. "Muistakaa se vaan ett kaikill annetaan..." jne. Toisessa tekstissä "pannaan musta myssy päähän" (viite pään peittämiseen).

    • 6. Huhmarellakäynti

      • Kuhun viette velloani

        Morsiamen kotona sulhasta huhmarelle viedessä kaaso laulaa: kyselee, mihin tätä viedään, kieltelee viejiä ja neuvoo sulhasta (älä syö, syö! tavan mukaan sulhasen piti maksaa ruoasta).

      • Kävin langon kammarissa

        Ks. myös Sulhastalon pöydässä: Kiitos kestityksestä; Kiitosvirsi kokille kestityksestäHummarelta tultua morsiamen puoli ylistää talon varastoja. Laulussa 1) puhuttelu ja toteamus Käin mie langon kammarissa; 2) ruokien ylistyksiä: Kaikki on saatu, kaikki on tuotu - jänikset, tetrit, siiat, hauet, lohet (samoja säesarjoja kiitosvirsissä); 3) juomien ylistyksiä, yleensä pitolauluaiheella >Kolme putkea puhuu. III2 1646: morsiamen kotona, vrt. >Kuhun viette velloani.

      • Älä viivytä vilussa

        "Hummarenpiästä tullessaan laulavat saattajat tuvan oven takana": Tule isä, avaa uksi, älä viivytä vilussa, palennuta pakkasessa.

    • 8. Kuokkavieraat

      • Jos kuokkamiehiä ei kestitty

        Runo koostuu sulhasen moittimisista.

      • Kun lähdettiin pois kuokkimasta

        Lähtiessään pois kuokkijat laulavat >Lähtään mustat muille maille ja >Kanteleen synty ja soitto -runoa kerskauksena.

      • Kun myö soriast sovimma

        Kuokkamiehet vakuuttavat sopuisuuttaan: Kun myö soriast sovimma, soriamp on ollaksemme, kun torumma, tappelemma, elämmä sovan tavalla, ilkiämp on itsellemme. >Kuokkamiehen virren lisäksi esiintyy laulajan sanoissa. Tähän poimittu kaikki. Vrt. Laulut laulusta: >Harvoin on ystävät yhessä (I, VII2 2764).

      • Kun myö soriast sovimma*

        *Kuokkamiehet vakuuttavat sopuisuuttaan: Kun myö soriast sovimma, soriamp on ollaksemme, kun torumma, tappelemma, elämmä sovan tavalla, ilkiämp on itsellemme. >Kuokkamiehen virren lisäksi esiintyy laulajan sanoissa. Tähän poimittu kaikki. Vrt. Laulut laulusta: >Harvoin on ystävät yhessä (I, VII2 2764).

      • Kuokkamiesten kerranjuonti

        Ks. myös Lahjamaljojen juontiKerranjuontiteemoissa viitteitä kuokkamiehiin: Mie uon --- häissä härkkimenä; Uon mie poika puolestaini sekä miesi mielestäini; Kuulkuatteki kuokkamiehet, käykiät kerran juanantuane.

      • Kuokkamiesten virsi

        Kuokkamiesten/miehen/tytön virsi tai laulu on sarja vaihtelevia aihelmia. Kuokkavieraat (joskus puhutaan vain pojista/miehistä/nuoteistakin) esittivät laulun tavallisesti sulhasen kotiin tullessaan, joskus morsiamenkin kotona. Toistuvia säesarjoja: Täss on kunnon kuokkamiehet; Myö kulemma kuokkimassa / tulimma kuokkimaa; Kaaloin tänne katsomaa, kulin tänne kuokkimaa; Mie oon näien häien herra, kuokkamiesten kuningas; Muut laulaa häätuvassa, mie polonen porstuassa. Laulaja sanoo laulavansa "kuokkamiehen kunniaksi" (XIII 4590, 4720) ja vakuuttaa etteivät kuokkijat etsi toraa ja tappelua: >Kun myö soriast sovimma. Joskus ylistetään pitotaloa (ei tarvitse mennä Pietariin, täällä on puojit porstuassa, XIII2 4740). Tunnusaihelmien lisäksi runoissa on laulajan sanoja (esim. >Tuon ilon tullessani), tanssiaiheita (esim. >Tanssituvan pyyntö), kerskauksia, erilaisia pilkka-aiheita (esim. tervehdys Tervehenkös teill on rahvas - tiiän naisten terveyyen: naisell on napa kipiä, nava alt on nahka rikki) sekä muita häärunoja ja/tai lyyrisiä ketjuja.

      • Kuokkamiesten virsi*

        *Kuokkamiesten/miehen/tytön virsi tai laulu on sarja vaihtelevia aihelmia. Kuokkavieraat (joskus puhutaan vain pojista/miehistä/nuoteistakin) esittivät laulun tavallisesti sulhasen kotiin tullessaan, joskus morsiamenkin kotona. Toistuvia säesarjoja: Täss on kunnon kuokkamiehet; Myö kulemma kuokkimassa / tulimma kuokkimaa; Kaaloin tänne katsomaa, kulin tänne kuokkimaa; Mie oon näien häien herra, kuokkamiesten kuningas; Muut laulaa häätuvassa, mie polonen porstuassa. Laulaja sanoo laulavansa "kuokkamiehen kunniaksi" (XIII 4590, 4720) ja vakuuttaa etteivät kuokkijat etsi toraa ja tappelua: >Kun myö soriast sovimma. Joskus ylistetään pitotaloa (ei tarvitse mennä Pietariin, täällä on puojit porstuassa, XIII2 4740). Tunnusaihelmien lisäksi runoissa on laulajan sanoja (esim. >Tuon ilon tullessani), tanssiaiheita (esim. >Tanssituvan pyyntö), kerskauksia, erilaisia pilkka-aiheita (esim. tervehdys Tervehenkös teill on rahvas - tiiän naisten terveyyen: naisell on napa kipiä, nava alt on nahka rikki) sekä muita häärunoja ja/tai lyyrisiä ketjuja.

      • Kuokkavieraan laulu huonoissa häissä

        Kuokkamies arvostelee: Näinkös teillä häitä juodaan, näinkös pietään pitoja? Toisin meillä - >Ei meillä surulla syyvvä (Kotiseutu).

      • Näitä häitä hällättiin

        Kuokkamiehiin liittyvä formula: Näi on häitä hällättiin, pitoloita pillattiin; Kenen häissä hääritään, pitoloissa peuhataan; Kuka uskoi - häissä häissä häiläväni, näitä piettävän pitoja? Yhteys kuokkamiehen lauluihin ei aina selvä. Jatkoja: Ei niin pienii pittoja, kuss' ei kuutta kuokkamiestä (V2 1654); Ottasin omani - muijen mustien seasta (XIII 3567).

      • Saako huutaa hovissa

        Tahon kyssyy talosta, onko talossa toarostoa, kymmenniekkaa kylässä - soaapik huutoa hovissa, laulaa lakituvassa, jottei herrat hirviäisi, papit pakoon mänisi, siit se sakko soaatanee, pakko suuri pantanee, jos ne herrat hirviäät, papit pakkoon männööt. Aihelma liittyy paitsi kuokkamiesten ja laulajien lauluihin häissä myös lauluihin laulusta, tanssilauluihin ym. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki esiintymät.

      • Saako huutaa hovissa*

        *Tahon kyssyy talosta, onko talossa toarostoa, kymmenniekkaa kylässä - soaapik huutoa hovissa, laulaa lakituvassa, jottei herrat hirviäisi, papit pakoon mänisi, siit se sakko soaatanee, pakko suuri pantanee, jos ne herrat hirviäät, papit pakkoon männööt. Aihelma liittyy paitsi kuokkamiesten ja laulajien lauluihin häissä myös lauluihin laulusta, tanssilauluihin ym. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki esiintymät.

      • Timolassa ei halkoa hapuilla

        Timolan häissä kuokkamiehet kertovat, miten Suvella heitä alettiin "haloilla happuilla", ja isäntäväen ja kuokkijoiden kesken syntyi sanaharkka. Timolassa heitä kohdellaan hyvin.

    • 9. Vuoteelle vienti ja herättäminen

      • Jo ois aika maata mennä, kukot laulavat kylällä

        4601 kehotus kaasolle: Jo ois aika maata mennä, viedä lemmikki levätä - kukot laulavat kylällä, hoikkasääret hoiluvat. Muissa teksteissä konteksti ei liene vuoteellevienti, vaan illan tai laulun lopettaminen. Niissäkin kaaso usein vastaa: anna mun sulkani sulaa, höyhenet lämpiää.

      • Kuin et tunne neitoasi

        Morsiusparin maattua ensimmäisen yön yhdessä, aamulla ylösnoustua ja "hunnun ensi kertaa päähän pantua" laulettiin: Oi sie hullu huovin poika, mieletön Kalervan poika, kui et sie tunne neitoasi yön pitkään maattuasi, päivään pitkään juotuasi! Kirjavat sukat jalassa, kahet kirjat kannuksissa. Ann' Ukko värttänää, saat olutta juoaksesi! (III1 413). Vrt. VI1 376.

      • Kunne morsian maata pannaan?

        Lyhyt viite uhtualaisen häärunon yhteydessä: Kunne morsian maata pannaan? Ukon uuteen aittaan, jne. Yhteys vuoteelle vienti -rituaaliin epävarma.

      • Kusella käynti

        Vatjalaiset kaasot veivät morsiamen tämän herättyä kuselle riihen taakse ja lauloivat, että sipulit kasvavat siellä minne kaasot kusevat.

      • Kävitkö eilen seppälässä terävän atran teettämässä - meill on nurmi kynnettävä

        Vrt. Morsiamen itketys: Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä; Laulut pahoista sanoista: Teräksestä kengät panetellulleKysellään, onko sulhasella "vahvat vaavahat", "tempus terästä" tai onko hän teettänyt tai käynyt seppälässä teettämässä "tervävän atran". Perustelu usein: Meill ois nurmi kynnettävä, kämärikkö käännettävä. Liittyy usein vuoteelle vientiin liittyvään sanailuun.

      • Kävitkö eilen seppälässä terävän atran teettämässä - meill on nurmi kynnettävä*

        Vrt. Morsiamen itketys: Kävitkö eilen seppälässä teräskengät teettämässä; Laulut pahoista sanoista: Teräksestä kengät panetellulle*Kysellään, onko sulhasella "vahvat vaavahat", "tempus terästä" tai onko hän teettänyt tai käynyt seppälässä teettämässä "tervävän atran". Perustelu usein: Meill ois nurmi kynnettävä, kämärikkö käännettävä. Liittyy usein vuoteelle vientiin liittyvään sanailuun.

      • Meiän pässi päälle pääsi

        Vuoteelle viemisen yhteydessä puhemiehet kaasoille: Kutti, kutti, kaase rukka! Meiän pässi päälle pääsi - Meijän oinas otti voiton, meijän karkais karitsa. Usein lisätään: kun näkisit neijoistais, kuin suu supuelloo meijän sulhon suuta vasten. Jatkuu yleensä kaason vastauksin: >Panin kyntäjän kylelle, >Tuota toivo meiän neito, kahen maatakseen. VI1 750, VI2 6524 ja XIII2 4531: konteksti epäselvä.

      • Morsiamelle vuoteelle vietäessä

        Kaasot laulavat joskus myös morsiamelle vuoteelle viennin yhteydessä, pilkkasäkeinkin: Mitä nyt on mielessäsi, kun on Aappo vieressäsi (3130), Siul on sulho soltattina tätä yötä ensimmäistä - kun teille jumala suo lapsen, siitä "kasvaa kanttonisti" (3131), Heloi, siitynen sisoni jo uot vieressä vihityn, jo uot kiinni kihlatussa - luona luntuksesi (3132).

      • Morsianta herätettäessä

        Ks. myös Tulo sulhasen kotiin: Nouse korjasta koria.Patvaskan herätyssanat morsiamelle: Nousepa nuori nostajitta - ei ole nuori nostajas, vihanta ylentäjäs. Vrt. samantyyppisiä säkeitä morsiamen noustessa reestä sulhastaloon tullessaan: Nouse, nuori, nostamatta.

      • Nolo olla nuorikkona

        "Huomenpöyvässä" häiden jälkeisenä aamuna sulhanen joi tuopista, jos morsian oli ollut neitsyt, mutta läikytti ennen juomistaan tuopista pöydälle, jos näin ei ollut. Tieto äyrämöisiltä.

      • Nouse pois, nuori vaimo

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Aikainen herätys; Anna anopin maata; Käy ulkona usein kuuta katsomassaTekstit ovat käytännössä neuvokkivirsiä, mutta käytetty herättelysanoina: nouse, katso karjaasi; tule kolmena tupaan; anna leipää lapsille jne.

      • Nyt on tyhjät istuimesi

        Vuoteelle viemisen yhteydessä kaasoa kiusoitellaan: Siun on tyhjät istuimeis, meijän on täyvet vuoteet - kun näkisit neijoistais, kuin suu supuelloo meijän sulhon suuta vasten, (samaa: >Meiän pässi päälle pääsi) jne. Kaaso vastaa esim.: Tuomaanhan mie tulinkin (tähtiteksteissä yksin); >Panin kyntäjän kylelle; >Tuota toivo meiän neito, kahen maatakseen.

      • Nyt on tyhjät istuimesi*

        *Vuoteelle viemisen yhteydessä kaasoa kiusoitellaan: Siun on tyhjät istuimeis, meijän on täyvet vuoteet - kun näkisit neijoistais, kuin suu supuelloo meijän sulhon suuta vasten, (samaa: >Meiän pässi päälle pääsi) jne. Kaaso vastaa esim.: Tuomaanhan mie tulinkin (tähtiteksteissä yksin); >Panin kyntäjän kylelle; >Tuota toivo meiän neito, kahen maatakseen.

      • Panin kyntäjän kylelle

        Ks. myös: Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Pääsit kyntäjän kylelleKaasoa kiusoitteleviin lauluihin (>Nyt on tyhjät istuimesi, >Söitpä, joitpa neitosesi ym.) kaaso vastaa sanomalla, ettei ole syytä säälitellä (Ei kutti väheäkänä!), hän laittoi morsiamen: Kyntäjän kylelle, kaakunsaajan kainaloon; Kyntäjän sivuun, karhihtijan kainaloon. Joskus jatkuu laajempanakin: Tuo leivän lehosta tuopi, kannikan katajikosta jne.

      • Piikoja, poikia, puoliksi kumpiakin!

        Vrt. Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset: Poikalasten toivotusVuoteelle viennin yhteydessä lausuttiin lapsitoivotuksia: Piikoja, poikia, puoliksi kumpiakin; Pitkittäi piikoi, poikittai poikii! Voidaan myös toivottaa pelkkiä poikia. Sanoihin liittyi usein taikatapoja, esim. jos tahdottiin poikalapsia, oli miehen mentävä oikealta puolelta, tai puhemies ja kaaso löivät morsianta vaatteella sanoen: Yheksän pojan emä ja tyttölaps kymmenes! (VI1 809a, sama aihelma VII5 4921, XIII2 4649; ks. myös >Poikalasten toivotus.) Poikalapsia jokainen toivoi, sillä: Ei oo tyhjä tyttölöist, jos o tauti, tappakoo tai vietäköö kyllää! (XIII 4603)

      • Sulho on vuoteilla voitettu

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Vuoteilla voitettu; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Onko voitetu oroilla, kaarrettu kapoillaVuoteilla voitettu -teema kohdistetaan sulhaseen: Voitettii meiän sulho, ei voitto vähällä voitto, kun on voittu vuotehilla... XIII 4526:ssa viite rahaan: tuhansilla tuppaeltu. XIII 3510: morsiamelle.

      • Sulho on vuoteilla voitettu*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Vuoteilla voitettu; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Onko voitetu oroilla, kaarrettu kapoilla*Vuoteilla voitettu -teema kohdistetaan sulhaseen: Voitettii meiän sulho, ei voitto vähällä voitto, kun on voittu vuotehilla... XIII 4526:ssa viite rahaan: tuhansilla tuppaeltu. XIII 3510: morsiamelle.

      • Tuota toivo meiän neito, kahen yötä maatakseen

        Useimmiten kaason vastaus >Nyt on tyhjät istuimesi tai >Sötpä, joitpa neitosesi tai >Meijän pässi päälle pääsi -pilkkoihin: Ei kutti väheäkänä - tuota toivo meijän neito kaiken mennehen keseä, kahen yötä maataksehen, kolmin koiskotellaksehen. Jatkona voi olla seksuaaliaihe: Neljä reittä rinnatusten, iloväkkärä välissä; Kaatiossa kasvanutta, pöksyissä pöhöttynyttä.

      • Tuota toivo meiän neito, kahen yötä maatakseen*

        *Useimmiten kaason vastaus >Nyt on tyhjät istuimesi tai >Sötpä, joitpa neitosesi tai >Meijän pässi päälle pääsi -pilkkoihin: Ei kutti väheäkänä - tuota toivo meijän neito kaiken mennehen keseä, kahen yötä maataksehen, kolmin koiskotellaksehen. Jatkona voi olla seksuaaliaihe: Neljä reittä rinnatusten, iloväkkärä välissä; Kaatiossa kasvanutta, pöksyissä pöhöttynyttä.

      • Vuoteelle viemisen palkkiot

        Suorasanaisen selostuksen mukaan vuoteentekijä sai vyön, vuoteelle viejät rahaa.

      • Vuotehelle siskon laitoin

        Asetettuaan morsiamen vuoteeseen kaasot voivat laulaen ja tanssien ilmoittaa tapahtuneesta: Vuoteehelle siskon laitoin, en vaa vuosin itkemähän (IV); Kiitos ainosen Juhanan, peitin pienen peiton!; Nyt on sorjat suutasuksen, vereväiset vieretyksen (XIII).

    • 10. Viimeinen aamu

      • Kaivolla käynti

        Sulhastalossa hääyön ja hunnuttamisen jälkeen sulhasen ja morsiamen rituaalinen kaivollakäynti. Morsian kumartaa kaivolle ja pudottaa sinne rahaa. Kaasot laulavat. Teksteihin sisältyy rituaalisten ohjeiden (älä katso kauneuttasi vedestä) ja aihelmien (mene katsomaan miten vesi vierettelee, somerpohja soutelee) lisäksi neuvokkivirren (>Veden hakeminen) aihelmia.

      • Nostajaiset

        Nimitys "Nostajaiset" viittaa häiden viimeisenä aamuna tapahtuvaan naisten rituaaliin, jossa naiset nostavat morsianta ja"ämmät" tanssivat ja laulavat (IV3 3529). Tähän on koottu ne laulut, joissa käytetään tätä termiä tai joissa naistentanssi-teema viittaa siihen (IV3 3216, 4195, tekstinä kotiseuturunoja: >Omat tytöt/pojat/akat sopuisia - vieraat tappelevat; >Meidän akat edestäpäin kuin emännät). Tanssin lisäksi teemana voi olla lyyrisiä runoja tai häälauluja, esim. sulhasen neuvokkivirsiä (IV3 3224).

      • Saunassa käynti

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Lämmitä sanatta saunaHäiden päättymiseen liittyy vatjalaisilla rituaalinen sauna, jonka morsian lämmittää. Runossa neuvotaan häntä tekemään saunaan uusia vihtoja. Myös Liissilän IV 3224 näyttää viittavaan ko. saunaan, ensin morsianta saunanlämmitykseen kehottaen sekä jälkeenpäin kiittäen, ettei siellä hänen pilluaan poltettu. Raja-Karjalassa (VII) on morsian viety toisena hääpäivänä saunaan, jossa sukulaisnaiset lukevat: Kylvetän sorkkua, ruskieta sukkua jne. Satakunnassa (X) on saunoessa tapahtunut morsiamen puhtausrituaali, jossa yritetään todistella ettei hän ole ollut miesten kanssa ja jossa kaasolla on keskeinen rooli ja sanat.

      • Tanssilauluja häissä

        Ks. myös: Nostajaiset; Kuokkavieraat: Kuokkamiesten virsiTavallisia tanssilauluaiheita, joita mainitaan lauletun häissä tanssiessa - >Onko sillat sileät, hongat paksut, >Täss on lusti nuoren nousta, >Tanssikaamme myö tasaiset >Tanssin tanhualla, >Tanssi sulhasen sydän myöten. Tähtiteksteissä hääyhteys epävarma. Häissä esitettyjä tanssilauluaihelmia sisältyy myös kuokkamiesten lauluihin ja nostajaisseremoniaan.

      • Tanssilauluja häissä*

        Ks. myös: Nostajaiset; Kuokkavieraat: Kuokkamiesten virsi*Tavallisia tanssilauluaiheita, joita mainitaan lauletun häissä tanssiessa - >Onko sillat sileät, hongat paksut, >Täss on lusti nuoren nousta, >Tanssikaamme myö tasaiset >Tanssin tanhualla, >Tanssi sulhasen sydän myöten. Tähtiteksteissä hääyhteys epävarma. Häissä esitettyjä tanssilauluaihelmia sisältyy myös kuokkamiesten lauluihin ja nostajaisseremoniaan.

  • 4. Neuvokkivirret

    • 1. Morsiamen neuvokkivirret

      • Aamulla kattila tulelle

        Morsiamen aamutoimien yhteydessä voidaan ohimennen mainita kattilan tulelle pano tai veden laittaminen kattilaan: Keännä kattila tulel, kikkanokka kiehumoa; Katso keitos-kattilaa; Katso vettä kattilaan. IV 1244 morsian kysyy, mitä hänen pitää aamulla tehdä, ja vastaus sisältää myös kattila-aihelman.

      • Aika käydä kälyn jäljillä

        Morsianta ohjataan pöydästä noustessaan miniän rooliin: Jo aika minoksi noissa Istumasta astumaan, käymään kälyn jälille, anopin on askareille. Jatkona usein >Aikainen herätys -ohje, johdantona yleensä tarkka kontekstikuvaus: "Kun morsian on syönyt, laulavat kaasiket morsiamen pois pöydästä" (III 1759); "Lauletaan viime aterian aikana ennen kun hääväki lähtee, kun jo morsian on ruokaa laittamassa." (III 4280) Kannaksella ei rituaalikontekstia.

      • Aika käydä kälyn jäljillä*

        *Morsianta ohjataan pöydästä noustessaan miniän rooliin: Jo aika minoksi noissa Istumasta astumaan, käymään kälyn jälille, anopin on askareille. Jatkona usein >Aikainen herätys -ohje, johdantona yleensä tarkka kontekstikuvaus: "Kun morsian on syönyt, laulavat kaasiket morsiamen pois pöydästä" (III 1759); "Lauletaan viime aterian aikana ennen kun hääväki lähtee, kun jo morsian on ruokaa laittamassa." (III 4280) Kannaksella ei rituaalikontekstia.

      • Aikainen herätys

        Ks. myös Käy ulkona usein kuuta katsomassa; Kalendaarilaulut: OtavaMorsianta neuvotaan nousemaan ennen muita. Johdantona voi olla >Tunsit tulla, tunne olla, >Pidä itsesi pirteäni (aamulla silmät virkut) tai: älä odota muiden nousemista. Aikaista herätystä kuvataan eri tavoin: 1) neuvotaan nousemaan kukonlauluun: Ku se kukko kerran laulo, nii siä päätäsi ojenna; ku se kukko kaksin laulo, nii siä jalkoo kengittele; ku se kukko kolmin laulo, nii siä tuisaha tuppaa... 2) neuvotaan nousemaan kukotta: Sie kuule kukotta nousta, haukan ruoatta havaita, elä kuuntele kukoista, kanan lasta laulattele! Parempi on turvata Otavaan: Otavas on nooren nousu, ei oo kuus eik kukòis; ku on pursto pohjoisis, sarvet suuree merree, sit on aika jo nooren noussak, aika kaunoisen karatak. Otava-aihelmaan yhdistetään yleisesti >Käy ulkona usein uutta kuuta katsomassa. Joskus kyseessä ei ole hääruno, vaan yleisempi kehotus(VII2 2777, 2782, 2784, XIII2 4339), joka voi yhdistyä nostatuslauluun >Nouse pois, nokinen poika. 3) Kannaksen piirissä varhain nousemiseen liitetään >Päivän kera kilpaa -runon säkeitä: Sie tie liitto päivän kanss', Päivän kanss', kuun kerall'. Joskus vain kehotus: Nouse ilman nostamatta; Nouse aamulla varrain. Aikaisen nousun neuvominen jatkuu erilaisten aamutöiden kuvauksella; Kannaksella sitä voi edeltää viite verevän nuoren miehen viereltä nousemiseen.

      • Aikainen herätys*

        Ks. myös Käy ulkona usein kuuta katsomassa; Kalendaarilaulut: Otava*Morsianta neuvotaan nousemaan ennen muita. Johdantona voi olla >Tunsit tulla, tunne olla, >Pidä itsesi pirteäni (aamulla silmät virkut) tai: älä odota muiden nousemista. Aikaista herätystä kuvataan eri tavoin: 1) neuvotaan nousemaan kukonlauluun: Ku se kukko kerran laulo, nii siä päätäsi ojenna; ku se kukko kaksin laulo, nii siä jalkoo kengittele; ku se kukko kolmin laulo, nii siä tuisaha tuppaa... 2) neuvotaan nousemaan kukotta: Sie kuule kukotta nousta, haukan ruoatta havaita, elä kuuntele kukoista, kanan lasta laulattele! Parempi on turvata Otavaan: Otavas on nooren nousu, ei oo kuus eik kukòis; ku on pursto pohjoisis, sarvet suuree merree, sit on aika jo nooren noussak, aika kaunoisen karatak. Otava-aihelmaan yhdistetään yleisesti >Käy ulkona usein uutta kuuta katsomassa. Joskus kyseessä ei ole hääruno, vaan yleisempi kehotus(VII2 2777, 2782, 2784, XIII2 4339), joka voi yhdistyä nostatuslauluun >Nouse pois, nokinen poika. 3) Kannaksen piirissä varhain nousemiseen liitetään >Päivän kera kilpaa -runon säkeitä: Sie tie liitto päivän kanss', Päivän kanss', kuun kerall'. Joskus vain kehotus: Nouse ilman nostamatta; Nouse aamulla varrain. Aikaisen nousun neuvominen jatkuu erilaisten aamutöiden kuvauksella; Kannaksella sitä voi edeltää viite verevän nuoren miehen viereltä nousemiseen.

      • Anna anopin maata

        Morsianta neuvotaan hiipimään aamulla hiljaa tai kastelemaan saranat (ks. >Kastele oven saranat), että perhe saisi nukkua: Antaisi anopin moata, apen moata ankarast. kyyn moata kyllitellen, noavon moata nakkiaast. Todetaan, että silloin hänestä tulee "kylälle kuoma" ja sulhanen kohtelee häntä hyvin.

      • Anna lapselle aapiskirja

        Lapselle leipää antaessaan parissa tekstissä kehotetaan morsianta myös antamaan tälle katkismuksen t. aapisen käteen: Kanna tuolle Katkismusta, anna tuolle Aabiskirja.

      • Anna rullan ruikutella

        Ks. myös Työlaulut: Anna rullan ruikutellaMorsianta neuvotaan kehräämään: Keikaha sie/silloin keträpuulle; Anna rullan ruikutella, vokin pyörän vongutella / ketravarren keikutella. Joskus (XIII2 4292, 4317) kehräämistä kuvataan laajemmin, esim.: älä valittele vaatteita, vaan hanki lipsut, hanki loukut (ks. Sulhasen neuvokki: >Hanki lipsut, hanki loukut), hae suolta sukkula ja anna rullan ruikutella! XIII 4317 laajempi kuvaus kehruusta, varoitus naapurinaisten naurusta ja viite morsiamen äitiin: emosi käytti isosi palttinassa. - Aihelma usein aamutoimien yhteydessä..

      • Anna rullan ruikutella*

        Ks. myös Työlaulut: Anna rullan ruikutella*Morsianta neuvotaan kehräämään: Keikaha sie/silloin keträpuulle; Anna rullan ruikutella, vokin pyörän vongutella / ketravarren keikutella. Joskus (XIII2 4292, 4317) kehräämistä kuvataan laajemmin, esim.: älä valittele vaatteita, vaan hanki lipsut, hanki loukut (ks. Sulhasen neuvokki: >Hanki lipsut, hanki loukut), hae suolta sukkula ja anna rullan ruikutella! XIII 4317 laajempi kuvaus kehruusta, varoitus naapurinaisten naurusta ja viite morsiamen äitiin: emosi käytti isosi palttinassa. - Aihelma usein aamutoimien yhteydessä..

      • Anopin kuunteleminen, palveleminen

        Vrt. Ole nöyrä, kuuliainenTähän on koottu yksittäisiä anopin ja apen huomioon ottamiseen liittyviä aihelmia: kuuntele "ukon luisia leukaluita, akan lihaista leviätä kieltä" (I); anna anopille valta, hyvä puhe, armaat sanat, höyhentyyny; vie kahvikuppi aamulla uunin päälle; anna vieraalle säärisiteet, anopille suikkaa sukat; palvele appea kuin pappia, anoppia kuin lukkaria. XIII2 4400: Tunne palvella pahoja! Ko et palvele pahoja, anoppia, meill on suota pellon all (mihin paeta). XIII2 3999 on Mari Suutarin laajempi kehitelmä aiheesta; XIII4 10951 on riimillinen.

      • Arki aamulla tulee

        Johdantoaihelma: Arki aamulla tulevi ja arki ajattelevi; Arki oamulla tulluopi, tulluo maire moantak aamu (timmin tammin tiistaiaamu) - ala työhön työnteleijä; talon töihin taipuminen jne. Jatkuu nuorikon töiden kuvauksin. V2 133, XIII2 4720 laulajien repliikkejä, eivät neuvokkivirressä.

      • Arki aamulla tulee*

        *Johdantoaihelma: Arki aamulla tulevi ja arki ajattelevi; Arki oamulla tulluopi, tulluo maire moantak aamu (timmin tammin tiistaiaamu) - ala työhön työnteleijä; talon töihin taipuminen jne. Jatkuu nuorikon töiden kuvauksin. V2 133, XIII2 4720 laulajien repliikkejä, eivät neuvokkivirressä.

      • Ei suvaitse meidän sulho

        Joskus aloituksena >Viat virkan vellostain -säepari, ydinaihe luettelo asioista, joita sulho (vello) ei suvaitse: Hame käessä kävellä, hameen nauhat hampahissa; Ei kehnos kesällä käyä, likasessa lämpömällä, ryysyis ja räpälehes; Likasta lusikan vartta, roitukasta lattiaa; Ompelusta orren päällä; villojen vanumista vakassa, peräpenkin istumista; Juosta jouluna kylässä; Piet mustissa kesällä, likasissa lämpimällä. Joskus jatkuu ohjein, esim. likaisista vaatteista: Ne pittiä viijä virran luoks', pursutella puhtahaks. VII2 2994: sulho suuttuu, jos saatat vieraita sillan päätä pitemmälle.

      • Ei tarvis talosen vaimon

        Morsianta neuvotaan säilyttämään arvokkuutensa: Ei tarvis talosen vaimon lesken viistahan levätä, alla loisten luojuella. Jatkossa todetaan että ei tarvitse lainailla työvälineitä toisista taloista.

      • Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kylään

        Vrt. Sano aina annettavan; Älä vie viljoja/villoja kyläänKun anoppi ei anna voita, morsianta neuvotaan viemään kauroja/rukehia kylälle, niin kylä antaa voita. Näin nuorikko saa pidetyksi poskensa punaisena (Pijä ain punane posk!). Kerran lisäneuvo: jos kylä kysyy, antaako anoppi voita, sano saaneesi; jos kyty kysyy, älä sano saaneesi (XIII2 4335, ks. >Sano aina annettavan).

      • Emoa älä unohda

        Ks. myös Morsiamen itketys: Millä maksat mammas vaivat; Vanhempien ja lasten suhde: Emon unohtaminenLyyrinen aihe, jossa neuvotaan olemaan unohtamatta äitiä (>Emon unohtaminen), on paikoin sovitettu morsiamen neuvokkivirsiin: Emoas elä unoha, masentele maamoasi (I, V); Elä heittele isyttä, elä heittele emyttä; ei uo isyt heitettavä, emyt ei unohettava (III); Muista vaivat vanhempasi (IV). Jatkona usein äidin synnytys- ja hoitovaivojen kuvauksia (>Emon vaivat; >Ei ne vaali kaikki vaimot). Sulhaselle laulettu: III3 3564, sulhaselle ja morsiamelle (V3 918-918a).

      • Emännäksi etsittiin

        Läävätyöohjeiden lomassa perustellaan morsiamen velvoitusta: Emännäks etsittiin, käytiin käsilliseks, suoloi sopottajaks, lukulnka laittajaks. XIII: itsetietoisen morsiamen monologia: ken minua etsii, etsiköön emännäksi.

      • Haasta puille, haasta maille

        Ks. myös Morsiamen itketys: Ei ole sitä kelle vaivasi valitat; Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Huoliensa haastelijaJohdantoja: Ei oo sitä sisoista, kelle tuullat tuskiais, yms.; Pakene, jos kuulet pahan sanoman. Ydinaihe: neuvotaan morsianta menemään metsään huoliaan puhumaan. Mene metsään kesällä, haasta puille, haasta maille, haasta haavan lehtilöille (hameellesi, paidallesi), nuo eivät virka kellekään. Lyyrisen >Huoliensa haastelija -aiheen hääsovellus, sävyltään opetus tai itketys.

      • Haasta puille, haasta maille*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Ei ole sitä kelle vaivasi valitat; Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Huoliensa haastelija*Johdantoja: Ei oo sitä sisoista, kelle tuullat tuskiais, yms.; Pakene, jos kuulet pahan sanoman. Ydinaihe: neuvotaan morsianta menemään metsään huoliaan puhumaan. Mene metsään kesällä, haasta puille, haasta maille, haasta haavan lehtilöille (hameellesi, paidallesi), nuo eivät virka kellekään. Lyyrisen >Huoliensa haastelija -aiheen hääsovellus, sävyltään opetus tai itketys.

      • Heitä lapsuus lautsan päähän

        Ks. myös Sulhasväen lähtö- ja matkavirret: KylyvirsiMorsianta kehotetaan jättämään lapsellisuus kotiin: Heitä lapsus lautsan peäh / huimuus hurstin alle, vagahus vastan tyveh! Säepari esiintyy yleisemmin sulhaselle lauletussa >Kylyvirressä. Samantyyppistä eri kuvin: >Kääri torvelle torasi.

      • Heitä pois heiluminen

        Morsianta neuvotaan heittämään pois "heiluminen", "luovin lyöntä", helmet ja kultavitjat, "hemmut" ja "kaunoset", "koriat kohtut", "silkkirievut" miehelässä eläessään.

      • Iltasella silmät virkut, aamusella korvat tarkat

        Morsianta kehotetaan olemaan valpas niin illalla kuin aamulla: Illasta pie silmät virkut, aamusta korvat tarkat! Illasta pie silmät virkut valkiaa sytyttämäss', aamusta pie korvat tarkat kukon ääntä kuulemass'! (IV). Johdantona paikoin >Pää tarkka, tania mieli. Itä- ja Pohjois-Inkerin tekstin yleisempiä ohjeita, eivät välttämättä häärunoja.

      • Iltasella silmät virkut, aamusella korvat tarkat*

        *Morsianta kehotetaan olemaan valpas niin illalla kuin aamulla: Illasta pie silmät virkut, aamusta korvat tarkat! Illasta pie silmät virkut valkiaa sytyttämäss', aamusta pie korvat tarkat kukon ääntä kuulemass'! (IV). Johdantona paikoin >Pää tarkka, tania mieli. Itä- ja Pohjois-Inkerin tekstin yleisempiä ohjeita, eivät välttämättä häärunoja.

      • Istu puolella sijaa

        Ks. myös Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Emo neuvoi poikoansa - juomingeissaMorsianta neuvotaan antamaan tilaa emännälle: Istu puolella sijoa, assu puolella aselta, anna paremmalle parempi puoli, etu ennen ollehella! Kun elät enemmän aikaa, niin etus' on entisellään; Elä aittoja anassa, emännyyttä ennättele, anna toisen toini puoli, paremman parempi puoli. Vrt. >Älä pyri emännäksi.

      • Jauhaminen

        Ks. myös Naistenlaulut/Lauluja naisten toimista: Jauhat vakan, et vapise; Orjan laulut: Jauhaja neito, miniäMorsianta neuvotaan jauhamaan ahkerasti ja iloisesti: Ota otrat kiukahasta, mee kiiruusti kivolle, siellä jauha jaaruttele, jauhot siegloin siepottele; Jauha vakka, elä jamele, jauha toine, elä torele, siis tunnut hyvä hyväksi, hyvän mamman tyttäreks. Kannaksen piirissä neuvotaan vielä siunaamaan jauhot: Kanna kannella tupahan, risti päälle ripsahuta sekä siunaa sivalla! Jatkona usein >Älä karju kartanolla, joka korostaa sitä että äkäilemättä jauhaja saa muitakin apuun.

      • Jauhaminen*

        Ks. myös Naistenlaulut/Lauluja naisten toimista: Jauhat vakan, et vapise; Orjan laulut: Jauhaja neito, miniä*Morsianta neuvotaan jauhamaan ahkerasti ja iloisesti: Ota otrat kiukahasta, mee kiiruusti kivolle, siellä jauha jaaruttele, jauhot siegloin siepottele; Jauha vakka, elä jamele, jauha toine, elä torele, siis tunnut hyvä hyväksi, hyvän mamman tyttäreks. Kannaksen piirissä neuvotaan vielä siunaamaan jauhot: Kanna kannella tupahan, risti päälle ripsahuta sekä siunaa sivalla! Jatkona usein >Älä karju kartanolla, joka korostaa sitä että äkäilemättä jauhaja saa muitakin apuun.

      • Jos morsian käyttäytyy huonosti, tulee suru suvulle

        Morsianta varoitetaan siitä, että ellei hän noudata neuvoja, tulee siitä "kontit" kotiin ja häpeä, "ilkiä", perheelle ja suvulle.

      • Jos on sulho suuttunut

        Morsianta kehotetaan lähestymään suuttunutta sulhoa seksuaalisesti: Jos näät sulhon suuttuneeksi - viskoa vittu ettuu, karvakäkkylä kättee; Lippuaa luokse ja likistä, suvi piäätä ja suuta anna; Vilahuta viimajaisi, näppäytä nännijäisi. 4340: Kiintijästi kiljukoon, sitte auttaa anoppi.

      • Jos on sulho suuttunut*

        *Morsianta kehotetaan lähestymään suuttunutta sulhoa seksuaalisesti: Jos näät sulhon suuttuneeksi - viskoa vittu ettuu, karvakäkkylä kättee; Lippuaa luokse ja likistä, suvi piäätä ja suuta anna; Vilahuta viimajaisi, näppäytä nännijäisi. 4340: Kiintijästi kiljukoon, sitte auttaa anoppi.

      • Kastele oven saranat

        Morsianta neuvotaan aamuaskareita tehdessään kastelemaan saranat: Ettei ukset ulvahtaisi ja sanois saranan rauta. Perusteluna usein se, että perhe saisi nukkua (>Anna anopin maata). Saranoiden voitelu -motiivi, ks. epiikka: >Miehentappajaneito.

      • Kastele oven saranat*

        *Morsianta neuvotaan aamuaskareita tehdessään kastelemaan saranat: Ettei ukset ulvahtaisi ja sanois saranan rauta. Perusteluna usein se, että perhe saisi nukkua (>Anna anopin maata). Saranoiden voitelu -motiivi, ks. epiikka: >Miehentappajaneito.

      • Katso sulhoosi kuin kultaiseen käkeen

        Neuvotaan morsianta katsomaan uutta perhettä arvostaen, sulhoa kuin kultaista käkeä, appea kuin kultaista pahdasta, anoppia kuin kultarengasta.

      • Kiellä, kaaso, kieltä kantamasta

        Kaasoa kehotetaan neuvomaan morsianta kieltä kantamasta, varastamasta, käymästä talon väliä. Joskus vielä korostetaan, ettei sellaista ole ennen tässä kylässä nähty. Usein kaaso vastaa, esim.: Jo se eukko ennen neuvo, oma vanhempi vakusti, kielti kieltä kantamasta, vakusti varastamasta.

      • Kiidä kirkkomaalle kun tulee ikävä

        Ks. myös Valituslaulut / Orvon laulut: Emon, ison haudallaOrpoa morsianta neuvotaan ikävän tullen menemään ison haudalle: Kui löyvvät isoisi hauvva, kongottele turpeheita, jo on kannat kasvaneet, koivut korva-juurosille... (ks. Orvon laulut: >Haudan kuvaus).

      • Kiitokset hyvästä, ruoskat pahasta

        "Toisena hääpäivänä, kun huivi pannaan pään ympäri", lauletaan morsiamelle, että jos hän on hyvä, hän saa kuussa kuusi kiitosta, kaksitoista kymmentä kesässä; mutta jos hän on paha, hän saa kuussa kuuet ruoskat, kahettoista kymmenet kesässä.

      • Kumartele kurjillekin

        Morsianta kehotetaan vettä hakiessaan tai aamulla noustuaan tervehtimään myös vähäisimpiä: Kumartele kurjilleki, paimistele pahoilleki, kurja ottaa kumarruksen, paha paljo paimetuksen / Kurja siulen kuuloittelloo, pahhain panettelloo; Tulloo mies vastahais, hyvä huomenta hotase, stororainen toksahuta (IV, tähtitekstit). Näin tehdessäsi saat hyvän maineen: Siis lienet kylälle kuoma, vallan naisille vateri, siis kuulut hyvä hyväksi, hyvän naisen tyttäreksi, hyvän poissin puolisoksi.

      • Kumartele kurjillekin*

        *Morsianta kehotetaan vettä hakiessaan tai aamulla noustuaan tervehtimään myös vähäisimpiä: Kumartele kurjilleki, paimistele pahoilleki, kurja ottaa kumarruksen, paha paljo paimetuksen / Kurja siulen kuuloittelloo, pahhain panettelloo; Tulloo mies vastahais, hyvä huomenta hotase, stororainen toksahuta (IV, tähtitekstit). Näin tehdessäsi saat hyvän maineen: Siis lienet kylälle kuoma, vallan naisille vateri, siis kuulut hyvä hyväksi, hyvän naisen tyttäreksi, hyvän poissin puolisoksi.

      • Kun kuulet tuulen tulevan

        Vrt. Kun tulee tora taloonMorsianta neuvotaan menemään ulos, kun myrskyää (riidellään), ja palaamaan vasta riidan loputtua: Kuin kuulet tuulet tuulovan, meren rannat roivahtavan, silloin pistäyvy pihalla, seiso kaikki seinä vieret, assu kaikki aitavieret! Kuin kuulet tuulet tyyntyvän, mere rannat räivähtävän, silloin pistäyvy pirttihih.

      • Kun menet halkoja kantamaan

        Ks. myös Älä visko vihoissasi; vrt. Älä halkoja valikoiNeuvotaan, ettei halkoja hakiessa saa viipyä - appi ja anoppi luulevat "käyväsi kylässä" tai juoruilevan ("sanan tuovan, toisen vievän"). Halkoja ei myöskään saa viskoa: Anoppisi arveloo, appesi ajatteloo vihossasi viskovan, äjissäs ähkyvän. XIII2 4308: sama varoitus navetassa viipymisestä.

      • Kun menet halkoja kantamaan*

        Ks. myös Älä visko vihoissasi; vrt. Älä halkoja valikoi*Neuvotaan, ettei halkoja hakiessa saa viipyä - appi ja anoppi luulevat "käyväsi kylässä" tai juoruilevan ("sanan tuovan, toisen vievän"). Halkoja ei myöskään saa viskoa: Anoppisi arveloo, appesi ajatteloo vihossasi viskovan, äjissäs ähkyvän. XIII2 4308: sama varoitus navetassa viipymisestä.

      • Kun tulee ikävä ison kotiin

        Vrt. Kääri kyyneleet kerälleNeuvotaan ikävän tullessa käymään kotona, tekstissä 3622 lintuna (>Lintu vie viestin emolle), tekstissä 3995 pyytämällä lupaa käydä kotona.

      • Kun tulee tora taloon

        Vrt. Kun kuulet tuulen tulevan; Sulhasen neuvokki: Kun tulee tuju nenäänNeuvotaan morsianta riidan (toran, tujun) alkaessa poistumaan kiireesti kujalle tai portaalle. Kylän naisten kysellessä asia on salattava: Sie siis vastaa vastaele: "Ei oo torraa ensikkää, koukut nurkassa kolajaat, kanat kaakkuut naatalassa." Käsketään myös menemään karjanhoitoon tai vedenhakuun: Anna heiniä hevolle, akanoja ammuville, lase kättäs lampahille, silmiiä sikojen päälle, tule nauraen tuppaa! Usein >Veden hakeminen -aiheen yhteydessä.

      • Kun tulet käymään kotona, tuo pytty tullessasi

        Morsiamen puoli neuvoo, että morsian kotona käydessään ottaisi mukaansa pytyssä vettä: Millä peset sulhon silmät, ankaran anopin paidat. Vrt. Morsiamen itketys: >Tulet kotiin taarin tarpehella.

      • Kuuntele kujalla ammuuko anopin lehmä

        Ks. myös Lääväaskareet; Morsiamen itketys: Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmätAihelma esiintyy >Lääväaskareet -ohjeiden johdantona: Kuuntele kujan perällä, ammuuko anopin lehmä, navon lehmä naukasoo (apen ruuna hirnakoipi, määkyykö kälyn karitsa jne)!

      • Kuuntele kujalla ammuuko anopin lehmä*

        Ks. myös Lääväaskareet; Morsiamen itketys: Kuuntelet kujan perässä, ammuuko anopin lehmät*Aihelma esiintyy >Lääväaskareet -ohjeiden johdantona: Kuuntele kujan perällä, ammuuko anopin lehmä, navon lehmä naukasoo (apen ruuna hirnakoipi, määkyykö kälyn karitsa jne)!

      • Kysy kynsiä kylältä

        Vrt. Morsiamen ylistys: Ei kysy kynsiä kylältäMorsianta neuvotaan kysymään kynsiä kylästä, jos hän ei osaa ommella (V2), tai: Älä kysy kynsiä kylästä! (V3).

      • Kysy lupa lukkarista

        Morsianta neuvotaan kyselemään lupaa tai neuvoja ympäristön ihmisiltä: Kysy luba lukkarista, sana sauvasen nenästä (valda talon vanhimmista; kysele kylän akoilta). Säkeet liittyvät usein vieraiden kestitsemiseen: Nossa leibä leyhkiästi hyvän vierahan varalla, käynöy luba lukkarista... (II)

      • Kysy lupa lukkarista*

        *Morsianta neuvotaan kyselemään lupaa tai neuvoja ympäristön ihmisiltä: Kysy luba lukkarista, sana sauvasen nenästä (valda talon vanhimmista; kysele kylän akoilta). Säkeet liittyvät usein vieraiden kestitsemiseen: Nossa leibä leyhkiästi hyvän vierahan varalla, käynöy luba lukkarista... (II)

      • Kysy työtä kydyltäsi

        Morsianta neuvotaan kysymään työtä kydyltä ja anopilta, niin hänestä tulee mieluinen miniä.

      • Kysytellen käy kylässä

        Ks. myös Morsiamen itketys: Kysymättä kävit kylässä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellenMorsiamen on kysyttävä lupaa päästäkseen käymään kylässä: Kysytellen käy kylässä, anoellen naapurissa! Kysy äijältä, kysy ämmältä, kysy kymmentä kyttyä ja saartsi sattaa nattoo, kysy kylki puoleltas; Kysy kyvyltä hevosta, apelta ajorekeä, omaltasi ohjaksia, anopilta itseäsi. Aihelma varioi eri runolajeissa. Erottelu itketyksestä tulkinnanvaraista. Tähän on pyritty poimimaan vain selvästi morsiamelle suunnattu ohje, jossa vastakkainasettelu nuoruuden kysymättä käymiseen puuttuu. Vrt. >Älä käy kyllältä kylässä.

      • Kyty kintaita kysyvi

        Kehotetaan morsianta olemaan ahkera, ei jouten eikä "uuttera unelle", koska: Kyty kintaita kysyvi, appi paitoja anovi. VII2 3132: hääyhteys epävarma.

      • Käy sienessä, jos et osaa ruokaa laittaa

        Lauletaan häissä, "kun morsian ei osaa valmistaa ruokia": Ota suolakontti koprahais, jos sielt siene saisit taik tatin tappajaist, ne jo suolaa sipase talvekseis särpimeks.

      • Käy ulkona usein kuuta katsomassa

        Ks. myös Aikainen herätys; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Käin ulkona usein uuta kuuta katsomassaUseimmiten >Aikainen herätys -sikermään sisältyvä neuvo: Käy sie ulkona usein uutta kuuta katsomassa, ilmoa ihoamassa / Otavaista oppimassa / Tähtii tähystämässä - Kui se kuu keäntelekse, Otava ojentelekse. Jatkona voi olla perustelu taivaan merkeistä Otavan asennossa parhaana heräämisen ohjeena (sisällytetty >Aikainen herätys -otsikkoon). XIII2 4505: sulhaselle.

      • Käy ulkona usein kuuta katsomassa*

        Ks. myös Aikainen herätys; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Käin ulkona usein uuta kuuta katsomassa*Useimmiten >Aikainen herätys -sikermään sisältyvä neuvo: Käy sie ulkona usein uutta kuuta katsomassa, ilmoa ihoamassa / Otavaista oppimassa / Tähtii tähystämässä - Kui se kuu keäntelekse, Otava ojentelekse. Jatkona voi olla perustelu taivaan merkeistä Otavan asennossa parhaana heräämisen ohjeena (sisällytetty >Aikainen herätys -otsikkoon). XIII2 4505: sulhaselle.

      • Kääri kyyneleet kerälle

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Käärin kyyneleet kerälleIkävä, tuskan tai tujun tullessa kehotetaan morsianta menemään veden hakuun tai meren rantaan, käärimään suru, tuska, kyyneleet kerälle ja vierittämään kerä veteen; kerä vie emolle viestin. Joissakin teksteissä viestinä on myös esiliinasta tehty lippu ("pane polle purjeheksi"). Vrt. epiikka: >Lintu vie viestin emolle.

      • Kääri kyyneleet kerälle*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Käärin kyyneleet kerälle*Ikävä, tuskan tai tujun tullessa kehotetaan morsianta menemään veden hakuun tai meren rantaan, käärimään suru, tuska, kyyneleet kerälle ja vierittämään kerä veteen; kerä vie emolle viestin. Joissakin teksteissä viestinä on myös esiliinasta tehty lippu ("pane polle purjeheksi"). Vrt. epiikka: >Lintu vie viestin emolle.

      • Kääri torvelle torasi

        Vrt. Tee piikki pihlajainen, keskelle pahat sanaset; Ne kolme kotiin heitä; Unikonttisi unohda; Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset: Pahat tavat jäävät kotiinKysellään, onko morsian riitelijä, tai kerrotaan kuullun että on, ja neuvotaan: Ku oot toki torruuja, ku oot riski riitelijä (sankari sanoille; kiltti kirroomaan) - Paa siä torvelle torrais, paa siä paasmoille sannais / pankolle pahat sannais. Torat käsketään lopuksi käärimään kaason kainaloon (veljen rekeen), ja tämä vie ne pois, emon kotiin. Joskus ohje esitetään hän-muodossa: Pankoo torvelle toransa... VII2: heitä kyyneleesi meidän nokivaarnaselle.

      • Kääri torvelle torasi*

        Vrt. Tee piikki pihlajainen, keskelle pahat sanaset; Ne kolme kotiin heitä; Unikonttisi unohda; Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset: Pahat tavat jäävät kotiin*Kysellään, onko morsian riitelijä, tai kerrotaan kuullun että on, ja neuvotaan: Ku oot toki torruuja, ku oot riski riitelijä (sankari sanoille; kiltti kirroomaan) - Paa siä torvelle torrais, paa siä paasmoille sannais / pankolle pahat sannais. Torat käsketään lopuksi käärimään kaason kainaloon (veljen rekeen), ja tämä vie ne pois, emon kotiin. Joskus ohje esitetään hän-muodossa: Pankoo torvelle toransa... VII2: heitä kyyneleesi meidän nokivaarnaselle.

      • Leipominen

        Morsiamen leipomisohje on etelässä (III-V, XIII) laajahko: Leivo leipä leppiästi, alusta anihyvästi, jott ei paikoin jauhot jäisi, paikoin selkeät sekuukset (Elä jätä alle hanen munia, päälle elä pääskysen munia III3 4280). Pohjoisessa (I, II) yleensä vain säe, esim. Nossa leibä leyhkiästi. Leipomiseen liittyy usein edeltävä >Jauhaminen.

      • Leipominen*

        *Morsiamen leipomisohje on etelässä (III-V, XIII) laajahko: Leivo leipä leppiästi, alusta anihyvästi, jott ei paikoin jauhot jäisi, paikoin selkeät sekuukset (Elä jätä alle hanen munia, päälle elä pääskysen munia III3 4280). Pohjoisessa (I, II) yleensä vain säe, esim. Nossa leibä leyhkiästi. Leipomiseen liittyy usein edeltävä >Jauhaminen.

      • Leskelle menevälle

        Ks. myös Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle; Vrt. Sulhasen neuvokki: Pidä huoli varsasta kun nait varsaniekanLeskelle menevää morsianta neuvotaan ottamaan huomioon orpolapset. IV: Kun tunsit emoksi männä, niin tunne emona olla (lapsekkaalle leskelle mennessä); V: Nyt istut emon sialla, emon pait on päälle pantu - puhu emon sannoi - älä lasta armotonta aja vitsal villuu.

      • Liiku kuin Tapion emäntä

        Kun kosijaa on kehotettu liikkumaan "kuin ukko Tapion riihen puinnissa" (>Kosiminen menestyy), sanotaan sitten morsiamelle: "Koskas sun ukkosi liikkuu niin kuin ukko Tapion riihen puinnissa, niin liiku sinä, niinkuin Tapion emäntä leipiä leipoessansa." Tapion nimen maininta tuotti nimittäin "jotain etua".

      • Lusikat pese, varret heitä

        Ks. myös Vaatteiden pesuVienalais-aunukselainen neuvo pirtin, lattian ja pöydän sekä astioiden pesusta poikkeaa muiden alueiden vastaavista neuvoista (Vrt. >Pirtin siivous ja pesu) sekä sisällöltään että ajatukseltaan. Perusajatuksena on kehotus jättää osa pesemättä: Rupiet asteijen pesuilla, luuvat pese, laijat heitä, lusikat pese, varret heitä; Lauttsa pese, laita heitä, late pese, kynnys heitä; Seinät pese, juomut heitä jne. Sama ajatus koskee vaatteiden pesua.

      • Lusikat pese, varret heitä*

        Ks. myös Vaatteiden pesu*Vienalais-aunukselainen neuvo pirtin, lattian ja pöydän sekä astioiden pesusta poikkeaa muiden alueiden vastaavista neuvoista (Vrt. >Pirtin siivous ja pesu) sekä sisällöltään että ajatukseltaan. Perusajatuksena on kehotus jättää osa pesemättä: Rupiet asteijen pesuilla, luuvat pese, laijat heitä, lusikat pese, varret heitä; Lauttsa pese, laita heitä, late pese, kynnys heitä; Seinät pese, juomut heitä jne. Sama ajatus koskee vaatteiden pesua.

      • Lämmitä sanatta sauna

        Ks. myös Viimeinen aamu sulhasen kotona: Saunassa käyntiYdinaihe: Morsianta neuvotaan lämmittämään sauna (sanatta, salainen, metoinen), hautomaan vastat haukkumatta, kylvettämään selät kysymättä, antamaan puhtaat vaatteet ja siten pitämään muu talonväki tyytyväisenä. Viimeisenä aamuna sulhasen kotona lämmitettävään rituaaliseen saunaan liittyy samantyyppisiä säkeitä, erottelu ei aina mahdollista.

      • Lämmitä sanatta sauna*

        Ks. myös Viimeinen aamu sulhasen kotona: Saunassa käynti*Ydinaihe: Morsianta neuvotaan lämmittämään sauna (sanatta, salainen, metoinen), hautomaan vastat haukkumatta, kylvettämään selät kysymättä, antamaan puhtaat vaatteet ja siten pitämään muu talonväki tyytyväisenä. Viimeisenä aamuna sulhasen kotona lämmitettävään rituaaliseen saunaan liittyy samantyyppisiä säkeitä, erottelu ei aina mahdollista.

      • Lääväaskareet

        Ks. myös Kuuntele kujalla ammuuko anopin lehmä; Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi; Nouse varhain lehmiä lypsämäänNeuvotaan morsianta hoitamaan eläimiä lempeästi ja "lauhkeasti": ruokkimaan ja tarkastamaan niiden kunto (antamaan hevosille heinää, lehmille olkia, luomaan silmät sikojen päälle, katsomaan lammaskarsinaan). Johdantona joskus anopin lehmän ammuminen (Ammuu anopin lehmä, naon lehmä naukasevi, V2 1526, V3 903-903a, XIII 2 4277, tai vastaava ohje >Kuuntele kujan perällä ammuuko anopin lehmä). Lopuksi voidaan varoittaa lepäämisestä navetassa (>Älä pyri pyllyllesi). IV 1592 minämuotoinen, lyyrisessä ketjussa. - Neuvot lääväaskareista, lattian lakaisusta ja lastenhoidosta usein yhdistyvät.

      • Lääväaskareet*

        Ks. myös Kuuntele kujalla ammuuko anopin lehmä; Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi; Nouse varhain lehmiä lypsämään*Neuvotaan morsianta hoitamaan eläimiä lempeästi ja "lauhkeasti": ruokkimaan ja tarkastamaan niiden kunto (antamaan hevosille heinää, lehmille olkia, luomaan silmät sikojen päälle, katsomaan lammaskarsinaan). Johdantona joskus anopin lehmän ammuminen (Ammuu anopin lehmä, naon lehmä naukasevi, V2 1526, V3 903-903a, XIII 2 4277, tai vastaava ohje >Kuuntele kujan perällä ammuuko anopin lehmä). Lopuksi voidaan varoittaa lepäämisestä navetassa (>Älä pyri pyllyllesi). IV 1592 minämuotoinen, lyyrisessä ketjussa. - Neuvot lääväaskareista, lattian lakaisusta ja lastenhoidosta usein yhdistyvät.

      • Mi pöly pölähtänevi

        Vrt. Pirtin siivous ja astiain pesuSiivousmotiivi, jossa morsianta kehotetaan pitämään siipi tai vasta kainalossa ja sipaisemaan pölyt nopesti pois: Mi pölyni pölähtänöy, sep' on vihkolla vejällä, mi tomuni tomahtanou, sep' on siivellä silitä, siliämp' on siiven jälki.

      • Mi pöly pölähtänevi*

        Vrt. Pirtin siivous ja astiain pesu*Siivousmotiivi, jossa morsianta kehotetaan pitämään siipi tai vasta kainalossa ja sipaisemaan pölyt nopesti pois: Mi pölyni pölähtänöy, sep' on vihkolla vejällä, mi tomuni tomahtanou, sep' on siivellä silitä, siliämp' on siiven jälki.

      • Millä noudat ämmän, naon, kydyn, äijän mielen

        Morsiamelle neuvotaan keinoja, miten miellyttää uusia sukulaisia, "mielen noutaminen". Etelässä kysymysaloitus, esim.: Millä nouvad äijän/ämmän mielen? Vastauksena esim.: Ku tulloo äijäs kalalta, ota kontti hartialta; ku tulloo kyty kyntämästä, ota saappaat jalasta / kintaat kädestä; Kälyn laps on kätkyessä, kiikuta kälysi lasta (III-V, XIII); Pohjoisessa ilman aloitussäkeitä: kun kyty tulee kynnöltä, ukko kylvöltä, akka aitasta, ole vastassa vajan päässä, kumartele, anna vesirove, varusta pyyhe (I, II, XII). Pohjois-Inkerissä erilainen muunnelma: Kyty siull on kyll' viisas, nato siulla kyll' noasti, sie oo vielä viisahampi, viel oo naastimpi nattoo, pöyvälle ku murun murensi, pyyhi pois sie pyyhkimellä / lastut ku veisti lattialle, sie luuvall lakase! (V; V3 608 minämuotoinen lyyrinen muunnelma)

      • Millä noudat ämmän, naon, kydyn, äijän mielen*

        *Morsiamelle neuvotaan keinoja, miten miellyttää uusia sukulaisia, "mielen noutaminen". Etelässä kysymysaloitus, esim.: Millä nouvad äijän/ämmän mielen? Vastauksena esim.: Ku tulloo äijäs kalalta, ota kontti hartialta; ku tulloo kyty kyntämästä, ota saappaat jalasta / kintaat kädestä; Kälyn laps on kätkyessä, kiikuta kälysi lasta (III-V, XIII); Pohjoisessa ilman aloitussäkeitä: kun kyty tulee kynnöltä, ukko kylvöltä, akka aitasta, ole vastassa vajan päässä, kumartele, anna vesirove, varusta pyyhe (I, II, XII). Pohjois-Inkerissä erilainen muunnelma: Kyty siull on kyll' viisas, nato siulla kyll' noasti, sie oo vielä viisahampi, viel oo naastimpi nattoo, pöyvälle ku murun murensi, pyyhi pois sie pyyhkimellä / lastut ku veisti lattialle, sie luuvall lakase! (V; V3 608 minämuotoinen lyyrinen muunnelma)

      • Mitä miehiä talossa, ne kaikki kytyjäsi

        Morsiamelle sanotaan, että hänelle kaikki miehet talossa ovat kytyjä ja naiset natoja.

      • Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi

        Vrt. Tule tuulena tupahanTähän on koottu vaihtelevia aihelmia, joissa morsianta kehotetaan ripeään liikkumiseen: Juokse riskisti riihen luokse, herskuttele läävän luokse (VI, VII, XIII); Älä kauva karsuttele, viikkoa älä istu vyö sylessä (XIII 4326, vrt. Lauluja naisten toimista: >Viikon istuin virsu käessä); Käy siä kiusin kiirehesti, käy siä kävven, juokse juossen, hyppää jänöin hypällä (III); lehmiä lypsäessäsi "viillä viikate olalla" (XIII 4316). Viipymisen kieltoja sisältyy muihinkin aiheisiin, ks. esim. >Veden hakeminen.

      • Ne kolme kotiin heitä

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Kolme hyvää jäi kotiin; Morsiamen neuvokki: Kääri torvelle torasi; Unikonttisi unohdaMorsianta neuvotaan jättämään kotiin äidin lellittelyt: Ne kolme kotihin heitä - lämmin leipä, voipatanen, maito kuorien alainen (emon armiaat sanaset, päivän ielliset unoiset, joka kirnun pettäjäiset jne.). Vatjalaisissa runoissa myös säepari: heitä kotoset virgat kotoselle permannolle (*: vain tämä). Tähän sisällytetty aihelma myös morsiamen minämuotoisena repliikkinä: Ne kolme kotihin jäivät (esim. V3 907; XIII2 4391) ja itketyksenä: Kolme hyvää jää kotiin (esim. XIII 44393). Hää- ja lyyrisen runon raja liukuva; tähän sisällytetty lyhyitä runoja myös ilman hääkontekstia.

      • Ne kolme kotiin heitä*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Kolme hyvää jäi kotiin; Morsiamen neuvokki: Kääri torvelle torasi; Unikonttisi unohda*Morsianta neuvotaan jättämään kotiin äidin lellittelyt: Ne kolme kotihin heitä - lämmin leipä, voipatanen, maito kuorien alainen (emon armiaat sanaset, päivän ielliset unoiset, joka kirnun pettäjäiset jne.). Vatjalaisissa runoissa myös säepari: heitä kotoset virgat kotoselle permannolle (*: vain tämä). Tähän sisällytetty aihelma myös morsiamen minämuotoisena repliikkinä: Ne kolme kotihin jäivät (esim. V3 907; XIII2 4391) ja itketyksenä: Kolme hyvää jää kotiin (esim. XIII 44393). Hää- ja lyyrisen runon raja liukuva; tähän sisällytetty lyhyitä runoja myös ilman hääkontekstia.

      • Neuvokaa neito talon tavoille

        Vrt. Tunsit tulla, tunne ollaSulhasta ja/tai tämän sukulaisia kehotetaan opettamaan morsian talon tavoille: Lankosein, mun lintusein, neuvokaa mein neitoamme tein talon tapoja myöten, meill' on neiti neuvottu mein talon tapoja myöten (IV).

      • Notkahuta nuoret niskat

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Niskat nuoret notkutteleMorsianta kehotetaan kunnioittamaan kumarten uutta perhettään: Niska nuori notkuminen, kakla pesty koartumine / Notkahuta nuoret niskat, niinkuin tuores tuomen latva, kasvajan/karsittu katajan latva. Usein mukana (poikkeuksellisesti yksinkin) säesarja: Sana armo antamine, alemma kumartamine, alemma sitäki vielä, joka esiintyy myös >Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen -aiheessa. Kumarruskehotus esiintyy Suomen Karjalassa morsiamen puhuttelussa sulhasen taloon tullessa (VII; myös I3 1690:26-28), mutta Vienassa se kuuluu morsiamen neuvokkivirsiin, usein yhdistyneenä >Uusien sukulaisten tervehtiminen -aiheeseen (ks. myös tätä).

      • Notkahuta nuoret niskat*

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Niskat nuoret notkuttele*Morsianta kehotetaan kunnioittamaan kumarten uutta perhettään: Niska nuori notkuminen, kakla pesty koartumine / Notkahuta nuoret niskat, niinkuin tuores tuomen latva, kasvajan/karsittu katajan latva. Usein mukana (poikkeuksellisesti yksinkin) säesarja: Sana armo antamine, alemma kumartamine, alemma sitäki vielä, joka esiintyy myös >Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen -aiheessa. Kumarruskehotus esiintyy Suomen Karjalassa morsiamen puhuttelussa sulhasen taloon tullessa (VII; myös I3 1690:26-28), mutta Vienassa se kuuluu morsiamen neuvokkivirsiin, usein yhdistyneenä >Uusien sukulaisten tervehtiminen -aiheeseen (ks. myös tätä).

      • Nouse varhain lehmiä lypsämään

        Vrt. LääväaskareetMorsianta neuvotaan nousemaan varhain (yhdistyy >Aikainen herätys -aiheeseen) lypsylle ja vasikoita vaalimaan, niin anoppi on tyytyväinen ja palkitsee voilla: Astuu aittaan sisään, voitaa voita leivän päälle - täss' on, nuori, noustuaisi, varain havattuaisi.

      • Nukkuminen

        Ks. myös Älä pyri pyllyllesiNuorikkoa neuvotaan varomaan liikaa nukkumista: Älä ole uuttera unelle; Älä unohdu uneen; Älä kaikkia unia makaa. Ja miniän nukkumispaikaksi ei sovi kiuas, vaan navetta: Sia läävässä makkaat, lehmän huonuess leppäät!

      • Nukkuminen*

        Ks. myös Älä pyri pyllyllesi*Nuorikkoa neuvotaan varomaan liikaa nukkumista: Älä ole uuttera unelle; Älä unohdu uneen; Älä kaikkia unia makaa. Ja miniän nukkumispaikaksi ei sovi kiuas, vaan navetta: Sia läävässä makkaat, lehmän huonuess leppäät!

      • Ole kelkkaan keveä

        Epäselvä ohje, voinee liittyä myös morsiamen lähtöön kotoaan: Ku olit liukas liukumaan, niin oo kelkkaa kehiä! Larin Parasken mukaan "häävirsi".

      • Ole nöyrä, kuuliainen

        Vrt. Anopin kuunteleminen, palveleminenKorostetaan nuorikon asemaa koko perheen käskyläisenä: Ole, kulta, kuuliainen, kaiken pereen käskyläinen, koko pereen pienimmäinen (IV); Älä käänny käskijäks, sie käänny käsettäväks (V3); Ole nöyrä ja siviä (XIV). Laajojakin nöyrän käytöksen kuvauksia - ei saa tehdä mitään kysymättä, ei saa riidellä.

      • Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen

        Luetellaan morsiamen omaiset, jotka tulee "heittää", ja uudet sukulaiset, jotka tulee "ottaa": Oma toatto (moamo, veikko, tsikko) heittämine, ukko (akka, kyty, nato) armoih ottamine, lahja peällä laittamine. Neuvotaan myös puhumaan kauniisti ja kumartamaan syvään: Sana armo antamine, alemma kumartamine, alemma sitäki vielä (ks samoja säkeitä >Notkahuta nuoret niskat).

      • Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen*

        *Luetellaan morsiamen omaiset, jotka tulee "heittää", ja uudet sukulaiset, jotka tulee "ottaa": Oma toatto (moamo, veikko, tsikko) heittämine, ukko (akka, kyty, nato) armoih ottamine, lahja peällä laittamine. Neuvotaan myös puhumaan kauniisti ja kumartamaan syvään: Sana armo antamine, alemma kumartamine, alemma sitäki vielä (ks samoja säkeitä >Notkahuta nuoret niskat).

      • Opi tuntemaan sulhasesi

        Vrt. sulhasen neuvokki: Älä hautele halolla"Tobias Hannukaisen häissä" Hiitolassa neuvottiin neitoa aiheella >Tee piikki pihlajainen, ja jatkettiin: Tule Jussi tuntemaa, ovela Anni kohtaamaa, minkälainen on siun vävyis, jottet hakkaa halolla etkä pieksä kirkon luona....

      • Pese perheen silmät

        Morsianta neuvotaan aamulla ennen töihin ryhtymistä tuomaan vettä ja pesemään "silmät" l. kasvot itseltään ja/tai koko perheeltä: Peze silmäs puhtahaksi, itses siivoa hyväksi (II); Pese kaik perehen silmät (V); Pese ensi äijän silmät, siis pese ämmän silmät, siis pese kytyjen silmät, siis pese natojen silmät, siis pese kälyjen silmät (III). Aihelman pituus vaihtelee yhdestä moniin säkeisiin. III 2034, 2898: minämuotoisena miniälaulussa >Miniänä huonossa paikassa. Samantapaisia silmänpesemissäkeitä käytetään >Älä lapsia lakaise -aiheessa.

      • Pese perheen silmät*

        *Morsianta neuvotaan aamulla ennen töihin ryhtymistä tuomaan vettä ja pesemään "silmät" l. kasvot itseltään ja/tai koko perheeltä: Peze silmäs puhtahaksi, itses siivoa hyväksi (II); Pese kaik perehen silmät (V); Pese ensi äijän silmät, siis pese ämmän silmät, siis pese kytyjen silmät, siis pese natojen silmät, siis pese kälyjen silmät (III). Aihelman pituus vaihtelee yhdestä moniin säkeisiin. III 2034, 2898: minämuotoisena miniälaulussa >Miniänä huonossa paikassa. Samantapaisia silmänpesemissäkeitä käytetään >Älä lapsia lakaise -aiheessa.

      • Pidä aina punainen poski

        Morsianta kehotetaan olemaan muiden nähden iloinen ja pirteä: Piä aina punainen poski; Oo iloinen ihmisis, naura naisii seas; Itke yksin ollessas.

      • Pidä lusikat luvussa

        Morsianta kehotetaan huolehtimaan lusikoista ja astioista, etteivät koirat, kissat ja lapset kantelisi niitä. Useimmiten neuvokkivirren loppujaksossa. Ydinsäepari Pie sie lusikkas luvussa, astiasi arvelussa voi jatkua perusteluin: Jottei koirat kanneltaisi, pikkulinnut peiteltäisi (I); Paljon on pieniä natoja, äiän pieniä kytyjä, lusikkais levittelevi, astiais hajottelevi (II, VII).

      • Pidä lusikat luvussa*

        *Morsianta kehotetaan huolehtimaan lusikoista ja astioista, etteivät koirat, kissat ja lapset kantelisi niitä. Useimmiten neuvokkivirren loppujaksossa. Ydinsäepari Pie sie lusikkas luvussa, astiasi arvelussa voi jatkua perusteluin: Jottei koirat kanneltaisi, pikkulinnut peiteltäisi (I); Paljon on pieniä natoja, äiän pieniä kytyjä, lusikkais levittelevi, astiais hajottelevi (II, VII).

      • Pirtin siivous ja astiain pesu

        Vrt. Lusikat pese, varret heitä; Mi pöly pölähtänevi; Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalleNeuvot pöytien, penkkien, lattiain, astioiden pesemisestä: Pese puiset puhtahaksi, vaakanat valkeaksi, lusikat lumen hyväksi, tuopit tuohen julmueksi. Puhtaat astiat on pantava näytille, niin että: Kylä luulee luikkoloiksi, kylän lapset lampahiksi (III). Kokonaisuutena laajahko teema, paikoin yksityiskohtaisia neuvoja, eri alueilla erilaisia muotoiluja, esim.: Pyyhi lasi liepehestä, pyyhi pölly penkkilöistä, vala vettä lauvan piälle, sit sipaise sillan piälle (IV); Luuta kastele kapassa, riuski vettä lattijalle, ettei pöllyä pöläjä apelle ylös nousevalle, anopille havahtuvalle XIII). Usein neuvotaan lattialle vettä heittäessä varomaan myös lapsia: Älä viso lasten piälle.

      • Pirtin siivous ja astiain pesu*

        Vrt. Lusikat pese, varret heitä; Mi pöly pölähtänevi; Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle*Neuvot pöytien, penkkien, lattiain, astioiden pesemisestä: Pese puiset puhtahaksi, vaakanat valkeaksi, lusikat lumen hyväksi, tuopit tuohen julmueksi. Puhtaat astiat on pantava näytille, niin että: Kylä luulee luikkoloiksi, kylän lapset lampahiksi (III). Kokonaisuutena laajahko teema, paikoin yksityiskohtaisia neuvoja, eri alueilla erilaisia muotoiluja, esim.: Pyyhi lasi liepehestä, pyyhi pölly penkkilöistä, vala vettä lauvan piälle, sit sipaise sillan piälle (IV); Luuta kastele kapassa, riuski vettä lattijalle, ettei pöllyä pöläjä apelle ylös nousevalle, anopille havahtuvalle XIII). Usein neuvotaan lattialle vettä heittäessä varomaan myös lapsia: Älä viso lasten piälle.

      • Pää tarkka, tania mieli

        Ks. myös Morsiamen itketys: Olisi pitänyt pitää pää tarkka; Tyttöjen laulut: Pitäisi pitää pää tarkkaNeuvotaan morsianta olemaan tarkka ja virkeä; metaforat vaihtelevat: Pie sie tarkat hiiren korvat, jänösen jalat kepiet; Pitäisi sinun piteä pää tarkka, tanie meli, ymmärrys yhen tasanen / ylen hyväinen. XIII 3796: Pitäisi sinun pitää lohen mieli, kissan kieli, suu sären, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatus (SKVR: "Harvasanaisna").

      • Pää tarkka, tania mieli*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Olisi pitänyt pitää pää tarkka; Tyttöjen laulut: Pitäisi pitää pää tarkka*Neuvotaan morsianta olemaan tarkka ja virkeä; metaforat vaihtelevat: Pie sie tarkat hiiren korvat, jänösen jalat kepiet; Pitäisi sinun piteä pää tarkka, tanie meli, ymmärrys yhen tasanen / ylen hyväinen. XIII 3796: Pitäisi sinun pitää lohen mieli, kissan kieli, suu sären, salakan vatsa, lammin ahvenen ajatus (SKVR: "Harvasanaisna").

      • Sano aina annettavan

        Vrt. Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kyläänMorsianta neuvotaan peittämään kylällä anopin kovuus. On sanottava, että anoppi antaa voita vaikka ei antaisikaan. Aiheen ympärille voidaan punoa pitkäkin kertomus: Ku kyssyyt kyläiset naiset, kylän naiset härkin-hännät, pitki-kielet, pettelikot, pie sie taitavat tarinat, elä siell' kotia moiti! Kylän naiset kyssyyt: "Antaako anoppi voita?" Sano aina antavanna, kapustalla kantavanna, vaikko kerran kesässä saisit, senki toisen talvellist (III 1778). IV 3833 itketys, jossa morsian kertoo sisarelleen saavansa vain huonoa voita. XIII 4369: morsiamen tai nuoren vaimon positiivinen repliikki: aina antaa anoppi voita.

      • Sano aina annettavan*

        Vrt. Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kylään*Morsianta neuvotaan peittämään kylällä anopin kovuus. On sanottava, että anoppi antaa voita vaikka ei antaisikaan. Aiheen ympärille voidaan punoa pitkäkin kertomus: Ku kyssyyt kyläiset naiset, kylän naiset härkin-hännät, pitki-kielet, pettelikot, pie sie taitavat tarinat, elä siell' kotia moiti! Kylän naiset kyssyyt: "Antaako anoppi voita?" Sano aina antavanna, kapustalla kantavanna, vaikko kerran kesässä saisit, senki toisen talvellist (III 1778). IV 3833 itketys, jossa morsian kertoo sisarelleen saavansa vain huonoa voita. XIII 4369: morsiamen tai nuoren vaimon positiivinen repliikki: aina antaa anoppi voita.

      • Siinä neittä neuvotaan, kuka pässin pään keritsi

        Larin Parasken mukaan morsiamelle lauletaan sulhasen häissä sananlaskurunoa >Kaikki kankaan kutoo, kun alun alottanee, ja sen jälkeen tämä sananlaskumainen toteamus.

      • Sulhasen kotiintulo

        Vrt. Morsiamen itketys: Juopon sulhasen kotiintulo; Sulhasen neuvokki: Anna suutasi suloistaNuorikon pitää ottaa mies hyvin vastaan tämän tullessa kotiin illalla: avata portit, katsoa onko sulho suutuksissa, hoitaa hevonen, riisua ulkovaatteet, antaa ruokaa, laittaa sänky ja mennä itse viereen. Laajoja, yksityiskohtaisia ohjeita, miten hellästi kohdella miestä. IV3 3845: juopon sulhasen palatessa kaupungista neuvotaan morsianta tekemään "konstit kolmihaarat" eli sulkemaan portit, potkimaan pois viereltään jne.; V2 jos juomari tulee pahoin kotiin, pakene metsään (ja tee siellä tupakkaa sulholle).

      • Sulhon mielen noudattaminen

        Ks. myös Älä nouda miehen mieltä; vrt. Millä noudat ämmän, naon, kydyn, äijän mielen On noudatettava miehen mieltä ("miehen mieltä noutaminen"; "miehen tarpeet tassoo") - ettei käy kämmen korvalle, ettei potki pois vuoteelt, että mies kutsuu kullakseen. Yksityiskohtaisia neuvoja: pese, kampaa, anna hyviä sanoja, keskeytä työt ja "miehen tarpeet tassoo". XIII 4405: nouda miehen mieli kuten minä tein / äiti ennen: Ostin voit, ostin tupakat, ostin viinat Viipurista.

      • Surren istu, surren astu

        Ks. myös Orjan laulut: Surren istuin, surren astuinMorsianta neuvotaan: Surren istu, surren astu, surren ruoalle rupia! Karjalan verbi "surra" voi suremisen lisäksi tarkoittaa huolehtimista, mistä lienee tässä kysymys. Säepari työohjeiden lomassa.

      • Tapa toinen ottaminen, entinen unohtaminen

        Säepari Tapa toinen/uusi ottaminen, entinen unohtaminen on neuvokkivirsissä yleinen, ks. esim. itketys >Toisin toisessa talossa ja neuvokkivirsi >Oma taatto heittäminen, ukko omaksi ottaminen. Tähän on poimittu vain muutama itsenäinen esiintymä.

      • Tee piikki pihlajainen, keskelle pahat sanasi

        Vrt. Kääri torvelle torasiMorsiamelle Hiitolassa Tobias Hannukaisen häissä: Tie sie piikki pihlajainen keskell' kylän kattuu, keskell' paat pahat sanaset, mihin pistät suorat sanat, kierrät kellot kierrät mielet.

      • Tiedä käydä käskemättä

        Vrt. Älä odottele kälyäsiNuorikon on noustava ja käytävä työhön kehottamatta: Nouse neito nostamatta, käy sie neito käskemättä; Tiiä käyä käskemättä, uskalla uhittamatta. >Aikainen herätys- ja >Aika käydä kälyn jälillä -aiheissa; V2 jatkuu: Illal lukut lukita, oamul avata auki.

      • Tule emon kotiin pyykille, jos kaivosta loppuu vesi

        Morsiamelle varoitetaan Pekkolan, sulhasen kodin, kaivon kuivumista, ja neuvotaan tulemaan emon kotiin, ja siellä: Sotket sorjat poukkuisese, sotket paijais vuoa parraat, soriaiset suhmanoise - kui on meillä kaunis kaivo jne.

      • Tule tuulena tupaan

        Vrt. Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästiMorsianta neuvotaan aloittamaan aamutoimet nopeasti ja tehokkaasti: Tule tuulena tupaan, ahavana porstuaan; Tule kolmenna tupaan, havu-luuta hartialla, vesikappa kämmenellä. Vaihtelua: tule tuulena/tuiskuna/ tulena/kolmena/neljänä tupaan. Luetellaan mukana tuotavia esineitä: havuluuta, lehtiluuta, varpaluuta, vesikappa, vesikippo, tulitikku jne. VII2 3140 selittää: "Tyhjillään ei piä kulkee".

      • Tule tuulena tupaan*

        Vrt. Morsianta neuvotaan liikkumaan ripeästi*Morsianta neuvotaan aloittamaan aamutoimet nopeasti ja tehokkaasti: Tule tuulena tupaan, ahavana porstuaan; Tule kolmenna tupaan, havu-luuta hartialla, vesikappa kämmenellä. Vaihtelua: tule tuulena/tuiskuna/ tulena/kolmena/neljänä tupaan. Luetellaan mukana tuotavia esineitä: havuluuta, lehtiluuta, varpaluuta, vesikappa, vesikippo, tulitikku jne. VII2 3140 selittää: "Tyhjillään ei piä kulkee".

      • Tulen sytyttäminen

        Neuvotaan nuorikkoa sytyttämään aamulla tuli: Puhu tulta puikkoseh, hienoseh hiilyehen, älä lienosti levitä, äsken lempi liehuavi (II); Katso valkeata vakkaisesta, ku ei o valkia vakkases[sa], kutkuttele kultojasi: anna piitä pikkarainen, taulaa taki vähäisen! (III) Joskus jatkuu päre-aiheella: Kuin saat sie tulen tuppaan, Päre pihti(h)in viritä. - Miehen herätys -aihe esiintyy kiinteästi tulensytytykseen punoutuneena (III, IV, VII, XIII), tähtiteksteissä yksinäisenäkin poimittu tähän, vaikka voi liittyä muihinkin töihin.

      • Tulen sytyttäminen*

        *Neuvotaan nuorikkoa sytyttämään aamulla tuli: Puhu tulta puikkoseh, hienoseh hiilyehen, älä lienosti levitä, äsken lempi liehuavi (II); Katso valkeata vakkaisesta, ku ei o valkia vakkases[sa], kutkuttele kultojasi: anna piitä pikkarainen, taulaa taki vähäisen! (III) Joskus jatkuu päre-aiheella: Kuin saat sie tulen tuppaan, Päre pihti(h)in viritä. - Miehen herätys -aihe esiintyy kiinteästi tulensytytykseen punoutuneena (III, IV, VII, XIII), tähtiteksteissä yksinäisenäkin poimittu tähän, vaikka voi liittyä muihinkin töihin.

      • Tunsit tulla, tunne olla

        Vrt. Neuvokaa miniää talon tavoille; Sulhasen neuvokki: Tunsit ottaa, tunne pitääMorsianta kehotetaan osaamaan t. oppimaan talon tavat yhtä hyvin kuin osasi tulla taloon: Kuin sie tunsit meille/tänne/talohen tulla, sie tunne tutuin elellä / niin tunne talossa olla talon minjan mieltä myöten, talon tyttären tavalla / taivu nyt talon tappoi, taija nyt talossa olla / elää maassa maan tavalla jne.

      • Tunsit tulla, tunne olla*

        Vrt. Neuvokaa miniää talon tavoille; Sulhasen neuvokki: Tunsit ottaa, tunne pitää*Morsianta kehotetaan osaamaan t. oppimaan talon tavat yhtä hyvin kuin osasi tulla taloon: Kuin sie tunsit meille/tänne/talohen tulla, sie tunne tutuin elellä / niin tunne talossa olla talon minjan mieltä myöten, talon tyttären tavalla / taivu nyt talon tappoi, taija nyt talossa olla / elää maassa maan tavalla jne.

      • Unikonttisi unohda

        Ks. myös Ne kolme kotihin heitä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Kolme hyvää jäi kotiinMorsianta neuvotaan jättämään unet lapsuuskotiin: Muissa kaikki muut elosi, unikonttisi unoha kotosilla tyttärillä, koti-uunin korvasella (I). Joskus jatkona säkeitä pahojen tapojen jättämisestä (ks. >Kääri torvelle torasi). Etelä-Karjalassa laulettu "isän kohdista lähtiessä, pöydän takaa" (XIII). Larin Paraskella johdantona: "Tänne kontit kannettiin", että morsian on unelle utras (V3 882). Paitsi kehotuksena morsiamelle, myös morsiamen lauluna: "Unikonttini unohdin" (VII).

      • Unikonttisi unohda*

        Ks. myös Ne kolme kotihin heitä; Naistenlaulut/Miniän laulut: Kolme hyvää jäi kotiin*Morsianta neuvotaan jättämään unet lapsuuskotiin: Muissa kaikki muut elosi, unikonttisi unoha kotosilla tyttärillä, koti-uunin korvasella (I). Joskus jatkona säkeitä pahojen tapojen jättämisestä (ks. >Kääri torvelle torasi). Etelä-Karjalassa laulettu "isän kohdista lähtiessä, pöydän takaa" (XIII). Larin Paraskella johdantona: "Tänne kontit kannettiin", että morsian on unelle utras (V3 882). Paitsi kehotuksena morsiamelle, myös morsiamen lauluna: "Unikonttini unohdin" (VII).

      • Vaatteiden pesu

        Ks. myös Lusikat pese, varret heitäMorsianta neuvotaan leikillisesti pesemään vain toisten, ei kaikkien uusien sukulaisten vaatteet: Ukon voattejet unoha, akan voattejet anassa, kyvyn voattiet kylkeh heitä, navon voattiet noaklah nossa.

      • Veden hakeminen

        Ks. myös Viimeinen aamu sulhasen kotona: Kaivolla käyntiNuorikon tulee käydä vedenhaussa ja olla ripeä ja nopea kaivotiellä: Elä viivy vesitiellä, eläkä kavo kaivo-tiellä. Perusteluita: vettä kattilaan odottaava odottava anoppi (Emäntäs ootteloo, kattila kakatteloo, pata vettä parpattaa) ja se, että anoppi arvelee nuorikon käyneen kylässä ja "viljat vievän, vihat tuovan". Neuvotaan myös kulkemaan siistinä, ja ettei pidä katsoa kauneuttaan kaivosta. Aihelmia poimittu tähän myös >Kaivolla käynti -seremoniaan liittyvistä runoista; rajanveto ei aina selvä. Veden haku liittyy myös aihelmiin >Kääri kyyneleet kerälle sekä >Kun tulee tora taloon.

      • Veden hakeminen*

        Ks. myös Viimeinen aamu sulhasen kotona: Kaivolla käynti*Nuorikon tulee käydä vedenhaussa ja olla ripeä ja nopea kaivotiellä: Elä viivy vesitiellä, eläkä kavo kaivo-tiellä. Perusteluita: vettä kattilaan odottaava odottava anoppi (Emäntäs ootteloo, kattila kakatteloo, pata vettä parpattaa) ja se, että anoppi arvelee nuorikon käyneen kylässä ja "viljat vievän, vihat tuovan". Neuvotaan myös kulkemaan siistinä, ja ettei pidä katsoa kauneuttaan kaivosta. Aihelmia poimittu tähän myös >Kaivolla käynti -seremoniaan liittyvistä runoista; rajanveto ei aina selvä. Veden haku liittyy myös aihelmiin >Kääri kyyneleet kerälle sekä >Kun tulee tora taloon.

      • Vieraiden vastaanotto

        Neuvo vieraiden hyvästä vastaanottamisesta: Ota viinat kelleristä; kun vieraat tulloot, laita heitä istumaa sekä istu itse siinä!

      • Älköön sinun takiasi tulko soppeen sohina

        Kehotetaan morsianta tai pyydetään kaasoa neuvomaan tätä käyttäytymään niin, ettei tule pahoja puheita, eli: Soppe'en sohina, jalanpolku pöyvän päähän / porstuaan, silmänisku ikkunoihe, kolkanta korennan päällä. Eri yhteyksissä käytetty mielikuva, ks. esim. sananalaisruno >Ei minussa viikoista vihanpitoa (V).

      • Älä aja anoppia pakkaseen

        Anoppia ei saa kohdella huonosti: Älä aja anoppiijjais, älä vitsal villuu, patukal pakkasee: Älä tuiskuss turmele; Älä anna veen viijjä.

      • Älä halkoja valikoi

        Halkojenhakuneuvo: Kuin mänet puupinolle, älä halkoa valitse, ota halko haapanenki, koivunenki koppaele! Lopuksi varoitetaan: jos valkoit, anoppi ja appi arvelevat sinun menneen kylään tai pirun olleen pinoja purkamassa, tai: Mist on tullut Turjan hullu meiän pitkäll pinolle, leviäll leisiölle halkoi valitsemmaan? (V)

      • Älä karju kartanolla

        Morsianta kielletään huutamasta apua >Jauhamisen tai >Vedenhaun tehtävissä: Elä huua kulkullasi, kalju kaulavarrellasi / ärjy äänelläsi! Jos huudat, appi ja anoppi ajattelevat: Nyt on kontio kotona. Pitää kutsua ihmisiä työn äänillä: Kolkuta korennon päällä; Kutsu kiven kumulla, lapattaisen laulannalla - toki toinenkin tulevi.

      • Älä karju kartanolla*

        *Morsianta kielletään huutamasta apua >Jauhamisen tai >Vedenhaun tehtävissä: Elä huua kulkullasi, kalju kaulavarrellasi / ärjy äänelläsi! Jos huudat, appi ja anoppi ajattelevat: Nyt on kontio kotona. Pitää kutsua ihmisiä työn äänillä: Kolkuta korennon päällä; Kutsu kiven kumulla, lapattaisen laulannalla - toki toinenkin tulevi.

      • Älä kengittä kävele - pyhät pihlajat pihalla

        Morsianta neuvotaan liikkumaan puettuna uuden kodin pihalla: Elä suihka sussunatta, eläkä räihkä rätsinättä, eläkä kenkättä kepaja (Elä korska kottiloitta; Elä kalsutta kävele). Jatkona usein perustelu pihapihlajien pyhyydestä: Pyhät on pihlajat pihoilla (pyhät oksat pihlajassa), marjaset sitä pyhemmät. Pihlaja-aihe voi esiintyä yksinkin, tai samassa tekstissä eri yhteydessä, mutta kaikki esiintymät on poimittu tähän.

      • Älä kengittä kävele - pyhät pihlajat pihalla*

        *Morsianta neuvotaan liikkumaan puettuna uuden kodin pihalla: Elä suihka sussunatta, eläkä räihkä rätsinättä, eläkä kenkättä kepaja (Elä korska kottiloitta; Elä kalsutta kävele). Jatkona usein perustelu pihapihlajien pyhyydestä: Pyhät on pihlajat pihoilla (pyhät oksat pihlajassa), marjaset sitä pyhemmät. Pihlaja-aihe voi esiintyä yksinkin, tai samassa tekstissä eri yhteydessä, mutta kaikki esiintymät on poimittu tähän.

      • Älä kerro kylälle kurjuuttasi

        Vrt. Kun tulee tora taloon; Sano aina annettavanMonissa muissakin neuvokkiaiheissa esiintyvä ajatus, että omaa kurjaa mielialaa ja kodin riitoja ei saa kertoa kylällä: Elä virka kellekkää, elä sano kylän akoille; Elä sano ämmäjäsi, elä sano naapurille, elä naapurin kälylle!

      • Älä kiitä kihlojasi

        Vrt. sananlaskurunot: Kiitä huomenna hevostaMorsianta neuvotaan odottamaan, ennenkuin kiittää liittoaan: Älä kiitä kihlojais, älä loaai lahjojais, älä vuonna eisimäissä, älä vuonna toissakaa, älä kohta kolmanteenna! Sie kuin vietät viisi vuotta ja kulutat kuusi vuotta sekä seitsemän kessää, kuin on lapset lattialla, pojat polven korkuukaiset, emon värttänän pittuuvet, siit vast kiitä kihlojais, siit vast laai lahjojais!(V3 726) Joskus minämuodossa, kaikissa ei hääkontekstia. Tähän pyritty keräämään kaikki.

      • Älä käy kyllältä kylässä

        Neuvotaan morsianta, ettei kylässä pidä käydä paljon (kyllältä, olovasti) eikä pidä kuljettaa asioita kotoa kylään ja päinvastoin.

      • Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle

        Aamutoimia ja tehdessään ja siivotessaan nuorikon on huomioitava lapset: Sie kun lattian lakaset, älä lapsii lakase; Pese silmät, pää siloita (vrt. >Pese perheen silmät); Kui on lapsi permannolla, nosta lapsi laavitsalla, anna leipää kättee, pane voita leivän päälle; Ku ei leivosta talossa, anna lastui kättee . Kälynkin lapsia on kohdeltava hyvin: Kälyn lapsi lattialla, älä käännä kättä poikki, käännä leipää kätteen! Pari kertaa kehotus kohdistetaan leskimiehelle menevälle (esim. IV 3128).

      • Älä lapsia lakaise, nosta lapset laavitsalle*

        *Aamutoimia ja tehdessään ja siivotessaan nuorikon on huomioitava lapset: Sie kun lattian lakaset, älä lapsii lakase; Pese silmät, pää siloita (vrt. >Pese perheen silmät); Kui on lapsi permannolla, nosta lapsi laavitsalla, anna leipää kättee, pane voita leivän päälle; Ku ei leivosta talossa, anna lastui kättee . Kälynkin lapsia on kohdeltava hyvin: Kälyn lapsi lattialla, älä käännä kättä poikki, käännä leipää kätteen! Pari kertaa kehotus kohdistetaan leskimiehelle menevälle (esim. IV 3128).

      • Älä mene jänön jälille

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Jänön jälille, revon rekeenJohdantona morsiamen repliikki tai hänelle oletettu lyyrinen valitusajatus: Käynenks revon rekkeen, vain mänen jänön jälille? Ydinaihe vastaus/neuvo: Älä, älä, miun sisoni, älä käy revon rekkeen, revoll' on reki matala; älä miä jänön jälille, jänö peittääpi jäleesen, koukkupolvi polkemaasen. IV1 280: laulettu sulhaselle.

      • Älä moiti sulhasen kotia

        Uutta perhettä/kotia ei saa arvostella kylällä: Älä koskoa talovais moiti, äläkä anoppijas alenna (VI); Elä sie natuusi naura, elä kytyys kylällä haasta (VII); Älä tuisi tullessais - ett o nää majat matalat, kartanot katalat (XIII).

      • Älä moiti sulhasen kotia*

        *Uutta perhettä/kotia ei saa arvostella kylällä: Älä koskoa talovais moiti, äläkä anoppijas alenna (VI); Elä sie natuusi naura, elä kytyys kylällä haasta (VII); Älä tuisi tullessais - ett o nää majat matalat, kartanot katalat (XIII).

      • Älä nouda miehen mieltä

        Vrt. Sulhon mielen noudattaminenVastaväite aiheelle >Sulhon mielen noudattaminen: Elä noua miehen mieltä, miehen mieltä, kiurun kieltä, niinkuin mie polonen nouin! Laulaja kertoo varoittavana esimerkkinä oman kohtalonsa >Annikaisen virren säkein: Lihat ostin, leivät ostin, kalat ostin kaikenlaiset, voit ostin, tupakat ostin. Käytyään sänkyyn miehen viereen hän koki miehen väkivaltaisuuden. Vrt. XIII2 4405, jossa samantyyppisin säkein neuvotaan tottelemaan miestä.

      • Älä nurkissa nuhise

        Neuvotaan nuorikkoa toimeliaisuuteen: Älä nurkissa nuhaja, älä kolkissa kopaja, pyöri keskipermannolla. XIII2: ssa jatkometafora: Pyöri keskipermannolla niinku herne riehtilällä!

      • Älä odottele kälyäsi

        Ei saa odottaa, että muut - käly, nato, kyty, ämmä - tekevät työt, morsiamen on tehtävä ne itse. Neuvo esitetään omaissarjana: Elä uottele ämmää, ämmä kiljuu kiukahalla; elä uottele kyttyy, kyty männöö kyntämää; elä uottele källyy, käly laatii lapsiaa; eläk uottele nattoo, nato laatii lahjojaa (III). XIII: Sie älä kälyä käske, sie käse kätösiijäis.

      • Älä odottele kälyäsi*

        *Ei saa odottaa, että muut - käly, nato, kyty, ämmä - tekevät työt, morsiamen on tehtävä ne itse. Neuvo esitetään omaissarjana: Elä uottele ämmää, ämmä kiljuu kiukahalla; elä uottele kyttyy, kyty männöö kyntämää; elä uottele källyy, käly laatii lapsiaa; eläk uottele nattoo, nato laatii lahjojaa (III). XIII: Sie älä kälyä käske, sie käse kätösiijäis.

      • Älä ole kylän kielikello

        Puhukamme ennen näitä, ennenkun pijämme häitä: älä ole kylän juttu, kylän juttu, kieli kello. Otak oppisi hywistä, tapa muista taitawista, esimercki entisistä, wanhemmista waimoisista.

      • Älä ole äkäinen

        Vaihtelevin säkein kehotetaan morsianta olemaan sävyisä, ei äkäinen: Elä ole vihane minnii; Älä tuottele toria; Älä oo äksy äijälleis/ämmälleis, älä oo nappera naolle, älä ky'ylle kylmä jne.. Vrt. >Kääri torvelle torasi, >Älä visko vihoissasi ym.

      • Älä ole äkäinen*

        *Vaihtelevin säkein kehotetaan morsianta olemaan sävyisä, ei äkäinen: Elä ole vihane minnii; Älä tuottele toria; Älä oo äksy äijälleis/ämmälleis, älä oo nappera naolle, älä ky'ylle kylmä jne.. Vrt. >Kääri torvelle torasi, >Älä visko vihoissasi ym.

      • Älä ota omin luvin

        Jos morsiamelle tule "himo" ottaa emännän pieksämää voita tai miesten pyyntisaalista, ei saa ottaa omin luvin, vaan on pyydettävä anopilta tai apelta.

      • Älä potki vuoteelta

        Vrt. morsiamen itketys: Potkii pois vuoteelta; sulhasen ylistys: Pois ei potki vuoteeltaSulhasen puoli laulaa, että jos mielit meille tulla, älä potki sulhoamme pois vuoteelta, vaan päinvastoin antaa tälle puolet hurstistaan ja tyynystään ja kääntää mies käsivarrelleen.

      • Älä pyri emännäksi

        Morsiamen ei tule pyrkiä heti emännäksi: Älä, minjä, miitikkää emännäks ensinkää, viel on entiset emännät, viel on vanhat kuassavaarit (=puuronkeittäjät). Samantyyppistä varovaisuuskehotusta vrt. >Istu puolella sijaa.

      • Älä pyri pyllyllesi

        Ks. myös NukkuminenMorsian ei saa asettua laiskana istumaan muiden nähden: Älä pyri pyllylleisi, penkin päähän pitkälleisi. Jos hän tuntee itsensä väsyneeksi, navetassa voi levätä: Lamo lammas-karsinass, lehmä-läävässä leppäile, siit ei arvele anoppi...

      • Älä pyri pyllyllesi*

        Ks. myös Nukkuminen*Morsian ei saa asettua laiskana istumaan muiden nähden: Älä pyri pyllylleisi, penkin päähän pitkälleisi. Jos hän tuntee itsensä väsyneeksi, navetassa voi levätä: Lamo lammas-karsinass, lehmä-läävässä leppäile, siit ei arvele anoppi...

      • Älä unohda vanhempia

        Itkuvirttä, jossa morsianta kehotetaan muistamaan vanhempiaan, käymään kotona. SKVR:n kommentti: "Tämä epähuomiosta mukaan joutunut itku on saanut jäädä, koska se on kokoelman ainoa." Vrt. >Emon unohtaminen, jossa sama ajatus eri sanoin.

      • Älä vie viljoja kylään

        Vrt. Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kylään; morsiamen ylistys: Ei vie villoja kyläänKielletään viemästä viljoja/villoja kylään ero vain liudennuksessa): Elä vie viljojas kylähe, taikinas on tarvittsove; Elä vie villojas kylähe, kankahas se tarvittsove. Aihe liitetään myös veden t. viljan haussa viipymiseen: Anoppisi arvelee - vievän viljoja kylähän, viljat vievän, vihat tuovan (VII2).

      • Älä vie viljoja kylään*

        Vrt. Ellei anoppi anna voita, kanna viljaa kylään; morsiamen ylistys: Ei vie villoja kylään*Kielletään viemästä viljoja/villoja kylään ero vain liudennuksessa): Elä vie viljojas kylähe, taikinas on tarvittsove; Elä vie villojas kylähe, kankahas se tarvittsove. Aihe liitetään myös veden t. viljan haussa viipymiseen: Anoppisi arvelee - vievän viljoja kylähän, viljat vievän, vihat tuovan (VII2).

      • Älä visko vihoissasi

        Ks. myös Kun menet halkoja kantamaanVaroitetaan vihoissaan viskomasta, jyskämästä: Elä visko vihoissasi eläkä lyki pahoissas (jyskä jyryissäsi, ähki äjissäs).

    • 2. Sulhasen neuvokkivirret

      • Aja viikko vitsakossa

        Aja viikko vitsikkoa, toinen viikko tuomikkoa, oravia ammu kool, mitä näytät näälilles, annat anopilles.

      • Anna anopin lyödä

        Vrt. Älä anna anopin lyödäJatko aihelmaan >Neuvo neittä nelinurkkaisessa: Kuin ei neito tuosta huoli, anna siit anopin lyödä, kälyn kopria kovia. Yleensä neuvo on päinvastainen, ks. >Älä anna anopin lyödä.

      • Anna ateria ajallansa

        Anna vero aikanaan, anna atria ajalla / Ajallaaseen anna lounas, saata, sulho, suuruspalaan (jott ei huolet huonontaisi, kaihot kaijaks vettäis).

      • Ei ole isoa iäksi

        Kysymättä pelto kynnä, siit vast sie hyvälle näytät - Eihän sinulla ole isoa iäksi, nyt ei enää huoli huolijais.

      • Hanki karttu kankaalta

        Hanki suolta sukkulaista, kankaalta karttu väärä, vestele veräjän suussa, jne - sitte tuntuu naineen ja kosissa käyneen.

      • Hanki lipsut, hanki loukut

        Sulhasta kehotetaan hankkimaan välineet jotta morsian voisi kutoa pellavaa: Hanki lipsut, hanki loukut, hanki kaikki kangasleikit - hanki suolta sukkulainen, kankaalta kiperä/väärä karttu. IV3 3519 esitetään vain kysymys: Onko teillä lipsut, loukut, jne?. XV 1173 sulhasen ylistyksenä: Hankki tuo lipsut, jne. XIII2 4292 morsiamelle. Aihelma yhdistyy yleensä johonkin tai kaikkiin seuraavista: >Tee pelto pellavaista; >Teetä viikate terävä; Älä pöksyistä pöräjä. XIII2 4481- 4487 jatkuu: Sitte kultais kutoopi, herttasesi helkkäseepi; 4664 jatkuu: Sitt kuuluu kumu kylälle, pirran piuke naapuriin. IV1 505 aihelma Myyty neito -runon yhteydessä.

      • Hanki lipsut, hanki loukut*

        *Sulhasta kehotetaan hankkimaan välineet jotta morsian voisi kutoa pellavaa: Hanki lipsut, hanki loukut, hanki kaikki kangasleikit - hanki suolta sukkulainen, kankaalta kiperä/väärä karttu. IV3 3519 esitetään vain kysymys: Onko teillä lipsut, loukut, jne?. XV 1173 sulhasen ylistyksenä: Hankki tuo lipsut, jne. XIII2 4292 morsiamelle. Aihelma yhdistyy yleensä johonkin tai kaikkiin seuraavista: >Tee pelto pellavaista; >Teetä viikate terävä; Älä pöksyistä pöräjä. XIII2 4481- 4487 jatkuu: Sitte kultais kutoopi, herttasesi helkkäseepi; 4664 jatkuu: Sitt kuuluu kumu kylälle, pirran piuke naapuriin. IV1 505 aihelma Myyty neito -runon yhteydessä.

      • Hylkää hylky ojaan

        Jatkoa aihelmalle >Neuvo neittä nelinurkkaisessa tai >Neuvo neittä neljä vuotta: Jos ei neito kärsivällisestä ojennuksesta huoli, neuvotaan sipaisemaan siimalla tai viemään metsään; neuvomaan niityn niemekkeessä; hakemaan kuusikosta karahka; karsimaan kultainen kataja, ottamaan koivuinen korento; ja kantamaan nämä vaatteiden alla, jottei muut näe. Jos ei vieläkään tottele, neuvotaan heittämään "hello lellolleen" tai hylkäämään ojaan. Huom V1 966, jossa kultainen kataja -motiivi >Tytärten hukuttaja -runossa. XIII4 10961 sisältää rangaistussarjan muurahaispesä - kuuma pelti (siit kuumoa kuuma pelli, siit poa perse pelli peälle) - hello telloilliese (=omiin oloihinsa).

      • Hylkää hylky ojaan*

        *Jatkoa aihelmalle >Neuvo neittä nelinurkkaisessa tai >Neuvo neittä neljä vuotta: Jos ei neito kärsivällisestä ojennuksesta huoli, neuvotaan sipaisemaan siimalla tai viemään metsään; neuvomaan niityn niemekkeessä; hakemaan kuusikosta karahka; karsimaan kultainen kataja, ottamaan koivuinen korento; ja kantamaan nämä vaatteiden alla, jottei muut näe. Jos ei vieläkään tottele, neuvotaan heittämään "hello lellolleen" tai hylkäämään ojaan. Huom V1 966, jossa kultainen kataja -motiivi >Tytärten hukuttaja -runossa. XIII4 10961 sisältää rangaistussarjan muurahaispesä - kuuma pelti (siit kuumoa kuuma pelli, siit poa perse pelli peälle) - hello telloilliese (=omiin oloihinsa).

      • Jos meiltä neidon viet, saat hänestä vastusta

        Johdantona aihelmalle >Neuvo neittä nelinurkkaisessa: Jos sie meiltä neijon vienet, totta tuost vastust tulloo, ensin leikki leivän saakki, toinen leikki tohvelista.

      • Kun kiität, hyväksi kiitä

        Puhemies neuvoo sulhasta: Kiitä mies onneasi, kun kiität, hyväksi kiitä, hyvän sait, hyvän löysit, jne.

      • Kun neittä hyvin - pahoin pitelet

        Ks. myös: Älä aitoihin ajele; Morsiamen kotoa lähtiessä: Älkää tuhotko päätä - on viisi veljeäMorsiamen kotona neuvotaan sulhasta pitämään vaimoa hyvin ja selvitetään seuraamukset, jotka hyvin tai pahoin pitelystä koituvat sulhaselle tämän vieraillessa appivanhempien kotona. Alussa neuvonta-aihelmia: >Älä lyö yhdestä syystä; >Neuvo neittä nelinurkkaisessa; >Ota silkki siimaksi; >Älä aitoihin ajele. Ydinaihe: Jos hyvin pitelee, apen kotiin tullessa annetaan hevoselle kauroja, itselle olutta, tai: hevonen riisutaan, itse syötetään, juotetaan. Jos pahoin pitelee, annetaan hevoselle olkia tai sammalia, itselle vettä, tai: hevonen hirtetään, itse pieksetään; joskus uhataan syöttää sulhanen susille ja voidaan todistella, että näin on muillekin tehty (IV2 1682, 2692; IV3 2985; V2 1557, ks. myös Morsiustalon pöydässä: Syötämme sinut susille). Kostoaihe keskeinen.

      • Kun neittä hyvin - pahoin pitelet*

        Ks. myös: Älä aitoihin ajele; Morsiamen kotoa lähtiessä: Älkää tuhotko päätä - on viisi veljeä*Morsiamen kotona neuvotaan sulhasta pitämään vaimoa hyvin ja selvitetään seuraamukset, jotka hyvin tai pahoin pitelystä koituvat sulhaselle tämän vieraillessa appivanhempien kotona. Alussa neuvonta-aihelmia: >Älä lyö yhdestä syystä; >Neuvo neittä nelinurkkaisessa; >Ota silkki siimaksi; >Älä aitoihin ajele. Ydinaihe: Jos hyvin pitelee, apen kotiin tullessa annetaan hevoselle kauroja, itselle olutta, tai: hevonen riisutaan, itse syötetään, juotetaan. Jos pahoin pitelee, annetaan hevoselle olkia tai sammalia, itselle vettä, tai: hevonen hirtetään, itse pieksetään; joskus uhataan syöttää sulhanen susille ja voidaan todistella, että näin on muillekin tehty (IV2 1682, 2692; IV3 2985; V2 1557, ks. myös Morsiustalon pöydässä: Syötämme sinut susille). Kostoaihe keskeinen.

      • Kun otit omenan meiltä, osaa hyvin pidellä

        Ks. myös Morsiamen ylistys: On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen; Puhemiehen pilkka ja ylistys: Otit omenan meiltä; vrt. Morsiamen kotoa lähtiessä: Lensi kokko halki korvenAihelma, joka johdattelee sulhasen neuvokkiaihelmiin tai on oma säekokonaisuutensa: Kun otat (otit) omenan meiltä, meiltä marjan maanittelet, älä sie pahoin pitele / älä pie sit pilkkanasi / nyt kutsu häntä kullakseis, limottele linnukseis; älä kutsu kurvaksees, älä huua huorakseis / älä ota orjakseis, pane palkan piiakseis / nii osaa hyvin piellä! / niin ota omakseis, kiännä kännävarrelleis. V3 ja XIII -alueilla usein johdantona aihelmaan >Kun neittä hyvin - pahoin pitelet. Johdantosäkeet esiintyvät yleisesti myös muissa yhteyksissä.

      • Kun otit omenan meiltä, osaa hyvin pidellä*

        Ks. myös Morsiamen ylistys: On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen; Puhemiehen pilkka ja ylistys: Otit omenan meiltä; vrt. Morsiamen kotoa lähtiessä: Lensi kokko halki korven*Aihelma, joka johdattelee sulhasen neuvokkiaihelmiin tai on oma säekokonaisuutensa: Kun otat (otit) omenan meiltä, meiltä marjan maanittelet, älä sie pahoin pitele / älä pie sit pilkkanasi / nyt kutsu häntä kullakseis, limottele linnukseis; älä kutsu kurvaksees, älä huua huorakseis / älä ota orjakseis, pane palkan piiakseis / nii osaa hyvin piellä! / niin ota omakseis, kiännä kännävarrelleis. V3 ja XIII -alueilla usein johdantona aihelmaan >Kun neittä hyvin - pahoin pitelet. Johdantosäkeet esiintyvät yleisesti myös muissa yhteyksissä.

      • Kun tulee tuju nenään

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Kun tulee tora taloonRiidan tullessa sulhasta neuvotaan lähtemään metsään: Kui tulloo tuju nennääs, saapi sappi sieraimille, ota kirves kättehesi, mää metsää hulkkumaa, sinne viskaa vihasi, sinne saata sappeasi, tule nauraen kotiin. Siis kuullut hyvin hyväksi, hyvän tytön puolisoksi.

      • Kuule sulho, kuin mie laulan

        Sulhasen tavallinen puhutteluformula neuvokkivirren alussa. XIII2 4426 jatkuu: mies kuule, Kalervon poika! Tähän poimittu vain irrallisina, ilman sisällöllistä jatkoa esiintyviä neuvokkivirren aloituksia.

      • Neuvo neittä nelinurkkaisessa

        Vrt. Neuvo niityn niemekkeessä; Sulhasen ylistys: Neuvoo nelisnurkkaisessaYdinaiheena on, että vaimoa tulee ojentaa niin, etteivät kyläläiset kuule ja saa aihetta pilkkaan: Neuvo nelinurkkaisessa, sano sammalhuoneessa, (opeta oven takana, omassa koissa, lukon takana, saunassa salaa), ettei tora kujalle kuulu, sais ei naiset nauramista, ihmiset imehtimistä; elä pieksä pellon päällä; älä lyö kylän kujalla, kylän kyntäjät näkevät, astavoijat arvajaat. Joskus jatkuu säkeen tai useamman referaatilla kyläläisten sanoista: sulho/hullu lyöpi akkajaasa; susi tuoll on kumppanina; tms.

      • Neuvo neittä neljä vuotta

        Sulhasta kehoitetaan kärsivällisyyteen morsiamen ojentamisessa. Ydinsäkeet: Neuvo vuosi suusanalla, toinen silmän iskennällä, kolmas jalan polulla. Johdantosäe: Neuvo neittä neljä vuotta esiintyy harvemmin, samoin "neljännen vuoden" neuvo (neljäs ruoskan roiskinnalla) esitetään yleensä jatkamalla: Kun ei neito tuosta huoli, >Ota silkki siimaksi; >Ota vitsa viitan alta; tai esitetään pahenevien rangaistusten sarja, ks. >Hylkää hylky ojaan. VII2 3064 sulhasen sanoina.

      • Neuvo neittä neljä vuotta*

        *Sulhasta kehoitetaan kärsivällisyyteen morsiamen ojentamisessa. Ydinsäkeet: Neuvo vuosi suusanalla, toinen silmän iskennällä, kolmas jalan polulla. Johdantosäe: Neuvo neittä neljä vuotta esiintyy harvemmin, samoin "neljännen vuoden" neuvo (neljäs ruoskan roiskinnalla) esitetään yleensä jatkamalla: Kun ei neito tuosta huoli, >Ota silkki siimaksi; >Ota vitsa viitan alta; tai esitetään pahenevien rangaistusten sarja, ks. >Hylkää hylky ojaan. VII2 3064 sulhasen sanoina.

      • Niskat nuoret notkuttele

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Notkahduta nuoret niskat;Tulo sulhasen kotiin: Notkahduttele nuoret niskatOtas vitsa viitasesta, oksa koivun onkelvosta, ota häpeät, älä sivalla, nisat nuoret notkuttele, selk´ on kaunis koarettele, niinkuin kasvava kataja, eli tuores tuomen latva.

      • Ole aina uskollinen kaupungissa käydessäsi

        Ole aina uskollinen, kaupunnis sa käytessäisi.

      • Olkaa aina toinen toisellenne avuksi

        Olkaat aina kahten puolen, toinen toisellen avuksi, yksinnään on aina yksin! - Kahten on aina parempi, talon töitä toimitella, askareita ajatella.

      • Osta leveä letti, leivo neitoasi

        Sulhoa neuvotaan ostamaan leveä letti, jolla leipoa neitoaan niin että "kuuluu kumu kylähän, tora toisehen talohon".

      • Ota silkki siimaksi

        Neuvotaan sulhasta lyömään, silloin kun vaimoa on lyötävä, silkillä, rihmalla, oljella, tähkällä, pellavapivolla; siis keveästi. Tiiviisti jatkona aihelmille >Älä lyö yhdestä syystä; >Neuvo neittä neljä vuotta.

      • Ota silkki siimaksi*

        *Neuvotaan sulhasta lyömään, silloin kun vaimoa on lyötävä, silkillä, rihmalla, oljella, tähkällä, pellavapivolla; siis keveästi. Tiiviisti jatkona aihelmille >Älä lyö yhdestä syystä; >Neuvo neittä neljä vuotta.

      • Ota vitsa viitan alta

        Aihelma jatkaa erilaisia neidon neuvontaan liittyviä teemoja, VII2 ja XIII2 -alueilla yleensä suoraan >Neuvo neittä neljä vuotta -aihelmaa. Jos ei neito lempeämmistä keinoista tottele, sulhasta kehotetaan: hakemaan vitsa viitakosta, koivu korvanrantasesta; ottamaan nahkaruoska naulan päältä; ottamaan vitsa viitan alta; tuomaan piiska Pietarista. Lopussa joko todetaan: Millä neuvot neitoasi, opetat omenuttaisi; tai kielletään sivaltamasta silmille ja korville, mutta hartioita ja perälihoja saa pehmittää (ks. >Älä silmiä sivalla).

      • Ota vitsa viitan alta*

        *Aihelma jatkaa erilaisia neidon neuvontaan liittyviä teemoja, VII2 ja XIII2 -alueilla yleensä suoraan >Neuvo neittä neljä vuotta -aihelmaa. Jos ei neito lempeämmistä keinoista tottele, sulhasta kehotetaan: hakemaan vitsa viitakosta, koivu korvanrantasesta; ottamaan nahkaruoska naulan päältä; ottamaan vitsa viitan alta; tuomaan piiska Pietarista. Lopussa joko todetaan: Millä neuvot neitoasi, opetat omenuttaisi; tai kielletään sivaltamasta silmille ja korville, mutta hartioita ja perälihoja saa pehmittää (ks. >Älä silmiä sivalla).

      • Pane pahennus mieleesi, älä viskaa viereesi

        Kuule sulho kui mie laulan -johdannon jälkeen kiteutynyt säkeen tai parin toteamus: Piä pahennus mielessäsi; Paa pahennus mieleheis, älä viskaa viereheis/selkäviereheis! XIII2: 4308, 4397 laulettu morsiamelle.

      • Pidä huoli varsasta kun nait varsaniekan

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Leskelle menevälleKun mies nai lesken, jolla on lapsia, hänelle laulettiin ohjeita. V: Voali vanhat, orvot hoija, lepyttele lesken mieli! XIII: Kun sie nait vaimon varsaniekan, nii pie sie huoli varsastais. Selityksenä: "Tämä runonpätkä on häissä laulettu, kun mies otti lesken vaimokseen, jolla oli lapsi, se se tarkotti varsaa."

      • Pidä kahvit kotona

        Ku sä otat meijä neijo, ni pie häntä hyväst, pie kohvit kotonais, älä etsi kyläst! Riimillinen.

      • Pidä kultasi kurissa

        Johdantona runoissa, joissa neuvotaan sulhasta opettamaan ja neuvomaan neitoaan: Ku sie tiesit neion tuoa, pie sie kultasi kurissa, kanaseis kammitsassa, ottamaisi ohjaksissa.

      • Pidä kultasi kurissa*

        *Johdantona runoissa, joissa neuvotaan sulhasta opettamaan ja neuvomaan neitoaan: Ku sie tiesit neion tuoa, pie sie kultasi kurissa, kanaseis kammitsassa, ottamaisi ohjaksissa.

      • Pidä vaari vaimostasi

        Ks. myös: Älä anna anopin lyödäSäe: Pie nyt vaari vaimostasi; voi liittyä kehotuksena johdantoon: Tiesit neittä ottavais, vaimoo valitsevais (vrt. >Pidä kultasi kurissa) ja usein jatkuu aihelmana: >Älä anna anopin lyödä/torua.

      • Riisu itse rinnustimet kaupungista tultuasi

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Sulhasen kotiintuloKun tulet reissultasi, älä toru, itse avaa portti, itse riisu rinnustimet, itse katso iltasesi, tuo tuomisia - Nosta kaunolta katetta, jot ei lintu liipastais, kesälintu kaikahtais / Anna suutasi suloista / Hiipsi hiljaa vuotehelle, sitte korvahan puhalla.

      • Sitä kutsu kullaksi, joka oli vihillä vieressäsi

        Sitä kutsu kullaksesi, ken ol vieressä vihillä, parvessa papin edessä (Kutsu häntä kullakseis) - Elä kutsu kurvaksees, elä huuda huoraksees (Älä etsi entisiä, tavoittele taannoisia / Sitä kutsu kurvakseis, mikä ol viime vierelläis).

      • Sitä kutsu kullaksi, joka oli vihillä vieressäsi*

        *Sitä kutsu kullaksesi, ken ol vieressä vihillä, parvessa papin edessä (Kutsu häntä kullakseis) - Elä kutsu kurvaksees, elä huuda huoraksees (Älä etsi entisiä, tavoittele taannoisia / Sitä kutsu kurvakseis, mikä ol viime vierelläis).

      • Teetä viikate terävä

        Vrt. Kävitkö eilen seppälässä terävän atran teettämässä; Morsiamen ylistys: Sirppiin sivakka, villi viikatteelleTeetä viikate terävä, teetä kaksi kassaria (IV) / Vaali viikate kättee, vaali varsi viikattehen (vaali vartee hyvvää, jot ei naukuis napukat, eikä niukuis nivveet) - Vie sie neito niitylleisi, (itse istu kannon päälle), katso kun heinä heilahtaa, saraheinä sarsahtaa / siit se jussi jursahtaa, kova heinä korsahtaa, jne.

      • Tunsit ottaa, tunne pitää

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Tunsit tulla, tunne ollaKiteytynyt säepari: Tunnet ottaa, tunne pittää, taija tarkasti ellää! V; XIII: Sie ku tunsit tänne tulla, sie tunne tutun elellä! III-alueella johdannossa myös säkeet: Oi vävy, kuvattu kulta, sison ottaja omena, sison viejä verkaviitta.

      • Tunsit ottaa, tunne pitää*

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Tunsit tulla, tunne olla*Kiteytynyt säepari: Tunnet ottaa, tunne pittää, taija tarkasti ellää! V; XIII: Sie ku tunsit tänne tulla, sie tunne tutun elellä! III-alueella johdannossa myös säkeet: Oi vävy, kuvattu kulta, sison ottaja omena, sison viejä verkaviitta.

      • Tuo kaupungista tuomisia

        Sulhasta kehoitetaan tuomaan matkoiltaan tuliaisia: Ku sie liuvut linnasee, ku sie piirrät Piitterii, tuo sie hänell' tuomisii - lisänä kuvauksia tuliaisten ostosta ja antamisen tavasta.

      • Tuo kaupungista tuomisia*

        *Sulhasta kehoitetaan tuomaan matkoiltaan tuliaisia: Ku sie liuvut linnasee, ku sie piirrät Piitterii, tuo sie hänell' tuomisii - lisänä kuvauksia tuliaisten ostosta ja antamisen tavasta.

      • Tuo lampi lattialle

        Vrt. Morsiamen kotoa lähtiessä: Kuusi kultaista pärettä emolle tytön sijaanSulhaselle lauletaan morsiamen kodissa: Kuin sie meiltä neion viet, ja viet vesihevosen, tuo sie lampi lattiille, lampi keskelle pihoa.

      • Tuo neittä ison kotiin, älä piinaa ikävällä

        Kehotetaan tuomaan ikävöivä neito kotiin käymään: Sulhokainen, kaunokainen, älä meijän neitoamme, älä piinoillä/pahoin/pilkkana pitele, ikävällä itkettele/istuttele! Kuin tuloo ikävän tuska, pistä puuro puikkoloihi, pane valkko valjahihen, tuo se käymähän kotihin! Joissakin teksteissä käytetään >Rekivirren säkeitä (esim. IV 204, 698).

      • Tuo neittä ison kotiin, älä piinaa ikävällä*

        *Kehotetaan tuomaan ikävöivä neito kotiin käymään: Sulhokainen, kaunokainen, älä meijän neitoamme, älä piinoillä/pahoin/pilkkana pitele, ikävällä itkettele/istuttele! Kuin tuloo ikävän tuska, pistä puuro puikkoloihi, pane valkko valjahihen, tuo se käymähän kotihin! Joissakin teksteissä käytetään >Rekivirren säkeitä (esim. IV 204, 698).

      • Täti neuvoo sisarenpoikaa

        Pitkä neuvokkivirsi, jonka täti on laulanut sisarenpojalleen. Yksilöllinen, joukossa laulajan aloitussanoja ja yleisohjeita (neuvoo olemaan sortamassa vaimoaan, kaihtamaan ruoskaa, etsimään neuvoa katkismuksesta).

      • Vie kirkkoon pyhänä

        Kuin se pyhä pyörähtävi, vie se kirkkoon kiirehesti.

      • Älkää sillan päässä seisotelko, ikkunoissa itketeltö

        Älkää meijän kanaista, sillan päissä seisotelko, vajojen päissä valvotelko/vankutelko, itketelkö ikkunoissa. Vankutella-verbi liittynee sekä itkemiseen että lyömiseen, ja Vajojen päissä vankutelko -säkeen silloittamana säkeet yhdistyvät joskus aihelmaan >Älä vitsoin vinguttele. Aihelma esiintyy luovutusvirsissä (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Älkää viekö vehkasuolle).

      • Älkää sillan päässä seisotelko, ikkunoissa itketeltö*

        *Älkää meijän kanaista, sillan päissä seisotelko, vajojen päissä valvotelko/vankutelko, itketelkö ikkunoissa. Vankutella-verbi liittynee sekä itkemiseen että lyömiseen, ja Vajojen päissä vankutelko -säkeen silloittamana säkeet yhdistyvät joskus aihelmaan >Älä vitsoin vinguttele. Aihelma esiintyy luovutusvirsissä (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Älkää viekö vehkasuolle).

      • Älä aitoihin ajele

        Ks. myös: Kun neittä hyvin - pahoin piteletErilaisiin säeyhteyksiin liittyvä monitulkintainen aihelma: Älä meiän neiostaan (tms johdanto), Älä vierui vetele, aijan kolkkia ajele, seipähiin seisattele, kivikossa kiijättele, veräjissä vinguttele; älä vie vieruloihe, älä saata salvameehen, elä kaada kantoloihin, älä kaada neitojais. IV-alueella otsikkosäe yhdistyy osin aihelmaan >Neuvo neittä nelinurkkaisessa: Älä pieksä pellon päässä, aijan kolkissa ajele, jot ei kyntäjät näkisi; V-alueella yhdistyy juomari-aiheeseen; XIII2 4460, 4512, 4513 kostoaihelmaan >Kun neittä hyvin - pahoin pitelet. Muita jatkoja mm.: Aja suora suota myöten, vie kohallesi kottiin; Mist sie tunnet tuulen käyvän, käy itse sille puolle (ei ole varma kuuluuko tähän).

      • Älä aitoihin ajele*

        Ks. myös: Kun neittä hyvin - pahoin pitelet*Erilaisiin säeyhteyksiin liittyvä monitulkintainen aihelma: Älä meiän neiostaan (tms johdanto), Älä vierui vetele, aijan kolkkia ajele, seipähiin seisattele, kivikossa kiijättele, veräjissä vinguttele; älä vie vieruloihe, älä saata salvameehen, elä kaada kantoloihin, älä kaada neitojais. IV-alueella otsikkosäe yhdistyy osin aihelmaan >Neuvo neittä nelinurkkaisessa: Älä pieksä pellon päässä, aijan kolkissa ajele, jot ei kyntäjät näkisi; V-alueella yhdistyy juomari-aiheeseen; XIII2 4460, 4512, 4513 kostoaihelmaan >Kun neittä hyvin - pahoin pitelet. Muita jatkoja mm.: Aja suora suota myöten, vie kohallesi kottiin; Mist sie tunnet tuulen käyvän, käy itse sille puolle (ei ole varma kuuluuko tähän).

      • Älä anna anopin lyödä

        Ks. myös: Pidä vaari vaimostasiSulhasta kehoitetaan puolustamaan vaimoaan omia sukulaisiaan vastaan: Elä anna anopin lyyvä, eläkä apen torua, elä navon nalkkiloija, eläkkä kydyn kolhiloija, kälyn kopralla kopata - Seiso iessä niinkuin seinä, asu iessä niinkuin aita, niinku kivinen linna. Usein tiivistyneenä kahden tai kolmen säkeen kehoitukseksi, jossa säkeen: Elä anna anopin lyyvä lisänä mainitaan appi, nato ja/tai käly.

      • Älä anna anopin lyödä*

        Ks. myös: Pidä vaari vaimostasi*Sulhasta kehoitetaan puolustamaan vaimoaan omia sukulaisiaan vastaan: Elä anna anopin lyyvä, eläkä apen torua, elä navon nalkkiloija, eläkkä kydyn kolhiloija, kälyn kopralla kopata - Seiso iessä niinkuin seinä, asu iessä niinkuin aita, niinku kivinen linna. Usein tiivistyneenä kahden tai kolmen säkeen kehoitukseksi, jossa säkeen: Elä anna anopin lyyvä lisänä mainitaan appi, nato ja/tai käly.

      • Älä hautele halolla

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Opi tuntemaan sulhasesiÄlä sie pahoin pitele, älä ruosi ruoskan kanssa, älä pieksä pirkaleella, älä hautele halolla.

      • Älä heitä synkeään saloon

        Älä saattele salolle, siell´ on imevät itikat, sonkivat sokiat paarmat. Jatkuu runona Revon Muonista, joka "heitti Helkansa saloon".

      • Älä itkettele neittä iltakausia

        Älä meiän neiostaa, iltakausin itkettele, aamukausin seisattele, vielä on nuori meiän neito, iltakausin itkemää, aamukausin seisomaan.

      • Älä kiellä kellarista

        Älä kiellä kellarista, kaara maitokammarista/elä aitasta epäse, ei neito kotonakaan, käynyt ei kielten kellarissa, kaart ei maitokammarista/eikä aitasta evätty.

      • Älä käännä kättä poikki

        Älä vääntele väkisin, älä käännä kättä poikki.

      • Älä laita lapsiasi piioiksi

        Älä laita lapsiasi, piikuutta pitelemähän, olemahan orjuuvessa; Anna olla omass' koton, jne.

      • Älä laita vaimoasi Pietariin

        Vrt. Morsiamen itketys: Pietarissa joka näntkä näppäjävi; Epiikka: Miks on vaimot valkeaisetVaroitetaan miestä lähettämästä vaimoaan hakemaan Pietarin orpokodista ("ruununkartano") lapsia kasvateiksi: Älä meijän neitoa, älä piekse Pietarii, ruoski ruununkartanoo, katsomoa kasakan lasta - yöämmä siell yöllä lyöpi. Parempi on tehdä omia lapsia.

      • Älä laske kengättä kujalle

        Vrt. Morsiamen neuvokki: Älä käy kengättä kujallaKiteytynyt parisäe: Älä laske kengättä kujalle, kapukatta kaivotielle - joskus jatkoja: Tee kuussa kuuvet kengät, kesoissa monet kymmenet / Kylän naiset naurahtelloot.

      • Älä liiku viinateillä

        Älä sie liiku niillä teillä, misää viina viivyttääpi, viina viepi miehen mielen.

      • Älä lyö yhdestä syystä

        Sulhasta kehoitetaan kärsivällisyyteen morsiamen ojentamisessa: III-alue: Elä lyö sisaruttani, elä lyö emäni lasta, elä lyö yhestä syystä, elä kaikesta kahesta, lyö (vasta) syystä kymmenestä, kun rikkoo parven patoja, toisen parven tuoppiloita, kolmannen vaskivaakanoja / uhlun uusia munia. IV-alueella tiivistyy säepariksi: Elä lyö yhestä syystä, kopittele kymmenkunta!

      • Älä ota orjaksesi

        Kiteytynyt johdanto: Älä ota orjaksesi, pane palkan piiaksesi - johon liittyy erilaisia jatkoja: Ota orja kaupungista, vanki Vennään maalta / Piä niinku pientä lasta, vaali ku vakasta lasta / Ota omenakses.

      • Älä palelluta pakkaseen

        Älä jäällä jäätyttele, palennuta pakkasiee, älä kuoleta villuu.

      • Älä palelluta pakkaseen*

        *Älä jäällä jäätyttele, palennuta pakkasiee, älä kuoleta villuu.

      • Älä pidä neitoa pilkkanasi

        Älä meijän neitostaan, älä pie sit pilkkanais! V3 798a jatkuu: Tuo vanki/pilkka/nahti Vennäin maalta, sitä pilkkana pitele. (Vrt. V3: >Älä ota orjaksesi).

      • Älä piekse perheen vihalla

        Ks. myös Epiikka: Nain naisen pikkaraisen, talo käski tappamaanÄlä piekse perreen vihalla, tapa talon tarpehella / Eläkä lyö perehen syist, -pere on suuri, suita paljo, jne. III3 3485 vain irrallinen säepari neuvokkivirressä.

      • Älä pitele pahoin neitoamme

        Johdantoformula: Älä meiän neitostamme (kun sie meiltä neon viet), älä sie pahoin pitele. Johdattelee lukuisiin neuvokkiaihelmiin, esim. >Kun neittä hyvin - pahoin pitelet; >Älä anna anopin lyödä; >Älä kiellä kellarista; >Älä räiskä rättilöistä.

      • Älä pöksyistä pöräjä, tee pelto pellavaista

        Vrt. Sulhasen ylistys: Ei pöksyistä pöräjäSulhasta neuvotaan kasvattamaan pellavaa sen sijaan että moittisi morsianta vaatteista, tai moittimaan vasta sitten kun itse kasvattaa pellavaa ja on tarjonnut tarvikkeet kutomiseen (tai jos morsian ei osaa kutoa). Pääosin kiinteä säkeiden sarja: Älä pöksyistä pöräjä, älä räiskä rättilöistä, älä paijast paraja - Tee pelto pellavaksi, ai'an/ahon kolkka aivinaksi / aitavieret aivinaiset (tarha liinoa lisäksi) (/ >Hanki lipsut, hanki loukut) - Sitt vast pöksyist pöräjä, sekä paijast paraja, sekä räiskä rättilöistä (Jos ei meiän neito ommella ossaa, eikä tiiä tikkaella). XIII2 alkusäkeiden jatkona joskus >Neuvo nelisnurkkaisessa. Laulettu morsiamelle: XIII2: 3975, 4292, 4424. Osana tyttöjen laulua V2 838.

      • Älä pöksyistä pöräjä, tee pelto pellavaista*

        Vrt. Sulhasen ylistys: Ei pöksyistä pöräjä*Sulhasta neuvotaan kasvattamaan pellavaa sen sijaan että moittisi morsianta vaatteista, tai moittimaan vasta sitten kun itse kasvattaa pellavaa ja on tarjonnut tarvikkeet kutomiseen (tai jos morsian ei osaa kutoa). Pääosin kiinteä säkeiden sarja: Älä pöksyistä pöräjä, älä räiskä rättilöistä, älä paijast paraja - Tee pelto pellavaksi, ai'an/ahon kolkka aivinaksi / aitavieret aivinaiset (tarha liinoa lisäksi) (/ >Hanki lipsut, hanki loukut) - Sitt vast pöksyist pöräjä, sekä paijast paraja, sekä räiskä rättilöistä (Jos ei meiän neito ommella ossaa, eikä tiiä tikkaella). XIII2 alkusäkeiden jatkona joskus >Neuvo nelisnurkkaisessa. Laulettu morsiamelle: XIII2: 3975, 4292, 4424. Osana tyttöjen laulua V2 838.

      • Älä silmiä sivalla

        Ks. myös Morsiamen itketys: Mikä on kuhmu kulmassasi?Sulhasta varoitetaan väkivallasta: Älä silmille sivalla, älä korvalle kohenna - Tulee kuhmu kulman päälle, sinimarja silmän alle - Tuosta kyty kysyvi, tuosta appi arvelevi / kyssyyt kylällä naiset: onko tuo suden repimä, vaiko karhun kaapasema, vai lie sulhasen sukima; Onko susi sulhasesi, karhu kanssakumppalisi; Onko tuo sodassa käynyt, vai on käynyt tappelussa? Joskus (V2 1442; XIII2 4492 - 4502) jatkona morsiamen vastaus kyselyihin: Oman sulhon repimä, kaunokaisen (tupakarhun) kaapasema. Tähdellä merkityissä vain kyläläisten tai appivanhempien kysely ja susi- ja karhuvertaus.

      • Älä silmiä sivalla*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Mikä on kuhmu kulmassasi?*Sulhasta varoitetaan väkivallasta: Älä silmille sivalla, älä korvalle kohenna - Tulee kuhmu kulman päälle, sinimarja silmän alle - Tuosta kyty kysyvi, tuosta appi arvelevi / kyssyyt kylällä naiset: onko tuo suden repimä, vaiko karhun kaapasema, vai lie sulhasen sukima; Onko susi sulhasesi, karhu kanssakumppalisi; Onko tuo sodassa käynyt, vai on käynyt tappelussa? Joskus (V2 1442; XIII2 4492 - 4502) jatkona morsiamen vastaus kyselyihin: Oman sulhon repimä, kaunokaisen (tupakarhun) kaapasema. Tähdellä merkityissä vain kyläläisten tai appivanhempien kysely ja susi- ja karhuvertaus.

      • Älä syö sylttynäsi, tuo linnasta lihaa

        Älkää meijän neitojamme, älkää syökö sylttynänne, älkää panko paistikseen, tuokaa linnasta lihaa / liki linnaa työ elättä, saatte lihoa linnasta.

      • Älä syö sylttynäsi, tuo linnasta lihaa*

        *Älkää meijän neitojamme, älkää syökö sylttynänne, älkää panko paistikseen, tuokaa linnasta lihaa / liki linnaa työ elättä, saatte lihoa linnasta.

      • Älä tapa tateilla

        Ks. myös: Orjan laulut: Kuulkaa kuninkaan valta, miks on heikko herran valtaÄlä tapa tattiloilla, älä mori morskiloilla, älä sienillä sinistä.

      • Älä vierastele kotiväkeä

        Älä vielä vierastele, vierastele vellojais, älä viertele sisosta, äläkä ehtoista emosta!

      • Älä vitsoin vinguttele

        Ks. myös Älkää viekö vehkasuolleKehoituksen ytimenä parisäe: Elä vitsoin vinguttele, nahkaruoskin nauvuttele. I-alueella myös: Elkäte meiän kanasta, vitsoin viisin virvotella/vingutello, vassoin varvuin vankutelko/vajan peässä vangutello, ja joskus sulautuu aihelmaan >Älkää sillan päässä seisotelko, ikkunoissa itketeltö. IV, VII ja XIII kehotus jatkuu yleensä säkein: Ei ennen ison koissa, eipä vitson vinguteltu, nahkaruoskin nau'utettu. Pohjoisessa (I, II, VII) aihelma esiintyy luovutusvirsissä (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Älkää viekö vehkasuolle).

      • Älä vitsoin vinguttele*

        Ks. myös Älkää viekö vehkasuolle*Kehoituksen ytimenä parisäe: Elä vitsoin vinguttele, nahkaruoskin nauvuttele. I-alueella myös: Elkäte meiän kanasta, vitsoin viisin virvotella/vingutello, vassoin varvuin vankutelko/vajan peässä vangutello, ja joskus sulautuu aihelmaan >Älkää sillan päässä seisotelko, ikkunoissa itketeltö. IV, VII ja XIII kehotus jatkuu yleensä säkein: Ei ennen ison koissa, eipä vitson vinguteltu, nahkaruoskin nau'utettu. Pohjoisessa (I, II, VII) aihelma esiintyy luovutusvirsissä (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Älkää viekö vehkasuolle).

  • 5. Ylistys- ja pilkkalaulut

    • 1. Sulhasen ylistys

      • Ei anna anopin lyödä

        Vrt. Ei hakkaa halolla, ottaa oljen; Ei riko ristiäs; Sulhasen neuvokki: Anna anopin lyödä/Älä anna anopin lyödäKehutaan, että sulhanen ei anna anopin lyödä vaimoaan: Ei anna anopin lyyvä, anopp' löis ali kovasti, vieras eukko villajaisi.

      • Ei hakkaa halolla, ottaa oljen

        Ks. myös Sulhasen neuvokki: Ota silkki siimaksi Vrt. Ei anna anopin lyödä; Ei riko ristiäsiVakuutus sulhon hyväluontoisuudesta: Se ei pieksä pirkaleella, hakkaa ei halon keralla, petkeleell ei pehmittele, se ottaa olen ruoskakseese, rihman säikeen siimakseesen.

      • Ei ole ennen ollut tämän sulhasen somuutta

        vrt. Muiden ylistys: Hääkansan ylistysTulovirren yhteydessä kehutaan paitsi hääväkeä, saajanaista ja patvaskaa, myös sulhasta ja morsianta. Sulhasen ylistystä: Ei ole tässä ennen ollut, eikä varsin vasta liene, tämän sulhasen somuutta, naimakansan kaunehutta.

      • Ei ole muilla miehillä

        Sulhasen kehumista: Ei ol muilla miehillä, kuin ----- , huuhti kirves kirkkampi, kaski kassara parempi, siveämpi silmän luone, jalan kääne keikkeämpi.

      • Ei ole reessä retkallaan

        Jo on joutun meijän sulho, jo liikkun liukumaan. Usein on liukun linna tiellä, ajan naastist Narvan tiellä, ei ole reessä retkallaa, kahen puolen kallellaa.Vrt. >Sulhon hevosen pilkkaaminen, jossa: Reki iell, hepoin perästä, sulho retkallaan re'ess'.

      • Ei ole viinavelkoja kylässä

        Vrt. Sulhollanne on viinavelkoja kylässäVertaillaan sulhasen viinavelkoja morsiamen vaatevelkoihin: Ei oo meijän sulhollanne viina-velkoja kylässä, kyll on teijän neijollanne, vaatevelkoja kylässä. 3910 kysymyksenä päinvastaisessa väitteessä.

      • Ei ole viinavelkoja kylässä*

        Vrt. Sulhollanne on viinavelkoja kylässä*Vertaillaan sulhasen viinavelkoja morsiamen vaatevelkoihin: Ei oo meijän sulhollanne viina-velkoja kylässä, kyll on teijän neijollanne, vaatevelkoja kylässä. 3910 kysymyksenä päinvastaisessa väitteessä.

      • Ei pöksyistä pöräjä

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Älä pöksyistä pöräjäHyvä on neion neioin olla, sen paremp' morsiamena - Kun ei pöksyistä pöräjä, eikä räisä rättilöistä. Samassa yhteydessä sulhasen kodin ja sen olojen ylistystä sekä aihelma >Ei viivy viinan kanssa.

      • Ei sanottu saavan naista

        Ks. myös Yksi oli ounapuu kylässäSanottiin, ettei veli tulisi koskaan saamaan morsianta, mutta tämä saikin tytön omasta kylästä. Ydinsäkeet: Sanottiipa vellojain, sanottii ja soimattii - Ei sanottu saavan naista, sai naisen naapurista, tytön toisesta talosta / otti vallasta valitun / kirkkokunnast kuuluisamman. Useimmiten yhdessä >Yksi oli ounapuu kylässä -aihelman kanssa.

      • Ei sanottu saavan naista*

        Ks. myös Yksi oli ounapuu kylässä*Sanottiin, ettei veli tulisi koskaan saamaan morsianta, mutta tämä saikin tytön omasta kylästä. Ydinsäkeet: Sanottiipa vellojain, sanottii ja soimattii - Ei sanottu saavan naista, sai naisen naapurista, tytön toisesta talosta / otti vallasta valitun / kirkkokunnast kuuluisamman. Useimmiten yhdessä >Yksi oli ounapuu kylässä -aihelman kanssa.

      • Ei vaadi vastaansa kumarrusta

        Ydinsäkeet: Eikä vaaji vastahees, kumarrost ei kullaltaas; yhdistyy aihelmaan >Ei viivy viinan kanssa.

      • Ei viivy viinan kanssa

        Ydinsäkeet: Ei tuo viivy viinan kanssa, eikä tuumi tupakan kanssa. Liittyy muihin sulhasen metsästystaitojen tai helläkätisyyden ylistyksiin, esim.: >Pyhät juoksee pyssyn kanssa, >Ei riko ristiäsi, >Ei vaadi vastaansa kumarrusta.

      • Hopeaiset housunnauhat, silkkiset sukan siteet

        Sulhasen ja morsiamen vertailussa: Ompa meidän (Onko teidän?) sulhoillamme - hopiaiset housuin nauhat, silkkiset sukan sitehet. VII2 3046 laulettu morsiamesta.

      • Hopeaiset housunnauhat, silkkiset sukan siteet*

        *Sulhasen ja morsiamen vertailussa: Ompa meidän (Onko teidän?) sulhoillamme - hopiaiset housuin nauhat, silkkiset sukan sitehet. VII2 3046 laulettu morsiamesta.

      • Hyvä mies, hyvä hevonen

        Ks. myös Kalendaarilaulut: Hyvä mies, hyvä hevonen; ks. myös Sulhasen hevosen ylistysToteamus: Hyvä mies, hyvä hevonen tiivistää aiheeseen liittyvät sulhasen ja hänen vakavaraisuutensa kehut, joilla morsianta lohdutetaan.

      • Jos on naista miniässä, kyll' on miestä veljessä

        Vrt. Morsiamen ylistys: Jos on miestä veljessä...; Sulhasen ja morsiamen yhteensopivuus: Yhdenmuotoiset molemmat; Sulhon varsi valkeampiMorsiusparin kehumisen jälkeen: Jos on naista minneessä, kyll' on miestä vellossa! Viel on velloni pitempi, vielä on päätä korkeampi.

      • Kaivaa kaivon – vesi nousee nostamatta

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Kuusi kultaista pärettä emolle tytön sijaanKaasot laulavat morsiamen isälle ja äidille vakuuttaen tyttären päässeen hyvälle miehelle, joka: Kaivaa kaivon kartanolle - kokan varren kuutta syltä, vesi noisoo nostamatta, kaivost ilma kantamatta. XIII2 4765: hyvä sulho on laittanut kaivon kartanolle, tuuli ei tuiska jaloille vettä hakiessa. Yleisemmässä aiheen muunnelmassa käsketään sulhasen kaivaa morsiamen äidille kaivo josta vesi nousee nostamatta.

      • Kaivaa kaivon – vesi nousee nostamatta*

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Kuusi kultaista pärettä emolle tytön sijaan*Kaasot laulavat morsiamen isälle ja äidille vakuuttaen tyttären päässeen hyvälle miehelle, joka: Kaivaa kaivon kartanolle - kokan varren kuutta syltä, vesi noisoo nostamatta, kaivost ilma kantamatta. XIII2 4765: hyvä sulho on laittanut kaivon kartanolle, tuuli ei tuiska jaloille vettä hakiessa. Yleisemmässä aiheen muunnelmassa käsketään sulhasen kaivaa morsiamen äidille kaivo josta vesi nousee nostamatta.

      • Kultasuitset kuumottaa

        Morsianta lohdutetaan, että hän on saanut hyvän miehen: Alta linnan mies männööpi, päältä linnan pää näkyypi, kulta suitset kuumottaapi, siintääp' sini satula.

      • Maksat markan mielestäni

        Vrt. Naistenlaulut/Miniän laulut: Olin yksi, maksoin kaksiSulhasta istumaan kehotettaessa ylistetään: Maksoit markan mielestäin, tengan tietä käyvessäis.

      • Mies metsällä kävijä

        Ks. myös Pyhät juoksee pyssyn kanssa; Pyhät syöttää pyynlihalla; Tuo lehdosta leivän; Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen metsänkävijän; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä mies metsänkävijäMorsiamen kehutaan saaneen metsästävä mies: mies ei ole laiska, vaan herää aamulla aikaisin metsästämään koirineen; usein kehutaan myös saalista ja metsästystaitoja. Ydinsäkeitä: Miehen sait metsällä käyjän, uron korven kolkuttajan - Ei sen koirat koissa maata, pennut pehkussa levätä, aivoin aikaa huomenessa, nousee nuotio tulilta - Havu päänsä harjaelee, kaste päänsä kastelee, varvat vartalon sukii - Orret notkui, parmet painu, vanhoilla kapalihoilla.

      • Mies metsällä kävijä*

        Ks. myös Pyhät juoksee pyssyn kanssa; Pyhät syöttää pyynlihalla; Tuo lehdosta leivän; Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Sait miehen metsänkävijän; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä mies metsänkävijä*Morsiamen kehutaan saaneen metsästävä mies: mies ei ole laiska, vaan herää aamulla aikaisin metsästämään koirineen; usein kehutaan myös saalista ja metsästystaitoja. Ydinsäkeitä: Miehen sait metsällä käyjän, uron korven kolkuttajan - Ei sen koirat koissa maata, pennut pehkussa levätä, aivoin aikaa huomenessa, nousee nuotio tulilta - Havu päänsä harjaelee, kaste päänsä kastelee, varvat vartalon sukii - Orret notkui, parmet painu, vanhoilla kapalihoilla.

      • Neuvoo nelisnurkkaisessa

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Neuvo neittä nelinurkkaisessaKehutaan, ettei sulhanen ojenna puolisoaan kaikkien kuullen, vaan sisätiloissa: Ei heää huuva huuhmarelle, kartanoll ei kaljahtele, neuvoo nelisnurkkasessa, opettaa oven takana.

      • Olit osanjaossa, muut oven takana

        Vrt. Sulhasta moititaan morsiamesta: Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana. Vrt. Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Osan jakoSulhasta kehutaan hyvästä onnesta morsiamen valinnassa: Sie olit osa jaossa, muut olliit oven takana (sie sait paremman onnen, muille heikot heitettiin).

      • On kekoja kerittypäitä, purnu puituja jyviä

        Sulhasen varallisuutta ylistetään säeparien ketjussa, jossa morsiamen ja sulhasen varallisuudesta puhutaan vuoroin. Johdantosäkeenä: Ompa meijän sulhasella (joskus kysymyksenä: onko teijän sulhasella?) - säkeitä: Kekoja keritty päitä, napa-päitä natsukoita (keko kullalla keritty); Purnu puituja eloja, toinen purnu puimatonta; Sata saatuja rahoja, toinen sata saamatonta; Navahukset nahkatyynyt (vilahukset villavaipat); rehetyinen on reen perässä; (3036, 3036a jatkuu: Tuhat tuohi kengäsiä, viis tuhatta virsusia, muuta eluu sitä enemmän, sata sarka tankkisia, puol tuhatta pöksysiä; hevosia, lampaita, lehmiä, vuohia). 3009: morsiustalon isännän ylistys.

      • On kekoja kerittypäitä, purnu puituja jyviä*

        *Sulhasen varallisuutta ylistetään säeparien ketjussa, jossa morsiamen ja sulhasen varallisuudesta puhutaan vuoroin. Johdantosäkeenä: Ompa meijän sulhasella (joskus kysymyksenä: onko teijän sulhasella?) - säkeitä: Kekoja keritty päitä, napa-päitä natsukoita (keko kullalla keritty); Purnu puituja eloja, toinen purnu puimatonta; Sata saatuja rahoja, toinen sata saamatonta; Navahukset nahkatyynyt (vilahukset villavaipat); rehetyinen on reen perässä; (3036, 3036a jatkuu: Tuhat tuohi kengäsiä, viis tuhatta virsusia, muuta eluu sitä enemmän, sata sarka tankkisia, puol tuhatta pöksysiä; hevosia, lampaita, lehmiä, vuohia). 3009: morsiustalon isännän ylistys.

      • On sulholla hopeinen horstapel

        Sulhasen ja morsiamen varallisuuden vertailua: Morsei o meil moloitsa, sil o sulkkuist sukkanauhat. On se meijän sulhollakkii, hopiainen horstapel.

      • On sulholla kaksi kultaista munaa

        Seksuaaliaiheinen morsiamen ja sulhasen vertailu, jossa sulhasesta: Ja ompa meijän sulhollamme kaksi kullasta munnoa, kolmas kopran täytehine, sekä suojat siivottuna, mihi heä sit hellun viepi, sekä kattoa kanasen; Onko teiän sulhollanne sarkasessa hautonutta, pöksyissä pöhöttynyttä. XIII 4620 ja 4645 kysymyksenä.

      • On sulhossamme kyntömiestä

        Lyhyt sulhasen kyntäjäntaitojen vakuuttelu, liittyy sulhasen ja morsiamen taitojen ja ominaisuuksien vertailuun: Kyll on vello kyntäväine / Kyntää kylläisen pellon, vakoaa valloin pellon / Ompa meidän sulhoissamme kyntömiestä, kylvömiestä. Tähdellä merkityissä vain tiedustelu: onko sulhasessa kyntömiestä, kylvömiestä; onko kynnettyy, kylvettyy; onko hän työn tekijä, maan pikijä, pitkän pellon pehmentäjä.

      • On sulhossamme kyntömiestä*

        *Lyhyt sulhasen kyntäjäntaitojen vakuuttelu, liittyy sulhasen ja morsiamen taitojen ja ominaisuuksien vertailuun: Kyll on vello kyntäväine / Kyntää kylläisen pellon, vakoaa valloin pellon / Ompa meidän sulhoissamme kyntömiestä, kylvömiestä. Tähdellä merkityissä vain tiedustelu: onko sulhasessa kyntömiestä, kylvömiestä; onko kynnettyy, kylvettyy; onko hän työn tekijä, maan pikijä, pitkän pellon pehmentäjä.

      • Parta kullan palmikoissa

        Vrt. Tulovirsi: Patvaskan ylistysYlistyssäkeitä liittyen sulhasen kasvoihin: Kultakulma, hopeasilmä / Silmät on tähet taivosessa - Hiukset on kullan suortuviissa, parta kullan palmikoissa.

      • Pois ei potki vuoteelta

        Vrt. Morsiamen itketys: Potkii pois vuoteelta; Morsiamen neuvokki: Älä potki vuoteelta; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Pahan miehen kuvausMorsiamen kiitos appivanhemmilleen: Aina kiitän appiani ja aina anoppiain, tekkiit miulle sorjan sulhon, pois ei potki vuotehelta, anna ei kaijalta katetta, lyhyelt ei pään alusta.

      • Priha on sinun katsantosi

        Sulhon puhuttelu: Meijän sulho, kähärtukka, priha on siun katsantosi, harmaat, soriat silmäisi!

      • Pyhät juoksee pyssyn kanssa

        Ks. myös Mies metsällä kävijä; Pyhät syöttää pyynlihalla; Tulo morsiamen kotiin: Sulho oli metsässä pyitä pyytämässä; Miestenlaulut/Laulut miesten toimista: Pyhät juoksin pyyn jälessä.Työteliästä, metsästävää sulhasta kehutaan, yleensä jatkona aihelmalle: >Ei viivy viinan kanssa. Johdantona neitoa onnitellaan: Nyt sie sait suajan miehen, suajan miehen, tuojan miehen. Ydinsäkeet: Pyhät käypi pyssy käissä / Pyhät juoksi pyyn jälestä, aret atran sarvikossa - Saapi sadat sateellakin, ja tuop' tuhannet tuulellaki.

      • Pyhät syöttää pyynlihalla

        Ks. myös Mies metsällä kävijä; Pyhät juoksee pyssyn kanssaMetsästävää sulhasta kehutaan: Pyhät syöttää pyyn lihalla, aret ennen ammutuilla. I3 alueella yhdistyy aihelmaan >Mies metsällä kävijä, XIII alueella aihelmaan >Pyhät juoksee pyssyn kanssa. VI1 763 morsiamesta: keittää sen, mitä mies metsästää.

      • Sadan ruplan saappaat jalassa

        Kehutaan sulhasen arvokkaita vaatteita: Tuhannen ruplan turkki pääll, viijentoista verkapaltot, saan ruplan saappahas, kuuven ruplan kussakois, kalossit kolmen ruplan, kahen ruplan kaulariepu, ruplan rukkaset käessä; Hyvät saksan saappaat.

      • Sadan ruplan saappaat jalassa*

        *Kehutaan sulhasen arvokkaita vaatteita: Tuhannen ruplan turkki pääll, viijentoista verkapaltot, saan ruplan saappahas, kuuven ruplan kussakois, kalossit kolmen ruplan, kahen ruplan kaulariepu, ruplan rukkaset käessä; Hyvät saksan saappaat.

      • Sulhanen rikas rahasta, repo vikkelä jalalta

        Ks. myös Kosiminen: Oletteko rahalla rikkaat vai kielellä ketterätSulohane rikas rahasta, repo vikkelä jalalta (kommentti: Sanottiin ennen vanhaan aluksi, kun ruvettiin juomaan huomentuoppia, vrt. Lahjamaljojen juonti).

      • Sulhanen suloinen kuin lemmen kuutamoinen

        Sulhasta ja morsianta ylistetään: Niin on morsian ihana, kuin on tähti taivahalla, niin on sulhanen suloinen, kuin on lemmen kuutamoinen.

      • Sulhasen hevosen ylistys

        Ks. myös Kuusi kultaista käkeä; Sulhasen pilkka: Sulhon hevosen pilkkaaminen; Tulo morsiamen kotiin: Vävy mustalla orilla. Vrt. Hyvä mies, hyvä hevonen. Sulhasen hevosta ylistetään maalailevin säkein: Suussa on suitset synnyntäis, päässä on päitset kasvannaist (suitset sären suomuloista, päitset peäskyn suoniloista; kultasuitset, kultapäitset); Otsall on otavan merkki, päälaell on päivän merkki; Siint tunnu heinillä pidetty, kakra kaurall kasvatettu; Kaviot kangasta kutoo, häntä kääri käärimellä; Lähe läikkyy lautasella, harjelle hanet munivat (ks. Epiikka: >Ihmehevonen).

      • Sulhasen vaatteiden ylistys

        Vrt. Puhemiehen pilkka ja ylistys: Kosiomiehen vaatteiden ylistys; Ks. myös Miesten laulut/Lauluja miesten toimista: Hattu, mikä minulla, ei kaikki kannaSulhasen vaatteita ylistetään: Se hattu, joka sinulla, tuot ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkaa - Verka on tuotu Viipurista/Virosta/Turusta/Tuuterista, Saksan linnasta sametti, puukkoi Pietarin porista - Niin se paistaa paijan kaulus, ku paras papin paperi, kirkkoherran kirjalehti (vrt. >Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä) - Se paita mikä sinulla, se on kultais kutoma, herttaseis helskyttämä - Tuol on tankki taiten tehty, verka miittien mitattu (V2 1519: morsiamelta kysellään, onko sulhasen tankki taiten tehty) - Vävyllä on suuri saapka, puhki pilvistä puhuja. Samat säkeet myös puhemiehen ylistyksissä. V2: mies kehuu vaimonsa ompelemaa paitaa, joka paistaa kuin kirkkoherran kirjanlehti (ehkä ei liity häihin); VII2 2822 erilainen rakenne, kysellään: kuka on hienoissa helmoissa, kuka verkakauhtanoissa? Vastaus: Anni hienoissa helmoissa, Iivana verkakauhtanoissa.

      • Sulhasen vaatteiden ylistys*

        Vrt. Puhemiehen pilkka ja ylistys: Kosiomiehen vaatteiden ylistys; Ks. myös Miesten laulut/Lauluja miesten toimista: Hattu, mikä minulla, ei kaikki kanna*Sulhasen vaatteita ylistetään: Se hattu, joka sinulla, tuot ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkaa - Verka on tuotu Viipurista/Virosta/Turusta/Tuuterista, Saksan linnasta sametti, puukkoi Pietarin porista - Niin se paistaa paijan kaulus, ku paras papin paperi, kirkkoherran kirjalehti (vrt. >Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiä) - Se paita mikä sinulla, se on kultais kutoma, herttaseis helskyttämä - Tuol on tankki taiten tehty, verka miittien mitattu (V2 1519: morsiamelta kysellään, onko sulhasen tankki taiten tehty) - Vävyllä on suuri saapka, puhki pilvistä puhuja. Samat säkeet myös puhemiehen ylistyksissä. V2: mies kehuu vaimonsa ompelemaa paitaa, joka paistaa kuin kirkkoherran kirjanlehti (ehkä ei liity häihin); VII2 2822 erilainen rakenne, kysellään: kuka on hienoissa helmoissa, kuka verkakauhtanoissa? Vastaus: Anni hienoissa helmoissa, Iivana verkakauhtanoissa.

      • Sulhasta kiitetään: otit Suomesta sorean

        "Suomesta soria" on yleinen formula, mutta tässä esiintyy runon keskeisenä ajatuksena - sulhasta, jota on neuvottu tai joka on luvannut tuoda Suomesta sorian, kiitetään: otit Suomesta sorreimman, kirkon parvelta parraimman, pitäjästä kauneimman / vallasta valkose valitsit.

      • Sulholla peurannahka peitteenä, karhunnahka katteena

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Ei ole peurannahkaa peitteenä; Näytti peura perseensäSulhon varallisuuden ylistystä vertailtaessa morsiamen ja sulhasen varoja: Onpa meien sulhollamme, petrannahkat peittehiinä, karhunnahkat kattehiina (yksin kaksin karhun taljoin, viisin kuusin peuran nahkon, VII2 3041). XIII2 4154: Talon isäntä ylistää sulhasen kotia; 4271, vain kysymyksenä; VII2 2827, XIII2 4270, 4272, 4630 morsiamesta.

      • Sulholla peurannahka peitteenä, karhunnahka katteena*

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Ei ole peurannahkaa peitteenä; Näytti peura perseensä*Sulhon varallisuuden ylistystä vertailtaessa morsiamen ja sulhasen varoja: Onpa meien sulhollamme, petrannahkat peittehiinä, karhunnahkat kattehiina (yksin kaksin karhun taljoin, viisin kuusin peuran nahkon, VII2 3041). XIII2 4154: Talon isäntä ylistää sulhasen kotia; 4271, vain kysymyksenä; VII2 2827, XIII2 4270, 4272, 4630 morsiamesta.

      • Sulhon turkki

        Moni on pässi päättä jäänyt, moni kaulatta karitsa, kuin on tehty sulhon turkki.

      • Tekee saavit, pankit, kannut kaikenlaiset

        Sulhasen ja morsiamen taitojen vertailua; sulhasen vakuutetaan olevan kätevä käsistään: Kuin on meiän vello selvä! Tekköö saavit, tekköö pankit, tekköö kannut kaikellaiset, tekköö pienii pelsin-puita, sorvaelloo sukkulaisii.

      • Tuntee tupasen tehdä

        Vrt. Sulhasen pilkka: Ei osaa tupaa tehdä; Miestenlaulut: Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdäTiedustellaan, osaako sulhanen rakentaa tuvan, ja vastataan: Tuntoo tupia tehhä, taitaa saani salvaella, panna pangille varroo, usatille uurteita - jatkona usein: Ei kysy kylästä miestä, ano ei miestä naapurista. III1 406, III2 1660, 1751, III3 2592, 3036, 3485 vain vastapuolen tiedustelu.

      • Tuntee tupasen tehdä*

        Vrt. Sulhasen pilkka: Ei osaa tupaa tehdä; Miestenlaulut: Tuntee tupakan syödä - ei tunne tupaa tehdä*Tiedustellaan, osaako sulhanen rakentaa tuvan, ja vastataan: Tuntoo tupia tehhä, taitaa saani salvaella, panna pangille varroo, usatille uurteita - jatkona usein: Ei kysy kylästä miestä, ano ei miestä naapurista. III1 406, III2 1660, 1751, III3 2592, 3036, 3485 vain vastapuolen tiedustelu.

      • Tuo lehdosta leivän

        Ks. myös Vanhempien ja lasten suhde: Äidin vaivojen palkintoJohdantona todetaan useimmiten: Ei neito hukalle jäänyt, neito on kyntäjän kylellä (leivänsaajan saapuvill) - ydinsäkeet: Tuo leivän lehosta tuopi, kannikan kanervikosta, punakuoren koivikosta. Muutaman kerran (4156, 4187, 4195) yhdistyy >Pyhät juoksee pyssyn kanssa -aihelmaan. XIII2 4751, 4754 osoitettu morsiamen äidille. III2 2265; III3 3036, 3485; V3 800; XV 1164 vain kysymyksen muodossa, V3 jatkaa kalastusaiheella: tuotko kalat kottii?

      • Tuo lehdosta leivän*

        Ks. myös Vanhempien ja lasten suhde: Äidin vaivojen palkinto*Johdantona todetaan useimmiten: Ei neito hukalle jäänyt, neito on kyntäjän kylellä (leivänsaajan saapuvill) - ydinsäkeet: Tuo leivän lehosta tuopi, kannikan kanervikosta, punakuoren koivikosta. Muutaman kerran (4156, 4187, 4195) yhdistyy >Pyhät juoksee pyssyn kanssa -aihelmaan. XIII2 4751, 4754 osoitettu morsiamen äidille. III2 2265; III3 3036, 3485; V3 800; XV 1164 vain kysymyksen muodossa, V3 jatkaa kalastusaiheella: tuotko kalat kottii?

      • Tuo linnasta tuomisia

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Tuo kaupungista tuomisiaSulhanen tuo tuliaisia kaupunkimatkaltaan. IV1 1244: appi tuo tuliaisia, on kuin oma isä.

      • Tuo on naasti naurusuinen

        Vrt. Morsiamen itketys: Potralla pojalla kova kulakkaSulhasta kehutaan hyväksi: Sai tuon sulhon sorjasen, ei oo kopiall kova kulakka, tuo on naasti naurusuine, taloss on tasaine olla, miehelässä mieltä myöte. Ei talossa tavoja olla, miehen sai mieleisen.

      • Tuoll' on kunnia kotona

        Morsiamen neitsyyden tiedustelun yhteydessä esitetty vakuutus, että sulhasen poikuus on yhä tallella: Ongos teijän neijollanna - niink meijän sulhasella, tuoll o kunnia kotona, tallell o emon tavara, emon ant o helman alla. Ei o kaun munua, kassa on pääll kaunehena, nuo ei o antant akoill, eikä o työntänt tyttölöille, leskilöill ei lennättänt, ne on säylytett säkis, kuletett o kukkaross.

      • Viitta on kuuttaren kutoma

        Ks. myös Puhemiehen pilkka ja ylistys: Patvaskan ylistys; Epiikka: Kuuttaret kutojinaSulhasen viittaa (paitaa) ylistetään kuuttaren kutomaksi (tai: ylähällä on viitta tehty): Tuo on kuuttaren kutoma, päiväterän helsyttämä, kuu vieri kuvekeränä, tähet suihki sukkuloissa, taivaskaaret kangaspuina; pilvet pirtana piraji.

      • Vävy on kananmunaa uudempi

        Tupaan astuvasta sulhasesta: Vävy Väinö uusi vieras, uuvemp on kananmunasta, munan uuven ruskulaista.

      • Yksi oli ounapuu kylässä

        Ks. myös Ei sanottu saavan naistaRunollinen säekokonaisuus: Yksi oli ounapuu kylässä, yksi oksa ounapuussa, yksi oksassa omena - päiväpuolelta punane, kuuvalolta valkiaine - senki otti velvyeni, senki tammeni tapasi / manitteli marjueen. Useimmiten jatkona >Ei sanottu saavan naista -aihelmalle. Vatjalaisissa teksteissä alkuformulana usein kiitos Jumalalle; Hyvät on markat maalle pantu.

    • 2. Sulhasen kodin ylistys

      • Aitta joka aholla

        Ks. myös Kolme aittaa on mäellä; Ojanvieret ohramainaSulhasen kodin vaurautta kehutaan: Purnu on joka purolla, aittaset joka aholla. I3 1609 vain kysymyksenä.

      • Aitta joka aholla*

        Ks. myös Kolme aittaa on mäellä; Ojanvieret ohramaina*Sulhasen kodin vaurautta kehutaan: Purnu on joka purolla, aittaset joka aholla. I3 1609 vain kysymyksenä.

      • Appi ainoa isäntä

        Jatkona sulhasen ylistykseen: Appi ainoa isäntä, anoppi ainoa emäntä, kytyjä on kylläldesi, natosija on kosolta.

      • Appi sinut siunaa

        Anoppi on hyvä tapainen, appi vielä armahampi, tuo siun siivo siunajaapi.

      • Appi sinut siunaa*

        *Anoppi on hyvä tapainen, appi vielä armahampi, tuo siun siivo siunajaapi.

      • Ei huoli hovissa käydä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meill ei kastu kaita kenkäEi huoli hovissa käyä, ropotissa roiskotella, ei purska punainen sukka, ei kastu kaita kenkä. Yleensä jatkona johdantosäkeelle: Hyvä on meillä neidon olla (Soria on Suomessa elellä, ratto on olla Rauvun mailla, johon vastataan: Silloin on ratto, kons on rauha - kons ei viijä viittojain (+ Sakkolan akat valittavat, että heiltä on viitat viety).

      • Ei huoli hovissa käydä*

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meill ei kastu kaita kenkä*Ei huoli hovissa käyä, ropotissa roiskotella, ei purska punainen sukka, ei kastu kaita kenkä. Yleensä jatkona johdantosäkeelle: Hyvä on meillä neidon olla (Soria on Suomessa elellä, ratto on olla Rauvun mailla, johon vastataan: Silloin on ratto, kons on rauha - kons ei viijä viittojain (+ Sakkolan akat valittavat, että heiltä on viitat viety).

      • Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle

        Ks. myös Sananlaskurunot: Ei ole kiirettä kivelle Ks. myös Sulhasen kodin ylistys: Kivenpuu ei kättä kiskoKahden tai useamman säkeen johdantoaihelma: Ei oo kiirettä kivelle, ei huolta huhmarelle / Ei meillä kiville viiä, hummarelle huisutella, kivi on viety Kiiskolaan, hummar Huoterinmäelle, petkel pitkään pajuun. Erilaisia kotiseutuaiheisia jatkoja, III alueella useimmiten >Meill' on myllyt myllyn päällä; V ja XIII -alueilla >Vesi meille vehnät tuo. Vastaava johdantoformula (Ei meillä vesille viedä) aihelmassa >Meillä on kaivot kartanolla, johon myös usein yhdistyy.

      • Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle*

        Ks. myös Sananlaskurunot: Ei ole kiirettä kivelle Ks. myös Sulhasen kodin ylistys: Kivenpuu ei kättä kisko*Kahden tai useamman säkeen johdantoaihelma: Ei oo kiirettä kivelle, ei huolta huhmarelle / Ei meillä kiville viiä, hummarelle huisutella, kivi on viety Kiiskolaan, hummar Huoterinmäelle, petkel pitkään pajuun. Erilaisia kotiseutuaiheisia jatkoja, III alueella useimmiten >Meill' on myllyt myllyn päällä; V ja XIII -alueilla >Vesi meille vehnät tuo. Vastaava johdantoformula (Ei meillä vesille viedä) aihelmassa >Meillä on kaivot kartanolla, johon myös usein yhdistyy.

      • Ei meillä emännät itke, itkee itikka

        Ei meijän emännät itke, meil itkee itikka, vesilintu vierittää, pajulintu paipattaa.

      • Ei meillä varhain nousta

        Sulhasen kotona morsiamen on hyvä olla, koska siellä ei nousta varhain työntekoon. Ydinsäkeitä: Ei meillä varrain nousta, meil ei puuhata puhetta - kiven puuhun ei kiirehest, roaan varteen ei varrain / nousuan puolin puhtehess.

      • Ei meillä varhain nousta*

        *Sulhasen kotona morsiamen on hyvä olla, koska siellä ei nousta varhain työntekoon. Ydinsäkeitä: Ei meillä varrain nousta, meil ei puuhata puhetta - kiven puuhun ei kiirehest, roaan varteen ei varrain / nousuan puolin puhtehess.

      • Ei meitä verosta viedä

        Ks. myös Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Mitä me tytöt suremmeYdinsäe: Ei meitä verosta viijä; Morsiamen kodin ylistys: XIII2 4546

      • Hevosia paljon, laveat lammaslaumat, lehmät kultasarvet

        Ks. myös Näittekö tullessanne näsäpäitä närtteitä; Läävä täynnä lähtemiäErilaisin säkein kuvataan hevosten, lampaiden ja lehmien suurta määrää sulhasen kotona.

      • Hevosia paljon, laveat lammaslaumat, lehmät kultasarvet*

        Ks. myös Näittekö tullessanne näsäpäitä närtteitä; Läävä täynnä lähtemiä*Erilaisin säkein kuvataan hevosten, lampaiden ja lehmien suurta määrää sulhasen kotona.

      • Huolovat on meijän urohot huonuksia huolimaan

        Vakuutetaan, ettei morsiamen tarvitse huolehtia huoneista (vaikka olisivatkin nyt huonot), sillä meidän miehemme huolehtivat ne kuntoon: Huolovat/Huolevat/Uurahat on meijän urohot huonuksia huolimah, katoksia katsomah - Tyvin tuuvvah suuret/tyyskät kuuset, latvoin lakkapäät/lansitut petäjät - Tullah salvajat Savosta, pistelijät Piiteristä. Aihelmaa on esitetty joko sulhasen kotiin tullessa tai morsiamen neuvokin yhteydessä. Vrt. loitsujen >Karkotussanoja, kiitoslaulujen >Isännän ylistys.

      • Hyvä meillä orjan olla

        Lyhyt 1-3 säkeen johdantoformula erilaisiin aihelmiin, joissa kehutaan, miten hyvä morsiamen on sulhasen kotona elää: Hyvä täs on neion olla, kaunis kasvaa kanasen / Hyvä on meiällä elellä / Hyvä meill on miniän olla / Hyvä on meillä orjan olla, sen parempi palkkalaisen, miniän sitä parempi / Hyvä ompi ollaksesi / Hyvä on neion neioin olla, sen parempi morsiamena. Joskus kerrotaan, miten vähän työtä morsiamella tulee olemaan: kalasaavin kantaminen, lohen päien lohkominen (ks. >Se meillä kovinta työtä), ja kysellään, teettikö hän terävän veitsen tähän työhön (V3 881). Joskus kehutaan sulhasen perhettä morsiamen oman perheen kaltaiseksi tai toivotaan sen olevan sellainen (VII2 3084-85). XIII2 4151: sävy ironinen, sulhasen koti on köyhä (XIII2 4137 merkitys epäselvä).

      • Hyvä meillä orjan olla*

        *Lyhyt 1-3 säkeen johdantoformula erilaisiin aihelmiin, joissa kehutaan, miten hyvä morsiamen on sulhasen kotona elää: Hyvä täs on neion olla, kaunis kasvaa kanasen / Hyvä on meiällä elellä / Hyvä meill on miniän olla / Hyvä on meillä orjan olla, sen parempi palkkalaisen, miniän sitä parempi / Hyvä ompi ollaksesi / Hyvä on neion neioin olla, sen parempi morsiamena. Joskus kerrotaan, miten vähän työtä morsiamella tulee olemaan: kalasaavin kantaminen, lohen päien lohkominen (ks. >Se meillä kovinta työtä), ja kysellään, teettikö hän terävän veitsen tähän työhön (V3 881). Joskus kehutaan sulhasen perhettä morsiamen oman perheen kaltaiseksi tai toivotaan sen olevan sellainen (VII2 3084-85). XIII2 4151: sävy ironinen, sulhasen koti on köyhä (XIII2 4137 merkitys epäselvä).

      • Ihastu, älä pelästy, jos on tanhua retuinen

        Huudahdus morsianta sulhasen taloon tuodessa: Ihastu, elä pelästy. Pitkässä säekokonaisuudessa pyydetään, että miniä ihastuisi eikä pelästyisi tanhuan likaisuutta; syynä on, että pihalla käy herrojen hevoset/sotaorit, ja lehmät ja varsat ovat päässeet valloilleen (eli karjaa on paljon). III2 1770 samat säkeet sulhasen äidille morsianta tuodessa.

      • Ihastu, älä pelästy, jos on tanhua retuinen*

        *Huudahdus morsianta sulhasen taloon tuodessa: Ihastu, elä pelästy. Pitkässä säekokonaisuudessa pyydetään, että miniä ihastuisi eikä pelästyisi tanhuan likaisuutta; syynä on, että pihalla käy herrojen hevoset/sotaorit, ja lehmät ja varsat ovat päässeet valloilleen (eli karjaa on paljon). III2 1770 samat säkeet sulhasen äidille morsianta tuodessa.

      • Kellari teloja täynnä, telat täynnä tynnyreitä

        Ks. myös Pitolaulut: Kiletoi-virsiSulhasen talossa on paljon olutta: Kammari oli teljoa täynnä, telat täynnä tynnyriä, tynnyrit oloja täynnä, langon kammarin laessa. Aihelma esitetään III, VI, XV -alueilla ylistyksessä ja VII ja XII -alueilla moitteessa, jotka myös kerätty tähän (ks. Sulhasen kodin pilkka: >Sanottiin täällä olevan).

      • Kesällä ei kekoa tehdä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Saaressa hyvä elää: ei sänki säärtä pistäKotiseutuaihe morsiamen hyvien olojen ylistyksessä: Kesäl ei kekoa tehhä, talvel ei tapeta riihtä.

      • Kivenpuu ei kättä kisko

        Ks. myös Ei ole kiirettä kivelleSulhasen kotona morsian ei joudu käsikiviä pyörittämään: Kivenpuu ei kättä kisko, sirppi ei sormii sokaise.

      • Kolme jokea juoksi

        Vrt. Hummareellakäynti: Kolme putkea puhuuKolmesta joesta yhdessä juoksee mesi, toisessa viina, kolmannessa olut. IV3, 4118: kolme aittaa, niissä juomat.

      • Kolme jokea juoksi*

        Vrt. Hummareellakäynti: Kolme putkea puhuu*Kolmesta joesta yhdessä juoksee mesi, toisessa viina, kolmannessa olut. IV3, 4118: kolme aittaa, niissä juomat.

      • Kolme on aittaa mäellä

        Ks. myös Aitta joka aholla; Vrt. Sulhasen kodin pilkkaaminen: Kolme aittaa on sinullaSulhasen rikkauden kuvaus: Kolme on aittaa mäellä - aitoissa voita, sianlihaa, papua; vehnää, kauraa, ruista, yms.

      • Kolme on aittaa mäellä*

        Ks. myös Aitta joka aholla; Vrt. Sulhasen kodin pilkkaaminen: Kolme aittaa on sinulla*Sulhasen rikkauden kuvaus: Kolme on aittaa mäellä - aitoissa voita, sianlihaa, papua; vehnää, kauraa, ruista, yms.

      • Kolme riihtä rinnatusten

        Ks. myös Epiikka: Kolme riihtä, ruunaa. lehmääNäit sä tiellä tullessais - Kolme on riihtä rinnatuksin, ain ovat ahosta taysi.

      • Koreat koivikot liki kotia

        Meill on koivikot koriat, koivikot liki kotia.

      • Koti meidän korkea

        Koti on meijen korkehusse, maja meijen maan tassusse, kyll on paksut siltoi palkit, kyllä on julmat juonijaiset, on missä teijän rovvan olla, kotityttären elellä.

      • Kuja kullalla katettu

        Kuja on kullalla katettu, hopialla huovitettu.

      • Kultaristit on kukkulalla

        Kehutaan sulhasen korkeaa kotia: Kulta- on ristit kukkulalla, harjoilla hopearistit - - kukkulalla on kultaharja kultasella kuuritsalla, kana kultoi- kaersi kultaisella lakkapuulla.

      • Kuusi kultaista tupaa, viisi viinakellaria

        Vrt. myös Sulhasen kodin pilkka: Sanottiin täällä olevanSäepari: Kuusi on kuusista tupaa, viisi on viina kellaria - jatkoja: sata sarven kantajata, tuhat maion antajata / kyllä viljan viilentää, kyllä leivän leivontaa; tai yhdistyy: >Kellarit teloja täynnä. Tässä aihelma ylistyksenä tai vastauksena kysymykseen, mutta useammin se liittyy pilkkakontekstiin, jossa kontrasti: sanottiin olevan - ei ole (ks. Sulhasen kodin pilkka: >Sanottiin täällä olevan).

      • Leipä linnasta tulee

        Ks. myös Ei meillä varhain nousta; Vesi meille vehnät tuoKotiseutuaihelma; Kehutaan, että sulhasen kodissa: Leipä linnasta/Venäjältä tulee, kulkee kulin sisällä.

      • Lihat, voit vallassasi

        Lihatiinut tietyssäis, voi vatiset vallassais, kons et voine voita syyvä, sipaset sian lihhaa, kaapaset kalan pullaa. Jatkoa aihelmalle >Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaiset.

      • Liput linnaan näkyvät

        Ks. myös Kotiseuturunot: Liput linnasta näkyyLiki linnoa elämme, alla kaupungin asumme, liput linnahan näkyvät, katot paistaat Karjalahan.

      • Läävä täynnä lähtemiä

        Ks. myös Hevosia paljon, laveat lammaslaumat, lehmät kultasarvet; Näittekö tullessanne näsäpäitä närttietä; Pitolaulut: Laulan tähän taloonSulhasen kodissa on paljon karjaa ja hevosia: Lääv on täynnä lähtemii, toine on lähtemii emiä, kuja täynnä kukkapäitä, talli täynnä tammoi/tantsivia. IV3 4107 ja 4118 esitetty pilkan pyörtämisen yhteydessä (Suotta laitoin, totta kiitän); XIII2 4546 vastaavassa vertailussa morsiamen kodin hyväksi. Toivotuksena sulhastalosta lähdettäessä: laulan tähän taloon läävät täyteen lähtemiä, esim. III1 3554, IV1 1206, V1 101, XV 1175.

      • Läävä täynnä lähtemiä*

        Ks. myös Hevosia paljon, laveat lammaslaumat, lehmät kultasarvet; Näittekö tullessanne näsäpäitä närttietä; Pitolaulut: Laulan tähän taloon*Sulhasen kodissa on paljon karjaa ja hevosia: Lääv on täynnä lähtemii, toine on lähtemii emiä, kuja täynnä kukkapäitä, talli täynnä tammoi/tantsivia. IV3 4107 ja 4118 esitetty pilkan pyörtämisen yhteydessä (Suotta laitoin, totta kiitän); XIII2 4546 vastaavassa vertailussa morsiamen kodin hyväksi. Toivotuksena sulhastalosta lähdettäessä: laulan tähän taloon läävät täyteen lähtemiä, esim. III1 3554, IV1 1206, V1 101, XV 1175.

      • Maat medelle maistuvat, seipäät sianlihalle

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meidän maat meelle haisooKotiseutuaihelma: Meidän maat medelle maistuu, kallaat kananmunille, seipäät sianlihalle. III3 3411: Piä mieltä meiä puoleen, tuomut toisille vesille, kallaat kananmunille.

      • Maat medelle maistuvat, seipäät sianlihalle*

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meidän maat meelle haisoo*Kotiseutuaihelma: Meidän maat medelle maistuu, kallaat kananmunille, seipäät sianlihalle. III3 3411: Piä mieltä meiä puoleen, tuomut toisille vesille, kallaat kananmunille.

      • Meidän maat mansikkaiset, muiden maat mustikkaiset

        Ks. myös Kotiseuturunot: Muiden maat on mustikat, meidän maat on mansikatMeiän maat on mantsikkaiset, muihen maat on mustikkaiset

      • Meill´on virsta vehnää maassa

        Meill on virssalta vehnä maassa, kahelt on kagra maassa, kymmenelt on ruista maassa.

      • Meill' on kaivot kartanolla

        Ks. myös Meill' on myllyt myllyn päälläJohdantona III alueella usein: Ei meillä vesille viijä, viijä ei vettä ottamaa. Ydinajatus: Kaivo on niin lähellä kotia, että vesi tulee tupaan kantamatta (mm. Meill on kaivo kartanolla, meill on kannet kaivon päällä - itse istuu laavitsalla, vesi tulloo tuppaa). Samassa yhteydessä usein myös aihelma >Meill' on myllyt myllyn päällä.

      • Meill' on myllyt myllyn päällä

        Ks. myös Meill' on kaivot kartanolla; Kotiseuturunot: Meill on melnitsat mäelläSatumainen kuvaus sulhasen kotitalon myllyistä: tuulimyllyt, vesimyllyt, ratasmyllyt, jauhavat ruista, vehnää, tattaria. Edeltäjänä usein >Ei ole kiirettä kivelle -aihelma: morsian ei joudu jyvien jauhantaan, sillä sulhasen kotona jauhot jauhaa mylly. Samassa yhteydessä >Meill' on kaivot kartanolla.

      • Meill' on myllyt myllyn päällä*

        Ks. myös Meill' on kaivot kartanolla; Kotiseuturunot: Meill on melnitsat mäellä*Satumainen kuvaus sulhasen kotitalon myllyistä: tuulimyllyt, vesimyllyt, ratasmyllyt, jauhavat ruista, vehnää, tattaria. Edeltäjänä usein >Ei ole kiirettä kivelle -aihelma: morsian ei joudu jyvien jauhantaan, sillä sulhasen kotona jauhot jauhaa mylly. Samassa yhteydessä >Meill' on kaivot kartanolla.

      • Meill' on verkaiset veräjät, aidat aarnitsaiset

        Ks. myös Kotiseuturunot: Kenen koti näkyyMeil on verkaiset veräjät, aijoit aarnitsaiset, portit polttinaist. Motiivi myös kotiseuturunoissa.

      • Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaiset

        Ks. myös Kellari teloja täynnä, telat täynnä tynnyreitä; vrt. Metsät mettä täynnäOlutrunsauden ylistyksiä sulhasväen lauluissa: Meill on viinat, meillä oluet, meill on kalat kaikenlaiset / On meillä olut kotonna, taari on keski-tanhuvalla, saavat oltta orjatki, ja panosta palkkalaiset (Kartano on kaloja täynnä, piha täynnä piirahia jne.). Samantyyppisiä on runsaasti morsiamen puolen esittämissä ylistyksissä ja kiitoksissa (>Kiitos kestityksestä; >Kiitosvirsi kokille kestityksestä; >Kävin langon kammarissa) ja pitolaulussa >Kolme putkea puhuu.Viinan runsauden kuvastoa, vrt. epiikka: >Kolme jokea juoksi kotini ympäri. Vrt. myös epiikka: >Annikaisen virsi (ruokien ja viinojen varustelu).

      • Meill' on viinat, oluet, kalat kaikenlaiset*

        Ks. myös Kellari teloja täynnä, telat täynnä tynnyreitä; vrt. Metsät mettä täynnä*Olutrunsauden ylistyksiä sulhasväen lauluissa: Meill on viinat, meillä oluet, meill on kalat kaikenlaiset / On meillä olut kotonna, taari on keski-tanhuvalla, saavat oltta orjatki, ja panosta palkkalaiset (Kartano on kaloja täynnä, piha täynnä piirahia jne.). Samantyyppisiä on runsaasti morsiamen puolen esittämissä ylistyksissä ja kiitoksissa (>Kiitos kestityksestä; >Kiitosvirsi kokille kestityksestä; >Kävin langon kammarissa) ja pitolaulussa >Kolme putkea puhuu.Viinan runsauden kuvastoa, vrt. epiikka: >Kolme jokea juoksi kotini ympäri. Vrt. myös epiikka: >Annikaisen virsi (ruokien ja viinojen varustelu).

      • Meri meille näkyy

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meri meille näkyyMikä meitill on elläis, meri meille näkkyy - meri suattaa suappahii, meri verkaa vettää / meri meijän ikkunalle. Yhdistyy muihin kotiseutuaiheisiin, etenkin: Vesi meille vehnän tuo. XIII 4585: sakkolalaiset nuoteet kehuvat: Ei meitä vesi vetele, johon sulhasen väki Metsäpirtissä vastaa meren ylistyksellä.

      • Metsät mettä täynnä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Meill´on metsät mettä täynnä; vrt. Meill´on viinat, oluet, kalat kaikenlaisetSäepari: Meill on metsät mettä täynnä, puun juuret punasta oltta. Motiivi yleinen eri lajeissa: epiikassa mm. >Varas vie hevosen oluenjuojalta, >Pedot syövät hevosen kyntäjältä

      • Nurmet alla, pellot päällä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Niityt alla, pellot päällä, keskellä kylä soria; Kylän alta kylmä juoksi.Johdantosäe: Nurmet alla, pellot päällä - jatkuu yleensä joko säkeellä: Kalavedet kahden puolen tai: Keskellä kylä välillä, kylän alta kylmä juoksi, maan alta vesi makia - soppii tuos sorsan uida, vesi linnun vieretellä. Säkeet yleisiä oman kylän ylistysaiheita

      • Nurmet alla, pellot päällä*

        Ks. myös Kotiseuturunot: Niityt alla, pellot päällä, keskellä kylä soria; Kylän alta kylmä juoksi.*Johdantosäe: Nurmet alla, pellot päällä - jatkuu yleensä joko säkeellä: Kalavedet kahden puolen tai: Keskellä kylä välillä, kylän alta kylmä juoksi, maan alta vesi makia - soppii tuos sorsan uida, vesi linnun vieretellä. Säkeet yleisiä oman kylän ylistysaiheita

      • Näittekö tullessanne näsäpäitä närtteitä

        Ks. myös Hevosia on paljon, laveat on lammaslaumat, on lehmät kultasarvet; Läävä täynnä lähtemiäKehutaan sulhasen kodin karjaa: Näitkös tänne tullessasi, näsäpäitä närttehiä, kekoja keräperiä - levijäisen lehmäkarjan, lavijaisen lammaskarjan, siat tonkiit kultaharjat - kaikki on tämän taloisen, tämän pienosen perheen. V3 ja XIII2 alueella jatkona osin pilkallinen vastaus: Näin mie tänne tullessani, sika vinkui silmäpuoli, lehmä ammui leukapuoli, lammas määki, pää märännyt. XIII2 3638, 4161 morsiamen kodin ylistyksessä.

      • Ojanvieret ohramaina

        Vrt. Aitta joka ahollaTodistus sulhasen kodin vauraudesta: I-alueella ketju: Ojavieret osramaina, kankasvieret (katajikot) kakramaina, (lepikköiset leipämaina; vesivieret vehnämaina) - Aitta joka aholla, purnu joka purolla (ks. >Aitta joka aholla) ja mm. >Mies metsän kävijä -aihelma. III -alueella: Kyll on meillä kynnettyy, kynnettyy, kylvettyy, ojat on tehty otramaiksi, vehnää kylän välille, kauraa katajikkoon. I3 1609 vain tiedusteluna.

      • Ojanvieret ohramaina*

        Vrt. Aitta joka aholla*Todistus sulhasen kodin vauraudesta: I-alueella ketju: Ojavieret osramaina, kankasvieret (katajikot) kakramaina, (lepikköiset leipämaina; vesivieret vehnämaina) - Aitta joka aholla, purnu joka purolla (ks. >Aitta joka aholla) ja mm. >Mies metsän kävijä -aihelma. III -alueella: Kyll on meillä kynnettyy, kynnettyy, kylvettyy, ojat on tehty otramaiksi, vehnää kylän välille, kauraa katajikkoon. I3 1609 vain tiedusteluna.

      • Oriit seisovat pihalla

        Orot seisoot pihalla, liinaharjat lillitteät.

      • Pellot kasvaa pellavia

        Pellot kasvaa pellavia, aitareunat aivinoita.

      • Pitkät pirtin penkit, laveat saunan laudat

        Täs on pitkät pirtin penkit, ja laviat saunan lauvat.

      • Porokellot portin päällä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Ei meillä surulla syödä; Talon tunnuksetPorokellot on portin päällä - kalkkalot kujan katolla, rämppäkellot räystähässä / pillit seinän päällä / kanteleet kammarin ovilla. Säkeet yleisiä kotiseuturunoissa: >Ei meillä surulla syödä; >Talon tunnukset.

      • Purnut ruista puolillaan

        Onhan meillä kuin onnii, purnut ruista puoliaan, toiset on pohja peitollaan, kolmannet vesi valonn. Sulhasen moitinnassa: V3 807.

      • Rahaisa on talo rajalla

        Rahasin talo on rajalla, kupernioissa on kuulusin.

      • Se meillä kovinta työtä

        Ks. myös Kotiseuturunot: Se on meillä kovinta työtä; Morsiamen itketys: Tytön "surut"- kortin lyönti, kahvin juonti, lohen päiden lohkominen; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Sen verran tytöllä huoltaSulhasen kotia kehutaan kotiseutuaihelman tavoin: Sulhasen kodissa morsiamen kovinta (pahinta/parasta) työtä (sunnuntai-aamuna varhain) on lohen päiden lohkominen, hauin päiden halkominen tai kalavakan kantaminen, verkkojen vieminen veteen. Jatkoja esim.: Terät vieree veitsestäin lohen päitä lohkoessa (XIII2 4119, samaa myös kiitoslauluissa kestityksestä), Muita aiheita: V2: Koavin juonti, kortin lyönti; sanajalan jauhaminen, suolaheinän survominen; V3 952, XIII 4119: käyminen kylän kattuu; vehnäleivän leipominen.

      • Siell' on kirstu kirstun päällä

        Kuin avaisen aitan uksen - Siell oli kirstu kirstun päällä, siell oli kullat kuun ikäiset, hopiat ijän ikäiset, vaset valloin aikahiset. III-alueella kuvaus morsiamen vanhemmille lauletussa kiitoksessa siitä, että morsian pääsi hyvään taloon. Morsiamen aitan kuvaus: III1 592. Yleinen motiivi epiikassa ja lyriikassa, vrt. mm. >Varas vie koristeet, >Hirttäytynyt neito.

      • Sirahuta sirkut silmät meidän lohijärville

        Sirahuta sirkut silmät, meiän siikajärvilöille, luo sie luovut silmät, meiän lohijärvilöille.

      • Suo ei kasva kastekortta vaan apilaheinää

        Kotiseutuaihe, ks. >Meidän maat ei kasva kastikasta.

      • Syödään sileä leipä

        Johdannon (Älä tuisa tullessas - Et ovat majat matalat) jälkeen: Sisäs syyvvää siljä leipä, ja purraa punanen kuori, siel on puhas punanen pöytä, ja sievät siljat penkit.

      • Tulee köyhä kynnykselle

        Vauraassa talossa autetaan myös köyhää; säkeet jatkona aihelmaan >Kolme on aittaa mäellä: Tuli köyhä kynnykselle, kulle rupsannet rukiita, kulle paukannet papuja - otria ojennat, voita vuolet, leikkaat sian lihaa. Tähtiteksteissä Tuli köyhä kynnykselle -johdantosäe puuttuu.

      • Tulee köyhä kynnykselle*

        *Vauraassa talossa autetaan myös köyhää; säkeet jatkona aihelmaan >Kolme on aittaa mäellä: Tuli köyhä kynnykselle, kulle rupsannet rukiita, kulle paukannet papuja - otria ojennat, voita vuolet, leikkaat sian lihaa. Tähtiteksteissä Tuli köyhä kynnykselle -johdantosäe puuttuu.

      • Tässä varaa vaikka varastaa

        Pääsit rikkaan rikoille, talonpojan tanhualle, täss on varaa vaik varastaa, tietä päälles parasta.

      • Vesi meille vehnät tuo

        Kotiseutuaihe, useimmiten jatkona aihelmaan >Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle: Vesi meille vehnät jauho, koski kuohutti rukiit. XIII 4681: morsiamen kodista.

      • Vesi meille vehnät tuo*

        *Kotiseutuaihe, useimmiten jatkona aihelmaan >Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle: Vesi meille vehnät jauho, koski kuohutti rukiit. XIII 4681: morsiamen kodista.

    • 3. Morsiamen ylistys

      • Ei istunut ikkunan ääressä

        Ei istunt ikkun ääressä, ei hulkkunt piho pivossa - kävi saha kainalossa - ison pitkillä pihoilla.

      • Ei kiinnitä vasikoita kiroten, ei tehnyt sijaa tien selälle

        Morsiamen hyvästä suhteesta karjaan: Ei tuo kiinnitä kiroten, lase ei lautista manaten.

      • Ei kysy kynsiä kylältä

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Kysy kynsiä kylältä; Naistenlaulut/Lauluja naisten toimista: Ei ollut emoni kuin nykyiset naisetEi mää/kysy kynsii kylästä - kässii ei kälyn käsien takkaa; piiran piitä ei naapurista, tointa toisesta talosta (/Ei kysy kylästä naista, nouva naista naapurista). Itsenäisenä kehuna tai joskus vastauksena kysymykseen: Kysyykö kynsiä kylästä, käsiä kälyn takanta, yli aian naapurista? III1 436: sulhasen äidistä; VII2 3138: minämuodossa, ehkä laulaja/äiti tai morsian itse.

      • Ei ole kuussa neuvomista

        Vrt. myös: Jo eukko ennen neuvoiEi ole kuussa neuvomista, päivässä ei opettamista, hyvän eukon tyttäressä. XIII2: morsiamen ylistyksenä, muut eri konteksteissa.

      • Ei ole kylänkävijä, vaan siveä

        Ei ole tää kylän kävijä, ei kylän penkin painelija, ei kylän miesten mielitietty, sie saitkin naisen sivijän!

      • Ei ole nieklan neuvomista

        Ei oo meiän neiossa, ei oo nieklan neuvomista, naskalin naputtamista / oman hyppysen hyviä, oman neulan neuvomia.

      • Ei ole nieklan neuvomista*

        *Ei oo meiän neiossa, ei oo nieklan neuvomista, naskalin naputtamista / oman hyppysen hyviä, oman neulan neuvomia.

      • Ei ole ollut jouten paimenessa käydessään

        Ei ole neitonen jouten ollut, paimenessa käyessänsä - neito on tehty telttoisia, pannut paula-pääkköisiä.

      • Ei ole rujo eikä rampa

        Ei oo rujo eikä rampa, eik oo silmiltä sokia.

      • Ei ole vaatevelkoja kylällä

        Verrataan sulhasen mahdollisiin viinavelkoihin kylällä: Ei oo meiän neiollamme, vaatevelkoja kylällä.

      • Ei tuoda Turustakaan morsiamen muodollista

        Et sie ois Turusta tuonut, et ois saanut Savosta / Saksan maalta / salokylästä, mokomata morsianta / morsiamen muodollista - jatkona erilaisia ylistysaihelmia; joskus: Kuin sie sait Saarenmaasta. XIII2 4188: sulhasesta. V2 1474 johdannossa sulhasen neuvokkivirteen.

      • Ei vie villoja kylälle

        Ks. myös Ei kysy kynsiä kylältäVie ei villoja kylälle, ei kuleta kuontaloja, eikä anna aivinoja, kaikki keträvi kotona, aina pyytävi asuksi. V2: morsian? vakuuttaa, ettei hänen äitinsä ennen vienyt kynsiä kylään.

      • Ei ärjy äidilleen, miehet kiittää metsätiellä

        Ei tuo ärjy äitillee, eikä verro veikollee, ei tuo siuku sisarellee, ei tuo naura naapurii. Miehet kiittää metsätiellä, akat kiittää kirkkotiellä.

      • Hienohelma, koppakenkä, käy kaupungin katua

        Katso saksan morsianta, kuin on suuri ja sorea - Hienohelma, koppakenkä, käypi kaupungin katua, viron kieltä vinguttavi, rannan kieltä rapsuttava, saksan kieltä sapsuttaa.

      • Hyvä on sinulla, ei ole hylky

        Sulho, osaten otit omenan - hyvä on siulla, ei oo hylky, paras on siulla, ei pahempi.

      • Hyvän sait hypättyäsi

        Kehutaan sulhasen saaneen hyvän morsiamen pitkän etsinnän jälkeen: Hyvän sait hypättyäs, virkun viikon juostuas. Jo siin on hyvin hypätty, kun on sukka suolle jäänyt (ks. myös Muiden ylistys ja kiitos: >Isännän ylistys)

      • Istuu kuin käkönen puussa

        Morsianta kehutaan verrattaessa sulhaseen (ks. Sulhasen pilkka: >Istu sulho suorallasi): Istuu ku käköne puus, pieni lintu pihlajassa (koria lintu koivusessa, vakalintu vaahterassa).

      • Jo eukko ennen neuvoi

        Morsiamelle on opetettu taidot kotona: Jo sen ennen eukko neuvo, oma vanhemp opetti / IV2 2442: Meill on neito neuvottuna, opetettuna omena. "Jo on neito neuvottuna, opetettuna omena" on yleinen formula neuvokkivirsissa, tässä vain ylistysaiheisiin liittyvät. Jatkoissa voidaan esim. kertoa, miten äiti opetti hoitamaan karjaa, "läävätöille" (V2 1320).

      • Jo eukko ennen neuvoi*

        *Morsiamelle on opetettu taidot kotona: Jo sen ennen eukko neuvo, oma vanhemp opetti / IV2 2442: Meill on neito neuvottuna, opetettuna omena. "Jo on neito neuvottuna, opetettuna omena" on yleinen formula neuvokkivirsissa, tässä vain ylistysaiheisiin liittyvät. Jatkoissa voidaan esim. kertoa, miten äiti opetti hoitamaan karjaa, "läävätöille" (V2 1320).

      • Jos neito on vedellä pesty, hän on raisu raatamaan

        Ks. myös Sirppiin sivakka, villi viikatteelleKysytään: Onkos teidän neitosenne, onkos tuo vesillä pesty, vaiko maiolla valaistu?; Vastauksena: jos neito on pesty vesillä, hän on raisu raatamaan, mutta jos maidolla, hän on laiska raatamaan, mutta liukas syömään.

      • Jos on miestä vellossa, niin on naista miniässä

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Jos on naista miniässä, niin on miestä vellossaHos on miestä velloissani, on naista minnoissani, on mitä hepoisen/vihille viiä, liinaharjan liikutella.

      • Kana kaunis, keikkorinta

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Kukko musta luppaharjaSulhasen ja morsiamen vertailua morsiamen eduksi: Kun katson kanasen päälle, kana kaunis, kiekko rinta, kun katson kukosen päälle, kukko musta, luppakorva. VII2 3111: Kukko kaunis pystyharja, kana vielä kauniimpi.

      • Katso yli olkapääsi kun on sorja suojassasi

        Sulhaselle ylistetään morsianta: Katso yli olkapääsi - Vasemmalle/oikealla puolellesi - Kuin on puhas/potra/punanen puolellasi; valkiainen varrellasi; Nyt on sorja/sotka suojassasi; Vereväinen (vesilintu) vieressäsi. I3 1743, IV1 1272, XIII2 4182, 4188 morsiamelle sulhasesta. XIII2/4166: myös lohdutusfunktio.

      • Katso yli olkapääsi kun on sorja suojassasi*

        *Sulhaselle ylistetään morsianta: Katso yli olkapääsi - Vasemmalle/oikealla puolellesi - Kuin on puhas/potra/punanen puolellasi; valkiainen varrellasi; Nyt on sorja/sotka suojassasi; Vereväinen (vesilintu) vieressäsi. I3 1743, IV1 1272, XIII2 4182, 4188 morsiamelle sulhasesta. XIII2/4166: myös lohdutusfunktio.

      • Kelpaa käydä viereen ja viedä vieraisille

        Yksittäinen jatko Sait sie sorjan suojahais -säkeille (ks. >Katso yli olkapääsi kun on sorja suojassasi): Viitsit käyvä vieroseen - Viitsit kyllää männä, viitsit viiä vierahiks, tohit toisee talloo.

      • Kiitos, meidän neito - pidit piikuutesi

        Säekokonaisuus: Kiitos, kiitos meijän neito, kun sä pidit piikuutesi, kannoit kauniit tapasi! Et sohannut soppiloissa, etkä nurkissa nuhannut, vaan sä tanssit tanhualla, keikuit keskilattialla. Samassa yhteydessä XIII:ssa melkein aina >Suku juopi suuren tuopin (lahjamaljojen huonti). Vrt. XIII2 4196, jossa tiedustellaan, onko neidon kunnia kotona, verrattaessa sulhaseen (Sulhasen ylistys: >Tuoll on kunnia kotona)

      • Kiitos, meidän neito - pidit piikuutesi*

        *Säekokonaisuus: Kiitos, kiitos meijän neito, kun sä pidit piikuutesi, kannoit kauniit tapasi! Et sohannut soppiloissa, etkä nurkissa nuhannut, vaan sä tanssit tanhualla, keikuit keskilattialla. Samassa yhteydessä XIII:ssa melkein aina >Suku juopi suuren tuopin (lahjamaljojen huonti). Vrt. XIII2 4196, jossa tiedustellaan, onko neidon kunnia kotona, verrattaessa sulhaseen (Sulhasen ylistys: >Tuoll on kunnia kotona)

      • Kiitä sulho lykkyäsi

        Vrt. Kiitä morsian onneasiSulhasen puhuttelu: Kiitä, sulho, onnijasi - Hyvän saaman saatujasi / Kun kiität, niin hyväksi kiitä, hyvän sait, hyvän löysit, hyvän luojasi lupasi.

      • Kohdaltasi koivun taitoit

        Hyvän valinnan vertaus: Kohaltais sie koivun taitoit, tasaltaisi tammen oksan/latvan/latvoit. IV2 2433 ja IV3 3083: morsiamelle sulhasesta

      • Kun mie mokoman saisin

        Ks. myös Nuortenlaulut: Kun mokoman saisin, sylissäni syöttelisinVoi siun herja, kuin on sorja! Miunkii mielein tekköö. Kui mie mokoman saisin, sylissäin mie syöttelisin, käsissäin mie käyttelisin, joka päivä peän pesisin, joka viikko uus viitta, jne.

      • Kyllä kultasi kutoo

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Naapurin naiset tulevat katsomaan kutomistaKehystys: naapurin naiset väittävät, ettei morsian osaa kutoa, tai tulevat katsomaan kuinka morsian kutoo - ydinsäe: Kyllä siun kultasi kutoo - lisänä kuvailuja: Nousee niijet notkeasti, käykös pirta piukkiasti, jne (ks. myös >Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa) - Meidän kultaset kuttoot, yksin päivin, kaksin seinin.

      • Kyllä kultasi kutoo*

        Ks. myös Morsiamen neuvokki: Naapurin naiset tulevat katsomaan kutomista*Kehystys: naapurin naiset väittävät, ettei morsian osaa kutoa, tai tulevat katsomaan kuinka morsian kutoo - ydinsäe: Kyllä siun kultasi kutoo - lisänä kuvailuja: Nousee niijet notkeasti, käykös pirta piukkiasti, jne (ks. myös >Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa) - Meidän kultaset kuttoot, yksin päivin, kaksin seinin.

      • Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa

        Vrt. Osaa kelpolangan kehräellä; Riski riihen puija, kankaan kutoja; Suihki sukkula kädessä; Työn tekijä, vyön kutojaOmpeluun ja kudontaan liittyviä säkeitä morsiamen ylistyksenä tai vastauksena tiedusteluihin morsiamen käsityötaidoista: Kyl tuo ommella osaapi, kyl tuo tietää tikkaella! Nousoot niinet notkeasti, käypi pirta piukkiasti; Osaa kankaat kuttoo, osaa rihmat rillitellä / Paperista paukutella, hienokkaista helkytellä / Osajaapi pirran kaietta piella, sukkulaista suikutella / Kauniin kankahan kutoja, hienon perran helkyttäjä / Seinät kuttoo seisovillaan, puoli seinää polvisillaan. IV3 3480 oman kylän tytöistä verrattuna morsiameen (ks. myös >Olisit ottanut omasta kylästä), V2 1519 morsiamelle? kohdistettuna kysymyksenä ja tämän vastauksena. Vain kysymyksenä: III2 1753, 2412; IV3 2984; V3 871. XIII2 4317; XV 1173. V2 1549 myös sulhasesta: osaa ommella kengät.

      • Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa*

        Vrt. Osaa kelpolangan kehräellä; Riski riihen puija, kankaan kutoja; Suihki sukkula kädessä; Työn tekijä, vyön kutoja*Ompeluun ja kudontaan liittyviä säkeitä morsiamen ylistyksenä tai vastauksena tiedusteluihin morsiamen käsityötaidoista: Kyl tuo ommella osaapi, kyl tuo tietää tikkaella! Nousoot niinet notkeasti, käypi pirta piukkiasti; Osaa kankaat kuttoo, osaa rihmat rillitellä / Paperista paukutella, hienokkaista helkytellä / Osajaapi pirran kaietta piella, sukkulaista suikutella / Kauniin kankahan kutoja, hienon perran helkyttäjä / Seinät kuttoo seisovillaan, puoli seinää polvisillaan. IV3 3480 oman kylän tytöistä verrattuna morsiameen (ks. myös >Olisit ottanut omasta kylästä), V2 1519 morsiamelle? kohdistettuna kysymyksenä ja tämän vastauksena. Vain kysymyksenä: III2 1753, 2412; IV3 2984; V3 871. XIII2 4317; XV 1173. V2 1549 myös sulhasesta: osaa ommella kengät.

      • Köyhän tyttärestä saat riihen puijan, rikkaasta riimusilmän

        Vrt. Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan; Morsiamen herjaaminen: Jos on riski riihen puija.Köyhän ja rikkaan morsiamen vertailua köyhän eduksi: Oikein osasit naia, nait köyhän - Köyhän tyttärest suat riivin riihen puijan, varman kankuan kutojan; rikkuast suat riimun silmän, varakkaasta varman laiskan.

      • Lähtee viirut viitoistanne

        Morsiamen pyykinpesutaidoista: Lähtee viirut viitoistanne, likapallit paioistanne, hetalehet helmoistanne.

      • Morsiamen vaatteiden ylistys

        Vrt. Morsiamen itketys: Juomari vie morsiamen vaatteetMorsiamen kauniiden vaatteiden yksityiskohtaista kuvaamista.

      • Morsiamen vaatteiden ylistys*

        Vrt. Morsiamen itketys: Juomari vie morsiamen vaatteet*Morsiamen kauniiden vaatteiden yksityiskohtaista kuvaamista.

      • Neidolla karvainen kattila

        Seksuaaliaihe: Ompa meijän neijollamme, karvaloita kattiloine / pikkaraikkanen patanen, kaks laita kattilainen / Onpa kuppi kultareuna - Jossa kellit keitetään, nahkapallit paistetaan.

      • Neito kaunis kuin kukkanen kesällä

        Niin on meijän neito kaunis, kuin on kukkanen mäellä, tai kesäinen päivän nousu / niinkuin kukkanen kesällä, päästy päivän kakkarainen.

      • Neito medellä pesty

        Aihelman >Puhdas on pulmunen lumella -jälkeen säkeet: Meiän neito meellä pesty, kuaso kullalla silattu.

      • Neito putrolta punainen

        Ks. myös Morsiamen itketys: Olit putrolta punanenSulho, katso meiän neitoamme - Ei oo puolalla punattu, karpalolla kaunistettu - Tuo on putrolta punanen, sekä velliltä verevä, kaunis koaalin tähtehiltä. Myös muutamissa lyyrisissä lauluissa Keski-Inkerissä.

      • Neito putrolta punainen*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Olit putrolta punanen*Sulho, katso meiän neitoamme - Ei oo puolalla punattu, karpalolla kaunistettu - Tuo on putrolta punanen, sekä velliltä verevä, kaunis koaalin tähtehiltä. Myös muutamissa lyyrisissä lauluissa Keski-Inkerissä.

      • Nyt tanssijan tapasit

        Nyt sie ottaa osasit, nyt sie tantsijan tapasit.

      • On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsä

        Ks. myös On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen; Rakkauslaulut: Onpa tietty tietyssäni.Morsianta verrataan marjaan: On kuin maassa/mäellä mantsikkainen, on kuin lillukka lehdossa, puola puolikypsä. VII2 2954-55 erilainen ilmaus: On jo mantshois magevutta, Anni vielä magijambi jne.; IV1 1287: sulhaselle; IV2 2335: sulhastalon neidoista, joihin pilkattua morsianta verrataan.

      • On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsä*

        Ks. myös On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen; Rakkauslaulut: Onpa tietty tietyssäni.*Morsianta verrataan marjaan: On kuin maassa/mäellä mantsikkainen, on kuin lillukka lehdossa, puola puolikypsä. VII2 2954-55 erilainen ilmaus: On jo mantshois magevutta, Anni vielä magijambi jne.; IV1 1287: sulhaselle; IV2 2335: sulhastalon neidoista, joihin pilkattua morsianta verrataan.

      • On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen

        Ks. myös On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsät; ks. myös Rakkauslaulut: Onpa tietty tietyssäniIV-alueilla säepari: On kuin oksalla omena, tahi puussa pähkinäinen, johon osin yhdistyy säe: Kuin maassa mansikkainen (ks. >On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsä). V-alueilla: Osaten otit omenan, päält on päähkenen valitsit, päält on muihen päähen puihen, osuit onenikkoon jne; XIII2: Nyt osuit omenikkoon, nyt otit omenan meiltä, meilt on marjan muanittelit, lillukan limotit, jne. IV1 1287, XIII2 4170 sulhasesta. IV2 2335: sulhastalon neidoista, joihin pilkattua morsianta verrataan.

      • On kuin oksalla omena tai puussa pähkinäinen*

        Ks. myös On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsät; ks. myös Rakkauslaulut: Onpa tietty tietyssäni*IV-alueilla säepari: On kuin oksalla omena, tahi puussa pähkinäinen, johon osin yhdistyy säe: Kuin maassa mansikkainen (ks. >On kuin maassa mansikkainen, puola puolikypsä). V-alueilla: Osaten otit omenan, päält on päähkenen valitsit, päält on muihen päähen puihen, osuit onenikkoon jne; XIII2: Nyt osuit omenikkoon, nyt otit omenan meiltä, meilt on marjan muanittelit, lillukan limotit, jne. IV1 1287, XIII2 4170 sulhasesta. IV2 2335: sulhastalon neidoista, joihin pilkattua morsianta verrataan.

      • On meidän neidossamme vuoteelle vietävää

        Kosiomiehen ja kaason vuorolaulussa: Onko teidän neitsyissänne oljille otettavaa, vuotehelle vietävää? - vastataan: Ompa meidän neitsyissämme, oljille otettavaa, vuotehelle vietävää.

      • On neidoillamme Viipurissa viilatuita

        Kosiomiehen ja kaason vuoropuhelussa kysytään, onko morsiamella: Viipurissa viilatuita, kaupungissa kaulatuita, kesäkuulla kuuratuita? Vastataan, että on.

      • On neidolla tupaan tulemista

        Vastataan sulhaselle osoitettuun kysymykseen (Onkos tehtynä tupanen?): Kyll on meiän neiollamme, tupaseen tunkemista/tulemista, orrelle ojentamista. Tähtitekstissä vain kysymys.

      • On neidolla tupaan tulemista*

        *Vastataan sulhaselle osoitettuun kysymykseen (Onkos tehtynä tupanen?): Kyll on meiän neiollamme, tupaseen tunkemista/tulemista, orrelle ojentamista. Tähtitekstissä vain kysymys.

      • On päänalasen pälläreitä, viidet villavaipat

        Morsiamen kapioita ylistetään (joskus vastauksena sulhasväen tiedusteluun): Ompa meiän neiollamme, tyynyt typpelöiset, päänalaset päppelöiset/päänalasen pälläreitä; vilahukset villavaipat, livahukset liinahurstit; turkit tuhatnyplät; tirkatuita, tärkätyitä, kesäkuussa kuivatuita; savoin parein sukkasia, tuhat tuotavaa lapaista; sill on pankko paitasii, jne. VII2 3045, XIII2 4145, 4630, 4642 vain kysymyksenä; XIII2 4273 sulhasesta.

      • On päänalasen pälläreitä, viidet villavaipat*

        *Morsiamen kapioita ylistetään (joskus vastauksena sulhasväen tiedusteluun): Ompa meiän neiollamme, tyynyt typpelöiset, päänalaset päppelöiset/päänalasen pälläreitä; vilahukset villavaipat, livahukset liinahurstit; turkit tuhatnyplät; tirkatuita, tärkätyitä, kesäkuussa kuivatuita; savoin parein sukkasia, tuhat tuotavaa lapaista; sill on pankko paitasii, jne. VII2 3045, XIII2 4145, 4630, 4642 vain kysymyksenä; XIII2 4273 sulhasesta.

      • Onko neidollanne oman värttinän väkeä

        Vain tiedusteluna: Onko teijän neitosilla oman keträn kiertämee, oman sormen suoltamoo, oman värttinän väkkee?

      • Osaa kelpolangan kehräellä

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Työn tekijä, vyön kutoja; Riski riihen puija, kankaankutojaOsajaa meijän neito, kultakankaan kutoa, hopiaista helsytellä, kelporihman keträjellä, panna langat paikolleens, rihmat ristiin ravata. VI2 6528, VII2 3037 vain kysymyksenä: Onkos neidossa keträäjä kelpolangan, kultakankahan kutoja?

      • Osaa kelpolangan kehräellä*

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Työn tekijä, vyön kutoja; Riski riihen puija, kankaankutoja*Osajaa meijän neito, kultakankaan kutoa, hopiaista helsytellä, kelporihman keträjellä, panna langat paikolleens, rihmat ristiin ravata. VI2 6528, VII2 3037 vain kysymyksenä: Onkos neidossa keträäjä kelpolangan, kultakankahan kutoja?

      • Osaa ovissa käydä

        Vrt. Morsiamen itketys: Et osaa ovissa käydäOsaa se meijän neito, osaa ovissa käyvä - luhissa luikkaella; taitaa taittaa pärettä; peäll on karjan katsomassa. V2, 1539: morsiamen neuvokki.

      • Posket puoloilla punattu

        Vrt. Neito putrolta punainenPosket on puolalla punattu, mantsikoilla/marjan kans on maalaeltu / käsivarret vaapukoilla. V2 1576: Posket ei puolalla punattu, mansikoill ei maalaeltu (vastauksena päinvastaiseen huhupuheeseen).

      • Puhdas on pulmunen lumella

        Ks. myös Rakkauslaulut: Kirkas on tähti taivahallaSulhaselle osoitettu säeketju, jossa ylistetään morsianta luontokuvin: Kirkas on tähti taivahalla, kirkkahampi on kihloissais, valkia on meressä vaahti, valkiampi on varrellais, sorja on meressä sorsa, soriampi on meijän neito; Puhas on pulpukka joessa, puhtahampi on puolisois; Kaunis on merellä kaisla, kauniimpi on kaupoissais. IV1 1287 sulhasesta. VII5 4615, 4675 säekokonaisuus lemmennostossa.

      • Puhdas on pulmunen lumella*

        Ks. myös Rakkauslaulut: Kirkas on tähti taivahalla*Sulhaselle osoitettu säeketju, jossa ylistetään morsianta luontokuvin: Kirkas on tähti taivahalla, kirkkahampi on kihloissais, valkia on meressä vaahti, valkiampi on varrellais, sorja on meressä sorsa, soriampi on meijän neito; Puhas on pulpukka joessa, puhtahampi on puolisois; Kaunis on merellä kaisla, kauniimpi on kaupoissais. IV1 1287 sulhasesta. VII5 4615, 4675 säekokonaisuus lemmennostossa.

      • Sait oivan ompelijan

        Sulhaselle: vasta nousit vuoteeltasi öhkien, nyt saan mukaasi: Oivo ompelian, kirkkoviitan kirjoittajan, pyhät silkissä sipaji, aret assuu aivinassa. Todetaan, että tästä lähtien sulhasen rikkinäiset ja likaiset vaatteet kunnostetaan.

      • Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Osaa kelpolangan kehräellä; Työn tekijä, vyön kutoja; Köyhän tyttärestä saat rikkaan riihen puijan, rikkaasta riimusilmän; Morsiamen pilkka: Jos on riski riihen puija...Tää on riski riihen puija, hempulainen heinän lyöjä, karski/kaunis kankojen kutoja - Polski poukkujen pesijä, varski vaatteen valkaisija, kensti rihman kehrääjä. XIII2 4280 pitempi jatko, jossa kehutaan morsiamen pellavankäsittelytaitoja: Sait louhkan loukuttajan, jne. XIII2 4481 ylistyksen jatkona lisä: Jos se on riski riihen puija, on se riski riiteliiki; jos on kalski kankaankutoja, on se kalski kankuttaja. V3 871-871a, VI2 6522 vain kysymys (Onko/Toitko riski/n riihen puija/n?).

      • Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan*

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Osaa kelpolangan kehräellä; Työn tekijä, vyön kutoja; Köyhän tyttärestä saat rikkaan riihen puijan, rikkaasta riimusilmän; Morsiamen pilkka: Jos on riski riihen puija...*Tää on riski riihen puija, hempulainen heinän lyöjä, karski/kaunis kankojen kutoja - Polski poukkujen pesijä, varski vaatteen valkaisija, kensti rihman kehrääjä. XIII2 4280 pitempi jatko, jossa kehutaan morsiamen pellavankäsittelytaitoja: Sait louhkan loukuttajan, jne. XIII2 4481 ylistyksen jatkona lisä: Jos se on riski riihen puija, on se riski riiteliiki; jos on kalski kankaankutoja, on se kalski kankuttaja. V3 871-871a, VI2 6522 vain kysymys (Onko/Toitko riski/n riihen puija/n?).

      • Sait suuren ja sorian

        Vrt. Olit osan jaossaNoin puolet teksteistä morsiamesta, toinen puoli sulhasesta (sulho suuri ja soria, mustakulma).

      • Silmät maksavat sinisen (morsiamesta)

        Ks. myös Nuortenlaulut: Tyttöjen ulkomuodon ylistyksiäPöydänlunastuskehotuksissa sanotaan, että morsian on rahan arvoinen: silmät maksavat sinisen, posket punaisen, varsi valkean paperin jne. (viittauksia värillisiin seteleihin). Mukana sulhastakin koskevia tekstejä. Yleinen formula, tähän koottu häärunoesiintymiä muistakin konteksteista.

      • Silmät suuret, suu sorea

        Ylistyssäkeet: Silmät suuret, suu sorija, pien on pää, perä leviä; yhdistyy muihin kehuihin (V3 761 jatkuu: Ei oo silmät sinne tänne, vahi suu ei Suvannon jäälle, vahi silmät Vernitsalle)

      • Silta siintää neidon punarivoista, sinihameesta

        Silta puntaa punasta, neitoisen puarivoista, silta sintää sinestä, neitoisen sinihamoista. Sama vaatteiden väriloiston kuvaus myös epiikassa, ks. III1 719.

      • Sirppiin sivakka, villi viikatteelle

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Teetä viikate teräväNeidon ahkeruutta ylistetään: Tuo on sirppiin sivakka, villi heinä viikatteessa; Maksoi kaksi kassarissa, viisi heinäviikatteessa; Se on raisu raatamahan, sekä varma varsityöhön; Tuo on terve tempomaan, urakkoja ottamaan; Kyl on neito niittäväinen. XIII 4279 jatko: katsotaan kesällä oletko vissi viikatteessa, jollet ole, sorretaan suohon!. Vain kysymyksenä: IV1 III2 1753, 1267, Sulhasesta: IV2 2719.

      • Sirppiin sivakka, villi viikatteelle*

        Vrt. Sulhasen neuvokki: Teetä viikate terävä*Neidon ahkeruutta ylistetään: Tuo on sirppiin sivakka, villi heinä viikatteessa; Maksoi kaksi kassarissa, viisi heinäviikatteessa; Se on raisu raatamahan, sekä varma varsityöhön; Tuo on terve tempomaan, urakkoja ottamaan; Kyl on neito niittäväinen. XIII 4279 jatko: katsotaan kesällä oletko vissi viikatteessa, jollet ole, sorretaan suohon!. Vain kysymyksenä: IV1 III2 1753, 1267, Sulhasesta: IV2 2719.

      • Sukkula suihki kädessä kuin kärppä kiven raossa

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Epiikka: Katriinan polttoSäekokonaisuus, jossa morsiamen kätevyyttä ylistetään vertaamalla kankaankudontaa kärpän ja oravan toimiin. Kaksi päävarianttia: 1) Alueilla I, II, III, XII1 johdanto: Ei kylä sikehe moannut, neidon pirran pirskeheltä, sukkulaisen suihkehelta - ydinsäkeet: Sukkulainen käessä suihki, niinkuin portimo pinossa, käämi käessä käänteleikse, kuin käpy oravan suussa; 2) alueilla V, VI, XIII johdantona >Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan - ydinsäkeet: Niin se piukki pirran ääni, kui käkö kesällä kukku, nii se suihki sukkulaine, kui kärppä kiven raossa, nii se käänty käämi käes, kui orava orren alla. VI2 6528, VII2 3037, 3038 kysymyksenä: kääntyykö kaarinlauta, kuin orava pihapuussa, piukahtaako pirran pii, kuin tikka puun kupeeseen, suikahtaako sukkulainen, kuin kärppä kiven raossa?

      • Sukkula suihki kädessä kuin kärppä kiven raossa*

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Epiikka: Katriinan poltto*Säekokonaisuus, jossa morsiamen kätevyyttä ylistetään vertaamalla kankaankudontaa kärpän ja oravan toimiin. Kaksi päävarianttia: 1) Alueilla I, II, III, XII1 johdanto: Ei kylä sikehe moannut, neidon pirran pirskeheltä, sukkulaisen suihkehelta - ydinsäkeet: Sukkulainen käessä suihki, niinkuin portimo pinossa, käämi käessä käänteleikse, kuin käpy oravan suussa; 2) alueilla V, VI, XIII johdantona >Sait riskin riihen puijan, kankaankutojan - ydinsäkeet: Niin se piukki pirran ääni, kui käkö kesällä kukku, nii se suihki sukkulaine, kui kärppä kiven raossa, nii se käänty käämi käes, kui orava orren alla. VI2 6528, VII2 3037, 3038 kysymyksenä: kääntyykö kaarinlauta, kuin orava pihapuussa, piukahtaako pirran pii, kuin tikka puun kupeeseen, suikahtaako sukkulainen, kuin kärppä kiven raossa?

      • Suku suuri neidolla

        Morsiamen kehutaan olevan suuresta suvusta, heimokannasta hyvästä, laajasta lajista, suurten miesten suvusta. V3: talkoissa tai häissä.

      • Tuli kultaa käteeni

        Onnekkaan valinnan vertaus: Puuttuu pienaa käteeni, luulin luojaa tulevan, tuli kultaa käteeni, hopiata kämmeneeni.

      • Tuntee toimet toimekkaiset

        Kutomataidoista: Tuntoo toimet toimikkaisest, murnat toimet murtikkaisest - tekköö viitan virve villast, hammee hanoin sulista / mahtaa kevyest kutoa, mahtaa niittä nipsuttaa. III1 436 vain kysymyksenä: Tunteeko toimet toimekkaiset?

      • Tuntee toimet toimekkaiset*

        *Kutomataidoista: Tuntoo toimet toimikkaisest, murnat toimet murtikkaisest - tekköö viitan virve villast, hammee hanoin sulista / mahtaa kevyest kutoa, mahtaa niittä nipsuttaa. III1 436 vain kysymyksenä: Tunteeko toimet toimekkaiset?

      • Tuo on miehen mieltä myöten

        Tuo on miehen mieltä myöten, sulhasen syväntä myöten, nuoren miehen miel tekköö, sulhasen syän syttyy. Säkeet esiintyvät yleisemmin tanssilauluissa ja nuorten lauluissa, ks. >Nuoren miehen mieli tekee.

      • Tuo on miehen mieltä myöten*

        *Tuo on miehen mieltä myöten, sulhasen syväntä myöten, nuoren miehen miel tekköö, sulhasen syän syttyy. Säkeet esiintyvät yleisemmin tanssilauluissa ja nuorten lauluissa, ks. >Nuoren miehen mieli tekee.

      • Tuo on rinnoilta rikas

        Sulhasen lauletaan ottaneen tytön huomattuaan tämän "uhkiat utarat": Tuo on rinnoilta rikoisa, sekä nänniltä näköisä, utarilta uhkapulja.

      • Työn tekijä, vyön kutoja

        Vrt. Kyllä tuo osaa ommella, kankaat kutoa; Osaa kelpolangan kehräellä; Riski riihen puija, kankaankutojaYdinsäkeet: Meil on neito työn tekijä, työn tekijä, vyön tekijä, kaikki kankahat kutovi. Yhdistyy yleensä muihin käsityöaiheisiin.

      • Tämä on tietty tikkariksi

        Vrt. Morsiamen itketys: Olisipa otettu sinut omille mailleNeito otettiin omille maille, koska: Tiiettiin tikkariksi, nähtiin nästäriksi.

      • Täältä sait oman varren valkeuden

        Sulhaselle osoitettu morsiamen ylistys: Et saanut itsejytyttä, oman varren valkeutta, ennenk tulit meijän maille - täältä sie sait itsejytyyven, oman varren valkeuven, oman kaulan kauneuven.

      • Vaimo kaunis ja vakainen

        XIII 4318: Vaimo kaunis ja vakaine, taitava talon eläjä. Edellä morsiamen ja sulhasen neuvokkivirttä, jatkuu morsiamen ylistyksenä: osaa ommella, kutoa (>Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa). XIII 4765: sulhaselle: sait taitavan talon emännän, lilipaistajan, piirakan tekijän.

      • Viivi villoillensa, näpsä näppitöille

        Vain tiedusteluna: Onkos viini villoillensa, sekä naasti näppitöille? 3418 jatkuu: ei sulhanen suvaitse kauan ompelusta orren päällä.

      • Viivi villoillensa, näpsä näppitöille*

        *Vain tiedusteluna: Onkos viini villoillensa, sekä naasti näppitöille? 3418 jatkuu: ei sulhanen suvaitse kauan ompelusta orren päällä.

    • 4. Morsiamen hyvää onnea kiitetään

      • Ei pannut pakenijalle

        Morsianta ei "pantu pakenijalle", paimenelle tai varkaalle (pahoille), vehkasuolle, vaan vakaalle talonpojalle. Esitetty äidin kiitoksena t. lohdutuksena esim. piilopirtti-episodin aikana (ks. Morsiamen kotoa lähtiessä: >Emyt hulkkuu sydän pivossa) tai morsiamelle lohdutuksena, joskus morsiamen suvulle.

      • Ei riko ristiäsi

        Morsiamen hyvää onnea kiitetään laulamalla sulhasesta: Ei tuo riko/riuhdo ristejäsi, katko ei kaulaketjujasi.

      • En joutunut kälyn käsiin

        Morsiamen suuhun sijoitettu hyvän onnen lausuma: Olin onnekas osaine, joutunt en kälyn kässii. Perusteluna kälyn huonoa käytöstä luonnehtiva >Anoppi ajoi toruu, käly aina känkyttää (morsiamen itketyksissä).

      • Et joutunut juomarille

        Vrt. Sulhasen ylistys: Ei viivy viinan kanssa; Sulhasen pilkka: Sulho juomariMorsianta lohdutetaan: Älä itke, et joutunut juomarille etkä miehentappajalle, vaan >Ruispurnuun putosit.

      • Hyvän sait, hyvän tapasit

        Toistuu usein morsiamen onnen kuvauksena: Hyvän sait, hyvän tapasit, hyvän luojasi lupasi, hyvän antoi armollinen. XIII2 4279: Sait sorjan suostumoa, pojan potran mieltymeä. Myös sulhaselle morsiamesta: IV1, 1289; IV2, 1670; IV3, 3590; XII1, 385; XIII2, 3608, 4146, 4193, 4282. Sama säe ironisessa yhteydessä sulhaselle: V2, 1482.

      • Hyvän sait, hyvän tapasit*

        *Toistuu usein morsiamen onnen kuvauksena: Hyvän sait, hyvän tapasit, hyvän luojasi lupasi, hyvän antoi armollinen. XIII2 4279: Sait sorjan suostumoa, pojan potran mieltymeä. Myös sulhaselle morsiamesta: IV1, 1289; IV2, 1670; IV3, 3590; XII1, 385; XIII2, 3608, 4146, 4193, 4282. Sama säe ironisessa yhteydessä sulhaselle: V2, 1482.

      • Kiitä anoppiasi, sulhoasi

        Ks. myös Kiitä morsian onneasi; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kiitos apelle, anopille pojasta; Kiitos sulholle, kun otti orjuuestaMorsianta kehotetaan kiittämään (armastamaan) anoppiaan ja appeaan hyvän pojan tekemisestä (+ erilaisia ylistyssäkeitä) tai anoppia/sulhasta siitä että sulhanen otti hänet pois orjuudesta, kihlasi kylän kiveltä. V2 1651-1652: minämuodossa morsiamen nimissä; IV 417, 2433, VI1 762a: myös sulhaselle.

      • Kiitä morsian onneasi

        Ks. myös Kiitä anoppiasi, sulhoasi; Vrt. Oikein siulle onni valvoTähän poimittu aloitussäkeitä tai laajempia kehitelmiä, joissa morsianta kehotetaan kiittämään onneaan (Kiitä morsian/tyttö onneasi/lykkyjäis / Oho kiitä onneasi / Olipa lykky lyypyskällä); näitä voi tämän ryhmän aihelmissa esiintyä muuallakin aloitussäkeinä. V3 935-935a neuvoo myös kiittämään/armastamaan anoppia ja talon väkeä. IV1 1250, XII,1 385, XIII 4146: lauletaan sulhaselle(kin). Jatkuu usein >Hyvän sait, hyvän tapasit- tai >Oikein siulla onni valvoi -aiheilla tai sulhasen ylistyksin (>Tuo lehdosta leivän ym.).

      • Leski sinua leivällä syöttää

        Lohdutusaiheen >Ei sinua etäälle viedä jälkeen kerrotaan, että joudut Viron leskelle, joka: leivällä syöttää, tuo tuohta virsuksees.

      • Nyt luonasi lohi kutee

        Ks. myös Kotiseuturunot: Sivullani siiat uivat, luonani lohet kutevatLaulettiin köyhälle morsiamelle, joka sai rikkaan miehen: Siel sie söit sienilöitä, tavoittelit tattiloita, nyt luonais lohi kuteepi. Liittyy myös sulhasen kodin kehumiseen.

      • Nyt on hurskas hurstillasi

        Nyt on hurskas hurstilleise, se o hurskas ei uo hullu, nyt on viisas vieressäise, se on viisas ei uo villi, pohmelo ei uo potuskalleise. Samassa tekstissä: >Ei riko ristiäsi, >Ei viivy viinan kanssa.

      • Ohukainen sinulla onni

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Ohukkainen miulla onniOhuen onnen ajatus (Ohukkaine siulla onni, lyhykkäine siulla lykky) liittyy häärunoissa morsiamen hyvän onnen kiittelyyn.

      • Oikein siulle onni valvoi

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta ja murheesta: Osallisen onni valvoi, minun makasiMorsiamen hyvästä onnesta onnen valvomisen ja onnen ohjasten mielikuvin: Oikein siulla onni valvoi, siull olliit onnen ohjat. Kerran sulhaselle morsiamesta (IV1 1250). Yhdistyy useimmiten aloitussäkeisiin >Kiitä morsian onneasi. Jatkeita: >Pääset rikkaan rikoille; >Ruispurnuun putosit. Joskus konteksti: "Kylän tytöiltä morsiamen kodissa."

      • Pyysit pyssymiestä – sen sait

        Ks. myös Sen sait, mitä halajit; Sait miehen metsän kävijän; Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijäSie pyysit pyssymiestä, jouhikättä jouvuttelit, a sie saitki... sekä sait suojan miehen, soajan miehen, tuojan miehen. Jatkona ylistysaihe >Tuo lehdosta leivän.

      • Pääsit kyntäjän kylelle

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun; Sulhasen kotona/Vuoteelle vienti ja herättäminen: Panin kyntäjän kylelleJohdantona usein >Kiitä morsian onneasi, pari kertaa: "mielesi muhahti". Ydinsäkeet: Peäsit kyntäjän kylel, koakun soajan kainaloo, leivän soajan leuvan al / Nyt oot kyntäjän kylessä, leivän soajan soapuvilla. Jatkona usein sulhasen maamies- tai metsämies-ylistyksiä (>Ruispurnuun putosit, >Tuo lehdosta leivän, >Pyhät juoksee pyssyn kanssa, >Pyhät syöttää pyyn lihalla). Joskus konteksteja: "Kun sulhanen ja morsian rinnakkain käyvät pöydän taakse istumaan, lauletaan."; kaaso laulaa vuoteelle vietyä (VII2 3038, XIII2 4190). XIII 10996 minämuotoinen toive, "morsiamen laulu" (Ja ku auttaisi Jumala - - kyntäjän kylell jne.).

      • Pääsit kyntäjän kylelle*

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun; Sulhasen kotona/Vuoteelle vienti ja herättäminen: Panin kyntäjän kylelle*Johdantona usein >Kiitä morsian onneasi, pari kertaa: "mielesi muhahti". Ydinsäkeet: Peäsit kyntäjän kylel, koakun soajan kainaloo, leivän soajan leuvan al / Nyt oot kyntäjän kylessä, leivän soajan soapuvilla. Jatkona usein sulhasen maamies- tai metsämies-ylistyksiä (>Ruispurnuun putosit, >Tuo lehdosta leivän, >Pyhät juoksee pyssyn kanssa, >Pyhät syöttää pyyn lihalla). Joskus konteksteja: "Kun sulhanen ja morsian rinnakkain käyvät pöydän taakse istumaan, lauletaan."; kaaso laulaa vuoteelle vietyä (VII2 3038, XIII2 4190). XIII 10996 minämuotoinen toive, "morsiamen laulu" (Ja ku auttaisi Jumala - - kyntäjän kylell jne.).

      • Pääsit paikalle hyvälle, missä on kaivo kartanolla

        Ks. myös Kotiseuturumot: Meillä on kaivo kartanollaJohdantosäe: Sattui siulle poika siviä. Ydinaihe: Pääsit paikalle hyvälle mis on kaivo kartanolla, ihan syltä viittä syvä, ei lopu vesi kesällä eikä kuiva vaahtokuussa. Jatkona >Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle ym.

      • Pääsit rikkaan rikoille

        Säepari muiden hyvien asioiden luettelossa: Pääsit rikkaan rikoille, talonpojan tanhualle (varakkaan vainioille / rahakkaihi rappuloille). Jatkona voi olla >Pääsit kyntäjän kylelle, >Ruispurnuun putosit yms. XIII2 3967: Nyt on rikas rinnallasi.

      • Pääsit rikkaan rikoille*

        *Säepari muiden hyvien asioiden luettelossa: Pääsit rikkaan rikoille, talonpojan tanhualle (varakkaan vainioille / rahakkaihi rappuloille). Jatkona voi olla >Pääsit kyntäjän kylelle, >Ruispurnuun putosit yms. XIII2 3967: Nyt on rikas rinnallasi.

      • Pääsit sille, jolla on päätökset kotona

        "Kun talonpoika otti piikatytön."

      • Ruispurnuun putosit

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuunJohdantona joskus: Sulhon sie sait mitä suvaitsit, talon sie sait, mitä tavotit. Ydinsäkeet: Ruispurnuun putosit, kaurapurnuun katosit, vierit vehnäkellariin; Ruispurnuun putosit, otrasalvoon osasit, kakrasalvoon katosit. Liittyy muihin maanviljelijä-miehestä onnitteluihin (esim. >Pääsit rikkaan rikoille; >Pääsit kyntäjän kylelle; >Tuotiin viljamättäälle).

      • Ruispurnuun putosit*

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun*Johdantona joskus: Sulhon sie sait mitä suvaitsit, talon sie sait, mitä tavotit. Ydinsäkeet: Ruispurnuun putosit, kaurapurnuun katosit, vierit vehnäkellariin; Ruispurnuun putosit, otrasalvoon osasit, kakrasalvoon katosit. Liittyy muihin maanviljelijä-miehestä onnitteluihin (esim. >Pääsit rikkaan rikoille; >Pääsit kyntäjän kylelle; >Tuotiin viljamättäälle).

      • Sait ankaran anopin

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Appi lukee leivät kiukaaltaMorsianta onnitellaan appivanhemmista: Kuin sait ankaran anopin, apen viellä ankaramman. Morsiamen neuvokkivirren ja onnittelujen (>Kiitä morsian onneasi) välissä. Lyriikassa luetellussa (häärunoissakin esiintyvässä) versiossa aihe esitetään negatiivisena.

      • Sait miehen merellä kävijän

        Sait miehen merellä käyjän, uron käyjän ulkomailla (karaplilla kaupitsijan; laivasilla lainehtijan). Yhdistyy useimmiten >Sait miehen metsänkävijän ja >Sait miehen satojen tuojan -aihelmiin.

      • Sait miehen merellä kävijän*

        *Sait miehen merellä käyjän, uron käyjän ulkomailla (karaplilla kaupitsijan; laivasilla lainehtijan). Yhdistyy useimmiten >Sait miehen metsänkävijän ja >Sait miehen satojen tuojan -aihelmiin.

      • Sait miehen metsänkävijän

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijä; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä mies metsänkävijäSait mieheen metsänkävijän, uron korven kolkuttajan. Jatkona usein sulhasen ylistysaihe >Mies metsällä kävijä.

      • Sait miehen metsänkävijän*

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijä; Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä mies metsänkävijä*Sait mieheen metsänkävijän, uron korven kolkuttajan. Jatkona usein sulhasen ylistysaihe >Mies metsällä kävijä.

      • Sait miehen mielullisen

        Vrt. Morsiamen itketys: Kun ei ole mies mielellinen; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kun ois miesi mielellinenMorsian on saanut mieleisen t. mieltä omaavan miehen: Sait miehen mielullisen, toveritsan toimellisen (sulhasen syvämellisen); Miehen sait mieleisen. V2 1519: morsiamelta kysellään, onko mies mielellinen, toimellinen, isosen poika, jolloin miniä olisi myös mielellinen.

      • Sait miehen satojen tuojan

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Mies metsällä kävijäSait miehen satojen tuojan, tuhansien tukkuajan - viittaa yleensä miehen runsaisiin saaliisiin >Sait miehen metsänkävijän ja >Sait miehen merellä kävijän -aiheissa.

      • Sait ukon uunintekijän

        Morsiamen lohdutusaiheen >Ei sinua etäälle viedä jatkona: Sait varsin varman miehen, ukon uunintekijän.

      • Sen sait, mitä halajit

        Ks. myös Pyysit pyssymiestä, sen sait; Nuortenlaulut: Jos mie saisin suuren sulhon; Kun minä miehen saisinJohdantona viitteitä morsiamen toiveisiin: Tuota toivoi neito ikänsä; Toivoit sukuusi suurta miestä; Lauloit paimenessa käyessäs. Ydinaihe: toivoit suurta miestä, mielellistä miestä, ainoaa poikaa, miestä - sait sen, mitä toivoit/halajit. V3 970, 972: Tuota toivo teijän neito, kun mie saisin minkä soisin, suojat aivon sorjat - on sillä Jumalan kiitos tuvat uuven uutukkaiset. Joskus lyyrisen runon malliin minämuodossa (V2 1640). Jatkona voi olla muita vakuutteluja, esim. >Hyvän sait, hyvän tapasit. Tähtitekstissä (*) vain toive. Sulhaselle morsiamesta: III3 4270.

      • Sen sait, mitä halajit*

        Ks. myös Pyysit pyssymiestä, sen sait; Nuortenlaulut: Jos mie saisin suuren sulhon; Kun minä miehen saisin*Johdantona viitteitä morsiamen toiveisiin: Tuota toivoi neito ikänsä; Toivoit sukuusi suurta miestä; Lauloit paimenessa käyessäs. Ydinaihe: toivoit suurta miestä, mielellistä miestä, ainoaa poikaa, miestä - sait sen, mitä toivoit/halajit. V3 970, 972: Tuota toivo teijän neito, kun mie saisin minkä soisin, suojat aivon sorjat - on sillä Jumalan kiitos tuvat uuven uutukkaiset. Joskus lyyrisen runon malliin minämuodossa (V2 1640). Jatkona voi olla muita vakuutteluja, esim. >Hyvän sait, hyvän tapasit. Tähtitekstissä (*) vain toive. Sulhaselle morsiamesta: III3 4270.

      • Siellä olit sikojen paimen, täällä possu pöydän päässä

        Morsian pääsee parempaan asemaan: Vast sie öhkit, vast sie ähkit, vast sie läsimääst läksit, siel mail olit sikkoin paimen, tiäl mual uot possu pöyvän piäs.

      • Sitä kuuta kohti kävit

        Vrt. Sulhasta herjataan morsiamen valinnasta: Sitä kuuta et kohti käynyt, mitä tavoititSitä kuuta kohti kävit, mitä kuuta koht ajelit, sen sie tähen nyt tapasit, mitä tähteä tavotit + >Silmät maksavat sinisen -ylistys.

      • Tuotiin viljamättäälle

        Sulhasen kotona morsiamelle lauletaan, ettei häntä tuotu suolle tai ojalle, vaan: Tuotiin viljamättäälle, viljaleivän viilijäksi, viljakaakun kantajaksi (viljan viilehtäh, kullan kannantah) jne. Vienassa liittyy aiheisiin >Aitta joka aholla, >Ojanvieret ohramaina.

      • Tuotiin viljamättäälle*

        *Sulhasen kotona morsiamelle lauletaan, ettei häntä tuotu suolle tai ojalle, vaan: Tuotiin viljamättäälle, viljaleivän viilijäksi, viljakaakun kantajaksi (viljan viilehtäh, kullan kannantah) jne. Vienassa liittyy aiheisiin >Aitta joka aholla, >Ojanvieret ohramaina.

      • Viitsit olla vierosess, alla kainalon asua

        Ks. myös Epiikka: Varkaalle menijäSulhasen (614: aviomiehen) ylistysaihelma: Viitsit olla vierosessa, siiät sivulla maata, alla kainolon assuu, leuvan alla lämmitellä.

    • 5. Sulhasen pilkka

      • Ei hyvä hylyksi jouda

        Ks. myös Sananlaskurunot: Ei hyvä hylykse jouvaEi hyvä hylyksi joua, (kuluksi Jumalan kulta), saapi haiskasta hamutat, kylälle kyntölänget, kattoloille kaplilauvat

      • Ei ole miehen mieltä päässä

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Mies minulle annettiin, mutta mieletönSulhasta pilkataan mielettömäksi, aivottomaksi, ainoastaan hiukset on jätetty heilumaan tyhjässä päässä. Ydinsäkeitä: Miehen mitta, miehen varsi, vaan ei ole miehen mieltä - Mieli on viety, mies jätetty, hiukset heitetty heilumaan. Joskus johdanto: Hiisik/Hittoko siult on hiukset vieny, piru pääsi paljastant (V3 811-812, XIII4 10974).

      • Ei ole peurannahkaa peitteenä

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Sulholla peurannahka peitteenä, karhunnahka katteenaMorsiamen ja sulhasen vertailun yhteydessä, jossa morsiamen puolelta todetaan, että sulhasella ei ole peurannahkaa peitteenä tai karhun taljaa katteena. XIII2 4642 kysymyksen muodossa. Jatkona >Näytti peura perseensä.

      • Ei ole veljestänne haravankaan hankkijaa

        Morsiamen ja sulhasen vertailua. Sulhasesta väitetään: Ei oo tei vellostoane haravaisenkoa hankkijoa, eikä viejeä viikattie.

      • Ei osaa tupaa tehdä

        Vrt. Sulhasen ylistys: Tuntee tupasen tehdäSulhasen moite, jossa verrataan: Tuntoo tupakin syödä, viinan juoda vingotella, ei tunne tupasta tehä, saaha ei sammalhuonehista. Joskus jatkona huonosti tehdyn tuvan kuvaus: sudet syövät salvamista, revot reiistä repivät, ym. V3 kysymysmuodossa: Tunsit sie tupasen tehhä vai tunsit tupakan syyvä?

      • En ole nähnyt mokomaa hylkyä

        Vastauksena morsiamen pilkkaan lauletaan sulhasesta: Mitä olen ilmas elänyt, käynyt maata pitkin poikin, en ole nähnyt mokomaa hylkyy, mokomaista mamman lasta, kuin nään näistä pidoista ja nään vellon pulmiloista.

      • En olisi suonut natoani Puol-Pielain pojalle

        Laulaja ei olisi antanut natoaan Puol-Pielain pojalle. Jatkona 3896:ssa sulhasen? pilkkaa: Mitä sie haukka hatistelet, pitkäpursto puistelet, tahtost sie talon kannoi, syvänkuul syyväkseis....

      • Ennen olisit vuohen nainut

        Sulhasta moititaan morsiamelle: Ennen oisit vuohen nainunt, sarvi pään vihille viennyt, kuin mokoman sulhaismiehen. Samassa tekstissä toinen eläimiin liittyvä vertaus > Kilkkiämmät on meillä kissat.

      • Hanki havuluuta millä suit sulhon suuta

        Morsiamelle osoitettu kehotus: Ota neito varpaluuta, jolla suvit sulhon suuta. Liittyy usein sulhasen juopotteluun, jolloin jatkona: Suu on viinast virunt, tupakasta turtistunut / Jott' ei tuntuisi tupakka, viina suusta virtajaisi. XIII2 3836 morsian laulaa itse.

      • Hanki havuluuta millä suit sulhon suuta*

        *Morsiamelle osoitettu kehotus: Ota neito varpaluuta, jolla suvit sulhon suuta. Liittyy usein sulhasen juopotteluun, jolloin jatkona: Suu on viinast virunt, tupakasta turtistunut / Jott' ei tuntuisi tupakka, viina suusta virtajaisi. XIII2 3836 morsian laulaa itse.

      • Hankkikaa riihiharava millä sukia sulhon päätä

        Ydinsäkeet: Hankkikua vaika riihharava, mil se kassi kammattais, suvittais sulhon piätä. Seuraa sulholle osoitettua kehotusta istua suorassa >Istu sulho suorassa.

      • Hitto sulhasen sisässä, pahahenki paian alla

        Hitto sulhasen sisässä, pahahenki paian alla, hihass on hiottu veitsi, takana on taottu rauta - takanais on meiän neito, takanais on tappajasi, luonasi lopettajasi. Laajassa juomarisulhon kuvauksessa, jatkaa >Sulholl on suden ikenet -aihelmaa.

      • Hiukset kuin hitolla, parta kuin pahalla

        Hiukset kuin hitolla, parta kuin pahalla, ku pirulla pitkät viikset (1250 jatkuu: kirjavan kilon näkönen, potran pukin muotoinen).

      • Huulet on kuin huopasaapas, pää kuin hevosella

        Kehotetaan sulhasta näyttämään kasvonsa; jos ei, uhataan: Ku et keännä kättäjäis sil mie söänin sättimää, sil mie sätin säplä suuksi. Huulet on kun huopasoapas, peä ku hevosella.

      • Istuu kuin rymä rytyssä

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Istuu kuin rymä rytyssäSäepari: Istuu kuin rymä (ryökäle) rytyssä, tai vihko vesipytyssä. Sama aihelma morsiamen pilkkaamisessa. Larin Parasken katkelma (Onko jaarikka jakulla, onko pötkö pöyvän päässä) ehkä tämän jatke.

      • Istuu kuin rymä rytyssä*

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Istuu kuin rymä rytyssä*Säepari: Istuu kuin rymä (ryökäle) rytyssä, tai vihko vesipytyssä. Sama aihelma morsiamen pilkkaamisessa. Larin Parasken katkelma (Onko jaarikka jakulla, onko pötkö pöyvän päässä) ehkä tämän jatke.

      • Kilkkiämmät on meillä kissat

        Sulhasta moititaan morsiamelle ja morsiamen huonoa onnea valitetaan: Mikä sulhonen mokoma, kilkkiämmät meill' on kissat, kokkiammat meill' on koirat, kuin mokomat sulhaismiehet. Jatkona >Ennen olisit vuohen nainut.

      • Kirottu Kiisi-Yrjö vei meiltä neidon

        Mari Suutarin kuokkamiesten laulussa: Kiisi-Yrjö, vetelys, susikka, karhu, vei neidon kotiinsa.

      • Kivet kilkkii kormanossa

        Ks. myös Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa; Mitä kävelet surma; Rahat naiessa kuluvat; Rahaton sulhanen. Vrt. Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kivet kilkkii kormanossa - mie raukka rahoiksi luulinSulhasen tai puhemiehen varattomuuden kuvaus - rahan sijasta kukkarossa kilisevät kivet. Osassa runoista (V, XIII) liittyy lyriikan puolella yleiseen neidon pettämisen teemaan (neito luulee kivien kilinää rahojen kilinäksi), osassa tiedusteluun, miksi naimaan on lähdetty varattomana.

      • Kivet kilkkii kormanossa*

        Ks. myös Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa; Mitä kävelet surma; Rahat naiessa kuluvat; Rahaton sulhanen. Vrt. Naistenlaulut/Vaimon laulut: Kivet kilkkii kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin*Sulhasen tai puhemiehen varattomuuden kuvaus - rahan sijasta kukkarossa kilisevät kivet. Osassa runoista (V, XIII) liittyy lyriikan puolella yleiseen neidon pettämisen teemaan (neito luulee kivien kilinää rahojen kilinäksi), osassa tiedusteluun, miksi naimaan on lähdetty varattomana.

      • Kuin on musta ja matala

        Ks. myös Mies musta pikkarainen; Mies musta, mieli mureaVoi tokii toista puolta, kun on musta ja matala, kaikin puolin kaiskerampi.

      • Kukko musta luppaharja

        Ks. myös Morsiamen ylistys: Kana kaunis, keikkorintaMorsianta ja sulhasta vertaillaan: Kuin katson kanasen päälle, kana kaunis, keikka rinta; kuin katson kukosen päälle, kukko musta, luppa harja.

      • Kun ei tule turpeammat, sivu menkööt siatkin

        Ks. myös Nuortenlaulut: Empä huoli huitukoistaKuin ei tulle turpiammat, komiammat kohti käyne, sivu menköön siatki, poikki pellon porsaatkin.

      • Kun itsesi näkisit, metsään menisit

        Vrt. Morsiamen pilkka: Viekää pois minkä toitteKuin sie itsesi näkisit, niin sie metsähän mänisit, hitot sinuu hirviävät, pahat pakohon mänevät!

      • Kun itsesi näkisit, metsään menisit*

        Vrt. Morsiamen pilkka: Viekää pois minkä toitte*Kuin sie itsesi näkisit, niin sie metsähän mänisit, hitot sinuu hirviävät, pahat pakohon mänevät!

      • Kun vilu, kiukaalle kiipesit, kun palava pakko, viilsit viileään

        Vrt. Sulhanen laiskaJohdantona osin: Oi sie laiska lesken poika (Mihi sie kessäis vietit? / Kaik' kasteet makkaist), ydinsäkeet: Kuin oli vilu viherä, siit sie keplit kiukavale, kuin ol palava pakko, siit sie vilkit vileään.

      • Kun vilu, kiukaalle kiipesit, kun palava pakko, viilsit viileään*

        Vrt. Sulhanen laiska*Johdantona osin: Oi sie laiska lesken poika (Mihi sie kessäis vietit? / Kaik' kasteet makkaist), ydinsäkeet: Kuin oli vilu viherä, siit sie keplit kiukavale, kuin ol palava pakko, siit sie vilkit vileään.

      • Kurjeltako kurkun otit millä velliä vetelet

        Vrt. Morsiamen herjaaminen: Ei ole suussa hampaita, ei syö muuta kuin murua; Erilaisia/Sekalaisia runoaiheita: Kurelta kulkku, kajavalta kaulaKurjeltaks sie kulkun otit, kajavalta pitkän kaulan, mill sie velliä vetelet, lohonlientä lotkottelet? V2, 1497: morsianta pilkataan - sulhasta käsketään hakemaan "kurelta kulkku".

      • Kurjeltako kurkun otit millä velliä vetelet*

        Vrt. Morsiamen herjaaminen: Ei ole suussa hampaita, ei syö muuta kuin murua; Erilaisia/Sekalaisia runoaiheita: Kurelta kulkku, kajavalta kaula*Kurjeltaks sie kulkun otit, kajavalta pitkän kaulan, mill sie velliä vetelet, lohonlientä lotkottelet? V2, 1497: morsianta pilkataan - sulhasta käsketään hakemaan "kurelta kulkku".

      • Käy kätkyen tekoon

        Ks. myös Työlaulut: Älä tee kätkyttä kovasta puustaKehotus sulhaselle, joka on käynyt naisissa ja saattanut yhden (tai useamman) raskaaksi: Heitä sie pois se herruveis, käy sie kätkyven tekkoo, sittalaivan laitantoa! Ku sie oot Pirrii pitelt, makkailit Marin kera, ja ajelt Anniloil, sit oot painelt nii pahast, jot se on tult tuntumoa.

      • Liekö teidän veljestänne meidän siskon syöttäjää?

        Arvellaan: Liekkö teijän vellostanne, meijän siskon syöttäjäistä, armahaisen apittajaista?

      • Luuletko piian pettäväsi rupisilla huulilla

        Niinkös luulet, luppakorva, tämän piian pettäväsi, rupisilla huulillasi, kaarnasella kielelläsi.

      • Luuletko piian pettäväsi rupisilla huulilla*

        *Niinkös luulet, luppakorva, tämän piian pettäväsi, rupisilla huulillasi, kaarnasella kielelläsi.

      • Mahtuu sen mahaan lehmä läävineen

        V2: Kontekstia ei mainita, mutta todennäköisesti sulhasesta: Mahtuu sen mahhaan, männöö lehmä läävineen, laiva lastunneen, hepo heinä häkkineen jne. X: Stöpä ylkä ylönkin paljon: puolen lohta, puolen vohta, puolen kuolltuta hevosta...

      • Miellyitkö rahoihin?

        Kuules, vetra vellysein! Sie miellyit miehen palttoloi, rakastuit sie akan rahhoi? (V2) Tai tytölle: Rakastuit pojan rahhoi, suostunt et suuree talloo... (V3).

      • Mies musta, mieli murea

        Sulhasen petollisuutta kuvaavien aihelmien yhteydessä säekokonaisuus, jonka ydinajatuksena lienee se, ettei sulhasta tule valita ulkomuodon perusteella: Mies musta, miel murea, pää tarkka, miel tannea - ymmärrys ylenhyväinen / syvän on vankka valkeanki.

      • Mikä turmellus tuvassa, mikä pölkky pöydän päässä

        Mikä turmelus tuvassa, mikä ollo orren olla / mikä pölkky pöydän päässä? Vävy turmelus tuvassa, vävy ollo orren alla.

      • Mikä turmellus tuvassa, mikä pölkky pöydän päässä*

        *Mikä turmelus tuvassa, mikä ollo orren olla / mikä pölkky pöydän päässä? Vävy turmelus tuvassa, vävy ollo orren alla.

      • Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa

        Ks. myös Kivet kilkki kormanossa; Mitä kävelet surma; Rahat naiessa kuluvat; Rahaton sulhanen; Lahjonen jakaminen: Mitä neito kesän raatoiSulhaselta kysytään, missä on viettänyt kesän, kun ei ole kerännyt rahaa naisiinmenoa varten. Ydinsäkeitä: Voi sie raukka lesken poika, mihin sie kesoisen vietit, kun et raatant rahoja? / Mitä sulho kesän raato, kun ei soanunna naimarahoja? / Mitä sulho kesällä teki, kun ei heiniä keränny, yhtä yötä maataksehen, nuoren neitosen keralla? Jatkona voi olla kuvauksia, esim. >Tapoit täitä turkistasi; >Mitä kävelet surma; tai tiedustellaan samaa myös morsiamelta (>Mitä neito kesän raatoi). IV3 tähtiteksteissä (*) kysymys: Miks naimaan rupesit, kun et raatanut rahaa?

      • Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa*

        Ks. myös Kivet kilkki kormanossa; Mitä kävelet surma; Rahat naiessa kuluvat; Rahaton sulhanen; Lahjonen jakaminen: Mitä neito kesän raatoi*Sulhaselta kysytään, missä on viettänyt kesän, kun ei ole kerännyt rahaa naisiinmenoa varten. Ydinsäkeitä: Voi sie raukka lesken poika, mihin sie kesoisen vietit, kun et raatant rahoja? / Mitä sulho kesän raato, kun ei soanunna naimarahoja? / Mitä sulho kesällä teki, kun ei heiniä keränny, yhtä yötä maataksehen, nuoren neitosen keralla? Jatkona voi olla kuvauksia, esim. >Tapoit täitä turkistasi; >Mitä kävelet surma; tai tiedustellaan samaa myös morsiamelta (>Mitä neito kesän raatoi). IV3 tähtiteksteissä (*) kysymys: Miks naimaan rupesit, kun et raatanut rahaa?

      • Missä sulho varren varttui

        Johdanto: Missä sulho varren varttu? Poro korvon poukun alla, ijän kaiken kartan alla. Jatkona muita sulhasen pilkka-aihelmia.

      • Mitä kävelet surma

        Ks. myös Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa; Kivet kilkkii kormanossaSulhasta pilkataan siitä, ettei ole kerännyt rahaa naisiinmenoa varten. Ydinsäkeet: Mitä kävelet, surma, rannan raukuja ajelet, tinnervöitä tiedustelet - suru surtsi kormannossa, hiekat helmoissa helisi, kunnottoman kukkarossa - kun et tenkoa kerännyt, täältä neittä naiaksesi. Otsikon mukainen johdantoformula voi puuttua tai johdantona voi olla säkeitä aihelmasta >Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa (jossa sama aihe).

      • Mitä kävelet surma*

        Ks. myös Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa; Kivet kilkkii kormanossa*Sulhasta pilkataan siitä, ettei ole kerännyt rahaa naisiinmenoa varten. Ydinsäkeet: Mitä kävelet, surma, rannan raukuja ajelet, tinnervöitä tiedustelet - suru surtsi kormannossa, hiekat helmoissa helisi, kunnottoman kukkarossa - kun et tenkoa kerännyt, täältä neittä naiaksesi. Otsikon mukainen johdantoformula voi puuttua tai johdantona voi olla säkeitä aihelmasta >Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa (jossa sama aihe).

      • Mitä sie sika minusta - pullosuu punaverestä

        Ks. myös Nuortenlaulut: Mitä sie minustaJohdantoformula: Mitä sie sika minusta - pullosuu punaverestä / tallikka talon tytöstä / allas-vatsa Annikasta?

      • Muuten olisi kuin mustalainen

        Sulhasta verrataan mustalaiseen: Muuten ois kuin mustalaine - vaan ei oo tarpeeks taskuloi / vaan ei oo vaippoa selässä.

      • Narri on naitettu salaa

        Sulhasta pilkataan salaa naimisesta ja väitetään, ettei hän muuten olisi saanut kosittua ja naituakaan.

      • Nenä on neljä arsinaa

        Ulkomuodon pilkkaa: Nenä on neljä arsinaa, verska viiettä viruis / Tuol on silmät kuin sijalla, posket kuin sijan porsahalla, nenä on neljä arssinata.

      • Näytti peura perseensä

        Sulhasen pilkkaa, ydinsäkeet: Näytti peura persihinsä, karhu karvasen läpensä, (vittunsa jumalan vilja), kankahalla mennessään.

      • Oispa neito ollut paremman arvoinen

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Olisi minussa ollut; Sulhasta moititaan morsiamesta: Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen; Sulhasen kodin pilkka: Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkojaOispa ollu meijän neito, paremmankin miehen väärti/verta - paremman/rikkaamman talon miniä, (paremman paidan saaja / kaunihimman kaakun saaja) - (ei tämmöinen tilkkatuppi, tilkkatuppi, talkatasku / turnus, ahilauta jne.).

      • Oispa neito ollut paremman arvoinen*

        Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Olisi minussa ollut; Sulhasta moititaan morsiamesta: Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen; Sulhasen kodin pilkka: Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkoja*Oispa ollu meijän neito, paremmankin miehen väärti/verta - paremman/rikkaamman talon miniä, (paremman paidan saaja / kaunihimman kaakun saaja) - (ei tämmöinen tilkkatuppi, tilkkatuppi, talkatasku / turnus, ahilauta jne.).

      • On kuin oksalla orava

        Morsianta ja sulhasta vertailtaessa todetaan morsiamen olevan kuin puussa omena, sulhosta sen sijaan: On ku oksalla orava, tahi puussa puikkonuokka.. IV2 2335: vertaus kohdistuu teidän ja meidän neitoihin, vastapuolta pilkataan.

      • On kuin oksalla orava*

        *Morsianta ja sulhasta vertailtaessa todetaan morsiamen olevan kuin puussa omena, sulhosta sen sijaan: On ku oksalla orava, tahi puussa puikkonuokka.. IV2 2335: vertaus kohdistuu teidän ja meidän neitoihin, vastapuolta pilkataan.

      • On kuin vanha kinnasvanttu, tiellä tervaskanto

        Onko vanha kinnasvanttu, lipo tiel tervaskanto, lipo oksal omelska. Jatkona säkeet: Hitotkin hänt hirviäät, pahatki pakkoo männööt, ks. >Kun itsesi näkisit, metsään menisit.

      • Pikun pikkuinen, pahanpäiväinen

        Mainitaan sekä sulhasen että morsiamen moitteena: Pikun pikkunen, pahan päivänen, jonnin joutava, veissä juotava.

      • Puuttu punttopää kätehen

        Neito etsi renttopäätä, tanttopäätä - puuttu punttopää kätehen.

      • Pää kuin meidän Päitsikillä

        Ks. myös Silmät päässä kuin sialla; Silmät tehty seipäällä, suu lapiolla lohkaistu.Ydinsäkeet: Pää on kuin meiän Päitsikillä, otsa kuin meiän Outerilla, vatsa kuin meiän Vallikilla. Aihe esiintyy useimmiten morsiamen pilkassa, ks. myös morsiamen herjaaminen: >Pää kuin meidän Päitsikillä.

      • Rahat naiessa kuluvat

        Sulhasta ivataan rahattomuudesta: eikö hän tiennyt / kyllähän hän tiesi - Jot rahat naijes kulluut, päivät päätä pyyäes. V2 erityyppinen: Ei ollut raukalla rahhaa, poloisella polttinaa - Tontkan Tanel mies tomia antoi raukalle rahaa.

      • Rampaan, sokeaan rakastunut

        Ks. myös: Mikä käski poikaamme rampaan rakastumaan?Kuka tiesi, kenpä luuli, kempi piian kompastuvan, rampahan rakastuvan. 3921 minä-muodossa.

      • Saitte saivareen vävyksi

        Jatkona sulhasen moitteiden sarjalle: Saitte saivaren vävyksi, jouvut täijen tuttavaksi.

      • Selin söi, syrjin makasi

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Pahan miehen kuvausHuonon, väkivaltaisen sulhasen kuvailua: Syrjin söi, selin makasi, antoi kyllin kyynäsvartta, kättä viljalta vihaista. Yleinen aihelma lyriikassa.

      • Siansilmä, koirankorva

        Toista tänne toivottiin, paremaista palkottiin, ei sinua, sian/siili silmä, sian/siili silmä, koiran korva (XIII2 3591 jatkuu: talviseen orihin otsa, keväisen lehmän leuka, talvisen karitsan kaula, sykysyisen vuohen naama). XIII4 10874: mirrisilmä, kuivanuokka.

      • Siansilmä, koirankorva*

        *Toista tänne toivottiin, paremaista palkottiin, ei sinua, sian/siili silmä, sian/siili silmä, koiran korva (XIII2 3591 jatkuu: talviseen orihin otsa, keväisen lehmän leuka, talvisen karitsan kaula, sykysyisen vuohen naama). XIII4 10874: mirrisilmä, kuivanuokka.

      • Sika syö säkin selästä

        Vrt. Morsiamen pilkka: Sika syö selästä lapsen; Ks. myös Nuortenlaulut: Susi luulee siaksiSulhasen kuvailua: Männöö metsään kesällä, sika syöp säkin selästä, harjaselkä haukkajaapi.

      • Sikanen sinua kiitti

        Merkitykseltään hieman epämääräinen: Sikanen sinuu kiitti, musta kärsä muisteli, tukun suuren tunkimoo, veätin suuren veättämöö.

      • Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimatta

        Ks. myös Morsiamen pilkka: Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimattaMiks' on mokoma vävy, silmät mustat, korvat mustat, pää on pesty sukimatta.

      • Silmät päässä kuin sialla

        Ks. myös Silmät tehty seipäällä, suu lapiolla lohkaistu; Pää kuin meidän PäitsikilläOsa sulhasen ulkomuodon pilkka-aihelmien sarjaa, ydinsäkeet: Silmät on pääs ku sial / Tuol on silmät kuin sialla (posket kuin sian porsahalla, tms. jatkoja). V2 1501 ja XIII2 3938 morsiamesta.

      • Silmät tehty seipäällä, suu lapiolla lohkaistu

        Ks. myös Silmät päässä kuin sialla; Pää kuin meidän PäitsikilläSulhasen ulkomuodon pilkkaa: Silmät tehty seipähällä, suu on kuin melalla tehty / lapiolla lohkaistu (airon tynkällä avattu).

      • Sinäkö olet paska maan parhaita

        Vrt. Sulhasta herjataan morsiamen valinnasta: Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimmanSiekos sä oot kutka kunnon sulho, siekos sä oot paska maan parahilta, sieks sie oot kirkon kirkkahia, sieks sie oot vallan valkkopäitä? Tekstissä 3866 puhuttelun kohteena morsian, jonka valintaa kritisoidaan: Teäks se on sitta siivo mies, teäks se on paska moan parraita.

      • Sulhanen sukapii

        Lorunomainen pilkkaruno: Sulhanen sukapii, sukapii, rukapii, suin sittah, päin p....h, takaraivon tanterih, hampahin vesihakoh!

      • Sulhaselle, kun kosijat eivät ole mieluiset

        Pilkkalaulu sulhasväen tullessa morsiustaloon. Pilkan aineksina loruja (esim. >Hymölässä käynti). Vrt. >Toivoin tutun tulevan.

      • Sulho hampaista hatara, keitetäänkö kiisseliä

        Ks. myös Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa pannaHuuli halki, hammas poikki (sulhoi huulista hutera, hampaista hatara) - Keitetääks sul kiisselii, vai tahot talkkunaa? (Keitä, ämmä, kiisselii, millä huulta paikataa). Säkeet yhdistyvät osin aihelmaan >Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna.

      • Sulho hampaista hatara, keitetäänkö kiisseliä*

        Ks. myös Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna*Huuli halki, hammas poikki (sulhoi huulista hutera, hampaista hatara) - Keitetääks sul kiisselii, vai tahot talkkunaa? (Keitä, ämmä, kiisselii, millä huulta paikataa). Säkeet yhdistyvät osin aihelmaan >Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna.

      • Sulho juomari

        Ks. myös Morsiamen itketys: Juopon sulhasen kotiintulo; Morsiamen kotoa lähtiessä: Kotiinlähdön jouduttaminen; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; Nuortenlaulut: Juomarille joutumasta varjele JumalaLaaja teema, jossa lauletaan morsiamen epäonnesta tämän jouduttua juomarille ja/tai kuvataan juopottelevaa sulhasta. Ydinsäkeitä: Sain mie hullun hurstilleni, viina vatin vaipalleni; Jouvuit juomarin rekehen, viinarallin rattahille (joutavan jälille, nälänsauvan saapuville) - Sulhanen on humala hullu, sekä villi viinan juoja; Tuo siun syöpi, tuo siun juopi, viinan pantiksi paneepi; Juo joka kopeekan, käy joka kapakan; Viron Matti juomaratti, haisoo ku hapan tatti, lemuaa kuin lehmän paska; joskus pitempiä juomisen ja kapakassa käynnin kuvauksia. Teema myös Morsiamen itketyksessä (>Juomari vie morsiamen vaatteet, >Juopon sulhasen kotiintulo, >Oksennus oljille jää) sekä lyriikassa naisten lauluissa. Huom.! I3,1759 = IV3, 3116. Etelä-Karjalan itkettämisvirsissä (>Ei sinua etäälle viedä) Viron Matti, juomaratti -aihelma.

      • Sulho juomari*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Juopon sulhasen kotiintulo; Morsiamen kotoa lähtiessä: Kotiinlähdön jouduttaminen; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; Nuortenlaulut: Juomarille joutumasta varjele Jumala*Laaja teema, jossa lauletaan morsiamen epäonnesta tämän jouduttua juomarille ja/tai kuvataan juopottelevaa sulhasta. Ydinsäkeitä: Sain mie hullun hurstilleni, viina vatin vaipalleni; Jouvuit juomarin rekehen, viinarallin rattahille (joutavan jälille, nälänsauvan saapuville) - Sulhanen on humala hullu, sekä villi viinan juoja; Tuo siun syöpi, tuo siun juopi, viinan pantiksi paneepi; Juo joka kopeekan, käy joka kapakan; Viron Matti juomaratti, haisoo ku hapan tatti, lemuaa kuin lehmän paska; joskus pitempiä juomisen ja kapakassa käynnin kuvauksia. Teema myös Morsiamen itketyksessä (>Juomari vie morsiamen vaatteet, >Juopon sulhasen kotiintulo, >Oksennus oljille jää) sekä lyriikassa naisten lauluissa. Huom.! I3,1759 = IV3, 3116. Etelä-Karjalan itkettämisvirsissä (>Ei sinua etäälle viedä) Viron Matti, juomaratti -aihelma.

      • Sulho kaljupäinen

        Teksti johdantoineen: Kun vihittävä sulhanen oli kaljupää, niin häissä laulettiin vastaan sanoen: Suapiks kutsuu kukaks, suapiks laulaa laukkipiäks?

      • Sulho kengitetty kuin pöläkkä pauloitettu, pää nidottu kuin kontiin koottu

        Niin on sulho kengitetty, kuin Pöläkkä paulotettu, niin on sulhon pää niottu, kuin on konttihin koottu. Seuraa morsiamesta laulettua vastaavaa säesarjaa. Vrt. XIII2 4691, jossa morsianta samankaltaisin säkein ylistetään, sulhasta verrataan sikaan.

      • Sulho koditon

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta: Korvessa minun kotini; vrt. sulhasen kodin pilkkaMorsiamelle moititaan koditonta ja varatonta sulhasta. Mahdollinen johdanto: Ei ole tuol kurjaal kottii, katalaal ei kartanoo - aihelmia: Tupa on tehty turpehista; Sulhon turkki on tupana, pöksyt porstuana, saappaat salvomena; Katajainen katto päällä, revot käyvät räppänissä; Kuuseest on kujan perukset, katajaast katokset tehty; Siull on korvell kottiis, likas on liisteheis, sus' on suur suojaltaan.

      • Sulho koditon*

        Ks. myös Valituslaulut/Laulut huolesta, surusta: Korvessa minun kotini; vrt. sulhasen kodin pilkka*Morsiamelle moititaan koditonta ja varatonta sulhasta. Mahdollinen johdanto: Ei ole tuol kurjaal kottii, katalaal ei kartanoo - aihelmia: Tupa on tehty turpehista; Sulhon turkki on tupana, pöksyt porstuana, saappaat salvomena; Katajainen katto päällä, revot käyvät räppänissä; Kuuseest on kujan perukset, katajaast katokset tehty; Siull on korvell kottiis, likas on liisteheis, sus' on suur suojaltaan.

      • Sulho kuin kuiva koivun oksa

        Sulhasta verrataan morsiameen, joka >On kuin maassa mansikkainen; sulhanen sen sijaan: : On kun kuiva koivun oksa tahi karsittu kataja.

      • Sulho laiska

        Ks. myös Kun vilu, kiukaalle kiipesit, kun palava pakko, viilsit viileään; Tapoit täitä turkistasi Ks. myös Epiikka: Laiska lesken poika pani paarmat kyntämäänSulhasta puhutellaan laiskaksi: Voi sie laiska lesken poika, panit paarmat kyntämään, varikset vakoilemaan; Tuo on laiska sekä riena; Et kykene kyntämään - atra aijall assuu, jne. Tässä aihelmat, joita ei kerätty erikseen.

      • Sulho laiska*

        Ks. myös Kun vilu, kiukaalle kiipesit, kun palava pakko, viilsit viileään; Tapoit täitä turkistasi Ks. myös Epiikka: Laiska lesken poika pani paarmat kyntämään*Sulhasta puhutellaan laiskaksi: Voi sie laiska lesken poika, panit paarmat kyntämään, varikset vakoilemaan; Tuo on laiska sekä riena; Et kykene kyntämään - atra aijall assuu, jne. Tässä aihelmat, joita ei kerätty erikseen.

      • Sulho musta pikkarainen

        Ks. myös Kuin on musta ja matala; Morsiamen pilkka: Musta pikkarainenSulhosta: kuin on / sie oot musta pikkarainen (sian silmän suurukainen). Samat säkeet yleisemmin morsiamesta.

      • Sulho on akkoja ajellut

        Puhemiehiä kiusoitellaan sulhasesta: Ei o teijän sulhokaisen, ei o sulho ensinkään - jo on akkoja ajellut, leskijä lennätelty.

      • Sulho sairas

        Vrt. Morsiamen pilkka: Taitaa olla taudin syömä; Tätä on kutkaa kupattuSulhasta pilkataan sairaaksi vaihtelevin säkein. XIII2 aihelman >Istu sulho suorallasi jatkona säe: Taik on sairas sarvennaast; XIII2 3851, 3892, 3947: Vast sie ohkit, ähkit, läsimäst tänne läksit, hurstin päält huutamasta - kuus kerta kupattu jne .; XIII2 3898: Tuo on keltanen kesällä, tauvin karva talvellaki, tuon on tauti tarkon syönyt; XIII 3918: Syksyll on syämmen tauti, kesäpääll on keltatauti + näivettynyt, lynkä; länkä, sairas sarvenilta; XIII 3922 lauletaan ramman sulhasen morsiamelle: >Hyvä on olla hympyrällä (naistenlaulut): IV3,3158: Sannoit viel saakelin läsivän, sekä ryökäleen rykivän, saarvahengen sairastavan. XIII2 3947: morsiamesta; 4586: nuodejoukon tytöstä?.

      • Sulho sairas*

        Vrt. Morsiamen pilkka: Taitaa olla taudin syömä; Tätä on kutkaa kupattu*Sulhasta pilkataan sairaaksi vaihtelevin säkein. XIII2 aihelman >Istu sulho suorallasi jatkona säe: Taik on sairas sarvennaast; XIII2 3851, 3892, 3947: Vast sie ohkit, ähkit, läsimäst tänne läksit, hurstin päält huutamasta - kuus kerta kupattu jne .; XIII2 3898: Tuo on keltanen kesällä, tauvin karva talvellaki, tuon on tauti tarkon syönyt; XIII 3918: Syksyll on syämmen tauti, kesäpääll on keltatauti + näivettynyt, lynkä; länkä, sairas sarvenilta; XIII 3922 lauletaan ramman sulhasen morsiamelle: >Hyvä on olla hympyrällä (naistenlaulut): IV3,3158: Sannoit viel saakelin läsivän, sekä ryökäleen rykivän, saarvahengen sairastavan. XIII2 3947: morsiamesta; 4586: nuodejoukon tytöstä?.

      • Sulho valehtelija

        Johdanto: Sulho petti meiän neion, kysymässä käyessään - jatkona petoksen kuvausta.

      • Sulho vanha

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Kotiinlähdön jouduttaminenTähän koottu erilaisia tekstejä, joita yhdistää teemana sulhasen vanhuus. Osa osoitettu vanhalle sulhaselle itselleen, osa morsiamelle, joka on joutunut vanhalle: Vast sie olit vanha ukko, tulit suotta sulhoseksi; Muut sukkiit sulhojaan, mie vaan vaalin vanhojain, mie paijoilla parennan; Vanha mies, vanha hevoine, vanhat vankkurit perässä. XIII4 10917 jatkuu miehen kuoleman kuvitelmalla, jolloin vaimo toivoo tämän kuolevan kotiin, ei Kuopioon.

      • Sulho varas

        "Sulhaselle, joka oli varastanut ruista kaivamalla reiän vilja-aitan lattiaan": Nyt vora tunkeihe tuppoa, miehen tappaja talloo, ku varastit vallan aitan, ruunun purnun puhastit. Sielt lens leipä moaha, elo pussii putosi, siit soatii siemenruista, kons ei uutine kerint.

      • Sulho varaton

        Morsiamelle luetellaan sulhasen puutteita: Ei uo tuoll' siun sulhollaisi, ei uo heinii, ei hevoista, ei uo tuppaa, ei tuntiloi, ei uo rahhaa, ei ratastaa, ei uo lehmää, leikkilöi, neljän nännän neuvoloi.

      • Sulholla suden ikenet

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Sulholl on suden ikenetMorsianta varoitetaan petollisesta sulhasesta. Johdantona yleensä kehoitus: Älä sulhoon ihastu, älä sulhon vaattehiin! tai kysymys: Sulhoonko sinä ihastut, vaiko sulhon vaatteisihin? Ydinsäkeet: Sulholla on suen ikenet, karhun maksat (villat; juonet) kainalossa (lemmon luut on leukapäissä). VII2 3054, 3130: Sydämessä on veri närppä, karhun sappi kainalossa.

      • Sulhollanne on viinavelkoja kylässä

        Vakuutetaan, ettei morsiamella ole kylässä vaatevelkoja, sen sijaan: Kyll on teijän sulhallanna viinavelkoja kyläs.

      • Sulhon hevosen pilkkaaminen

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistysSulhaselle ja sulhasväelle lauletaan pilkaten: kyllä me näimme kun tulitte, sulhasella on huono (olkinen) hevonen, sulho istui reessä retkallaan, piippu hampaissaan jne. (V2 1409a: Ei ollut herjalla hevosta, ajoi koukulla kossiin, härkkimellä häätaloon; V2 1329: Teil oli lehmä valjahissa). Yleinen teema. IV1 475 ja IV3 3907 sisältävät myös sulhasväen kehumista.

      • Sulhon hevosen pilkkaaminen*

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Sulhasen hevosen ylistys*Sulhaselle ja sulhasväelle lauletaan pilkaten: kyllä me näimme kun tulitte, sulhasella on huono (olkinen) hevonen, sulho istui reessä retkallaan, piippu hampaissaan jne. (V2 1409a: Ei ollut herjalla hevosta, ajoi koukulla kossiin, härkkimellä häätaloon; V2 1329: Teil oli lehmä valjahissa). Yleinen teema. IV1 475 ja IV3 3907 sisältävät myös sulhasväen kehumista.

      • Sulhon päästä saavin saisi

        Sulhasen ulkomuodon pilkkaa: Sulhon peäst soavin saisi, tuot on äijä ämpäriks, nenästä nelikon saisi, sieraimista sielikkannen, sokkarauvat sormiloist, varokkaita varpahist (vatsasta sata vattii, peästä pärekurikan jne)

      • Sulhon päästä saavin saisi*

        *Sulhasen ulkomuodon pilkkaa: Sulhon peäst soavin saisi, tuot on äijä ämpäriks, nenästä nelikon saisi, sieraimista sielikkannen, sokkarauvat sormiloist, varokkaita varpahist (vatsasta sata vattii, peästä pärekurikan jne)

      • Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna

        Ks. myös: Sulho hampaista hatara, keitetäänkö kiisseliäYdinsäkeet: Sulhon suu on väärällähän, paha on tuohon paikka panna, ilman on ilkeä pitää - pannaan pallo taikinata, pikipallo pistetähän. III3 3658 johdantona: Ei oo meiän lusikat väärät, suu on väärä sulhasella, Vrt. >Istu sulho suorallasi.VII2 3017 morsiamesta.

      • Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa panna*

        Ks. myös: Sulho hampaista hatara, keitetäänkö kiisseliä*Ydinsäkeet: Sulhon suu on väärällähän, paha on tuohon paikka panna, ilman on ilkeä pitää - pannaan pallo taikinata, pikipallo pistetähän. III3 3658 johdantona: Ei oo meiän lusikat väärät, suu on väärä sulhasella, Vrt. >Istu sulho suorallasi.VII2 3017 morsiamesta.

      • Sulhon vaatteiden moitinta

        Vrt. Tulo morsiamen kotiin: Olit ilman viittaa. Ks. myös Kosiminen: Toivoin tutun tulevanErilaisia sulhasen vaatteiden pilkkaamiseen liittyviä säkeitä, mm. viittaa pilkataan kylästä lainatuksi, karvavieruksi.

      • Suostutko, neido, sulhohes

        Ks. myös Älä sulhoon ihastuMorsiamelta kysytään, suostuuko hän sulhaselleen. Samassa yhteydessä sulhasen pilkka >Sulholla suden ikenet.

      • Suu on auki ammollaan, syökö luuta vai lihaa

        Mikä on tuolla sulhasella, ku suu on auk arvollaan, syönöök luuta vai lihhaa?

      • Suun läpi linnut lentelee

        Sulhasen suuta haukutaan niin suureksi, että linnut lentävät sen läpi: Ei tuo suutansa supista - linnut lentävät lävitse, jne XIII 3968: morsiamesta. V: monikossa, pojista, konteksti epävarma.

      • Tapoit täitä turkistasi

        Ks. myös Sulho laiska; Sulho varaton; Missä sulho kesän vietti kun ei raatanut rahaa; vrt. Epiikka: Ken poika pani paarmat kyntämäänLauletaan sulhasen laiskuudesta ja kunnottomuudesta kuvaamalla tätä tappamassa täitä turkistaan ja syömässä niitä. Ydinsäkeitä: Tapoit täitä turkistaais, pamahutit paijastaais; suuret suuhuuis valitsit, pienet pellan siemeneeks". III-alueella jatkona teemalle, jossa laulaja kertoo nähneensä sulhasen juovuksissa kapakan edessä. IV- ja XIII-alueilla esiintyy yleensä seuraavissa yhteyksissä: 1. sulhasen kerrotaan istuneen pellon pientareella ja tappaneen täitä turkistaan, 2. laulaja kertoo käyneensä salaa sulhasen kotona ja nähneensä tämän istumassa kiukaalla tai ikkunalla tappamassa täitä turkistaan. Tällöin usein johdantona myös teema >Missä vietit kesän, kun et raatanut rahaa.

      • Toista tänne toivottiin

        Ks. myös: Siansilmä, koirankorvaToista tänne toivottiin, rahallista, riistallista, ei sinua tilkkakuppi, talkkatasku (lehmäkästä, leiväkästä). Usein ketjussa, jossa edellä >Mistä tunsitte meille tulla -aihelma, jatkona >Luuletko piian pettäväsi rupisilla huulilla. Aihelmassa >Siansilmä, koirankorva sama johdantoformula ja aihe.

      • Toivoin tutun tulevan

        Vrt. Rakkauslaulut: Jos mun tuttuni tulisiSulhasesta pilkallisesti tämän tullessa morsiamen kotiin. Samassa yhteydessä "kuului suolta ruoskan roiske"-aihelma. Ydinteema: toivoin tutun tulevan, mutta tulikin Turkin nyplä tuohinen kypärä päässä, petäjäinen paita päällä jne. Jatkona >Mitä kävelet surma.

      • Toivoin tutun tulevan*

        Vrt. Rakkauslaulut: Jos mun tuttuni tulisi*Sulhasesta pilkallisesti tämän tullessa morsiamen kotiin. Samassa yhteydessä "kuului suolta ruoskan roiske"-aihelma. Ydinteema: toivoin tutun tulevan, mutta tulikin Turkin nyplä tuohinen kypärä päässä, petäjäinen paita päällä jne. Jatkona >Mitä kävelet surma.

      • Tuolt' on sirkka silmän syönyt

        Vrt. Epiikka: Konnulta kosinta, Sulhonsa kylvettäjäVaihteleva säekokonaisuus sulhasen ulkomuodon pilkkaa: Tuolt on sirkka silmän syönyt, torukka on posella kuolut, tatti on leukalla märänyt - Pää on tehty päistäristä, silmät on sirkkusen sitasta, nenä on neulan kuoliosta, käet keräjän kepistä, vatsa vaivasen säkistä, jalat on koivun kokkarosta. Säe: Tuolt' on sirkka silmän syönyt tavataan epiikassa kosinta-aiheissa, vrt. >Konnulta kosinta (IV), myös >Sulhonsa kylvettäjä (III).

      • Tuolt' on sirkka silmän syönyt*

        Vrt. Epiikka: Konnulta kosinta, Sulhonsa kylvettäjä*Vaihteleva säekokonaisuus sulhasen ulkomuodon pilkkaa: Tuolt on sirkka silmän syönyt, torukka on posella kuolut, tatti on leukalla märänyt - Pää on tehty päistäristä, silmät on sirkkusen sitasta, nenä on neulan kuoliosta, käet keräjän kepistä, vatsa vaivasen säkistä, jalat on koivun kokkarosta. Säe: Tuolt' on sirkka silmän syönyt tavataan epiikassa kosinta-aiheissa, vrt. >Konnulta kosinta (IV), myös >Sulhonsa kylvettäjä (III).

      • Tytöt pierööt piippuheis

        Ilmeisesti sulhasen pilkkaa: Niin teä o kui hitto hiillokses, paha mies on pankan piässä,. tytöt pierööt piippuheis, pamahuttaat pussiheis. Ks. samaa: Laulajat sättivät toisiaan: >Mitä te meijän tyttölöistä.

      • Varikselta varsi, korpilta nenä, sudelta suu, muoto mustalta sialta

        Sulhasen ulkomuodon moittimista: Jo sain sulhon mokoman, suu kuin syövällä sudella, muoto kuin mustalla sialla, varikselt oli varren saantu, korpilta nenän korian.

      • Viekää sulho saunaan ja pitäkää siellä kunnes katto päälle putoaa

        Viekäät saunaa, viekäät saunaa, pitäkäät sielä siis kauvan - Koska seinät sieretähän, noki päälle nuohotahan / Kun laki päälle lankiaa, kui kaatuu kapukka sekä kaatuu katto päälle!

    • 6. Sulhasta herjataan morsiamesta

      • Aina nauroit toisen naista, sait naisen naurettavan

        Ks. myös Sananlaskurunot: Älä naura toisen naistaMiks sie nauroit toisen naista, moitit toisen morsianta - sait sie (siit saat) naisen naurettavan, ja moitittavan morsiammen.Usein kehystetty varoitukseksi tai: ennen vanhaan sanottiin / kylän naiset sanovat: saat ivattavan itsellesi.

      • Aina nauroit toisen naista, sait naisen naurettavan*

        Ks. myös Sananlaskurunot: Älä naura toisen naista*Miks sie nauroit toisen naista, moitit toisen morsianta - sait sie (siit saat) naisen naurettavan, ja moitittavan morsiammen.Usein kehystetty varoitukseksi tai: ennen vanhaan sanottiin / kylän naiset sanovat: saat ivattavan itsellesi.

      • Ei nuorta saanutkaan

        Velloa valmistettiin nuoren neidon noudantaan, mutta: Hän ei nuorta suanutkaa, punaposkii pyytäntkään, toi kulin kutojan.

      • Ei suku suvaitse kierosilmä morsianta

        Ei meijän suku suvaitse, väärähännästä hevoista, kierosilmä morsianta.

      • Et ottanut omenikkoa

        Et ottaant omenikkoo, piätyynt piähänpehkuloi.

      • Et ottanut omenikkoa*

        *Et ottaant omenikkoo, piätyynt piähänpehkuloi.

      • Et saanut saattajia

        Olit ilkeä kotona, näytit veljellesi veistä, siksi et saanut saattajia kerallesi, ja valinta epäonnistui - tuli kulin kutoja!

      • Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty

        Vrt. Sitä kuuta et kohti käynyt mitä tavoittelit; Ks myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: En saanut sitä kaloaEi saatu sitä kalasta, mitä varten oli verkot tehty, ei saatu sitä tyttöä, mitä varten oli poika tehty, mitä varten oli valmistettu. V2 1504 jatko: Sait halean hauen ja >Tulen synty -katkelma. XIII2 3834 samat säkeet morsiamen äidille (vävystä); V2 1347, XIII4 10982: morsiamelle sulhasesta.

      • Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty*

        Vrt. Sitä kuuta et kohti käynyt mitä tavoittelit; Ks myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: En saanut sitä kaloa*Ei saatu sitä kalasta, mitä varten oli verkot tehty, ei saatu sitä tyttöä, mitä varten oli poika tehty, mitä varten oli valmistettu. V2 1504 jatko: Sait halean hauen ja >Tulen synty -katkelma. XIII2 3834 samat säkeet morsiamen äidille (vävystä); V2 1347, XIII4 10982: morsiamelle sulhasesta.

      • Et sulho saraista saanutkaan

        Luulit saavasi saroja, apilaita annettavan, et saroja saanutkaan, apiloita ei annettunna, sait kuloja kopran verran, et kunnon kulojakaan; Sanoit saavasi satasen, tuovasi tuhannen neion, et sataista saanutkaan

      • Etsit maalta maan parasta

        Vrt. Etsit neittä neljä vuotta; Viikon etsit vertaistasi; Virot etsit, maat valitsitEtsit maalta maan parasta (sekä suolta suipukaista), sait sie maalta maan pahimman, sekä suolta sotkulauvan, aholta ajoharakan.

      • Etsit neittä neljä vuotta

        Vrt. Viikon etsit vertaistasi; Etsit maalta maan parasta. Ks. myös epiikka: Konnusta kosinta.Etsit neittä neljä vuotta, (viiristelit viisi vuotta, kuulustelit kuusi vuotta) etsit Suomet, etsit saaret / Kävit Virot, vaelsit Narvat, Moskovan molemmat puolet - lepikost sie neidon löysit, sinihelman heinikost. XIII 4262: alkusäkeet, Suomet ja Saaret etsiminen, morsiamen ylistyksen johdantona.

      • Etsit neittä neljä vuotta*

        Vrt. Viikon etsit vertaistasi; Etsit maalta maan parasta. Ks. myös epiikka: Konnusta kosinta.*Etsit neittä neljä vuotta, (viiristelit viisi vuotta, kuulustelit kuusi vuotta) etsit Suomet, etsit saaret / Kävit Virot, vaelsit Narvat, Moskovan molemmat puolet - lepikost sie neidon löysit, sinihelman heinikost. XIII 4262: alkusäkeet, Suomet ja Saaret etsiminen, morsiamen ylistyksen johdantona.

      • Hukkaan meni poikuutesi

        Hukkaa män siu poikuuveis, poikuuveis ja potruuveis, tämän tällasen takkii. Jatko: Muut kaik kannoi naivat - sie nait suolta suovariksen.

      • Käkesit käkösen tuoda

        Vrt. Toit torujavaimon; Ks. myös Miestenlaulut/Kosijan, aviomiehen lauluja: Käkesin käkösen naida; Tulo sulhasen kotiin: Saitko neidon, voitko linnanKäkesit käkösen tuoda - sait likakorennon, pahanilmanlinnun, kusiaisen, torakurikan, torakukon, toratsun, sanatsun, vastankannan vaappujaisen, kerinkannan kiekkujaisen. Tässä on lueteltu myös kysymysmuotoiset esiintymät, joita on esitetty sulhasen kotiin tullessa ja joissa vastaus voi puuttua tai olla myönteinen.

      • Käkesit käkösen tuoda*

        Vrt. Toit torujavaimon; Ks. myös Miestenlaulut/Kosijan, aviomiehen lauluja: Käkesin käkösen naida; Tulo sulhasen kotiin: Saitko neidon, voitko linnan*Käkesit käkösen tuoda - sait likakorennon, pahanilmanlinnun, kusiaisen, torakurikan, torakukon, toratsun, sanatsun, vastankannan vaappujaisen, kerinkannan kiekkujaisen. Tässä on lueteltu myös kysymysmuotoiset esiintymät, joita on esitetty sulhasen kotiin tullessa ja joissa vastaus voi puuttua tai olla myönteinen.

      • Luu lihan valitsijalle

        Loppukiteytys runossa, jossa kuvataan kuinka sulhanen yritti saada hyvää morsianta, mutta saikin huonon: Niin se käikin kuin käkess, luu lihan valitsijalle (niin se tul kun toivottiin, kuori leivän alkajalle).

      • Luuli teyrin saaneensa

        Pilkataan Mattia (=sulhanen?), joka "teki rihman rinnemaalle" ja luuli saaneensa teyrin, koppelon, mutta saikin saparolinnun.

      • Luulit naisen nainehesi

        Luulit naisen naineheis, toverisen tuoneheis; etpä naista nainutkaa, toverista tuonutkaa. Jatkona ohjeita sulhaselle.

      • Luulit oravaisen ottaneesi

        Luulit kosinees kanasen, oravaisen ottanees, sorsalinun saaneheis - toitkii sieltä tervaskannon, mikä talven makas taaekkoossa, vielkii on silmät siivoomatta.

      • Luulit purnun puineheis

        Luulit purnun puineheis, salvon ruista saaneheis, kui sait vihkeron vihhoi, paljo mielii pahhoi.

      • Luulit saavasi sorjan

        Luulit saavasi sorean/sarroi - Apiloita ottavais / Verävämmän sie vetävän. Sait koivunoksan, karsitun katajanlatvan, sotkulaudan, ajoharakan (>Sait suolta ajoharakan) / Ei puuttunt punainen kukka, puuttu kehno keltatukka. XIII 3920: morsiamesta.

      • Meni raukan rahat kuin ois virtaan viskannut

        Menniit raukan rahat, vaik ois virta visantu, ves ois kerran keikahtant.

      • Mikä käski poikaamme rampaan rakastumaan?

        Ks. myös: Rampaan, sokeaan rakastunutMikä käski meijä pojaista, onttunutta ottamaha, rampaha rakastumaha, sokiaha suostumaha?

      • Mitä Mikko silloin mietti kun hipsi Hiitolaan

        Sulhasen kosinta Hiitolasta, Kilpolasta, Tounoan kylästä oli laulajan mukaan virhe: Tuolt siul turnus tunkettii, rikkavihko viskattii.

      • Muut naivat sorjat neidot, sinulle heikko heitettiin

        Vrt. Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana; Miestenlaulut/Kosijan, aviomiehen lauluja: Muut naivat paremmat naisetMuut naivat sorjat neidot - Mulle heikko (hylyt/hetku/herja/mustat) heitettiin (lakoharja, luppakorva, ym. nimittelyitä). Variaatiota: (V) Muut kaik kannoi naivat, sie nait vaivane varista; (VII2) Katsos muihen morsianta, nuo vaa suuret ja soriat, katsokaas minun poloisen, kuin pieni pikkarainen; Muut ottivat siun ommais, siulle heikko heitettiin. Edeltäjänä usein kysymys tai toteaminen sulhasen viipymisestä matkoillaan liian pitkään - sillä aikaa kaikki hyvät neidot ehdittiin viedä. Joissain teksteissä (V, XIII2) sanat osoitettu nuuvemiehille: itse naitte hyvät ja jätitte sulhaselle tähteet. IV3 3413, V2 1389, 1393, 1400: osoitettu morsiamelle, tai morsian laulaa.

      • Muut naivat sorjat neidot, sinulle heikko heitettiin*

        Vrt. Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana; Miestenlaulut/Kosijan, aviomiehen lauluja: Muut naivat paremmat naiset*Muut naivat sorjat neidot - Mulle heikko (hylyt/hetku/herja/mustat) heitettiin (lakoharja, luppakorva, ym. nimittelyitä). Variaatiota: (V) Muut kaik kannoi naivat, sie nait vaivane varista; (VII2) Katsos muihen morsianta, nuo vaa suuret ja soriat, katsokaas minun poloisen, kuin pieni pikkarainen; Muut ottivat siun ommais, siulle heikko heitettiin. Edeltäjänä usein kysymys tai toteaminen sulhasen viipymisestä matkoillaan liian pitkään - sillä aikaa kaikki hyvät neidot ehdittiin viedä. Joissain teksteissä (V, XIII2) sanat osoitettu nuuvemiehille: itse naitte hyvät ja jätitte sulhaselle tähteet. IV3 3413, V2 1389, 1393, 1400: osoitettu morsiamelle, tai morsian laulaa.

      • Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana

        Vrt. Muut naivat sorjat neidot, sinulle heikko heitettiin; Sulhasen ylistys: Olit osanjaossa, muut oven takana; Valituslaulut/Laulut huolesta ja surusta: Osan jakoMuut olivat osanjaossa, sinä olit oven takana - Sie sait mustan pikkaraisen / Siulle heikko heitettiin. Huom. IV3, 3123, 3413: lauletaan morsiamelle.

      • Nyt on riimu rinnallasi, viirusilmä vieressäsi

        Katso sulho rinnallesi, vasemmalle puolellesi, Nyt on riimu rinnallais, viirusilmä vierelläis (XIII2 3950, 3951: Viiru vieressäis, riimukissa rinnallais); Istuu ku rymä rytyssä; >Imisä kissa. XIII 3895: morsiamelle sulhasesta.

      • Nyt on riimu rinnallasi, viirusilmä vieressäsi*

        *Katso sulho rinnallesi, vasemmalle puolellesi, Nyt on riimu rinnallais, viirusilmä vierelläis (XIII2 3950, 3951: Viiru vieressäis, riimukissa rinnallais); Istuu ku rymä rytyssä; >Imisä kissa. XIII 3895: morsiamelle sulhasesta.

      • Nyt tulee hupa hutulle

        Nyt tulloo hupa hutulle, sekä kiire kiisseliil.

      • Nyt täytyy ryysyihin ruveta

        Nyt sie puutuit puntukseen - Nyt täy'yt ryysyyn ruveta, käsi käya kärnyksehen.

      • Olisi ollut omallakin puolella mokomia

        Ydinsäkeet: Ois ollut omalla puolla, tätilöi tällasii, etähältä etsimätä; Ois se saant meiän vello, ois se saant Sakkolasta, paril lanttupaistikkaisel saant ois morsion mokoman.

      • Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Oispa neito ollut paremman arvoinen Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Muodon moittiminenSulhasesta: Ois se ollu meiän vello, paremmanki neion väärtti. Pitempiä jatkoja: V3: paremman talon vävyks, paremman pajjan soaaja, housun huolijan paremman; XIII2 3992: Ei olis tästä ensinkänä, miniäksi ainoaksi, ainoan pojan akaksi, toki toiselle menisi, kolmantena komsehtisi. Aihelma useammin päinvastaisessa merkityksessä sulhasen pilkassa >Oispa neito ollut paremman arvoinen.

      • Olisit antanut morsiosi Kelon Simolle

        Olisit Sakkolassa käydessäsi lahjoittanut (kenkännyt) mokoman morsiamen Kelon Simolle, olisit sillä saanut saikkaa ja kauruskoja!

      • Olisit ottanut omasta kylästä

        Ydinajatus: sulhaselle todetaan, tai hän itse toteaa, että olisi ollut parempi ottaa morsian omasta kylästä, ja verrataan oman kylän tyttöjä vieraisiin. Johdanto: Oisit nainut naapurista, ottant omasta kylästä - kuvauksia: Oman mäen mansikkoja, oman linnan lillukkoja, oman kaupungin kanoja / Suuren ja sorean, veräjämmän, valkeamman / Oman kylän kyyhkysiä. Pari kertaa (IV1 693, XIII 4206) kiitetään sulhasta, että otti omasta kylästä / omilta mailta; samoin kerran (IV2 2328) sulhanen kertoo ottaneensa omilta mailta ja kiittää sitä itse, mutta toteaa emon toruneen, kun toi "neion nännättömän". Joskus (IV3 3600, 3602) sulhasta neuvotaan ottamaan omasta kylästä tai kysytään, ottaako - poika vastaa, ettei ota.V2 1322 vastaava ajatus naisen kommenttina: on naitu oman puolen poikosille.

      • Olisit ottanut omasta kylästä*

        *Ydinajatus: sulhaselle todetaan, tai hän itse toteaa, että olisi ollut parempi ottaa morsian omasta kylästä, ja verrataan oman kylän tyttöjä vieraisiin. Johdanto: Oisit nainut naapurista, ottant omasta kylästä - kuvauksia: Oman mäen mansikkoja, oman linnan lillukkoja, oman kaupungin kanoja / Suuren ja sorean, veräjämmän, valkeamman / Oman kylän kyyhkysiä. Pari kertaa (IV1 693, XIII 4206) kiitetään sulhasta, että otti omasta kylästä / omilta mailta; samoin kerran (IV2 2328) sulhanen kertoo ottaneensa omilta mailta ja kiittää sitä itse, mutta toteaa emon toruneen, kun toi "neion nännättömän". Joskus (IV3 3600, 3602) sulhasta neuvotaan ottamaan omasta kylästä tai kysytään, ottaako - poika vastaa, ettei ota.V2 1322 vastaava ajatus naisen kommenttina: on naitu oman puolen poikosille.

      • Olisit saanut Sakkolasta parin lanttupaistikkaalla

        Ois se saant meijän vello (Sakkolasta, Tuokkolasta) - parin lanttupaistikkailla.

      • Otit huonon morsiamen

        Oi sie meijä sulho, ku otit huono morsiame (kuka sen sit siivovaa, toki sulhase pitäisi, heähä sitä tarvitsuoki).

      • Parempi ikäsi akatta kuin kehnon kanssa

        Paremp ois ollut siun poloisen, olla iäti akatta, ennen kuin ois käynyt kehnon kanssa - Paremp on pajulla maata, kuin mokoman muorin luona.

      • Perä ei penkille ylety

        Sulhasen saamaa morsianta haukutaan: Perä/Pers ei penkille ylety, sivut siivoin istumaa. Sulhasta pilkataan: IV2,1669 ja 2501

      • Perä ei penkille ylety*

        *Sulhasen saamaa morsianta haukutaan: Perä/Pers ei penkille ylety, sivut siivoin istumaa. Sulhasta pilkataan: IV2,1669 ja 2501

      • Puuttui pullo näppiisi

        Sulhasen saamaa morsianta pilkataan: Puuttu pullo näppihiis, piohiis pikkarainen. VII2 3106: puuttui konna kopriisi, sammakko satimeesi.

      • Puuttui pullo näppiisi*

        *Sulhasen saamaa morsianta pilkataan: Puuttu pullo näppihiis, piohiis pikkarainen. VII2 3106: puuttui konna kopriisi, sammakko satimeesi.

      • Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään

        Nyt sie puutuit Puntukseen (puttsiluttskoihe/pullosuuhu) / Miks sie puutuit purlakkaa/pullikkaa? - Ja kompastuit kononenään; Tartuit tarttimarkettaan; Ryöhyt ryttyhartiaan; Läksit läksijäin tytärtä - lisänä lyhyitä jatkoja. IV 331, V2 1638, XIII2 3872, 4556 osoitettu morsiamelle.

      • Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään*

        *Nyt sie puutuit Puntukseen (puttsiluttskoihe/pullosuuhu) / Miks sie puutuit purlakkaa/pullikkaa? - Ja kompastuit kononenään; Tartuit tarttimarkettaan; Ryöhyt ryttyhartiaan; Läksit läksijäin tytärtä - lisänä lyhyitä jatkoja. IV 331, V2 1638, XIII2 3872, 4556 osoitettu morsiamelle.

      • Sait mustaa murikan

        Sie poloine naapuri-Antti - sait sie mustaa murikan, köntin köyhää lasta, tukun tuhmaa lihaa!

      • Sait nartun naurismaalta

        Sait sie nartun nakrismaalta, nirtun niintä kiskomasta, nirttu niuku, narttu nauku (sulhon tullessa lähelle).

      • Sait nartun naurismaalta*

        *Sait sie nartun nakrismaalta, nirtun niintä kiskomasta, nirttu niuku, narttu nauku (sulhon tullessa lähelle).

      • Sait suolta suovariksen

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Sainpa suolta suovariksenSait sie suolta suovariksen, aijalta ahoharakan (aholta ajovariksen) - korpin korven reunasta; pellolta pelätyslinnun; suolta sotkulauan; korpin mustan mullokselta. Morsiamelle osoitettuja: III3 3680, V2 1401, 1638, VII2 2889, XIII2 3898, 3924, 4556.

      • Sait suolta suovariksen*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Sainpa suolta suovariksen*Sait sie suolta suovariksen, aijalta ahoharakan (aholta ajovariksen) - korpin korven reunasta; pellolta pelätyslinnun; suolta sotkulauan; korpin mustan mullokselta. Morsiamelle osoitettuja: III3 3680, V2 1401, 1638, VII2 2889, XIII2 3898, 3924, 4556.

      • Sait vihkeron vihhoi

        Luulit purnun ruista purneheis, salvon ruista saaneheis - sait vihkerön vihhoi, pankon pahhoi tappoi, kiroloi kipukan suuren.

      • Sait viimein viitattoman

        Et tuont Suomesta sorian, maalt et valoista valinnut, viitallista et vaipallista - sait sie viimein viitattoman, viitattoman, vaipattoman.

      • Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman

        Ks. myös: Sanoit tuovasi Suomesta sorjanYdinajatus: sulhanen on sanonut/vannonut ottavansa parhaan morsiamen, mutta ei saanut; jatkona saadun morsiamen pilkkaa. Ydinsäkeitä: Katsoit parvilta parasta, ylähältä ylpiäistä, alahalta ankaraista / Sanoit aina ottavasi, vannoit valitsevasi, kirkonparvelta parasta, riikistä rikkahimman - Et saant parvilta parasta; Sie sait parvilta pahimman / Tuoks on parvilta parasta, ylähältä ylpiämpi? / Tääks' on paska maan paras, tääks on sitta siivo, sorja! - pilkka-aiheita: Nyt sie vasta vatuksen sait, tupaturnuksen tapasit, >Riihen riuko, saunan salva; >Sait suolta suovariksen; >Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään, jne. Morsianta pilkataan (onnitellaan) sulhasesta: IV2 2501, IV3 3158, V2 1393, 1393a, 1428, 1638 sekä XIII2 3866, 4556, XIII4 10954. Ks. myös Sulhasen pilkka: >Sinäkö olet paska maan parhaita.

      • Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman*

        Ks. myös: Sanoit tuovasi Suomesta sorjan*Ydinajatus: sulhanen on sanonut/vannonut ottavansa parhaan morsiamen, mutta ei saanut; jatkona saadun morsiamen pilkkaa. Ydinsäkeitä: Katsoit parvilta parasta, ylähältä ylpiäistä, alahalta ankaraista / Sanoit aina ottavasi, vannoit valitsevasi, kirkonparvelta parasta, riikistä rikkahimman - Et saant parvilta parasta; Sie sait parvilta pahimman / Tuoks on parvilta parasta, ylähältä ylpiämpi? / Tääks' on paska maan paras, tääks on sitta siivo, sorja! - pilkka-aiheita: Nyt sie vasta vatuksen sait, tupaturnuksen tapasit, >Riihen riuko, saunan salva; >Sait suolta suovariksen; >Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään, jne. Morsianta pilkataan (onnitellaan) sulhasesta: IV2 2501, IV3 3158, V2 1393, 1393a, 1428, 1638 sekä XIII2 3866, 4556, XIII4 10954. Ks. myös Sulhasen pilkka: >Sinäkö olet paska maan parhaita.

      • Sanoit tuovasi Suomesta sorjan

        Ks. myös Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman; Morsiamelle moititaan sulhasta: Vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhonYdinajatus sama kuin aihelmassa >Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman, johon säkeet osin yhdistyvät: Sanoit aina ottavasi Suomesta sorjan morsiamen, mutta niin ei tapahtunut. Ydinsäkeet: Sanoit aina ottavasti / Tuon mie - Suomesta (Savosta/Turusta) sorian neidon, valan päästä valkiamman / maalta valkosen valitsen.

      • Sanoit tuovasi Suomesta sorjan*

        Ks. myös Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman; Morsiamelle moititaan sulhasta: Vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon*Ydinajatus sama kuin aihelmassa >Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman, johon säkeet osin yhdistyvät: Sanoit aina ottavasi Suomesta sorjan morsiamen, mutta niin ei tapahtunut. Ydinsäkeet: Sanoit aina ottavasti / Tuon mie - Suomesta (Savosta/Turusta) sorian neidon, valan päästä valkiamman / maalta valkosen valitsen.

      • Sitä kuuta et kohti käynyt mitä tavoittelit

        Vrt. Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty; Naistenlaulut/Vaimon laulut: En saanut sitä kaloaSitä tähtii et tavannut, mitä tähtii tavoitit; sitä kuuta et kohti käynt, mitä kuuta kohtaelit. Rakenne toistuu aihelmassa >Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty. 1347: morsiamelle sulhasesta.

      • Turhaan meni poikani sorjin saappain

        Turhaa mäni miun poikueni, männiit soriat saappahaini - kui sain korpin kohtahain, sain vaivasten variksen - Lopussa viittaus >Konnusta kosinta -aiheeseen (ks. epiikka): Ei tuota emo sanonut: Älä meää kontusta kossiii.

      • Vaihdoit sorjat silmäsi kierosilmiiin

        Ks. myös Morsiamelle moititaan sulhasta: Vaihdoit suorat sääryesi vääräsäärien välihinVaihot sorjat silmoseis, kierosilmiin keselle, vaihoit suorat sääröseis, vääräsääriin välliin, jne.

      • Veit venakon, sait savakon

        Ydinsäkeet: Veit venakon, sait savakon, linnin paistajan lipakon.

      • Viikon etsit vertaistasi

        Vrt. Etsit neittä neljä vuotta; Etsit maalta maan parastaSulhanen valitsi liian kauan: Viikon etsit, kauvan katsoit, viikon etsit verrastais, kauvan kaunoista valitsit - sai huonon vaimon, jatkona >Sait suolta suovariksen.

      • Virot etsit, maat valitsit

        Vrt. Etsit maalta maan parasta; Etsit neittä neljä vuotta; Viikon etsit vertaistasi.Sulhasen morsiamenetsinnän kuvaus: Virot etsit, maat valitsit, kaikk on Karjalasta kysytyt; etsit Suomesta sukkuu, Ruotsista rottuu, Aunuksesta anoppii, Kärsälästä kälyä, saant et vielä verrastais, maa kalerva karvastais. Yhdistyy muihin pitkän etsinnän kuvauksiin; kaikissa lopputulos on yleensä huono, jatkona esim. >Muut ottivat sinun omasi; >Sait suolta suovariksen.

      • Virot etsit, maat valitsit*

        Vrt. Etsit maalta maan parasta; Etsit neittä neljä vuotta; Viikon etsit vertaistasi.*Sulhasen morsiamenetsinnän kuvaus: Virot etsit, maat valitsit, kaikk on Karjalasta kysytyt; etsit Suomesta sukkuu, Ruotsista rottuu, Aunuksesta anoppii, Kärsälästä kälyä, saant et vielä verrastais, maa kalerva karvastais. Yhdistyy muihin pitkän etsinnän kuvauksiin; kaikissa lopputulos on yleensä huono, jatkona esim. >Muut ottivat sinun omasi; >Sait suolta suovariksen.

      • Voi veikko mitä vetelet

        Voi velloin/veikko, mitä vetelet - lyhykäistä lylleröistä, akan paksun palleroista; venakon lasta; vesikuppoo/kuvoista/hakkoo; kusikuppii; tervaskannon karvallista/kauneutta (piipputynnyrin pituutta; varsin vanhoa kekkoo).

      • Voi veikko mitä vetelet*

        *Voi velloin/veikko, mitä vetelet - lyhykäistä lylleröistä, akan paksun palleroista; venakon lasta; vesikuppoo/kuvoista/hakkoo; kusikuppii; tervaskannon karvallista/kauneutta (piipputynnyrin pituutta; varsin vanhoa kekkoo).

    • 7. Morsiamelle moititaan sulhasta

      • Jouduit härän häkin varaksi

        Jopa jou'uit mei'än neito tuon härän häkin varaksi, karjun kaassun keittäjäksi. Yhdistyy >Silmiksi sokialaan joutui neito (Sulhasen kodin pilkka) -aiheeseen.

      • Jouduit koivun konkelolle

        >Ison kotona ja toiselassa -runon tekstin keskellä morsiamen säälittelyä sulhasesta: Voipa voipa mejjä neito - jouvuit koivu konkelolle, lepä ranttuu rakastuit, piruk se vei pihlajoa! Koko teksti voi siis olla häärunoa.

      • Jouduit rengin rekeen

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Rengille läksin rekehen10916: Talon tytön ja rengin häissä: Kempä usko, kempä luuli - kempi piika kompastu renkimiehen rekkee; 10912: Juoksit juonikon rekehen, kelvottoman kelkkaseen. XIII2 4737: jouduit parissikalle, hevosten vaihtajalle (+vertailu: ei isosi ennen juossut kylään hevosia vaihtamaan, oli varaa kotona).

      • Jouduit rengin rekeen*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Rengille läksin rekehen*10916: Talon tytön ja rengin häissä: Kempä usko, kempä luuli - kempi piika kompastu renkimiehen rekkee; 10912: Juoksit juonikon rekehen, kelvottoman kelkkaseen. XIII2 4737: jouduit parissikalle, hevosten vaihtajalle (+vertailu: ei isosi ennen juossut kylään hevosia vaihtamaan, oli varaa kotona).

      • Joudut vaivaiselle

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Jouduin vaivasen vadilleJouvuit vaivaselle, vaivasen vadille, kerjäläisen keitoksille; Osa vaati vaivaselle, vaati vaivasen vadille; Syömään kulkijan kupist, kerjäläisen keitoksest; Kuka uskoi, kenpä luuli - syövän vaivaisen vaista, köyhän miehen keitoksista; Vaivasen vati matala, kerjäläisen keitos kylmä, ym. köyhän elämän kuvausta. Lisäyksiä: Ei ois suoneet siun sukkuis, ei ois langot laittaneet; Siun anto oma ossais, siun vet oma verreis (V); Parempi olisi ollut olla toisen orja (XIII2 4542)..

      • Joudut vaivaiselle*

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Jouduin vaivasen vadille*Jouvuit vaivaselle, vaivasen vadille, kerjäläisen keitoksille; Osa vaati vaivaselle, vaati vaivasen vadille; Syömään kulkijan kupist, kerjäläisen keitoksest; Kuka uskoi, kenpä luuli - syövän vaivaisen vaista, köyhän miehen keitoksista; Vaivasen vati matala, kerjäläisen keitos kylmä, ym. köyhän elämän kuvausta. Lisäyksiä: Ei ois suoneet siun sukkuis, ei ois langot laittaneet; Siun anto oma ossais, siun vet oma verreis (V); Parempi olisi ollut olla toisen orja (XIII2 4542)..

      • Keväällä lähtee paimeneksi

        Sulhanen on köyhä: Ko tulloot keväiset päivät - tuo siun sorja sulhaseis alkaa palkkoo paimeneks, konuhkaaks.

      • Laiska mies pyytää tulta piippuunsa

        Vrt. Sulhasen pilkka: Sulho laiskaLaiska mies sanoo vaimolleen: Tuoppa vaimo valkijata, pistä piippuni tulelle, siitä suat savut saijuksesi, piipust kontrat kohviksesi.

      • Läksit ruunuvallan ruotiukolle

        Voi sie meijän neito, kui läksit lähtemää ruunuvallan ruot'ukol. Välistä puuttuu jotain, laulu loppuu köyhyyden kuvaukseen: vaikka jauhot saisitkin, lähde etsimään puita millä paistaa.

      • Mitä olet hyvillä mielin?

        Morsiamelta kysellään, miksi tämä on hyvillä mielin, siksikö että sulho on suuressa virassa (verassa)? Seuraa suuren viran luonnehdinta: Kylän koirill on kolova, variksill on valtaherra, ilman linnuilla isäntä (villi viinan päälle).

      • Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle

        Ks. myös Nuortenlaulut: Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi; Ei täyvy tätä tytärtäMorsianta muistutetaan nuoruudenaikaisista lupauksista käyttäen tyttöjen laulujen aihelmia: Et sie muista muinostasi; Niin sie lauloit liirattelit paimenessa käyessäsi - Ei täyvy tätä tytärtä renki poikien rekehen (joka poijan pimitella, paimenpojan paiskaella); En mie puutu purlakallahan enkä renkin rakastu; Ei ole tässä eikä lässä - kenen sormukset soppii. Voi jatkua toteamuksella, että näin kävi: rakastuit renkiin, >Jouduit rengin rekeen tms.

      • Neidon kerskaus, ettei mene joka pojalle*

        Ks. myös Nuortenlaulut: Ei ole sulhasta, kenen sormukset sopisi; Ei täyvy tätä tytärtä*Morsianta muistutetaan nuoruudenaikaisista lupauksista käyttäen tyttöjen laulujen aihelmia: Et sie muista muinostasi; Niin sie lauloit liirattelit paimenessa käyessäsi - Ei täyvy tätä tytärtä renki poikien rekehen (joka poijan pimitella, paimenpojan paiskaella); En mie puutu purlakallahan enkä renkin rakastu; Ei ole tässä eikä lässä - kenen sormukset soppii. Voi jatkua toteamuksella, että näin kävi: rakastuit renkiin, >Jouduit rengin rekeen tms.

      • Olisit ottanut paremman - Mikko lyö kartulla kahesti

        "Miksi sie mänit Mikolle, häijyläisen häälliseksi! Oisit ottannut paremman, valikoinnu valkiamman! Mikko koprivi kovasti, paha paljon paaruttavi, lyöpi kartulla kahesti..."

      • Otit hurjalta hopeat

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Otin tengat tienkävijänOtit hurjalta (hullulta) hopiat, rahat rannan juoksialta; nukuit nurjuksen nutulle, väsyit väinän vuotehelle. Kietoutuu usein >Sulho juomari -teemoihin (Sulhon moittimisia). Joskus vaikea päätellä, onko kyseessä hääruno.

      • Otit oksalta otuksen, puusta puikkonuokan

        Vrt. Sulhasen pilkka; vrt. Sanoit että pitää olla vaari kengittämässäMorsiamen valintaa verrataan hänen tyttöaikojensa sanomisiin. Hän aikoi ottaa oksalta omenan ja puulta pähkinäsen, mutta sen sijaan: Otit sie oksalta otuksen, sekä puusta puikkonuokan.

      • Sait hullun hurstillesi

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Sulho juomariYleinen valitus hullun hurstille joutumisesta on tässä kohdistettu morsiamelle: Sait sie hullun hurstillesi, mielipuolen pussillesi.

      • Sait savisen saksan

        Morsiamelle sulhasesta: Luulit sie saksan saanehesi, pajarille päässehesi, vaan sait sie savisen saksan, pahapäiväisen pajarin.

      • Sanoit että pitää olla vaari kengittämässä

        Vrt. Otit oksalta otuksenMorsianta muistutetaan entisistä sanoistaan, joiden mukaan hänen piti suostua vain "vaarin" kengitettäväksi. Osassa tekstejä toteamus, ettei niin käynyt, muissakin tämä ajatus vahvasti läsnä: "Morsian, miun sissoini, ain' sanelit, ain' puhelit: "vast' se pittää vuoari olla, kell' mie kengitän jallaini, sijon silkkiriepujaini." Ei tuo varsin vuari ollut, kell' sie kengitit jallaisi, kelle panit paulaseisi, sijot silkkiriepuseisi." (IV2 2424)

      • Sinulle Antti annettiin, kierosilmä kenkättiin

        Vrt. Sulhasen pilkka: Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimmanMorsiamelta kysytään, etsikö hän kirkon parvelta parasta. Hänen todetaan saaneen Antin, jonka huonojen ominaisuuksien kuvailu on tässä ydinaihe: Tuolt siull' Antti annettihin, kierosilmä kenkättihin, paravatsa paiskattihin.

      • Tuli yksi turnus äijä, muutti mielen

        Ks. myös Naistenlaulut/Vaimon laulut: Tuli mies, muutti mielenPerusajatus: et luvannut lähteväsi, mutta mies muutti mielesi. IV: turnus, sattulan kolju; V ja XIII: mies - muutti mielen mustikoilla, mielen vaihto vaapukoilla jne.

      • Vaihdoit suorat sääryesi vääräsäärien välihin

        Ks. myös Sulhasta moititaan morsiamesta: Vaihdoit sorjat silmäsi kierosilmiiinMorsiamen todetaan vaihtaneen/antaneen suorat/sorjat säärensä, päänsä, suunsa, silmänsä, valkeat vetensä vääräsäärien väliin, lahoon kantoon, vanhaan varikseen, kierosilmiin, mustiin veriin.

      • Vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon

        Vrt. Sulhasta moititaan morsiamesta: Sanoit tuovasi Suomesta sorjanSanoit aina ottavasi ja vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon, riikistä rikosen miehen (poikaparvesta parraimman, jupukast julkisamman) - sait suolta suovariken, on ku kuiva kurvi raato / sait suolta suopajusen, maalt sait karvamannikkaisen.

      • Vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon*

        Vrt. Sulhasta moititaan morsiamesta: Sanoit tuovasi Suomesta sorjan*Sanoit aina ottavasi ja vannoit valitsevasi Suomesta sorian sulhon, riikistä rikosen miehen (poikaparvesta parraimman, jupukast julkisamman) - sait suolta suovariken, on ku kuiva kurvi raato / sait suolta suopajusen, maalt sait karvamannikkaisen.

    • 8. Sulhasen kodin pilkka

      • Aina teille herrat käyvät, ryöstäjät rypevät

        Sulhasen kotona käyvät herrat, ryöstäjät ottamassa karjaa "paperin päälle", siis veloista. Todetaan, että morsiamen kotona ei koskaan tapahtunut tällaista.

      • Ei ole aittaan asiaa, ei tietä kellariin

        Ei ole aittaan asiaa, eikä tietä kellarihin.

      • Ei ole missään mitään

        Kui määt toisee talloo, ei oo missään mittää, ei oo kussaan kuttaa - istut tyhjän pöyvän päähän, istut pienen ikkunalle.

      • Ei ole teidän poikasista vihille vietävää

        Johdantoformula: Ei oo teiän poikosista, ei vihille vietävää. Mie tahon tasasen miehen, rivin miehen rinnalleni. Jatkuu: >Valkea on merellä vaahti, ym.

      • Ei oo teillä niinkuin meillä

        Toistuvana johdantona kehuttaessa omaa puolta ja moitittaessa sulhasen puolta: Ei oo teillä niin kuin meillä; erilaisia aiheita, mm. kehutaan omaa karjaa, moititaan sulhasen talon karjaa (>Yksi on kyyttö kytkyessä).

      • Ei taaria talossa

        Sulhasen kodissa ei pilkkaajien mukaan ole olutta: Ei oo siulle oltta ollenkaan, taaria ei talossakaan.

      • Heikot hongat, eivät köyhää kestä

        Niinkö täss on heikot hongat, niinkä pehmiät petäjät, ettei kestä köyhän käyvä, rahattoman raskutella.

      • Heitin siskoni tänne helvetin pesään

        Heitin herttaisen sissoin, heitin tänne Hittolaan, heitin helvetin pessää, loppusäkeenä: >Silmiksi sokialaan joutui neito. XIIII 4537 kommentti: "Jatkoa ei voitu esittää, sillä: - syntyi tappelu."

      • Honkaisista huoneista mataliin majoihin

        XIII: Ny tytär kotuvaa lähtyö, lähtyö kui vene vesille, tervaskannolta teloilta, hinkasista huonehista, lautakatto kartanoista, nuohin tyrmiin tuppiin, matalaisiin maijoin, petäjäisiin pessii, koivusiin komeroihin, ja pimeihin pirttilöishin. (Kommentti: kui morsei lähtyö rikkaammasta koista köyhempää). V3-teksti: kotona oli sorjat suojukset, vieraalla maalla >Tupa on kuudella tuella.

      • Jo joutui meidän neito noiden paskojen pajuille

        Jo nyt joutui meijän neito, noijen paskojen pajuille, likasille liistehille. Jatkona aihelma: Oispa neito ollut paremman arvoinen (Sulhasen pilkka).

      • Joko ruokit ruumenukset

        Joko sie ruokit ruumenukset, siivosit sikojen pahnan - mihin marja/neito maata saapi, meijä Lellikki (lemminlintuinen) levätä / mihin neito tuodaan, mihin neijon vaatteet pannaan? V2 1428 jatkuu kehotuksella morsiamelle (jätä kotiin parhaat paidat, suhmanot), XIII2 3571 sulhasen myöntävällä vastauksella.

      • Kana katsoi ikkunasta, täi lakaisi lattiaa

        Vrt. Lasten viihdytykset: Hämeen ihmeet; lasten viihdytykset: Täi lakaisi lattiaaKuin katsoin tuvan ovesta / Jo mie käin siun tupasi -johdannon jälkeen pilkallinen säesarja, jossa seuraavia kuvauksia: Kana katsoo ikkunasta, kissa naukui kiukaalla, torakka torui ovella, täi lakaisi lattiaa, kärpänen keitti pärettä, kirppu pyyhki kiuasta, sääski sääri kahviloi, lutikka luuta kantoi, korppi tonki koukun kans, jne.

      • Kana katsoi ikkunasta, täi lakaisi lattiaa*

        Vrt. Lasten viihdytykset: Hämeen ihmeet; lasten viihdytykset: Täi lakaisi lattiaa*Kuin katsoin tuvan ovesta / Jo mie käin siun tupasi -johdannon jälkeen pilkallinen säesarja, jossa seuraavia kuvauksia: Kana katsoo ikkunasta, kissa naukui kiukaalla, torakka torui ovella, täi lakaisi lattiaa, kärpänen keitti pärettä, kirppu pyyhki kiuasta, sääski sääri kahviloi, lutikka luuta kantoi, korppi tonki koukun kans, jne.

      • Kissa kiehui kattilassa

        Vrt. Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima; Epiikka: Kissan keittäminenKissa kiehui kattilassa (rotta ropsutti potissa) / Kaksin kattiloin kokassa, kaksin kissoin kattilassa - (III ja IV) Välistä kääntää käpälää, välistä häntä häilähtää, välistä korvaa kollistaa. XIII2, 4556, 4557: konnat kiehuit kattilassa. V2 1427: kuorit konnikaista - kissat kiehui kattilassa; V1 alueella johdantona usein >Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima.

      • Kissa kiehui kattilassa*

        Vrt. Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima; Epiikka: Kissan keittäminen*Kissa kiehui kattilassa (rotta ropsutti potissa) / Kaksin kattiloin kokassa, kaksin kissoin kattilassa - (III ja IV) Välistä kääntää käpälää, välistä häntä häilähtää, välistä korvaa kollistaa. XIII2, 4556, 4557: konnat kiehuit kattilassa. V2 1427: kuorit konnikaista - kissat kiehui kattilassa; V1 alueella johdantona usein >Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima.

      • Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla

        Ks. myös Kolme lehmää läävässä: yksi sääski, toinen paarma, kolmas koko itikka. Vrt. Nuortenlaulut: Tule neitonen minulleIroninen kuvaus sulhasen kolmesta aitasta, vastakohtana ylistysaiheelle (>Kolme on aittaa mäellä): Kolme aittaa on talossa/mäellä, yksi on aitta vehkasuolla, toine on parkkikankahalla, kolmais on kotona tyhjä / Kolmet purnua aitassais - Yksi hiiriä hilaji, toinen rottii rotaji, kolmannessa tyhjää/koiran raato/käärmehiä /siihe käytii sittumaa. Kolme aittaa -motiivi on myös kosintarunoissa, sulhasen kehumisessa ja lyriikassa.

      • Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla*

        Ks. myös Kolme lehmää läävässä: yksi sääski, toinen paarma, kolmas koko itikka. Vrt. Nuortenlaulut: Tule neitonen minulle*Ironinen kuvaus sulhasen kolmesta aitasta, vastakohtana ylistysaiheelle (>Kolme on aittaa mäellä): Kolme aittaa on talossa/mäellä, yksi on aitta vehkasuolla, toine on parkkikankahalla, kolmais on kotona tyhjä / Kolmet purnua aitassais - Yksi hiiriä hilaji, toinen rottii rotaji, kolmannessa tyhjää/koiran raato/käärmehiä /siihe käytii sittumaa. Kolme aittaa -motiivi on myös kosintarunoissa, sulhasen kehumisessa ja lyriikassa.

      • Kolme lehmää läävässä: yksi sääski, toinen paarma, kolmas koko itikka

        Ks. myös Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla: Nuortenlaulut: Tule neitonen minulleJohdantona: Jo mie kävin siun läävässäsi, kolme on lehmää läävässäsi (Sanoit olevan kolme lehmää) - Yks on sääski, toinen paarma, kolmas ol koko itikka. Sääsk ol voille säästösämpi, paarma maiolle parempi, itikka voille itara. Yhdistyy muihin pilkka-aiheisiin.

      • Kun olis pelto pienoinenkin, tupa kolmikolkkainenkin

        Ks. myös Miestenlaulut/Kosijan, aviomiehen lauluja: Kun ois mulla perintöpeltoKun ois meijän neijolla/sulholla - pelto pienonenki, tupa kolmikolkkanenki, mihi veisi vierahaa, kussa syöttäis suvvuun. Yhdistyy >Tykelä tuvassa toisen / Tukala tuvassa toisen -aihelmiin; viittaa siihen että sulhasella ei ole kunnon tupaa, eikä vaimo voi siksi kutsua vieraita.

      • Kyll' on kystä aitassani

        Ks. myös Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla; Nuortenlaulut: Tule neitonen minulleMorsiamelle osoitettu ironinen kuvaus: Kyll on kystä aitassani: pyyn jalka, jänön käpälä, kaksi sääksen sääriluuta.

      • Lammas määkyi, pää märännyt

        Vrt. Sanottiin täällä olevan Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Miniänä huonossa paikassaJohdantosäe: Yks on lammas läävässäsi / Katsoin mie kujan ovelta - ydinsäkeitä: Lammas määkyy, pää märännyt, sika vinkui silmäpuoli, lehmä ammui leukapuoli, koira haukku korvapuoli. Morsiamen kodin pilkkaaminen: IV2 2193 ja XIII2 4161.Tähtiteksteissä (*): Päätön pässi kartanossa, silmätön/kärsätön sika tuvassa. III2 3289: ei hääkontekstia.

      • Lammas määkyi, pää märännyt*

        Vrt. Sanottiin täällä olevan Ks. myös Naistenlaulut/Miniän laulut: Miniänä huonossa paikassa*Johdantosäe: Yks on lammas läävässäsi / Katsoin mie kujan ovelta - ydinsäkeitä: Lammas määkyy, pää märännyt, sika vinkui silmäpuoli, lehmä ammui leukapuoli, koira haukku korvapuoli. Morsiamen kodin pilkkaaminen: IV2 2193 ja XIII2 4161.Tähtiteksteissä (*): Päätön pässi kartanossa, silmätön/kärsätön sika tuvassa. III2 3289: ei hääkontekstia.

      • Mihin heitätte hevoset - ei kujaa, kartanoa

        "Nuotehoiset" kysyvät toisiltaan, mihin jättää hevoset, kun "ei ole Kuismalla kujaa, Katrin pojall kartanoo", ja sudet/karhut voivat vahingoittaa niitä.

      • Mihin suostui meidän neito

        Arvuutellaan pilkallisesti, miksi neito suostui ottamaan sulhasensa / ei suostunut suureen taloon, vaan otti köyhän/kodittoman miehen (Leppyi leipäkannikkaan; Läks purlakalle puolisoksi): suostuiko sulhon sormuksihin, suuruuteen vai sorjuuteen, suureen nenään? V2 1394: jatkona >Puhas leipä on purlakalla; XIII2 3870: jatkona >Varusta mierun säkki.

      • Nimismies vie talon veloista

        Nyt on ylpeät yliset, hihaniekat hiien sorjat - mutt kun tulet tuoho talloo - missäs sillo mieli käypi, ko nimismies veloista viepi, lautamies ko laitteloo, jne?

      • Näimme sysikuorman syrjällään

        Pilkka-aihe vastauksena tiedusteluun (ks. sulhasen kodin ylistys: >Näittekö tullessanne näsäpäitä närtteitä): Nähtii tänne tullessoa, sysi kuorma syrjelleä, halkokuorma kallalloa, ne kaik on tämän taloisen. (Vastauksena useimmin >Lammas määkyi, pää märännyt).

      • Nälkäniemi näkyy

        Yleensä sulhasen kodin pilkkaan liittyvä köyhyyskuvaus, ydinsäkeet: Soma Sohvola näkkyy, näkkyy nälkäniemi, kylä kurja kuumottaa.

      • Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkoja

        Ks. myös Sanottiin täällä olevan; Sulhasen pilkka: Oispa neito ollut paremman arvoinenMoititaan morsiamen oloja toteamalla, että tälle olisi ollut parempiakin paikkoja mennä (mm. vouvin vuoteen tekijä, papin sänky seäntelijä; ennen tehtyjä tupia, maita multasempia). VII2 minämuotoinen: Olisi minusta ollut - - tuki uuteen tupaan, vara vastasalvettuun (ks. naistenlaulut/miniän laulut: Olisi minussa ollut).

      • Onko huone huollettuna?

        Vrt. Onko tehtynä tupanen?; Tunteeko vävy tuvan tehdä?; Sulhasen ylistys: On huone huolittunaSulhaselle laulettu kysymys (johon ei vastausta): Onko huone huollettuna, vaateorret vaalittuna, onkos huone honkapuusta - Mihin paat maata marjan; mihin morsian panee paitojaan, hameitaan, silkkejään? 4266 jatkuu: Jos siull on havune hoaatta, kuin tulee suur pohjatuuli, hajottaa havusen hoaatan, jäävät hermut heilamaa, hangell hyvät hameet; V3 883: Jäävät hermut heilumaan, ja silkit sipajamaan. 4265 vastauksena aihelmaan >Joko ruokit ruumenukset.

      • Onko huone huollettuna?*

        Vrt. Onko tehtynä tupanen?; Tunteeko vävy tuvan tehdä?; Sulhasen ylistys: On huone huolittuna*Sulhaselle laulettu kysymys (johon ei vastausta): Onko huone huollettuna, vaateorret vaalittuna, onkos huone honkapuusta - Mihin paat maata marjan; mihin morsian panee paitojaan, hameitaan, silkkejään? 4266 jatkuu: Jos siull on havune hoaatta, kuin tulee suur pohjatuuli, hajottaa havusen hoaatan, jäävät hermut heilamaa, hangell hyvät hameet; V3 883: Jäävät hermut heilumaan, ja silkit sipajamaan. 4265 vastauksena aihelmaan >Joko ruokit ruumenukset.

      • Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima

        Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima. Alueella IV ja VII yhdistyy aihelmaan >Pöpötti-leipä pöydällä; IV1 aihelmaan >Kissa kiehui kattilassa. IV2 2419 merkitys päinvastainen: Pata liiellä lihava.

      • Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima*

        *Pata liedellä lihaton, kattila tulella tuima. Alueella IV ja VII yhdistyy aihelmaan >Pöpötti-leipä pöydällä; IV1 aihelmaan >Kissa kiehui kattilassa. IV2 2419 merkitys päinvastainen: Pata liiellä lihava.

      • Petettiin meidän neito

        Ks. myös Sanottiin täällä olevan. Vrt. Sulhasen pilkka: Kivet kilkki kormanossa.Alueellinen johdantoformula pilkka-aiheeseen >Sanottiin täällä olevan: Petettiin se meiän neito, kysymäss käyvessää, (rintavöillä, vaskivöillä), punasuisill rukkasill, kirjavill kintahill. XIII2 4559: laulettu sulhasesta (= meiä Matti) tai virhe.

      • Pöpötti-leipä pöydällä

        Yleensä yksittäinen säe: Leipä ol pöydällä pökerö (pöherö; pöperö; pöpötti; pökötti), yhdistyy muihin pilkallisiin kuvauksiin sulhasen kodista. XIII alueilla jatkona: olkitamppu taikinassa - konnat kiehui kattilassa (ks. >Kissa kiehui kattilassa). XIII2 4681 ja VII2 2835 myös vastakohta, morsiamen olot kotona: Liedellä lihainen kaali, pöydällä rukiinen leipä.

      • Pöpötti-leipä pöydällä*

        *Yleensä yksittäinen säe: Leipä ol pöydällä pökerö (pöherö; pöperö; pöpötti; pökötti), yhdistyy muihin pilkallisiin kuvauksiin sulhasen kodista. XIII alueilla jatkona: olkitamppu taikinassa - konnat kiehui kattilassa (ks. >Kissa kiehui kattilassa). XIII2 4681 ja VII2 2835 myös vastakohta, morsiamen olot kotona: Liedellä lihainen kaali, pöydällä rukiinen leipä.

      • Sanottiin täällä olevan

        Ks. myös Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkoja; Petettiin meidän neito; Yks on kyyttö kytkyessäKehujen ja pilkan rinnastusrakenne (Sanottiin täällä olevan - ei ole, vaan..): morsianta kosittaessa sulhasen kotona sanottiin olevan sata sarven kantajaa, kuusi kuusista tupaa, viisi viinakellaria, aitta joka aholla, telat täynnä tynnyreitä, tynnyrit olutta täynnä; uhkeita uroita / kuusi kultavyötä, seitsemän hopiavyötä, yheksän ylätupaa, kaksi vaarin kammaria / Kuja täynnä kukkuvia, läävät täynnä lähtemii / Purnut ruista puolillaan, toiset pohjat peitollaa, kolmannet vesivalon / Kultaharjoja sikkoi, lehmiä leviä karja, lampaita lavia katra, heposia hiije paljo / Uus tupa, punane pöytä (ks. aihelmia kohdassa Sulhasen kodin ylistys) / Saijuneuvot, samovaarit. Lupaukset todetaan tyhjiksi, jatkona pilkallinen kuvaus köyhyyden merkeistä, esim: >Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla; >Yks on kyyttö kytkyessä; yks on tynnyri tuvassa, sekin tyhjänä sopessa; uhkeitten uroitten sijaan: Yks on ukko uunin päällä, sekin on peri sokea; kulta- ja hopeavöiden sijaan: Ol kuus kuvon sijettä, seitsemän setolkkavyötä.

      • Sanottiin täällä olevan*

        Ks. myös Olisi meidän neidolle ollut parempiakin paikkoja; Petettiin meidän neito; Yks on kyyttö kytkyessä*Kehujen ja pilkan rinnastusrakenne (Sanottiin täällä olevan - ei ole, vaan..): morsianta kosittaessa sulhasen kotona sanottiin olevan sata sarven kantajaa, kuusi kuusista tupaa, viisi viinakellaria, aitta joka aholla, telat täynnä tynnyreitä, tynnyrit olutta täynnä; uhkeita uroita / kuusi kultavyötä, seitsemän hopiavyötä, yheksän ylätupaa, kaksi vaarin kammaria / Kuja täynnä kukkuvia, läävät täynnä lähtemii / Purnut ruista puolillaan, toiset pohjat peitollaa, kolmannet vesivalon / Kultaharjoja sikkoi, lehmiä leviä karja, lampaita lavia katra, heposia hiije paljo / Uus tupa, punane pöytä (ks. aihelmia kohdassa Sulhasen kodin ylistys) / Saijuneuvot, samovaarit. Lupaukset todetaan tyhjiksi, jatkona pilkallinen kuvaus köyhyyden merkeistä, esim: >Kolme aittaa on sinulla, vehkasuolla, parkkikankaalla; >Yks on kyyttö kytkyessä; yks on tynnyri tuvassa, sekin tyhjänä sopessa; uhkeitten uroitten sijaan: Yks on ukko uunin päällä, sekin on peri sokea; kulta- ja hopeavöiden sijaan: Ol kuus kuvon sijettä, seitsemän setolkkavyötä.

      • Silmiksi sokialaan joutui neito

        Neidon lauletaan joutuneen: silmiks sokialle/Sokialaan, näkemiks nälkäliä/Nälkälään.

      • Silmiksi sokialaan joutui neito*

        *Neidon lauletaan joutuneen: silmiks sokialle/Sokialaan, näkemiks nälkäliä/Nälkälään.

      • Sulho on suolta suojan saanut

        Ks. myös Valituslaulut: Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Ken on suolta suojan saanutLyyrisissäkin runoissa samanmuotoisena esiintyvä kodittomuuskuva: Ken on suolta suojan saanut, majan marjakankahalta, se on suur suojaltaa, majaltaa marjakarhu. Häärunoissa morsiamen tulevasta köyhästä t. kodittomasta elämästä; kahdesti (V2 1380, 1653) kotivävyksi menevälle sulhaselle. VII2 2978, 3029: kysellään, onko sulho saanut suolta suojan, sammalet pahalta maalta.

      • Sulho on suolta suojan saanut*

        Ks. myös Valituslaulut: Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi tulemisesta: Ken on suolta suojan saanut*Lyyrisissäkin runoissa samanmuotoisena esiintyvä kodittomuuskuva: Ken on suolta suojan saanut, majan marjakankahalta, se on suur suojaltaa, majaltaa marjakarhu. Häärunoissa morsiamen tulevasta köyhästä t. kodittomasta elämästä; kahdesti (V2 1380, 1653) kotivävyksi menevälle sulhaselle. VII2 2978, 3029: kysellään, onko sulho saanut suolta suojan, sammalet pahalta maalta.

      • Suolat, suurukset kylässä, vaatehuone varvikossa

        Suolat, suurukset kylässä, vaatehuone varvikossa. Vitsikoss on lammasläävä, lepikoss on lehmiläävä.

      • Tiet tipoja täynnä, ahot aisan paksuisia

        Kyllä siellä on tie tipoja täynnä, notko nollukka nenijä, ahot aisan paksusia, mäki vieret mäntä päitä.

      • Tunnen koira sun kotisi

        Ks. myös Tupa on kuudella tuellaJohdantoformula sulhaselle osoitettuun kodin pilkkaan: Kyl mie tunnen siun kotisi / Jo mie kävin siun kotisi, jo vaelsin vainiosi / Tunnen, koira, sun kotisi - Istuin alla ikkunoissa / Ajoin ikkunan alitse / Vasta eilen sieltä läksin, jne.

      • Tunnen koira sun kotisi*

        Ks. myös Tupa on kuudella tuella*Johdantoformula sulhaselle osoitettuun kodin pilkkaan: Kyl mie tunnen siun kotisi / Jo mie kävin siun kotisi, jo vaelsin vainiosi / Tunnen, koira, sun kotisi - Istuin alla ikkunoissa / Ajoin ikkunan alitse / Vasta eilen sieltä läksin, jne.

      • Tupa on kuudella tuella

        Ks. myös Tunnen koira sun kotisi; Tupa on tehty turpeista; Sulhasen moitteen torjunta: Sanottiin ettei ole missä yötä ollaPilkataan, että sulhasen koti pysyy pystyssä vain tuettuna. Alussa vakiintuneet toteavat säkeet, jatkona erilaisia kuvailuja: Tupa on kuudella tuella, seitsemällä seipäällä, (kaheksalla kantosella) - Revot/koirat rei'istä käyvät, rakoloista ransikaulat; Sudet käyvät salvaimista; Ilmoi linnut ikkunast; (Rieputukko räppänässä, tähkätukku taikinassa XIII2 4691; Aitan seinät avonaiset, riihe seinät rikkinäiset, - tuisku käyp tuvan ovesta XIII2 4560, 4563. III3 3263 jatkuu: Ei oo missä yötä olla, eik oo kättä suojan taa.

      • Tupa on kuudella tuella*

        Ks. myös Tunnen koira sun kotisi; Tupa on tehty turpeista; Sulhasen moitteen torjunta: Sanottiin ettei ole missä yötä olla*Pilkataan, että sulhasen koti pysyy pystyssä vain tuettuna. Alussa vakiintuneet toteavat säkeet, jatkona erilaisia kuvailuja: Tupa on kuudella tuella, seitsemällä seipäällä, (kaheksalla kantosella) - Revot/koirat rei'istä käyvät, rakoloista ransikaulat; Sudet käyvät salvaimista; Ilmoi linnut ikkunast; (Rieputukko räppänässä, tähkätukku taikinassa XIII2 4691; Aitan seinät avonaiset, riihe seinät rikkinäiset, - tuisku käyp tuvan ovesta XIII2 4560, 4563. III3 3263 jatkuu: Ei oo missä yötä olla, eik oo kättä suojan taa.

      • Tupa on tehty turpeista

        Ks. myös Tupa on kuudella tuellaSulhasen kodin pilkka, jossa ydinsäkeenä:Tupa (tuvan katto) on tehty turpehista / turpeilla tukittu / turvallaan. Jatkuu vaihtelevin kuvauksin: Seinä/aitan seinä seipähistä; Penkit on pantu pönköristä; Aitta on tehty aiaksista; Yksi räystäs maassa riippuu; Sulhon pöksyyt porstuana; Se ol koukulla koottu; Rikkinäinen on riihen katto, samalainen saunan katto; Kuja rikki, katto auki, peräl ol pellon veräjä; IV3: yhdistyy aihelmaan >Tupa on kuudella tuella. III2 1672: morsiamen kodin herjaaminen. XIII2 4137: itseironinen.

      • Tupa on tehty turpeista*

        Ks. myös Tupa on kuudella tuella*Sulhasen kodin pilkka, jossa ydinsäkeenä:Tupa (tuvan katto) on tehty turpehista / turpeilla tukittu / turvallaan. Jatkuu vaihtelevin kuvauksin: Seinä/aitan seinä seipähistä; Penkit on pantu pönköristä; Aitta on tehty aiaksista; Yksi räystäs maassa riippuu; Sulhon pöksyyt porstuana; Se ol koukulla koottu; Rikkinäinen on riihen katto, samalainen saunan katto; Kuja rikki, katto auki, peräl ol pellon veräjä; IV3: yhdistyy aihelmaan >Tupa on kuudella tuella. III2 1672: morsiamen kodin herjaaminen. XIII2 4137: itseironinen.

      • Varusta mierun säkki

        Sulhasen koti on niin köyhä, että morsianta kehotetaan varustamaan säkki tai pussi kerjuulle lähtöä varten.

      • Viisi vetelää suota

        Morsian laulaa nähneensä viisi vetelää suota, kolme korkeaa vuorta matkallaan sulhasen kotiin.

      • Yks on kyyttö kytkyessä

        Jo kävin siun kottiis / Kuin katsoin kujan ovesta -johdantoihin (III, IV) tai >Sanottiin täällä olevan -rakenteeseen (V, VI, VII, XIII) liittyvä sulhasen kodin pilkka: Yks on kyyttö kytkyessä, toinen vaajassa vasikka /Yks on lehmä läävässäsi (Yrjölässä) / Yks on tamma tallissasi - Sekin nuorin nostettava, tervaköysin temmattava (kangin kaivettava). XIII2 3777 aihelma morsiamen köyhän kodin pilkassa.

      • Yks on kyyttö kytkyessä*

        *Jo kävin siun kottiis / Kuin katsoin kujan ovesta -johdantoihin (III, IV) tai >Sanottiin täällä olevan -rakenteeseen (V, VI, VII, XIII) liittyvä sulhasen kodin pilkka: Yks on kyyttö kytkyessä, toinen vaajassa vasikka /Yks on lehmä läävässäsi (Yrjölässä) / Yks on tamma tallissasi - Sekin nuorin nostettava, tervaköysin temmattava (kangin kaivettava). XIII2 3777 aihelma morsiamen köyhän kodin pilkassa.

    • 9. Sulhasen moitteen torjunta

      • Ei juo veljemme joka pikaria

        Sulhasen puolustelua: Ei se juo joka pikarii, joka kannuu kallistele; käypi kaartaen kapakat; osassa sulhanen itse puolustautuu: En mie oo humalahullu, juomarätti, villipyörä; Em mie viinoja vihhaa, oluen kaa hullustele.

      • Ei ole lynkä eikä länkä

        Ydinsäkeet: Ei oo lynkä, eik oo länkä, ei oo polvelta poteva, eik oo sairas sarvenalta (eikä sivusta sinksahtant, läpiluista lankielt; III2 1672: Eikä väärä vävy sivulta - Ne on väärät teijen penkit; vrt. Istu sulho suorallasi ). Morsiamesta: III21643 ja 1647.

      • Ei ole totta sanoneet

        Laajentunut johdanto: Ei oo totta sanoneet, moni suotta sannoo, vihoilla viskajaa; torjutaan valheena väitteet juopottelusta / kodin kelvottomuudesta.

      • Jos olisin moinen syömäri, juomari, koinari

        Vrt. Laulut pahoista sanoista: Akat saatanat sanovatSulhanen vastaa moitteeseen, että on syömäri, juomari, koinari: jos olisin moinen syömäri, juomari ja/tai koinari - Söisin mie siat kylästä (Kissat kiukuvilla, kasin lapset lattioilla) - Joisin joka kapakan - Koinaisin tytöt kylästä, sekä naiset naapurista / (Susi söi kylän siat, tauti tappoi tallikat).

      • Kun ette usko, viekää veli pellon päälle

        Ku ette uskone minua, viekää velloi pelloin päälle, käännelkään, väännelkään!

      • Kuulin kun sukua soimattiin

        Kyl mie kuulin kun sukuani soimattiin, lankojaini laadittiin - olin oven takana.

      • Käydä käsketyn tulee. Vastaus sulhon moittimiseen

        Käyähän se käsketyn tulloo, männä määrätyn pittää, tehä orjan toisen työtä. Vrt. >Saunanhakuvirsi, jossa Neitsyt Maria lausuu nämä sanat joissakin vienalaisissa teksteissä.

      • Pitääkö sulhaista suvaita vai moittia morsianta

        Syntynöök syvälle männä, voinook männä vonkan peälle, pitänöök sulhasta suvassa, vai pitänöök moittii morsianta.

      • Puhas leipä on purlakalla

        Vastauksena säälittelyyn purlakan köyhyydestä: Puhas leipä on purlakaa, sit ei tuarusta tavota eikä virat veloista vie, katso ei kauranärttehii, puhastele purnuloi.

      • Sanottiin ettei kuule meidän vello

        Sakkolaiset sanovat että sulhanen ei kuule, mutta laulussa vakuutetaan että hän sekä kuulee että näkee.

      • Sanottiin ettei ole missä yötä olla

        Ks. myös Sulhasen kodin pilkka: Ei ole missä yötä ollaVastauksena sulhasen pilkkaan: Sanottiin, soimattin, ei oo missä yötä olla - On tässä missä yötä olla, saa tässä missä rouvan olla.

      • Sanottiin veljeäni multahirren mustaksi

        Sanottii, soimatti, multahirren mustuveksi, maahirren matalueksi, kylän portin kykkijäksi, laisaksi, unelijaksi. Morsiamesta: III2 1643. (Samoja säkeitä myös: Laulut pahoista sanoista: Moitittu huoraksi, varkaaksi, laiskaksi, rumaksi).

      • Sanottiin veljeäni sian sorkan suuruiseksi

        Sanottiin, soimattiin, sian sorkan suurueksi, kärpäsen järähyeksi.

    • 10. Morsiamen pilkka

      • Ei ole hiirtä hempeämpi

        Ei oo hiirtä hempiämpi (hippiämpi), konnikaist ei kokkiampi. Sulhasesta: IV2 1669, 2501.

      • Ei ole ikinä tuotu mokomaa morsianta

        Ei oo tuotu, ei oo viety, mokomaaki morsianta, mokomaaki mokkasuuta (tiään mukaista musterii, halla piäätä hormulii).

      • Ei ole päänalasen pälläreitä

        Vrt. Morsiamen ylistys: On päänalasen pälläreitä, viidet villavaipatEi oo hursti hullaretta, peän alane pällärettä. Aihelma yleisempi morsiamen ylistyksessä.

      • Ei ole ruunan syy, että toi torujavaimon

        Ks. myös Miestenlaulut/Kosijan ja aviomiehen lauluja: Puura, miksi toit torujan vaimon; Vrt. Sulhasen kotiin tullessa: Luulin puuron puita tuovanAihelmassa morsianta pilkataan hevosen puhuttelun ja/tai hevosen syyttömyyden toteamisen kautta: Voi miun puuraruunaseni, sie toit torujavaimon (tassit vaimon tappelijan; sait sie saranjakajan) - Ei oo puuraruunan syy, sen ruuna kottiin tuopi, mikä pannua pajuille, liisteille liitetää. Aihelma yleinen myös lyriikassa. V3: kysymys kohdistettu sulhaselle, ei ruunalle; XIII2 4683 sulhasen repliikkinä; XIII2 4074 jatkona lyriikassa yleinen aihelma: Tukat tuulell jakkaa, ahavalla anteloo, lievinät levittellöö.

      • Ei ole suussa hampaita, ei syö muuta kuin murua

        Ei uo suussa hampahii, iessäpäi ei ensinkää - Ei söis muuta ku murruu, lohen lientä lotkottaisi.

      • Ei ole tuossa miehen naista

        Ei oo tuossa miehen naista (aika miehelle ei akaksi), eikä miehen/molotsalle morsianta. XIII2 3902: neidon oma miete. XIII2 3930 jatko: jatketut sukat jalassa, perse petkeleen tohuista, jne.

      • Ei ole tuossa miehen naista*

        *Ei oo tuossa miehen naista (aika miehelle ei akaksi), eikä miehen/molotsalle morsianta. XIII2 3902: neidon oma miete. XIII2 3930 jatko: jatketut sukat jalassa, perse petkeleen tohuista, jne.

      • Ei ole villi viikatteelle

        Ks. myös Morsiamen ylistys: Sirppiin sivakka, villi viikatteelleEi olt villi viikatteelle - (2585) tuo ol villi virsillensä / (4172) eikä sirpille sivakka: päivän vätkyttää lyhettä, viikon niittää viisikkoa, kuhilasta kuukauven. Aihelma yleisempi morsiamen ylistyksenä.

      • Ei osaa pirran kaidetta pidellä

        Vrt. Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoaEi osaa pirran kaietta pidellä, sukkulaista suikutella, (tekee pirta piitämiä, laskoo kangas lapoja).

      • Ei osaa pirran kaidetta pidellä*

        Vrt. Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa*Ei osaa pirran kaietta pidellä, sukkulaista suikutella, (tekee pirta piitämiä, laskoo kangas lapoja).

      • Ei pyyhi permantoa

        Laiska on, lanko, tyttäresi, ei tuo pyyhi permantoo, eikä lattiaa lakase.

      • Ei taipunut talon tapoihin

        En mie tästä miestä syytä: naine ei taipunt talon tappoi, ei taitant talossa olla.

      • Ei tuo ommella osaa

        Vrt. Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoaEi tuo ommella osaa, eikä tiiä tikkaella - Kaksin kauluksin panee, liiat liuskat liittelee; tms lyhyitä kuvauksia jatkona. Joskus vain kysymysmuoto. XIII2 3938 pitempi jatko: sulhasta pyydetään tuomaan Annilleen kaupungista valmis vaate, jonka akat viimeistelevät. XIII 3942: pitkä kehittely, jossa moititaan morsiamen apelle ja anopille huonosti ompelemia paitoja ja neuvotaan anoppia opettamaan morsianta.

      • Ei tuo ommella osaa*

        Vrt. Morsiamen ylistys: Kyllä tuo ommella osaa, kankaita kutoa*Ei tuo ommella osaa, eikä tiiä tikkaella - Kaksin kauluksin panee, liiat liuskat liittelee; tms lyhyitä kuvauksia jatkona. Joskus vain kysymysmuoto. XIII2 3938 pitempi jatko: sulhasta pyydetään tuomaan Annilleen kaupungista valmis vaate, jonka akat viimeistelevät. XIII 3942: pitkä kehittely, jossa moititaan morsiamen apelle ja anopille huonosti ompelemia paitoja ja neuvotaan anoppia opettamaan morsianta.

      • Ei tuotu tuvan pesijä, tuotiin tuhma tulenpuhuja

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Jo toimme tulenpuhujan; Lauluja vanhempien ja lasten suhteesta: Emo tuuti turvaksensaToimma tuhman tulen puhujan, paskan paijan ompelijan; Tuhma turvako tekijä, paha paija ompelija; Tuotii tuvan turmelija, lattija rikottelija.

      • Ei tuotu tuvan pesijä, tuotiin tuhma tulenpuhuja*

        Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Jo toimme tulenpuhujan; Lauluja vanhempien ja lasten suhteesta: Emo tuuti turvaksensa*Toimma tuhman tulen puhujan, paskan paijan ompelijan; Tuhma turvako tekijä, paha paija ompelija; Tuotii tuvan turmelija, lattija rikottelija.

      • Ei tässä naista naida

        "Kun oli pieni morsian": Eihä tässä naista naija, naijaa naisen nuttuloi, naista ei oo ku naulan verran.

      • Ei yli kynnyksen yletä

        Saa ei saavia tuvasta, yli kynnyksen ei yletä.

      • Ensin oli ripistä risti, sitten suru sulhasesta

        Ensin ol ripistä risti, siit ol suru sulhasesta (Kommentti: kuka käi vaan kaks kouluu, siit haukkuit sillä lailla).

      • Istuu kuin imisä kissa

        Vrt. Morsiamen pilkka: Istuu kuin rymä rytyssäSäe: Istuu ku imisä kissa; yhdistyy usein >Istuu kuin rymä rytyssä -aihelmaan (tai jatkuu esim: ulvo kuin uroisa koira). Sulhasesta: XIII2 3840; 4556: Istuu ko imeläkuakku.

      • Istuu kuin imisä kissa*

        Vrt. Morsiamen pilkka: Istuu kuin rymä rytyssä*Säe: Istuu ku imisä kissa; yhdistyy usein >Istuu kuin rymä rytyssä -aihelmaan (tai jatkuu esim: ulvo kuin uroisa koira). Sulhasesta: XIII2 3840; 4556: Istuu ko imeläkuakku.

      • Istuu kuin rymä rytyssä

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Istu sulho suorallasi; Istuu kuin rymä rytyssäSäepari: Istuu kuin rymä rytyssä, tai vihko pesinpytyssä. Esiintyy sekä morsianta että sulhasta pilkattaessa; tässä morsiamesta lauletut (sulhasesta ks. Sulhasen pilkka: >Istuu kuin rymä rytyssä)

      • Istuu kuin rymä rytyssä*

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Istu sulho suorallasi; Istuu kuin rymä rytyssä*Säepari: Istuu kuin rymä rytyssä, tai vihko pesinpytyssä. Esiintyy sekä morsianta että sulhasta pilkattaessa; tässä morsiamesta lauletut (sulhasesta ks. Sulhasen pilkka: >Istuu kuin rymä rytyssä)

      • Jos on suuta sulhasella, on neidolla nenää

        Sulhasen pilkan jälkeen: Jos on suuta sulhasella, on sil neijokii nenneä.

      • Kantava morsian

        Vrt. Kaason pilkka: Katso, kaaso, morsianta, ettei rekeen repeä; Tulo sulhasen kotiin: Nouse rytty reen perästäRaskaana olevalle morsiamelle laulettuja säkeitä: Mitä sie tiine tiell läksit, kuormaniekka kulkemoa, ko et kestänt kotonna, oisit tullut tyhjemmäksi; Tiine on ies, tiine on ries, tiine tiinettä vetteä (laulettiin kun sekä tamma että morsian oli tiine); Vai on porkka polvessas, vai on varsa vatsassais.

      • Kolme poimua poskessa, neljäs nenänselässä

        Kolme on poimua posessa, neljäs nenänselässä. Sulhasesta: XIII2 3838.

      • Kun naamasi näkisit, itkisit itsekin

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Kun itsesi näkisit, metsään menisitKui sie naamasi näkisit, itkisit sie itsekin. Jatkuu: >Kolme poimua poskessa.

      • Kun tuota kuukauden kulutat

        Säkeet: Ko sie kuukauven kulutut, sekä viikon vierittelet, itket sie koko ikkäis; muiden herja-aihelmien ohessa.

      • Kutoo kuusi vuotta, ostaa paidan

        Morsian ei osaa kehrätä eikä kutoa: kudottuaan viisi-kuusi vuotta joutuu ostamaan paidan harjulaiselta.

      • Kysyy kynsiä kylästä

        Kysyy kynsiä kylältä, tointa toisesta talosta, näppilöjä naapurista. Aihelma yleisempi morsiamen ylistyksessä: >Ei kysy kynsiä kylältä

      • Maito nännistä näkyy

        Säkeet pojan entisen morsiamensa häissä esittämässä pilkkalaulussa: Maito nännist näkkyy, utarist ulppuvaa.

      • Miniä on minulle tuotu

        Miniä on miulle tuotu, koan kokka, saunan salvu, pessyn penkin hiereliä, lattian ripottelia.

      • Morsiamella on köyhä koti

        Erilaisia morsiamen köyhän kodin kuvauksia: Siul ol hoikka huoneheis, aivan ol sänkys alaston; Kannoit suolta sammalia, noita leivoit leiväksesi - katsoit kaalin tähteitä.

      • Morsian köyhän lapsi

        Ydinsäkeet: Tuos on köntty köyhän lasta, tukku tuhmoa tekkoo/lihhaa.

      • Morsian laiska

        Ks. myös Sulhasen neuvokki: Jos on laiska, tuo kotiin; Jos lahjat eivät tyydyttäneetKuvauksia morsiamen laiskuudesta: Tuo on laiska luavustuase, lutka luontopäivästiese; Äij on tässä ämmä maannut, piika pitkään levännyt, kannat kapsaa vakkasessa, luppakorvat lippahassa; Viikon istui vyö sylissä - maat voitti makaelemalla, tervaskanniot istumalla, pitkät puut seisomalla; Laiska on, lanko, tyttäresi, ei tuo pyyhi permantoo, eikä lattiaa lakase (em. aloitusformula yleensä aihelmassa: Sulhasen neuvokki: >Jos on laiska, tuo kotiin).

      • Morsian mokoma, kaaso käyssäleuka

        Morsian mikä mokoma, kaasi kiussa-käyssäleuka. Jatko morsiamen neuvokkia.

      • Morsian mukelopylly

        Säe "passin" lukutilanteessa morsianta taloon tuotaessa: Morsijan mukelopylly.

      • Musta muoto, rutto luonto

        Morsianta haukutaan, ettei tämä ole kelvannut suoperän susillekaan, kangaskarhuillekaan: Ku siul o olt nii musta muoto, rutto luonto, etkä uo itsekeä iloinen.

      • Musta pikkarainen

        Pilkkasäe morsiamesta: Kuin on musta pikkarainen (mahdollisia kertoja: rupi sormi sompulainen; lyhykäisen lylleröisen, pikkaraisen palleroisen). Liittyy useimmiten sulhaselle osoitettuun moitteeseen saadusta morsiamesta, mutta kerätty erikseen, koska vastaava pilkka myös sulhasesta, ks. Sulhasen pilkka: >Sulho musta pikkarainen. VI1 758: Kun on musta kuin torakka, musta paitaroisku piällä, jne. XIII2 3965 jatkuu: Lähes musta muille maille, siellä mie sinun pesisin, kuin meren vaahti valkiaksi valkeiksi. Mustaksi ja pieneksi herjaaminen yleistä myös lyriikassa, ks. Nuoret: >Nykyisistä tytöistä; >Nyt on pojat tyhjän potrat.

      • Musta pikkarainen*

        *Pilkkasäe morsiamesta: Kuin on musta pikkarainen (mahdollisia kertoja: rupi sormi sompulainen; lyhykäisen lylleröisen, pikkaraisen palleroisen). Liittyy useimmiten sulhaselle osoitettuun moitteeseen saadusta morsiamesta, mutta kerätty erikseen, koska vastaava pilkka myös sulhasesta, ks. Sulhasen pilkka: >Sulho musta pikkarainen. VI1 758: Kun on musta kuin torakka, musta paitaroisku piällä, jne. XIII2 3965 jatkuu: Lähes musta muille maille, siellä mie sinun pesisin, kuin meren vaahti valkiaksi valkeiksi. Mustaksi ja pieneksi herjaaminen yleistä myös lyriikassa, ks. Nuoret: >Nykyisistä tytöistä; >Nyt on pojat tyhjän potrat.

      • Nyt tuotiin kulin kutoja

        Vrt. Lahjojen jakaminen: Toivoi sulho aivinaista annettavanSäepari: Nyt tuotiin kulin kutoja, ja rokaskan roiskuttaja (hömeritsön höpsyttäjä) - (3974 jatkuu tarinalla: ennen sulho kulki aivinassa, nyt saa kulkea kulissa, "Neion nuoren naituasi, hekumaa vedettyäsi"). V3: kysymyksenä: toitko saran vai kulin kutojan?

      • Olkinen sykerö, pajun niintä palmikkona

        Kysellään, onko uudella emännällä olkinen sykerö, pajun niintä palmikkona, ja verrataan entiseen, jolla oli "sulkkuset sykeröt, paras lanka palmikkona". Leskelle laulettu?

      • On kuin kiiski killisilmä

        Niin on kuin kiiski kiilisilmä, tahi matikka malkkevatsa.

      • On kuin maalla mauriainen

        On kuin maalla mauriainen, suolla sittasontiainen. IV1 701 ja 708 manauksen muodossa: Mene maaha mauriainen, suohon sitte sontiainen! IV1 708 sulhasesta.

      • On kuin niityn vahti

        Morsianta verrataan linnunpelättiin: On kun meiän niityn vahti, taikka pienen pellon vahti, (herneherroin pelätös). XIII2 3510 vertaus kohdistettu sulhaseen.

      • On kuin niityn vahti*

        *Morsianta verrataan linnunpelättiin: On kun meiän niityn vahti, taikka pienen pellon vahti, (herneherroin pelätös). XIII2 3510 vertaus kohdistettu sulhaseen.

      • On neidollanne vaatevelkoja kylässä

        Kyll on teijän neijollanne, vaatevelkoja kylässä. Vrt. Morsiamen ylistys: Ei ole vaatevelkoja kylällä. Aihelmapari, jossa sulhasen viinavelkoja verrataan morsiamen vaatevelkoihin.

      • Onko ne suden repimät?

        (Kommentti: talon isäntä sanoi, jos morsiamella oli näkyvä vamma): Onko ne suden repimät, vainko karhun kaivelemat, lynkkäpolven polkemat?

      • Pojallasi on poukkupytty

        Tule anoppi/äiti/ämmä katsomaan: pojallais on poukkupytty - on kuin riihikko riessä (toarpytty tanhuvalla/koalitiinu kartanolla) - >Istuu kuin rymä rytyssä.

      • Pojallasi on poukkupytty*

        *Tule anoppi/äiti/ämmä katsomaan: pojallais on poukkupytty - on kuin riihikko riessä (toarpytty tanhuvalla/koalitiinu kartanolla) - >Istuu kuin rymä rytyssä.

      • Pää kuin meidän Päitsikillä

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Pää kuin meidän PäitsikilläMorsiamen ulkomuotoa pilkataan käyttäen lehmien nimiä: Suu on ku meijän Sunterilla / vatsa on kuin Vallikilla / nenä on ku Neijon sarvi / otsa on kuin mei Outerin - piä kuin meijän Päitsikillä. Esiintyy samoin säkein myös sulhasen pilkkana.

      • Riihen riuku, saunan salpa

        Riihen riuku, saunan salpa, kiukaan kohennuskeppi. Säkeet useimmiten jatkona aihelmiin, joissa sulhasta moititaan morsiamesta. Sulhasesta: IV3 3413

      • Riihen riuku, saunan salpa*

        *Riihen riuku, saunan salpa, kiukaan kohennuskeppi. Säkeet useimmiten jatkona aihelmiin, joissa sulhasta moititaan morsiamesta. Sulhasesta: IV3 3413

      • Saat panna paimeneksi

        Säkeissä pilkataan, että morsian sopisi paremmin paimeneksi tai lapsenlikaksi kuin miniäksi tai että hänelle ei voi edes näitä töitä uskoa: Tuota on liikaa likaks, saap panna paimeneks / teää on parast paimeneksi, taikka linkimpi likaksi - XIII2 3990, 3991: Jos pannaa likaks lapsen, sika syöp seläst lapsen, jos pannaa paimeneks, teä heittää leholle lehmät (ks. myös >Sika syö selästä lapsen).

      • Saat panna paimeneksi*

        *Säkeissä pilkataan, että morsian sopisi paremmin paimeneksi tai lapsenlikaksi kuin miniäksi tai että hänelle ei voi edes näitä töitä uskoa: Tuota on liikaa likaks, saap panna paimeneks / teää on parast paimeneksi, taikka linkimpi likaksi - XIII2 3990, 3991: Jos pannaa likaks lapsen, sika syöp seläst lapsen, jos pannaa paimeneks, teä heittää leholle lehmät (ks. myös >Sika syö selästä lapsen).

      • Sika on syönyt silmäripset

        Sika on syönt silmäripset, koira korvast kalunt.

      • Sika syö selästä lapsen

        Vrt. Sulhasen herjaaminen: Sika syö säkin selästä; Nuortenlaulut: Susi luulee siaksiSika syöp selästä lapsen, harjaselkä haukkajaa, (porsas pienoisen purroopi / karhu lapsen kaappajavi).

      • Sika syö selästä lapsen*

        Vrt. Sulhasen herjaaminen: Sika syö säkin selästä; Nuortenlaulut: Susi luulee siaksi*Sika syöp selästä lapsen, harjaselkä haukkajaa, (porsas pienoisen purroopi / karhu lapsen kaappajavi).

      • Silmät liehuu lieden päällä

        Sulhasen ja morsiamen vertailussa. Katsos teijän neitostanne, silmät liehuut lieden päälle, katsoot kaalikattilaan: A ku tuolta annettaisiin, kapustalla kannettaisiin.

      • Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimatta

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Silmät mustat, korvat mustat, pää pesty sukimattaSilmät pesty silloin tällöin, ei vaan korvii konsanaane, harvoin päätä harjailtu, jne.

      • Silta painui, palkit notkui

        Aihelman >Vietiin meiltä vihainen piika jatkona kuvataan kuinka "viraton piika" liikkuu raskaasti: Silta painui, palkit notku, vuoliaiset voivottel. VI2 6535, VII2 2918 itketyksessä, ei pilkkayhteyttä.

      • Silta painui, palkit notkui*

        *Aihelman >Vietiin meiltä vihainen piika jatkona kuvataan kuinka "viraton piika" liikkuu raskaasti: Silta painui, palkit notku, vuoliaiset voivottel. VI2 6535, VII2 2918 itketyksessä, ei pilkkayhteyttä.

      • Siveetön morsian

        Vihjataan morsiamen siveettömyyteen: Nyt oli piikuus pihalla, emän antama aholla - Mänisit häkkiin hävitön, kukon kans kammariin; (>Tänne kontit kannettiin), jott on nainut naurismaalla, kihlattu kiven takana.

      • Susi luulee siaksi

        Tää ku metsään mennöö, susi luulee siaksi, karhu karju porsahaksi. XIII2 jatkuu aihelmalla >Sika syö selästä lapsen. Sama yhdistelmä Nuortenlauluissa: >Susi luulee siaksi.

      • Suu on kuin sukkatöllys

        Morsiamesta: Suu on niiko sukkatöllys, tai kui talkkuna musero; sulhasesta (3891, 3919): sulho on ko sukkatöllö, jne.

      • Taitaa olla taudinsyömä

        Vrt. Sulhasen pilkka: Sulho sairasTää ei taija terve olla / taitaa olla tauinsyömä - ain on päällä pässinnahka, lammastettu on kesällä / kuin on keltanen kesällä, tauinkarva talvellaki.

      • Tuo on musta kuin mustalainen

        Morsianta verrataan mustalaiseen.

      • Tuota en kotiini toisi

        Mokomaa en morsianta, tuota en kotiini toisi, enkä ollii ottajaisi.

      • Tuotiin konna Konkasuolta

        Tuotiin konna Konkasult, korjoost tytön komura, rupine ruverikkoma.

      • Tuotiin meille uusi minjä

        Tuoti meille uusi minjä: kylyn koukku, saunan salpa, perehen torakapitsa, riehtilä rintani, kuarosta kaklani.

      • Turkki tehty sian villoista

        Tuol on tehty turkki nuosta, sijan villoist sijottu, roavoa karvoist kuvottu.

      • Täipää, homesykerö

        Morsiamen pilkkanimityksiä: hakoharja, lakoharja, luppakorva, täipää, homesykerö, Homesykerö haukkumasanana muuallakin, ks. esim. lyriikka/Miestenlaulut: >Muut naivat paremmat naiset, epiikka: >Lauri Lappalainen, >Kalervo ja Untamo.

      • Tämä ei maksa tätä Maria

        Tää ei maksa tät Marrii, eikä Ierikan Pirrii (Aunen Katriki on ankaramp).

      • Tänne kontit kannettiin

        Yleensä morsiamen pilkkaan johdatteleva säejakso, jossa ilmaistaan että on kuultu puheita morsiamen ominaisuuksista: Tänne kontit kannettiin, tänne tuotiin sanomat jne. Jatkona erilaisia morsianta moittivia tai morsiamen kelpoisuutta epäileviä aihelmia. Tähtitekstit tapauksia, joissa formula esiintyy muissa yhteyksissä (esim. morsiamen ylistyksissä ja itketyksissä tai sulhasen pilkassa).

      • Tänne kontit kannettiin*

        *Yleensä morsiamen pilkkaan johdatteleva säejakso, jossa ilmaistaan että on kuultu puheita morsiamen ominaisuuksista: Tänne kontit kannettiin, tänne tuotiin sanomat jne. Jatkona erilaisia morsianta moittivia tai morsiamen kelpoisuutta epäileviä aihelmia. Tähtitekstit tapauksia, joissa formula esiintyy muissa yhteyksissä (esim. morsiamen ylistyksissä ja itketyksissä tai sulhasen pilkassa).

      • Tätä on kutkaa kupattu

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Sulho sairasTätä on kutkaa kupattu, jne. 3954 kontekstitietona: Jos oli sairas morsian, laulettiin; 3944 kupparin julistus häissä.

      • Tätä on kutkaa kupattu*

        Ks. myös Sulhasen pilkka: Sulho sairas*Tätä on kutkaa kupattu, jne. 3954 kontekstitietona: Jos oli sairas morsian, laulettiin; 3944 kupparin julistus häissä.

      • Viekää pois minkä toitte

        Nuovemiehille (tai kaasolle V3 775) osoitettu kehotus: Viekää pois männessänne, minkä toitte tullessanne - Älkää viekö tietä myöten, viekää suurta suota myöten - (Jottei kukkaa näkis / kui työ viette tietä myöten) - Hevosetki hirviää, paarmat pakkoo männee, itikatki inhovaat; vasikat männööt varvikkoo, siat männööt sinne tänne, lehmät männööt lehtoloi.

      • Vietiin meiltä vihainen piika

        Vietiin meiltä vihanen/viraton piika, otettiin oikon toikko/ohko meiltä - nurkista nuhajamasta, sopesta suhajamasta, penkin päältä pieremästä / saunan lattian lamoja, saunan penkin vieriksiä/pierijä.

      • Vähän tekijä, paljon syöjä

        Vähän tekiä, paljon syöjä.

      • Ylähuuli ympyrläinen

        Ylähuul on ympyrläinen, alahuul on aivan pitkä.

    • 11. Morsiamen moitteen torjunta

      • Ei ole kutojan/neidon syy

        Ks. myös Lahjojen jakaminen: Älkää pahaksi panko jos on lahjoja vähän; Vrt. Morsiamen pilkka: Ei osaa pirran kaidetta pidellä; Ei tuo ommella osaaVastauksena pilkkaan, ettei morsian osaa ommella: Ei ole kutojan syytä, kun kangas laskoo lappoi, tekköö pirta piitämii; ei o meiän neidon syytä - sill ol pantu pait kans, sil ol suhmanot sorittu jne - se on teiän sulhon syytä (rattaat ramuna, vaatteet putosivat tielle).

      • Ei ole riihestä revästy

        Tänne kontit kannettiin -aihelman jatkona: Ei oo riihest revästy, eikä kaapattu kasesta, jne.

      • Ei ole sitassa silmät

        Ei ole meidän neitosella, ei ole sitass silmät eikä ripset riepaleissa - niinku teijän sulhasella.

      • Ei ollut äitiä elossa

        Ks. myös Lahjojen jakaminen: Älkää pahaksi panko jos on lahjoja vähänPuolustetaan morsianta, ettei häneltä vaadittaisi liikoja: Ei ollut äitiä elossa, tekemässä terttusia, navomassa nauhasia - ei kinnas kivestä synny, sormikas somerikosta.

      • Emon syy, opetti laiskaksi

        Vrt. Vanhempien ja lasten suhde: Kiitos työhön opetuksestaLaulajaämmä puolustaa morsianta, jota on haukuttu laiskaksi: En minä emoja kiitä, lasna laiskaksi opetti, pienen penkin istujaksi, sitten tunki turnukselle...

      • En ole torakan syömä

        Oon mie muu mikä tahhoin, tok en oo torokan syömä, enkä ruhvon runtelema.

      • En tullut tuomatta tupaan

        En mie tullut tuomatta, enkä vierinyt vetämättä veräjille - minut veti veikon oro, utusissa uutimissa, valituissa vaippasissa. 3102 jatkaa: vaskiairot katkettiin vastarantaa soutaessa minua etsittäessä!

      • Ken on virsillä viriä, se on laiska muille töille

        Ks. myös Laulut laulusta: Laiska on luotu laulamaanSannoit kyläiset naiset: ken on virsillä viriä, se on laiska muille töille - Tokha tuo ei totta liene, vaikk on virsillä viriä, mie kuulen kukotta nousta, haukan-ruuatta havata, viisin vietron vettä kannan... Aihe on yleinen laulajan sanoissa.

      • Mikä sonnat suosta nosti

        Mikä sonnat suosta nosti, maasta karva mannikkaiset, morsianta moittimaan? Jatkona morsiamen/kaason ylistystä (joskus sulhasen kodin pilkkaa). V2 1643: nuoteita kehotetaan pitämään neidon puolta vieraalla maalla, etteivät nousisi sonnat suosta, marnat maasta morsianta moittimaan. Sonnat/marnat -säkeet esiintyvät myös varausloitsuissa pahojen voimien kuvauksissa (esim. >Morsiamen varaus V2 1369, 1643) ja tiedusteluissa sulhasen kotona (>Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista).

      • Moni moitti muotojani

        Ks. myös Laulut pahoista sanoista: Muodon moittiminenMorsian, älä huoli, vaikka moitittiin - Sirkiämmät sil o silmät, kui silmän-sihtajilla, kuulusammat sill' on korvat, kuin on korvan kohtajalla: On sillä mokoma varsi, kui varre valitsialla!

      • Älkää soimatko siskoani

        Älkää sanoko suvuttomaks, lahjattomaks - Suku on suuri siskollani, kappa on kylvää papuja...

      • Älä lue Luojan töitä

        ks. myös Sananlaskurunot: Ei piä lukkee Luojan töitäPuolustetaan morsiamen (?) ulkonäköä: Älä sie luve Luojan töitä, ei näkö oo näpil teht, teko sormil synnytetty.

    • 12. Moittijan puolustus

      • En moiti morsianta, laulan laatusasti

        Laulaja vakuuttaa, ettei moiti morsianta, vaan laulaa laatuisasti, viisahasti: Mikä ei murra toisen mieltä eikä syytele syäntä.

      • Ensin ivaan itseäni, sitten muita moitin

        Käynenk muita moittimaa, vai ivannen itsijäin? Koha ensin muita moitin, sitt' ivannen itsijäin.. Jatkona voi olla morsiamen neuvokkia, mutta myös laajempaa itsen pohdintaa (XIII2 4735). V2 949a laulajan sanoja, ei tietoa hääkontekstista.

      • Ensin ivaan itseäni, sitten muita moitin*

        *Käynenk muita moittimaa, vai ivannen itsijäin? Koha ensin muita moitin, sitt' ivannen itsijäin.. Jatkona voi olla morsiamen neuvokkia, mutta myös laajempaa itsen pohdintaa (XIII2 4735). V2 949a laulajan sanoja, ei tietoa hääkontekstista.

      • Jo minä virren väärin lauloin

        Ks. myös Laulut laulusta: Älkää pahaksi panko - kylä kirotkoLaulaja vaihtaa pilkkansa kehuksi: Älkää te ouvoksi otelko/pahasta panko, nyt mie vähä väärin lauloin, sanat ristihin ripasin (- saan mie sannain takasi, paan mie laulun paremmin). Laulaja voi myös anteeksipyytelemättä myöntää, että hän lauloi vähän väärin.

      • Suotta moitin, totta kiitän

        Säe: Suotta moitin, totta kiitän (taannoin moitin, nyt mie kiitän), liittyy yleensä aihelmaan >Älä suutu suusanoista.

      • Viat virkoin vellostain

        Johdantona morsiamen neuvokkiin >Ei suvaitse meidän sulho (kerrotaan mitä vello ei suvaitse): Viat virkan vellostain, pahat tavat taimet tammestain.

      • Vuoroin linnut, vuoroin langot

        Vuoroin linnut/käköset laulavat, vuoroin langot; Virs on teistä, kaks on meistä.

      • Älä suutu sulho suusanoista

        Ks. myös Laulu: Älkää pahaksi panko - kylä kirotko; Älä suutu suusanoistaYleensä sulhaselle (joskus morsiamelle tai morsiamen suvulle) osoitettu kehoitus: Älä suutu suusanoista, älä virsistä vihastu - Ei ole virret teistä tehty, ei oo teistä eikä meistä; Virret on tehty Viipurissa/Tervalassa/Vihkolassa, sanat saatu/tuotu Tuuterista/Virosta/Saksasta, räntätty Rätykylässä, lintti lyöty Liimoisissa; Jo ol virret ennen teitä, ennen meitä, ennen kaikkia kyläistä; V3: Laulust ei lakiin saaha, virsist ei sakolle saaha, mitä häiss lauletaan.

      • Älä suutu sulho suusanoista*

        Ks. myös Laulu: Älkää pahaksi panko - kylä kirotko; Älä suutu suusanoista*Yleensä sulhaselle (joskus morsiamelle tai morsiamen suvulle) osoitettu kehoitus: Älä suutu suusanoista, älä virsistä vihastu - Ei ole virret teistä tehty, ei oo teistä eikä meistä; Virret on tehty Viipurissa/Tervalassa/Vihkolassa, sanat saatu/tuotu Tuuterista/Virosta/Saksasta, räntätty Rätykylässä, lintti lyöty Liimoisissa; Jo ol virret ennen teitä, ennen meitä, ennen kaikkia kyläistä; V3: Laulust ei lakiin saaha, virsist ei sakolle saaha, mitä häiss lauletaan.

    • 13. Laulajat sättivät toisiaan

      • Ei ole teillä niin kuin meillä

        Verrataan oloja teillä ja meillä: Meillä on kaikki paremmin, on kotieläimiä, ruokaa, eikä tarvitse käydä hovissa ropotissa (Sakkola 4546; Kommentti: Kelläys-laulu häiden lopussa). Toinen teksti vuorolaulu, jossa Sakkolan ja Metsäpirtin laulajat vertailevat merellistä ja meretöntä elämää: Ei meitä vesi vetele eikä aalto läikyttele / >Meri syötti, meri juotti.

      • Ei pidä Mattia manata

        "Häävirsi", jossa varoitetaan pilkkaamasta Matti Sutelaista: Ei piä Mattii manata, Sutelaista suututella, Matt o itse maa isäntä, Sutelaine suuri herra.

      • Hääväen pilkkaa

        Pilkataan morsianta (nenä nykerö), sulhasta (suu kuin sian sorkka), kaasoja (kelmeitä) ja sulhaspoikia (sieveröisiä) kokonaisuutena.

      • Kaikki vuoloiset voria

        Nuoteita ja puhemiehiä "massittiin": Kaikk on vuoloiset vorrii, kauran säkkiin kantajii, otrasäkin ottajii. Larin Parasken teksteissä "kertomus": vuoloiset ottivat otrapussit, kakrapussit jne, mutta Putkelan mies "laati larputteli, kotonaan kolkutteli".

      • Ken sokeaa soimasi, sokeaksi sortukoon

        Toivotetaan soimaajalle samaa tai pahempaa kuin soimaus: sokeaksi, läsiväksi, syttä mustemmaksi, rammemmaksi, maakivoiksi.

      • Kuka teidät kurvat kutsui

        Vastataan pilkkaajille: Kuka teijät kurvat kutsu, ken keukoset manais, näihe häihi härkkimeksi, pittoi pillaamaa.

      • Kun sinä koiran söisit

        Sulhasen luona, morsiamen puolesta vastataan ruokia koskevaan pilkkaan: Ku se koiran söist, liha söist, luu purisit, veren pellol vetäsit, nahan parkkii panisit, ketun teksit kenkikseis.

      • Kun säännyn sättimään, viikon itket virsiäni

        Siit kun säännyn sättimään - sätin säplän puoliskoksi, mie paan teitä pataraniks, sekä kutsun kuksinaksi (viikon itket virsiäin, kuukavven sanaisiaan). Sättiminen liittyy tilanteeseen, kun annetaan rahalahjoja.

      • Kun säännyn sättimään, viikon itket virsiäni*

        *Siit kun säännyn sättimään - sätin säplän puoliskoksi, mie paan teitä pataraniks, sekä kutsun kuksinaksi (viikon itket virsiäin, kuukavven sanaisiaan). Sättiminen liittyy tilanteeseen, kun annetaan rahalahjoja.

      • Laulajat lahjotaan

        Laulajat vaativat lahjomista (IV1 1253); tai sulhasen puoli uhkaa "lahjoa" morsiamen puolen laulajat kuolleelta orihevoselta otetun "suoran" (torven) paloilla, elleivät lopeta sulhasen moittimista (IV 3479 ym.). Laulajien lahjomisen aihelmat ovat yleisiä >Kiletoivirressä. XIII1 1825: ei häälaulussa.

      • Laulan laulajalle kulkkuun kurikanvarren

        Uhkaillaan pilkkaajaa: Laulan tuon laulajalle kulkkuun kurikanvarren, varta varren persieseen.

      • Lohko loppu Taipaleesta

        Ks. myös Epiikka/Paikalliset runot: Taipaleen lohkovirsiKatkelmaa paikallisesta >Taipaleen lohkovirrestä on laulettu häissä rautulaisista, joilta Metsäpirtin häissä loppui ruoka: Lohko loppu Taipaliesta, Simikalt siivo uuha jne.

      • Mene pois hassu haukkumasta

        Mää pois, hassu, haukkumast, karvapää kanutsimast, mie vast laittiin laulamaa, sie käit, hassu, haukkumaa.

      • Mihin meidän miehet saivat, pääsivät huorat huutamaan

        Mihi meijän miehet saivat, mihi urkeniit uroisat? Piäsiit huorat huutamaa, räppäkalsut riäkymää. III 391: ei hääkontekstia.

      • Mihin meidän miehet saivat, pääsivät huorat huutamaan*

        *Mihi meijän miehet saivat, mihi urkeniit uroisat? Piäsiit huorat huutamaa, räppäkalsut riäkymää. III 391: ei hääkontekstia.

      • Miksi emo vaali sinulle väärän varren?

        Morsiamen äidille osoitettu moite: Ei ois paska paian väärtti, miks hää vaali siul väärän varren, saatto saivaroin pesäks.

      • Millä maksan piian pilkan

        Ks. myös Laulut laulusta: Naisten nauru, piian pilkkaOnkos piiat pilkanneet, onkos naiset nauraneet? - Milläs maksan piian pilkan, naisen naurun? - Pian maksan piian palkan, naisen naurun - (940a) Otan kolme konnikaista, ne mie tervassa tepustan. Larin Parasken mukaan nuoteet lauloivat häämiehille sulhasen kotona.

      • Mistä sait mokomat korvoit?

        Morsiustyttöjä (korvoit) pilkataan siitä, etteivät osaa laulaa.

      • Mitä sie pörö pöriset

        Vrt. Laulut laulusta: Mitä laulat lappahuuliMitä sie pörö pöriset, sekä sie hassu hahiset - kivistääkö kinttujaisi...

      • Mitä te meijän tyttölöistä

        Nuoteita pilkataan: mitä te meidän tytöistä, jotka "pierööt teijän piippuhunne" (ks. Sulhasen pilkka: >Tytöt pierööt piippuheis). Tammat ja siat käsketään viedä piiloon ettei "nuiki" nuoteet, tai kerrotaan että he ovat käyneet "värkkinie" vanhaa tammaa "lekuttamassa".

      • Nuodemiehet tekevät velliä

        Pilkataan nuuvemiehiä, "Anttilaisia", jotka "tuovat puuvat pussissaan" ja tekevät niistä velliä.

      • Ole vaiti, vanha hullu

        Ole vaiti, vanha hullu / Vaiti sie vanha laulamasta, homesuu horisemasta - piä suus kii, pirttiportti - näkyy harvat hampahasi / peitä harvat hampahasi, rupisilla huulillasi!

      • Olkaa hiljaa, hittolaiset

        Ks. myös: Ei ole neito valmis; Toitko mitä lupasitYdinsäkeet: Hiljaa, hiljaa, hiijenlaiset/hiitolaiset, lepytellen lempolaiset. V ja XIII: vaitiolon kehotus suunnattu Simanalle/nuorille miehille.

      • Olkaa hiljaa, hittolaiset*

        Ks. myös: Ei ole neito valmis; Toitko mitä lupasit*Ydinsäkeet: Hiljaa, hiljaa, hiijenlaiset/hiitolaiset, lepytellen lempolaiset. V ja XIII: vaitiolon kehotus suunnattu Simanalle/nuorille miehille.

      • Paljon maksaa paskatiinu

        Toksovalaisten pilkkaa häissä: Sannoo totta toksovaine, paljo maksaa paskatiinu, käisin miekin tiinun tekkoo, sitan vettoo. Tähän vastataan aiheella >Laulan laulajat mokomat.

      • Pankaa säkkiin evästä

        Neuvotaan nuoteita ottamaan evästä säkkiin häätaloon mennessään: Kun niättä nälän tulevan, putistakkoa pussijua; tai: Liehukaat työ liien päälle, katsokaa koaalikattilaa (ks. >Silmät liehuu lieden päälle).

      • Pankaa säkkiin evästä*

        *Neuvotaan nuoteita ottamaan evästä säkkiin häätaloon mennessään: Kun niättä nälän tulevan, putistakkoa pussijua; tai: Liehukaat työ liien päälle, katsokaa koaalikattilaa (ks. >Silmät liehuu lieden päälle).

      • Pitäjällä on pitkä kurkku

        Laulajien riitelyä sulhasta herjatessa: Se on lahjottu laulaja! - Pitäjääl on pitkä kulkku, pitkä kulkku, paksu kaula.

      • Pois huorat huutamasta

        Pois huorat huutamasta, laulut suuret/äänilautat laulamasta!

      • Saajannaisen pilkka

        Saajanaisen ahmimista kuvaava pilkka: Saajanainen, syöjänainen söi sian sukineen, mustan koiran karvoineen, söi sonnit sorkkineen, suuren kokon koprineen, siipilinnun silmineen, mustan uuhen villoinensa. Morsiamen pilkkana samat säkeet: II 516. Huomautus II 501: lauletaan, kun laulajat eivät saa lahjoja.

      • Saajannaisen pilkka*

        *Saajanaisen ahmimista kuvaava pilkka: Saajanainen, syöjänainen söi sian sukineen, mustan koiran karvoineen, söi sonnit sorkkineen, suuren kokon koprineen, siipilinnun silmineen, mustan uuhen villoinensa. Morsiamen pilkkana samat säkeet: II 516. Huomautus II 501: lauletaan, kun laulajat eivät saa lahjoja.

      • Silmät liehuu lieden päälle

        Katso näitä nuotehii, itse on pienet, vatsat suuret / Nuo on justii nuotekii, ko on nälkäsen näköist - Silmät liehuut lieskan/liitan/lieden päälle, katsoot koassakattilaan.

      • Sulhaspojalle

        Ks. myös nimipilkat: PaavoTopias Hannukaisen häissä morsiusneito pilkkasi sulhaspoikaa: Laulan mie pojan mokoman puoleks vuotta poukun alle, tattiin alle, hevon kussee - ei oo tuosta poikasesta, ei ole vietävää vihille - sika suuta, koira kättä, penikkainen persettään.

      • Suotta meitä soimattiin

        Kun meitä kerra kellättii, suotta meitä soimatti.

      • Sääli käydä sättimään nuoteita

        Kysellään "nuuvemiehiltä", toivatko he tuomisia, uhataan sättiä heitä ja lopuksi todetaan, että sääli olisi käydä sättimään, molotsoja moittimaan.

      • Tallella teidän hevoset - sudet reisiä repivät

        Kehotusaihelmaa >Syökää langot, juokaa langot (sulhastalon pöydässä) seuraa Kannaksella joskus erikoinen kiusa-aihe: Tallel on teijän hevoset kujan alla kuusikossa - suvet reisiä repivät, karhut luita kantelevat.

      • Tulkoon tuli punainen nokiasi nuohoomaan

        Ks. myös Kaason pilkka: Nouse kaaso kiukaalleLarin Parasken mukaan sulhasen kotona esitetään morsiamen väelle (nuoteille) aihe >Tupa on tehty miesten tulla (ks. Kosiminen), johon nuoteet vastaavat: Tulkoon tuli punainen, astukoon amputauti nokijais on nuohoomaan, karskiais on koatamaan. Yleensä aihelma esiintyy kaason repliikkinä pilkka-aiheessa >Nouse kaaso kiukaalle.

      • Vasta on kerta keitettynä kiiskiä kirokaloja

        Sanailua sulhasen puolen ruokatarjoilusta. Kaaso(t)/nuoteet moittivat tarjoilua tai sulhasen puolelta "esitellään" tarjoiltavaa ruokaa: Vast on kerta keitettynä, kiiskiä kirokaloja, ahvenia ruotosia, tuopp on tuotuna olutta, ei sekään meitä vasten, vasten muita vieraita. Kiiskiä kirokaloja -säepari esiintyy muissakin yhteyksissä ja lajeissa, esim. >Leikarit-leikissä ja kalastusloitsuissa (esim. XIII3 9657).

      • Vasta on kerta keitettynä kiiskiä kirokaloja*

        *Sanailua sulhasen puolen ruokatarjoilusta. Kaaso(t)/nuoteet moittivat tarjoilua tai sulhasen puolelta "esitellään" tarjoiltavaa ruokaa: Vast on kerta keitettynä, kiiskiä kirokaloja, ahvenia ruotosia, tuopp on tuotuna olutta, ei sekään meitä vasten, vasten muita vieraita. Kiiskiä kirokaloja -säepari esiintyy muissakin yhteyksissä ja lajeissa, esim. >Leikarit-leikissä ja kalastusloitsuissa (esim. XIII3 9657).

      • Voi kun on nälkä näissä häissä

        Ks. myös Epiikka/Paikalliset runot: Taipaleen lohkovirsiNuoteet, kun ruoka loppuu: Voi ko nälkä näissä häissä, nälkä näissä nuotehissa!

      • Älkää tunkeko tupaan

        Kehotus nuoteille: Älkää tunkeko tupaan, seisokaa seinänvieruksilla - Jos tungette tupaan, selässänne seinät viette.

      • Älä virttä väärin laula

        Vrt. Moittijan puolustus: Jo minä virren väärin lauloinMorsiusneito sulhaspojalle: Älä virttä väärin laula, kun et oikein osanne panna virttä paikoilleen, poikkipuolin polvilleen!

    • 14. Kaason pilkka

      • En ole ollut ennenkään pilkkapuikko

        Kaaso vastaa pilkkapuheisiin: En ole ollut ennenkänä pilkkapuikko kennenkään - jokos joutunen polonen pilkkapuikoksi?

      • Hyvä kaaso, kaunis kaaso

        Kaasoa pilkataan ruuan/oluen himosta: Hyvä kuaso, kaunis kuaso, älä moiti muonias / kun lienet oluen himolla - viel on runa rusiomata, viel on tamma tappamatta/tanhuassa / Oletko Valtalan vasikka, vai Puntilan punikki, ootko olluu himolla, tahi taarin tarpeella / tynnyrin tyhjentäjä, jne. V2 1654, XIII2 4638 kaaso vastaa: Jokos vaivanen varajat, tynnyries tyhjenevän, puolikkosi puolenevan? Vast on kappa oltta tuotu, jne (ks. myös >Vasta on kerta keitettynä).

      • Istu puhki puinen penkki

        Kaasoa kiusoitellaan: Istu puhki puinen penkki, seiso lattia lahoksi! Kaaso vastaa uhma-aihein, yleensä >En istu penkillenne (Sulhanen istutetaan morsiamen pöytään).

      • Istu puhki puinen penkki*

        *Kaasoa kiusoitellaan: Istu puhki puinen penkki, seiso lattia lahoksi! Kaaso vastaa uhma-aihein, yleensä >En istu penkillenne (Sulhanen istutetaan morsiamen pöytään).

      • Kaaso kallella kypärin

        Johdanto aihelmaan, jossa kaasoa syytetään oluen himosta (>Hyvä kaaso, kaunis kaaso): Kaaso kallella kypärin, morsian mokalla huulin.

      • Kaaso kuin lammas laukkipää

        Kaasoa pilkataan: Mie ku katsoin kuase piäl, ai kol huono hunnusortu, nii olko lammas laukkipiä, pikkaraine piirtopiä!

      • Kaaso kuin mykrä myssy päässä

        Kaasoa kehotetaan olemaan laulamatta, kiljumatta, koska: Istu kuin mykrä myssy päässä, tarhakuakko tankki päällä, uot kui otrakymmenniekka, tahi rietsinärapesko.

      • Kaasoa pyydetään tanssimaan

        Ks. myös Tanssilaulut: Onko sillat sileätKaasoiseni, kaunoiseni, tule meille tanssimahan, kerallamme keikkumahan! - Meill on siltamme siliät - Kuin et taivu tanssimahan, onko varsa vatsassasi, kerä keskipaikallasi? Onkos siulla heikot helmat, vain on siulla kehnot kengät? Meil on siltamme sileät, tantsulautamme tasaiset. Jatkona osin (IV1 717, IV3 4193, 4592): Ko et tule tanssimaan, >Nouse kaaso kiukaalle.

      • Kaasolla hameen helmat hallassa

        Laha siivein sullaat, höyhenein lämpiäät, hallass on hammein helmat - kui mie pääsen päivän päälle, voinha miekin vuorostani, viitsin seissä viikollain / ak työ miusta miehen soatta, soatta varsin vastuksiena..

      • Kaasolla kasa sylissä

        Kosiomies pilkkaa kaasoa, jos tällä on lapsi sylissään: Kuasolla on kasa sylissä, nuuvenaisella nupukka - useimmiten kaaso vastaa: Ei tää oo salassa saatu, tää on saatu sänkyn päällä - neljin reisin reksuteltu, kahen karvasen välissä (XIII2 4646) / vihityillä vuoteilla, lakanoilla lauletuilla (VII2 3038); kerran (XIII4 10937): Kahto koaso helma al, siel on liuha löyhäsuine! (Vrt. >Kaason suu on löyhällään).

      • Kaason silmät kuin harakan pakkasella

        Ks. myös: Niin on kaaso kengitetty kuin hevonen raudoitettu.Kosiomies: Niimp on kaaso kenkitetty, kuin on kelkka talloitettu; niinp on kaason silmät päässä, kuin harakan pakkasella. Kaaso vastaa: >Niin on kaaso kenkitetty kuin hevonen raudoitettu.

      • Kaason suu on löyhällään

        Ks. myös Sulhasen pilkkaaminen: Sulhon suu on suuri, paha tuohon paikkaa pannaKatsos tuota kaason suuta, tuo on liuha löyhällään, paha ois tuoho paikka panna, ilman ois ilkiä pittää.

      • Kaason ylistys

        Kaason ylistystä: Kui on kaunis meijän kaaso, tuoll on puhtaana putinat, lustin on lusikan varret, kauniin on kapustan varret, sekä vaait valkosena; Kaasovaimo katsottuna, sangen toimellinen.

      • Katso kaason perseeseen

        Kaason repliikki, jonka avulla hän torjuu pilkan; ydinsäe: Katso kaasen persehesen - vaihtelevia jatkoja: Juoksooko vesi/kus kokkoon, vai lakkoo lankiaa / saat sitte nähdä saajan sarvet, kaason karvaisen puteron, ym.

      • Katso kaason perseeseen*

        *Kaason repliikki, jonka avulla hän torjuu pilkan; ydinsäe: Katso kaasen persehesen - vaihtelevia jatkoja: Juoksooko vesi/kus kokkoon, vai lakkoo lankiaa / saat sitte nähdä saajan sarvet, kaason karvaisen puteron, ym.

      • Katso, kaaso, morsianta, ettei rekeen repeä

        Katso koaso morsianta, ettei poikiis rekkee, satulalle lasta saisi - sanois ei satulan syyksi, esikoljon koskeneeksi. Jatkoja: (3149, 3149a): Ei ollut orihin syytä, eikä nainehe uroho; (VII2 3147, XIII 4039, kaaso vastaa): Elä huuda, mieron huora, elä laula, mieron lautta, oma reikäs on revitty, karvalaukkus on katsottu! Kontekstitietona mainitaan: lauletaan, jos morsian oli jo raskaana / Kun morsian tulee sisään.

      • Katso, kaaso, morsianta, ettei rekeen repeä*

        *Katso koaso morsianta, ettei poikiis rekkee, satulalle lasta saisi - sanois ei satulan syyksi, esikoljon koskeneeksi. Jatkoja: (3149, 3149a): Ei ollut orihin syytä, eikä nainehe uroho; (VII2 3147, XIII 4039, kaaso vastaa): Elä huuda, mieron huora, elä laula, mieron lautta, oma reikäs on revitty, karvalaukkus on katsottu! Kontekstitietona mainitaan: lauletaan, jos morsian oli jo raskaana / Kun morsian tulee sisään.

      • Kun olet viisas virsillesi, solmi munasta solmu

        Kaasoa kiusoitellaan: Kun olet viisas virsilles sek' oot nokka nuotilles, solmie munasta solmu, puno nuora ruumenista, akanasta peää alota! Tunnettu mahdottomuuskuva, adynaton, esiintyy kosintarunojen ansiotyönä (esim. >Kojosenpojan runo, V3 46).

      • Kuoli muinen musta ruuna

        Ks. myös Sulhastalon pöydässä, kestitys: Huono kestitys; Epiikka: Kuoli muinoin musta ruunaKaason ja kosiomiehen (mutta myös muiden toimijoiden) sananvaihtoa liittyen puutteelliseen ruuan tarjoiluun. Alustuksena voi olla kaason puheenvuoro: Kannoilleko kanat muni, lepikoillen lehmät lypsi, kuin ei tuua kaason syyä / Joko tässä on keitettynä? Vastauksena kosiomiehen (emännän/ isännän) pilkkasäkeet: Kuoli muinen musta ruuna, vieläpä on keuhkot keittämättä, pääluut kaluamatta (liekö sääret säilynynnä). Jatkona joskus kaason vastaus: Nouskoon konna korvesta, keuhkoloitas keittämähän, pääluitas kaluamahan. Tähdellä (*) merkityissä sama aihe, mutta eri konteksti: pilkka ei ole kaasolle osoitettua.

      • Kuoli muinen musta ruuna*

        Ks. myös Sulhastalon pöydässä, kestitys: Huono kestitys; Epiikka: Kuoli muinoin musta ruuna*Kaason ja kosiomiehen (mutta myös muiden toimijoiden) sananvaihtoa liittyen puutteelliseen ruuan tarjoiluun. Alustuksena voi olla kaason puheenvuoro: Kannoilleko kanat muni, lepikoillen lehmät lypsi, kuin ei tuua kaason syyä / Joko tässä on keitettynä? Vastauksena kosiomiehen (emännän/ isännän) pilkkasäkeet: Kuoli muinen musta ruuna, vieläpä on keuhkot keittämättä, pääluut kaluamatta (liekö sääret säilynynnä). Jatkona joskus kaason vastaus: Nouskoon konna korvesta, keuhkoloitas keittämähän, pääluitas kaluamahan. Tähdellä (*) merkityissä sama aihe, mutta eri konteksti: pilkka ei ole kaasolle osoitettua.

      • Niin on kaaso kengitetty kuin hevonen raudoitettu

        Kaason puhuttelun jälkeen ydinsäkeet: Niin on kaaso kengitetty, kuin on hevonen raudoitettu, niin on kaason pää nivottu, niin kuin miekan pää nivottu (VII2 kaason vastauksessa pilkkaan: Niinp on kaason silmät päässä, kuin on tähdet tavahassa) - V jatkuu aiheella >Kesken ei jäis kerranjuonti (Katso kansais hyväst, jottei pojat pois menisi, jos ne pojat pois männööt, jääpi kesen kerran-juonti).

      • Niin on kaaso kengitetty kuin hevonen raudoitettu*

        *Kaason puhuttelun jälkeen ydinsäkeet: Niin on kaaso kengitetty, kuin on hevonen raudoitettu, niin on kaason pää nivottu, niin kuin miekan pää nivottu (VII2 kaason vastauksessa pilkkaan: Niinp on kaason silmät päässä, kuin on tähdet tavahassa) - V jatkuu aiheella >Kesken ei jäis kerranjuonti (Katso kansais hyväst, jottei pojat pois menisi, jos ne pojat pois männööt, jääpi kesen kerran-juonti).

      • Nokinokka kaase

        "Krykyntuoja", kuokkavieraiden nokkamies yrittää nolata kaason huitaisemalla häntä nokisella rievulla - jos tämä onnistuu, morsiamen puhtaus asetetaan kyseenalaiseksi ja kaason arvo alenee.

      • Nouse kaaso kiukaalle

        Nouse, kaaso, kiukaalle, pane jalka patsahaalle, toinen orrelle ojenna, helmas lieskaha levitä (/ Kaaso: Mie kun nousen kiukahal, helmat lieskua levitän). Joskus kaaso vastaa: Nouskoon tuli punainen nokianne nuohomaan (VI1 750,752; XIII2 4608, 4617, 4646, ks. samaa laulajien sättimisessä >Tulkoon tuli punainen nokiasi nuohoomaan). Liittyy seksuaalimagiaan. Erilaisia johdantoja: (IV): >Kaasoa pyydetään tanssimaan; (VI1, VII2, XIII2): Kun siul lienoo vilu. Jatkona (V2, XIII2 4601, 4608, 4614, 4637): Kelle siit häpy tulloo, jos vieras vitun näkköö, perekunta persehen; myös >Katso kaason perseeseen.

      • Nouse kaaso kiukaalle*

        *Nouse, kaaso, kiukaalle, pane jalka patsahaalle, toinen orrelle ojenna, helmas lieskaha levitä (/ Kaaso: Mie kun nousen kiukahal, helmat lieskua levitän). Joskus kaaso vastaa: Nouskoon tuli punainen nokianne nuohomaan (VI1 750,752; XIII2 4608, 4617, 4646, ks. samaa laulajien sättimisessä >Tulkoon tuli punainen nokiasi nuohoomaan). Liittyy seksuaalimagiaan. Erilaisia johdantoja: (IV): >Kaasoa pyydetään tanssimaan; (VI1, VII2, XIII2): Kun siul lienoo vilu. Jatkona (V2, XIII2 4601, 4608, 4614, 4637): Kelle siit häpy tulloo, jos vieras vitun näkköö, perekunta persehen; myös >Katso kaason perseeseen.

      • Söitpä, joitpa neitosesi

        Kaasoa pilkataan: Kuitti, kuitti, Kaaso rukka, söitpä, joitpa neitosesi (3074, 3151: yhtehen kalavatihin, kahen leivän kannikkahan). Kaaso vastaa: emp ole syönyt, enkä juonut, >Panin kyntäjän kylelle; tuonpa kukkana tupaan; annoin ilman aikojani, muotonsa muuttamahan, jne. Liittyy joskus vuoteelle vienti -rituaaliin (VII2 3037, 3038).

    • 15. Puhemiehen pilkka ja ylistys

      • Häälaulajat kosiomiehelle

        Häälaulajat kiittävät kosiomiestä saamastaan rahasta V: Kyll mie tunnen siun kotisi - pillit seisoit pienan päällä, porokellot portin päällä; XIII: Suuri kiitos, kost Jumala, tämän lahjan laittamasta, laulan valkiit rahhais, valkoisiksi lapsikseis, laulan pienet penninkiis, punaposkiksi pojiksi. Jos laulajat eivät saa rahaa, he haukkuvat kosiomiehen kodin: Ei oo aittaan asiaa eikä tietä kellariin.

      • Kosiomiehen vaatteiden ylistys

        Vrt. Sulhasen vaatteiden ylistysKosiomiehen vaatteita ylistetään: Sie vanhin kosoi mies - Se hattu, joka sinulla, tuot ei kanna kaikki miehet, ei pojista puoletkaa - Verka tuotu Viipurista/Turusta, Saksan laivoista lasettu - Niin se paistaa paijan kaulus, ku paras papin paperi, kirkkoherran kirjalehti - Se paita mikä sinulla, se on kultais kutoma, herttaseis helskyttämä (säkeet myös aihelmassa > Puhemiehellä paita palttinainen). Samat säkeet yleisemmin sulhasen ylistyksessä.

      • Kosiomies kovannäköinen

        Koziemies kovannägöne, puhemiezi pulleroine, kui tuo nälgäni nägizi, sekä janon arvoaisi, juosten aittaan mänizi, jne.

      • Kylässä neitoja vähän - nyt ryöstätte tämänkin

        Ks. myös: Otit omenan meiltäOn kylässä neitoloi vähä, nyt ryöstättä meiltä tämänkii.

      • Luulin olevan kultaa kukkarossa - kukonpaskaa

        Laulajat haukkuivat kosiomiestä, jos tämä ei maksanut heille palkkaa: Luulin kultaa olevan, kunnon miehen kukkarossa; Kukon paska kukkarossa, kanan paska lakkarissa / koiran paskat kormanossa. Sulhasesta: 4142.

      • Otit omenan meiltä

        Ks. myös Sulhasen neuvokkiOtit sie omenan meiltä, manittelit marjan meiltä, valitsit parvesta paremman, joutusamman joukosta. Otit omenan meiltä -aihe liittyy tavallisesti sulhasen neuvokkiin johdantona varsinaiseen neuvokkivirteen. Tässä vain puhemiehelle suunnattujen laulujen viitteet.

      • Patvaskan ylistys

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Parta kullan palmikoissa; Sulhasen vaatteiden ylistys; Viitta on Kuuttaren kutomaPatvaskan, puhemiehen ylistys liittyy Tulovirteen. Patvaskan ylistykseen kuuluvat seuraavat aihelmat: 1) kylän parhaaksi mainitseminen, johon liittyy tietäjän välineiden luetteleminen (vaate, ruoska jne.): Kylän paras patvaskana, kylän vanhin vaate keässä, kylän rohkein ruoska käessä, ussakka utuini vyöllä, 2) silmien ja pään ylistys: Pää kullan vipalehissa, silmäkarvat simptsukoissa, sormet kullan sormuksissa; 3) vaatteiden ylistys: Päällä paita palttinainen, se on Kuuttaren kutoma, Päivättären kesreämä; paidan päällä haljakka sininen; 4) parran ylistys: Parta on kullan palmikoilla. Myös sulhasen ylistys: I3 1735 ja 1739.

      • Patvaskan ylistys*

        Ks. myös Sulhasen ylistys: Parta kullan palmikoissa; Sulhasen vaatteiden ylistys; Viitta on Kuuttaren kutoma*Patvaskan, puhemiehen ylistys liittyy Tulovirteen. Patvaskan ylistykseen kuuluvat seuraavat aihelmat: 1) kylän parhaaksi mainitseminen, johon liittyy tietäjän välineiden luetteleminen (vaate, ruoska jne.): Kylän paras patvaskana, kylän vanhin vaate keässä, kylän rohkein ruoska käessä, ussakka utuini vyöllä, 2) silmien ja pään ylistys: Pää kullan vipalehissa, silmäkarvat simptsukoissa, sormet kullan sormuksissa; 3) vaatteiden ylistys: Päällä paita palttinainen, se on Kuuttaren kutoma, Päivättären kesreämä; paidan päällä haljakka sininen; 4) parran ylistys: Parta on kullan palmikoilla. Myös sulhasen ylistys: I3 1735 ja 1739.

      • Puhemiehelle: Saako suu sanoa mitä sylki suuhun tuo?

        Ks. myös Sananlaskurunot: Sanoa, mitä sylki suuhun tuoKuuleppas, tuhannen vanhin - saapiko suu sanoa, sekä kieli kertoella, mitä sylki suuhun tuopi, vesi kielelle vetävi?

      • Puhemiehellä paita palttinainen

        Sull on paita palttinainen, maahan asti aivinainen, oman kultais kutoma, oman herttais helkyttämä. Jälkimmäinen säepari myös aihelmassa >Kosiomiehen vaatteiden ylistys) Vrt. pohjoisen runoalueen ylenpalttiseen patvaskan kehumiseen, ks. Patvaskan ylistys.

      • Puhemiehen moittiminen

        Puhemiehen panettelua, usein samassa yhteydessä tai samoin säkein haukutaan myös sulhasta: Kosjolainen, koiran kieli, pitkä kieli, pettelikkö, välimies, valehtelia!; Kesellinen kieli koira, kiittelit sie sulhoas; Vahenikka, vannelikko, koira kieli pettelikko (IV3vat); Siull on kintut kiisselissä, takapuoli taikinassa; Puhemies puuroparta, haaraparta/huoraparta/halliparta (V2); Puhemiehen nenä on ku kolmillaian kokka, joka vetää kolomannekse suolatonta rokkaa (VI); Tähtitekstit sulhasesta: keselinen, kielikoira, tien kysyjä, telttalainen, mistä tiesit tänne tulla..

      • Puhemiehen moittiminen*

        *Puhemiehen panettelua, usein samassa yhteydessä tai samoin säkein haukutaan myös sulhasta: Kosjolainen, koiran kieli, pitkä kieli, pettelikkö, välimies, valehtelia!; Kesellinen kieli koira, kiittelit sie sulhoas; Vahenikka, vannelikko, koira kieli pettelikko (IV3vat); Siull on kintut kiisselissä, takapuoli taikinassa; Puhemies puuroparta, haaraparta/huoraparta/halliparta (V2); Puhemiehen nenä on ku kolmillaian kokka, joka vetää kolomannekse suolatonta rokkaa (VI); Tähtitekstit sulhasesta: keselinen, kielikoira, tien kysyjä, telttalainen, mistä tiesit tänne tulla..

      • Puhemies pukin näköinen

        Pilkallinen puhuttelu: Puhemies pukin näköinen, kirjaven kilon (rekkiä revon) näkönen - jatkona usein sulhasen kodin pilkkaamisen aihelmia. Kaksi kertaa (XIII2 4017, XIII4 10935) liitetään konkreettiseen tapaukseen: puhemiestä pilkattiin, koska hänellä oli kirjava turkki päällään.

    • 16. Muiden ylistys

      • Emännän ylistys

        Ks. myös Isännän ylistys; vrt. Kalendaarirunot: TapaninpäivänäEmäntää ylistetään kiittämällä kestitsemisestä mutta myös kehottamalla tuomaan leipää ja olutta pöytää, sekä (1697) isännän ylistyksen säkein (poikajoukon jouvuttaja, sulhasiksi suorittaja). Ks. myös >Isännän ylistys, siinä joskus säkeet: aina akkakin apuna, ja johdantosäkeet voivat olla samoja.

      • Emännän ylistys*

        Ks. myös Isännän ylistys; vrt. Kalendaarirunot: Tapaninpäivänä*Emäntää ylistetään kiittämällä kestitsemisestä mutta myös kehottamalla tuomaan leipää ja olutta pöytää, sekä (1697) isännän ylistyksen säkein (poikajoukon jouvuttaja, sulhasiksi suorittaja). Ks. myös >Isännän ylistys, siinä joskus säkeet: aina akkakin apuna, ja johdantosäkeet voivat olla samoja.

      • Hääkansan ylistys

        Kolme erilaista aihelmaa: 1) kuin on metsä huutehessa, niin on kansa hallakassa/haljakassa, 2) ei ole tässä ennen ollut tämän kansan kauneutta; jo täällä tämän netelin laki kultainen kumisi tämän väen vänkeyttä. Poikkeava lisä: "kaikki rauniot rahoina, kivet pienen penninkinä": I3,1691. Tämä säepari tavataan sekä sulhasen kodin ylistyksestä että kutsuvirrestä. 3) Mitä miehiä tuvass, niil on näätäset kypärät, mitä naisii tuvass, ne o kaikk utuhihoiss, mitä on poikii tuvass, ne o kaikk polvillaan (V3, morsiamen kotona). Ylistys ilmaistaan poikkeuksellisesti patvaskan ylistyksen säkein: VII2,2996.

      • Hääkansan ylistys*

        *Kolme erilaista aihelmaa: 1) kuin on metsä huutehessa, niin on kansa hallakassa/haljakassa, 2) ei ole tässä ennen ollut tämän kansan kauneutta; jo täällä tämän netelin laki kultainen kumisi tämän väen vänkeyttä. Poikkeava lisä: "kaikki rauniot rahoina, kivet pienen penninkinä": I3,1691. Tämä säepari tavataan sekä sulhasen kodin ylistyksestä että kutsuvirrestä. 3) Mitä miehiä tuvass, niil on näätäset kypärät, mitä naisii tuvass, ne o kaikk utuhihoiss, mitä on poikii tuvass, ne o kaikk polvillaan (V3, morsiamen kotona). Ylistys ilmaistaan poikkeuksellisesti patvaskan ylistyksen säkein: VII2,2996.

      • Isännän ylistys

        Ks. myös Emännän ylistys; vrt. Kalendaarirunot: TapaninpäivänäYlistetään isännän pätevyyttä lapsijoukon kasvattajana ja talonsa rakentajana, joskus nimeltä mainiten (Iivana, Jehrim, Vasselei, Mihkali): Ken on tässä pää pätevä, päivän päällinen omena, poikajoukon jouduttaja, lapsikarjan kasvattaja, ken on tässä suojat saanut, sammalet sulilta soilta, tuohet tuomivaaran päältä, hirret hirmuilta mäiltä, malot marjakankahilta - jäänyt on kinnasta kivelle, jo on sukka suohon jäänyt. Eteläisillä alueilla ks. >Kiitos kestityksestä: isäntää/lankoa ylistetään ennen kaikkea kestityksen aikaansaannista (erit. III 1777, 3231, 3299, 4260, 4274). VII2 3009: sulhasesta. Isännän/emännän ylistyksiä ei välttämättä ole esitetty ainoastaan häissä, vaan muissakin pidoissa.

      • Isännän ylistys*

        Ks. myös Emännän ylistys; vrt. Kalendaarirunot: Tapaninpäivänä*Ylistetään isännän pätevyyttä lapsijoukon kasvattajana ja talonsa rakentajana, joskus nimeltä mainiten (Iivana, Jehrim, Vasselei, Mihkali): Ken on tässä pää pätevä, päivän päällinen omena, poikajoukon jouduttaja, lapsikarjan kasvattaja, ken on tässä suojat saanut, sammalet sulilta soilta, tuohet tuomivaaran päältä, hirret hirmuilta mäiltä, malot marjakankahilta - jäänyt on kinnasta kivelle, jo on sukka suohon jäänyt. Eteläisillä alueilla ks. >Kiitos kestityksestä: isäntää/lankoa ylistetään ennen kaikkea kestityksen aikaansaannista (erit. III 1777, 3231, 3299, 4260, 4274). VII2 3009: sulhasesta. Isännän/emännän ylistyksiä ei välttämättä ole esitetty ainoastaan häissä, vaan muissakin pidoissa.

      • Päämies pojut Kalervo

        Lauletaan sulhasen risti-isälle (tai isälle), joka istuu pöydän päässä.

      • Saajannaisen ylistys

        Ks. myös Sulhasen vaatteiden ylistys (Vävyllä suuri saapka)Sisältö: mistä on saatu saajanainen; ruumiinjäsenten ylistys; saappaiden ylistys; silmien ylistys. Erityisen laaja jakso: I3, 1693.

      • Saajannaisen ylistys*

        Ks. myös Sulhasen vaatteiden ylistys (Vävyllä suuri saapka)*Sisältö: mistä on saatu saajanainen; ruumiinjäsenten ylistys; saappaiden ylistys; silmien ylistys. Erityisen laaja jakso: I3, 1693.

      • Soittajien ylistys

        Vävyn virressä. Kahdessa tekstissä kysytään, mistä on saatu soittajat ja vastataan: soittajat Sortavalasta, kargojat Kargapolasta. Kolmannessa (II,488) lisäksi hääkansan ylistystä lähellä olevat säkeet sekä Väinämöisen kanteleensoittoa muistuttava kuvaus soitosta. ("eig ole ennen, eigä vasta niin somasti soitettuna").

  • 6. Häiden päättyessä

    • 1. Häätalosta lähtiessä

      • Aika mennä kotiin, äiti odottaa

        Ks. myös Pitolaulut: Kuka kotona odottaa - äiti, vierasLyriikan ja pitolaulujen aihelmia mukaillen morsiamen puoleiset toteavat: Meijen on aika pois paeta, aika kottii männä. Syyksi esitetään, että äiti (morsiamen äiti, tai oma) odottaa kotona.

      • Heitän Jeesuksen sijaan

        Ks. myös Epiikka: Hirvi ja lähde; Morsiamen kotoa lähtiessä: Siitköhön minun sijani"Kun tulijaisten loputtua häärahvas hajautui koteihinsa, lauloi kaso lähteissänsä": Jiesus jeäköö sijjoa, Moarii tähä majjoa, miun toitse käyväksein ja toiste käjetäksein. Levitköö se lehmäkarja, sijetöö sikakarja. Loajetkoo se lammaskatra! (XIII 4713). Muista teksteistä puuttuu lehmäkarja-aihelma, mutta alussa tilannesäkeitä: Pois lähen talosta tästä; Jätän tänne jäähyväiset. Joidenkin tietojen mukaan esitetty jo morsiamen kotoa lähtiessä (V3 967-967a, VII2 2922, XIII2 4027). Toivotus esiintyy myös pitolauluissa, etenkin >Kiletoivirressä (esim. III2 1901).

      • Häiden päättyessä

        Karjalaisia häiden loppusanoja: Azie šovittu, djeloš proavittu, vieraz mies ei tarvittu (3168). "Svoadbo loppii, mutso viiää stolan taa" (3167).

      • Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään

        Ks. myös Morsiamen itketys: Jouduit kylmään kylään; Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Jouduin kylmään kyläänMorsiamen väki hyvästelee hänet: Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään, rautaiseen rahvaaseen; Myö tääll söimme, myö tääll joimme, sinut pantiksi panimme (IV 1626, 2334, 2443, 2776, 3419). Usein jatkuu kylää kuvaavin aihelmin: Kylä antaa kylmän tuuman, rahvas rautaisen elämän (IV3 2776); Täss ollaa naiset härki(n)hännät, pitkäkielet ( III3 3118, 3237); Täss on kylmät kymmeniskot (IV 1626), Kylän alla on kylmä kaivo - huorat huuhtoo huntujaan (IV1 788*, III1 418, 4254, vrt. kotiseuturunot: >Kylän alta kylmä juoksi) tai itketyksin (>Menet muille maille; >Haasta puille, haasta maille).

      • Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään*

        Ks. myös Morsiamen itketys: Jouduit kylmään kylään; Valituslaulut/Laulut kodittomuudesta, kulkemisesta ja hylätyksi joutumisesta: Jouduin kylmään kylään*Morsiamen väki hyvästelee hänet: Me menemme, sinut jätämme tähän kylmään kylään, rautaiseen rahvaaseen; Myö tääll söimme, myö tääll joimme, sinut pantiksi panimme (IV 1626, 2334, 2443, 2776, 3419). Usein jatkuu kylää kuvaavin aihelmin: Kylä antaa kylmän tuuman, rahvas rautaisen elämän (IV3 2776); Täss ollaa naiset härki(n)hännät, pitkäkielet ( III3 3118, 3237); Täss on kylmät kymmeniskot (IV 1626), Kylän alla on kylmä kaivo - huorat huuhtoo huntujaan (IV1 788*, III1 418, 4254, vrt. kotiseuturunot: >Kylän alta kylmä juoksi) tai itketyksin (>Menet muille maille; >Haasta puille, haasta maille).

      • Nuoteet pois lähtiessään

        Lähtiessään nuodemiehet säälittelevät "lohesta", "emän kalasta" luopumista ja puhuttelevat sulhasta muistellen, mitä tämä "tetrinä mäellä teiskui" ja liikkui linnateitä tyttöä maanitellessaan.

      • Tulitte yhdeksi yöksi, olitte yhdeksän yötä

        Sulhasen väki hoputtaa morsiamen saattajia lähtemään: Tulitta yheksi yöksi, olitta yheksän yötä, päivän pääl kymmenettä - Söittä leivät kannikoille, joitta hiivoille oluet (ks. >Kiitos kestityksestä) - Suin orot omille maille...

      • Viemme emolle viestit

        Ks. myös Hääväen palatessa morsiamen kotiin: Ei neittä huralle pantuViemme me emolle viestit /Vienpä viestit äitillesi: Jo on lapsi lakki piässä, hullukkainen huntu piässä.

    • 2. Hääväen palatessa morsiamen kotiin

      • Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun%

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Pääsit kyntäjän kylelle; Ruispurnuun putositMorsiamen sukulaiset (tai kaasot ym. häistä palaavat) laulavat morsiamen äidille: neittä ei huralle (pahoille) pantu, lumelle luotu, järven jäälle jätetty, uhkuun upotettu, vehkasuolle viety - vaan hyvään paikkaan: kyntäjän kylelle, ruispurnuun jne. Paikoin dialogi morsiamen kotiväen ja häistä palaavien välillä. Vanhemmat: Minnepäs kanani kannoit / Minne saatit saalihisi - jos lienet tielle tellännynnä eli jäälle jättänynnä, uhkuhu upottanunna? Tulija(t): En ole jäähän jättänynnä jne. - hirvenhiihtäjän hihaan, karhuntappajan kainaloon (VII). - Joskus esitetty jo sulhasen kotona, esim. morsiamen veljille (V2 1624, 1671a; V3 970, XIII2 4169). Yhdistyy sulhasen ja tämän kodin ylistyksiin.

      • Ei neittä huralle pantu - kyntäjän kylelle, ruispurnuun%*

        Ks. myös Morsiamen hyvää onnea kiitetään: Pääsit kyntäjän kylelle; Ruispurnuun putosit*Morsiamen sukulaiset (tai kaasot ym. häistä palaavat) laulavat morsiamen äidille: neittä ei huralle (pahoille) pantu, lumelle luotu, järven jäälle jätetty, uhkuun upotettu, vehkasuolle viety - vaan hyvään paikkaan: kyntäjän kylelle, ruispurnuun jne. Paikoin dialogi morsiamen kotiväen ja häistä palaavien välillä. Vanhemmat: Minnepäs kanani kannoit / Minne saatit saalihisi - jos lienet tielle tellännynnä eli jäälle jättänynnä, uhkuhu upottanunna? Tulija(t): En ole jäähän jättänynnä jne. - hirvenhiihtäjän hihaan, karhuntappajan kainaloon (VII). - Joskus esitetty jo sulhasen kotona, esim. morsiamen veljille (V2 1624, 1671a; V3 970, XIII2 4169). Yhdistyy sulhasen ja tämän kodin ylistyksiin.

      • Jos on laiska, tuo kotiin

        Vrt. Morsiamen pilkka: Morsian laiskaLaiska on lanko tyttäresi, kuin on laiska, tuo kottii, koton on leviät penkit, laiskan tyttären lamota. Joskus vastataan: Ei tuo joua jauhamasta, eikä vettä kantamasta.

      • Jos on laiska, tuo kotiin*

        Vrt. Morsiamen pilkka: Morsian laiska*Laiska on lanko tyttäresi, kuin on laiska, tuo kottii, koton on leviät penkit, laiskan tyttären lamota. Joskus vastataan: Ei tuo joua jauhamasta, eikä vettä kantamasta.

      • Kävimme maita polttamassa

        Morsiamen äidille kotiin palattua: Elkeää itkekä, emmoin - Käimme maita polttamassa, ilmoja itettämässä, poltin mat, poltin ilmat, vetytin poset verövät.

      • Sija tässä, ei sisoista

        Ks. myös Morsiamen kotoa lähtiessä: Sija tässä, ei sisartaMorsiamen viejät laulavat palattuaan morsiamen kotiin: Tupa on tyhjä tultuain, autio avattuain. Siat on täss, ei sissoin, jälet on täss, ei jännöin. Yhdistyy >Tässä on kakku kaunostasi ja >Ei neittä huralle pantu -aihelmiin. Samoin lauletaan morsiamen lähdettyä kotoaan.

      • Täss on kakku kaunostasi%

        Häiden päätyttyä sulhasen kotoa tuodaan morsiamen äidille leipä ja lihapala (olutkappa). Kerran mainitaan, että morsian antoi oman olutkappansa kaasolle, joka vei sen häiden päätyttyä morsiamen äidille (III 3489). Rituaaliin liittyy aihelma: Täss on kaakku kaunostais, lihalimppu linnustas (liha, leipä linnultas, olutkappa kaunoltas)! (Emoselle neijo sihhaa, mitä syöpi surressaa, haukkajaa halatessaa III).

  • 7. Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset

    • Hääpari varataan

      Häihin työntö veden voimalla; Lähtemään suoritessa; Pariskunta varjeltuu pahansuovilta Vrt. Hääparin suojeleminen pahansuovilta häävierailta; Hääväki varataan; Kosija varataan; Morsian varataan; Sulhanen varataanHääpari varataan kaikkea pahaa vastaan kiertämällä (kuten hääväki, ks. >Hääväen varaus) tai erityisiin vöihin sitomalla - esim. kummallekin tehdään vyö, jonka sisällä on kaksi kerää, niiden sisällä mm. elohopeaa, ohranjyviä ja rannasta veden ympäröidyn kiven alta mujua (I4 1854), tai viinalla alastonta paria valelemalla jne. Näitä toimia tehdessä luetaan loitsuja, joissa toistuvat Ukon avun pyytämisen ja rautaisen aidan loitsimisen teemat, joskus myös >Veden väen nosto ja noitien manaukset (samoja ks. >Hääväen varaus). Mukana muitakin yksittäisiä laajoja taikakuvauksia (esim. XII2) ja taikoja lyhyin loitsusanoin - esim. sulhasen veli kaataa korvon kumoon sanoen: Tämän verd teill pilloa rodikah (vahinkoa tulkoon), min tämä vesikorvo maksoa (VII5 4930). VII2 2967:n ohrankylvöaihelma liittynee myös tähän.

    • Hääpari varataan*

      Häihin työntö veden voimalla; Lähtemään suoritessa; Pariskunta varjeltuu pahansuovilta *Vrt. Hääparin suojeleminen pahansuovilta häävierailta; Hääväki varataan; Kosija varataan; Morsian varataan; Sulhanen varataan*Hääpari varataan kaikkea pahaa vastaan kiertämällä (kuten hääväki, ks. >Hääväen varaus) tai erityisiin vöihin sitomalla - esim. kummallekin tehdään vyö, jonka sisällä on kaksi kerää, niiden sisällä mm. elohopeaa, ohranjyviä ja rannasta veden ympäröidyn kiven alta mujua (I4 1854), tai viinalla alastonta paria valelemalla jne. Näitä toimia tehdessä luetaan loitsuja, joissa toistuvat Ukon avun pyytämisen ja rautaisen aidan loitsimisen teemat, joskus myös >Veden väen nosto ja noitien manaukset (samoja ks. >Hääväen varaus). Mukana muitakin yksittäisiä laajoja taikakuvauksia (esim. XII2) ja taikoja lyhyin loitsusanoin - esim. sulhasen veli kaataa korvon kumoon sanoen: Tämän verd teill pilloa rodikah (vahinkoa tulkoon), min tämä vesikorvo maksoa (VII5 4930). VII2 2967:n ohrankylvöaihelma liittynee myös tähän.

    • Hääparille yltäkylläisyyttä

      Häissä; Hääpöydän varustaminenHääaterialla (IX) tai hääparin ensimmäisellä yhteisellä aterialla (III) toivotetaan kylläisyyttä: olkaa niin pyöreät/kylläiset kuin kananmuna tai nauris. Inkerissä kummi (rist'ätti) samalla särkee munan ja antaa siitä puolet ja puoli lasia viinaa nuorelle parille.

    • Häävuoteeseen onnea

      NaimaonniHääparia häävuoteeseen vietäessä liittyviä taikoja ja loitsuja. Taikoihin kuului esim. vuoteen kiertäminen, kahtia jaetun piirakan syöttäminen, teräaseen yli käyminen jne. Loitsuissa toivotetaan onnea, rauhaa ja rakkautta. Joskus morsian itse lukee loitsun, esim. hypätessään kynnykselle asetetun veitsen yli: Kuin on tämä rauta terävä, olkoon meidän asiat terävät! (VII5 4930)

    • Häävuoteeseen onnea*

      Naimaonni**Hääparia häävuoteeseen vietäessä liittyviä taikoja ja loitsuja. Taikoihin kuului esim. vuoteen kiertäminen, kahtia jaetun piirakan syöttäminen, teräaseen yli käyminen jne. Loitsuissa toivotetaan onnea, rauhaa ja rakkautta. Joskus morsian itse lukee loitsun, esim. hypätessään kynnykselle asetetun veitsen yli: Kuin on tämä rauta terävä, olkoon meidän asiat terävät! (VII5 4930)

    • Hääväki pilataan tappelemaan

      Vrt. Tappelun nostoJos tahtoo saada hääväen tappelemaan, on kierrettävä hierimen kanssa kolmesti kartano ja loitsittava: Onko hiittä helvetissä, perkelettä pohjassa? Tule pian, väleen jouvu, häitä Härkylä pitää, paha joukko juominkia jne.

    • Hääväki varataan

      Eihän meihin piikit pysty; Etteivät kirot pysty juohtokansaan; Hevonen, pie varasi, nurkat täynnä noitujia; Häihin työntö veden voimalla; Kolme kullaista käkeä; Kosimaan lähtiessä; Kun sulhaset rupeavat lähtemään; Lenti kokko koilta ilmoin; Lähtemään suoritessa; Matkan varaus; Matkavirsi; Mitä silloin lauletahan; Naitinluku; Naitinvirsiä; Naitinvirsi; Naittovirsiä; Niele noiat nuolinensa; Nuodejoukon kiertäminen (naitinvirsi); Ojenna matoinen ruoska; Naitin virsi; Naitinluku; Naitinvirsi; Naittovirsiä; Patvaskan varaaminen; Patvaskan varomusvirsi; Patvaskan varotusvirsiä; Rikkomiset eivät tartu naittaissa; Sanat vihille vietäessäKs. myös: Hääpari varataan; Morsian varataan; Kosiminen menestyy; Sulhanen varataan Sulhasen kotona: Tulo sulhasen kotiin: Oliko tiellä noitia, tietäjiä LOITSUT/Tietäjä: Kateita ja noitia vastaan; Kerskaukset ja varaukset Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä olen noidan nuorin poika Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kuusi kuulemassa, seitsemän tähystämässäHääväki tai sulhasen (joskus morsiamen, joskus kosijajoukko) saattojoukko varataan. Usein on mukana kuvauksia taikamenettelyistä, mutta suurin osa teksteistä on sanallisia varautumisia, joiden keskeinen teema on joka puolella vaanivien noidannuolten ja arpojien torjuminen. Varaamisen suorittaa pohjoisessa puhemies/patvaska. Hääväen varaukset (pohjoisesssa naitinvirret, patvaskan virret) ovat tyypillisiä tietäjän sanoista koostuvia varausloitsuja, joiden aineksia ovat yleiseen taikatapaan, kiertämiseen, liittyvät varaussanat (esim. Aidan rautasen rakennan - jottei tarttuis noidan nuolet eikä tietäjän teräkset), avunpyynnöt Ukolle (tuo tulinen turkki/miekka jne.), Marialle, kokolle, maan ja veden väelle jne. sekä tietäjän henkilökohtaiset kerskaukset ja varautumiset. Vastaavia loitsuaineksia esiintyy myös häävirsissä (*). Osa näistä teksteistä on merkitty myös loitsujen luetteloon (>Kerskaukset ja varaukset, >Avunpyyntöm esim. II 1067a, 1068, 1071-72, 1075). Joskus on vaikea sanoa, onko kyseessä normaali tietäjän varautuminen vai patvaskan loitsu, joten kaikkien tässä esitettyjen tekstien hääkonteksti ei ole varma (esim. I4 1880, 1885, II 1058). Pohjoisissa hääväen varausloitsuissa esiintyy myös viittauksia eeppiseen kosintarunoperinteeseen sekä runoihin >Päivölän pidot, >Lemminkäisen virsi, >Kokkovirsi, >Kilpakosintaruno (II, VII), muissakin loitsuissa esiintyviä aloitussanoja (>Mitäs silloin lauletahan, kun häissä hätä tulevi, myös XIII). Loitsuryhmästä on erotettu sulhasen/kosijan sekä hääparin varaukset, vaikka kontekstitiedot eivät aina annakaan yksiselitteistä kuvaa varauksen kohteesta ja vaikka näissä loitsuissa käytetään paljolti samoja tietäjäteemoja. Tässä ryhmässä ovat mukana myös erittelemättömät puhemiehen/patvaskan loitsut, kuokkamiesten varaukset (XIII2 4029) sekä häissä suoritetut varaukset. Aina ei ole mahdollista erottaa kosinta- ja häätilanteeseen liittyviä varauksia, joten ne kaikki esitetään tässä.

    • Hääväki varataan*

      Eihän meihin piikit pysty; Etteivät kirot pysty juohtokansaan; Hevonen, pie varasi, nurkat täynnä noitujia; Häihin työntö veden voimalla; Kolme kullaista käkeä; Kosimaan lähtiessä; Kun sulhaset rupeavat lähtemään; Lenti kokko koilta ilmoin; Lähtemään suoritessa; Matkan varaus; Matkavirsi; Mitä silloin lauletahan; Naitinluku; Naitinvirsiä; Naitinvirsi; Naittovirsiä; Niele noiat nuolinensa; Nuodejoukon kiertäminen (naitinvirsi); Ojenna matoinen ruoska; Naitin virsi; Naitinluku; Naitinvirsi; Naittovirsiä; Patvaskan varaaminen; Patvaskan varomusvirsi; Patvaskan varotusvirsiä; Rikkomiset eivät tartu naittaissa; Sanat vihille vietäessä*Ks. myös: Hääpari varataan; Morsian varataan; Kosiminen menestyy; Sulhanen varataan Sulhasen kotona: Tulo sulhasen kotiin: Oliko tiellä noitia, tietäjiä LOITSUT/Tietäjä: Kateita ja noitia vastaan; Kerskaukset ja varaukset Miestenlaulut/Lauluja miesten toimista: Minä olen noidan nuorin poika Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Kuusi kuulemassa, seitsemän tähystämässä*Hääväki tai sulhasen (joskus morsiamen, joskus kosijajoukko) saattojoukko varataan. Usein on mukana kuvauksia taikamenettelyistä, mutta suurin osa teksteistä on sanallisia varautumisia, joiden keskeinen teema on joka puolella vaanivien noidannuolten ja arpojien torjuminen. Varaamisen suorittaa pohjoisessa puhemies/patvaska. Hääväen varaukset (pohjoisesssa naitinvirret, patvaskan virret) ovat tyypillisiä tietäjän sanoista koostuvia varausloitsuja, joiden aineksia ovat yleiseen taikatapaan, kiertämiseen, liittyvät varaussanat (esim. Aidan rautasen rakennan - jottei tarttuis noidan nuolet eikä tietäjän teräkset), avunpyynnöt Ukolle (tuo tulinen turkki/miekka jne.), Marialle, kokolle, maan ja veden väelle jne. sekä tietäjän henkilökohtaiset kerskaukset ja varautumiset. Vastaavia loitsuaineksia esiintyy myös häävirsissä (*). Osa näistä teksteistä on merkitty myös loitsujen luetteloon (>Kerskaukset ja varaukset, >Avunpyyntöm esim. II 1067a, 1068, 1071-72, 1075). Joskus on vaikea sanoa, onko kyseessä normaali tietäjän varautuminen vai patvaskan loitsu, joten kaikkien tässä esitettyjen tekstien hääkonteksti ei ole varma (esim. I4 1880, 1885, II 1058). Pohjoisissa hääväen varausloitsuissa esiintyy myös viittauksia eeppiseen kosintarunoperinteeseen sekä runoihin >Päivölän pidot, >Lemminkäisen virsi, >Kokkovirsi, >Kilpakosintaruno (II, VII), muissakin loitsuissa esiintyviä aloitussanoja (>Mitäs silloin lauletahan, kun häissä hätä tulevi, myös XIII). Loitsuryhmästä on erotettu sulhasen/kosijan sekä hääparin varaukset, vaikka kontekstitiedot eivät aina annakaan yksiselitteistä kuvaa varauksen kohteesta ja vaikka näissä loitsuissa käytetään paljolti samoja tietäjäteemoja. Tässä ryhmässä ovat mukana myös erittelemättömät puhemiehen/patvaskan loitsut, kuokkamiesten varaukset (XIII2 4029) sekä häissä suoritetut varaukset. Aina ei ole mahdollista erottaa kosinta- ja häätilanteeseen liittyviä varauksia, joten ne kaikki esitetään tässä.

    • Jos sulhanen ja nuorikko turmellaan

      "Jos sulhanj da mutshoi turmotah": Merdy yheksän ylitshe, puolen metty kymmenetty, tule, kuldane mies, kulda suis, kuldapäis, kulda miekka kobras... Vrt. >Hääpari varataan II 1082 ("Häihin työntö veden voimalla"), jossa samankaltaisia säkeitä.

    • Kosiminen menestyy

      Kosimaan lähtemiseen liittyvät varaukset ja taiat; Kun sulhaset rupeavat lähtemään; Sulhasiksi lähtiessäVrt. Nuorikko saa valtaa uudessa kodissaan; Sulhanen varataan; Valta morsiamelle; Kosiminen: Kosiin mennessäKosinnan onnistumiseksi sulhanen esittää kotoa lähtiessään tai morsiamen taloon tullessaan loitsuja, joilla tyttöä taivutetaan hänelle (esim. lemmennostosanoja), tai joilla omaa voimaa nostatetaan (esim. Minä susi, muut lampaita!). Mukana taikatapoja, esim. kotona lakaistuja roskia on salaa pudistettava morsiamen lattialle ja samalla lausuttava: Tulena syämmes tulkoon, säkeninä syämmes säihkyköön! (I4 1838-1839b). VII2 liittyy eri tilanteeseen, jossa sulhanen hakee antamansa rahat takaisin, ja tekstissä toivotetaan pois pahat sanat ja mielet.

    • Kun tyttö antaa aparat

      Kun tyttö antaa kihlat takaisinKun tyttö hylkää kosinnan, voivat kosijat yrittää loitsuin pilata tytön naimaonnea (I4 1837), ja tyttö tai hänen kotiväkensä taas suorittaa taikamenoja ja lukee loitsuja naimaonnen pilauksen torjumiseksi (I4 1843-1846, XII2).

    • Kuulutukselta palattua

      Vrt.Tulo sulhasen kotiin: Tervehtiminen; Pariskunta ei tule riitaiseksiKuulutukselta palattua voidaan lukea loitsu ettei pari saisi paskaista lasta (7609) tai tervehtiä tulisijan poroja ja maata (7610, ks. >Maan tervehtiminen; >Muurin tervehtiminen).

    • Maan tervehtiminen

      Maan tervehtiminen; Morsian tervehtii maata; Morsian tervehtii muuriaKs. myös Morsiamen koti-ikävän estäminen; Loitsut/Haltiat: Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; Loitsut/Eri tiloissa: Uusi taloMorsian (joskus hääpari, joskus puhemies) tervehtii maata ja maanhaltiaa tullessaan uuteen kotiinsa, ovesta astuessaan, ensimmäistä kertaa maata mennessä, kuulutuksilta palatessa tai vihkimisen yhteydessä: Terve maa, terve manner, terve tervehyttäjälle jne. Sanoja on monenlaisia. Tervehdyksen lisäksi voidaan pyytää lupaa levätä maalla, rauhaa, terveyttä ja menestystä.

    • Maan tervehtiminen*

      Maan tervehtiminen; Morsian tervehtii maata; Morsian tervehtii muuria*Ks. myös Morsiamen koti-ikävän estäminen; Loitsut/Haltiat: Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; Loitsut/Eri tiloissa: Uusi talo*Morsian (joskus hääpari, joskus puhemies) tervehtii maata ja maanhaltiaa tullessaan uuteen kotiinsa, ovesta astuessaan, ensimmäistä kertaa maata mennessä, kuulutuksilta palatessa tai vihkimisen yhteydessä: Terve maa, terve manner, terve tervehyttäjälle jne. Sanoja on monenlaisia. Tervehdyksen lisäksi voidaan pyytää lupaa levätä maalla, rauhaa, terveyttä ja menestystä.

    • Morsiamen koti-ikävän estäminen

      Nuorikon ei tule ikävä uudessa kodissaanLoitsut/Eri tiloissa: Koti-ikävän estäminenNuorikko julistaa miehelässä maan omakseen viskaamalla maahan oman kodin maata (I) tai tervehtimällä maanhaltiaa (X, ks. >Maanhaltian tervehtiminen)

    • Morsiamen koti-ikävän estäminen*

      Nuorikon ei tule ikävä uudessa kodissaan*Loitsut/Eri tiloissa: Koti-ikävän estäminen*Nuorikko julistaa miehelässä maan omakseen viskaamalla maahan oman kodin maata (I) tai tervehtimällä maanhaltiaa (X, ks. >Maanhaltian tervehtiminen)

    • Morsiamen päästö pilauksesta

      Jos morsian pyörtyy häissä; Morsiamen pilaaminenHäissä pyöryvän, pilatun morsiamen parannusloitsuja ja -taikoja, joissa morsiamen silmille pirskotetaan taiottua vettä.

    • Morsiamesta hyvä emäntä

      Morsian käy navetassaMorsian virittää tulen kotaan, käy navetassa ja puhuttelee haltioita pyytäen karjalleen siunausta. Näin morsiamesta tulee hyvä emäntä.

    • Morsian tervehtii saunanhaltiaa

      Morsian tervehtii saunanhaltioita polvillaan, sulhanen vierellään, sanoen: Rauha olkoon meille, rauha teille, ei vihollinen ole välillämme koskankaan.

    • Morsian varataan

      Lähtemään suoritessa; Lähtiessä; Morsiamelle illalla; Tunge tulta sukkahasi; Tunge tulta sukkihisiKs. myös Hääpari varataan; Hääväki varataanTähän on koottu erityisesti morsiamen suojaamiseksi suoritetut taiat ja varaukset. Yleensä lyhyitä kehotuksia: tunge tulta sukkiisi tai leikkaa kukolta kannus kenkiisi tai siunaa itsesi ennen lähtöäsi, "ettei pysty noijan nuolet", tai "niele noijat nuolineen". Usein kuvataan, miten tiet ovat täynnä noitia ja tietäjiä. Joissakin taikamenettelyitä, esim. morsian seisoo kolmen viikatteen päällä kirves kädessä saadakseen raudan voiman (VII5 4920). Morsiamen varauksia on esitetty eri tilanteissa, etelässä jo häitä edellisenä iltanakin, ennen lähtöä sulhasen kotiin.

    • Morsian varataan*

      Lähtemään suoritessa; Lähtiessä; Morsiamelle illalla; Tunge tulta sukkahasi; Tunge tulta sukkihisi*Ks. myös Hääpari varataan; Hääväki varataan*Tähän on koottu erityisesti morsiamen suojaamiseksi suoritetut taiat ja varaukset. Yleensä lyhyitä kehotuksia: tunge tulta sukkiisi tai leikkaa kukolta kannus kenkiisi tai siunaa itsesi ennen lähtöäsi, "ettei pysty noijan nuolet", tai "niele noijat nuolineen". Usein kuvataan, miten tiet ovat täynnä noitia ja tietäjiä. Joissakin taikamenettelyitä, esim. morsian seisoo kolmen viikatteen päällä kirves kädessä saadakseen raudan voiman (VII5 4920). Morsiamen varauksia on esitetty eri tilanteissa, etelässä jo häitä edellisenä iltanakin, ennen lähtöä sulhasen kotiin.

    • Morsiusjoukko pilataan

      Vrt. LOITSUT/Taudit: Kitumaan pilataanMorsiusjoukon pilaaminen, sairastuttaminen: Panen pirun pintehiin, pahan vallan vantehiin, vasemesta olkapäästä, vaskisesta varpahaasta...

    • Muurin tervehtiminen*

      Vrt. Kuulutukselta palattua; Pariskunta ei tule riitaiseksi; Vrt. Tulo sulhasen kotiin: TervehtiminenKun morsian tuodaan taloon, hän (tai joku muu) tervehtii muuria kodassa: Kota vanhin veljeksiä, turmio tulisijoja. Loitsu yhdistyy myös >Maan tervehdykseen (Terve maa, terve manner...).

    • Muurin tervehtiminen**

      *Vrt. Kuulutukselta palattua; Pariskunta ei tule riitaiseksi; Vrt. Tulo sulhasen kotiin: Tervehtiminen*Kun morsian tuodaan taloon, hän (tai joku muu) tervehtii muuria kodassa: Kota vanhin veljeksiä, turmio tulisijoja. Loitsu yhdistyy myös >Maan tervehdykseen (Terve maa, terve manner...).

    • Naimaonnen jättäminen taloon*

      Taikamenoja, varauksiaPuhemiehen loitsu, jonka tarkoitus on taata jäljelle jääneille morsiamen talon tyttärille naimaonnea: Niin monen naulan vahingon minä tein, vaan minä maksan ne paikalla (sanoo puhemies ja viskaa ulos peräseinästä taitettuja nauloja ja laittaa rahaa pöydälle).

    • Onnea morsiamelle

      Lykky; Nuorikko tulee miehelässä onnelliseksi; Onnen seulominen morsiamelle; Onni uuteen tupaan; Sulhasen kodissaKs. myös Osan kylvän, onnen kylvän; Loitsut/Eri tiloissa: LykkyMorsiamelle (joskus avioparille) hankitaan onnea ja osaa (lykkyä) kylvämällä morsiamen äidiltä saatua suolaa (VI), seulomalla humalaa (V2 2676), tai toivottamalla hyvää lykkyä (lehmän lykky, leivän lykky, lapsen lykky, V2 1616, XIII) tai onnea rukoussanoin: Anna onni suo Jumala oluessa olla tuopit (VI); Suokoon teille suuri Luoja onnee omassa kotonna (XIII); Itkuviikko on ensimmäine, ilo kaikeksi iäksi (XIII); Suokoon suuri Luoja - jottei peljästyisi noita outoja ovia (IV 2441).

    • Onnea morsiamelle*

      Lykky; Nuorikko tulee miehelässä onnelliseksi; Onnen seulominen morsiamelle; Onni uuteen tupaan; Sulhasen kodissa*Ks. myös Osan kylvän, onnen kylvän; Loitsut/Eri tiloissa: Lykky*Morsiamelle (joskus avioparille) hankitaan onnea ja osaa (lykkyä) kylvämällä morsiamen äidiltä saatua suolaa (VI), seulomalla humalaa (V2 2676), tai toivottamalla hyvää lykkyä (lehmän lykky, leivän lykky, lapsen lykky, V2 1616, XIII) tai onnea rukoussanoin: Anna onni suo Jumala oluessa olla tuopit (VI); Suokoon teille suuri Luoja onnee omassa kotonna (XIII); Itkuviikko on ensimmäine, ilo kaikeksi iäksi (XIII); Suokoon suuri Luoja - jottei peljästyisi noita outoja ovia (IV 2441).

    • Onnea, lykkyä, lihamyttyä

      Lapsionni pilataan; Onnii, lapsii ku konnii; Onnentoivotussanoja; Toivotuksia hääparilleVrt. Hääparille yltäkylläisyyttä; Onnea morsiamelle; Poikalasten toivotusKiusoitteleva tai pahantahtoinen toivotus vastanaineille. Toivotaan paljon lapsia, joista tulee pahoja ja rumia, sekä pientä ja pimeää tupaa, köyhyyttä, esim. Onnii, lapsii ku konnii, suursuisii, pienpäisii, paljo syöjii, vähä suajii! Lorumainen.

    • Osan kylvän, onnen kylvän*

      Sulhasen kodissaKs. myös Onnea morsiamelleSulhasen äiti siunaa hääparin/morsiamen nuorten tullessa sulhasen kotitaloon. Äiti heittää ohraa heidän ylitseen ja sanoo: Osan kylvän, ohria kylvän / onnen kylvän omalle pojalleni, omalle miniälleni yms.

    • Ota onni ohjillesi, Jumala rekosehesi / Tee risti rinnoillesi

      Lähe lykky liikkehelle; Läkkä lykky lyytämähän; Ota onni ohjillesi; Tie ristit rinnoillesiKs. myös Kalendaarirunot: Lähe auksein JumalaJohdantosäkeitä: Läkkä Luoja luottamaan, Jumala avittamaan; Laslavikko laulamaan, Hospoti opastamaan, Jumalainen neuvomaan (vrt. >Laulajan alkusanoja); Ota auksees Jumala, kerallees Herra Jeesus. Ydinaihe: Ota onni ohjilleis, Jumala rekosehheis - Jumala ei riko rekeä, onni ei taita ohjaksia. Jatkosäkeitä: Jumala hyvä keralla, kaunis Luoja kaplahill; >Jumalalla onnen ohjat; Tee risti rinnoillesi. Kaikki nämä kristilliset toivotukset on poimittu, mikäli huomattu - alkusäkeet yksin (tai etäisemmät formuloinnit) tähdellä (*). Yleisiä morsiamen (sulhasen) lähtövirsissä, joskus morsianta rekeen nostettaessa (XIII 4036) tai muissa yhteyksissä: läksiäisiltana (esim. IV 2331), morsiustalon pöydässä (IV3 3871, 3899). Sananlaskunomaisia säesarjoja. Vrt. VKS 71: Nyt on onni ohjaksilla.

    • Ota onni ohjillesi, Jumala rekosehesi / Tee risti rinnoillesi*

      Lähe lykky liikkehelle; Läkkä lykky lyytämähän; Ota onni ohjillesi; Tie ristit rinnoillesi*Ks. myös Kalendaarirunot: Lähe auksein Jumala*Johdantosäkeitä: Läkkä Luoja luottamaan, Jumala avittamaan; Laslavikko laulamaan, Hospoti opastamaan, Jumalainen neuvomaan (vrt. >Laulajan alkusanoja); Ota auksees Jumala, kerallees Herra Jeesus. Ydinaihe: Ota onni ohjilleis, Jumala rekosehheis - Jumala ei riko rekeä, onni ei taita ohjaksia. Jatkosäkeitä: Jumala hyvä keralla, kaunis Luoja kaplahill; >Jumalalla onnen ohjat; Tee risti rinnoillesi. Kaikki nämä kristilliset toivotukset on poimittu, mikäli huomattu - alkusäkeet yksin (tai etäisemmät formuloinnit) tähdellä (*). Yleisiä morsiamen (sulhasen) lähtövirsissä, joskus morsianta rekeen nostettaessa (XIII 4036) tai muissa yhteyksissä: läksiäisiltana (esim. IV 2331), morsiustalon pöydässä (IV3 3871, 3899). Sananlaskunomaisia säesarjoja. Vrt. VKS 71: Nyt on onni ohjaksilla.

    • Pahat tavat jäävät kotiin*

      Morsian hyvätapaiseksi uudessa kodissaVrt. morsiamen neuvokki: Kääri torvelle torasi; Ne kolme kotiin heitäMorsian jätti isänsä kodista lähtiessään kaksi taikapussia, toisen uunille, toisen pankolle, ja sanoi: Uunille heitän unosen, pankolle pahat tapani! Näin tuli uuteen kotiin uutena ihmisenä.

    • Pariskunta varjeltuu pahansuovilta

      Hääparin suojeleminen pahansuovilta häävierailtaVrt. Hääpari varataan; Loitsut/Eri tiloissa: Vieraan kiroista varautuminenErilaisia taikoja ja sanoja tilanteissa, joissa havaitaan jonkun vieraan tahtovan pahaa hääparille. On viskattava tulista poroa perään ja sanottava: Vie pa-s mennessäis... (IX) tai toivotettava: Kaikille pahansuoville pahoo ja hyvänsuoville hyvee ja meille molemmille menestys!" (XII2)

    • Poikalasten toivotus

      Häissä - toivotetaan poikalapsi; Morsiamen syliin viedään poikalapsi; Polvipoika; Varauksia ja naimataikojaKs. myös Sulhasen kotona/Vuoteelle vienti ja herättäminen: Piikoja, poikia, puoliksi kumpiakin! Vrt. Onnea, lykkyä, lihamyttyäAvioparille toivotetaan poikalapsia istuttamalla poikavauva, "polvipoika", morsiamen syliin ja sanomalla: Siin on poika polvellas, rehkatukka reisilles / jos tahot, niin tie itse parempi yms. (VI, XIII) tai:Yheksän pojan emäks', yhen tyttären emäks'! (I, III, IV, VI1 775b, ks. myös >Piikoja, poikia, puoliksi kumpiakin).

    • Sopua avioparille

      Pariskunta ei tule riitaiseksiVrt. Loitsut/Lemmennosto, perhe-elämä: Mies hyväksi vaimolleenMustasukkaisuus, pahat ajatukset ja epäsopu avioliitossa estetään erilaisin taioin ja loitsuin, esim.: Sukkamieli mielen käändäjä, mesilläs tuon mieli haudo, haudo mieli mielettömän, armahi armottoman; >Maan tervehtiminen. Kaikki tekstit liittynevät häihin.

    • Sulhanen varataan

      Matkan varaus; Ojenna matoinen ruoskaKs. myös Hääpari varataan; Hääväki varataan; Kosimaan lähtiessä; Tulo sulhasen kotiin: Oliko tiellä noitia, tietäjiäKotoaan morsiamen kotona vietettäviin häihin (tai kosimaan) lähtevä sulhanen varataan matkalla vaanivia noitia vastaan. Pohjoisessa voidaan sulhasenkin varjeluksi esittää laaja Naitinvirsi (ks.>Hääväki varataan), joskus lauletaan >Kylyvirren tai muiden matkaanlähtövirsien yhteydessä maagisia ohjeita (Ota valkea jänönen eelläsi juoksemaan; Ota Hiisi hirmuksesi jne.). VII-teksteissä mukana >Lemminkäisen virren tapaisia äidin varoituksia (siellä sinut lauletaan susien suuhun jne., VII2 2808, 2811). Kerran mainitaan äidin harakoivan poikansa loitsusanoin (VII 5 4850). Etelän häävirsissä sulhasta varoitetaan joka norolla ja aidalla uhkaavista noidista ja neuvotaan häntä esim. ojentamaan "matoinen ruoska", etteivät noitien nuolet häneen pysty.

    • Sulhanen varataan*

      Matkan varaus; Ojenna matoinen ruoska*Ks. myös Hääpari varataan; Hääväki varataan; Kosimaan lähtiessä; Tulo sulhasen kotiin: Oliko tiellä noitia, tietäjiä*Kotoaan morsiamen kotona vietettäviin häihin (tai kosimaan) lähtevä sulhanen varataan matkalla vaanivia noitia vastaan. Pohjoisessa voidaan sulhasenkin varjeluksi esittää laaja Naitinvirsi (ks.>Hääväki varataan), joskus lauletaan >Kylyvirren tai muiden matkaanlähtövirsien yhteydessä maagisia ohjeita (Ota valkea jänönen eelläsi juoksemaan; Ota Hiisi hirmuksesi jne.). VII-teksteissä mukana >Lemminkäisen virren tapaisia äidin varoituksia (siellä sinut lauletaan susien suuhun jne., VII2 2808, 2811). Kerran mainitaan äidin harakoivan poikansa loitsusanoin (VII 5 4850). Etelän häävirsissä sulhasta varoitetaan joka norolla ja aidalla uhkaavista noidista ja neuvotaan häntä esim. ojentamaan "matoinen ruoska", etteivät noitien nuolet häneen pysty.

    • Sulhaskansan rikkeiltä varataan

      Lapset varautuvat sulhaskansan rikkeiltäVrt. Loitsut/Taudit: RikkeetLasten loitsusanat sulhaskansan tullessa, jottei sulhaskansan mukana kulkevat "rikkiet" turmele heitä: Ittienä kohti, ittienä kohti!

    • Vaimoa tuotaessa

      Sanat vaimoa tuotaessaKontekstitietona "Vaimon tuontisanat." Eeppistä runotekstiä: Häitä hitolla piettiin, paha joukko juominkia jne., sekä viittauksia syntymotiiviin, jossa Pohjolan portto synnyttää yhdeksän lasta (Yhdeksän taudin synty).

    • Valta morsiamelle

      Nuorikko saa valtaa uudessa kodissaan; Vallan joutuminen vaimolle; Vastustajan masentaminen; Vihille mentäessäVrt. Kosiminen menestyy; Mies hyväksi vaimolleen; Morsian varataan; Loitsut/Laki, oikeus, yhteiskunta: KäräjilläMorsian loitsii itselleen valtaa esim. tallaten sulhasen jalkaa, takinlievettä tai kynnyksen yli tullessaan. Loitsusanat ovat lyhyitä valtasuhteita kuvaavia käskyjä: tahdon voittaa (X), ole alamainen (IX)) tai vertauksia: Minä susi, muut lampaita (I, VI, VII; sama vertaus myös esim. kinkereillä - XII2, 7929, 7930 - ja käräjillä). Usein kyse vaimon ja miehen suhteesta, paikoin myös morsiamen vallasta koko talossa.

    • Vihittäessä terveeksi

      Kaikkien tautien parantaminen; VihittäessäMorsiamen/sulhasen mahdolliset taudit ja viat parannetaan vihkiessä: Vika maahan vieremään, vihki ylös ylenemmää! (IV); Minut vihitään, vaan minun vikaani ei vihitä (IX).

  • 8. Erilaisia häärunoaiheita

    • Autuas se aviokunta

      Sulhaselle osoitettujen morsiamen ylistysten jälkeen laulaja toteaa laulunsa päätökseksi: Autuas se aviokunta, joka luonnon luonut on, Aamen, kuule meitä, ota juustoleipä! Aihelma voi liittyä johonkin häärituaalin vaiheeseen.

    • Ei suvaitse Suomen neito venäläistä

      "Heäälaulu": Ei suvaitse Suomen neito venäläistä viereheese. Suomen likka on lilla-poski, venäläinen villa-poski. Kapea on kasakan takki kahen hengen katteheksi...

    • Ei tuotu neitoa riihelle - kahvinkeittoon

      Ei se tuotu meiän neito riihtä lämmittämmää, vaa se tuotii liitan luokse kohvii hämmentämmää.

    • Ei voi lintu poikiaan yhdessä pitää

      Pitkä teksti, joka alkaa >Mitä istut isännän poika -aiheella ja jatkuu erilaisin lyyrisin ja lauluaihein, päättyy improvisaatioon, joka vaikuttaa äidin itkuvirrensekaiselta monologilta: on ikävä erottaa lapset kauas itsestään, vaikka mielellään pitäisi heidät kotona.

    • En sureksi sulhastain - sukua

      "Morsian lauloi": En sureksi sulhastain, en paheksi paikkajaistain, mul on sulhanen sukkuu, morsian molemmin puolin.

    • Entä jos ei auta anoppia?

      AnopilleMiniä vapauttaa anopin töistä - mutta entä jos näin ei tapahdu? Mitäs siit o ämmä rukka, kui korennast ei kostakka, kivenpuust ei kielläkkää, vartast ei vapahuta.

    • Kelpo morsian kompastui

      Kuka uskoi kelpo morsiamen kompastuvan. Epäselvää, viittaako "koria" morsiameen, joka on kaunis kasvoiltaan, vai huonoon naimakauppaan komean, mutta pahan (vrt. >Älkää tytöt valitko kaunista) sulhasen kanssa.

    • Kokon ukko antoi rahat kukkarossa*

      Runoniekat lauloivat, kun Kokon ukko antoi ryrölle rahat kirkon tykönä: Kokon ukko, kaunis ukko, antoi rahat kukkarossa Suomenniemen sunitollen, kellokastarin kujallen.

    • Kuka sinua pahoin pitää

      Kun morsian käy ensimmäistä kertaa kotonaan, häneltä kysytään kertauslaulun >Pahan sulhon saanut säkein, miten häntä kohdellaan miehelässä.

    • Kun morsian tulee oljamiin

      Vrt. epiikka: Oljamissa käyntiMorsiamen käydessä ensimmäistä kertaa kotonaan häiden jälkeen (oljamissa) hän saattoi liekussa laulaa >Ison kotona ja toiselassa -säkeitä, tai häneltä laulaen kysellään, onko hänellä kotia ikävä, jne.

    • Kutti kutti, neito nuori

      Kutti kutti, neito nuori; VII 2875 jatkuu: kintahat lihan kivuiksi, paiat pahoiksi mieliksi! Kerääjän mukaan "katkelma häälaulusta". Vrt. Kosinta: >Laatikaamme piilopirtti.

    • Kuule sulho kun minä laulan

      Talkoovirren jatkona neuvokkivirren alkua: Kuule sulho kuin mie laulan, ja kuule kuin sanelen! Älä meiän neiostaasen.

    • Larin Parasken häissä

      Larin Parasken häissä lauletuksi mainittu teksti: Ylämaan akat sannoot lasta liekutellessaan - Tuuvin tyttöjäin Suomen puolen poikasille. Todetaan, että Suomessa on hyvä ja pojat koriat, koska eivät näe nälkää, täällä ollaan orjuudessa ja nähdään nälkää.

    • Laulaja häissä

      Häälaulajan palkkaKs. myös Laulajat lahjotaan; Häälaulajat kosiomiehelle; Lyriikka: Laulut laulustaErilaisia laulajan sanoja, joita esitetty häissä. VII2 2000: laulajan sanojen sarja, otsikkona "Häävirsi"; I2 1553: ssa säkeen "Virren lauloin, laulun taitoin" kohdalla kommentti: "Nämä sanat lisää laulaja joka virren loppuun." V2 1656 >Laulajan palkka -aihe (Enpä mie rahatta laula) itsenäisenä häärunona.

    • Miesten laulua häissä

      Pilkkaruno >Häät oli häjyn pesässä (paikalliset): Miehiin heää laulu.

    • Mihin teiltä savu saapi

      Pyydetään Tarjaa katsomaan, mihin teiltä savu menee: Ku ei tule tuvan torista, savu männöö salvamista.

    • Millä sie sen miehen sait

      Katkelma, jossa morsiamelta kysytään, miten hän sai miehen, sillä: Viel ois näillä neitosilla, viel ois mieli miestä suaha.

    • Mitä sie paheksit, Paavo

      Rautulainen sulhanen lauloi läksiäisnaisille Vaskelass, ja nämä vastasivat: Mitä sie paheksit, Paavo, mitäs Kosti konkaroiti, tunke lihaa turpahaisi, pane kaalii partahaisi. Jatkossa viitataan siihen, että tämän kotona ei pistetä piirakkaa.

    • Morsiamelle, jonka täti oli surmannut miehensä

      Morsiamelle esitetään huonona mallina tädin esimerkki: Hihas on hiottu rauta, takan on taaottu puukko. Tämä oli surmannut veitsellä miehensä.

    • Morsian istuu marraskuussa

      Ei ilmoitettu hääkontekstia. Teksti: Morsian istuu marraskuussa ohra/hietapellon veräjän suussa. Seil on penkit, pöylät pesty, rokkavalit valmisteltu.

    • Morsian rikas

      "Kun torpanpoika sai rikkaan talon tyttären.": Tohtijaa torpan poika, tarttuu talon kannall', tarttuu talon tyttärii.

    • Muistan Murrin syntyneeks

      Larin Parasken mukaan läksiäishäissä: Muistan Murrin syntyneeks, kasin poika kasvaneeks, Murri syntyi murhevuonna ja kasi kato-kesänä. Aihelma esiintyy myös epiikan katkelmana (XIII 1410) ja karhuloitsuissa (VI1 3032, VII3 1001).

    • Paikallisia aiheita

      IV2 2435: runsaasti viitteitä paikallisiin kyliin ja ihmisiin >Sulhon hevosen pilkkaaminen -aiheen yhteydessä - olisi pitänyt ostaa aisakello Matin Maljkalta, niin olisi kelvannut tulla ottamaan morsianta Horossan kauppiailta ja opettajilta; runon lopussa "ukkojen" sanomisia sulhosta. V3 963: tätisi (= morsiamen? sulhasen?) toruu, pitää vihaa häissä, mistä Paavo ja Oute Vuoleen Uutukasta suuttuvat, syntyy tappelu. XIII2 3997: Huoraksi haukuttu (morsian? vieras) vetää tilille Simanaa teoistaan.

    • Petti siskomme teiltä veljen, veljemme teiltä siskon

      Lauletaan sekä sulhasen että morsiamen näkökulmasta miten viekottelivat, pettivät, toinen toisensa tähän liittoon.

    • Poika lauloi entisen morsiamensa häissä

      Morsiamen entinen sulhanen pilkkaa sekä sulhasta että morsianta.

    • Rikas on köyhän vävy

      Ei ole mitään ilkeämpää kuin että rikas on köyhän vävy; Mitäpäs se tällainenkaan pariskunta maksaa. Kaksi riimillistä nelisäettä.

    • Saa ei Muoni morsianta

      Parasken mukaan "Hämäläiselle laulettiin": Saa ei Muoni morsianta, pittää tuuvva Pietarista, vettää Viipurist venakko, linipaistaja lipakko, vehnäleivän lepsuttaja. Ei ilmoitettu häärunoksi.

    • Silloin on poika puolellase, kun ison kotona

      Silloin on poika puolellase, kun poika ison kotona; silloin ei o poika puolellasi, ku o maalla vierahall. - Voi liittyä sulhasen tuloon kotiinsa.

    • Sulho pruutta, sulkku tukka

      Sulho pruutta, sulkku tukka, leviäine lettiniska! Täss' kylässä olitta vasta kerran, mitä sie vaa tulit meille? Meill' on poikii potria. Saapi neittä yks' antaa, tälle prihalle pruutalle. Priha-pruutta naurahteli, potrii poikii katseli.

    • Sulholle, joka menee kotivävyksi

      Pojan mennessä kotivävyksiValitetaan sulhasen osaa kotivävynä, "toisen" taloon menemistä: Mies minjaaks männöö. XIII2: sulhasen äitiä säälitellään: kuka nyt kyntää peltojasi? Lapsia kasvattaessa luulit, että huolesi loppuvat kun he kasvavat, mutta et pääsekään huolistasi.

    • Suomalainen hääruno vuodelta 1780

      Kalevalamittaan kirjoitettu onnitteluruno häihin v. 1780. Sisältää kansanrunosäkeitä (>Marketan runo, >Jos mun tuttuni tulisi), tanssin ja juhlan ruokarunsauden kuvausta.

    • Tapa lehmät, myy hevonen, tule perästä

      Ilmeisesti sulhastaloon lähtiessään nuoteet? laulavat neidolle/veikolle: Tapa lehmä, myö hevonen, tuikkaa tupa tulelle ja tule meidän jälestä! Merkitys epäselvä.

    • Teit karhulle työtä

      "Laulettiin morsiamelle, joka sai tehdä kovasti töitä kodissaan": Teit sie karulle töitä, kovin kontion kotona, olit korja ostamatta...

    • Tuo ois kohta koinittava

      Tobias Hannukaisen häissä: Tuo tyttö tyrän näköinen, muut tytöt munan näköset, tuo ois kohta koinittava, ukon mustille munille, jne.

    • Tytön rahominen Suomenniemellä

      Suomenniemellä tapahtui ennen, että "tyttö tavattiin kirkon tykönä ja siellä annettiin hänelle rahat." Siitä laulettiin: Kokon ukko, kaunis ukko, antoi rahat kukkarossa, Suomenniemen suntiollen, Kellokastarin kujallen.

    • Tätiäin tästä kiitän

      Morsiamen kiitoslaulun katkelma: Tätiäin mie tästä kiitän, muoriain muistan siintä.

    • Viis minijää ei maksa virsujani (Anoppi, jos talo köyhä)

      Viis ei maksa virsujain, kaks ei kalsunnauhojain, seitsemän ei sukkainsuuta.

• 5. Lastenrunot

  • 1. Viihdytyslaulut ja -lorut

    • A hussama liili, kissat syövät hiirii

      A hussama liili, kissat syövät hiirii, lapset syövät minkä saavat, mäeltä mansikoita.

    • Aa aa akkani kuoli - kuka näki, hautasi

      Akka; Aa aa akka kuoli; Aa aa akkani kuoli; Ai ai ai, akkani kuol; Ai, jai, kun akkani kuol´i Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Ii, mii, Mikko kulta - akka kuoli; Miu mau Mikko kulta; Kehtolaulut: Miu mau Martti kuoliJohdantosäkeenä yleensä: Aa aa akkani kuoli. Satunnaisesti: Miu mau Mikko kuoli; Kissa kuoli; Ii mii, Mikko kulta. Seuraa kysymys-vastaussarja: Minne se kuoli? - Kuokkalan tms. koskeen/puotiin. Kuka sen näki? - Kuokkalan/Alitalon tms. väki. Kuka sen hautasi ja/tai siunasi? - Hallin Matti/Hautalan Matti/Kissan pappi/Sakkalan Maija tms. - Kuka sen veisasi? - Prunkkalan pappi/kivikirkon pappi/Simunan Matti/Vekkulin täti tms. Muita (harv.) kysymyksiä: Kuka saarnasi/ripitti/soitti/räiskäs? - Dialogi voi olla myös >Aa aa akkani kuoli - saisin toisen -aihelman jatkeena.

    • Aa aa akkani kuoli - kuka näki, hautasi*

      Akka; Aa aa akka kuoli; Aa aa akkani kuoli; Ai ai ai, akkani kuol; Ai, jai, kun akkani kuol´i* Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Ii, mii, Mikko kulta - akka kuoli; Miu mau Mikko kulta; Kehtolaulut: Miu mau Martti kuoli*Johdantosäkeenä yleensä: Aa aa akkani kuoli. Satunnaisesti: Miu mau Mikko kuoli; Kissa kuoli; Ii mii, Mikko kulta. Seuraa kysymys-vastaussarja: Minne se kuoli? - Kuokkalan tms. koskeen/puotiin. Kuka sen näki? - Kuokkalan/Alitalon tms. väki. Kuka sen hautasi ja/tai siunasi? - Hallin Matti/Hautalan Matti/Kissan pappi/Sakkalan Maija tms. - Kuka sen veisasi? - Prunkkalan pappi/kivikirkon pappi/Simunan Matti/Vekkulin täti tms. Muita (harv.) kysymyksiä: Kuka saarnasi/ripitti/soitti/räiskäs? - Dialogi voi olla myös >Aa aa akkani kuoli - saisin toisen -aihelman jatkeena.

    • Aa aa akkani kuoli - saisin toisen

      Valitusruno vaimon kuoltua; Akka; Aa aa akkani kuoliAa aa akkani kuoli. Useimmiten jatkuu: Saisin toisen, mutten huoli tai/ja Ei ole varaa toista naida. Myös satunnaisia lisäaihelmia, esim.: Saisin Saksan suomalaisen, saisin ryssän ruotsalaisen; Sill on sääret suorat niinkuin rukin puolat; Olen liian nuori, olen kylän tottomuori; Ei ole varaa toista tuoda eikä toista maahan viedä; Annetaan olla [hautaamatta] uutiseen asti, käsketään vieraita runsaammin; Pirttini poltin, pässini tapoin, jolla mä akkani hautaan saatoin; Ei sulla raukalla rahaa, sun kuivi kukkarosi, kissan nahkanen kitisi, koirannahkanen kovettu; Kaks on lasta kaulassani, kolmas kontin kielen alla jne., vrt. >Kaks oli karjas.

    • Aa aa akkani kuoli - saisin toisen*

      Valitusruno vaimon kuoltua; Akka; Aa aa akkani kuoli**Aa aa akkani kuoli. Useimmiten jatkuu: Saisin toisen, mutten huoli tai/ja Ei ole varaa toista naida. Myös satunnaisia lisäaihelmia, esim.: Saisin Saksan suomalaisen, saisin ryssän ruotsalaisen; Sill on sääret suorat niinkuin rukin puolat; Olen liian nuori, olen kylän tottomuori; Ei ole varaa toista tuoda eikä toista maahan viedä; Annetaan olla [hautaamatta] uutiseen asti, käsketään vieraita runsaammin; Pirttini poltin, pässini tapoin, jolla mä akkani hautaan saatoin; Ei sulla raukalla rahaa, sun kuivi kukkarosi, kissan nahkanen kitisi, koirannahkanen kovettu; Kaks on lasta kaulassani, kolmas kontin kielen alla jne., vrt. >Kaks oli karjas.

    • Aa aa ankat (allit) laulaa

      Aa aa ankat (allit) laulaa, kotolinnut kotkottaa (ilolinnut illuttelee; kolo linnut kolkuttaa), pienet linnut visertelee. VI1 1979 jatkuu: Ei ole paimenta papilla eikä naapurin Matilla (tuli aikainen kesä).

    • Aa aa atipiti pou, allilla pillillä soitettiin

      Aa aa atipiti pou, allilla pillillä soitettiin. Koirat ne haukkui, kartanot paukkui, talloon tulloo vieraita.

    • Aapase, aapase allen kieltä - tulkaa lapset katsomaan

      Aa aa allin kieltäAapase, aapase allen kieltä, lapset käyvät rannan tietä. Tulkaa lapset katsomaan, kun sotamiehet soutaa! Voi jatkua esim.: Airot panee kilkun kalkun, itse huutavat kaloja. Suuret kalat sumppuun, pienet kalat kattilaan.

    • Ai soi soma mies

      Nonsense-tyyppinen loru: Ai soi soma mies rajarikko majamies! Oi soi sompulanokka, kissa leuhto liehto suo, kirkkoherra kirkashousu, hoi kolenna!

    • Ai tue tullaa, läpi pajan mennään

      Ai tue tulla, läpi pajan mennään. Tuli tyttö vastaan, antoi kerran kastaa. Minä lähdin vastaan Sinikiven otsaan. Lapsen päätä pestään. Kirkku tielle, kakku meille, Sin ove rietepän [yl: perjantai).

    • Aijan akka, pellon pekka

      Aidan yli mennessä. Aijan akka, pellon pekka; Aijan akka, pellon pekka; Aian akka pellon Pekka; Pellom PekkoAidan yli kiivetessä lapset kiusoittelevat viimeiseksi jäänyttä: Aidan akka, pellon Pekka, Viipurin veneen kokka.

    • Aja, aja heposella

      Aijaa, aijaa hevosella hirviselläKs. myös Loitsut: Niukahduksen historiolaLasta kehotetaan: Aja aja heposella hirvisellä, lohen mustan muotosella! I3 ("Viihdytyslaulu itkiessä"). Säepari on yleisesti tunnettu >Niukahduksen historiolassa. I3 jatkaa mihin: taaton luokse tanterella ja maammon luokse manterella, ja päättää hellyttelynimiin: Taatto tamme lastuini, moamo maitomöykkyini jne.

    • Akat saunassa, saverikot kaulassa

      Saunaan saverikko kaulaanPieni aihelma osana luetteloa: 1) Ukot ovat riihessä rämppäkellot kaulassa, akat saunassa saverikot kaulassa, pojat tallissa tuohen tanku niskassa, 2) tyttäret viedään susien koirien keskelle, sitten saunaan, saverikko kaulaan penkin laitaa puremaan ja 3) saunaan, saverikko kaulaan, siellä on akka pyllyllään, jonka takapää laulaa.

    • Akka kakun leipoi

      Akka leipoi kakun lapsilleen. Hiiri vinkui sillan alla: Tallenna sä pala parka!

    • Akka pyllyllään

      Vähäinen aihelma muiden aihelmien yhteydessä: Siellä on akka pyllyllään, toinen jalka tollallaan vrt. Nimipilkkalorut: >Maija, >Pekka.

    • Akkane, pakkane pani puan tulelle

      "Lapset näin luettelivat ennen": Akkane, pakkane pani padan tulelle, itte läksi vejelle - pata halkesi. Pakkanen tuli suuren nuijan (burtan) kera jääteitä murentamaan.

    • Ammuin vuodessa tiaisen

      Antti armas naitettiinKs. myös Nimipilkat: Anna; Antti; AssoMetsästäjä kuvailee saaliinsa mitättömyyttä: Ammuin vuodessa tiaisen, sydänkuulla sirkun ja vaahtokuulla varpusen. Jatkeena pilkkarunoissakin esiintyvä vähäisen aterian kuvaus: Sain kissan kintut, sääsken sääret, peipposen peräpakurat, västäräkin väärät sääret.

    • Anderssonnin satuja

      Andersenin satujaAnterssonnin satuja, käveli pitkin katuja. Löysin pennin, löysin viis, viimeiseksi kaksikymmentä viis. Poika meni kapakkaa, osti tupakkaa. Isä sattui näkemään, poika häpeemään.

    • Anderssonnin satuja*

      Andersenin satuja**Anterssonnin satuja, käveli pitkin katuja. Löysin pennin, löysin viis, viimeiseksi kaksikymmentä viis. Poika meni kapakkaa, osti tupakkaa. Isä sattui näkemään, poika häpeemään.

    • Anna akka tytärtä

      Anna, ukko, t´yt´ärd´äKs. myös Anna hiiri tyttöäsiAkalta (ukolta, tsaarilta) pyydetään tytärtä. Jos tytärtä moititaan tai epäillään mustaksi, todetaan: Kesävesi pesee, talvivesi huuhtoo / Kyllä lumi valkaisee, kesävesi viruttaa jne. - Johdantona usein >Soutaa soppaa, airot noppaa.

    • Anna hiiri tyttöäsi

      Kävi kati tietä myöten, löysi hiirenpesänKs. myös Anna akka tytärtäRunon minä kolkkaa kodan ovea ja kosii hiireltä tytärtä. Hiiri moittii tytärtään: Mustapa lienee! Koputtaa uudelleen ovelle. Näkee akan keittämässä kultaa ja hopeaa. Jatkona >Lastunpoiminta (I 3). III-tekstissä vain hämärää alkua.

    • Anna hiiri tyttöäsi*

      Kävi kati tietä myöten, löysi hiirenpesän*Ks. myös Anna akka tytärtä*Runon minä kolkkaa kodan ovea ja kosii hiireltä tytärtä. Hiiri moittii tytärtään: Mustapa lienee! Koputtaa uudelleen ovelle. Näkee akan keittämässä kultaa ja hopeaa. Jatkona >Lastunpoiminta (I 3). III-tekstissä vain hämärää alkua.

    • Anna lapsen syödä

      Kehotus: Lapsenlikka kura kaula, anna lapsel syyvä! Viskaa lapsi uunin päälle, lennä itse kylään.

    • Annetaan Antille, osa Ollille

      Annetaan Antille sekä osa Ollille, pala Paavolle, peukalon verran Pekalle, Mikkelille ei mitään.

    • Bum, bum, buravua

      Teksteille yhteiset alkusäkeet: Bum, bum, buravua, Tolmatun veräjiä, Ievon grintua, Tsuarin burtua. Jatkoissa erilaisia venäjänsekaisia lorusanoja, esim. Hebone stigana, dodvossikka pagana, tsikko tsiilin villa, veilli kalaveikko.

    • Eellimmäinen Ellin kuva

      Peräkkäin kulkiessa, Eellimmäinen, keskimmäinenJuoksu- tms. järjestystä kuvaava kiusoitteluloru: Eellimmäinen Ellin kuva, keskimmäinen keltakukka, jälkimmäinen jääkurikka. VII3 4470 selitys: "Peräkkäin kulkeissa laspet sanovat ystävinä ollessaan toisiaan: Eilimäinen elpsäkki, jälkimäinen jällen syöjä, keskimäinen keltatukka. Toisilleen vihasina ollessa sanotaan: Eilimäinen Ellin paska, jälkimäinen jiäkurikka, keskimäinen keltariätti."

    • Eellimmäinen Ellin kuva*

      Peräkkäin kulkiessa, Eellimmäinen, keskimmäinen**Juoksu- tms. järjestystä kuvaava kiusoitteluloru: Eellimmäinen Ellin kuva, keskimmäinen keltakukka, jälkimmäinen jääkurikka. VII3 4470 selitys: "Peräkkäin kulkeissa laspet sanovat ystävinä ollessaan toisiaan: Eilimäinen elpsäkki, jälkimäinen jällen syöjä, keskimäinen keltatukka. Toisilleen vihasina ollessa sanotaan: Eilimäinen Ellin paska, jälkimäinen jiäkurikka, keskimäinen keltariätti."

    • Eläimet hautaajina

      Eläinten hautausVrt. Lauluja elämän muuttuvaisuudesta: Kun kuolisin kotiin, en korpeenLyhyt kuvaus eläimistä hautaustoimissa liitetään yleensä kehtolauluun >Miu, mau, Martti kuoli, jossa Martin (Mikon, Pietarin jne) hautajaisissa: Kissa kellon soitti, harakka hauvan kaivoi, korppi virren lauloi / varis vaattet pesi / korppi koulun kävi. Joskus laulussa matkitaan eläinten laulua: Matti maahan pannaan, harakka haudan kaivaa, kettu kellot soittaa, pium, paum, pium, paum (koira virren veisaa, hau, hau, hau). Aihelma esiintyy myös loruyhteyksissä (esim. >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys), joskus itsenäisenäkin. Tähän on koottu esiintymät viihdytyslauluista, kehtolauluista ja loruista. Samoja ja samantyyppisiä säkeitä on käytetty lyyrisissä lauluissa kuvaamaan metsään kuolemisen kovuutta hyvän kotikuoleman vastakohtana (>Kun kuolisin kotiin, en korpeen).

    • Eläinten häät

      Hiiren häälahjat; Hiirenoika naitettiin; Hiiri hiirtä ulos kutsui; Hiiri naitti tyttärensä (poikoaan); Hämähäkin häätKs. myös Tikanpojan häätYdinaihe hiiren häät: hiiri naitti tyttärensä (lapsensa) rotan (tai muun) puolisoksi - ketä kutsuttiin? korppi,kanto ym. - mitä lahjoja annettiin? kärpän hattu, myyrän myssy, harakan hame ym. (tai: kärpälle samettilakki, sirkalle silkkiliina jne.) - mitä siellä keitettiin? sirkan siivet, sammakon koivet (kiisseli). Joissakin teksteissä naitetaan hämähäkki, lintu, rotanpoika tai mykrä. Paikoin jatketaan >Eläinten pidot -aihelmilla (tanssi yleinen).

    • Eläinten häät*

      Hiiren häälahjat; Hiirenoika naitettiin; Hiiri hiirtä ulos kutsui; Hiiri naitti tyttärensä (poikoaan); Hämähäkin häät*Ks. myös Tikanpojan häät*Ydinaihe hiiren häät: hiiri naitti tyttärensä (lapsensa) rotan (tai muun) puolisoksi - ketä kutsuttiin? korppi,kanto ym. - mitä lahjoja annettiin? kärpän hattu, myyrän myssy, harakan hame ym. (tai: kärpälle samettilakki, sirkalle silkkiliina jne.) - mitä siellä keitettiin? sirkan siivet, sammakon koivet (kiisseli). Joissakin teksteissä naitetaan hämähäkki, lintu, rotanpoika tai mykrä. Paikoin jatketaan >Eläinten pidot -aihelmilla (tanssi yleinen).

    • Eläinten pidot

      Hukka huttua keitti; Jänis jauhaa, pää tärisee; Kukko keitti puuron; Kukko puuron keittää; Kukon olut; Kurki hyppi, tarhapöllö pyörähteli; Kurki hyppäsi, kärki tanssasi; Linnuille kutsut; Lintujen oluenpano; Lintujen pidot; Mehiläinen mettä kantoi tinaisessa tynnyrissä; Pukki löi rumpua; Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa pöydän päässä; Susi survoo sukillansa; Tiainen olutta keitti; Tiaisen oluenkeitto; Tiaisen olut; Tikka tanssi; Täi lakaisi lattiaaKs. myös Eläinten häät; Hämeen ihmeet; Kirpulle kysymykset; Lintujen käräjät; Tikanpojan häät; Varpusen olutEläinten pidot -aihe voi olla itsenäinen runo, mutta yleisemmin se on erilaisten kokonaisuuksien osa (esim. runoissa >Eläinten häät; >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys). Runoaihe on hajanainen ja koostuu erilaisin yhdistelmin seuraavista aihelmista (voivat esiintyä myös yksinään): 1) oluenkeitto (esim. Tiainen olutta keitti, västäräkki vettä kantoi); esiintyy myös kertovissa oluensynty-runoissa, pyritty poimimaan tähän kaikki esiintymät 2) puuronkeitto (esim. Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti - usein esim. tätilään menon jatkeena) 3) astioiden pesu ym. askareet (esim. Pikku lintu lusikat pesee, varis tallin lakaisee) 4) syöpäläisten kotipuuhat (kirppu, lutikka, täi ja torakka touhuavat tuvassa) 5) suden ja jäniksen jauhaminen (esim. Susi survoo, häntä keikkaa, jänis jauhaa, pää järisee); on yksinään merkitty tähdellä, koska poikkeaa sävyltään muista) 6) soitto (>Sorsa soitti kanteletta, hakemistossa erikseen) 7) tanssi (esim. Kurki hyppi, kärki tanssi, tarhapöllö pyörähteli). 8) tappelu (joskus, esim. III1 1111: Tora kohtaki tomahti, julma riemahti jupakka, hame halkes pääskyseltä, takki tahrattii variksen). - Joskus eläinten puuhat (etenkin syöpäläisten) on tulkittu pilkka-aiheeksi (esim. sulhasen kotia pilkatessa ja >Hämeen ihmeet -runossa, näitä ei poimittu tähän). Samantyyppisiä eläinten ihmismäisiä toimia esiintyy muuallakin, ks. esim. >Olutpidot - kupias kutsumatta ym.

    • Eläinten pidot*

      Hukka huttua keitti; Jänis jauhaa, pää tärisee; Kukko keitti puuron; Kukko puuron keittää; Kukon olut; Kurki hyppi, tarhapöllö pyörähteli; Kurki hyppäsi, kärki tanssasi; Linnuille kutsut; Lintujen oluenpano; Lintujen pidot; Mehiläinen mettä kantoi tinaisessa tynnyrissä; Pukki löi rumpua; Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa pöydän päässä; Susi survoo sukillansa; Tiainen olutta keitti; Tiaisen oluenkeitto; Tiaisen olut; Tikka tanssi; Täi lakaisi lattiaa*Ks. myös Eläinten häät; Hämeen ihmeet; Kirpulle kysymykset; Lintujen käräjät; Tikanpojan häät; Varpusen olut*Eläinten pidot -aihe voi olla itsenäinen runo, mutta yleisemmin se on erilaisten kokonaisuuksien osa (esim. runoissa >Eläinten häät; >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys). Runoaihe on hajanainen ja koostuu erilaisin yhdistelmin seuraavista aihelmista (voivat esiintyä myös yksinään): 1) oluenkeitto (esim. Tiainen olutta keitti, västäräkki vettä kantoi); esiintyy myös kertovissa oluensynty-runoissa, pyritty poimimaan tähän kaikki esiintymät 2) puuronkeitto (esim. Kukko puuron keitti, kana maidon lämmitti - usein esim. tätilään menon jatkeena) 3) astioiden pesu ym. askareet (esim. Pikku lintu lusikat pesee, varis tallin lakaisee) 4) syöpäläisten kotipuuhat (kirppu, lutikka, täi ja torakka touhuavat tuvassa) 5) suden ja jäniksen jauhaminen (esim. Susi survoo, häntä keikkaa, jänis jauhaa, pää järisee); on yksinään merkitty tähdellä, koska poikkeaa sävyltään muista) 6) soitto (>Sorsa soitti kanteletta, hakemistossa erikseen) 7) tanssi (esim. Kurki hyppi, kärki tanssi, tarhapöllö pyörähteli). 8) tappelu (joskus, esim. III1 1111: Tora kohtaki tomahti, julma riemahti jupakka, hame halkes pääskyseltä, takki tahrattii variksen). - Joskus eläinten puuhat (etenkin syöpäläisten) on tulkittu pilkka-aiheeksi (esim. sulhasen kotia pilkatessa ja >Hämeen ihmeet -runossa, näitä ei poimittu tähän). Samantyyppisiä eläinten ihmismäisiä toimia esiintyy muuallakin, ks. esim. >Olutpidot - kupias kutsumatta ym.

    • Enkeli - keitteli puuroa

      Ks. myös NIMILORUT:Eeva; LEIKINALOITUSLORUT: Enkeli kenkeliTiesun enkeli, tässä lenteli, keitteli puuroa, varasteli jauhoja.

    • Enkeli kenkeli navetassa lenteli

      Pieni piimäenkeli; Pikku piimäenkeliEnkeli, kenkeli navetassa lenteli, töppöstä nakkeli, jaaran kanssa tappeli; Pieni piimäenkeli navetassa lenteli akkain kanssa tappeli vasikoita hännästä nakkeli. Myös nimiloruissa esim. >Mikko, >Pirkko ja >Pekka.

    • Ennen oli ämmällä harmaa pukki

      Sudet söivät ämmän harmaan pukin. Ämmälle jäi jalat ja sarvet.

    • Etana hyppäsi Eevan taskuun

      EtanaSatama satama sarvet kastuu, etana (Aatami) hyppäsi Eevan taskuun.

    • Hailii, hailii

      Pappilan hääruoat: Hailii, silakoita, sieniä, sillin päitä, pappilan häitä, rokka paloi pohjaan.

    • Hait, suit summatraa - milloin päivä tulee

      "Lapsenlaulu": Hait, suit summatraa, sunnat rikka molotaa, katso saunan ikkunasta, millo päivä tulee. Pitkän yö pimiän peräst päiväkulta koittaa.

    • Harakka huttua keittää

      Erilaisia kehtolauluja; Näin se harakka huttua keittää; Harakan puuron keittäminen; Harakka puuroo keittääKs. myös Peipponen pesää tekee; Eläinten pidotItsenäinen runo tai viihdytysleikki. Harakka keittää huttua/puuroa ja hämmentää sitä hännällään (kutitetaan lapsen kämmentä omalla sormella). Aihelmaa kehitellään useimmiten siten, että harakka jakaa huttua kullekin pojalleen eli sormille ja/tai hakee vettä keitokseensa kaivosta tai menee munimaan pesäänsä (kutitetaan kainalosta). Jatkona voi olla >Eläinten pidot.

    • Harakka istui orrella - pesässä 10 poikaa

      Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katolla; Harakka istui orrellaHarakka istui orrella ja rääkkyi pesän partaalla. Pesässä oli 10 poikaa.

    • Hats, hats, harakka

      Harakkaa houkutellaan mutsoksi: Hats, hats, harakka, tule mulle mutsoksi, lihalla syötän, siivellä katan, kalliolla makautan.

    • Hauki tuli vastaan

      Ks. myös Epiikka: Maailmansyntyruno (I), Varas vie koristeet (VII); Kalastus: Uistajan sanatAihelma joskus yksin, mutta useimmiten >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys -aiheen yhteydessä. Matkalla kohdataan hauki/hako/hiiri, joka: tuli vastaan hankotellen, verikoira vengotellen, koukkua vääntää, vaskia nielee. Loppusäkeet usein nonsense-luonteisia: esim: Vesihiiren naaraa, Viskatu vaaraa, Huttis puttis verkkolakki päähän.

    • Haukka lentää

      Haukka, kouko kiitää kaataa; Haukka, kouko, kiitää, kaataa, lentää laataa; Kiitää kuataa; Kiikaa, kaakaaViihdytysleikki, jossa kuvataan haukan (koukon) lentoa: kiitää, kaataa, lentää, laataa ja samalla matkitaan koukistetut sormet hajallaan haukan kaartelua. Lopuksi haukka hyökkää 1) kanan kimppuun: kups kanaa kiinni, 2) haukka saa kaloja konttiin: Suap kaloja, Kups kontiin! tai 3) laskeutuu pesäänsä: Tekköö pessee kaiken kessee, kupsis, kapis kiini! Samalla kutitetaan lasta.

    • Hei, hei, Heikin vaimo

      Hatara aihelma: Hei, hei, Heikin vaimo, anna juosta Jaakon vaimon! Jatkuu >Talon tunnukset -tyyppisillä säkeillä: Onkos teillä niin kuin meillä, haka alla, pyörä päällä...

    • Herran kärrin ketröttimet

      SorakielisellePuheopetusloru: Herran kärrin ketröttimet, sorroo, murroo, turroo, tervoo, tappuroo.

    • Herran terttu, kullan nuppu

      Sylissä hypitettäessä: Herran terttu, kullan nuppu, sokeritoppa teijaa!

    • Herrastuomarin portin korvassa

      Puheopetusloru: Herrastuomarin portin korvassa kärrin rumpuja tervattiin.

    • Herrat nosti hattuansa, talonpojat lakkiansa

      Kuljin Turun takatietäHerrat nosti hattuansa, talonpojat lakkiansa/takkiansa. Usein jatkuu: herrat joivat viinaa, talonpojat piimää. Satunnaisia jatkokehitelmiä esim.: kerjäläiset keppiänsä ja minulle naurettiin. Aihelma yleensä yhdistyy >Tuu tuu tupakkarulla -kehtolauluun.

    • Hiirelle kysymykset

      Hiiri hiireltä kysyvi; Hiiri hiirtä ulos kutsuiKs. myös Kirpulle kysymyksetHiiri kysyy toiselta: onko teillä naiset terveitä? Vastaus: ei - kälyltä käsi poikki, sisarelta silmä puhki jne.

    • Hiirelle kysymykset*

      Hiiri hiireltä kysyvi; Hiiri hiirtä ulos kutsui*Ks. myös Kirpulle kysymykset*Hiiri kysyy toiselta: onko teillä naiset terveitä? Vastaus: ei - kälyltä käsi poikki, sisarelta silmä puhki jne.

    • Hiiret hiiret tulkaa saunaan

      Hiire hiire tulkka saunaItkevää lasta lohdutetaan tai kiusotellaan kutsumalla hiiriä saunaan: Hiiret, hiiret, tulkaa saunaan, meijä Paavo lämmittää vettä! Loruun voi kuulua erilaisia jatkeita esim.: punasenkirjavan pytyn kanssa, ottakaa vihdat mukaan.

    • Hiiri hyppää hyssyttää

      Hiiri hyppää hyssyttää, kissan kääryt kaulas, musta pukki puhemies ja valkoinen kille kaase (Heikki-poika ylkämies ja Anna-piika morsian).

    • Hiiri hyppää hyssyttää*

      **Hiiri hyppää hyssyttää, kissan kääryt kaulas, musta pukki puhemies ja valkoinen kille kaase (Heikki-poika ylkämies ja Anna-piika morsian).

    • Hiiri ja maito

      Hiiri pakenee pillojaanKs. myös Kurki kyntämässäMaidon kaatava hiiri tai katti on yleinen aihelma loruissa. Tähän on koottu laajempia aiheeseen keskittyviä runoja, joissa yleensä kerrotaan, miten Maaria (Maria, Taria) matala emäntä (tai runon minä) lypsi lehmät ja laittoi maidon patsaan nenään kultaisessa kupissa. Tuli hiiri, joi, toinen, joi enemmän, kolmas kaatoi kiulun. Joskus kaataja on katti. Ks. erityisesti >Kurki kyntämässä, jossa maidon lypsy ja kaato ovat keskeisiä ja josta aihetta ei ole poimittu tähän.

    • Hiiri juoksi hirttä myöten

      Hiiri juoksoo hirttä myöten; Hiiri juoksee hirttä myöten; Hiiri meni pitkin hirttä; Hiirisillä - Hiiri juoksi hirttä myöten; Hiiri menee hirttä myötenHiiri juoksi hirttä myöten, oravainen ortta myöten, kärpänen pärettä myöten. Jatkosäkeitä: sika seinähirttä myöten; kettu kangasta kapasi, jänö juoksi jäätä myöten, jänön jalka tärrää. Myös seksiaiheisia jatkosäkeitä, esim. Kyrpä piian reittä myöten (yleisin). Aihelmaa on käytetty kontekstitietojen mukaan muun muassa >Jouluämmäsillä ja -ukkosilla -leikeissä (XIII3,7328, 7330, 7333, 7335, 7336), vihkikaavana >Parisilla-leikissä (VI1 2366), pantin otossa vannotuslukuna (VI1 2367)sekä kiertäjän lukuna >Hiirisillä-leikissä (XIII3 7339-7341; XIII4 12434). Se sisältyy myös saarnaparodiaan (VI2 6421a,Tukkipojan saarna).

    • Hiiri juoksi hirttä myöten*

      Hiiri juoksoo hirttä myöten; Hiiri juoksee hirttä myöten; Hiiri meni pitkin hirttä; Hiirisillä - Hiiri juoksi hirttä myöten; Hiiri menee hirttä myöten**Hiiri juoksi hirttä myöten, oravainen ortta myöten, kärpänen pärettä myöten. Jatkosäkeitä: sika seinähirttä myöten; kettu kangasta kapasi, jänö juoksi jäätä myöten, jänön jalka tärrää. Myös seksiaiheisia jatkosäkeitä, esim. Kyrpä piian reittä myöten (yleisin). Aihelmaa on käytetty kontekstitietojen mukaan muun muassa >Jouluämmäsillä ja -ukkosilla -leikeissä (XIII3,7328, 7330, 7333, 7335, 7336), vihkikaavana >Parisilla-leikissä (VI1 2366), pantin otossa vannotuslukuna (VI1 2367)sekä kiertäjän lukuna >Hiirisillä-leikissä (XIII3 7339-7341; XIII4 12434). Se sisältyy myös saarnaparodiaan (VI2 6421a,Tukkipojan saarna).

    • Hiiri kaupalta tuloo

      Hiiren kaupunkimatka: Hiiri kaupalta tulee purrella punaperällä, veneellä verkaisella. Keitti linnan [=vellin] lepsautti, tytär lintahan läpetti. Keitti hutun hupsahutti, poika huttuhun hupeni.

    • Hiiri keittää puuroa

      Hiiri keittää puuroo, menee aitasta jauhoja tuomaan. Lättää oven kiinni.

    • Hiiri kuoli puuroon - nuole!

      Laskiaismäkeä laskettaessa, kun tahdotiin jollekulle tehdä kiusaa, huudettiin: Huroo! Hiiri kuoli puuroon, nosta ylös ja nuole!

    • Hiiri laulelee ladossa

      Hiiren laulu: Hiiri laulelou lavossa, lyyhtehessä lyyröttäy: Onko koissa kaunis katti Viin kylässä kykräselkä?

    • Hiiri saappaaseen

      Erilaisia kehtolaulujaHiiri saappaaseen, ettei kissa löyrä, kissa kerran kurkisti ja hyppäs yli pöyrän.

    • Hoi äiti kotiin - tuo pojalle marjoja

      Hoi äiti kotiaKehotus: Hoi nenna kotiin, tuo pojalle marjoja, herneitä helmaan, papuja pataan, sian pää sekaan! Tuo voita kaakkua! Kaksi poikaa potikoita paistaa, kolmas pränttää virsiä.

    • Hopia hyvä hevonen - pappi kävi pitkän matkan

      Vähäinen aihelma: Hopia hyvä hevonen, kulta nuori neitsykäinen. Pappi kävi pitkän matkan. Ketjuuntuu aiheisiin >Taivassa tätilässä ja NIMILORUT: >Äiti

    • Hospoti pokkaa

      Vrt. Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan; Voi piikonen, voi poikonenVerrataan poikien ja tyttöjen ruokaa esim. Ospoti pokkaa, pojat syövät rokkaa, piioille papuja kaukaloon!

    • Huis käsi koukkuun

      Huis käsi koukkuun koira hyppäs loukkuun!

    • Huis sika satulaselkä

      Hös/huis sika satula selkään/selkä, kiippis kukko kello kaulassa / Kitis, kuttu kellokaula.

    • Huisaa, höylää, hiukset löyhää

      ToussuttaissaViihdytysleikki toussuttaessa: Huisaa, höylää, hiukset päässä löyhää.

    • Hullu mies rakensi tupansa jäälle

      Yks´ hullu mies maan pääll´; Monta hönttöö maan päällä; Hullu miesKs. myös Leikinaloituslorut: Hullu mies - talo jään päälleHullu mies rakensi talonsa jään päälle ja kysyi kylästä pysyykö talo paikoillaan. Jatkona joskus: Ämmä istui kuistill, talo lähti luistil.

    • Hullu mies rakensi tupansa jäälle*

      Yks´ hullu mies maan pääll´; Monta hönttöö maan päällä; Hullu mies*Ks. myös Leikinaloituslorut: Hullu mies - talo jään päälle*Hullu mies rakensi talonsa jään päälle ja kysyi kylästä pysyykö talo paikoillaan. Jatkona joskus: Ämmä istui kuistill, talo lähti luistil.

    • Hummalla ajaa hössöttää

      ToussuttaessaViihdytysleikki, jossa lasta hypitetään polvella: Hummalla ajaa hössöttää, pappilan vajaan tössöttää.

    • Huomenna tulee vieraita - Ruotsista rukumeettari

      Tukulmista tuhkapyssyNonsensenomainen nimiluettelo: Huomenna tulee paljon vieraita Ruotsista rukumeettari, Tukuhulmista tuhkapyssy, kuuron nolli, langon Lassi, matrikka ja rillan Matt, sikomunni ja munnun Matti, Anterios koukka kolmikesä ja kopra Matti, Agaatta piettasallita ja titula tuulin pohjan äiti.

    • Huppas tillaa - piiat paitasillaan

      ErilaisiaHuppas tillaa, huppas tillaa, kaikkion piiat paitasillaan.

    • Huppila, huppila hyväistä lasta - marjoja poimimaan

      Kehotus: Huppila, huppila hyväistä lasta, kesällä marjoja poimimaan, talvella tappuroita kehräämään!

    • Huroo loikinaa, ämmä kuoli taikinaan

      LaskiaishuutoVrt. KALENDAARIRUNOT: LaskiaishuutoKoomissävyinen laskiaishuuto: Esim: Huroo loikinaa, ämmä kuoli taikinaan!

    • Huru huru hummalla ajaa

      Erilaisia kehtolaulujaHuru huru hummalla ajaa ja muori se mustalla konkottaa.

    • Hus koira metsään, sian saparot pussin nuoraks

      Hus koira metsään, sian saparot pussin nuoraks, ettei marjat ulos vuoda.

    • Huu hoppa kirkkoon

      Kehotetaan ajamaan kirkkoon, huomenna tulevat kosijat: Huu hoppa kirkkoon, tulloo kosjalaiset, tuovat silkit. Jatkeena pyyntö langolle: lainaa siipiäsi, lennän taivaaseen, siellä Maije kuttoo kultaröijyä.

    • Huuto kajavalle

      Lapset kajavalle"Lapset laulavat kajavalle": Kajava, kajava, tie miu päähäi valkijaks vatsa-alusellais!

    • Huuto kurkeloiselle

      Vrt. Soi soi sorolinnutKun kesällä lauma kurkia tai variksia ilmassa liitää, on paimenpoikain tapana huutaa: Se mun lintuni, joka jälistä edelle pääsee; se pirun lintu, joka edeltä jälkeen jää.

    • Hyi, sika saikaraselkä

      Hyi, sika saikaraselkä, kiukuta, kiukuta vääräjalka!

    • Hyppele, hyppele hyvee poika

      Kehotetaan: Hyppele, hyppele, hyvee poika, Sonsari suuri on sukkas suu.

    • Hyppysiä ja koppusia

      Hyppyzii da koppuzii, hagozii de toizii, ymbäri hagozis, ymbäri marjumättähis.

    • Hyppää hylykytä

      Kehotus: Hyppää hylykytä, karkaa napsuta, keräperse keikale, konnanpoika!

    • Hyppää tanssaa täällä

      Hyppää tanssaa täällä, sukat saapasten päällä, pikkanen harmaa jakku, kliputkin sukkiin sattu.

    • Hyvin, hyvin, hyssyttää

      Lasta hypitettäessä: Hyvin, hyvin, hyssyttää, hyttelöö, mahteloo, kisuailoo jne.

    • Hyviä ja huonoja kuulumisia

      Kaalit kasvo, sika söiDialogi, jossa huonot ja hyvät uutiset vuorottelevat. Esim.: Kasvoiko sinulla hyvät kaalit? - Kasvoi.- Sika söi ne. - Heikostihan sinulla kävi. - Ei kuinkaan heikosti. - Tapoin sian. jne. Ketju jatkuu seuraavin kuulumisin: Paistoin sikaa. Poltin kotini. Tein uuden kodin. Laitoin korkeat penkit. Vaimoni putosi penkiltä ja kuoli. Otin uuden vaimon. Vaimo oli laiska. Ostin ruoskan, löin viisi paria. Tuli hyvä vaimo.

    • Hyvä isä sentään

      Väännelmä: Hyvä isä sentään, kun kakka meni kenkään. Westmanni tuli eikä auttanut sentään.

    • Hyykä perju juupa taalar

      Ruotsin kieltäVrt. Inte sun varaRuotsin kielen matkimus: Hyykä perju juupa taalar, häärä tansaa miki haakar, kommu, kommu lilla syötävän jne.

    • Häkkärä härröö

      "Leikkilaulu lapselle. Myös lapset tavoitellessaan kiinni häkkäröitä l. liipukaisia = sudenkorennoita": Häkkärä härröö, kärpänen pörröö, sinisissä silkkilöissä, punaisissa peipoloissa. Väistärikki vähän antoi, pikkulintu paljo kantoi.

    • Hämeen ihmeet

      Hämäläisen vasikka; Kaksi poikaa, lehmää, lammasta minulla; Näin siellä ihmehiäRunon minä tekee matkan Hämeeseen tai muuhun vieraaseen paikkaan, jossa näkee ihmeitä. Niitä kuvataan erilaisin nurinpäin käännetyn maailman aihelmin. Rooleja vaihtavat 1) kotieläimet ja ihmiset (esim.: siat leipovat, emäntä tunkiolla), 2) eläinlajit (esim.: oravat kyntävät, hevoset juoksevat puissa), 3) talousesineet ja työkalut (esim.: kirveellä keitettiin, kattilalla veistettiin), 4) sukupuolet - sekä eläimillä (esim.: härkä tekee vasikan) että ihmisillä (esim.: akat tekevät aitaa, miehet tuudittavat lasta). Joskus aihelmat esiintyvät laajoina sarjoina, joskus tekstisssä on vain yksi nurinkäännetyn maan aihelma (*). Liittyy >Ison härän (Hämehessä härkä poiki) ja >Ison sian runoihin sekä >Eläinten pidot ja >Lintujen käräjät -aiheisiin. Eläinten pidoissa eläinten toimia kuvataan samantapaisin mielikuvin, joskus jopa samoin säkein. Inkerissä nurinpäin käännetty maailma voidaan sijoittaa lähikyliin (vrt. Kotiseutu: >Toisen kylän pilkkaa).

    • Hämeen ihmeet*

      Hämäläisen vasikka; Kaksi poikaa, lehmää, lammasta minulla; Näin siellä ihmehiä**Runon minä tekee matkan Hämeeseen tai muuhun vieraaseen paikkaan, jossa näkee ihmeitä. Niitä kuvataan erilaisin nurinpäin käännetyn maailman aihelmin. Rooleja vaihtavat 1) kotieläimet ja ihmiset (esim.: siat leipovat, emäntä tunkiolla), 2) eläinlajit (esim.: oravat kyntävät, hevoset juoksevat puissa), 3) talousesineet ja työkalut (esim.: kirveellä keitettiin, kattilalla veistettiin), 4) sukupuolet - sekä eläimillä (esim.: härkä tekee vasikan) että ihmisillä (esim.: akat tekevät aitaa, miehet tuudittavat lasta). Joskus aihelmat esiintyvät laajoina sarjoina, joskus tekstisssä on vain yksi nurinkäännetyn maan aihelma (*). Liittyy >Ison härän (Hämehessä härkä poiki) ja >Ison sian runoihin sekä >Eläinten pidot ja >Lintujen käräjät -aiheisiin. Eläinten pidoissa eläinten toimia kuvataan samantapaisin mielikuvin, joskus jopa samoin säkein. Inkerissä nurinpäin käännetty maailma voidaan sijoittaa lähikyliin (vrt. Kotiseutu: >Toisen kylän pilkkaa).

    • Härkä löi hännällään, sika sorkallaan

      Kuhun menit kuupää?; Paarman peijaatKs. myös KEHTOLAULUT: Huis sika huiluunAiheena eläinten väkivaltainen käytös, esim.: Härkä löi hännällään, sika sotki sorkallaan, vasikka vasarallaan, lammas koppasi kengällään. Aihelmaan voi kuulua johdantodialogi: Kuhun menet kuupää/kolikkopää/kalipää/puupää?- Tännepäin täipää. Jatkuu: joko 1) Kalipäälle velloilleni. - Mikä sinut kaljuksi teki? - Härkä löi hännällään jne. tai 2) Pahan/vähän paarman peijaisiin. Mikä paarman tappoi? - Härkä löi hännällään jne. Itsenäisenä runona tai liittyy muihin aiheisiin kuten esim.: >Kurki kyntämässä, >Hämeen ihmeet.

    • Härkä löi hännällään, sika sorkallaan*

      Kuhun menit kuupää?; Paarman peijaat*Ks. myös KEHTOLAULUT: Huis sika huiluun*Aiheena eläinten väkivaltainen käytös, esim.: Härkä löi hännällään, sika sotki sorkallaan, vasikka vasarallaan, lammas koppasi kengällään. Aihelmaan voi kuulua johdantodialogi: Kuhun menet kuupää/kolikkopää/kalipää/puupää?- Tännepäin täipää. Jatkuu: joko 1) Kalipäälle velloilleni. - Mikä sinut kaljuksi teki? - Härkä löi hännällään jne. tai 2) Pahan/vähän paarman peijaisiin. Mikä paarman tappoi? - Härkä löi hännällään jne. Itsenäisenä runona tai liittyy muihin aiheisiin kuten esim.: >Kurki kyntämässä, >Hämeen ihmeet.

    • Härrin purrin, meijän murrin

      Kiusoittelu: Härrin purrin, meidän murrin, onko sulla monta hammasta?

    • Intte su vara

      Vrt. Hyyka perju juupa talarRuotsin kielen matkimus: Intte su vara, semmer kommer para. No mikä sitä rukkias siellä kokilla klosaa?

    • Irvihammas taivaan lammas

      Pilkkanimityksiä irvistelijälle: Irvihammas, taivaan lammas, Jumalan pikipää pässi!

    • Issäiti rässäiti kissa meni pakariin

      Kissaa karkotetaan: Issäiti, rässäiti, kissa meni pakariin. Aja pois. En saa, kuppia nuolee vaan.

    • Isä istui, poika pisti

      Isä istu, poika pisti, tytär takaa tällittäs, Iivana vasaramiis kikkispääl, tere iitu, tere aatu, tule tuppaa tantsimaa, sukkat kenkät katšiaa,katšiaa. Putsin pääl ei paista päivä jne. - Virolaisperäinen.

    • Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii

      Isäntä istui pöydän päässä, kirjaeli kirvesvartta; Isä istui penkillä; Muori istuu pöyvän päässä: Isä istuu ikkunallaKs. myös Kehtolaulut: Aa, tuuti lasta, vingerpori vastaaAiheena talonväen työt: Isä/isäntä/vaari istuu pöydän päässä tms, kirjailee kirvesvartta tai ompelee kultakenkää, äiti/muori/emäntä/ämmä istuu tuolilla, kutoo kultakangasta (kultasukkaa / kerii kultalankaa), sisko/tytär/mamselli/Sirkka istuu räystäällä/rappusilla/ikunassa kerii kultalankaa/kutoo kultasukkaa/kutoo kultakangasta/valaa vaskilankaa. Esiintyy kiinteästi myös kehtolaulussa. Tähän koottu muita esiintymiä. - Jatkeena usein >Veli meni metsään, puhui pukin sarveen. Kerran >Pakenevan loppuepisodina(XII1,1360).

    • Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii*

      Isäntä istui pöydän päässä, kirjaeli kirvesvartta; Isä istui penkillä; Muori istuu pöyvän päässä: Isä istuu ikkunalla*Ks. myös Kehtolaulut: Aa, tuuti lasta, vingerpori vastaa*Aiheena talonväen työt: Isä/isäntä/vaari istuu pöydän päässä tms, kirjailee kirvesvartta tai ompelee kultakenkää, äiti/muori/emäntä/ämmä istuu tuolilla, kutoo kultakangasta (kultasukkaa / kerii kultalankaa), sisko/tytär/mamselli/Sirkka istuu räystäällä/rappusilla/ikunassa kerii kultalankaa/kutoo kultasukkaa/kutoo kultakangasta/valaa vaskilankaa. Esiintyy kiinteästi myös kehtolaulussa. Tähän koottu muita esiintymiä. - Jatkeena usein >Veli meni metsään, puhui pukin sarveen. Kerran >Pakenevan loppuepisodina(XII1,1360).

    • Isä meni metsään, uppos lumihankeen

      Isä meni metsään Vrt. Tanssilaulut: Neito tanssi tammikossaIsä meni metsään, upposi lumihankeen. Tuli kesä löytyi isä paperiset paidat päälle, sulkkuset sukat jalassa (paita-sukat: ks. myös >Tikka/likka/kissa tanssi).

    • Isä riihellä, äiti pellolla

      Luetellaan töitä ja tapahtumia: Isä riihellä, äiti pellolla pellavia kehrää, pikku sisko kehdossa itkee jne. Tamma talutettin talliin, Varsa juoksee pitkin pihaa jne., Pyhänä pääsee kirkkoon: pappi saarnaa, lukkari virren alkaa, seurakunta veisaa.

    • Isäntä hirressä, emäntä orressa

      Isä hirres, äiti orres; Tilu talu tappeli (piru kontissa); Ukot hirressäKs. myös Kalendaarilaulut: Tapanin virsiKuvaus talonväen surkeasta tilasta: Isäntä tai emäntä hirressä. Piika/tytär naulassa kirnu kaulassa. Poika/renki kontti selässä, piru kontissa korvat pystyssä. Joskus aiheeseen kytkeytyy kirkko-aihe: Piika kirkos kirja kouras; Äijät,ämmät, renkit, piikat istui kirkossa kirjat kädessä). - Aihelma esiintyy joko yksin tai muiden aihelmien yhteydessä. Siihen voi liittyä alkusäkeenä Savossa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa >Päivä puolessa, nälkä suolessa. Etelä-Pohjanmaalla aihelma yleensä jatkaa >Tilu talu tappeli akkansa kanssa -aihelmaa. Hämeessä kerran >Eeva-nimilorussa. Savossa, Hämeessä ja Uudellamaalla satunnaisesti >Pakenevan osana. Aihelma esiintyy myös >Tapanin virren yhteydessä isäntäväen herjauksena (esim. IX1 270). Uudellamaalla (XIV 19-20) aihetta edeltää >Kivinen kakku. Joskus aihe on osa pilasaarnaa (XIV 1608, VI2 6983).

    • Isäntä hirressä, emäntä orressa*

      Isä hirres, äiti orres; Tilu talu tappeli (piru kontissa); Ukot hirressä*Ks. myös Kalendaarilaulut: Tapanin virsi*Kuvaus talonväen surkeasta tilasta: Isäntä tai emäntä hirressä. Piika/tytär naulassa kirnu kaulassa. Poika/renki kontti selässä, piru kontissa korvat pystyssä. Joskus aiheeseen kytkeytyy kirkko-aihe: Piika kirkos kirja kouras; Äijät,ämmät, renkit, piikat istui kirkossa kirjat kädessä). - Aihelma esiintyy joko yksin tai muiden aihelmien yhteydessä. Siihen voi liittyä alkusäkeenä Savossa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa >Päivä puolessa, nälkä suolessa. Etelä-Pohjanmaalla aihelma yleensä jatkaa >Tilu talu tappeli akkansa kanssa -aihelmaa. Hämeessä kerran >Eeva-nimilorussa. Savossa, Hämeessä ja Uudellamaalla satunnaisesti >Pakenevan osana. Aihelma esiintyy myös >Tapanin virren yhteydessä isäntäväen herjauksena (esim. IX1 270). Uudellamaalla (XIV 19-20) aihetta edeltää >Kivinen kakku. Joskus aihe on osa pilasaarnaa (XIV 1608, VI2 6983).

    • Isäntä joi viinaa, talonpojat piimää

      Viinan jako talonväen kesken: isännältä emännälle, joka antaa piialle, piikka trenkille, trenki talonpojalle. Liittyy useimmiten kehtolauluun >Tuu tuu tupakkarulla.

    • Itikkainen ilman lintu

      Pyyntö itikalle: Älä pure minua. Minut on tehty tervaksesta

    • Jos minä kirpun kiinni saisin, kestin valmistaisin

      Kun mie kirpun kiin(n)i saisin; Kirpun tasaaminen; Jos mie kirpun kiinni saisin;Vrt. Nimipilkkalorut: Asso; Anna; AnttiJos minä kirpun kiinni saisin, niin 1) paloittelisin kirpun tai 2) pahoinpitelisin. Tavallisin on kuvaus siitä kuinka kirpusta tehtäisiin juhla-ateria ja kirpun osia tarjotaan vieraille, esim. pään paistaisin papille, leukaluun lukkarille, kielen kellon soittajalle ja/tai suolet söisin, maksat möisin. Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla kutsutaan Maisu ja Kaisu tms kirpun reittä riutomaan ja Satakunnassa pitoihin kutsutaan honka hoveineen ja haapa lahkoineen. Kirppu uhataan myös tappaa tai kohdella sitä kaltoin: kiljuttaisin/kengittäisin/ ikenet tirskuttaisin / pistäisin vesiastiaan. - Ruoaksi sopimattoman pikkueläimen osista valmistetun juhla-aterian idea on myös esim. viihdyslorussa >Ammuin vuodessa tiaisen sekä nimipilkkaloruissa >Asso, >Anna, >Antti. Isompienkin eläinten jako on runoissa suosittu (esim. >Iso hauki). - Vrt. kertomus >Sain kirpun kiinni, möin nahan, ostin orin.

    • Jos minä kirpun kiinni saisin, kestin valmistaisin*

      Kun mie kirpun kiin(n)i saisin; Kirpun tasaaminen; Jos mie kirpun kiinni saisin;*Vrt. Nimipilkkalorut: Asso; Anna; Antti*Jos minä kirpun kiinni saisin, niin 1) paloittelisin kirpun tai 2) pahoinpitelisin. Tavallisin on kuvaus siitä kuinka kirpusta tehtäisiin juhla-ateria ja kirpun osia tarjotaan vieraille, esim. pään paistaisin papille, leukaluun lukkarille, kielen kellon soittajalle ja/tai suolet söisin, maksat möisin. Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla kutsutaan Maisu ja Kaisu tms kirpun reittä riutomaan ja Satakunnassa pitoihin kutsutaan honka hoveineen ja haapa lahkoineen. Kirppu uhataan myös tappaa tai kohdella sitä kaltoin: kiljuttaisin/kengittäisin/ ikenet tirskuttaisin / pistäisin vesiastiaan. - Ruoaksi sopimattoman pikkueläimen osista valmistetun juhla-aterian idea on myös esim. viihdyslorussa >Ammuin vuodessa tiaisen sekä nimipilkkaloruissa >Asso, >Anna, >Antti. Isompienkin eläinten jako on runoissa suosittu (esim. >Iso hauki). - Vrt. kertomus >Sain kirpun kiinni, möin nahan, ostin orin.

    • Juhlitaan Mattilaa

      Kehotus: Juhlitaan Mattilaa, pannaan kana kattilaan! Annetaan Matin maistaa, mutta Maija saa paistaa.

    • Juoksin kartano kourassa pitkin korento

      Pesin vaskat, juotin luskatVrt. Nuora hyppäs, pässi katkesNurinpäistä puhetta eli "sana-käännöstä" - sanajärjestystä muuttamalla saadaan järkevästä jutusta [Pesin lusikat, juotin vasikat, hyppäsin ympäri pihaa korento kädessä] mahdoton tarina: Pesin vaskat, juotin luskat, hyppäsin piha käress pitkin korentoo.

    • Juoksin kartano kourassa pitkin korento*

      Pesin vaskat, juotin luskat*Vrt. Nuora hyppäs, pässi katkes*Nurinpäistä puhetta eli "sana-käännöstä" - sanajärjestystä muuttamalla saadaan järkevästä jutusta [Pesin lusikat, juotin vasikat, hyppäsin ympäri pihaa korento kädessä] mahdoton tarina: Pesin vaskat, juotin luskat, hyppäsin piha käress pitkin korentoo.

    • Jäniksellä on pitkät korvat

      Loppumaton kertomus: Jäniksellä on pitkät korvat/jäljet. Kaskuunko/laulanko alusta? j.n.e. "Kaskuunk mie tään kaskun kaik?" / "Ei tästä laulusta loppu tule, laulakaamme alusta." Ks. AT 2300 Loppumattomia loruja.

    • Jäniksellä on pitkät korvat*

      **Loppumaton kertomus: Jäniksellä on pitkät korvat/jäljet. Kaskuunko/laulanko alusta? j.n.e. "Kaskuunk mie tään kaskun kaik?" / "Ei tästä laulusta loppu tule, laulakaamme alusta." Ks. AT 2300 Loppumattomia loruja.

    • Jäniksellä on pitkät sääret

      Ks. myös Sananlaskurunot: Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengätJäniksen ulkomuoto: Jäniksellä on pitkät sääret, lyhyt häntä töpelöpää / väärät sääret, kannat keivelät takaiset. Liittyy usein metsästykseen.

    • Jänis juoksi jäätä myöten

      Ks. myös Arvoituksia, arvoitusrunoja: Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa; Jänis juoksi jäätä myöten, pistäikse pinon rakoonAlkusäe: Jänis juoksi jäätä myöten. Yleisin jatke: juustokakku kainalossa, viinapullo povessa. Yksittäisiä jatkeita: 1) koira juoksi jälestä, villahäntä viiletteli, karhu kaalo kankahalle, musta koira mörnetteli; 2) jätti kakaran, lähti suolle soikelehtelemaan, palolle papalehtelemaan; 3) juoksi akan kattilaan, ukon kurkkuun kupsahti; 4) orava oksalla hyppi, jänis keikku kankahalla, susi ulvoi suon takana, karhu viiassa vihelsi ja 5) jänis hyppää, koppakenkä, Hattu-Iitta Liena Matti kapaloissa hän votkottaa. - Arvoitusrunoissa olevat tekstit hyvin samantapaisia, erottavana tekijänä arvoitusaihelma.

    • Jänis juoksi jäätä myöten*

      *Ks. myös Arvoituksia, arvoitusrunoja: Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa; Jänis juoksi jäätä myöten, pistäikse pinon rakoon*Alkusäe: Jänis juoksi jäätä myöten. Yleisin jatke: juustokakku kainalossa, viinapullo povessa. Yksittäisiä jatkeita: 1) koira juoksi jälestä, villahäntä viiletteli, karhu kaalo kankahalle, musta koira mörnetteli; 2) jätti kakaran, lähti suolle soikelehtelemaan, palolle papalehtelemaan; 3) juoksi akan kattilaan, ukon kurkkuun kupsahti; 4) orava oksalla hyppi, jänis keikku kankahalla, susi ulvoi suon takana, karhu viiassa vihelsi ja 5) jänis hyppää, koppakenkä, Hattu-Iitta Liena Matti kapaloissa hän votkottaa. - Arvoitusrunoissa olevat tekstit hyvin samantapaisia, erottavana tekijänä arvoitusaihelma.

    • Jänis missä kävelit - kolme tyttöä

      Riu, rau, rebozeinKs. myös Taivaassa, tätilässä paimenenaJänikseltä kysytään, missä se on kulkenut - se vastaa kävelleensä leveillä uulitsoilla ja nähneensä kolme komeaa tyttöä (esim. Katti, Maru, Oudi). Tytöt syöttivät, juottivat ja makauttivat jänistä.

    • Jää, jää jäkevä

      Jää, jää jäkevä, joen yli yllätteli. Sujui mieleeni luistinhalu, hiihdin hiljaa hiihtimillä. Kaaduin kumoon kovasti. Jää halki räjähti, Pohjan perä kajahti, kaiku kuului Karvialle jne.

    • Kaivan reikää

      Viihdytysleikki. Kutitetaan lapsen jalkapohjaa tai vatsaa ikäänkuin hevosta kengitettäessä: Kaivan reikää, isken naulan jalkaan tai lekkeriin reikää tehtäessä: Kaivan reijän lekkeriin, lasken mannin maahan.

    • Kaks oli karjas

      Kaks oli karjas; Yks´ meni marjaan; Kaks meni marjaan; Yksityisiä lasten runoja ja lorujaÄiti luetteli lapsiaan: Kaksi oli karjassa, kaksi marjasssa, kaksi maltaita jauhamassa, kuusi hiekassa, seitsemän sannassa, kahdeksan rannassa, kaksitoista korkean mäen päällä. - Yleensä johdannotta. Satunnaisia johdantoja: 1) Kettu se tuuti lapsiansa 2) Emo luki poikiansa, vrt. >Aa aa akkani kuoli - saisin toisen, mutten huoli tai 3) Aa aa atesmanni Aatamil oli paljon lapsii, vrt. >Nimilorut: Aatami.

    • Kaksi russakkaa

      Kaksi russakkaa juoksi vastakkain, meni nassakkaan.

    • Kaljaa kaapist, mam kopist

      Kaljaa kaapist, mam kopist, voi vai´st, syö sakist!

    • Kalle paa suus alle - herra antaa rohtoo

      Lasten kujeita"Lasten kujeita. Toinen lapsista sanoo toiselle kun se jolle sanotaan, on ensin määäryksen mukaan sukenut silmänsä": Kalle, Kalle, paa suus alle, niin herra antaa rohtoo.

    • Kalliolan kansakoulun karttakeppi

      Kalliolan kansakoulun karttakeppi katkesi kahdesta kohti kolmeen kappaleeseen. Kalle kappaleet kankaalle kantoi. K-kirjainta käyttävä tarina.

    • Kanahaukka kaikatteli

      Yksittäinen aloitus: Kanahaukka kaikattel Annin aitan sillan alla, ei anna Annin moata, ei anna lesen levätä. Jatkuu sananlaskuaiheella >Sika äijä maata kynti, juonut ei jouluna olutta.

    • Kapo kapo koiran poika

      Kapo kapo, koiran poika, kepo kepo, ketun poika, kipo kipo, kissan poika, kapo kapo, karhun poika, matalainen mamman poika, velikulta veikonpoika, siveäinen siskon poika, iso mies isän poika, isän kyntäjä kykyinen, turpeen puskija tukeva.

    • Karhu keikkui kepsutteli

      Karhu keikku kepsuttel, repo viekas repsuttel, kaivoit karhulta tavarat, ottiit omin luvinsa.

    • Karhu söi mun kauramaani

      Karhu söi mun kaurani ja haaskasi kaiken viljan. Olisin minä karhun ampunut, mutta kerkesin liian hiljan [= myöhään].

    • Karhun tie

      "Uudenaikainen kehtolaulu": Karhu se metsässä tietänä käy. Karhun retket ei tänne näy. Kettu se metsässä krepsuttaa, piiloon kuikkii pensaan taa. Orava se oksalla hyppelee - -. Jatkossa kerrotaan pöllön, kyyhkysen, varsan ja vasikoiden touhuista samaan tyyliin. Lopussa viittaus tarinaan >Killi kirkkoja tekee.

    • Kasva eläjäksi, hoitajaksi

      Kasva emolle kantajaksiKasvukehotus lapselle: Kasvaa, kasvaa kaunokainen, ehtoiseksi eläjäksi, huollesi hoitajaksi! Pääset kerran taivaaseen kultakeppinen käessä, kultakirja kainalossa, Luoja otti polvellen ikuiselle istuimelle.

    • Katsohan kuka tulee

      Narrataan toinen katsomaan tiettyyn suuntaan ja sanotaan, että sieltä näkyy vittu läävän ikkunasta. "Siit monest suuttu toine."

    • Katsos meidän Kaisaa

      ToussuttaessaViihdytysleikki. Katso Kaisaa/Maijaa, kuinka se tanssaa/istuu/hyppäs kruunu päässä. Kolme poikaa Suomen maassa: suutari, kraatari, papin poika Pietari.

    • Katsos tuota tuhman suuta

      Lohdutusloru itkevälle lapselle: Katso tuota tuhman suuta, kun on liuhan läyhällään, siihen on paha paikka panna, ilman on ilkeä pitää.

    • Katti kapusi puuhun

      Katti kapusi puuhun, hiiri kissan suuhun. Kissa itse iskettiin, maahan hauvattiin.

    • Katti karvajalka söi rotan

      Katti karvajalka, söi rotan ruoakseen, joi maidon juomakseen. Ämmä antoi vitsaa, niin et häntä litsaa.

    • Kauppias, karvari

      Nimiluettelo: Kauppias, karvari, Paaniemen Lassi, Lääkreini päntikkä, Vuotikan Jussi, Tinkalan poika ja herra Tikanohvi, Oskari Kuokka ja oi sana oi.

    • Keitin kellit, paistoin pallit

      Ks. myös NIMILORUT: Anna(Ani, Anikka,Anni, Annikka, Annikkainen, Annikki, Annu, Annukka, Anu); HelenaKeitin kellit, paistoin pallit, vein vieraan eteen. Vieras luuli vehnäseksi, oma väki ohraseksi. Vieras viskasi penkin alle, oma väki pöydän alle.

    • Keitä voista vellinkii

      Keitäs voista vellinkiiPyyntö: Muoriseni, keitä velli, niin laulan lastesi kanssa suvilinnun suukkosella, kesälinnun kielisellä.

    • Kello yks - muna kyps

      Kello yks -; Kello yksi, muna kypsä; Kello yks´; Kello yks; Kello yksi, muna kypsi; Kello yksi muna kypsi; Kello yks ämmä kyps; Kello yks muna kypsKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Kello yks muna kyps, kello kaks kenen laps? Vrt. NumerolorutLoru sisältää kellonaikojen luettelon 1-10 (useimmiten). Kullekin tunnille annetaan nimitys tai tehtävä (tilannekuvaus), esim.: Kello yks - muna kyps. Kello kaks - kananlaps. Kello kolme - koiranpolvi. Kello neljä - neulomaan. Kello viisi - virkkaamaan. Kello kuusi - kutomaan. Kello seitsemän - sarvet seinälle. Kello kahdeksan - kapusta naulaan. Kello yhdeksän - ympäri kylää. Kello kymmenen - kytemään. (VI1 2028) Pohjois-Pohjanmaalla myös rakennetyyppiä: Kello yks, ämmä kyps. Kello kaks, ämmä kaapissa. Kello kolme, ämmä kontissa. jne. tai kellonaika puuttuu: Yks ämmä kyps, kaks ämmää kaapissa jne. - Luettelo sisältää yleisnimiä (esim. kananjalka, neulansilmä) sekä harvemmin henkilönnimiä (esim. Kyrö-Lassi, sepän emäntä) ja paikannimiä (esim. Kalajoki). Käyttöyhteyksistä mainintoja: Lastenloru (XI 306), Ajanlaskua (XI 310), Kuurupeittoluku (IV 3855; XIII4 12231, 12234), työjärjestys (XIII4 12233), kellon tunnit nimitettiin (XIV 1818), (näin viattomana sanaleikkinä sitä lukivat tytöt, mutta pojat, etenkin renkipojat sovittivat n:oille 3, 5-8, 10, 12 aivan toiset alkusointuiset sanat(XIV1821). Myös seksuaalissisältöisiä tekstejä.

    • Ken leikistä suuttuu

      Joka leikistä suuttuu, se lehmänpaskalla haudotaan ja härämunilla soitetaan.

    • Kenen poika?

      Kenenkä tyttöAsiallisiin kysymyksiin annetaan epäasiallinen vastaus: Kenenkä tyttö?- Maitopytty. Kenenkä poika? - Leiviskä voita. Mikä nimes? - Kuuennella. Kuinka vanha? - Paavo.

    • Kengät, länget, kangaspuut

      Puheopetusloru: Kengät, länget, kangaspuut hangella seista hangottaa.

    • Kepun, kepun kenkiäni

      Viihdytysleikk i. Naputetaan lapsen jalkoja vastakkain: Kepun, kepun kenkiäni, napun nahkapaulojani! Rikkaat hopeita täynnä, Pikku Maijan massu tyhjä.

    • Keri keri kerään

      Menin kerran PoriinKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Sierikka lierikka sai pierun kiinni; NIMIPILKKALORUTKerin kerää, pistän kerän plakkariin, vien Turkuun ja saan siitä hyvän hinnan. Ostan orin, jonka perse panee hori, lori. - Yleinen aihelma nimipilkkaloruissa.

    • Kerin kerin lammastani

      Ks. myös LEIKIT: Susilampaisilla; LOITSUT: Hiusten kasvuViihdytysleikki.Pyöritetään kättä toisen tukassa ja ikäänkuin viskataan "villoja": Kerun kerun lammastani surelle sukkavilloja, karhulle kankaankuteita. Huntti se villoja.

    • Kettu juoksi revonkiulut kaulassa

      Kettu se juoksi tietä myöten revonkiulut kaulassa. >Lieku lintu, souva sorsa -kehtolaulun jatke.

    • Kettu keikutti häntäänsä

      Kettu keikutti häntäänsä, ajoi kanoja/hanhia takaa, pojat flikoi samal tapaa.

    • Kettu keikutti häntäänsä*

      **Kettu keikutti häntäänsä, ajoi kanoja/hanhia takaa, pojat flikoi samal tapaa.

    • Ketulla on keviät kengät

      Ks. myös Sananlaskut: Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengätKettuu kettuu kelikelikettuu (tms.) - ketulla on keviät kengät, ei ne pauku pakkasella eikä kolku koljasäällä.

    • Ketun vellipesä

      Ketulla oli vellipesä, olkoon talvi taikka kesä. Ei siellä puuroa keitetä eikä velliin suolaa heitetä.

    • Kiikeri, kiikeri kissanpoika

      Kiikeri, kiikeri kissanpoika. Koikeri, koikeri koiran poika. Luupitin, luupitin luppakorvaa. Tepytin tepytin tepytijalkaa.

    • Kiiku kiiku kissanhäntä

      Kiiku kiiku, kissan häntä, Kotilaisen koiran häntä!

    • Kiiku, kiiku kirjapuussa

      Kiiku, kiiku kirjapuussa, oma veikko vemmelpuussa! Käri-ukko kiikkuu, Rusi-ukko rääkyy.

    • Kiikun kaakun kissan jalka

      Kiiku kiiku kissa voita; Kiiku, kiiku, kissan jalka; Kiikun kissanjalkaa; Tillin tallin tappurajalkaKehotetaan: Kiiku, kiiku, kissan jalka! Jatkoja esim.: 1) anna voita vuohen jalka / nuoren lehmän nuorta voita, valkean vasikan voita, mustan lehmän muuta voita tms.; 2) huomispäivänä joulu alkaa (erit. VIII). Muita satunnaisempia jatkosäkeitä: niin kauan lullaan pienen kullan, kun kirkosta kotiin tullaan; sukka siellä kengät täällä, heitän meijän uunin päällä; koskas kissan saappaat tehdään, sit kun hän hiiren kiinni saa; kissa istui kirstun päällä, keri lankaa lastun päälle. Usein yhdistyy myös: >Kissa kuoli kiireellä ajalla; >Makeaa velliä keitetään; >Talon tunnukset.

    • Kiikun kaakun kissan jalka*

      Kiiku kiiku kissa voita; Kiiku, kiiku, kissan jalka; Kiikun kissanjalkaa; Tillin tallin tappurajalka**Kehotetaan: Kiiku, kiiku, kissan jalka! Jatkoja esim.: 1) anna voita vuohen jalka / nuoren lehmän nuorta voita, valkean vasikan voita, mustan lehmän muuta voita tms.; 2) huomispäivänä joulu alkaa (erit. VIII). Muita satunnaisempia jatkosäkeitä: niin kauan lullaan pienen kullan, kun kirkosta kotiin tullaan; sukka siellä kengät täällä, heitän meijän uunin päällä; koskas kissan saappaat tehdään, sit kun hän hiiren kiinni saa; kissa istui kirstun päällä, keri lankaa lastun päälle. Usein yhdistyy myös: >Kissa kuoli kiireellä ajalla; >Makeaa velliä keitetään; >Talon tunnukset.

    • Kiikun kiikun kamaraa, kopeekan porokelloo

      Kiikun kiikun kamaraa, kopeekan porokelloo. Mitä sillä kopeekalla teet? - Ostan kellon. Mitä kelolla teet? - Pannaan humman kaulaan. Mitä humma sillä tekkee? - Vie laitumelle.

    • Kiitis kissa - huutis Halli

      Kiitis kissa kirjavahäntäKiitis kissa kirjavahäntä, huutis halli harvahammas! Joskus: Älä ota meidän lasta!

    • Kiitis kissa kiikkuun

      Varoitus kissalle: Kiitis kissa kiikkuun, älä mene Parikan niittyyn, herrojen koirat käppärähännät, portin pielessä ränkyttää!

    • Kiitis kissan kirjava silmä

      Kiitis kissa kirjavajalkaKiitis kissan kirjava/kiilu silmä, Viipurissa on viirusilmä.

    • Kiittis kissat kiukahalle

      Ks. myös LEIKIT: SokkosillaKehotus: Kiittis kissat kiukaalle, raippahännät rauniolle. Voi jatkua: Koirat koppeliin. Piiat penkin alle ja pojat häihin.

    • Kili kili koukoo

      Ks. myös LEIKIT: Nauriisilla, Susilampaisilla; LOITSUT: Hiusten kasvuSauvalla lyödään lattiaan: Kili kili, koukoja, minä pistän aitaa vaskisilla vartahilla, tinaasilla seipähillä, jottei pappilan varas yli pääse. "Tätä lorua lausuivat ennen lapset lyöden lattiaan kepiä, hiilihankoa tai muuta sellaista, jota pitivät kädessään pystyssä asennossa."

    • Kipaten kapaten kirkkoon mentiin

      Kili, kili, kili, kili, kirkkoon mennäänKs. myös Näin koira metsään meneeViihdytysleikki. Kipaten kapaten kirkkoon mentiin, loikkis, loikkis takaisin tultiin; Kili, kili, kili, kili, kirkkoon mennään, koli, koli, koli, koli, kottiin tullaan ("Köröttäessä").

    • Kirkko paloi, pappi kuoli

      Kirkko paloi, pappi kuoli. Anna minulle puu. Anna lintu, joka oksalla laulaa. Mitenkä sinun lintusi laulaa? Pii, pii!

    • Kirkollisten tekstien väännelmiä

      Isämeitän istui puussa; Isä meitä istuu puussa; Isä istu puussa; Esi-isä eppu tiero; Isämeidän väännöksiä; Jumalan kymmenet; Kittilän papin saarnoja; Lammas on lakia eläin; Suur kiitosta, kostjumala; Tule, Huuko, hutulle; Uskontunnustus tuli tupaan; Virolaisen uskontunnustus; Vuoressa kukkuva, lehterillä lentävä; Isämeitä; Mustalaisen hautausluku; Uskontunnustus; Ollukkova hoh, otsa vas; Mikko meni ongelle; Kissa kuoli kiiruulla ajalla; Isä; Erilaisia;Erilaisia loitsuja; Torakan virsi; Herran siunaus; Saarnoja;Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Is meil olkoon; Isä istui puussa; LEIKIT: Äitisillä; Sokkosilla; Kuollut kuunteli haudassaKirkollisten tekstien tai toimitusten parodioita: Isämeidän rukous, uskontunnustus, Herran siunaus, hautaluku, ruokaluku/rukous, saarnoja. Tekstejä voidaan nimittää esim. loruiksi, leikkilauluiksi tai viitataan siihen, että ne parodioivat suomenkielisiä tekstejä tai matkivat vieraita kieliä: "mustilaisen" isämeitä, mustalaisen uskontunnustus, mustilainen ämmälleen luki hautoo, ryssän isämeitä tms. Tämän otsikon alle on poimittu myös SKVR:n Pilkkarunoja ryhmästä Isä- sekä Liisa-, Iisko-, Jussi- otsikoiden alla olevat, aiheeseen liittyvät tekstit. (Muiden nimien kohdalta poimintaa ei ole tehty.) Kirkollisten tekstien parodioinnin aineksina on käytetty myös viihdytysloruja: >Onnimanni, >Pakeneva, >Isäntä hirressä, emäntä orressa, >Kissa kuoli kiiruulla ajalla jne.

    • Kirkollisten tekstien väännelmiä*

      Isämeitän istui puussa; Isä meitä istuu puussa; Isä istu puussa; Esi-isä eppu tiero; Isämeidän väännöksiä; Jumalan kymmenet; Kittilän papin saarnoja; Lammas on lakia eläin; Suur kiitosta, kostjumala; Tule, Huuko, hutulle; Uskontunnustus tuli tupaan; Virolaisen uskontunnustus; Vuoressa kukkuva, lehterillä lentävä; Isämeitä; Mustalaisen hautausluku; Uskontunnustus; Ollukkova hoh, otsa vas; Mikko meni ongelle; Kissa kuoli kiiruulla ajalla; Isä; Erilaisia;Erilaisia loitsuja; Torakan virsi; Herran siunaus; Saarnoja;*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Is meil olkoon; Isä istui puussa; LEIKIT: Äitisillä; Sokkosilla; Kuollut kuunteli haudassa*Kirkollisten tekstien tai toimitusten parodioita: Isämeidän rukous, uskontunnustus, Herran siunaus, hautaluku, ruokaluku/rukous, saarnoja. Tekstejä voidaan nimittää esim. loruiksi, leikkilauluiksi tai viitataan siihen, että ne parodioivat suomenkielisiä tekstejä tai matkivat vieraita kieliä: "mustilaisen" isämeitä, mustalaisen uskontunnustus, mustilainen ämmälleen luki hautoo, ryssän isämeitä tms. Tämän otsikon alle on poimittu myös SKVR:n Pilkkarunoja ryhmästä Isä- sekä Liisa-, Iisko-, Jussi- otsikoiden alla olevat, aiheeseen liittyvät tekstit. (Muiden nimien kohdalta poimintaa ei ole tehty.) Kirkollisten tekstien parodioinnin aineksina on käytetty myös viihdytysloruja: >Onnimanni, >Pakeneva, >Isäntä hirressä, emäntä orressa, >Kissa kuoli kiiruulla ajalla jne.

    • Kirkon keskipilari

      Puheopetusloru: Kirkon keskipilari. Kissa istuu keskellä puuta, keskellä keskioksaa.

    • Kirkosta tullaan, kivikylään mennään

      Kirkost` tullaa; Koira haukku, portit paukkuKirkosta tullaan, kivikylään mennään, portit paukkuu, koirat haukkuu, läskit pannussa kirisee.

    • Kirppu ja sisilisko

      Kun mie kirpun kiini saisinLaulaja kertoi kuulleensa laulun "eräältä vanhalta virolaisakalta". Ilmeisesti on kyse Annin lyömän kirpun parannuksesta: Anni oli arkisneitsykkinen läksi pellol kyntämää, leitis-kirppu keikkumaa, sisä-likku soutamaa. Löi hän kirpun kylen piäl, sisä-likku silmän piäl, kirppu läks Ruotsist rohtoo tuomaa oman kullan kylen piäl, sisä-likku silmän piäl.

    • Kirppu ja sisilisko*

      Kun mie kirpun kiini saisin**Laulaja kertoi kuulleensa laulun "eräältä vanhalta virolaisakalta". Ilmeisesti on kyse Annin lyömän kirpun parannuksesta: Anni oli arkisneitsykkinen läksi pellol kyntämää, leitis-kirppu keikkumaa, sisä-likku soutamaa. Löi hän kirpun kylen piäl, sisä-likku silmän piäl, kirppu läks Ruotsist rohtoo tuomaa oman kullan kylen piäl, sisä-likku silmän piäl.

    • Kirpulle kysymykset: Kuka työt tekee?

      Kirpulle kysymyksetKs. myös Eläinten pidot; Hiirelle kysymyksetKirpulta kysytään: onko teidän naiset terveitä/kotona? Vastaus: eivät. Kysymys: kuka teillä työt tekee? Vastaus: eläimet (susi survoo, karhu jauhaa - orava vettä kantaa, kärpänen pärettä kiskoo jne.).

    • Kirpulle kysymykset: Kuka työt tekee?*

      Kirpulle kysymykset*Ks. myös Eläinten pidot; Hiirelle kysymykset*Kirpulta kysytään: onko teidän naiset terveitä/kotona? Vastaus: eivät. Kysymys: kuka teillä työt tekee? Vastaus: eläimet (susi survoo, karhu jauhaa - orava vettä kantaa, kärpänen pärettä kiskoo jne.).

    • Kis kis kippurahäntä

      Huomenna männään Lappeenrantaan; Kis kis, kis kis, kissan mamma; Kissa, kissa, kippurahäntä; Mihin kissa poikas kannat; Kiss´ kiss´ kippurahantä; Kiis, kiis, kippurahäntä; Kiis, kiis kissan kippurahäntä; Kis kis kippurahäntä; Kis kis, kippurahäntä; Kis kis kissan mamma; Kiitis kissa kirjavahäntäAlkusäkeet tyyppiä: Kis kis kippurahäntä, laske lasta Lappeenrantaan tms. tai Kis kis kissan mamma, Minne poikiasi kannat? Meren rannalle. Kysytään (joskus): Mitä sinne tekemään? Jatkot: 1) poikiaan pesemään, 2) hyvää syömistä tms. hakemaan: siirappia, markalla tuodaan makioita tms., 3) sukka putos, kenkä katos, isä, äiti toruu 4) dialogi: Mitä pestyinä tekevät? - Pääsevät häihin. Saavat viinaa. Jalat norjenevat. Tanssivat (XIV 1176) tai: viikatteita hiomaan (VI1 2032), jolloin jatkeena >Lastunpoiminta.

    • Kis kis kippurahäntä*

      Huomenna männään Lappeenrantaan; Kis kis, kis kis, kissan mamma; Kissa, kissa, kippurahäntä; Mihin kissa poikas kannat; Kiss´ kiss´ kippurahantä; Kiis, kiis, kippurahäntä; Kiis, kiis kissan kippurahäntä; Kis kis kippurahäntä; Kis kis, kippurahäntä; Kis kis kissan mamma; Kiitis kissa kirjavahäntä**Alkusäkeet tyyppiä: Kis kis kippurahäntä, laske lasta Lappeenrantaan tms. tai Kis kis kissan mamma, Minne poikiasi kannat? Meren rannalle. Kysytään (joskus): Mitä sinne tekemään? Jatkot: 1) poikiaan pesemään, 2) hyvää syömistä tms. hakemaan: siirappia, markalla tuodaan makioita tms., 3) sukka putos, kenkä katos, isä, äiti toruu 4) dialogi: Mitä pestyinä tekevät? - Pääsevät häihin. Saavat viinaa. Jalat norjenevat. Tanssivat (XIV 1176) tai: viikatteita hiomaan (VI1 2032), jolloin jatkeena >Lastunpoiminta.

    • Kis, kanat kagrikkozih

      Kehotus: Kis kanat kagrikkozih, tpruko lehmät leppiközih, meän Vana tougozih!

    • Kiskane, kaskane, elä käy Timolah

      Kissalle varoitus: Älä mene Timolaan. Siellä talon väki (Timo, Timon akka, lapset jne) lyö kissaa.

    • Kiss, kiss kissa, puustellin punainen kissa

      Kiss, kiss, kiss, kiss, kissa, puustellin punanen kissa, ei missään ole niin punasta kissaa, kun on puustellissa.

    • Kissa - paleltaako jalkojasi?

      Kis kis kippurahäntä; Kirkassilmä kissanpoikaKissa, kissa, kippurahäntä / Attir, littir lippas noukka, kirkassilmä kissan poika, paleltaako jalkojasi? Hyppää aitan kynnykselle, häilyttele häntääsi!

    • Kissa hyppäs kiukaalle

      Kissa hyppäsi kiukaalle, raippahäntä rauniolle.

    • Kissa istui aidan päällä - tappoi täitä

      Kissa istui aijan päälläKs. myös leikinalkajaislorut: Harakka luki naulan päitä.Kissa/akka istui aidan päällä, tappoi täitä laudan päällä. Täiden tappaminen on erittäin yleinen pilkka-aihe (ks. esim. NIMILORUT: >Antti, >Heikki, >Hess, >Ierikka, >Jussi, >Lassi, >Okulina, >Pekka.). Nämä tekstit ovat lähempänä leikinalkajaislukua >Harakka luki naulan päitä.

    • Kissa istui ikkunalla - Eeva neuloi sukkaa

      Kissa istui ikkunallaKissa istui ikkunalla, Ieva neuloi sukkaa. Älä itke Eeva, itkus menee hukkaan.

    • Kissa istui puussa pappilan veräjän suussa

      Kissa istui puussaKs. myös Kirkollisten tekstien väännelmiä (Isä istui puussa)Kissa istui puussa pappilan veräjän suussa.

    • Kissa katinpoika varasti vangilta voita

      Ks. myös NIMILORUT: PekkaKissa katin poika varasti vangilta voita, juoksi saksin saunaan, viskasi liivit naulaan.

    • Kissa kiikkui häntä liikkui

      Kissa kiikkui, häntä liikkui. Kiiku kissan, koiran, valkean vasikan, mustan lehmän, jääkäistä jäniksen, heinäaikuisen hevosen voita. Jänis syntyi syksypuoleen, hevonen heinälatoon, karhu raisan kainaloon. Tuli suuri susiparvi, otti hengiltä hevosen, katkoi poikki kaulasuonet.

    • Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun

      Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun. Jatkeita esim: hiiriä hirteen, oravia orteen; kissan häntä liikkuu; Matin parta hiljaksensa piippuinensa liikkuu.

    • Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun*

      **Kissa kiikkuun, tupakkia piippuun. Jatkeita esim: hiiriä hirteen, oravia orteen; kissan häntä liikkuu; Matin parta hiljaksensa piippuinensa liikkuu.

    • Kissa kiipesi puuhun - paskansi X:n suuhun

      Kissa kiipesi puuhun; Kikkeli, kakkeliVrt. LEIKIT: Hyys, hyys HymyläänKissa kiipesi puuhun ja paskansi/kusi/sylki tms. X:n suuhun. Joskus jatke: X luuli rusinaksi, puraisi poikki tms. Esiintyy useimmiten muiden aihelmien yhteydessä, esim. >Kissa sano rengille, renki sano piialle; nimilorut (mm. >Antti; >Elias; >Erkki; >Heikki ym.).

    • Kissa kiipesi puuhun - paskansi X:n suuhun*

      Kissa kiipesi puuhun; Kikkeli, kakkeli*Vrt. LEIKIT: Hyys, hyys Hymylään*Kissa kiipesi puuhun ja paskansi/kusi/sylki tms. X:n suuhun. Joskus jatke: X luuli rusinaksi, puraisi poikki tms. Esiintyy useimmiten muiden aihelmien yhteydessä, esim. >Kissa sano rengille, renki sano piialle; nimilorut (mm. >Antti; >Elias; >Erkki; >Heikki ym.).

    • Kissa kuoli kiireellä ajalla

      Kissa kuoli kiiruulla ajallaKissa kuoli kiirellä ajalla ja elot on pellolla hajalla. Kuka nyt hiiret tappaa, kun kissa kuolleena makkaa?

    • Kissa kuoli kiireellä ajalla*

      Kissa kuoli kiiruulla ajalla**Kissa kuoli kiirellä ajalla ja elot on pellolla hajalla. Kuka nyt hiiret tappaa, kun kissa kuolleena makkaa?

    • Kissa kusi kellariin

      Lasten loruKissa kusi kellariin, ämmä pani tynnyriin, maistoi oliko suolaa. Sama vieraan kielen matkimuksena >Saakus sii laarin kell.

    • Kissa löysi emännän peitot, isäntä emännän pieksi

      Mie laulan miirin virttäKissa varasti vieraan varan: emännän peiton/maidon päälliset. Emäntä pieksi kissan. Isäntä pieksi emännän ja kehotti: Tee kellot kissoillesi. VII3 3867 päättyy eri tavalla: kun emäntä menee katsomaan, kissa tarttuu emäntää sormeen ja emäntä huutaa miniää avuksi.

    • Kissa meni kirkkoon

      Yksityisiä lasten runoja ja lorujaKs. myös NIMILORUT: MattiKissa meni kirkkoon, pani voita virsuun, voi suli virsussa, kissa itki kirkossa.

    • Kissa naukui kirkon päällä

      Kissa nauku kirkon mäelläKissa naukui kirkon päällä/mäellä/tornissa. Pappi luuli pamppujen/urkujen/kellojen soivan. Lukkari luuli papin lukevan.

    • Kissa sano rengille, renki sano piialle

      Vrt. Isäntä joi viinaa, talonpojat piimää; SANANLASKURUNOT: Keuhka sanoo KaihkolleMuitten loruaihelmien yhteydessä esiintyvä juorun leviämistä kuvaava aihelma: Kielsi kissaa sanomasta, kissa sanoi rengille, renki sano piialle, piika sano emännälle, emäntä sano isännälle, isäntä haukku Jussia, Jussi haukku kissaa. - Alkaa useimmiten nimiloruissa yleisellä teemalla: (X sai kaksi kalaa, söi ne salaa, ks. esim. NIMIPILKAT: >Jussi, >Matias, >Mikko, >Salamon). Jatkona usein >Kissa kiipesi puuhun - kakkasi X:n suuhun. HUOM. Nimiloruaihelmista ei ole tehty keskeisaihelman mukaista hakemistoa. Mutta koska tämä aihelma esiintyy myös muissa yhteyksissä paljon, siitä on tehty oma otsikko.

    • Kissa uunilla makasi

      Kissa uunilla makasi. Viikset paloivat ja häntä kääntyi käppyrään.

    • Kissa vei poikansa korin kolkkaa

      Kissa vei poikansa korin kolkkaan, pili, pili, pili, pili, pom, pom, pom.

    • Kissalla oli peijaat

      Tintantuli teijaa, kissalla oli peijaat, siellä mirrit, siellä marrit, siellä pantiin: miu, mau.

    • Kissat juoksi kilvassa

      Kissat juokseeKissat juoksi kilvasa, hännät keikkui ilmassa. Voi noita kissaparkoja kuinka he olivat arkoja, kun eivät rottia voittaneet, vaikka olivat koittaneet.

    • Kisu, kisu kaimaa - mennään naimaan

      Kissa kissa kaimaa; Kisu, kisu kaimaa; Kisu kisu Kaija kaimaRunon minä pyytää kissaa mukaansa kosiomatkalle: Kisu kisa kaimaa, mennään yhdessä naimaan. Useimmiten jatkeena on toteamus: pannaan pikku musta/pikku Hunnu/ruuna/pukki tms. eteen ja istutaan takarekeen. Aihelmaa voidaan satunnaisesti jatkaa ajotavan (ajetaan pappilan portin eteen aika kieru), morsiamen (piimä malon tyttäriä Kangasalta kaukaa X1 1155) tai morsiamen kruunaamisen (XIV 1220) tai >Hiiri hyppää hyssyttää -aihelman hääväen (musta pukki puhemies ja valkea killa kaase VIII 3718) kuvauksella. - Morsiamen ja häiden kuvauksia on loruissa muutenkin siellä täällä, ks. esim. >Lastunpoiminta (ketjurunot).

    • Kisu, kisu kaimaa - mennään naimaan*

      Kissa kissa kaimaa; Kisu, kisu kaimaa; Kisu kisu Kaija kaima**Runon minä pyytää kissaa mukaansa kosiomatkalle: Kisu kisa kaimaa, mennään yhdessä naimaan. Useimmiten jatkeena on toteamus: pannaan pikku musta/pikku Hunnu/ruuna/pukki tms. eteen ja istutaan takarekeen. Aihelmaa voidaan satunnaisesti jatkaa ajotavan (ajetaan pappilan portin eteen aika kieru), morsiamen (piimä malon tyttäriä Kangasalta kaukaa X1 1155) tai morsiamen kruunaamisen (XIV 1220) tai >Hiiri hyppää hyssyttää -aihelman hääväen (musta pukki puhemies ja valkea killa kaase VIII 3718) kuvauksella. - Morsiamen ja häiden kuvauksia on loruissa muutenkin siellä täällä, ks. esim. >Lastunpoiminta (ketjurunot).

    • Kitis, kissa, kippuranenä - ei leivällä elä

      Kiitis kissa kirjavahäntäKitis, kissa, kippuranenä, ei se raukka leivällä elä, se syöpi hiiren silmäterän.

    • Kiuru, missä kävit?

      Kiuru, kiuru, missä kävit; Kiuru kiuru kussas käit; Tsiirin, tsiirin, tsiirikkäh; Siisik, siisik, kus sie käit; Kiuru, kiuru, miss sie käitKiurulta tms. kysytään: Missä kävit? Kiuru vastaa: Kanavasta vettä join, enkä tullut hullua hurskaammaksi.

    • Kivikelloa lyötiin - hautajaiset

      Ai rai Rannan pappiAlkusäkeet: Ai rai Rannan pappi, Kivilinnan kirkon pappi (III1; ks. >Riit, raat, rannan pappi). Ydinaiheet: 1) soitto: sikasarvella soitettiin; kivi/kirkonkelloja lyötiin; 2) syöminen ja juominen: naurispuuro keitettiin; savisaijaa/sarviksaijaa (nisupullaa) syötiin; punapikari, mesituoppi juotiin jne.; 3) hautaan vienti: Musko/Vappu/Vaschkan rouva vietiin (hautaan). Jatkototeamus III1 1116: Se oli pito parempi kuin Jääskeläisen joulu.

    • Koira istui mäen päällä

      Uhkaus: Koira istui mäellä ja paskansi verisen vuodan päälle. Joka käskee minua laulamaan, sen pitää nuolla paska.

    • Koira on hau hau

      Ks. myös KETJULORUT: Palvelin talonpoikaa vuoteni täyteenLuettelo kotieläinten nimityksiä: Kissa on kurnau, kukko kurnaskutti, kana kreksperska, muna tiku tiku tikkuu pou pou! "Lapsille luettiin". Sama laajemmassa yhteydessä talonpoika-ketjulorussa.

    • Kolkkoo tätä kotaa

      Kolkkoo tätä kotaa - Kuka kodan sisässä? Mie polonen poikineni, lintu laiha lapsineni.

    • Kolo kolo Koivasin kello

      Kolo kolo Koivasin kello, kili kili Mansiken kello.

    • Kopi kopi kirkkoon

      Kopi kopi kirkkoon, jämi, jämi Jääskeen, huomenna on Allin/Mikkelin Marjan/Pietarin päivä tai hopatipäivä. Lisäaihelmia: Tänä päivänä pääsiäinen, joka päivä joulu meillä (XIII2, XIII4), Anna lanko tupakkia (VI1), Anna juosta jouhihännän, ptruu-truu, jottei lankijaisi!(XIII4). Vrt. kalendaarirunoihin.

    • Kopin kopin sauvaatain

      Pyyntösanat: Kopin kopin sauvastain, katso lukkari lammastain!

    • Kopu kopu keppiäni

      Pyyntösanat: Kopu kopu keppisein, antaako emäntä voita? (XIII4 1213 "Ukko pyys voita emännältä".

    • Kopu kopu keppiäni*

      **Pyyntösanat: Kopu kopu keppisein, antaako emäntä voita? (XIII4 1213 "Ukko pyys voita emännältä".

    • Kotiin tullaan, nuuskaa tuodaan.

      Kotiin tullaan, kotiin tullaanMurteenmatkimus(?): Kotti tulla, kotti tulla Rauman takka olla. Nuusku tuara, nuusku tuara ja likokala kans.

    • Kotka istuu prunnissa

      Epäselvä juoni: Kotka istuu kaivossa kaalin lehti suussa (vrt. >Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa). Kysyi: Kuhun lähdemme? Isänimaalle, siellä kasvaa fiikuna puita. Ämmä soitti harppulla sodan alkamaan. Keeräfaari kengitettiin punaisiin sukkiin, keltaisiin kenkiin. Käymme kukkoosillen, kukkoosilta käpyysillen. Kuka aisat kantaa? Musta kukko. Onko kukko kotona? On. Mitä tekee? Kynsiänsä hioo. Kenen päälle? Sinun ja lastesi päälle. Mitä ne ovat tenneet? Hevonen tallista viety, pää kaivoon pudotettu, häntä katolle nakattu jne.

    • Kuhun tästä on kissa mennyt?

      Kissan lukujaKysellään: Kuhun kissa on mennyt, kylällekö ansasjalka, muille maille mulkosilmä, sinne tänne siirosorkka, tuonne tänne torohäntä?

    • Kuka meidän rannalla soutaa - Esko ukko

      Kuka rannalla turkki päällä soutaa? Esko ukko. Eihän meidän pikku raukka Esko ukolle jouda. Samantapaisia kysymyksiä: >Soutaa soppaa, airto noppaa.

    • Kukko kiekuu haukka vieköön

      Kukko kiekuuKukolle laulettiin ja toivotettiin, että haukka veisi sen: Kukko kiekuu! Haukka vieköö, pellon peräl syököö, siivet sinne heittäköö, koivet pois korjatkoo!

    • Kukko kiekuu: anna mylly!

      Kukko kiekaaKukko kiekuu: Herra, anna talonpojan mylly pois!

    • Kukko lauloi kullalleen

      Vrt. Kukko sanoi kullalleenKukko lauloi kullalleen, kanakaunokaiselle, varis lauloi vaahtokuulla, harakka hankikuulla.

    • Kukko lauloi kumman virren

      Kukko lauloi kumman virren, mut kana kahta kauheamman.

    • Kukko lauloi Kuurinmaalla

      Kukko lauloi Kuopiossa; Kukko lauloi, kurki tanssi; Kukko lauloi Kuurinmaassa (kana kaakotti Virossa minun laulujani); Kukko lauloi kuusikossa; Kukko lauloi Kuusojassa, kana kaakotti Virossa; Lehmä ammu Aunuksessa, Paholaisen retketKs. myös SotasanomatYdinsäkeet: Kukko laulo Kuurinmaassa, kana kaakatti Virossa, lehmä ammu Aunuksessa (sika vinku Viipurissa, + muunnelmia. Jatkona esim.: Mies huusi meren lahella, ruikutti revon nenässä. Joskus nimiä on muunneltu paikallisiksi, esim.: Kukko laula Kunnappäässä, kana kaakotta Aros, koirat haukkui Koroisis (VIII). Usein säkeisiin liittyy tarina tai viite siitä, että loru kuvaa paholaisen/pirun/noidan/Väinämöisen nopeaa kulkua (>Paholaisen retket). Joskus otsikkona on "Paimenen runo", ja kerrotaan että lorua on laulettu lasta tuudittaessa tai karjaa odottaessa.

    • Kukko lauloi Kuurinmaalla*

      Kukko lauloi Kuopiossa; Kukko lauloi, kurki tanssi; Kukko lauloi Kuurinmaassa (kana kaakotti Virossa minun laulujani); Kukko lauloi kuusikossa; Kukko lauloi Kuusojassa, kana kaakotti Virossa; Lehmä ammu Aunuksessa, Paholaisen retket*Ks. myös Sotasanomat*Ydinsäkeet: Kukko laulo Kuurinmaassa, kana kaakatti Virossa, lehmä ammu Aunuksessa (sika vinku Viipurissa, + muunnelmia. Jatkona esim.: Mies huusi meren lahella, ruikutti revon nenässä. Joskus nimiä on muunneltu paikallisiksi, esim.: Kukko laula Kunnappäässä, kana kaakotta Aros, koirat haukkui Koroisis (VIII). Usein säkeisiin liittyy tarina tai viite siitä, että loru kuvaa paholaisen/pirun/noidan/Väinämöisen nopeaa kulkua (>Paholaisen retket). Joskus otsikkona on "Paimenen runo", ja kerrotaan että lorua on laulettu lasta tuudittaessa tai karjaa odottaessa.

    • Kukko puuron keittää - lapset syömään

      Lintujen pidotKs. myös Eläinten pidotViihdytysleikki, jossa lapsen kämmentä hämmennetään sormella ja lopuksi kutiteaan kainalosta. Lorutaan: Kukko puuron keittää, kanna maidon lämmittää, lusikat laidalle laittaa. Tulkaa lapset syömään!

    • Kukko, miks varain laulat

      Kuukkis kukko, laukan ruoka, miksi varhain laulat? Siksi, että lapsesi ovat alasti, perheesi kaikki peitteettä.

    • Kukon kinnas, kanan varvas

      Kukko kiekaaKukon kinnas, kanan varvas, taas kukko pikeijaa.

    • Kukon tappo

      Kukko meillä tapettiin; Löysin kultaisen munasen - kukko tapetaan; Löysin kultaisen omenan; Löysin kultaisen munasen; Löysin kultaisen munasen - kukko tapetaan; Löysin kultaisen omenan (kukontappo); Löysin löysin minkä löysin; Meillä kukko tapettiin; Minkä löysin kunka löysin Piriseni piikaseni - kukko kuurataan; Tiraruu, tararuu, meien kukko tapettiin; Vaan etpä tiijä, minkä löysinKs. myös Löysin kultaisen omenan - kukon tappoAihe esiintyy kahtena versiona. 1) lyhyt ja yleensä >Sormus kadonnut -runon johdantona: Meiän kukko tapettiin - miulle sulat annettiin, mie sulat vaipaksi - menin suolle sotkemaan jne. (erit. III-IV). 2) itsenäinen kokonaisuus: Löysin kultaisen omenan (munan), laitoin sen piiloon, tuli kukko kuopimaan, ja sitten ydinaihe: Löin kukkoa kupua vasten, kanan lasta kainoloon, kukko maahan kuukalleen, kanan lapsi kaakalleen. Lopuksi emäntä saattaa lähettää piian ja rengin hakemaan kylältä kattilaa ja kutsumaan pappia ja kuningasta kukkopitoihin. (erit. V, XIII)

    • Kukon tappo*

      Kukko meillä tapettiin; Löysin kultaisen munasen - kukko tapetaan; Löysin kultaisen omenan; Löysin kultaisen munasen; Löysin kultaisen munasen - kukko tapetaan; Löysin kultaisen omenan (kukontappo); Löysin löysin minkä löysin; Meillä kukko tapettiin; Minkä löysin kunka löysin Piriseni piikaseni - kukko kuurataan; Tiraruu, tararuu, meien kukko tapettiin; Vaan etpä tiijä, minkä löysin*Ks. myös Löysin kultaisen omenan - kukon tappo*Aihe esiintyy kahtena versiona. 1) lyhyt ja yleensä >Sormus kadonnut -runon johdantona: Meiän kukko tapettiin - miulle sulat annettiin, mie sulat vaipaksi - menin suolle sotkemaan jne. (erit. III-IV). 2) itsenäinen kokonaisuus: Löysin kultaisen omenan (munan), laitoin sen piiloon, tuli kukko kuopimaan, ja sitten ydinaihe: Löin kukkoa kupua vasten, kanan lasta kainoloon, kukko maahan kuukalleen, kanan lapsi kaakalleen. Lopuksi emäntä saattaa lähettää piian ja rengin hakemaan kylältä kattilaa ja kutsumaan pappia ja kuningasta kukkopitoihin. (erit. V, XIII)

    • Kukontappaja veikko

      Vrt. Löysin kultaisen omenan - kukon tappoVeli katkaisi kukon kaulan, kukko hyppäsi katolle ja huusi: Ei siun ikännää kuuleman kukon ääntä. Vrt. Eläinten puheet -ryhmä.

    • Kuku käki, laula lintu

      Kuku käki, laula lintu, pajata palokärki! Käki kukkuu koivikossa, pienet linnut laulaa.

    • Kun leppä lehelle tuloo

      Leppä lehel, papu palol; Kun tulloo leppä lehel papu palolLasta tyynnytellään lupaamalla, että hän pääsee kirkkomatkalle, kun: leppä lehdelle tulee, papu palolle, punainen paarma pörrää, paskaheinä tulee kukkaselle tai pieni lintu laulaa.

    • Kun minä velliä vetelin

      Ks. myös NIMILORUT: Heikki; Leena; MattiEntemä rentemä reteli, kun minä velliä vetelin, kahdentoista kauhan kanssa kivikaakku kainalossa, Hämeenlinnasta Lappeenrantaan.

    • Kuningas kuka antaa

      Tipo, tipo ruokaa; Leipää ym. pyytäessäErilaisia alkusäkeitä sisältävä pyyntö: Tipo, tipo ruokaa; Tikka, takka ruokaa/tervaa; Pist minun nyrkkiini. Antajaa kiitellään kuninkaaksi, kieltäytyjää kurikaksi.

    • Kuollut pannaan hautaan

      "Lasten laulu": Piu pau, kuollut pannaan hautaa, lippu liinaa, lappu lautaa, hietaa päälle heitetään, maan alle peitetään. Ks. myös >Lippu liinaa, lappu lautaa.

    • Kurik krusiivoi

      Venäjänkielen matkimus (?): Kurik krusiivoi, sok solotoi trepes, kaskanan järitsä, virsi, korsi, marjavarsi. Ruokoranta, olensolmu, ostranjyvä. Lissenoi lissa, toitom pliissa. Suht sulkkie, kiekai dai prossai. - Kontekstitieto: Naapurista kun tulee kotiin ja siinä kiireessä lapsia pakauttelee.

    • Kurjen saappaat

      Ks. myös Varis vaa, tule tuvan taaLasta varoitetaan menemästä avojaloin ulos, etteivät jalat ahavoituisi ja lapsi saisi "kurjen sappaita": Kurki huusi: tule tänne tuvan taa, täältä saat saappaat, itkupillit päällisiksi!

    • Kurki kyntämässä

      Kuulin kurjen kuikertavan, Kuulin kurjen kullertavan, Kuulin sieltä kurjen äänen, Löysin kuren kyntämästä, Löysin kurjen kuusikosta, Mie kurgie kubuo vaššVrt. Hiiri ja maito; Kukon tappoRunon minä löytää kurjen kyntämästä tai kuikertamasta. Jatkuu eri tavoin: 1) Minä uhkaa tappaa kurjen, joka pelastautuu sanoen: Ota minut orjaksesi - kynnän pellon kynsilläin, siivilläin seinät siivoon jne.; 2) kurki viedään kotiin, se saa vasikan. Lopuksi kurkea lypsetään - yrittäjiä voi olla monta (Maija, Kaija jne.), mutta usein vasta runon minä onnistuu, ja maitoa tulee monta kiulua. Joskus kurjen sijasta löytyy ja lypsetään lehmä, peura tai kukko. Lypsyn jatkossa usein hiiri/hiiret/kissa kaatavat ja juovat maidon (Vrt. >Hiiri ja maito, johon myös kuuluu kiinteästi lypsyn kuvaus). Paikoin kurjen löytyminen on upotettu >Pakeneva-ketjuun, joskus muihinkin loruihin (esim. >Onnimanniin).

    • Kurki kyntämässä*

      Kuulin kurjen kuikertavan, Kuulin kurjen kullertavan, Kuulin sieltä kurjen äänen, Löysin kuren kyntämästä, Löysin kurjen kuusikosta, Mie kurgie kubuo vašš*Vrt. Hiiri ja maito; Kukon tappo*Runon minä löytää kurjen kyntämästä tai kuikertamasta. Jatkuu eri tavoin: 1) Minä uhkaa tappaa kurjen, joka pelastautuu sanoen: Ota minut orjaksesi - kynnän pellon kynsilläin, siivilläin seinät siivoon jne.; 2) kurki viedään kotiin, se saa vasikan. Lopuksi kurkea lypsetään - yrittäjiä voi olla monta (Maija, Kaija jne.), mutta usein vasta runon minä onnistuu, ja maitoa tulee monta kiulua. Joskus kurjen sijasta löytyy ja lypsetään lehmä, peura tai kukko. Lypsyn jatkossa usein hiiri/hiiret/kissa kaatavat ja juovat maidon (Vrt. >Hiiri ja maito, johon myös kuuluu kiinteästi lypsyn kuvaus). Paikoin kurjen löytyminen on upotettu >Pakeneva-ketjuun, joskus muihinkin loruihin (esim. >Onnimanniin).

    • Kuru, kuru kuppiin

      Kur, kur, kuppiinKs. myös Leikinaloituslorut: Kuur kuur kuppiin naar naar nappiin ja Kuru kuru kuppiin - kultaseen kaappiinPyyntöluku, joka alkaa kehotuksella: Kuru kuru kuppiin, vaivasen vattiin. Antajaa palkitaan lupaamalla, että hän pääsee esim. kultaportin päälle tai ylistetään antajaa hyväksi. Kieltäytyjä lähetetään: esim. paskamakkiin tai evätään pääsy taivaaseen.

    • Kutti katti kandajane

      Ks. myös Nimipilkat: OutiKutti, katti, kandajane, muššan koiran käbäläne, riehtilän randane, kattilan pangańe. "Lapset näin "niäretelläh" s.o. toinen toistaan kiusotellaan".

    • Kutti kutti kuiva juusto

      ErilaisiaKutti, kutti kuiva juusto, parempi on maito leipä.

    • Kuulin korvessa kellojen soivan

      Kirjalliselta vaikuttava teksti, joka kuvailee kirkonmenoja Tapiolassa: mm. orava soittaa kelloja, metsä neläimet veisaavat, karhu oli kappalainen. Vrt, >Eläimet hautaajina

    • Kuuluu, kuuluu Kulerinkellot

      Kuuluu, kuuluu Kulerinkellot Pitkänpellon pientareelta. Tillin lilliä laulettiin ja sokeria, kahvia jauhettiin.

    • Kyrväll on 10 nimeä

      Ks. myös NumerolorujaNumeroloru: Kyrväll' on kymmenen nimeä: yks on nilkki, toin nalkki, kolmas on koinu neuo, neljäs neien turva, viides vitun vasara... ite kyrpä on 10s.

    • Kyökkää, kyökkää

      Lasta keinutetaan: Kyökkää, kyökkää! Äiti meni Mikiältä piimälle, tuo kuppia, saat velliä, nortta maivoa!

    • Käki kukkuu: Anna Antille avain

      Käki kukkuuKäki kukkuu: Lyö lato lukkuun, anna Antille avain, anna flikoille voita-kakkua ja pojille koivujuustoo.

    • Kärpänen meressä kylpi

      Kärpänen kylpi meressäPuheharjoitus. Kärpänen meressä kylpi, meri kylpi kärpäsessä.

    • Kävin käräjissä

      Kävin käräjillä Kauhavalla, seisoin siellä lain alla Luoman salin lattialla. Tulin sieltä vähäiseen tappoon, kahdenkymmenen plootun sakkoon. Vieläpä sitten tuomari kaipaa yhdeksän taaleria jalkavaivaa.

    • Käy kenkä, liiku kenkä

      Kehotus: Käy kenkä, liiku kenkä, liiku, liiku liinakenkä.

    • Käydään ylös, alas, pitkin mäkeä

      Johdanto (VI): Minä laulan lappakeiju ja sen juppakeiju. Sahatukki, tuulimylly ja sen kesäkeiju. Ydinaihe: Käydään ylös, käydään alas, käydään pitkin mäkkee. Siellä sahat, siellä myllyt ja paljon väkkee. Siellä on minun oma kultani, joka minut näkkee.

    • Käykös kissakin saappailla

      Kippeli kappeli kan kan kaa, kissa se on, joka hiiren saa. Käykös kissakin saappailla?

    • Körö körö Karsman pappa

      Körö körö Karsman pappa, siellä on flikkoja kanssa. Flikkoja istuu Oulun rannalla kieltävät poikia menemästä, pojat ne vastaa naurusuulla, kyllä me taidamme takaisin tulla.

    • Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys

      Körö körö kirkkoon; Sorolaan-Urolaan-tätilään; Huis humma kirkkoon (Humikkalaan, Humppilaan j.n.e.); Huru huru hummalla kirkkoon; Huis humma kirkkoon; Huis huis Hunnulaan; Pappilas oli äkänen koiraKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Huru, huru Huittisiin; Koko kolo kirkkoonAihelmassa on kaksi osaa (matka ja kestitys), jotka voivat esiintyä yhdessä tai erikseen: 1) Johdantona useimmiten hevosella tehdyn (kirkko)matkan kuvaus esim.: Körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin ruskealla ruunalla, valkealla varsalla. Johdantona laajasti myös kehtolauluissa (>Tuu tuu tapakkirulla). Jatkuu: pappilassa paha koira puri humman tai lapsen jalan poikki. - Etelä-Pohjanmaalla sekä satunnaisesti Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa matkanteon kuvaukseen liittyy >Hauki tuli vastaan (numerot poimittu). 2) Kyläpaikassa saatu kestitys: poikkeen sieltä tätilään, täti leipoi suuren leivän, pani paljon voita päälle antoi humman/lapsen syödä. Leivonta-aiheen säkeitä tavataan myös muissa yhteyksissä (numeroita ei ole poimittu tähän): >Täti leipoi suuren leivän, >Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo; >Tule täti tälle maalle - keitä keltainen munanen; >Paka, paka pullaa. Myös muuta kestitystä esim.: hapantaaria juodaksesi. - Aihelman jatkeena on usein >Eläinten pidot tai >Eläimet hautaajina -teema (numerot poimittu näiden otsikoiden alle). Lähinnä Uudellamaalla jatkeena voi olla myös >Kivi rupes kiikkumaan. Käyttöyhteydeksi mainitaan usein kehtolaulu, joskus lapsen töyssyttäminen polvella.

    • Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys*

      Körö körö kirkkoon; Sorolaan-Urolaan-tätilään; Huis humma kirkkoon (Humikkalaan, Humppilaan j.n.e.); Huru huru hummalla kirkkoon; Huis humma kirkkoon; Huis huis Hunnulaan; Pappilas oli äkänen koira*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Huru, huru Huittisiin; Koko kolo kirkkoon*Aihelmassa on kaksi osaa (matka ja kestitys), jotka voivat esiintyä yhdessä tai erikseen: 1) Johdantona useimmiten hevosella tehdyn (kirkko)matkan kuvaus esim.: Körö körö kirkkoon, papin muorin penkkiin ruskealla ruunalla, valkealla varsalla. Johdantona laajasti myös kehtolauluissa (>Tuu tuu tapakkirulla). Jatkuu: pappilassa paha koira puri humman tai lapsen jalan poikki. - Etelä-Pohjanmaalla sekä satunnaisesti Hämeessä, Satakunnassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa matkanteon kuvaukseen liittyy >Hauki tuli vastaan (numerot poimittu). 2) Kyläpaikassa saatu kestitys: poikkeen sieltä tätilään, täti leipoi suuren leivän, pani paljon voita päälle antoi humman/lapsen syödä. Leivonta-aiheen säkeitä tavataan myös muissa yhteyksissä (numeroita ei ole poimittu tähän): >Täti leipoi suuren leivän, >Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo; >Tule täti tälle maalle - keitä keltainen munanen; >Paka, paka pullaa. Myös muuta kestitystä esim.: hapantaaria juodaksesi. - Aihelman jatkeena on usein >Eläinten pidot tai >Eläimet hautaajina -teema (numerot poimittu näiden otsikoiden alle). Lähinnä Uudellamaalla jatkeena voi olla myös >Kivi rupes kiikkumaan. Käyttöyhteydeksi mainitaan usein kehtolaulu, joskus lapsen töyssyttäminen polvella.

    • Laa laa lasikka

      Laa laa lasikka, mustan lehmän vasikka, valkosen lampaan karitsa.

    • Laivaa, laivaa, mitä laiva maksaa

      Laivaa, laivaaKs. myös LEIKIT: LaivasillaLaivaa, laivaa. Mitä laiva maksaa? Kaks kanan paskaa, kuus kultapenninkii, sata saksan taalerii. Huippaa, huippaa, laiva kaatui kumoon.

    • Laivan nimi on Lassi

      LassiLaivan nimi on Lassi, vaipan nimi on vassi, hevosen nimi on Hessi, lehmän nimi on Lessi, sian nimi on Sikersaker, pässin nimi Kilekakel, kissan nimi on Hetin pretin prei. Kukko laulaa ja heijaa.

    • Lammas pantiin uuniin

      Tallil lallil - lammas uuniin; Vaari pantiin uuniinAlkusäkeenä: Tallil/Tillil/Allil lallil laulettiin. Lammas/vaari/kettu pantiin uuniin. Lampaalla oli tarkat korvat, uunissakin kuuli. Jatke: Hapanrokkaa keitettiin Ja lammasta pantiin sekaan. Hämmennä piikaseni, ettei pala pohjaan! (XIV)

    • Langei Karpa karzinah

      Langei Karpa karzinah, hiiri vedi starsinan, starsina golovan, golova piisarin, piisari tsuarin, tsuari heät puari, kaik hiired zuari.

    • Lapsi laiha, kurkku kuiva

      Lapsi laiha, kurkku kuiva, ei anna emäntä voita, isäntä sianlihaa.

    • Lasta naurattaa

      Attir, littir lattin taa, lasta pientä naurattaa tai käpälästä ketkuttaa.

    • Lasten kanssa lauletaan - sedän sellu, taatan tallu

      Lasten lauluLasten tähden lauletaan, vaikka nauretaan. Sedän sellu, taatan tallu, musterin muru, mamman mallu.

    • Lato alla, mylly päällä

      Lato on allaViihdytysleikki. Osoitetaan sanojen mukaan lapsen vatsaa, suuta, nenää, silmiä ja hiuksia: Lato on alla, mylly päällä, myllyn päällä haistimet, haistimen päällä kiikarit, kiikarein päällä tihumettä, tihumetsässä pieniä lintuja.

    • Laulan latturii

      Mie laulan laituria(La mie) laulan latturia, tammat/hevoset (siat, harakat) syövät tattaria. Jatke kerran (XIII2, 6092): orit otraa purroot, ruuna ruista ruisuttaa.

    • Lauloi lapsi, lauloi lammas

      Laulo lapsi, laulo lammas; Lauloi lammas, lauloi lapsi; Yksittäisiä lasten runoja ja lorujaLauloi lapsi, lauloi lammas, lauloi lampahan saparo. Sian kinkku kiijätteli, vuohen sorkka souvatteli. Myös seksuaalinen: Viian (=Sofiian) p- viilätteli.

    • Lauri löysi ruplan rahan

      Puheopetusloru. Lauri löysi ruplan rahan jyrkän penkereen alta.

    • Leipä kiven päälle - kivi kiikkumaan

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Lyydi pani kiven päälle - kivi rupes kiikkumaanAihelma alkaa: nisua leivotaan ja/tai leipä/kakku annetaan piialle/lampurille/karjapaimenelle/Lyyrille/minälle tms. Tämä panee leivän kiven päälle (satunnaisesti runon minä istuu kivelle). Kivi rupeaa kiikkumaan tms. Seuraa kuvaus oudosta käyttäytymisestä: paha poika / vanha piika jne. loikkimaan taikinatiinu seljäs / kukko huutelemaan uunin päältä tms. Joskus leivän antaminen esitetään ketjuna: Annoi sen sit isännäl, isäntä annoi emännäl, emäntä annoi trenkil, trenki annoi sen piial, piika annoi sen paimenel, paimen pisti sen kiven pääl (XIV). - Usein edellä: >Suutari, tee minulle kengät - minä menen naimaan; >Körö körö, huis humma, kirkkoon, Huittisiin tms. - kestitys tai >Pikkunen piikanen (poikanen)- missä viivyit kauan (VIII).

    • Leipä kiven päälle - kivi kiikkumaan*

      *Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Lyydi pani kiven päälle - kivi rupes kiikkumaan*Aihelma alkaa: nisua leivotaan ja/tai leipä/kakku annetaan piialle/lampurille/karjapaimenelle/Lyyrille/minälle tms. Tämä panee leivän kiven päälle (satunnaisesti runon minä istuu kivelle). Kivi rupeaa kiikkumaan tms. Seuraa kuvaus oudosta käyttäytymisestä: paha poika / vanha piika jne. loikkimaan taikinatiinu seljäs / kukko huutelemaan uunin päältä tms. Joskus leivän antaminen esitetään ketjuna: Annoi sen sit isännäl, isäntä annoi emännäl, emäntä annoi trenkil, trenki annoi sen piial, piika annoi sen paimenel, paimen pisti sen kiven pääl (XIV). - Usein edellä: >Suutari, tee minulle kengät - minä menen naimaan; >Körö körö, huis humma, kirkkoon, Huittisiin tms. - kestitys tai >Pikkunen piikanen (poikanen)- missä viivyit kauan (VIII).

    • Leisun Liisa, Leisun Matti

      Nimiluettelo: Leisun Liisa, Leisun Matti, sinitakki, Sonni-Matti, Pirkko ei tullu uunista ulos.

    • Leivon leivon leipäsiä

      Leivon leivon leiposia (tattusia); Leivon, leivon leiposia; Leivon leivon kakkua; Leivon leivon leipäsii; Leivo, leivo leipäsiä. (Paaka, paaka pullaa); Leivon leivon kakkusia; Leivon kaakkusiaViihdytysleikki. Leikitään lapsen käsillä sen mukaan, mitä lorussa sanotaan. Loru alkaa useimmiten leivon leipäsiä -aiheella, jolloin leivotaan lapsen käsillä. Voidaan esitellä myös työvaiheita (jauhota, pistele, puttis uuniin). Jatkossa kuvaillaan useimmiten leipomusten makoisuutta (simasia, suolasia jne.) Loru loppuu usein siihen, että kysytään kenelle kakku annetaan ja sujautetaan se omaan tai lapsen suuhun tai uuniin. - Kerran >Susilampaisilla -leikin aidantekorepliikin aloituksena (IX1 2946).

    • Leivon leivon leipäsiä*

      Leivon leivon leiposia (tattusia); Leivon, leivon leiposia; Leivon leivon kakkua; Leivon leivon leipäsii; Leivo, leivo leipäsiä. (Paaka, paaka pullaa); Leivon leivon kakkusia; Leivon kaakkusia**Viihdytysleikki. Leikitään lapsen käsillä sen mukaan, mitä lorussa sanotaan. Loru alkaa useimmiten leivon leipäsiä -aiheella, jolloin leivotaan lapsen käsillä. Voidaan esitellä myös työvaiheita (jauhota, pistele, puttis uuniin). Jatkossa kuvaillaan useimmiten leipomusten makoisuutta (simasia, suolasia jne.) Loru loppuu usein siihen, että kysytään kenelle kakku annetaan ja sujautetaan se omaan tai lapsen suuhun tai uuniin. - Kerran >Susilampaisilla -leikin aidantekorepliikin aloituksena (IX1 2946).

    • Leko, leko meidän uuni

      Leko, leko meidän uuni, pala, pala, pappilan uuni, kylve, kylve, kylän uuni, pissan, passan, Paavon uuni.

    • Lellun lellun lehmä poiki

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Tellun, lellun, lehmä poikiLellun, lellun, lehmä poiki, tekipä uuden vasikan, punakorvan, kultasarven.

    • Liir liir linnunmuna

      Pyyntösanoja, kun halutaan pyytä toiselta esim. makeisia. Ojennetaan käsi, silmät kiinni, ja sanotaan: Liir liir linnunmuna, kakskymment kananmunaa (kymmenen kanan jyvää). Jatkossa kuvataan herkkujen tuontia hienolla hevosella, ja uhataan: Se joka antaa, pääsee hevosen selkään, joka ei anna, pannaan pirun kanssa pimeään torniin yms.

    • Liir liir lippustiina

      Liir liir lippustiina, kukko meni juomaan kanan viinaa.

    • Likka lippasi tietä myöten

      Likka lippasi tietä myöten, eikä ollut miestä, tuurin luurin tuppi vyöllä, eikä ollut veistä.

    • Linnun pesän löytäjä

      Löysin, löysin linnunpesän, mutta en sano sulle.

    • Linnunpoika livertelee

      Vrt. Tikka/likka/kissa tanssiLinnun poika livertelee liukkahalla jäällä. Tetrin poika tepertelee tervaskannon päällä.

    • Lipit lapit lattia honkaa

      Lipit lapit, lipit lapit lattia honkaa, mikähän lammaslauma siällä onkaan?

    • Litta meni niemeen

      Litta meni Niemeen, minä Nientä kiertämään. Litta palas Niemestä, minä nientä kiertämästä.

    • Lue lue luskuttele

      Lapsille sanotaan lähetettäessä heitä kylänlukuun: Luve, luve, luskuttele, papin edessä paukuttele!

    • Luku lapsen kasvamisen estämiseksi

      Kasvaminen; Lapsen kasvun estäminen; Lapsen synnyttyä; Tarpeella oltaessa; Til, talt, tasapääKs. myös Leikit ja leikkilaulut: UkkoturjasillaLeikkiloitsu lapsen kasvun estämiseksi. Erilaisia tapoja ja sanoja, esim. taputetaan lasta päälaelle sanoen: Tilt talt tasapää, älä kasva millonkaan; tai lapsen pään yli heitetään jalkavarsi sanoen: Kiuppis kauppis, et ikän enää kasva!

    • Lähtään (isä) äiti kotiin

      Ilta tulee, iti(kat) puree, lähdetään äiti kotiin! Suola loppuu, leipä loppuu, lähdetään äiti kotii! "Näin laulelivat lapset pyytäessään äitiään lähtemään kotiin."

    • Läkkämä, sikko, Surulaan

      Läkkämä, sisko, tšurulaanAlkaa kehotuksella: Läkkämä, sikko, Surulaan/Tsurulah. Seuraa kuvaus suuresta pirtistä, jossa 1) on tsupun täysi neitosia ja hyvä kestitys: sulhaset syövät, juovat, piiroja pidetään, vehnäsiä viilletään, kagrasia katetaan, hopeisella veitsellä ja 2) toisessa tsupussa huono kestitys: syödään, juodaan, läävän ovella stola, vasan nahka skaatterina, lehmän nahka leipänä, koiran nahka kolatsuna, kasin sitta kakkarana, lehmän kusi vaassana.

    • Läks Kat´t´i karbaloh

      Läks Katti karbaloh, tyhjä vakkane kainaloh. Tuli Katti yöllä, tyhjä värtti vyöllä.

    • Läksi kuoma kuomisihe

      Läksi kuoma kuomihise, piperi paperihise, kirpoi kultani avain, kuu löysi, päivä peitti.

    • Läksin kirkkoon kesällä - herasilmä hevosella

      Läksin kirkkoon mie kesällä, justiin juhannuspäivänä, herasilmähevolla, laukkipäällä lampaalla, tunkin turkin, viitan päälle.

    • Lömbö lapset herättää

      Lömbö, lömbö, lömböttää, lömbö lapset herättää?

    • Löpö löpö edestakaisin

      Löpö löpö iestakasii, poika penkillä makasi, piika pier, penkki vier. Jatkona >Ei oo syy pierijässä vaan penkin veistäjässä.

    • Löydän, löydän ämmän kätkön

      Löydän, löydän ämmän kätkön, kirjavan kiven kolosta, kahden kantosen välistä, kolmen koivun juuren alta.

    • Löysi kolme simpukkaa

      Ks. myös Menin ojalle onkimaan, NIMILORUT:Nikki, Alle, Antti, Eerikki, Elkku, Erkki, Heikki,Ierikka, Jussi, Kalle, Matti; LEIKINALOITUSLORUT: Kille, Kalle, kikkarastaHousut tehtiin makkarasta, hyppäsi ojan yli. Löysi kolme simpukkaa, yhden möi, toisen söi, kolmannen kotia mamalle vei. Yleinen aihelma nimipilkkaloruissa.

    • Löysin kultaisen omenan - kukon tappo

      Kukon tappo; Kukon tappo ja paistaminen; Löin kukkoa kupua vasten (Kukko kuurataan); Löysin kultaisen munasen; Löysin kultaisen munasen - kukko tapetaan; Löysin kultaisen omenan (kukontappo); Löysin löysin minkä löysin; Minkä löysin kunka löysinKs. myös Kurki kyntämässä; Kukon tappo Vrt. Kukontappaja veikkoYdinaihe: Löydetään kultainen omena tai muna, haudataan, kukko tulee kuopimaan, lyödään kupua vasten, kattilan etsintä ja peseminen, keittäminen, keitä kutsutaan syömään. Yhtymäkohtia >Kurki kyntämässä -aiheeseen (kupua vasten lyöminen, padan etsintä ja peseminen, keittäminen).

    • Maamuna Matti

      MaamunaViskataan toista maamunalla ja sanotaan: Maamuna Matti, taivaan tatti, mihi mie sinnuu isen, siihe tulkuo patti.

    • Majamies, kalamies

      Majamies, kalamies, ota minnuu rekeesi! Jos et ota, situn eteesi. Tai: Jos otat, annan sinulle syötävää.

    • Makeaa velliä keitetään

      Jouluntulon merkki: Makeaa velliä keitetään, sokeria sekaan heitetään - vähän suolaa maistetaan, annetaan lasten haappia, pistetään loppu kaappiin; pannukakku paistetaan, sitten suolaa maistetaan. >Kiikun kaakun kissan jalka -laulun jatke. - Makean sokerilla maustetun vellin aihelma: ks. myös >Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan, jossa tytöille syötetään tätä velliä.

    • Marakatti munii

      Marakatti muni kerran latoon. Minä, kun menin katsomaan, niin siellä oli tervasutti.

    • Mari marjasta tulee - anna Mari marjoja

      Mari marjasta tulee - ei Marin marjat jouda; Mattu (Mari) marjat emolleMari marjasta tulee, muut piiat mustikasta: Anna Mari marjojais! Ei Marilta marjat jouda. Mari viepi mammalleen, tasaselle taatilleen, sitkeälle siskolleen, veiterälle vellolleen. XIII2 6107: "Lapsenvirs", 6108 "Kehtolaulu".

    • Meijän herran porsas kuoli

      Meidän herran porsas kuoli. Se jäi kesken kettämättä, tallin taakse jäi tappamatta. "Lapselle laulettiin."

    • Mene häkkiin häihin

      Menen häkkiin häihinLeikillinen kehotus lapselle: Mene häkkiin häihin, sikiä täihin, muutu kirpuksi, tule torakkana takaisin!

    • Mene kottiin syömään rottii

      Menen kotiinLeikillinen kehotus: Mene kottiin, syömään rottii, särkemään pottii!

    • Mene pois Polko koira

      Mene pois, polko koira! Sinä olet suuri ja musta. Antaa tulla Anttolan Vallin, se on pieni ja valkea!

    • Menen metsään marjoja maistamaan

      Minä menen metsään marjoja maistamaan, läskiä paistamaa, sieniä etsimään. Sinä kotiin jää!

    • Menen metsään otan viis vitsaa

      Mie mänen messää, otan sielt viis vissaa ja lyön kissaa vassaa ja ossaa.

    • Menen mäkeen

      Minä menen mäkeen, voi kun paljon väkee! Minä kun laskin kelkallain, viisi kertaa vitsaa sain, kun revin paidan, särjin uuden aidan.

    • Menin metsään, löysin linnun

      Kertomus linnun ampumisesta kahdella kielellä: Mänin mie metsään posson liesu, löysin mie linnun nassol titski, mie kun ammuin ja prilala, oli mulla pyssy pul ruscho, hän män maaha upal semljä, ylepeätä, seres kolovii.

    • Menin metsään, tuli karhu vastaan

      Mie mänin metsää, tuli karhu vastaa. Mie puuhu pujahin, karhu tuli peräst, mie puust putoosin, karhu(n) kans kahen. Karhult katkes kylkiluu, miult mäni vinnoo suu. Mie juoksiin kotii, toi karhul rottii, karhu söi hyvillää(n), miul sano: Metsää mää! En mie tie pahhaa enkä ota rahhaa.

    • Menin Mikilt valkiaa

      Menin Mikilt valkeaa - Täi lakaisi lattiaaKs. myös PakenevaMenin hakemaan Mikiltä valkeaa (tulta). Mikin koira tuli päälleni, minä hyppäsi Mikin aidalle ja katsoin Mikin tuvan sisään; siellä eläimet puuhailivat (>Eläinten pidot).

    • Menin ojalle onkimaan

      Mikko meni ongelle; Poika meni onkimaan; Mikkel kokkel konnan poikaKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Elpin pelpin kakkarasta - ojalle onkimaan; NIMILORUT: Alle, Antti, Eerikki, Elkku, Erkki, Heikki, Ierikka, Jussi, Kalle, Matti, NikkiMinä menin onkimaan, sain kolme simpukkaa, yhden söin, yhden möi, yhden mammalle kotiin vein.

    • Mentih pappilan naiset veelle

      Epäselvä aihelma, joka alkaa usein: Harakalta häntä halki, varikselta varpaat poikki. Mitä harakka haksattaa? Pappilan piiat on vedellä. Vesi verenä juoksee. Korvot, korennot rikki, papin halatti halki. Aihelma yhden kerran yksin (I3), useimmiten yhdistyy loruun >Oli ennen ukko, akka, oli kirjava kananen - muna rikki - kietoutuu sen kanssa merkilliseksi tarinaksi.

    • Metso istui keskellä keskioksaa

      Nopeata puhettaPuheopetusloru. Metso istui keskellä keskimmäistä keskioksaa.

    • Mie oon piika pikkarainen

      Tytön valitus: Mie oon piika pikkarainen, huomenna tullaan naimaan, ei ole sukkaa, ei ole kenkää eikä paitaa.

    • Mie vaan lukea luuhattelen

      Minä lukea luuhattelen, pölkynpäitä pöyhettelen: laatisko herneen palko, pavun palko ympyriäinen.

    • Miepä siun sitaksi laulan

      Juonittelevalle lapselle: Minäpä sinut sitaksi laulan, panen paskan tonkijaksi ja kusinurkan nuolijaksi.

    • Mies meni Mynämäkeen

      Mies meni Mynämäkeen, toinen torikivelle, rukiinen ryysy päällä, kaurakuorinen kasukka. "Lasten laulu."

    • Mies musta murosta nousi

      Mies musta murosta nousi, seisoi porossa polvineen. Neitonen tulee, vaskimaljanen kädessä, kolme sulkaa sisässä. "Tiukku-laulu."

    • Mihin pitää mennä? - Kukkolaan

      Kysymys-vastaus -vuoropuhelu: Mihinkä pitää? Kukkolaan. Onko kukko kotona? On. Mitä se tekee? Kynsiänsä hioo. Minkä tähden? Varastavien lastesi tähden. Mitä varastaneet? Ohrani ottaneet, kaurani katkooneet, kirnun sutanneet, voileivän akkunalta nuolleet.

    • Mikin makin mahtavasti

      Mikin makin mahtavasti, koottu nurmikukkasista, kesäheinistä kerätty.

    • Mikko nukkui notkoon

      Mikko nukkui notkoon vanha ämmän viereen. Kun nukuit, niin nukkukoon, häijy hänestä huolikoon.

    • Mikko sanoi: Mitä illaks keitetään

      Ruokaloru; Mikko kysy mitä keitetäänVuoropuhelu: Mikko sanoi: Mitä illaksi keitetään? Matti sanoi: maito-lämmitöstä, Hanna sanoi: hapanta kaalia, Jussi sanoi: juutas häntä syököön! Pekko sanoi: ei perseeseen mene.

    • Mikä nimi? - Nippatiira

      "Sormin toisen nenästä pidelle": Mikä nimi? - Nippatiira.

    • Mikä tuli? - Sika puri.

      Mikä tuli? - kissa puriMikä tuli? Sika puri. Mitä teit? Hännästä vedin, saparosta saksuttelin.

    • Mikä yksi?

      Mikä yks?; Mikä ompi yksi?; Mikä on yks`?; Mikä yksi? Minä tässä.; Mikä yksi jne.; Mikä yks? Kirveen silmä.; Yks silmä tontul; ArvoitusVrt. Numerolorut; LEIKINALOITUSLORUT: Mikä yks, muna kypsUseimmiten kysymys-vastaus -muot0inen ketju. Esim. Mikä yksi? Kirveen silmä. Mikä kaksi? Silmää päässä. Mikä kolme? Jalkaa padassa. Mikä neljä? Tissiä lehmällä. Mikä viisi? Sormea kädessä. Mikä kuusi? Naulaa hevosen kengässä. Mikä seitsemän? Seitsemän tähteä Otavassa. Mikä kahdeksan? Kahdeksan kappaa nelikossa. Mikä yhdeksän? Yhdeksän kertaa läpätään. Mikä kymmenen? Kymmenen käskyä laissa. Muita kysymystyyppejä: Mikä ukko yksi? Mikä on ensimmäinen tosi? tms. Joskus kysymys puuttuu ja tilalla on luettelo (esim. Yksi silmä kirveessä, kaksi silmää päässä jne.) Numerot useimmiten 1-10, joskus esim. 1-7 tai 1-12. Arvoitussarja sisältyy myös Pirulle luvattu poika -tarinaan E 551. (XII2 8252, XIV 2078). Kontekstitietoja ja nimityksiä: "Kun ennen kotona lapsena kyselimme toisiltamme arvuutuksia, niin aloimme tavallisesti seuroovalla arvuutussarjalla" (VI1 2041); "Kalilean häälaulu" (X1 1508). AT 2010 + toisintoja:AT 1093, AT 81 ja tarinatyyppi E 551).

    • Minä menen metsään kettuja pettään

      Menen metsään repoa repimään; Menen metsään kettuja pettäänKs. myös NIMILORUT: Mikkel; KEHTOLAULUT: Huis sika kettuja pettää Minä/isä/mies, satunnaisesti: koira/kettu/kissa/sika/susi menee kettuja pettään, jäniksiä jättään, oravia ottaan.

    • Minä näin unta unissani

      Kertojan huomautus: "Tähän tapaan kuulee useasti sanottavan". Runo alkaa: Minä näin unta unisani, oli kultainen sormus sormesani, vaskinen kynttilä kädessäni. Unennäkijä herää kauhuun havaiten, että hänellä on kädessään sammakko ja hänen sormensa on housun reijässä.

    • Minä puhun juttua - susi vei kuttua

      Minä puhun juttuaMinä puhun juttua: Susi vei kuttua paidasta, heitti yli aidasta. Kuttu rupesi parkumaan ja susi vippasi karkuun. "Lasten loruja".

    • Minä puhun juttua - susi vei kuttua*

      Minä puhun juttua**Minä puhun juttua: Susi vei kuttua paidasta, heitti yli aidasta. Kuttu rupesi parkumaan ja susi vippasi karkuun. "Lasten loruja".

    • Mitä keitetään? - Isännälle rokkaa, minulle kusta

      Mitä keitetään? - Isännälle ja emännälle rokkoo, minulle kustaMitä siinä keitetään? Isännälle ja emännälle rokkoo. Mitä mulle? Kusta kupillinen, paskaa lapiollinen. "Piika esitti, kun kysyttiin, mitä keitti."

    • Mitäs trenki tekkee

      Kysytään: Mitä renki tekee? Vastaus: Reiraa rekeä. Kuka lähtee matkalle? Kissa. Kuka kissan reissut maksaa? Matka maksaa ruplan ja takaisin tullessa "tuplan".

    • Molemmat on nätit, Sauna-Maijan jätin

      Maija, LiinaSauna-Maija, Muorin Tiina, molemmat on nätit. Sitä olen katunut, kun Sauna-Maijan jätin. Alkusäe (VIII): Tinter Liinaa, tinter Liinaa tupakkia, viinaa.

    • Montako teitä on?

      Erilaisia lasten hokemaisiaNimiluettelo: Montako teitä on? Viisi miestä ja Mikitta, kaksi Anttia ja populi, Nurkka-Jussi, Sammal-Tossi, Kettu-perse. Annettu Alakylästä, kohennettu Konnunkylässä.

    • Mummo kellarissa kultakangasta kutomassa

      Erilaisia lasten hokemaisiaMissä meidän mummo on? Kiven alla kellarissa kultakangasta kutomassa tms.- Myös parodinen versio (VI2): Hevosen päitä syömässä. Vieläkö jäi? Vielä jäi pääluu, lusikkapuu.

    • Mummo kellarissa kultakangasta kutomassa*

      Erilaisia lasten hokemaisia**Missä meidän mummo on? Kiven alla kellarissa kultakangasta kutomassa tms.- Myös parodinen versio (VI2): Hevosen päitä syömässä. Vieläkö jäi? Vielä jäi pääluu, lusikkapuu.

    • Muni muni muikkaa

      Vrt. Muni muni musta kana"Lapset sanoivat pyytäessään jotain, silmät olivat silloin kiinni": Muni, muni muikkaa, kerjäläiskeikkaa, hyväst talost jottai, pahast ei mittää.

    • Muni, muni musta kana

      Vrt. Muni muni muikkaaPyyntoluku koura toisen edessä, silmät kiinni: Muni, muni musta kana, valkose kana pesään!

    • Muni, muni musta kana*

      *Vrt. Muni muni muikkaa*Pyyntoluku koura toisen edessä, silmät kiinni: Muni, muni musta kana, valkose kana pesään!

    • Muorin musta kana

      Loppumaton kertomus: Muorin musta kana muni munan. Minä vein se apteekkiin. Apteekkari kysyi: Mistä sait munan? Minä vastasin: Meidän muorin musta kana muni jne. Vrt. AT 2320 Erilaisia satuja, jotka alkavat yhä uudelleen alusta (rounds); AT 2320:1 Meillä oli musta kana - apteekkiin.

    • Musta kissa uunin päällä - Mikä hinta?

      Musta kissa uunin päällä, valkea rekkorinta. Metsästäjä tulee ja kysyy: Mikä kissalla hinta?

    • Märyä keritään

      Pyöritetään kättä itkevän lapsen edessä ja luetaan: Kerin märyä. Nyt kerä on valmis! "Ja niin kauvan "keritään", että lapsi lakkaa juonittelemasta."

    • Niin sano suutarpojat - lähdemme häihin

      Niin sano suutarpojatLasta hypitetään polvella ja lauletaan: Niin sano suutaripojat: Tule pappa kotia, lähdemme pienen linnun häihin, siellä yksi hyppää, toinen tanssii, pienet linnut piipattaa.

    • Nipsun napsun

      Nipsun napsun niin, nyt se on auki ja nyt se on kii.

    • Numeroloruja

      Yksi ytti, toinen totti; Yks oli viuhka toinen vauhka; Ensimmäinen enkel; Yksi yrtti pihlajainen; Ensimäinen Eskelinen; Yks on yletti salolla; Yks on nilkku, toinen nalkku; Yksi portti pihlajainen; Yksityisiä lasten runoja ja loruja; Erilaisia; Ensimäinen enkeli; Yrtti Pihlajainen (Niemiläinen); Ensimmäinen enkeli; Yksi oli Yrjän äijä; Ensimmäinen oli Eskon Villu; Eellimäinen Ievan p.; Yks on tyttö toinen tokko; Yks on ollo, toinen tollo; Ensimmäisellä silmät suuret; Yks on pontto pihlajassa; Yks on ylli toinen tolli; Yksi Yrjö toinen Tuomas; Yksi Yrjö Pihlajainen; Eellimmäinen keskimmäinen; Yks on yrtti; Yksi kypsi; Yksi ystävä ylhäällä; Yksi kaija kaivoon putosi; Yksi Kaija kaivoon meni; Kaisa kaivoon putosi; LeikkilukujaKs myös. Kello yks - muna kyps; Mikä yksi?; Kemissä on kivinen kirkko; Nyt on kauppa kattiloilla; Kyrväll on kymmenen nimeä; LEIKINALOITUSLORUT: Ensimmäinen enkeli - kymmenes kyyhkynen; Yksi yrtti pihlajainen, toinen Tuomas Karjalainen; Mikä yks, muna kypsTähän on koottu ns. numeroloruja. Loruissa luetellaan useimmiten numerot 1-10. Kunkin numeron kohdalla luonnehditaan a.o. henkilöä lähinnä kolmella tavalla (yksin tai yhdessä): 1) ominaisuuksia: ensimmäinen enkeli, toinen tokka, kolmas kovanokka, neljäs neulansilmä tms. 2) henkilönnimiä: viijes Tuomas Kuronen, seitsemäs seppä Taunus, kaheksas Kaapermanni / yhdeksäs oli Yrjän äijä, kymmenes oli Kynä-Antti tms. 3) paikkoja: kolmas Koskelta kotoisin, neljäs Neitsyniemeltä, viides Virkkalan kylästä tms. - Kolme tavallista johdantoa: 1) Kiehu, kiehu pikipata, lotise, lotise lohipata! Mistäs tähän vieraat tulee? (XII) 2)- Mikä tuli? - Mikko kuoli.- Jäikö monta lasta? - Kymmenen.(X1) ja 3) Ei Matti maata jouvu, Matill´on monta morsianta. (IX1) Numeroloru esiintyy yleensä yksin, mutta myös muiden aihelmien yhteydessä, kuten palkaksi saatujen poikien niminä (>Taivaassa, tätilässä paimenessa, esim. IITv 1285-1286, 1292-95 1297-1301) sekä satunnaisesti muuallakin (esim. >Sain kirpun kiinni, möin nahan, ostin orin; SANANLASKURUNOT: >Monta matkalla tulevi ja LEIKINALOITUSLORUT: >Yökill tuokill - sylen jäähä järven päähä. - Käyttöyhteyksiä: peräkkäin kuljettaessa tai juostessa, leikkiä aloitettaessa, riisuuduttaessa uimaan mennessä, nikotuslukuna, luokkatason nimittelynä ja sormien niminä. Esimerkki XII1 1550: Käydään leikillään toisen rintapieliin, ja kun toinen hätäilee, sabotaan: älä, älä hätäile, siinä on kymmenen veljestä, sormiaan tarkoittaa. Kun toinen kysyy: ketä ne ovat ja mistä? luetellaan ne yllä mainitulla tavalla.

    • Numeroloruja*

      Yksi ytti, toinen totti; Yks oli viuhka toinen vauhka; Ensimmäinen enkel; Yksi yrtti pihlajainen; Ensimäinen Eskelinen; Yks on yletti salolla; Yks on nilkku, toinen nalkku; Yksi portti pihlajainen; Yksityisiä lasten runoja ja loruja; Erilaisia; Ensimäinen enkeli; Yrtti Pihlajainen (Niemiläinen); Ensimmäinen enkeli; Yksi oli Yrjän äijä; Ensimmäinen oli Eskon Villu; Eellimäinen Ievan p.; Yks on tyttö toinen tokko; Yks on ollo, toinen tollo; Ensimmäisellä silmät suuret; Yks on pontto pihlajassa; Yks on ylli toinen tolli; Yksi Yrjö toinen Tuomas; Yksi Yrjö Pihlajainen; Eellimmäinen keskimmäinen; Yks on yrtti; Yksi kypsi; Yksi ystävä ylhäällä; Yksi kaija kaivoon putosi; Yksi Kaija kaivoon meni; Kaisa kaivoon putosi; Leikkilukuja*Ks myös. Kello yks - muna kyps; Mikä yksi?; Kemissä on kivinen kirkko; Nyt on kauppa kattiloilla; Kyrväll on kymmenen nimeä; LEIKINALOITUSLORUT: Ensimmäinen enkeli - kymmenes kyyhkynen; Yksi yrtti pihlajainen, toinen Tuomas Karjalainen; Mikä yks, muna kyps*Tähän on koottu ns. numeroloruja. Loruissa luetellaan useimmiten numerot 1-10. Kunkin numeron kohdalla luonnehditaan a.o. henkilöä lähinnä kolmella tavalla (yksin tai yhdessä): 1) ominaisuuksia: ensimmäinen enkeli, toinen tokka, kolmas kovanokka, neljäs neulansilmä tms. 2) henkilönnimiä: viijes Tuomas Kuronen, seitsemäs seppä Taunus, kaheksas Kaapermanni / yhdeksäs oli Yrjän äijä, kymmenes oli Kynä-Antti tms. 3) paikkoja: kolmas Koskelta kotoisin, neljäs Neitsyniemeltä, viides Virkkalan kylästä tms. - Kolme tavallista johdantoa: 1) Kiehu, kiehu pikipata, lotise, lotise lohipata! Mistäs tähän vieraat tulee? (XII) 2)- Mikä tuli? - Mikko kuoli.- Jäikö monta lasta? - Kymmenen.(X1) ja 3) Ei Matti maata jouvu, Matill´on monta morsianta. (IX1) Numeroloru esiintyy yleensä yksin, mutta myös muiden aihelmien yhteydessä, kuten palkaksi saatujen poikien niminä (>Taivaassa, tätilässä paimenessa, esim. IITv 1285-1286, 1292-95 1297-1301) sekä satunnaisesti muuallakin (esim. >Sain kirpun kiinni, möin nahan, ostin orin; SANANLASKURUNOT: >Monta matkalla tulevi ja LEIKINALOITUSLORUT: >Yökill tuokill - sylen jäähä järven päähä. - Käyttöyhteyksiä: peräkkäin kuljettaessa tai juostessa, leikkiä aloitettaessa, riisuuduttaessa uimaan mennessä, nikotuslukuna, luokkatason nimittelynä ja sormien niminä. Esimerkki XII1 1550: Käydään leikillään toisen rintapieliin, ja kun toinen hätäilee, sabotaan: älä, älä hätäile, siinä on kymmenen veljestä, sormiaan tarkoittaa. Kun toinen kysyy: ketä ne ovat ja mistä? luetellaan ne yllä mainitulla tavalla.

    • Nuora hyppäs pässi katkes

      Nurinpäistä puhettaVrt. Pesin vaskat, juotin luskatNurinpuhuminen: Nuora hyppäsi pässi katkesi. Hos minä läksin juoksemaan kartano kädessä ympäri korennossa. Kun olisin kiinni saanut, niin olisin päällä kirveen leikannut.

    • Nurmen juuri, suutarin perä

      Puheopetusloru. Nurmen juuri, suutarin perä, räätälin terä, saraheinä.

    • Nyt on kauppa kattiloilla

      Vrt. Numeroloruja"Lapsille": Nyt on kauppa kateilla, katti kaivoon putosi, toinen katti päältä katsoi, kolmas kotiin juoksi, saattoi sanan kylälle, vei viestin vanhemmille.

    • Näin koira metsään menee

      Lirpu larpu jalkojain; Koira mehtään menee; Lompon lompon koira metsään menee; Noin koira mettään menee; Koira, sika mehtään menee; Koira metsään menee; Jonkon konkon koira mettään meneeVrt. Kili, kili, kili, kili kirkkoon mennäänLorun tahdissa liikutellaan lapsen jalkoja tai käsiä, juoksutetaan sormia pitkin ruumista, toussutetaan tms. Matkitaan koiran hidasta ja nopeaa käyntiä. Koira/sika menee metsään hitaasti: vinksin vonksin ja kipittää kepeästi kotiin: lirpun larpun. Kotiintulosyitä: nälkä ja vilu, maitovelliä syömään, rieskamaitoa lypsämään tms. "Tätä lorua lauletaan lapselle sen istuessa sylissä tai lattialla. Nostellen lapsen jalkoja vuorotellen. Ensin harvemmin, sitten kotiin tullessa sukkelaan."

    • Näin koira metsään menee*

      Lirpu larpu jalkojain; Koira mehtään menee; Lompon lompon koira metsään menee; Noin koira mettään menee; Koira, sika mehtään menee; Koira metsään menee; Jonkon konkon koira mettään menee*Vrt. Kili, kili, kili, kili kirkkoon mennään*Lorun tahdissa liikutellaan lapsen jalkoja tai käsiä, juoksutetaan sormia pitkin ruumista, toussutetaan tms. Matkitaan koiran hidasta ja nopeaa käyntiä. Koira/sika menee metsään hitaasti: vinksin vonksin ja kipittää kepeästi kotiin: lirpun larpun. Kotiintulosyitä: nälkä ja vilu, maitovelliä syömään, rieskamaitoa lypsämään tms. "Tätä lorua lauletaan lapselle sen istuessa sylissä tai lattialla. Nostellen lapsen jalkoja vuorotellen. Ensin harvemmin, sitten kotiin tullessa sukkelaan."

    • Näin minun eukkoni ennen lauloi

      Ei kukkaro maata käske; Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa, pöydän päässä; Öntön töntön, töyryn löyryn; Vili, vili, vili, vili, konkon, konkon; Öntön töntön töyryn löyrynKs. myös Tintuli tantuli taskunnauhatAihelma voi alkaa vaihtelevin nonsense-säkein ja alkaa tai jatkua toteamuksella: Näin minun eukkoni ennen lauloi. Jatkossa kerrotaan laulutilanne, joita on kahdenlaisia: 1. viinankeitto: Olutta, viinaa keittäissänsä + vieraitten tulo: Muri mari mustalla hevolla, syri, säri säkkinen selässä. 2. pitojen kuvaus: Ei kukkaro maata käske / Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa pöydän päässä (samaa ks. >Tintuli tantuli taskunnauhat) + usein >Eläinten pidot. Aihelma esiintyy myös leikinalkajaisloruna (>Öntön töntön,töyryn löyryn).

    • Näin minun eukkoni ennen lauloi*

      Ei kukkaro maata käske; Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa, pöydän päässä; Öntön töntön, töyryn löyryn; Vili, vili, vili, vili, konkon, konkon; Öntön töntön töyryn löyryn*Ks. myös Tintuli tantuli taskunnauhat*Aihelma voi alkaa vaihtelevin nonsense-säkein ja alkaa tai jatkua toteamuksella: Näin minun eukkoni ennen lauloi. Jatkossa kerrotaan laulutilanne, joita on kahdenlaisia: 1. viinankeitto: Olutta, viinaa keittäissänsä + vieraitten tulo: Muri mari mustalla hevolla, syri, säri säkkinen selässä. 2. pitojen kuvaus: Ei kukkaro maata käske / Rahasäkki sängyn päässä, olutta viinaa pöydän päässä (samaa ks. >Tintuli tantuli taskunnauhat) + usein >Eläinten pidot. Aihelma esiintyy myös leikinalkajaisloruna (>Öntön töntön,töyryn löyryn).

    • Oh ukko uikari

      Oh ukko uikari, pää paljas paikari, muistatko muinosen, taidatko taannosen, kun kihlat löimme Okkulan ovilla, Koukkulan konnulla, Suurimma saaressa, Petäjän pirtillä, Perssilmän niemessä?

    • Oi sinua kissa kulta

      Oi sinua kissa kulta, selkäsi kauniin köyrykäinen, häntäsi viirivääriäinen.

    • Oletkos kuullut metsän koraa

      Oletkos kuullut metsän koraa (=tikka), kuinka se keväällä pahasti poraa (=hakkaa puunrunkoa)? Oletkos kulkenut järven jäätä, kuinka se pitää ryminätä? Oletkos nähnyt Turuun herraa, kuinka se tekee koreeksi veraan?

    • Oletteko nähneet meidän pukkia

      Ootkos nähnyt meijän pukkia; Oletteko nähneet meijän pukkia; Oletteko nähneet meiän pukkiaOletteko nähneet meidän pässiä/pukkia/kuttua jne. teidän kankaan laidassa? Sillä on pitkät sarvet päässä tms. ja kili-kili kellot kaulassa.

    • Oli ennen eliessäh ukko da akka

      Satuaihe? Ukon ja akan kaksi poikaa lähti elämään vuoriin, luoliin. Sieltä lähtiessään joutuivat riitaan vanhemmiltaan perimistään rahoista.

    • Oli ennen ukko, akka ja pojalla punaiset pöksyt

      Oli ennen akka, jolla oli poika; Oli ennen ukko; Oli kerran ukko akka; Oli ukko, akka; Pojalla punaiset pöksyt; Punaset sukat ja nahkarukatLoppumattomana kertomuksena tai vaientamisuhkauksena käytetty aihelma ukosta ja/tai akasta, joilla oli poika. Pojalla oli punaiset pöksyt/piippalakki/haarahäntätakki/sukat/kenkärukat tms., jotka kastuivat, repesivät tai joita poika pesi ja klappasi. Uhkaus: Kuka ensimmäisen sanan sanoo, se syö pojan punaset pöksyt, likaiset röksyt, viisipuutaisen täin. Vrt. AT 2013 Ämmä, ämmällä poika, pojalla punaiset sukat.

    • Oli ennen ukko, akka ja pojalla punaiset pöksyt*

      Oli ennen akka, jolla oli poika; Oli ennen ukko; Oli kerran ukko akka; Oli ukko, akka; Pojalla punaiset pöksyt; Punaset sukat ja nahkarukat**Loppumattomana kertomuksena tai vaientamisuhkauksena käytetty aihelma ukosta ja/tai akasta, joilla oli poika. Pojalla oli punaiset pöksyt/piippalakki/haarahäntätakki/sukat/kenkärukat tms., jotka kastuivat, repesivät tai joita poika pesi ja klappasi. Uhkaus: Kuka ensimmäisen sanan sanoo, se syö pojan punaset pöksyt, likaiset röksyt, viisipuutaisen täin. Vrt. AT 2013 Ämmä, ämmällä poika, pojalla punaiset sukat.

    • Oli ennen ukko, akka, heillä musta muurikkinen

      Höys sika Höröläänkin; Oli ukko akkaVrt. LEIKINALOITUSLORUT: Elli - kaatoi vellin kalliolle; NIMILORUT: ElliOli ennen ukko, akka, heillä musta muurikkinen. Akka lypsi. Ukko piti sarvesta kiinni, jotta saisi maidon suuhunsa ennen kuin se kaatuu kalliolle. Keitti vellin, joka kaatui lattialle. Lapset latkimaan. Itse itkemään.

    • Oli ennen ukko, akka, heillä musta muurikkinen*

      Höys sika Höröläänkin; Oli ukko akka*Vrt. LEIKINALOITUSLORUT: Elli - kaatoi vellin kalliolle; NIMILORUT: Elli*Oli ennen ukko, akka, heillä musta muurikkinen. Akka lypsi. Ukko piti sarvesta kiinni, jotta saisi maidon suuhunsa ennen kuin se kaatuu kalliolle. Keitti vellin, joka kaatui lattialle. Lapset latkimaan. Itse itkemään.

    • Oli ennen ukko, akka, oli kirjava kananen - muna rikki

      Oli ennen ukko, akka; Hiiri vei (särki) munan; Oli ukko, akka, kirjava kana; Oli ennen ukko, akka, kirjava kana; Hiiri rikko munat; Pei pei peiposta; Oli ennen ukko akka, oli kirjava kananenOli ukko ja akka, oli kirjava kananen. Kana muni kirjavan tai kultaisen munan. Hiiri rikkoi munan hännällänsä tai muna vieri hiillokseen. Ukko, akka itkemään, kana kaikeroittamaan. Surun kuvaus voi laajeta esim.: Koukut noustiin kolisemaan, uhvatkat ulisemaan, härkkimet hälisemään, lusikkaiset lutisemaan, prusakat pulisemaan hepoiset helisemään. Alkusäkeet Pei pei peiposta, munikanan munasta tai >Peipponen pesää tekee. Jatkoaihelmia: >Hiiri metsähän menevi (IV1, IV2), >Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään (VII3) tai >Mentih pappilan naiset veelle (I3, I4, II, III3). Vrt. AT 2022B Ukko ja akka - kana - muna - hiiri särkee munan.

    • Oli ennen ukko, akka, oli kirjava kananen - muna rikki*

      Oli ennen ukko, akka; Hiiri vei (särki) munan; Oli ukko, akka, kirjava kana; Oli ennen ukko, akka, kirjava kana; Hiiri rikko munat; Pei pei peiposta; Oli ennen ukko akka, oli kirjava kananen**Oli ukko ja akka, oli kirjava kananen. Kana muni kirjavan tai kultaisen munan. Hiiri rikkoi munan hännällänsä tai muna vieri hiillokseen. Ukko, akka itkemään, kana kaikeroittamaan. Surun kuvaus voi laajeta esim.: Koukut noustiin kolisemaan, uhvatkat ulisemaan, härkkimet hälisemään, lusikkaiset lutisemaan, prusakat pulisemaan hepoiset helisemään. Alkusäkeet Pei pei peiposta, munikanan munasta tai >Peipponen pesää tekee. Jatkoaihelmia: >Hiiri metsähän menevi (IV1, IV2), >Sika rikkoo sieklan pohjan, miniän syyksi syytetään (VII3) tai >Mentih pappilan naiset veelle (I3, I4, II, III3). Vrt. AT 2022B Ukko ja akka - kana - muna - hiiri särkee munan.

    • Oli mulla Musti-koira

      ErilaisiaMinulla oli Musti-koira, jolla oli pitkät korvat, turpa tuhannen syltä. Pääsi kerran härkä irti, tappoi Musti-koirani.

    • Olonetskoi burlakkoi

      Loru aunukselaisesta burlakasta (=lotjanhinaaja?): Olonetskoi burlakkoi, gorotenkoi kauhtanoi, klinja bieloi, kahtan sieroi, njevidali dai njeslihkali.

    • Olutpidot - kupias kutsumatta

      Kukkojaan vellojaan; Kukon olut; Linnuille kutsutKs. myös Eläinten pidot; Varpusen olutUkko ja akka / Kukko ja kana tekevät riihessä ohrasta olutta - kutsuvat sitä juomaan kuret, käret, jumalat ja herrat - vain kupias jätetään kutsumatta. Tätä lohdutetaan: orrella osasi; sammakon kylkiluita, sirkan sääriluita, kärpäsen peräpakara.

    • Olutpidot - kupias kutsumatta*

      Kukkojaan vellojaan; Kukon olut; Linnuille kutsut*Ks. myös Eläinten pidot; Varpusen olut*Ukko ja akka / Kukko ja kana tekevät riihessä ohrasta olutta - kutsuvat sitä juomaan kuret, käret, jumalat ja herrat - vain kupias jätetään kutsumatta. Tätä lohdutetaan: orrella osasi; sammakon kylkiluita, sirkan sääriluita, kärpäsen peräpakara.

    • Olutta ja viiniä ostettiin

      Allil lallil laulettiinKaupunkimatkan/hauskan elämän lorumainen kuvaus: Allil lallil laulettii, Viipuri tietä marssittiin. Olutta ja viiniä ostettiin, hopeakannulla maistettiin. / Tiiteri taateri tanssittiin, olutta ja viiniä ostettiin, markan makso mallaskauppa, sillingin humalakanta.

    • Onko koira kotona

      Viihdytysleikki, jossa kyselijä pistää sormensa/kätensä vuoron perään toisen leikkijän vastakkain asetettujen, leivetettyjen sormien lomiin: Onko koira kotona? Miehen kanssa metsässä. tai esim. Onko susi setuvilla! Kun kyselijän sormi on peukalon ja etusormen välissä, tartutaan kyselijän sormeen kiinni: On!

    • Onpa meillä kaluloita

      Onpa meillä kaluja, joilla tehdään töitä: hiiren näkkijä, tervan kukkija, kissankäpälöitä

    • Orava hyppäs pitkään puuhun

      Erilaisia"Lastenloru", katkelma: Orava hyppäis pitkeä puuhu, valkija rekkorinta.

    • Oravainen teräväinen

      Oravani da teräväniKs. myös KETJURUNOT: Hiiri metsähän meneviOravainen lähtee puuta kaatamaan (puremaan). Kysymys: Entä jos puu puree, mistä saadaan lääkettä (zelloa)? Vanhan akan vakkasesta, nuoren neidon nännisestä.

    • Otsalla orjan täi

      Otsalla orjan täi, korvan vieressä korjan täi, päälaella laiskan täi ja niskassa niskurin täi. - Kontekstitieto: Missä kohdassa lasten päässä enimmiten täitä oli ennustettiin. (VIII 4437)

    • Ottaja, antaja

      Ottaja, antaja, sian tai kissan paskan kantaja, lehmänlätäkän leipoja, kissanuunin lämmittäjä, hevosen -- velkamies.

    • Paa, paa paimenpoika, paskansi kintullensa

      Paa, paa paimenpoika, paskans kintullensa, pappi pyyhkäs paijallaan, lukkar lusikallaa, suntijo sutillaa, haudakaivaja hatullaa, Lemi Eljas leivällää, Tauri Antti taskulloa.

    • Paka, paka pullaa

      Vrt. Tee kännä kakkaraaRuotsin kieltä imitoivassa lorussa kehotetaan leipomaan pullaa, usein kuvaillaan pullien makoisuutta: Sokkerunter, sokker poo tai mainitaan kenelle pullia annetaan: Vem ska lilla pulla voo? Pappa ja mamma syster o pruur. Pikkupojan suukkuun!

    • Panin kiuluni kivelle - kukko ja kana knoppasi

      Vrt. Hiiri ja maitoLypsin lyyryttelin panin kiuluni kivuuselle, raintani Raikian portahille. Tuli kukko kolmin poikinensa ja kana kaksin lapsinensa Knoppas multa kaikki. Tai: katti poikinensa (XI,5).

    • Pannaanko piippuun? - Pannaan vaan

      Pannaan piippuunPieni dialogi: Pannaanko piippuun? Pannaan vaan. Kenenkä pussista? Kenen vaan. Onko sinulla? Ei. Ollaan ilman. Ollaan vaan. Jatkona >Kasvaako teillä nauriita?

    • Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari

      Ennustetaan napeista, mikä henkilöstä tulee: Pappi, lukkari, taponpoika, kuppari, rikas, rakas, köyhä, keppikerjäläinen.

    • Pappilan papupata

      Pappilan apupapin rokkapata; Pukkilan pappilan papupataPuheopetusloru. Pippilän (Appilan, Sakkolan, Pukkilan, Hattulan) pappilan (apupapin) papupata pankolla kuohuu. Joskus jatko: tuoretta ruokaa, silakkaa ja suolaa tms. - Mainitaan käytetyn myös loitsuna (IX3, ks. >Närästys).

    • Paras mies reissuun pantiin

      Yksityisiä lasten runoja ja lorujaParas mies reissuun pantiin. Joi kuorman mennessänsä, hevosen takaisin tullessansa.

    • Paskan kummi

      Tarpeella oltaessaTarpeillaan olija sanoo sille, joka tulee paikalle esim.: Pii, paa paskan kummi, Et enää kasva, pikku nyrri! Paikalle tullut juoksee, minkä kerkiää piiloon, ja jos ennättää mennä, ennekuin paskantaja on ylläkerrotun sanonut, ei hälle siitä tule mitään; päinvastaisessa tapauksessa jää hän nyrriksi, ei kasva siitään, - sellainen oli usko.)

    • Peipponen pesää tekee

      Viihdytysleikin ja lorun aiheena on peipposen pesän teko ja muninta (pyöritetään sormella lapsen kämmentä), poikasten ruokinta (otetaan kiinni lapsen sormista vuorotellen: Antaa tuolle! Tuo ei mitään saanut!) Lisäaiheita: Sirit sirkkai lentoon! (XIII2 XIII4) tai hiiri varasti munan (VI1; XIII2)

    • Pienet herrat koossa

      Eri nimistä; (Jussi)Nimiluettelo. Kapteeni ja Miina, Klimpin Matti ja Tiina, Halimunka ja Korpi-Ulla, Napa-Ellan Sanna, Erkin tuppu ja Anna. Taas on herrat pienet kaikki koossa. (XI 476)

    • Pieni lintu liinapää

      Piäni lintu liinapää istui pajukannon päässä, pisti paitaansa kiinni.

    • Pietari sanoo: pilvet nousoo

      Pietar'sanoo: pilvet nousooVuoropuhelu. Pietari sanoo: Pilvet nousoo! Heikki sanoo: Heinät kastuu. Antti sanoo: Anna kastuu. Olli sanoo: Otetaan pois. Jussi sanoo: Juutastakoon nuista. Paavo sanoo: Paskannen (nim. ottamaan). Muita nimiä: Matti, Pekka, Samuel.

    • Piikanen mesimarjan kukkanen - poikanen rupisuu rukkanen

      Piikanen piskunenKs. myös Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaanTyttöjen ja poikien vertailu: Piikanen pienonen, mesimarjan kukkanen istui korjalla koivun oksalla. Poika pienoinen, rupisuurukkanen istui märänneelle männyn oksalla.

    • Pikku killi kiikkuu

      Pikku Killi kiikkuu, Killulla häntä liikkuu, pikku killun paska pannaan pikku pojan piippuun.

    • Pikku lintu lakki päässä

      Pieni lintu liinapääPikku lintu lakki päässä istuu pajun kannon päässä; jatkuu esim. huutaa: hutku huijaa! tms. Tähdellä merkityt esiintyvät >Tuomaan runon lopussa.

    • Pikku lintu lakki päässä*

      Pieni lintu liinapää**Pikku lintu lakki päässä istuu pajun kannon päässä; jatkuu esim. huutaa: hutku huijaa! tms. Tähdellä merkityt esiintyvät >Tuomaan runon lopussa.

    • Pikku lintu palokärki

      Pikku lintu palokärki, kukkuu laulaa korvessa. Harvoin nähdään kultasormus palkkapiian sormessa. Kon.: kehtolaulu

    • Pikku Pekka pakkasessa

      Pikku Pekka pakkasessa, oven takana yötä. Taavetilla uusi turkki, eikä ollut vyötä.

    • Pikku Pekka pikkarainen

      Pikku Pekka pikkarainen hyppäsi hallin selkään, Tiijä-tyttö talleroinen, huusi: Voi kun pelkään! Elä pelkää, pikku Pekka, jos minä kuljen kuuhun, sieltä saadaan suuhun.

    • Pikkuinen piikanen - missä viivyit

      Pikkunen piika (poika); Pikkuinen tyttö; Missä viivyit niin kauanKs. myös Tanssilaulut: Piikanen piskuinen, Missä viivyit - Naisin, naisin jos mie saisinPikkuiselta piikaselta (pojalta) kysytään, missä hän on viipynyt niin kauan. Pikkupiika luettelee töitä, joita tekemässä hän viipyi (Pesin astiat, kerin lampaat, olin tarhas, liikutin maltaita, nukuin pirtin penkin alla, panin juuston juoksemaan tms.). Joskus syyksi sanotaan tätilässä, taivaassa viipyminen (>Taivaassa, tätilässä). Etelä-Karjalassa aihelma on tanssilaulun johdantona >Piikanen piskunen (XIII3).

    • Pikkuinen piikanen - missä viivyit*

      Pikkunen piika (poika); Pikkuinen tyttö; Missä viivyit niin kauan*Ks. myös Tanssilaulut: Piikanen piskuinen, Missä viivyit - Naisin, naisin jos mie saisin*Pikkuiselta piikaselta (pojalta) kysytään, missä hän on viipynyt niin kauan. Pikkupiika luettelee töitä, joita tekemässä hän viipyi (Pesin astiat, kerin lampaat, olin tarhas, liikutin maltaita, nukuin pirtin penkin alla, panin juuston juoksemaan tms.). Joskus syyksi sanotaan tätilässä, taivaassa viipyminen (>Taivaassa, tätilässä). Etelä-Karjalassa aihelma on tanssilaulun johdantona >Piikanen piskunen (XIII3).

    • Pikkuinen poika pilvistä putosi

      Pienoinen poika pilvistä putosi; Poika pilvistä putosiPienoinen poika pilvistä putosi, paljaalle pellolle, vaatukan verrelle, pääskytkin siinä lauleliit / Poika pilvistä putosi punaiset tossut jalassa ja punainen pussi selässä. Mitä pussissa?

    • Pikkuruikkuinen muija

      Pieni lehmäSuorasanainen satuaihelma (AT 2016), joka päättyy säikäyttämiseen. Jokaisen substantiivin määreenä on adjektiivi pikkuruikkuinen. Perusjuoni: Oli kerran pikkuruikkuinen muija, jolla oli pikkuruikkuinen lehmä. Pikkuruikkuinen muija lypsi pikkuruikkuisen lehmän. Pikkuruikkuinen kissa joi pikkuruikkuisen maitotilkan. Pikkuruikkuinen muija sanoi: Hui mene pois kissa! (kovalla äänellä).

    • Piko, piko lammasta, mato syöpi hammasta

      Piko, piko, lammastaVieraan kielen matkimuksen omainen nonsenseloru: Pikko, pikko, lammasta, mato syöpi hammasta. Viis, piis, tuutermanni, Laukko pögö pöröm röö, hulivili poukkaa, laukkaa, mamma sitten vingerporin kanssa viperisko pengaa.

    • Pili, pili, pili, pom - ei saa lapsille nauraa

      Pili, pili, pili, pom, pom, pom, ei saa lapsille nauraa. Tulee se kerran sekin aika, että pannaan käsi kaulaan.

    • Pillin pallin soitettiin - minut pois ajettiin

      Naurisvelli keitettiin; Pillin pallin soitettiinVrt. Olutpidot - kupias kutsumattaJohdantosäkeitä: Pillin pallin soitettihin. Seuraa kuvaus juhlista, joihin laulun minää ei huolittu: Naurisvelliä keitettiin, esivallat etsittiin, taarastit talutettiin, kymmenniekat kyyrettiin. Minut pois ajettiin/heitettiin, rappiturkki revittiin. Jatkuu >Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii.

    • Piru meni saunaan

      Ks. myös NIMILORUT: Heikki, Pekka, Samppu, SatuPiru meni saunaan, pani munat naulaan. Piru läksi saunasta, otti munat naulasta.

    • Piru tulee Piikkiöstä

      Sare tule SauvostaSade tule Sauvosta, pahailma Paimiosta. Piru tulee Piikkiöstä, leikkaa lihaa liikkiöstä, panee pannuun paisteelle, antaa lasten litikoitta latikoitta.

    • Piru tulee Piikkiöstä*

      Sare tule Sauvosta**Sade tule Sauvosta, pahailma Paimiosta. Piru tulee Piikkiöstä, leikkaa lihaa liikkiöstä, panee pannuun paisteelle, antaa lasten litikoitta latikoitta.

    • Pistin pillit säkkiin, soitin suolla

      Pii, pii, piikillismanniPistin pillit säkkiin, säkeenmittainen aihelmaa, jatkuu epiikassa yleisin säkein: Soitin suolla mennessäni, kajahutin kankahalla. Vrt. >Kullervon sotaanlähtö, >Kuolinsanomat, >Soitan suolla mennessäni, >Elinan surma.

    • Pitkät pöksyt paksut posket

      Nopeata puhettaPuheharjoitusloru. Pitkät pöksyt paksut posket.

    • Piu pau Patalaan

      Patalassa on paljon työtä: Suuret nuotat, pitkät köydet, mutta vetäjät vähäväkiset.

    • Piu pau Patalaan*

      **Patalassa on paljon työtä: Suuret nuotat, pitkät köydet, mutta vetäjät vähäväkiset.

    • Pium paum pantiin papin häntä heilumaan

      Pium paum pantiin papin häntä heilumaan. Lukkari meni pappilaan seitsemän avainta plakkarissa. Kirkon kellarikin oli pikkuisia rumhuusia täynnä.

    • Pium paum Paukkalan vaari

      Ks. myös Eläinten pidotPium paum Paukkalan vaari, laa laa Laukkalan vaari. Punaparta puita hakkaa, västäräkki vettä kantaa.

    • Pium paum poutaa

      Piu pau poutaaSatakunnassa tyyppiä: Pium paum poutaa iso kello soutaa. Uudellamaalla: Pium paum poutaa iso koski soutaa. Kaikki toiset kuolemaan (nimi) yksin elämään. Tai: nukkumaan - valvomaan.

    • Pium paum soitetaan, kun X kuolee

      Pium paum soitetaan, kun Sopen Matti/meirän lapsi kuolee, naurispuuro keitetään ja viedään kirkon puoleen.

    • Poika meni kouluun

      Poika meni kouluun viiikkoa ennen joulua. Osasi isämeidn mennessään, ei uskontunnustusta takaisin tullessaan.

    • Pois Pöökari pöydän päästä

      Pöykkiö, pöökäriVrt. EPIIKKA: Rujo neitoKehotus: Pois pöökäri pöydän päästä lapsen maitoa latkimasta.

    • Pom pom porovatsa

      Pum pum pussissa; Pöm pöm pömpelii; Pum, pum, pumperoista; Pumpum puolavatsaPompotetaan lapsen mahaa: Pom pom porovatsa, mitä tuolla vatsassa/säkissä/massissa? Vastataan: Tuossa piika, tuossa poika /kaksi karjalaista/kaksi kerjäläistä/varas/huora tai lasten nimet. Voidaan luetella myös ruokia: piimää/puuroo/sontaa / ruumenia/nauriita. Myös mitä lapset tekevät: poika tekee lusikoita, tyttö laskee niitä. - Usein manitaan lorutun aterioitaessa.

    • Poro, poro pattaan

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Enkeli kiikkuu keskellä peltooPoro, poro pattaan, kärryn rattaan. Enkeli keikkaa keskellä peltoa, tuomari kyntää tuoretta multaa, Paavali panee paljaita papuja.

    • Potti, potti polpol potti

      Vrt. TanssilaulutPotti, potti polpol potti. Kenen akka tantsii? Piipun akka tantsii. Jatkuu toiveena: kun ois Mari mansikkana (ks.Rakkauslaulut.>Kun ois maassa mansikkana)."Pitoloihen tantsija. Lastenloru". Vrt. Tanssilaulut.

    • Ptruu, ptruu, Turkin tamma

      Turkin,Tuussan, tuomarin tai toisten tamma, joka ei kynnä, ei kanna eikä imetä varsaansa.

    • Puin riihen puksahutin

      Työluettelo: Puin riihen puksahutin, keitin jyrköt räpsähytin, kirnun kirnusin hörsäsytin, pesin pytyt pöksähytin, vellin keitin läpsähytin, puuron keitin puksahutin, lusikat pesin läpsähytin.

    • Pukin (sian) sarvella soitettiin

      Ks. myös NIMIPILKAT: Antti; JussiAihe esiintyy joko yksin: tallal lallan laulettiin, pukin/sian sarvella/sorkilla soitettiin tai muiden aihelmien yhteydessä: esim. >Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan. Pukin/sian sarvella tai sorkalla soittaminen on yleinen pilkka-aihe, ks. esim. >Kivikelloa lyötiin - hautajaiset sekä etenkin nimiloruja.

    • Pukin (sian) sarvella soitettiin*

      *Ks. myös NIMIPILKAT: Antti; Jussi*Aihe esiintyy joko yksin: tallal lallan laulettiin, pukin/sian sarvella/sorkilla soitettiin tai muiden aihelmien yhteydessä: esim. >Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan. Pukin/sian sarvella tai sorkalla soittaminen on yleinen pilkka-aihe, ks. esim. >Kivikelloa lyötiin - hautajaiset sekä etenkin nimiloruja.

    • Pukki istui puussa kultalehti suussa

      Pukki istui puussa; Pukki meni metsäänKs. myös Pukki putosi kaivoon kultalehti suussaPukki istui puussa / seiso kaivosessa / kasso kaivotiellä kultalehti/pajunlehti suussa (kaalinkanta kainalossa), pajunlehti suussa. Kerran jatkona >Neljän neidon runo: Mitä tässä lehdessä? Kaksi kaunista neitoa jne.

    • Pukki meillä tapettiin

      Pukki meillä tapettiin, yy - yy - yy - y. Munat mulle mukattiin.[Sävelmä käsikirjoituksessa.]

    • Pukki nousi puuhun, sittui kilen suuhun

      Pukki meni metsäänKs. myös TANSSILAULUT: PukkitanssiPukki meni metsään. Kile meni perästä. Pukki nousi puuhun, sittui kilen suuhun. Siitä kile suuttui, sarvillaan hän maata suikki, pukin päälle paskat ruikki. "Lapsien laulu."

    • Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa

      Ks. myös Pukki istui puussaPieni aihelma muitten aihelmien yhteydessä: Pukki putosi kaivoon kultalehti suussa (niin että tupa paukahti) tai Pukki putosi kaivoon, kana lämmitti maitoo (ks. myös >Kukko keittää puuroa).

    • Pukki ravasi, ämmä istui kelkassa

      Pukki karasPukki ravasi, ämmä istui kelkassa, karikka kädessä ja piti saparosta kiinni. Ämmä löi pukkia. Kelkkaan köytettiin pytty kiinni.

    • Pukki ravasi, ämmä istui kelkassa*

      Pukki karas**Pukki ravasi, ämmä istui kelkassa, karikka kädessä ja piti saparosta kiinni. Ämmä löi pukkia. Kelkkaan köytettiin pytty kiinni.

    • Pukkia parrasta kiekuttaa

      Soutaa laulaa kyökkäsööSoutaa laulaa lieputtaa, pukkia parrasta kiekuttaa.

    • Pulkkinen pakkari

      Nimiluettelo: Pulkkinen pakkari, Perä-Juho lahtari, Paavon Erkki porvari, Juho karvari,joka härjillä kyntää, Perttunen kankuri, äijä katajia hakkaa, Lukkari klippari, Nuurkreeni kripa.

    • Pumpum puolapussi

      Pum, pum, puolasäkkiLuetellaan erilaisia pusseja/säkkejä, esim. Hovin herran humalapussi, muorin muonapussi, virolaisen villapussi, suomalaisen suolapussi, Hämeen humalasäkki.

    • Punikki, punikki, pullallaan

      Ks. myös NIMILORUT: Anni, AnnikkiPunikki, punikki, pullallaan, saunan laudalla sarvillaan.

    • Puupää - ampui hiiren

      ErilaisiaKs. myös NIMILORUT: Antti, Eino, MattiPuupää, sikarisilmä ampui hiiren aitan alta, toisen möi, toisen söi eikä syönyt eikä myönyt.

    • Puuroo paistaa papin rouva

      Puuroo paistaa papin rouva, lukkarinPuuroa paistaa papin rouva, lukkarin rouva luita vaan.

    • Päivä puolessa, nälkä suolessa

      Ainoastaan muiden aihelmien yhteydessä. Savossa, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa alkusäkeenä >Isäntä hirressä, emäntä orressa -lorussa. Savossa kerran osana pilasaarnaa, länsi-Inkerissä sananlaskua >Suurus suussa, mieli päässä.

    • Pää, karitsa, onko villoja?

      Pää karitsa, onkos villoja? On on lapseni. Isä takin saa, äidille hame laitetaan, pikku vauva uudet sukat saa.

    • Pääni syyhyy päivällistä

      Lasten laverruksiaPääni syyhyy päivällistä, otsani orjan murkinaa, vatsani varitaikinaa, perseeni pieniä vitsoja.

    • Pöllö istui puussa paperossi suussa

      Säepari pöllöstä >Varis vaakkuu, häntä keikkuu -aiheen yhteydessä.

    • Raudun lukkarin rukkaset

      SanakiistaPuheopetusloru. Kenen nää on rukkaset? Raudun lukkarin rukkaset. "Lapset kiistaat kuka sai sanonehheen kiireest´ hämmäntymättä."

    • Rautaiset saappaat

      Piippaan, paappaan, rautaset saappaat.

    • Reki

      Se on hyvä reki, kun toi moko teki. Ei se koskaan hajoo, ei se kantooon kajoo, ei se suohon vajoo.

    • Renki vellin keitti

      Trenki vellin keitti ja piika suolan heitti. Yks kryyni kauhan nenäs kiikkuu. Variksel' on varpaat ja jäniksel' on sääret ja meirän herral' on uusi piippu.

    • Repo juoksi läpi rukiin

      Puheopetusloru. Repo juoksi läpi rukiin ja halk kauran halmees.

    • Rii, raa rapapää, istu tervaponttöön

      Ks. myös LEIKIT: SokkosillaKehotus: Rii, raa rapapää, istu tervaponttöön!

    • Riit, raat, rannan pappi

      Riit raat, Rannan pappi; Rai rai rannan pappiKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Rii, raa, rannan pappi - yks pää poisRiit, raat Rannan pappi, kirkkotiellä, miekka vyöllä. Morsian istui marraskuussa Hietapellon veräjän suussa. - Sama aihe leikinalkajaisloruna erotettu.

    • Riit, raat, rannan pappi*

      Riit raat, Rannan pappi; Rai rai rannan pappi*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Rii, raa, rannan pappi - yks pää pois*Riit, raat Rannan pappi, kirkkotiellä, miekka vyöllä. Morsian istui marraskuussa Hietapellon veräjän suussa. - Sama aihe leikinalkajaisloruna erotettu.

    • Riit, rait rihmasii

      Rimputa ramputa rihmasiaRiit, rait rihmasii, sormet täynnä kihlasii, eipä ne kihlat vihillle vie, jos ei sulhaset mukana lie.

    • Rikas tappoi suuren härän, minä vanhan variksen

      Rikas tappis suuren häränRikas tappoi suuren härän, ei saanut syötävää eikä myytävää. Minä tapoin vanhan variksen. Sain 100 maksaa, kaalia 6 tynnyriä, lihan söin, nahan möin, tein nokasta nuuskusarven, tukasta kypärän, kylkiluistä kyntölänget jne.

    • Rittaa, rittaa, rittattaa

      Vrt. Ritafei, ratafei, kakkaraista paistuaHämärä lorutarina. Alkuloru: Rittaa, rittaa, rittattaa Kudroi akkaa kiinittäy. Vanha akka lähti "kuppi kujoa" myöten, kuppi jätetään metsään, miehet tapaavat jäniksen ja nylkevät sen ja kutsuvat tyttöjä syömään. Tyttöjä ei miellytä liha. - Kertoja sanoi: "En targie (kehtaa) sanoa."

    • Rokkapytty kaatui

      Tiituu, taatuu, rokka pytty kaatuu. Kuka sen kaasi? Mörön Juosin töröhattu, töröhattu, töröhattu piu pau pou.

    • Rukin rulla, leilin runtti

      Nopeata puhettaPuheharjoitus. Rukin rulla, leilin runtti.

    • Ruokakirkko ja pappi

      Soissa, maissa, polossoin päissä; Riu rau rebozeinRevolta kysytään: Riu rau reposein, missä kävelit? Repo / minä kertoo kävelleensä soissa maissa, polossan päissä ja kuvailee näkemäänsä ruoasta tehtyä kirkkoa (esim. kakkaralla katettu) ja pappia (esim. pabuzet silmät). Raja-Karjalassa >Tuli harakka harmaa bokka -aiheen jatkeena.

    • Rääkkylän lukkarin rukkaset

      Puheharjoitus. Rääkkylän lukkarin rukkaset repes keskellä kirkkomäkeä.

    • Saakus sii laarin kell

      Lasten loruVieraan kielen matkimus. Saakus sii, Laarin kel, Tikkos maa, Liko laasua. Suomeksi sama >Kissa kusi kellariin.

    • Saava istu sampaan päällä

      Saava issu sampaa päällä, mussa kukke parmailla. Sis kukke kuratillee, sata-arja sakkalillee. Anna Malolle magata, Ogaskalle oogata! Lastenloru tai loitsuhokemaisen tapainen, Väinö Salmisen mukaan verkonkutoja on opettanut näin lapsia, jotka katselevat työtä.

    • Sain kirpun kiinni, möin nahan, ostin orin

      Sain kirpunVrt. Jos minä kirpun kiinni saisin, kestin valmistaisinKirpun nylkemisestä ja myynnistä kerrotaan >Hämähäkin runon tapaan: Sain kirpun kiinni, nyljin sen, möin kaupungissa nahan ja sain viisi Viipurin rahaa ja kuusi kultapenninkiä. Ostin orin - kokoa kuvaillaan: pää taivasta kohti, häntä maata veti + >Ihmehevonen (IX2). Runo päättyy erilaisiin >Ihmetupa-aihelmiin.

    • Sanon minä saarnaa

      Onneton ottaa; Sanon mie saarnoo; Rostava roikuu; Saikkaa miekkaa; Suarnua vuarnua; Kuningas kuuloo, tyttäriä antaa; Sanon minä saarnat vaarnatAnni Lehtosen mukaan karjalaista "starinaa" pyydettäessä voidaan käydä dialogi: Sano starina! - Pitääk teille starina sanoo? - Pitää! - Mie teille sanon starinan! Starinan tekstit ovat melko yhdenmukaisia Vienassa, Aunuksessa, Raja-Karjalassa, Tverissä ja Novgorodin Karjalassa. Niissä ketjuuntuvat seuraavat kolme aihetta: 1. Sanon mie saarnoo/suarnan/starinan/starinaa/saarnat, vaarnat - Saikkah, miekkah, koverah koukkuh, kilpeh, rautah; Saarvaa saikkaan, koveraa koukkuun, lynkää leppän, märkään mäntyyn, kuivah kuuseh, lakkapääh petäjäh; Soarnoa, voarnoa, kiberöä koukkua, lyngöä leppeä, savista saippuada, kivistä kinnasta jne.; 2. Min pyy pyytää, vaivani varastaa, talonpoika takoo, onneton ottaa, telikällä työntää, lapiolla laskoo, vassan alla peittää, rautarukilla keszrää; 3. Meren emä (ukko) röykyy/röngyy, tyttärieh antaa, poikieh naittaa kirjavissa kintahissa, savisissa saappahissa, patvisissa pasmakoissa; Kuningas kuuli kuuelta virssalta, seitsemältä selkoselta, kaheksalta kankahalta - poigie naittaa, tyttärie antaa Piiterin brihoill, Moskovan molotsoill jne.

    • Sanon Pakan akalle: pane pata takalle

      ErilaisiaMenin Pakalle, sanoin Pakan akalle: Paa pata takalle Heikki tulee metsästä, Heikin on nälkä.

    • Sanongo siule valgieda härgie?

      "Loppimattomah sanomine": Sanonko sinulle valkeaa härkää? - Sano. jne. Vrt. AT 2300 Loppumattomia loruja.

    • Satu meni saunaan, pani laukun naulaan

      Satu mäni saunaanKs. myös NIMILORUT: HeikkiSatu meni saunaan, pani laukun naulaan. Satu lähti saunasata, Otti laukun naulasta. VI2 7048: "Lasta uneen soovattaissa".

    • Satu meni saunaan, punaiset pöksyt jalassa

      Satu mäni saunaanLoppumaton loru. Satu meni saunaan punaiset pöksyt jalassa. Puhunko kaikki? - Satu meni saunaan jne. Vrt. AT 2300 Loppumattomia loruja.

    • Sauhua pakoon, aidan rakoon

      Tulin sieltä savua (Savoo) pakoon, juoksin pitkin aidan rakoo. Kerran myös humoristisesti: Vekkuli-Pirjon kainalon rakoon (X1 939) Aihelma yhdistyy kehtolauluun >Tuu tuu Tuppakkarulla.

    • Sianlihhoo, lämmintä leipee

      Sujuvapuheisuuuden harjoitus: Sianlihhoo, lämmintä leipee.

    • Siellä vasta ihmeen näin - ämmät tangoilla sohisi

      Vrt. Hämeen ihmeet; KETJURUNOT: Pakeneva>Hiiri metsähän menevi -ketjurunon loppu: Siellä minä vasta ihmeen näin, ämmät tankoilla sohisi, piiat pienillä vitsoilla ja lapset laikkaloisilla.

    • Siipu siipu sittajalka

      Viihdytysleikki. Lasta kiikutetaan eli siiputetaan jalan päällä ja lauletaan: Siipu siipu, sittajalka, höpsytä hökälehäntä/laske lasta käymään!

    • Sika juoksi kaukalo perässä, ämmä kaukalossa

      Sika juoksi kaukalo perässä, ämmä istui kaukalossa pitkä pussi selässä.

    • Sika juoksi sirkin sorkin

      Sika juoksi sirkin sorkin, lammas täyteen ravasi, sittenkin sika tapasi.

    • Sika juoksi sittu suussa

      Sika juoksi sittu suussa, paska suussa painatteli, juoksi sinun kotiisi ja minun kotini ympäri.

    • Sika meni metsään - susi vastaan

      Akka meni metsäänSika/akka meni metsään, susi tuli vastaan. Sika sanoi sudelle: Syö sinä paskaa!

    • Sika meni saunaan - lampaan kakku karsinaan

      ErilaisiaSika meni saunaan, lammas lamppunaulaan, sianporsas porstuaan, lampaan kakku karsinaan.

    • Sika sillalta putosi

      Sika putosi sillalta ja laski koskea pitäen saparolla perää.

    • Sika siputa sapata

      Sika siputa sapata alle mäen mennessä, päälle mäen päästessä. Se sika mikä minulla tonkii petäjät p.....lleen, kääntää kuuset kummulleen.

    • Sika sittui lunta

      Minä näin untaYdinaihe: sika sittu/sonti lunta. VI:ssa tämä on unta: Minä näin unta, että sika sonti lunta... XIII: Sika sittu lunta, koira pieri pippurii. Jatkossa sika vielä potkaisi hevosta.

    • Siksit, saksit, väärät veitset

      Siksit, saksit, väärät veitset, Kimperin koukut, kaapin raudat, tallallalla, takasin anna, Hallin Maija, Penttilän pirtti, Metsän kiivas, taivaan rumpali. Vrt. leikinalkajaisloruja, esim. >Alasipo Annaa; >Allin, lallin, Lassin Maija.

    • Sinä ja minä ja Hentun Liisa

      Kitkat, katkat; Kitkat katkat; Kitkat katkat, pitkät matkatKeskeisaihelma: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntin Paavo, Kupparin Jussi ja Kapakka Lassi (nimet varioivat). Jatkuu usein: Ympäri tuvan minua etsittiin. Minä vaan pankolla makasin. Savossa ja Etelä-Karjalassa alkusäe: Kitkat katkat, pitkat matkat.

    • Sinä ja minä ja Hentun Liisa*

      Kitkat, katkat; Kitkat katkat; Kitkat katkat, pitkät matkat**Keskeisaihelma: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntin Paavo, Kupparin Jussi ja Kapakka Lassi (nimet varioivat). Jatkuu usein: Ympäri tuvan minua etsittiin. Minä vaan pankolla makasin. Savossa ja Etelä-Karjalassa alkusäe: Kitkat katkat, pitkat matkat.

    • Sinä sikolätti, minä mummu nätti

      Sinä - minäSinä sikolätti, minä mummu nätti. Ole vaiti ämmärätti, heitä pois juttusakki, niin saat lenkun makkaraa.

    • Sipis lipis pienet kanat

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Nippis nappis naulastuoliSipis lipis pienet kanat hyppäsi saunan lauteille, harmaa hevonen satula selässä hyppäsi samaan joukkoon. Kiu kau koukkoon, koira hyppäsi loukkoon. Itse herra metsään menee, niin että pää kolahtaa.

    • Sirkan siipi, torakan koipi

      Parodinen juhlaruokaluettelo, esim.: Sirkan reisi, torakan koipi, peipposen peräpakara, kusiaisen kurkkutorvi, sammakon sakarivarvas. Johdanto XIV 1859: Tallallaa, lallallaa laulettiin! Mitä sinun häissäs keitettiin? Aihelma tavataan useissa muissa yhteyksissä, esim.: >Eläinen häät, >Eläinten pidot, >Olutpidot - kupias kutsumatta, NIMILORUT: >Antti, >Anna, >Asso, KALENDAARILAULUT: >Tuomaan runo, EPIIKKA: >Talon tunnukset. Tähän koottu irrallisia esiintymiä.

    • Sirkka soitti suolla

      Sirkka soitti suolla ison korven puolla, ei kehannu keittää, vaik jo lumi peittää. Kuol laiska kotihii, vietii ommii mäkihii.

    • Soi soi Soikkolaan

      Soi, soi, Soikkolaan, Soikkolan koirat haukkumaa, yli pellon Pekkolaan. Pekkolas on peiska piika lakasemas lattiaa.

    • Soi, soi sorolinnut

      Vrt. Huuto kurkeloiselle"Linnuille": Soi, soi sorolinnut suolle; ratkut, ratkut, rajulinnut raa´alle!

    • Soita poika, laula poika

      Soita poika, laula poika, veistele poika venäjää, paista poika paistikaista, käännä, poika, kärvikäistä.

    • Sokkoa viedään sotaan

      Ks. myös LEIKIT: SokkosillaLasta kannetaan umpihupussa ja sanotaan: Tässä sokkoa viedään sotaan, tervatynnyrin tekoon.

    • Sormien nimet

      Suomen sukki, peikalopukki; Sormien nimiä; Sormien nimityksiä; Pikku nipi Ks. myös Varpaiden nimetLähinnä kolme lorutyyppiä: 1)Peukalopotti, Suomen sotti, Enkelmanni, Kulta ralli, Pikku rilli. 2) Täin tappaja, voin lappaja, Pitkä Pietar, nimetön Matti, Huusvot. 3) Peukalopotti sian sai, Suomensotti sen kotihin vei, Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi, Pikku Sakari suuhunsa söi. Sormien nimet luetellaan useimmiten peukalosta pikkusormeen. Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaalta on loruja myös pikkusormesta peukaloon päin: Pikkulipi, kultamarja ... Töpsis. Muutama tieto Pohjois-Pohjanmaalta siitä, että vasemman ja oikean käden sormilla on eri lorut. Nimilorua (VII3 3892, XII1 1550) ja numeroloruja on käytetty sormien niminä. Huom. Suonion sepite (Peukalopotti sian sai, Suomensotti sen kotihin vei, Pitkä mies siltä niskat taittoi jne.) on sisällytetty Sormien nimet -otsikkoon (VII3 3893, XIII4 12183).

    • Sormien nimet*

      Suomen sukki, peikalopukki; Sormien nimiä; Sormien nimityksiä; Pikku nipi Ks. myös Varpaiden nimet**Lähinnä kolme lorutyyppiä: 1)Peukalopotti, Suomen sotti, Enkelmanni, Kulta ralli, Pikku rilli. 2) Täin tappaja, voin lappaja, Pitkä Pietar, nimetön Matti, Huusvot. 3) Peukalopotti sian sai, Suomensotti sen kotihin vei, Pitkä mies siltä niskat taittoi. Nimetön siitä makkarat laittoi, Pikku Sakari suuhunsa söi. Sormien nimet luetellaan useimmiten peukalosta pikkusormeen. Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaalta on loruja myös pikkusormesta peukaloon päin: Pikkulipi, kultamarja ... Töpsis. Muutama tieto Pohjois-Pohjanmaalta siitä, että vasemman ja oikean käden sormilla on eri lorut. Nimilorua (VII3 3892, XII1 1550) ja numeroloruja on käytetty sormien niminä. Huom. Suonion sepite (Peukalopotti sian sai, Suomensotti sen kotihin vei, Pitkä mies siltä niskat taittoi jne.) on sisällytetty Sormien nimet -otsikkoon (VII3 3893, XIII4 12183).

    • Sorsa soitti kanteletta

      Soitti sorsa kanteletta; Sorsa soitti kanteleellaSorsan kanteleensoitto on usein kiinteä osa >Eläinten pidot -aihelmaketjua: Sorsa soitti kanteletta, vesilintu vempelettä koskessa kiven kolossa + jatkosäkeitä (alla virran pyörtehessä ym.). Esiintyy myös itsenäisenä, >Tiirin liirin likka tanssi -aiheen yhteydessä, satunnaisesti Väinämöisen kanteleensoiton yhteydessä (esim. XII1 82), lyyrisissä ketjuissa (esim. XIII1 2024).

    • Sorsa soitti kanteletta*

      Soitti sorsa kanteletta; Sorsa soitti kanteleella**Sorsan kanteleensoitto on usein kiinteä osa >Eläinten pidot -aihelmaketjua: Sorsa soitti kanteletta, vesilintu vempelettä koskessa kiven kolossa + jatkosäkeitä (alla virran pyörtehessä ym.). Esiintyy myös itsenäisenä, >Tiirin liirin likka tanssi -aiheen yhteydessä, satunnaisesti Väinämöisen kanteleensoiton yhteydessä (esim. XII1 82), lyyrisissä ketjuissa (esim. XIII1 2024).

    • Sotamiehet soutelivat - kasakat kävelivät

      Sotamiehet soutelit vetten päälläKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Sotamies souteli vetten päällä; Vrt. Suti puti sorkat kenkäänIppen, pippen, piian mammaa, sotamiehet souteli vetten päällä, kasakat kävivät rantoja pitkin. Tuuli tuuli, Samuel kuuli Saaran itkun.

    • Sotamiehet soutelivat - kasakat kävelivät*

      Sotamiehet soutelit vetten päällä*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Sotamies souteli vetten päällä; Vrt. Suti puti sorkat kenkään*Ippen, pippen, piian mammaa, sotamiehet souteli vetten päällä, kasakat kävivät rantoja pitkin. Tuuli tuuli, Samuel kuuli Saaran itkun.

    • Soudan, soudan saareen - mamma antaa maitoa

      Souan, souan saareen; Soutaa sorolaanSoudan saareen mamman luo. Useimmissa teksteissä mamma antaa maitoa ym. juomista. Maidonantamis- tai maidonpyyntöaihelma esiintyy joskus >Soudan, soudan Sorolaan - täti lypsää, ukko juo -aihelman lopussa (numerot poimittu tähän).

    • Soudan, soudan saareen - mamma antaa maitoa*

      Souan, souan saareen; Soutaa sorolaan**Soudan saareen mamman luo. Useimmissa teksteissä mamma antaa maitoa ym. juomista. Maidonantamis- tai maidonpyyntöaihelma esiintyy joskus >Soudan, soudan Sorolaan - täti lypsää, ukko juo -aihelman lopussa (numerot poimittu tähän).

    • Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo

      Minäpä souan Soikkolaan; Soo soo Sorolahan; Sorolaan - Urolaan - tätilään; Soua lasta Sorolaan; Soua soua Sorolaan; Souan, souan Sorolaan; Soutaa lapsi Sorolaan; Soutaa sorolaan; Miepä souan SoikkolaanKs. myös Soudetaan Suomeen; Souda laiva SuomeenJohdantona useimmiten matkantekoaihe: soudetaan kyläpaikkaan, esim. Souvan, souvan Sorolaan, pitkä matka tätilään ja/tai Hepo juosta hölkytteli rantoja myöten raksutteli kirvesvarren päivässä, viisi kuusi viikossa. Jatkona 1) lypsyaihe: Tätilässä musta lehmä, jota täti/akka lypsää. Ukko tai (joskus) lapsi ryyppää kaiken; 2) täti leipoi suuren leivän, pani paljon voita päälle (aihelma on yleisempi >Körö körö kirkkoon -aiheessa, ks. myös >Täti leipoi suuren leivän). - Milloin matkantekoaihe yksin tai muiden aihelmien yhteydessä numero on merkitty *:llä.

    • Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo*

      Minäpä souan Soikkolaan; Soo soo Sorolahan; Sorolaan - Urolaan - tätilään; Soua lasta Sorolaan; Soua soua Sorolaan; Souan, souan Sorolaan; Soutaa lapsi Sorolaan; Soutaa sorolaan; Miepä souan Soikkolaan*Ks. myös Soudetaan Suomeen; Souda laiva Suomeen*Johdantona useimmiten matkantekoaihe: soudetaan kyläpaikkaan, esim. Souvan, souvan Sorolaan, pitkä matka tätilään ja/tai Hepo juosta hölkytteli rantoja myöten raksutteli kirvesvarren päivässä, viisi kuusi viikossa. Jatkona 1) lypsyaihe: Tätilässä musta lehmä, jota täti/akka lypsää. Ukko tai (joskus) lapsi ryyppää kaiken; 2) täti leipoi suuren leivän, pani paljon voita päälle (aihelma on yleisempi >Körö körö kirkkoon -aiheessa, ks. myös >Täti leipoi suuren leivän). - Milloin matkantekoaihe yksin tai muiden aihelmien yhteydessä numero on merkitty *:llä.

    • Soudetaan Suomeen

      Souan souan saareen; Soutaa lasta Suomeen; Soutaa Suomeen; Souvamma Suomeh; Souva saareen omenia ostamaan; Souvetan saareen, salakkaan ym.; Suomeen soutuKs. myös Souda laiva SuomeenKehtolaulunakin käytetty soutuaihe. Johdantona Suomeen/saareen (Sotkumaan; monasteriin ym..) soutu: Souvetaampa Suomeen, Suomesta Sorolaan, Sorolasta saareen. Jatkossa kaksi pääaihelmaa, jotka voivat esiintyä peräkkäin tai yksin: 1) Pähkinöitä poimemaan, omenoita ottamaan (neulanpäitä nielemään; neulanpäitä noppimaan, kaalinpäitä katsomaan; mustikoita poimimaan ym.); 2) Siel' on kaksi kauppamiestä, kolome konttiporvaria. Lukumiestä, lautamiestä, kaksi kissan kauppamiestä/velkamiestä (laulumiestä). Jatkoaiheet täydellisimpiä Suomen pohjoisilla alueilla (etenkin XII). Tähtiteksteissä vain Suomeen soutu -johdantosäkeitä.

    • Soudetaan Suomeen*

      Souan souan saareen; Soutaa lasta Suomeen; Soutaa Suomeen; Souvamma Suomeh; Souva saareen omenia ostamaan; Souvetan saareen, salakkaan ym.; Suomeen soutu*Ks. myös Souda laiva Suomeen*Kehtolaulunakin käytetty soutuaihe. Johdantona Suomeen/saareen (Sotkumaan; monasteriin ym..) soutu: Souvetaampa Suomeen, Suomesta Sorolaan, Sorolasta saareen. Jatkossa kaksi pääaihelmaa, jotka voivat esiintyä peräkkäin tai yksin: 1) Pähkinöitä poimemaan, omenoita ottamaan (neulanpäitä nielemään; neulanpäitä noppimaan, kaalinpäitä katsomaan; mustikoita poimimaan ym.); 2) Siel' on kaksi kauppamiestä, kolome konttiporvaria. Lukumiestä, lautamiestä, kaksi kissan kauppamiestä/velkamiestä (laulumiestä). Jatkoaiheet täydellisimpiä Suomen pohjoisilla alueilla (etenkin XII). Tähtiteksteissä vain Suomeen soutu -johdantosäkeitä.

    • Soutaa soppaa, airot noppaa

      Heijaiset hetkaa, soutuset sotkaa; Soutaa sokkaa; Soutaa sotkaa, että airot notkaa; Soutavi sokkaaTunnussäkeitä: Souvamma sotkaan, airot lotkaa (I), Soutaa sokkaa (sokkon), airot ne notkaa (VI); Soutaa soppaa, airot noppaa (XII). Usein aihelma painottuukin näihin säkeisiin, mutta usein seuraa myös jatko: Ketä / Kuka sieltä tulee? vastaus: Kivikalan/Kivikatin/Kivikarin poika/poikia; Kivikalan poikaset kivellä kirkuu. Jatkuu usein >Anna akka tytärtä -aiheella.

    • Soutaa, laulaa Loparin Kaija

      Nimiluettelo. Soutaa, laulaa Loparin Kaija, Kuparin, kaparin, Hertta-Maija, Vaski-Vappu, Meren-Tiina, Löytö-Anni, Kärpäs-Reeta.

    • Soutaa, soutaa, sompuranokka

      Soutaa, sompuranokka/sompurajalka, kissanparta keikkasoo / kissanjalka kiekuttaa.

    • Soutelemme, joutelemme

      Soutelemma, joutelemma; Soutelomma, luitelommaSoutamisen tilannekuva: Soutelemma joutelemma, melkein melovalemma - souvamma joka solukan, joka lahen laikutamma / joen suitsi,järven päitsi, ahvenen vatsan alatsi (Nevan nientä kiertelemme / selvällä meren selällä, lakialla Laatokalla /noien velhojen vesille). Yleensä alkuna johonkin muuhun: loitsuun, kehtolauluun, >Iso hauki -lauluun ym.

    • Soutelemme, joutelemme*

      Soutelemma, joutelemma; Soutelomma, luitelomma**Soutamisen tilannekuva: Soutelemma joutelemma, melkein melovalemma - souvamma joka solukan, joka lahen laikutamma / joen suitsi,järven päitsi, ahvenen vatsan alatsi (Nevan nientä kiertelemme / selvällä meren selällä, lakialla Laatokalla /noien velhojen vesille). Yleensä alkuna johonkin muuhun: loitsuun, kehtolauluun, >Iso hauki -lauluun ym.

    • Suola on salt

      Ruotsin kielen matkimus. Suola on salt, mallas on malt, Kylmä on kalt Kaikki on alt.

    • Supi supi sukkaan - älä sano kellekään

      Supi supi sukkaanSupi supi sukkaan, kepi, kepi kenkään! Elä sano kellekkään muulle, kun pappilan mustalle sijalle.

    • Susi ulvoi Untereessa

      Tule ukko unteressaTule, ukko Unteresta, kaala Karjalan hovista, susi ulvoo Unteressa, pää täräjää Täntäressä (+ koira haukku porstuassa).

    • Suti, puti, sorkat kenkään

      Suti puti sukkaan, kenkäänYdinideana kehotus: Suti, puti, suti, puti sorkat kenkään! Jatkuu: torille pyssyjen kanssa, merelle miekkojen kanssa. Voi jatkua: Sotamies soutaa vettä myöten, rakuuna marssi maantietä myöten, vrt. >Sotamiehet soutelivat - kasakat kävelivät ja LEIKINALOITUSLORUT: >Sotamies souteli vetten päällä. Muita jatkosäkeitä: Viiden viikon muonan kanssa; Aamulla varhain Hintikkaan/vaate päälle. - Kontekstitieto: "Sotamiehen laulu".

    • Suti, puti, sorkat kenkään*

      Suti puti sukkaan, kenkään**Ydinideana kehotus: Suti, puti, suti, puti sorkat kenkään! Jatkuu: torille pyssyjen kanssa, merelle miekkojen kanssa. Voi jatkua: Sotamies soutaa vettä myöten, rakuuna marssi maantietä myöten, vrt. >Sotamiehet soutelivat - kasakat kävelivät ja LEIKINALOITUSLORUT: >Sotamies souteli vetten päällä. Muita jatkosäkeitä: Viiden viikon muonan kanssa; Aamulla varhain Hintikkaan/vaate päälle. - Kontekstitieto: "Sotamiehen laulu".

    • Suuren leilin runtiriepu

      Puheharjoitus. Suuren leilin runtiriepu.

    • Suurikokoinen suolarae

      Sanakiista; SorakielisellePuheharjoitus, esim.: Suurikokonen suolarae halk orren halon halessa; Surukainen suolan rai, halkai ors, halaki orren rauran, kurki hirs, kurkhirren rauskaus. IX3 469: "Närästys paranee, jos voi yhdellä henkäyksellä yhdeksän kertaa selvästi ja sekaantumatta lukea": Yks suur suolan rae halkoorren hirren raos.

    • Suuta söi suppii

      Suuta (vaari) söi suppia [=keittoa], taati joi taaria [olutta], nanna nakersi nauriita, vello varasti vehnäsiä, sisko sai silakoita, täti toi tuomisia.

    • Suutari uhkasi flikan ottaa

      ErilaisiaAa lalla parma rotta! Suutari uhkasi flikan ottaa, flikalle tehrä plakkikengät, kupariset kollat (=raurat). Flikka lupas elämänikänsä Suutarin akkana olla.

    • Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan

      Suutari, räätäli, pikilangan pistäjä; Suutari, räätäli, teeppäs mulle nippakengät; Suutari, kraatari ; Suutari kraatari; Teeppäs suutari kengätKs. myös Taivaassa, tätilässä paimenena; LEIKINALOITUSLORUT: Kävin kerran taivahassaYdinideana on kehotus suutarille tehdä kengät, jotta runon minä pääsee naimaan (joskus: kylään/markkinoille ym.): Suutari, räätärii, pikilangan pistäjä, nokilangan nostaja / Suutari, kraatari, papinpoika Pietari (naskalin naputtaja, kengänkannan kaputtaja jne.) - tiepäs mulle mustat kengät, kipottimet, kapottimet, / nippukengät, nappukengät, joilla pääsen naimaan! Suutarin nimitykset noudattavat samaa kielellä ilottelevaa kaavaa kuin vastaavat taivaassa/tätilässä käynnissä. Myös naitavan tytön kuvaus varioi: Pillipiiparin tytärtä; Tuusmäen tullukoita, Leppävirran lellukoita / Oulujärven tyttäriä, vesileilin lennättäjää, kusikiulun kuljettajaa / Suureen saareen, kivikirkon juuren jne.). - Kehotus- ja naimis-aihelmat voivat esiintyä erikseenkin (*: naiminen yksinään). Tapahtumat esitetään usein myös imperfektissä: suutari teki minulle kengät, menin naimaan Kangastalon Kaimaa jne. Juoni voi edetä osin myös dialogina. - Jatkossa kuvaillaan morsianehdokkaan komeutta, esim.: Jota ei jaksa hepo vettee, liinaharja liikutella (ks. myös >Ei jaksa hepo vetää). Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa jatkeena voi kestityksen kuvauksena olla nisun valmistus ja huipennuksena >Leipä kiven päälle - kivi kiikkumaan. - Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla aihe yhdistyy >Taivaassa, tätilässä paimenena -aihelmaan, jolloin ketjusta muodostuu laaja tarina: taivaassa/tätilässä palkaksi saaduista pojista yksi on suutari, joka tekee kengät, joilla minä pääsee naimaan, ja päätöksenä on nisunsyönti ja häät (>Leipä kiven päälle -aihelman kuvaamana).

    • Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan*

      Suutari, räätäli, pikilangan pistäjä; Suutari, räätäli, teeppäs mulle nippakengät; Suutari, kraatari ; Suutari kraatari; Teeppäs suutari kengät*Ks. myös Taivaassa, tätilässä paimenena; LEIKINALOITUSLORUT: Kävin kerran taivahassa*Ydinideana on kehotus suutarille tehdä kengät, jotta runon minä pääsee naimaan (joskus: kylään/markkinoille ym.): Suutari, räätärii, pikilangan pistäjä, nokilangan nostaja / Suutari, kraatari, papinpoika Pietari (naskalin naputtaja, kengänkannan kaputtaja jne.) - tiepäs mulle mustat kengät, kipottimet, kapottimet, / nippukengät, nappukengät, joilla pääsen naimaan! Suutarin nimitykset noudattavat samaa kielellä ilottelevaa kaavaa kuin vastaavat taivaassa/tätilässä käynnissä. Myös naitavan tytön kuvaus varioi: Pillipiiparin tytärtä; Tuusmäen tullukoita, Leppävirran lellukoita / Oulujärven tyttäriä, vesileilin lennättäjää, kusikiulun kuljettajaa / Suureen saareen, kivikirkon juuren jne.). - Kehotus- ja naimis-aihelmat voivat esiintyä erikseenkin (*: naiminen yksinään). Tapahtumat esitetään usein myös imperfektissä: suutari teki minulle kengät, menin naimaan Kangastalon Kaimaa jne. Juoni voi edetä osin myös dialogina. - Jatkossa kuvaillaan morsianehdokkaan komeutta, esim.: Jota ei jaksa hepo vettee, liinaharja liikutella (ks. myös >Ei jaksa hepo vetää). Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa jatkeena voi kestityksen kuvauksena olla nisun valmistus ja huipennuksena >Leipä kiven päälle - kivi kiikkumaan. - Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla aihe yhdistyy >Taivaassa, tätilässä paimenena -aihelmaan, jolloin ketjusta muodostuu laaja tarina: taivaassa/tätilässä palkaksi saaduista pojista yksi on suutari, joka tekee kengät, joilla minä pääsee naimaan, ja päätöksenä on nisunsyönti ja häät (>Leipä kiven päälle -aihelman kuvaamana).

    • Sylien mie nuottaa

      Viihdytysleikki. Sylien mie nuottaa, annan sylen taatolle, toisen maamolle, kolmannen veikolle, neljännen siskolle. "Levitellessä lapsen käsiä syleksi."

    • Taas tallal liirii

      Taas tallal liirii!

    • Taata tekee taulaa, mamma vieressä laulaa

      Vaari tekee taulaaLuetellaan taatan ja mamman tekemisiä: Taata tekee taulaa, mamma vieressä laulaa. Jatkuu: kirnuu - hirnuu, tankoo - hankoo, lusikat - lukee tusinat, kiulun -viulun (rukilla), tankaa - kankaa (kangasta), paulaa - kaulaa, ryyppii - hyppii.

    • Taati tuo tupakkaa

      Taati tuo tupakkaa, nanna antaa nakriskaa, sisko tuopi saijaa [=pullaa], vello antaa veskunaa.

    • Tai, tai, Taipaleen ämmä katkaisi vasikan hännän

      Missä voi? - Hiiri söi; Missä voi? - Kisssa söi; Nimipilkat: Erilaisia; Eri nimiä; Pilkkanimistä. Varsinaissuomalaisista paikannimistä; Tai, tai, Taipalen ämmä; Tai, tai, Taipaleen ämmä; Taipaleen ämmä; Taipalen ämmä - missä voi?Taipaleen ämmä tms. tekee vasikan hännästä kirnunmännän. Jatkuu useimmiten siten, että emäntä kirnuaa hännällä voita. Voita tulee joko runsaasti: paljon/kilon/leiviskän verran tai voin laatua luonnehditaan huonoksi: vähän tai karvainen. Emäntä tms valmistaa joskus hännästä myös muita tarvekaluja: piipunvarren, kattilan sangan, nuuskasarvet, lyijyspännän. Aihelma esiintyy joskus >Ken söi kesävoin -ketjurunon aloitusjaksona. Kerran nimipilkkalorussa (>Mikko), leikinaloitusloruna jne. Numerot poimittu tähän. Runo voi saada pilkkarunon luonteen silloin, kun mainitaan a.o. talon nimi ja/tai hännänkatkaisijan nimi: Viitalan vasikan hännän / Taipaleen Hanna / Titulan Anni / Montolan Matti jne.

    • Tai, tai, Taipaleen ämmä katkaisi vasikan hännän*

      Missä voi? - Hiiri söi; Missä voi? - Kisssa söi; Nimipilkat: Erilaisia; Eri nimiä; Pilkkanimistä. Varsinaissuomalaisista paikannimistä; Tai, tai, Taipalen ämmä; Tai, tai, Taipaleen ämmä; Taipaleen ämmä; Taipalen ämmä - missä voi?**Taipaleen ämmä tms. tekee vasikan hännästä kirnunmännän. Jatkuu useimmiten siten, että emäntä kirnuaa hännällä voita. Voita tulee joko runsaasti: paljon/kilon/leiviskän verran tai voin laatua luonnehditaan huonoksi: vähän tai karvainen. Emäntä tms valmistaa joskus hännästä myös muita tarvekaluja: piipunvarren, kattilan sangan, nuuskasarvet, lyijyspännän. Aihelma esiintyy joskus >Ken söi kesävoin -ketjurunon aloitusjaksona. Kerran nimipilkkalorussa (>Mikko), leikinaloitusloruna jne. Numerot poimittu tähän. Runo voi saada pilkkarunon luonteen silloin, kun mainitaan a.o. talon nimi ja/tai hännänkatkaisijan nimi: Viitalan vasikan hännän / Taipaleen Hanna / Titulan Anni / Montolan Matti jne.

    • Tai, tai, tasalakki - elä kasva

      Tai, tai, tasalakkiTai, tai tasalakki, elä kasva siitä, akkas laittaa tervaksia, petkelen pitusia pötkeyksii, vähän laittaa ketruuksii.

    • Taikina tanssii tangon kanssa

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Rengit tappeli hangon kanssaKoominen tanssi(tappelu)kuvaus: takina tanssii tangon kanssa, rengit reikäleivän kanssa, piiat pitkän korennon kanssa.

    • Taivaassa, tätilässä paimenena

      Harakka sininen siipi, missä kesäsi elelit; Hiiri, hiiri, hikkeroini; Isä meni Inkerinmaalle; Jumalalla paimenessa; Käin mie eilen vierahissa; Kävin kerran taivahassa - lehmiä paimenessa; Missä olit menneenä kesänä; Missä olit tämän kesoisen; Missä olit tämän kesosen; Missä viivyit niin kauan; Nikki näkki, näver räkki; Paimenen palkka; Repo paimenessa; Riit, raat reporaukka; Riit raat reporukka; Riu rau rebozein; Riu rau reporukka; Riu rau reporukka, missä olit kesän; Riu rau reporukka missä viivyit; Taivaassa paimenena; Terve tetri, maksa kaura; Terve tetri - missä viivyit; Tule täti taivaasee; Tädillä taivaassa (kestissä)Ks. myös: Jänis missä kävelit - kolme tyttöä; Numerolorut (Yksi ytti, toinen totti); Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan; Ruokakirkko ja pappi; LEIKINALOITUSLORUT: Hiiri juosta ressutteli - lehmiä paimeneen; Kävin kerran taivahassaYdinaiheena käynti kaukana paimenessa ja siellä saatu palkka (kestitys). Runo on usein kysymys-vastaus-muotoinen. Paljon erilaisia muunnelmia, pyritty keskittämään tämän otsikon alle. Aloituksena on usein kysymys: Missä kävit, viivyit, kävelit? Mistä tulet? Kysymys osoitetaan "sinulle" (esim. Missä viivyit tämän kesoisen) tai revolle tms (Riu rau reporukka / Rannan pappi/kukka), tetrille (Terve tetri maksa kaura), piialle, muorille, tupakkirullalle (osana >Tuu tuu tupakkarulla -kehtolaulua), siskolle jne. Runo voi alkaa myös toteamuksella (Kävin kerran taivahassa; Ämmä meni taivaaseen; Isä meni Inkeroo; Poika mämi Pohjanmaale; Likkatyttö paimeneks tms.) Vastaus kertoo käyntipaikan ja syyn: paimentamassa (Jumalan lehmiä, lehmiä, lampaita, lintuja tms.) taivaassa, tätilässä (taattoloissa, maammoloissa, soissa maissa) jne. Mitä sait palkkaa -kysymykseen vastaukset ovat kahta tyyppiä. 1) Useimmiten palkaksi mainitaan 10 tms. poikaa (koiraa), joiden nimet luetellaan, esim.: Iitami, Aatami, Suutari, räätäli; Suutari, räätäli, pikipöksy pietari; Yks on ytti, toinen totti - >Numeroloru yms. Räätäli-loru toistuu samanlaisena >Suutari, tee minulle kengät - minä menen naimaan -aiheessa, johon tämä aihe usein ketjuuntuu: palkaksi saatu räätäli tekee minälle naimakengät. Ks. myös leikinalkajaisloru >Kävin kerran taivahassa. Tässä yhteydessä luetellaan myös konkstittomat suutari-luettelot. 2) Itä ja Pohj.-Inkerissä ja Etelä-Karjalassa kestityksenä/palkkana on tavallisia huonon ruoan formuloita (luut lihoista, päät kaloista, kuoret leivistä kovista/leiviskä kesäistä voita; kappa ruista/otraa tms.). Aihelma yhdistyy herkästi muihin aiheisiin: >Suutari, tee minulle kengät; leikinalkajaislorut, kehtolaulut (esim. >Tuu tuu tupakkarulla). Tverissä aiheen seurana on >Hanhi kadonnut, Kannaksen piirissä esim. >Onnimanni ja >Iso sika, joskus kantelerunokin.

    • Taivaassa, tätilässä paimenena*

      Harakka sininen siipi, missä kesäsi elelit; Hiiri, hiiri, hikkeroini; Isä meni Inkerinmaalle; Jumalalla paimenessa; Käin mie eilen vierahissa; Kävin kerran taivahassa - lehmiä paimenessa; Missä olit menneenä kesänä; Missä olit tämän kesoisen; Missä olit tämän kesosen; Missä viivyit niin kauan; Nikki näkki, näver räkki; Paimenen palkka; Repo paimenessa; Riit, raat reporaukka; Riit raat reporukka; Riu rau rebozein; Riu rau reporukka; Riu rau reporukka, missä olit kesän; Riu rau reporukka missä viivyit; Taivaassa paimenena; Terve tetri, maksa kaura; Terve tetri - missä viivyit; Tule täti taivaasee; Tädillä taivaassa (kestissä)*Ks. myös: Jänis missä kävelit - kolme tyttöä; Numerolorut (Yksi ytti, toinen totti); Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan; Ruokakirkko ja pappi; LEIKINALOITUSLORUT: Hiiri juosta ressutteli - lehmiä paimeneen; Kävin kerran taivahassa*Ydinaiheena käynti kaukana paimenessa ja siellä saatu palkka (kestitys). Runo on usein kysymys-vastaus-muotoinen. Paljon erilaisia muunnelmia, pyritty keskittämään tämän otsikon alle. Aloituksena on usein kysymys: Missä kävit, viivyit, kävelit? Mistä tulet? Kysymys osoitetaan "sinulle" (esim. Missä viivyit tämän kesoisen) tai revolle tms (Riu rau reporukka / Rannan pappi/kukka), tetrille (Terve tetri maksa kaura), piialle, muorille, tupakkirullalle (osana >Tuu tuu tupakkarulla -kehtolaulua), siskolle jne. Runo voi alkaa myös toteamuksella (Kävin kerran taivahassa; Ämmä meni taivaaseen; Isä meni Inkeroo; Poika mämi Pohjanmaale; Likkatyttö paimeneks tms.) Vastaus kertoo käyntipaikan ja syyn: paimentamassa (Jumalan lehmiä, lehmiä, lampaita, lintuja tms.) taivaassa, tätilässä (taattoloissa, maammoloissa, soissa maissa) jne. Mitä sait palkkaa -kysymykseen vastaukset ovat kahta tyyppiä. 1) Useimmiten palkaksi mainitaan 10 tms. poikaa (koiraa), joiden nimet luetellaan, esim.: Iitami, Aatami, Suutari, räätäli; Suutari, räätäli, pikipöksy pietari; Yks on ytti, toinen totti - >Numeroloru yms. Räätäli-loru toistuu samanlaisena >Suutari, tee minulle kengät - minä menen naimaan -aiheessa, johon tämä aihe usein ketjuuntuu: palkaksi saatu räätäli tekee minälle naimakengät. Ks. myös leikinalkajaisloru >Kävin kerran taivahassa. Tässä yhteydessä luetellaan myös konkstittomat suutari-luettelot. 2) Itä ja Pohj.-Inkerissä ja Etelä-Karjalassa kestityksenä/palkkana on tavallisia huonon ruoan formuloita (luut lihoista, päät kaloista, kuoret leivistä kovista/leiviskä kesäistä voita; kappa ruista/otraa tms.). Aihelma yhdistyy herkästi muihin aiheisiin: >Suutari, tee minulle kengät; leikinalkajaislorut, kehtolaulut (esim. >Tuu tuu tupakkarulla). Tverissä aiheen seurana on >Hanhi kadonnut, Kannaksen piirissä esim. >Onnimanni ja >Iso sika, joskus kantelerunokin.

    • Tallan lallan laata

      Tallallallal laata, pikku venkan taata. Mentiin metsään ei löytynyt ketään. Lyhyt harmaa jakku, perse polvi sattu.

    • Tallin lallin Lassin Kaija

      Allin, lallin, Lassin Maija; Lassin Kaisa; (Kaija; Kaija, Kaisa; Liisa); Eri nimisiä; Eri nimiäKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Allin, lallin, Lassin MaijaNimiluettelo, esim.: Tallin lallin Lassin Kaija, Kialikerttu ja Jämssän Maija, Taalin Mikko ja Tuulentohko, Siikalan Mikko ja Rankan Kaisa, Satulanuppi ja Tynnyrintappi. (IX2 3133) Nimityksiä: Kehtolaulu; Lasten laulu; Liisan loru. Aloituksena usein aa aa: Aa aa Akkelin Kaija, Kupparin Kirsti ja Helssan Maija, Sauna Maija ja muarin Tiina, ja molemmat olit nätit (IX1 3135).

    • Tanssi, tanssi, vanha Ranssi

      Lasta hypitetään polvella: Tanssi, tanssi, vanha Ranssi, Et enää kauan tanssi! tai Tanssi, tanssi, tippuratissi, tupsuttele vielä! Samoja säkeitä tanssilaulussa >Tanssi, tanssi, vanha Rantsi.

    • Tattari tanssi

      Tattari tanssi, koira tanssi, haikara tulee lokkimaan, sirkat rotat pelaamaan. Vrt. >Pakenevan (XIV) johdanto: Tattari tanssi kirkkomäellä.

    • Tee haukka tarhaa

      Kun nähtiin haukka, sitä kehotettin lorun sanoin ottamaan kana kiinni. Esim: Tie, haukka, tarhaa, mie virka kannoi, tie, haukka, tarhaa, mie virka kannoi!

    • Tee kännä kakkaraa

      Tapu, tapu, tappusii; Tapu, tapu kakkaroo; Paista kännä kakkaraaVrt. Paka, paka pullaaViihdytysleikki. Lapsen käsillä leivotaan vastakkain lorun tahdissa: Tee (paista) kännä kakkaraa/Tapu tapu tappusii sekä kuvaillaan kakkaroiden hyvyyttä: simaisia, suolaisia, voisia, makoisia tms.

    • Tein tielle tetrittimet

      Metsästäjän outo saalis: Oh oravikkonen, tein minä tielle tetrittimet, polulle repattimet. Sain sarvipääjäniksen, kesällä keitin perselihat, talvella luilla mautin kaalia.

    • Teiron leiron tein emäntä

      Lasta heilutetaan lorun tahdissa: Teiron leiron tein emäntä, isäntä tyypyn tyypyn!

    • Tii tiainen laulaa

      Ks. myös Tii tii tiainen; Tii tii tiainen - konttis on niinkarvaisetYleisen alkuformulan Tii tii tiainen jälkeen seuraa tiaisen laulu: Oli minul pivo ohrasia jauhoi / kauraa, mut varpunen ne varasti (VIII). Savolaisessa tekstissä tiainen vain laulaa varpuselle.

    • Tii tii tiainen

      Tii, tii, tijanenKs. myös Tii tii tiainen, konttis on niin karvaiset; Tii tii tiainen laulaa; Tiiri liiri linnunpoika, missä linnulla pesäAlkusäkeiden Tii tii tiainen, vati kuti varpunen jälkeen seuraa erilaisia jatkeita. Pääaihelmat: 1) Pane oksa olkahasen, pää aseta pälkähäsen (XIII4 11948: runo opastaa työmiestä aidantekoon); 2) Pane pääsi pölkylle, mie isken kirveellä! 3) Ukko peitti peittosa, minä sen siitä löysin (erit. XIII; viittaa siihen että tiainen näki peiton varkauden) 4) "västrikka vihainen" tappoi isänsä ja äitinsä ja "opetti minut tappamaan" (XIV 1405). Tähdellä merkityissä teksteissä on vain Tii tii -alkusäkeitä, joissakin tapauksissa erilaisia pikkuaihelmia.

    • Tii tii tiainen*

      Tii, tii, tijanen*Ks. myös Tii tii tiainen, konttis on niin karvaiset; Tii tii tiainen laulaa; Tiiri liiri linnunpoika, missä linnulla pesä*Alkusäkeiden Tii tii tiainen, vati kuti varpunen jälkeen seuraa erilaisia jatkeita. Pääaihelmat: 1) Pane oksa olkahasen, pää aseta pälkähäsen (XIII4 11948: runo opastaa työmiestä aidantekoon); 2) Pane pääsi pölkylle, mie isken kirveellä! 3) Ukko peitti peittosa, minä sen siitä löysin (erit. XIII; viittaa siihen että tiainen näki peiton varkauden) 4) "västrikka vihainen" tappoi isänsä ja äitinsä ja "opetti minut tappamaan" (XIV 1405). Tähdellä merkityissä teksteissä on vain Tii tii -alkusäkeitä, joissakin tapauksissa erilaisia pikkuaihelmia.

    • Tii tii tiainen - konttis on niin karvaiset

      Tii tii tiainen, vati kuti varpunen, kuinkas kehtaat kylään tulla, kun konttis on niin karvaiset?

    • Tii tii tiainen - konttis on niin karvaiset*

      **Tii tii tiainen, vati kuti varpunen, kuinkas kehtaat kylään tulla, kun konttis on niin karvaiset?

    • Tii tii tiainen lauloi, västäräkki vettä kantoi

      Erilaisia kehtolaulujaVrt. Eläinten pidotTii tii tiail laulo, västäräkki vettä kanto kaivostahan kaunihista. Toi lapselle juomakipan.

    • Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin

      Tii tii tikanpoika; Tii tii tikanpoika teki nauriin; TikanpoikaTii tii tikanpoika, teki tielle nauriin. Tuli tuhma (tyhmä, köyhä) talonpoika, söi sen tikan nauriin. Tikka rupes itkemään, talonpoika nauramaan.

    • Tii tii tikanpoika teki tielle nauriin*

      Tii tii tikanpoika; Tii tii tikanpoika teki nauriin; Tikanpoika**Tii tii tikanpoika, teki tielle nauriin. Tuli tuhma (tyhmä, köyhä) talonpoika, söi sen tikan nauriin. Tikka rupes itkemään, talonpoika nauramaan.

    • Tiirin taarin teppo

      Tiirin, taarin, teppo, Heikillä on tyttöjen mekko. Tiirin, taarin, tokka, Heikillä on nykerö nokka.

    • Tiirun liirun vettä kantaa

      Tiiru liiru vettä kantaaTiirun liirun vettä kantaa, taarun laaru lähteestä. Muori olutta prykää, vaarin kurkun kasteeksi.

    • Tikanpojan häät

      Mikä on ympyrläinen; Umpi ympyrläinenKs. myös Eläinten häätJohdanto: Tikam poika tilkkutankki, laitto heät ja pit pitoiset. Tikka nai neijo ihanan, harmoan tyttären variksen (XIII 6641). Jatkona arvoitussarja, joka kuvaa häitten herkkuruokia. Kysymys: mikä oli häissä paras herkku? Vastaus: Yksi ol ympi ympyrläine, toine pitkä pötkyläine, kolmas littijä latuine. Kysymys: mikä oli umpi ympyrläine jne. Lopuksi voi olla >Eläinten pidot -säkeitä.

    • Tikka tikka tieraa, mitä poika jauhaa

      Tikka tikka tikka tieraa väärä kättä ruokaa. Mitä poika jauhaa, ruista vai kauraa, tattarii vai lemettii? Kurje Muosii (?) kussuttii ja muita papatettii, munamaituu keitettii ja viikko hapatettii.

    • Tikka, täällä toukka

      ErilaisiaKysymys tikalle: Tikka, täällä on toukka! Onkos tikalla vahva nokka?

    • Tikka/likka/kissa tanssi

      Tiirin liirin tikka tanssi; Likka, tikka, kissa tanssi; Tillin, tallin, tikka tanssi; Tiiri liiri tikka tanssi; Tillil lillil likka (tikka) tanssi (lauloi); Tikka tanssi; Tillil lill il tikka (likka) tanssi (lauloi); Yksityisiä lasten runoja ja loruja; Lillil lillil likkatyttö: Tii, tii, kuopetuinenAlkusäe: Tillil lillin tms. likka/tikka/kissa tanssi. Jatkuu useimmiten: 1) paljasjaloin jäällä, sukat ja kengät kainalossa, harmaa hame tms. päällä tai 2) rannalla rapakivellä , jolloin voi ketjuuntua >Sorsa soitti kanteletta- tai >Eläinten pidot (tanssi) -aiheisiin. Tikan tanssi voi esiintyä yksittäisenä säkeenä näissä muutenkin. Myös monia muita aiheita satunnaisemmin jatkona.

    • Tikka/likka/kissa tanssi*

      Tiirin liirin tikka tanssi; Likka, tikka, kissa tanssi; Tillin, tallin, tikka tanssi; Tiiri liiri tikka tanssi; Tillil lillil likka (tikka) tanssi (lauloi); Tikka tanssi; Tillil lill il tikka (likka) tanssi (lauloi); Yksityisiä lasten runoja ja loruja; Lillil lillil likkatyttö: Tii, tii, kuopetuinen**Alkusäe: Tillil lillin tms. likka/tikka/kissa tanssi. Jatkuu useimmiten: 1) paljasjaloin jäällä, sukat ja kengät kainalossa, harmaa hame tms. päällä tai 2) rannalla rapakivellä , jolloin voi ketjuuntua >Sorsa soitti kanteletta- tai >Eläinten pidot (tanssi) -aiheisiin. Tikan tanssi voi esiintyä yksittäisenä säkeenä näissä muutenkin. Myös monia muita aiheita satunnaisemmin jatkona.

    • Tikku puussa tikuttihin

      Vrt. LEIKINALOITUSLORUT: Otten tottenTikku puussa tikuttihin, saaralintu saukkoo, puukkoo pääkköö.

    • Tila, tala, tala, tala, mammalla tuutu

      Tila, tala, tala, tala, mammalla tuutu, Maria-piika se kangasta kutoo.

    • Tilkkuu talkkuu, paimen salkkuu

      Tilkkuu talkkuu, paimen salkkuu, pieniä palasia, paidan alasia.

    • Tillil lillil liepukka

      Tillil lillil liepukka, Matti tulukset ja tupakkaratti.

    • Tillil lillil lieruu - pääsi pieru

      Tirun, lirun, lieru; Tillil lillil lieruu; Tillil lieruuTillil lillil lieru piialta (tai nimi) pääsi pieru keskellä kirkon mäkeä, jossa oli paljon väkeä, ja se oli suuri häpeä.

    • Tillil lillil lihava

      Tilli, lilli lihava; Tillin lillin lihavaTillin lillin lihava, tallin lallin laiha, enkä minä meidän lasta muiden lapsiin vaihda. XIII3 6788: "Kehtolaulu".

    • Tillil lillil, sika söi pillin

      Tillil lillil, sika söi pillin, ei ole millä soitetaan.

    • Tillillillin likkapäitä

      ErilaisiaTillillillin likkapäitä, naisen nahka lullaisa, piian (pojan) imekkeitä.

    • Tillin lillin tikkapäitä, lennättelen lepakoita

      ErilaisiaTillin lillin tikkapäitä, lennättelen lepakoita, läpi soiden, läpi maiden, läpi sinkelin salojen.

    • Tillin, lillin likka, missä lapsen sukka?

      Tillin, lillin likkaTillin, lillin likka, missä lapsen sukka? Mikä siellä naukuu? Vasikalla tiuku.

    • Tilutalu tappeli akkansa kanssa

      Tilu talun ämmä; Tilutalu tappeli (piru kontissa); Tiru taru tappeli akkansa kanssaTilutalu/Tilitali/Tiputapu/Tuppeli/Tilutilu/Tiku Taku/Talutilu/Tillu tallu/Tiru taru/Tuppuri/Halituli/hulivili/ukko/tulitikku/Risto/Antti tappeli akkansa kanssa. Minä/isä meni väliin kepin kanssa ja löi lonkkaluuhun/sääriluuhun. Lyöty lennähti ovensuuhun/uunin päälle, jatkoi tappelemista ja tuli paremmaksi tai hullummaksi. Etelä-Pohjanmaalla runon minää lyödään ja hän menee mökkiinsä. Jatkona >Isäntä hirressä, emäntä orressa.

    • Tintuli tantuli taskunnauhat

      Ei kukkaro maata käske; Rahasäkki sängyn päässä; Tintilä, tantila, taskun nauha; Tinsun tansun taskun nauhatKs. myös Näin minun eukkoni ennen lauloiJohdantoloru: Tintuli tantuli / Tinteri tanteri / Tillerin tallerin jne. taskun nauhat, hulivili/pilipuli/kirikiri kukkaron viilekkeet. Yleisimpiä jatkosäkeitä: Eipä se kukkaro maata käske - Kukkaro käskee tallertamaan/kulkemaan - Rahasäkki sängyn päässä, olutta, viinaa pöydän päässä (samaa ks. >Näin minun eukkoni ennen lauloi). Satunnaisempia: Mamma keittää makeata kaljaa, hiiret rinnalla rillettää; Honkoli konkoli hopalla kirkkoon, valkiilla ruunalla ajetaan. Samassa pötkössä usein >Eläinten pidot -aihelmia.

    • Tintuli tantuli taskunnauhat*

      Ei kukkaro maata käske; Rahasäkki sängyn päässä; Tintilä, tantila, taskun nauha; Tinsun tansun taskun nauhat*Ks. myös Näin minun eukkoni ennen lauloi*Johdantoloru: Tintuli tantuli / Tinteri tanteri / Tillerin tallerin jne. taskun nauhat, hulivili/pilipuli/kirikiri kukkaron viilekkeet. Yleisimpiä jatkosäkeitä: Eipä se kukkaro maata käske - Kukkaro käskee tallertamaan/kulkemaan - Rahasäkki sängyn päässä, olutta, viinaa pöydän päässä (samaa ks. >Näin minun eukkoni ennen lauloi). Satunnaisempia: Mamma keittää makeata kaljaa, hiiret rinnalla rillettää; Honkoli konkoli hopalla kirkkoon, valkiilla ruunalla ajetaan. Samassa pötkössä usein >Eläinten pidot -aihelmia.

    • Tipu tipu tallalee - pieniä jälkiä hiekalle

      Erilaisia viihdytyslaulujaTipu, tipu, tipu, tipu tallalee, tuonne Puulan ranalle, männöö ja tekköö pieniä jäläkiä rantahiekalle.

    • Tipu tipu: kot kot kot, minun pitää kengittä käymän

      Tipu tipuTipun ja kukon keskultelu. Tipu tipu: Kot kot kot, minun pitää kengittä käymän. Kukko sanoi: Tat tat taa, mistä minä sinulle kengät saan?

    • Tipun tipun tiasein - Maija syömään!

      Tipun tipun tiaseinTipun tipun tiasein, keltahattu keikuttelee. Hui Maija syömään!

    • Tiri tari, tiri tari, tattarihuttu

      Tai tai tattarihuttuTiri tari, tiri tari, tattarihuttu, mamma se keittää makeaa velliä.

    • Tirin lirin lintu parka

      Tirin lirin lintu parka, lapset pellolle laukkaa.

    • Tissun tassun tassujalkaa

      Tissin tassin tassajalkaaAlkusäe: Tissun tassun tassujalkaa. Seuraa erilaisia jatkoja: Missä meidän Maiju parka, täällä on käynyt karvajalka (VIII,3113); Missä meidän mirriparka, täällä käynyt kananpoika, syönyt mirrin maitovoita (VIII,3114); Oletkos nähnyt meidän varsaparkaa, sillä on kaksi karvasta jalkaa (VIII,3116); pellolla käveli karvajalka, missä lie meidän varsaparka (XIV, 684).

    • Tissun tassun tassujalkaa*

      Tissin tassin tassajalkaa**Alkusäe: Tissun tassun tassujalkaa. Seuraa erilaisia jatkoja: Missä meidän Maiju parka, täällä on käynyt karvajalka (VIII,3113); Missä meidän mirriparka, täällä käynyt kananpoika, syönyt mirrin maitovoita (VIII,3114); Oletkos nähnyt meidän varsaparkaa, sillä on kaksi karvasta jalkaa (VIII,3116); pellolla käveli karvajalka, missä lie meidän varsaparka (XIV, 684).

    • Titu, titu, teijatu - Matti rötkäle

      Titu, titu, teijatuTitu, titu, teijatu minun äijäty! Matti rötkäle, minum poikani, suu tupakissa, ämmä loukossa, sukat syltyssä ja kengät rapakossa.

    • Tiurin taurin tapettiin - mulkut leikattiin

      Tiurin taurin tapettihVrt. NIMILOTUT: MattiTiurin tau rin tapettiin, mustat mulkut leikattiin, sammalella katettiin. Tulivat tytöt koppasivat, tulivat naiset nauroivat.

    • Tolitin, tolitin piikojan

      Tolitin, tolitin piikojani (poikiani), karhun lapsi on laukussani.

    • Torakka halkoja hakkaa

      Torokkana halguo leikkuavTäin saunassa käynti. Torakka hakkaa halot, kirppu saunan lämmittää, sääski/täi vetää veden, täi/torakka lähtee kylpemään, putoaa (?) ja kylkiluu katkeaa.

    • Torille, torille trumpun kans

      Rummutusta: Torille, torille trumpun kanssa, merelle, merelle miekan kanssa.

    • Tossuu sirkka siipipuoli

      Tossuu sirkka siipipuoli, tossuu hännätön harakka!

    • Tot, tot, torven kanssa

      Turulle, turulle pyssyn kanssa; Turulle, turulle pyssyn kanssa morsianta katsomaanKs. myös Tanssilaulut: Turulle pyssyn kanssaTot, tot torven kanssa, renki luisen luikun kanssa, poika puisen torven kanssa katsoi Saksan morsianta, kuin on suuri ja sorea, mustatukka ja korea. Kannaksella tanssilaulunakin.

    • Toussun toussun toukotamma - ei kynnä eikä kanna

      Toukotamma; Toussun, toussun touruntammaViihdytysleikki (kehtolauluksikin mainittu). Lasta hypitetään polvella: Toussun toussun, toukotamma, ei se kynnä, ei se kanna, pieniä lapsia kirkkoon vie.

    • Toussun toussun toukotamma - ei kynnä eikä kanna*

      Toukotamma; Toussun, toussun touruntamma**Viihdytysleikki (kehtolauluksikin mainittu). Lasta hypitetään polvella: Toussun toussun, toukotamma, ei se kynnä, ei se kanna, pieniä lapsia kirkkoon vie.

    • Tousun tousun kukon housu

      Tousun tousun kukon housu, tervattu kanan pöksy.

    • Tsiru, tsiru, päiväist

      "Kun lapset nousevat "ruudusta" = vesikuopasta, - lammikosta, niin luettelevat, kun on vilu": Tsiru, tsiru, päiväistä! Tuala nin on, tiälä nin eu.)

    • Tui tui Tuppurin ukko - avain hukku

      Eri nimiäTui tui Tuppurin ukko/Tuituri nukku, kammarin/Tuiturin ovesta avain hukku.

    • Tui tui tuteli mitä pannaan puteliin

      Tui tui tuteliTui tui tuteli, mitä pannaan puteliin, malakkaa ja maitoo.

    • Tuitu raitu rallaa kantapää ja varvas

      Erilaisia kehtolauluja; Tuitu, raitu, rallaaKaksi niukkaa tekstiä, joita yhdistää kantapää-varvas -teema: 1) Tuitu raitu rallaa kantapää ja varvas. Jatkuu: Olin ennen poikamies, kaksi kakkaroo selässä. Elä ennen eukko kuole ennenkuin kelkassa vetelen jäitä myöten (VII2 3654) ja 2) Iso varvas, kantapää ja taas molemmat jalat. Jatkuu: Tule meille tullessansa sitten kun turusta palaat. (IX1 2130)

    • Tule ammu kotiin, tuo lapselle maitoa

      Tule ammu kotiinTule ammu kotiin, tuo lapselle makeaa maitoa! Mummu laulaa ammun kotiin.

    • Tule huomenna meille, saat sylttyä syödä

      Aa hussala heijaa, tule huomenna meille; Aa tuu teijaa; Prun, prun tule meille huomenna käymään; Tule huomenna meille; Taus Tiipurin Teija; Tule huomenna meille; Tintan tuli teijaa, tule huomenna meilleAlkusäkeinä tuudituksia, ks. KEHTOLAULUT: >Aa hussala heijaa, tule huomenna meille - Ydinaihe vierailukutsu: Tule huomenna meille. Jatkona 1) useimmiten lupaus kestityksestä: Esim.: saat sylttyä syödä ja rapakaljaa porokupin/rapakaalia juoda tai 2) leipäaihe: Esim.: kakkaroita leipomaan, harakansiivellä voitelemaan/saat kalapiirakkaa/puuroa puoliseksi ja piimävelliä iltaseksi/lämmintä leipää tai luvataan: täti leipoo suuren leivän.

    • Tule huomenna meille, saat sylttyä syödä*

      Aa hussala heijaa, tule huomenna meille; Aa tuu teijaa; Prun, prun tule meille huomenna käymään; Tule huomenna meille; Taus Tiipurin Teija; Tule huomenna meille; Tintan tuli teijaa, tule huomenna meille**Alkusäkeinä tuudituksia, ks. KEHTOLAULUT: >Aa hussala heijaa, tule huomenna meille - Ydinaihe vierailukutsu: Tule huomenna meille. Jatkona 1) useimmiten lupaus kestityksestä: Esim.: saat sylttyä syödä ja rapakaljaa porokupin/rapakaalia juoda tai 2) leipäaihe: Esim.: kakkaroita leipomaan, harakansiivellä voitelemaan/saat kalapiirakkaa/puuroa puoliseksi ja piimävelliä iltaseksi/lämmintä leipää tai luvataan: täti leipoo suuren leivän.

    • Tule meille leipää paistamaan

      Tule meil - mitä teilTule meille! - Mitä teille? - Leipää paistamaan, maitoo maistamaan, velliä vetelemään, puuroa popsimaan, kaalia kahmimaan, serpaa syömään.

    • Tule tonttu Tuuterista

      ArvoitusrunoTule tonttu Tuuterista, viirusilmä Viipurista. Lusikkaisen löi lumelle, kapustaisen kalliohon.

    • Tule Turun Yrjö

      Pyydetään Turun Yrjöä: Tuo pojalle kirja!

    • Tule tänne Turkin Elli

      Tule Turkin ElliTule tänne Turkin Elli, tee minulle rakkopilli, millä soittelen sodassa, alla linnan liirettelen! - Lauletaan lapsille.

    • Tule täti - tuo tuomisia

      Tule täti, tuo lapselle tuomisia!

    • Tule täti tälle maalle - keitä keltainen munanen

      Tule täti tälle maalle, Keitä keltanen munanen; Tule täti tälle maalle; Tule täti tänne maalleKehotetaan: Tule täti tälle maalle, keitä keltainen munanen! Aihelmaa laventuu yksin tai yhdessä esiintyvinä 1) keittämisen kuvauksina: keltaisessa kattilassa, keltaisen tulen sisässä, 2) munan värjäysohjeina: paina kuoret paatsamalla, haudo haavan lehtosilla tai 3)kuljetustapoina: lennätä lepän lehellä, tuo turkin hihassa, kanna kainalossasi. Näihin yhdistyy joskus viihdytysloruissa yleisten leivonta-aiheiden säkeitä. Esim.: paista pannukakkarainen, pane paljon voita päälle/sipase sianlihalla, kapase kananmunalla, voitele voisulalla. - Vrt. esim.: >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys; >Paka, paka pullaa; >Täti leipoi leivän, pani voita päälle; >Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo. - Lasten liekkulaulu; lasten toivotus; "kärsittäessä" -viihdyttäissä - rauhoittaissa laulettiin sille esim. "tuomisia" toivottaen.

    • Tule täti tälle maalle - keitä keltainen munanen*

      Tule täti tälle maalle, Keitä keltanen munanen; Tule täti tälle maalle; Tule täti tänne maalle**Kehotetaan: Tule täti tälle maalle, keitä keltainen munanen! Aihelmaa laventuu yksin tai yhdessä esiintyvinä 1) keittämisen kuvauksina: keltaisessa kattilassa, keltaisen tulen sisässä, 2) munan värjäysohjeina: paina kuoret paatsamalla, haudo haavan lehtosilla tai 3)kuljetustapoina: lennätä lepän lehellä, tuo turkin hihassa, kanna kainalossasi. Näihin yhdistyy joskus viihdytysloruissa yleisten leivonta-aiheiden säkeitä. Esim.: paista pannukakkarainen, pane paljon voita päälle/sipase sianlihalla, kapase kananmunalla, voitele voisulalla. - Vrt. esim.: >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys; >Paka, paka pullaa; >Täti leipoi leivän, pani voita päälle; >Soudan, soudan Sorolaan, tätilään - täti lypsää, ukko juo. - Lasten liekkulaulu; lasten toivotus; "kärsittäessä" -viihdyttäissä - rauhoittaissa laulettiin sille esim. "tuomisia" toivottaen.

    • Tuli harakka, harmaa bokka

      Pane kyly lämmitäEläimet (harakka, kärppä, tsakka (=hyttynen) ja lutti lämmittävät lapsisaunan. Vrt. >Eläinten pidot. Tsonsoi kutsuu papin. Palkonen itkee: Kunne nämä lapset (10 kpl) panen? Panen lapset koskeen, itse istun korvalle. Jatkeena >Ruokakirkko/pappi.

    • Tuo tänne tupakkasarvi - akat ammuksissa

      Aloitus (VI1): Tillin, lillin Liisan Kaisa, tuo tänne tupakkasarvi. Jatkuu: täällä on akat ammuksissa, pienet piiat pyörryksissä tms.

    • Tuo tänne tupakkasarvi - akat ammuksissa*

      **Aloitus (VI1): Tillin, lillin Liisan Kaisa, tuo tänne tupakkasarvi. Jatkuu: täällä on akat ammuksissa, pienet piiat pyörryksissä tms.

    • Tuo venettä, tuohineiti

      Dialogi: Tuo venettä, tuohineiti/tuohiv.! Enpä jouva, jouhineiti/jouhiv! Jatkossa tuohineiti/v selittää että ei ehdi koska vahtii lastaan. XIII jatkaa kyselyä mistä lapsi on saatu.

    • Tuo, tuo tupakkaa Huikko-Jussin piippuun

      Tuo, tuo tupakkataTuo, tuo tupakkaa, Huikko-Jussin piippuun. Huikko-Jussi Liisan kanssa taitavasti liikkuu.

    • Tuomittu katti

      Tuollapa katti tuomittiin; Ajoin katin kaupunkiin; Tuomittu kissa; Tuli katti kaupungista; Etpä tiiä, minkä löysin; Katti tuli kaupungistaAihelma koostuu seuraavista osista: 1) Vellinkeitto: Etpä tiedä, minkä löysin,löysin pikkulinnun (linnunpesän), josta keitin vellin. 2) Katti syö vellin: Katti tuli kaupungista, latki vellin lapsinensa. 3) Katin lyöminen/pako ja hirttotuomio: Ajoin katin kaupunkiin, tuolla katti tuomittiin saarvaan saikkaan, lynkkään leppään, lakkapäähän petäjään. Vellinkeitto- ja syönti- sekä katin tuomio-aihelmat esiintyvät joko yhdessä tai erikseen.

    • Tuomittu katti*

      Tuollapa katti tuomittiin; Ajoin katin kaupunkiin; Tuomittu kissa; Tuli katti kaupungista; Etpä tiiä, minkä löysin; Katti tuli kaupungista**Aihelma koostuu seuraavista osista: 1) Vellinkeitto: Etpä tiedä, minkä löysin,löysin pikkulinnun (linnunpesän), josta keitin vellin. 2) Katti syö vellin: Katti tuli kaupungista, latki vellin lapsinensa. 3) Katin lyöminen/pako ja hirttotuomio: Ajoin katin kaupunkiin, tuolla katti tuomittiin saarvaan saikkaan, lynkkään leppään, lakkapäähän petäjään. Vellinkeitto- ja syönti- sekä katin tuomio-aihelmat esiintyvät joko yhdessä tai erikseen.

    • Tuonelan sillalla - ämmät tappeli

      Tuonelan sillallaEhtoolla illalla, Tuonelan sillalla, ämmät ne tappeli tavallansa, koukut ne kolisi, kaukalot kalisi, hierimet hilisi hiljalleen.

    • Tuostapa käy poikain polku - naapurissa nätti tyttö

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Tuostapa käy poikain polkuTuolta kävi poikien polku, läpi pellon naapuriin. Naapurissa oli komea tyttö, sinisilmä, punaposki. Ellet tahdo tiiliä laittaa, mene maata kylmään aittaan. Leipäsäkki, puurokuppi, jos ei ole lusikkaa.

    • Tupahokki ja Sauna-Heikki

      Vrt. LEIKINALOITUSLORUT: Miu, mau mikotintaTupahokki ja Sauna-Heikki, kierot päät ja pussin perät ja truttunenät.

    • Turu turu paimen, missä sinun nainen

      Vatjalainen lastenloru: kysytään paimenelta, missä sinun nainen, vastaus: metsässä kannon olla. Kysymys: millä mennään ottamaan? Vastaus: tinasilla tiltukkasilla, vaskisilla vankkuroilla, savisilla saappailla.

    • Tuu sa vitsun laasevit, Lipassonnin niska

      Tuusa ---Tuu sa vitsun laasevit, Lipassonnin niska. Laak vook, laarin laa, Saksan maakarilla.

    • Tuuli luuli lumi suli

      Löysin linnun pesän; Tuli luli, lumi suli; Tuuti luli, lumi suli; Tuuli luuli, lumi suliTuuli, luulin, lumi suli, tuli vallan kesä, kesäkuulla lämpimällä löysin linnun pesän.

    • Tuuppa, piika, tuuppa, poika

      Tuuppa, piika, tuuppa, poika, toinen jalka sylttysukka, toinen kalttokenkä, sylttysukka Suvannosta, kalttokenkä Kangosesta.

    • Tuuta hunttuu, kastura munttuu

      Tuuta hunttuu, kastura munttuu impaurun lilla piia, lilla piia! Selkeri ja sovinto, sill lillaa tyyvää.

    • Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan

      Arvoitusrunoja; Kaksitoista poikalasta; Kuusikymment´ poigalasta; Loi Jumala kaksi poikalasta, tyttölasta; Mikä niitä, mitkä niitä tyttölöitä luopi; Taivaan ovet avattiin; Tallallallaa laulettiin; Tallanpa lallanpa laulettiin; Tallin lallin laulettiin; Tallallal laulettihin; Vaari ja muori keskustelee; Viis oli meitä viiniä tyttöäVrt. Hospoti pokkaa; Makeaa velliä keitetään; Voi piikonen, voi poikonenAloituksia esim.: Tallin (Allin) lallin laulettiin; Tallallalal laulettiin, piiparipillillä soitettiin, >Pukin sarvella soitettiin. Ydinaihe tyttöjen ja poikien vastakkainasettelu, useimmiten tyttöjen eduksi, mutta asetelma voidaan myös kääntää poikien eduksi, tai teksti voi sisältää vain toisen osapuolen. Keskeisaihelmana useimmin taivaan ja/tai tallin oven avaaminen: piikoja sisään kutsuttiin, poikia päähän potkittiin. Lisäaihelmia eri kokoonpanoin: 1) ruokatarjoukset: piioille maitovelliä, pojille tervavelliä tms., piiat joivat pikarista, pojat porsaan kaukalosta tms.; pojat kutsutaan talliin, jossa heille tuhkapuuroo keitettiin, vanha tamma lypsettiin. Tytöt kutsutaan saliin, jossa heille nisupuuroo keitettiin, voita silmään heitettiin, nuori lehmä lypsettiin plikkain puuron kasteeks. 3) vuodevaatteet: tytöt kääritään silkkitäkkiin ja kannetaan taivaaseen, pojat hevosloimessa sikopahnaan; 2) kunnia (joskus, ks. V2,1918 ; X1,1313, 1987): Esim.: Missä poikien kunnia on? - Sikolätissä. Tyttöjen kunnia? - Salissa pöydän päässä. 3) usein tuuli pudottaa tytöt/lapsen/Helvin tms. esim. ihanan koivun oksalta ja pojat räkäsen männyn oksalta (VI1, VI2, VII2, X1, XII1, XIII1, XIV, ks. myös >Piikanen mesimarjan kukkanen - poikanen rupisuu rukkanen). Käyttöyhteyksiä: kehtolaulu (VI1 1845, VI3 6912, X1 1312, 1317, XI 181), naisten laulu (X1 1313), kiusotusruno (X1 1315). Laulettiin/lausuttiin tyttö- tai poikalapsen syntyessä (VIII 1102-1103)."Pojat taas kääntävät sen ensimäisen värsyn likoille, toisen ittellensä." (X1 1987)

    • Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaan*

      Arvoitusrunoja; Kaksitoista poikalasta; Kuusikymment´ poigalasta; Loi Jumala kaksi poikalasta, tyttölasta; Mikä niitä, mitkä niitä tyttölöitä luopi; Taivaan ovet avattiin; Tallallallaa laulettiin; Tallanpa lallanpa laulettiin; Tallin lallin laulettiin; Tallallal laulettihin; Vaari ja muori keskustelee; Viis oli meitä viiniä tyttöä*Vrt. Hospoti pokkaa; Makeaa velliä keitetään; Voi piikonen, voi poikonen*Aloituksia esim.: Tallin (Allin) lallin laulettiin; Tallallalal laulettiin, piiparipillillä soitettiin, >Pukin sarvella soitettiin. Ydinaihe tyttöjen ja poikien vastakkainasettelu, useimmiten tyttöjen eduksi, mutta asetelma voidaan myös kääntää poikien eduksi, tai teksti voi sisältää vain toisen osapuolen. Keskeisaihelmana useimmin taivaan ja/tai tallin oven avaaminen: piikoja sisään kutsuttiin, poikia päähän potkittiin. Lisäaihelmia eri kokoonpanoin: 1) ruokatarjoukset: piioille maitovelliä, pojille tervavelliä tms., piiat joivat pikarista, pojat porsaan kaukalosta tms.; pojat kutsutaan talliin, jossa heille tuhkapuuroo keitettiin, vanha tamma lypsettiin. Tytöt kutsutaan saliin, jossa heille nisupuuroo keitettiin, voita silmään heitettiin, nuori lehmä lypsettiin plikkain puuron kasteeks. 3) vuodevaatteet: tytöt kääritään silkkitäkkiin ja kannetaan taivaaseen, pojat hevosloimessa sikopahnaan; 2) kunnia (joskus, ks. V2,1918 ; X1,1313, 1987): Esim.: Missä poikien kunnia on? - Sikolätissä. Tyttöjen kunnia? - Salissa pöydän päässä. 3) usein tuuli pudottaa tytöt/lapsen/Helvin tms. esim. ihanan koivun oksalta ja pojat räkäsen männyn oksalta (VI1, VI2, VII2, X1, XII1, XIII1, XIV, ks. myös >Piikanen mesimarjan kukkanen - poikanen rupisuu rukkanen). Käyttöyhteyksiä: kehtolaulu (VI1 1845, VI3 6912, X1 1312, 1317, XI 181), naisten laulu (X1 1313), kiusotusruno (X1 1315). Laulettiin/lausuttiin tyttö- tai poikalapsen syntyessä (VIII 1102-1103)."Pojat taas kääntävät sen ensimäisen värsyn likoille, toisen ittellensä." (X1 1987)

    • Tyypyn lyypyn soitettiin

      Tyypyn lyypyn soitettiin, jäniksen päitä keitettiin.

    • Tädiltä kuoli lapsi, paskapaarilla kannettiin

      ErilaisiaTädiltä kuoli lapsi. Paskapaarilla kannettiin, hevosen sonnalla mullattiin, lehmän paskalla haudattiin ja härän pallilla soitettiin. Epötavallisista hautaustavoista vrt. esim. >Eläimet hautaajina; NIMILORUT.

    • Täss´ on kaksi joutilasta, lähdemme verkolle

      Täss´ on kaksi joutilastaTässä on kaksi joutilasta, lähemme verkolle. Verkot on vedessä ja pyydykset pyytämässä.

    • Täti antoi kättä

      Meidän täti antoi kättä, iski kovan kopran. Kopra on kuin kokkapuu, kämmen kuin kämäluu.

    • Täti leipoo suuren leivän

      Hys hys tätilään; Täti leipoi pullaa; Täti leipoo suuren leivän (Aa hussa heijaa)Ks. myös >Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys; Soudan, soudan Sorolaan, tätilään; Soudetaan Suomeen; LEIKINALOITUSLORUT: Huru huru Huittisiin; Sus sus tätilään Vrt. Paka, paka pullaa; Tee kännä kakkaraa; Tätilään on pitkä matka, täti puuroa keittiLastenloruissa yleinen leipomisaihelma: täti leipoi/leipoo leivän/pullaa, pani voita ja/tai sokeria päälle. Alkusäkeitä: 1) Pitkä matka tätilään; 2) Hys, hys, tätilään. Ks. myös -aiheissa yleinen, tässä vain erillisiä esiintymiä.

    • Tätilään on pitkä matka, täti puuroa keitti

      Erilaisia tuutu ja viihdytyslaulujaKs. myös Täti leipoi suuren leivänTätilään on pitkä matka, täti puuroa keitti, kaarillansa peitti, penkin ala heitti.

    • Ukko ja elivät

      Ukko da akka elet't'ihUkko da akka elet´t´ih, tuhkavärtie vejettih, värtti lopni, akka i zdohni.

    • Ukko nukkuu uunilla

      ErilaisiaUkko nukkuu uunilla eikä tiedä mitään. Kaivon vintti on katkennut ja uuni on pudonnut sisään.

    • Ukko, akka, sammaltakka, voivakka

      Ukko-AkkaKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Ukko, akka, sammaltakkaLuettelo: Ukko, akka, sammaltakka, voivakka, lihakukko. tai Akka, ukko,kalakukko, Aatan lukko, heinätukko, lakkeislukko, savupiippu.

    • Vaa vaa varis - pyssymies tulee

      Varis vaa, tule tuvan taaVaa vaa varis, nyt se jo väris, pyssymies tulee!

    • Vaari istui kynnyksellä - katseli hallan tuulta

      Vaari istui kynnykselläVaari istui kynnyksellä koko kylpyajan, katseli hallan tulta, haisteli: Onko pouta pohjosella, näkkeissä Otava?

    • Valkea jänis, kussa kävit?

      Valkea jänis, kus sie käitValkea jänis, kussa kävit? - Suuressa metsässä. - Mitä siellä? - Lehtiä varastin. - Kuhun panit? - Kaivon taakse. - Varas!

    • Valkea kana muni uunin alle

      Lapsille: Meill ku ol valkia kana, se muni uunin ala, mie vein munan versselii, verssel kysy mist sie sait: No meil ku ol valkia kana. (Loputtomiin). - AT 2300 Loppumattomia loruja.

    • Varis istui aitan päällä

      Ks. myös Varis meni RuotsiinYdinaihe istuvan variksen puku: Varis istui aitan/katon päällä kammaltyinen kampa päässä, siien tyyttä myssy päässä, samaa lajia röijy päällä, silkkikengät jalassa, hopea soljet kenkien päällä (harmaan tukin kappa päällä / harmaa röijy röijyn päällä - nuuskapottu vieressänsä, Josta veti honoonsa.

    • Varis meni Ruotsiin

      Ks. myös Varis istui aitan päälläVaris menee Ruotsiin (Turkuun) hakemaan tupakkaa (piialle tuliaishametta): Varis meni Ruottiin tupakasta tuomaan (kahden äyrin erest). Joskus kuvataan variksen pukua: Samettimyssy päässä ja harma liina kaulas, kermas tuukist hame yllään jne. (samantyyppistä >Varis istui aitan päällä).

    • Varis raakkuu, kuusi kaatuu

      Vares raakuuVaris raakkuu, kuusi kaatuu, faari yskii, nurkat jyskii, koirat haukkuu, pakkanen paukkuu!

    • Varis vaa, tule tuvan taa

      Tule tänne saat saappaat; LeikkilukujaKs. myös Kurjen saappaatVaroituslorussa varis lupaa lapsille "variksen saappaat" eli ahavoituneet jalat: Varis vaakkuu vaak, vaak, tule tänne tuvan taa, täältä saat saappaat, ilopillit päällisiksi. Varista voidaan houkutella myös: poikiaan pesemään, hakemaan kahta kananpoikaa tai jatkaa >Akka pyllyllään. Vrt. Tautiloitsut: >Variksen saappaat.

    • Varis vaakkuu, häntä keikkuu

      Varis vaakkuu, häntä kiekkuu; Varis vaakku aitta kaatui"Variksesta sanotaan": Varis vaakkui, häntä keikkui, muna putosi mustalle mullalle.

    • Varis vanha vallesmanni

      Varis vanha vallesmanni, mustarilli, mörökölli.

    • Varpaiden nimet

      Ks. myös Sormien nimetÄijä, ämmä, siukka, saukka, Pikku popoo vaivaanen.

    • Varpusen olut

      Varpunen teki olutta; Varpusen oluenkeitto; Varpusen oluenpano; Varpusen oluen tekoKs. myös Eläinten pidotAloituksena usein runon minän toteamus: yhtenä yönä näin unta. Ydinaihe unen sisältö: varpunen teki, "prykäsi", olutta munan kuoresta tehdyllä kuurnalla. Saatuaan oluen valmiiksi varpunen juo sen, nukahtaa räystäälle, joutuu kissan (haukan) hyökkäyksen kohteeksi ja pakenee oveluudella. Tarina lähenee eläinsatua, vrt. AT 122 alatyyppeineen. Kertova osuus ei sisälly kaikkiin teksteihin.

    • Vasikan juoma kaatu, ei ylös saatu

      Vasikan juomaPlitin platin vanha täti, vasikanjuama kaatus, eikä ikinä ylös saatu, vasikka meni mettään, eikä ikinä löytty.

    • Vaska tu vara

      Ruotsin kielen matkimus: Vaska tu vara, Hoosto stilla, Heimen herra, Vaskon komme päärly, Puta timme, Hyry myry, Hynder mynder, Hister kister, Vitti poo, Moro paka, Toko tieran, Toisen puolen jussa, Atvit jaa, Klappa mustora (XII). On käytetty myös kehtolauluna (VIII).

    • Vedetään nuottaa

      Veitään nuottaa; Veä, veä nuottaa; Vetää nuottaa venäläinen; Veän veän nuottaaVrt. LEIKIT: KalakonttisillaViihdytysleikki, jossa matkitaan nuotanvetoa. Lasta heilutellaan tai vedetään käsistä edestakaisin: Vedetään nuottaa, saadaan kaloja. Luetellaan mitä kaloja saadaan ja keille ne annetaan: Kissoille kiiskit, koirille kuoreet, itse syödään isot kalat, kips kalat konttiin, josta lapsi ronkkii.Etelä-Karjalassa usein: Puistelen vettä verkostain. Tällöin ravistellaan lasta. Leikkikuvauksia runsaasti. Mainintoja, että lapset keskenään leikkineet.

    • Vedetään nuottaa*

      Veitään nuottaa; Veä, veä nuottaa; Vetää nuottaa venäläinen; Veän veän nuottaa*Vrt. LEIKIT: Kalakonttisilla*Viihdytysleikki, jossa matkitaan nuotanvetoa. Lasta heilutellaan tai vedetään käsistä edestakaisin: Vedetään nuottaa, saadaan kaloja. Luetellaan mitä kaloja saadaan ja keille ne annetaan: Kissoille kiiskit, koirille kuoreet, itse syödään isot kalat, kips kalat konttiin, josta lapsi ronkkii.Etelä-Karjalassa usein: Puistelen vettä verkostain. Tällöin ravistellaan lasta. Leikkikuvauksia runsaasti. Mainintoja, että lapset keskenään leikkineet.

    • Veli meni metsään, puhui pukin sarveen

      Veli meni metsäänVeli/veikko/poika/teini meni metsään, soitti pukin sarveen. Jatkuu useimmiten: pukki rukka huutamaan, vettä tielle kantamaan, tyttäret/pikkulinnut tanssimaan, pojat rumpua lyömään. Liittyy yleensä jatkeena aihelmaan >Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii. Myös yksin (XII1 1975).

    • Veli meni metsään, puhui pukin sarveen*

      Veli meni metsään**Veli/veikko/poika/teini meni metsään, soitti pukin sarveen. Jatkuu useimmiten: pukki rukka huutamaan, vettä tielle kantamaan, tyttäret/pikkulinnut tanssimaan, pojat rumpua lyömään. Liittyy yleensä jatkeena aihelmaan >Isä kirjailee kirvesvartta, äiti kutoo, sisko kerii. Myös yksin (XII1 1975).

    • Veräjän avaamisvuorot

      Edellä kulkijaVeräjän avaamis- ja sulkemisvuorot: Joka erellä travaa, se veräjät avaa, joka keskellä kulkee, ei tartte avat´ eikä sulkee, joka peräs kulkee, se veräjän sulkee.

    • Viisikuisena viihtymään

      Viiskuissa viihtymäänLapsen kehitys: Viisikuisena viihtymään, kuusikuisena kukkasille, seitsmänkuisena seisomaan, kahdeksankuisena käymään.

    • Visukinttu vietäköön, mäen takana syötäköön

      Visukinttu viätäköönVisukinttu vietäköön, mäen takana syötäköön. Korppi luut lukekoon, harakka haudan kaivakoon. Haudan kaivu, vrt. >Eläimet hautaajina.

    • Voi piikonen, voi poikonen - nuorena naimatta kuoli

      Vrt. Hospoti pokkaa; Tytöt hyvään paikkaan, pojat pahaan paikkaaVoi piikonen, nuorena naimatta kuoli. Vie taivaaseen, työnnä sokeria suuhun. Voi poikonen, nuorena naimatta kuoli. Vie suolle, työnnä sammakoita suuhun.

    • Voi sinä lapsen lirpukka

      Voi sinä lapsen lirpukka, tänne minä sun heitän. Itse lähden kävelemään laveampia teitä.

    • Västäräkki teki pesän - varis hakkasi haloiksi

      Västäräkki pieni lintuVästäräkki pieni lintu, teki pienen pesänsä. Tuli varis ja vaakkui ja hakkasi kaiken haloiksi.

    • Västäräkki teki pesän - varis hakkasi haloiksi*

      Västäräkki pieni lintu**Västäräkki pieni lintu, teki pienen pesänsä. Tuli varis ja vaakkui ja hakkasi kaiken haloiksi.

    • Västäräkki vääräsääri kysyi ämmiltä

      Västäräkki vääräsääri; Harakka istui aidallaKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Kuppari istui uunillaVästäräkki vääräsääri/ukko/harakka istui saunan/aitan kynnyksellä/ikkunalla tms. ja kyseli kylän/saunan ämmiltä, oliko saunassa lämmintä.

    • Västäräkki vääräsääri kysyi ämmiltä*

      Västäräkki vääräsääri; Harakka istui aidalla*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Kuppari istui uunilla*Västäräkki vääräsääri/ukko/harakka istui saunan/aitan kynnyksellä/ikkunalla tms. ja kyseli kylän/saunan ämmiltä, oliko saunassa lämmintä.

    • Västäräkki vääräsääri tanssas tallin permannolla

      Västäräkki vääräsääri tanssas tallin permannolla.

    • Yks kaks kapalolaps

      ErilaisiaYks kaks kapalolaps, vasta syntyi poikalaps.

    • Yks kaks kolme istu isän polveen

      Yks kaks kolmeYks kaks kolme istu isän polveen! Äiti sanoi ettet saa, isä sanoi istu vaan. Yks kaks kahdeksan, kolme neljä yhdeksän, viis kuus kymmenen.

    • Yks toks toraviks

      Jäniksen pyyntiKs. myös LOITSUT: Jäniksen metsästysYks toks toraviks keräviks, teitä myöten sutsuttele, sula vedä vakaperä vauhhaa. Käy vinttura vipuun, pyöräsilmä pyydykseen. Kitumattomille katumattomille kernaukseksi.

    • Yks, kaks, kolme, neljä ja viis - veikko tulee

      Yks, kaks, kolme, neljä ja viis, tuoltapa tulee veikkokin siis. Jatko: >Sormien nimet.

    • Yksi Tuomas Tuppurainen

      Yksi Tuomas Tuppurainen, toinen Taavetti, vallan viisasta väkeä, laskevat kontilla mäkeä.

    • Yksi tähti taivahalla

      Yks on tähti taivaallaLapset kilpailevat, kuka pisimmälle pääsee välillä henkeä vetämättä: Yks on tähti taivaalla, sillä on pojan poika, toinen on tähti taivaalla, sillä on pojan poika jne.

    • Yksi, kaksi, karjalaksi

      Yksi kaksi karjalaksi, kolme neljä venäläksi, viisi kuusi rokka uusi, vanha akka, petakka, nuori morzien, tsetvjortakka.

    • Ysmen tysmen teijaa

      Ysmen tysmen teijjaa lapa vanthun laija, kiinni kiinni kirkon lauthan. >Onnimanni -runon jatkeena.

    • Äiti kutoo sarkaa

      Ks. myös KEHTOLAULUT: Kissa kiukaalleÄiti kutoo sarkaa, kissa kiukale karkaa, pikku piltin piiloksi, sieppaa hiiri varkaan. Isä (taatto) kääntää auraa, kylvää ohraa, kauraa taaton illan iloks, kehton kääre nauraa.

    • Äiti tule kotiin - tuo saijasia

      Ätti tyy kottiiÄtti tule kotiin, tuo saaren saijasia, linnan lippuleipäsiä!

    • Älä itke, ikkama

      Älä itke, ikkama, kohta tulee kokkama, antaa sarvet antajalle, antaja kimonokalle, kimonokka kiilijälle, kiilijä palopojalle. Ketjurunomainen, vrt. >Paimen kaatu kalliolle.

    • Älä itke, Illari - isä tulee illalla

      Älä itke, Illari parka, kyllä isäs illalla kotia karkaa.

    • Älä itke, Ipalan Maija - mennään saunaan

      Älä itke, Ipalan MaijaÄlä itke, Ipalan Maija, mennään Repolan saunaan / repusaunaan, siellä on pukki tapettuna, sarvet pantu naulaan.

    • Älä itke, Ipalan Maija - mennään saunaan*

      Älä itke, Ipalan Maija**Älä itke, Ipalan Maija, mennään Repolan saunaan / repusaunaan, siellä on pukki tapettuna, sarvet pantu naulaan.

    • Älä ole ylpee

      "Lapsille sanottiin": Älä ole ylpee, taikka nälkä nylkee, paskatauti ronkasee.

    • Ämmä ii ie ja mie

      Ämmä ii, ie ja mie, ämmän vieres mikä lie. Sitä et tunne sie enkä tunne mie.

    • Ämmän kana karvajalka ei tee lapselle munaa

      Ämmän kana karvajalka ei tee lapselle munaa. Tätin kana lipolintu tekee lapselle munan. Pyyntösanojen >Kopu, kopu keppiäni jatke.

    • Ärrin purrin narrattiin

      Ärrin purrin narrattiin, saatiin (nimi) suutuksiin.

    • Ärrän, kärrän, käkkäräpyörä

      Puheharjoitus. Ärrän, kärrän, käkkärä pyörä, tervoo, turoo, tappuroo.

    • Ättä yttä ytter lyttä - isä tuo verkaviitan

      Ättä yttä ytter lyttä"Tantsitti pikku tyttyä polvellua ja laulo": Ättä yttä, ytter lyttä, ättä yttä, ytter lyttä, "laulu jatkui aina näil sanol kui kauva tantsittaminen kestiä". Tantsi tantsi, tuatan piika, isä tuop siul verka viitan!

  • 2. Ketjurunot

    • Akka meni nagrahe

      Poika läks´ nakrista varastamahKetjusadun (AT 2044, Nauriin nyhtäminen) juoni: Akka/poika menee nauriita nostamaan/varastamaan ja tarttuu naattiin, naatti kiinni nauriiseen, nauris kiinni napaan ja napa kiinni maaemään. Akka/ukko/pojat menevät irrottamaan kiinni jäänyttä. Pelastajat tarttuvat itsekin kiinni. Lopulta 9-mulkkunen poika/tyttö saa kiinnijääneet irti.

    • Haaran päällä paara

      Ketju: Haaran päällä paara, paaran päällä ränni, rännin päällä ikkuna, ikkunan päällä lepikko, lepikon päällä pieniä lintuja. Vrt. rakenne (x:n päällä y) ja puu-lintu -teema: >Komea puu, >Kallio kaukana metsässä.

    • Hiiri metsähän menevi

      Hiiryt, sie hiiryt, midäs sie viät?; Hiiren kelkka (hiiri metsään menee); Hiiri metsähän menepi; Hiiri metsähän menee; Hiiren virsi; Tuli hiiri Hiitolasta; Hiiren runo; Hiiri meni metsään; Hiiri meni mettään; Hiiri metsään menee; Kunne hiihat, hiiri rukka.Ks. myös VIIHDYTYS: Oravainen teräväinenHiireltä (yl.) kysytään minne se on menossa. Hiiri vastaa menevänsä puita kaatamaan. - Entä jos puu päälle kaatuu? - Menen kannon alle. Nälkä näppääjää? - Syön puun kuorta. - Vatsasi turpoaa? - Pistän neulalla. - Veri vuotaa? - Voitelen voiteella. Haen lääkettä vanhalta ämmältä, joka saa sitä nuoren lehmän/neidon nännisestä tms. Runon jatkona on yleisesti >Ken söi kesävoin ketju Uudellamaalla (XIV) Satakunnassa (X), Varsinais-Suomessa (VIII), Savossa (VI) ja Hämeessä (IX)tai samantyyppisiä ketjuja (esim. I). Vatjalaiset upottavat runoon hiirimiehen kertomuksen (menossa hakemaan uutta vaimoa jalkoja riisumaan ja kenkiä köyttämään - entinen vaimo teki kaiken huonosti.

    • Hiiri metsähän menevi*

      Hiiryt, sie hiiryt, midäs sie viät?; Hiiren kelkka (hiiri metsään menee); Hiiri metsähän menepi; Hiiri metsähän menee; Hiiren virsi; Tuli hiiri Hiitolasta; Hiiren runo; Hiiri meni metsään; Hiiri meni mettään; Hiiri metsään menee; Kunne hiihat, hiiri rukka.*Ks. myös VIIHDYTYS: Oravainen teräväinen*Hiireltä (yl.) kysytään minne se on menossa. Hiiri vastaa menevänsä puita kaatamaan. - Entä jos puu päälle kaatuu? - Menen kannon alle. Nälkä näppääjää? - Syön puun kuorta. - Vatsasi turpoaa? - Pistän neulalla. - Veri vuotaa? - Voitelen voiteella. Haen lääkettä vanhalta ämmältä, joka saa sitä nuoren lehmän/neidon nännisestä tms. Runon jatkona on yleisesti >Ken söi kesävoin ketju Uudellamaalla (XIV) Satakunnassa (X), Varsinais-Suomessa (VIII), Savossa (VI) ja Hämeessä (IX)tai samantyyppisiä ketjuja (esim. I). Vatjalaiset upottavat runoon hiirimiehen kertomuksen (menossa hakemaan uutta vaimoa jalkoja riisumaan ja kenkiä köyttämään - entinen vaimo teki kaiken huonosti.

    • Isä kylvää nisuja

      Hiiri ja voiKs. myös Ken söi kesävoin; Läskinkantaja; Kenen tämä pelto-gornitsaLoppumattomana loruna käytetty ketjuruno, jonka johdanto: Isä kylvää nisuja, linnut nokkivat. Seuraa kyselyketju: Missä linnut? Haukka tappoi. Missa haukka? - Kirves tappoi. Jne: kaski-tuli-vesi-härkä-karhu-isä tappoi karhun. Lopuksi kysytään Missä isä? ja runo alkaa alusta uudelleen.

    • Isä kylvää nisuja*

      Hiiri ja voi*Ks. myös Ken söi kesävoin; Läskinkantaja; Kenen tämä pelto-gornitsa*Loppumattomana loruna käytetty ketjuruno, jonka johdanto: Isä kylvää nisuja, linnut nokkivat. Seuraa kyselyketju: Missä linnut? Haukka tappoi. Missa haukka? - Kirves tappoi. Jne: kaski-tuli-vesi-härkä-karhu-isä tappoi karhun. Lopuksi kysytään Missä isä? ja runo alkaa alusta uudelleen.

    • Kallio kaukana metsässä

      Vuori oli mettäsYdinaiheena on maisemakuvien sarja: Oli viheriäinen laakso. Laaksossa vuori. Vuorella puu. Puussa oksa. Osalla pesivä lintu. Linnun höyhenistä tehdyllä polsterilla makaa kaunis neito. Joskus neidolla sulhanen ja häät. Vrt. rakenne (x:n päällä y) ja puu-lintu -teema: >Haaran päällä paara ja >Komea puu.

    • Ken söi kesävoin?

      Missä voi; Missä voi?; Missä aitta? - Tuli poltti.; Missä voi - kissa söi; Missä voi? - Hiiri vei; Hiiri ja voi; Taipalen ämmä - missä voi?; Missä voi? Hiiri söi.; Missä voi - kissa söi (Mikä tämä, nykä näkä); Missä voi? Kissa söiKs. myös Isä kylvää nisujaJohdantona erilaisia loruaiheita, esim. >Hiiri metsähän menevi. Runon ytimenä on kaikilla alueilla dialogi, jonka avulla jäljitetään kadonnutta voita tms. Voin vienyt eläin on useimmiten hiiri. Dialogi etenee ketjuna (Missä X?-Y tuhosi.): Missä voi? Hiiri söi. Missä hiiri? Aitan alla. Missä aitta? Tuli poltti. Missä tuli? Vesi sammutti. Missä vesi? Härkä joi. Missä härkä? Kirves tappoi. Missä kirves? Kannon päässä. Missä kanto? Karhu repi. Missä karhu? Madot tappoi. Missä madot? Kukko nokki. Missä toukat? Kukko nokki. Missä kukko? Kuusikossa. - Ketjun päättää usein kuva kokosta, kukosta jne., joka lentää yhdeksän meren taakse, kahdeksan kaupungin lävitse (I, VI,VII, XII. vrt. >Pakeneva) tai joka on Hiijellä hilajamassa, Lemmolla laolamassa (VI, VII5). Meri- ja Hiisi-teemaan saattaa liittyä loppukehotus: Ota kiinni jos saat! Yleinen on loppujaksona puhekielto: Kukas sille ensimmäiseks äänensä antaa, siltä silmät puhkaistaan, korvat kanssa leikataan, punaisilla puukoilla, verisillä veitsillä (VI,VII, XII). Vienassa merten takana voi olla >Ihmetupa. Ketju voi päättyä myös kysymyssarjan lopettavaan lyhyeen toteamukseen esim.: Missä karhu? - Seppä tappoi tai Missä kanto? - Pellon perässä. - AT 2018.

    • Ken söi kesävoin?*

      Missä voi; Missä voi?; Missä aitta? - Tuli poltti.; Missä voi - kissa söi; Missä voi? - Hiiri vei; Hiiri ja voi; Taipalen ämmä - missä voi?; Missä voi? Hiiri söi.; Missä voi - kissa söi (Mikä tämä, nykä näkä); Missä voi? Kissa söi*Ks. myös Isä kylvää nisuja*Johdantona erilaisia loruaiheita, esim. >Hiiri metsähän menevi. Runon ytimenä on kaikilla alueilla dialogi, jonka avulla jäljitetään kadonnutta voita tms. Voin vienyt eläin on useimmiten hiiri. Dialogi etenee ketjuna (Missä X?-Y tuhosi.): Missä voi? Hiiri söi. Missä hiiri? Aitan alla. Missä aitta? Tuli poltti. Missä tuli? Vesi sammutti. Missä vesi? Härkä joi. Missä härkä? Kirves tappoi. Missä kirves? Kannon päässä. Missä kanto? Karhu repi. Missä karhu? Madot tappoi. Missä madot? Kukko nokki. Missä toukat? Kukko nokki. Missä kukko? Kuusikossa. - Ketjun päättää usein kuva kokosta, kukosta jne., joka lentää yhdeksän meren taakse, kahdeksan kaupungin lävitse (I, VI,VII, XII. vrt. >Pakeneva) tai joka on Hiijellä hilajamassa, Lemmolla laolamassa (VI, VII5). Meri- ja Hiisi-teemaan saattaa liittyä loppukehotus: Ota kiinni jos saat! Yleinen on loppujaksona puhekielto: Kukas sille ensimmäiseks äänensä antaa, siltä silmät puhkaistaan, korvat kanssa leikataan, punaisilla puukoilla, verisillä veitsillä (VI,VII, XII). Vienassa merten takana voi olla >Ihmetupa. Ketju voi päättyä myös kysymyssarjan lopettavaan lyhyeen toteamukseen esim.: Missä karhu? - Seppä tappoi tai Missä kanto? - Pellon perässä. - AT 2018.

    • Kenen tämä pelto-gornitsa

      Kenen tämä pelto; Pei, pei, peltoni; Missä kirvez?; Missä kirves?Ks. myös Isä kylvää nisujaPieni dialogiaihelma, joka voi esiintyä yksin, mutta useimmiten muiden aihelmien yhteydessä. Kysytään kenen on tämä pelto tai millä pelto/kaski/maa on raivattu tai gornitsa rakennettu. Vastataan: kirveellä. Useimmiten jatkuu >Ken söi kesävoin. Voi edeltää puhuttelu: Lari, Lari lapseni, Velleni poikani/ Moarisein, Doarisein / Okulina Vikulina tms. Moamois kutsu kodihise. Yö pimikkäine, Vesi vilukkaine, Gornitsat korgiaset, Sirnitsaiset siliaiset -johdanto on yleisin ja sitä seuraa Ken söi kesävoin -ketjun kirves-osuus. Ketjun lopussa on taivaassa oleva neito, lipas, tai aitta, joita tavoitellaan: Koivusilla kirjasilla, Leppäsillä regysillä, Rautasilla rahgehilla.

    • Kenen tämä pelto-gornitsa*

      Kenen tämä pelto; Pei, pei, peltoni; Missä kirvez?; Missä kirves?*Ks. myös Isä kylvää nisuja*Pieni dialogiaihelma, joka voi esiintyä yksin, mutta useimmiten muiden aihelmien yhteydessä. Kysytään kenen on tämä pelto tai millä pelto/kaski/maa on raivattu tai gornitsa rakennettu. Vastataan: kirveellä. Useimmiten jatkuu >Ken söi kesävoin. Voi edeltää puhuttelu: Lari, Lari lapseni, Velleni poikani/ Moarisein, Doarisein / Okulina Vikulina tms. Moamois kutsu kodihise. Yö pimikkäine, Vesi vilukkaine, Gornitsat korgiaset, Sirnitsaiset siliaiset -johdanto on yleisin ja sitä seuraa Ken söi kesävoin -ketjun kirves-osuus. Ketjun lopussa on taivaassa oleva neito, lipas, tai aitta, joita tavoitellaan: Koivusilla kirjasilla, Leppäsillä regysillä, Rautasilla rahgehilla.

    • Kips kilo karjaan

      Anto ja saanti; Meni miku metsäänVrt. PakenevaVaihtelevia aloitusformuloita (esim. Kips kilo/Kiis kilo/ Kitsi kitsi/ Kiiskill/ Ptruko ptruko/ Sikkeli karjaa/ Killin kallin karjaan/ Yleme le marjaan, kilkkalan karjaan tai Mäni mie metsää, Tuli tpruko vastaa) seuraa anto ja saanto -sarja, jonka lopuksi lammas antaa villoja, joista tehdään vaatteita. Tyypillinen sarja: Minä tms. saa heiniä, antaa ne lehmälle, lehmä antaa maitoa, maito viedään porsaalle, joka antaa kylkeään, kylki viedään ämmälle, jolta saadaan kakku. Kakku kalalle, kalalta rautaa, rauta revolle, revolta kultaa, kulta tammelle, tammelta lehtiä, lehdet lehmille, lehmiltä maitoa, maito pikolle, pikolta villoja, villat visikkohon, villoista vaatteita; vaateteema voi myös puuttua.

    • Kips kilo karjaan*

      Anto ja saanti; Meni miku metsään*Vrt. Pakeneva*Vaihtelevia aloitusformuloita (esim. Kips kilo/Kiis kilo/ Kitsi kitsi/ Kiiskill/ Ptruko ptruko/ Sikkeli karjaa/ Killin kallin karjaan/ Yleme le marjaan, kilkkalan karjaan tai Mäni mie metsää, Tuli tpruko vastaa) seuraa anto ja saanto -sarja, jonka lopuksi lammas antaa villoja, joista tehdään vaatteita. Tyypillinen sarja: Minä tms. saa heiniä, antaa ne lehmälle, lehmä antaa maitoa, maito viedään porsaalle, joka antaa kylkeään, kylki viedään ämmälle, jolta saadaan kakku. Kakku kalalle, kalalta rautaa, rauta revolle, revolta kultaa, kulta tammelle, tammelta lehtiä, lehdet lehmille, lehmiltä maitoa, maito pikolle, pikolta villoja, villat visikkohon, villoista vaatteita; vaateteema voi myös puuttua.

    • Kolkun, kolkun kotasii - lapsille velliä

      Kolo, kolo, kotaista; Kolkun, kolkun kotasii; Kilk, kolk, kotasia; Kol, kol, kotasee; Kolu, kolu kotaaKs. myös Kopu, kopu kotoo - pappia syötetäänKolkun, kolkun kotasii, anna ämmä patasii! Mitä padalla tehdään? Lapsille velliä keitetään. Jatkeena joskus >Lastunpoiminta.

    • Komea puu

      Ydinideana maisemakuvien sarja: Oli komia puu. Puussa oli oksa, oksalla pesä, pesässä muna, munan päällä ämmä, ämmän päällä fälly, fällyn päällä täi. Ketju purkautuu luettelona: Täi fällyn päällä, fälly ämmän päällä, ämmä munan päällä, muna pesässä, pesä oksassa, oksa puussa, puu kasvoi kauniilla kalliolla. Vrt. rakenne (x:n päällä y) ja puu-lintu -teema: >Haaran päällä paara; >Kallio kaukana metsässä.

    • Kopu kopu kotoo - pappia syötetään

      Kopu, kopu, kotooKs. myös Kolkun kolkun kotasia - lapsille velliäAkalta pyydetään pataa. Mihin pataa tarvitaan? - Pappia syötetään. Mihin pappia? - Lasta ristimään. Jatkeena >Lastunpoiminta tai luettelo papille sopimattomista töistä (XI): mansikoita ja karpaloita noukkimaan, lampaita ja vasikoita kaitsemaan.

    • Kuka laivaa noutamaan

      Kuka noutaa laivaa? -kysymykseen vastataan ehdottamalla lukuisia noutajia (mänty, leppä, tammi, koivu, tuomi, jänis, kettu, orava, lammas, sika, kana, pukki, susi, karhu, koira, hepo, hiiri, saukko, tuli, vesi), jotka eivät eri syistä voi tehtävää suorittaa. Esim. kuusi ei voi noutaa laivaa, koska: Kirves kiikkuu juurellansa. Lopulta löytyy noutajaksi tuuli: Tuuli laivan noutaa, purjeisihiin puhaltaa, huovarille huojennusta, soutajalle helpotusta, matkamiehen huvitusta. Tuuli laivan rantaan toi. Laulu hälle tästä soi. Tyypillinen pyyntö-kielto -rakenne.

    • Kuka lypsää lehmän

      Kysymys-vastaus -ketju. Lehmä ostetaan sadalla Saksan markalla. Lehmälle etsitään lypsäjää. Perheen naisjäsenet kieltäytyvät. Lopulta neito suostuu lypsäjäksi. Kuvaillaan neidon osaksi koituvia hyviä ruokia (mesi ja talkkuna) sekä asumista suolla suukoimissa ja maalla masikkoissa.

    • Kukon ja kanan saunamatka

      Anto ja saanti; Kukko ja kana meni kylpyyn; Kukko ja kana meni saunaanKetjuruno on hyvin samanlainen kaikilla alueilla sekä rakenteeltaan että sisällöltään. Yleisimmin runon alussa perustellaan vedenhakutarve: Kukko ja kana menevät saunaan eikä ole vettä. Vettä tarvitaan myös janoon (VIII) tai siksi, että kukko oli tukehtua, kun luu meni kurkkuun (X,1 2426). Joskus puuttuu vihta (XIV 1521). Kukko tai kana lähtee hakemaan vettä. Seuraa pyyntö- ja kielto- sekä anto- ja saantiketju, ks. myös >Pakeneva. Kukko tai kana tuo vettä, mutta toinen on kuollut tai pyörtynyt. Voi päättyä myös onnellisesti: päästään kylpemään, pyörtynyt virkoaa tms. Esimerkki tyypillisestä toisinnosta (VI2 6961): Kana mäni saunaan: Hyvä sauna, kaunis sauna, Anna mulle löylyä. En anna en anna ennenkuin tuot mulle vettä. Pyyntö ja kielto-, anto ja saanti -ketju: kaivolle ämpäri, trenkille rihmat, neitsyelle kengät, suutarille harjaksia, sialle mäskiä, prykärille jyviä, pellolle lantaa, tunkiolle hakoja, metsälle kirves, sepälle rautaa, Ruotsi hänelle rautaa anto. Ketju purkautuu: Kaivo hänelle vettä anto. Veden hän saunaan vei. Sauna hänelle löylyn anto. Siit kana meni kylpömään ja kuoli kiukaalle.

    • Kuljin minä kylylle

      Löylyn sanatKontekstitiedon mukaan kirjallisvaikutteinen omasepite. Runon minä kertoo onnettomasta saunamatkastaan, joka päättyi lauteitten romahtamiseen: Lavo romahti lattiaan, minä pääni kattilaan, käteni korvon syrjään, sääreni satutin saaviin, veri päästäni juoksi, pahan kylvyn vuoksi. Lopputoteamus: en enää saattanut saunaan ikänäni itseäni, putoomista pelkäsin.

    • Kunne miul panna tämä kuvane

      Ketjuloru ukon ja kenkälestin torimatkasta.

    • Kyntäjän satu

      Otsikko "Hevosen kyntöön menö". Ydinaihe: runon minä panee ruunan selkään viljaa ja poikia niin paljon, että ruunan selkä katkeaa, myy ruunan markkinoilla ja tekee rahoilla raput taivaaseen, josta pudotetaan suolle, jossa rastas tekee kopraan pesän, jonka karhu ottaa. Lopuksi runon minä saa karhun hännästä kiinni. - Kysymyksessä on valhesatu, sijoitettu ketjumaisen rakenteen takia ketjurunoihin.

    • Lastunpoiminta*

      Läkkä seukko seppälähän; Meni veikko seppälään; Huis, pukki, puuhun; Lähteäpä Lättälään; Pukki nousi koivuun; Huis sika metsään; Pukki meni puuhun; Lehden taittaja; Mitä pukki puussa tekee; Huis sika humppuun; Läkkä tästä läkkälään; Heikki meni heinääYdinidea: Lapsille haetaan lehmältä maitoa (joskus villapaita tai akalta pata), jotta he poimisivat lastuja. Lastuilla kuivataan maltaita, keitetään viinaa, olutta tai herkkuruokia morsiamen tulolle, papille, käräjäherroille tai ilman syytä. Lopuksi kuvaillaan morsiamen työt, käytös, tanssi, hääremuaminen, juopottelu, herkuttelu tai saunan lämmittäminen.

    • Lastunpoiminta* *

      Läkkä seukko seppälähän; Meni veikko seppälään; Huis, pukki, puuhun; Lähteäpä Lättälään; Pukki nousi koivuun; Huis sika metsään; Pukki meni puuhun; Lehden taittaja; Mitä pukki puussa tekee; Huis sika humppuun; Läkkä tästä läkkälään; Heikki meni heinää**Ydinidea: Lapsille haetaan lehmältä maitoa (joskus villapaita tai akalta pata), jotta he poimisivat lastuja. Lastuilla kuivataan maltaita, keitetään viinaa, olutta tai herkkuruokia morsiamen tulolle, papille, käräjäherroille tai ilman syytä. Lopuksi kuvaillaan morsiamen työt, käytös, tanssi, hääremuaminen, juopottelu, herkuttelu tai saunan lämmittäminen.

    • Läskinkantaja

      Läskin kantaja; Mies joka kantoi läskinAlkaa: Minä näin miehen (tytön), joka kantoi (söi) läskiä. Seuraa sarja eläimiä ja luonnonvoimia, joista kunkin kerrotaan vahingoittaneen edellistä; jokaisen kohdalla toistetaan ketju: Minä näin sen koiran, joka puri miestä, joka kantoi läskiä jne. Sarja jatkuu Missä X? Y tuhosi -ketjuna: tuli poltti - vesi sammutti - härkä joi - karhu tappoi.

    • Löytäjä

      Runon minä vaeltaa tietä pitkin, poikkeaa lukkarin porstuaan, Sipin kellariin ja papin kammariin. Luulee kettua orhiksi, kirnunmäntää kirkon avaimeksi, piimätynnyriä kirkonkelloksi ja höyhentyynyä neitsyeksi, jota hussasi, pussasi koko pitkän talvisen yön.

    • Menin hevosen ostoon

      Läksin (menin) hevosen ostoon - kovaan kostoonValhesadun ja ketjusadun risteymä. Aloitus: Läksin hevosen ostoon, senkin kovaan kostoon. Säkissä rahaa, uhataan tappaa, menee taloon. Kuvaus talossa vierailusta: sanoo hyvää iltaa, tanssii, laulaa, makaa piian kanssa jne.

    • Menin linnaan, uuteen kylään ja tupaan*

      Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaMenin linnaan saksan kanssa. Saksa: Onko sinulla jano? Ei ole jano. Menin uuteen kylään. Menin taloon. Sanoin hyvää iltaa ja iskin päätäni siltaan. Valkea sammui isännän tahdosta ja väki meni tuvasta isännän luvasta.

    • Menin metsään - ammuin karhun

      Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaMenin metsään, otin pyssyn, ammuin karhun, ketin nahan, ompelin turkin, panin päälleni, menin kirkkoon ja tulin ulos. Mikä kumu kuuluu kadulta? Ukko myy akkaansa.

    • Mikä kirkko? - Ryssän kirkko.

      Mikä kirkko?; Tuleks' sauna; Mikä kylpy? - vesikylpy; Mikä pelto? - savipelto; Minkä sodan? - nuijasodan; Tulekkos saunaan? Läheks kirkkoon?; Mikä?Kysymys-vastaus -muotoinen ketjuruno. Voidaan lukea myös Onnimannin tavoin loppumattomana loruna. Lorun alku vaihtelee hiukan. Selviä alueellisia eroja ei voi havaita. Esimerkki: Mikä kirkko-ryssänkirkko-papuryssä-härkäpapu-puffelihärkä-vaunupuffeli-rullavaunu-lankarulla-suutarilanka-rajasuutari-kenkäraja-hevosen kenkä-kuormahevonen-tavarakuorma - Minkä tavaran? Kaikenlaisen. (VIII 3360)

    • Mikä tuolla näkyy?

      Allit nuo merellä uivat; Mi tuolta näkyy?; Mi tuo tuolta näkyy?; Mikä tuolla näkyy - kylä, puu, tammi; Mikä ikkunan alla - meri; Mikä meijän ikkun'alla - meri; Mikä tuolla näkyy, tupa, tammi, veikko; Mitkä tuolla uivat?; Veikko kirkon kirjoittaa; Ken kirkon kirjuttaa; Mitä sulho raateloo?; Mikä tuolta näkyvi?; Mikä tuolla kaukaa näkyy?; Mikä tuolta näkyy?; Mikäs tuola näkyy; Mikä tuolta näkyy (tupa); Mikä ikkunan alla?Kysymys-vastaus -muotoinen ketjuaihelma, jossa kuvataan joko maa- tai järvi/meri -maisemaa Esim. Mikä tuolla näkyy?- Talo tuolla näkyy. Mikä talon takana? Tammi talon takana. Tammessa aitta. jne tai Mitkä nuo merellä uivat? - Sorsat. Mitä sorsan siiven alla? - Kätkyt? Mitä kätkyessä? jne. Esiintyy useimmiten jonkin kertovan aihelman yhteydessä, usein >Neljän neidon runon, kultakangasta kutovan neidon (>Kultalangan katkeaminen) johdantona. Jatkona usein aihelma veljestä/pojasta, jonka kirveestä singonneen lastun paikalle rakennetaan kirkko.

    • Mikä tuolla näkyy?*

      Allit nuo merellä uivat; Mi tuolta näkyy?; Mi tuo tuolta näkyy?; Mikä tuolla näkyy - kylä, puu, tammi; Mikä ikkunan alla - meri; Mikä meijän ikkun'alla - meri; Mikä tuolla näkyy, tupa, tammi, veikko; Mitkä tuolla uivat?; Veikko kirkon kirjoittaa; Ken kirkon kirjuttaa; Mitä sulho raateloo?; Mikä tuolta näkyvi?; Mikä tuolla kaukaa näkyy?; Mikä tuolta näkyy?; Mikäs tuola näkyy; Mikä tuolta näkyy (tupa); Mikä ikkunan alla?**Kysymys-vastaus -muotoinen ketjuaihelma, jossa kuvataan joko maa- tai järvi/meri -maisemaa Esim. Mikä tuolla näkyy?- Talo tuolla näkyy. Mikä talon takana? Tammi talon takana. Tammessa aitta. jne tai Mitkä nuo merellä uivat? - Sorsat. Mitä sorsan siiven alla? - Kätkyt? Mitä kätkyessä? jne. Esiintyy useimmiten jonkin kertovan aihelman yhteydessä, usein >Neljän neidon runon, kultakangasta kutovan neidon (>Kultalangan katkeaminen) johdantona. Jatkona usein aihelma veljestä/pojasta, jonka kirveestä singonneen lastun paikalle rakennetaan kirkko.

    • Mikä tuolla näkyy? Nälkä Mouttila

      Mikä tuolla näkyy?Mikä tuolla näkyy? - Nälkä Mouttila. Tuolla on nälkä, kaiken nälkä, puun nälkä, päreen nälkä, otrasen oluen nälkä, tukehisen leivän nälkä.

    • Mintähen on piukit puksu

      Mintähen on piukit puksut? - Sentähen kun on kankahat kaijat. Mintähen niityt rimmet? - kirvehet tylsät - seppä sokea - paja palettu.

    • Onnimanni

      Oli ennen onnimanniLuonnehditaan "päättymättömäksi", "loppumattomaksi", "ympyriäiseksi" loruksi, runoksi, saduksi, lauluksi tai luvuksi, joka aina alkaa uudestaan. Joskus mainitaan, että se on sanottava yhdellä hengähdyksellä. Yleensä itse loru on kaikkialla samantyyppinen, vaikka yksityiskohdat muuntuvat. Kytkennät muihin runoihin vaihtelevat. Esim. Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla jatkona usein Pilvivene, Kannaksella Riu rau reporukka - taivaassa paimenessa, Inkerissä yhteytenä joskus orjuus (III 2209, 2352, IV 547, 1307, 2202, 2586, 2744, 2842, 3851 jne.). Joskus liittyy omenapuutammeen (VI 2072, IX2 303). Joskus käytetty loitsuna (nikotus VII 4018, pyssyn synty IV1 1366, "Lemmen synty" X1 1538, XIV 1597, "vanhan kansan isämeitän" XII 1301), joskus "kuurotuslukuna" (VIII 3430, 3434, 3435, 3438), "lymylukuna" (X1, 1511, 1512; vrt. Leikinalkajaislorut: Hiiri meni hinkan rakoon), kehtolaulu (X1 1518, 1537).

    • Onnimanni*

      Oli ennen onnimanni**Luonnehditaan "päättymättömäksi", "loppumattomaksi", "ympyriäiseksi" loruksi, runoksi, saduksi, lauluksi tai luvuksi, joka aina alkaa uudestaan. Joskus mainitaan, että se on sanottava yhdellä hengähdyksellä. Yleensä itse loru on kaikkialla samantyyppinen, vaikka yksityiskohdat muuntuvat. Kytkennät muihin runoihin vaihtelevat. Esim. Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla jatkona usein Pilvivene, Kannaksella Riu rau reporukka - taivaassa paimenessa, Inkerissä yhteytenä joskus orjuus (III 2209, 2352, IV 547, 1307, 2202, 2586, 2744, 2842, 3851 jne.). Joskus liittyy omenapuutammeen (VI 2072, IX2 303). Joskus käytetty loitsuna (nikotus VII 4018, pyssyn synty IV1 1366, "Lemmen synty" X1 1538, XIV 1597, "vanhan kansan isämeitän" XII 1301), joskus "kuurotuslukuna" (VIII 3430, 3434, 3435, 3438), "lymylukuna" (X1, 1511, 1512; vrt. Leikinalkajaislorut: Hiiri meni hinkan rakoon), kehtolaulu (X1 1518, 1537).

    • Otin mie merestä kalan

      Alkaa: Otin mie merestä kalan, tein ämmällein pyhäpalan. Meren kala, pyhäpala oli minun ämmälläin. Jatkuu: sellin-pyhäpellin, jälen-kälet, vanhan kontin-pyhärontin, kanavan laian-pyhäpaian, portin patsaan-paksun vatsan, sotamiehen pyssyn-pyhämyssyn, seinähirren-pyhävirren, vanhan pellin-pyhävellin, tuhkavillin-savipillin

    • Paimen kaatu kalliolle

      Käykäämme käyrälle vävyksiJuoneltaan epäselvä ketju, joka kuvaa kaatumisten ja pakenemisten sarjaa: Paimen/sarvi kaatui kalliolle, kallio kiven litulle, kiven littu paarman poialle, paarman poika väkkärälle, väkkärä vesihavolle, vesihako ilkiölle, ilkiö kaikille kaloille, kalat ihmiselle, ihminen ilokivelle. Johdantoja: Laulan minä lapsen virttä, panen paimenten satuja (VI); Käykäämme Käyrälle vävyksi (X1); Laittoi kirjan keisarille, keisari kuninkaalle, kuningas kuvekerälle (VII3, XIII2, XIII4). Harvoin itsenäisenä runona (VI1, XII1). Liittyy esim. KETJURUNOT: >Mikä tuolla näkyy? (I3, I4), >Onnimanni (V2, VII3 ja XIII2); KEHTOLAULUT: >Minä laulan lapsen kielen. Jatkeena voi olla >Ihmemaa (V2, XIII2).

    • Paimen kaatu kalliolle*

      Käykäämme käyrälle vävyksi**Juoneltaan epäselvä ketju, joka kuvaa kaatumisten ja pakenemisten sarjaa: Paimen/sarvi kaatui kalliolle, kallio kiven litulle, kiven littu paarman poialle, paarman poika väkkärälle, väkkärä vesihavolle, vesihako ilkiölle, ilkiö kaikille kaloille, kalat ihmiselle, ihminen ilokivelle. Johdantoja: Laulan minä lapsen virttä, panen paimenten satuja (VI); Käykäämme Käyrälle vävyksi (X1); Laittoi kirjan keisarille, keisari kuninkaalle, kuningas kuvekerälle (VII3, XIII2, XIII4). Harvoin itsenäisenä runona (VI1, XII1). Liittyy esim. KETJURUNOT: >Mikä tuolla näkyy? (I3, I4), >Onnimanni (V2, VII3 ja XIII2); KEHTOLAULUT: >Minä laulan lapsen kielen. Jatkeena voi olla >Ihmemaa (V2, XIII2).

    • Pakeneva

      Aita kaatu kalliolle; Ruotsalainen ruotakoira; Anto ja saanti; Prokko tiellä provati; Lähemmä, tsikkon, Läkköläh; Lähen mie Läkköläh; Läkkämä, tsikko, LÄkköläh; Läksin tästä Läkkälähän; Läksin tästä Läkkälään; Maamosein marjasein; Mie kakkaran kalamiehelle; Paista kakku seppälään mennäkseni; Tapasin ämmän leipomasta (Pakeneva); Venäläinen, vainolainen; Venäläinen, viholainenKs. myös Orjan laulut: Emäntäni - tee mulle kakkarainenPerusrakenne varsin yhtenäinen, vaikka alut ja loput vaihtelevat. Yleisin aloitus: venäläinen, koira, kotiväki, tattari ym. ajaa minän pakomatkalle, jota kuvataan ensimmäisessä ketjussa (aidalle - aita kaatu; päistäreille - syttyvät tuleen jne.). Toinen ketju (anto ja saanti, sekoittuu edelliseen) voi alkaa metsästä, jolta saa sauvan, tai emännästä, jolta saa kakkaran (usein pyyntö+uhkaus emännälle keskeinen runossa), ja päättyä kotkaan, jolta saa siivet, joilla lentää meren yli ja päätyy ihmeelliseen paikkaan, usein >Hämeen ihmeet-, >Ihmetupa- ja/tai >Ihmemaa-aiheilla kuvattuun; esiintyy myös ruokaisan maan kuvia (siellä vuoret voita vuoti, kalliot sianlihoa). Ketjut voivat olla myös ilman alku- ja loppujaksoja (esim. IITv). Jos teksti sisältää vain tietyllä alueella Pakenevalle tyypilliset alkusäkeet kuten esim.: Loi loi lokkolakki (VIII), Menin minä Mustikkalaan (VIII, X), Tattari tanssi (XIV), Läkkäme, tsikko, Läkköläh, poikki tiestä Prokkolah (I, II, VII), on ne tulkittu Pakeneva-aihelmaksi. - Kuoli sukuni suuri, kuoli viisi vekkoani, kuusi kummini tytärtä, seitsemän setäni lasta -säkeet on poimittu tähän.

    • Pakeneva*

      Aita kaatu kalliolle; Ruotsalainen ruotakoira; Anto ja saanti; Prokko tiellä provati; Lähemmä, tsikkon, Läkköläh; Lähen mie Läkköläh; Läkkämä, tsikko, LÄkköläh; Läksin tästä Läkkälähän; Läksin tästä Läkkälään; Maamosein marjasein; Mie kakkaran kalamiehelle; Paista kakku seppälään mennäkseni; Tapasin ämmän leipomasta (Pakeneva); Venäläinen, vainolainen; Venäläinen, viholainen*Ks. myös Orjan laulut: Emäntäni - tee mulle kakkarainen*Perusrakenne varsin yhtenäinen, vaikka alut ja loput vaihtelevat. Yleisin aloitus: venäläinen, koira, kotiväki, tattari ym. ajaa minän pakomatkalle, jota kuvataan ensimmäisessä ketjussa (aidalle - aita kaatu; päistäreille - syttyvät tuleen jne.). Toinen ketju (anto ja saanti, sekoittuu edelliseen) voi alkaa metsästä, jolta saa sauvan, tai emännästä, jolta saa kakkaran (usein pyyntö+uhkaus emännälle keskeinen runossa), ja päättyä kotkaan, jolta saa siivet, joilla lentää meren yli ja päätyy ihmeelliseen paikkaan, usein >Hämeen ihmeet-, >Ihmetupa- ja/tai >Ihmemaa-aiheilla kuvattuun; esiintyy myös ruokaisan maan kuvia (siellä vuoret voita vuoti, kalliot sianlihoa). Ketjut voivat olla myös ilman alku- ja loppujaksoja (esim. IITv). Jos teksti sisältää vain tietyllä alueella Pakenevalle tyypilliset alkusäkeet kuten esim.: Loi loi lokkolakki (VIII), Menin minä Mustikkalaan (VIII, X), Tattari tanssi (XIV), Läkkäme, tsikko, Läkköläh, poikki tiestä Prokkolah (I, II, VII), on ne tulkittu Pakeneva-aihelmaksi. - Kuoli sukuni suuri, kuoli viisi vekkoani, kuusi kummini tytärtä, seitsemän setäni lasta -säkeet on poimittu tähän.

    • Palvelin talonpoikaa vuoteni täyteen

      Palvelin talonpoikaa vuuen; Palvelin minä talonpoikaa; Palvelin talonpoikaa; Palvelin minä rikasta miestä Luettelo rengin vuosipalkasta. Palkkana on erilaisia kotieläimiä sekä joskus myös talo, tytär/piika tai lapsi.

    • Pukin paimentaminen

      Akka meni metsään; Killi meni metsään; Lähti akka astumaan, tuli pukki vastaan ; Pukki ei lähde kotiin; Pukki kaalimaassa; Pukki meni metsään; Sonni meni metsään; Sonni (Soini) ja Killi (Kili, Killa); Sonni ja Killi; Roittu meni metsään, kinner. Ks. myös Tanssilaulut: PukkitanssiYdinaihe: Pukki (Kili, Kille, Kile, Killa, Kinner) pitää viedä kotiin metsästä, kaalimaasta tms. Hakija (sotsi, paimen, Soini, Sonni, akka, Saini, Soini, Roittu, pyytäjä, mies, minä, poika) yrittää, mutta pukki kieltäytyy. Seuraa pyyntö ja kielto -ketju (ks. myös >Tiitta lähti kalaan) Hakija pyytää apua eläimiltä (susi, härkä tms.), maastolta (vesi, tuli tms.), työkaluilta (kirves tms.) ja ihmisiltä (mies, seppä, surma tms.). Yleensä joku tai jokin suostuu ja ketju purkautuu. Pukki lähtee kotiin. * Ketjuosuus puuttuu, vain johdanto-osa tai viittaus sisältöön.

    • Pukin paimentaminen*

      Akka meni metsään; Killi meni metsään; Lähti akka astumaan, tuli pukki vastaan ; Pukki ei lähde kotiin; Pukki kaalimaassa; Pukki meni metsään; Sonni meni metsään; Sonni (Soini) ja Killi (Kili, Killa); Sonni ja Killi; Roittu meni metsään, kinner. *Ks. myös Tanssilaulut: Pukkitanssi*Ydinaihe: Pukki (Kili, Kille, Kile, Killa, Kinner) pitää viedä kotiin metsästä, kaalimaasta tms. Hakija (sotsi, paimen, Soini, Sonni, akka, Saini, Soini, Roittu, pyytäjä, mies, minä, poika) yrittää, mutta pukki kieltäytyy. Seuraa pyyntö ja kielto -ketju (ks. myös >Tiitta lähti kalaan) Hakija pyytää apua eläimiltä (susi, härkä tms.), maastolta (vesi, tuli tms.), työkaluilta (kirves tms.) ja ihmisiltä (mies, seppä, surma tms.). Yleensä joku tai jokin suostuu ja ketju purkautuu. Pukki lähtee kotiin. * Ketjuosuus puuttuu, vain johdanto-osa tai viittaus sisältöön.

    • Pörpötin virsi

      Ilomantsilaisen Erik Härän eli Pörpötin tekemäksi sanottu ketjunrunonomainen kertomus matkasta Latvasyrjän markkinoille.

    • Rukkanen eläinten asuntona

      Juoksoo hiiri tietä myöten, kuka rukkasess, kärpäinOsin runomuotoinen ketjusatu AT 283B*. Aiheena mieheltä tielle pudonnut rukkanen, johon kärpänen menee sisälle. Kärpänen kutsuu ohi kulkevat eläimet (hiiri, jänis, repo, susi, karhu ja kukko) rukkaseen. Lopuksi kukko laulaa, että maa palaa ja kaikki eläimet juoksevat metsään. Kukko yksin jäi tielle seisomaan.

    • Sun kukkos käy mun peltoni poikki

      Vanha muori (X1,1997: nuori mies) uhkaa lyödä kirveellä jalan (kaulan) poikki nuoren miehen kukolta/kanalta, joka on kulkenut hänen peltonsa poikki. Esim.: Sun kukkos käy mun peltoni poikki, sanoi vanha muori. - Siitä sen oikea polku käy, vastasi mies nuori. Minä hakkaan kontin [kukon jalan] poikki. - Mistä semmoisen kirveen saat? Pajasta. - Eihän kirvessä ole varttakaan. - Pidän silmästä kiinni. - Silmä on kuuma kuin tulinen uuni. - Panen hanskat käteen. - Hanska rikki, peukalo poikki. - Osaan paikata hanskani. - Silmittömällä neulalla ja palaneella langalla. Muorin ja miehen väittely voi jatkua myös: 1) Hirtettävän sinun soisin. - Omaan sängyn tolppaas! - Huorin tekevän sinun soisin. - Oman tyttärens kanssa. 2) Sinä [ämmmä]olet vikapää pahaan paikkaan. - Miehet sinne edellä tietä tekee. 3) Ajan sinut [nuoren miehen] helvettiin. - Ämmä edellä, peijakas perässä, kekäle kädessä.

    • Tiitta lähti kalaan

      Lähti akka astumaan tuli pukki vastaan; Läksi Tiitta kalaan; Läksi Tiitta kalalleKehysaiheena Tiitan lähtö kalaan, jotta lapset saisivat ruokaa. Pyyntö ja kielto -sarja (ks. myös >Pukin paimentaminen), joka alkaa: Syö hukka Tiittoa! Hukka Tiittoa ei syö. Seuraa sarja eläimiä, ihmisiä tai maastokohteita, joita pyydetään vahingoittamaan aina edellistä. Nämä kieltäytyvät. Lopulta jokin tai joku suostuu. Tiitan lapset elvytetään tai kuolevat.

    • Tiitta lähti kalaan*

      Lähti akka astumaan tuli pukki vastaan; Läksi Tiitta kalaan; Läksi Tiitta kalalle**Kehysaiheena Tiitan lähtö kalaan, jotta lapset saisivat ruokaa. Pyyntö ja kielto -sarja (ks. myös >Pukin paimentaminen), joka alkaa: Syö hukka Tiittoa! Hukka Tiittoa ei syö. Seuraa sarja eläimiä, ihmisiä tai maastokohteita, joita pyydetään vahingoittamaan aina edellistä. Nämä kieltäytyvät. Lopulta jokin tai joku suostuu. Tiitan lapset elvytetään tai kuolevat.

    • Ville lammaspoisikkainen

      Sotaa piiloon; Vi(i)lelammas poisikkainenYdinaihe viesti sodan tulosta: Ville t. Viile lammaspoisikkainen tiesi kuut, päivät, sodan tulevan - ei kertonut minulle, kertoi kaikelle kylälle - "kylä saatto Saksan tielle, saksat saatto Muukin tielle, Muukin mustille vesille, veet Venkan tyttärelle, Venkan tyttäret kalolla, kalat karjan juottajille, sain mie sieltä tietääksen". Minä annoin tiedon "ennelleni", joka peitteli perheen puun rakoon, maan rakoon jne.

  • 3. Nimilorut

    • Aapeli

      Aa aa Aapeli kuoli, Aapeli loikki maantien poikkiPilkan aihe nolo tapahtuma: Loikki maantien poikki hattu kallellansa; kuoli ja pantiin savikuoppaan.

    • Aarne

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Aarne paarne pamputettu, Ruotsin maalla rumputettu.

    • Aaro

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Aaron armas Paavon parmas; Vettä viskas.

    • Aatami

      Vrt. LEIKIT: Aatamin lapset - näin tekee kaikki.Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Aa aa atesmanni; paljon lapsia.

    • Aatu

      Aatu kaatu kalliollePilkan aihe nolo tapahtuma: istui puussa pukin lapa suussa, verinen veitsi kädessä; söi pikkupukin lihaa; oli kotona ämmäin kiikinpuussa; kuormasi kaatuu; pukki pierais nenään; tms.

    • Akka

      Akka hyppeli ja p-iHullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä; UkkoPilkan aihe nolo tapahtuma: pieri ja tukehtui silakkaan; laski laskulla mäkeä, lennätteli lekkerillä.

    • Akki

      Pilkan aihe nimen vääntely, nimittely ja nolo tapahtuma: Akki pakki, Akki takki; pakana, takareki; päästeli papin lakanaan.

    • Ali

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Ali kali, viinapytty vieressä.

    • Alle

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Alle malle makkarasta, meni ojalle onkimaan, sai kolme simpukkaa, kolmannen kotiin vei.

    • Anderus

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: ajoi repoa, tarttui mulkut mättääseen.

    • Anna (Ani, Anikka,Anni, Annikka, Annikkainen, Annikki, Annu, Annukka, Anu)

      Anni; Ani tani talleroinen; Annin tannin talleroinen; Anni kanni karvajalka; Anni keitti kellit; Annikki pannikki; Annukkaran nukka; Anni, ankara emäntä; Ellin velli; Annikki tannikki talleroinen; Annikki; Annikki. Anna; Antti armas naitettiin; Erilaisia; LeikkilukujaKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Annin tannin talleroinen - lypsi lehmän, taittoi sarven*; VIIHDYTYS: Keitin kellit, paistoin pallit* Pilkan aiheita 1) nimen vääntely: Annikainen kannikainen; Annukka punnukka; Annukka tannukka, tuusäla nokk; Annikki punnikki; Ani tani talleroinen; Anni kanni karvajalka, reporuuna rengasperse; Anni kinni kikkuratukka; Annukkaran nukka; Anni palli palleroinen; Anni ankara emäntä, 2) nimittely: pumpulisäkki, meidän muorin muonasäkki, karvajalka, reporuuna rengasperse, tyhmä neiti; ankara emäntä, 3) nolo tapahtuma: ei tunne tulipaloa; kaatoi kiulun; keitti kengät, paistoi paulat; keitti kellit, paistoi pallit; hääruokina sian silmät ja koiran korvat; annetaan syödä sylttyä ja juoda hapantaaria; sittu suurelle kivelle; paskansi papin lakanaan; punasessa pöksyssä, kintut paskassa; saunan lauteilla sarvellaan, tissit leikataan; piru pani Annaa; Anna anna allastas, pieksän petkeltän; sormi sian perseeseen, maistoi suolaa.

    • Anna-Maija

      Pilkan aihe: Mene konin päitä kollaamaan!

    • Anno-Antti

      Pilkan aihe nimittely ja nolo tapahtuma: räkänokka, syöpi luntupottuvoita.

    • Anoppi

      Miniä moittii anoppiaan ja tämän poikaa: 1) nimen vääntely: hippas tokkaa, anoppi mokkaa, 2) nimittely: poikasi on räkänokka. Kehuu itseään: minä oon plikka kuin Taavetin tokka.

    • Antti

      Antti armas naitettiin; Antti lantti lammaspaimen; Eri nimistä; Antti Armias naitettiin; Antin häät; Antti - Pekka - JaakkoPilkan aiheita 1) nimen vääntely: Antti aa apataa, Antti kantti/pantti/lantti, Antti airo puiron pairo, 2) nimittelyjä: karvajalka, reporuuna rengasperse, kuparikulli, nahkapalli, lammaspaimen, 3) nolo tapahtuma: tappeli akkansa kans; ampui hiiren aitan alta, söi; ampui sutta suolen päähän; otti vuohen ilmasta kiinni; pani kissan kyntämään; tappoi turkistaan täitä; sittu suurelle kivelle; meni sonnilla sottaan; teki tuohesta veneen; tappoi ruunan rauniolle; söi kissan vereslihat; syö ruuhesta rupuja; teki tiaisen tiineeks; tanssas tallin permannolla; häissä keitettiin sirkan siivet, torakan koivet, peipposen peräpakarat ja västäräkin väärät sääret.

    • Arve

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: paskansi sarveen ja söi paskan sarvesta.

    • Arvi

      Pilkan aiheita nimen vääntely: Arvi kurvi paavo nurme, nolo tapahtuma: soitti sarvea ja rupesi flikkoja halaamaan; tappoi torakat.

    • Asso

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: häissä keitettiin sirkan siivet, torakan koivet jne.

    • Aukusti

      Pilkan aiheita nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Aukusti tussaa, kirjava kissa perässä loiraa[=luikertaa].

    • Aune

      Aihe: Aune aukaisi uunin pellin Ellin keittäessä velliä.

    • Baburi

      Ei hyvä HodariEi hyvä Hodari, ei paha baburi, oksikas ogo, paksukulma Paro, Kerdynnyn Fedossa, ruostunnun Muarja, böbölökäs Natto, silie kolomka Vaska, karva kolomka Oska, raudagobra Kosta.

    • Djem

      Turin tarin tapettih, Djemin kalkut leikattih, Sammalella heitettih, tultih akat nagrettih, tultih tytöt kopattih, Kessel ragoa tökättih.

    • Eenikki

      Pilkan aihe nimen vääntely: Eenikki peenikki

    • Eenokki

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: Nokkii kananpojan paskoja.

    • Eerikki (Eerikka)

      Mikkel kokkel konnan poika oli ongella; Eerikka emännän poikaPilkan aiheita nimittely ja nolo tapahtuma: takamulkku, murikkapää; Koppasi kupista voita; sai kolme sammakkoa.

    • Eero

      Eero sittapöksyPilkan aiheita 1) nimen vääntely: Eero keero kenkitetty, Eero taaro, Eero paara pakana, 2) nimittely: takareki, sittapöksy, 3) nolo tapahtuma: söi herran hevosen lihat; tanssas tallin permanto; varast papi lakana; teki letkan leivän paloista.

    • Eeva

      Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Enkeli kenkeli; VIIHDYTYS: Enkeli - keitteli puuroaPilkan aiheita nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Eevan enkeli, Eeva ellu; varasteli jauhoja; itki iljanteella, mistä tie menee?

    • Eeva*

      *Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Enkeli kenkeli; VIIHDYTYS: Enkeli - keitteli puuroa*Pilkan aiheita nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Eevan enkeli, Eeva ellu; varasteli jauhoja; itki iljanteella, mistä tie menee?

    • Efraimi

      Jooseppi ---."Jooseppii Jaakoppii Efraimiii ja Enkelii, Ehtoolla mennään, jos vaan voidaan, Seeverin mummua katsomaan."

    • Eino

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Eino keino, 2) nimittely: kelkanjalka, 3) nolo tapahtuma: ampui hiiren, söi sisälmykset.

    • Elias (Eljas)

      EljasPilkan aihe 1) nimen vääntely: Eljas kiljas, 2) nimittely: paljaspää, 3) nolo tapahtuma: tule meille naimaan kissanpoikia, pääset vävyksi.

    • Elkku

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Elkku, kelkku, 2) nimittely: munamulkku, 3) nolo tapahtuma: sai kolme konnikaista; kissa paskansi poskelle, elkku luuli karamelliksi.

    • Elli

      Elli keitti vellii; Ellin velli Leikinalkajaislorut: Elli - kaatoi vellin kalliolle; Elli melli meteliPilkan aihe 1) nimen vääntely: Elli ee, epa tee, Elli illo, 2) nimittely: takatillo, pyöräpää, pykäläniska, luhin lukku, saunan salpa, kodan koukku ja navetan liikalapio, 3) nolo tapahtuma: keitti vellin, lapset latkimaan ja Elli itkemään; Elliä etsittiin, oli kuukuttanut kirkon ikkunalle.

    • Ellu

      "Se on Ellu, joka vie peäl kelluu."

    • Emppu

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Emppu kemppu, Emppu emputteli, 2) nimittely: kenkäraja, kymmenen penni varas 3) nolo tapahtuma: katajanoksilla kannettiin, yli kirkon heitettiin, kenkäraja veisasi.

    • Enkku

      Enkku, kempu, kemputettuPilkan aihe 1) nimen vääntely: Enkku, kempu, kemputettu 2) nimittely: Ruotsin valta rumputettu, venäläisen vellikuppi, savolaisen saunakuppi

    • Erkki

      Eero, Erkki, ErkkuKs. myös Leikinaloituslorut: Sierikka lierikka Sai pierun kiini Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Erkki perkki; Erkki eeraa, komenteeraa; Erkki elleri, tepu telleri; Erkki eroliini 2) nimittely: keräjalka, takamulkku, perseessä merkki, 3) nolo tapahtuma: sai kolme simpukkaa/sammakkoa; mamma sylkäisi suuhun, Erkki luuli rusinaksi ja söi; laski laukulla mäkeä; otti pierun kiini; yhel jalal kerkkii; tms.

    • Esa

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Esa Eeroo komenteeroo, pani kissan kyntämähän, jne.

    • Esko

      ErilaisiaPilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Eskoon enkeli; pellolla lenteli; puhuu paskaa.

    • Fedossa

      Ei hyvä HodariEi hyvä Hodari, ei paha , oksikas ogo, paksukulma Paro, Kerdynnyn Fedossa, ruostunnun Muarja, böbölökäs Natto, silie kolomka Vaska, karva kolomka Oska, raudagobra Kosta.

    • Fredrikki

      "Fredrikki, paita rikki, Paidan alla kaikki rikki."

    • Gruža

      Anni, munni, molodoi"Gruša pläkkäv, kiämin koda kolajav; kuni Kuźma kubajav, šini Vaśka vakan plettiv"

    • Hauru

      "Hauru hauraa ja pieree vanhan mumman kouraan."

    • Heikki (Hentrikki)

      Heikki, heitä pois leikki; Heikki helleri; Heikki meni heinään; Liika leikiks, poika Heikiks; Heikki hepataa; Pekka Pietarinpoika; Suutari kraatari Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Heikki heeraa, Heikki hellar, Heikki hepataa, hepalikko helliskokka hepsis, Heikki hemmentiera 2) nimittely: helisevä, kontissa koliseva; kivikellari, maan mylläri, mahamelleri, paskatynnyri 3) nolo tapahtuma: veteli velliä kahdella lusikalla; kehui hevostaan ja jäi jälkeen; pani kukon kyntämään, noukki täitä nahoistansa; lypsi lehmiänsä, maito parskui parralle ja silmät kiiluivat kirnutessa; meni heinään korvattomalla koiralla, kiipesi puuhun lampaan käppä suuhun; söi vitun seinästä; syö hevosen sontaa; pieri pitkin seinää; paut perässä putisi; Vappu kusi Heikin suuhun; karkasi akkansa kaulaan; teki hiiren tiineeksi; teki tuohesta veneen; söi kissan veriset varsat; taittoi tammalta takajalan; meni sonnilla sotaan; Heikistä ei ole helkkariinkaan; istui rekeen, keppi käteen ja kehotus: heitä pois leikki!

    • Hekla

      LeikkilukujaMeni heinään, pani vaatteensa seinään.

    • Hela

      Kaisa - Hela"Jos sais sata tytärtä, kaik mie Kaisaks panisi, yhe mie Helaks heittäsi."

    • Helena

      Anna, ankara emäntäKs. myös VIIHDYTYS: Keitin kellit, paistoin pallitPilkan aihe nimittely ja nolo tapahtuma: hyvä emäntä; keitti kellit, paistoi pallit, pani vieraan eteen.

    • Helka

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: herneet helkki v-ssa, pavut paukku p-ssä; hiehoa herutti.

    • Helli

      Ellin velliPilkan aihe nimen vääntely ja kehotus: Helli kelli, keitä velli

    • Hemmi

      Hemmi helvetissäPilkan aihe nolo tapahtuma: helisee helvetissä porokello kaulassa.

    • Hermanni

      Heikki heller; Herman hellerPilkan aihe 1) nimen vääntely: Herman heller, 2) nimittely: kivi keller, 3) nolo tapahtuma: kaatoi kuormansa ojaan; löi palliin ja haukkasi hevosen kakkaraa.

    • Herra

      Paksu herra pamputettu; Ruotsin maalla rumputettuPilkan aiheena nimittely: paksu/pitkä herra pamputettu Ruotsin maalla rumputettu, venäläisen vellikuppi/-kello, suomalaisen suolakuppi. Vrt. samanlaisia fraaseja esim. nimiloruissa Aarne, Antti, Iita (XI 453) ja Siiri.

    • Hessu

      HeikkiPilkan aihe 1) nimen vääntely: Hessu hassu, 2) nimittely: harmaasilmä, silmä kuin kuukelin muna, 3) nolo tapahtuma: pani kukon kyntämään; noppi täitä ja söi; pieri pitkin seinää.

    • Hilja

      Aihe: Ole hiljaa!

    • Hodari

      Ei hyvä Hodari"Ei hyvä Hodari, ei paha baburi, oksikas ogo, paksukulma Paro, Kerdynnyn Fedossa, ruostunnun Muarja, böbölökäs Natto, silie kolomka Vaska, karva kolomka Oska, raudagobra Kosta."

    • Hoto

      Leikkilukuja"Hoto läks' honkah, Otti Katin kannoilla, Katti sittu kattilah, Kahen henken kannettih."

    • Huppa-Ville

      Ville"Huppa-Ville, mykrytraa, ottas kiinni, muttei saa."

    • Ida

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: hyppäsi karsinaan pässin pusseja parsimaan.

    • Ierikka

      Eierikka juarikka; Ierikka meni ongelle ojallePilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Ierikka juarikka, pani kissan kyntämään ja tappoi täitä; löysi kolme sammakkoa. Vrt. muihin nimiloruihin, joissa saadaan kolme sammakkoa tms: Alle, Antti, Eerikki, Elkku, Erkki, Heikki, Jussi, Kalle, Matti, Nikki.

    • Ieva

      Nimen vääntely ja nimittely: Ieva inkku; läävälinkku, heinähanko; Nolo tapahtuma: vettä visko, tuohta kisko. Vrt. Iita (XIII4 12290), Kaarina, Kaisa (VI, VII, XII).

    • Iikka

      LeikkilukujaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Iikka illu, 2) nimittely: pykäläniska, pyöräpää, navetan likalapio, 3) nolo tapahtuma: matkoa goorotasta, hevostah vetää povotasta.

    • Iisakki

      Sekalaisia nimeen liittyviä * Yleinen anaalikomiikkaa hyödyntävä nimipilkka-aihelma: pierun kiinniotto ja piereskelevällä oriilla ajo julkisella paikalla.

    • Iisakki*

      **Sekalaisia nimeen liittyviä * Yleinen anaalikomiikkaa hyödyntävä nimipilkka-aihelma: pierun kiinniotto ja piereskelevällä oriilla ajo julkisella paikalla.

    • Iiska (Iisko)

      IiskoPilkan aihe 1) nimen vääntely: Iiska piiska, piimä haaska, Iisko illo, 2) nimittely: takatillo, piimähaaska, pyöräpää, pytyn nappula, saunan salpa, luhdin lukko, navetan likalapio, 3) nolo tapahtuma: joi koko kiulullisen; istui lampaan lapa kainalossa, sian sorkka sieraimessa; piiskattiin, katajanoksalla kannettiin, lehmänpaskalla peitettihin, häränpallilla soitettiin.

    • Iisu

      Pilkan aihe nimittely ja nolo tapahtuma: "En minä sinua iisu piru kiroo, mutta liikutan niin, että sininen sauhu kehdon kantapäästä nousee."

    • Iita (Iitu)

      Pilkan aiheet 1) nimen vääntely: Iita piita pingotettu, Iitu, iitu, uitut, tuitut; Iita illukka, poro pillukka, 2) nimittely: ruotsalaisen tuluspussi, Ruotsin maalla makuutettu, 3) nolo tapahtuma: tuohta kisko, vettä visko; suuttui iltasella; kylälle männä kyörää; herra ja herran nainen pieksivät; kehotus: laske aittaan! Vrt. samantyyppisiä fraaseja nimiloruissa Aarne, Antti, Kalle (Ruotsinmaalla rumputettu tms) ja Ieva, Kaarina, Kaisa, Lauri (vettä visko)

    • Iivana

      LeikkilukujaPilkan aihe nimittely ja nolo tapahtuma: illokki/illon'i, toini jalka tollokki; jalat jauhovärtsissä, kädet käsiropehessa.

    • Iivari

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Iivari, vari, vari, 2) nimittely: varsanluu.

    • Ilu

      Elkka; Illun Elkka rautakelkka; Ilu ilkka, rahvaan pilkkaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Ilu ilkka, Ilun Elkka, 2) nimittely: rahvaan pilkka, kivinilkka, jätkän palkka, hevosen kalkka; rautakelkka.

    • Isonenäinen

      Kierosilmä kiukaallePilkan aihe nenän iso koko: nenästäsi nelikon, sieraimistasi sielinkannel.

    • Isä

      Ks. Äiti; Viihdytyslorut: Kirkollisten tekstien väännelmiä

    • Jaakko (Jaako, Joakko, Joakoi, Juakko, Juokko)

      Antti - Pekka - Jaakko; Leikkilukuja; Ellin velliPilkan aihe 1) nimen vääntely: Jaakko jaari , 2) nimittely:, kylmä kaari, porohousu, pohjatuuli 3) nolo tapahtuma: teki tuohesta veneen; söi kissan veriset pojat; jalan kulkee, muut hevosella; toisia jalompi. Ks. myös Heikki (teki tuohesta veneen) ja Janne (jaali kylmä kaali)

    • Jaakoppi

      Jooseppi ---.Pilkan aihe nolo tapahtuma: mennään Seeverin mummua katsomaan; koko yö jyllättiin; Kehotus: tulkaa pois muurin takaa, en teitä enää hakkaa.

    • Jaaksi

      ErilaisiaAihe: Jaaksi jauhaa.

    • Janne

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Janne jaali, 2) nimittely: kylmä kaali, porsaan huuli, pohjatuuli. Vrt. Jaakko (jaari kylmä kaari)

    • Johannes

      Juhana (Juhannes)JussiYdinaihe: meidän poika on Johannes.

    • Johannes*

      Juhana (Juhannes)*Jussi*Ydinaihe: meidän poika on Johannes.

    • Joose

      Pilkan aihe nimen vääntely: Joose joroliini, ja nolo tapahtuma: sieppasi pierun kiinni, keri kerälle, Turkuun tunkiolle. Vrt. Antti (otti vuohen ilmast kiinni), Erkki, Iisakki (otti pierun kiinni), Mikko (sai pirun kiinni), Otto; Leikinalkajaislorut: Sierikka lierikka Sai pierun kiini*

    • Jooseppi

      Jooseppi ---.Pilkan aihe nolo tapahtuma: mennään Seeverin mummua katsomaan.

    • Juoppo

      Pilkan aihe nimittely: kratti, ratti, juopporatti.

    • Jussi (Jus, Jukka)

      Jussi pussi punnittiin; Jussi jässi; LeikkilukujaEpiikka: Vuohella sotaan; Nimilorut: JohannesNimen vääntely: Jussi pussi, Jussi julma/juro, Jussi juutas, Jussi junkkari, Jussi jässi, Jussi juikkunen, Jussi juu jupetee, julliskokko juksis. Nimittely: akkojen ajohevonen, jauhokuono, Juuttaan vasara/kurikka, koppasiipi, korosilmä, kusipikari, nahkapalli, nahkasiipi, pakana, nenä nykerö, pussin/tuopin/juuston/tuutin kulma, paimenen paskalasku, poropytty, paholaisen paatin naula,tervaskanto, pahan hengen paimentama, pää pikkuruikkunen, sikolätin lämmittäjä, sian/pukin perseen pehmittäjä, painoi pari naulaa, viiropää. 3) Nolo tapahtuma: (ruoka) luuli kenkää juustoksi; haukkasi lampaan kakkaraa; söi herran hevosen lihat; söi tamman makkaraa; söi paatillisen paskaa; söi ruuhellisen ruttaa; söi puolikkaan lohta, vuohta ja veristä hevosen raatoa; söi juustot, kissa sai selkäänsä; nuoli suutansa ja perse paloi likokaloi; tappoi tamman ja söi suolet; sai kaksi kalaa, söi salaa; sikolättiin kannettiin ja olkia syötettiin; sika suuta, koira kättä, sepän Temi-vainaan perseluuta; selkään annettiin, pää kerittiin; tamma lypsettii Jussin puuron kastiksii; kissa kiipesi puuhun, ryykäsi kasan Jussin suuhun, luuli rusinaksi; (käytös) nenä räässä; tuohikerä perseessä; kissanpoikia pesemässä; huusi juostessansa; puputtaa; etsii Markettaa; repi ruunan raatoa ja sai perseluusta hyvän lusikkapuun; läksi varkaaksi; yli kirkon lentää, nahkapallin kantaa; Jussilla on julma silmä, jolla jouluna näkee ... piikin piian p-stä; (työt) ampui sutta sualen päähän; pani kissan kyntämään; noukki täitä nahkoistansa; tappoi tamman veripuukolla; tappoi lehmän, nahat möi, suolet sotki sorkillaan; teki tuohen torvesta, veri tuli sormesa; sai kolme sammakkoa; sai satasarvisen jäniksen; koiran tai vuohen kanssa sotaan; paskansi papin lakanaan/ pussiin ja meni Poriin; (seksi) koittaa onko vaimoväen karvat kohdallansa; teki tikan / tiaisen / tetren / kissan / hiiren tiineeksi; täitä/puita nussi; nai tädin tyttäriä; pannaan pussiin ja annetaan ryssän nussia; sika antoi suuta, koira kättä ja Temi-vainaan perseluuta; Kirkon yli heitettiin ... ojakonnan kellolla soitettiin ja pieruvirret veisattiin; luuli vietävän häihin, vietii hevon vittuun; Jne.

    • Jyrki

      Jyrki on tehty juurikostaPilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Jyrki jynnikissä; pää taikinassa jne. tai oudot ruumiinosat: pää tehty päistäristä jne.

    • Kaapo

      Aihe: Kaapo on kaapissa.

    • Kaarina

      1) Nimen vääntely: Kaarina kapero lepero, 2) nimittely: Laurin lanko heinähanko, pappilan lusikan lanko, 3) nolo tapahtuma: parkkia kiskoo, vettä viskoo. Vrt. Ieva, Iita, Kaija, Kaisa, Lauri (vettä visko).

    • Kaija

      Elli keitti vellii; Ellin velliLeikinalkajaislorut: Katkesi katkesi Kaijan lanka*; Kehtolaulut: Aa aa akkerin MaijaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Kaija kaikko, Suomen saikko, 2) nimittely: pikivittu, piimäleili, 3) nolo tapahtuma: karkasi, perse parkasi, tuohta kiskas, vettä viskas, 4) kehotus: maista suola; kanna kapustaa. Vrt. Ieva, Iita, Kaija, Kaisa, Lauri (vettä visko)

    • Kaisa

      Eri nimistä; Kaisa kapero?; Kaisa - Hela; ErilaisiaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Kaisa kalkku, Kaisa kapero lapero, piiraan papelo; Kaisa kaikko, Suomen saikko, 2) nimittely: sontasalkku, 3) nolo tapahtuma: Kaisa karkasi, perä parkasi, tuohta kiskasi, vettä viskasi; lanka katkesi; kahvia keittää, miniänsä ilman heittää; saisin sata tytärtä, kaikki Kaisaksi panisin.

    • Kaisaliisa

      "Kas niin, Kaisaliisa, Meijän Maija miehen sai."

    • Kalle (Kallu)

      Kalle (Aa aa allee)Ks. myös LEIKINALKAJAISLORUT: Kallen lallen lakki päässäPilkan aihe 1) nimen vääntely: Kalle killi kolloo, Kalle nalle nalkutettu, Kalle lalle, Kalle kakkarasta, 2) nimittely: nahkak -- [kulli], Ruotsin maalla remputettu, venäläisen vellikuppi, Suomen saappaan kärkinuppi, 3) nolo tapahtuma: Ottu kakki Kallen lakkiin; on toisen miehen vallan alla, ei aja karjaa; itkee ja nauraa, pieree ja jauhaa; pieri pitkin pulloo, pullo repesi, Kalle häpesi; kuksi kallelleen, pilasi p-sta kielen; maksa ruunan tulli, jos et niin ronkin persettäs korennolla; meni kapakkaan, osti naulan tupakkaa, ryyppäsi, syötti lapsille rinkeleitä tai ei antanut mitään ja lapset kuolivat nälkään; silmät jäässä, nokka räässä; pieri kiven koloon, paskansi papin lakanaan, pappi torui, Kalle porasi; pöksyt tehtiin makkarasta; meni ojalle onkimaa, sai 3 (?) simpukkaa. Vrt samanmuotoisia fraaseja (Kalle nalle nalkutettu) nimissä Herra, Aarne, Antti, Iita, Siiri, Pekka ja (sai kolme simpukkaa/sammakkoa) nimissä Alle, Antti, Eerikki, Elkku, Erkki, Heikki, Ierikka, Jussi, Matti, Nikki

    • Kati

      Kutti, katti, kandajaneNimittely: Kandajane, mussan koiran käbäläne, riehtilän randane, kattilan pangane.

    • Katri

      Ellin velliKatri, kanna kapustaa!

    • Katriina

      Katrina kipon kapanenPilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Katrina kipon kaponen, koivusta huusi: missä pojat!

    • Kierosilmä

      Kierosilmä kiukaalleKehotus: Mene häkkiin hävitön, kierosilmä kiukaalle.

    • Kikkeli

      Kikkeli kakkeliPilkan aihe 1) nimen vääntely: Kikkeli, kakkeli, 2) nimittely: kananpesän varas, 3) nolo tapahtuma: sai kaksi kalaa, söi salaa; Kissa paskansi Kikkelin piippuun, luuli rusinaks.

    • Konsta

      Pilkan aihe 3) nolo tapahtuma: suuttui ja alkoi repiä kissaa. *** (XIII3,12317 Konsta suuttua sujahti, penkin alle pujahti, kappais kissan kainalohhee, alki sitä reppii.)

    • Kosta

      Ei hyvä Hodari*** (IITv, 1224 Ei hyvä Hodari, ei paha, oksikas ogo, paksukulma Paro, Kerdynnyn Fedossa, ruostunnun Muarja, böbölökäs Natto, silie kolomka Vaska, karva kolomka Oska, raudagobra Kosta.)

    • Kristiina (Ristiina)

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Kristiina riivattu, Ristiina riippa, 2) nimittely: ämmäkiippa, kivenkuokka, killisilmä; 3) nolo tapahtuma: penkin alla piinattu, puukon päätä näytetty; kiitti ruunaansa sekä lupasi ruokkia ruumenilla ja kaurahaujoilla.

    • Kuppari

      Kuppari menee kapajaa; Surma mänköön suutarin oppiinPilkan aihe nolo tapahtuma: menee kapajaa, sarvet pussissa rapajaa; en mene kupparin oppiin, kuppari laulaa saunan penkillä.

    • Kustaa

      Pilkan aihe nimittely ja nolo tapahtuma: musta murjeliini, otti sian korvista kiinni; sika suuta, koira kättä paha penikka perseluuta.

    • Kusti

      Pilkan aihe nimittely: kuusinen lusikka, petäjäinen penkkilauta, katajainen kauhapahka.

    • Kuźma

      Anni, munni, molodoi"Kuni Kuźma kubajav, šini Vaśka vakan plettiv."

    • Lampuri

      Lasten lauluPilkan aiheet 1) nimen vääntely: limpuri lampuri lampaisiin, 2) nimittely: lampuri luiru; karjapoika rotta; lampurin rotta, 3) nolo tapahtuma: lampuri karjapojan klottaa; lampaan papana hampaisiin

    • Lapsentyttö

      Lapsen tyttöä pilkattiinPilkan aiheet nimen vääntely: likkalirna, kurna, perna; Nolo tapahtuma: ei kurna kupista lopu, paskakääre kämmeneltä.

    • Lauri (Lassi)

      Lauri lanko heinähanko; Laiska LauriPilkan aihe 1) nimen vääntely: Lauri lanko; Lassi Laur, kylmä kaur; Lassi laa lapataa, lamerikko lammerkukka, lapsis, 2) nimittely: heinähanko, pappilan lusikan lanko,; Lassi laiskan lesken poika, porohousu pohjatuuli, 3) nolo tapahtuma: parkkia kiskoo, vettä viskoo; kiitti lautakaviotaan [hevostaan], meni jäälle, jäi jälkeen; pani kissan/kurjen kyntämään; tappoi täitä turkistaan; sai satasarvisen jäniksen, kesän keitti persesuolta. Vrt. samanmuotoinen pilkka (Vettä visko) nimissä Ieva, Iita, Kaija, Kaisa

    • Leena

      Pilkan aihe nimen vääntely ja nolo tapahtuma: Leena leteri, velliä veteli. Samanmuotoista pilkkaa myös nimissä Heikki ja Matti.

    • Leipuri

      Paakari; Pakari katsoi uunia; Paakarin laulu;Pilkan aiheet sananväätely ja nolo tapahtuma: paaka paala pullia, pullat eivät paistuneet, viskeli pitkin uunia; leipuri paskalla, pisti valssiksi, pullat paloivat karstaksi.

    • Liisa (Lissu)

      Kitkesi, katkesi Kaijan lanka; Liisa Lipon emäntäPilkan aihe 1) nimen vääntely: Liisa littunen, 2) nimittely: lipparin (Lipon) emäntä, väärävittunen, 3) nolo tapahtuma: meni kupparin kujaan, löysi kukkaron kujasta, lypsi sijan siivilään, vuohen tuohitötteröön; lippas kaikki [puuron]; ei piisaa, kun ei ole Liisaa; Liisa keri uukkoo; istuu puussa, lampaan lapa suussa. Kehotuksia: tuo tänne tupakkisarvi; puhuttele Liisaa.

    • Likka

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Likka lokka, 2) nimittely: paatin nokka, kerjäläisen kengän nokka.

    • Loviisa

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Loviisa loppa, 2) nimittely: piipun koppa, 3) nolo tapahtuma: teki suolakopsan.

    • Lukkari

      Surma mänköön suutarin oppiinAihe: laulaa kirkon penkillä.

    • Lukkarin muori

      Pilkan aihe 2) nimittely: papin lakkarin vuori.

    • Maalari

      Surma mänköön suutarin oppiinPilkan aihe 3) nolo tapahtuma: maalari heittää maalipurkilla.

    • Maija

      Elli keitti vellii; Ellin velli; MariaVrt. Maija makkaran varastiPilkan aihe 1) nimen vääntely: Maija maali; Maija maa mapautus, maaveriskoukku, malliskoukku, massis; Maija maikka; Maija maikko; Musta Maija murjuliin 2) nimittely: kylmäkaali, porohuuli, pohjatuuli, sikolätin lämmittäjä, lehmänpaskan leipoja; Suomen saikka, luiska-/pikipillu, luuusaparo; miesten mansikka makia, miesten vieressä makaaja; mallaspiika, 3) nolo tapahtuma: makaa pitkin penkkii; ajaa takaa maltaisiin päästämäänsä matoa; pisti paskan taskuun; nukkui tunkiolle, kissa antoi suuta, koira kättä, penikat perseen nuoli; maistoi suolan; otti sian hännästä kiinni; varasti makkaran; 5) kysymys: Mihin Vihtoria traijaat?, kehotus: Maista suola!, kehu: meidän Maija miehen sai.

    • Maija-Liisa

      Aiheina kehotus: Maija-Liisa maista suola! ja ruotsin kielen matkimus: Ah hah haa ja dree vaa paa at Maija-liisa pelluta trappuna.

    • Maijastiina

      Ellin velliPilkan aiheena kehotus: Maijastiina maista suolat!

    • Maikki

      Ks. myös Leikinaloituslorut: Maikki luikki vellin kaikki.Pilkan aihe nolo tapahtuma: luikki vellin kaikki.

    • Maikko

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Maikko mau, mapetau, meperikko mallella sa, malliskoukku, mapsis; Maikko masa kive kasa, mustalise; Maikko saikko, Suomen seikko, 2) nimittely: pikipää, nenä nykerö.

    • Manta

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Manta matakaali; Manta maukku, Suomen saukku, 2) nimittely: porohuuli, pohjatuuli; kerjäläisen kenkäkaukku.

    • Manu

      Manu ei veny eikä vanu. * Pisti paskan taskuun.

    • Manu*

      **Manu ei veny eikä vanu. * Pisti paskan taskuun.

    • Mari (Mar')

      Maria; Mari makkaran varastiPilkan aihe 1) nimen vääntely: Mari maikko, Suomen soikko; Marin masa, kiven kasa, 2) nimittely: kemiläisen kengänpaikka, pikipillu, luusaparo; Venäjän vesilusikka, kalamiehen kaivokokka; 3)nolo tapahtuma: varasti makkaran pappilasta, poltti puolen persettään; vuohta vollotteli [lypsi]; ei syönyt sian lihaa, ei kanan munaa, parempi kuin kymmenen naista. Muita: Onko pannu vari? Matti ja Mari, nakki ja pari; Ei maha Marrii morrii.

    • Marja (Muarja)

      Ellin velliAihe: Marja maistoi suolan; ruostunnun Muarja.

    • Marketta

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: mahoa lypsi; pitkät nännit; ei tahdo Jussia. Kehotus: Marketta hyppäämään, minä tulen hännästä lykkäämään.

    • Markus

      Anni.AnnikkiPilkan aihe nolo tapahtuma: Anni ankara emäntä keitti kengät, Markus luuli makkaraksi.

    • Martta

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Martta kartta, 2) nimittely: punalakki, 3) nolo tapahtuma: punalakki istuu Martan päällä, lakki on lattialla.

    • Martti

      Pilkan aihe 3) nolo tapahtuma: maahan kaivettiin - kyrpä tervatynnyriin. Vrt. Matti (maahan haudattiin).

    • Massa

      Aihe: Ei passaa, kun ei ole Massaa.

    • Matro

      LeikkilukujaPilkan aihe nolo tapahtuma: makkarat varasti, kadotti kaivoon.

    • Matti (Matias, Mattias)

      Leikkilukuja; Matti malko mulkosilmä; Matti tatti lehmälöllö; Kuitu kurkkuun vedestä; Antti armas naitettiin; Ellin velli; Mikkel kokkel konnan poika; Anni. Annikki. Antti kantti karvajalka; Erilaisia lasten hokemaisia; Mikko meni ongelle; Sarvella soitto; Matti y.m.Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Matti katti; Matti maali; Matti malko; Matti mallar; Matti malles; Matti malosta, keisarin talosta; Matti melko; Matti meteli; Matti moukka; Matti ratti; Matti tatti; Matti maa, mapa tee mapelisko mallis kukko mapsis; kiis kiis kiissel Matti, 2) nimittely: juomaratti, kaljatappi, kananvaras, karhunpoika, karvajalka, karvalakki, karvalantti, karvatakki, kirkonvaras, Kivenavan kirkonpöllö, kivikellari, kivikelles, kuputtaja, kuusen juuren keltasilmä, kuusen juurinen kupukka, kylmäkaali, lammaskarsinan pesijä, lehmälöllö, maaliman havukka, marakatti, maukasilmä, mulkosilmä, mytty mättähällä, muita mahtavampi, nenä puolta syltä pitkä, pikimusta piimäparta, pikarisilmä, pohjatuuli, porohousu poromytty, pää pikkuruikkunen, puupää, rautajalka, rekiroukku, rengasperse, repo ruuna rengashäntä, reporuutu, saparomatti, saparonuppi, savutuvan piimäkaappi, siansappi, sikolätin lämmittäjä, vallaton, viinapötsö, vähähoukka, 3) nolo tapahtuma: (ruoka)marjat söi, jätti kurjet kuolemaan; velliä veteli viidenkymmenen kauhan kanssa; syö vain viiliä ja voita; söi ripaa, söi rapaa; söi herran hevosen lihat leppäsellä veitsellä; maistoi revon olutta, johon kana ja kukko olivat kusseet; maistoi taaria, johon Simo sittui; luuli kenkää makkaraksi; ei ole Matilla maatuskaa, joka leipoisi liepuskaa; (käytös) maha kipeä; puhe oli pulska, sanat sarvipäitä (ks. SANANLASKUT: >Sanat kaikki sarvipäitä); laski kontilla mäkeä; leppäpillillä soitti; löysi kissanpojan, kissa rääkymään, Matti huutamaan; muni luhtiin; pisti paskaa taskuun; veteli likkoja sontakorilla; kissoja hännästä veteli; naimaan lainavaatteissa; soitti kissan peräsuolta; soitti tuohen käppärällä; paskat housuun; TYÖT: ampui hiiren, söi, antoi suolet isälleen; ampui sutta suolen päähän; tappoi kanan; keitti kellolla velliä; meni metsään kettuja pettämään (ks. VIIHDYTYS: >Minä menen mettään kettuja pettään); tuohta kiskas, vettä viskas; löysi hiiren, ei saanut rahaa nahasta; pisti kissan kyntämään; pani voita sukkaan; sai kolme sammakkoa; sai saparolinnun, talven takkua kalusi; sai satasarvisen jäniksen, keitti kesäkauden, jakoi kielen kellonsoittajalle jne.; teki tuohesta veneen; tekee tuohesta kontin; rikkoi ristin, kaasi peilin, emäntä feiliin, istui myllyn sullalla, veri kurkusta, kusi kullista; SEKSI: ei maata jouva, monta morsianta (jatkuu: teki tikan tiineeksi; sika suuta, koira kättä, penikat perseen nuoli); KOHTELU: kirkon yli heitettiin, suolet suuhun, sielu seipään nokkaan, kieli kiukaan rakoon, mulkut mäkeen, ruumis mustaan multaan; naitettiin: kaalivelliä keitettiin, tervaa sekaan heitettiin; harakka haudan kaivoi, kissa kellon soitti jne. (ks. VIIHDYTYS: >Eläimet hautaajina); housut tehtiin makkarasta, 5) kysymys: Kuka sua seipäällä selkään veteli? 6) muu: muita mahtavampi, teeren silmän tietävämpi; on mies maasta asti; Matti ja Mari, nakki ja pari; Matit on miesten parhaita; Matit maalla miehiä, mutta merellä ei mitään; makaa ja maa kasvaa, nahka maksaa. - Monet aiheet monille nimiloruille yhteisiä. Ks. esim. Antti, Eino (ampui hiiren); Antti, Jussi (ampui sutta suolen päähän); Antti (Emppu, Iska, Jussi, Mikko (kirkon yli heitettiin); Antti, Heikki, Jaakko (teki tuohesta veneen) ym. ym. Myös viihdytysloruainesta paljon.

    • Miina

      Älä piinaa, anna ryyppy viinaa!

    • Mikitta

      LeikkilukujaPilkan aihe nimittely: huima huttukelkka, mieletön, huttukero, mämmäkulkku

    • Mikkeli (Mikkel)

      Mikkeli kikkeli Konnun poika; Mikkel kokkel sai kolt kalaa; Mikkel kokkel Konnun poika; Mikkeli, kokkeli; Mikkel kikkel konnan poika oli ongella; Mikkel kokkel konnan poika; Mikkel kikkel; Mikko meni ongelleMikkoNimen vääntely: Mikkeli kokkeli, Mikkel kikkel, Mikkel kokkel, Mikkelin kokkeli, Kotavasken teikari / kotapaska keikel. Nolo tapahtuma: Saa kaksi kalaa, antaa yhden kissalle ja kieltää sitä kertomasta. Kissa kertoo talon väelle: isännälle, emännälle jne. Mikkeli toruu, kissa kiipeää puuhun ja sylkee/sittuu Mikkelin suuhun. Mikkeli luulee rusinaksi; sai kaksi kalaa, söi ne salaa; oravia otti, jäniksiä jätti, kettuja kätteli; kuoli, harakka haudan kaivoi, varis virren lauloi, lintu lusikat lennätti. Ks. myös Kehtolaulut: >Miu, mau, Matti kuoli; VIIHDYTYKSET: >Eläimet hautaajina.

    • Mikko

      Mikko miila, pää on ko kiila; Mikko meni ongelle; Mikkeli, kokkeli; Mikkel kokkel konnan poika; Mikkel kikkel konnan poika oli ongella; Mikko nukku notkoon; Mikko meni kalaanMikkeli; Kehtolaulut: Miu, mau, Matti kuoli; Viihdytyslorut: Aa aa akkani kuoliPilkan aihe 1) nimen vääntely: Miu mau Mikko, Mikko milli, 2) nimittely: vellitasku, rumpukka, paskalasku, piimäenkeli; 3) nolo tapahtuma: sai kaksi kalaa, söi salaa, antoi kissalle, kissa kertoi emännälle, emäntä piialle, piika rengille, renki Mikolle, Mikko kissaa piiskaamaan, kissa paskansi Mikon suuhun, luuli rusinaksi; laski laukulla mäkeä; leikkasi vasikan hännän, teki siitä kirnun männän (Vrt. VIIHDYTYS: >Tai, tai, Taipaleen ämmä katkaisi vasikan hännän*); merellä mies maalla ei mittään; mieletön metsässä, kontti kieletön selässä; meni metsään, sai pirun, jonka perse pani Porin lorin; navetassa lenteli, härän kanssa tappeli,vasikoita nakkeli. (Vrt. VIIHDYTYSLORUT: >Enkeli kenkeli navetassa lenteli. Muuta: miehistä parhain, muut kelleksiä; mikäs Mikkona olisi ollessa; Mikko ja Matti ovat miehiä. Yhteisiä, useisiin eri nimiin liittyviä aiheita (kissa kakkasi suuhun, kirkon yli heitettiin, laski laukulla mäkeä, löysi kolme sammakkoa, otti pierun kiinni).

    • Mooses

      Rotta tuli raostaNimittely: mokkulahuuli. Nolo tapahtuma: osasi laulaa, pantiin kuppariksi sarvipussit kaulaan; rotta otti Moosekselta mulkut, niistä sai paljon rahaa, Mooses: mihin panen rahani?.

    • Morsian

      Lillin, lillin, lierua; Kierun lierunPilkan aihe 1) vääntely: lil, lil, lieruua; til, lil, lil, lil, lieruja; kierun lierun laurun, 2) nolo tapahtuma: päästi pierun/naurun keskellä kirkon mäkeä, tuli häpeä/etkös häpeä! *** (XII1, 1781 Lil, lil, lieruua, Morsian päästi pierua Keskelä kirkon mäkia, Siittä tuli suuri häpiä.) (XIV,1979 Ivalaulu. Kierun lierun laurun, Morsian päästi naurun Keskellä kirkon mäkkee. Lukkari sattu näkee, Sano: Etsä ollenka häpee.)

    • Muarie

      LeikkilukujaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Muarie maikats, 2) nimittely: liha on kuin liipattu. Vrt. >Maria.

    • Mustalainen

      Erilaisia; Suku muku mustalainenKs. myös Paikalliset runot: Mustalaisen virsiPilkan aihe 1) nimen vääntely: mustalainen munke make; mustalainen mungin, mangin; munka manka mustalainen, ryhmys, rähmys, ryssämiikka, 2)nimittely: mulkosilmä, muliturpa, musta mies 3) nolo tapahtuma: sai sarvipää jäniksen; tahtoi tappaa, pääsin pakoon; puisti putroa, mankui maito-harmakkaa, tarjosin tahdasta, kiisseliä; niistä on kiusa; olisi kuin mustalainen, mutta ei ole vaippaa selässä.

    • Muurarimestari

      Suutarit ja räätälitAihe: Muurarimestari parka, se ei varasta eikä karkaa.

    • Nasto

      LeikkilukujaNastuo, naperuo.

    • Nateli

      "Hai tai Tanelii, Tanelista Natelii, Natelista Tanelii jne."

    • Natto

      Ei hyvä Hodariböbölökäs Natto

    • Nikkari

      Surma mänköön suutarin oppiinPilkan aihe: nikkari heittää höylällä

    • Nikki

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: löysi kolme konnikaista, kolmannen antoi kissalleen, kissa kiipesi puuhun, Nikkeli luuli makkaraksi. Vrt. muut nimilorut, joissa kolmen sammakon/simpukan saamisaihe: Alle, Antti, Eerikki, Elkku,, Erkki, Heikki, Ierikka, Jussi, Kalle, Matti. Ks. myös VIIHDYTYS: >Löysi kolme simpukkaa; >Menin ojalle onkimaan

    • Niku

      Nimittely: Niku vainaja, varpaitten painaja

    • Nisoi

      Hemmi helvetissäPilkan aihe nolo tapahtuma: vetää niskanuottaa.

    • Nummelin

      AroliiniPilkan aihe nolo tapahtuma: Nummelin (XII: Aroliini) sieppaa jotakin ilmasta kiinni (pierun, tuulen, sian, linnun, lehden). Aihe esiintyy useissa nimiloruissa (esim. Antti, Iisakki, Mikko, Otto). Tässä tekstit, joissa sukunimi ilman etunimeä.

    • Nuuti

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: ei ruualle rupea, eikä tartu talkkunalle.

    • Ogo

      Ei hyvä Hodarioksikas Ogo

    • Okkel

      OkkoPilkan aihe 1) nimen vääntely: Okkel kokkel, 2) nimittely: konnan poika, 3) nolo tapahtuma: sai kaksi kalaa, söi salaa.

    • Okko

      Mikkel kokkel konnan poikaOkkelPilkan aihe 1) nimen vääntely: Okko Kokko, 2) nimittely: konnan poika, 3) nolo tapahtuma: meni onkimaan, sai kolme konnikaista, kolmannen kotia toi.

    • Okulina

      Okulina, Vikulina; Okkolina PrikkulinaNimen vääntely: Okulina Vikulina. Nolo tapahtuma: pieree Kehotus: tule murkinalle kissanperse purtilolle; tapa täitä takista; piere tulta.

    • Olli

      Ruotsinmaalla rumputettu; Ruotsinmaalta rumputettuPilkan aihe 1) nimen vääntely: Olli kolli, Olli molli, Olli polli, Olli olematon, 2) nimittely: molokka silmä, kilakkasilmä, sepaleperse, paskanokka, silppusäkki; tielle tulematon; komputettu; pommitettu, Ruotsin maalla rumputettu, venäläisen vellikuppi, saksalaisen suolasäkki; kissan paskalla voideltu, 3) nolo tapahtuma: tappoi ruunan, söi rapaset, pehmerröksen, paskan; löi vitun solkeen. "Ruotsinmaalla rumputettu" -tyyppinen fraasi, vrt. myös nimilorut Herra, Aarne, Antti, Iita, Siiri, Pekka, Kalle

    • Oska

      Ei hyvä Hodarikarva kolomka Oska

    • Oskari

      Nimittely: naskali. Kehotus: Syö paskani!

    • Otto (Ottu/Rotto)

      Pilkan aihe: 1) nimen vääntely: Ottu pottu / Ottu kotto potto poroliini, 2) nimittely: kontin rosvo, repo runtti, rengasperse, 3) nolo tapahtuma: kakki lakkiin; sai pierun kiinni, sai hyvän hinnan / osti oriin, jonka perse sanoi lorin lorin. Reporuntti, rengasperse on yleinen nimittelyluettelotyyppi, samoin pierun kiinniotto ja myyminen yleisiä aiheita nimipilkoissa.

    • Outi

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Outiaini poutiaini; Oudi boudi böböläne 2) nimittely: makien leivän laatija; mustan koiran käpäläinen, riehtilän randanen, pokriskan pagane.

    • Paavali

      Pekka PietarinpoikaPilkan aihe: Paavalin paltrokista, 12 kymmenestä napholista.

    • Paavo

      Paavo partaansa keritsi; Paavo partaansa keritsi, luuli häihin vietävänNimen vääntely: Paavon parmas, nolo tapahtuma: partaansa keritsi, luuli pääsevänsä häihin, mutta päätyi sikopahnaan; sika antoi suuta, koira kättä ja penikkainen persettänsä; paha elää Paavo kanssa,paha ilma Paavoa; Paavo pamppas (Liisan) perässä; vettä viskasi, tuohta kiskasi, hihkasi ja mennä vihkasi, 6) muu: pala Paavolle. -

    • Paimen

      Lasten lauluPilkan kohteita: 1) täytyy mennä paimeneen 2) huono ruoka: suolaa, leipää, jatkettua kaljaa 3) istuu mättäällä ja soittelee tuohen käkkärällä; paskansi kintullensa, pappi pyyhki paidallaan lukkari lusikallaan, 4) nimitellään: säärysjalka, luiru, rotta, kurakinttu, paskapeukalo tms. sekä pyyntö paimenelle: anna päivällistä.

    • Palaka

      LeikkilukujaNimen vääntely: Palakua pilakua

    • Panu

      ErilaisiaNolo tapahtuma: Panu pauhaa.

    • Pappi

      Mikkeli kokkeli; Pappi pakanaNimen vääntely: pappi pakana. Nolo tapahtuma: Kissa kiipesi puuhun, heitti pappia suuhun, pappi luuli rusinaksi, puraisi; varasti lakanan.

    • Paro

      Ei hyvä Hodaripaksukulma Paro

    • Pekka (Pekkane, Pekko, Pekukka)

      Pekka p...i penkin poikki; Pekka Pietarinpoika; Pekka, Pietari; Pekka, peevelin (Pietarin) poika; Antti - Pekka - Jaakko; Löpö löpö edestakaisin; Pekka Pietarinpoika varasti vangilta voita; Pekko; Pekka Pietarinpoika; Lillin, lillin, lierua; Sarvella soittoPilkan kohteita: 1) nimen vääntely: Pekka lekko; Pekkane lekkane; Pekko pee pepetee pelliskukko pepsis; Pekka puola; Pekukka, kekukka, kemputettu; Pekka Pietari poika; Pekka puur. 2) nimittely: hevosien etsijä; persiin vasara, vitun kielen vinguttaja; pellon seiväs, Viron hurtta, viittapatsas; piimaenkeli; maha suuri; Suomen suola, pytkyläinen, piimäleili; Ruotsin maalla rumputettu, venäläisen vellikuppi, suomalaisen suolapussi, mustilaisen mulkun tuppi; päätön vasara, tasapäinen talleroinen; villitty, juomaratti. 3) nolo tapahtuma: tappoi lehmän, kielen heitti kettämättä, takapuolen tappamatta; luvataan kestitystä: sylttyä syödä ja hapantaaria juoda; pieri penkin puhki, penkki / vene / korento / järvi halkesi, siat vinkui Viipurissa jne.; tanssi ja lauloi, vaikka ei ollut päätä eikä kaulaa; navetassa lenteli, härän kanssa tappeli; meni läävään, sai sarvet päähän, kävi pukin kanssa puskemaan, pukki puski puuta vasten, munat meni maata vasten; varasti vangilta voita, meni Saksan saunaan ja viskasi hattunsa / liivinsä / rokkinsa / housunsa / päänsä / perseensä / säkin / limpun naulaan; hyppäsi akkansa kaulaan; harakka paskansi huuleen; tappoi turkista täitä; äijän velliä vetää, kalanlientä lipittää; penkillä makasi,toinen jalka tallallaan, toinen pitkin penkkiä; huuti keskellä kirkon mäkeä,tuli iso häpeä. Vrt. myös VIIHDYTYS: >Enkeli kenkeli navetassa lenteli; >Kissa katinpoika varasti vangilta voita; >Löpö löpö edestakaisin; >Piru meni saunaan; >Tillil lillil lieruu; Yhteistä säeainesta nimilorujen Herra, Aarne, Antti, Iita, Siiri, Pekka ja Kalle kanssa.

    • Pieta

      Aihe: Piti Pietan lanka.

    • Piika

      Tillil, lillul lieruuNolo tapahtuma: tillil lillul lieruu, piika se nappasi pieruuu, keskellä kirkon mäkkee; meni saunaan, löi päänsä naulaan, meni ulos tuuleen, hurtti puri huuleen.

    • Piika ja poika

      Piikanen piskunenKs. myös TANSSILAULUT: Piikanen piskuinen, Missä viivyit? - Naisin, naisin, jos mie saisin.Pilkan aiheena tytön ja pojan vertailu. Tyttöä kehutaan: mesimarjan kukkanen tai valkoinen paita. Poikaa nimitellään: rupikonna- tai rupisuurukkanen.

    • Piksi

      Miksi PiksiNimen vääntely: Piksi pipanaa. Nolo tapahtuma: tukko suussa, matto päässä ja koiran kullit kukkarossa.

    • Pirkko (Pirko, Pirkka)

      Kitkesi katkesi Kaijan lanka; Ellin velliPilkan aihe 1) nimen vääntely: Pirko parko, 2) nimittely: paskareisi, piimäenkeli, 3) nolo tapahtuma: paskansi papin satulaan, kusi kukkaroon; pieree jauhoja; navettaan lenteli, jaaran kanssa teppeli. Yleisiä pilkka-aihelmia: Paskansi papin satulaan (tav. lakanaan, porokelloon); Piimäenkeli.

    • Poahkomi

      LeikkilukujaNolo tapahtuma: sittui pataan.

    • Poika

      Lillin lillin lieruaKs. myös Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviäPilkan aiheita 1) nimen vääntely: pimpelin pampelin poika; poika roika; poika pollero, kivikollero; lillin, lillin lieruja, 2) nimittely: paha pakana, rokotiili, hullu, villipyörä, 3) nolo tapahtuma: varasti vangilta voita, meni Saksan saunaan, lakki naulaan, hyppäsi tuuleen, harakka paskansi huuleen; meni kapakkaan, isä sattui näkemään; paskansi papin lakanaan; sieppas sian hännästä kiinni, sika sanoi: röh, poika sanoi: pöh; vei sian Hämeenlinnaan, sai hyvän hinnan; sai kolme simpukkaa, yhden söi, toisen joi, kolmannen mammalle toi; päästeli pieruja keskellä kirkon mäkeä, tuli häpeä;laski laskulla mäkeä, lennätteli lekkerillä, 4) oman ja muiden poikien vertailu: Oma poika on puolan marja, muiden pojat kaarnikoita ja kanervan varpuja. Vrt. VIIHDYTYS: Andersenin satuja (kapakkaan - osti tupakkaa)

    • Priita

      Ellin velliNimen vääntely: Priita kiita. Kehotus: pyristä jauhoja!

    • Prokko

      Rai rai rata-taaPilkan aihe: housut hapantuvat.

    • Riika

      Leikkilukuja; Ellin velliRiika soitti ruokosella

    • Riitta

      Eri nimisiäPilkan aihe: 1) nimen vääntely: Rittu, tittu, Riitan vittu; Riitta rillu, 2) nimittely: paskapillu, 3) nolo tapahtuma: nousi kuuseen kuselle, kusi 6 tynnyriä, 7 veneellistä ja 8 kaivonkoppaa; riihtä ripsuu.

    • Riku

      Pilkan aihe: Rikulla rämppäkello

    • Risteli

      Pilkan aihena nolo käytös: Piikoja pisteli.

    • Ristiina

      Ristiina riivattu, penkin alla piinattu, mulkunpäätä näytetty.

    • Risto

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: mennessään söi kaalia, tullessaan joi taaria.

    • Rosti

      Hemmi helvetissäRostin perse rotisee.

    • Ruma

      Ruman ihmisen ruumiinosatPilkan aiheena ulkonäkö: Pää Kusmaksen patarajasta, silmät kuukumakivestä, ruppa (vartalo) ruman rukkipuusta, kädet ruikan viuhkamoista, jalat ränkän värttinästä, muu ruumis rumista kivistä.

    • Ryssä

      Ykki memmi myy mää; Ryssän raha; Ruskavoin ryökäleKs. myös VenäläinenPilkan aihe 1) nimen vääntely: yksi memmi myy mää Pervoi ryssii ryä rää; ruskavoin ryökäle. 2) nolo tapahtuma: pieru perseestä pärähti, suolet vatsasta solahti; ryssän värkit punnittiin, pyttyyn suolattiin, kirkon yli heitettiin, mustalla mullalla peitettiin, kissan virsiä veisattiin; kakoi kaalin kalliolle, syyti suolet sulikkoon; 5) kysymys: Mistä ryssä rahaa saa, jollei varasta?

    • Saara

      Pai, pai paaraa; Tallal lallal laaraPilkan aihe 1) nimen vääntely: Lal- lal- lal-lal Laaraa, Saaraa?; Pai pai paaraa näitkö meijän Saaraa, 3) nolo tapahtuma: meni kapakkaan ostamaan viinaa ja tupakkaa / Saara tanssii kapakassa, vikkelisukat viuhkaat, uuet kebgät ulvoo yms. Joskus jatko: lapset kuolivat nälkään; meni juomaan, löysi Tuomaan; laiva lähti ja Sammel jätti Saaran.

    • Saituri

      VisuPilkan aihe 1) nimittely: visukinttu, väärävarvas, tervatikku, aitan lukko, kovan pellon kokkare; visakallo, vanha ukko, tuohikenkä, hurstipöksy, 2) nolo tapahtuma: Nuoli silakat, nieli salakat, lihat möi, luut söi.

    • Sakari

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: paita on kakas; sittattaa; koko yö jyllättiin.

    • Salamon

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: meni kalaan, sai kaksi kalaa, söi salaa, kielsi kissaa sanomasta. Vrt. samanlainen aihelma nimissä Jussi ja Mikkeli.

    • Samuli (Samel, Samppu)

      Samuli, SamppaPilkan aihe nolo tapahtuma: laiva läksi, Samuli jätti Saaran; meni saunaan, löi päänsä naulaan, pukki puri huuleen; soitti sarvea, likat parveen, parvi palamaan, Samuli likkoja halaamaan; aamulla mentiin, ehtoolla tultiin, koko yö jyllättiin. Vrt. samanlaisia aihelmia nimiloruissa Satu, Piika.

    • Santeri

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: kaatoi kuormansa ojaan.

    • Satu

      Satu meni saunaan, pani laukun naulaa, tuli saunasta, otti laukun naulasta.

    • Seppä

      Seppä hullu kirnuaaPilkan aihe 1) nimittely: hullu, 2) nolo tapahtuma: seppä kirnuaa, parta maidon pärskehissä.

    • Siiri

      Nimittely: Siiri simputettu, Ruotsin maalla rumputettu, venäläisen vellikuppi, suomalaisen suolasäkki. Yleinen nimenvääntelyformula, vrt. Aarne, Antti, Herra, Iita, Siiri, Pekka, Kalle.

    • Simo

      Nimenvääntely: Simo sii sipatee, sipelisko sillis kukko sipsis. Nolo tapahtuma: ajoi koiralla kosimaan, härkimellä häätaloon; juo ja laulaa; potkaisi rikkaa, lankes likkaan, löi härältä hännän poikki; teki olutta ja sittui saaviin; sittui säkkiin, pappi koitteli sormellaan, viskasi Simon silmille; piika paiskasi kenkänsä kattilaan, Simo luuli sian lihaksi. Vrt. Elli (ee epatee -aihe) ja Matti (maa mapatee).

    • Simona

      Anni. AnnikkiPilkan aihe nolo tapahtuma: Anni ankara emäntä keitti kengät, Simona luuli sian lihaksi.

    • Sinä ja minä

      Pilkan aihe sinän ja minän vertailu. Nimittely: sinä olet sikolätti, ämmärätti, minä olen mummu nätti. Kehotus: ole vaiti, saat lenkun makkaraa.

    • Sissu

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: Sissu huokaa (Erkulle), laita ruokaa.

    • Stepani

      LeikkilukujaPilkan aihe 1) nimen vääntely: Stepanie steppiy, 2) nolo tapahtuma: sittua nokkii, siivellä pyyhkii.

    • Sulhanen ja morsian

      Ylkä ja morsianX1 1959-1960 Pilkan aihe nolo tapahtuma: sulhanen ja morsian kävelivät pitkin orsia, söivät pärekorsia ja tekivät kirvesvarsia.

    • Suutari ja räätäli

      En lähde suutarin oppiin; Suutari; Surma mänköön suutarin oppiinAiheena useimmiten suutarin ja kraatarin vertailu: En mene suutarin oppiin, räätälin oppiin en ensinkään, suutari suimii lestillään, räätäli rässi-rauvallaan / pistää neulalla; suutari suden sukua, räätäli flikkain tuttu (karhun veljenpoika); suutari ajaa mullilla (suksii sukilla), räätäli ajaa pukilla; suutari ja räätäli ovat suuria voroja; suutari ajeli mullilla ja piteliä hännästä kiinni. Kehotus: suus kiinni suutari, räätäli on parempi.

    • Taavetti

      TahvoPilkan aiheita 1) nimen vääntely: Taavetti taari, 2) nimittely: tehty takuista, sian villoista virutettu, höyhenistä höpsytetty, ruumenista rumpsutettu (ks. Kalendaarirunot: >Tapanin virsi); kylmä kaari, porohousu pohjatuuli, 3) nolo tapahtuma: meni kuuseen kuselle.

    • Tahvana

      Tersii Teppona hevosta niinkauan kuin Tahvana pääsöö rekkeen!

    • Tahvo

      Ks. myös Kalendaarirunot: Tapanin päivänäTahvo on takuista tehty, höyhenistä höpsytelty.

    • Taneli

      Aihelmana on miehen seksuaalinen vajavuus: Tanelilta paleltuivat munat (Tint tant taneli Tanelin munat paleli). Aihelmaan liittyy useimmiten toinen kahdesta lisäteemasta, jotka voivat esiintyä myös itsenäisinä: Taneli hyppäsi karsinaan pussejansa (pässin pusseja) parsimaan tai Taneli on munapuoli, jota tytöt eivät huoli. Myös tavalliset pilkka-aiheet, 1) nimen vääntely: Tint tant Taneli; Tai, tai Taneli, 2) nimittely: munapuoli, konttipuoli, 3) nolo tapahtuma, jossa mainittu muna-aihelma, josta syystä: tytöt eivät huoli. - Vrt. Ida

    • Teppo

      Tersii Teppona hevosta niinkauan kuin Tahvana pääsöö rekkeen!

    • Timo

      LeikkilukujaPilkan aiheena 1) nimen vääntely: Timo tiukuu, napa naukuu, 2) nolo tapahtuma: tillillä pajatti; sittui saaviin ja teki talveksi taaria.

    • Tommi

      Pilkan aihe nolo tapahtuma: tekee tuohesta kontin.

    • Tuomas

      LeikkilukujaPilkan aiheena 1) nimen vääntely: Tuomas totti/tulkki, Tuomas tuijaa; Tui tui Tuomas veljä, 2) nimittely: tervapotti; tuppien tekijä, naisen nalkki; tyttöjen tynkätankki, akkojen ajohevonen; kupias, kuiva mies, 3) nolo tapahtuma: aina juomassa, ei koskaan kotiin tuomassa; meni mäelle, mörkö otti; Saara meni juomaan ja löysi Tuomaan; joka niemessä nuijaa lainavaatteissa, jne.

    • Tuusa

      Hemmi helvetissäTuusa tuhisee tunkiolla.

    • Tyttö

      Tytön tynkä luudan panta; Lillin, lillin lierua; ErilaisiaPilkan aihe 1)nimen vääntely: likka lokka, tytön tynkä; tyttö tyrsä; Lillil, lillil lierua, 2) nimittely: paatinnokka, kerjäläisen kenkänokka; tynnyrin pituinen, tervanahturin näköinen; luudan panta, nauriin napa, kaalin kanta;akkojen ajohevonen, tyttöjen tynkäruoska; sian karsä, sikolätin lämmittäjä, 3) nolo tapahtuma: päästi pierun keskellä kirkon mäkeä, tuli häpeä.

    • Ukko

      Erilaisia katkelmiaHullu poika villipyörä etsi korvesta kiviäNimittely: hullu, villipyörä. Nolo tapahtuma: laski laskulla mäkeä, lennätteli lekkerillä.

    • Ulla

      Nimen vääntely ja nimittely: Ulla pulla, rihmarulla. Kysymys: Mistä tiesit tänne tulla? Sikako sinulle tien neuvoi? Vrt. Kehtolaulut: >Tuu tuu tupakkirulla

    • Uoti (Uotti)

      Pilkan aiheena 1) nimittely: törö, 2) nolo tapahtuma: koukkuja kokevi, törö töitä toimitteli, ahdisteli ahmatusti, likentelee lipeästi, talon taakse ajelee, pitkin paikkoja pitelee, sieltä tupaa tutkiaa; sopimattoman ruuan syönti: piika keitti kenkänsä, Uoti luuli oinaan taliksi.

    • Uula

      Uula uikutti mäessäNolo tapahtuma: Uula uikutti mäessä ... vuohen paskoa söi ja vuohen kusta joi.

    • Vaaki

      Nolo tapahtuma: puristi puukkoa, leipä loppui korista.

    • Vanhapiika

      Vanhatpiiat saa syyä; Vanhanpiian kehumista; Vanhapiika vaivattava; Erilaisia katkelmia; Kaikki muut kesää toivoo, ei vanhapiika; Erilaisia naisten sepitelmiä; Vanhapiika kävi kimppuuni; Vanhanpiian valitus; Sekaisin uutta ja vanhaa runomittaaKs. myös Häärunot/Tulo sulhasen kotiin: Vihoissaan vanhat piiat; Köllit: Moronvuoreen vanhojapiikojaPilkan aiheita 1) nimen vääntely: vanhapiika vaivattava, 2) nimittely: vanknoukka, homekorva, hongannoukka, homesykerö, 3) nolo tapahtuma: lentää kovan ilman tietä, kävelee pata selässä, hampaat suusta tippuvat, ei voi purra leipää;saa syödä sirkan säärtä, paarman jalkaa; vaivatta hyppäsi suureen honkaan, huutaa hoilotti, tokko niitä poikia onkaan; löysi tieltä tervatampun, läppäsi läpöiseheen, tuikkasi tuleen; seppä takoo sarvet päähän, pannaan pukin kanssa puskemaan, piian kintut eivät pitäneet , pukki puski puuta vasten; vanhapiika ja ihopetäjä [kiskottava] eivät toivo kesää; vanhapiika tuli päälle pää kekassa, näytti nännejään, irvisti ikeniään; vanhapiika nuhtelee vanhempiaan: olisitte kaupoinehet minut kaura salvosina, ei ollut ikä suuri, vasta vuoteni viidettäkymmentä; valitus: jo on matkani menossa konnun suolle sotkemaan, vetelälle vellomaan, kun Jumala ei antanut miestä, jonka kanssa olisin yksillä oljilla; valitus: pojat ovat harvassa,jospa tulisi joku, joka korjaisi vaikka pajupehkoon peuhaamaan; huutelevat huolissaan: ei naitu naapuriin.

    • Vappu (Vapo, Vappo)

      Heikki meni hei; Höppö Vappo; Höppö Vappu villan lyöjä; Suutari, tee mulle kengät, minä menen naimaan; Vapo; Vappo;; Vippu vappuKs. myös Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviäPilkan aihe 1) nimen vääntely: vippu Vappu, 2) nimittely: villahäntä, villan lyöjä, karvakaakun tekijä, villasuu, kolikieli, kellokaula, kirnunmäntä, suuren saaren sammaljalka, 3) nolo tapahtuma: sai sata lasta, kultalakki lasten päähän; meni metsään, tuli pukki vastaan, pukilla oli punaiset housut ja kelkassa pässin munat pyttysessä; astui paskaan; ajoi laukkupäällä lampaalla; taputteli kankkuansa. Jatkoaiheita: vei Turun linnaan, sai hyvän hinnan, osti oriin, perse pani porin horrii; sanoi: haista harakan paska; kiipesi puuhun, laski Heikin suuhun; Heikki laski Vapun suuhun. Ketjuuntuu satunnaisesti: VIIHDYTYS: >Suutari, tee minulle kengät - menen naimaan; KETJURUNOT: >Lastunpoiminta.

    • Vaska

      Ei hyvä HodariSilie kolomka Vaska, karva kolomka Oska

    • Vasselei

      LeikkilukujaNolo tapahtuma: ampui variksen, pani pataan: paskapörö! Otti padasta: ei mitään!

    • Venäläinen

      Ks. myös Ryssä; KETJURUNOT: PakenevaPilkan aiheita a) nimittely: vellipöksy, 2) nolo tapahtuma: tahtoi minut tappaa, pääsin pakoon, aitta syttyi tuleen, venäläinen pakoon (>Pakenevan osana).

    • Vihtori

      Mihin sinä pikku Maija Vihtoria traijaat?

    • Vikki

      "Vikki, Vikki, tuuma ja tikki, Jos ei pidä, niin menköön rikki."

    • Ville

      Pilkan aihe 1) nimen vääntely: Ville kille kiikarilla, katinpoika kaakarilla, 2) nimittely: kivikelli, tervakulkku, tössöpää, 3) nolo tapahtuma: katti hyppäsi puuhun, paskansi Villen suuhun.

    • Vilppu

      "Vilpuni veitikka vajeltaa Vaasaan, vilustu Vimpelissä, viikon viru vuatehella vaivasta väsyksissä, varasti verkaa vajasta vankkurista."

    • Yrjö

      Nimen väännös ja nimittelysarja: Yrjö yykki, paskapyykki, sikopahnan pöllyttäjä.

    • Äiti

      Ätti meni kapakkaaKs. myös KEHTOLAULUT: Aa, tuuti lasta, vingerpori vastaan; Pai pai PaaraaNolo käytös: meni kapakkaan, joi viisi kopeekkaa, osti tupakkaa, nukkui, nänni rikki, lapsi kuoli nälkään, mustat sukat jalkaan.

  • 4. Leikinalkajaislorut

    • Aanin taanin verkon läpi

      Aanin taanin --- verkon läphiTappaa seijaa, Verkon läphi, Kinni kakka, Porkkas norri.

    • Aas polmi, silkki solmi

      SusilampaisillaAa polmo senkka, tolmo / Aapolmii, siiki solmi / Aas polmi, silkki solmi...

    • Aatili taatili kissankelloa

      Aatili, taatili, kissankelloa, Lampaanlapaa, siankylkeä. Yksi tästä pois!

    • Aina taina paljon painaa

      AinaAina, taina, paljon paina, lymysloukkon, lulkon joukkon, yks on joukosta pois.

    • Akka meni makkiin

      Akka meni makkiin, Tuli sieltä pois, Antoi kissan ryypätä sen mais.

    • Alasipo Annaa

      Alasipo Annaa, Pertin Pirko, Kissan lapsi, Sonnin Matti, Taivaan rumpari, Kokkoniemi, Niitun kangas. - Korppi! Vrt. VIIHDYTYS: >Siksit, saksit, väärät veitset -lorun loppuosaa, jota hieman muistuttaa.

    • Allin, lallin, Lassin Maija

      Kehtolaulut: Aa aa akkerin MaijaAllan, lallan Lassin Kaija, Kuparin kestiä, Lämpsän Maija, Alatalon Antti, Penttilän piika, Taivaan rumpari, kiivas keppi, Menaa huutain Raappanan paula, puks! Tms. Vrt. myös VIIHDYTYS: >Siksit, saksit, väärät veitset

    • Allukka tallukka sellava lehti

      Annukka, tannukka, talleroinenAnnikki tannikkiAllukka, tallukka, sellava lehti, Vikslaa, vikslaa tyynilleen. Riivastukko se ilmassa lentää. Ykstoista portista pois! Tms.

    • Ankuta rankuta rillit roo

      Ankuta, rankuta, rillit ruu, setter vaaper, viiper vuu, am kam, setter kam, vilska poika, kummin kam. Tms.

    • Anna mulle voita leipää

      Nonsense-aineksia sisältävä loru. Useimmissa teksteissä on mukana kehotus: Anna/syötä mulle voita leipää. Loru alkaa useimmiten: Ii, mii tuuter mii. Se voi alkaa myös Äller päller, Nikka nakka/ krivun karvun kanan paska, Eet veet tanelee, Yy tyy, testanpoo tms.

    • Annaa piuvaa - silkkipään sauvaa

      Annaa piuvaa, Anania aapaa, Silkkipään sauvaa, Karttuuni vauvaa, Orten purten, Puppis pethaan, Poosaa pois!

    • Annas tannas

      Annas, tannas, Lehmäs, lammas, Hevonen, kirves, - Piikki!

    • Anni, panni

      NIMILORUT: AnnaAnni, panni paaran panni, ... vaihteleva nonsense jatko.

    • Annikki tannikki

      Anni; Annukka, tannukka, talleroinen; Annikka tannikka tallallei; Annikka vannikkaNimilorut: AnnaAnnikki tannikki tms. nimiloruttelu Annikki-nimen varianteilla, erilaisia nonsensejatkoja: viipula vaapula plummalleen, hiiren verkkoa vuorolleen; heijaa huus, kello hakkas viis ja kuus; vikla vakla tuumaree;(VI) punasis kengis, silkit niskas, jne. * Jatkona "eskon viipula vaapula vot" jne, vrt. Entten tentten teelikamentten.

    • Annikki tannikki*

      Anni; Annukka, tannukka, talleroinen; Annikka tannikka tallallei; Annikka vannikka*Nimilorut: Anna*Annikki tannikki tms. nimiloruttelu Annikki-nimen varianteilla, erilaisia nonsensejatkoja: viipula vaapula plummalleen, hiiren verkkoa vuorolleen; heijaa huus, kello hakkas viis ja kuus; vikla vakla tuumaree;(VI) punasis kengis, silkit niskas, jne. * Jatkona "eskon viipula vaapula vot" jne, vrt. Entten tentten teelikamentten.

    • Annin tannin talleroinen - lypsi lehmän, taittoi sarven

      Anu tanu talleroinen; Erilaisia; Annukka, tannukka, talleroinen; Anni tanni talleroinen; Ani tani talleroinen; Annikka vannikka; Annin tannin talleroinen; Annikki tannikki talleroinen; Anni.Annikki/Nimihokuja; Anni/NimihokujaAntin tantin talleroinen; NIMILORUT: AnnaAlkusäkeet yl. tyyppiä: Annin tannin talleroinen, Puolen markan pulleroinen, lypsi lehmän, taittoi sarven Kaatoi kiulun/kantoi kiven tms. kalliolle. Anna-nimi varioi: Ani, Anna, Anni, Annikka, Anikka, Annikki, Anu, Annu, Annukka. * Annin tms. sijaan Mansikki / Antti.

    • Annin tannin talleroinen - lypsi lehmän, taittoi sarven*

      Anu tanu talleroinen; Erilaisia; Annukka, tannukka, talleroinen; Anni tanni talleroinen; Ani tani talleroinen; Annikka vannikka; Annin tannin talleroinen; Annikki tannikki talleroinen; Anni.Annikki/Nimihokuja; Anni/Nimihokuja*Antin tantin talleroinen; NIMILORUT: Anna*Alkusäkeet yl. tyyppiä: Annin tannin talleroinen, Puolen markan pulleroinen, lypsi lehmän, taittoi sarven Kaatoi kiulun/kantoi kiven tms. kalliolle. Anna-nimi varioi: Ani, Anna, Anni, Annikka, Anikka, Annikki, Anu, Annu, Annukka. * Annin tms. sijaan Mansikki / Antti.

    • Annun tannun taavitsoo

      Ks. myös NIMILORUT: AnnaAnnun tannun taavit soo, Vili, vili, vippam poo, Ankan kee, Ankka vara nyy.

    • Avaa portti anna mennä

      Tanssilaulut: Avaa portti, anna mennäAvaa portti, anna mennä, Lyö hevosta hännän päälle! Hiir, liir, lippas, tippas, Ero pois pelistä!

    • Eenikki peenikki

      Eenikki, peenikkiEenikki peenikki, sikkel saa, eenikki peenikki paa.

    • Ellen sellen

      Ellen, sellen, sipulit, sapulit nor.

    • Elli - kaatoi vellin kalliolle

      ElliVrt. VIIHDYTYS: Oli ennen ukko, akka, heillä musta muurikkinen; NIMILORUT: ElliElli keitti vellin, Kaatoi vellin kalliolle. Elli itse itkemään, Ellin lapset letkimään, Siitä portti pois! tms.

    • Elli melli meteli

      ElliElli melli meteli Kahrentoista kauhan kanssa Hämeenlinnasta Lappeenrantaan. Ukkis pukkis pois.

    • Elpin pelpin kakkarasta - ojalle onkimaan

      Ks. myös NIMILORUT: Alle, Elkku, Kalle, Matti, Okko, PoikaElpin pelpin kakkarasta, Pöksyt tehtiin makkarasta. Meni ojalle onkimaan, Sai kolme simpukkaa, Yhren söi, Yhren joi, Yhren mammalle kotja toi.

    • Emäntä katkaisi viisaalta vasikalta hännän

      Ks. myös VIIHDYTYS: Tai tai Taipaleen ämmä, katkaisi vasikalta hännän; KETJURUNOT: Missä voi?Emäntä katkasi viisaalta vasikalta hännän. Teki siitä kirnun männän, Kirnusi sillä leiviskän voita. Missä se voi? - Susi sen söi. jne. ... Mätäni, pois!

    • Enkeli kenkeli

      Ks. myös NIMILORUT: Eeva; VIIHDYTYS: Enkeli - keitteli puuroa.Enkeli, kenkeli, joka tässä lenteli, maisteli puuroa, varasteli jauhoja. Sitten lensi pois.

    • Enkeli kiikkuu keskellä peltoo

      ErilaisiaKs. myös VIIHDYTYS: Poro, poro pattaanEnkeli kiikkuu keskellä peltoo, Tuomas kyntää tuoretta multaa, Puh, pah, pois!

    • Ensikki mansikki topper lopper

      "Enzik, manzik, vaslei, vuolii, zellis, zeppu, jänöin koppu, suotuu, luotuu, ipa, kupa, kullan kellan, reps." Tms.

    • Ensimmäinen enkeli - kymmenes kyyhkynen

      PelivuorotVrt. VIIHDYTYS: NumerolorutEnsimmäinen enkeli, toinen tokka, kolmais kovanokka, neljäis neulansilmä, viijeis villavaippa, kuuveis kultamuru, seihtemäis sepän emäntä, kaheksais kamelin pää, yheksäis yrttitarha, kymmenes kyyhkynen.

    • Ent tvoon tvyyrä tväm

      LeikkilukujaEnt, tvoon, tvyyrä, tväm, tvam, saksa, otta, nii tii, olva, tolva, tsytten, saksan, naa, petten.

    • Entee rentee rihmaa reks

      Entee, rentee, rihmaa reks, Koppana viinaa kolomanneks, rini maa, kulta kaa, Tiller tippa, puttes pois.

    • Entten tentten - sukkula, pukkula

      Entten tentten - vanger viiEntten, tentten, teijula mentten, Käänä itses sangen suuren, Sukkula, pukkula, lumps! Tms. * Viisaat sukset lammet loo / liivet sakset lammen luo.

    • Entten tentten - sukkula, pukkula*

      *Entten tentten - vanger vii*Entten, tentten, teijula mentten, Käänä itses sangen suuren, Sukkula, pukkula, lumps! Tms. * Viisaat sukset lammet loo / liivet sakset lammen luo.

    • Entten tentten - vanger vii

      Entteli, tentteli; Entten, tenttenEntten tentten - sukkula pukkulaEntten, tentten, teijula/keijula mentten ja nonsensejatkoja: Kessun kii, vanger vii; varjele mentteli; jne.

    • Entten tentten teelen teeren

      Entten, tentten, teelen, teeren, leeren, Venettä reunaa, repsan kenkä, Käärme se tansii sängyn päässä, Pikkulinnun pesä.

    • Entten tentten teelikamentten

      Entteli, tentteli4088 Entten, tentten, teelikamentten, hissun, tissun, vaapulavissun, eelin, keelin, lok´, viipula, vaapula, vot, jne.

    • Entter tentter teima reks

      Entteli, tentteliEntter, tentter, teima reks, koppana viina kolmannek', sini maa, kulta kaa, tillis tippa, puksis pois!

    • Enttiki, tenttiki

      Enttiki, tenttiki, Tyntten, tynttä, Seemeli maakaa, Kuukeli kaakaa, Enttiki, tenttiki, pois.

    • Eppel, peppel, piirum, paarum

      Eppel, peppel, piirun, paarun, puh! Rokkaan, sokkaan, jne. * Lopukkeena mies mehtään, karitsa korpeen, Pekka, pukka, pois!

    • Eppel, peppel, piirum, paarum*

      **Eppel, peppel, piirun, paarun, puh! Rokkaan, sokkaan, jne. * Lopukkeena mies mehtään, karitsa korpeen, Pekka, pukka, pois!

    • Etikalla, metikalla

      Etikalla, metikalla metsään mennee, pyytää soutaa, iller vaa, petter paa, rinneta, ranneta, vanhin pois!

    • Ettemme, kattemme - sinipäätä, punapäätä

      Ettemme, kattemme, Venäjältä vemmen, Tillin tiepukka, Nallin naapukka, sinipäätä, punapäätä. Puksis pois!

    • Eukka, teukka, teukanleukka

      Eukka, teukka, Teukan leukka, Maito teeve, Limppe Liise, Liisa laasa, Sillin merta, puk!

    • Hakkaan hakkaan. Millä mä hakkaan?

      Hakkaan, hakkaan; ErilaisiaHakkaan hakkaan millä mä hakkaan? Kirveen kannalla, kattilan sankalla, pois!

    • Harakka istui aidan päällä

      Harakka istui aijalla; Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katollaLEIKIT: Harakka istui aidan päällä - luki niitä näitä - viistoista kymmentä*; VIIHDYTYSLORUT: Harakka istui orrella - pesässä 10 poikaaHarakka istui aijan päällä, luki niitä näitä (hakkasi niitä puita; tappoi täitä lauvalla; rääkkyi pesän partaalla), naulan päitä, joita piti olemaan viistoista täitä. * Harakan tilalla Akka.

    • Harakka istui aidan päällä*

      Harakka istui aijalla; Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katolla*LEIKIT: Harakka istui aidan päällä - luki niitä näitä - viistoista kymmentä*; VIIHDYTYSLORUT: Harakka istui orrella - pesässä 10 poikaa*Harakka istui aijan päällä, luki niitä näitä (hakkasi niitä puita; tappoi täitä lauvalla; rääkkyi pesän partaalla), naulan päitä, joita piti olemaan viistoista täitä. * Harakan tilalla Akka.

    • Heikki helisevä kontissa koliseva

      Heikki helisevä kontissa koliseva, kuinka monta heikkiä kontissa kolisee. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10.

    • Hets vent lei lissaa lassaa lei

      Leikin alkajaislukujaHets vent eli, lissaa lassaa lei, Hokkom pokkom, tuomis lokkon, Pih, pah, puh, Tupistelin Antti - muh!

    • Hevonen hyppäs

      Hevonen hyppäs, pieras potkas isännä pelistä poes!

    • Hiilipi, haalipi, Laurin Kaijaa

      XII2, 2586: Hiilippä, haalippa, Laurin Kaijaa, Kuppari-kittiä, lämsan Maijaa, Silkkisauvaa, kerttuunivauvaa, Nimisnien[!] rouvaa, kilkulakorvaa, Puoli poikaa pois!

    • Hiiri juosta ressutteli - lehmiä paimeneen

      ; Hiiri juosta ressutteli; Hiiri meni ressutteli; Hiiri mennä hissutteliKs. myös VIIHDYTYS: Taivaassa, tätilässä paimenena; Suutari, tee mulle kengät - menen naimaanHiiri meni ressutteli, tämän tuva alla. Mitä hän siellä teki? Kairon lehmiä paimentaa. Mitkä niiden nimet oli? Timperi, Tamperi, Pitkätukka, Tuohennokka, Venun nokka, puh, pah, pois.

    • Hiiri juosta ressutteli - lehmiä paimeneen*

      ; Hiiri juosta ressutteli; Hiiri meni ressutteli; Hiiri mennä hissutteli*Ks. myös VIIHDYTYS: Taivaassa, tätilässä paimenena; Suutari, tee mulle kengät - menen naimaan*Hiiri meni ressutteli, tämän tuva alla. Mitä hän siellä teki? Kairon lehmiä paimentaa. Mitkä niiden nimet oli? Timperi, Tamperi, Pitkätukka, Tuohennokka, Venun nokka, puh, pah, pois.

    • Hiiri meni hinkan rakoon - kauramannista maturi

      Ks. myös KETJURUNOT: OnnimanniHiiri meni hinkaloon, Katti meni kankaloon, katist tuli kauramanni, Kauramannista maturi, Maturista maatapöllö, Maatapöllöstä pötyri, Pötyristä pöytärinki, Pöytärinkistä rituri, Riturista rintasolki, Rintasoljesta soturi, Soturista sormuskimppu, Sormuskimpusta kipenä, Kipenästä kirkontorni, Kirkontornista toorlottiin, Toorlotist ton päin, Jolsei ol, niin olkoon pois.

    • Hosikin, tosikin

      Hosikin tosikin toukon loukun, vikken vaaken, varman keikkaa, milten malten, hiippaa haappaa, jne. nonsensea.

    • Hukkus, pukkus

      Hukkus, pukkus, maskiis, pila kukkus, yks vantaan kukkurolleen se!

    • Hullu mies - talo jään päälle

      Hullu miesKs. myös VIIHDYTYS: Hullu mies rakensi tupansa jään päälle* Hullu miäs maan pääll rakens talons jään pääll. Meni talost kysymään: Pitäisikö pysyä? Ämmä istus kuistill, talo lähti luisill. Tms.

    • Huru huru Huittisiin

      Huru huru hummalla kirkkoonKs. myös VIIHDYTYS: Körö körö kirkkoon/tätilään/ Huittisiin - kestitys; Eläinten pidotHuru, huru, Huittisiin, takatiätä Tammelaan. Kukko siälä puuron keitti, kana riäskan lämmitti, västäräkki lusikat pesi, pikku lintu voin sulautti, hors tollaa, lapset porraa, kyll nyt jo lymysä ollaan.

    • Hyt, hyt, hätän koirat

      Hyt, hyt hätän koirat, missä ne on mun piikani koirat? Tuolla ne näkyvä tulevan portaiten päästä, yks, kaks, kolome, neliä, viis, kuus, seittemän, kaheksan, yheksän, kymmenen, ykstoista, kakstoista, kolmettoista.

    • Hyty hyty, matu matu

      LeikkilukujaHyty hyty, matu matu, tsimpuri, tsampuri, kantturi, mantturi, joulus tuppii luppii, pestoi pieloi, sies mies, yhtä hyöksyy.

    • Hönkän könkkää

      Hönkän könkkää, tuppi luikkaa, peräpuita peikuttaa, ja tuppia heiluttaa, parsipuita paukuttaa, hevosia vaihtaa.

    • Ii, mii, Mikko kulta - akka kuoli?

      Erilaisia leikkilukujaVrt. Miu mau Mikko kulta; VIIHDYTYS: Aa aa akkani kuoli - Kuka näki, hautasi; Aa aa akkani kuoli - saisin toisenIi mii / miu mau, Mikko kulta, joko sulta akka kuoli? Jo. Joko nait? Jo! Tästä portti, pois!

    • Ii, mii, Mikko kulta - akka kuoli?*

      Erilaisia leikkilukuja*Vrt. Miu mau Mikko kulta; VIIHDYTYS: Aa aa akkani kuoli - Kuka näki, hautasi; Aa aa akkani kuoli - saisin toisen*Ii mii / miu mau, Mikko kulta, joko sulta akka kuoli? Jo. Joko nait? Jo! Tästä portti, pois!

    • Ii, mii, tunter mii

      Ii, mii, tunter mii, afleeraa, puusteeraa, annan sulle voita leipää, puoli poikaa pois. Tms.

    • Iistikin, tiistikin

      Iistikin, tiistikin, tilleri taa, tilleri, tippaa, syöksi, mun, vittaan, aukun, leukun, paikalla, pois!

    • Iitami, Aatami, Jerusalemin suutari

      Ks. myös VIIHDYTYS: Suutari, tee minulle kengät - menen naimaanIitami, Aatami Jerusalemin suutari teki mulle hyvät kengät, lipposet, lapposet, ukkas, pukkas, pois.

    • Ik, tik

      Ik, tik, ikkel tokkel, iki viki, ikketä vikketä jne. -alkuisia, äänteellisesti hieman samankaltaista nonsenseloruja.

    • Illan tikku, ruukin tikku

      Illan tikku, ruukin tikku, nikolai, nakolai, porotoi, tohvii lohvii, katariina katskaa, pulvari putskaa, tutter ruikkis!

    • Impen, pimpen, piian mamma

      *** Impen, pimpen, piijan mamma, Pienet rattaat kärjyjen[!] alla.

    • Impuli pimpuli paimenpoika

      Erilaisia leikkilukuja*** Impuli pimpuli paimenpoika, tuohen nokka veneen kokka, pikku poika pukkis pois!

    • Ingen, tingen, helsinsoo

      *** Inkel, tinkel, Helsinksoo, kelmiäisen, kelmin joo, sauna seppä, sahti niska, elatus keino, portti pois!

    • Intuu, mantuu

      Intuu, mantuu, vastee vualis, tillis teppu, jänis koppu, suotoo, luotoo, iipaa, kuupaa, kullan, kellan, rest!

    • Ipetsikka topetsikka

      Ipetsikka, topetsikka, Toupii, loupii, Ismerina, katerina, Kiustar vom! Mäne mies metsäh, Hakkaa puita, Lämminluita!

    • Ipla apla allesmanni

      LeikkilukujaIpla, apla, allesmanni, Kaarakannen, Lokkatuomen, Tillinkoo, Renkoo.

    • Is meil olkoon

      IsämeitäKs. myös Kirkollisten tekstien väännelmiä ja matkimuksiaIs meil olkoon, slin nimen tulkoon, antaa nikkoo, taivaan rikkoo, retta po aamen. (Luettiin silloin, kun ruvettiin hippasille).

    • Iselin rikkelin - luulin häntä loolingiksi

      Iselin, rikkelin, elefanterin, Luulin häntä loolingiksi, Musta on pinta, Halpa on hinta, Luulin häntä lootingiksi.

    • Isä ii ingetii

      IsämeitäIsä ii, ingetii, mekletii, halikaa, viikaa, vaakaa, ankeliska, härin, purin, puks!

    • Isä istui puussa lampaan lapa suussa

      Isä istu puussaKs. myös VIIHDTYKSET: Kirkollisten tekstien väännelmiäIsä istu puussa Lampaanlapa suussa. Räknää yhtä, räknää kahta, Räknää viimmein kahtatoista / Lasten suusta. Isä istui puussa Lampaan lapa suussa, Äiti huus pois.

    • Isä, Eetu, tallanleetu

      Isä, Eetu, talleleetu, Tuumia vaille knaps. Näin tästä postista yks pää pois.

    • Itten kätten liiten laaten

      LeikkilukujaItten kätten, Liiten laaten, Vännin värkin, Kurtin murtin, Leivin käppä. Se, jolle tulee "käppä", pääsee vapaaksi. Samalla tavalla luetaan toine kerta ja taas pääsee vapaaksi se, jolle "käppä" tulee j.n.e. Joka jää viimeiseksi, se tulee haukaks. Ollaan esim. "peikkosilla", kisatah "sirkkah" t.m.

    • Jussi pussi puntattiin

      Ks. myös NIMILORUT: JussiPiiloluku. Jussi pussi puntattii, Kaukalolla kannettii, Kivenrak(k)oon heitettii. - Valkoist tamma lypsettii Jussin puuron kastiksii.

    • Kallen lallen lakki päässä

      Ks. myös NIMILORUT: KalleKallen lallen Lakki päässä , Silmät jäässä, Nokka räässä, Astu pois!

    • Katkesi katkesi Kaijan lanka

      Kitkesi, katkesi Kaijan lankaKs. myös NIMILORUT: KaijaKatkesi, katkesi Kaijal lanka, pitipä, pitipä priital lanka. (enkaller ruvetes hojettiin tätä)

    • Kello yks muna kyps, kello kaks kenen laps?

      Ks. myös VIIHDYTYSLAULUT: NumerolorutKello yks muna kyps, kello kaks kenen laps, Kello kolme, koni polvet. Kello neljä neulatyyny, Kello viis, visakinttu, Kello kuus, kuha huus, Kello seitsemän sepän Matti, Kello kaheksan karva tatti, Kello yheksän Yllö Mikko, Kello kymmenen kyyrön pappi, joka kaikki liijat nappi.)- Kuurupeittoluku

    • Kerin, kerin kerttustani

      Vrt. LEIKIT: SusilampaisillaHippa valitaan: Kerin, kerin, kerttustani, kahden, puolen karttustani, kissalle sukkalankaa, koiralle kankaan kuretta.

    • Kiikeri-Ville kissan tappoi

      Vrt. LEIKIT: SusilampaisillaKiikeri-Ville se kissan tappoi, kätki sen ruumiin huoneen alle, sunnuntaiaamuna otti sen pois. Kiikeri-Ville se vinkui, vankui ja oli ihan villi.- Susilampaisilla-leikissä valitaan susi ja paimen.

    • Kiinalainen killisilmä

      ErilaisiaKiinalainen killisilmä Lukee aina kahdeksaan: Yks, kaks, kolme, neljä, Viis, kuus, seitsemän, kahdeksan.

    • Kili, kili, koosaa

      Yttes tyttes, nuusaa, naasaa, kili, kili, koosaa, vara vara, vankkaa, ottes tottes, tattarainen pois.

    • Kille, Kalle, kikkarasta

      Kille, Kalle, kikkarasta, teki housut makkarasta, meni ojaan ongelle, sai kolme simpukkaa, ensimmäisen söi, toisen joi, kolmannen äidille kotia toi. >Kätken kiveä, sotken savea -leikin leikinaloitusloru (X1 1688). Kolmen simpukan onkiminen yleinen aihelma nimiloruiss.

    • Kissa hyppäsi kiikkuun, äkkäsi Mikon piippuun

      Mikkeli, kokkeliKs. myös VIIHDYTYS: Kissa kiipesi puuhun, paskansi X:n suuhunLasten laskutapa piilosille ruvetessa: Kissa hyppäsi kiikkuun, äkkäsi Mikon piippuun, Mikko luuli rusinaksi, purasi keskiä poikki.

    • Kivi kinker

      Ks. myös VIIHDYTYS: Kirkollisten tekstien väännelmiäLeikin alkaja määrätään: Kivi kinker, taas tempper, paini puu virteen, titta ma roiskin. Kirnaukkis! Amen.

    • Kuka leivän pussista vei

      Lorun alkusäkeet varioivat: Annikka tannikka tuuman tei, Ellen tellen tuuvin kei, Entten tentten tuumin vei. Jatko esim.: Kuka leivän loukusta vei? Yks vei, toinen vei, kolmas vei, neljäs vei, viies vei, kuues vei, seittemäs juoksi mettään päin.

    • Kukko hyppäsi saunan lauteelle

      Kukko (ukko, orava, akka) hyppi saunan lavalle; Erilaisia leikkilukujaKukko hyppäs saunan lavolle. Emäntä huusi pois.

    • Kukko istui aidalla

      Kukko istui aidalla, äiti käski pois!

    • Kukko lensi orrelle

      Kukko lensi orrelle, kana lensi pois!

    • Kukkuvalla kukkuselka

      Kukkuvalla kukkuselka, Nassi rouva tuup, Nassirouva napivalla, Pomiloia prutska.

    • Kuningas kuukas - aaron sauvaa

      Melkein kaikissa teksteissä on nämä selväkieliset sanat. Nonsense-osuus varioi. Useimmiten alkusäe on tyyppiä Ouon touon luoman lullun tai Osikin tosikin toukon loukun. Loppu: Na(a), nak, joskus maa tai pois.

    • Kuppari istui uunilla

      Kupparin virsi; KupparistaKs. myös; VIIHDYTYS: Västäräkki vääräsääri kysyi ämmiltä onko saunassa lämmintä Selostus esim: Pallonpelaajien lyöntivuorot, pesät jne. on arvottu lukien ja samalla vuoroonsa kutakin pelaajaa sormella osoittaen: Kuppari istui uunilla pitkä piippu huulilla, kysellen onko teijjän saunassa lämmintä.) - Kaikissa teksteissä ei tietoa leikkiluvusta.

    • Kuru kuru kuppiin - kultaseen kaappiin

      Lasten yleisiä pyyntöjäKs. myös LASTEN PYYNTÖJÄ JA TOIVOTUKSIA: Kuru kuru kuppiinKuru kuru kuppiin, vaivasen fattiin, se ku(n) antta, se päässee kullasse(n) kaappi(n), mutt se kutt ei ann, niin pääs paskmakki. (Joka sai viimeisen sanan, joutui kuuruttajaksi.)

    • Kuulesta, kuulesta Tuomasta rettua

      Kuulesta, kuulesta Tuomasta rettua, säämiskä rattua, Piuan Annaa, Alamon Kaijaa, Klinkun Maijaa, Liuska Pirkkua, puoli portten miähää, kolme kojusta kankia, viis leppästä tirriä, pukkaa, päkkää, tästä päästä, pirtten, portten, pois!

    • Kuulin siellä kellon lyövän

      Kävin kerran kaupungissaKävin kerran kaupungilla, kuulin siellä kellon lyövän. Paljonko kello silloin löi? Yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus. (Joku vastaa esim. 15, jolloin lukija lukee viiteentoista ja kehen viimeinen luku sattuu, se jää pois.

    • Kuur kuur kuppiin naar naar nappiin

      Lasten yleisiä pyyntöjäKuurutusluku. Kuur kuur kuppii Naar naar nappii. Katti kollaa, jokos ollaan? Siellä sun isäs ja äitis antaa sulle ison voileivän.

    • Kävin kerran taivahassa - suutari, räätäli, Pikipöksy-Pietari

      Taivaassa paimenena; Kävin kerran taivahassaKs. myös Ks. myös Otto potto porolotto - otti sian hännästä kii; VIIHDYTYSLAULUT: Taivaassa, tätilässä paimenena; Suutari, tee minulle kengät - menen naimaanVakiomuotoinen: Kävin kerran taivahassa lampahia kaitsemassa. Mitä sait palkkaa? Viis, kuus poikaa. Mitkä niiden nimet on? Suutari räätäli, pikipöksy Pietari, kengän naputtaja, naskalin koputtaja. Mene tästä portista pois!

    • Kävin pitkin silavalaa (piilosilla)

      Myö kun ollaan piilosillaan: Minä kävin pitkin silavalan siltaa, oli tuolla yksi kunnon ruunan raakki; Kukapa sen siihen kaasi? Yks kytsyhartiaukko, näki vähän veristä kylkiä, sylk, sittu siihe; hus sinä huttu, mustan kanan muttu sinun pöksyis on aika kuttu. [Siit taas yks männöö pois. - Muista luetaan uuestaan sama. se johonka, 2:sta lukien, viimeinen sana kuttu osuu, se jääpi etsijäksi ja muut mänee piiloon. Siit se, jonka löytää toisen kerran etsiessä ensiksi jonkun, niin sen pitää ruveta siihen etsijäksi.])

    • Leipää vellin kanssa

      Hiilipi, haalipi, Laurin KaijaaYhtoi, tohtoi, tohtoi, molhoi, Viuhteri, vauhteri, Anna mullekki leipää vellin kansa, Turvekukkoa, sämiskärettua, patikää rettua, Alaman Kaijaa, klinkku-Maijaa, Klinkku pois.

    • Lyydi laski kiven päälle- kivi rupes kiikkumaan

      Ks. myös VIIHDYTYS: Leipä kiven päälle - kivi kiikkumaanArvassalon Kais siäl leevotti nisussi kakoj annetti Lyydin kätte Lyydi laski kiven päähä kive rupesik keinuma, kattila sanka helisi koolis seinas kilisi, ko huus uunim pääl kappa jääpi jauho. - Tätä käytetään, kun lapset arvalla valitsevat yhden joukostaan johonkin leikki-virkaan.

    • Maalari maalasi taloa

      Erilaisia leikkilukujaMaalari maalasi taloa Punaseksi, siniseksi. Illan tullen sanoi hän: Nyt mä lähden pois!

    • Maikki luikki vellin kaikki

      Maikki luikki vellin kaikki. Sinä jäit pois

    • Mansikka vaapukka

      Mansikka vaapukka tillin nikkiMansikka vaapukka tillin nikki, matin merho. Sii sii sissilä, vissilä, vissilä tohtor vom.

    • Mene mies merkillinen

      Mene mies merkillinen, mene metsän perälle, vie koukku mennessäs, pelupusii niskassas, sassas pois, pois.)

    • Mies meni meren pohjaan

      Mies meni meren pohjaan, tuli sieltä pois.

    • Mikä tässä? - Kodan pata

      Erilaisia leikkilukujaMikä tässä? Koanpata! vastattiin. Mitä tässä keitetään?? Isännälle ja emännälle riisiryynipuuroa. Mitäs minulle? Kissan kuumaa ruikkua! Mikäs lusikaksi? Haukka-Aapan rupikäppi! Pää tervatynnyriin! Ota kiinni, jos saat!

    • Mikä yks, muna kyps

      Ks. myös VIIHDYTYS: NumerolorujaMikä yks, muna kyps, Mikä kaks keinu laps? Mikä kolmet, kenen polvet, Mikä neljä neula maass, Mikä viis, viskaa pois, Mikä kuus, tupa uus, Mikä seitsemän, seinähirs, Mikä kaheksan kannen pääss, Mikä yheksän ympäri mäkee, Kymmenäis, kynttilä kättee. - Lapset ringissä. Se joka osuu viimeisen säkeen kohdalle, joutuu pois. Viimeinen jää kuuruumaan.

    • Mintuu, manttuu, kostarin konttuu

      Mintuu, manttuu, kostarin konttuu, ponomar parjaa, kostari vom!

    • Minä menin Hormukselta

      Minä menin Hormukselta Hormuja noutaan, mutta Hormus sanoi, että ei.

    • Minä menin navettaan

      Minä menin navettaan, pyysin sieltä viittätoista, taisipa tulla kuusikintoista.

    • Minä olen vapaa siis

      Yks, ksks, kolme, neljä, viis, Minä olen vapaa siis.

    • Misekee, tosekee, toukee, loukee

      Leikin alkajaislukujaMisekee, tosekee, toukee, loukee kullei, kallei, haapaa hakaamaan, mullatokselle, makaamaan!

    • Miu mau Martti kuoli

      Ks. myös: VIIHDYTYS: Eläimet hautaajina; KEHTOLAULUT: Miu, mau, Martti kuoliMiu, mau, Martti kuoli, Harakka haudan kaivoi, Vares virren veisasi, Siitä yks pää pois.

    • Miu, mau mikotinta

      Ks. myös VIIHDYTYS: Tupahokki ja Sauna-HeikkiMiu, mau mikotinta, tikkapäätä tikotinta, puukkoon, pääkköön, tupamökki, saunamökki, Kinnarin koukku, pussinperä, ruttunenä, ruikkis.

    • Molles, moo, lypytin, läpytin

      Molles, moo, lypytin, läpytin, Kuppari-Priittaa, Kalkkuri-Jussia, Lypytin Maijaa, menköön yksi pois.

    • Mättään määhän

      Mättään määhän, järven päähän, tiskun taskun, toukun loukun, sinikin punikin, puolen markan räpsän, reunan raunan, Viitolan Vaatolan, Kantolan Antti, Sepetti ja pukkis.

    • Nika ninkeri

      Nika ninkeri, kala finkeri, yys ryyttäri, pärs nikkari, nyys nippari.

    • Niko niemeen, toinen tuomeen

      Leikinalkajaa määrättäessä. Niko niemeen, toinen tuomeen, kolmas koivuun, neljäs neitoon, viidest viittaa, kuudes kuuseen, seitsemäs seipääseen, kahdeksas kantoon, yhdeksäs ylisille, kymmenes kynnykselle.

    • Nippa nappa tielentippa

      Nippa nappa tielentippa, yyten kaaten liiten laaten, vemme vesta kurttu murttu, reijän tiuku, käpsis.

    • Nippis nappis naulastuoli

      Erilaisia lasten hokemaisia; Herran pienet kananpojat; Leikinalkajaislukuja; Nippis nappis naulastooliin; Papinlapsilla ym.; Meijän pienet kananpojat; Nipsis, napsis lautastuoliKs. myös LEIKIT: Hirvisillä; Meidän pienet kananpojat; LOITSUT: NuotioAlkusäe useimmiten: Nippas nappis neulastooli. Jatkuu: Meidän pienet kananpojat menivät herran latoon, tekivät paljon pahaa: söivät piparuutit paparuutit jne. Harmaa hevonen satula selässä, saappat jalassa. Käsi koukkuu, mene oven loukkoon!

    • Nippis nappis naulastuoli*

      Erilaisia lasten hokemaisia; Herran pienet kananpojat; Leikinalkajaislukuja; Nippis nappis naulastooliin; Papinlapsilla ym.; Meijän pienet kananpojat; Nipsis, napsis lautastuoli*Ks. myös LEIKIT: Hirvisillä; Meidän pienet kananpojat; LOITSUT: Nuotio*Alkusäe useimmiten: Nippas nappis neulastooli. Jatkuu: Meidän pienet kananpojat menivät herran latoon, tekivät paljon pahaa: söivät piparuutit paparuutit jne. Harmaa hevonen satula selässä, saappat jalassa. Käsi koukkuu, mene oven loukkoon!

    • Niu, nau, nikotinta!

      Niu, nau, nikotinta, tikkupiätä, tikotinta, saralintu, saukko, puukko, piäkkö, pussin pohja, truikkis!

    • Nyppylä, näppylä

      Nyppylä, näppylä, Vilukka, Kivi-Taneli, Sorttopori, Hammasjuuri, Ylä-Kitka, Ala-Kitka, Arkkipiispa!

    • Nyt me lapset keskenämme - arpaa heitämme

      Nyt me lapset keskenämmeNyt me lapset keskenämme heti arpaa heittäkäämme, kuka vapaa olla saa, se saa heti mennä pois.

    • Oi voi sentään - ihmisen lapset ilmassa lentää*

      Oi, voi sentään, kuinka monta kertaa; ErilaisiaOi voi sentään kuinka monta kertaa ihmisten lapset Ilmassa lentää, suurissa pilvissä, nahkalakki korvissa, joka ei usko, niin menköön pois.

    • Oravia, käräviä

      Oravata, käpälätä Varioi äänteellisesti paljon. Useimmiten kuitenkin otsikkosanat (tai niitä muistuttavat) ovat osana tekstiä. Alkaa usein Ysikin, tosikin, toukon loukon tms. Esimerkki: Oravia, käräviä, käymän, näymän, niippaa, nappaa, sulaperäsuittia, valuperävaittia, virjava käki, koukkusormi, mene mettään, pukkaa tästä pois!

    • Oskima, toskima - tiir liir lippan pippan

      Oskima, toskima - Ykösin, tokosin, toukon, loukonOskima toskima, toukon loukon, temmitä, maata, kulta-kaata, Tiir, liir, lippan, pippan, puh, pah, pois!; Toskuma toskuma, toukun loukun, en minä maata kulta kaata, tiir liir lippaan pippaan pois. - Tätä luetaan myös kun ollaan piilosillaan taikka kun noppaa lyödään (s.o. parkiviä pelataan)

    • Ostos tostos, toko roko

      Ostos, tostos, toko roko moko roko, niipper naapper, hirveet sarvet, keltanen pukki.

    • Otten totten

      Otten totten, tolhon molhon, venätää reutaa, Saara linttua, saukkuo, puukkua, pääkkyä, päkötintä, voita leipää vellin kansa, murhen mättyä, turvetukkua, Lapista lappiin, sukkaa kinthan peukalosta. Kuulesta, kuulesta semmosta sittua, säämiskäsättyä, Piuan Annaa, rupakko-Kaijaa Ja leuhka-Pirkkua ja Anunin Aapua, puoli postaa ja kolme kojusta kankia Ja leppästä kapulaa.

    • Otto potto porolotto - otti sian hännästä kii

      ErilaisiaKs. myös Kävin kerran taivahassa - suutari, räätäli, Pikipöksy-PietariOtto potto porolotto otti sijan hännästä kii, vei sen Saksaa, kysyi: paljom maksaa? Viis, kuus, markkaa. Mitkä niije nimet on? Suutar Reätäl, Pikipöksy-Pietar, Kenkänkaputtaja ja naskalinnaputtaja. Astu tästä portista ulos!

    • Paksua herra pamputettiin

      PiiloslukujaKs. myös NIMILORUT: Herra; Aarne; Antti; Iita; Kalle; Pekka; SiiriLymylukuja: Paksua herraa pamputettiin Ruotsin maalla rumputettiin. Venäläisen vellikuppi, suomalaisen suolapytty.

    • Pekka Pietari villi poika varasti vangilta voita

      Pekka, PietariLymylukuja: Pekka Pietari villi poika varasti vankilta voita. Meni Saksan saunaan, heitti lakkis naulaan. Meni asuntos piipun päähän, putosi siältä vellinkipattaan.

    • Peri neri cuka luka

      LeikkilukujaPeri, neri, cuka, luka, civa. iva, dih, kres, pau, lec, peska, noska, utoska.

    • Pihka-Heikin laiva läksi

      Erilaisia; Hippa-Heikin laiva läksi; Hippa-Heikin ym. laiva lähtee; Helppo-Heikin laiva lähtiLaivan omistajan nimimuuntelua: Pihka Heikin (yl.), Harakka/Helppo/Hiiva/Lipo/Pikku/Terva-Heikin, Pottu-Antin, Niilon, Jussin, Aamula Jussin, Hieppolan, Laurin, Heikin, Mikon, Pihka Erkin, Piika-Erkin, Pikku Heikin, Pikku Niilon, Pottu-Antonin, Terva-Heikin, Terva Matin, Vehka-Heikin laiva. Esim.: Hippa-Heikin laiva läksi varttia vaille kuus, onkapannu uus, tallukoita uunin päällä kuivumassa kuus: yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus.

    • Pihka-Heikin laiva läksi*

      Erilaisia; Hippa-Heikin laiva läksi; Hippa-Heikin ym. laiva lähtee; Helppo-Heikin laiva lähti**Laivan omistajan nimimuuntelua: Pihka Heikin (yl.), Harakka/Helppo/Hiiva/Lipo/Pikku/Terva-Heikin, Pottu-Antin, Niilon, Jussin, Aamula Jussin, Hieppolan, Laurin, Heikin, Mikon, Pihka Erkin, Piika-Erkin, Pikku Heikin, Pikku Niilon, Pottu-Antonin, Terva-Heikin, Terva Matin, Vehka-Heikin laiva. Esim.: Hippa-Heikin laiva läksi varttia vaille kuus, onkapannu uus, tallukoita uunin päällä kuivumassa kuus: yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus.

    • Pitäs panna sauna lämmitä - ei ole puita

      Pitäs panna sauna lämmitäKs. myös VIIHDYTYS: Västäräkki vääräsääri kysyi ämmiltäLeikinalkajaisloru: Pitäs panna sauna lämmitä, Mut ei ou puita. Onhan tuolla kalliolla Vanhan tamman luita.

    • Rengit tappeli hangon kanssa

      Ks. myös VIIHDYTYS: Taikina tanssii tangon kanssaTappeluidea (Rengit tappeli hangon kanssa, piiat pitkän korennon kanssa) esiintyy jokseenkin kaikissa teksteissä. Loru alkaa usein: osikin tosikin toukon loukon Siparin koukun, kaapin rauan -tyyppisillä nonsensesäkeillä (tai osalla). XII1 2939: Siparin koukun, kaapin rauan, Trenki tappeli hangon kanssa, Piika pitkän korenon, Ala ortten, portten, pukkaa, päkkää, Tästä joukosta yks pää pois.

    • Rengit tappeli hangon kanssa*

      *Ks. myös VIIHDYTYS: Taikina tanssii tangon kanssa*Tappeluidea (Rengit tappeli hangon kanssa, piiat pitkän korennon kanssa) esiintyy jokseenkin kaikissa teksteissä. Loru alkaa usein: osikin tosikin toukon loukon Siparin koukun, kaapin rauan -tyyppisillä nonsensesäkeillä (tai osalla). XII1 2939: Siparin koukun, kaapin rauan, Trenki tappeli hangon kanssa, Piika pitkän korenon, Ala ortten, portten, pukkaa, päkkää, Tästä joukosta yks pää pois.

    • Rii, raa rannan pappi - yks pää pois

      Riit, raat, Rannan pappi; Riit, raat, rannan pappi; Rai rai rannan pappiKs. myös VIIHDYTYS: Riit, raat, rannan pappiXII1 2987: Rii, raa rannan pappi Kirkkotiellä, mitä viellä. Morsion istui marraskuussa hietapellon veräjän suussa. Siitä yks pää pois.

    • Riipukka, raapukka - kuusen taka

      Riipukka, raapukka, Rannan raapukka, Sian rintaa, Konemiestä, Täytä koukkus, Mene metsään, Kuusen taka piilohon.

    • Ruskieta, valkieta

      LeikkilukujaKs. myös LEIKIT: HukkaHukka-leikissä valitaan hukka tällä lorulla. Ruskieta, valkieta, Harmaata, Tillintippiä, Nallinnappia, Tievaa, tokker, mokker, Metsäh.

    • Ruu, ruu viskar see

      Ruu, ruu viskar see Monker viskar vorvingree Krakken kuu, Jäärnes suu, Hupputi jakkaa, Kassuti pakkaa, Hemputa ylenna vors. - Näitä käytetään susilampaista leikitessä, ja jolle viimenen sana tulee se sudeksi.

    • Sarake, varake, Kikkel, mikkel

      Leikin alkajaislukuja "Tiukkuuluku". Sarake, varake, Kikkel, mikkel, poukust punast Tiipest ja tupest, Sreksen kresja! (joka jää).

    • Saroogin baroogin

      LeikkilukujaSaroogin, baroogin, gusta, pogusta, polivei, nastei, vistei, srepei mzus.

    • Sepete, Sepete!

      Sepete, Sepete, Etsa, Laara, Kaisa, Saara, Näpsä, Nopsa, Näppärä, Käplä, Käpsä, Käppärä, Kaikki leikis olla vois, Litta yksin jääpi pois!

    • Sierikka lierikka sai pierun kiinni

      ErilaisiaYleinen aihelma nimipilkkaloruissa. Sierikka lierikka Sai pierun kiini, Vei sen linnaan, Sai sillä hyvän hinnan, Osti sillä hyvän oriin, Joka potkiskeli Porin, lorin, pois!

    • Sika röhki sillan alta

      Sika röhki sillan alta, Siki, viki, näki, viki, Vio, ou, vasika vaaria, Rukovitsa, vaari, Vingate vou.

    • Sikker, kikker

      Ks. myös Ik, tik, sale, tik; Ikiviki, annas tikiIik, miik, anetiik, sikker, kikker, viller, valler, hassiproo, ranepoo, uuportti pois!

    • Sini sini, puna puna

      Leikin alkajaislukujaSini sini, puna puna, Jai-vana, kapittana, Rääzvon (jää pois).

    • Sipsit, sapsit, tuikin lapset

      Sipsit, sapsit, tuikin lapset. Piralin koukut, kaapin rauat, Kaikki, mitä niitylä tarvithaan, Sarats soo ja laupoo.

    • Sommensoo, himploo

      Sommensoo, himploo hilkkavan, tiit namme, tiit rikke, sikin villa, soo, soppa, soppavan, temmi, synni, inter, änter.

    • Sota tulee - vie kaikki kapineet

      Sota tuleeIi, mii, mistäs tiesit, Sota tulee, se vie kaikki kapineet, Haravat, hangot, käsitangot, Paakkolan pussit, piipun russit, Truikkis.

    • Sotamies souteli vetten päällä

      Sotamiehet soutelit vetten päälläKs. myös VIIHDYTYS: Sotamiehet soutelivat - kasakat kävelivät ja Suti puti sorkat kenkäänXI 421: Ippen pippen piian mamma, Sotamies souteli vetten päällä, Kaskat hahlasi rantoja myöten. Tuuli tuli, laiva läksi; Samuli kuuli, Saara itki; Huis hais pois!

    • Sotamies surkea, maantien kulkija

      Sotamies surkea, maantien kulkija Sormea soikki, pilliä koitti, Siitä portti pois.

    • Soudin herran veneellä

      Soudin herran veneella[!] Avaralla merellä. Kuulin siellä linnun laulavan. Tip, tip, tip.

    • Sus sus tätilään

      Soutaa SorolaanKs. myös VIIHDYTYS: Kukko puuron keittää; Täti leipoi leivän, pani voita päälleSus, sus, tätilään, pitkä matka tätilään. Täti leipoi suuren pullan, pani paljon voita päälle, sianlihalla silitteli, kananan[!] munalla kaunisteli. Kukko keitti puuroa, kana lämmitti maitoa. Pikku linnut pesivät lusikoita, Siitä yks pää pois.

    • Syketin, toketin, toukerlouker

      Ykösin, tokosin, toukon, loukonSyketin, (soketin), toketin, toukerlouker, vieter, vieter, vilmut, valmut, koukku mehtähän leholle.

    • Tellun, lellun, lehmä poiki

      Ks. myös Viihdytys: Lellun, lellun, lehmä poikiTellun, lellun, lehmä poiki tekipä uuen vasikan, punakorvan, kultasarven, viuhkahännän, puks.

    • Tii, tii, molleroa

      Tii, tii, molleroa, pikku Sannun palleroa, kun on turpas väärässä. Hy konnan käppyrää! Mene metsään, pukkaa pois!

    • Tiisikki, taasikki

      Tiisikki taasikki, taukon laukon, sinikin maaron, kulta kaaron, tettis pois, kyyrys härkä mettään, korpeen kolahti.

    • Tiitin, taatin, naatiaista

      Tiitin, taatin, naatiaista, kaks on päätä makkarassa, yks piika, toinen poika, kolmas konttikerjäläinen, yksi tästä joukosta pois!

    • Tikka lensi tuvan nurkkaan

      Tikka lenti tuvan nurkkahan, noppas siihen kahreksan kertaa: Yksi, kaksi jne.

    • Tikka se hakkasi nurkassa kerran

      Tikka se hakkasi nurkassa kerran, Lastu se lensi kuutosta pois.

    • Tillin nippu, tallin nappu

      Ykösin, tokosin, toukon, loukon; Nillin nippa nallin nappa; Lapset levolle - Nillen nippu nallin nappu Aloitusluritus: Nillinnippu, nallinnappu / Tillin-nippu, tallin-nappu, koukku metsässä / metsästä kolahti, härkä läävästä hälähti yms. Jatkossa ajetaan lehmiä metsään ja/tai lapsia levolle. Esim.: Hei metsää, Hermikki, Kirjo, Pirjo, Lemmikki, apilaista ahtamaan, pulpukaista puremaa, naulan päitä nielemää! Hei levolle! Leikki selostus samassa: Leikkijät asettuvat kehään asettaen yhden sormensa esille, samoin kehään lähekkäin. Yksi lukee koskettaen soka sanalla eri leikkijän sormea. Kenen sormi joutuu viimeiselle sanalle, joutuu syrjään, lukua jatkuu niin kavan, kunnes yksi jää leikin alkajaksi.(XIII3, 12494).

    • Tillis tippu

      Myö kun leikitään piilosillaan, niin luetaan: Tillis tippu nippu nappu, au kou, koti, meti, yuolla jäällä järven päällä, silkki-vaunut, kulta-kaunut, lahen pursto, lappalainen, viiliäinen, vooliainen, ommer, tommer, tota myöten, kyyryselkään messään.

    • Tissin, tassin, tiukun laukun

      Tissin, tassin, tiukun laukun, ympäri maata kulleri kaataa, tiir liir tippan pippan Pois kuolemaan!

    • Titton totton, togolina mogolina

      Titton totton, togolina mogolina, viiduli, vuaduli, tillis tippu, iänes koppu, tsugu lugu, hrestit bukit, kalat bukit pois!

    • Toroman kämärän - käppyrä leuka

      Ykösin, tokosin, toukon, loukonToroman, kämärän käymään, niipurin, naapurin mistuu, sulpita, välpitä vankain känkäin, käppyrä leuka, kirjava kissa, härkäin syömään salomon puh!

    • Tsilvin tsilvin palguu

      Tsilvin tsilvin palguu, kaikki pallot piristin yksii kaksii.

    • Tuolla, täällä järven jäällä

      XII1 3069: Tuolla, täällä, järven jäällä, yksin, kaksin, miksin, maksin, toukut, koukut, onnenkoukut, nippu, nappu, tippu, tappu, tytön tyysä, tepsukenkä, meni metsään eksymään, sitten juoksi juuri tähän! (VI1 2550 Karhusilla-otsikko.)

    • Tuostapa käy poikain polku

      Ks. myös Viihdytys: Tuostapa käy poikain polku - naapurissa nätti tyttöIX1 2964: Pakosluku. Tuasta käypi poikain polku Läpi pellon naapuriin. Naapurisa on nätti tyttö, Sinisilmä, punaposki, Jolles tahro tiiliä laittaa, niin saat mennä kylmään aittaan Puurokuppi, leipäsäkki, Muttei okkan lusikkaa. Silmäinkiinnipitäjä määrättiin.

    • Täältä lähdetään liitsillalle likalammille

      Kuurupeitossa luvetaan että: Täält lähtää liitsillall, lika lammill, kello kasell, siell on paljo vierasta väkkee: Teppo Heikki teppo Tahvo, sian säär, nahka näär, kippar koppar korpee, musta härkä paimeneksi.

    • Ukko meni uunin päälle

      ErilaisiaUkko meni uunin päälle, Akka sano pois!

    • Ukko putos uunin päältä

      Ukko putos uunin päältä meren pohjaan pois.

    • Ukko, akka, sammaltakka

      Ks. myös VIIHDYTYS: Ukko, akka, sammaltakka, voivakkaUkko, akka, Sammaltakka, Jussin Liisa, Juokse pois!

    • Uppen, puppen

      Uppen, puppen, piiraa, paaraa, Antin Saaraa, Näätsaaren Villua, Loju-Mattia, Männyn käyrää, Puppis tentta nu.

    • Uulan tuulan

      Uulan tuulan, harjan suulanXII1 3080: Uulan, tuulan Helsingi foot, Kemelisten Kolmin joot, Viiten seppä, vilti koo, Sauna, seppä, salti nikki, Pekka pukkas ovet auki, An poks, mee mies, metsään!

    • Vaari meni Ruotsiin

      Vaari meni Ruattihin, toi sieltä lapsellensa punaaset sukat, puukorko-kengät, kullatun kukkaron, paikatun lakkarin, tissun tossun, tallan lallan, lottis.

    • Varis istui aidan päällä - räknäs yhtä, räknäs kahta

      Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katollaKs. myös LEIKIT: Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentäVaris istui aidan päällä, Sauna-Mikko saunan päällä, Räknäs yhtä, räknäs kahta, Räknäs viimein viittätoista, Yks pää pois!

    • Varis istui aidan päällä - räknäs yhtä, räknäs kahta*

      Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katolla*Ks. myös LEIKIT: Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentä*Varis istui aidan päällä, Sauna-Mikko saunan päällä, Räknäs yhtä, räknäs kahta, Räknäs viimein viittätoista, Yks pää pois!

    • Varis kysyi piippua loo

      Vares kysyi piippua loo, riekko sanoi: Täällä on tyttäriä Kun hepparallan kaakuria, meidän Maijaa, Takatalon Annaa, Väärälän Lippaa, Kyperis kressiä, perälautaa.

    • Venäjän vehkel

      Ystel kastel, Tiikel taakel, Venäjän vekkel, Ruottin reunaa, räivää räpsis.

    • Vii, viklin, kuu, kuklin

      Vii, viklin, kuu, kuklin, puu, Puttaan pukliia, vili vingan naulaa, Tuskan tieraa, santta Maria, Hieraa, haaraa, hiekkis.

    • Viika vaaka

      Viika vaaka vammen koukku, Lohen pyrstö, loppiaiskuu, Viliainen, voliainen, Somerit, sokkermanni, Kyyrys härkä metsään, Korpeen kolahti.

    • Vikkoo, vakkoo, Vaiseri maiseri

      Vikkoo, vakkoo, Vaiseri maiseri, Mettoo pyytää, Venneellä vääntää, Tint, tont, Tori, lori, Lottis loukkoon. - Lorulla valittiin susi Susilampaisilla-leikissä.

    • Viklo, vaklo, vikathen löysi

      Viklo, vaklo, vikathen löysi, maklo, maklo, Mäthän lomasta, keklo, keklo, Kenenkäs tämä on? Se on Vitikan Maijan.

    • Voi voi sentään kuinka monta kertaa

      Voi voi sentään, kuinka monta kertaa naapurin kakarat ilmassa lentää, nahkalaput korvissa, hampaat irvissä. Jos sinä et tätä usko, niin suat jiähä pelistä, pois!

    • Yhten tahten tokoroko

      LeikkilukujaYhten tahten Tokoroko, nokoroko, Niippii, nääppii, Hulluu helluu, Suukuu luukuu, Sytten pätten, Tillin täppyy, Ievoi suopoi, Krestin pukki!

    • Yketi, toketi, touker, louker

      Ykösin, tokosin, toukon, loukonYketi, toketi, touker, louker, Viula, vaula, Valman koukku, Kutis kukko, Metsänmies, Mäne kinkker kankker!

    • Ykitin, tokitin toukan loukan - oravia käpäliä*

      Ykitin, tokitin Yksin toksin; Ykösin, tokosin, toukon, loukonXIII3 7661: Ykitin, tokitin, toukan loukan. Vitisin vatisin varman koukan, oravan käpälän, keilai, meilai, hukkas pukkas, täst on portti pois.

    • Ykkel takkel, tiikel taakel

      Ykkel takkel, Tiikel taakel, Tiulikki taulikki, Rimppis pois.

    • Yks kaks kapalolaps

      Erilaisia; Yks kaks poikalaps; Yks kaks suutarin muorin kapalolapsYks kaks suutarin muorin kapalolaps, Omena, pomena pom. / Yks kaks kapalolaps, Vasta synty poikalaps / Yks kaks poikalaps.

    • Yks, kaks, kanan poikia naps

      Yks, kaks, kananpoikia naps / Räknätään: tiki veri, turve tie, kanan poika, knaps.

    • Yks, toks, tora, mora

      SormileikkejäYks, toks, tora, mora, Seiso seikka, käännä härkä, Koukku metsään!

    • Yks, toks, torannaks - Johannan kuppi

      Yksi, toksi, torotinaYks, toks, toran, naks, viltti, valtti, tillin, niekka, tuppi, nuppi, Johannan kuppi.

    • Yks, toks, toro, moro - musta Maija

      Yks, toks, toro, voro; Yks toks toron voron; Yks, toks, toro, moro; Erilaisia leikkilukujaYks, toks, toro, moro, Viu, vau, Ville, tille, Öllä, möllä, musta Maija! Maha pukka tästä pois!

    • Yks, toks, toro, moro - musta Maija*

      Yks, toks, toro, voro; Yks toks toron voron; Yks, toks, toro, moro; Erilaisia leikkilukuja**Yks, toks, toro, moro, Viu, vau, Ville, tille, Öllä, möllä, musta Maija! Maha pukka tästä pois!

    • Yks', kaks', polliissii

      Yks, kaks, polliissii, Kolome, neljä, upsierii, Pui, pau, pois!

    • Yksi kaksi kolme - siisnikkä viisnikkä

      LeikkilukujaYksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, siisnikkä, viisnikkä, krualä, koroli.

    • Yksi sanoi yhdeksättä

      ErilaisiaYksi sanoi yheksättä, rauan haava kaheksatta, Risto pyytää viisitoista.

    • Yksi toksi torotina

      Yksi toksi torotina, vorotina, vieturi, vaaturi, kanturi, manturi Joroska tappi.

    • Yksi tynnyri ruutia täynnä

      Yksi tynnöri ruutia täynnä; ErilaisiaXIII3 7663: Yksi tynnyri ruutia täynnä, ampui mieheltä oikean korvan pois.

    • Yksi Yrtti Pihlajainen, toinen Tuomas Karjalainen

      Yrtti Pihlajainen (Niemiläinen); Piilonen; Yks on ponttu pihlajassaVrt. VIIHDYTYS: NumerolorutYksi Yrtti Pihlajainen, toinen Tuomas Karjalainen, kolmas Koskelta kotoisin, neljäs neito Niemeltä, viies Virkkulan kylästä, kuues Kuusamosta, seittemäs Seinäjoelta, kaheksas Kalajoelta, yheksäs Ylikylästä, kymmenes Kyrönlassilta (XI 477) / Yks on ponttu pihlajassa, toinen Suomen Karjalassa, kolmas kosken joella, neljäs neidon niemellä, viides virran vesillä, kuudes kyyrön kämmenillä, seitsemäs selkä saarilla, kahdeksas kalavesillä, yhdeksäs ylikylillä, kymmenes on kyyrön pappi, joka kaikki liiat nappii, putsis pois! (XIII4 12237)

    • Yksi, kaksi, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän

      Ks. myös LEIKIT: Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentäYksi, kaksi, kahdeksan rauvan haavaa yhdeksän. Yhdeksää minä pyysin, Totta niitä on kuusitoista. Ota tästä yksi pois!

    • Yksin toksin tolotin molotin

      Ykitin tokitin Yksin toksinYksin toksin, tolotin molotin, siprit sinatin, minatin, kanter, manter, pukki.

    • Ykötee, kaketee, liitee, laatee

      Lasten loruja. Ykötee, kaketee, liitee, laatee, vestee, vemmee, kukko murha, räpätee, käps!

    • Ykötin tokotin toukon loukon - vippu vappu - härkä juomaan

      Yyven, lyyven, linnan louvenAlkusäkeet: Yketin tiketin (Iketin tiketin/Ykösin tokosin/Ykösin tykösin jne.) toikon loikon (toukoon loukoon; toikin loikin; toikan loikan jne). Jatkuu esim.: Simolan maikin, sillin jällin, vippu vappu, kellon rappu, mää mies mehtään, härkä saloon syömään, juomaan, puks! - Lukemalla edellä olevaa määrättiin piilottaja. Se joka sai sanan "puks", pääsi pois. Se joka jää viimeiseksi, joutui etsimään toisia piilosta. (VII3 4188)

    • Ysikin tosikin - päänsä seinään

      Ysikin, tosikin, toukun, loukun, Menee Metsään, Pukkaa, päkkää päänsä seinään, Järtten portten, Pukkaa, päkkää pois!

    • Ysikin tosikin - virman kruusia

      Otsikkoaihelmaa seuraa useimmiten nimiluettelo (kahta tyyppiä, pitkä tai lyhyt): Ysikin, tysikin, toukon, loukon, leppä viisi, virman kruusi, kranatin kruppaa, krinnin Maijaa, Alatalon Annaa, Pöntsylän Pirkkoa, silkkisauvaa, karttuunivauvaa, nimismiehen rouvaa, kilkulakorvaa, puoli poikaa pois! (XII1 3148)

    • Ysikin, tosikin - kirjava käki

      Ysikin, tosikin - metsän susi, kirjava käkiUseimmissa teksteissä on Kirjava käki/käsi -aihelma. Lisänä joko "metsän susi" tai "koukkusormi" (aina näitä aihelmia ei ole). Nonsense-säkeet varioivat suuresti. Ysikin, toiskin, toukun, loukun, Käynää, näynää, niipua, naapua, Alaperän valkkoa, Mettän susi, kirjava käki, Illen trippua, Allen trappua, Joka tästä paikasta pääsee, Artten, portten, pois!

    • Ysikin, tosikin - sinikin, punikin

      Ysikin toiskin, touker, louker, sinikin punikin, puuker maaker, oomas tykken, lestan kuu. Alkusäkeiden variaatiota: Yksis, toksis, Touko, louko; Yksis toksis, toukan, loukan; Ysikin, tosikin, toukun loukun; Osikin, topiskin, toukon loukon; Oksis, toksis, Toukun, loukun; Ysikin tosikin, Touker louker; Yksikin tosikin, Toukon loukon; Yksin tokisin, Toukun loukun; Yysiki tyysiki, Roukun loukun.

    • Yskää, toskaa

      Yskää, toskaa, totavita viitaa, niipukka, naapukka, rannan rapukka, oksan lualua, siirin tammaa, Kolemmies, täytä koukkus, mene metsään kuusen taka piiloon!

    • Yttei kattei, liitei laatei

      Leikin alkajaislukujaYttei kattei, liitei laatei, Venosen veteen, Kukko murteen, Rennun kreps! (joka jää).

    • Ytten tytten - velaksan

      Ytten tytten, Velaksan, valaksan, Sepetis, sepetin, puks.

    • Ytten, katten - onnen pöytä liikaa

      Ytten, katten, tiikaa, Onnen pöytä liikaa, Koiran kynnet siikaa, Seiso krunkku nurkka, Palokärki[!] pois!

    • Yttina, kattina, korotina vennaa

      Yttel kattel kuuttel; Yttimä kattimaYttina, kattina, korotina, vennaa, niin, niin, niipukka, naan, naan, naapukka, sini pää, puna pää, puts!

    • Yttoi, tottoi, molloi

      Yttoi, tottoi, molloi, Viuhtori, vauhtori, Kanttori, manttori, Sepettia, pukkis, pois!)

    • Yty, kato kaataa - ei pilkka lopu

      Erilaisia viihdytyslaulujaYty, kato kaataa, Viikaa vaakaa, Syy jää, Järvem pää, Eipäs tästä pilkka lopu, Lappaskuusta, Lahem puusta Lappalaine.

    • Yy, taa, toro, moro

      Yy, taa, toro, moro, vii vaa, vina tina, til, tup!

    • Yy, tyy, testan too - viien lestan

      Yy, yy, lestan too - viien lestanXII1 3239: Yy, tyy, testan too, viiten lestan kolmijoo, aateri, paateri, paskahousu, kierrä mettän ympäri, pukkaa, päkkää tästä joukosta yksi pois!

    • Yynää tuunaa - sanan seppää

      Yynää tuunaa, saanaa voonaa, sanan seppää, hakkaa puita, hampun luita, menee methään, pukkaa päänsä puuhun, yks päästä pois.

    • Yysiki, toosiki - tinatus tikkaa

      Yysiki toosiki, touken louken, talttis kuppaa, tinatus tikkaa, menee mettään, pukkaa päänsä pois!

    • Yysiki, toosiki, toukun loukun

      Yysiki, toosiki, toukun loukun, tiiliki tippar, tärten, ortten, portten poosaa, pois!

    • Yysiki, tyysiki, toonaa, noonaa

      Koirasilla räknätään, kun tulee koiraksi. Yysiki tyysiki, toonaa, noonaa, siller valler, taakana taulun, Krannin Matti, ploosaa pois.

    • Yysten, tyysten, tuomeen teessaan

      Yysten tyysten, tuomeen teessaan, viisseen vaasseen, vasemman koukkuun, tillerin tippuun, nippuun nappuun, härän koukkuun, mäne mehtään!

    • Yysten, tyysten, tuomeen teessaan*

      **Yysten tyysten, tuomeen teessaan, viisseen vaasseen, vasemman koukkuun, tillerin tippuun, nippuun nappuun, härän koukkuun, mäne mehtään!

    • Yyten tooten - kuutola kantola

      Yyten tooten, tola mola reunaa, repsis, viitola vaatola, kuutola kantola, sepeti ja pukki.

    • Yöken tuoken tuomen teiken

      Ks. myös >LEIKIT: Susilampaisilla>Susilampaisilla-leikissä. Yöken tuoken tuomen teiken, vikken vaaken syylen jäälen järven päällen tillist tippu, nippu nappu. Koukku mestar haukola tei tei pilkkamaa lohen purston lappalainen yhen kylän kappalainen.

    • Yöken työken toimen tikka

      SormileikkiArvaa kenen sormen päällä -leikin alussa. Yöken työken toimen tikka simake maakke siltte kultte heinä nips naps kops!

    • Yökill tuokill - sylen jäähä järven päähä*

      Sylen jäähä järven päähä; Yökill tuokillYyke tuoke tuomenteikko, vikke vaake vammeljoulu, sylle jälle jäätä myöte, nille nippu, nalle nappu, koukero korenta väärä.

    • Yökill tuokill - sylen jäähä järven päähä* *

      Sylen jäähä järven päähä; Yökill tuokill**Yyke tuoke tuomenteikko, vikke vaake vammeljoulu, sylle jälle jäätä myöte, nille nippu, nalle nappu, koukero korenta väärä.

    • Äidin pieni sokerirotta

      Pappilan pieni sokerirotta; Naapurin pieni sokeri-LottaÄidin pieni sokerirotta osasi räknätä kahdeksaan / Naapurin pieni sokeri-Lotta luki aina kymmeneen / Pappilan pieni sokerirotta räknäs aina kahteentoista: - Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi, kuusi, seitsemän, kahdeksan - yheksän, kymmenen, jne.

    • Ämpäri puhkasi äidiltänsä

      Ämpäri puhkasiÄmpäri puhkaisi äidiltänsä toisen silman puks.

    • Öks, töks, törö, mörö

      Öks, töks, törö, mörö, viu, vau, vieraan tieraan, tikutonta tikkupiätä, ruttunenä, ruikkis!

    • Öntön töntön töyryn löyryn

      Niin minun eukkoni ennen lauloi a) Höntön töntön töörin löörinKs. myös VIIHDYTYS: Näin minun eukkoni ennen lauloiÖntön töntön töyryn löyryn, Niin minun eukkoni ennen lauloi; Rahasäkki sängyn päässä, Olutta viinaa pöydän päässä. Lekkermanni, Kure soitti, käärme tanssas, Pikkulinnun pesä, Lintu lensi lattoon, Poras monta olkea poikki, Aatan pois.

  • 5. Leikit ja leikkilaulut

    • Aatamin lapset - näin tekee kaikki

      Oadamill oli neljä lastaVrt. NIMIPILKAT: AatamiLoru: Mainitaan Aatamin lasten lukumäärä 7, 8 tai 42. Kysytään: Mitä Aatamin lapset tekevät? Luetellaan lasten työt: pesevät silmiään, sukivat päätään, panevat kenkiä jalkaan, puivat riihtä, niittävät heiniä, onkivat kaloja.

    • Arvaa kenen sormen päällä

      Arvaa, kenen sormenpäätä painethin; Kenen sormen päällä; Sormileikkejä; SormileikkiLorut: Kysymys on tyyppiä: Jyri järi järven päällä, arvaa kenen sormen päällä? (VI2). Alkusäkeinä myös leikinalkajaislorusäkeitä: >Yöken työken toimen tikka (V2); >Nippis nappis naulastuoli (XI); >Hosikin tosiki (XII2); Iiveri ääveri äffän kääveri / Niiver nääver ( X1, XIV); Repo, repo ressiinkii/rellinkäistä; Ellin Liisa pumppupää (XIII3). Leikkiselostus: Yksi on arvaaja. Hän makaa vatsallaan/ryömillään maassa, silmät peitossa, pää toisen sylissä tms. Muut leikkijät (leikkijä) panevat kämmenensä/ sormensa hänen selkäänsä. Arvaajan on arvattava kenen sormesta/ mistä sormesta on kyse. - Voidaan leikkiä myös siten, että lapset panevat sormensa esim. penkille ( >Meidän pienet kananpojat) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Iiveriääveri; "Iiveri" leikin luku; Joulupahnoilla; "lapset käyvät leikkimään"; Leikkiluku

    • Arvottaessa järjestystä

      Loru: Takoo seppä kalkutellen, pajallansa paukuttaa, pauku palje, näytä kelle tämä arpa lankeaa! Kipinä, kapina, kistu, kastu, äläpä ulomma joukost astu. Kumina, kamina, kummin, kammin, sanelen sanani sukkelammin, sepä tämän arvan saa, jolle loppu lankeaa.

    • Engermanni rotilaa

      Loru tai laulu: Engermanni rotilaa (syntyi), että taas taitais, Kuumolassa kuumottais, että meillä paistais. Leikkiselostus: Lapset ovat ringissä. He läppäävät selkään toisia, jotka kävelevät ringin ymärillä.

    • Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentä

      Harakka istui aijan päällä; Erilaisia; Harakka istui; Harakka istui aijalla; Yks, viks, viistoist Kukko istui portin päällä; Harakka hakkaa; Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katolla; Yks, kaks, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän; Harakka istui aidan päällä; Vippaa vappaa viistoista; Akka istui aidan alla; Kukko istui portin päällä; Nikkaa nakkaa; Nikattaa, nakattaaKs. myös LEIKINALOITUSLORUT: Harakka istui aidan päällä; Yksi, kaksi, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän, TYÖLAULUT: Kirvesmiesten arpasanojaLoru ja leikkiselostus: Tähän on koottu loruja, joita on käytetty siten, että niiden tahdissa lorun lukija vetää viivoja esim. seinään tai paperille (sana/tavu per viiva). Viivoja syntyy näin lorun lupaamat 15 tms. Lorutyyppejä: 1) (yleisin) Harakka / varis / kukko / ukko / akka / hiiri / kissa / isä / tikka tms istui aidalla / orrella, luki niitä näitä / kauranpäitä / hakkasi puita / tappoi täitä tms. Niitä pitää tuleman viisitoista (muutamista teksteistä puuttuu tämä idea). 2) Yks, kaks, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän, toivon viittätoista 3) Yks, viks, viistoist, ken ei usko lukekaa! 4) Vippaa vappaa viistoista, tule katsomaan! 5) Nikkaa, nakkaa naulan kantaan, viisitoista. Leikinaloitusloruihin on sijoitettu ne tekstit, joissa loru loppuu leikinaloitusloruille tyypillisesti pois-sanaan, nonsense-aihelmaan, pois lasketaan numeroilla (esim. 15. joutuu pois) tai kontekstitiedossa kerrotaan lorua käytetyn leikkiä aloitettaessa.

    • Harakka istui aidalla - luki niitä näitä - viisitoista kymmentä*

      Harakka istui aijan päällä; Erilaisia; Harakka istui; Harakka istui aijalla; Yks, viks, viistoist Kukko istui portin päällä; Harakka hakkaa; Harakka (varis, tikka, jänis, kissa, hiiri, isä, isäntä) istui aitan katolla; Yks, kaks, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän; Harakka istui aidan päällä; Vippaa vappaa viistoista; Akka istui aidan alla; Kukko istui portin päällä; Nikkaa nakkaa; Nikattaa, nakattaa*Ks. myös LEIKINALOITUSLORUT: Harakka istui aidan päällä; Yksi, kaksi, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän, TYÖLAULUT: Kirvesmiesten arpasanoja*Loru ja leikkiselostus: Tähän on koottu loruja, joita on käytetty siten, että niiden tahdissa lorun lukija vetää viivoja esim. seinään tai paperille (sana/tavu per viiva). Viivoja syntyy näin lorun lupaamat 15 tms. Lorutyyppejä: 1) (yleisin) Harakka / varis / kukko / ukko / akka / hiiri / kissa / isä / tikka tms istui aidalla / orrella, luki niitä näitä / kauranpäitä / hakkasi puita / tappoi täitä tms. Niitä pitää tuleman viisitoista (muutamista teksteistä puuttuu tämä idea). 2) Yks, kaks, kahdeksan, raudan haavaa yhdeksän, toivon viittätoista 3) Yks, viks, viistoist, ken ei usko lukekaa! 4) Vippaa vappaa viistoista, tule katsomaan! 5) Nikkaa, nakkaa naulan kantaan, viisitoista. Leikinaloitusloruihin on sijoitettu ne tekstit, joissa loru loppuu leikinaloitusloruille tyypillisesti pois-sanaan, nonsense-aihelmaan, pois lasketaan numeroilla (esim. 15. joutuu pois) tai kontekstitiedossa kerrotaan lorua käytetyn leikkiä aloitettaessa.

    • Haukkasilla

      Loru ja leikkiselostus: Yksi leikkijöistä on haukka, yksi kana ja loput poikasia. Haukka seisoo poikasiaan suojelevan kanan edessä. Haukka: Hion hion kynsiäni . - Kana: Minkästähden niitä hiot? - Sinun pienten poikais tähden. - Mitäs ne on sulle pahaa tehneet? - Söivät kaikki nisumaani tms. - Mahdoit aidata? - Niin minä aitasinkin maasta taivaaseen saakka. - Ota kiinni jos saat!

    • Henrikin housu

      Loru ja leikkiselostus: Leikkijät seisovat piirissä. Yksi kulkee piirin ympäri ja hokee: Kannan kannan Henrikin housuu, en tiedä kenelle annan. Kun hän on pudottanut sudin jonkun taakse, syntyy kilpajuoksu siitä, kumpi ensin ehtii kiertää piirin. Se joka häviää, joutuu kantamaan Henrikin housua.

    • Hiirenmaikko

      Laulu ja leikkiselostus: Piiri pyörii sokon ympärillä ja laulaa: Hiirenmaikko jauhaa, aamulla sangen varhain. Kello löi jo kuusi, seitsemässä seisoo, kahdeksassa kalkattaa, yhdeksässä yllyttää, kymmenessä kyllä on. Laulun jälkeen piiri hajoaa ja sokko yrittää saada kiinni pakenijoita.

    • Hiirisillä

      Laulu ja leikkiselostus: 1) Hiireksi valittu juoksee ympäri piiriä ja laulaa: Hiiri juoksi hirttä myöten, kärpänen pärettä myöten, oravainen ortta myöten (ks. VIIHDYTYS: >Hiiri juoksi hirttä myöten) ja tiputtaa nenäliinan jonkun leikkijän taakse. 2) Tai hiiri tehtiin nenäliinasta ja muut leikkijät heittelivät sitä. Kissa tavoitteli hiirtä ja kun sai sen kiinni, niin se, jonka käsistä sen sai, joutui kissaksi. Ennen leikin alkamista lettimies kysyi jokaiselta: Sanotko niin kuin minä? Perässätulija sanoi lorun.

    • Himajapallo

      Laulu ja leikkiselostus: Leikkijät istuvat ringissä ja kuljettavat kiveä "himajapallona" polvien alla kädestä käteen. Laulavat: Hii, hii himajapallo, kulje pallo maita myöden... Keväällä kettu kuoli, joulunpyhinä haudattiin. Etsijä juoksee piirin ulkopuolella ja yrittää etsiä kenellä kivi on. Se, kenen alta hän löytää kiven, joutuu etsijäksi. (X1 1636). Nimityksiä: himaja pallosilla; himajapalloo

    • Hippa

      Erilaisia; Hippaa; Hippalukuja; Pora; Ruu, rii, ruunun risti; Rii, risti rintaanTähän on koottu hippaleikkiin kuuluvia loruja: 1) Hippaa ärsytetään: Hippa, happa happanoo, kuusi vuotta märkänöö; Porapääenkeli, pilvissä lenteli, hampaat irvissä, karvalakki korvissa, pöksyt korvissa. 2) Hippa käskee pois leikkijän, joka on etsinyt turvaa rautaesineestä: Pois paikastas, paikkas palaa tms. 3) Hippaleikistä pois lähtevä turvaa itsensä: Rii rii, risti rintaan, joka minusta hipan ottaa, se on itse sata kertaa hippa tms. - Hippaan kuuluva leikinaloitusloru ks. esim. >LEIKINALOITUSLORUT: Kerin kerin kerttustani.

    • Hukka

      LeikkilukujaLeikkiselostus ja dialogi: Osanottajat pitävät yhtä sormeaan tuolilla. Yksi lukee koskettaen jokaista sormea >Ruskieta, valkieta (leikinaloitusloru). Se, joka jää viimeiseksi, joutuu "hukaksi". Pää peitetään. Toiset panevat kätensä hänen selälleen. Yksi lukee käsiä kosketellen: Soarikas, niemikäs, kenen käen päällä? Jos hukka arvaa kenen kättä kosketetaan, hän pääsee pois. Se, jonka kättä kosketettiin, joutuu hukaksi.

    • Hukkasilla

      Leikkiselostus ja dialogi: Leikkijät seisovat jonossa. Jonon ensimmäinen on hukka. Hukka kysyy seuraavalta jonossa seisojalta: Mitä etsit? Tämä vastaa: Suurta neulaa, harvaa seulaa. Dialogi jatkuu: Mitä sillä etsit? - Isä menee Viipuriin turkkia paikkaamaan. - Mistä saat rihmaa? - Lampaiden kinttusuonista. - Mistä paikasta? - Sinun lampaasi selästä. Ota kammarin peränurkasta. Hukka lähtee ottamaan kiinni jonon viimeisenä seisovaa. Kiinni jäänyt joutuu vuorostaan haukaksi.(VII3 4276) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hukkasilla ja Hirvisilla -leikkejä leikittiin yleisesti vielä noin v. 1915. Nyt ne ovat käyneet verraten harvinaisiksi.(VII3 4276)

    • Hukkasilla*

      **Leikkiselostus ja dialogi: Leikkijät seisovat jonossa. Jonon ensimmäinen on hukka. Hukka kysyy seuraavalta jonossa seisojalta: Mitä etsit? Tämä vastaa: Suurta neulaa, harvaa seulaa. Dialogi jatkuu: Mitä sillä etsit? - Isä menee Viipuriin turkkia paikkaamaan. - Mistä saat rihmaa? - Lampaiden kinttusuonista. - Mistä paikasta? - Sinun lampaasi selästä. Ota kammarin peränurkasta. Hukka lähtee ottamaan kiinni jonon viimeisenä seisovaa. Kiinni jäänyt joutuu vuorostaan haukaksi.(VII3 4276) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Hukkasilla ja Hirvisilla -leikkejä leikittiin yleisesti vielä noin v. 1915. Nyt ne ovat käyneet verraten harvinaisiksi.(VII3 4276)

    • Hyys hyys Hymylään

      Leikkilukuja, Arvoituksilla oltaessa, Arvoitusleikki, Hynölään vienti, Hymälässä käynti, Hiiri hevossa, käärme piiskana, Arvoitellessa, Ida meni Impolaan, Hys hys Hymylään, Arvoitusleikki (Ks. Hyi, hyi Hymylään), Himolaan meno, Hyttölään pano, Hiiri hevosena, Hui hai huikkolaa, Hymylään - hyys hyys hymylään, Hui, hui Huikkolaan, Hymylään, Hymölässä käyntiKun arvoituksia kyseltäessä joku ei osaa vastata esimerkiksi kolmeen arvoitukseen, hänet lähetetään Hymylään: Hyys hyys Hymylään, Hymylän koirat haukkumaan! Paikan nimi varioi: Himolaan, Huikkalaan, Huikkolaan, Huikkulaan, Hynölään, Hymälään, Hymölään, Hytelään, Hytilään, Hyttölään, Hytylään, Hytölään, Hyvälään, Hyvölään, Hyöhölään, Hätilään, Impolaan, Kimalaan, Rahkolaan. Aihelmaan kuuluu useimmiten myös yksin tai eri tavoin yhdistyneinä: 1) Kun leikkijä palaa, kehotetaan: Menkää lapset katsomaan, kuka tuolta tulee!, 2) palaajan ulkonäön kuvailu: Paha poika rattana tai Yksi tyttö retkale, runtuksissa, räntyksissä tms., 3) hevosen, reen ja ajajan kuvaus: Hiiri hevosena, virsu rekenä, sisilisko rinnustimena, käärme ruoskana, oljenkorret ohjaksina. Joskus myös vaatetus: Huhmar hattuna, petkel keppinä tms. Lisäksi 4) viluteema: Hyi, hyi vilu on. Hyppää pöydälle, penkille, kynnykselle, mustalaisen räkäkirnuun. Siellä lämmin. tms. (VI1, IX2, XIII3), 5) Tuhoutuvat varusteet: Jäinen hevonen, nauriinen satula, herneruoska, voista lakki, paperista takki, lasiset kengät, jotka sulavat, menevät rikki syödään tms. (III3, IX1, X1), 6) Epäonnistuva tupaan tulo: naula katkeaa, penkki puhki, sänky särkyy tms. (VI1, VII3), 7) Peseytyminen: Kasvojen pesu tervatynnyrissä tai tamman kusella ja kuivaaminen joko höyhenillä, koiran nahalla tai ruumenilla (III3, X1, XIII3), 8) Emäntä paskantaa päälle (VII5M, IX1, X1, XII1, XIII3). Vrt. VIIHDYTYS: Kissa kiipesi puuhun, paskansi X:n suuhun. - Lisäksi säkeitä >Hämeen ihmeet ja >Eläinten pidot -aihelmien yhteydessä (numerot poimittu näihin).

    • Iitami, Aatami

      Vrt. Tanssilaulut: Köyhä kurikkamiesLaulu: Nonsensesävyinen laulu: Iitam, Aatam, Seksman, leksman, Hara vara tanssaa, Pitkä-maha rensaa, että sika Siipurissa, että härkä Pietarissä, juoksemassa köyhä mies, sen perästä kurikkamies. Leikkiselostus: Leikkijät seisovat piirissä. Piirin keskellä on pari leikkijää, ulkopuolella yksi. Leikkijät laulavat. Kun laulu loppuu toinen sisällä olevista juoksee ulos piiristä ja ulkopuolella olija ottaa hänet kiinni.

    • Joulukätkyt

      Laulu: Souvan, jouvan, meitä kaksi joutilasta - toinen nuori, toinen vanha... Leikkiselostus: Istutaan lattialla jalat vastakkain. Otetaan käsistä kiinni ja heijataan eli soudetaan. Samalla lauletaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joululeikki. "Soudatettiin joulukätkyttä"(XII1 1991).

    • Jouluämmäsillä ja -ukkosilla

      Ks. VIIHDYTYS: Hiiri juoksi hirttä myöten Vihkimisleikki. Kuvaus XIII 7328: Joululeikeissä oli tavallisesti "joulupappi", joka vihki poikia ja tyttöjä. "Vihkimäkaava" oli seuraavanlainen: Hiir juoks hirttä myöte, kärpäne pärettä myöte, oravaine ortta myöte, sika seinän viertä myöte, kyrpä piijan reittä myöte. Sitte pappi löi vihittävää paria kolme kertaa vastakkain. "Vihkimäkaavana" käytetty loru on yleinen viihdytyksissä. Nimityksiä

    • Jäkärää jauhetaan

      Laulu: Rospi roikki rannan tietä, anna oikia kätesi, anna suu muntti, siitt se mäni jo lunttiin. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikkilaulu kuin jäkärää jauhetaan.

    • Jäniksen etsintä

      Loru: Dialogi, jossa etsitään jänistä ja kysytään jäniksen tuntomerkkejä: Etsin, etsin. - Mitä etsit? - Jänistä. - Mitä karvaa? - Kirjavaa. - Mitkä sill on selässä? - Tillukset, tallukset, saappaan kannukset, piikit ja pistoolit.

    • Jänistä

      JänisleikkiKs. myös : ELÄINTEN PUHEET: Jänis neuvoi poikiansa Vuoropuhelu ja leikkiselostus: >Jänis neuvoi poikiansa -aihelmaa käytetään leikin vuorosanoina. Jänis ja kaksi poikaa ovat vaimoihmisiä. Emo matkii jäniksen puputusta (po-po-po-po) ja varoittaa: Älä asu aidoissa, älä viivyttele veräjissä. Sulla on suuret silmät kuin mullakin. Jos et katso eteen, niin katso taakse, taikka juokset suden perseeseen! Jänikselle sanotaan: Jänis, jänis, istu maahan. Jo perseesi näkyy! Viimeksi sanotaan: Jo sai jäniksen kiinni. (VIII 3985)

    • Jänistä*

      Jänisleikki*Ks. myös : ELÄINTEN PUHEET: Jänis neuvoi poikiansa *Vuoropuhelu ja leikkiselostus: >Jänis neuvoi poikiansa -aihelmaa käytetään leikin vuorosanoina. Jänis ja kaksi poikaa ovat vaimoihmisiä. Emo matkii jäniksen puputusta (po-po-po-po) ja varoittaa: Älä asu aidoissa, älä viivyttele veräjissä. Sulla on suuret silmät kuin mullakin. Jos et katso eteen, niin katso taakse, taikka juokset suden perseeseen! Jänikselle sanotaan: Jänis, jänis, istu maahan. Jo perseesi näkyy! Viimeksi sanotaan: Jo sai jäniksen kiinni. (VIII 3985)

    • Kalakonttisilla

      Vrt. VIIHDYTYS: Vedetään nuottaaNuotan vetämistä kuvaava loru (IX 2843): Meirän herra, teirän herra nuottaa vetää, pienestä, pitkästä saaresta. Saa muikkuja ja muita kaloja. Pitäkää kiinni! tai Laskekaa irti!. Kahdessa tekstissä ( IX2 375-376) loru sama kuin viidytysleikissä >Vedetään nuottaa. Leikkitapa: Leikkijät istuvat piirissä. Kukin pitää kiinni keskellä olevan vaatteen liepeestä. Joku sanoo lorun. Jos hän sanoo lopuksi: Pitäkää kiinni! on jokaisen hellitettävä otteensa ja päinvastoin. Jos toimii vastoin käskyä, menee pantti. (IX 2843). Käytetty myös sokkoleikissä (IX1 2846).

    • Kanasilla

      Loru: Dialogi, jonka aiheena on pahaa tehnyt kana. Loruaja sanoo vuolevansa puikkoa kaivaaksen kanalta silmät päästä: Vuolen vuolen puikkoo kanan silmää kaivaakseni. - Mitä kana pahaa teki? - Söi kynnöt, söi kylvöt.

    • Karhusilla

      Loru ja leikkitapa: Maahan piirretään ympyrä. Karhu on ympyrän ulkopuolella ja lukee nonsense-sävyistä lorua: Maa-mylläriä, kivi-kellaria, survi humalia, papu-petkeliä kans kukku ja leija kuks maahan! (vrt. NIMIPILKAT, esim. >Heikki) Kun loru loppuu, muut leikkijät juoksevat ympyrän sisälle karhun maalle. Se, jonka karhu saa kiinni, joutuu karhuksi. Nimityksiä: karhua, karhusilla.

    • Karttupiilosilla

      Karttusilla; Sepete, sepeteLeikkiin olennaisesti kuuluvia loruja: 1) Etsijä sanoo asettaessaan karttua: Joka tämän varastaa, sitä piru rakastaa, viepi nurkasta nurkkaan, lyö seinästä seinään.(VI1 2392) tms. 2) Kun kaikki ovat menneet piiloon, etsijä palaa kartun luo ja sanoo: Karttuherra kotona, kaikki muut mustia, minä itse valkea (VI1 2395) tai Joka ei ole piilossa, olkoon piilon takana, totta silmän aukaisen (IX1 878). 3) Kun piilossa ollut ehtii ennen etsijää kartun luo, hän sanoo: Karttu koissa, oma nimi kirjassa, pulikka-poropalli.(VII3 4169) Eräitä samoja säkeitä >Kukkopuurosilla ja >Kuurupiilosilla. Leikkiselostus: Aineistossa on vain kaksi leikkikuvausta, jotka selostavat leikin kulun pääpiirteet (VI1 2395 ja VII3 4169). Nimityksiä: karttupiilosilla; karttusilla; karttupiilo; piilosilla.

    • Kihlausleikki

      Laulu: Kuka ottaisi minulta yhen uuhisen karitsan, yli talven viedäkseen. Käsikirjoitukseen sisältyy myös sävelmä.

    • Kilinkali-leikki

      Loru: Dialogi, jossa palikan heittäjä kysyy: Kilkkaa, kalkkaa luisten lukkojen takana, puuroako vai velliä? ja piilossa olijat vastaavat: Puuroa ja velliä! Leikkiselostus: Yksi leikkijöistä ottaa puupalikan ja menee oven taa, muut menevät piiloon. Oven takana olija huutaa lorun ja piilossa olijat vastaavat. Oven takana olija nakkaa silmät kiinni puupalikan huoneeseen. Kenen kohdalle se osuu, menee oven taakse ja nakkaa palikkaa samalla tavalla. Jos palikka ei lennä kenenkään kohdalle, on mentävä uudestaan nakkaamaan. Kontekstitietoja: Leikitään enimmäkseen kesäksi puhdistetuissa navetoissa ja suurissa tyhjissä ladoissa.

    • Kinnasta kannan

      Vrt. Kintaan kantaminenLoru: Kinnasta kannan, kinnasta kannan enkä virka, kelle annan. Leikkiselostus: Leikkijät seisovat piirissä. Yksi kiertää piiriä ja lyö jotakuta. Sitten molemmat juoksevat kilpaa piirin ympäri.

    • Kintaan kantaminen

      Vrt. Kinnasta kannanKs. myös LOITSUT: Hiusten kasvu (XIV,2659)Loru: Kannan kinnasta, kannan vanttua, pistän seivästä, paan aitaa, ettei pappilan koirat pääse yli. Leikkiselostus: Leikkijät istuvat rinnakkain. Pitää arvata kenellä kinnas on. Piti antaa pantti, jos ei ollut hyvä arvaamaan. Nimityksiä: Kantavat kinnasta.

    • Kirppa

      Loru: Kun joku ei halua leikkiä kirppaa, hän sanoo: Kissa kirpalle, koira konkalle, paha henki pellolle!

    • Kirppusilla

      Loru: Leikkiin kuuluu kaksi lorua. 1) Lorun avulla valitaan penkillä seisoja: Nippis, nappis, naulastooli, keemelitten kolmioon, Viiden leppo, Maiju, kaija, Tästä portista pois vesi. 2) Penkillä seisojaa kehotetaan pudottamaan kirppu selästään: Puista kirppu lieteen! Leikkiselostus: Leikkijät istuvat piirissä. Yksi istuu piirin keskellä. Piirissä istujat panevat yhden sormensa keskellä istujan polvelle. Keskellä istuja rupeaa lukemaan lorua sanoen yhden sanan kullekin sormelle. Se, jonka kohdalle vesi-sana sattuu, menee penkille seisomaan. Joku piirissä istujista antaa nyt nimen sekä itselleen että kaikille piirissä istujille: karhu, hevonen jne. Sitten nimen antaja kertoo penkillä seisojalle kaikki nimet. Penkillä seisoja sanoo jonkin nimen. Nimen omistaja menee penkillä seisojan luo ja nousee tämän selkään [kirpuksi]. Joku istujista kehottaa penkillä seisojaa pudottamaan kirpun selästään. Tämä nakkaa kirpun pois.

    • Kivirinki

      Leikkiselostus ja loru: Leikkijät istuvat pöydän ääressä. Jokaisella on samannäköisistä kivistä tehty ympyrä eli härkälauma edessään. Yksi peittää silmänsä hatulla. Muut leikkijät ottavat hänen ympyrästään kiviä ja sijoittavat ne omaan ympyräänsä. Silmänsä peittäjä yrittää arvata, missä häneltä otetut kivet ovat osoittamalla sormella. Jos arvaus ei osu kohdalleen, ympyrän omistaja loruaa: Pistää, polttaa, särkee, sortaa, mullaks murtaa, astu kulta härkä navettoon. Loruaja asettaa nyt kiven oman rinkinsä keskelle. Jos arvaus osuu, sanotaan: Ot omas pois. Tällöin arvaaja ottaa kiven ja asettaa sen omaan rinkiinsä. Näin arvaaja joko saa takaisin tai menettää härkänsä.

    • Kolkkukuuropiilosilla

      Leikkiselostus ja loru: Karjanavetassa yksi leikkijöistä kuurottaa oven takana, kolkuttaa oveen ja sanoo: Kolkutan, kolkutan uuteen piloon, vanhasta piilosta pois! Sitten hän kysyy: Joko? Muut leikkijät ovat tällä välin vaihtaneet pilttuita ja vastaavat: Jo. Kolkuttaja avaa oven ja viskaa kalikan navettaan. Se, jonka kohdalle kalikka osuu, jää kolkuttamaan. Jos kalikka sattuu tyhjän pilttuun kohdalle, jää entinen kolkuttaja.

    • Kolopiilosilla

      Kolo kolo kouluunLeikkiselostus ja loru: Kolottaja menee nurkkaan, kätkee sinne kasvonsa ja hokee: Kolo kolo kirkkoon, papin muorin penkkiin, parhaaseen lautaan, ruskian ruunalla, valkian varsalla. Hauki tuli haukotellen, veren koira venkotellen, koukkua koittaan, vaskia nuollen, hyryn niiren naaraa, viskaten kaavaa, kuja pukka, nukka lakki päähän! Lorun aikana muut leikkijät menevät piiloon ja kolottaja etsii lymmyssä olijat. Teksti koostuu erilaisten viihdytyslorujen säkeistä (esim. >Körö, körö, kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys; >Hauki tuli vastaan).

    • Kukkokuurosilla

      KukkopuurosillaLeikkiselostus ja loru: Piilosleikki. Kuurottaja lukee lorun: Kukko kuuroa/puuroa keittää, kana lientä/lieskoa lämmittää tms. (vrt. >Kukko puuron keittää). Erilaisia jatkosäkeitä, esim. Heräjä, heräjä! Joko heräsit jo!; Joka ei ole piilossa, olkoon piilon takana! Yhteisiä säkeitä: >Karttupiilosilla ja >Kuurupiilosilla.

    • Kumman kynnet kilpistyvät

      Loru: Anna katsoa kokea, kumman kynnet kilpistyvät, kumman varpaat vajoovat, --- millä on kintut kiinteämmät, jonka ei kynnet kilpisty.

    • Kuurupiilosilla

      Kur, kur, kuiskaa; Kuuru, kuuru kuiskaa; Käydään kuurupeittoon; Kolo kolo kouluuLoruja: Tähän on koottu esimerkit eri tyyppisistä leikkiin kuuluvista loruista: 1) Kuuru kuuru kuiskaa, läpi luijen luiskaa. Kuka ei mää piiloo, olkoon piilon takana. 2) Käyvää kuurupeittoon, kalamiehen peittoon. Tuokaa suolat, tuokaa voita. Menkää itse peittoon. 3) Kolo kolo kouluun, takareki tauluun. Samoja säeaineksia: >Kukkopuurosilla, >Karttupiilosilla ja >Piilosilla Nimityksiä: kuurupiilosilla, kuuruja, kuurupiilosilla oltaessa, kuurupeitto eli piilosilla-olo, kuurupeittosilla

    • Kätken kiveä, sotken savea

      Leikkilukuja; Kiven kätkeminen; Kätken kivee, sotken savee; Kätken sormusta; Kätken kivee, sotken savee (Kätken sormusta); Sotken savea, kätken kiveäLeikkiselostus ja loru/laulu: Perusleikkitapaan kuuluu kiven kätkeminen, etsiminen ja roolien vaihtaminen. Esimerkki: Leikkijät istuvat penkillä. Lautamies asettuu paikoilleen. Arvuuttaja ottaa kouraansa pienen kiven, savinokareen tms. Arvuuttaja lukee lorua useita kertoa: Sotken savvee. kätken kivvee, teen tiiliä, paikkaan uunia. Arvaa lautamies, kellä kulla kivi on? Lorun tahdissa hän kulkee pitkin riviä ja käyttää kättään jokaisen piilopaikassa. Pojilla on piilopaikkana polvilla hattu, tytöillä hameenhelman laskos. Lorutessaan arvuuttaja pudottaa salaa kiven jojonkun hattuun tai syliin niin, ettei lautamies huomaa. Loruamisen loputtua lautamiehen on arvattava kenellä kivi on. Jos lautamies arvaa, hän pääsee arvuuttajaksi. Se, jolta kivi löytyy, pääsee lautamieheksi. Arvuuttaja pääsee istumaan penkille. (VI1 2420) - Joskus lorussa kiven asemesta mainitaan sormus tms. Leikkitavat varioivat, esim. voi olla sokkoleikki (XII1 2196). Loru muuntelee esimerkiksi: Lisäsäkein perustellaan miksi uunia paikataan: Härän häiks, kuren kuiks, mahon lehmän makkaroiks. Harhautetaan lautamiestä: Ei ole omassa kourassa, eikä pikku kissan kaukalossa/muitten helmassa/takaisessa kantapäässä tms. Myös hukkaamiskieltoja: Pidä visuu, ettei putoo risuu / Älä hukkaa, pistä punaseen sukkaan tms. Sekä arvaajaa kiitetään oikeasta arvauksesta: Paha härkä häikses! ja moititaan väärästä: Hyvä härkä häikses! Perusleikki voi jatkua 1) parinvalinta- tai 2) kosintateemalla. Leikkiselostuksista ei aina selviä keitä roolien haltijat ja puhujat ovat. Kaksi tekstiä sisältää molemmat (X1 1688 ja XIV 2058) 1) Parinvalinta. Morsian-/sulhasehdokkaalle/ehdokkaille annetaan salanimi/nimet (esim. Nauris vai peruna/korppi vai varis/kultakello vai hopeakello? Kysytään: Kumman ennen otat? Näin määrätään parit. Tyyppi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla. X1 1687, X1 1688, 1701, XII1, 2183, 2186, 2188, 2192, 2200, XIV 2057) 2) Kosinta. Tuvasta menee ulos esim. lautamies ja/tai savensotkija ja/tai kivenkätkijä. He palaavat tupaan ja heiltä kysytään, mistä he tulevat. Seuraa vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on selvittää onnistuiko kosiminen, millainen sulhanen/morsian saatiin, mistä ja millaisesta paikasta hän on kotoisin tms. Esimerkkejä erilaisista kysymyksistä ja vastauksista: - Mistä miehet tulevat?- Arvatkaa, mistä päin tulloo. - Kosista Koivuniemestä. - Saatiinko? - Saatiin santust, tuotiin tuntust. Hyväkii liinaharja, lippas korva, kun hyppää niin helähtää, kun karkaa, niin kalahtaa, kun seisoo niin seinä läikkyy. - Mihin päin katu juoksoo? - Tuonne, tuonne ja tuonne perä lankii (VI2 7075). - Tehtiinkö telttapuut? - Tehtiin. - Miten korkeat? - (Ulkoa tulijat näyttävät jonkun määräämänsä tytön/pojan korkeuden) (VI2 7076), Saatiinko suorapuita? - Ei suinkaan niitä halla pannu, eikä pakkanen palellu, eikä ruoste ruopotellu. (XIII3 7406) - Kuuluuko hevosen hirnuminen, kuuluuko lehmän ammuminen, kuinka monella hevosella kirkkoon ajetaan, Kuinka monta lehmää läävässä ammuu, kuinka monta sikaa pahnassa röhkii? (XIII3 7390)

    • Kätken kiveä, sotken savea*

      Leikkilukuja; Kiven kätkeminen; Kätken kivee, sotken savee; Kätken sormusta; Kätken kivee, sotken savee (Kätken sormusta); Sotken savea, kätken kiveä**Leikkiselostus ja loru/laulu: Perusleikkitapaan kuuluu kiven kätkeminen, etsiminen ja roolien vaihtaminen. Esimerkki: Leikkijät istuvat penkillä. Lautamies asettuu paikoilleen. Arvuuttaja ottaa kouraansa pienen kiven, savinokareen tms. Arvuuttaja lukee lorua useita kertoa: Sotken savvee. kätken kivvee, teen tiiliä, paikkaan uunia. Arvaa lautamies, kellä kulla kivi on? Lorun tahdissa hän kulkee pitkin riviä ja käyttää kättään jokaisen piilopaikassa. Pojilla on piilopaikkana polvilla hattu, tytöillä hameenhelman laskos. Lorutessaan arvuuttaja pudottaa salaa kiven jojonkun hattuun tai syliin niin, ettei lautamies huomaa. Loruamisen loputtua lautamiehen on arvattava kenellä kivi on. Jos lautamies arvaa, hän pääsee arvuuttajaksi. Se, jolta kivi löytyy, pääsee lautamieheksi. Arvuuttaja pääsee istumaan penkille. (VI1 2420) - Joskus lorussa kiven asemesta mainitaan sormus tms. Leikkitavat varioivat, esim. voi olla sokkoleikki (XII1 2196). Loru muuntelee esimerkiksi: Lisäsäkein perustellaan miksi uunia paikataan: Härän häiks, kuren kuiks, mahon lehmän makkaroiks. Harhautetaan lautamiestä: Ei ole omassa kourassa, eikä pikku kissan kaukalossa/muitten helmassa/takaisessa kantapäässä tms. Myös hukkaamiskieltoja: Pidä visuu, ettei putoo risuu / Älä hukkaa, pistä punaseen sukkaan tms. Sekä arvaajaa kiitetään oikeasta arvauksesta: Paha härkä häikses! ja moititaan väärästä: Hyvä härkä häikses! Perusleikki voi jatkua 1) parinvalinta- tai 2) kosintateemalla. Leikkiselostuksista ei aina selviä keitä roolien haltijat ja puhujat ovat. Kaksi tekstiä sisältää molemmat (X1 1688 ja XIV 2058) 1) Parinvalinta. Morsian-/sulhasehdokkaalle/ehdokkaille annetaan salanimi/nimet (esim. Nauris vai peruna/korppi vai varis/kultakello vai hopeakello? Kysytään: Kumman ennen otat? Näin määrätään parit. Tyyppi lähinnä Pohjois-Pohjanmaalla. X1 1687, X1 1688, 1701, XII1, 2183, 2186, 2188, 2192, 2200, XIV 2057) 2) Kosinta. Tuvasta menee ulos esim. lautamies ja/tai savensotkija ja/tai kivenkätkijä. He palaavat tupaan ja heiltä kysytään, mistä he tulevat. Seuraa vuoropuhelu, jonka tarkoituksena on selvittää onnistuiko kosiminen, millainen sulhanen/morsian saatiin, mistä ja millaisesta paikasta hän on kotoisin tms. Esimerkkejä erilaisista kysymyksistä ja vastauksista: - Mistä miehet tulevat?- Arvatkaa, mistä päin tulloo. - Kosista Koivuniemestä. - Saatiinko? - Saatiin santust, tuotiin tuntust. Hyväkii liinaharja, lippas korva, kun hyppää niin helähtää, kun karkaa, niin kalahtaa, kun seisoo niin seinä läikkyy. - Mihin päin katu juoksoo? - Tuonne, tuonne ja tuonne perä lankii (VI2 7075). - Tehtiinkö telttapuut? - Tehtiin. - Miten korkeat? - (Ulkoa tulijat näyttävät jonkun määräämänsä tytön/pojan korkeuden) (VI2 7076), Saatiinko suorapuita? - Ei suinkaan niitä halla pannu, eikä pakkanen palellu, eikä ruoste ruopotellu. (XIII3 7406) - Kuuluuko hevosen hirnuminen, kuuluuko lehmän ammuminen, kuinka monella hevosella kirkkoon ajetaan, Kuinka monta lehmää läävässä ammuu, kuinka monta sikaa pahnassa röhkii? (XIII3 7390)

    • Laivaleikki

      Ks. myös Epiikka: Tuuli kaataa neljä laivaa Vrt. LaivasillaLaulu ja leikkiselostus: Isäntä istuu pöydän päässä. Nuoret istuvat parittain ja heiluvat puolelta toiselle. Samalla lauletaan aloittaen soutukehotuksella: Souda laiva, jouda laiva, souva laiva suurta vettä. Sitten kuvaillaan laiva purjehtimista Suomenmaalta Saksanmalle / Venäjästä Viipuriin. Otrat ostetaan ja rukiit lunastetaan. Laivan kippari lastaa laivaansa poikia ja tyttöjä. Laine upottaa veneen. Kehotus: Tytöt, tehkäämme nuotta, jolla vedetään miehet merestä. Tulkaa laivaa ostamaan! Tupaan tulee ostajia, jotka yrittävät kaataa laivan. Tytöt laulavat: Voi sie hullu kauppamies, kaksi kopeekkaa kukkarossa! (III1, 240) - Kyseessä on kertova runo >Tuuli kaataa neljä laivaa, jonka muissa muistiipanoissa ei ole mainintaa leikistä. Tähtitekstissä katekelma: Opi laivaa tekemään, laiat sivon vestämän, että liittää kelpaavat, saumat hyvin sopivat, maasteri pois nakkaa, jonka yhteys leikkiin epävarma. Nimityksiä: Lavansaarelainen joululeikki

    • Laivaleikki*

      *Ks. myös Epiikka: Tuuli kaataa neljä laivaa Vrt. Laivasilla*Laulu ja leikkiselostus: Isäntä istuu pöydän päässä. Nuoret istuvat parittain ja heiluvat puolelta toiselle. Samalla lauletaan aloittaen soutukehotuksella: Souda laiva, jouda laiva, souva laiva suurta vettä. Sitten kuvaillaan laiva purjehtimista Suomenmaalta Saksanmalle / Venäjästä Viipuriin. Otrat ostetaan ja rukiit lunastetaan. Laivan kippari lastaa laivaansa poikia ja tyttöjä. Laine upottaa veneen. Kehotus: Tytöt, tehkäämme nuotta, jolla vedetään miehet merestä. Tulkaa laivaa ostamaan! Tupaan tulee ostajia, jotka yrittävät kaataa laivan. Tytöt laulavat: Voi sie hullu kauppamies, kaksi kopeekkaa kukkarossa! (III1, 240) - Kyseessä on kertova runo >Tuuli kaataa neljä laivaa, jonka muissa muistiipanoissa ei ole mainintaa leikistä. Tähtitekstissä katekelma: Opi laivaa tekemään, laiat sivon vestämän, että liittää kelpaavat, saumat hyvin sopivat, maasteri pois nakkaa, jonka yhteys leikkiin epävarma. Nimityksiä: Lavansaarelainen joululeikki

    • Laivasilla

      Vrt. LaivaleikkiLaulu ja leikkiselostus: Leikkijät istuvat lattialle toinen toisensa syliin. He ottavat edessä olijaa vyötäröltä kiinni, heiluvat puolelta toiselle ja laulavat: Souan souvan suomeen, Suomesta sareen, saaresta saksan maalle omenia ostamaan, neulan päitä nielemään. Päkeniä päästämään! - ostaja kysyy: Mitä laiva maksaa? - Viis Viipurin rahaa, kuus kultapenninkiä, sata Saksan taaleria, kolme hevoskonkaria. (Ks. myös >Hirvisillä; VIIHDYTYS: >Laivaa, laivaa, mitä laiva maksaa?, KEHTOLAULUT: >Tuuti lasta nukkumaan, IX1 1648.) - Nyt ostaja alkaa vetää yhden kerrallaan lattialta ylös, jolloin laiva on ostettu.

    • Laivasilla*

      *Vrt. Laivaleikki*Laulu ja leikkiselostus: Leikkijät istuvat lattialle toinen toisensa syliin. He ottavat edessä olijaa vyötäröltä kiinni, heiluvat puolelta toiselle ja laulavat: Souan souvan suomeen, Suomesta sareen, saaresta saksan maalle omenia ostamaan, neulan päitä nielemään. Päkeniä päästämään! - ostaja kysyy: Mitä laiva maksaa? - Viis Viipurin rahaa, kuus kultapenninkiä, sata Saksan taaleria, kolme hevoskonkaria. (Ks. myös >Hirvisillä; VIIHDYTYS: >Laivaa, laivaa, mitä laiva maksaa?, KEHTOLAULUT: >Tuuti lasta nukkumaan, IX1 1648.) - Nyt ostaja alkaa vetää yhden kerrallaan lattialta ylös, jolloin laiva on ostettu.

    • Leiskoo

      Laulu ja leikkiselostus: Kaksi miestä tai poikaa istuu jouluoljilla vastakkain jalat toistensa pers´puolen alla. Pitävät toisiaan käsistä, keinuvat ja laulavat kehtolauluja >Tuu tuu tupakkarulla ja >Muori on mustan mullan alla. Nimityksiä: Leiskoo eli perskeinu.

    • Liian juokseminen

      Vuoropuhelu: Mitä sie läksit? - Mie läksi harvaa sieklaa, suurta nieklaa. - No ko läksit, ota peräkammari naulast kii. Leikkiselostus: Seistiin jonossa (rötkö). Se joka saatiin kiinni, joutui kysyjäksi. Nimityksiä: Juostiin liikua, liian juoksemist.

    • Linnan tekeminen

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Ideana linnan [vankilan] rakentaminen, sortuminen ja uudelleen rakentaminen. Aluksi rakentaja sanoo: Mie käyn tekemään linnaa. Sitten hän pinoaa leikkijöitä ristikkäin alinna makaavan päälle. - Onko linna valmis? kysyy alimmainen. - Ei ole linna valmis, linnaa pitää korottaa, vastaa rakentaja. - Alimmainen nousee nelinkontin ja sanoo: Koro koro linnaa!, jolloin päällä olevat putoavat pois. - Keitä linnaan pannaan? - Linnaan pannaan vankeja. - Rakentaja juoksee piiloon, hänet otetaan kiinni ja pannaan vuorostaan maahan makaamaan ja linna rakennetaan uudelleen. Hän yrittää nousta, mutta muut painavat hänet maahan ja sanovat: Linna pysyy liitossaan, vanki vahvoissa raudoissaan. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikittiin paimenessa. Tarvitaan viisi lasta.

    • Lintuleikki

      Lintu - leikkiVuoropuhelu ja leikkiselostus: Kullekin lapselle annetaan linnun nimi. Sitten kysytään: Miten sinun lintusi laulaa? Lapset vastaavat. Sitten kysytään: Mitäs annat linnullesi lahjaa? Tytöt antavat esim. huivinsa ja pojat hattunsa. Kun lahjat annetaan takaisin, kysytään: Kenen oma tässä puussa? Kenen kanssa yhteen? Sitten sanotaan kenen tytön/pojan kanssa joutuu yhteen.

    • Läskisillä

      Läskisillä (joulul)Loru: Ko ei puuttuis [sattua kohdalle] lihava läski, ko ei puuttuis laiha läski, ko ois kohtalainen läski. Leikkiselostus: Pojat luettivat aluksi tytöillä lorun. Jos tytöt eivät alistuneet kertaamaan, saivat pamppua. Sitten määrättiin ketkä olivat parit. Piti arvata kuka oli saanut kenetkin parikseen. Jos arvasi oikein, sai istua polvelle. Nimityksiä: joululeikkejä

    • Maitolaskusilla

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Yksi leikkijöistä on emäntä. Hänellä on avain eli tikku kädessä. Yksi leikkijä asettuu maitolaskuksi ja kolme muuta on piikana. Piika menee emännältä avainta pyytämään ja sanoo: Anna minulle avainta, minä menen ottamaan vettäleipää. Emäntä: Elä vaan kaada minun maitopyttyjäni. Piika menee ja kaataa maitolaskun, joka alkaa pulputtaa. Emäntä menee perästä ja alkaa piikaa lennättämään ja sanoo: Vai sinä kaasit minun maitopyttyni!

    • Majan muutto

      Leikkiselostus: Leikkijät istuvat. Yksi seisoo. Hän menee toisten luo ja sanoo: Muuta majas, mene toiseen vajaan! Istujat vaihtavat tuoleja. Jos seisoja ehtii istumaan jonkun tuolille, hän saa jäädä siihen ja tuolinsa menettänyt joutuu seisomaan.

    • Meidän pienet kananpojat

      Herran pienet kananpojat, Nippis nappis naulastooliin, Papinlapsilla ym.Ks. myös Papinlapsilla ja LEIKINALOITUSLORUT: Nippis nappis naulastuoliLoru, vuoropuhelu ja leikkiselostus: Tähän on koottu tekstit, joissa on leikkikuvaus mukana. Leikin keskeispiirteet: 1) Loukkuun joutujan valinta ja 2) selässä kantaminen. Leikki alkaa siten, että osanottajat ojentavat sormensa esimerkiksi jonkun polvelle, pöydälle tms. ja yksi lukee aloituslorun osoittaen vuorotellen sormia. Loru on useimmiten tyyppiä: Nippis nappis naulastuoli, meidän pienet kananpojat menivät herran latoon, tekivät paljon pahaa, söivät piparuutit, paparuutit (samaa säeainesta ks. >Hirvisillä), tuli harmaa hevonen satula selässä saappaat jalassa, mene oven loukkuun/ kirppusäkkiä kantamaan tms. Aloituksena joskus myös nonsense-loru (Leikinaloituslorut: >Nippa nappa tielintippa, >Anikko tanikko triotäks). Se jonka sormi jää viimeiseksi, poistuu oven nurkkaan/ kuuruttamaan tms. Muut ottavat itselleen jonkin eläimen nimen (karhu, susi, kettu jne.). Valittu joutuu kantamaan jotakuta leikkijää selässään, jos ei esim. arvaa minkä eläimen nimen tämä on saanut. Voidaan kysyä myös: Mitä kannat?, Vastaus: Kirppusäkkiä. - Puistele lieteen. Ja kantaja puistelee kannettavansa pois selästään. - Voidaan leikkiä myös sormileikkinä, jolloin kantamisjakso jää pois. Nimityksiä: Kananpojat, Kirppusilla, Kirppusäkki, Kiurppusäkkiä kannetaan, Naolastooli, Nippa nappasilla olo, Nippelisnappelis, Nippis nappis naulastuoli, Polvileikki, Tiit tiit tipa lipa, Tipanin Tapani.

    • Mikkelisillä

      Istumaleikki; Naimisiin lähtö; Tervatikkusilla; VanhapiikaVrt. Piippu-KaijasillaVuoropuhelu ja leikkiselostus: Ideana neuvon kysyminen: mennäkö naimisiin vai ei sekä epäonnisunut avioliitto: mies lyö. - Leikkijät istuvat penkillä. Yksi tyttö kävelee istujien edessä ja sanoo kullekin: Menenkö minä ukkolaan (miehelään)? Ukko, yleensä: Mikkel (ukon kuvauksessa säkeitä >Ukkoturjasilla) minua houkuttelee munavoilla, vehnäsillä, minä tervatikkusilla. Kiellätkö vai käsket? Kun istuja kieltää, kysyjä lyö päähän. Kun istuja myöntää, kysyjä silittää. Sitten kysyjä menee ulos, kolkuttaa kalikalla seinään ja hokee: Voi, voi, voi voi taas minua pieksää! Sitten kysyjä tulee tupaan liikkaavana ja selkä kyyryssä, kävelee istujien edessä ja kysyy kultakin: Mänin minä ukkolaan, siellä oli onnetoin, työ on selän kyyristänyt, ukko lyönyt liikkaavaksi, kielsitkö vai käskit? Kun istuja sanoo kieltäneensä, kysyjä silittää päätä. Kun sanoo käskeneenä, kysyjä on lyövinään päähän. (VI1 2466)

    • Mikkelisillä*

      Istumaleikki; Naimisiin lähtö; Tervatikkusilla; Vanhapiika*Vrt. Piippu-Kaijasilla*Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Ideana neuvon kysyminen: mennäkö naimisiin vai ei sekä epäonnisunut avioliitto: mies lyö. - Leikkijät istuvat penkillä. Yksi tyttö kävelee istujien edessä ja sanoo kullekin: Menenkö minä ukkolaan (miehelään)? Ukko, yleensä: Mikkel (ukon kuvauksessa säkeitä >Ukkoturjasilla) minua houkuttelee munavoilla, vehnäsillä, minä tervatikkusilla. Kiellätkö vai käsket? Kun istuja kieltää, kysyjä lyö päähän. Kun istuja myöntää, kysyjä silittää. Sitten kysyjä menee ulos, kolkuttaa kalikalla seinään ja hokee: Voi, voi, voi voi taas minua pieksää! Sitten kysyjä tulee tupaan liikkaavana ja selkä kyyryssä, kävelee istujien edessä ja kysyy kultakin: Mänin minä ukkolaan, siellä oli onnetoin, työ on selän kyyristänyt, ukko lyönyt liikkaavaksi, kielsitkö vai käskit? Kun istuja sanoo kieltäneensä, kysyjä silittää päätä. Kun sanoo käskeneenä, kysyjä on lyövinään päähän. (VI1 2466)

    • Millä tulet takaisin?

      SormileikkejäVuoropuhelu ja leikkiselostus: Yksi leikkijä lukee leikinaloituslorun >Yks toks tora. Pois joutunut menee tuvan toiselle puolelle. Lukija antaa kullekin leikkijälle nimen esim. hevonen tai lehmä. Sitten hän kysyy pois menneeltä: Millä tulet takaisin, hiirelläkö, hevosellako, porollako, lastullako, kengälläkö, lestilläkö, härälläkö, variksellako, korpillako jne. Tämä valitsee jonkin nimistä. Se, johon valinta osuu, menee hakemaan hänet ja kantaa muiden luo.

    • Mitäs kolkutat?

      Vuoropuhelu: Kolkutan, kolkutan. - Mitäs mun kultaporttini pääl kolkutat? - Kultakipinät ilmassa lentelee. - Mikäs oletkaan? - Vanha sokea halvattu ämmä. - Mitä haet? - Kruusulaa. - Astu yks trapu ylemmäksi.

    • Mustaa penkkiä

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Yksi lapsi istuu mustaan penkkiin. Muilta leikkijöiltä kysytään: Mitä tuo poika/tyttö tekee mustassa penkissä? Jokainen sanoo jotain pahaa. Esim. Kaataa maitopyttyä. Se kuka sanoo pahimmin, pääsee mustaan penkkiin.

    • Nauriisilla

      Laajimmillaan näytelmäleikki sisältää kasken kaatamisen, polttamisen, viertämisen, kyntämisen, halmeen aitaamisen, nauriiden kylvämisen, kasvamisen, nyhtämisen, laadun toteamisen ja aittaan/kellariin viennin sekä varastamisen ja nauriiden takaisin saamisen teemat. Roolit: emäntä (isäntä/ukko/halmeen haltija / nauriin panija/istuttaja/kasvattaja/vartija/omistaja jne.) sekä varas (ukkovaras/piika/renki) ja nauriit. Aineisto sisältää sekä yksityiskohtaisia leikkiselostuksia vuorosanoineen että pelkkiä vuorosanoja. Seuraavat keskeiset aihelmat, jotka sisältävät replikointia ja esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle: Johdanto (harv.): Kasken kaato ja poltto. Näytellen. Ei repliikkejä. 1) Emäntä kyntää eli työntelee sauvaansa pitkin lattiaa ja hokee esim.: Kynnän kynnän naurista, sinisiä siemeniä, selvän miehen sylkemiä; Viljasille vaivasille, itsei hyvi ellää! Nauriita mullitetaan: Tylli tylli nauristani, napaperse nauristani! 2) Emäntä istuttaa nauriit. Hän nostaa lattialla makaavat kainaloista istumaan, kohottaa ylös ja alas ja lukee esim.: Tillin tillin, naurista ettei varkaat varasta, hevospojat heittele, karjan lapset kantele. Pysy pysy paikoillas! 3) Emäntä rakentaa aitaa naurishalmeen ympärille. Hän kiertää nauriita, koputtaa kepillä lattiaan sekä samalla laulaa tai sanelee: Teen aitaa rautaisilla seipäillä, vaskisilla vitaksilla; Minäpä aitaan nauristani; Aitaan raitaan, seivästä pistän tms. (Ks. myös VIIHDYTYS: >Kili kili koukoo; LOITSUT: >Hiusten kasvu XIV 2659). Jatkuvat esim.: konnan pojan koskematta, varkaan varastamatta; ettei sinne pääse pippilan pappilan pahat rosvot; tähän varkaan (vora) silmä puhjetkoon ja perse revetköön. Aidan korottaminen: Isäntä näyttää kepillään aidan korkeutta ja kysyy: Hyppääkö pappilan sika näin korkealta? - Vastaavat: Kyllä/Ei. Jos vastaus on Ei, isäntä nostaa keppiä ylemmäs ja kysyy uudelleen. Hän jatkaa, kunnes vastaus on Ei tai pitemmin esim. Ei korppi luitaan kohota noin korkean aidan yli. Ks. myös >Susilampaisilla. 4) Emäntä koettaa ovatko nauriit kasvaneet hyvin, esim. nostaa tukasta ja kopauttaa leuan alle ja sanoo: Jopa on iso nauris, kun on noin pitkä kaali! 5) Emäntä kehrää (kirnuaa) pantuaan nauriit lukon taakse aittaan: Laulaa kehrätessään: Hodarille housuja, pajarille paitaa, suvelle sukkaa, karhulle kinnasta, revolle reppanan tuketta (ks. myös >Susilampaisilla; Työlaulut: >Keträän, keträän keikuttelen) ja kirnutessaan: Kirnuan, purnuan punasta voita itselleni. 6) Emäntä herätetään: Keppisi on kaadettu, nauriisi varastettu!; Emäntä hoi, pääs palaa, taikinasi happanee!; Nouse ylös! Päivä paistaa, hakopino päälles kaatuu, pappilan varkaat kaikki nauriisi varastavat. - Varas pyytää kellarin avainta: Antakaa hyvä emäntä, avainta, kun unohtui kultakello/piippu/nuttu yms. kellariin; Ämmä anna avaimesi, suuri harmaa kissa meni aittaasi. 7) Emäntä huomaa nauriit varastetuksi, valittaa ja kutsuu nauriitaan tai rosvoa:- Kukko kiekuu, kuka minun parhaimman nauriini vei?; Pul pul nauriita, pappilan siat söi kaikki nauriit! Vesiristi, tervaristi sijaan! Tuo pappilan pitkä paistivarras; Tipo, tipo nauriitani! Tipo, tipo joulunauris tule entisen isäntäs luo!; - - Emäntä voi myös kysyä varkaalta: Mitä selkäsi takana? - Ei mitään (Hiekkaa, multaa / Raudan romua ja piipun porua!). 8) Emäntä kysyy nauriilta tai varkaalta, jotka ovat tulleet kutsusta takaisin, missä olet ollut ja mitä toit. Jos tuomiset ovat hyviä, emäntä kehuu kiltiksi, jos huonoja, emäntä voi moittia, lyödä tms.. Emännän repliikeissä on viihdytysloruja, esim. >Taivaassa, tätilässä paimenena: - Missä olit tämän vuotta? - Jumalissa taivaassa. - mitä teetettiin? - Paimenessa käytettiin. - Mitä palkkaa? - Viis kuus poikalasta. - Mitkä nimet? - Eeva ja Adam. - Missä kävit? - Pappilassa. - Mitä siellä tekemässä? - Halkoja hakkaamassa. - Mitä söit? - Munavoita, vehnästä. - Toitko minulle? - Tervalusikan / Varia kanan paskaa / Voita vehnästä sullekin / Vakallisen tulta ja tervaa. - Missä olit? - Pippilässä pappilassa, kaalia varastamassa. - Missä minun osani? - Tunkiolla tien vieressä lisää. Lopuksi sauvamies voi karkottaa eläimiä (muut leikkijät), jotka ovat syövinään nauriita: Uts kits en ole sitä teille tehny. Nimityksiä: kasen poltto; nauriiden/nauriin aitaaminen/aitaus/kasvatus/kylvö/listiminen/varas/varkaisilla; nauriisilla (oleminen/olo); naurista aijataan; nauris-leikki; naurista varastamassa; naurisvarkailla; naurisäijällä; tillin, tillin naurista

    • Navettakolkka

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Yksi on ulkona. Hän koputtaa kepillä navetan oveen ja lukee: Navetta kolkkaa, navetta kolkkaa, pitkää piimää, lyhyttä maitoa, jokos piisaa? Jos ulkona olevalle vastataan: Ei, niin silloin hän koputtaa uudestaan ja kysyy: Jokos piisaa? - Jo. Ulkona oleva tulee sisään ja heittää kepin. Se, jota likimmäs keppi putoaa, joutuu ulos.

    • Nykkää

      Ks. KETJURUNOT: Ken söi kesävoinLeikkiselostus: Leikkijät taivuttavat oikean kätensä nyrkkiin peukalo pystyssä. Päällimmäinen nyrkki tarttuu alla olevaan peukaloon. Viimeinen peukalo taivutetaan nyrkin sisään = "päätön nykkä". Yksi leikkijä kysyy osoittaen alimmaista nyrkkiä: Mikä tuo on? - Se on nykä. - Mikä nykän vei? - Hiiri vei. Jatkuu ketjurunona >Ken söi kesävoin.

    • Näkkisillä

      Ks. myös LASTEN LOITSUT: NäkkiLeikkiselostus ja repliikkejä: Kiinniottoleikki. Yksi valitaan näkiksi. Näkki ottaa kiinni muita leikkijöitä. Kiinnijäänyt jää näkiksi. Leikkiin sisältyy repliikkejä, joilla näkkiä ärsytetään: Näkin maalla on lämmintä vettä! (VI1), Koreasti näkki!, Et nyt vielä koskea, ennenkun tästä päästään vähä pakoon ja Tuossa on näkille kämpälettä! Loppurepliikki: Nikki näkki huoran poika, Kuninkaan rahan varas! (IX2)

    • Omaisilla olo

      Ks. myös RAKKAUS: Parin puut, parin petäjät Loru: Monivaiheisen leikin lopuksi lukkari vihkii parin ja sanelee: Kaksin on kalat meressä, kaksin linnut lentäväiset, kaksin on aidan seipähätkin, ootteko te katalat kaksin?

    • Pantin kantaminen

      Loru ja leikkiselostus: Leikkijät seisovat piirissä selkä ulospäin. Yksi on pantinkantaja. Hänellä on pantti (esim. rätti) kädessä. Hän kiertää piiriä ja hokee: Kannan, kannan, kanttija, pahan pojan panttija, joppo ratin ränttyvä. Jos pantinkantaja onnistuu pudottamaan pantin jonkun selän taakse ja kiertämään piirin tyhjin käsin takaisin pantin luo, joutuu a.o. piirissä seisoja ottamaan pantinkantajan selkäänsä ja kantamaan tätä piirin ympäri. Kantaja joutuu seuraavaksi pantinkantajaksi.

    • Pantin otto

      Laulu: >Hiiri juoksi hirttä myöten (VIIHDYTYS) vannotuslukuna pantinottoleikissä.

    • Papinlapsilla

      Ks. myös Meidän pienet kananpojat ja LEIKINALOITUSLORUT: Nippis nappis naulastuoli Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Lapset panevat sormensa yhden leikkijän polven päälle. Tämä koskee sormellaan jokaista sormea ja lukee: Piipulan, Paapulan papin lapset, menivät rantaloatoon, söivät heiniä, mene oven loukkoon! Se, jonka sormea viimeksi kosketaan, menee oven loukkoon. Sillä aikaa toiset määräävät itselleen jonkin eläimen nimen. Huutavat: Millä tahdot haettaa itsesi, oravalla, kissalla tai kanalla? Se, jonka loukossa olija valitsee, joutuu kantamaan hänet selässään muitten luo. Nämä kysyvät: Mikä on selässäsi? Kantaja vastaa: Pyyn poika. Joku sanoo: Hyi, hyristä pois! Kantaja laskee taakkansa maahan. (XII1 2101) Toinen aloitusloru: Pipla, papla, allesmoo, Alajärven lekkahousu, Suomen-Tilda renkoo nee. Mäne ovehen! (XII1 2102)

    • Parisilla

      Laulu + vihkimisleikki, >Hiiri juoksi hirttä myöten vihkikaavana.

    • Passinlyönti

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Kaksi poikaa ístuu lattialla jalat yhdessä. Molemmilla on letti kädessä. Keskustelu: Kustas mies? - Kuusamost. Onks evästä? - On sirune. Onks paljo? - On palane. Onks muuta? - On murune. Onsk särvintä? On säripää. Onsk passii? - On passi. Toinen heittäytyy selälleen ja toinen lyö häntä letillä pyllylle. Vuorot vaihtuvat. Näin tehtiin niin kauan, kunnes toinen luovutti. (XIII4)

    • Piilosilla

      PiiloslukujaLoruja: Tähän on koottu piilosleikkiin kuuluvia loruja/lauluja, joita kuurottaja lukee sillä aikaa, kun muut leikkijät piiloutuvat. Esimerkkejä: Jyrryn jyrryn jyvämylly, karrun karrun kauramylly, pian pian pakkoon pakkoon, mutta älkää menö seinän rakkoon (VIII); Koli koli kolla joko piilos ollaan. Jollei olla niin oltakoon pois (VIII); Kuurun kuurun kuppari, naaran naaran nappari aidan alle pakoon (VIII); Kuuro kuuro kuppis täyteen, silakkaa leipää vatsas täyteen, jollei ole niin olkoon pois (VIII); Lyyr lyyr lymmystakka, en mä kuule, en mä näe, on mä ole kuitti kummastakkaan (VIII); >Liir liir linnunmuna -alkusäkeitä (VIIHDYTYS); Kolo, kolo piiloon, takareki tauluun, viisi kuusi marjaa, sammakko harjaa(VI1). Nimityksiä: Piilosilla oltaessa, lymyleikki, ruveta jyrryttämä (pakkossi), piiloettisillä, kuurokaaroisilla, luku piilosilla (pakkossi), lymmyiset, lymysiä tehdessä - kolottaja, jyrryttäjä, lyymyttäjä.

    • Piippu-Kaijasilla

      Vrt. MikkelisilläVuoropuhelu ja leikkiselostus: Idea: Neuvon kysyminen: Menenkö naimisiin?, häät sekä hääoluen moitinta. Yksi leikkijöistä kulkee muiden luo. Hänellä on piippu hampaissa ja keppi kädessä. Kysyy: Toisessa talos sa on vanha ukko käppänä, minä ämmä räppänä, jonka on housuperse hommeessa, perseruoto ruosteessa, se pyytää minuva, minä pyyvän sitä. Annatko sen minulle? Kun sai myöntävän vastauksen, rupesi pitämään häitä ja sanoi: Maistappas miunkii ukkoin tekemää oltta! Toiset jo moittivat tai kehuivat: Ol yks jyvä rihmassa, hyi miten huonova! jne.

    • Pitäkää kiinni - laskekaa irti

      Ks. myös Hyys, hyys HymyläänLoru: Hyi, hyi Hytilään, Hytilän koirat haukkumaan, juoskaa lapset katsomaan, keitä vieraita tulee! Saa muikkuja ja muita kaloja, Pitäkää kiinni! (tai: Laskekaa irti!) Leikkiselostus: Leikkijat istuvat piirissä ja pitävät kiinni vaatteen liepeestä. Joku huutaa lorun. Jos hän huutaa: Pitäkää kiinni!, on jokaisen pidettävä kiinni. Jos: Laskekaa irti! on hellitettävä. Jos tekee väärin, on annettava pantti.

    • Puiden ja lintujen pyytäminen

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Panttileikki, jossa on nimettävä tuleva puoliso. Yhdellä leikkijällä on kädessä sauva. Hän kolkuttelee sauvaansa vuorotellen jokaisen leikkijän edessä ja hokee: Paloi palo, pappi kuoli, heitti mullen kartanonsa, anna mullen puu. Asianomainen lupaa esim. koivun. Uusi kierros ja pyyntö: Anna lintu kun annoit puunkin. Asianomainen lupaa esim. harakan. Kierros uudelleen ja kysymys: Vieläkö muuta annat? Asianomainen antaa jotain omaa esim. hattunsa tai huivinsa. Ottaja panee kaikki esineet yhteen paikaan. Sitten hän ottaa yhden kerrallaan käteensä ja sanoo: Kennekä oma tuolla palaa? Asianomainen sanoo: Minun. Ja samalla nimittää jonkun puolisokseen. Ottaja antaa tavaran takaisin omistajalleen ja sanoo: Tämä on sinun ja sen (esim. Liisä Räivösen, Matti Pölhösen, jotka oli puolisoiksi nimetty) Näin palautetaan kaikki esineet.

    • Sikasilla

      Leikkiselostus ja laulu: Leikkijät seisovat piirissä aitana. Yksi tai kaksi on piirin keskellä sikana. Piirissä olijat laulavat kutsuen sikaa ja kuvaillen kuinka hyvin sitä on syötetty: Sik sik sikani, kesät syötän keitoksella, talvet vehnätahtahalla tms Joskus kehotus: Tee porsaita! Aihelmaan voi liittyä myös aidanteon kuvaus: Tehdään sialle aita, tytöistä, pojista (vrt. tanssiaihe >Aita on tehty neitoloista). Lopussa joskus kehotus: Pois sika aiasta! Lauluun yhdistyy motiiveja eeppisestä runosta >Iso sika (sian iso koko ja tappamiskehotus). Nimityksiä: joululeikki, sikasilla olo, sikasilla, joululeikkilaulu, sikaleikki, sikasil eli sikaleikki.

    • Sikasilla*

      **Leikkiselostus ja laulu: Leikkijät seisovat piirissä aitana. Yksi tai kaksi on piirin keskellä sikana. Piirissä olijat laulavat kutsuen sikaa ja kuvaillen kuinka hyvin sitä on syötetty: Sik sik sikani, kesät syötän keitoksella, talvet vehnätahtahalla tms Joskus kehotus: Tee porsaita! Aihelmaan voi liittyä myös aidanteon kuvaus: Tehdään sialle aita, tytöistä, pojista (vrt. tanssiaihe >Aita on tehty neitoloista). Lopussa joskus kehotus: Pois sika aiasta! Lauluun yhdistyy motiiveja eeppisestä runosta >Iso sika (sian iso koko ja tappamiskehotus). Nimityksiä: joululeikki, sikasilla olo, sikasilla, joululeikkilaulu, sikaleikki, sikasil eli sikaleikki.

    • Sininen tupsu

      Leikkiselostus ja repliikki: Osanottaja istuu lattialle, niin että vain "perukkeet" ovat lattiassa. Hän sanoo jotain lyhyttä, esimerkiksi: Mikähän tuolla ylhäällä pilvien päällä näkyy? Se taitaa olla se vanha sininen tupsu.

    • Sokea poika

      Laulu: Näin soitti sokea poika sokeilla sormillaan. Menin metsähän kesällä, tein siellä kuren kuvia, Karva kengän kauluksia. Leikkiselostus: Sokko laulaa keskellä piiriä. Laulun loputtua sokon on tunnistettava joku piirissä olija. Tämä joutuu sokoksi.

    • Sokkosilla

      Tähän on koottu erilaisia loruja ja vuorosanoja, joita käytetään sokkoleikeissä. Joitain mainintoja siitä, että leikkijät ovat laulaneet. Esimerkkejä: 1) Sokkoa kuljettava sanoo: Viijään sokkoa sotaan, venäläistä Viipuriin. Mitäs sinne tekemään? Tervatynnyriä tekemään. Mikä tässä on? Vesipata. Mitä siinä keitetään? Isännälle, emännälle puuroa. Mitäs minulle annetaan? Lapiollinen tervaa. - Sitten karkuun. (VI1 2522) 2) Sokkoa/kiinnijäänyttä taputetaan päälaelle: Tilt talt tasapää, Juokse tervapenkkiin (VI 1) tai Tapu, tapu rautapää (XIV 2070) 3) Sokkoa härnätään: Sian nahka silmilles, koiran nahka korvilles, kiviriipa rinnoilles, rutaharkko hartioilles; Ota kiinni jos saat! (VI1 2521) 4) Sokolle lauletaan piirissä: Tuomas, Tuomas tuijaa, Niemest, niemest neijaa, Kenen hattu happamessa, Kenen kurjan kulkun päällä., Katalaisen kaulan päällä, Onnettoman olkapäällä? Olkoonpa jos. (VI1 2520; ks. TANSSILAULUT: >Tuomas tuijaa) 4) Sokko huutaa: Kitis kissat kankaalle (XII1) (ks. myös VIIHDYTYS: >Kiittis kissat kiukahalle) 5) Lapset piirittävät sokon ja laulavat: Voi se töllö, voi se töllö, Kun et tunne tuota miestä, Tuo mies on tupakan syöjä, viinapulli vinguttaja.; Sokko, sokko, tokko, tokko, tunnet mua, kun mä sua hamosesta nyppään, heti piiloon hyppään (XII1 2163) 6) Saatuaan kiinni jonkun sokko sanoi: Miehet metsäst tulloot, pojat puita pilkkomast, lapset lastun kantamast, Pois porsaat nurkiist! (XIII4 12478; ks.>Ukko nurkasta nurkkaan) 7) Sokkoa valittaessa käytettyjä leikinaloitusloruja esim. LEIKINALOITUSLORUT: >Uuden tuuden helsinsoo. Nimityksiä: sokkosilla, sokko leikki, sokkosilla olo, sokkosilla oltaessa

    • Sormuksen kätkeminen

      Loru: 1) Peitän peitän sormusta, ettei varkaat varasta, Karjalan lapset kantelis, lis, lis, lis. (XIII3 7596) 2) Kätken kätken sormusta, älä hukkaa sormusta, pistä muorin punaseen sukkaan (XIII3 7597) tai Kätken kätken sormusta punaseen sukkaan, älä virka muille kuin mustalle sijalle, äläkä sillekään kaikkia! (XIII3 7598) Nimityksiä: Sormuksen peittoa; Sormuksen kätkeminen

    • Surmakuoppa

      Loru: Ei se surma minnuu tappaa, mie oon surman suuruspala. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikissä surmakuoppasilla

    • Susilampaisilla

      Lampaisilla; Suden ja lampaan leikki; Susi; Susilampahinen; SusisillaVrt. Susisilla, NauriisillaLeikkiselostus ja vuoropuhelua: Keskeisidea: susi varastaa lampaita. Roolit: Yksi leikkijä on susi esim. tuvan nurkassa. Muut: emäntä/paimen/lampuri sekä lammaskatraana muut leikkijät kyykyllään lattialla. Susi varastaa lampaan kerrallaan ja vie omaan nurkkaansa. Emäntä etsii lampaitaan, näkee jälkiä, vaatii sudelta lampaat ja vie ne kotiin takaisin. Roolit vaihtuvat. Leikkiselosteet niukkoja, joskus vuoropuhelukin sisältää vain yhden repliikin. Seuraavat aihelmat, jotka esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle: 1) Lampaita keritään: Kerin kerin uttii, muorin mustii sukkii, faarin valkossii vanttui, sulhasen sukkarihmoi, morsiamen sukkavilloi. Keritään myös sudelle, karhulle/papille/ittelle tai esim. Keikka Marjan kenkiä, Saparo Matin saappaita. Vrt. myös VIIHDYTS: >Kerin kerin lammastani; LOITSUT: >Keritsijän sanat (IX4 X2); >Hiusten kasvu (XIV 2656-2662). 2) Emäntä/paimen/lampuri/minä rakentaa aitaa lampaiden suojaksi. Hän kiertää lampaita, koputtaa kepillä lattiaan ja laulaa tai loruaa: Teen teen aitaa tinasella tikulla vaskisella vartaalla. Jatkuu esim.: ettei lintu raosta lennä, aika mato alta mahdu, susi tule yli, ettei pappilan paha koira saisi, Hakkulan pakkulan varkaat varastaisi. Aidan korkeutta voidaan myös näyttää kädellä sekä korottaa sitä useita kertoja ja sanoa esim.: teen aitaa, korotan päälle / näin korkea aita ja rautakatto päällä. Ks. myös >Nauriisilla ja >VIIHDYTYS: Kili kili koukoo. 3) Paimen pyytää pitämään lampaistaan huolta: Pitäkää hyvät ihmiset minun lampaistani vaarin, minä menen tätin tykö voikakkua hakemaan. 4) Emäntä/paimen nukahtaa kehruuksiensa ääreen ja häntä herätellään: Ämmä ämmä tuttis palaa, taikinas maahan kuohuu. Susi lampaasi vie. 5) Emäntä/paimen lukee lampaitaan: Yks kaks kahdeksan/neli nyt on multa lampaita susi vienyt, ei ole nää kaikki tms. 6) Emäntä/paimen etsii lampaita ja havaitsee jälkiä, joista päättelee, että susi on lampaat vienyt: Tossa veri, tossa papana. Ks. myös LOITSUT: >Hiusten kasvu (XIV 2659). 7) Emäntä/paimen kohtaa suden ja vaatii selitystä: Miksi on suusi veressä? - Mansikoita massuttelin, mustikoita mussuttelin ... - Mikä on takanasi? - Kivi. - Lampaat huutavat kiven takaa: Määä!!! Emäntä vie ne kotiin. 8) Joissakin teksteissä vain leikisalkajaislorua ko. leikin yhteydessä. Nimityksiä ja kontekstietoja: Suden leikkiminen (piiri); Lampuri ja susi; Lammasleikki

    • Susilampaisilla*

      Lampaisilla; Suden ja lampaan leikki; Susi; Susilampahinen; Susisilla*Vrt. Susisilla, Nauriisilla*Leikkiselostus ja vuoropuhelua: Keskeisidea: susi varastaa lampaita. Roolit: Yksi leikkijä on susi esim. tuvan nurkassa. Muut: emäntä/paimen/lampuri sekä lammaskatraana muut leikkijät kyykyllään lattialla. Susi varastaa lampaan kerrallaan ja vie omaan nurkkaansa. Emäntä etsii lampaitaan, näkee jälkiä, vaatii sudelta lampaat ja vie ne kotiin takaisin. Roolit vaihtuvat. Leikkiselosteet niukkoja, joskus vuoropuhelukin sisältää vain yhden repliikin. Seuraavat aihelmat, jotka esiintyvät yksin tai vaihtelevina sarjoina, on sisällytetty otsikon alle: 1) Lampaita keritään: Kerin kerin uttii, muorin mustii sukkii, faarin valkossii vanttui, sulhasen sukkarihmoi, morsiamen sukkavilloi. Keritään myös sudelle, karhulle/papille/ittelle tai esim. Keikka Marjan kenkiä, Saparo Matin saappaita. Vrt. myös VIIHDYTS: >Kerin kerin lammastani; LOITSUT: >Keritsijän sanat (IX4 X2); >Hiusten kasvu (XIV 2656-2662). 2) Emäntä/paimen/lampuri/minä rakentaa aitaa lampaiden suojaksi. Hän kiertää lampaita, koputtaa kepillä lattiaan ja laulaa tai loruaa: Teen teen aitaa tinasella tikulla vaskisella vartaalla. Jatkuu esim.: ettei lintu raosta lennä, aika mato alta mahdu, susi tule yli, ettei pappilan paha koira saisi, Hakkulan pakkulan varkaat varastaisi. Aidan korkeutta voidaan myös näyttää kädellä sekä korottaa sitä useita kertoja ja sanoa esim.: teen aitaa, korotan päälle / näin korkea aita ja rautakatto päällä. Ks. myös >Nauriisilla ja >VIIHDYTYS: Kili kili koukoo. 3) Paimen pyytää pitämään lampaistaan huolta: Pitäkää hyvät ihmiset minun lampaistani vaarin, minä menen tätin tykö voikakkua hakemaan. 4) Emäntä/paimen nukahtaa kehruuksiensa ääreen ja häntä herätellään: Ämmä ämmä tuttis palaa, taikinas maahan kuohuu. Susi lampaasi vie. 5) Emäntä/paimen lukee lampaitaan: Yks kaks kahdeksan/neli nyt on multa lampaita susi vienyt, ei ole nää kaikki tms. 6) Emäntä/paimen etsii lampaita ja havaitsee jälkiä, joista päättelee, että susi on lampaat vienyt: Tossa veri, tossa papana. Ks. myös LOITSUT: >Hiusten kasvu (XIV 2659). 7) Emäntä/paimen kohtaa suden ja vaatii selitystä: Miksi on suusi veressä? - Mansikoita massuttelin, mustikoita mussuttelin ... - Mikä on takanasi? - Kivi. - Lampaat huutavat kiven takaa: Määä!!! Emäntä vie ne kotiin. 8) Joissakin teksteissä vain leikisalkajaislorua ko. leikin yhteydessä. Nimityksiä ja kontekstietoja: Suden leikkiminen (piiri); Lampuri ja susi; Lammasleikki

    • Susisilla

      Leikkiselostus ja lorut: Kiinniottoleikki. Yksi leikkijä heittää kepin ilmaan, ottaa sen kiinni ja sanoo: Huttu, puuro, miehen ruoka, piimä, velli vasikan juoma. Sitten hän pyörittää keppiä kädessään ja sanoo: Tuokaa käsiänne! Muut leikkijät ottavat kiinni kepistä. Se, jonka käsi jää yli, joutuu sudeksi. Sitten seiväs pannaan rajaksi. Susi menee toiselle puolelle ja lampaat toiselle. Lampaat juoksevat suden puolelle ja härnäävät sutta: Härrin purrin, koukkiiko sydäntäs? Susi lähtee ajamaan lampaita.

    • Suutarin sohiminen

      Suutari; TupasillaVuoropuhelu: Onko suutari kotona? - On. - Mitä tekee? - Kenkiä. - Kenelle? - Isännälle, emännälle ja kahdelle lapselle. - Entäs minulle? - Sinulle sittaa lapio täyteen. - Minä pistän suutaria. - Minä varjelen. (XIII3 7600) Leikkiselostus: Tehdän nelijalkainen suutari/tupo esim. oljista, tikuista ja vaatteista. Kaksi leikkijää on seläkkäin. Heillä on seiväs jalkojensa välissä. Suutariin selin oleva koettaa sohia seipäällä suutaria ja toinen yrittää varjella. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Joulun aattona puhkastiin tupon silmä; Tuposilla olo; Leikitään joulupahnoilla; Tahvanan päivänä

    • Tarhakivisillä

      Loru: Luetaan: Poppoo paistaa, kirhentää, kärhentää, korventaa, pois mulli tarhaan!

    • Tintuksen kantaja

      Leikkiselostus ja loru: Leikkijät seisovat piirissä. Yksi on tintuksen kantaja. Hän kiertää piirin lapanen kädessä sanoen Minä kannan tintusta, tantusta vanhaa vantusta, ja pudottaa lopulta lapasen jonkun taakse. Jos asianomainen huomaa pudotuksen, hän lähtee vastakkaiseen suuntaan juoksemaan ympäri. Jos hän ennättää ensin omalle paikalleen, hän saa pitää paikkansa. Jos hän ei huomaa lapasta takanaan, kiertää tintuksen kantaja kierroksen ja ottaa häntä takaa kiinni. Kiinni otettua sanotaan hevoseksi. Hevonen alkaa kantaa lapasta. [Selostus on epätarkka]

    • Töpön töpön sauvastani

      Leikkiselostus ja laulu: Kepillä tokotetaan permantoon ja lauletaan: Töpön töpön sauvastani, näikkös Luukas lammastani? Näin oikein: kaks kanno, yks nosti, autin minäkin yli airan.

    • Ukko nurkasta nurkkaan

      Pakoon juostessa; Keitä huttua, keitä velliä; Miehet metsästä tulevat, pojat puita pilkkomasta; Miehet metsästä tulevatLoru: Keitä huttu, keitä velli, anna taikinan hapata! Miehet metsästä tulevat, pojat puita pilkkomasta, Hei hutiputii, ukko nurkasta nurkkaan! (XIII4 12483) Leikkiselostus: Lapset ovat huoneen nurkissa. Yksi keskellä huonetta lukee lorua ja kopauttaa puulla lattiaan. Viimeisellä sanalla nurkissa olijat vaihtavat paikkaa. Keskellä olija yrittää vallata itselleen oman nurkan. Yli jäänyt jää keskelle. (XIII4 12483) Nimityksiä ja kontekstitietoja: Lapsiin leikki; Luavos leikitään; Leikkiruno

    • Ukkokämppäsillä

      Ukkoturjasilla; Ukkoturjasilla (akkasilla); Erilaisia; Turkin (Turun) ukko - Ukko tulee Turkin, Turun maaltaVuoropuhelua ja leikkiselostus: Leikki alkaa: Ukoksi (ämmäksi) pukeutunut leikkijä piippu suussa ja keppi kädessä menee kunkin leikkijän eteen ja sanoo: 1) Täältä tulee ukkokäpä, toisessa talossa on akkakäpä. Saanko minä sen pitää? (XII) tai 2) Ukko tuli Turkin maalta, Lapin maasta lapsutteli, Housut oli homeessa, Paita lannan kalkarissa. Tuletko meille häihin? (VI, XIII) Jos ukolle vastataan kieltävästi, hän sanoo: En valssaa, en tanssaa, enkä kuluta kultakenkiä. Jos vastaus on myöntävä, ukko sanoo (tanssii): Kyllä valssaan, kyllä tanssaan, kyllä kulutan kultakenkiä (samaa: säeainesta ks. >Leikarit). Seuraa esim. kehotus: Tuokaa kihvelimet, kahvelimet, pöytäliina tullessanne ja maitopullo povessanne. sekä häihin liittyviä muita kysymyksiä ja vastauksia esim.: Millä kyydillä tulet? - Hevosella, kissalla, kirpulla tms. - Ukko määrää piioille ja rengeille työn: saunan lämmittämisen, veden kantamisen jne. Ukko kylvetetään ja hän valittaa: Pankaa löylyä, palelee, polttaa, viekää pois!. Ukko unohtaa keppinsä ja piippunsa saunaan ja hän lähettää vieraat (piiat ja rengit) niitä hakemaan. Nämä keksivät esteitä: susi tiellä, tie nousi pystyyn tms. Ukko hakee itse ja pieksää piiat ja rengit, koska nämä narrasivat häntä. - Leikki voi päättyä myös siten, että leikkijät menevät piiloon, ukko etsii heidät ja antaa selkään tai ukko koskettaa piikoja ja renkejä kepillä päähän ja sanoo: Tillin tallin tasapää istu tervapenkkiin (XII1 2253, ks. myös >VIIHDYTYS: >Luku lapsen kasvamisen estämiseksi). - Huom. joskus hää-, sauna- tai muutkin episodit puuttuvat. Nimityksiä: Akka- eli ukkokäpäläleikki, Kämppääijäsillä, Leikki, Leikkiluku, Mistä ukko tulee?, Toisen talon vanha ukko, Tunturiukko, Turkin ukko,Ukko- ja akkakääpäsillä, Ukko-kämppä leikki, Ukkokämppä, Ukko-kämppä, Ukkokämppäsillä, Ukkokämppää, Ukkokämpällä, Ukkokäpä, Ukkokäpällä, Ukkokäpäsillä (olo), Ukkokääkkäsillä, Ukkokääpäsilläolo, Ukkoköpelöisillä, Ukko tulee Turjan maalta, Ukko tulee Turkin maalta, Ukkoturjasilla, Ukkoturusilla, "ukko tuurasille", Ukon häät, Ämmäkäppyräsillä, Ämmä-käppyrä, Ämmäkääppäsillä olo, Ämmän äijäiset, Ämmänkäpäsillä, Ämmänkäpä, Ämmän käpäsillä, Ämmä-äijäsillä, Ämmä-äijäiset.

    • Äitisillä

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Äiti luetuttaa lapsiaan. Lapset karkaavat kylään. Äiti hakee takaisin ja piiskaa. - Lapset kysyvät vuorotellen: Saanko mennä kylään? Äiti kieltää: Lukemaan ja kirja käteen! - Lapset istuvat tuohenpala tms. "kirja" kädessä ja lukevat: Poro pataan kirja käteen. - Äiti nukahtaa. Lapset karkaavat. Äiti herää ja menee hakemaan lapsia vitsan kanssa takaisin lukemaan. Jos äiti sai kiinni, hän piiskasi, tukisti ja luki: Kyllä minä sun Olli opetan, sekä Kalle kasvattelen, en juomaria opeta, elikkä lukemattomia. - Jos lapsi ennätti lukem aan ennenkuin äiti sai hänet kiinni, ei piiskattu. (IX2) Isämeidän- rukousparodiaa on käytetty lasten lukemisrepliikkinä: Isä meidän iltin kiltin, Aprahamin altin kaltin. Joka tämän luvun lukee viidesti viikossa ja kuudesti kuukaudessa, pääsee kohta kylään. (Ks. VIIHDYTYS: >Kirkollisten tekstien väännelmiä.)

    • Äitisillä*

      **Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Äiti luetuttaa lapsiaan. Lapset karkaavat kylään. Äiti hakee takaisin ja piiskaa. - Lapset kysyvät vuorotellen: Saanko mennä kylään? Äiti kieltää: Lukemaan ja kirja käteen! - Lapset istuvat tuohenpala tms. "kirja" kädessä ja lukevat: Poro pataan kirja käteen. - Äiti nukahtaa. Lapset karkaavat. Äiti herää ja menee hakemaan lapsia vitsan kanssa takaisin lukemaan. Jos äiti sai kiinni, hän piiskasi, tukisti ja luki: Kyllä minä sun Olli opetan, sekä Kalle kasvattelen, en juomaria opeta, elikkä lukemattomia. - Jos lapsi ennätti lukem aan ennenkuin äiti sai hänet kiinni, ei piiskattu. (IX2) Isämeidän- rukousparodiaa on käytetty lasten lukemisrepliikkinä: Isä meidän iltin kiltin, Aprahamin altin kaltin. Joka tämän luvun lukee viidesti viikossa ja kuudesti kuukaudessa, pääsee kohta kylään. (Ks. VIIHDYTYS: >Kirkollisten tekstien väännelmiä.)

    • Ämmän vaihtaminen

      Vuoropuhelu ja leikkiselostus: Poika tulee ulkoa sisälle tyyny selässä. Kysytään: Mistä ollaan? - Hämehestä, Höttisistä, Koivusen kiven takaa tai Pääsiäisten pitjästä, liki Vapun päivää. Nimityksiä: Vahettaa ämmää

    • Ärri kurri kätes palaa

      Loru: Ärri kurri kättesi pallaa, rihman verra pidättää. Nimityksiä ja kontekstitietoja: Leikissä Ärri kurri

• 6. Loitsut

  • 1. Tietäjän sanat

    • Alkusanat

      Alkusanoja; Ihmisen synty; Luonnon nostatus; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanojaHeterogeeninen ryhmä lyhyitä loitsusanoja, joiden mainitaan kuuluvan nimenomaan tietäjän toimien tai muiden loitsujen aluksi.

    • Avunpyyntö

      Alkusanoja; Avuksipyyntösanat; Avuksipyyntösanoja; Avunpyyntö loitsittaessa; Epätietoisten tautien parantaminen; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Haltioita nostaissa; Hiidestä hevonen; Iso kokko; Kaatuvatauti (Pahan pieksettävä); Kohtaus, säikäys; Kylvetyssanoja; Luonnon karaistus; Manauksia; Menetetyn luonnon palauttaminen; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Niukahdus; Nouse ukko huureparta; Parantamaan ryhdyttäessä; Riisi; Saatanan avuksipyyntö; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän valmistus; Tule kokko Turjan maalta; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Varaukset; Varaukset ja manaukset; Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaTietäjä kutsuu tai nostattaa apureitaan: Ukkoa, Ilmarista, Neitsyt Mariaa, erilaisia apueläimiä jne. Haltioille osoitetut avunpyynnöt on sijoitettu ryhmään HALTIAT.tarkista

    • Avunpyyntö*

      Alkusanoja; Avuksipyyntösanat; Avuksipyyntösanoja; Avunpyyntö loitsittaessa; Epätietoisten tautien parantaminen; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Haltioita nostaissa; Hiidestä hevonen; Iso kokko; Kaatuvatauti (Pahan pieksettävä); Kohtaus, säikäys; Kylvetyssanoja; Luonnon karaistus; Manauksia; Menetetyn luonnon palauttaminen; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Niukahdus; Nouse ukko huureparta; Parantamaan ryhdyttäessä; Riisi; Saatanan avuksipyyntö; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän valmistus; Tule kokko Turjan maalta; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Varaukset; Varaukset ja manaukset; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja**Tietäjä kutsuu tai nostattaa apureitaan: Ukkoa, Ilmarista, Neitsyt Mariaa, erilaisia apueläimiä jne. Haltioille osoitetut avunpyynnöt on sijoitettu ryhmään HALTIAT.tarkista

    • Erilaisia tietäjän sanoja

      Tietäjä; Tietäjä ja paholainen; Toista tietäjää vastaan; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Vanha noita; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja

    • Erilaisia tietäjän sanoja*

      Tietäjä; Tietäjä ja paholainen; Toista tietäjää vastaan; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Vanha noita; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja**

    • Kateita ja noitia vastaan

      Alkusanoja; Avuksipyyntösanoja; Kateen luku; Kateen sanat; Kateen sanoja; Kateita vastaan; Kerskauksia; Kerskaussanoja; Kiven sanat; Kylvetyssanoja; Käärmeen sanat; Lapsen kivuissa; Luonnon nostatus; Luotteet lovia myöten; Manaus- ja kyydityssanoja; Noitumista vastaan; Synnytyskivuissa; Taikuria vastaan; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tietäjä; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän kerskaus; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän valmistus; Tietäjän varauksia; Toiselle loitsijalle takaisin loitsu; Toista loitsijaa vastaan; Toista tietäjää vastaan; Toista tietäjää vastaan (kirot); Tulen synty; Varaukset; Varaukset ja manaukset; Varauksia; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Varaus toista loitsijaa vastaan; Varaussanat; Varautuminen kadetta vastaan; Varautuminen toisia loitsijoita vastaan; Varautuminen tuuliaispäässä kulkevaa lappalaista vastaan; Varautuminen uhkaavaa noitaa vastaanKateen sanat; Kerskaukset ja varaukset; Tietäjät suhteessa toisiinsa, HÄÄRUNOT/Häänäytelmäänkuuluvat taikamenot ja varaukset: Hääväki varataan; Morsian varataan; Sulhanen varataan; LYRIIKKA/Miestenlaulut: Minä olen noidan nuorin poikaTietäjät, toisinaan myös muut, varautuvat toisten noitumista, loitsuja, kiroja ja kateutta vastaan. Keskeisiä ovat vastanoidan herjaukset ja verbaaliset hyökkäykset, joissa vastustaja tuhotaan. Tietäjä pohtii vastanoidan hyökkäystä ja kerskaa noituvansa noidat omiin nuoliinsa tai laulavansa lappalaisen tuhoon. Tietäjään eivät "pysty noidan nuolet, eikä tietäjän teräkset" ja hän varustautuu apureineen ja suoja-aidoin "kylän kiroja" ja "kylän noitia" vastaan. Ryhmän raja sekä muihin kerskauksiin ja varauksiin että kateen sanoihin on paikoin tulkinnanvarainen. Kuten nämä ryhmät, myös varautumiset kateita ja noitia vastaan kuuluvat loitsuston tyypilliseen kliseeaineistoon.

    • Kerskaukset ja varaukset

      Alkusanoja; Avuksipyyntösanoja; Iso kokko; Kerskauksia; Kerskaussanoja; Kipujen manaus; Luonnon nostatus; Manauksia; Nousi mahti mantereesta; Otan kokolta koprat; Parantamaan ryhdyttäessä; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän kerskaus; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän valmistus; Tietäjän varauksia; Toista tietäjää vastaan; Tule kokko Turjan maalta; Varauksia; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Kilpalaulanta; EPIIKKA/Tuonelassa käyntiAvunpyyntö; Kateita ja noitia vastaan; Tietäjät suhteessa toisiinsaTietäjä kerskaa voimillaan ja suojelijoillaan ja/tai varautuu erilaisilla suojakeinoilla, rautaisilla tai tulisilla vaatteilla ja pystyttämällään käärmeisellä aidalla. Jos kontekstitiedot tai teksti antavat ymmärtää että tietäjä varautuu nimenomaan vastanoitaa tai kateutta vastaan, on teksti sijoitettu ryhmään Kateita ja noitia vastaan.

    • Kerskaukset ja varaukset*

      Alkusanoja; Avuksipyyntösanoja; Iso kokko; Kerskauksia; Kerskaussanoja; Kipujen manaus; Luonnon nostatus; Manauksia; Nousi mahti mantereesta; Otan kokolta koprat; Parantamaan ryhdyttäessä; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän kerskaus; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän valmistus; Tietäjän varauksia; Toista tietäjää vastaan; Tule kokko Turjan maalta; Varauksia; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Kilpalaulanta; EPIIKKA/Tuonelassa käynti*Avunpyyntö; Kateita ja noitia vastaan; Tietäjät suhteessa toisiinsa*Tietäjä kerskaa voimillaan ja suojelijoillaan ja/tai varautuu erilaisilla suojakeinoilla, rautaisilla tai tulisilla vaatteilla ja pystyttämällään käärmeisellä aidalla. Jos kontekstitiedot tai teksti antavat ymmärtää että tietäjä varautuu nimenomaan vastanoitaa tai kateutta vastaan, on teksti sijoitettu ryhmään Kateita ja noitia vastaan.

    • Loppusanat

      Parannustyön lopussa

    • Lovesta herääminen

      Lovessa; Noidan louhesta herätys; Nouse luontoni lovestaNoitatarinaperinteeseen liittyviä säkeitä, joissa kuvataan lovehtivan noidan herättämistä.

    • Luonnon nostatus

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Alkusanoja; Ammuksen parantaminen; Etsi luontosi lovesta; Haltian nosto; Hammastauti; Horkka; Kaatuvatauti, mielisairaus; Kateen sanat; Kateet ja paha silmä; Kerskauksia; Kiven jälki; Kiven luonnon ottaminen; Kohtaus, säikäys; Kylvetyssanoja; Lapsen (yö) itku; Laskiaisena; Lasta kylvetettäessä; Leini, koiska; Lemmen nostatus kylvettämällä; Lemmen nosto; Lemmennosto; Lemmennostovirsi; Loitsimispaikan voiman ottaminen; Lovessa; Luonnon nostatus; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn vihat; Maahisen parantaminen; Manaus; Menetetyn luonnon palauttaminen; Metsännenä; Naitinvirsi; Nouse luontoni lovesta; Pelästyneelle; Pelästys; Pistoksen synty; Raani l. koiska; Sadetta oraille; Synnytyskivuissa; Tahvanan päivänä; Taudin alkuperän tiedustelu; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tie ristit rinnoillesi; Tietäjä; Tietäjän luonnon hankkiminen; Tietäjän sanoja; Varauksia; Varauksia ja naimataikoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Veren pidätys; Vesi - tuli - rauta; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaavaTietäjä nostaa luontonsa, haltiansa avukseen ja voimakseen - tyypilliset säkeet ovat "Nouse luontoni lovesta, haon alta haltiani". Mukana myös muunlaisia loitsuaihelmia ja kokonaisuuksia, joilla kontekstitiedon mukaan nostettu tietäjän luontoa. Inkerissä ja Etelä-Karjalassa luonnon nostatus on liitetty erilaisten sielunmenetykseen assosioituneiden tautien, itkettäjän ja pelästyksen parannusloitsuun. Luonnonnostatussanat on poimittu koko loitsustosta - myös silloin, kun ne luettu hevoselle.

    • Noidan vala

      Velhon vala

    • Noidannuoli

      Noidannuolien karkottaminenIlmassa näkyvien, lentävien noidannuolten karkottaminen lyhyillä loitsusanoilla.

    • Noitien uhri

      Noidat uhraavat eläinten karvoja perkeleelle pääsiäisenä lyhyillä loitsusanoilla.

    • Näkymättömäksi pääseminen

    • Silmänkääntäjäksi tullaan

      Syyn selville saaminen

    • Tietäjäksi tuleminen

      Tietäjäksi oppiminen; Tietäjäksi valmistautuminen; Tietäjäksi valmistus; Tietäjän lentokyky; Tietäjän luonnon hankkiminen; Tietäjän valmistus; Tietäjän voiman lisääminenLuonnon nostatusTietäjän kykyjen, luonnon ja tietojen saamiseen tai oppimiseen liittyviä lyhyitä loitsuja.

    • Tietäjän apuri

      Alkusanoja; Hiidestä hevonen; Hiien nuolen nostaminen (vasken seppäin synty); Iso kokko; Kateita vastaan; Luonnon nostatus; Tule kokko Turjan maalta; Varaukset; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Varautuminen kadetta vastaan; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta. Veneenveisto ja PolvenhaavaAvunpyyntö; Kerskaukset ja varaukset; SYNNYT/Tietäjän apurin syntyTietäjän apurin, tavallisesti apueläimen kuvaus ilman muuta merkittävää loitsuainesta.

    • Tietäjän enneuni

      Avuksipyyntösanoja; Tietäjäksi oppiminenTaudin tutkiminen

    • Tietäjän lentokyky

      Noita; Tietäjän lentämiskeinoNoitien ja trullien lentokyvyn hankkimisen loitsusanoja useimmiten tarinaan upotettuna.

    • Tietäjän tieto

      Kuoharin sanat; Luonnon nostatus; Tietäjä ja paholainen; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanoja, varauksia; Tietäjän tiedot; Tietäjän varauksiaTietäjäksi tuleminenLyhyitä, tietäjän tietojen, taikojen ja loitsujen hallussapitoon ja säilyttämiseen liittyviä loitsuja.

    • Tietäjän välineiden valmistus

      Tietäjän valmistusHALTIAT/Metsänhaltialle

    • Tietäjät suhteessa toisiinsa

      Alkuloihtu kahden tietäjän yhtyessä; Noitien kerskaus; Toista loitsijaa vastaan; Toista tietäjää vastaan; Toista tietäjää vastaan (kirot); VarauksiaKateita ja noitia vastaan; Kerskaukset ja varauksetKahden tietäjän välisiä suhteita sääteleviä lyhyitä loitsuja, joihin usein liittyy tietäjien välisestä kilpailusta kertovaa tarina-ainesta.

    • Valtuutus

      Alkusanoja; Luonnon nostatus; Manaus- ja kyydityssanoja; Parannustyön lopussa; Tietäjän loppusanat; Tietäjän sanoja, varauksiaMm. parannusloitsujen tyypillistä kliseeainesta, jossa tietäjä kuvaa puhuvansa ja toimivansa ylempien voimien valtuutuksella.

  • 2. Haltiat

    • Aitan haltia

      Aitta

    • Erilaisia pyyntöjä haltioille

      Haltiat; Mikkelinaamuna haltioille; Puun juurilla [rukous]; Talon vartia; Vauraus haltioita vastaan

    • Haltian ottaminen itselleen

      Ihmisen haltia; Tontin ottaminen

    • Kallionväelle

      Haltiat; Kallionväki; Vuorenväki

    • Kastamaton lapsi

      Äpärä"Äpäre" tai kastamaton lapsi, sijaton sielu huutaa kastettaan tai imee äitinsä verta.

    • Kotihaltian hyvitteleminen uutena vuotena

      Kekri ja kotihaltia

    • Kuopanhaltian puhuttelu

      Kuoppa

    • Kurkon luku

    • Liekkiö

    • Maahisen lehmä

      Maahiaisen lehmäKOTIELÄINTALOUS/Karjan päästäminen metsänpeitostaMaahisen lehmä voitiin hankkia itselle loitsulla. Maahinen saattoi myös saattaa lehmät metsänpeittoon.

    • Maahisen lehmä*

      Maahiaisen lehmä*KOTIELÄINTALOUS/Karjan päästäminen metsänpeitosta*Maahisen lehmä voitiin hankkia itselle loitsulla. Maahinen saattoi myös saattaa lehmät metsänpeittoon.

    • Maan väen otto tietäjän avuksi

      Maanemonen; Maanväen ottoTietäjän avuksipyytösanoja...

    • Maanhaltian lepytys

      Haltiat; Maahisen parantaminen; Maanhaltian (maanpitävän) asetus; Maanhaltian rauhoitus; Maanhaltiat tien valtaajina; Maanväki; Uuteen taloon tullessaKALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Pirujen ja kummitusten karkottaminenVaivoja, levottomuutta tms. aiheuttava vihainen maanhaltia lepytetään, asetetaan tai karkotetaan. Jos vaivaaja nimetään manalaiseksi tai maan väeksi, ja loitsuteksti osottaa kyseessä olevan kalman karkotus, on loitsu sijoitettu ryhmään Pirujen ja kummitusten karkottaminen.

    • Maanhaltian lepytys*

      Haltiat; Maahisen parantaminen; Maanhaltian (maanpitävän) asetus; Maanhaltian rauhoitus; Maanhaltiat tien valtaajina; Maanväki; Uuteen taloon tullessa*KALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Pirujen ja kummitusten karkottaminen*Vaivoja, levottomuutta tms. aiheuttava vihainen maanhaltia lepytetään, asetetaan tai karkotetaan. Jos vaivaaja nimetään manalaiseksi tai maan väeksi, ja loitsuteksti osottaa kyseessä olevan kalman karkotus, on loitsu sijoitettu ryhmään Pirujen ja kummitusten karkottaminen.

    • Maanhaltian tervehdys uudessa talossa

      Ikävän poistaminen uudesta talosta; Kun maa vastaa; Maan tervehdys; Maan tervehtiminen; Maanhaltia; Maanhaltia: uuden asuinpaikan tervehdys; Maanhaltia: vieraisiin mennessä; Maanpitävä; Taloa alkaissa kun ensimäinen tuli tehdään; Uudessa pirtissä kaikki menestyy; Uuteen paikkaan muuttaessa; Uuteen taloon mentäessä; Uuteen taloon tullessaMaanhaltian tervehtiminen; HÄÄRUNOT/Häänäytelmän taikamenot ja varaukset: Maan tervehtiminen; Muurin tervehtiminen; ERI TILOISSA: Koti-ikävän estäminen; Uusi taloMaanhaltiaa tervehditään ja pyydetään antamaan terveyttä ja hyvinvointia uuteen taloon muuttaessa, talossa vieraillessa, vierailulta kotiin palatessa. Samoja sanoja lukee morsian uuteen kotiin muuttaessaan.

    • Maanhaltian tervehtiminen

      Maahiisi; Maahinen; Maan tervehdys; Maan tervehtiminen; MaanhaltiaMaanhaltian lepytys; Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; TAUDIT/Maasta tarttuuErilaisia maanhaltian, maan väen tai maahisen tervehdyksia, joiden esitysyhteyttä tai tarkoitusta ei spesifioitu. Ks. vertailuotsikot

    • Metsänhaltialle

      Haltiat; Metsämajan haltialle; Metsän haltia; Metsän haltian uhri; Metsänväki; Uhri metsänhaltialle; Veden ja metsän haltijain saaminen avuksi; Älä korpi kuohutteleKs. myös Tautiloitsut: Lepänoksista parannuskeinoa otettaessa; Metsästä tarttuu; Metsästys: Metsälle lähtiessä; Metsänhaltian kutsuminen; Toispuolehinen metsällä Eri tiloissa: Nukkua saa rauhassaVrt. I4 2012, VI2 6217.

    • Metsänhaltialle*

      Haltiat; Metsämajan haltialle; Metsän haltia; Metsän haltian uhri; Metsänväki; Uhri metsänhaltialle; Veden ja metsän haltijain saaminen avuksi; Älä korpi kuohuttele*Ks. myös Tautiloitsut: Lepänoksista parannuskeinoa otettaessa; Metsästä tarttuu; Metsästys: Metsälle lähtiessä; Metsänhaltian kutsuminen; Toispuolehinen metsällä Eri tiloissa: Nukkua saa rauhassa*Vrt. I4 2012, VI2 6217.

    • Paholaisen saaminen avuksi

      Saatanan avuksipyyntöKs. myös Tietäjä Kotieläintalous: Rullin sanat lentoon lähtiessä

    • Paholaisen saaminen avuksi*

      Saatanan avuksipyyntö*Ks. myös Tietäjä Kotieläintalous: Rullin sanat lentoon lähtiessä*

    • Pajan haltialle

      Pajan väki; Pajanhaltia; Pajan vihkiminen; PajassaKs. myös Tietäjän sanoja: Sepän varausloitsuKs. myös XII1 4382.

    • Piru myllyssä

    • Pirun vallasta vapautuminen

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Pirua manataanKs. myös Taudit: Pirun vaivaama

    • Pörhönen

    • Ruskaja kartanoon

    • Seinärautio

      Vrt. Syöpäläisiä vastaan

    • Tervahaudan väki

    • Tienteppo

      Vrt. Tiedusteluja linnuilta...: Heinäsirkalta (tepolta) tien kysely

    • Tontuille

      Myllyn tontulle; TonttuKs. myös Maanviljelys: Riihitonttu (XII 3710, 7528)

    • Tulen väki

    • Tunturin haltialle

      Seita; Tunturin haltia

    • Ukonvoiman ottaminen

      Ukkosen väkiKs. myös Eri tiloissa: Ukkosen sanat

    • Vainajien laulu

      Kummitukset

    • Varaus haltioita vastaan

    • Veden väen nosto (Tietäjän avunpyyntö)

    • Vedenhaltialle

      Haltiat; Hetteen haltia; Lähteen haltia; Manalainen nostetaan lähteestä; Terveyden saaminen lähteeseen uhraamalla; Veden haltia, anna terveys; Veden ja metsän haltijain saaminen avuksi; Veden uhri; Veden voiman kahlitseminen; Veden voiman nostaminen; Veden väen ottaminen; Vedenväen otto kaivoa parantamaan; Vesihiiden nostaminen; Vettä ensikertaa uudesta kaivostaKs. myös Eri tiloissa: Vesillä ollessa, vesille lähtiessä Kalastus: Veden haltia menee toiseen järveen

    • Vedenhaltialle*

      Haltiat; Hetteen haltia; Lähteen haltia; Manalainen nostetaan lähteestä; Terveyden saaminen lähteeseen uhraamalla; Veden haltia, anna terveys; Veden ja metsän haltijain saaminen avuksi; Veden uhri; Veden voiman kahlitseminen; Veden voiman nostaminen; Veden väen ottaminen; Vedenväen otto kaivoa parantamaan; Vesihiiden nostaminen; Vettä ensikertaa uudesta kaivosta*Ks. myös Eri tiloissa: Vesillä ollessa, vesille lähtiessä Kalastus: Veden haltia menee toiseen järveen*

  • 3. Kalma, vainajat

    • Hautajaistalossa

      Hautajaismenoihin liittyviä; MaahanpanijaisetHautajaisissa ruokaillessa.

    • Hautausmaalta palatessa

      Kalmismaalta palatessa

    • Hiiret ei syö vainajaa

      Vainajat, kalma

    • Hukkuneen löytäminen järvestä

    • Hukkuvan uhri

      Hengenhädässä

    • Kalmanlastujen poltto

    • Kirkkomaan väki karkotetaan

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Hittuset eli manolaiset; Kirkonväki; Kuollutta kujetettaessa; Kuollutta kun viedään ulos; Manhon väki; MarrasVrt. Vainajan kummitteleminen estetään; Varautuminen vainajia vastaan; Haltiat: Pirujen ja kummitusten karkottaminenKirkkomaan väkeä karkotetaan erilaisin loitsulausein: Väki menköön perässä; Ulos, ulos, isäs luo; Vie mahti matkassasi; Rauha eläville ja lepo kuolleille. Suoraan vainajiin identifioitumattomat kirkkomaan väet ja kalmalaiset on sijoitettuu >Pirujen ja kummitusten karkottaminen -otsikkoon. - Ks. myös XII1 3827-3828 (rukous).

    • Kirkkomaan väki nostetaan

      Haltiat; Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Kalma, kirkonväki; Kalma, vainajat; Kalman nosto; Kalman voiman ottaminen; Kalmanväen otto; Kirkonväen nosto; Kirkonväki; Nouskaa kalmat kankahasta; Vainajan avuksi kutsuminen; Vainajan nostatus kummittelemaan; Vainajan nostatus pahaa tekemään; Vainajan nostatus tauteja panemaan; Vainajan saaminen avuksi; Vainajilta pyydettäessä; VainajaRyhmä sisältää kirkkomaan/kalman väelle eri tilanteissa osoitettuja, sisällöltään vaihtelevia loitsuja. Näitä on käytetty pääasiassa kolmeen tarkoitukseen: 1. Kalman väki nostetaan jonkun kimppuun pahassa tarkoituksessa (esim. IX4 55-60); 2. Loitsija haluaa saada kalman väeltä yliluonnollista voimaa itselleen (esim. VII3 49-51); 3. Kirkkomaan väke pyydetään parantamaan joku tauti (esim. VI2 7199-7200).

    • Kirkkoon meno avaimetta

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Lukon aukaiseminen; Kirkkomaan väki nostetaan; Kirkonhaltian saaminen avuksiKs. myös Eri tiloissa: Lukon avaaminen

    • Kirkkoon otettaessa

      Funktio epäselvä

    • Kirstua kiinni naulatessa

      Vainajat, kalma

    • Kolkutus kuoleman enteenä

      Kuoleman enne

    • Kun kirkonkello on raskas soittaa ruumiille

      Vrt. Kuollutta kuljetettaessa hevosella

    • Kuolevan hengenlähdön helpottaminen

      Kuolevalta kun henki karkautuuTAUDIT/Kitumasta päästetään; TAUDIT/Kuoleman sairausKuolinhetkellä sielu-hengen erkanemista helpottava loitsu, jolla ei pyritä kuolijan parantamiseen ja kuoleman lykkäämisen, vaan oikeanlaiseen kuolemaan.

    • Kuollut vie taudin mukanaan

      Kuollut ottaa tautia mukaanVrt. Taudit: Kalmasta tarttuu

    • Kuollutta kuljetettaessa hevosella

      Kuollutta kuljetettaessa; Ruumissaatto vapaasti kulkemaan; Vainajan hyvästeleminen; VainajatVrt. Ruumishevosen väsyttäminenKalman väki tms. saattaa tehdä ruumiin niin painavaksi, ettei hevonen jaksa vetää sitä. Erilaisilla taikatavoilla ja lyhyillä, manauksen kaltaisilla huudoilla kalman väki ajetaan pois. Esim: Ei tässä tarvita muita kuin minä ja ruumis; Pois liika väki. - Ks. myös XII1 3742

    • Kuollutta pelätessä

      Kuollutta jos pelkääKs. myös IX4 588-589.

    • Nuorikon itkiessä vainajaa liika

      Nuorikko itki vainajaa illoin

    • Piruja nostetaan toisen kimppuun

    • Piruja taloon

    • Pirujen ja kummitusten karkottaminen

      Haltiat; Hittuset eli manolaiset; Kalmanväki; Kirkonväki; Kummittelu poistetaan talosta; Kummitukset; Kummitusten karkottaminen; Pahan haltian kotoa torjuminen; Pahan karkoitus kartanosta; Pahan väki ajetaan talosta; Pirua manataan; Pirun karkottaminen talosta; Pirut ajetaan talosta; Pirut karkoitetaan talosta; Taloa asetettaessa karkoitetaan rietat; Veden väki karkoitetaan talostaVrt. Kirkkomaan väki karkoitetaan; Haltiat: Pirun vallasta vapautuminen; Vainajien lauluVrt. XII1 3756, X2 5162.

    • Pirujen ja kummitusten karkottaminen*

      Haltiat; Hittuset eli manolaiset; Kalmanväki; Kirkonväki; Kummittelu poistetaan talosta; Kummitukset; Kummitusten karkottaminen; Pahan haltian kotoa torjuminen; Pahan karkoitus kartanosta; Pahan väki ajetaan talosta; Pirua manataan; Pirun karkottaminen talosta; Pirut ajetaan talosta; Pirut karkoitetaan talosta; Taloa asetettaessa karkoitetaan rietat; Veden väki karkoitetaan talosta*Vrt. Kirkkomaan väki karkoitetaan; Haltiat: Pirun vallasta vapautuminen; Vainajien laulu*Vrt. XII1 3756, X2 5162.

    • Riitelevät tietäjät

      Vainaja

    • Ruumiin sanat

    • Ruumis ja ukonilma

      Ukkonen ei särje ruumista; Vainajat, kalma

    • Ruumishevosen väsyttäminen

    • Ruumista pestessä

      Vainajan hyvästeleminen

    • Siunaamattomana haudatun valituksia

      Hautausmaan ja kirkon ohi kulkiessaKyseessä ei ole loitsu, vaan vainajien repliikkejä.

    • Terveiset kirkosta

      Kirkosta tullessa

    • Tietoja kirkonväeltä haettaessa

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti

    • Uutisleipää vainajille

      Vrt. Eri tiloissa: Uutispuuroa syödessä

    • Vainaja ei vie mukanaan liikaa

      Hautajaismenoihin liittyviä; Kuollutta kuljetettaessa; Vainajan osa arkkuun; Vainajan peiteVrt. Karjan suojeleminen vainajalta"Tuon saat, et muuta"; "Tuos on osasi" sanotaan kuolleille ja toivotetaan rauhaa eläville ja lepoa kuolleille. Samalla kuolleelle annetaan leipää, voita tms. Tarkoituksena on estää vainajaa viemästä tuonpuoleiseen talon leipä- tai muuta onnea ja saada hänet tyytymään osaansa.

    • Vainaja ja lehmä

    • Vainajain muistelupäivä

      Maahanpanijaiset

    • Vainajalle ruokaa annettaessa

      Hautajaismenoihin liittyviä

    • Vainajalta pyydetään lääkettä

    • Vainajan hyvästeleminen

      Saavuttaessa kuolintaloonKs. myös Varautuminen vainajia vastaanKs. myös X1 2103

    • Vainajan kummitteleminen estetään

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Jos ruumis tulee päälle; Kirkkomaan väkeä karkoitetaan; Kummitukset; Kun kuullaan jonkun kuolleen; Pokoiniekkaa pois vietäessä; Vainaja; Vainajan karkottaminen takaisin hautaan; Vainajan kotona käyminen estetään; Vainaja pysytetään haudassa; Vainajan pysyttäminen haudassa; Vainajat, kalmaVrt. Kirkkomaan väki karkotetaanLoitsut liittyvät hyvin erilaisiin tilanteisiin ja ovat erilaisia; tilanteessa tehty taikatapa näyttää vaikuttaneen siihen mitä sanotaan. Useissa teksteissä on pitkiä kontekstikuvauksia, tai kertomuksia siitä, miten joku joskus toimi estääkseen vainajan kummittelemasta.

    • Vainajan lepytteleminen hautausmaalla

      Kalmoilla

    • Vainajan suojeleminen pahalta

    • Varautuminen vainajia vastaan

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Kirkon ohi kulkiessa; Kirkon ohi mennessä; Kirkon tervehtiminen; Ruumista vastaan tuotaessa; Vainaja; Vainajat, kalmaVrt. Taudit: Kalmasta tarttuuNäissä loitsuissa kerrotaan normeista, joita on noudatettava kirkon tai hautausmaan ohi kuljettaessa. Kirkkoa tervehditään, esim.: Terve kirkko, terve Herran temppelille ja toivotetaan rauhaa eläville, lepoa kuolleilla. Näin toimien eivät vainajat tai kalman väki tule kummittelemaan. Varautumisesta vainajia vastaan on itse asiassa kyse myös seuraavissa loitsuissa: Kalmanlastujen poltto; Kirkkomaan väki karkotetaan; Kirstua kiinni naulatessa; Kuollutta pelätessä; Ruumista pestessä; Vainajan kummitteleminen estetään; Vainajan lepytteleminen hautausmaalla. - Ks. myös rukouksia: XII 3823-27, XII2 8442-8443, X2 5139.

  • 4. Kateet, kirot, pahasilmä

    • Hauke

      HaukkeetVrt. Kateen sanat

    • Kadesuolojen valmistaminen

      Kateen karkottaminen; Kateen luku

    • Kateen sanat

      Avuksipyyntösanoja; Kadetta vastaan; Kateen karkottaminen; Kateen luku; Kateen lukuja; Kateen sanoja; Kateet; Kateet ja kirot; Kateet ja paha silmä; Kateita ja noitia vastaan; Kateita vastaan; Kateita vastaan; Kipulukuja; Kirot; Lähe liika liikkumahan; Pistoksen sanat; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanoja, varauksia; Tulen synty; Varaukset; Varauksia kateita vastaan; Varaussanat; Varautuminen kadetta vastaan KALASTUS/Kalastajan varautuminen kateita vastaan; KARJAN TAUDIT/Kuohittava eläin suojellaan kateelta; KOTIELÄINTALOUS/Hevosen kadehtijalle kostetaan; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista; METSÄSTYS/Metsästäjän varautuminen kateita vastaan; TIETÄJÄ/Kateita ja noitia vastaanKateen sanoilla varauduttiin kateudelta tai parannettiin kateuden aiheuttamaa pahaa, useimmiten sairautta. Keskeisiä elementtejä ovat kateellisen verbaalinen häpäisy, jossa tämän sanat ja katseet, suutelukset ja silmäykset palautetaan takaisin lähtösijoilleen. Kateen sanat ovat tyypillistä kliseeainesta useimpien loitsuryhmien teksteissä. Useimmissa loitsuryhmissä on myös oma kateen sanojen ryhmänsä (ks. vertailuryhmät sekä erilaiset varaukset, pilaamiset ja rikkeet).

    • Kateen sanat*

      Avuksipyyntösanoja; Kadetta vastaan; Kateen karkottaminen; Kateen luku; Kateen lukuja; Kateen sanoja; Kateet; Kateet ja kirot; Kateet ja paha silmä; Kateita ja noitia vastaan; Kateita vastaan; Kateita vastaan; Kipulukuja; Kirot; Lähe liika liikkumahan; Pistoksen sanat; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän sanoja, varauksia; Tulen synty; Varaukset; Varauksia kateita vastaan; Varaussanat; Varautuminen kadetta vastaan *KALASTUS/Kalastajan varautuminen kateita vastaan; KARJAN TAUDIT/Kuohittava eläin suojellaan kateelta; KOTIELÄINTALOUS/Hevosen kadehtijalle kostetaan; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista; METSÄSTYS/Metsästäjän varautuminen kateita vastaan; TIETÄJÄ/Kateita ja noitia vastaan*Kateen sanoilla varauduttiin kateudelta tai parannettiin kateuden aiheuttamaa pahaa, useimmiten sairautta. Keskeisiä elementtejä ovat kateellisen verbaalinen häpäisy, jossa tämän sanat ja katseet, suutelukset ja silmäykset palautetaan takaisin lähtösijoilleen. Kateen sanat ovat tyypillistä kliseeainesta useimpien loitsuryhmien teksteissä. Useimmissa loitsuryhmissä on myös oma kateen sanojen ryhmänsä (ks. vertailuryhmät sekä erilaiset varaukset, pilaamiset ja rikkeet).

    • Kirot

      Hiisitauti, kirot, sätki; Kiroissa; Kiroista päästetään; Kiroista päästäminen ja varjeleminen; Kiroista päästö; Kiroista varjellaan; Kiroja vastaan; Kirojen nostaminen; Kirot takaisin; Kirot toiselle; Kirousta säikähtäessäKs. myös Kateen sanat; Pahasilmä

    • Lapsen päästäminen kiroista

      Kateen luku; kateet ja kirot; Kirot pois lapsesta; Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Lapsen kituminen; Lapsen kivuissa; Lapsen kylvetys; Lapsen suuteet; Lapsia kylvettäessä; Lasta kylvetettäessä; Lasta kylvettäessä; Lasta silmäyksistä kylvetettäessä; Lasten tauteja; Pientä lasta kylvettäessä; Varaukset ja manaukset; Varauksia; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaastaLapsen suojelu kateeltaLasta päästetään ja kylvetetään kiroista, kateista, suuteluksista ja silmäyksistä: pahansuovan katseista, ajatuksista ja puheista. Myös monet lapsen kylvetyssanoihin luetut loitsut mainitsevat kirot ja kateet mahdollisina taudinsyinä.

    • Lapsen suojelu kateelta

      Kateen luku; Lapsen ihmaaminen; Lapsen kehuminen ja kiittäminen; Lapsen suuteet; Lapsen varjelu kateilta; Lapsi äkääntyy; Pahan tuottaminen ja poistaminenLapsen päästäminen kiroistaLasta suojellaan kateellisilta, pahansuovilta ihmisiltä vastaamalla herjaten näiden esittämiin kehuihin.

    • Lasta kylään viedessä

      Lapsi vieraissaLapsen suojelu kateelta; ERI TILOISSA/Vieraan kiroista varautuminenLapsi varataan kylään viedessä erittelemättömiltä uhilta - ilmeisesti kyseessä on kuitenkin pahansuovan naapurin kateilta suojaava loitsuryhmä.

    • Pahasilmä

      Ihmiset saadaan tappelemaan; Kostosanat; Paha luulo; Pahaa silmää vastaan; Pahaa toiselle; Pahaa vastaan; Pahan toivotus; Pahat sanat; Pahansuovan lahjominen; Pahan suovan luku; Pahantekijän tuhoaminen; Suutelukseen; Suutelukset; Sutuelus; Silmäykset; Silmääminen; Toisen pahantekoa vastaanKs. myös Kateen sanat; Kirot; Eri tiloissa: Pahan toivotuksia, pahalta varautumisia

  • 5. Tautiloitsut

    • Ailahan loitsu

      Pistos; SYNNYT/Ailahan syntyAilaan (kivun, vamman, pistoksen) loitsu koostuu syntyaihelmasta 9 taudin synty sekä taudin karkotussanoista.

    • Aivastaessa

      Aivastuksen sattuessa; Aivastus; Arpa: aavistelu, enteet; Lapsen aivastaessaLyhyitä siunauksia ja toivotuksia.

    • Ajettuma

      Tuulesta tarttuu

    • Ammus

      Ammuksille; Ammus, ähky; Ampumuksen sanat; Amputauti; Amputauti. Lento; Erilaisten tautien lukuja; Manauksia; Mist' on pulma puuttununna; Pusku; Puskut; ÄhkyLento; Pistos; Rutto; KARJAN TAUDIT/Ammus eläimessä; SYNNYT/Ammuksen syntyLähinnä lehmää tai hevosta, mutta myös ihmistä kohtaava äkillinen kohtauksenomainen ja noidannuoliin assosioitu tauti. Loitsu sisältää yleisiä taudinsyyn tiedusteluja, tietäjän sanoja sekä taudinkarkotussanoja ja manauksia tai rakentuu pistosloitsulle tyypillisen kaavan "sie pistit n pistoin, mie pistin n pistoin" (pistoksen uhkaus) mukaisesti. Etelä-Pohjanmaalla dominoi oma erityinen sekakielinen manaustyyppinsä. Esim. Raja- ja Pohjois-Karjalassa ammus tai amputauti esiintyy myös pistoksen toisintonimenä (ks. vertailuryhmät).

    • Ampiaisen lumous

      Ampiainen; Ampiaisen l. neyliäisen luku; Ampiaisen luku; Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen lumoussanat; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Ampiaisen sanoja; Ampiaisen varalta; Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Varautuminen ampiaista vastaanAmpiaisen nostatus; Ampiaisen sanat; Hörhöläisen lumous; Mehiläisen jälkiLumous, jolla varaudutaan ampiaisen pistoa vastaan, koostuu pitkälti samoista säkeistä kuin piston parannukseen käytetyt Ampiaisen sanat. Ampiaisen alkuperään ja syntyy viittaavia aihelmia on runsaasti, ja niistä kertovia elementtejä sisältävät on koottu Ampiaisen syntyyn. Ampiaisen puhuttelun jälkeen ampiaista kehotetaan kääntymään pois ihmisestä, pistämään muuta kuin ihmistä (itseään, maata) jne. Ihmisen alkuperään, voimaan ja kristikunnan jäsenyyteen vedotaan ampiaisen voimaa sortavina tekijöinä.

    • Ampiaisen lumous*

      Ampiainen; Ampiaisen l. neyliäisen luku; Ampiaisen luku; Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen lumoussanat; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Ampiaisen sanoja; Ampiaisen varalta; Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Varautuminen ampiaista vastaan*Ampiaisen nostatus; Ampiaisen sanat; Hörhöläisen lumous; Mehiläisen jälki*Lumous, jolla varaudutaan ampiaisen pistoa vastaan, koostuu pitkälti samoista säkeistä kuin piston parannukseen käytetyt Ampiaisen sanat. Ampiaisen alkuperään ja syntyy viittaavia aihelmia on runsaasti, ja niistä kertovia elementtejä sisältävät on koottu Ampiaisen syntyyn. Ampiaisen puhuttelun jälkeen ampiaista kehotetaan kääntymään pois ihmisestä, pistämään muuta kuin ihmistä (itseään, maata) jne. Ihmisen alkuperään, voimaan ja kristikunnan jäsenyyteen vedotaan ampiaisen voimaa sortavina tekijöinä.

    • Ampiaisen nostatus

      Ampiainen; Ampiaisen lumous; Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen nosto; Ampiaisen nostosanat; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Ampiaisen vihat nostajansa päälle; NostatusAmpiaisen lumousAmpiainen nostetaan toista ihmistä pistämään kehottamalla (nouse/ammu/pistä!), härnäämällä (et liene lintu jos et piiliä pitäne) tai tiedustelmalla (missä hampaasi ovat). Ampiaisen lumoukseen rinnastuvissa nostosanoissa ampiainen kehotetaan pistämään "toista", ei "minua".

    • Ampiaisen nostatus*

      Ampiainen; Ampiaisen lumous; Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen nosto; Ampiaisen nostosanat; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Ampiaisen vihat nostajansa päälle; Nostatus*Ampiaisen lumous*Ampiainen nostetaan toista ihmistä pistämään kehottamalla (nouse/ammu/pistä!), härnäämällä (et liene lintu jos et piiliä pitäne) tai tiedustelmalla (missä hampaasi ovat). Ampiaisen lumoukseen rinnastuvissa nostosanoissa ampiainen kehotetaan pistämään "toista", ei "minua".

    • Ampiaisen sanat

      Ampiaisen lumous; Ampiaisen l. neyliäisen luku; Ampiaisen piston parantaminen; Ampiaisen pisto painellaan turpumattomaksi; Ampiaisen pistämän pakotuksesta pääsee; Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Tulen syntyAmpiaisen lumous; Ampiaisen nostatus; Kimalaisen sanat; Mehiläisen jälki; SYNNYT/Ampiaisen syntyAmpiaisen piston parantamiseen käytetyt sanat koostuvat suurelta osin samoista karkotusaihelmista, joita käytetään Ampiaisen lumouksissa. Toinen, myös lumouksissa käytettyihin karkotusaihelmiin limittyvä aihelma on mehiläisen/ampiaisen toiminnan kuvaus aiheuttamansa vamman parantajana. Nämä "lennä siipesi simaan" -tyyppiset kuvaukset voivat myös assosioitua voiteen sanoihin, joissa mehiläinen toimii voiteiden noutajana. Pistojälkeä paineltiin maalla ja kiellettiin turpoamasta.

    • Ampiaisen sanat*

      Ampiaisen lumous; Ampiaisen l. neyliäisen luku; Ampiaisen piston parantaminen; Ampiaisen pisto painellaan turpumattomaksi; Ampiaisen pistämän pakotuksesta pääsee; Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Tulen synty*Ampiaisen lumous; Ampiaisen nostatus; Kimalaisen sanat; Mehiläisen jälki; SYNNYT/Ampiaisen synty*Ampiaisen piston parantamiseen käytetyt sanat koostuvat suurelta osin samoista karkotusaihelmista, joita käytetään Ampiaisen lumouksissa. Toinen, myös lumouksissa käytettyihin karkotusaihelmiin limittyvä aihelma on mehiläisen/ampiaisen toiminnan kuvaus aiheuttamansa vamman parantajana. Nämä "lennä siipesi simaan" -tyyppiset kuvaukset voivat myös assosioitua voiteen sanoihin, joissa mehiläinen toimii voiteiden noutajana. Pistojälkeä paineltiin maalla ja kiellettiin turpoamasta.

    • Ampujainen

      RiisiIlmasta tarttuva, ampujaisen akaksi kutsuttu tauti ajetaan pois, ja mehiläinen tuo voiteita parannukseksi.

    • Ampumahaava

      Pyssyn varaus

    • Borbulitsat

    • Eltta

      Elttaa parannetaanRiisiPohjois-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla eltaksi nimetty tauti muistuttaa riisitautia, ja sen parantamiseen käytetty lyhyt dialogiloitsu esiintyy muilla alueilla myös riisitaudin yhteydessä. Koska ko. dialogiloitsua ei kuitenkaan juuri näillä alueilla käytetä riisitaudin parantamiseen, muodostaa eltta tässä oman ryhmänsä.

    • Haava

      Erilaisten tautien lukuja; Haavat; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Toisen tekemä haava; Veren pidätys; Veren sanat; Veren sulku; Yleisiä kipujen sanojaAmpumahaava; Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia; Löylyn luku; Mätähaavat; Raudan sanat; Ruoan vihat; Tulen vihat haavasta; Veden vihat haavasta; Verensulku; Verihaavan vihat; Voiteen lukujaHeterogeeninen ryhmä erilaisia loitsuja, joilla on parannettu haavoja (tyrehdytetty verenvuotoa, estetty tulehtumista, edistetty umpeutumista jne. - ks. vertailuotsikot).

    • Halvaus

      Halvausta vastaanPistos

    • Hammasruoste

      Hampaista ruoste lähteeLapsen hampaita saadessa

    • Hammastaudin nostatus

      Hammasmadon nostoHammastauti

    • Hammastauti

      Hammas; Hammas = Vanhaa uunin päälle heittäessä; Hammaskivuille; Hammaskivut; Hammasmato; Hammassärky; Hammassärkyä vastaan; Hammastaudin parantaminen; Hammastaudissa; Hampaan madon sanat; Koi; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Pistos; RiisiHammastaudin nostatus; SYNNYT/Hammastaudin syntyHammastaudin loitsuille tyyppillisiä aihelmia ovat taudin alkuperän tiedustelut, hammastaudin synty-aihelmat ja taudin karkotussanat mutta myös erilaiset voiteiden ja kipujen sanat. Mielikuva käärmeestä, hammasmadosta taudinaiheuttajana tuottaa yhtymäkohtia myös käärmeen sanoihin. Mielikuvat kivusta taudinaiheuttajan puremisena tai syömisenä yhdistää hammastaudin loitsuja myös riisitaudin loitsuun. Hämeessä ja Satakunnassa yhteys on mielletty myös koi-tautiin (hammaskoi).

    • Hammastauti*

      Hammas; Hammas = Vanhaa uunin päälle heittäessä; Hammaskivuille; Hammaskivut; Hammasmato; Hammassärky; Hammassärkyä vastaan; Hammastaudin parantaminen; Hammastaudissa; Hampaan madon sanat; Koi; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Pistos; Riisi*Hammastaudin nostatus; SYNNYT/Hammastaudin synty*Hammastaudin loitsuille tyyppillisiä aihelmia ovat taudin alkuperän tiedustelut, hammastaudin synty-aihelmat ja taudin karkotussanat mutta myös erilaiset voiteiden ja kipujen sanat. Mielikuva käärmeestä, hammasmadosta taudinaiheuttajana tuottaa yhtymäkohtia myös käärmeen sanoihin. Mielikuvat kivusta taudinaiheuttajan puremisena tai syömisenä yhdistää hammastaudin loitsuja myös riisitaudin loitsuun. Hämeessä ja Satakunnassa yhteys on mielletty myös koi-tautiin (hammaskoi).

    • Hampun kuidun haava

      Puun sanat

    • Haukotus

      Haukotukselle

    • Hauvin purema

      Käärmeen sanat

    • Heikkohermoisuus

      KohtausMyös kohtuustaudiksi kutsuttua heikkohermoisuutta parannettiin maanhaltian tervehdyksellä tai manauksella.

    • Hengenahdistus

      Hengen ahdistuksessa

    • Hevosen potkaisu

      Hevosen potkasuHevosen sanat

    • Hevosen purema

      Hevosen pureman parantaminen; Hevosen purressa; HevosenpuremaHevosen sanat; SYNNYT/Hevosen synty

    • Hevosen sanat

      Hevosen potkaisu; Hevosen purema

    • Hien sanat

    • Hierontayskä

      Syöjä

    • Hiien kohtaukset

      Kaatumatauti

    • Hiilloksesta tarttuu

      Hiilloksesta kun heittäytyyTulesta tarttuu

    • Hinku

    • Huimapäisyys

      Huimapäisyys, virmapäisyysKaatumatauti; Mielenvikaisuus

    • Huulet

      Huulet kipeät; Huulten rahkottuminen; Rohtuma; RupiMaasta tarttuu; Tulesta tarttuuErilaisia lyhyitä loitsuja, joilla parannetaan huulten rohtumia ja kipuja. Syyksi ei suoraan mainita tarttumista maasta tai tulesta, mutta tautia saatetaan kutsua maahiseksi.

    • Huulet*

      Huulet kipeät; Huulten rahkottuminen; Rohtuma; Rupi*Maasta tarttuu; Tulesta tarttuu*Erilaisia lyhyitä loitsuja, joilla parannetaan huulten rohtumia ja kipuja. Syyksi ei suoraan mainita tarttumista maasta tai tulesta, mutta tautia saatetaan kutsua maahiseksi.

    • Hyle

      Hyle ja ruusu; Hylkeelle (jäsenkolotus); Hylkeen luku; Hylkeen synty; Koisa; Merehinen; RaaniPaise; Raani; Ruusu; SYNNYT/Hylkeen syntyInkerissä hylkeen taudinkuva on suhteellisen selkeä ja loitsu kiinteä, palaneen sanojen jäähdytys-aihelmaa hyödyntävä ihon oireiden parannusloitsu. Ihoa jäähdytetään, tauti karkotetaan synnyinseudulleen ja luetaan erilaisia voitelusanoja. Tyypillisiä ovat myös lyhyet hylkeen alkuperää valottavat syntyaihelmat. Muilla alueilla sekä tauti että sen parannukseen käytetyt loitsuaihelmat ovat moninaisia.

    • Häkämyrkytys

      Häkä päässä

    • Hämähäkin sanat

      Hämähäkin jälki; Hämähäkin luku; Hämähäkki; RiisiHämähäkin sanat alkavat tyypillisesti legenda-alluusiolla, jossa tiedustellaan miksi hämähäkki on "laittanut Luojan langan, Jeesuksen kerän kironnut". Loitsija uhkaa nylkevänsä hämähäkin, myyvänsä nahan ja ostavansa rahoilla hevosen. Hevosella ajo saa ketjurunonomaisia fantastisia piirteitä. Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla korostuvat ihmeellisen hevosen kuvaukset, Raja- ja Pohjois-Karjalassa ajo päätyy Kunnolaan ja Ihmetupa-motiiviin. Näillä alueilla hämähäkin sanoihin sisältyy viitteitä muihin kertoviin aihelmiin (Kettu itki poikiaan) ja lyriikkaan (Huolihevonen).

    • Hämähäkin sanat*

      Hämähäkin jälki; Hämähäkin luku; Hämähäkki; Riisi**Hämähäkin sanat alkavat tyypillisesti legenda-alluusiolla, jossa tiedustellaan miksi hämähäkki on "laittanut Luojan langan, Jeesuksen kerän kironnut". Loitsija uhkaa nylkevänsä hämähäkin, myyvänsä nahan ja ostavansa rahoilla hevosen. Hevosella ajo saa ketjurunonomaisia fantastisia piirteitä. Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla korostuvat ihmeellisen hevosen kuvaukset, Raja- ja Pohjois-Karjalassa ajo päätyy Kunnolaan ja Ihmetupa-motiiviin. Näillä alueilla hämähäkin sanoihin sisältyy viitteitä muihin kertoviin aihelmiin (Kettu itki poikiaan) ja lyriikkaan (Huolihevonen).

    • Härän loukkaama

      Härjän sanat; Härän synty

    • Hörhöläisen lumous

      Hörhöläisen sanatAmpiaisen lumous; Mehiläisen sanatAmpiaisen lumouksen kaltainen loitsu hörhöläisen piston estämiseksi.

    • Ihmisen loukkaama

      SYNNYT/Ihmisen syntyIhmisen toiselle aiheuttama haava parannetaan painelemalla mullalla, ja lausumalla ihmisen loukkaaman sanat, joissa viitataan ihmisen syntyperään tai syntyainekseen, maan multaan.

    • Ilmavaivat

      Erilaisia; Tuntemattomia katkelmia

    • Imettäjälle nousee maito

      Lapsen synnyttyä. KylvetettäessäMaitoa nostatetaan rintoihin ja vatsaa asetetaan lyhyillä loitsusanoilla.

    • Imettäjän ehtyminen

      Imettäjän maidon katoaminen; Imetyskyvyn pilaantuessa; Herutussanat; Lapsen-maidon loppuessa; Maidon katoaminen; Äidin ehtyminen Maidon ehtymisen sanoissa maitoa etsitään ja kehotaan vuotamaan. Maitorunsauden kuvauksissa on yhtymäkohtia myös lypsäjän sanoihin.

    • Imettäjän rintojen ajetus

    • Jalan kuoleentuminen

    • Jalkakipu

      Polven parantaminen; Vanhan miehen (veden) sanojaLapsen jalkakipuErilaisia lyhyitä parannussanoja, joilla hoidetaan jalan erilaisia vammoja. Jos oirehtivalle jalalle on esitetty taudinselitys, on teksti ko. taudin yhteydessä.

    • Juoksuttamistauti

      KuukautisvuotoKatkelma naisen juoksuttamistautiin käytetyistä loitsuista koostuu parantajan avunpyyntösanoista. Yhteys runsaan kuukautisvuodon parannussanoihin on todennäköinen.

    • Kaatumatauti

      Jalan kuoleentuminen; Kaatumatauti (Kouraustauti); Kaatuvatauti; Kaatuvatauti, mielisairaus; Kaatuvatauti (Pahan pieksettävä); Kaatuvatauti parannetaan; Lankeava tauti; Lankeevatauti (lapsen); Pahan lyöminen; Pahan särettäväHiien kohtaukset; Huimapäisyys; Kouristustauti; Mielenvikaisuus; METSÄSTYS/Riistan varkaalleKaatumataudin loitsut koostuvat tyypillisesti suhteellisen lyhyistä tiedusteluista, uhraus-, parannus- ja karkotussanoista sekä haltiain puhutteluista. Vienalainen kouristustauti (ks. vertailuotsikot) lienee sama tauti.

    • Kaihi

      Jää (kaihi); Metsännenä; Silmiin jos jää tulee; Silmäkipeä; SilmätaudeissaSilmätauti; SYNNYT/Jään synty

    • Kalman nostatus

      Kalma; Kalman nosto; Kalman syöttäjälle kostetaan; Kirkonmäen vaivatKalmasta tarttuu; KALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Kirkkomaan väki nostetaan

    • Kalmasta tarttuu

      Hammasmato; Hevoskalma; Kalma; Kalma, kirkoväki; Kalma, vainajat; Kalman rikkeissä; Kalman tarttuma; Kalman tauteihin; Kalmasta päästetään; Kirkonväen vaiva; Kivistys- l. kolotustauti; Lapsen kituminen; Löylyn lumous (äkien synty); Maa. Maahinen; Mist' on pulma puuttununna; Ruumiin sanat; Ruumista tavatessa; Silmäkipeä; Tarttuma; Tuulikas; Vainajan saaminen avuksi; Veden vioissa; VesikalmaKalman nostatus; KALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN; SYNNYT/Kalman syntyKalmasta tarttuneen taudin loitsut jakauvat kahteen perustyyppiin. Ensimmäinen, tyypillisesti pitkä loitsutyyppi koostuu taudin alkuperän tiedusteluista, tietäjän avunpyynnösitä, kipu- ja uhraussanoista sekä mittavista karkotuksista, joissa kalma lähetetään takaisin synnyinsijoilleen, esim. kalmalaisen karsinaan ja kuolleen kotiin. Toinen, lyhyempi loitsutyyppi on kalman tervehdys, jossa sanat osoitetaan useimmiten selkeästi taudinaiheuttajiksi tulkituille vainajille. Näissä tervehdyksissä kalmaa tai vainajia lepytetään anteeksipyynnöin ja tervehdyksin. Paikoin loitsujen ideat risteytyvät: ensimmäinen tyyppi voi koostua myös lyhyehköstä karkotusaihelmasta, jossa vainajaa kehotetaan viemään aiheuttamansa sairauden Tuonelaan.

    • Kalmasta tarttuu*

      Hammasmato; Hevoskalma; Kalma; Kalma, kirkoväki; Kalma, vainajat; Kalman rikkeissä; Kalman tarttuma; Kalman tauteihin; Kalmasta päästetään; Kirkonväen vaiva; Kivistys- l. kolotustauti; Lapsen kituminen; Löylyn lumous (äkien synty); Maa. Maahinen; Mist' on pulma puuttununna; Ruumiin sanat; Ruumista tavatessa; Silmäkipeä; Tarttuma; Tuulikas; Vainajan saaminen avuksi; Veden vioissa; Vesikalma*Kalman nostatus; KALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN; SYNNYT/Kalman synty*Kalmasta tarttuneen taudin loitsut jakauvat kahteen perustyyppiin. Ensimmäinen, tyypillisesti pitkä loitsutyyppi koostuu taudin alkuperän tiedusteluista, tietäjän avunpyynnösitä, kipu- ja uhraussanoista sekä mittavista karkotuksista, joissa kalma lähetetään takaisin synnyinsijoilleen, esim. kalmalaisen karsinaan ja kuolleen kotiin. Toinen, lyhyempi loitsutyyppi on kalman tervehdys, jossa sanat osoitetaan useimmiten selkeästi taudinaiheuttajiksi tulkituille vainajille. Näissä tervehdyksissä kalmaa tai vainajia lepytetään anteeksipyynnöin ja tervehdyksin. Paikoin loitsujen ideat risteytyvät: ensimmäinen tyyppi voi koostua myös lyhyehköstä karkotusaihelmasta, jossa vainajaa kehotetaan viemään aiheuttamansa sairauden Tuonelaan.

    • Karhun vihat

      Karhun jäljen parantaminen; Karhun loukkaama; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun purema; Karhun pyynti; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Käärmeen syntyKARJAN TAUDIT/Karhun pureman parantaminen karjasta; SYNNYT/Karhun synty

    • Karva kurkussa

      Kaulan ajettumissa; Karva kun menee kurkkuun; Karva kurkkuun; Karva kurkussa; Karva lähtee kurkusta; Karva, ruota lähtee kurkusta; Kurkku kipeä; Kurkkutauti; Kurkkutauti parannetaanKurkkutautiKurkkukipu tai kurkkutauti selitettiin kurkkuun joutuneen karvan aiheuttamaksi. Loitsuteksteissä luetellaan eläinkunnan ja ihmisen karvat. Samalla loitsulla poistettiin kurkkuun juuttunut vieras esine ja parannettiin tälläisesta johtuvaksi tulkittu tauti.

    • Kasvojen vilustuksessa

      Tulesta tarttuu

    • Kaulatauti

      Kasvannainen ja kuhmu kaulassa; Kaulan ajettumissa; Kaulatauti (niskuri, pankuri)Leukojen ajetus; Paise; Sikotauti; Struuma; SYNNYT/Kuvun syntyKaulatautia tai kaulaan noussutta ajosta, paisetta ja pahkaa loitsittiin kuten paisetta alenemaan ja painumaan. Kaulataudin yhteys joko struumaan tai sikotautiin on ilmeinen.

    • Kesakot

      Kesakot eli teerenpilkut; Kesakot (Sammakon tahriminen); TeerenpilkutERI TILOISSA/Päivettymä ei tartu

    • Keskonen

      Lapsen synnyttyä

    • Kierosilmäisyys ja päätauti

      Kateen luku; Kierot silmät ja päävirma; Lapsen pää jos välkkäsee; Lasta kylvetettäessä; Lasten tauteja, erilaisia; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Painajaisen parantaminen; Silmien parantaminen; Silmäin kierous; Vääräpäisyys lapsessaLapsen itkettäjä; PainajainenLapsen kierosilmäisyys, silmien "vipajaminen" sekä pään väärä asento tai ylimääräinen liike kuuluivat päätaudiksi, pyörrytystaudiksi tai päävirmaksi kutsutun taudin oireisiin. Taudinkuva on pitkälti sama kuin lapsen itkettäjän ja painajaisen. Myös näitä lasten tauteja parantaessa luetut loitsut muistuttavat toisiaan.

    • Kierto- eli punatauti

    • Kilo

      Erilaisten tautien lukuja

    • Kimalaisen sanat

      Kimalaisen pistoAmpiaisen sanat; Mehiläisen sanat

    • Kissan kynsiessä

      Kissan syntySYNNYT/Kissan synty

    • Kitumaan pilataan

      Kitumaan-pilausKitumasta päästetään; Pilaaminen; LEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Morsiusjoukko pilataan

    • Kitumasta päästetään

      Kitumasta-päästöKuolevan hengenlähdön helpottaminen; Pilauksesta päästetäänKitumaan pilatun henkilön päästäminen.

    • Kiven vihat

      Kiven jälki; Kiven loukkaama; Kiven sanat; Kiven synty; Kiven vihat ja loukkaantumat; Kiven (puun vihoihin); Kiven vihoihin; Koskea laskiessa; Niukahdus (Hiveltyminen); Raudan synty (Raudan vihat); Veren sanatMAANVILJELYS/Kivien lumoaminen niittymaalla; SYNNYT/Kiven syntyKiven loukkaamaan tai vihoihin luetut loitsut ovat suhteellisen lyhyitä. Keskeinen elementti on kiven alkuperään viittaava puhuttelu, esim. "kivi kimmon, kammon poika, maan muna, pellon kakkara, Syöjättären sydänkäpynen, Maamottaren maksanpala". Kiveä voidaan myös pyytää viemään vihansa. Kipusanoissa esiintyvä kivi, johon kivut työnnetään, on myös tyypillinen. Etenkin Metsäsuomen ja Hämeen loitsuissa esiintyy usein myös ajatus kiven avaimista, joiden avulla loitsija pääsee käsiksi loitsiessa tarvittavaan tietoon.

    • Kiven vihat*

      Kiven jälki; Kiven loukkaama; Kiven sanat; Kiven synty; Kiven vihat ja loukkaantumat; Kiven (puun vihoihin); Kiven vihoihin; Koskea laskiessa; Niukahdus (Hiveltyminen); Raudan synty (Raudan vihat); Veren sanat*MAANVILJELYS/Kivien lumoaminen niittymaalla; SYNNYT/Kiven synty*Kiven loukkaamaan tai vihoihin luetut loitsut ovat suhteellisen lyhyitä. Keskeinen elementti on kiven alkuperään viittaava puhuttelu, esim. "kivi kimmon, kammon poika, maan muna, pellon kakkara, Syöjättären sydänkäpynen, Maamottaren maksanpala". Kiveä voidaan myös pyytää viemään vihansa. Kipusanoissa esiintyvä kivi, johon kivut työnnetään, on myös tyypillinen. Etenkin Metsäsuomen ja Hämeen loitsuissa esiintyy usein myös ajatus kiven avaimista, joiden avulla loitsija pääsee käsiksi loitsiessa tarvittavaan tietoon.

    • Kohelma

      Kohtaus; Päänkivistys

    • Kohtaus

      Kohtauksen sanat; Kohtaus eli kopristus; Kohtaus, säikäys; Kouristus; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; ÄhkyHiien kohtaukset; Kaatumatauti; Kohelma; Koskema; Kouristustauti; Lasta kylään viedessä; Pelästys; Vatsatauti; KARJAN TAUDIT/Lehmän kohtaus; SYNNYT/Kohtauksen historiola; SYNNYT/Kohtauksen syntyKohtaukseksi nimitetään sekä omaa tautiaan että eri tautien äkkinäisiä puhkeamisia ja nimeämättömiä kipuja, kopristuksia jne. Kohtauksen loitsuiksi on tässä kerätty ne tekstit, joissa ei ole mainittu, minkä taudin kohtauksesta on kyse. Pelästys on kateen, vihan ja kalman ohella kohtauksen yleisin syy. Loitsun keskeisintä aiheistoa ovat erilaiset parannussanat, tietäjän sanat (Otan kokolta koprat) ja tietäjän avustajien kuvaukset. Pistoksen uhkauksen kaltainen numeraaliformula on myös yleinen.

    • Kohtaus*

      Kohtauksen sanat; Kohtaus eli kopristus; Kohtaus, säikäys; Kouristus; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Ähky*Hiien kohtaukset; Kaatumatauti; Kohelma; Koskema; Kouristustauti; Lasta kylään viedessä; Pelästys; Vatsatauti; KARJAN TAUDIT/Lehmän kohtaus; SYNNYT/Kohtauksen historiola; SYNNYT/Kohtauksen synty*Kohtaukseksi nimitetään sekä omaa tautiaan että eri tautien äkkinäisiä puhkeamisia ja nimeämättömiä kipuja, kopristuksia jne. Kohtauksen loitsuiksi on tässä kerätty ne tekstit, joissa ei ole mainittu, minkä taudin kohtauksesta on kyse. Pelästys on kateen, vihan ja kalman ohella kohtauksen yleisin syy. Loitsun keskeisintä aiheistoa ovat erilaiset parannussanat, tietäjän sanat (Otan kokolta koprat) ja tietäjän avustajien kuvaukset. Pistoksen uhkauksen kaltainen numeraaliformula on myös yleinen.

    • Koi

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Koin sanat; Koisa; Koiso; Koiska; Koiskanen; Koskus; Leini, koiska; Syöpätaudin sanat; SyövämadotHyle; Koin nostatus; Leini; Paise; Raani; Ruusu; Syöjä; Syöpä; Veren pilaus; SYNNYT/Koin historiola; SYNNYT/Koin syntyKoin sanat rakentuvat Jeesuksen tai muun pyhän toimijan ja personifioidun koin väliselle dialogille. Jeesus manaa koin pois, usein karkotussanoilla (ks. koin historiola). Toisinaan dialogi käydään itse loitsijan ja koin välillä (III, IV, VI, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Pohjois-Hämeessä dialogi korvautuu erilaisten koi-tyyppien luettelolla. Vain Vienassa koin sanat - ja ilmeisesti taudinkuva - poikkeavat jyrkästi pääryhmästä: koi tai syöjä voi esim. syödä lasta (vrt. Riisi). Eri alueilla myös muita tauteja on voitu nimittää koiksi tai koin toisintonimenä on käytetty muuta tautia (ks. vertailuotsikot). Länsi-Inkerissä ja Savossa koin/kuisman lukua on voitu lukea myös paiseelle.

    • Koi*

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Koin sanat; Koisa; Koiso; Koiska; Koiskanen; Koskus; Leini, koiska; Syöpätaudin sanat; Syövämadot*Hyle; Koin nostatus; Leini; Paise; Raani; Ruusu; Syöjä; Syöpä; Veren pilaus; SYNNYT/Koin historiola; SYNNYT/Koin synty*Koin sanat rakentuvat Jeesuksen tai muun pyhän toimijan ja personifioidun koin väliselle dialogille. Jeesus manaa koin pois, usein karkotussanoilla (ks. koin historiola). Toisinaan dialogi käydään itse loitsijan ja koin välillä (III, IV, VI, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Pohjois-Hämeessä dialogi korvautuu erilaisten koi-tyyppien luettelolla. Vain Vienassa koin sanat - ja ilmeisesti taudinkuva - poikkeavat jyrkästi pääryhmästä: koi tai syöjä voi esim. syödä lasta (vrt. Riisi). Eri alueilla myös muita tauteja on voitu nimittää koiksi tai koin toisintonimenä on käytetty muuta tautia (ks. vertailuotsikot). Länsi-Inkerissä ja Savossa koin/kuisman lukua on voitu lukea myös paiseelle.

    • Koin nostatus

      KoiKoiKoi (sormikoi) nostetaan varkaan sormeen.

    • Koiran purema

      Karhun vihat; Koiran lumoaminen (yöjalassa); Koiran purema parannetaan; Koiran puremaan; Koiran sanat; Koiran synty; Koiran vihatERI TILOISSA/Yöjalassa; SYNNYT/Koiran synty

    • Kolotustauti

      Kivistys- eli kolotustautiKalmasta tarttuu; Kipusanoja; Paholaisen vaiva ja jäsenkolotus; ÄhkyKolotustaudiksi nimetyn taudin loitsuille on yhteistä vain taudin nimitys. Toinen muistuttaa ähkyn sanoja, toisessa laannutetaan uhrilla sukulaisvainajan nostama tauti.

    • Korvakipu

      Kierot silmät ja päänvirma; Korvan kivistys; Korvan luku; Korvan pistos; Korvataudeissa; Korvanvuoto parannetaan; Pistoksen sanatKorvan kivun ja vuodon parannussanoja. Jos korvakipu mainitaan vain oireena tietystä, tunnetusta taudista, on loitsu sijoitettu ko. taudin yhteyteen.

    • Korvakipu*

      Kierot silmät ja päänvirma; Korvan kivistys; Korvan luku; Korvan pistos; Korvataudeissa; Korvanvuoto parannetaan; Pistoksen sanat**Korvan kivun ja vuodon parannussanoja. Jos korvakipu mainitaan vain oireena tietystä, tunnetusta taudista, on loitsu sijoitettu ko. taudin yhteyteen.

    • Koskema

      Vamma. VerivammaPaise; Vamma; SYNNYT/Koskeman syntyPohjois-Pohjanmaalla on oma nimityksensä erilaisista syistä syntyvään paiseeseen tai ajokseen, jonka keskelle nousee "märkänästy". Koskema voitiin käsittää myös omaksi taudikseen.

    • Kouristustauti

      KaatumatautiVienalainen kouristustaudiksi kutsuttu tauti lienee kaatumatauti (ks. vertailuotsikot).

    • Kulkutauti

      ERI TILOISSA/Vieraan kiroista varautuminen

    • Kuoleman sairaus

      Kitumasta päästetään; KuoleskelevaKuolevan hengenlähdön helpottaminenKuoleman mielikuvaan nimensä kautta yhdistetyt taudit parannetaan erilaisilla loitsuilla, kylvettäen lyhyillä elvytyssanoilla. Vienassa kyseessä oli kitumasta päästäminen, jonka jälkeen potilas jäi eloon tai kuoli, jos tauti oli kuolemaksi.

    • Kuppa

      Spitaali; SYNNYT/Ranskan synty

    • Kurkkutauti

      Kurkkutautia vastaan; TauditKarva kurkussa; METSÄSTYS/Koira päästetään pilauksesta; SYNNYT/Kurkkutaudin syntyErilaisia, kurkkutaudiksi kutsuttujen kurkun oireiden poistamiseen ja kurkun avaamiseen käytettujä loitsuja. Vienassa ja Pohjois-Pohjanmaalla kurkun avaamisen mielikuvat ovat samat, joita esiintyy metsästyskoiran pilauksesta päästön yhteydessä.

    • Kuukautisten ehtyminen

      Kuukautisten typehtyminen, vuotoKuukautisvuoto; Kuukautisten siirto miehelleEhtyneet kuukautiset palautettiin lyhyillä, vertauksille rakentuvilla sanoilla, joilla veri saatiin vuotamaan tai vagina avautumaan.

    • Kuukautisten siirto miehelle

      Kuukautiset; Synnytyskipujen tai kuukautisten muutto miehelleKuukautisvuoto; Kuukautisten ehtyminen; Synnytyskipujen siirto miehelleKuukautisia pilkkaavalle miehille voitiin nostattaa lyhyillä sanoilla sama "tauti" kuin naisille. Varomaton nainen saattoi menettää kuukautisensa siirtäessään niitä miehelle.

    • Kuukautisvuoto

      Hurmikot; Kuukautisten typehtyminen, vuoto; VerensulkuJuoksuttamistauti; Kuukautisten siirto miehelleRunsas kuukautisvuoto tai ylimääräiset kuukautiset parannettiin erilaisilla verenseisautussanoilla tai vaginan sulkusanoilla.

    • Kuumeessa

      Tulenlento

    • Kuuroksi tekeminen

    • Kylmän vihat

      Tulen synty ja vihat, palaneellePakkasen sanat

    • Kylmätauti

      LemmennostoLEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Lemmennostoloitsut

    • Kynnen vihat

      Vesimaahinen

    • Kärpän purema

      Kärpän purema parannetaan; Kärpän puremaanKäärmeen sanat; KARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästä; SYNNYT/Eläinten puremien historioloita; SYNNYT/Kärpän syntyLyhyitä kehotuksia kärpälle tai lyhyt, Pyhän Pietarin ja Neitsyt Marian välistä dialogia kuvaava historiola, jonka myötä purema parantuu.

    • Kärpäsen sanat

      Kärpäsen synty; Kärpäsen synty, sanatSYNNYT/Kärpäsen synty

    • Käärme estetään puremasta

      Käärmeen luku; Käärmeen lumous; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen pidätys; Käärmeen pistäminen estetään; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen seisatussanat; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen torjuminen; Käärmeen vihatKäärmeen pidätys ja lumous

    • Käärme estetään puremasta*

      Käärmeen luku; Käärmeen lumous; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen pidätys; Käärmeen pistäminen estetään; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen seisatussanat; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen torjuminen; Käärmeen vihat*Käärmeen pidätys ja lumous*

    • Käärme parantaa pureman

      Käärme haavaa nuolemaan; Käärme ottaa pistonsa takaisin; Käärmettä kutsuttaessaKäärmeen kutsuminen; Käärmeen sanatParannusloitsuissa, myös Käärmeen sanoissa yleinen ajatus siitä, että vamman aiheuttaja tulee itse parantamaan jälkensä on itsenäistynyt lyhyeksi loitsuksi, jossa käärme kutsutaan paikalle parantamaan vihansa.

    • Käärmeen karkotus

      Käärmeen karkoitus keväällä; Käärmeen karkoitussanat; Käärmeen lumous; Käärmeen pidätys; Käärmeen pidätys, seisatus, häpäisy; Käärmeen pidätys, seisotus, häpäisy; Käärmeen vihatKäärmeen nostatus; Käärmeen pidätys ja lumous; Sisiliskon karkotus; KOTIELÄINTALOUS/Kiiran karkottaminenKäärme manataan poistumaan tai estetään käärmeiden tulo taloon.

    • Käärmeen kutsuminen

      Käärmeen pidättäminen; Naurishalmeen varkailta suojeleminenKäärme parantaa pureman; Käärmeen nostatus; Käärmeen pidätys ja lumous, Käärmeen sanatKäärme voidaan kutsua paikalle tarkemmin erittelemättömästä syystä. Vrt. käärmeen nostatus, jossa se usutetaan puremaan ja pidätys, jossa se pyritään pysäyttämään paikalle, jossa se havaitaan. Joissain käärmeen pidätys- ja lumoussanoissa käärme myös kutsutaan takaisin sille paikalle, jolla se on nähty. Myös käärmeen sanoihin sisältyy tekstejä, joissa puremaan syyllistynyt käärme kutsutaan paikalle. Ks. vertailuotsikot.

    • Käärmeen nostatus

      Jos tietäjä on pannut käärmeen taloa polttamaan; Käärme lähetetään vahingon tekoon; Käärme nostajansa päälle; Käärmeen luku; Käärmeen nostatussanat; Käärmeen pidätys, seisatus, häpäisy; Käärmeen pidätys, seisotus, häpäisy; Käärmeen puremaan; Käärmeen synty; Käärmeen taikaisin lähettäminen; Käärmeen yllytys; NostatusKäärmeen kutsuminen; Käärmeen pidätys ja lumous; Sisiliskon nostatusKäärme lähetetään puremaan, polttamaan taloa tai takaisin lähettäjänsä päälle.

    • Käärmeen pidätys ja lumous

      Iltasiunauksia; Käärmeen luku; Käärmeen lumonta; Käärmeen lumous; Käärmeen palautussanat; Käärmeen pidättäminen; Käärmeen pidätys; Käärmeen pidätys, seisatus, häpäisy; Käärmeen pidätys, seisotus, häpäisy; Käärmeen pidätyssanat; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen seisatussanat; Käärmeen seisotus; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen varalta; Käärmeen yllytys; Väinämöisen polvenhaavaKäärme estetään puremasta; Käärmeen karkotus; Käärmeen kutsuminenKäärme pysäytetään ja estetään pakenemasta esim. maan alle, jolloin se voidaan tappaa. Loitsu on tyypillisesti lyhyt manaus, jossa maata tai pirua kehotetaan pitämään hevosensa tms. eli käärmeen. Vain Raja- ja Pohjois-Karjalassa esiintyy myös pidempi loitsutyyppi, jolla käärme lumotaan loitsijan kämmenelle.

    • Käärmeen sanat

      Kyyn jälki; Käärme lähetetään vahingon tekoon; Käärmeen luku; Käärmeen lumonta; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen pidätys; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen pureman parannus; Käärmeen pureman vihat; Käärmeen puremassa; Käärmeen puremasta johtunut myrkytys; Käärmeen sanoja; Käärmeen seisatussanat; Käärmeen suoloja tehtäessä; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen vihat; Maan vihat; Maan vihat, maahinen; Matajainen, salamato, tulimato; Mato musta maanalainen; Tulen vihat; Tuntemattomat taudit; Vaskikäärmeen sanat; Vesikyyn sanatKäärme parantaa pureman; Matajainen; KARJAN TAUDIT/Käärmeen pureman parantaminen eläimestä; KARJAN TAUDIT/Läävämato; SYNNYT/Käärmeen syntyKäärmeen pureman parantamiseen luetut Käärmeen sanat muodostavat laajan loitsuston, johon kuuluu runsaasti erilaisia käärmeen alkuperään, elinympäristöön, ulkonäköön etc. liittyviä aihelmia, näihin perustuvia puhutteluja ja manauksia sekä parannussanoja. Parannussanoista keskeisiä ovat kehotukset, jossa käärmettä tai maata kehotetaan ottamaan takaisin vihansa, voiteen sanat ja kipusanat. Tyypillisiä ovat myös käärmeen synnystä, ensimmäisestä puremasta ja sen parannuksesta kertovat historiolat. Raja Käärmeen synnyiksi lasketuista, alkuperää kuvaavista syntyaihelmista käärmeen puhutteluihin on liukuva.

    • Käärmeen sanat*

      Kyyn jälki; Käärme lähetetään vahingon tekoon; Käärmeen luku; Käärmeen lumonta; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen pidätys; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen pureman parannus; Käärmeen pureman vihat; Käärmeen puremassa; Käärmeen puremasta johtunut myrkytys; Käärmeen sanoja; Käärmeen seisatussanat; Käärmeen suoloja tehtäessä; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen vihat; Maan vihat; Maan vihat, maahinen; Matajainen, salamato, tulimato; Mato musta maanalainen; Tulen vihat; Tuntemattomat taudit; Vaskikäärmeen sanat; Vesikyyn sanat*Käärme parantaa pureman; Matajainen; KARJAN TAUDIT/Käärmeen pureman parantaminen eläimestä; KARJAN TAUDIT/Läävämato; SYNNYT/Käärmeen synty*Käärmeen pureman parantamiseen luetut Käärmeen sanat muodostavat laajan loitsuston, johon kuuluu runsaasti erilaisia käärmeen alkuperään, elinympäristöön, ulkonäköön etc. liittyviä aihelmia, näihin perustuvia puhutteluja ja manauksia sekä parannussanoja. Parannussanoista keskeisiä ovat kehotukset, jossa käärmettä tai maata kehotetaan ottamaan takaisin vihansa, voiteen sanat ja kipusanat. Tyypillisiä ovat myös käärmeen synnystä, ensimmäisestä puremasta ja sen parannuksesta kertovat historiolat. Raja Käärmeen synnyiksi lasketuista, alkuperää kuvaavista syntyaihelmista käärmeen puhutteluihin on liukuva.

    • Lapsen hampaita saadessa

      Ensimmäisten hampaiden vahvistaminen; Hammasruoste; Hampaiden taikominenHammasruoste; Uuden hampaan pyyntöLapsen saadessa ensimmäiset hampaansa painellaan niitä raudalla ja loitsitaan yhtä koviksi kuin rauta. Toisinaan mainitaan, että loitsulla ehkäistään hammasruostetta.

    • Lapsen itkettäjä

      Itkettäjä; Itkettäjän karkoittaminen; Itkeväinen; Itkeväisen lapsen parantaminen; Itkeväisen parantaminen; Kierot silmät ja päävirma; Kipujen synty; Kylvettäessä; Lapselle, maata kun panee; Lapsen levottomuus; Lapsen päästäminen kiroista; Lapsen synnyttyä. Kylvetettäessä; Lapsen uni ja unettomuus; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsen yöitku; Lapsen yöitkuun; Lapsen-itkettäjä; Lapsi: kylvetys ja varaukset; Lasta kylvettäessä; Lasten yö-itkuun; Niekko; Niekko, itkettäjä; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Pelästys ja loukkaus; Unen hankkiminen lapselle; Valvottaja; Yöitku; Yön-itkettäjä; Yön-itkettäjä (valvottaja)Kierosilmäisyys ja päätauti; Lapsi itkemään; Painajainen; Pelästys; Unettomuus; KEHTOLAULUT/Anna itkeä itikanLapsen unettomuutta ja yöitkua on pidetty sekä oireena että itsenäisenä tautina. Taudiksi käsitetyn itkettäjän toisintoniminä ovat mm. niekko, valvottaja ja painajainen (ks. vertailuotsikot). Oireyhtymään kuuluvat paitsi itku, myös silmien kierous (ks. vertailuotsikot), pään ja silmien "vipinä" jne. Usein itkettäjä tulkitaan pahansuovan ihmisen suuteluksista tai silmäyksistä johtuvaksi. Yöitkun tulkinnan monimuotoisuudesta johtuen myös itkettäjän loitsut ovat heterogeenisia. Kyseessä voi olla yleinen unen toivotus, kirojen aggressiivinen poistaminen, tai usein dialogiformulalle rakentuva loitsu ("Mitä etsit? - Unta etsin"), jota esitettäessä lasta kuvaannollisesti jauhettiin tai pujotettiin esim. oven läpi. Kehtolaulu-aihelmat ovat yleisiä: itkettäjän loitsu voi olla myös loitsun funktiossa esitetty kehtolaulu sellaisenaan. Itkettäjän sanoja käytettiin myös vastasyntyneelle hyväunisuutta loitsiessa. SKVR:ssä itkettäjän loitsuiksi luokiteltuja tekstejä on siirretty Painajaisen ja Kierosilmäisyyden ja päätaudin ryhmiin, mikäli ko. nimitykset tai oireet korostuvat itkuisuuden kustannuksella.

    • Lapsen itkettäjä*

      Itkettäjä; Itkettäjän karkoittaminen; Itkeväinen; Itkeväisen lapsen parantaminen; Itkeväisen parantaminen; Kierot silmät ja päävirma; Kipujen synty; Kylvettäessä; Lapselle, maata kun panee; Lapsen levottomuus; Lapsen päästäminen kiroista; Lapsen synnyttyä. Kylvetettäessä; Lapsen uni ja unettomuus; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsen yöitku; Lapsen yöitkuun; Lapsen-itkettäjä; Lapsi: kylvetys ja varaukset; Lasta kylvettäessä; Lasten yö-itkuun; Niekko; Niekko, itkettäjä; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Pelästys ja loukkaus; Unen hankkiminen lapselle; Valvottaja; Yöitku; Yön-itkettäjä; Yön-itkettäjä (valvottaja)*Kierosilmäisyys ja päätauti; Lapsi itkemään; Painajainen; Pelästys; Unettomuus; KEHTOLAULUT/Anna itkeä itikan*Lapsen unettomuutta ja yöitkua on pidetty sekä oireena että itsenäisenä tautina. Taudiksi käsitetyn itkettäjän toisintoniminä ovat mm. niekko, valvottaja ja painajainen (ks. vertailuotsikot). Oireyhtymään kuuluvat paitsi itku, myös silmien kierous (ks. vertailuotsikot), pään ja silmien "vipinä" jne. Usein itkettäjä tulkitaan pahansuovan ihmisen suuteluksista tai silmäyksistä johtuvaksi. Yöitkun tulkinnan monimuotoisuudesta johtuen myös itkettäjän loitsut ovat heterogeenisia. Kyseessä voi olla yleinen unen toivotus, kirojen aggressiivinen poistaminen, tai usein dialogiformulalle rakentuva loitsu ("Mitä etsit? - Unta etsin"), jota esitettäessä lasta kuvaannollisesti jauhettiin tai pujotettiin esim. oven läpi. Kehtolaulu-aihelmat ovat yleisiä: itkettäjän loitsu voi olla myös loitsun funktiossa esitetty kehtolaulu sellaisenaan. Itkettäjän sanoja käytettiin myös vastasyntyneelle hyväunisuutta loitsiessa. SKVR:ssä itkettäjän loitsuiksi luokiteltuja tekstejä on siirretty Painajaisen ja Kierosilmäisyyden ja päätaudin ryhmiin, mikäli ko. nimitykset tai oireet korostuvat itkuisuuden kustannuksella.

    • Lapsen ja äidin kierräntä

      Kylvetys ja varaukset; Synnytyskivuissa; Vastasyntyneen lapsen kierräntäSynnytyksen jälkeen; ERI TILOISSA/VastasyntynytVastasyntynyt lapsi ja äiti kierrettiin tulella, raudalla, ikonilla tai istukalla lukien erilaiselta pahalta, mm. kiroilta suojaavaa varausta.

    • Lapsen jalkakipu

      Hiiri potemaan; Hyppiminen; Hypätessä; Jalan kipu; Jalkakipu; Jalan loukkaantuminen; Jalka terveeksi; Korkealta hypätessä; Kun lapsen jalka on kipeänä; Lapsien hyppiessä; Lasta kylvetettäessä; Loikatessa; Ojan yli hypätessäLapsen pikku kipuja ja loukkaantumiaTavallisesti lapsen jalkakipuun luetussa lyhyessä loitsussa jalkakipu lähetetään hiiren podettavaksi ja oma jalka toivotetaan terveeksi. Monesti näin todetaan lausutuksi hypätessä kiveltä kivelle.

    • Lapsen koirantauti

      Lasta kylvettäessäRiisiVatsan pöhötystä ja vaivaisuutta aiheuttava koirantauti parannetaan kylvettämällä lasta koiranpennun pesuvedellä ja manaamalla tauti koiralle. Myös riisitautia on kutsuttu satunnaisesti koirataudiksi (XIII).

    • Lapsen liika

      Lapsen paiseet; LiikaPaise; Lasta kylvetettäessä

    • Lapsen maitohampaan lähtiessä

      Ensimäiset hampaat kun lähtevät; Hammas; Hammas kun lähtee; Hammas = Vanhaa uunin päälle heittäessä; Kun hammas lähtee; Lapsen ensimmäisten hampaitten lähtiessä; Lapsen maitohammasta kiukaalle viskatessa; Maitohammas; Maitohammas kun putoaa; Ota hiiri (lukki) maitohammas; Uuden hampaan pyyntö; Uuden hampaan pyytö; LORUT/Ota, hiiri, maitohammasLapsen hampaita saadessa; KARJAN TAUDIT/Varsalle rautahampaan toivotusLapsen maitohammas heitettiin sen irrottua uunin päälle ja uusia hampaita vahvistettiin lyhyillä loitsusanoilla. Vanha, luiseksi tai sittaiseksi kutsuttu hammas toivotettiin pois, esim. hiirelle tai lukille, ja itselle toivottiin uutta, rautaista hammasta.

    • Lapsen matotauti

      Lapsen matoLapsi loitsitaan terveeksi matotaudista, jonka lapsi saa, jos äidin varjo koskee raskausaikana käärmeeseen. Taudin oireisiin kuuluu kiemurteleminen.

    • Lapsen napa

      Kylvetys ja varaukset; Kylystä pois lähtiessä; Lapsen kylvetys; Lapsen synnyttyä; Lapsen synnytyksessä; Lapsen syntyessä; Riien, sätkän lukuja; Riisi; SynnytyskivuissaLapsen napatauti; RiisiVastasyntyneen lapsen napaa (joskus myös navan sitomiseen käytettyä riepua tai muuta ruumiinosaa) "purraan" riisitautia (joskus myös muita tauteja) vastaan varautumiseksi. Samaa loitsua ja taikatapaa käytettiin myös riisitaudin parannukseen (ks. vertailuotsikot).

    • Lapsen napatauti

      Kuuta vastaan; Napatautia vastaanLapsen napa; Riisi

    • Lapsen ohimoita repäisee

      Jos lapsia repäiseeRiisiNimeämätön, ohimoita ja sukuelimiä "repäisevä" tauti - vrt. varsinkin ohimoriisi (VI).

    • Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia

      Hiiri potemaan; Kierot silmät ja päävirma; Kipujen manaus; Lapsen kivuissa; Lapsen tauteja; Lasta kylvetettäessä; Lasten loukkaantuma; Lasten loukkaantumat parannetaan; Leikkiloitsu; Loitsuhokemaisia lasten loukkaantumisissa; Loukkaus; Loukkaantuma; Mää, pipi, kottii; Pakotussanoja; Pelästys ja loukkaus; Pikkuhaava; Rasvaa kanan rakosta; Sianpaska sitomaan; Sirkka sitteeks; Sormi kipeä; Veren pidätyssanat; Verenjuoksun pidättäminenLapsen jalkakipu; Lapsen vatsakipu; Lasta kylvetettäessä; Loukkaantuma tai pikku kipu

    • Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia*

      Hiiri potemaan; Kierot silmät ja päävirma; Kipujen manaus; Lapsen kivuissa; Lapsen tauteja; Lasta kylvetettäessä; Lasten loukkaantuma; Lasten loukkaantumat parannetaan; Leikkiloitsu; Loitsuhokemaisia lasten loukkaantumisissa; Loukkaus; Loukkaantuma; Mää, pipi, kottii; Pakotussanoja; Pelästys ja loukkaus; Pikkuhaava; Rasvaa kanan rakosta; Sianpaska sitomaan; Sirkka sitteeks; Sormi kipeä; Veren pidätyssanat; Verenjuoksun pidättäminen*Lapsen jalkakipu; Lapsen vatsakipu; Lasta kylvetettäessä; Loukkaantuma tai pikku kipu*

    • Lapsen puhekyvyn pilaaminen

      Lapsen sorakieliseksi saattaminen

    • Lapsen tenni

      OksennustautiTenniksi kutsutun pienen lapsen oksennustaudin loitsu.

    • Lapsen vatsakipu

      Kipu pois lapsen vatsastaLapsen pikku kipuja ja loukkaantumia; Vatsatauti

    • Lapsen vatsakipu*

      Kipu pois lapsen vatsasta*Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia; Vatsatauti*

    • Lapsen virtsavuodon nostatus

      Lapselle virtsavuotoLapsen virtsavuoto

    • Lapsen virtsavuoto

      Lapsen virtsavuodon nostatus; Vuoteensa kasteleminen

    • Lapsi itkemään

      Itkeväinen; Lapsi pannaan itkemäänLapsen itkettäjäTalossa vieraileva naapuri, kerjäläinen tms. saattoi pilata lapsen itkemään. Loitsuryhmä liittyy taudinselitykseen, jonka mukaan lapsen itkettäjä on pahansuovan nostama tauti.

    • Lapsi palaa kuumassa vedessä

      Kun lapsi palaa kuumassa vedessäTulen vihat

    • Lasten nimeämättömiä tauteja

      Lasten tauteja, erilaisiaLasta kylvetettäessä; Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia

    • Lehmän puskua vastaan

      Lehmän (tai vuohen) sarven jälkeä parannettiin luettelemalla sarven kovuutta kuvaavia aineita ja niiden alkuperiä.

    • Leini

      Kleinin sanat; Leini, koiska; Leinin luku; Loukkaus, leini, lentotauti; Luuvalo; Tarttumusten parantaminen vedellä (suoloilla)Hyle; Koi; Luuvalo; Paise; Raani; KARJAN TAUDIT/Leini lehmän utareissa; SYNNYT/Leinin historiola; SYNNYT/Leinin syntyKoi-tautiin läheisesti liittyvä leini parannetaan loitsulla, jolle tyypillinen piirre on koin loitsussa esiintyvän historiolan kaltainen dialogi. Pyhät toimijat, leinin tapauksessa usein Juuttaan tyttäret, kohtaavat taudinaiheuttajan joka paljastaa aikeensa, jolloin tauti parannetaan. Tyypillisiä ovat myös taudinaiheuttajan tervehdykset ja lyhyet karkotussanat.

    • Lento

      Lennoksen sanat; PistosAmmus; Pistos; KARJAN TAUDIT/Lennos

    • Leukojen ajetus

      Leuan kipuKaulatauti; Sikotauti; StruumaLeukojen ajetus, leukojen sivuille noussut turvotus tai pahka asetettiin paiseen sanojen kaltaisilla loitsuilla. Yhteys kaulatautiin ja siten struumaan tai sikotautiin on ilmeinen.

    • Liikaluu

      Paise

    • Louhaantuminen

      LoukkaantuneelleLoukkaantunut jäsen on louhaantunut silloin kun se ei ole niukahtanut eikä nyrjähtänyt.

    • Loukkaantuma tai pikku kipu

      Loukkaus, leini, lentotautiLapsen pikku kipuja ja loukkaantumia

    • Loukkaustauti

      Loukkaus, leini, lentotautiAmmus; Lento; Rutto; KARJAN TAUDIT/Loukkaustauti eläimessä; SYNNYT/Loukkauksen syntyLoukkaustaudiksi Pohjois-Pohjanmaalla kutsuttu tauti käsitettiin noidannuolen kaltaisen projektiilin aiheuttamaksi. Toisinaan oireisiin kuului myös paiseita. Poikkeuksellisesti toisintoniminä mainitaan leini tai lentotauti, mutta myös ammus vaikuttaa taudinkuvaltaan samanlaiselta. Yksi tiedonanto mainitsee loukkauksen karjan taudiksi. Loitsuissa tyypillisiä aineksia ovat Jeesuksen nuolien tai kirjan kantajien tervehtiminen (vrt. Rutto), manaukset ja voiteen sanat sekä Loukkauksen synty.

    • Lukkutauti

      Erilaisten tautien lukujaRuokahalu

    • Luuvalo

      Leini; Leini, koiska; Luunkolottaja; Luu-särky; Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaLeini

    • Lävys

      Ammus; Lento; Pistos; SYNNYT/Pistoksen syntyLävyksen loitsu koostuu pistoksen loitsusta tutusta, numeraaliformulalle rakentuvasta uhkauksesta sekä pistoksen synnystä.

    • Löylyn luku

      Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvettäessä; Kylvetyssanoja; Lasta kylvetettäessä; Löyly; Löyly estetään haavaan menemästä; Löyly jos on tarttunut kipeään kohtaan; Löylyn lumous; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanat; Löylyn sanoja; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Löylyn tervehyttäminen; Löylyn vihat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihain parantaminen; Raudan vihoihin; Saunan luku; Saunassa; Siikasen loitsu; Tulen synty; Tulen vihat; Tuntemattomassa taudissa; Vesi, hiki tai löyly haavassaKylvetyssanoja; Saunapakana; Tulen vihat haavasta; Tulesta tarttuu; Veden vihat haavasta; Vitun vihat; ERI TILOISSA/Saunassa; SYNNYT/Löylyn syntySaunassa kylvettäessä ja sairasta kylvetettäessä löyly (tai kuumuus, höyry ja häkä) saattoi polttaa, tarttua, tai mennä haavaan. Tätä vastaan saunassa luettiin Löylyn luku, johon kuuluu tyypillisesti löylyn syntyaihelmia, tervehdyksiä sekä toivotuksia tai manauksia, joissa löyly suunnataan ihmisruumiin ulkopuolelle. Löyly tarttui yleisimmin (raudan aiheuttamaan) haavaan, mutta esim. Vienassa löylyn luvuissa luetellaan myös ihmisen ruumiinaukot tartuntakanavina. Kyseessä on joko tarttumuksen kaltainen vaiva, tai nimeämätön tauti, joka saattoi tarttua saunasta. Jos saunasta tarttuva tauti on nimetty (esim. Rupi, Saunapakana, Syyhy, Viantauti, Vitun vihat), on ko. loitsu sijoitettu taudin yhteyteen. Löylyn luku voidaan erottaa yleisistä kylvetyssanoista löylyn oikean paikan ja vaikutusmuodon kuvauksien kautta. Häkä ja kivut karkotetaan lyhytsanaisesti kiukaan rakoon tai huoran perseeseen; löyly kehotetaan joko kiukaan rakoon ja saunan sammaliin tai hyväätekeväksi hauteeksi. Löylyn paikka voidaan myös osoittaa lyhyillä kehotuksilla "ellös vikohon menkö", "ei oo löylyn löytämistä". Löylyn lukujen nimitykset viittaavat usein "vihoihin" tai "lumoamiseen". Tyypillisiä ovat myös löylyn tervehdykset sekä kehotukset, joissa Jumalaa kutsutaan löylyyn rakentamaan terveyttä. Saunomiseen liittyvät tervehdykset, joissa ei viitata terveyteen tai sairauteen on sijoitettu ryhmään ERI TILOISSA/Saunassa. Parannuskliseinä esiintyviä löylyn puhutteluja ei olla poimittu muista kuin loitsuryhmistä, joissa löylyn luvun idea liittyy olennaisesti parannettavaan vaivaan (kylvetyssanat, tulen sanat).

    • Löylyn luku*

      Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvettäessä; Kylvetyssanoja; Lasta kylvetettäessä; Löyly; Löyly estetään haavaan menemästä; Löyly jos on tarttunut kipeään kohtaan; Löylyn lumous; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanat; Löylyn sanoja; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Löylyn tervehyttäminen; Löylyn vihat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihain parantaminen; Raudan vihoihin; Saunan luku; Saunassa; Siikasen loitsu; Tulen synty; Tulen vihat; Tuntemattomassa taudissa; Vesi, hiki tai löyly haavassa*Kylvetyssanoja; Saunapakana; Tulen vihat haavasta; Tulesta tarttuu; Veden vihat haavasta; Vitun vihat; ERI TILOISSA/Saunassa; SYNNYT/Löylyn synty*Saunassa kylvettäessä ja sairasta kylvetettäessä löyly (tai kuumuus, höyry ja häkä) saattoi polttaa, tarttua, tai mennä haavaan. Tätä vastaan saunassa luettiin Löylyn luku, johon kuuluu tyypillisesti löylyn syntyaihelmia, tervehdyksiä sekä toivotuksia tai manauksia, joissa löyly suunnataan ihmisruumiin ulkopuolelle. Löyly tarttui yleisimmin (raudan aiheuttamaan) haavaan, mutta esim. Vienassa löylyn luvuissa luetellaan myös ihmisen ruumiinaukot tartuntakanavina. Kyseessä on joko tarttumuksen kaltainen vaiva, tai nimeämätön tauti, joka saattoi tarttua saunasta. Jos saunasta tarttuva tauti on nimetty (esim. Rupi, Saunapakana, Syyhy, Viantauti, Vitun vihat), on ko. loitsu sijoitettu taudin yhteyteen. Löylyn luku voidaan erottaa yleisistä kylvetyssanoista löylyn oikean paikan ja vaikutusmuodon kuvauksien kautta. Häkä ja kivut karkotetaan lyhytsanaisesti kiukaan rakoon tai huoran perseeseen; löyly kehotetaan joko kiukaan rakoon ja saunan sammaliin tai hyväätekeväksi hauteeksi. Löylyn paikka voidaan myös osoittaa lyhyillä kehotuksilla "ellös vikohon menkö", "ei oo löylyn löytämistä". Löylyn lukujen nimitykset viittaavat usein "vihoihin" tai "lumoamiseen". Tyypillisiä ovat myös löylyn tervehdykset sekä kehotukset, joissa Jumalaa kutsutaan löylyyn rakentamaan terveyttä. Saunomiseen liittyvät tervehdykset, joissa ei viitata terveyteen tai sairauteen on sijoitettu ryhmään ERI TILOISSA/Saunassa. Parannuskliseinä esiintyviä löylyn puhutteluja ei olla poimittu muista kuin loitsuryhmistä, joissa löylyn luvun idea liittyy olennaisesti parannettavaan vaivaan (kylvetyssanat, tulen sanat).

    • Maahisen nostatus

      Maahisen nostaminenMaasta tarttuuMaahinen voitiin nostaa eli aiheuttaa toiselle maasta tarttunut tauti.

    • Maasta tarttuu

      Ajos (paise, rupi); Haltiat; Kateen luku; Kuivamaahinen; Kun maa vastaa; Kun maa vastaa, maan vihat; Maa; Maahiiden manaus; Maahiisi; Maahinen; Maahisen parantaminen; Maahisen sanat; Maannenä; Maan- ja tuulenvihat; Maanpitävä; Maanvihat, maahinen; Maan tartunta; Maan tervehtiminen; Maan vihat; Maasta tarttumus; Mahijainen; Maistan karkoitus lapsesta; Maistan parantaminen; Oudolla maalla kivulloiseksi; Pellosta kun hinkautuu; Pelästys; Ruumiin maista; Silmätaudeissa; Syyhelmä; Tarttumusten parantaminen vedellä (suoloilla); Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia ja naimataikoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Veden hinku; Voiteen lukujaHuulet; Kalmasta tarttuu; Maahisen nostatus; Matajainen; Metsästä tarttuu; Tartunta; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuu; HALTIAT/Maanhaltian lepytys; HALTIAT/Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; HALTIAT/Maanhaltian tervehtiminen; SYNNYT/Maahisen syntyMaasta tarttuvan taudin (tavallisesti ruven) ja sen parannukseen käytetyn loitsun perusidea on kaikilla alueilla sama. Maahinen, maahiainen, maa jne. on sekä taudin että taudinaiheuttajan nimi. Maahista tervehditään, puhutellaan ja kehotetaan ottamaan tauti takaisin tai menemään sinne mistä se on tullutkin. Etenkin Vienassa maan väeltä pyydetään anteeksi, "proškeniaa". Useissa tapauksissa maahinen, maa ja maista saattavat kuitenkin viitata yleisemmin elementtien tarttumuksen ideaan (varsinkin X ja XII): varsinkin tulimaahisen ja vesimaahisen loitsut voidaan käsittää sekä maan että tulen tai veden elementtien tarttumuksiksi (ks. vertailuotsikot). Tarttumusten loitsuissa tyypilliset taudin alkuperän tiedustelut myös listaavat useita mahdollisia tartunnanlähteitä. Maan tarttumista estävät loitsut, jotka on esitetty uudessa talossa, maapohjalla jne. yöpyessä on sijoitettu ryhmään HALTIAT/Maanhaltialle: niissä pyydetään maalta terveyttä ja lupaa oleskeluun.

    • Maasta tarttuu*

      Ajos (paise, rupi); Haltiat; Kateen luku; Kuivamaahinen; Kun maa vastaa; Kun maa vastaa, maan vihat; Maa; Maahiiden manaus; Maahiisi; Maahinen; Maahisen parantaminen; Maahisen sanat; Maannenä; Maan- ja tuulenvihat; Maanpitävä; Maanvihat, maahinen; Maan tartunta; Maan tervehtiminen; Maan vihat; Maasta tarttumus; Mahijainen; Maistan karkoitus lapsesta; Maistan parantaminen; Oudolla maalla kivulloiseksi; Pellosta kun hinkautuu; Pelästys; Ruumiin maista; Silmätaudeissa; Syyhelmä; Tarttumusten parantaminen vedellä (suoloilla); Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia ja naimataikoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Veden hinku; Voiteen lukuja*Huulet; Kalmasta tarttuu; Maahisen nostatus; Matajainen; Metsästä tarttuu; Tartunta; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuu; HALTIAT/Maanhaltian lepytys; HALTIAT/Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; HALTIAT/Maanhaltian tervehtiminen; SYNNYT/Maahisen synty*Maasta tarttuvan taudin (tavallisesti ruven) ja sen parannukseen käytetyn loitsun perusidea on kaikilla alueilla sama. Maahinen, maahiainen, maa jne. on sekä taudin että taudinaiheuttajan nimi. Maahista tervehditään, puhutellaan ja kehotetaan ottamaan tauti takaisin tai menemään sinne mistä se on tullutkin. Etenkin Vienassa maan väeltä pyydetään anteeksi, "proškeniaa". Useissa tapauksissa maahinen, maa ja maista saattavat kuitenkin viitata yleisemmin elementtien tarttumuksen ideaan (varsinkin X ja XII): varsinkin tulimaahisen ja vesimaahisen loitsut voidaan käsittää sekä maan että tulen tai veden elementtien tarttumuksiksi (ks. vertailuotsikot). Tarttumusten loitsuissa tyypilliset taudin alkuperän tiedustelut myös listaavat useita mahdollisia tartunnanlähteitä. Maan tarttumista estävät loitsut, jotka on esitetty uudessa talossa, maapohjalla jne. yöpyessä on sijoitettu ryhmään HALTIAT/Maanhaltialle: niissä pyydetään maalta terveyttä ja lupaa oleskeluun.

    • Maitorupi

    • Matajainen

      Maasta tarttuu; KARJAN TAUDIT/Matajainen; SYNNYT/Matajaisen syntyPohjois-Pohjalaiset Matajaisen sanat viitannevat maasta tarttuvan maahisen kaltaiseen tautiin. Loitsuissa tervehditään maan maahisia ja maan väkeä, pyydetään terveyttä ja maata omaan käyttöön. Puhuteltavalta pyydetään myös vaurautta isännälle ja emännälle, mikä saattaa viitata karjanhoitokontekstiin, jossa matajainen oli läävämadon kaltainen karjan vaiva. Tässä esitetyt loitsut on kuitenkin tarkoitettu ihmisen vaivan parannukseen. Myös matajaisten erittely kuiva- ja vesimatajaisiksi vastaa erilaisten maahisten kirjoa. Mainitut ihon oireet ovat nekin samat kuin maan tarttumalla. Muutama teksti viittaa kuitenkin selkeästi myös käärmeeseen, joka esiintyy sisiliskon kanssa matajaisen nimellä myös Etelä-Pohjanmaalla.

    • Mehiläisen sanat

      Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Mehiläisen jälki; Mettiäisen synty t. jälki; Voidellessa. Mehiläisen sanatAmpiaisen sanat; Ampiaisen lumous; Hörhöläisen lumous; Kimalaisen sanat; SYNNYT/Herhiläisen tai mehiläisen syntyMehiläisen sanoilla parannettiin mehiläisen pistoa tai estettiin mehiläistä puremasta.

    • Mehiläisen sanat*

      Mehiläisen (ampiaisen) sanat; Mehiläisen jälki; Mettiäisen synty t. jälki; Voidellessa. Mehiläisen sanat*Ampiaisen sanat; Ampiaisen lumous; Hörhöläisen lumous; Kimalaisen sanat; SYNNYT/Herhiläisen tai mehiläisen synty*Mehiläisen sanoilla parannettiin mehiläisen pistoa tai estettiin mehiläistä puremasta.

    • Metsästä tarttuu

      Kohtaus, säikäys; Metsän nenä; Metsännenä; Metsännenä lähtee talosta; Metsännenä (Metsän lepytys); Metsännenä tulee taloon; Metsänvaiva; Metsäsaunasta kun hinkautuu; Metsästä kun hinkautuu; Silmäkipeä; Tuulenlento; Veden hinku; Veden vioissaKalmasta tarttuu; Maasta tarttuu; Tartunta; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuu; HALTIAT/MetsänhaltialleMetsästä tarttunut tauti, metsännenä, parannettiin muiden tarttumusten tavoin puhutteluista, tervehdyksistä, anteeksipyynnöistä ja uhraussanoista rakentuvilla loitsuilla.

    • Metsästä tarttuu*

      Kohtaus, säikäys; Metsän nenä; Metsännenä; Metsännenä lähtee talosta; Metsännenä (Metsän lepytys); Metsännenä tulee taloon; Metsänvaiva; Metsäsaunasta kun hinkautuu; Metsästä kun hinkautuu; Silmäkipeä; Tuulenlento; Veden hinku; Veden vioissa*Kalmasta tarttuu; Maasta tarttuu; Tartunta; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuu; HALTIAT/Metsänhaltialle*Metsästä tarttunut tauti, metsännenä, parannettiin muiden tarttumusten tavoin puhutteluista, tervehdyksistä, anteeksipyynnöistä ja uhraussanoista rakentuvilla loitsuilla.

    • Mettäinen

      Erilaisia

    • Mielenvikaiseksi pilataan

      Hulluksi tekeminen; Metsämies pilataan; Mielenvikaan saatetaan; Mielenvikaiseksi saatetaan; Verkot pilataan ja päästetään pilauksista; Yleisiä kipujen sanojaMielenvikaiseksi voidaan pilata lyhyillä, mielenvikaisen käytöstä valottavilla vertausloitsuilla, hautausmaan mullalla tai yksikertaisilla kehotuksilla.

    • Mielenvikaisuus

      Hullun parantaminen; Mielenvika; Mielenvika parannetaan; Mielenvikaan saatetaan; PelästysHuimapäisyys

    • Mieron sitta

    • Muurahaisen lumous

      Kusiaisen sanatMuurahaista estetään puremasta.

    • Muurahaisen sanat

      Muurahaisen kirvelmäSYNNYT/Muurahaisen synty

    • Mätähaavat

      Haava

    • Nainen hedelmälliseksi

      Vaimon saaminen hedelmälliseksi; Vatsaansa vetämäänNainen pilataan hedelmättömäksi

    • Nainen pilataan hedelmättömäksi

      Nainen tehdään kykenemättömäksi synnyttämään; Varauksia ja naimataikojaNainen hedelmälliseksi; Synnyttäjän kiroaminen

    • Naisen sisuskipu

      Naisen voimattomuus; SynnytysNaisella on "sisällä kipu" - parannus loitsuineen auttavat vaikka nainen olisi "viimesillään". Teksti ei kuitenkaan viittaa suoraan synnytyskipujen loitsuihin.

    • Naisen voimattomuus

      Vaimon voimattomaksi tullessaNaisen sisuskipuNaisen erittelemätön tauti, jota parannetaan kylvetyssanoista, kipusanoista ja taudinsyyn tiedusteluista koostuvalla loitsulla.

    • Nari

      Narin nosto; Narin parantaminen; Niukaus; Niukahdus; Nori; Nori (Venähtäminen)KARJAN TAUDIT/Nari lehmän jalassaNarin (nurrin, narun, närin, narrin), ranteen kipeytymistä ja nivelten narinaa aiheuttavan taudin loitsu on tyypillisesti kaikilla alueilla samanlainen. Lyhyt dialogiloitsu noudattaa kaavaa "Mitä hakkaat? - Naria hakkaan". Naria hakataan, poltetaan, tapetaan, nostetaan, salvetaan jne. Mahdollisia lisiä ovat narille suunnatut kehotuksen poistua (koska kartano palaa). Loitsu voi olla myös lyhyt kuvaus tiellä juoksevasta narista.

    • Navetasta tarttuu

      Siunaamatta navettaan

    • Nenän vuodossa

      Verensulku

    • Neulan nieleminen

    • Nihti

    • Nikka

      Ensimäinen varpas vaaruun; Nikan sanat; Nikka,nikotus; NikotusTyypillisin nikan loitsu koostuu ns. tavoitusluvusta ja numeroluvusta (Nikka meni niineen, minä nikan kiinni jne.). Numeroluvussa loitsija ja nikka mittelevät, kumpi saa korkeamman luvun. Itäsuomalaisissa luvuissa tavoitus- ja numeroformulat ovat yhdistyneet ja lukujen tyyli on länsisuomalaisesta kertovasta tyylistä poiketen käskevä, manausta lähestyvä. Nikan lukuna esiintyy myös lyhyitä nikkaajan pelästyttämiseksi esitettyjä varkaussyytteitä (I, VI, VII, IX, X, XII, XIII, XIV) sekä erilaisia nopeasti toistettuja lorumaisia hokemia.

    • Niskan kipu

      Niskain särkyminen; Niskan jäykistysDialogiloitsuilla parannettiin niskan vaivoja, joita voitiin nimittää niskuriksi, nyrkkäpääksi tai niskan niipaksi.

    • Niukahdus

      Hivellyksen, suonilangan sanat; Hivellyksestä; Kipujen manaus; Narin parantaminen; Niukahdus eli hiveltymä; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdus (venymä); Niukahdusluku ja Luojan virsi yhtyneinä; Niukahdussanat; Niukaus; Veren sulku; Voiteen luku; ÄhkyNari; Verensulku; KARJAN TAUDIT/Hevosen niukahdus; SYNNYT/Niukahduksen historiolaNiukahduksen loitsu koostuu kaikilla alueilla tyypillisesti kahdesta osasta: kertovasta historiolasta (ks. vertailuotsikot) ja ns. Suonten sanoista. Suonten sanoissa pyydetään Neitsyt Mariaa tai harvoin jotain muuta auttajahahmoa sitomaan suonet, liittämään lihat ja luut yhteen jne. Juuri Suonten sanoja käytetään parannuskliseenomaisesti myös muissa tautiloitsuissa, varsinkin verensulkusanoissa, joista viittauksia Suonten sanoihin ei ole rekisteröity. Niukahduksen loitsussa esiintyy toisinaan myös muita parannussanoja, esim. voiteen sanoja. Raja- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa esiintyy muutama numeraalikaavalle rakentuva niukahduksen loitsu; Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla Niukahduksen loitsuna esiintyy poikkeuksellisesi myös dialogiloitsu. Länsi- ja Keski-Inkerissä Niukahduksen loitsu kombinoituu myös legendarunoon Luojan virsi.

    • Niukahdus*

      Hivellyksen, suonilangan sanat; Hivellyksestä; Kipujen manaus; Narin parantaminen; Niukahdus eli hiveltymä; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdus (venymä); Niukahdusluku ja Luojan virsi yhtyneinä; Niukahdussanat; Niukaus; Veren sulku; Voiteen luku; Ähky*Nari; Verensulku; KARJAN TAUDIT/Hevosen niukahdus; SYNNYT/Niukahduksen historiola*Niukahduksen loitsu koostuu kaikilla alueilla tyypillisesti kahdesta osasta: kertovasta historiolasta (ks. vertailuotsikot) ja ns. Suonten sanoista. Suonten sanoissa pyydetään Neitsyt Mariaa tai harvoin jotain muuta auttajahahmoa sitomaan suonet, liittämään lihat ja luut yhteen jne. Juuri Suonten sanoja käytetään parannuskliseenomaisesti myös muissa tautiloitsuissa, varsinkin verensulkusanoissa, joista viittauksia Suonten sanoihin ei ole rekisteröity. Niukahduksen loitsussa esiintyy toisinaan myös muita parannussanoja, esim. voiteen sanoja. Raja- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa esiintyy muutama numeraalikaavalle rakentuva niukahduksen loitsu; Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla Niukahduksen loitsuna esiintyy poikkeuksellisesi myös dialogiloitsu. Länsi- ja Keski-Inkerissä Niukahduksen loitsu kombinoituu myös legendarunoon Luojan virsi.

    • Nokkosen polttama

      Käärmeen sanat

    • Näppylät parannetaan

      Nyppylät; Näppylät (vinnit); Paise; Syylien poistaminenNäppylät parannetaan tai siirretään näkymättömään paikkaan lyhyillä manauksilla.

    • Närästys

      Närä; Närä, närästys; Närästyksen sanat; Närästäminen; Närästäminen, näriminen; Näärännäpyn parantaminenLyhyissä närästyksen loitsuissa puhutellaan närää tai kuvataan lorunomaisesti närän toimia.

    • Näärännäppy

      Koerannänni (naarannappi); Naaran nappi; Naarannappi; Naarannappi silmässä; Naarannappia vastaan; Nairannappi; Näärännäpyn parantaminenNäärännäpyn nostatus; Rakko kielessäNäärännäpyn lyhyt loitsu on jaettavissa kolmeen perustyyppiin: koiralle osoitettu kehotus ottaa nänni pois silmästä, toistettu toteamus asiaintilasta ("Näärännäppy on silmässäin") sekä taikatapaan viittaava tai poistumiskehoituksen motivaatioksi esitetty väite "Näärännäppy, kotas/kotis/kirkkos palaa!". Dialogimuoto on yleinen. Paiseen sanat esiintyvät muutaman kerran.

    • Näärännäpyn nostatus

      Näärännäpyn nosto silmään; Uhkaus piilonpitäjälleNäärännäppy

    • Oksennustauti

      Oksetus; PuhtiLapsen tenni

    • Pahan veren poistaminen

      Veren pilaus

    • Paholaisen vaiva ja jäsenenkolotus

      Loitsu koostuu parantajan apurin kutsusta ja Suonten sanoista.

    • Painajainen

      Itkettäjä; Jos ken pahoin uneksii; Lapsen painajainen; Niekko, itkettäjä, valvottaja, painajainen; Painajainen ajetaan pois; Painajainen (paha uni); Painajainen pois lapsesta; Painajaisen sanat; Painainen; Paineesta pyörryttäminen; Valvottajan, painajaisen torjuminen; YöpainajainenLapsen itkettäjä; Painajaisen nostatus; KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä tai hevosessa; SYNNYT/Painajaisen syntyKuten lapsen itkettäjää, painajaista voidaan pitää sekä itsenäisenä tautina että unettomuuden ja itkun aiheuttajana. Osa painajaisen loitsuista muodostavatkin selkeästi lapsen itkettäjän loitsun rinnakkaisryhmän: molemmat ryhmät ovat heterogeenisia. Toisin kuin itkettäjää, painajaista parannettiin kuitenkin myös aikuisista. Painajainen tulkittiin usein pahansuovan ihmisen lähettämiksi kiroiksi ja toisinaan myös (esim. pahansuovan ihmisen lähettämän) pahan unen näkemiseksi. Etelä-Pohjanmaalla taudin toisintonimiä ovat rahko ja paine. Painajainen voitiin käsittää myös karjan taudiksi.

    • Painajaisen nostatus

      Painajainen nostetaan toisen päälleLapsi itkemään; Painajainen; KARJAN TAUDIT/Painajaisen nostatus hevoselle

    • Paise

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Ajos, kasvain; Ajos nostetaan; Ajos (paise, rupi); Ajos, paisuma, kasvannainen; Ajos (äkämä, pukama); Ampumuksen sanat; Kasvajainen; Kasvajaiset; Kasvannainen; Kasvannainen, liika; Kasvannainen, liika, pahka; Kasvannainen (liika, pahka); Kasvannaiset; Kupu l. Kasvaimet; Metsännenä; Pahkat (kasvajaiset); Paise, ajos, kasvannainen, äkämä; Paise ja pahka; Paiseen sanat; Paiseitten parantaminen; Pukama; Putken polttama; Vaarnehdoksen sanat; Vaarneuksen sanat; Äkämä; Äkämä, mökämä, pukamaKaulatauti; Koskema; Lapsen liika; Leukojen ajetus; Paiseen nostatus; Puhalluksessa; Rohtuma; Rupi; Struuma; Syylä; Vamma; KARJAN TAUDIT/Paiseet kotieläimissä; SYNNYT/Paiseen syntyPaiseen alueellisesti vaihtelevia ja usein rinnakkain käytettyjä nimiä on paljon: esim. ajos, kasvannainen, kasvajainen, liika, pahka, pukama, vaarnehdos ja äkämä. Jos paiseen aiheuttaa selkeästi nimetty tauti (esim. tarttumus - ks. myös vertailuotsikot), on kyseinen loitsu sijoitettu taudin yhteyteen. Paiseen sanat ovat tyypillisesti lyhyitä, paiseen koon ja sen kasvun lakkauttamisen mielikuvien ympärille rakentuvia. Paisetta pyydetään siirtämään paikkaansa, sen kokoa verrataan mahdottomuuskielikuvien kautta kirkkoon ja sitä toivotetaan kirppun kokoiseksi. Paisetta kehotetaan painumaan ja alenemaan tai siirtämääm kasvupaikkansa puihin, puunjuuriin ja maihin. Myös kuun kasvu ja pieneminen ovat tarjonneet vertailukohdan paiseen koon manipulaatiolle: kuuta voidaan pyytää syömään paisetta, tai paisetta voidaan kehottaa kulumaan kuin kuu. Yleinen on myös numeraaliformula, numeroiden lukeminen pienevässä sarjassa kymmenestä alaspäin. Paiseille voidaan myös lukea yleisiä kipusanoja, manauksia, voiteiden sanoja sekä taudin alkuperän tiedusteluja. Auttajahahmoa (esim. Väinämöistä) pyydetään nostamaan miekkansa tai melansa merestä ja painamaan sillä paisetta.

    • Paise*

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Ajos, kasvain; Ajos nostetaan; Ajos (paise, rupi); Ajos, paisuma, kasvannainen; Ajos (äkämä, pukama); Ampumuksen sanat; Kasvajainen; Kasvajaiset; Kasvannainen; Kasvannainen, liika; Kasvannainen, liika, pahka; Kasvannainen (liika, pahka); Kasvannaiset; Kupu l. Kasvaimet; Metsännenä; Pahkat (kasvajaiset); Paise, ajos, kasvannainen, äkämä; Paise ja pahka; Paiseen sanat; Paiseitten parantaminen; Pukama; Putken polttama; Vaarnehdoksen sanat; Vaarneuksen sanat; Äkämä; Äkämä, mökämä, pukama*Kaulatauti; Koskema; Lapsen liika; Leukojen ajetus; Paiseen nostatus; Puhalluksessa; Rohtuma; Rupi; Struuma; Syylä; Vamma; KARJAN TAUDIT/Paiseet kotieläimissä; SYNNYT/Paiseen synty*Paiseen alueellisesti vaihtelevia ja usein rinnakkain käytettyjä nimiä on paljon: esim. ajos, kasvannainen, kasvajainen, liika, pahka, pukama, vaarnehdos ja äkämä. Jos paiseen aiheuttaa selkeästi nimetty tauti (esim. tarttumus - ks. myös vertailuotsikot), on kyseinen loitsu sijoitettu taudin yhteyteen. Paiseen sanat ovat tyypillisesti lyhyitä, paiseen koon ja sen kasvun lakkauttamisen mielikuvien ympärille rakentuvia. Paisetta pyydetään siirtämään paikkaansa, sen kokoa verrataan mahdottomuuskielikuvien kautta kirkkoon ja sitä toivotetaan kirppun kokoiseksi. Paisetta kehotetaan painumaan ja alenemaan tai siirtämääm kasvupaikkansa puihin, puunjuuriin ja maihin. Myös kuun kasvu ja pieneminen ovat tarjonneet vertailukohdan paiseen koon manipulaatiolle: kuuta voidaan pyytää syömään paisetta, tai paisetta voidaan kehottaa kulumaan kuin kuu. Yleinen on myös numeraaliformula, numeroiden lukeminen pienevässä sarjassa kymmenestä alaspäin. Paiseille voidaan myös lukea yleisiä kipusanoja, manauksia, voiteiden sanoja sekä taudin alkuperän tiedusteluja. Auttajahahmoa (esim. Väinämöistä) pyydetään nostamaan miekkansa tai melansa merestä ja painamaan sillä paisetta.

    • Paiseen nostatus

      Ajos; Ajos, kasvain; Ajos nostetaan; Ajosten nostaminen; Kasvannaisen nostatus; Nauris; Paiseet yllytetään; Yleisiä kipujen sanojaPaisePaise voitiin nostattaa toiseen ihmiseen sanoilla, joissa käännettiin paiseen sanojen idea päinvastaiseksi. Paisetta kehotettiin kasvamaan, ja sen kokoa verrattiin kirpun ja kirkon kokoon.

    • Pakkasen nostatus

      Pakkasen vikaERI TILOISSA/Vieraan kiroista varautuminen

    • Pakkasen sanat

      Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Pakkanen; Pakkasen ja palentuneen jälki; Pakkasen jälki; Pakkasen lieventäminen; Pakkasen luku; Pakkasen luvut; Pakkasen vihat; Pakkasen vika; Paleltuneen viat ja pakkasen lumous; Tulen vihoille, palaneille; Veden vihatKylmän vihat; MAANVILJELYS/Hallan torjunta; SYNNYT/Pakkasen syntyKylmettymistä vastaan ja kylmettymisen parannukseksi luettujen pakkasen sanojen yleisin ja yksinkertaisin muoto on pakkasen puhuttelu ja kehotus kylmätä jotain muuta (soita, maita, kiviä) kuin ihmistä (kynsiä, jalkoja, ihoa). Pakkasen voimaa vähennetään vertauksella, jonka mukaan kylmää oli silloin, kun hyvin tunnetut kosket jäätyivät, vaimon käsi jäätyi taikinaan, hevosen tai koiran sikiö kohtuun jne. (I, II, VI, VII, XI, XII, XIII). Samaa vertausta voidaan käyttää myös pakkaselle osoitettuna kehotuksena. Pakkasta vastaan suunnataan lämmön mielikuvia: kiveltä keritään villat, tulta tungetaan sukkiin, kesä tehdään keskelle rekeä, apurihahmoa pyydetään lähettämään lämmintä utua. Tyypillisintä pakkasen sanoissa käytettyä yleistä loitsuaihelmistoa ovat voiteen sanat. Myös itse pakkanen voidaan kuvata voiteiden antajana: tämä harvinainen aihelma kuvaa pakkasen pojan kääntymässä ilmansuunnasta toiseen, kuun nousemassa kehälleen, taivaankaaren jäätymässä, ja kuun sekä voin muruset voideaineksina (VII, X).

    • Pakkasen sanat*

      Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Pakkanen; Pakkasen ja palentuneen jälki; Pakkasen jälki; Pakkasen lieventäminen; Pakkasen luku; Pakkasen luvut; Pakkasen vihat; Pakkasen vika; Paleltuneen viat ja pakkasen lumous; Tulen vihoille, palaneille; Veden vihat*Kylmän vihat; MAANVILJELYS/Hallan torjunta; SYNNYT/Pakkasen synty*Kylmettymistä vastaan ja kylmettymisen parannukseksi luettujen pakkasen sanojen yleisin ja yksinkertaisin muoto on pakkasen puhuttelu ja kehotus kylmätä jotain muuta (soita, maita, kiviä) kuin ihmistä (kynsiä, jalkoja, ihoa). Pakkasen voimaa vähennetään vertauksella, jonka mukaan kylmää oli silloin, kun hyvin tunnetut kosket jäätyivät, vaimon käsi jäätyi taikinaan, hevosen tai koiran sikiö kohtuun jne. (I, II, VI, VII, XI, XII, XIII). Samaa vertausta voidaan käyttää myös pakkaselle osoitettuna kehotuksena. Pakkasta vastaan suunnataan lämmön mielikuvia: kiveltä keritään villat, tulta tungetaan sukkiin, kesä tehdään keskelle rekeä, apurihahmoa pyydetään lähettämään lämmintä utua. Tyypillisintä pakkasen sanoissa käytettyä yleistä loitsuaihelmistoa ovat voiteen sanat. Myös itse pakkanen voidaan kuvata voiteiden antajana: tämä harvinainen aihelma kuvaa pakkasen pojan kääntymässä ilmansuunnasta toiseen, kuun nousemassa kehälleen, taivaankaaren jäätymässä, ja kuun sekä voin muruset voideaineksina (VII, X).

    • Pelästys

      Kohtaus; Kohtaus, säikäys, Korvataudeissa; Lapsen kylvetys; Lapsen vihtominen terveeksi; Maahinen; Mielenvika parannetaan; Pelko. Pelottaja. Pölästys; Pelkääväinen; Peljästys; Pelästyessä; Pelästyminen; Pelästyneelle; Pelästys ja loukkaus; Rupeama, tarttuma; Säikähdys; Säikähdys ukonilmalla; Säikähtyminen; Taudin tiedusteluKohtausPelästyksen ja sen aiheuttaman sairastumisen poistamiseen luetut loitsut muistuttavat kohtauksen heterogeenista ryhmää - erotuksena on lähinnä se, että pelästykselle ei ole omia syntyaihelmia eikä historioloita. Pelästys aiheuttaa kohtauksen ja altistaa muille taudeille, varsinkin tarttumuksille (ks. vertailuryhmät). Lapsen pelästymiseen luetut loitsut muistuttavat Lapsen itkettäjän loitsuja. Tyypillisiä elementtejä ovat mm. taudinsyyn tiedustelu, luonnonnostatus sekä haltioiden puhuttelut. Pistoksen uhkauksen kaltainen numeraaliformula on yleinen.

    • Pieksijätauti

      Pieksijä-, hermo- ja jäsentaudin parannuksessa luettu loitsu koostuu sairaan pesuveden valmistukseen liittyvistä loitsuista, tietäjän avunpyynnöistä, uhrisanoista ja vedenhaltioiden puhuttelusta.

    • Pilaaminen

      Eliniäksi sairaaksi; Metsämies pilataan; Perkele toista kiusaamaan; Pilaus; Taudin nostoKitumaan pilataan; Pilauksesta päästetään; Rikkeet; METSÄSTYS/Riistan varkaalleIhminen pilataan tarkemmin erittelemättömään sairauteen tai kuolemaan erilaisilla taudin nostosanoilla.

    • Pilauksesta päästetään

      Pilauksesta ja toisen panemasta taudista päästäminenKitumasta päästetään; Pilaaminen; Pirun vaivaama; Rikkeistä päästetään

    • Pirtti

      Pirtin luku; Pirtti(näinen)Ryöhyntäinen; Saunapakana; SYNNYT/Pirtin syntyPirtiksi kutsutun taudin taudinkuva vaihtelee alueittain, samoin sille luetut loitsut. Länsi-Inkerissä pirtti on varsinkin naisten sisuksia syövä tauti, joka tarttuu maasta (esim. maahan virtsatessa). Savossa pirtiksi kutsutaan lapsen ihottumaa. Etelä-Karjalassa pirtti on ihotauti, joka tarttuu maasta, vedestä tai saunasta (esim. saunapirtti). Uudellamaalla ainoa maininta pirtistä viittaa tautiin, jolla naiset saastuttavat saunan. Kaksi viimemainittua ryhmää, kenties myös Länsi-Inkerin pirtti, liittyvät läheisesti saunapakanaksi kutsuttuun tautiin (ks. vertailuotsikot). Myös syntyaihelmat viittaavat pirtin ja naisen sukupuolisen väen mahdolliseen yhteyteen. Loitsuteksteissä tyypillisiä ovat erilaiset lyhyehköt manaukset.

    • Pirttiäisen sanat

      Pirttiäisen puremassaKARJAN TAUDIT/Läävämato

    • Pirun vaivaama

      Painajaisen sanatKaatumatauti; Pilauksesta päästetään; HALTIAT/Pirun vallasta vapautuminenXIII4 12988

    • Pistoksen nostatus

      Pistoksen nostaminen

    • Pistos

      Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Manaus- ja kyydityssanoja; Pistoksen sanat; Pistoksen synty; Pistos (o~zuandahi'ne); Puun loukkaama; Puun synty; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; EPIIKKA/Venepuun etsintäAmmus; Lento; Lävys; SYNNYT/Pistoksen syntyPistostauti muodostaa ailaan, ammuksen, lennon ja lävyksen kanssa kiinteän ryhmän. Loitsujen tyypillisiä aineksia ovat synnyt, numeraaliformulalle rakentuva pistoksen uhkaus ("sinä pistät n pistoin, minä pistän n pistoin"), erilaiset taudin karkotus- ja parannussanat (mm. kipusanat ja voiteiden sanat) sekä pistostaudin aiheuttajan, pistosnuolen poistamiseen tarvitun apurin kuvaukset ja kutsut.

    • Pistos*

      Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Manaus- ja kyydityssanoja; Pistoksen sanat; Pistoksen synty; Pistos (o~zuandahi'ne); Puun loukkaama; Puun synty; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; EPIIKKA/Venepuun etsintä*Ammus; Lento; Lävys; SYNNYT/Pistoksen synty*Pistostauti muodostaa ailaan, ammuksen, lennon ja lävyksen kanssa kiinteän ryhmän. Loitsujen tyypillisiä aineksia ovat synnyt, numeraaliformulalle rakentuva pistoksen uhkaus ("sinä pistät n pistoin, minä pistän n pistoin"), erilaiset taudin karkotus- ja parannussanat (mm. kipusanat ja voiteiden sanat) sekä pistostaudin aiheuttajan, pistosnuolen poistamiseen tarvitun apurin kuvaukset ja kutsut.

    • Polttotauti

      PoltetautiToisessa muistiinpanossa lavantaudiksi identifioitu polttotauti parannettiin dialogiloitsulla.

    • Porotos

      Erilaisten tautien lukuja

    • Puhallus

      PuhalluksessaEsim. turvotusta aiheuttavaa puhallusta parannettiin paiseen sanojen kaltaisilla lyhyillä loitsuilla.

    • Puristustauti

    • Puun sanat

      Hämeen ihmeet; Kiven (puun vihoihin); Kiven synty; Löylyn lumous; Löylyn sanoja; Paise; Pistoksen synty; Puun jälki; Puun loukkaama; Puun loukkaus; Puun synty; Puun vihat; Puun vihojen sanat; Puunvihat; Raudan synty (Raudan vihat); Siikasen luku; Tammen synty; Tikku; Tuomen synty; Veren sulkusanatHampun kuidun haava; Puun vihojen varalta; SYNNYT/Puun syntyPuun aiheuttamaan vammaan tai haavaan luetut puun sanat sisältävät tyypillisesti puun puhutteluja, syntyaihelmia (ks. vertailuotsikot), puulle osoitettuja kehotuksia parantaa aiheuttamansa vamma sekä erilaisia voiteen sanoja. Puun sanoille ominaiset ovat mm. voiteen sanat, joissa puu itse tuottaa voidetta (mettä, simaa) vamman parannukseen. Kontekstitiedot viittaavat myös "puu parantaa itse vammansa" -ajatuksen heijastumiseen parannustapoihin.

    • Puun sanat*

      Hämeen ihmeet; Kiven (puun vihoihin); Kiven synty; Löylyn lumous; Löylyn sanoja; Paise; Pistoksen synty; Puun jälki; Puun loukkaama; Puun loukkaus; Puun synty; Puun vihat; Puun vihojen sanat; Puunvihat; Raudan synty (Raudan vihat); Siikasen luku; Tammen synty; Tikku; Tuomen synty; Veren sulkusanat*Hampun kuidun haava; Puun vihojen varalta; SYNNYT/Puun synty*Puun aiheuttamaan vammaan tai haavaan luetut puun sanat sisältävät tyypillisesti puun puhutteluja, syntyaihelmia (ks. vertailuotsikot), puulle osoitettuja kehotuksia parantaa aiheuttamansa vamma sekä erilaisia voiteen sanoja. Puun sanoille ominaiset ovat mm. voiteen sanat, joissa puu itse tuottaa voidetta (mettä, simaa) vamman parannukseen. Kontekstitiedot viittaavat myös "puu parantaa itse vammansa" -ajatuksen heijastumiseen parannustapoihin.

    • Puun vihojen varalta

      Pahantekijän piiskaaminen; Piiskattavan selän suojeleminen; Puun jälki; Puun vihoihin raippavitsoja käytettäessäPuun sanat; LAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varkaan varokeinojaPiiskattava varaa selkäänsä kovaksi ja kipua tuntemattomaksi tai puhuttelee raippapuuta Puun sanoista tutuilla aihelmilla.

    • Puutunnainen

      Mist' on pulma puuttununna; Taudin alkuperän tiedusteluaTartunta

    • Puutunnainen*

      Mist' on pulma puuttununna; Taudin alkuperän tiedustelua*Tartunta*

    • Päänsärky

      Kipujen sanoja - päänkivistys; Kylvetyssanoja; Päänkipu; Päänkivistys; Silmätauti; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaKipusanoja; KohelmaPäänsärkyä parannettiin lyhyillä loitsuilla joille tyypillisiä aihelmia ovat kipusanat ja Otan kokolta koprat -aihelma. Myös dialogiloitsu, jossa "aivoja keitetään", esiintyy (IX, XIV).

    • Päänsärky*

      Kipujen sanoja - päänkivistys; Kylvetyssanoja; Päänkipu; Päänkivistys; Silmätauti; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja*Kipusanoja; Kohelma*Päänsärkyä parannettiin lyhyillä loitsuilla joille tyypillisiä aihelmia ovat kipusanat ja Otan kokolta koprat -aihelma. Myös dialogiloitsu, jossa "aivoja keitetään", esiintyy (IX, XIV).

    • Päänsäryn nostatus

      PäänsärkyPäänsärky

    • Päästäisen sanat

      Päästäjäisen jälki; Päästäjäisen lukuKäärmeen sanat; Pirttiäisen sanat; Sisiliskon sanat; KARJAN TAUDIT/Läävämato; KARJAN TAUDIT/Päästäisen purema eläimessä; SYNNYT/Päästäisen synty

    • Pöhötys

      Pöhöttyminen

    • Raani

      Raani eli koiskaHyle; Koi; Leini; Ruusu; SYNNYT/Raanin syntyRaani muodostaa hylkeen, koin, leinin ja ruusun kanssa tautiryhmän, jonka sisäiset suhteet varioivat alueellisesti (ks. vertailuotsikot). Myös oireet ovat epämääräisiä. Toisin kuin koin sanoilla, ei raanin sanoilla ole selkeää identiteettiä: loitsut koostuvat erilaisista synty-, parannus- ja karkotusaihelmista.

    • Rakko kielessä

      Kielenrakko; Koiran naula (rakko kielessä); Nostatus; Näppy kielessä; Näpyn sanatNäärännäppyRakkoa kielessä parannetaan lyhyillä loitsuilla, joista yleisin perustuu toteamukselle "Näppy on kielessäin".

    • Rasvan polttama

    • Raudan lumous

      Heinälle lähettäessä; Kirveen varaaminen; Puita hakatessa; Raudan lumoaminen, manuu; Raudan lumous ja nosto; Raudan lumoussanat; Raudan manausta; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan varalta; Raudan varoitus; Raudan vihat; Terä-asetta käsiteltäessä; Teräkalu lumotaan ihoon pystymättömäksi; Teräkalun hiominen; Teräkalun lumoaminen; Teräkalun valmistus; Veren pidätys; Viikate ei tee haavaa; Viikate ei tee niittäessä haavaa; Viikatteelle astuttaessa; Viikatteen terän päällä saa kävelläPuun vihojen varalta; Raudan nostatus; Raudan sanat ja verensulku; MAANVILJELYS/Viljanleikkaajan varauksia; TIETÄJÄ/Teräkalu lumotaan ihoon pystymättömäksiTeräase tai työkalu (kirves, viikate, neula jne.) lumotaan ihmistä haavoittamattomaksi lyhyillä loitsuilla, joissa rautaa kehoitetaan pehmenemään tai puremaan puuta, ja ihmisen ihoa kovenemaan. Rautaa on lumottu useissa eri konteksteissa, joiden loitsut on koottu tähän (ks. kuitenkin myös vertailuotsikot). Usein kyseessä on ollut tietäjän voimannäyttö, tavallisesti viikatteen päällä käveleminen. Joissain tapauksissa myös Raudan sanoihin sijoitetut raudan vihojen estämiseen tarkoitetut loitsut muistuttavat Raudan lumouksia - tällöin on kuitenkin kyseessä jo tapahtuneen vamman immunisoiminen raudan vihoilta, ei vamman estäminen.

    • Raudan lumous*

      Heinälle lähettäessä; Kirveen varaaminen; Puita hakatessa; Raudan lumoaminen, manuu; Raudan lumous ja nosto; Raudan lumoussanat; Raudan manausta; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan varalta; Raudan varoitus; Raudan vihat; Terä-asetta käsiteltäessä; Teräkalu lumotaan ihoon pystymättömäksi; Teräkalun hiominen; Teräkalun lumoaminen; Teräkalun valmistus; Veren pidätys; Viikate ei tee haavaa; Viikate ei tee niittäessä haavaa; Viikatteelle astuttaessa; Viikatteen terän päällä saa kävellä*Puun vihojen varalta; Raudan nostatus; Raudan sanat ja verensulku; MAANVILJELYS/Viljanleikkaajan varauksia; TIETÄJÄ/Teräkalu lumotaan ihoon pystymättömäksi*Teräase tai työkalu (kirves, viikate, neula jne.) lumotaan ihmistä haavoittamattomaksi lyhyillä loitsuilla, joissa rautaa kehoitetaan pehmenemään tai puremaan puuta, ja ihmisen ihoa kovenemaan. Rautaa on lumottu useissa eri konteksteissa, joiden loitsut on koottu tähän (ks. kuitenkin myös vertailuotsikot). Usein kyseessä on ollut tietäjän voimannäyttö, tavallisesti viikatteen päällä käveleminen. Joissain tapauksissa myös Raudan sanoihin sijoitetut raudan vihojen estämiseen tarkoitetut loitsut muistuttavat Raudan lumouksia - tällöin on kuitenkin kyseessä jo tapahtuneen vamman immunisoiminen raudan vihoilta, ei vamman estäminen.

    • Raudan nostatus

      Raudan lumous; Raudan lumous ja nosto; Raudan nosto; Raudan nostosanat; Raudan puhuttelu; Raudan synty; Teräkalun lumoaminen; Toista tietäjää vastaan; Veren sanat; Veren sulku; ViikateAmpiaisen nostatus; Raudan lumousRauta nostetaan toista haavoittamaan tyypillisesti härnäämällä (esim. "missä hampaas on?"). Kuten raudan lumouksissa, nostatusten konteksteja on monia. Usein on kyseessä "lumoussanojen kumoussanat" tai kahden tietäjän välinen taistelu.

    • Raudan sanat

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Kuoharin sanat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumous; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Tulen synty; Tulen vihat; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Veren vuoto; Verenluku; Verihaavan vihat; Voiteen sanat; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta. Veneenveisto ja Polvenhaava; ; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Kultaneidon taonta; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaavaHaava; Löylyn luku; Verensulku; SYNNYT/Raudan syntyRauta-aseen aiheuttamia haavoja parannettiin raudan sanoilla, jotka kombinoituvat tyypillisesti mutta eivät aina verensulkusanoihin. Muita yleisiä aineksia ovat suonten sanat, voiteiden sanat sekä erilaiset kipusanat. Keskeinen ajatus on raudan vihojen estäminen. Rautaa (tai rauta-asetta) puhutellaan, herjataan ja kehotetaan parantamaan aiheuttamansa paha. Puhutteluihin sisältyy runsaasti erilaisia syntyaihelmia. Toisinaan raudan sanat koostuvat yksinomaan raudan alkuperästä ja valmistuksesta kertovasta syntyloitsusta. Löylyn luvuissa esiintyy runsaasti tekstejä, joiden tarkoitus on estää löylyn tarttuminen raudan aiheuttamaan haavaan (ks. vertailuotsikot). Mukana on myös sellaisia satunnaistapauksia, joissa raudan vihoja tai raudan haavaa parannetaan loitsuilla, joissa ei mainita tai puhutella rautaa (ks. myös Haava).

    • Raudan sanat*

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Kuoharin sanat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumous; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Tulen synty; Tulen vihat; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Veren vuoto; Verenluku; Verihaavan vihat; Voiteen sanat; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta. Veneenveisto ja Polvenhaava; ; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Kultaneidon taonta; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava*Haava; Löylyn luku; Verensulku; SYNNYT/Raudan synty*Rauta-aseen aiheuttamia haavoja parannettiin raudan sanoilla, jotka kombinoituvat tyypillisesti mutta eivät aina verensulkusanoihin. Muita yleisiä aineksia ovat suonten sanat, voiteiden sanat sekä erilaiset kipusanat. Keskeinen ajatus on raudan vihojen estäminen. Rautaa (tai rauta-asetta) puhutellaan, herjataan ja kehotetaan parantamaan aiheuttamansa paha. Puhutteluihin sisältyy runsaasti erilaisia syntyaihelmia. Toisinaan raudan sanat koostuvat yksinomaan raudan alkuperästä ja valmistuksesta kertovasta syntyloitsusta. Löylyn luvuissa esiintyy runsaasti tekstejä, joiden tarkoitus on estää löylyn tarttuminen raudan aiheuttamaan haavaan (ks. vertailuotsikot). Mukana on myös sellaisia satunnaistapauksia, joissa raudan vihoja tai raudan haavaa parannetaan loitsuilla, joissa ei mainita tai puhutella rautaa (ks. myös Haava).

    • Riisi

      Nari; Ohimovika, riisi; Riiden lukuja; Riiden sanat; Riiden synty; Riien synty; Riien, sätkän lukuja; Riisi, kammihtariisi; Riisitaudin sanat; Sätkä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. RikkeetEltta; Lapsen koirantauti; Lapsen napa; Lapsen napatauti; Lapsen ohimoita repäisee; Syöjä; Tyrä; KARJAN TAUDIT/Riisitauti vasikalla; SYNNYT/Riiden syntyRiisitaudin loitsut voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Toinen tyyppi sisältää Riiden synnyn, taudin halventavan puhuttelun sekä laajat karkotussanat. Toinen, heterogeeninen ryhmä koostuu erilaisista numeraali- ja dialogiloitsuista, ketjuista, joissa loitsija ilmottautuu erilaisten riisi-tyyppien rikkojaksi sekä lyhyistä karkotussanoista jne. Molemmissa esiintyy tyypillisesti ajatus taudinaiheuttajasta joka syö ja puree lihaa, napaa ja sukuelimiä - loitsija uhkaa usein syövänsä syöjät jne. Etenkin lyhyessä loitsutyypissä esiintyy erilaisia taudinnimityksiä (esim. kammihtariisi, ohimoriisi) sekä yleisimpänä toisintonimenä sätkä (ks. myös vertailuotsikot). Riisitaudin ehkäisemiseksi (synnyinsijalla) esitetyt loitsut ovat ryhmässä Lapsen napa.

    • Riisi*

      Nari; Ohimovika, riisi; Riiden lukuja; Riiden sanat; Riiden synty; Riien synty; Riien, sätkän lukuja; Riisi, kammihtariisi; Riisitaudin sanat; Sätkä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet*Eltta; Lapsen koirantauti; Lapsen napa; Lapsen napatauti; Lapsen ohimoita repäisee; Syöjä; Tyrä; KARJAN TAUDIT/Riisitauti vasikalla; SYNNYT/Riiden synty*Riisitaudin loitsut voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Toinen tyyppi sisältää Riiden synnyn, taudin halventavan puhuttelun sekä laajat karkotussanat. Toinen, heterogeeninen ryhmä koostuu erilaisista numeraali- ja dialogiloitsuista, ketjuista, joissa loitsija ilmottautuu erilaisten riisi-tyyppien rikkojaksi sekä lyhyistä karkotussanoista jne. Molemmissa esiintyy tyypillisesti ajatus taudinaiheuttajasta joka syö ja puree lihaa, napaa ja sukuelimiä - loitsija uhkaa usein syövänsä syöjät jne. Etenkin lyhyessä loitsutyypissä esiintyy erilaisia taudinnimityksiä (esim. kammihtariisi, ohimoriisi) sekä yleisimpänä toisintonimenä sätkä (ks. myös vertailuotsikot). Riisitaudin ehkäisemiseksi (synnyinsijalla) esitetyt loitsut ovat ryhmässä Lapsen napa.

    • Rikka silmässä

      Ruhka silmässä; Siikanen; Siikanen (rikka silmässä); Siikasen loitsu; Siikasen luku; Siikasen manaus; Siikasen sanat; Silmäkivun parantaminen; Silmän rikka; Silmän roskat; Silmästä ruhka poistetaan; Silmät kipeät; Silmätaudeissa; Toppa silmästäKARJAN TAUDIT/Siikasen sanat eläimelle; SYNNYT/Siikasen syntySiikasen, silmään (joskus kurkkuun) tarttuvan rikan tai vihneen loitsujen tyypilliset ainekset ovat puhuttelut, syntyaihelmat ja karkotussanat. Siikasta puhutellaan pihan ja pellon rikaksi. Siikaselle tyypillisiin karkotussanoihin kuuluvat aihelmat Edessäsi salo synkkä, takanasi lieto meri sekä Kuu on noussut, päivä noussut, sinä vielä nousematta. Rikan irtoamista saatetaan vauhdittaa tyypillisesti synnytyskipujen loitsuissa esiintyvillä liukastussanoilla (Nouda kiiskeltä kinoa, mateelta nuljaskaa). Useilla alueilla esiintyy varsinaisten Siikasen sanojen lisäksi myös muunlaisia lyhyitä loitsuja, joilla on poistettu rikkoja silmästä - esimerkkinä aihelma Sika/Susi meni silmään, tule karhu nostamaan (II, III, XIII).

    • Rikka silmässä*

      Ruhka silmässä; Siikanen; Siikanen (rikka silmässä); Siikasen loitsu; Siikasen luku; Siikasen manaus; Siikasen sanat; Silmäkivun parantaminen; Silmän rikka; Silmän roskat; Silmästä ruhka poistetaan; Silmät kipeät; Silmätaudeissa; Toppa silmästä*KARJAN TAUDIT/Siikasen sanat eläimelle; SYNNYT/Siikasen synty*Siikasen, silmään (joskus kurkkuun) tarttuvan rikan tai vihneen loitsujen tyypilliset ainekset ovat puhuttelut, syntyaihelmat ja karkotussanat. Siikasta puhutellaan pihan ja pellon rikaksi. Siikaselle tyypillisiin karkotussanoihin kuuluvat aihelmat Edessäsi salo synkkä, takanasi lieto meri sekä Kuu on noussut, päivä noussut, sinä vielä nousematta. Rikan irtoamista saatetaan vauhdittaa tyypillisesti synnytyskipujen loitsuissa esiintyvillä liukastussanoilla (Nouda kiiskeltä kinoa, mateelta nuljaskaa). Useilla alueilla esiintyy varsinaisten Siikasen sanojen lisäksi myös muunlaisia lyhyitä loitsuja, joilla on poistettu rikkoja silmästä - esimerkkinä aihelma Sika/Susi meni silmään, tule karhu nostamaan (II, III, XIII).

    • Rikkeet

      Rikkeitä vastaan; Vainaja; Yhdeksän taudin synty. RikkeetPilaaminen; Rikkeistä päästetään; LEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Lapset varautuvat sulhaskansan rikkeiltä; METSÄSTYS/Riistan varkaalleIhminen "rikotaan" sairastamaan tarkemmin erittelemätöntä tautia.

    • Rikkeistä päästetään

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; "Koiran" kotiinpano; Rikkeet; Rikkeistä päästäminen; Rikkeitä vastaanPilauksesta päästetään; RikkeetToisen nostama, "rikkomalla" syntynyt erittelemätön tauti parannetaan.

    • Rikkeistä päästetään*

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; "Koiran" kotiinpano; Rikkeet; Rikkeistä päästäminen; Rikkeitä vastaan*Pilauksesta päästetään; Rikkeet*Toisen nostama, "rikkomalla" syntynyt erittelemätön tauti parannetaan.

    • Rintatauti

      Rinnanpolte; RintataudissaRintojen polttaminen

    • Rintojen polttaminen

      Rinnan polttaminen; Rinnanpolte; RintatautiRintatauti

    • Ripuli

      Vatsan kivuille; Vatsataudissa; Vatsatauti; VatsuriVatsatauti

    • Ripuli*

      Vatsan kivuille; Vatsataudissa; Vatsatauti; Vatsuri*Vatsatauti*

    • Ripulin nostatus

      Yleisiä kipujen sanoja

    • Risatautia vastaan

    • Rodimtsa

    • Rohtuma

      Lapsen ruohtumat; Rohtuma, ruohtuma; Ruohotus ja lautumat pois lapsesta; Ruohunnainen, Ruohuttaja; Rupeama; Rupeama, tartunta; Rupeama - PyhänenäHuulet; Paise; Rupi; TartuntaRohtumaksi, ruohtumaksi, rokahtumaksi jne. kutsuttua ihovaivaa parannettiin heterogeenisella loitsustolla, johon sisältyy runsaasti muiden iho-oireiden ja/tai niitä aiheuttavien tarttumien parannukseen käytettyjä sanoja (ks. vertailuryhmät).

    • Rokko

      RupiMyös ruveksi tai rupitaudiksi kutsutun (ison) rokon aiheuttajaa tai henkilöitymää, Ospitsa Ivanovnaa maanitelaan, kutsutaan kylään, kestitään ja kylvetetään. Rokkoa on parannettu myös muunlaisilla, lyhyillä loitsuilla.

    • Ruoan vihat

      Löylyn luku; Tulen vihat haavasta; Veden vihat haavastaYksittäinen ruoan vihojen loitsu perustuu samalle ajatukselle kuin löylyn lukuihin sisältyvät sanat, joilla estetään raudan vihojen tarttuminen haavaan. Ruokaa puhutellaan ja pyydetään sitä olemaan tarttumatta haavoihin.

    • Ruokahalu

      Ruokahalu paranee; Ruokahalu saadaan; Ruokahalun hankkiminen lapselle; Ruokahalun parantaminen; Syömättömyys; Tarpeetonta syöntiä vastaan; Ruokailu, leipä, y.m.Sydänkuut; KOTIELÄINTALOUS/Karjan ruokahaluRuokahalua kasvatetaan tai vähennetään lyhyillä, erilaisiin vertauksiin perustuvilla loitsuilla.

    • Ruoto kurkusta

    • Rupi

      Ajos; Kohtaus; Kylystä hinkautuessa; Metsännenä; Rupi ja rohtuma; Ruven sanat; Ruvet parannetaan; Ryöhyntäinen, rupiHuulet; Paise; Rohtuma; Rokko; Tartunta; SYNNYT/Ruven syntyRupia aiheuttavien syiden moninaisuus näkyy niiden parannuksessaa käytettävien loitsujen heterogeenisuudessa. Tyypillisiä aineksia ovat paiseen sanat, kipusanat ja erilaisten tartuntojen sanat. Ruvet ja muut iho-oireet esiintyvät myös oireina erilaisissa taudeissa, lähinnä elementtien tartunnoissa (ks. vertailuotsikot).

    • Rutto

      Ammuksille; Ruton sanat; Ruton syntyAmmus; KARJAN TAUDIT/Rutto kotieläimissä; SYNNYT/Ruton syntyRuton sanoissa esiintyy tyypillisesti ruton syntyaihelmia, tietäjän varautumissanoja (varsinkin aihelma kyisistä/kivisistä kintaista) ja karkotusanoja. Ruton henkilöitymänä puhutellaan Närimystä, Jeesuksen kirjan kantajaa (II, VI, XII).

    • Ruusu

      Hyle ja ruusu; Koin parantaminen; Raani; Ruusun sanat; Ruusutaudin sanatHyle; Raani; Koi; SYNNYT/Ruusun syntyRuusutaudin loitsut muodostavat heterogeenisen ryhmän, jonka erityispiirteisiin kuuluvat tartuntojen sanat, erilaisten ruusutyyppien (maitoruusu, veriruusu, vesiruusu) luettelot, dialogiloitsut (Mitä kylvetät? Ruusua!; XIII) sekä ruusun tervehdys (Ruusu minä tervehdän sinua; X).

    • Rykiminen

      Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaYskä

    • Rykiminen*

      Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja*Yskä*

    • Ryyhtymätauti

    • Ryöhyntäinen

      Lähe liika liikkumahanPirtti; Rohtuma; Saunapakana; Tartunta; Vitun vihatRyöhyntäiseksi tai ryyhynnäiseksi kutsuttu tauti kuuluu samaan, lähinnä iho-oireita aiheuttavaan tautiryhmään kuin pirtti, saunapakana ja vitun vihat. Myös ko. tautien parannuksessa käytetyt loitsut liittyvät yhteen. Ryöhyntäisen loitsuissa tiedustellaan taudin alkuperää, luetellaan mahdollisia tartuntalähteitä, kuvataan naisen sukupuolielintä ja kehotetaan tätä ottamaan takaisin vihansa, manataan ja karkotetaan tautia jne. Taudin mahdollisissa alkuperissä, karkotuspaikoissa ja manauksissa korostuu taudin yhteys häpeällisyyteen ja sukupuolisuuteen: kyseessä lienee lähinnä naisen aiheuttama tarttumus. Ryyhynnäiseksi on kutsuttu myös yleistä tartuntaa (XII).

    • Rähmää silmissä

      Naarannappi silmässäSilmäpasko

    • Räähkä

      Mist' on pulma puuttununna; YskäSaunapakana; Vitun vihat; SYNNYT/Rää hkän syntyMuistiinpanon mukaan Pohjois-Pohjanmaalla räähkäksi kutsuttiin pirun aiheuttamaa tautia. Etelä-Karjalainen muistiinpano kutsuu räähkätaudiksi lapseen tarttunutta tautia. Yhteys 'räähkään' syntinä tai rituaalisena epäpuhtautena on ilmeinen; räähkätaudin yhteydessä esim. saunapakanaan ja vitun vihoihin.

    • Sammakon jälki

      Konnan purema; Konnikkaisen l. sammakon sanat; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen synty; Käärmeen vihat; Sammakon synty; Sammakon vihatKesakot; KARJAN TAUDIT/Sammakon jäljen parantaminen lehmästä; SYNNYT/Sammakon syntySammakon jälkeä, vihoja ja kusemaa parannettiin loitsuilla, joihin kuuluu tyypillisesti sammakon alkuperää kuvaavia syntyaihelmia ja esim. voiteen sanoja. Sammakkoa kehotetaan viemään vihansa ja tiedustellaan sammakon sanomisia tai aikomuksia (XII).

    • Sampaat

      Sampaan luku; Truska; TurskaLapsen sampaiden tai sammaksen, kaulan ja leukojen paiseita, kielen ja suun turpoamista tai valkoisuutta ja kuolaamista aiheuttavan taudin loitsut ovat lyhyitä ja heterogeenisiä. Dialogimuoto on yleinen. Metsäsuomen loitsuissa esiintyy myös koitaudin loitsuissa esiintyvä historiola.

    • Sampaat*

      Sampaan luku; Truska; Turska**Lapsen sampaiden tai sammaksen, kaulan ja leukojen paiseita, kielen ja suun turpoamista tai valkoisuutta ja kuolaamista aiheuttavan taudin loitsut ovat lyhyitä ja heterogeenisiä. Dialogimuoto on yleinen. Metsäsuomen loitsuissa esiintyy myös koitaudin loitsuissa esiintyvä historiola.

    • Saunapakana

      Kylypakana (Saunariesa); Rohtuma; SilmäpaskoLöylyn luku; Pirtti; Ryöhyntäinen; Räähkä; Silmäpasko; Vitun vihatSauna- tai kylypakana on erilaisia oireita aiheuttavan, saunasta tarttuvan taudin nimitys. Löylyn luvuissa (ks. vertailuotsikot) ovat loitsut, joissa saunassa tarttunut tauti kuvataan nimenomaan saunan löylyn aiheuttamaksi.

    • Savipuoli

      Savipuoliainen; Savipuoli(nen)

    • Selkäkivut

      Kirvestys selässä; Kirvestäjä; Kirvestäminen; Kun selkä kipeytyi; Selkätauti; Selän kuoleentuminen; Sivujen pakotus; SivutautiMAANVILJELYS/Viljanleikkaajan varauksiaSelän tai sivujen kipua, kirvestystä tai raippausta parannettiin lyhyillä loitsuilla, joista useat dialogiloitsuja. Selän kipeytymistä vastaan varaavia loitsuja luettiin viljan leikkuuta alkaessa (ks. vertailuryhmät).

    • Sian purema

      Karhun vihatSian puremaan luettiin Ison sian runon säkeitä tai karhun vihojen loitsua.

    • Sikotauti

      Leukojen ajetusKaulatauti; Leukojen ajetus

    • Silmäpasko

      Pasko; Silmipasko; SilmätaudeissaRähmää silmissä; Saunapakana; SilmätautiSilmien rähmimistä aiheuttavalle silmäpaskolle luettiin mm. tartunnan sanoja sekä manauksia, joissa tautia nimitettiin "paskaksi". Yhteys saunapakanaan joillain alueilla ilmeinen: tautia voitiin nimittää myös (silmä)pakanaksi (VII, XIII).

    • Silmäpaskon nostatus

      Silmätaudeissa

    • Silmätauti

      Metsännenä; Riisi; Silmäkipeä; Silmäkivun parantaminen; Silmät kipeät; Silmätaudissa; SilmätaudeissaKaihi; Silmäpasko; SYNNYT/Silmien syntySilmätaudiksi kutsuttu tai nimeämätön silmien vaiva parannettiin loitsuilla, joihin kuuluu tyypillisesti erilaisia manauksia, avunpyyntöjä, kylvetyssanoja ja tartuntojen sanoja. Loitsuissa esiintyy myös vertaus "selkeäksi nämä silmät, kuin tähdet taivaalla" (I, VII, XII). "Paskaksi" manatut ja pakanaksi kutsutut silmätaudit sijoitettu silmäpaskoon.

    • Sisiliskon karkotus

      Sisiliskon karkoitusKäärmeen karkotus; Sisiliskon lumousSisiliskot karkotetaan talosta manaussanoilla.

    • Sisiliskon lumous

      Sisiliskon luku; Sisiliskon pidätys; Sisiliskon purema; Sisiliskon sanat; Sisiliskon varaltaSisiliskon karkotus; Sisiliskon sanatSisilisko lumotaan, että se pysyisi kaukana, pysähtyisi, ei purisi jne.. Lumoukseen kuuluu tyypillisesti vertaus "minä raskas kuin rauta, sinä keveä kuin lehti".

    • Sisiliskon nostatus

      Sisiliskon lukuKäärmeen nostatus

    • Sisiliskon sanat

      Käärmeen purema; Sisiliskon jälki; Sisiliskon luku; Sisiliskon purema; Sisiliskon synty; Sisiliskon vihatSisiliskon lumous; SYNNYT/Sisiliskon syntySisiliskon puremaa (tai "kusemaa") parannettiin loitsuilla, joiden tyypillisiä aineksia ovat erilaiset syntyaihelmat sekä sisiliskolle osoitetut kehotukset tulla parantamaan aiheuttamansa vamma. Myös sisiliskon lumouksissa esiintyviä vertausloitsuja käytettiin pureman parantamiseen (X, XI, XIII).

    • Sokeus

    • Sormen särky

      Sormikipu

    • Spitaali

      RanskaKuppa; SYNNYT/Ranskan syntyTässä yhteydessä spitaaliksi identifioidun ranskan loitsu sisältää selkeitä viitteitä sukupuolitautiin - kyseessä siis saattaa olla myös ranskaksi kutsuttu kuppa.

    • Struuma

      Kaulakupu (struuma); Kaulan ajettumissa; Kaulan lukko; Kasvannainen ja kuhmu kaulassa; Kupu eli kasvaimet; Käärmeen syntyKaulatauti; Paise; SYNNYT/Kuvun syntyKaulan pahkaksi tai kuvuksi käsitettyä struumaa parannettiin kuten paisetta. Vain Raja- ja Pohjois-Karjalassa struuman l. kaulakuvun sanoilla on selkeästi oma identiteettinsä: niissä puhutellaan Kupuneitoa, Kullatarta, Kuteritarta. Osa tämän alueen SKVR:ssä kuvun sanoiksi luokitelluista teksteistä on sijoitettu paiseen sanoihin, jos niissä ei esiinny viittausta paiseen esiintymisestä kaulassa tai nimeen kupu. Muilla alueilla struuma lienee identtinen kaulataudin kanssa.

    • Suden purema

      Suden hampaan jälki; Suden hampaan vihat; Suden synty; Suden vihatSYNNYT/Suden syntySuden pureman loitsuissa tyypillisiä aineksia ovat syntyaihelmat, avunpyynnöt, voiteen sanat ja manaukset.

    • Suonenveto

    • Sydänkuut

      Ruokahalu

    • Synnyttäjän kiroaminen

      Lapsi: Kylvetys ja varauksetNainen pilataan hedelmättömäksi; Synnyttäjän päästäminen kiroistaLoitsu, jolla lapsi estetään syntymästä.

    • Synnyttäjän päästäminen kiroista

      Lapsivaimon sanat; Synnyttäjä kiroissa; SynnytyskivuissaSynnyttäjän kiroaminen; Synnytyskipujen siirto miehelle; Synnytys; Synnytyssaunan lämmitysKirot vaikeuttavat synnytystä, lisäävät synnytyskipuja tai estävät synnytyksen. Vahvimmat kirot asettaa synnyttäjän mies. Myös useisiin synnytysloitsuihin sisältyy kirojen ja kateiden sanoja.

    • Synnyttäneen kohdun ja synnytystien pienentäminen

      Lapsen synnyttyä. Kylvetettäessä; SynnytyskivuissaSynnytys

    • Synnytyksen jälkeen

      Lapsivaimon sanat; SynnytyskivuissaLapsen ja äidin kierräntä; Lapsen napa; Synnyttäneen kohdun ja synnytystien pienentäminen; VastasyntynytLyhyitä loitsuja synnyttäneen äidin hyvinvoinnin takaamiseksi.

    • Synnytys

      Ajos (paise, rupi); Kipujen manaus; Lapsen synnytyskivuissa; Lapsen synnytyskivut; Lapsivaimon sanat; Lapsivaimon sanoja; Lasta synnyttäessä; Lemmen nosto; Pistos; Synnytyksessä; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; Veren sanatNaisen sisuskipu; Synnyttäneen kohdun ja synnytystien pienentäminen; Synnyttäjän päästäminen kiroista; Tuntemattomissa taudeissa; KARJAN TAUDIT/Vasikan synnytyssanat; SYNNYT/Ihmisen syntyEtenkin pitkittyneen synnytyksen helpottamiseksi luettiin loitsuja, joiden keskeisiä elementtejä ovat avunpyynnöt, synnytyskipujen kuvaukset, voiteen sanat, synnytystä estävän tekijän tiedustelut, kateiden ja kirojen sanat, sekä varsinaiset synnytyssanat, joissa synnytystien tukkivat esteet leikataan, revitään tai liukastetaan auki. Liukastavana voiteena mainitaan tyypillisesti mateen ja kiisken lima. Toisinaan esiintyy myös verensulkusanoja. Satunnaisesti synnytysloitsuihin sisältyy myös sekä naisen että miehen sukupuolielinten vihoihin ja vikoihin liittyviä loitsuaihelmia (VII, XII). Loitsuilla voitiin myös käynnistää synnytys, jos nainen "kantoi liikaa". Mukana on myös muutama ennen synnytystä luettu, synnytystä helpottava toivotus tai loitsu.

    • Synnytys*

      Ajos (paise, rupi); Kipujen manaus; Lapsen synnytyskivuissa; Lapsen synnytyskivut; Lapsivaimon sanat; Lapsivaimon sanoja; Lasta synnyttäessä; Lemmen nosto; Pistos; Synnytyksessä; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; Veren sanat*Naisen sisuskipu; Synnyttäneen kohdun ja synnytystien pienentäminen; Synnyttäjän päästäminen kiroista; Tuntemattomissa taudeissa; KARJAN TAUDIT/Vasikan synnytyssanat; SYNNYT/Ihmisen synty*Etenkin pitkittyneen synnytyksen helpottamiseksi luettiin loitsuja, joiden keskeisiä elementtejä ovat avunpyynnöt, synnytyskipujen kuvaukset, voiteen sanat, synnytystä estävän tekijän tiedustelut, kateiden ja kirojen sanat, sekä varsinaiset synnytyssanat, joissa synnytystien tukkivat esteet leikataan, revitään tai liukastetaan auki. Liukastavana voiteena mainitaan tyypillisesti mateen ja kiisken lima. Toisinaan esiintyy myös verensulkusanoja. Satunnaisesti synnytysloitsuihin sisältyy myös sekä naisen että miehen sukupuolielinten vihoihin ja vikoihin liittyviä loitsuaihelmia (VII, XII). Loitsuilla voitiin myös käynnistää synnytys, jos nainen "kantoi liikaa". Mukana on myös muutama ennen synnytystä luettu, synnytystä helpottava toivotus tai loitsu.

    • Synnytyskipujen siirto miehelle

      Synnytyskipujen tai kuukautisten muutto miehelleKuukautisten siirto miehelle; Synnyttäjän päästäminen kiroistaNainen voi siirtää synnytyskivut miehelleen, joka moittii synnyttäjää työn tekemättömyydestä, huudosta tms.

    • Synnytyssaunan lämmitys

      Saunan teko lapsivaimolleSynnyttäjän päästäminen kiroistaKiroja ja kateita estetään pääsemästä synnytyssaunaan.

    • Syyhy

      Syhelmä; SyyhelmäTartunta; SYNNYT/Syyhyn syntySyyhyn loitsun tyypillisiä aineksia ovat tarttumuksen sanat ja erilaiset lyhyet karkotussanat. Aihelmassa Syyhy menee kylään kuvataan syyhyn kulkua talosta taloon saunapuita tiedustelemassa (IX, XII, XIII).

    • Syylä

      Harakan näppylät; Käsnät; Syylien poistaminen; Syyliä vastaan; Syylä, käsnä; Syylät; Syylät, liika parannetaanPaiseSyylän loitsut ovat lyhyitä ja usein syylän parannustaikaa havainnollistavia. Syylää puhutellaan ja käsketään poistumaan, nousevaa kuuta kehotetaan syömään syylät tai syylien todetaan palavan. Syylän loitsut muistuttavat pitkälti paiseen sanoja, mutta syylän rinnakkaisnimitykset liika ja ruuppa yhdistävät sen myös erilaisiin ajoksiin, kasvannaisiin ja rupiin. Dialogi- ja numeraaliformulat esiintyvät satunnaisesti.

    • Syylän nostatus

      Syylien nostattaminen

    • Syöjä

      Riisi; SyöpäSyöjäksi nimetty tauti voidaan yhdistää useisiin eri tauteihin, joiden on katsottu "syövän" ja "purevan" ihmistä (hammastauti, koi, riisi, syöpä).

    • Syöjäluu

    • Syöpä

      Hammastauti; Koi; Syöjä; SYNNYT/Syövän syntySyömäriksi nimetyn syöpätaudin loitsu kuvaa syövän synnyn ja karkotuksen. Kyseessä on tauti, jonka on mielletty "syövän" ihmistä - syntyaihelman perusteella yhteys esim. hammastautiin ja sen aiheuttajaan, hammasmatoon, tuntuu ilmeiseltä. Syöpä esiintyy tyypillisesti koi-taudin toisintonimenä, ja useimmat sen loitsuista onkin sijoittu koin loitsuihin.

    • Tervan vioissa

    • Tiisat

      Ihotauti

    • Tikku sormesta

      Tikku

    • Tulen sanat

      Kun lapsi palaa kuumassa vedessä; Kylystä hinkautuessa; Käärmeen synty; Löylyn sanoja; Pakkasen sanat; Pistos; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihat; Tulen ja palaneen luvut; Tulen lumous; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen synty, palaneelle; Tulen synty, tulen vihoille; Tulen vihat; Tulen vihat (sanat); Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Valkean vihat; Valkean vihoihin; Vesi - tuli - rauta; Voiteen sanatLöylyn luku; Tulesta tarttuu; ERI TILOISSA/Tulipalossa; SYNNYT/Tulen syntyTulen, kuuman veden, höyryn tai esim. metallin aiheuttamaa palanutta parannettiin tulen sanoilla, joissa tyypillisiä aineksia ovat tulen syntyaihelmat, avunpyynnöt, kuvaukset palaneen jäähdyttämisestä, kastelusta ja voitelusta sekä kipusanat. Jäähdyttäjänä esiintyy tyypillisesti hyistä rekeä vetävä hyinen tyttö ja kastelijana Ukon nostama sade. Palanutta vammaa kutsuttiin usein tulen vihoiksi, jonka parantamisen sanat "ota vihasi" jne. yhdistävät tulen sanoja myös ryhmiin Tulesta tarttuu ja Löylyn luku. Tulen assosioituminen kipuun ja jäähtymisen assosioituminen parantumiseen aiheuttaa tulen sanojen kaltaisten ilmausten käyttöä yleisinä parannuskliseinä (esim. hyytyminen verensulkusanoissa), joita ei ole koottu tulen sanoihin.

    • Tulen sanat*

      Kun lapsi palaa kuumassa vedessä; Kylystä hinkautuessa; Käärmeen synty; Löylyn sanoja; Pakkasen sanat; Pistos; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihat; Tulen ja palaneen luvut; Tulen lumous; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen synty, palaneelle; Tulen synty, tulen vihoille; Tulen vihat; Tulen vihat (sanat); Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Valkean vihat; Valkean vihoihin; Vesi - tuli - rauta; Voiteen sanat*Löylyn luku; Tulesta tarttuu; ERI TILOISSA/Tulipalossa; SYNNYT/Tulen synty*Tulen, kuuman veden, höyryn tai esim. metallin aiheuttamaa palanutta parannettiin tulen sanoilla, joissa tyypillisiä aineksia ovat tulen syntyaihelmat, avunpyynnöt, kuvaukset palaneen jäähdyttämisestä, kastelusta ja voitelusta sekä kipusanat. Jäähdyttäjänä esiintyy tyypillisesti hyistä rekeä vetävä hyinen tyttö ja kastelijana Ukon nostama sade. Palanutta vammaa kutsuttiin usein tulen vihoiksi, jonka parantamisen sanat "ota vihasi" jne. yhdistävät tulen sanoja myös ryhmiin Tulesta tarttuu ja Löylyn luku. Tulen assosioituminen kipuun ja jäähtymisen assosioituminen parantumiseen aiheuttaa tulen sanojen kaltaisten ilmausten käyttöä yleisinä parannuskliseinä (esim. hyytyminen verensulkusanoissa), joita ei ole koottu tulen sanoihin.

    • Tulen vihat haavasta

      Tulen viha haavastaLöylyn luku; Tulesta tarttuu; Veden vihat haavasta

    • Tulesta tarttuu

      Arvan lukuja; Leukarupi; Löylyn sanoja; Paise, ajos, kasvannainen, äkämä; Rohtuma; Ryyhynnäinen; Tulen lennin; Tulen synty; Tulen tarttumaa vastaan; Tulen viha haavasta; Tulen vihat; Tulenlento; Tulenlento ihossa parannetaan; TulimaahinenHiilloksesta tarttuu; Huulet; Kasvojen vilustuksessa; Tartunta; Tulen sanat; Tulen vihat haavastaEsim. tulenlennoksi tai tulimaahiseksi kutsuttu tulesta tarttuva tauti oirehtii lähinnä huulten ja leukojen rupina ja ihottumana. Etenkin lapsi saattoi saada tartunnan puhaltaessaan tuleen. Dialogiloitsut ovat parannuksessa yleisiä. Mukana on myös tulen sanoihin luokiteltuja loitsuja, joissa korostetaan tulesta tarttumista tai puhutellaan tarttumusten sanoille ominaisesti tulen haltijoita.

    • Tulesta tarttuu*

      Arvan lukuja; Leukarupi; Löylyn sanoja; Paise, ajos, kasvannainen, äkämä; Rohtuma; Ryyhynnäinen; Tulen lennin; Tulen synty; Tulen tarttumaa vastaan; Tulen viha haavasta; Tulen vihat; Tulenlento; Tulenlento ihossa parannetaan; Tulimaahinen*Hiilloksesta tarttuu; Huulet; Kasvojen vilustuksessa; Tartunta; Tulen sanat; Tulen vihat haavasta*Esim. tulenlennoksi tai tulimaahiseksi kutsuttu tulesta tarttuva tauti oirehtii lähinnä huulten ja leukojen rupina ja ihottumana. Etenkin lapsi saattoi saada tartunnan puhaltaessaan tuleen. Dialogiloitsut ovat parannuksessa yleisiä. Mukana on myös tulen sanoihin luokiteltuja loitsuja, joissa korostetaan tulesta tarttumista tai puhutellaan tarttumusten sanoille ominaisesti tulen haltijoita.

    • Turkin sattuneen sanat

    • Tuuleinen

      Ilmannuoli; Tuuliainen, siilikki; TuulikkoTuulesta tarttuu; Matajainen; SYNNYT/Tuuliaisen syntyTuuleinen (tuuliainen, tuulikko, tuulimato) tai Siikkeliksi tai Siilikiksi kutsuttu ilman nuoli ampuu ihmistä tai puree ihmistä tai eläintä. Loitsut koostuvat lähinnä tuuleisen syntyaihelmista, puhutteluista ja tuuleiselle osoitetuista kehotuksista parantaa omat vihansa.

    • Tuuleisen nostatus

      TuulimatoTuuleinen eli tuulimato nostatetaan ampumaan.

    • Tuulesta tarttuu

      Ajettuma; Erilaisten tautien lukuja; Ihottuma; Ilmasta tullut tulemus; Kihelmä; Luunkolottaja; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Maan- ja tuulenvihat; Naarannappi silmässä; Savipuoliainen; Tuulen vihat; Tuulenlento; Tuulennenä; Tuulennoidat; Tuulenrokko; Tuulesta tarttunut; Tuuli (vilu); Tuulimaahisen parantaminen; Tuulista tarttunut tauti: Tuulta vastaanAjettuma; Maasta tarttuu; Tartunta; Tuuliainen; Varautuminen tuuliaisnenää vastaan; KARJAN TAUDIT/Tuulen painama eläin parannetaan; SYNNYT/Tuulen syntyTuulesta (tai ilmasta ja "vilusta") tarttuva tauti, tuulenlento, tuulennenä tms. ilmeni lähinnä ihon oirehtimisena kuten muutkin tarttumukset. Tyypillisiä elementtejä tuulesta tarttuneen loitsuissa ovat taudin alkuperän tiedustelut, tarttumuksen sanat, karkotussanat, joissa tauti lähetetään tuuleen sekä tuulen prostiutus eli hyvittely. Myös dialogiloitsuja esiintyy. Tuuli saattoi myös kuljettaa mukanaan tauteja ja kiroja sekä toimia muiden tarttumusten välittäjänä - näitä ei kuitenkaan ole rekisteröity tuulen tarttumuksiksi.

    • Tuuliaisnenältä varautuminen

      Tuuliaisnenä ei pystyTuulesta tarttuu; KATEET, KIROT, PAHASILMÄ/KirotPahansuovan kiroista syntyvän ja tuuliaisnenänä kulkevalta vaivalta varautuminen.

    • Tyrä

      RevehtymäRiisiTyrän tekevä ja ohimoita "repäisevä" tauti, myös ohimoriideksi kutsuttu, parannettiin erilaisilla loitsuilla, joihin sisältyy karkotussanoja, paiseen sanoja ja riisitaudin puhuttelua.

    • Umpitaudin nostatus

      Rikkeet; Umpi; Umpitauti; Yleisiä kipujen sanojaUmpitauti; KARJAN TAUDIT/Hevonen pilataan ummelle

    • Umpitauti

      Kusiumpi; Lapsivaimon sanat; Synnytyskivut; Umpi; UmpitaudissaUmpitaudin nostatus; KARJAN TAUDIT/Umpitauti eläimelläUmmen tai umpitaudin loitsuissa uloste tai virtsa lähdetettiin liikkelle tyypillisesti sanoilla ja taikatavoilla, joissa korostuvat ruumiinaukkojen ja ruuansulatuskanavan konkreettiset mielikuvat. Samoja avaussanoja saatettiin käyttää synnytyksen helpottamiseen.

    • Unettomuus

      Lapsen itkettäjä

    • Vamma

      Vamma. VerivammaKoskema; Paise; SYNNYT/Vamman syntyPohjois-Pohjanmaalainen "vamma" on ajos, paise tai kasvannainen, joka saattaa vuotaa verta. Parannuksessa käytetty erilaisia lyhyitä loitsuja, mm. karkotussanoja.

    • Varas parannetaan

      Varkauden paha

    • Variksen saappaat

      Variksensaappaita vastaan; Variksenvarpaat; Varissaappaat loihditaan

    • Vatsamatojen poistaminen

    • Vatsatauti

      Kohtaus; Kohtaus l. Kopristus; Löylyn lumous (Äkien synty); Umpitauti; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Vatsan kivuille; VatsataudissaLapsen vatsakipu; Oksennustauti; Ähky; SYNNYT/Vatsataudin syntyVatsakivun tai tarkemmin määrittelemättömän vatsataudin loitsujen tyypillisiä aineksia ovat taudin alkuperän tiedustelut, karkotussanat, kipusanat sekä aihelma Otan kokolta koprat.

    • Veden vihat haavasta

      Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden vihat; Vesi haavaanLöylyn luku; Tulen vihat haavasta; Ruoan vihat; Vedestä tarttuuVedestä tarttuu -ryhmästä on erotettavissa ryhmä, jossa estetään vettä menemästä haavaan tai parannetaan näin tulehtunutta haavaa. Tekstit eroavat muista veden tarttumuksen sanoista ja muistuttavat pitkälti löylyn sanoja. Pohjois-Pohjanmaalla ryhmän loitsuja kutsuttiin Vanhan miehen (l. veden) sanoiksi.

    • Vedestä tarttuu

      Kalman tarttuma; Kateen luku; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Maahiainen, maahinen; Silmäkipeä; Tartunta; Tarttumuksen sanat; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden hinku; Veden vihat; Veden vihojen sanat; Veden vioissa; Vedestä ei tartu; Vedestä tarttunut; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Vesihiisi; Vesikalma; Vesimaahinen; YskäKylvetysvettä valmistettaessa; Terveyden saaminen lähteeseen uhraamalla; Vesihiiden syöttäminen; Veden vihat haavasta; HALTIAT/Vedenhaltialle; SYNNYT/Veden syntyVedestä tarttuneen, esim. ajettumina ilmenevän taudin loitsulle tyypillisiä aineksia ovat veden väen puhuttelut ja tervehdykset, lahjojen antaminen, anteeksipyynnöt l. proskeniat, sekä erilaiset parannussanat, mm. karkotukset. Koska parannuksessa käytetyn veden puhutteluja ja syntyaihelmia esiintyy runsaasti myös muissa parannusloitsuissa, on Vedestä tarttuu -ryhmä muita tarttumuksia epäselvempi. Tässä yhteydessä on ryhmään pyritty sijoittamaan vain ne tekstit, joissa tarttumuksen idea on ilmeinen.

    • Vedestä tarttuu*

      Kalman tarttuma; Kateen luku; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Maahiainen, maahinen; Silmäkipeä; Tartunta; Tarttumuksen sanat; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden hinku; Veden vihat; Veden vihojen sanat; Veden vioissa; Vedestä ei tartu; Vedestä tarttunut; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Vesihiisi; Vesikalma; Vesimaahinen; Yskä*Kylvetysvettä valmistettaessa; Terveyden saaminen lähteeseen uhraamalla; Vesihiiden syöttäminen; Veden vihat haavasta; HALTIAT/Vedenhaltialle; SYNNYT/Veden synty*Vedestä tarttuneen, esim. ajettumina ilmenevän taudin loitsulle tyypillisiä aineksia ovat veden väen puhuttelut ja tervehdykset, lahjojen antaminen, anteeksipyynnöt l. proskeniat, sekä erilaiset parannussanat, mm. karkotukset. Koska parannuksessa käytetyn veden puhutteluja ja syntyaihelmia esiintyy runsaasti myös muissa parannusloitsuissa, on Vedestä tarttuu -ryhmä muita tarttumuksia epäselvempi. Tässä yhteydessä on ryhmään pyritty sijoittamaan vain ne tekstit, joissa tarttumuksen idea on ilmeinen.

    • Veren pilaus

      Koi; Pahan veren poistaminenMyös kuismaksi kutsuttu veren pilaantuminen parannettiin manauksella.

    • Verensulku

      Kipulukuja; Kiven vihat; Lapsivaimon sanat; Nenän vuodossa; Pistoksen synty; Pistos; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Riisi; Synnytyskivuissa; Tulen synty; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Veren vuoto; Verenluku; Vesi - tuli - rauta; Voiteen luku; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta. Veneenveisto ja Polvenhaava; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava; LYRIIKKA/Osattoman pojan mielialojaHaava; Kuukautisvuoto; Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia; Raudan sanat; EPIIKKA/Polvenhaava; KARJAN TAUDIT/Eläimen verensulkusanat; KARJAN TAUDIT/Kuoharin sanat; SYNNYT/Veren syntyVerensulkusanat esiintyvät tyypillisesti joko itsenäisenä loitsuna tai Raudan sanojen yhteydessä, joskus myös muissa yhteyksissä (synnytys, puun aiheuttama vamma; ks. myös vertailuotsikot). Ensisijainen tarkoitus on verenvuodon tyrehdyttäminen - olemassa on myös muunlaisia haavan parannukseen tähtääviä sanoja (ks. vertailuotsikot). Verensulkusanoihin liitetään usein suonten sanoja ja varsinkin voiteiden sanoja, esim. Savossa myös kateen sanoja. Tyypillisiä aineksia ovat verelle osoitetut käskyt, joilla verenjuoksu pysäytetään sekä toteamukset, joissa sen oikea paikka osoitetaan olevan ihmisruumiin sisällä ja sen arvoa korostetaan. Auttajahahmoja pyydetään tukkimaan haava sormellaan, tuomaan erilaisia aineita (esim. turvetta tai yliluonnollisen olennon lihaa) tukkeeksi, tai ompelemaan haava kiinni. Tyypillisiä ovat vertaukset, joissa verta käsketään seisomaan niinkuin seinä, aita, miekka meressä, paha akka helvetissä, Jordanin joki, synnintekijä helvetissä tai esim. Jeesuksen veri. Veren seisahtuminen voidaan myös rinnastaa hyytymiseen, jäätymiseen tai kuivumiseen (taivas kuivaa, maa kuivaa; koski tyrehtyy). Motiivi hiiden padassa keitettävästä verestä esiintyy useimmilla alueilla (I, IV, VI, VII, VII5M, VIII, IX, X, XI, XII). Harvinaisena esiintyy myös käärmeen pureman parantamisesta kertovan historiolan kaltainen lyhyt dialogi, jossa Jeesus ja Maria tyrehdyttävät veren (XI). Verensulun ja /tai raudan synnyn kertovana historiolana tai parantajan kerskauksi supistuneena alluusiona esiintyy useilla alueilla Polvenhaavaruno (I, II, V, VI, VII, IX, X, XII, XIII). Muita mahdollisia verensulun historioloita ovat Maria parantaa Jeesuksen haavan (VI) ja Väinämöinen sulkee Jeesuksen napanuoran veren (VII5M).

    • Verensulku*

      Kipulukuja; Kiven vihat; Lapsivaimon sanat; Nenän vuodossa; Pistoksen synty; Pistos; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Riisi; Synnytyskivuissa; Tulen synty; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Veren vuoto; Verenluku; Vesi - tuli - rauta; Voiteen luku; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta. Veneenveisto ja Polvenhaava; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava; LYRIIKKA/Osattoman pojan mielialoja*Haava; Kuukautisvuoto; Lapsen pikku kipuja ja loukkaantumia; Raudan sanat; EPIIKKA/Polvenhaava; KARJAN TAUDIT/Eläimen verensulkusanat; KARJAN TAUDIT/Kuoharin sanat; SYNNYT/Veren synty*Verensulkusanat esiintyvät tyypillisesti joko itsenäisenä loitsuna tai Raudan sanojen yhteydessä, joskus myös muissa yhteyksissä (synnytys, puun aiheuttama vamma; ks. myös vertailuotsikot). Ensisijainen tarkoitus on verenvuodon tyrehdyttäminen - olemassa on myös muunlaisia haavan parannukseen tähtääviä sanoja (ks. vertailuotsikot). Verensulkusanoihin liitetään usein suonten sanoja ja varsinkin voiteiden sanoja, esim. Savossa myös kateen sanoja. Tyypillisiä aineksia ovat verelle osoitetut käskyt, joilla verenjuoksu pysäytetään sekä toteamukset, joissa sen oikea paikka osoitetaan olevan ihmisruumiin sisällä ja sen arvoa korostetaan. Auttajahahmoja pyydetään tukkimaan haava sormellaan, tuomaan erilaisia aineita (esim. turvetta tai yliluonnollisen olennon lihaa) tukkeeksi, tai ompelemaan haava kiinni. Tyypillisiä ovat vertaukset, joissa verta käsketään seisomaan niinkuin seinä, aita, miekka meressä, paha akka helvetissä, Jordanin joki, synnintekijä helvetissä tai esim. Jeesuksen veri. Veren seisahtuminen voidaan myös rinnastaa hyytymiseen, jäätymiseen tai kuivumiseen (taivas kuivaa, maa kuivaa; koski tyrehtyy). Motiivi hiiden padassa keitettävästä verestä esiintyy useimmilla alueilla (I, IV, VI, VII, VII5M, VIII, IX, X, XI, XII). Harvinaisena esiintyy myös käärmeen pureman parantamisesta kertovan historiolan kaltainen lyhyt dialogi, jossa Jeesus ja Maria tyrehdyttävät veren (XI). Verensulun ja /tai raudan synnyn kertovana historiolana tai parantajan kerskauksi supistuneena alluusiona esiintyy useilla alueilla Polvenhaavaruno (I, II, V, VI, VII, IX, X, XII, XIII). Muita mahdollisia verensulun historioloita ovat Maria parantaa Jeesuksen haavan (VI) ja Väinämöinen sulkee Jeesuksen napanuoran veren (VII5M).

    • Vesi korvasta

      Veden syntyVesi saadaan korvasta lyhyillä veden syntysanoilla.

    • Vesihiiden nostatus

      VesihiisiVesihiiden syöttäminen

    • Vesihiiden syöttäminen

      VesihiisiMielenvikaiseksi pilataan; Vedestä tarttuu; Vesihiiden nostatus; SYNNYT/Vesihiiden syntyVienassa Vedestä tarttuu -ryhmästä on erotettavissa ryhmä, jossa pahansuopa nostaa vesihiiden toisen päälle tai syöttää vesihiiden toiselle. Vaiva ilmenee mielenvikaisuutena tai kitumisena. Vienassa myös veden tarttumista saattoi edesauttaa pahansuovan toiminta (ks. Vedestä tarttuu: I).

    • Vesikauhu

      Veden vioissaVedestä tarttuu; SYNNYT/Vesikauhun synty

    • Vesimadon sanat

      VesimatoJouhimadoksi määritellyn vesimadon puremaan luettiin voiteiden synnystä, parantajan avunpyynnöstä sekä kylvetysveden puhuttelusta koostuva loitsu.

    • Vesirokko

      Vesirokkoa vastaan

    • Vettä jalassa tai sormessa

      Vanhan miehen (veden) sanojaVettä ajetaan pois jalasta, sormesta jne. sanoilla, jotka poikkeavat perusajatukseltaan veden tarttumuksen sanoista.

    • Viantauti

      Kylvetyssanoja

    • Viklin eli solvakon sanat

    • Vilutauti

      Horkka; Horkka, vilutauti; Vilulle; VilustusSYNNYT/Vilutaudin syntyVilutaudin loitsut koostuvat erilaisista, tavallisesti lyhyehköistä parannusaihelmista. Vilutaudin sanoissa esiintyy myös aihelma Vilutaudin vaellus, jossa kuvataan vilutaudin kulkua (VI, IX, X, XIII, XIV).

    • Vitun rikonta

      Huoran rikontasanat; Hävyn vihatVitun vihatTekstit kuvaavat naisen sukupuolielimen tautia, jonka nostatuksella voidaan esim. rankaista siveetöntä naista, huoraa.

    • Vitun vihat

      Hävyn alku; Hävyn vihat; Ihmisen vihat; Kipujen manaus; Kuoharin sanat; Kylypakana (Saunariesa); Löyly; Löylyn sanoja; Ryöhyntäinen, rupi; Silmäpasko; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; Veren sanat; Voiteen lukujaRyöhyntäinen; Räähkä; Saunapakana; Vitun rikonta; SYNNYT/Vitun syntyVitun vihoja parannetaan suhteellisen kiinteällä loitsulla, joka koostuu vitun synty-aihelmista, puhuttelusta, manauksista ja kehotuksista poistamaan vihat sekä parannus- ja voiteiden sanoista. Tyypillinen on myös aihelma, jossa parantajaksi mainitaan ukko uunilta. Vitun vihat lienee naisen sukupuolielimistä (varsinkin kuukautisaikana) tarttuva tauti, jonka loitsijoista useimmat olivat miehiä. Vitun puhuttelut paljastavat, että naisen sukupuolielin on taudin alkuperä tai aiheuttaja, ei itse oirehtija. Satunnaisesti vitun vihojen sanoja esiintyy kuitenkin myös synnytysloitsuissa (VII, XII), kuoharin sanoissa (VI) sekä voiteen sanoissa (XIII).

    • Vitun vihat*

      Hävyn alku; Hävyn vihat; Ihmisen vihat; Kipujen manaus; Kuoharin sanat; Kylypakana (Saunariesa); Löyly; Löylyn sanoja; Ryöhyntäinen, rupi; Silmäpasko; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; Veren sanat; Voiteen lukuja*Ryöhyntäinen; Räähkä; Saunapakana; Vitun rikonta; SYNNYT/Vitun synty*Vitun vihoja parannetaan suhteellisen kiinteällä loitsulla, joka koostuu vitun synty-aihelmista, puhuttelusta, manauksista ja kehotuksista poistamaan vihat sekä parannus- ja voiteiden sanoista. Tyypillinen on myös aihelma, jossa parantajaksi mainitaan ukko uunilta. Vitun vihat lienee naisen sukupuolielimistä (varsinkin kuukautisaikana) tarttuva tauti, jonka loitsijoista useimmat olivat miehiä. Vitun puhuttelut paljastavat, että naisen sukupuolielin on taudin alkuperä tai aiheuttaja, ei itse oirehtija. Satunnaisesti vitun vihojen sanoja esiintyy kuitenkin myös synnytysloitsuissa (VII, XII), kuoharin sanoissa (VI) sekä voiteen sanoissa (XIII).

    • Vuoteensa kasteleminen

      Sijallensa kastelemastaLapsen virtsavuoto

    • Väsymys

    • Yskä

      Köhä; Löyly; Yskä (toppa); Lapsen kylvetys; Yskän luku; Yskän sanoja; ÄhkyRykiminen; SYNNYT/Yskän syntyYskän loitsut ovat tyypillisesti lyhyitä alkuperän tiedusteluja ja niihin kombinoituja karkotussanoja. Yskää manataan ja karkotetaan Yskälään, Ukkolaan, toiseen taloon ja toisia vaivaamaan.

    • Ähky

      Kipujen synty; Kohtaus; Niukahdussanat; Pistoksen synty; Puun synty; Sydänkopra (ähky); Vatsatauti; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähkyn (letyn) sanatAmmus; Kohtaus; Lävys; Pistos; KARJAN TAUDIT/Ähky eläimessä; SYNNYT/Ähkyn syntyÄhkyn loitsujen tyypillisiä aineksia ovat ähkyn puhuttelut, lyhyet syntyaihelmat sekä erilaiset tietäjän kerskaukset (esim. Kokolta koprat) ja karkotussanat. Läntisillä alueilla (VIII, IX, X, XIV) ähkyn loitsu on itäisiä ja pohjoisia lyhyempi, puhutteluista, lyhyistä karkotussanoista koostuva tai numeraali- tai dialogikaavalle rakentuva. Samaa loitsua on voitu käyttää sekä ihmisen että eläimen ähkyyn.

    • Ähky*

      Kipujen synty; Kohtaus; Niukahdussanat; Pistoksen synty; Puun synty; Sydänkopra (ähky); Vatsatauti; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähkyn (letyn) sanat*Ammus; Kohtaus; Lävys; Pistos; KARJAN TAUDIT/Ähky eläimessä; SYNNYT/Ähkyn synty*Ähkyn loitsujen tyypillisiä aineksia ovat ähkyn puhuttelut, lyhyet syntyaihelmat sekä erilaiset tietäjän kerskaukset (esim. Kokolta koprat) ja karkotussanat. Läntisillä alueilla (VIII, IX, X, XIV) ähkyn loitsu on itäisiä ja pohjoisia lyhyempi, puhutteluista, lyhyistä karkotussanoista koostuva tai numeraali- tai dialogikaavalle rakentuva. Samaa loitsua on voitu käyttää sekä ihmisen että eläimen ähkyyn.

    • Äkkitauti

    • Äkkäystauti

      ÄhkySKVR:ssä ähkyksi luokitellun äkkäystaudin parannuksessa lasta kylvetetään lukien lyhyet terveyttä toivottavat sanat.

    • Äkköös

      Kateen luku; Kateet; Varaukset ja manaukset

    • Äänen sortuminen

      Äänenpaineessa; Ääni painuksissa; Ääni paraneeKOTIELÄINTALOUS/Paimenen huhuillessaSortuneen äänen parannukseen luettiin kaikilla alueilla samantapainen lyhyt loitsu, jossa esim. äijää tai Äröä pyydettiin ottamaan äänensä pois ja antamaan loitsun egolle takaisin hänen oma, hyvä äänensä.

  • 6. Parannusloitsut

    • Erilaisia parannusaihelmia

      Alkusanoja; Avuksipyyntisanoja; Erilaisia; Erilaisten tautien lukuja; Kaikkien tautien parantaminen; Kateet ja kirot; Katkelmia; Kipujen manaus; Kipujen sanoja; Kolmen taudin synty; Manaussanoja; Taudin poistaminen; Tietäjän varauksia; Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaKipusanoja; Kylvetyssanoja; Tartunta; Voiteen lukuNimeämättömiä vaivoja ja tauteja parannettiin sekalaisilla lyhyillä parannussanoilla. Vertailuryhminä mainittu muut tautiloitsuryhmät, joihin sijoitettu nimeämättömien tautien, kipujen jne. loitsuja.

    • Erilaisia parannusloitsuja

      Alkusanoja; Arvan lukuja; Avuksipyyntisanoja; Avuksipyyntösanoja; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Erilaisia tauteja; Hiidestä hevonen; Kateen luku; Kipujen manaus; Kipujen sanoja; Kipujen synty; Kipusanat; Kolmen taudin synty; Luonnon nostatus; Lähe liika liikkumahan; Manauksia; Manaus- ja kyydityssanoja; Mist' on pulma puuttununna; Mistä lie pulma puuttunut; Neitsyt Marian avuksi pyytö parantamaan ruvetessa; Otan kokolta koprat; Parantamaan ryhdyttäessä; Puhun suulla puhtahalla; Taudin alkuperän tiedustelu; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedusteluja; Taudin tiedustelu; Tietäjä; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän loppusanat; Tietäjän sanoja; Tuntematon tauti; Varaukset; Varaukset ja manaukset; Varauksia; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. RikkeetErilaisia parannusaihelmia; Kipusanoja; Kylvetyssanoja; Tartunta; Taudin alkuperän tiedustelu; Voiteen lukuTähän ryhmään on kerätty tautiloitsujen toistuvia aihelmia yhdisteleviä, pitkähköjä loitsuja, joille ei mainita spesifiä käyttötarkoitusta. Tyypillisiä aineksia ovat taudin alkuperän tiedustelut, parantajan kerskaukset, valtuutukset, avunpyynnöt, apurin kuvaukset, taudin karkotussanat, syntysanat, kipusanat, voiteiden sanat jne. Jos joku näistä aihelmista dominoi selvästi, on loitsu sijoitettu omaan ryhmäänsä (ks. vertailuotsikot).

    • Erilaisia parannusloitsuja*

      Alkusanoja; Arvan lukuja; Avuksipyyntisanoja; Avuksipyyntösanoja; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Erilaisia tauteja; Hiidestä hevonen; Kateen luku; Kipujen manaus; Kipujen sanoja; Kipujen synty; Kipusanat; Kolmen taudin synty; Luonnon nostatus; Lähe liika liikkumahan; Manauksia; Manaus- ja kyydityssanoja; Mist' on pulma puuttununna; Mistä lie pulma puuttunut; Neitsyt Marian avuksi pyytö parantamaan ruvetessa; Otan kokolta koprat; Parantamaan ryhdyttäessä; Puhun suulla puhtahalla; Taudin alkuperän tiedustelu; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedusteluja; Taudin tiedustelu; Tietäjä; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Tietäjän loppusanat; Tietäjän sanoja; Tuntematon tauti; Varaukset; Varaukset ja manaukset; Varauksia; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet*Erilaisia parannusaihelmia; Kipusanoja; Kylvetyssanoja; Tartunta; Taudin alkuperän tiedustelu; Voiteen luku*Tähän ryhmään on kerätty tautiloitsujen toistuvia aihelmia yhdisteleviä, pitkähköjä loitsuja, joille ei mainita spesifiä käyttötarkoitusta. Tyypillisiä aineksia ovat taudin alkuperän tiedustelut, parantajan kerskaukset, valtuutukset, avunpyynnöt, apurin kuvaukset, taudin karkotussanat, syntysanat, kipusanat, voiteiden sanat jne. Jos joku näistä aihelmista dominoi selvästi, on loitsu sijoitettu omaan ryhmäänsä (ks. vertailuotsikot).

    • Hierojan sanat

      Hieroja lukee suonten sanat.

    • Karkotussanoja

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Hiidestä hevonen; Kateen luku; Katkelmia; Kipujen manaus; Kipujen synty; Kostosanat; Lemmennosto; Lähe liika liikkumahan; Manauksia; Manaus; Manaus- ja kyydityssanoja; Manauspaikka; Manaussanoja; Nostatetun taudin manaaminen lähettäjäänsä; Parantamaan ryhdyttäessä; Pois, perkele, pakene; Pääloihto; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin pelotussanoja; Taudin tiedustelu; Taudit; Tietäjän sanoja, varauksia; Toista tietäjää vastaan; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varaukset ja manaukset; Varaus haltioita vastaan; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Vesisulkimo; Voiteen sanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta; EPIIKKA/Polvenhaava; EPIIKKA/VeneenveistoKarkotussanat ovat tautiloitsujen tyypillistä kliseeainesta, joissa tautia tai taudinaiheuttajaa kehotetaan ja käsketään poistumaan. Tyypillisiä ovat manauspaikkojen kuvaukset ja niiden pitkät ketjut sekä karkotuksessa ja kyydityksessä auttavien apurien kuvaukset. Ryhmään on kerätty vain ne karkotussanat, jotka esiintyvät itsenäisenä ja/tai dominoivat loitsuja, joiden käyttötarkoitusta ei ole spesifioitu.

    • Karkotussanoja*

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Hiidestä hevonen; Kateen luku; Katkelmia; Kipujen manaus; Kipujen synty; Kostosanat; Lemmennosto; Lähe liika liikkumahan; Manauksia; Manaus; Manaus- ja kyydityssanoja; Manauspaikka; Manaussanoja; Nostatetun taudin manaaminen lähettäjäänsä; Parantamaan ryhdyttäessä; Pois, perkele, pakene; Pääloihto; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin pelotussanoja; Taudin tiedustelu; Taudit; Tietäjän sanoja, varauksia; Toista tietäjää vastaan; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varaukset ja manaukset; Varaus haltioita vastaan; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Vesisulkimo; Voiteen sanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Ilmanimmen kosinta; EPIIKKA/Polvenhaava; EPIIKKA/Veneenveisto**Karkotussanat ovat tautiloitsujen tyypillistä kliseeainesta, joissa tautia tai taudinaiheuttajaa kehotetaan ja käsketään poistumaan. Tyypillisiä ovat manauspaikkojen kuvaukset ja niiden pitkät ketjut sekä karkotuksessa ja kyydityksessä auttavien apurien kuvaukset. Ryhmään on kerätty vain ne karkotussanat, jotka esiintyvät itsenäisenä ja/tai dominoivat loitsuja, joiden käyttötarkoitusta ei ole spesifioitu.

    • Kipusanoja

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Erilaisten tautien lukuja; Kaikenlaista kivistystä vastaan; Kaikkien kipujen parannus; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Kipujen manaus; Kipujen sanoja; Kipujen synty; Kipulukuja; Kipusanat; Kipuvuori - Kivutar; Kolotustauti; Lemmen nosto; Lemmennosto; "Loihtujen emä"; Manaussanoja; Nimetöntä kipua vastaan; Pakotuksen sanat; Pakotussanoja; Parantamaan ryhdyttäessä; Puun synty; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Rupi; Särky, kipu; Säryn sanat; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedusteluja; Tuntematon tauti; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Taudit; Voiteen luku; Yleisiä kipujen sanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaastaKolotustauti; Päänkivistys; SYNNYT/Kipujen syntyParannussanoja, joilla parannetaan erilaisia, tarkemmin erittelemättömiä kipuja ja särkyjä. Kipusanoiksi kutsutaan myös muissa tautiloitsuissa esiintyviä aihelmia, joissa puhutellaan Kiputyttöä ja joissa kivut karkotetaan esim. kiveen puhkaistuun reikään. Kipusanat kombinoituvat tyypillisesti erilaisten parannus- ja karkotussanojen, voiteen sanojen ja tietäjän sanojen kanssa.

    • Kipusanoja*

      Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Erilaisten tautien lukuja; Kaikenlaista kivistystä vastaan; Kaikkien kipujen parannus; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Kipujen manaus; Kipujen sanoja; Kipujen synty; Kipulukuja; Kipusanat; Kipuvuori - Kivutar; Kolotustauti; Lemmen nosto; Lemmennosto; "Loihtujen emä"; Manaussanoja; Nimetöntä kipua vastaan; Pakotuksen sanat; Pakotussanoja; Parantamaan ryhdyttäessä; Puun synty; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Rupi; Särky, kipu; Säryn sanat; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedusteluja; Tuntematon tauti; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Taudit; Voiteen luku; Yleisiä kipujen sanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta*Kolotustauti; Päänkivistys; SYNNYT/Kipujen synty*Parannussanoja, joilla parannetaan erilaisia, tarkemmin erittelemättömiä kipuja ja särkyjä. Kipusanoiksi kutsutaan myös muissa tautiloitsuissa esiintyviä aihelmia, joissa puhutellaan Kiputyttöä ja joissa kivut karkotetaan esim. kiveen puhkaistuun reikään. Kipusanat kombinoituvat tyypillisesti erilaisten parannus- ja karkotussanojen, voiteen sanojen ja tietäjän sanojen kanssa.

    • Kirkkomaalla parantaminen

    • Kylvetyssanoja

      Avuksipyyntösanoja; Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvettäessä; Kylvettäminen; Löyly; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Pesemäsanat; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Sairaan ihmisen kylvetysluku; Saunan luku; Taudin tiedustelu; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Voiteen lukuLasta kylvetettäessä; Löylyn luku; Kylvetysvettä valmistettaessa; ERI TILOISSA/SaunassaKylvetyssanoiksi on katsottu ne loitsut, joissa sairasta kylvetetään nimeämättömästä taudista. Jos loitsun pääasiallinen idea on löylyn tarttumisen estäminen, on se sijoitettu Löylyn lukuun. Jos löylyn tarttuminen estetään laajahkojen kylvetys- ja parannussanojen yhteydessä, on loitsu merkitty molempiin ryhmiin. Saunaa lämmittäessä, saunaan mennessä, saunoessa, ja saunasta palatessa esitetyt siunaukset ja toivotukset on merkitty ryhmään Kylvetysvettä valmistettaessa tai ERI TILOISSA/Saunassa. Kylvetyssanat ja Löylyn luku esiintyvät myös keskeisenä osana useita tautiloitsuja, joista ko. aihelmia ei ole poimittu. Kylvetyssanat koostuvat erilaisista lämmön, veden, voiteiden, vihdasten ja vaivojen kuvauksista sekä parannussanoista, joissa parantaja tiedustelee taudinsyytä, kutsuu apureitaan ja karkottaa tautia.

    • Kylvetyssanoja*

      Avuksipyyntösanoja; Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvettäessä; Kylvettäminen; Löyly; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Pesemäsanat; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Sairaan ihmisen kylvetysluku; Saunan luku; Taudin tiedustelu; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Voiteen luku*Lasta kylvetettäessä; Löylyn luku; Kylvetysvettä valmistettaessa; ERI TILOISSA/Saunassa*Kylvetyssanoiksi on katsottu ne loitsut, joissa sairasta kylvetetään nimeämättömästä taudista. Jos loitsun pääasiallinen idea on löylyn tarttumisen estäminen, on se sijoitettu Löylyn lukuun. Jos löylyn tarttuminen estetään laajahkojen kylvetys- ja parannussanojen yhteydessä, on loitsu merkitty molempiin ryhmiin. Saunaa lämmittäessä, saunaan mennessä, saunoessa, ja saunasta palatessa esitetyt siunaukset ja toivotukset on merkitty ryhmään Kylvetysvettä valmistettaessa tai ERI TILOISSA/Saunassa. Kylvetyssanat ja Löylyn luku esiintyvät myös keskeisenä osana useita tautiloitsuja, joista ko. aihelmia ei ole poimittu. Kylvetyssanat koostuvat erilaisista lämmön, veden, voiteiden, vihdasten ja vaivojen kuvauksista sekä parannussanoista, joissa parantaja tiedustelee taudinsyytä, kutsuu apureitaan ja karkottaa tautia.

    • Kylvetysvettä valmistettaessa

      Epätietoisten tautien parantaminen; Hauteen teko; Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Käärmeen puremasta johtunut myrkytys; Lapsen ensi pesu; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsia kylvettäessä; Pesemäsanat; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Pieksijätauti; Pöhötys; Ruusu; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia lapsen syntymän jälkeen; Veden synty; Veden vioissa; Vedestä tarttunut; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Vettä lääkkeeksi ottaissa; VoidevesiKylvetyssanoja; Voiteen lukujaKylvetysvettä tai lääkkeenä nautittua vettä noutaessa, valmistaessa tai pois heittäessä tervehdittiin vettä ja veden haltioita. Otettu vesi hyvitettiin uhreilla. Ryhmässä mukana myös veden puhutteluja ja syntyaihelmia, joissa keskitytään veden parantavaan vaikutukseen.

    • Kylvetysvettä valmistettaessa*

      Epätietoisten tautien parantaminen; Hauteen teko; Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Käärmeen puremasta johtunut myrkytys; Lapsen ensi pesu; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsia kylvettäessä; Pesemäsanat; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Pieksijätauti; Pöhötys; Ruusu; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia lapsen syntymän jälkeen; Veden synty; Veden vioissa; Vedestä tarttunut; Vesihiiden parantaminen (veden sanat); Vettä lääkkeeksi ottaissa; Voidevesi*Kylvetyssanoja; Voiteen lukuja*Kylvetysvettä tai lääkkeenä nautittua vettä noutaessa, valmistaessa tai pois heittäessä tervehdittiin vettä ja veden haltioita. Otettu vesi hyvitettiin uhreilla. Ryhmässä mukana myös veden puhutteluja ja syntyaihelmia, joissa keskitytään veden parantavaan vaikutukseen.

    • Lepänoksia parannuskeinoksi otettaessa

      HALTIAT/Metsänhaltialle

    • Lääkkeet

      Elohopea lääkkeenä; Käärmeen vihat; Lääkettä ottaessa; Lääkkeitä antaessaKARJAN TAUDIT/Lääkettä eläimelle antaessaErilaisia lääkkeen antamiseen tai ottamiseen liittyviä lyhyitä sanoja, joissa voidaan puhutella lääkeainetta, esim. tupakkaa.

    • Sairaan pujotus halaistun pihlajan lävitse

    • Tartunnalta varautuminen

      Pahan tarttuma; Peljästys; Tartunnainen; Tartunta

    • Tartunta

      Arvan lukuja; Elementit; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Lähe liika liikkumahan; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Maan- ja tuulenvihat; Mistä lie pulma puuttunut; Tarttuma; Tarttuman luku; Tarttuminen; Tarttumuksen sanat; Tarttumusten parantaminen ilmalla; Tarttumusten parantaminen sannalla; Tarttumusten parantaminen suoloilla; Tarttumusten parantaminen vedellä (suoloilla); Tartunnainen; Tartunta; Tartuntaa vastaan; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Vihat; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Yleisiä tarttumuksen sanojaHiilloksesta tarttuu; Kalmasta tarttuu; Maasta tarttuu; Metsästä tarttuu; Puutunnainen; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuuErittelemättömistä tartuntalähteistä saatuja nimeämättömiä tauteja parannettiin loitsuilla, jotka muodostavat sangen heterogeenisen ryhmän. Ryhmän loitsut ovat yleisiä parannussanoja, joissa keskeisiä ovat tartuntalähteiden eli taudinsyyn tiedustelut sekä tarttumuksen sanat, joissa tauti lähetetään takaisin synnyinsijalleen ("jos olet x:stä, mene X:ään"). Loitsuihin sisältyy myös voiteen sanoja, kipusanoja, avunpyyntöjä, jne. Vertailuotsikoissa on mainittu eritellyt tartunnat, mutta tarttumuksen sanoja esiintyy runsaasti myös muissa parannusloitsuissa.

    • Tartunta*

      Arvan lukuja; Elementit; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Lähe liika liikkumahan; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Maan- ja tuulenvihat; Mistä lie pulma puuttunut; Tarttuma; Tarttuman luku; Tarttuminen; Tarttumuksen sanat; Tarttumusten parantaminen ilmalla; Tarttumusten parantaminen sannalla; Tarttumusten parantaminen suoloilla; Tarttumusten parantaminen vedellä (suoloilla); Tartunnainen; Tartunta; Tartuntaa vastaan; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Vihat; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Yleisiä tarttumuksen sanoja*Hiilloksesta tarttuu; Kalmasta tarttuu; Maasta tarttuu; Metsästä tarttuu; Puutunnainen; Tulesta tarttuu; Tuulesta tarttuu; Vedestä tarttuu*Erittelemättömistä tartuntalähteistä saatuja nimeämättömiä tauteja parannettiin loitsuilla, jotka muodostavat sangen heterogeenisen ryhmän. Ryhmän loitsut ovat yleisiä parannussanoja, joissa keskeisiä ovat tartuntalähteiden eli taudinsyyn tiedustelut sekä tarttumuksen sanat, joissa tauti lähetetään takaisin synnyinsijalleen ("jos olet x:stä, mene X:ään"). Loitsuihin sisältyy myös voiteen sanoja, kipusanoja, avunpyyntöjä, jne. Vertailuotsikoissa on mainittu eritellyt tartunnat, mutta tarttumuksen sanoja esiintyy runsaasti myös muissa parannusloitsuissa.

    • Taudin alkuperän tiedustelu

      Alkuperän tiedustelu; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Kalman sanoja; Kateen luku; Mist' on pulma puuttununna; Mistä lie pulma puuttunut; Mistä tähän pulmat puuttu; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedusteluja; Taudin tiedustelu; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaastaTartunta; Karkotussanoja; Taudin tutkiminenTaudin alkuperän tiedustelut ovat parannusloitsujen, etenkin tarttumusten sanojen kliseeainesta. Tietäjä tiedustelee mistä "pulma" on "puutunut" ja esittelee useimmiten useita mahdollisia tartuntalähteitä. Taudinsyyn tiedustelut kombinoituvat usein kiinteästi karkotussanoihin - loitsutekstit on pyritty sijoittamaan ryhmiinsä niissä dominoivan aihelman mukaan. Jos tiedusteluihin kombinoituu karkotussanojen lisäksi myös muita parannusaihelmia, on teksti sijoitettu ryhmään Erilaisia parannusloitsuja.

    • Taudin alkuperän tiedustelu*

      Alkuperän tiedustelu; Erilaisia manaus- ja kyydityssanoja; Kalman sanoja; Kateen luku; Mist' on pulma puuttununna; Mistä lie pulma puuttunut; Mistä tähän pulmat puuttu; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Taudin alkuperän tiedustelua; Taudin alkuperän tiedusteluja; Taudin tiedustelu; Tietäjän avuksipyyntösanoja parantamaan lähtiessä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta*Tartunta; Karkotussanoja; Taudin tutkiminen*Taudin alkuperän tiedustelut ovat parannusloitsujen, etenkin tarttumusten sanojen kliseeainesta. Tietäjä tiedustelee mistä "pulma" on "puutunut" ja esittelee useimmiten useita mahdollisia tartuntalähteitä. Taudinsyyn tiedustelut kombinoituvat usein kiinteästi karkotussanoihin - loitsutekstit on pyritty sijoittamaan ryhmiinsä niissä dominoivan aihelman mukaan. Jos tiedusteluihin kombinoituu karkotussanojen lisäksi myös muita parannusaihelmia, on teksti sijoitettu ryhmään Erilaisia parannusloitsuja.

    • Taudin tutkiminen

      Arpojan sanat; Arpominen; Arvalla ennustaminen; Arvan lukuja; Kylvetyssanoja; Paholaisen lakin saaminen; Puun synty; Taudin alkuperän tiedustelu; Taudin paikan selville saanti; Taudin synnyn tiedustelu arpomalla; Taudin tutkiminen arvalla; Tautien arpominen; Tuntematon tauti; Veden hinkuTaudin alkuperän tiedusteluTaudinsyytä tutkitaan arvalla, viinalla tai vedellä. Arpaa puhutellaan ja kehotetaan puhumaan totta. Etenkin arvan sanoihin kombinoituu muuta tautiloitsuainesta, esim. taudinsyyn tiedusteluja ja uhreihin liittyviä haltioiden puhutteluja. Satunnaisesti voidaan myös tutkia taudin tai kivun paikkaa, kun potilas ei ole paikalla.

    • Tautisuolojen valmistaminen

      Erilaisia tauteja; Parannussuolojen teko; Suoloja tehdessä; Suolojen luku; ÄhkyVoiteen luku; KARJAN TAUDIT/Karjan suoloja tehtäessä

    • Voiteen luku

      Haavat; Kipujen sanoja; Lääkkeitä antaessa; Naitinvirsi; Parantamaan ryhdyttäessä; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Tietäjän loppusanat; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Umpilampi; Varaukset ja manaukset; Veren sulku; Voidellessa (Mehiläisen sanat); Voidellessa. Mehiläisen sanat; Voidetta tehdessä; Voiteen lukuja; Voiteen sanat; Voiteen sanoja; Voiteen synty; Voiteen tuojana mehiläinen; Voitelusanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/SammonryöstöSYNNYT/Voiteen syntyVoiteen luvut ovat parannusloitsujen tyypillistä kliseeainesta. Tyypillisiä ovat erilaiset syntyaihelmat, apurien (esim. mehiläinen) puhuttelut, joissa voiteita kehotetaan noutamaan meren takaa, taivaasta jne., sekä aihelmat, joissa voiteen voima palautetaan sen ensimmäiseen käyttöön piinatun Jeesuksen voiteena, tai joissa voiteita koetellaan ja maistellaan. Tähän ryhmään on poimittu ne tekstit, jotka on SKVR:ssä sijoitettu voiteen sanoiksi - useimmiten spesifiä käyttötarkoitusta ei ole ilmoitettu. Jos selkeä käyttötarkoitus on kuitenkin pääteltävissä tekstistä (esim. verensulku), on luku sijoitettu myös ko. vamman kohdalle. Useimmiten voiteen sanat kombinoituvat muiden yleisten parannussanojen, kipusanojen ja kylvetyssanojen kanssa. Myös muista tautiryhmistä on siirretty loitsuja voiteen lukuun, jos tekstin kontekstitiedot eivät ilmoita spesifiä käyttötarkoitusta, ja teksti koostuu (lähinnä) voiteen sanoista. Jos voiteen sanat esiintyvät muualla kuin tautiloitsuissa, on ne kerätty tähän.

    • Voiteen luku*

      Haavat; Kipujen sanoja; Lääkkeitä antaessa; Naitinvirsi; Parantamaan ryhdyttäessä; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Tietäjän loppusanat; Ukon avuksi pyytö sairasta parannettaessa; Umpilampi; Varaukset ja manaukset; Veren sulku; Voidellessa (Mehiläisen sanat); Voidellessa. Mehiläisen sanat; Voidetta tehdessä; Voiteen lukuja; Voiteen sanat; Voiteen sanoja; Voiteen synty; Voiteen tuojana mehiläinen; Voitelusanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Sammonryöstö*SYNNYT/Voiteen synty*Voiteen luvut ovat parannusloitsujen tyypillistä kliseeainesta. Tyypillisiä ovat erilaiset syntyaihelmat, apurien (esim. mehiläinen) puhuttelut, joissa voiteita kehotetaan noutamaan meren takaa, taivaasta jne., sekä aihelmat, joissa voiteen voima palautetaan sen ensimmäiseen käyttöön piinatun Jeesuksen voiteena, tai joissa voiteita koetellaan ja maistellaan. Tähän ryhmään on poimittu ne tekstit, jotka on SKVR:ssä sijoitettu voiteen sanoiksi - useimmiten spesifiä käyttötarkoitusta ei ole ilmoitettu. Jos selkeä käyttötarkoitus on kuitenkin pääteltävissä tekstistä (esim. verensulku), on luku sijoitettu myös ko. vamman kohdalle. Useimmiten voiteen sanat kombinoituvat muiden yleisten parannussanojen, kipusanojen ja kylvetyssanojen kanssa. Myös muista tautiryhmistä on siirretty loitsuja voiteen lukuun, jos tekstin kontekstitiedot eivät ilmoita spesifiä käyttötarkoitusta, ja teksti koostuu (lähinnä) voiteen sanoista. Jos voiteen sanat esiintyvät muualla kuin tautiloitsuissa, on ne kerätty tähän.

    • Voiteen valmistus

      Loitsimispaikan voiman ottaminen

  • 7. Metsästysloitsut

    • Ahman pyynti

    • Ansalla pyytäjän sanoja

      Ansaa pannessa; Ansaa virittäessä; Ansamiehen lukuja; Ansamiehen sanoja; Ansanpanoon lähtiessä; Ansoja punoessa; Eri ansa metsänhaltialle; Erilaisia sanoja, varauksia; Linnun pyynti; Metsämiehen sanoja; Pyydyksiä virittäessä; Satimella ja ansalla pyytäjän sanatJäniksen metsästys; Ketun metsästys; Korpin sanoja; Linnunpyytäjän sanoja; Pyydyksen pilaaminen; Pyydyksen päästö pilauksesta; Pyydys suojataan tuhoeläimiltä; Pyydys varataanErilaisia ansametsästykseen liittyviä loitsuja, joiden kontekstitiedot eivät määrittele saaliseläintä (ks. myös vertailuryhmät, joissa lintujen, jäniksen ja oravan ansapyynnin sanoja). Ansaa pannessa luettiin loitsuja, jotka koostuvat metsästysloitsujen yleisistä kliseistä ja aihelmista, tyypillisimmillään metsän ja saaliseläinten haltiain puhutteluista ja kehotuksista sekä ansan kuvauksista.

    • Haltiaolennon saalis ihmiselle

      Toispuolehinen metsälläMetsästysonnen hankkiminen; Pilatun metsäonnen parantaminenMetsämiehet saavat siunauksella toispuoleiseksi kutsutun olennon itselleen ampuman saaliin.

    • Ilveksen metsästys

      Ilveksen pyytäminenIlveksen metsästykseen liittyvät loitsut ovat lyhyitä ja niissä on sama idea: ilveksen juoksun pysäyttäminen.

    • Jäniksen metsästys

      Ansamiehen lukuja; Jäniksen (ketun, linnun) pyytäjän sanat; Jäniksen pyynti; Jäniksen pyytäjän sanat; Jäniksen pyytäjän sanoja; Jäniksen pyytö; Metsälle lähtiessä; Metsästäjän lukuJäniksen pyytäjän sanat sisältävät runsaasti erilaisia metsästysloitsujen yleisiä kliseitä ja aihelmia. Runsaimpia, pisimpiä ja selkeimpiä loitsut ovat Savossa sekä Raja- ja Pohjois-Karjalassa (VI, VII). Tyypillisiä aihelmia ovat jäniksen kehottaminen juoksuun (Ota vitsa viidakosta), jäniksen houkuttelu ansaan (Tule vinttura vipuuni, pyyräsilmä pyydykseen; Jänis jäppä juppaniska, juokse kohti...), ansan kuvaus (kombinoituneena Ukon pilvennosto-aihelmaan), varautuminen kateita vastaan sekä lupautuminen pirulle (Minä pirulle, jänis minulle - VII, IX, X, XI, XII). Jänistä voidaan myös kuvailla ja kehottaa juoksuun.

    • Jäniksen metsästys*

      Ansamiehen lukuja; Jäniksen (ketun, linnun) pyytäjän sanat; Jäniksen pyynti; Jäniksen pyytäjän sanat; Jäniksen pyytäjän sanoja; Jäniksen pyytö; Metsälle lähtiessä; Metsästäjän luku**Jäniksen pyytäjän sanat sisältävät runsaasti erilaisia metsästysloitsujen yleisiä kliseitä ja aihelmia. Runsaimpia, pisimpiä ja selkeimpiä loitsut ovat Savossa sekä Raja- ja Pohjois-Karjalassa (VI, VII). Tyypillisiä aihelmia ovat jäniksen kehottaminen juoksuun (Ota vitsa viidakosta), jäniksen houkuttelu ansaan (Tule vinttura vipuuni, pyyräsilmä pyydykseen; Jänis jäppä juppaniska, juokse kohti...), ansan kuvaus (kombinoituneena Ukon pilvennosto-aihelmaan), varautuminen kateita vastaan sekä lupautuminen pirulle (Minä pirulle, jänis minulle - VII, IX, X, XI, XII). Jänistä voidaan myös kuvailla ja kehottaa juoksuun.

    • Karhu kutsutaan haaskalle tai pyydykseen

      Karhu kutsutaan haaskalle; Karhun metsästys; Karhun pyynti; Karhun pyynti loukkaillaKarhu kutsutaan loukkaalle (XII), haaskalle (I, VII) tai tulelle (IX) surmattavaksi.

    • Karhun kiertäminen

      Karhun metsästys; Karhun pyynnissä; Karhun pyynti; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappuun lähdettäessä; Karhuntappuun lähtiessä

    • Karhun metsästys

      Ennen ampumista; Karhua tappamaan mennessä; Karhun kiertäminen; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun pyynti; Karhun pyynti. Metsästyksen alkaessa; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappo; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vakat, häät; Karhuntappo-virsiä; Karhuntappuun lähtiessä; Kotiin tullessa ja kotona; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Metsälle lähtiessä; Metsämiehen lukuja; Pesällä ja pesältä lähtiessäKarhu kutsutaan haaskalle tai pyydykseen; Karhun kiertäminen; Karhun pidätys ja lumoaminen; KarhunpeijaisetKarhunpyytäjän sanat koostuvat pitkälti metsästysloitsujen yleisistä aihelmista, ja muistuttavat siten esim. ryhmää Metsälle lähtiessä. Tyypillisiä ovat hiihtäjän varustautumisen ja hiihdon kuvaukset, avunpyynnöt saaliseläimen haltioille, kerskaukset jne. Karhunpyytäjän sanat alkavat kuitenkin eriytyä omaksi ryhmäkseen sanoissa, jotka on esitetty karhun pesällä ennen tappoa: karhua tervehditään ja herätellään. Puhe karhulle jatkuu tapon jälkeen, kun metsästäjän vakuuttaa omaa viattomuuttaan tappoon. Karhu - tai karhun talja - kuljetetaan tappopaikalta kotiin laulaen kuljetuslaulua, jossa kuvataan kuljettua tietä ja puhutellaan metsän haltioita. Ryhmään kuuluu myös erilaisia lyhyitä karhuntappoon liittyviä tervehdyksiä, varauksia jne. - ks. myös vertailuryhmät.

    • Karhun nosto ihmisen päälle

      Karhulle; Karhun nosto

    • Karhun pidätys ja lumous

      Karhu pannaan nousemaan puuhun; Karhun asetus, lumous, häpäisy; Karhun asetussanoja; Karhun kiertäminen; Karhun metsästys; Karhun pakoon pyrkiessä; Karhun pyynnissä; Karhun pyynti; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappo; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun varalta; Karhunpeijaiset; Karhuntappuun lähtiessä; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Pesällä ja pesältä lähtiessäKarhun kiertäminen; KOTIELÄINTALOUS/Karhua vastaanMetsästäessä (tai satunnaisesti) kohdattu tai hyökkäävä karhu pysäytetään tai ajetaan pois lyhyillä käskyillä, kehotuksilla tai manauksilla, joista yleisin kieltää tulemasta miehen päälle. Toisaalta pakeneva karhu voidaan pysäyttää surmattavaksi lyhyillä käskyillä ja kehotuksilla tai kutsua metsämiehen eteen. Lyhyiden loitsusanojen lisäksi ryhmään on merkitty pitempiä karhunmetsästysloitsuja, joihin sisältyy karhun hyökkäystä tai puremaa estäviä lumous- ja manaussanoja. Myös karhun synty on voitu lukea karhun hyökkäyksen estämiseksi.

    • Karhunkalloriitti

      Karhun asetussanoja; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun vakat; Karhun vakat, häät; Karhunkallo ikihonkaan; Karhunkalloja puuhun pantaessa; Karhunpeijaiset; Karhunpeijaiset: Karhun kallon ja huulipannan puuhun-ripustaminen; Kotiin tullessa ja kotonaKarhunpeijaisetKarhunpeijaiset päättyvät riittiin, jossa karhun kallo viedään takaisin metsään ja ripustetaan karhunkallohonkaan tai muuhun karsikkopuuhun.

    • Karhunkalloriitti*

      Karhun asetussanoja; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun vakat; Karhun vakat, häät; Karhunkallo ikihonkaan; Karhunkalloja puuhun pantaessa; Karhunpeijaiset; Karhunpeijaiset: Karhun kallon ja huulipannan puuhun-ripustaminen; Kotiin tullessa ja kotona*Karhunpeijaiset*Karhunpeijaiset päättyvät riittiin, jossa karhun kallo viedään takaisin metsään ja ripustetaan karhunkallohonkaan tai muuhun karsikkopuuhun.

    • Karhunpeijaiset

      Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vakat, häät; Karhunpeijaiset: tulovirsi; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Kotiin tullessa ja kotona; Lapsivaimon sanat; Metsälle lähtiessä; Nuohoaminen; Oravan pyytö; Tupaan tuotaessaKarhun metsästys; KarhunkalloriittiKotona odottavan väen ja metsästäjien vuoropuheluna etenevät peijaislaulut alkavat tulolauluilla, joissa mm. tiedustellaan metsästysonnea, pitotuvan kuntoa ja kestityksen laatua, kuvataan karhun saapumista tupaan ja varotetaan naisväkeä. Peijaisaterialla ja kalloa puhdistettaessa lauletaan peijaisvirsiä, joissa aste asteelta kuvataan surmatun karhun käsittelyä, kehutaan metsästäjiä, kiitetään metsän väkeä ja Jumalaa saaliista. Karhunmetsästysloitsut ja peijaisvirret ketjuuntuvat mitä erilaisimmiksi kokonaisuuksiksi, ja useat tekstit kuuluvatkin molempiin ryhmiin. Karhunmetsästyksen ja peijaisten raja on tässä sijoitettu riittijatkumon tilanteeseen, jossa karhu tuodaan kotipiiriin (toisin kuin Sarmela, joka lukee tulolaulut metsästysrunoihin kuuluviksi). Vaikka metsästysloitsujen ja peijaisvirsien motiivit voidaankin karkeasti nimetä karhuriittijatkumon tiettyyn tilanteeseen kuuluviksi, ollaan tässä noudatettu ensisijaisesti laulajan antamaa ilmoitusta esitysyhteydestä. Jos tyypillisesti karhuntapon yhteydessä esitettyä loitsuainesta on kerrottu lauletun peijaisissa, on teksti kuitenkin sijoitettu molempiin ryhmiin.

    • Karhunpeijaiset*

      Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vakat, häät; Karhunpeijaiset: tulovirsi; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Kotiin tullessa ja kotona; Lapsivaimon sanat; Metsälle lähtiessä; Nuohoaminen; Oravan pyytö; Tupaan tuotaessa*Karhun metsästys; Karhunkalloriitti*Kotona odottavan väen ja metsästäjien vuoropuheluna etenevät peijaislaulut alkavat tulolauluilla, joissa mm. tiedustellaan metsästysonnea, pitotuvan kuntoa ja kestityksen laatua, kuvataan karhun saapumista tupaan ja varotetaan naisväkeä. Peijaisaterialla ja kalloa puhdistettaessa lauletaan peijaisvirsiä, joissa aste asteelta kuvataan surmatun karhun käsittelyä, kehutaan metsästäjiä, kiitetään metsän väkeä ja Jumalaa saaliista. Karhunmetsästysloitsut ja peijaisvirret ketjuuntuvat mitä erilaisimmiksi kokonaisuuksiksi, ja useat tekstit kuuluvatkin molempiin ryhmiin. Karhunmetsästyksen ja peijaisten raja on tässä sijoitettu riittijatkumon tilanteeseen, jossa karhu tuodaan kotipiiriin (toisin kuin Sarmela, joka lukee tulolaulut metsästysrunoihin kuuluviksi). Vaikka metsästysloitsujen ja peijaisvirsien motiivit voidaankin karkeasti nimetä karhuriittijatkumon tiettyyn tilanteeseen kuuluviksi, ollaan tässä noudatettu ensisijaisesti laulajan antamaa ilmoitusta esitysyhteydestä. Jos tyypillisesti karhuntapon yhteydessä esitettyä loitsuainesta on kerrottu lauletun peijaisissa, on teksti kuitenkin sijoitettu molempiin ryhmiin.

    • Ketun metsästys

      Jäniksen (ketun, linnun) pyytäjän sanat; Ketun pyynti; Ketun pyytäjän sanoja; Ketun rautoja virittäessä; Ketun sanat; Metsän suosittelu (riena); Revon pyyntiKOTIELÄINTALOUS/Kettu elätiksiKetunpyytäjän sanat koostuvat erilaisista metsästysloitsujen tyypillisistä kliseistä ja aihelmista. Ketun puhuttelulle ei ole vakiintunutta tai tyypillistä muotoa. Yleisiä ovat myös lyhyet kehotukset, joilla kettua ohjataan rautoihin.

    • Koira pilataan

      Koira syötetään sudella; Koiran pilaaminen; Koiran rikkominen; Koiran taikominen; Metsäkoiran pilaus; Susi syö koiran; Toisen pyyntömiehen koiran pilausKoira päästetään pilauksesta; ERI TILOISSA/YöjalassaMetsästyskoira pilataan haukkumattomaksi ja vainuttomaksi. Tyypillinen aihelma kuvaa suun tukkimista: Pane sulku suun eteen jne. Koira voidaan myös syöttää sudella (VII, VI, XI, XII).

    • Koira päästetään pilauksesta

      Koiran lumouksesta päästäminen; Koiran pilaus; Koiran päästösanat; Koiran synty; Koiran taikominen; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminenKoira pilataan; Koirasta saadaan hyvä metsäkoira; Metsälle lähtiessä; SYNNYT/Koiran synty; TAUDIT/KurkkutautiKoira päästetään pilauksesta loitsulla, jonka keskeiset ainekset ovat Koiran synty sekä aihelma Ota sulku suun edestä, haitta hampaan raosta: haukkumattomaksi ja vainuttomaksi pilatun koiran suu avataan. Viime mainittu aihelma esiintyy myös muualla metsästysloitsustossa ja tautiloitsuissa (ks. vertailuotsikot).

    • Koira päästetään pilauksesta*

      Koiran lumouksesta päästäminen; Koiran pilaus; Koiran päästösanat; Koiran synty; Koiran taikominen; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminen*Koira pilataan; Koirasta saadaan hyvä metsäkoira; Metsälle lähtiessä; SYNNYT/Koiran synty; TAUDIT/Kurkkutauti*Koira päästetään pilauksesta loitsulla, jonka keskeiset ainekset ovat Koiran synty sekä aihelma Ota sulku suun edestä, haitta hampaan raosta: haukkumattomaksi ja vainuttomaksi pilatun koiran suu avataan. Viime mainittu aihelma esiintyy myös muualla metsästysloitsustossa ja tautiloitsuissa (ks. vertailuotsikot).

    • Koirasta hyvä metsäkoira

      Koira valppaaksi; Koiran taikominen; Koiran varaaminen; Metsäkoiran lumous; Susi ei syö koiraa; Äkäinen koira lumotaanKoira päästetään pilauksestaErilaisia koiran maanitteluja, varauksia ym., joilla koirasta saadaan hyvä metsäkoira. Monet tekstit liittynevät koiran pilauksesta päästämiseen, mutta ne on sijoitettu tähän ryhmään tarkempien kontekstitietojen puutteessa. Metsäkoiran ominaisuuksiin keskittyvät aihelmat ovat myös metsästysloitsuston yleistä aihelmistoa, jota ei ole erikseen rekisteröity.

    • Korpin sanat

      Jäniksen pyytäjän sanat; Korppi; Linnun pyytö; Metsämiehen sanojaPyydys suojataan tuhoeläimiltäKorpin sanojen tyypillisiä aineksia ovat Korpin synty sekä karkotussanat. Ansapyytäjä loitsii korpin pois vahingoittamasta ansoja.

    • Korpin sanat*

      Jäniksen pyytäjän sanat; Korppi; Linnun pyytö; Metsämiehen sanoja*Pyydys suojataan tuhoeläimiltä*Korpin sanojen tyypillisiä aineksia ovat Korpin synty sekä karkotussanat. Ansapyytäjä loitsii korpin pois vahingoittamasta ansoja.

    • Kärpän metsästys

      Kärpän pyynti; Kärpän pyytäjän sanat; Kärpän sanojaPuhtaaksi ja valkoiseksi puhuteltua kärppää maanitellaan kohti ansaa.

    • Linnunpyytäjän sanoja

      Ansamiehen sanoja; Erilaisia; Jäniksen (ketun, linnun) pyytäjän sanat; Kuvilla pyytäminen; Linnun metsästys; Linnun pyynti; Linnun pyytö; Linnunpyyntiluku; Linnunpyytäjän uhreja; Linnunpyytäjän varauksia; Linnunpyytöluku; Linnunpyytölukuja; Lintumiehen sanoja; Lintupaulaa asettaessa; Metsäkanan pyynti; Metsälle lähtiessä; Metsämiehen lukuja; Metsämiehen pyyntösanoja; Metsämiehen sanoja; Metsäonnen hankkiminen; Metsästäjän luku; Mies musta vaimo valkea; Pyydyksiä virittäessä; Teiriparvea kiertäessäAnsalla pyytäjän sanoja; Pyydys suojataan tuhoeläimiltäLinnunpyytäjän sanoissa yhdistellään metsästysloitsujen tyypillisiä kliseitä ja aihelmia: metsän ja saaliseläinten haltioiden (tässä lintujen emuun) puhutteluja ja tervehtimisiä, uhrisanoja, metsästäjän varauksia jne.

    • Linnunpyytäjän sanoja*

      Ansamiehen sanoja; Erilaisia; Jäniksen (ketun, linnun) pyytäjän sanat; Kuvilla pyytäminen; Linnun metsästys; Linnun pyynti; Linnun pyytö; Linnunpyyntiluku; Linnunpyytäjän uhreja; Linnunpyytäjän varauksia; Linnunpyytöluku; Linnunpyytölukuja; Lintumiehen sanoja; Lintupaulaa asettaessa; Metsäkanan pyynti; Metsälle lähtiessä; Metsämiehen lukuja; Metsämiehen pyyntösanoja; Metsämiehen sanoja; Metsäonnen hankkiminen; Metsästäjän luku; Mies musta vaimo valkea; Pyydyksiä virittäessä; Teiriparvea kiertäessä*Ansalla pyytäjän sanoja; Pyydys suojataan tuhoeläimiltä*Linnunpyytäjän sanoissa yhdistellään metsästysloitsujen tyypillisiä kliseitä ja aihelmia: metsän ja saaliseläinten haltioiden (tässä lintujen emuun) puhutteluja ja tervehtimisiä, uhrisanoja, metsästäjän varauksia jne.

    • Majavan metsästys

      Majavan pyyntiMajavan pyynnissä esitetyksi mainitussa tekstissä keskustelevat majava ja majavan haltia.

    • Metsäkanan taioista päästäminen

      KOTIELÄINTALOUS/Karjan päästäminen metsänpeitostaMetsäkanan kiertämä ja siten piiriinsä kahlitsema manaa metsäkanaa.

    • Metsälle lähtiessä

      Isä heitti iljenelle; Jousi, pyssy; Juomingeista; Kasvatti emo kanoja; Kilpalaulanto; Laivaretki ja Kanteleen synty; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Luomisruno; Metsälle lähtiessä y.m. metsämiehen sanoja; Metsämiehen luku; Metsämiehen lukuja; Metsämiehen sanoja; Metsästäjän luku; Niukahdus; PistosMetsästysonnen hankkiminen; Metsästäjän varautuminen kateita vastaanMetsälle lähtiessä -ryhmään on sijoitettu loitsut, joiden kontekstiksi on ilmoitettu metsälle lähtö, ja joiden saaliseläintä tai tarkempaa funktiota ei ole spesifioitu. Jos itse loitsutekstin merkittävä osa koostuu vain yhden saaliseläimen puhuttelusta tai maanittelusta, on ko. teksti sijoitettu myös saaliseläimen metsästysloitsujen ryhmään. Loitsut, joiden tarkoitus on parantaa yleisesti metsästysonnea (esim. uhrit metsästyksen jälkeen), on sijoitettu muualle (ks. vertailuryhmät). Kuten SKVR:ssä, ryhmään kuuluu myös sellaisia yleisistä aihelmista ja kliseista koostuvia metsästysloitsuja, joiden esitysyhteyttä tai funktiota ei voida määrittää. Metsälle lähtiessä luetut loitsut ovat moniaihelmaisia ja ne koostuvat metsästysloitsujen yleisistä aihelmista ja kliseistä. Keskeisiä ovat erilaiset metsänhaltiain puhuttelut, pyynnöt ja hyvittelyt, saaliseläinten maanittelut, metsästäjän kerskaukset, metsäkoiran kuvaukset, hiihdon ja erämetsän kuvaukset, varaukset kateita vastaan, uhrisanat sekä saaliittomuuden valitukset.

    • Metsälle lähtiessä*

      Isä heitti iljenelle; Jousi, pyssy; Juomingeista; Kasvatti emo kanoja; Kilpalaulanto; Laivaretki ja Kanteleen synty; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Luomisruno; Metsälle lähtiessä y.m. metsämiehen sanoja; Metsämiehen luku; Metsämiehen lukuja; Metsämiehen sanoja; Metsästäjän luku; Niukahdus; Pistos*Metsästysonnen hankkiminen; Metsästäjän varautuminen kateita vastaan*Metsälle lähtiessä -ryhmään on sijoitettu loitsut, joiden kontekstiksi on ilmoitettu metsälle lähtö, ja joiden saaliseläintä tai tarkempaa funktiota ei ole spesifioitu. Jos itse loitsutekstin merkittävä osa koostuu vain yhden saaliseläimen puhuttelusta tai maanittelusta, on ko. teksti sijoitettu myös saaliseläimen metsästysloitsujen ryhmään. Loitsut, joiden tarkoitus on parantaa yleisesti metsästysonnea (esim. uhrit metsästyksen jälkeen), on sijoitettu muualle (ks. vertailuryhmät). Kuten SKVR:ssä, ryhmään kuuluu myös sellaisia yleisistä aihelmista ja kliseista koostuvia metsästysloitsuja, joiden esitysyhteyttä tai funktiota ei voida määrittää. Metsälle lähtiessä luetut loitsut ovat moniaihelmaisia ja ne koostuvat metsästysloitsujen yleisistä aihelmista ja kliseistä. Keskeisiä ovat erilaiset metsänhaltiain puhuttelut, pyynnöt ja hyvittelyt, saaliseläinten maanittelut, metsästäjän kerskaukset, metsäkoiran kuvaukset, hiihdon ja erämetsän kuvaukset, varaukset kateita vastaan, uhrisanat sekä saaliittomuuden valitukset.

    • Metsästysonnen hankkiminen

      Erilaisia sanoja, varauksia; Haltiat; Hyväksi ampujaksi; Jumalan avuksi pyytö metsälle lähtiessä; Metsälle lähtiessä; Metsälle lähtiessä y.m. metsästäjän sanoja; Metsämiehen pyyntösanoja; Metsämiehen sanoja; Metsämiehen vala; Metsän lukkoaminen; Metsän suosittelu (riena); Metsän suostutus; Metsänhaltian kutsuminen; Metsänkävijän varauksia; Metsäonnen hankkiminen; Metsästysonnen parannus; Metsästysonnen saaminen; PyssyMetsälle lähtiessä; Metsästäjän varautuminen kateita vastaanErilaisia lyhyitä tiedusteluja, avunpyyntöjä, uhrisanoja ja siunauksia, joilla metsästäjä pyrkii miellyttämään metsänhaltijoita, solmimaan heidän kanssaan sopimuksia tai muilla tavoin varmistamaan hyvän saaliin. Koska hyvä saalis on metsästysloitsuston yhteinen päämäärä, esiintyy metsästysonnen hankkimiseen tähtääviä aihelmia kauttaaltaan metsästysloitsustossa.

    • Metsästysonnen hankkiminen*

      Erilaisia sanoja, varauksia; Haltiat; Hyväksi ampujaksi; Jumalan avuksi pyytö metsälle lähtiessä; Metsälle lähtiessä; Metsälle lähtiessä y.m. metsästäjän sanoja; Metsämiehen pyyntösanoja; Metsämiehen sanoja; Metsämiehen vala; Metsän lukkoaminen; Metsän suosittelu (riena); Metsän suostutus; Metsänhaltian kutsuminen; Metsänkävijän varauksia; Metsäonnen hankkiminen; Metsästysonnen parannus; Metsästysonnen saaminen; Pyssy*Metsälle lähtiessä; Metsästäjän varautuminen kateita vastaan*Erilaisia lyhyitä tiedusteluja, avunpyyntöjä, uhrisanoja ja siunauksia, joilla metsästäjä pyrkii miellyttämään metsänhaltijoita, solmimaan heidän kanssaan sopimuksia tai muilla tavoin varmistamaan hyvän saaliin. Koska hyvä saalis on metsästysloitsuston yhteinen päämäärä, esiintyy metsästysonnen hankkimiseen tähtääviä aihelmia kauttaaltaan metsästysloitsustossa.

    • Metsästäjän varautuminen kateita vastaan

      Jäniksen pyynti; Jäniksen pyytäjän sanat; Jäniksen pyytäjän sanoja; Kalamiehen kateenlukuja; Kateita vastaan; Kateita ja kiroja vastaan; Linnun metsästys; Linnun pyytäjän varauksia; Lumotun pyssyn parantaminen; Metsälle lähtiessä; Oravan pyynti; Pyssyn varaus; Revon pyynti; Silmäyksiä, suuteluksia vastaan; Silmäystä vastaan; Varauksia metsälle lähtiessä; Varaus metsältä tullessa; Varustautuminen kateita vastaanMetsälle lähtiessä; Metsästysonnen hankkiminen; KATEET, KIROT, PAHASILMÄ/Kateen sanat; TIETÄJÄ/Kateita ja noitia vastaanMetsästäjä varautuu kateellisten silmäyksiä ja metsäonnen pilaamista vastaan suhteellisen lyhyillä loitsuilla, joiden keskeisen osan muodostavat kateen sanat. Tyypillisiä ovat myös erilaiset avunpyynnöt ja kuvaukset metsästäjän varokeinoista. Kateen sanat ja varaukset ovat metsästysloitsuston yleistä aihelmistoa. Tässä ryhmässä ovat tekstit, joiden funktioksi on mainittu varautuminen kateita vastaan, tai joiden tekstiainekseen ei kuulu merkittävästi muita piirteitä - vertailuryhmiä tarkastelemalla huomaa, että eri ryhmiin sijoitetut tekstit saattavat olla hyvinkin samanlaisia. Viitteeksi tähän ryhmään on kerätty muutamia tekstejä, jotka kuuluvat myös toiseen ryhmään esim. saaliseläimen perusteella, mutta joiden tekstiaines koostuu ainoastaan kateen sanoista, sekä tekstejä, joissa kateen sanat muodostavat poikkeuksellisen merkittävän osan.

    • Munankerääjän sanat

      Erilaisia sanoja, varauksia; Linnun pyytö; Metsästysonnen saaminen

    • Näädän metsästys

      Näätää pyytäissä

    • Oravan metsästys

      Ansamiehen luku; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Oravan pyynti; Oravan pyytäjän sanat; Oravan pyytäjän sanoja; Oravan pyytö; Oravan runo; Oravan sanoja; EPIIKKA/Hiiden hirven hiihtoMetsälle lähtiessäOravan metsästysloitsun keskeinen elementti on oravan maanittelu: oravaa puhutellaan ja taivutellaan saapumaan tai pysähtymään metsästäjän aseen ulottuville. Muita tyypillisiä aihelmia ovat metsästäjän ja koiran vähättely (Minun on koirat pentukoirat, ampujat ujot urohot), metsänhaltijain puhuttelut sekä muut metsästysloitsustossa yleiset aihelmat ja kliseet. Oravan maanittelua esiintyy myös muissa loitsuryhmissä (ks. varsinkin Metsälle lähtiessä I).

    • Oravan metsästys*

      Ansamiehen luku; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Oravan pyynti; Oravan pyytäjän sanat; Oravan pyytäjän sanoja; Oravan pyytö; Oravan runo; Oravan sanoja; EPIIKKA/Hiiden hirven hiihto*Metsälle lähtiessä*Oravan metsästysloitsun keskeinen elementti on oravan maanittelu: oravaa puhutellaan ja taivutellaan saapumaan tai pysähtymään metsästäjän aseen ulottuville. Muita tyypillisiä aihelmia ovat metsästäjän ja koiran vähättely (Minun on koirat pentukoirat, ampujat ujot urohot), metsänhaltijain puhuttelut sekä muut metsästysloitsustossa yleiset aihelmat ja kliseet. Oravan maanittelua esiintyy myös muissa loitsuryhmissä (ks. varsinkin Metsälle lähtiessä I).

    • Peuran metsästys

      Metsälle lähtiessä; Oravan sanoja; Peuran ja hirven pyynti; Peuranpyynti; Peuroja metsästäessäEPIIKKA/Hiiden hirven hiihto; LEIKIT/HirvisilläPeuranpyytäjän loitsuille tyypillisiä ovat peuran ajamisen kuvaukset: metsästäjä hiihtää, peuraa ohjaillaan ansateille. Loitsuissa on myös runsaasti metsästysloitsuston yleisiä aihelmia ja kliseitä. Saaliseläimen haltian puhutteluista erottuu etenkin Raja- ja Pohjois-Karjalassa muoto "Metsän onni, metsän osma". Peuranpyytäjän loitsuille tyypillisiä hiihdon kuvauksia esiintyy myös muualla metsästysloitsustossa sekä epiikassa Hiiden hirven hiihtoa kuvaavassa runossa.

    • Peuran metsästys*

      Metsälle lähtiessä; Oravan sanoja; Peuran ja hirven pyynti; Peuranpyynti; Peuroja metsästäessä*EPIIKKA/Hiiden hirven hiihto; LEIKIT/Hirvisillä*Peuranpyytäjän loitsuille tyypillisiä ovat peuran ajamisen kuvaukset: metsästäjä hiihtää, peuraa ohjaillaan ansateille. Loitsuissa on myös runsaasti metsästysloitsuston yleisiä aihelmia ja kliseitä. Saaliseläimen haltian puhutteluista erottuu etenkin Raja- ja Pohjois-Karjalassa muoto "Metsän onni, metsän osma". Peuranpyytäjän loitsuille tyypillisiä hiihdon kuvauksia esiintyy myös muualla metsästysloitsustossa sekä epiikassa Hiiden hirven hiihtoa kuvaavassa runossa.

    • Pilatun metsäonnen parantaminen

      Jos vedenhaltija hallitsee lintumetsiä; Linnun pyyntiHaltiaolennon saalis ihmiselleOnnen pilautumisen ennaltaehkäisy

    • Pyssyn pilaaminen

      Erilaisia sanoja,varauksia; Jousi, pyssy; Kateen luku; Kateen sanoja metsästäjälle; Metsämiehen ja pyssynsä päästäminen pilauksesta; Metsämies pilataan, niin ettei osaa ampua; Metsästysonnen ja pyssyn pilaaminen; Metsästysonni pilataan; Oravan pyynti; Otus-onnen vieminen; Pyssy; Pyssy (onni) pilataan; Pyssyn lumoaminen; Pyssyn lumouksessa; Pyssyn pilaus; Uusi pyssyKoira pilataan; Pyssyn päästö pilauksesta; Pyydyksen pilaaminenPyssyn pilaamiseen kiteytyy metsästysonnen pilaamisen idea: lähes kaikki metsästysonnen pilaamiset tapahtuivat vaikuttamalla metsästäjän pyssyyn tai hänen kykyynsä käyttää sitä. Pilattu pyssy ei laukea (ruuti ei syty) eikä osu; osuman saanut saalis ei kuole. Pilaussanat ovat tyypillisesti lyhyitä toivotuksia ja manauksia sekä kateen sanoja.

    • Pyssyn päästö pilauksesta

      Jousi, pyssy; Lumotun pyssyn parantaminen; Metsämiehen ja hänen pyssynsä päästäminen pilauksesta; Metsämiehen pyyntösanoja; Oravan pyynti; Pyssy; Pyssy pilattu; Pyssyn lumouksessa; Pyssyn pilaamista vastaan; Pyssyn pilauksesta päästäminen; Pyssyn pilaus; Pyssyn päästö pilauksestaPyssyn pilaaminen; Pyydyksen päästö pilauksestaPyssy päästetään pilauksesta lyhyin loitsuin, joiden tyypillisiä aineksia ovat kateen sanat sekä erilaiset toivotukset ja manaukset.

    • Pyssyn varaus

      Jousi, pyssy; Pyssy loitsitaan; Pyssyn saanti tappavaksi; Pyssyn taikominen; Pyssyn varaus; Uusi pyssyPyssy - usein uusi pyssy - loitsitaan osuvaksi lyhyin varauksin, toivotuksin, kateen sanoin ja metsänhaltian kanssa tehdyin sopimuksin. Vienassa pyssy varataan myös esittämällä pyssyn synty, kuvaus metsästystilanteesta sekä parannussanat ampumahaavaan. Uutta pysyä käyttöönottaessa voidaan myös viitata pistosnuolten syntyaihelmaan, jossa piru poikineen valmistaa nuolia (XIV).

    • Pyydyksen pilaaminen

      Linnun (jäniksen) Pyydyksen päästö pilauksesta

    • Pyydyksen päästö pilauksesta

      Ansamiehen lukuja; Rautojen päästö pilauksesta; Satimella ja ansalla pyytäjän sanat; Silmäystä, suuteluksia vastaanPyydyksen pilaaminen; Pyydys varataan

    • Pyydys suojataan tuhoeläimiltä

      Ansamiehen sanoja; Linnun pyynti; Linnun pyytö; Linnunpyytäjän varauksia; Rietta estetään riistaa syömästä; Satimella ja ansalla pyytäjän sanojaKorpin sanat; Pyydys varataan

    • Pyydys varataan

      Ansalla pyytäjän sanoja; Karhun tappo; Pyydyksen päästö pilauksesta; Pyydys suojataan tuhoeläimiltäPyydys varataan kiroja, pilautumista ja naisen vihoja vastaan.

    • Riistan varkaalle

      Jäniksen pyynti; Linnun (jäniksen) varkaus; Linnun pyytö; Linnunvarkaan rankaiseminen; Lintuvarkaan kostaminen; Pyydyksestä varastetun linnun saaminen takaisin; Riistan varas; Riistan varas, kuljettaja; Varkaan varautuminenKALASTUS/Kalavarkaalle; LAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varastetun tavaran takaisin saaminenRiistan varas tulee ilmi, varas saadaan kiinni tai tälle kostetaan erilaisin lyhyin loitsusanoin. Kosto saattaa olla metsän väen usuttaminen varkaan kimppuun tai erilaisten oireiden ja tautien nostatus. Varas saatetaan pilata tunnontuskiin, tuskiin, kuolemaan tai esim. kaatumatautiin. Pilaus on usein ehdollinen: jos varas ei palauta saalista, hän saa kärsiä.

    • Saalista nylkiessä

      Metsän elävää nylkiessäKarhun metsästysLoitsu koostuu veitsen kuvauksesta sekä saaliin kehotuksesta vaihtamaan paitansa metsästäjän kanssa. Aihelmat esiintyvät myös karhunmetsästysloitsuissa.

    • Saukon metsästys

      Saukon pyynnissä; Saukon pyynti; Saukon sanatSaukonpyytäjän sanojen tyypillisiä aineksia ovat saaliseläimen ja sen elinympäristön, (joki)veden haltioiden puhuttelut sekä metsästysloitsuston yleiset aihelmat ja kliseet.

    • Suden metsästys

      Suden pyyntisanat; Suden pyytäminen; Sutta pyytäessä

  • 8. Kalastusloitsut

    • Ennuskala

      Kalavuoden ennustus; Korpin lennosta ennustetaan saalistaHuonoksi enteeksi tulkitun poikkeuksellisen kalasaaliin enne mitätöidään veden haltioille osoitetulla pyynnöllä.

    • Helmenpyynti

      Helmenpyytäjät hyvittelevät veden emäntää saaliin saatuaan.

    • Kalamiehen vala

      Kalamies lupautuu pirulle; Kalaonnen hankkiminen onkiessa; Kalaonnen hankkiminen yleensä; Kalastuksen menestyminen; Ongella ollessa; Onkijan lukuja; Onkimiehen sanoja; Onkiminen; Uistimen vetoOnkijan lukujaKalamies (usein onkija tai uistaja) lupautuu pirulle saadakseen hyvän kalasaaliin: Kala minulle, minä pirulle. Onkijan sanoina käytetty Kalamiehen vala varioi ideaa: mato toivotetaan kalalle, kala minulle, minä tai osa kalasta pirulle/saatanalle.

    • Kalamiehen vala*

      Kalamies lupautuu pirulle; Kalaonnen hankkiminen onkiessa; Kalaonnen hankkiminen yleensä; Kalastuksen menestyminen; Ongella ollessa; Onkijan lukuja; Onkimiehen sanoja; Onkiminen; Uistimen veto*Onkijan lukuja*Kalamies (usein onkija tai uistaja) lupautuu pirulle saadakseen hyvän kalasaaliin: Kala minulle, minä pirulle. Onkijan sanoina käytetty Kalamiehen vala varioi ideaa: mato toivotetaan kalalle, kala minulle, minä tai osa kalasta pirulle/saatanalle.

    • Kalan päästessä pyydyksestä

      Kalavesi pilataan ja päästetään pilauksesta; Ongesta kun kala putoo; OnkiminenPyydetyn kalan pudotessa (esim.) ongesta veteen kalaonni pysytettiin hyvänä lyhyillä kehotuksilla.

    • Kalanpyydyksen valmistaminen

      Kalanpyydystä kutoessa; Nuotan ja verkon kutominen; Verkkoa alotettaessa; Verkkoa alotettaessa, kutoessaVerkkojatan solmiaminenKalanpyydystä (verkkoa, nuottaa) kutoessa nimettiin toivotut saaliskalat ja/tai kehotettiin kaikkia kaloja käymään pyydykseen.

    • Kalaonnen sanoja

      Kalastuksen menestyminen; Kaloja peratessa; Kaloja puhkoessa; Kaloja syötäessä; Kattilan kiehuessaKalastajan sanojaErilaisia ja eri tilanteissa esitettyjä lyhyitä toivotuksia, pyhimysten ja haltioiden puhutteluja jne., joiden tarkoitus oli hyvän kalaonnen saaminen tai jatkuminen.

    • Kalastajan sanoja

      Kalalle mentäessä; Kalamiehen lukuja; Kalamiehen sanoja; Kalanpyytäjän sanoja; Kalastuksen menestyminen; Kanteleen synty; Tulen syntyKalaonnen sanojaHeterogeeninen ryhmä kalastajan sanoja, joiden käyttöyhteyttä (kalastuksen vaihe, pyyntiväline) tai kalaonnen ja runsaan saaliin saavuttamista tarkempaa funktiota ei ole mainittu. Tyypillisiä aineksia ovat vedenhaltiain puhuttelut ja heille suunnatut avunpyynnöt. Pidemmissä toisinnoissa esiintyy myös viittauksia kertovaan runouteen: Kanteleen syntyyn (VI, IX), Väinämöisen kanteleensoittoon (VI, IX, XII) ja Tulen syntyyn (II)

    • Kalastajan varautuminen kateita vastaan

      Kadetta vastaan nuotalla ollessa; Kalaa pyytäessä; Kalamiehen kateenlukuja; Kalaonnea ei voida silmätä; Kalastajan sanoja; Kateita, silmänteitä vastaan; Kateita vastaan; Kateita vastaan (ensi kerran kalalla oltaessa); Nuotta tulee hyväonniseksi; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Ongella ollessaNuotta varataan ja päästetään pilauksesta; KATEET, KIROT, PAHASILMÄ/Varautuminen kadetta vastaanKalastaja varautuu kadetta vastaan esim. kun toinen kalamies näkee hänen saaliinsa tai pyydystä (varsinkin) nuottaa valmistellessaan. Loitsut ovat tyypillisesti lyhyitä kateen sanoja.

    • Kalastusuhreja

      Ensi kerran nuotalle lähtiessä; Ensimmäinen kala keväällä; Kalamiehen lukuja; Kalanpyytäjän sanoja; Kalaonnen sanoja; Kalaonni paranee; Kalastajan sanoja; Kalastuksen menestyminen; Kalastus-uhreja; Kalavesi pilataan ja päästetään pilauksesta; Lappalainen tupakilla lahjonut lammen; Ongella ollessa; Onkiminen; Pilatun nuotan parantaminenKalastajan sanojaEnsimmäistä kalaa tai esim. veteen lahjaksi vuolua hopeaa uhratessa luettuja sanoja, joissa puhutellaan veden väkeä, pyydetään vastaamaan uhriin runsaalla saaliilla jne.

    • Kalavarkaalle

      Kalan varkaalle; Lintuvarkaan kostaminenLAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varastetun tavaran takaisin saaminen; METSÄSTYS/Riistan varkaalleKalavaras saadaan kiinni tai hänelle kostetaan.

    • Kalaveden pilaaminen

      Kalastus-uhreja; Kalaveden, pyydyksen pilaaminen; Kalavesi pilataan ja päästetään pilauksesta; Lappalainen manannut järven lahnattomaksiVeden haltia menee toiseen järveen

    • Kalaveden päästö pilauksesta

      Kalavesi pilataan ja päästetään pilauksesta; Ongella ollessa; Pilatun kalaonnen takaisin saaminenOnkiveden silmäin puhkaiseminen; Pilatun nuotan parantaminen; Verkkojen päästö pilauksesta

    • Kalavuoden ennustus

      Kalanpyydyksen valmistaminenEnnuskala; Korpin lennosta ennustetaan saalista

    • Katiskalla pyynti

      Kalaonnen sanoja

    • Korpin lennosta ennustetaan saalista

      Ennuskala; Kalavuoden ennustus

    • Kutupaikan muuttaminen

    • Nuotalla

      Ensi kerran nuotalle lähtiessä; Hyvä kalaonni nuotalla; Kalanpyydyksen valmistaminen; Kalastajan sanoja; Kalastuksen menestyminen; Nuotalla pyytäessä; Nuotan veto; Nuotanveto; Nuottaa laskettaessa; Nuottaa vetämään lähtiessä; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessaNuottaonnen parantaminen; Verkkoja laskiessa; SYNNYT/Nuotan syntyErilaisia, nuottakalastuksen eri vaiheissa luettuja loitsuja. Nuotalle lähtiessä, nuottaa laskiessa, vetäessä ja nostaessa puhuteltiin veden väkeä, toivottiin paljon kaloja, esitettiin avunpyyntöjä, varaus- ja kateen sanoja jne.

    • Nuotta varataan ja päästetään pilauksesta

      Nuotalla pyytäessä; Pilatun nuotan parantaminenKalastajan varautuminen kadetta vastaan

    • Nuottaonnen parantaminen

      Nuotalla pyytäessä; Nuotan veto; Nuotanveto; Nuotta tulee hyväonniseksi; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Nuotta-onni paraneeNuotallaNuottaonnen parantamiseksi muissa kuin suoranaisissa kalastuskontekstissa esitettyjä erilaisia loitsuja. Nuottaonnea parannettiin esim. verkkoja korjatessa ja käsitellessä, saaliin saannin jälkeen ja kalaa syödessä.

    • Ongittaessa kala pysyy koukussa

      Ongella ollessa; OnkiminenSyöttiä näykkivä tai onkeen huonosti tarttunut kala saadaan tarttumaan lyhyillä kehotuksilla.

    • Onkijan lukuja

      Ahven arka, perse märkä; Anna, Antti, ahvenia; Kalamiehen lukuja; Kalamiehen sanoja; Kalaonnen hankkiminen onkiessa; Kalaonnen hankkiminen yleensä; Kalastuksen menestyminen; Ongella ollessa; Onkea laskiessa; Onkijan luku; Onkilukuja; Onkimiehen sanoja; Onkiminen; Puun syntyKalastajan valaOnkija varmistaa kalansaaliin erilaisilla lyhyillä loitsuilla, joiden aihelmat kombinoituvat herkästi toisiinsa. Tavallisimpia aihelmia ovat "Anna Antti ahvenia", "Ahven arka, perse märkä tule onkea ottamaan", "Ota onki, niele neula", "Mato kalalle, kala minulle" (vrt. Kalastajan vala). Kalastaja voi myös kehua omaa onkeaan, siimaansa ja syöttiään ("Minun on maimani makea... muiden on sittainen siima"; I, II, VII, XII). Harvinaisempia ovat veden haltioille, esim. Vellamolle osoitetut pyynnöt. Pohjois- ja Raja-Karjalassa onkijan sanat saattavat olla pidempiä, ja onki mainitaan Väinämöisen tekemäksi.

    • Onkijan lukuja*

      Ahven arka, perse märkä; Anna, Antti, ahvenia; Kalamiehen lukuja; Kalamiehen sanoja; Kalaonnen hankkiminen onkiessa; Kalaonnen hankkiminen yleensä; Kalastuksen menestyminen; Ongella ollessa; Onkea laskiessa; Onkijan luku; Onkilukuja; Onkimiehen sanoja; Onkiminen; Puun synty*Kalastajan vala*Onkija varmistaa kalansaaliin erilaisilla lyhyillä loitsuilla, joiden aihelmat kombinoituvat herkästi toisiinsa. Tavallisimpia aihelmia ovat "Anna Antti ahvenia", "Ahven arka, perse märkä tule onkea ottamaan", "Ota onki, niele neula", "Mato kalalle, kala minulle" (vrt. Kalastajan vala). Kalastaja voi myös kehua omaa onkeaan, siimaansa ja syöttiään ("Minun on maimani makea... muiden on sittainen siima"; I, II, VII, XII). Harvinaisempia ovat veden haltioille, esim. Vellamolle osoitetut pyynnöt. Pohjois- ja Raja-Karjalassa onkijan sanat saattavat olla pidempiä, ja onki mainitaan Väinämöisen tekemäksi.

    • Onkiveden silmäin puhkaiseminen

      Kalaveden päästö pilauksestaOnkimies uhkaa puhkaista lammen haltian silmät, jos tämä ei anna saalista.

    • Pyydykselle onnea

      Merta ja rysäMerta tai rysä puhdistetaan tai käsitellään muuten onnekkaaksi.

    • Rysäkalastajan sanoja

      Merta ja rysä; Verkkoja laskiessa

    • Suuren kalan saanti

      Taika suurta kalaa saadessa

    • Tuulen nosto kalalla oltaessa

      ERI TILOISSA/Tuulen nostoKalastaja pyytää etelätuulta tuulemaan ja Jumalaa antamaan kalasaalista.

    • Uistajan sanat

      Uistimen vetoUistajan sanat ovat erilaisia kaloille, esim. hauelle, osoitettuja kehotuksia (VI, XII) sekä onkijan sanoja (I).

    • Uistimen päästö pilauksesta

    • Uistimen ruukkiminen

      Uistin taiotaan hyväksi.

    • Veden haltia meneen toiseen järveen

      Kalaveden pilaaminen

    • Vene näkymättömäksi

      Kalaonnen sanojaVene taiotaan kaloille näkymättömäksi.

    • Verkkoja laskiessa

      Anna, Antti, ahvenia; Kalamiehen sanoja; Kalastajan sanoja; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Verkolla kalastaminen; Verkolla pyynti; Verkkoa laskiessaNuotalla

    • Verkkojatan solmiaminen

    • Verkkojen päästö pilauksesta

      Verkot pilataan ja päästetään pilauksistaKalastaja varautuu kateita vastaanVerkot päästetään pilauksesta ja pilaajalle kostetaan.

    • Verkot pilataan

      Verkot pilataan ja päästetään pilauksesta

  • 9. Maanviljelysloitsut

    • Etanaa vastaan

      Etana; Etanain torjuminen; Tuholaisia vastaan; Viljan tuholaisia vastaanJuurimadon karkottaminen; Kaalimato; SYNNYT/Etanan syntyEtanaa karkotettiin pellosta lyhyehköillä loitsuilla, joita erottaa muista tuholaisten loitsuista lähinnä etanan puhuttelu.

    • Hallaa vastaan

      Pakkanen; Pakkasen sanatTAUDIT/Pakkasen sanat

    • Hallaa vastaan*

      Pakkanen; Pakkasen sanat*TAUDIT/Pakkasen sanat*

    • Heiniä suojellaan

      Heinän pilaantumista vastaanHeiniä suojellaan ladossa voimien vähenemiseltä.

    • Heinän nostattaminen pystyyn

      Viljan seisotus

    • Heinän pilaantumista vastaan

      Heinäin estäminen pilaantumasta; Heinälatoa suljettaessa; Niityn estäminen pilautumastaHeinistä ei viedä voimaaHeinän pilaantuminen talvisuojassa estetään lyhyillä loitsusanoilla.

    • Heinäntekijän sanoja

      Heinäniityllä; Heinänteon alkaminen; Heinänteossa; Hyvän heinän toivotusPoudan sanatErilaisia heinää tehdessä luettuja loitsuja ja toivotuksia.

    • Hiiren karkottaminen heinästä ja viljasta

      Auman (kuopan) suojeleminen hiiriltä; Auman (pieleksen) suojeleminen hiiriltä; Auman suojeleminen hiiriltä; Elonleikkuussa; Heinälato suojellaan hiiriltä; Hiiret eivät syö närtettä eivätkä viljakekoa, potaattia, nauriita y.m.; Hiiret karkoitetaan aitasta; Hiirten, jänisten, tuulen ja sateen karkoitus; Hiirten karkotus; Kasvisten suojeleminen hiiriltä; Ohrakyästä tehtäessä; Perunoita istuttaessa; Variksia vastaan; Vasikan ja karitsan sukupuolen määrääminen; Viljaa närtteeseen pannessa; Viljain suojeleminen hiiriltä; Viljan suojeleminen hiiriltä; Viljavainion suojeleminen hiiriltä; Viljojen ja heinien suojeleminen hiiriltäPelto varataan tuhoeläimiltä; Perunoiden suojeleminen hiiriltäHiirelle ripotellaan kiviä tms. ja kehotetaan tätä syömään syöttinsä, rikkomaan hampaansa, jättämään sadon rauhaan tai kuolemaan. Jyviä ja heinää suojellaan sekä aittaan pannessa, kuivatessa että kylväessä.

    • Hyvän kasvun toivotus

      Ilmanennustus

    • Jouluhuuto

      Joulu y.m.; Jouluoljet; Riihitonttu; Toivotuksia jouluna ja uutena vuotena, tähtipojatViljaonniJouluolkia heitettiin kattoa kohti ja toivotettiin hyvää satovuotta.

    • Juurimadon karkottaminen

      Juurimadon karkottaminen viljavainiosta; Juurimato, repu; Kylvö; Mato viljassa; Tuholaisia vastaan; Viljan tuholaisia vastaanEtanaa vastaan; Kaalimato; Lanttujen suojeleminen madoilta; Naurismato; Toukka sipulimaassa

    • Jyvien siunaaminen

      Jyviä aittaan pannessa; Siemenjyväin siunaaminenKylväjän sanoja; Viljaonni

    • Jäniksen karkottaminen

      Hiirten, jänisten, tuulen ja sateen karkoitus; Jäniksen karkottaminen naurismaasta; Jänikset eivät syö suovaa; Jänikset eivät syö toukoa; Jänis ei syö halmetta; Vasikan ja karitsan sukupuolen määrääminen; Viljavainion suojeleminen jäniksiltäPelto varataan tuhoeläimiltäJänis karkotetaan kylvöstä tai lehtisuovasta.

    • Jänisten nosto

      Jäniksen nostaminen naurishalmeeseen; Jänikset toisen pellolle; Jänis nostetaan halmetta syömään; Jänisten lähettäminen toisen viljaan

    • Kaalimadon nosto

      Juurimato, repu

    • Kaalimato

      Juurimato, repu; Kylväjän sanoja ja toivomuksia; Viljan tuholaisia vastaan; Tuholaisia vastaanEtanaa vastaan; Juurimadon karkottaminen; Kaalin kirppu; Lanttujen suojeleminen madoilta Naurismato; Toukka sipulimaassa

    • Kaalin kirppu

      Tuholaisia vastaanKaalimato

    • Kaalin tyrä

      Lantun tyrä

    • Kaskenpoltto

      Kaskea sytyttäessä; Kaskea viertäessä; Kasken polttaminen; Kaski; Kaski, sytyttäminen; Tulta nostetaan kaskessa; Sadetta nostetaan; Tuulen nosto kaskea polttaissaKulon sytyttäminen; ERI TILOISSA/Tuulen nostoKaskeaja nostattaa tuulta ja yllyttää tulta polttamaan maan hedelmälliseksi.

    • Kaskimaan tervehtiminen ja kaataminen

      Kasken hakkaaminen; Kaskenhakkua alettaessa; Kaski; Kytöä kierrettäessäKaskea alkaessa tervehdittiin esim. maanhaltijaa ja pyydettiin tältä maata ja hyvää kasvua tai kehotettiin puita kaatumaan (VI).

    • Kaskivalkean rajaaminen

      Kasken tulen rajoittaminen; Kulon estäminen kaskesta; Kulon leviämisen estäminen kaskesta; Kytöä kierrettäessä; Valkean sanat kaskenpoltossaERI TILOISSA/TulipalossaKaskivalkean leviäminen estettiin kiertämällä ja loitsusanoilla.

    • Kivien lumoaminen niittymaalla

      Viljanleikkaajan varauksia; TAUDIT/Kiven vihatViljanleikkaaja lumoaa kiven viikatteen osuttua siihen.

    • Kulon sytyttäminen

      Kaskenpoltto

    • Kylväjä pilataan

    • Kylväjän sanoja

      Anna onni ohravuotta - olueksi; Halme teräväpäiseksi; Hampunkylvö; Kylvettäessä; Kylväjän, kyntäjän sanoja; Kylväjän sanat; Kylväjän sanoja ja toivomuksia; Kylväminen; Kylvö; Kylvölukuja; Kylvösanat; Kyntö ja kylvö. Varauksia; Liinaa tai pellavaa kylvettäessä; Ohra Pelto varataan tuhoeläimiltä; ViljaonniErilaisia lyhyitä kylvösanoja, joilla kylväjä haki pellolleen kasvua, sadetta ja hyvää satoa. Toisinaan kylvetty vilja- tai kasvilaji on spesifioitu. Tyypillisiä aihelmia ovat avunpyynnöt, ensimmäisen kourallisen uhraaminen tai osoittaminen jumalille, maan voiman kuvaukset jne. Kylväjän sanoissa esiintyy myös viitteitä taudeilta ja tuholaisilta varautumiseen - jos ko. ajatus on loitsutekstin leimaa-antava piirre, on se sijoitettu asianmukaiseen ryhmään. Rukous >Anna onni otravuotta on joskus (XIII) yhdistetty kylvösanoihin.

    • Kyntäjän sanoja

      Kylväminen; Kyntäjän sanat; Kyntö ja kylvö. Varauksia

    • Lantaa ajaessa

    • Lanttujen suojeleminen madoilta

      Juurimadon karkottaminen; Kaalimato; Naurismato

    • Lantun tyrä

      LanttuKaalin tyrä

    • Laskiaishuuto

      Kasva pelto pellavia; Laskiaisena; Laskiaishokuja; Laskiaishuutoja; Laskiaisvarauksia; Lipo lipo liinaa; Liuvu liuvu laskiainen; Liuvu liuvu laskiaista; Pellava; Pellava (laskiainen); Pellavan sanatKs. myös Tuhkakeskiviikon huuto; Kalendaarilaulut: Siansorkka laskiaisnaLaskiaisena mäkeä laskiessa toivottiin omalle talolle hyvää, pitkää pellavaa, alkusäkeinä Liu lau laskiaista; Liirin luarin laskiaista; Lipo lipo liinaa, Hei huraa tms. Joskus toivottiin myös hyvää hamppua, suuria juureksia, hyvää tuhkaa ja tupakkasatoa (VIII, IX, XIV), yltäkylläisesti ruokaa ja viinaa - mutta toisille tuppuroita, tappuroita (X, XIII; ks. >Siansorkka laskiaisna)

    • Laskiaishuuto*

      Kasva pelto pellavia; Laskiaisena; Laskiaishokuja; Laskiaishuutoja; Laskiaisvarauksia; Lipo lipo liinaa; Liuvu liuvu laskiainen; Liuvu liuvu laskiaista; Pellava; Pellava (laskiainen); Pellavan sanat*Ks. myös Tuhkakeskiviikon huuto; Kalendaarilaulut: Siansorkka laskiaisna*Laskiaisena mäkeä laskiessa toivottiin omalle talolle hyvää, pitkää pellavaa, alkusäkeinä Liu lau laskiaista; Liirin luarin laskiaista; Lipo lipo liinaa, Hei huraa tms. Joskus toivottiin myös hyvää hamppua, suuria juureksia, hyvää tuhkaa ja tupakkasatoa (VIII, IX, XIV), yltäkylläisesti ruokaa ja viinaa - mutta toisille tuppuroita, tappuroita (X, XIII; ks. >Siansorkka laskiaisna)

    • Metsän lukitsemissanat

      Pelto varataan kiroja vastaan kiertämällä ja lukitsemalla sitä ympäröivä metsä.

    • Nauriin kylvö ja menestyminen

      Kylväminen; Nauriin kylvö; Nauriin itämisaika; Nauriin menestyminen; Nauriinkylvö; Nauriit hyvin kasvavat; NaurisNaurismaan varaaminen; Naurismato

    • Naurismaan suojeleminen varkailta

      Nauriin varas; Nauris; Naurishalmeen varaus; Naurishalmeen varkailta suojeleminen; Naurismaan varastaja kiinni; Varas; Varkaan kiinni saaminen; VarkausNaurismaan varaaminen; LAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varastetun tavaran takaisin saaminen; LAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varautuminen varkaita vastaan; LAKI, OIKEUS, YHTEISKUNTA/Varkaan varokeinojaNaurismaa varataan varkaita vastaan, mahdolliset varkaat pidätetään naurismaalle ja varkaille kostetaan.

    • Naurismaan varaaminen

      Nauris; Naurismaan aitaaminen; Naurismaan aitaus; Naurishalmeen varausNaurismaan suojeleminen varkailta; Pelto varataan tuhoeläimiltä

    • Naurismato

      Juurimato, repu; Nauris; Naurishalmeen varausJuurimadon karkottaminen; Kaalimato; Lanttujen suojeleminen madoilta; Nauriin kylvö ja menestyminen; Toukka sipulimaassa; SYNNYT/Naurismadon synty

    • Ohdakkeiden hävittäminen

      Ohdakkeet lähtee pellosta; Ohdakkeet lähtevät pellosta; Ohdakkeiden poistaminen pellostaRikkaruohojen poistaminenOhdakkeet hävitettiin pellosta juhannuksena tai jouluna tehdyin taioin ja erilaisin loitsusanoin. Tyypillisiä ovat dialogiformula (VI, XII) sekä erilaiset vertaukset, joilla havainnollistetaan ohdakkeiden kasvun tyrehtymistä.

    • Pavun sanat

    • Pellavaa kylvettäessä

      Kylvö; Pellava; Pellava, (laskiainen)

    • Pellavan kasvu ehkäistään

      Pellava

    • Pellavapeltoon ei kasva heinä

      Laskiais-"kitkeminen"; Pellava, laskiaisena varvuille pistäessä; Pellavia kitken

    • Pellon maanlaadun parantaminen

      Viljaonni

    • Pellon pilaajan kostaminen

      Kosto pellon pilaajalle; Pellon pilaus ja parantaminen; Pellon päästö pilauksestaPellon päästö pilauksesta

    • Pellon pilaus

      Erilaisia; Pellon pilaaminen; Pellon pilaus ja parantaminen; Pelto pilataanRuosteen nostaminen; Viljaonnen pilaaminen

    • Pellon päästö pilauksesta

      Halmeen, pellon pahoista parantaminen; Kylväjän sanoja; Maan "simuksista" päästö; Pellon pilaaminen; Pellon pilaus ja parantaminenPellon pilaajan kostaminen

    • Pellon tervehtiminen

      Ahti aitojen alanen; Kaskenhakkua alkaessa; Pellon tekoViljaonniMaata tai maanhaltijaa tervehditään ja tältä pyydetään maata pelloksi ja pellolle hyvää kasvua.

    • Pelto varataan tuhoeläimiltä

      Erilaisia; Huuhdan varjelus; Kylväjän sanat; Kylväjän sanoja; Kylväjän sanoja ja toivomuksia; Kyntö ja kylvö. Varauksia; Nauris; Niityn varjeleminen elukoilta; Vihanneksia istuttaessa; Viljavainion suojeleminen sioiltaHiiren karkottaminen heinästä ja viljasta; Jäniksen karkottaminen; Kylväjän sanoja; Ruotiaisen karkoitus; KOTIELÄINTALOUS/Kana estetään vahingonteostaPelto varataan (tavallisesti) kylväessä kylvöstä ja satoa uhkaavilta tuhoeläimiltä ja kotieläimiltä: jyrsijöiltä, linnuilta, karhuilta, sioilta.

    • Pelto varataan tuhoeläimiltä*

      Erilaisia; Huuhdan varjelus; Kylväjän sanat; Kylväjän sanoja; Kylväjän sanoja ja toivomuksia; Kyntö ja kylvö. Varauksia; Nauris; Niityn varjeleminen elukoilta; Vihanneksia istuttaessa; Viljavainion suojeleminen sioilta*Hiiren karkottaminen heinästä ja viljasta; Jäniksen karkottaminen; Kylväjän sanoja; Ruotiaisen karkoitus; KOTIELÄINTALOUS/Kana estetään vahingonteosta*Pelto varataan (tavallisesti) kylväessä kylvöstä ja satoa uhkaavilta tuhoeläimiltä ja kotieläimiltä: jyrsijöiltä, linnuilta, karhuilta, sioilta.

    • Perunoiden suojeleminen hiiriltä

      Auman (kuopan) suojeleminen hiiriltä; Nauris- tai potakkakuoppa savustetaan; Perunoita istutettaessa; Potakan pano kuoppaan; Viljan suojeleminen hiiriltä; Viljain suojeleminen hiiriltäHiiren karkottaminen heinästä ja viljasta

    • Perunoita nostaessa

      Sanat perunoita maasta otettaessa

    • Poudan sanat

      Auman suojeleminen sateelta, tuulelta; Heinähaasian sanat; Heinäniityllä; Heinänteossa; Heinäpieleksen suojeleminen pahoilta säiltä; Hiiret eivä syö närtettä eivätkä viljakekoa, potaattia, nauriita y.m.; Hiirten, jänisten, tuulen ja sateen karkoitus; Kultalangan katkeaminen; Mene pilvi Pietolaan; Mene pilvi Pietolaan, Pietulaan, Pirkkalaan; Meri kuivi kuutta syltä; Minä pyydän poutaa; Mäne pilvi Pietulaan; Näytä päivä silmiäsi; Paimen; Paista Jumalan päivä; Pane sade salpaan; Pilven karkotus; Pilven lukuja; Pilven toivotus pois päivän päältä; Pois pilvi päivän eestä; Pois pilvi päivän päältä; Pois pilvi (pukinnahka) päivän päältä; Poro poro poutaa; Sada Jumala vihmaa; Sade poistetaan; Sadetta nostetaan; Sadetta, poutaa toivottaessa; Sateen asettaminen; Sateen estäminen; Sateen ja tuulen sanat; Sateen karkoitus; Sateen poistaminen; Sateen uhatessa; Suovan suojeleminen sateelta, tuulelta; Tee Herra heliä pouta; Tee Herra heleä pouta - vie pilvet Venäjän maalle; Ukonilmaa ja myrskyä vastaan; Älä sada hyvä JumalaLYRIIKKA/Anna, Luoja, luokosäätä; Älä tuule, tyttö tuuliSade torjutaan tai lopetetaan ajamalla pilvet pois, kehottamalla päivää paistamaan ja tuulia tuulemaan sivuitse. Loitsunomaisesti sateen torjuntasanoja käytettiin heinänteossa, kasken polttoon lähtiessä, heinäsuovan suojelemiseksi sekä paimenessa (VII, VIII, IX, XIII). Tyypillinen aihelma on Jumalalle tai Ukolle osoitettu pyyntö viedä pilvet pois (Vie pilvet Pietulaan): vieraalla maalla tarvitaan sadetta, siellä kaivot ovat kuivuneet ja lapset kastamatta (ks. myös kotiseuturuno: Toisen kylän pilkkaa). Muita aihelmia ovat pilvien karkotus ja auringon kehotus (Pois pilvi päivän päältä - Anna päivän paistaa) sekä tuulen ohjailu (Sivu tuulet tuulkaa). Paikoin Poudan sanojen loitsufunktio on hämärtynyt ja sen aihelmat ketjuuntuneet erilaisten lyyristen ja eeppisten ainesten kanssa. Sanoja on käytetty myös mm. kehtolauluina (XII).

    • Poudan sanat*

      Auman suojeleminen sateelta, tuulelta; Heinähaasian sanat; Heinäniityllä; Heinänteossa; Heinäpieleksen suojeleminen pahoilta säiltä; Hiiret eivä syö närtettä eivätkä viljakekoa, potaattia, nauriita y.m.; Hiirten, jänisten, tuulen ja sateen karkoitus; Kultalangan katkeaminen; Mene pilvi Pietolaan; Mene pilvi Pietolaan, Pietulaan, Pirkkalaan; Meri kuivi kuutta syltä; Minä pyydän poutaa; Mäne pilvi Pietulaan; Näytä päivä silmiäsi; Paimen; Paista Jumalan päivä; Pane sade salpaan; Pilven karkotus; Pilven lukuja; Pilven toivotus pois päivän päältä; Pois pilvi päivän eestä; Pois pilvi päivän päältä; Pois pilvi (pukinnahka) päivän päältä; Poro poro poutaa; Sada Jumala vihmaa; Sade poistetaan; Sadetta nostetaan; Sadetta, poutaa toivottaessa; Sateen asettaminen; Sateen estäminen; Sateen ja tuulen sanat; Sateen karkoitus; Sateen poistaminen; Sateen uhatessa; Suovan suojeleminen sateelta, tuulelta; Tee Herra heliä pouta; Tee Herra heleä pouta - vie pilvet Venäjän maalle; Ukonilmaa ja myrskyä vastaan; Älä sada hyvä Jumala*LYRIIKKA/Anna, Luoja, luokosäätä; Älä tuule, tyttö tuuli*Sade torjutaan tai lopetetaan ajamalla pilvet pois, kehottamalla päivää paistamaan ja tuulia tuulemaan sivuitse. Loitsunomaisesti sateen torjuntasanoja käytettiin heinänteossa, kasken polttoon lähtiessä, heinäsuovan suojelemiseksi sekä paimenessa (VII, VIII, IX, XIII). Tyypillinen aihelma on Jumalalle tai Ukolle osoitettu pyyntö viedä pilvet pois (Vie pilvet Pietulaan): vieraalla maalla tarvitaan sadetta, siellä kaivot ovat kuivuneet ja lapset kastamatta (ks. myös kotiseuturuno: Toisen kylän pilkkaa). Muita aihelmia ovat pilvien karkotus ja auringon kehotus (Pois pilvi päivän päältä - Anna päivän paistaa) sekä tuulen ohjailu (Sivu tuulet tuulkaa). Paikoin Poudan sanojen loitsufunktio on hämärtynyt ja sen aihelmat ketjuuntuneet erilaisten lyyristen ja eeppisten ainesten kanssa. Sanoja on käytetty myös mm. kehtolauluina (XII).

    • Riihen haltia

      Riihi kun pannaan ensi kertaa lämpiämään; RiihitonttuViljaonniRiihen haltian, riihen akan (I) tai riihitontun (X) tervehdyksiä, tälle osoitettuja satovuoden tiedusteluja sekä pyyntöjä. Kekrinä riiheen viety puurouhri (VI).

    • Riihen lämmitys

      Tulta riiheen pantaessaERI TILOISSA/TulipalossaRiihen lämmitystä alkaessa valkea siunataan tai asetetaan valkean sanoilla.

    • Riihen siunauksia ja varauksia

      RiihelläRiihen lämmitysErilaisia puinnin ja sadon onnistumiseen tähtääviä riihellä luettuja siunauksia, varauksia ja pahan karkotuksia.

    • Rikkaruohojen poistaminen

      Ohdakkeiden hävittäminen

    • Ruosteen nostaminen

      Pellon pilaus; Viljaonnen pilaaminen

    • Ruosteen poistaminen viljasta

      Kylvö; Kyntäessä; Kyntö ja kylvö. Varauksia; Ruosteen karkoittaminen; Ruosteen karkottaminen viljavainiosta; Ruosteen poistaminen touosta; Ruosteen tulo estetään; Viljan, viljavainion suojeleminen ruosteelta; Viljamaan suojeleminenRuosteen synty; SYNNYT/Ruosteen syntyPersonoitua ruostetta puhutellaan ja manataan pois. Tyypillisiä aihelmia ovat erilaiset avunpyynnöt, tarttumuksen sanat, karkotussanat sekä myös taikatavoissa esiintyvä ajatus ruosteen ja raudan yhteydestä: ruostetta kehotetaan syömään rautaa, ei ihmisen eloa.

    • Ruotiaisen karkoitus

      Pelto varataan tuhoeläimiltä

    • Sadon toivotuksia uutena vuotena

      Toivotuksia uutena vuotena; Toivotuksia jouluna ja uutena vuotena, tähtipojat

    • Sateen toivotus

      Pilven, myrskyn toivotusta; Sada ja tuule Jumala; Sadetta nostetaan; Sadetta oraille; Sadetta, poutaa toivottaessa; Sadetta rukoillaan; Sateen hankkiminen; Sateen ja tuulen sanat; Sateen nostatus; Sateen sanat; Sateen toivotusta; Älä polta povillasSateen toivotuksessa keskeinen aihelma on Ukon pilvennosto, jossa Ukko ylijumalaa pyydetään nostamaan pilvet ja tuomaan sadetta. Aihelma esiintyy sekä loitsustossa että epiikassa sateen toivotuksena mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Vrt. Paimenlaulut: Sada Jumala saavin suusta.

    • Tontun synnyttäminen

      KOTIELÄINTALOUS/Paran synnyttäminenTonttu synnytettiin taloon tuomaan vaurautta ja hyvää satoa.

    • Toukka sipulimaassa

      Toukat eivät syö löökiäJuurimadon karkottaminen; Kaalimato; Naurismato

    • Tuhkakeskiviikon huuto

      LaskiaishuutoLaskiaisen jälkeisenä tuhkakeskiviikkona laskettiin mäkeä ja toivottiin hyvää tuhkaa (vrt. Laskiaishuuto IX).

    • Tuhkapäitten poistaminen viljasta

      Kuivan kahan karkottaminen viljavainiosta; Nokipäitä estetään; Tuhkapäitten poistaminen; Viljan kasvu

    • Turilaan sanat

    • Variksia vastaan

      Kokkojen (kuhilaitten) suojeleminen linnuilta; Vareksen sanat; Variksien karkoittaminen viljasta; Viljan suojeleminenPelto varataan tuhoeläimiltä

    • Viikatteen hiominen

      Viikatetta hiottaessa; Viikatteen terotusViikatteelle loitsitaan hyvä terä.

    • Viikatteen pilaaminen

      Viikate

    • Viikatteita talvikorjuuseen pannessa

      Niiton loputtuaNiittokauden lopuksi toivotaan hyvää kasvua ensi kesäksi.

    • Viljan kypsyminen

      ErilaisiaKärsyttäjän lauluksi kutsuttu, rukiin kypsymistä kuvaava lyhyt teksti.

    • Viljan leikkuun loputtua

      Elonleikkuussa; Leikkuun loputtua; Sanat leikkuun lopettamisen jälkeen; Viljan leikkuu. Sirpin kampiaisetViljanleikkaajan sanoja; ERI TILOISSA/Nälän ajaminen talostaViljan leikkuun loputtua toivottiin yltäkylläisyyttä: viljaa meille ja nälkää pois, korpeen. Yleisiä ovat myös lyhyet elonkorjuun loppumista tähdentävät sanat, joilla varmistettiin hyvä onni seuraavaksi vuodeksi.

    • Viljan seisotus

      Heinän nostattaminen pystyyn

    • Viljan varaaminen varkailta

      Viikate

    • Viljanleikkaajan sanoja

      Elonleikkuussa; Erilaisia; Viljan leikkuuKivien lumoaminen niittymaalla; Viljan leikkuun loputtua; Viljanleikkaajan varauksia; ViljaonniErilaisia viljanleikkuuta alkaessa lausuttuja sanoja, mm. avunpyyntöjä Jumalalle.

    • Viljanleikkaajan varauksia

      Elonleikkuussa; Elonleikkuuta alkaessa; Raudan synty (Raudan vihat); Selkäkivut; Selän kuoleentuminen; Sivut eivät kipeenny; Sirpin vihoja vastaan; Ukkosen luku; Varauksia leikkaajan terveenä pysymiseksi; Viljan leikkuu. Sirpin kampiaiset; Viljan leikkaajan varauksia, sanoja; Viljan leikkuu; Viljanleikkaajan sanatViljanleikkaajan sanoja; TAUDIT/Raudan lumous; TIETÄJÄ/Teräkalu lumotaan ihoon pystymättömäksiEnsisijaisesti viljanleikkaajan terveyteen ja työkykyyn keskittyvät avunpyynnöt, varaukset ja toivotukset. Leikkaaja toivoo terävää sirppiä, helposti katkeavaa viljaa, tervettä ja kipeytymätöntä selkää sekä käsien säilymistä haavattomina.

    • Viljaonnen pilaaminen

      Onnen ottaminen toiselta; Viljaonnen hankkiminen; Viljaonnen vieminen toisen pelloltaPellon pilaus; Ruosteen nostaminen

    • Viljaonni

      Hyvän vuoden toivotus; Jänikset toisen pellolle; Maanviljelyksen menestyminen; Ohra; Riihellä; Siunaus ukonilmalla; Toivotuksia; Viimeistä riihtä puidessa syksyllä; Viljan leikkuu; Viljan tuonti; Viljaonnen hankkiminen; Yleinen toivotusJouluhuuto; Jyvien siunaaminen; Kylväjän sanoja; Pellon tervehtiminenErilaisia hyvään satoon ja viljaonneen tähtääviä lyhyitä loitsutekstejä, pyyntöjä ja toivotuksia.

  • 10. Kotieläintalous

    • Astutus

      Astutus, sikiäminen; Härillään oleminen; Karjan lisääntyminen; Lehmä tiineeksi; Lehmän käyttäminen härällä; Lehmää astutettaessaHevosen astutus; Härälle astuttaessa; Lampaan astutusEnnen tai jälkeen astutusta, joskus sen kuluessa lehmää ja härkää innostetaan ja lehmää kehotetaan tulemaan tiineeksi.

    • Ehtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksi

      Ehtyneen lehmän parantaminen; Erilaisia vammoja parantaessa; Herutussanat; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karjan suolojen loihtiminen; Kateita vastaan; Kun lehmältä maito katoaa; Kun lehmältä maito katoaa (joko ehtyy tai pilataan); Lehmä kun suudellaan; Lehmältä kun maito häviää; Lehmän lypsyn turmeltuessa; Lehmän poijinta; Lehmänsuoloja tehtäessä; Lypsylukuja; Lypsämättömäksi pilatun lehmän parannus; Lypsämättömäksi pilatun lehmän parantaminen; Maidon pilausta vastaan; Maito pilautunut; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onnen pyytäminen; Pahentajaa vastaan; Pilatun maito-onnen palauttaminen; Umpitauti; Verta lypsävän lehmän parantaminenKarjan suojeleminen ja päästäminen kateista; Lypsäjän sanoja; Maan panemille lehmilleEhtynyt tai pilattu lehmä saadaan lypsäväksi loitsuilla, joissa tiedustellaan, minne maito on kadonnut, ja kutsutaan maitoa takaisin esim. manalta. Loitsuissa esiintyy myös erilaisia lypsäjän sanoja. Kateet (suutelukset, silmäykset) ovat useissa tapauksissa ilmeisin tulkinta maidon katoamisen syystä.

    • Ehtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksi*

      Ehtyneen lehmän parantaminen; Erilaisia vammoja parantaessa; Herutussanat; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karjan suolojen loihtiminen; Kateita vastaan; Kun lehmältä maito katoaa; Kun lehmältä maito katoaa (joko ehtyy tai pilataan); Lehmä kun suudellaan; Lehmältä kun maito häviää; Lehmän lypsyn turmeltuessa; Lehmän poijinta; Lehmänsuoloja tehtäessä; Lypsylukuja; Lypsämättömäksi pilatun lehmän parannus; Lypsämättömäksi pilatun lehmän parantaminen; Maidon pilausta vastaan; Maito pilautunut; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onnen pyytäminen; Pahentajaa vastaan; Pilatun maito-onnen palauttaminen; Umpitauti; Verta lypsävän lehmän parantaminen*Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista; Lypsäjän sanoja; Maan panemille lehmille*Ehtynyt tai pilattu lehmä saadaan lypsäväksi loitsuilla, joissa tiedustellaan, minne maito on kadonnut, ja kutsutaan maitoa takaisin esim. manalta. Loitsuissa esiintyy myös erilaisia lypsäjän sanoja. Kateet (suutelukset, silmäykset) ovat useissa tapauksissa ilmeisin tulkinta maidon katoamisen syystä.

    • Elättiketun kadehtijaa vastaan

      Kateita vastaanKarjan suojeleminen ja päästäminen kateista; Kettu elätiksi

    • Haltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa

      Jyrkinä; Karjaa laskiessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan laitumelle laskeminen Jyrinpäivänä; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Metsämiehen lukuja; Metsän luku, Metsän (n)itti metsän (n)ättyKarhua vastaan; Karjan suojeleminen maahiaisilta; Lampaan suojeleminen metsähiideltä; KARJAN TAUDIT/Märepala lehmälleKarjaa metsälaitumelle laskiessa lepytettiin metsän tai maan haltiat karjalle suosiollisiksi. Puhutteluissa varioidaan nimityksiä metsän itti, ätti, nitti, nätti jne. Yhteys karhua vastaan luettuihin loitsuihin on selkeä.

    • Happaman kerman lisääminen

    • Hautomaan asetettaessa

      Kana aseteaan hautomaan vertausloitsulla.

    • Hevonen ei mene aidan yli

      Hevonen estetään aitaan menemästä; Hevosen hoitoa; Hevosen suostutus ja pidätys; Jos hevonen on aitomus; Sanat hevosta leikatessa; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäHevonen pysyy laitumella; Lehmä ei mene aidan yliAitomus hevonen estetään menemästä aidan yli ja rikkomasta aitaa.

    • Hevonen innostutetaan juohtoretkelle

      Hevosta innostetaan viittaamalla Hevosen syntyyn.

    • Hevonen lihavaksi

      Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen saaminen lihavaksi ja sulavakarvaiseksi; Lihavana pysyy hevonenHevosen menestykseksi; Hevosen ruokahalu

    • Hevonen noidutaan itselle

      Hevosen suostutus ja pidätysOstettu hevonen ei ikävöi uudessa paikassaNoitien keskenään käymä kilpa hevosesta voitetaan lyhyillä loitsusanoilla.

    • Hevonen palaa laitumelta

      Hevosen hoitoa; Hevosen laitumelta kiinni saaminen; Hevosen suostutus ja pidätysHevosta kiinniotettaessa; Hevosta laitumelle laskettaessa

    • Hevonen pilataan kulkemaan

      Hevonen pannaan kulkemaan; Hevonen pilataanLampaat pilataan kulkemaan; Vihamiehen hevosen kadottaminenHevonen yllytetään pakoon (VII, XII), metsään (XII) esim. kalman väen avulla (XII) ja karkotussanoilla (XII).

    • Hevonen pysyy laitumella

      Hevonen estetään aitaan menemästä; Hevosen pidätys laitumelle laskettaessa; Hevosen suostutus ja pidätys; Hevosta laitumelle laskettaessa; Hevosta metsään laskiessa; Ostettua hevosta metsään laskettaessa; Pakkokierrokseen paneminenHevonen ei mene aidan yli; Lampaat pysyvät kotiseudullaTavallisesti ostettu hevonen pidätetään laitumella erilaisin lyhyin loitsuin. Hevonen voidaan käskeä kiertämään nimettyä kiveä, rakastamaan laidunmaita jne.

    • Hevonen saadaan juoksemaan

      Hevosen eteenpäinsaattamissanat; Hevosen saaminen nöyrästi juoksemaanPysähtynyt hevonen saadaan jatkamaan matkaa lyhyillä kehotuksilla (VIII) ja kekrinä tai jouluna toivotetaan hevoselle hyvää pakoonjuoksukuntoa (IX).

    • Hevonen saadaan väkeväksi

      Hevosen hoitaminen; Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen menestyminen; Hevosen voimat saadaan takaisinHevosen menestykseksiHevosta kehotetaan pitämään voimansa tai tulemaan voimaltaan metsän petojen kaltaiseksi (VIII, X).VI3 1768: häärunossa pyydetään Istoppia ja Jyrkiä antamaan piikansa (hoitamaan häävieraiden hevosia?).

    • Hevonen sulavakarvaiseksi

      Hevosen saaminen lihavaksi ja sulavakarvaiseksiHevosen menestykseksiHevoselle toivotetaan sulava karvapeite. Arvometallien tavoin hohtava karvapeite oli merkki hevosen hyvinvoinnista, joten hyväkarvaisuuden toivotuksia esiintyy myös muissa hevosen menestymiseen tähtäävissä loitsuissa.

    • Hevonen talliin syksyllä

      Hevosen hoitoa; Hevosen hoitoa koskevia; Mikkelinpäivänä. Jouluna; Sanat hevosta talliin pantaessaHevosen menestykseksiHevosta talliin otettaessa loitsitaan hevosta syömään ja menestymään (VI, VII), tervehditään ja pyydetään Tahvanalta, hevosten suojelijalta apua (VII) sekä puhdistetaan ja pyhitetään talli (VII, XII).

    • Hevonen varataan metsän pedoilta

      Hevosen suojeleminen sudelta; Hevosta laitumelle laskettaessa; Hevosta laitumelle laskiessa; Hevosta metsään laskiessa; Sanat hevosta laitumelle laskettaessaKarhua vastaan; Lampaat varataan metsän pedoilta; Sutta vastaan; Varsojen varaus susia vastaanLaitumelle laskettaessa hevonen varataan karhua ja sutta vastaan - ks. vertailuotsikot.

    • Hevosen astutus

      Hevosen hoitoaAstutusTammaa kehotetaan tulemaan tiineeksi.

    • Hevosen kadehtijalle kostetaan

      Kateita vastaan; Kateita vastaan (karja), silmäyksiä

    • Hevosen kengittäminen

      Hevosen hoitaminen; Hevosen saaminen nöyräksi kiinni otettaessa ja kengitettäessä; Hevosen seisotusKARJAN TAUDIT/Kuohittava eläin pysyy paikallaanKengitettävä hevonen pysytetään paikallaan lyhyillä loitsuilla, joissa kehotetaan kengittäjälle apuvoimia kiinnipitelyssä ("Tuhat miestä lautasille..."; VI, IX), pyydetään lisää voimia kengittäjälle (IX) sekä kielletään hevosta liikkumasta vertauksin ("Seiso kuin...."; XI, XII). Tyypillisiä taikatapoja ovat kiertäminen ja loitsun vaikutuksen peruuttaminen kengityksen päätyttyä.

    • Hevosen menestykseksi

      Hevosen hoitaminen; Hevosen hoitoa; Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen laulu; Hevosen menestykseksi yleensä; Hevosen menestyminen; Hevosen pysyminen terveenä; Hevosen sanat; Hevosen turpaa kutitettaessa ajosta tultua; Mikkelinpäivänä. Jouluna; Tahvanan päivänä; Tallin ukkoHevonen lihavaksi; Hevonen saadaan väkeväksi; Hevonen talliin syksyllä; Hevosen ruokahalu; Jouluaamun tervehdys hevoselle; Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa; KARJAN TAUDIT/Sairaan hevosen parantaminenHevoselle toivotetaan menestystä, terveyttä ja onnea. Tallin haltioita ja hevosen suojelijaa Tahvanaa pyydetään apuun, sukimaan, syöttämään, juottamaan ja suojaamaan. Olennaisia tekijöitä hevosen hyvinvoinnissa ja menestyksessä (tai merkkejä niistä) olivat ruokahalu, voima ja kiiltävä karvapeite. Näitä ominaisuuksia toivottiin hevoselle sekä tämän ryhmän loitsuissa, että kullekin ominaisuudelle yksinomaan omistetuissa loitsuissa (ks. vertailuotsikot).

    • Hevosen menestyminen uudessa tallissa

      Sanat hevosta uuteen talliin vietäessä

    • Hevosen potkaistessa

      Hevonen kun potkasee; Jos hevonen on vihainen ja paha potkimaanHevosen potkiminen lopetetaan lyhyillä kehotuksilla (I); hevosen potkaistua viitataan hevosen syntyyn (II).

    • Hevosen päästäminen metsänpeitosta

      Metsän peitosta hevonen päästetään; Hevosen löytäminen metsänpeitostaKarjan päästäminen metsänpeitosta; Lampaan päästäminen metsänpeitosta

    • Hevosen ruokahalu

      Hevosen ruokahalun hankkiminen ja palauttaminen; Syömättömäksi noiduttu hevonen saadaan syömäänHevonen lihavaksi; Karjan ruokahalu; KARJAN TAUDIT/Eläimen pilatun ruokahalun parantaminenHevosta kehotetaan syömään esim. kekrinä. Jos ruokahaluttomuuden syy on kateellisen pilaus, on sen parannusloitsu sijoitettu ryhmään KARJAN TAUDIT/Eläimen pilatun ruokahalun parantaminen.

    • Hevosen saaminen vihaiseksi

      Hevosen hoitoa koskevia

    • Hevosen varaaminen

      Hevosen varaaminen noidiltaLaskiaisvirsi; KARJAN TAUDIT/Hevosen varaaminen maanpitävää vastaanHevonen varataan kadetta vastaan sekä juhlapyhinä noitia ja pahaa vastaan.

    • Hevoskaupoissa

      Hevonen seuraamaan uutta omistajaansa; Hevosen hoitoa koskevia; Hevososton onnistuminen; Sanat hevosta vaihdettaessa; Vaihdettava hevonen näyttää kauniimmaltaKarjaonnen säilyttäminen lehmää myydessä; Ostettu hevonen ei ikävöi uudessa paikassa; Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassaHevoskauppaan ja hevosten vaihtoon liittyviä loitsuja, joilla vaihdettava hevonen saadaan näyttämään kauniilta (I), hevosonni pidetään itsellä (IV, VI, IX), kauppa onnistuu (IX) ja ostettu eläin lähtee seuraamaan uutta omistajaansa (X).

    • Hevosta kiinniotettaessa

      Hevonen jos pakenee kiinnittäessä; Hevonen suostutetaan uuteen kotiinsa; Hevosen hoitoa; Hevosen kiinniotto; Hevosen kiinnisaaminen; Hevosen laitumelta kiinni saaminen; Hevosen saaminen nöyräksi kiinni otettaessa ja kengitettäessä; Hevosen seisahuttaminen; Hevosta metsään laskiessaHevonen palaa laitumeltaHevonen asetetaan ja seisautetaan kiinniottaessa lyhyillä kehotuksilla ja kielloilla. Toisinaan voidaan hevonen loitsia juhlapyhinä helposti kiinniotettavaksi.

    • Hevosta laitumelle laskettaessa

      Hevosen menestyminen; Hevosen pidätys laitumelle laskiessa; Hevosta laitumelle laskiessa; Hevosta metsään laskiessa; Sanat hevosta laitumelle laskettaessaHevonen palaa laitumelta; Hevonen pysyy laitumella; Hevonen varataan metsän pedoilta; Karjaa laitumelle laskettaessaHevosta laitumelle laskiessa pyydettiin apua hevosten suojelijalta Tahvanalta, kehotettiin hevosia syömään ja voimaan hyvin, välttämään erilaisia havereita - ks. Karjaa laitumelle laskettaessa.

    • Hevosta nostettaessa

      Hevosen syntyHevosta nostetaan maasta lyhyin kehotuksin (X) sekä suosta tai avannosta viittaamalla hevosen syntyyn (XII). Hevosen syntyyn viitataan, jotta hevosen haltia leppyisi eikä ottaisi hevosta uhrikseen.

    • Hevosta uitettaessa

      Hevosen varaaminen näkkiä vastaan; Hevosta kun lähetään uittamaan, Näkin karkottaminenHevosta uitettaessa uhrataan ja hyvitetään vedenhaltioita (I) tai karkotetaan ja kielletään näkkiä viemästä hevosta (I, IX).

    • Hevosten koossa pysyminen

      Hevosen hoitaminen; Hevosen suostutus ja pidätys; Karjan koossa pysyminenKarjan koossa pysyminenVarsinkin ostettua hevosta kehotetaan seuraamaan toista/toisia hevosia ja pysyttelemään yhdessä.

    • Hevosvarkaita vastaan

      Hevonen suostutetaan uuteen omistajaansa

    • Hiehon poikiminen ilmoitetaan haltijalle

      Kun lehmä potkii lypsettäessä; Lehmän poijinta; Lehmän poikiessa; Poikimishoito; Poikineen lehmän menestyminen; Uhreja maanhaltijoilleSaunan kiukaassa, saunassa tai uunissa asuvalle haltialle ilmoitetaan hiehon ("pikku lehmän", "nuoren") poikimisesta. Poikinut lehmä ei potki lypsäessä, ei tule kipeäksi poikiessaan vastaisuudessa ja menestyy. Haltialle voidaan myös antaa uhri.

    • Hukkuneen tai varastetun eläimen löytäminen

      Hukkuneen tai varastetun hevosen (lehmän) takaisin saaminen

    • Hukkuneen tai varastetun eläimen löytäminen*

      Hukkuneen tai varastetun hevosen (lehmän) takaisin saaminen **

    • Härälle astuttaessa

      Karjaa laskiessa; Sonnin saaminen karjaaksiAstutus; Härän sanat"Velttous" parannetaan härästä astutuksen jälkeen (III) ja härkä saadaan luonnokkaaksi astumaan.

    • Härän sanat

      Härän syntyHärälle astuttaessa; Pässin sanat; Sian sanat; Vohlan sanatHärän synnyksi nimetyssä tekstissä kutsutaan "Pullukka puhasta emäntää" apuun ja pyydetään onnea "pyhän pellon" pientareelle ja kartanolle.

    • Jouluaamun tervehdys hevoselle

      Hevosen ruokkiminen jouluna; Lehmien ruokkiminen joulunaJouluaamun tervehdys karjalle

    • Jouluaamun tervehdys hevoselle*

      Hevosen ruokkiminen jouluna; Lehmien ruokkiminen jouluna*Jouluaamun tervehdys karjalle*

    • Jouluaamun tervehdys karjalle

      Elukkain ruokkiminen jouluna; Joulu; Joulu y.m.; Jouluna; Lehmien ruokkiminen joulunaJouluaamun tervehdys hevoselle; Kekriaamun tervehdys karjalleJouluaamuna karjaa ruokkiessa karjalle toivotettiin hyvää joulua toteamalla esim. "Joulu on lehmäseni". Karja menestyi ja palasi kesällä laitumelta (VI, VII). Miesten ja naisten välinen kilpailu siitä, kuka ehti ruokkimaan lehmät, vaikutti syntyvien vasikoiden sukupuoleen (X).

    • Juhannusheinän syöttö lehmälle

      JuhannusLehmät kotiin laitumeltaJuhannuksena lehmälle heiniä syöttäessä kehotettiin lehmää palaamaan kesälaitumelta kotiin.

    • Juustomaidon syöminen

      Erilaisia; Juuston syöminen; Karjan ruokahalun säilyttäminen; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Kotiin ajettaessa; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onnen pyytäminen; Poikiminen; Poikineen lehmän menestyminen; Syntyvän karjan sukupuolen määrääminen; Uhreja maanhaltioille; VasikkaVasikan iän määrääminen juustomaitoa syödessäJuustomaitoa syödessä toivottiin hyvää maito-onnea, karja-onnea sekä hyvinvointia lehmille. Juustomaidolla pyrittiin kestitsemään köyhiä vieraita. Mukana myös karjan laitumelta paluuseen liittyviä tekstejä, joissa kutsutaan Jumalaa juusto-aterialle (X, XIV).

    • Jyrinpäivän ja Vapunpäivän huuto

      Huuto-yöt; Jyrkinä; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan laitumelle laskeminen Jyrinpäivänä; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Koiran sanat eluk. pihalle pannessa; Pedoilta varjeleminen; Pyhä Yrjänä; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suden (karhun) suu suljetaan; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäSutta vastaan; Vapunaamun huutoJyrinpäivän (Yrjön) tai Vapunpäivän (Varpulin) yönä huudettiin pyhälle Yrjölle / Yrjänälle (Jyrille), että tämä kytkisi koiransa (eli suden, satunnaisesti karhun) karjan laidunkaudeksi. Sanat voitiin huutaa vuorelta tai kokkoa polttaessa, paimentorveen, tai lausua esim. karjaa kiertäen, jolloin raja vertailuryhmän teksteihin on liukuva. Huudon tarkoituksena oli suojella karjaa metsän pedoilta (lähinnä sudelta), ja se esitettiin karjan laitumelle laskuun liittyvinä juhlapyhinä. Jyrkiä pyydettiin apuun myös muissa laidunkautta alkaessa esitetyissä loitsuissa ja muilla kuin yllä mainituilla runoalueilla (ks. vertailuotsikot) - ryhmän tekstit on rekisteröity myös funktionsa mukaisiin ryhmiin.

    • Kana estetään juomasta muniaan

      Kana jos juopi muniaan

    • Kana estetään vahingonteosta

      KanaMAANVILJELYS/Pelto varataan tuhoeläimiltäKanat estetään menemästä peltoon syömään kylvöstä.

    • Kanan loitsu

      KanaKanan loitsuksi nimetyssä loitsussa luetellaan kanan ulkonäköpiirteitä sekä sen tuottamia hyödykkeitä: "munankantaja, paskanantaja".

    • Kanojen munituttaminen

      Kana; Kanan muniminenMunaonniKanaa kehotetaan munimaan esim. kun tämä munii nakamunia (VII).

    • Kantava hevonen

    • Karhua vastaan

      Anna (karhu) rauha raavaalle; Erilaisia; Huuto-yöt; Jyrkinä; Karhu ei koske lehmiä; Karhu ei tule karjanlaitumelle; Karhu manataan pois karjasta; Karhu pakenee laitumilta; Karhu pannaan kulkemaan; Karhulta varjeleminen; Karhun asettaminen; Karhun asetussanoja; Karhun karkotussanat; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun jäljen parantaminen; Karhun kiertäminen; Karhun lumoaminen; Karhun metsästys; Karhun nostosanat; Karhun peijaiset; Karhun pelotus; Karhun pyynti; Karhun suun sulkusanat (synty); Karhun synty; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vakat, häät; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjaa laskiessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan menestyminen laitumella; Karjan suojeleminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsäeläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suolojen loihtiminen; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Kotiin ajettaessa; Kotiin tullessa ja kotona; Kun karhu repi lehmän; Lehmien pihalle pano; Lehmien virpominen; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Metsälle lähtiessä; Metsän luku; Pedoilta varjeleminen; Pääsiäisenä; Sadetta oraille; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suojeleminen metsäneläimiltä; Tarhan aidan pano (kontio); VasikkaHaltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Hevonen varataan metsän pedoilta; Karjaa laitumelle laskettaessa; Lampaat varataan metsän pedoilta; Paimenen virsi; Sutta vastaan; KARJAN TAUDIT/Karhun pureman parantaminen karjasta; SYNNYT/Karhun syntyMetsälaitumelle laskettavaa karjaa suojeltiin karhun hyökkäyksiä vastaan loitsuilla, joiden keskeisiä aineksia ovat karhun ja metsän haltiain puhuttelut sekä karhua manaavat karkotussanat. Loitsuissa kuvataan keväinen laitumellelasku, pyydetään suojeluspyhimyksiä suojelemaan karjaa ulkoilmasssa, varataan karja erilaisilla suojaavilla vaipoilla ja etsitään pätevää paimenta. Karhulle osoitetut sanat alkavat usein Karhun synnyllä (I, II, VI, VII, IX, X, XI, XII). Karhua kielletään lähestymästä karjaa ja sitä käsketään jättämään karja rauhaan, sulkemaan suunsa ja kytkemään kyntensä. Karhun luontoa sorretaan manauksilla ("Villa suusi, villa pääsi..."). Metsän haltiaa pyydetään kytkemään koiransa eli karhu. Varsinkin eteläisillä runoalueilla metsän haltian puhuttelut eivät liity selkeästi karhun asettamiseen, mutta pohjoisilla runoalueilla karhun, metsän personifioituman ja metsän kuninkaan yhteys on ilmeinen. Loitsuihin sisältyy myös muita karjan hyvinvointiin liittyviä aihelmia - jos näitä varauksia kateita vastaan tai esim. maito-onnen pyyntöjä on loitsussa paljon, on teksti sijoitettu myös ryhmään Karjaa laitumella laskettaessa. Taikatapoja ovat erilaiset karjan varaamismenot, harakointi, karhunkallolla kiertäminen ja löydettyjen karhunjälkien kääntäminen. Karjaa varattiin karhua vastaan myös teksteissä, joiden esitysyhteydeksi on mainittu karhun metsästys ja peijaiset (I, VI, IX, XII).

    • Karhua vastaan*

      Anna (karhu) rauha raavaalle; Erilaisia; Huuto-yöt; Jyrkinä; Karhu ei koske lehmiä; Karhu ei tule karjanlaitumelle; Karhu manataan pois karjasta; Karhu pakenee laitumilta; Karhu pannaan kulkemaan; Karhulta varjeleminen; Karhun asettaminen; Karhun asetussanoja; Karhun karkotussanat; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun jäljen parantaminen; Karhun kiertäminen; Karhun lumoaminen; Karhun metsästys; Karhun nostosanat; Karhun peijaiset; Karhun pelotus; Karhun pyynti; Karhun suun sulkusanat (synty); Karhun synty; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappajan sanoja - vakat; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vakat, häät; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjaa laskiessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan menestyminen laitumella; Karjan suojeleminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsäeläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suolojen loihtiminen; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Kotiin ajettaessa; Kotiin tullessa ja kotona; Kun karhu repi lehmän; Lehmien pihalle pano; Lehmien virpominen; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Metsälle lähtiessä; Metsän luku; Pedoilta varjeleminen; Pääsiäisenä; Sadetta oraille; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suojeleminen metsäneläimiltä; Tarhan aidan pano (kontio); Vasikka*Haltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Hevonen varataan metsän pedoilta; Karjaa laitumelle laskettaessa; Lampaat varataan metsän pedoilta; Paimenen virsi; Sutta vastaan; KARJAN TAUDIT/Karhun pureman parantaminen karjasta; SYNNYT/Karhun synty*Metsälaitumelle laskettavaa karjaa suojeltiin karhun hyökkäyksiä vastaan loitsuilla, joiden keskeisiä aineksia ovat karhun ja metsän haltiain puhuttelut sekä karhua manaavat karkotussanat. Loitsuissa kuvataan keväinen laitumellelasku, pyydetään suojeluspyhimyksiä suojelemaan karjaa ulkoilmasssa, varataan karja erilaisilla suojaavilla vaipoilla ja etsitään pätevää paimenta. Karhulle osoitetut sanat alkavat usein Karhun synnyllä (I, II, VI, VII, IX, X, XI, XII). Karhua kielletään lähestymästä karjaa ja sitä käsketään jättämään karja rauhaan, sulkemaan suunsa ja kytkemään kyntensä. Karhun luontoa sorretaan manauksilla ("Villa suusi, villa pääsi..."). Metsän haltiaa pyydetään kytkemään koiransa eli karhu. Varsinkin eteläisillä runoalueilla metsän haltian puhuttelut eivät liity selkeästi karhun asettamiseen, mutta pohjoisilla runoalueilla karhun, metsän personifioituman ja metsän kuninkaan yhteys on ilmeinen. Loitsuihin sisältyy myös muita karjan hyvinvointiin liittyviä aihelmia - jos näitä varauksia kateita vastaan tai esim. maito-onnen pyyntöjä on loitsussa paljon, on teksti sijoitettu myös ryhmään Karjaa laitumella laskettaessa. Taikatapoja ovat erilaiset karjan varaamismenot, harakointi, karhunkallolla kiertäminen ja löydettyjen karhunjälkien kääntäminen. Karjaa varattiin karhua vastaan myös teksteissä, joiden esitysyhteydeksi on mainittu karhun metsästys ja peijaiset (I, VI, IX, XII).

    • Karhun lähettäminen nostattajansa päälle

      Karhun asettaminen; Karhun (hukan) nostaminen; Karhun nostaminen; Karhun nostosanat; Metsän elikon lähettäminen karjaanKarhun nostattaminen toisen karjaanKarhun toisen karjaan nostattaneelle kostetaan nostamalla karhu hänen karjaansa.

    • Karhun nostattaminen toisen karjaan

      Erilaisia; Erilaisia paimenen lukuja; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun (hukan) nostaminen; Karhun nostaminen; Karhun nostattaminen karjaan; Karhun nostatus; Karhun nostosanat; Karhun, suden nostaminen, y.m.; Karhun, suden nostattaminen toisen karjaan; Karhun ärsyttäminen hevosen kimppuun; Karjan, karjaonnen tuhoaminen; Kontion nostattaminen; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Petojen nostaminen; Suden (karhun) nostoKarhun lähettäminen nostattajansa päälle; Karhun ärsyttäminen hevosen kimppuun; Suden nostattaminen toisen karjaan

    • Karhun ärsyttäminen hevosen kimppuun

      Karhun nostattaminen toisen karjaan

    • Karitsan sukupuolen määrääminen

      Astutus, sikiäminen; Laskiaishuuto; Syntyväin lampaiden sukupuolen määrääminen; Syntyvän karjan sukupuolen määrääminen; Vasikan sukupuolen määrääminenPoikimisonnen ja vasikan sukupuolen toivotus; Varsojen sukupuolen määrääminen

    • Karja syksyllä navettaan

      Karjan ruokahalun säilyttäminen; Lehmiä syksyllä navettaan otettaessa; Mikkelinä; Mikonpäivän-navettaan ottaminen; Navettaan ottaminen; Navettaanpano syksyllä; Syksyllä navettaan ottamien. Mikkeli; Talvisuojaan suljettaessaKarjan ruokahalu; Lampaat navettaanSyksyllä, Mikkelin tienoilla, karjaa sisään navettaan ottaessa toivottiin lehmille kaikkea hyvää: menestystä, kasvua, sikiämistä, terveyttä, vakautta, hyvää lypsyä ja ennen kaikkea ruokahalua. Loitsujen tyypillisiä aineksia ovat haltioiden (metsän haltian, läävän akan, maan haltioiden, Suvettaren jne.) sekä suojelupyhimysten (Katri) kutsut ja lepyttelyt: heitä pyydetään suvaitsemaan, suojelemaan, sukimaan ja syöttämään karjaa myös sisätiloissa, "katollisessa".

    • Karja- ja maito-onnen pilaaminen

      Karjan, karjaonnen tuhoaminen; Karjaonnen pilaaminen; Karjaonnen tuhoaminen; Lehmä ehtymään; Maito-onnen hankkiminen; Mikonpäivä - navettaan ottaminen; Voi- ja maito-onnen ottaminen toisen karjastaMaito-onnen hankkiminen; Voionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminenToisen karja-onni pilattiin loitsimalla ja taikomalla toisen lehmä aitomukseksi, "riesa" tai matoja toisen karjaan, toisen karja kuolemaan tai jäämään metsälaitumelle. Maito-onni pilattiin loitsimalla lehmä ehtymään tai maito piimäksi. Koska toisen maito-onnen pilaukset olivat usein myös oman maito-onnen hankkimista, tulee rinnalla lukea myös vertailuryhmiä.

    • Karjaa laitumelle laskettaessa

      Hevosen suostutus ja pidätys; Jyrkinä; Karhun asetussanoja; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karja laitumelle; Karjaa laskiessa, Karjan laitumelle laskeminen; Karjan laitumelle laskeminen Jyrinpäivänä; Karjan menestyminen laitumella; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan suojeleminen muulta vahingolta metsässä; Karjan suostutus laitumeen; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Karjaonnen hankkiminen; Kiiratorstaina; Koiran sanat eluk. pihalle pannessa; Laitumella ei tapahdu vahinkoa; Laitumella ei tule vahinkoa; Laitumelle laskettaessa; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Lehmien pihalle pano; Lehmät siunataan; Metsän (n)itti, metsän (n)ätty; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Paimen; Pääsiäisenä; Sanat karjaa laitumelle laskettaessa; Synnytyskivut; Tellervo Tapion neiti, HonkatarHaltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Hevosta laitumelle laskettaessa; Karhua vastaan; Lampaita laitumelle laskettaessa; Lehmä tiineeksi laitumella; Maan panemille lehmille; Maanhaltialta karjan menestystä; Maito-onnea laitumelle laskiessa; Sutta vastaanJuhlapyhien lisäksi laitumelle laskeminen oli tilanne, jossa esitettiin mitä erilaisimpia karjanhoitoloitsuja ja kokonaiskuvan laitumellelaskuloitsuista voi saada vain lukemalla laajasti karjanhoitoloitsuja. Laitumelle laskettaessa lehmät varattiin erilaisia metsälaitumella uhkaavia vaaroja vastaan, sekä loitsittiin yleistä menestystä ja maito-onnea lehmien laidunkaudeksi. Mikäli yksi funktio, uhkaava vaara (karhu, kateet) tai toivottu hyvä (maito-onni) dominoi loitsutekstiä, on loitsu sijoitettu vain asianmukaiseen ryhmään (ks. vertailuryhmät). Jos laitumelle laskettaessa luetussa loitsussa käsitellaan painokkaasti useampia funktioita, on teksti mukana myös tässä ryhmässä. Loitsutekstien tyypillisiä aihelmia ovat laitumelle laskun kuvaus ("Työnnän lehmäni leholle"), paimenen etsintä (erilaiset puulajit paimeneksi), varjeluksen pyytäminen suojeluspyhimyksiltä ja haltioilta ("Kun katsoit katollisessa, niin katso katottomassa"), varaukset nimeämättömiä vaaroja, uhkia ja havereita vastaan, kateen sanat (jos teksti koostuu yksinomaan kateen sanoista, on se sijoitettu ryhmään Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista). Lehmää voidaan myös kehottaa palaamaan lypsylle. Tyypillisiä taikatapoja ovat erilaiset kiertämiset sekä emännän suorittama harakointi.

    • Karjaa laitumelle laskettaessa*

      Hevosen suostutus ja pidätys; Jyrkinä; Karhun asetussanoja; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karja laitumelle; Karjaa laskiessa, Karjan laitumelle laskeminen; Karjan laitumelle laskeminen Jyrinpäivänä; Karjan menestyminen laitumella; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan suojeleminen muulta vahingolta metsässä; Karjan suostutus laitumeen; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Karjaonnen hankkiminen; Kiiratorstaina; Koiran sanat eluk. pihalle pannessa; Laitumella ei tapahdu vahinkoa; Laitumella ei tule vahinkoa; Laitumelle laskettaessa; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Lehmien pihalle pano; Lehmät siunataan; Metsän (n)itti, metsän (n)ätty; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Paimen; Pääsiäisenä; Sanat karjaa laitumelle laskettaessa; Synnytyskivut; Tellervo Tapion neiti, Honkatar*Haltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Hevosta laitumelle laskettaessa; Karhua vastaan; Lampaita laitumelle laskettaessa; Lehmä tiineeksi laitumella; Maan panemille lehmille; Maanhaltialta karjan menestystä; Maito-onnea laitumelle laskiessa; Sutta vastaan*Juhlapyhien lisäksi laitumelle laskeminen oli tilanne, jossa esitettiin mitä erilaisimpia karjanhoitoloitsuja ja kokonaiskuvan laitumellelaskuloitsuista voi saada vain lukemalla laajasti karjanhoitoloitsuja. Laitumelle laskettaessa lehmät varattiin erilaisia metsälaitumella uhkaavia vaaroja vastaan, sekä loitsittiin yleistä menestystä ja maito-onnea lehmien laidunkaudeksi. Mikäli yksi funktio, uhkaava vaara (karhu, kateet) tai toivottu hyvä (maito-onni) dominoi loitsutekstiä, on loitsu sijoitettu vain asianmukaiseen ryhmään (ks. vertailuryhmät). Jos laitumelle laskettaessa luetussa loitsussa käsitellaan painokkaasti useampia funktioita, on teksti mukana myös tässä ryhmässä. Loitsutekstien tyypillisiä aihelmia ovat laitumelle laskun kuvaus ("Työnnän lehmäni leholle"), paimenen etsintä (erilaiset puulajit paimeneksi), varjeluksen pyytäminen suojeluspyhimyksiltä ja haltioilta ("Kun katsoit katollisessa, niin katso katottomassa"), varaukset nimeämättömiä vaaroja, uhkia ja havereita vastaan, kateen sanat (jos teksti koostuu yksinomaan kateen sanoista, on se sijoitettu ryhmään Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista). Lehmää voidaan myös kehottaa palaamaan lypsylle. Tyypillisiä taikatapoja ovat erilaiset kiertämiset sekä emännän suorittama harakointi.

    • Karjan koossa pysyminen

      Elukan saa kulkemaan; Karja kotiin tulemaan; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Kellokasta seuraamaan; Kellokkaan seuraaminen. Karjan koossa pysyminen; Kellolehmän luku; Lehmien pihalle pano; Lehmä seuraa kellokasta; Lehmä toisia seuraamaan; Lehmät karjassa pysymään; Lehmät kotiin metsästä; Pääsiäisenä; Sanat karjaa laitumelle laskettaessaKarjaa laitumelle laskettaessa; Lehmät kotiin laitumelta; Ostettu lehmä seuraa kellokastaKarjaa kehotetaan seuraamaan kellokasta ja kuuntelemaan tämän kellon ääntä.

    • Karjan koossa pysyminen*

      Elukan saa kulkemaan; Karja kotiin tulemaan; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Kellokasta seuraamaan; Kellokkaan seuraaminen. Karjan koossa pysyminen; Kellolehmän luku; Lehmien pihalle pano; Lehmä seuraa kellokasta; Lehmä toisia seuraamaan; Lehmät karjassa pysymään; Lehmät kotiin metsästä; Pääsiäisenä; Sanat karjaa laitumelle laskettaessa*Karjaa laitumelle laskettaessa; Lehmät kotiin laitumelta; Ostettu lehmä seuraa kellokasta*Karjaa kehotetaan seuraamaan kellokasta ja kuuntelemaan tämän kellon ääntä.

    • Karjan loitsiminen metsänpeittoon

      Lehmät pilataan jäämään metsään; Metsänpeittoon joutuminen; Metsänpeittoon paneminen

    • Karjan menestymiseksi

      Erilaisia; Karjaonnen hankkiminen; Karja-onnen hankkiminen; Karjaonnen pyytäminen; Lampaitten (karjan) menestyminen; SynnytyskivutJuustomaidon syöminen; Karjaonnen pyyntö Katrilta; Maanhaltian lepyttäminen karjan menestykseksi; Onnea uuteen navettaan; Pilauksen poistaminen navetasta; KARJAN TAUDIT/Karjan suoloja tehtäessäKarjalle toivottiin onnea, voimaa, terveyttä. Tähän ryhmään on sijoitettu erilaisia karjan yleiseen menestymiseen tähtääviä loitsuja. Koska menestyminen on lähes poikkeuksetta se hyvä tila, jota karjanhoitoloitsuissa tavoiteltiin, ovat jopa vertailuryhminä mainitut ryhmät vain esimerkkejä karjan menestymiseksi luetuista loitsutyypeistä.

    • Karjan menestymiseksi*

      Erilaisia; Karjaonnen hankkiminen; Karja-onnen hankkiminen; Karjaonnen pyytäminen; Lampaitten (karjan) menestyminen; Synnytyskivut*Juustomaidon syöminen; Karjaonnen pyyntö Katrilta; Maanhaltian lepyttäminen karjan menestykseksi; Onnea uuteen navettaan; Pilauksen poistaminen navetasta; KARJAN TAUDIT/Karjan suoloja tehtäessä*Karjalle toivottiin onnea, voimaa, terveyttä. Tähän ryhmään on sijoitettu erilaisia karjan yleiseen menestymiseen tähtääviä loitsuja. Koska menestyminen on lähes poikkeuksetta se hyvä tila, jota karjanhoitoloitsuissa tavoiteltiin, ovat jopa vertailuryhminä mainitut ryhmät vain esimerkkejä karjan menestymiseksi luetuista loitsutyypeistä.

    • Karjan päästäminen metsänpeitosta

      Karja metsänpeitosta; Karjan löytäminen metsänpeitosta; Karjan löytäminen metsänpeitosta (hiidenkätköstä); Karjan löytäminen metsästä; Karjan saaminen laitumelta kotiin; Lehmien saaminen kotiin metsiä harhailemasta; Lehmän löytäminen metsänpeitosta; Maan peitossa; Metsän peitossa; Metsän peitosta päästetään; Metsänpeitto; Metsänpeitosta päästäminenHevosen päästäminen metsänpeitosta; Karjan suojeleminen maahiaisilta; Lampaan päästäminen metsänpeitosta; Lehmät kotiin laitumelta; METSÄSTYS/Metsäkanan taioista päästäminenMetsänpeittoon joutunutta, metsälaitumelta palaamatta jäänyttä lehmää kutsuttiin suoraan, tai lehmän palauttamisesta neuvoteltiin metsänhaltijan, pirun tai hiiden kanssa. Dialogirakenne on neuvotteluissa tyypillinen. Usein loitsut heijastavat myös metsänpeitosta palauttamisen yhteydessä suoritettuja taikatapoja, esim. metsän sitomista: ihminen lupaa vapauttaa metsän (tämän pojat tai karjan, oksiin sidotut kivipainot jne.), jos metsä palauttaa ihmiselle kuuluvan karjan. Loitsuissa esiintyy myös uhrisanoja metsälle ja maalle.

    • Karjan ruokahalu

      Elukan ruokahalun parantaminen; Ensimmäisten heinien syöttö lehmälle; Karjan ruokahalun säilyttäminen; Lehmän saaminen lihavaksi; Maito-onnen pyytäminen; Ruokahalun hankkiminen karjalle; Syömätön lehmä parannetaanHevosen ruokahalu; Karja syksyllä navettaan; Poikineen lehmän onneksi; Siat saadaan syömään; KARJAN TAUDIT/Eläimen pilatun ruokahalun parantaminen; TAUDIT/RuokahaluKarjan ruokahalua hankittiin, parannettiin tai säilytettiin kehottamalla lehmiä syömään esim. lyhyin vertauksin. Ruokahalu oli olennainen osa karjan hyvinvointia, ja siksi sitä manipuloivia loitsuja esitettiin myös muissa karjanhoitovuoden kriittisissä vaiheissa (ks. vertailuotsikot). Kateet ja silmäykset tulkittiin usein taudiksi luokiteltavan ruokahaluttomuuden syyksi (ks. vertailuotsikot).

    • Karjan suojeleminen hukkumiselta

      Laitumella ei tule vahinkoa

    • Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista

      Elukan saa kulkemaan; Erilaisia tauteja; Karjan kateita vastaan; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen kateelta ja pahansuovalta; Karja-onnen pilaaminen; Kateen karkottaminen; Kateen tuottaman taudin poistaminen; Kateet, silmäykset; Kateita vastaan; Kateita vastaan (karja), silmäykset; Kiirastorstai; Lehmä kun suudellaan; Lehmää katseella pahennettaessa; Maran (paran) karkoituslukuja; Paha silmä; Pahasilmäisen kateista päästetään elukka; Painajainen; Poikiminen; Suojeleminen noidiltaEhtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksi; Elättiketun kadehtijaa vastaan; Lampaat varataan kateilta; Poikinut lehmä tai vasikka varataan; Porsaiden suojeleminen ja päästäminen kateista; KARJAN TAUDIT/Kirotun eläimen parantaminen; KARJAN TAUDIT/Kuohittava eläin suojellaan kateeltaKarjaa varattiin kateelta, pahalta silmältä, silmäyksiltä ja suuteluksilta erilaisissa kriittisissä tilanteissa: poikimisen jälkeen, laitumelle laskiessa, lypsäessä ja maitoa toisen nähden käsitellessä. Esim. lehmän jääminen metsään ja ehtyminen tulkittiin kateiden aikaansaamaksi. Maitotaloustuotteiden ja lypsyn kadehtimista torjuttiin lyhyillä manauksilla, joissa kadehtijan silmä tai suu tukittiin agressiivisella herjalla. Muita tyypillisiä aineksia ovat kateen sanat. Koska kateet tulkittiin usein karjatalouden epäonnen ja karjan tautien yleiseksi syyksi, esiintyy viittauksia kateen sanoihin ja silmäyksiin karjanhoitoloitsujen ja karjan tautien parannusloitsujen tyypillisenä aineksina (joita ei ole rekisteröity tähän).

    • Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista*

      Elukan saa kulkemaan; Erilaisia tauteja; Karjan kateita vastaan; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen kateelta ja pahansuovalta; Karja-onnen pilaaminen; Kateen karkottaminen; Kateen tuottaman taudin poistaminen; Kateet, silmäykset; Kateita vastaan; Kateita vastaan (karja), silmäykset; Kiirastorstai; Lehmä kun suudellaan; Lehmää katseella pahennettaessa; Maran (paran) karkoituslukuja; Paha silmä; Pahasilmäisen kateista päästetään elukka; Painajainen; Poikiminen; Suojeleminen noidilta*Ehtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksi; Elättiketun kadehtijaa vastaan; Lampaat varataan kateilta; Poikinut lehmä tai vasikka varataan; Porsaiden suojeleminen ja päästäminen kateista; KARJAN TAUDIT/Kirotun eläimen parantaminen; KARJAN TAUDIT/Kuohittava eläin suojellaan kateelta*Karjaa varattiin kateelta, pahalta silmältä, silmäyksiltä ja suuteluksilta erilaisissa kriittisissä tilanteissa: poikimisen jälkeen, laitumelle laskiessa, lypsäessä ja maitoa toisen nähden käsitellessä. Esim. lehmän jääminen metsään ja ehtyminen tulkittiin kateiden aikaansaamaksi. Maitotaloustuotteiden ja lypsyn kadehtimista torjuttiin lyhyillä manauksilla, joissa kadehtijan silmä tai suu tukittiin agressiivisella herjalla. Muita tyypillisiä aineksia ovat kateen sanat. Koska kateet tulkittiin usein karjatalouden epäonnen ja karjan tautien yleiseksi syyksi, esiintyy viittauksia kateen sanoihin ja silmäyksiin karjanhoitoloitsujen ja karjan tautien parannusloitsujen tyypillisenä aineksina (joita ei ole rekisteröity tähän).

    • Karjan suojeleminen käärmeeltä

      Karjan varjelu käärmeeltä; Kiirastorstai; Kiiratorstaina; Pääsiäisenä; Rakennuksen kiertäminen sen rietoilta varjelemiseksi. Kiiran ajo; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäKiiran karkottaminen; KARJAN TAUDIT/Käärmeen pureman parantaminen eläimestä

    • Karjan suojeleminen maahiaisilta

      Karja varjellaan maahiaisilta; Maanhaltijain lepytysHaltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Karjan päästäminen metsänpeitosta; HALTIAT/Maahisen lehmäKarja varataan maahiaisia vastaan, etteivät ne pidättäisi karjaa metsälaitumelle.

    • Karjan suojeleminen noidilta

      Suojeleminen noidiltaLampaan suojeleminen noidilta; Pahentajaa vastaan; Rullia vastaanDialogiloitsu, jossa karjalle pahaa tekevää noitaa "hakataan".

    • Karjan suojeleminen pahalta

      Karjan suojeleminen muulta vahingolta; Laskiaisena; Lehmät siunataan; Pahentajaa vastaan; Pääsiäisenä; Suojeleminen noidiltaKarjaa laitumelle laskettaessaErilaisia lähinnä navetassa suoritettuja varauksia, joilla karjaa suojataan tarkemmin erittelemättömältä pahalta.

    • Karjan suojeleminen vainajalta

      KALMA, KIRKONMAAN VÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Vainaja ei vie mukanaan liikaaKarjan karvoja laitetaan ruumisarkkuun, ettei vainaja veisi karjaa mukaansa Tuonelaan.

    • Karjan tiedustelu arpomalla

      Arpominen; Arpominen kepillä, vitsalla; Lehmiä etsiessä; Paimenen arpaERI TILOISSA/ArpominenPaimen arpoo heittämällä vitsaa tai veistä (VI, XIII), varunpalan (X) tai lehden (VI) avulla, mistä suunnasta karjaa on etsittävä.

    • Karjan tiedustelu hietahärältä

      Hietahärkä; Hietahärkä, arpominen missä lehmätPaimen tiedustelee hietahärältä, mistä suunnasta karjaa on etsittävä.

    • Karjaonnen pyyntö Katrilta

      Kaisanpäivänä; Karjaa laskiessa; Karjan lisääntyminen; Katri; Katrinanpäivä; Kekri; Kekrinä; Loitsu karjan menestymiseksi yleensä; Mikonpäivä - navettaan ottaminenLaassin päivänäKaisan päivänä (Katrin / Katriinapäivänä tai kekrinä) Katria, Kaisaa tai Katriinaa pyydetään antamaan taloon hyvää karjaonnea ja paljon vasikoita. Tyypillisiä aineksia ovat Katrin puhuttelut sekä pyynnöt (esim. "Anna valkea vasikka"). Loitsu esitettiin tavallisesti navetassa lehmille tai Katrille tarjotun puuroaterian yhteydessä, ja teksteissä kutsutaankin Katria puurolle. Menettelystä kertova kasku on loitsun tyypillinen kehyskertomus (IV, VI)

    • Karjaonnen säilyttäminen lehmää myydessä

      Karjaonnen pilaaminen; Onnen pidättäminen lehmää myytäessä; Ostettu karja; Ostetun elukan menestyminen; Varauksia elukan kaupassaHevoskaupoissa; Maito-onnen hankkiminen; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassaMyyjä pidätti karjaonnen itselleen myydessään lehmän.

    • Karjaonnen toivotus

      Hyvän karjaonnen toivotus; Karja-onnen pilaaminen; Maito-onnen toivotus toiselle; ToivotuksiaLammasonnen toivotusEsim. maidolla kestitty vieras toivottaa taloon hyvää maito- ja karjaonnea.

    • Kekriaamun tervehdys karjalle

      Kekri; KekrinäJouluaamun tervehdys karjalle; Kekriaamun tervehdys lampaille

    • Kekriaamun tervehdys lampaille

      KekriKekriaamun tervehdys karjalle

    • Kekrinä

      Kekri ja kotihaltia; Sanat köyrinäKekriaamun tervehdys karjalle; Lammasonnen pyyntö kekrinäErilaisia kekrinä suoritettuja karjatalouteen liittyviä menoja.

    • Keritsijän sanoja

      Keritessä; Keritseminen; Keritsijän sanat; Lammasonnen hankkiminen; Lammasta keritessä; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaan suojeleminen noidilta; Lampaiden suojeleminen; Lampaita keritessä;Lampaan villa kasvaa; Lampaita pestessäErilaisia lammasta keritessä lausuttuja lyhyitä sanoja. Sanoissa voitiin esim. osoittaa keritsemisen oikeaa työjärjestystä: "Päästä pässiä, sivusta sikiävää". Tai keritä pedoille: "Surelle annan sukkavillat, karhulle kankaan kuteet" (samaa ks. LEIKIT: >Susilampaisilla).

    • Keritsijän sanoja*

      Keritessä; Keritseminen; Keritsijän sanat; Lammasonnen hankkiminen; Lammasta keritessä; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaan suojeleminen noidilta; Lampaiden suojeleminen; Lampaita keritessä;*Lampaan villa kasvaa; Lampaita pestessä*Erilaisia lammasta keritessä lausuttuja lyhyitä sanoja. Sanoissa voitiin esim. osoittaa keritsemisen oikeaa työjärjestystä: "Päästä pässiä, sivusta sikiävää". Tai keritä pedoille: "Surelle annan sukkavillat, karhulle kankaan kuteet" (samaa ks. LEIKIT: >Susilampaisilla).

    • Kettu elätiksi

      Ketun pyynti; Revon pyyntiElättiketun kadehtijaa vastaan; METSÄSTYS/Ketun metsästysKotieläimeksi otetteva ketunpoikanen saadaan menestymään lyhyillä loitsuilla.

    • Kiiran karkottaminen

      Karjan laitumelle laskeminen; Kiirastorstai; Kiiratorstaina; Pahan karkoitus kartanosta; Pääsiäisenä; Rakennuksen kiertäminen sen rietoilta varjelemiseksi. Kiiran ajo; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäLehmät kotiin laitumelta; TAUDIT/Käärmeen karkotusKiirastorstaina ajettiin "kiira" metsään sanoilla "Kit(i)s kiira metsään". Tyypillisesti kiira käsitettiin pahaksi hengeksi, haltiaksi tai käärmeeksi (sammakoksi tai sisiliskoksi, joskus (VII) karhuksi), jota vastaan kartano varattiin (VI, VII, XI, XII). Kiiran ajolla oli kuitenkin myös toinen funktio: kiira ajettiin metsään, jotta karja menestyisi metsälaitumella, seuraisi kellokasta ja palaisi kotiin (VI, VII). Kiiranajotekstit on koottu myös eritellyn funktionsa mukaisiin ryhmiin.

    • Kituva vasikka teuraaksi

      Vasikan ensi hoito; Vasikanhoitoon kuuluvia sanojaKARJAN TAUDIT/Vasikan sairaus

    • Korpin karkottaminen

      Suojeleminen metsänelämiltäPaimen karkottaa korpin.

    • Kuoleman toivottaminen hevoselle

      Kuoleman toivottaminen

    • Kärppää vastaan

      Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Lehmän suojeleminen kärpältäKARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästäLaitumelle laskiessa puhuteltiin kärppää, jotta tämä ei purisi lehmän utareita.

    • Kärppää vastaan*

      Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Lehmän suojeleminen kärpältä*KARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästä*Laitumelle laskiessa puhuteltiin kärppää, jotta tämä ei purisi lehmän utareita.

    • Laassin päivänä

      Karjaa laskiessaKarjaonnen pyyntö KatriltaLaassin (Blasius, Ulassie) päivänä (3.2) tarjottiin Laassille ateria lehmien hyvinvoinniksi. Loitsun kehyskertomuksena on sama kasku, jota kerrottiin Kaisanpäivän menoista.

    • Lammas ei hylkää vuonaa

      Jos lammas vihaa vuonaansa; Lammas hylkää vuonansa; Lampaanhoitajan sanoja, varauksia; Vuoniminen, vuonaLehmä ei hylkää vasikkaaLammasta uhataan ja kehotetaan hoitamaan vuonaansa.

    • Lammasnavetan päästö pilauksesta

    • Lammasonnen pilaajalle kostetaan

      Jos on keritty pilatakseen; Jos on pilattu kuolemaanLammasonnen pilaajalle kostetaan loitsimalla hänet kitumaan tai hänen eläimensä kuolemaan ja hänet itsensä hukkumaan.

    • Lammasonnen pilaaminen

      Lammasonnen hankkiminen; Lammasonni otetaan toiselta; Lammasonni pahennetaan; Rullit - minä voita volkuttelenToisen lammasonni pilataan ryöstämällä lammasonni itselle (VI, X), noita pilaa lammasonnen (IX) tai naapurin vahingonteossa olleet lampaat syötetään pedoilla (X).

    • Lammasonnen pyyntö

      Kaisanpäivänä; Kekri; Kekrinä; LaskiaisenaLampaiden menestyminenKekrinä, Katrinpäivänä tai laskiaisena pyydetään lammasonnea. Tyypilliset sanat ovat "Kipin kapin lampaita!".

    • Lammasonnen toivotus

      Lammasonnen toivottaminen toiselleKarjaonnen toivotusVilloja saanut toivottaa lammasonnea ja villoja taloon.

    • Lammasta kuljetettaessa

      Kun lampaat eivät matkaa; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaan hoitoon kuuluvia sanoja; Tuotu lammas menestyyOstettu karja ei ikävöi uudessa paikassa; Ostetun lehmän kuljettaminen

    • Lampaan astutus

      Pässille vietäessäAstutus; Sian astutusLammasta kehotetaan sikiämään ja saamaan useita vuonia.

    • Lampaan päästäminen metsänpeitosta

      Lampaan löytäminen metsän peitostaHevosen päästäminen metsänpeitosta; Karjan päästäminen metsänpeitosta

    • Lampaan suojeleminen metsähiideltä

      Laitumelle laskeminenHaltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa

    • Lampaan suojeleminen noidilta

      Lampaiden suojeleminenRullia vastaan

    • Lampaan villa kasvaa

      Ensi kerran ulos laskettaissa; Jos villa lyöpyy; Keritessä; Keritseminen; Keritsemästä päästyä; Keritty lammas kasvattaa pian uuden villan; Kerittäessä; Laitumelle laskeminen, paimennus; Lammasonnen hankkiminen; Lammasta keritessä; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaiden menestyminen; Lampaita laitumelle laskettaessa; Sanat pässin salvamisen jälkeen; Villaonnen saamiseksi; Villojen kasvaminenKeritsijän sanoja; Lampaita pestessä; ERI TILOISSA/Hiusten kasvuLampaita keritessä tai keritsemistä lopettaessa ja lammasta laitumelle laskiessa lausuttiin lyhyitä villaonnen sanoja. Lammasta kehotettiin syömään, juomaan ja kasvattamaan uutta villaa, tuomaan villaa vierailta mailta, menemään villamättäälle jne.

    • Lampaat kotiin laitumelta

      Lampaiden saaminen laitumelta kotiaLehmät kotiin laitumelta

    • Lampaat navettaan syksyllä

      Navettaan pannessa syksylläLampaiden lisääntyminen; Lampaiden menestyminenMikkelinä lampaita navettaan pannessa luetaan lampaan synty, ja hankitaan taikatavoin hyvää sikiämisonnea.

    • Lampaat pilataan kulkemaan

      Lampaat pannaan karkaamaan metsäänHevonen pilataan kulkemaan

    • Lampaat pysyvät kotiseudulla

      Laitumelle laskeminen, paimennus; Lammasten kotiseudulla pysyttäminenHevonen pysyy laitumellaLampaat saadaan pysymään omilla mailla ja omilla laitumilla.

    • Lampaat pysyvät metsässä

      Lampaiden pysyminen metsässä

    • Lampaat varataan kateilta

      Lampaiden laitumelle laskeminenKarjan suojeleminen ja päästäminen kateista

    • Lampaat varataan metsän pedoilta

      Lammaspaimen; Lampaiden laitumelle laskeminen; Lampaiden suojeleminen; Lampaiden suojeleminen susiltaHevonen varataan metsän pedoilta; Karhua vastaan; Sutta vastaan

    • Lampaiden koossa pysyminen

      Laitumelle laskeminen, paimennus; Lampaan hoitoon kuuluvia sanojaHevosten koossa pysyminen; Karjan koossa pysyminen

    • Lampaiden lisääntyminen

      Astutus, sikiäminen; Keritessä; Keritseminen; Lammasonni paranee; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaanhoitajan sanoja, varauksia; Lampaat sikiää talvella; Lampaiden menestyminen; Mikonpäivä - navettaan ottaminen; Petro; Teurastaminen; Vuoniminen; Vuoniminen lampaanKaritsan sukupuolen määrääminen; Lammasonnen pyyntö; Lampaat navettaan syksyllä; Lampaiden menestyminenLampaanhoitovuoden taitekohtina, esim. syksyllä lampaita navettaan ottaessa ja keritessä toivotettiin lampaita sikiämään monilukuisiksi.

    • Lampaiden menestyminen

      Huonon lammasonnen parantaminen. Lammasonnen tuominen muualta; Kekrinä; Lammasonnen hankkiminen; Lammasonni paranee; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaan hoitoon kuuluvia sanoja; Lampaanhoitajan sanoja, varauksia; Lampaitten (karjan) menestyminen; Mustia ja valkeita lampaita; Navettaan pantaessa syksylläKeritsijän sanoja; Lammasonnen pyyntö; Lampaan villa kasvaa; Lampaiden lisääntyminen; Pässin sanat, KARJAN TAUDIT/Sairaan lampaan parantaminenErilaisia lammasonnen sanoja, jotta lampaat menestyisivät, voisivat hyvin, kasvaisivat ja "loistaisivat" - hyvän villankasvun ja poikimisonnen sanoja ks. vertailuotsikot.

    • Lampaita laitumelle laskettaessa

      Laitumelle laskeminen; Laitumelle laskeminen, paimennus; Lammasta keritessä; Lampaiden laitumelle laskeminenKarjaa laitumelle laskettaessa; Lampaan suojeleminen metsähiideltä; Lampaan villa kasvaa kerittyä ; Lampaat varataan kateilta; Lampaat varataan metsän pedoilta; Lampaiden koossa pysyminen

    • Lampaita laitumelle laskettaessa*

      Laitumelle laskeminen; Laitumelle laskeminen, paimennus; Lammasta keritessä; Lampaiden laitumelle laskeminen*Karjaa laitumelle laskettaessa; Lampaan suojeleminen metsähiideltä; Lampaan villa kasvaa kerittyä ; Lampaat varataan kateilta; Lampaat varataan metsän pedoilta; Lampaiden koossa pysyminen*

    • Lampaita pestessä

      Lampaiden menestyminen

    • Laskiaisvirsi

      LaskiaisenaHevonen varataanLaskiaisvirressä tai Rekivirressä yllytetään hevosta juoksemaan sekä pitämään luontonsa kovana. Hevosta varataan kylän kateita ja noitia vastaan.

    • Lehmille virvotaan vasikkaonnea

      Poikineelle lehmälle vasikkaonnea; Vasikkaonni

    • Lehmä ei hylkää vasikkaa

      Vasikka; Vasikka suostutetaan lehmäänLammas ei hylkää vuonaansaLehmä saadaan hoivaamaan vasikkaa ja vasikka seuraamaan lehmää lyhyillä kehotuksilla.

    • Lehmä ei ikävöi vasikkaansa

      Lehmän poijinta; Vasikan kaipuun poistaminen lehmästä; Vasikan menestyminen; VasikkaVasikka vieroitetaan lehmästäLehmää kielletään ikävöimästä vasikkaa ja kehotetaan kaipaamaan sonnia.

    • Lehmä ei mene aidan yli

      Joulu; Lehmä estetään aitaan menemästäHevonen ei mene aidan yli; Siat pysyvät aitauksessa

    • Lehmä ei puske

      Karjan laitumelle laskeminen; Puskemisen estämiseksi

    • Lehmä ei syö ulostettaan

      Erilaisia

    • Lehmä tiineeksi laitumella

      Karjan laitumelle laskeminen; Karjan lisääntyminen; Lehmää astutettaessaLehmää kehotetaan palaamaan tiineenä laitumelta.

    • Lehmän kiima

      Astutus; Härillään oleminen; Karjan lisääntyminenJos lehmä ei tullut kiimaan (ollut "härillään") tai oli usein kiimassa tulematta tiineeksi, se parannettiin lyhyillä loitsuilla. Tilanteessa saatettiin esittää myös lemmennostoloitsu (VI).

    • Lehmän nostatus

      NostatusLehmä tai vasikka nostatetaan ihmisen kimppuun.

    • Lehmän poikimiseen liittyviä menoja

      Lehmän poijinta; PoikiminenLehmän poijittua syötiin puuroateria navetassa (VII) tai heitettiin suolaa porteista (XII).

    • Lehmän potkimisen estäminen lypsettäessä

      Hiehon poikiminen ilmoitetaan haltialle; Kun lehmä potkii lypsettäessä; Lehmä jos ei seiso lypsettäessä; Lehmä pilataan poikimattomaksi; Lehmän estäminen potkimasta lypsettäessä; Lehmän poijinta; Lehmän poikiessa; Lehmän potkiminen parannetaan; Lehmän vakaaksi teko; Lypsettäessä; Lypsettäessä (Herutussanat); Maito-onnen pyytäminen; Poikiminen; PoikimishoitoEtenkin juuri poikinut lehmä saadaan vakaaksi eli lypsäessä potkimattomaksi loitsuilla, joiden perusvertaus muistuttaa verensulkusanoja: lehmää kehotetaan seisomaan kuin seinä, kuin aita, kuin kiuas jne.

    • Lehmän taikominen vihaiseksi

      Elukka kiukkuiseksi

    • Lehmät kotiin laitumelta

      Erilaisia paimenen lukuja; Joulu; Jouluna; Juhannus; Karja kotiin tulemaan; Karja saadaan kotiin tulemaan; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan menestyminen; Karjan saaminen laitumelta kotia; Karjan saaminen laitumelta kotiin; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Kellolehmän luku; Kiiratorstaina; Kotiin ajettaessa; Kun lehmät on pilattu niin etteivät ne saavu kotiin; Laitumelle laskettassa; Laskiainen; Laskiaisena; Lehmien kotiin tullessa laitumelta; Lehmien pihalle pano; Lehmä pihalle; Lehmät karjassa pysymään; Lehmät kotiin metsästä; Lehmät kotiin tulemaan; Lehmät tulevat laitumelta hyvin kotiin; Ostettu karja; Paimen; Pääsiäinen; Pääsiäisenä; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäKarjaa laitumelle laskettaessa; Karjan koossa pysyminen; Kiiran karkottaminen; Lampaat kotiin laitumeltaJuhlapyhänä (jouluna, jyrinpäivänä, juhannuksena, laskiaisena, kiirastorstaina) tai karjaa ensi kertaa laitumelle laskiessa luettiin lyhyitä loitsuja, jotta karja palaisi kotiin lypsylle. Karjaa mm. kehotettiin palaamaan tiettyyn aikaan, muistamaan jälkensä ja kotinsa. Mukana myös sanoja, joita esitetty karjaa kotiin ajaessa (XIV).

    • Lehmät mieltyvät paimeneen

      Erilaisia paimenen lukuja; Paimenen lukuja; Suostu minun suoloihini

    • Lypsäjän kädessä olevan haavan parantaminen

    • Lypsäjän sanoja

      Heru heru lehmäseni; Herutussanat; Karjantuotteet; Lehmien kotiintullessa laitumelta; Lehmältä kun maito häviää; Lehmät hyvin lypsävät; Lypsettäessä; Lypsettäessä (Herutussanat); Lypsylukuja; Lypsäessä; Maan, veden emäntä, isäntä, nouse heruttamaan; Mahlajan pyyntö; Maito- ja voi-onnen hankkiminen, para; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onnen pyytäminen; Vasikan ensi hoito; Voi- ja maito-onnen palauttaminenEhtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksiLypsäjä heruttaa lehmäänsä. Tyypillisiä aineksia ovat lehmän puhuttelut, herutussanat ("Heru, heru lehmäseni"), maidon virtaamisen ja runsauden kuvaukset sekä maininnnat siitä, mihin maitoa tarvitaan, kenelle sitä jaetaan jne.

    • Maan voiman saaminen hevosen avuksi kynnettäessä

    • Maanhaltialta karjan menestystä

      Karjaonnen hankkiminenHaltiain lepyttäminen karjaa laitumelle laskiessa; Onnea uuteen navettaan; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa

    • Maho lehmä saadaan lypsämään

      Maholehmä lypsämään; Maholehmän lypsättäminen; PääsiäisenäKARJAN TAUDIT/Maan panemille lehmilleMaho lehmä saadaan lypsämään yhtä hyvin kuin poikinut lyhyillä loitsuilla, joita yhdistää taikatavan idea: lehmälle valmistetaan puusta tai vihdaksista vasikan edustaja, jota lehmää kehotetaan esim. nuolemaan.

    • Maito ei pilaannu

      Maidon pilauksen estäminen; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onni Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista

    • Maito kaatuu maahan

      Kun lehmä potkii lypsettäessä; Lypsäjän sanoja; Maito kun menee maahan; Maito-onni ei pilaannu; Pilatun maito-onnen palauttaminenMaahan kaatunutta maitoa estettiin pilaamasta maito-onnea lyhyillä loitsuilla. Kaatunut maito ohjattiin "maireen kukkaroon" (I), maahan (VI) tai maan madoille (IX) - näin maito ei joutunut esim. pirulle (VI) tai paralle (XII).

    • Maito tai piimä estetään venymästä

      Jos piimä venyy; Jotkon poistaminen maidosta; Kun maito viruuVenyvästä maidosta tai piimästä karkotettiin "jatko" tai "jotko" (VI, VII) katkomalla tai leikkaamalla (VI). Venyminen tulkittiin vihamiehen (VII) tai kateiden (I, VII) aikaansaamaksi.

    • Maito-onnea laitumelle laskiessa

      Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan laitumelle laskeminen Jyrinpäivänä; Lehmien kotiintullessa laitumelta; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Maito- ja voionnen hankkiminen, para; Maito-onnen hankkiminen; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; PaimenPaimenen kasteluLehmälle loitsittiin hyvää lypsyä laidunkautena. Tyypillisiä aineksia ovat erilaiset maitorunsauden kuvaukset, maidon ehtymisen syyn tiedustelut sekä toivotukset, joissa lehmälle toivottiin hyvää ruokahalua ja "tuoreutta". Tuoreutta ja märkyyttä - maitoa - havainnollistettiin erilaisin menoin, joissa lehmää kasteltiin. Ne tekstit, joissa esiintyy myös muuta karjan hyvinvointiin laidunkautena tähtäävää loitsuainesta, on sijoitettu myös ryhmään Karjaa laitumelle laskettaessa.

    • Maito-onnea poikineelle lehmälle

      Karjan suojeleminen muulta vahingolta; Kateita vastaan; Kylväjän sanoja; Lehmän poijinta; Lehmän poikiessa; Lypsylukuja; Maito-onnen pyytäminen; Poikiminen; Poikimishoito; Poikineen lehmän menestyminen; Uhreja maanhaltijoilleMaitouhri maanhaltioille; Poikineen lehmän onneksiPoikinutta lehmää ensi kertaa lypsäessä (joskus myös muita ensimmäisyysriittejä suorittaessa) toivottiin lehmälle hyvää maito-onnea, runsasta lypsyä.

    • Maito-onnen hankkiminen

      Hevosen hoitoa; Karjaonnen säilyttäminen; Laskiaisena; Lehmän lypsyn edistäminen; Maito- ja voionnen hankkiminen; Maito-onnen ottaminen toiselta; Maito-onnen säilyttäminen; Maito-onni; Pääsiäisenä; Voi- ja maito-onnen hankkiminen; Voi- ja maito-onnen ottaminen toisen karjastaJuustomaidon syöminen; Karja- ja maito-onnen pilaaminen; Karja-onnen säilyttäminen lehmää myydessä; Maito-onnea laitumelle laskiessa; Maito-onnea poikineelle lehmälle; Vapunaamun huuto; Voionnen hankkiminenMaito-onnea parannettin tai sen katoaminen estettiin erilaisilla loitsuilla esim. piimänsiementä antaessa ja juhlapyhinä. Koska maito-onnea hankittiin myös toisen onnea pilaamalla tai "ryöstämällä", tulee rinnalla lukea myös vertailuryhmiä.

    • Maito-onnen pilaajalle kostetaan

      Eläimen pilaajalle kosto; Kateita vastaan; Kirot; Maidon pilausta vastaanRullille kostetaan

    • Maitouhri maanhaltijalle

      Ensi maito maahiselle; Lehmän poijinta; Lypsylukuja; Maito-onnen pyytäminen; Uhreja maanhaltioille

    • Metsänhaltijan lehmä näyttäytyy paimenille

      Erilaisia paimenen lukuja

    • Munaonni

      Ensimmäinen munaKanojen munituttaminenKanan munittua ensimmäisen munansa loitsittiin vertausloitsulla hyvää munintaa: muni niin kuin tämä kiuas seisoo.

    • Navetan siunaus illalla

      Lehmät siunataan; Oven siunausLehmille ja navetalle toivotetaan hyvää yötä siunaamalla.

    • Navetta varataan ja päästetään pilauksesta

      Karjan kateita vastaan; Karjan menestyminen uudessa navetassa; Navetan loitsiminen; Navetan rakentaminen; Navettaa tehtäessä; Navettaan eivät tule rietat, talvikot y.m.n.; Pahetun navetan parannusPahan poistaminen karjastaPilattu navetta parannettiin karjan menestymiseksi (X, XI) tai navetta varattiin pilauksia ja muuta pahaa vastaan (I, VI, X, XI).

    • Nälän tullessa paimenelle ensimmäisenä päivänä

      Ensimmäinen päivä paimenessa

    • Onnea uuteen navettaan

      Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Erilaisia; Lehmä seuraa omistajaansa; Lehmän miellyttäminen uuteen kotiinsa; Maanhaltia: uuden navetan siunaussanat; Maanhaltiain lepytys; Navetan rakentaminen; Navetta hyväonniseksi; Navettaa tehtäessä;; Karja viedään ensi kerran uuteen navettaan; Karjan menestyminen uudessa navetassa; Uuden navetan vihkiminen; Uusi läävä; Uusi navettaNavetta varataan ja päästetään pilauksesta; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassaUutta navettaa käyttöön ottaessa loitsittiin karjalle onnea ja menestystä tai varmistettiin, että onni seuraa karjan mukana uuteen navettaan (VI, VII). Tyypillisiä ovat maanhaltian tervehdykset (I, XII), erilaiset toivotus, siunaus- tai vihkimissanat sekä uhrisanat.

    • Ostettu hevonen ei ikävöi uudessa paikassa

      Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Elukka estetään ikävöimästä entiseen kotiinsa; Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen mieliminen; Hevonen suostutetaan taloon; Hevonen suostutetaan uuteen kotiinsa; Hevonen suostutetaan uuteen omistajaansa; Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen ikävöiminen karkoitetaan; Hevosen kiinnitotto; Hevosen pidätys laitumelle laskiessa; Hevosen suostutus ja pidätys; Hevosen vilustus; Lehmän pysyminen uuden omistajansa luona; Lehmän tuominen uuteen kotiinsa; Mieliminen; Muualta hankittu eläin ei ikävöi; menestyy; pysyy kotona; Ostettua hevosta metsään laskiessa; Uuden hevosen pysyttäminen kotonaHevonen noidutaan itselle; Hevoskaupoissa; Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa; Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassaOstettu hevonen suostutetaan uuteen paikkaan ja talon isäntään lyhyillä loitsuilla, jotka estävät ikävöinnin ja karkailun - ks. Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassa.

    • Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassa

      Elukan saa kulkemaan; Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Elukka estetään ikävöimästä entiseen kotiinsa; Eläimen muuto toiseen taloon; Eläimen pysyminen uuden omistajsa luona; Ikävöimisen estäminen; Lehmien kotiintullessa laitumelta; Lehmä seuraa omistajaansa; Lehmän kylmäseminen entiseen kotiinsa; Lehmän miellyttäminen uuteen kotiinsa; Lehmän pysyminen uuden omistajansa luona; Lehmän saa kulkemaan; Lehmän tai hevosen suostuttaminen uuteen paikkaan viedessä; Lehmän tuominen uuteen kotiin; Lehmän tuominen uuteen kotiinsa; Lehmää matkautettaissa; Lehmää ostaessa; Mieliminen; Muualta hankittu eläin ei ikävöi; menestyy; pysyy kotona; Muualta tuotu lehmä pysytetään kotona; Ostettu lehmä ei kaipaa entistä kotiansa; Ostettu lehmä menestyy uudessa kodissa; Tytön (elukan) saa mieltymäänHevonen suostutetaan uuteen kotiinsa; Lammasta kuljetettaessa; Ostetun lehmän kuljettaminen; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassaLehmä joka ikävöi vanhaa kotiaan, "mielii" ja pyrkii palaamaan entiseen karjaansa totutetaan uuteen kotiin ja karjaan suhteellisen lyhyillä kehotuksilla ja toteamuksilla. Lehmälle näytetään tämän uusi paikka: uusi koti on tässä, vanha isäntä ja emäntä ovat kuolleet. Lehmää kehotetetan kylmenemään entiselle kodille ja lämpenemään uudelle. Vanha koti kuvataan kylmäksi ja uusi lämpimäksi. Tyypillisiä ovat erilaiset vertausloitsut ("Ole kylmä kuin tämä kivi / lämmin kuin tämä vaate"). Lehmää voidaan myös totuttaa uuteen maahan toteamalla, että vaikka maa on vieras, ovat mullat yhteiset ja tutut. Lehmälle esitetään myös toteavia kehotuksia: pysy tässä, älä ikävöi, seuraa minua, kierrä tätä, puske tätä puuta jne. Koska ikävöinnin loppuminen oli olennainen osa karjan menestystä, ja koska ikävöinnin estämisloitsuja esitettiin usein lehmää kuljettaessa, kannattaa rinnalla lukea myös vertailuryhmien tekstejä.

    • Ostettu lehmä seuraa kellokasta

      Elukan saa kulkemaanHevosen suostutus ja pidätys; Karjan koossa pysyminen; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa

    • Ostettu lehmä varataan

      Elukan saa kulkemaan; Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Kirot, riesaOstettu lehmä varataan kuljetettaessa "lyylitetyn", pyhän ja vaarallisen paikan ohi (VII) tai uuteen navettaan tuotaessa (VI) sekä suojataan kateilta matkan aikana (XI).

    • Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa

      Hevonen suostutetaan uuteen kotiinsa; Hevosen hoitoa koskevia; Hevosen pidätys laitumelle laskiessa; Hevosta ostettaessa; Ostettu lehmä menestyy uudessa kodissaHevoskaupoissa; Ostettu hevonen ei ikävöi uudessa paikassa; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa; KARJAN TAUDIT/Hevosen varaaminen maanpitävää vastaan; KARJAN TAUDIT/Ruutana ei tartu ostohevoseenOstetun hevosen menestymiseksi tervehditään maanhaltiaa (I, II, VII) ja pyydetään suojelusta ja menestystä Tahvanalta, hevosten suojelijalta (I). Hevoselle voidaan myös toivoa hyvinvoinnista kiiltävää karvaa ("Karva kultaa, toinen hopeaa"; VI, VII).

    • Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa

      Ajainen, painajainen; Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Eläimen muutto toiseen taloon; Ikävöimisen estäminen; Karja saadaan menestymään uudessa paikassa; Karjaa laskiessa; Lehmien kotiintullessa laitumelta; Lehmän menestyminen uuden omistajansa luona; Lehmän miellyttäminen uuteen kotiinsa; Lehmän tuominen uuteen kotiin; Lehmän tuominen uuteen kotiinsa; Lehmät eivät karkaa; Lehmää matkautettaissa; Maan tervehtiminen; Muualta hankittu eläin ei ikävöi; menestyy; pysyy kotona; Muualta tuotu lehmä pysytetään kotona; Ostettu karja; Ostettu lehmä menestyy uudessa kodissa; Ostetun elukan menestyminen; Varauksia elukan kaupassaOstettu karja ei ikävöi uudessa paikassa; Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa; Ostetun lampaan menestyminen; Ostetun lehmän kuljettaminen; Ostetun porsaan menestyminenOstetun karjan menestymiseksi tervehditään maanhaltioita (ja läävän akkaa) (I,II, IV, VI, VII, XII) pyytäen heiltä suojelusta ja hyvinvointia karjalle. Lehmä voidaan myös toivottaa osaksi muiden lehmien joukkoa (I, VII) sekä lausua erilaisia lyhyitä onnen ja menestyksen sanoja. Ostaja voi varmistaa ostavansa lehmän mukana myös onnea. Tähän ryhmään on merkitty myös ne funktioltaan vertailuryhmiin kuuluvat tekstit, joissa tervehditään maanhaltiaa.

    • Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa*

      Ajainen, painajainen; Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Eläimen muutto toiseen taloon; Ikävöimisen estäminen; Karja saadaan menestymään uudessa paikassa; Karjaa laskiessa; Lehmien kotiintullessa laitumelta; Lehmän menestyminen uuden omistajansa luona; Lehmän miellyttäminen uuteen kotiinsa; Lehmän tuominen uuteen kotiin; Lehmän tuominen uuteen kotiinsa; Lehmät eivät karkaa; Lehmää matkautettaissa; Maan tervehtiminen; Muualta hankittu eläin ei ikävöi; menestyy; pysyy kotona; Muualta tuotu lehmä pysytetään kotona; Ostettu karja; Ostettu lehmä menestyy uudessa kodissa; Ostetun elukan menestyminen; Varauksia elukan kaupassa*Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassa; Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa; Ostetun lampaan menestyminen; Ostetun lehmän kuljettaminen; Ostetun porsaan menestyminen*Ostetun karjan menestymiseksi tervehditään maanhaltioita (ja läävän akkaa) (I,II, IV, VI, VII, XII) pyytäen heiltä suojelusta ja hyvinvointia karjalle. Lehmä voidaan myös toivottaa osaksi muiden lehmien joukkoa (I, VII) sekä lausua erilaisia lyhyitä onnen ja menestyksen sanoja. Ostaja voi varmistaa ostavansa lehmän mukana myös onnea. Tähän ryhmään on merkitty myös ne funktioltaan vertailuryhmiin kuuluvat tekstit, joissa tervehditään maanhaltiaa.

    • Ostetun lampaan menestyminen

      Lampaanhoitajan sanoja, varauksia; Tuotu lammas menestyyLammasta kuljetettaessa; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassaOstettu lammas menestyy uudessa talossa, kun lammasta tuotaessa tervehditään maanhaltiaa (I) tai toivotetaan onnea (VI).

    • Ostetun lehmän kuljettaminen

      Elukan saa kulkemaan; Elukan tuominen uuteen kotiinsa; Eläimen muutto toiseen taloon; Ikävöimisen estäminen; Kirot, riesa; Lehmä seuraa omistajaansa; Lehmän kuljetus; Lehmän miellyttäminen uuteen kotiinsa; Lehmän pysyminen uuden omistajansa luona; Lehmän saa kulkemaan; Lehmän tuominen uuteen kotiin; Lehmän tuominen uuteen kotiinsa; Lehmää matkautettaisssa; Ostettu karja; Ostettu lehmä menestyy uudessa kodissaLammasta kuljetettaessa; Ostetun karjan menestyminen uudessa paikassa; Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassa; Ostettu lehmä varataanLehmä saadaan kulkemaan ja seuraamaan (uutta) omistajaansa lyhyillä kehotuksilla. Tyypilliset sanat ovat "Häntäs pituus matkaa!" sekä erilaiset vertausloitsut ("Seuraa minua kuin..."). Toisinaan samoja vertauksia on esitetty lehmän ikävöintiä estäessä (ks. vertailuryhmät).

    • Ostetun porsaan menestyminen

      Porsasta taloon tuotaessa; Sika

    • Pahan poistaminen karjasta

      Karjaonnen hankkiminen; Muun pahan karkottaminen; Pahentajaa vastaanNavetta varataan ja päästetään pilauksestaHuono menestys, kova onni tai "paha" karkotetaan karjasta.

    • Paimen houkuttelee lehmät kotiin

      Erilaisia paimenen lukuja; Murrui metsää, karja kotiin; Murut metsään, karja kotiin; Paimenen lukujaPaimen kehottaa karjan kotiin syötyään eväänsä ja varisteltuaan leivänmurut maahan.

    • Paimenen huhuillessa

      PaimenTAUDIT/Äänen sortuminenPaimen saattaa äänensä kulkemaan huhuilua alkaessaan.

    • Paimenen kastelu

      Lypsylukuja; Lypsäjän sanoja; PaimenMaito-onnea laitumelle laskiessaPaimen kastellaan lehmien lypsyn edistämiseksi.

    • Paimenen päästäminen pelosta

      Paimenen päästäminen metsän pelosta; Paimenen varautuminen karhua vastaan

    • Paimenen sanat nuotiolle

      Mene savu Sarkolaan; Tulkaa paimenet tulellePaimenen erilaisia sanoja nuotiota sytyttäessä (varsinkin sateella) tai kun nuotio savuttaa.

    • Paimenen sanat ruokaa pyytäessä

      Paimenen sanojaRuokaa pyytäessään paimen uhkaa talon väkeä sudella ja karhulla, jos ruokaa ei anneta. Jos ruokaa annetaan, käskee paimen metsänpetoja sulkemaan suunsa.

    • Paimenen tiedustelu käeltä

      Kuku, kuku kulta käkiPaimen tiedustelee käeltä, kauanko hän käy paimenessa.

    • Paimenen virsi

      PaimenEeppisiä aineksia (Olin orjana Virossa, Kalevanpojan kosto) ja loitsua yhdistelevässä Paimenen virressä paimen pyytää Ukkoa suojelemaan karjaa karhulta ja sudelta.

    • Paimenvitsan teko

      Kellokasta seuraamaan

    • Pakkokierroksesta päästäminen

      Hevonen pysyy laitumellaPakkokierrokseen pantu hevonen, joka on loitsittu pysymään samassa paikassa laitumella, vapautetaan liikkumaan.

    • Para kutsuu karjaa laitumelta

      Para

    • Paran kestitys

      ParaParaa kestitään viinapullolla.

    • Paran omistajan rankaiseminen

    • Paran poistaminen toiselta

      ParaPara karkotetaan tai anastetaan toisen navetasta.

    • Paran poistaminen toiselta*

      Para**Para karkotetaan tai anastetaan toisen navetasta.

    • Paran synnyttäminen

      Karjantuotteet; Kirnuaminen; Maito- ja voionnen hankkiminen, para; Maran (paran) karkoituslukuja; Para; Para (mara, piritys); Paralta tiedon ottaminen; Paran synnytys; Puuron keitto; Voita kirnutessaVoionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminen, KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa; SYNNYT/Paran syntyPara, voita ja myös muita maitotuotteita taloon tuova varallisuudenkartuttaja synnytettiin esim. kirnuamalla ja lyhyillä loitsusanoilla. Tyypillisiä ovat erilaiset kehotukset ja kutsut ("Synny para, synny para", "Tule para"), huomiot syistä, joiden vuoksi para ei synny sekä vakuutukset siitä, että ketään ei ole näkemässä. Paraa synnyttävä emäntä voi myös luvata puolet hengestään ja esim. parhaasta lehmästään. Paraa voidaan myös kutsua sivelemään puuro voilla ("Mis mas, tuo puuroon voita"). Paran synnytyssanat sisältyvät usein tarinaan, jossa paraa synnyttävä emäntä joutuu rengin keskeyttämäksi, jolloin renki käskee paran tuottamaan voin sijasta ulosteita. Toisinaan paran hahmo kytkeytyy maraan, karjaa vainoavaan tautidemoniin (ks. KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa).

    • Paran synnyttäminen*

      Karjantuotteet; Kirnuaminen; Maito- ja voionnen hankkiminen, para; Maran (paran) karkoituslukuja; Para; Para (mara, piritys); Paralta tiedon ottaminen; Paran synnytys; Puuron keitto; Voita kirnutessa*Voionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminen, KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa; SYNNYT/Paran synty*Para, voita ja myös muita maitotuotteita taloon tuova varallisuudenkartuttaja synnytettiin esim. kirnuamalla ja lyhyillä loitsusanoilla. Tyypillisiä ovat erilaiset kehotukset ja kutsut ("Synny para, synny para", "Tule para"), huomiot syistä, joiden vuoksi para ei synny sekä vakuutukset siitä, että ketään ei ole näkemässä. Paraa synnyttävä emäntä voi myös luvata puolet hengestään ja esim. parhaasta lehmästään. Paraa voidaan myös kutsua sivelemään puuro voilla ("Mis mas, tuo puuroon voita"). Paran synnytyssanat sisältyvät usein tarinaan, jossa paraa synnyttävä emäntä joutuu rengin keskeyttämäksi, jolloin renki käskee paran tuottamaan voin sijasta ulosteita. Toisinaan paran hahmo kytkeytyy maraan, karjaa vainoavaan tautidemoniin (ks. KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa).

    • Pelästyneelle hevoselle

      Jos hevonen säikkyyJos hevonen säikkyy matkalla, pyydetään (haltioilta) lupaa kulkea eteenpäin.

    • Petrun päivänä

      PetroPetrulle uhratiin voita ja villaa lammas- ja karjaonnen säilyttämiseksi.

    • Pilatun voionnen palauttaminen

      Kirnu pilataan ja pilaus torjutaan; Kirnun pilaus torjutaan; Kirnun sanat; Kirnun suojeleminen pahentajalta; Kirnutessa pahasilmä; Kun kirnuus ei tule voiksi; Pois riena kirnustani; Voionnen hankkiminenVoionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminenVoita kirnuamattomaksi pilattu kirnu päästetään pilauksesta.

    • Pilatun voionnen palauttaminen*

      Kirnu pilataan ja pilaus torjutaan; Kirnun pilaus torjutaan; Kirnun sanat; Kirnun suojeleminen pahentajalta; Kirnutessa pahasilmä; Kun kirnuus ei tule voiksi; Pois riena kirnustani; Voionnen hankkiminen*Voionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminen*Voita kirnuamattomaksi pilattu kirnu päästetään pilauksesta.

    • Poikimisen menestyminen

      Kun lehmän poikiminen ei onnistu, tiedustellaan, mistä ongelma on lähtöisin.

    • Poikimisonnen ja vasikan sukupuolen toivotus

      Astutus, sikiäminen; Erilaisia; Heiniä latoon luotaessa; Heinä; Laskiaishuuto; Lehmäisiä vasikoita; Suovan tekijä; Syntyvän karjan sukupuolen määrääminen; Vasikan ja karitsan sukupuolen määrääminen; Vasikan sukupuolen määrääminen; Vasikkaonnen toivotus; VasikkaonniJuustomaidon syöminen; Karitsan sukupuolen määrääminen; Karjaonnen pyyntö Katrilta; Varsojen sukupuolen määrääminenHeiniä latoon tuodessa (tai esim. heinäntekoa alkaessa, ensimmäistä kerppua valmistaessa, juhlapyhinä) toivotettiin kotieläimille poikimisonnea ja etenkin lehmille lehmävasikoita. Lehmäisiä vasikoita saatettiin toivottaa myös juustomaitoa syödessä.

    • Poikimisonnen ja vasikan sukupuolen toivotus*

      Astutus, sikiäminen; Erilaisia; Heiniä latoon luotaessa; Heinä; Laskiaishuuto; Lehmäisiä vasikoita; Suovan tekijä; Syntyvän karjan sukupuolen määrääminen; Vasikan ja karitsan sukupuolen määrääminen; Vasikan sukupuolen määrääminen; Vasikkaonnen toivotus; Vasikkaonni*Juustomaidon syöminen; Karitsan sukupuolen määrääminen; Karjaonnen pyyntö Katrilta; Varsojen sukupuolen määrääminen*Heiniä latoon tuodessa (tai esim. heinäntekoa alkaessa, ensimmäistä kerppua valmistaessa, juhlapyhinä) toivotettiin kotieläimille poikimisonnea ja etenkin lehmille lehmävasikoita. Lehmäisiä vasikoita saatettiin toivottaa myös juustomaitoa syödessä.

    • Poikineelle lehmälle vasikkaonnea

      Astutus; Härillään oleminen

    • Poikineen lehmän haltia

      Maito-onnen pyytäminen; Poikiminen

    • Poikineen lehmän onneksi

      Ensimmäisten heinien syöttö lehmälle; Karjan lisääntyminen; Lehmän poijinta; Poikiminen; Poikimishoito; Poikineen lehmän menestyminen; Poikineen lehmän paraneminen; Uhreja maanhaltijoilleMaito-onnea poikineelle lehmälle; Poikineelle lehmälle vasikkaonnea; Poikineen lehmän haltia; Poikinut lehmä tai vasikka varataan; VuoniminenPoikineelle lehmällä loitsitaan menestystä ja terveyttä kehottamalla tätä puremaan heinää ja syömään "suden suulla". Tyypillisesti tarkoituksena on lehmän ruokahalun (ja siten myös lypsyn) parantaminen, mutta toisinaan "suden suulla" ja "karhun hampaalla" on selvästi lehmää vaaroilta varaava funktio. Mukana on myös satunnaisia poikineen lehmän pikaiseen tervehtymiseen tähtääviä loitsuja. Loitsut esitettiin tyypillisesti ensi ateriaa tai juomaa antaessa.

    • Poikinut lehmä tai vasikka varataan

      Karjan suojeleminen kateelta; Karjan suojeleminen muulta vahingolta; Kateet, silmäykset; Kateita vastaan; Kylväjän sanoja; Lehmän poijinta; Lehmän poikiessa; Poikiminen; Poikineen lehmän savustaminenKarjan suojeleminen ja päästäminen kateista; Poikineen lehmän haltia; Poikineen lehmän onneksiPoikinut lehmät (tai vasikka - XIII) varataan esim. tulella kiertämällä (VII) tai savustamalla (II). Varattu lehmä on turvassa kateelta ja "noidilta". Poikinutta lehmää kateelta suojaavat loitsut ovat myös ryhmässä Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista.

    • Poro-onni

      Poron hoitoTernimaitoa uhrataan jotta porojen nisät pysyisivät terveinä.

    • Porolla ajo

      Poron hoitoPoroa innostetaan juoksemaan.

    • Porsaiden suojeleminen ja päästäminen kateista

      Kateita vastaan; Porsaiden suojeleminen kateiltaKarjan suojeleminen ja päästäminen kateista

    • Pässin sanat

      Oinaan synty; Pässin syntyHärän sanat; Sian sanat; Vohlan sanatPässin tai oinaan synnyiksi nimetyissä teksteissä kuvataan pässin synty (XII) sekä kutsutaan suojelupyhimystä tai haltiaa.

    • Rulli karja- ja voionnea hakemassa

      Karja-onnen hankkiminen; Maito- ja voionnen hankkiminen, para; Pääsiäisämmät eli rullit; Rullit; Rullit - minä voita volkuttelen: Toiselta voionnen ottaminen (Sulle vesi, mulle voi); Voi- ja maito-onnen hankkiminen; Voi- ja maito-onnen ottaminen toisen karjasta; Voionnen ottaminenVoionnen hankkiminen; Voionnen pilaaminenUseimmiten tarinaan sijoitettu kuvaus noidan tai rullin juhlapyhäyönä suorittamasta voionnen hankinnasta. Itse loitsusanat ovat samoja, joilla emännän varmistivat oman voionnensa (ks. vertailuotsikot).

    • Rullia vastaan

      Lampaan suojeleminen noidilta; Pääsiäisämmät eli rullit; Rullit - minä voita volkuttelenKarjan suojeleminen noidilta; Lampaiden suojeleminen noidilta; KARJAN TAUDIT/Rullin pilaama lehmä parannetaan

    • Rullille kostetaan

      Rullin kostaminenMaito-onnen pilaajalle kostetaanRullin aiheuttama vaiva parannetaan karkottamalla rulli ja / tai rullille kostetaan esim. nostamalla metsän tai veden väki.

    • Rullin sanat lentoon lähdössä

      Noita; Paholaisen saaminen avuksi; Pääsiäisämmät eli rullit; Rullin varustautuminen; Rullit

    • Sian astutus

      Karjulla käytettäessäLampaan astutusSikaa kehotetaan sikiämään ja saamaan sopiva määrä porsaita.

    • Sian kotiin huuto

    • Sian sanat

      Sian syntyHärän sanat; Pässin sanat; Vohlan sanatSian synnyksi nimetyt sanat, joissa kuvataan sian syntyperä, ja kutsutaan suojeluspyhimystä tai haltiaa (VI).

    • Sian tappaminen

      Sian kuolemaan panoSyöttisika saadaan kuolemaan, kun sitä uhataan näyttämällä teurastuspaikka.

    • Siat pysyvät aitauksessa

      Aitaukseen laskeminen; Jouluna; Pitkäperjantaina tuhkaa silmille; Siat estetään pahanteosta; Sika; Sika sokee, aita sakee; Sika varjellaan pahanteostaLehmä ei mene aidan yli; Sika aitomukseksiSiat estetään menemästä kesällä aidan yli peltoon toteamalla "Sika sokee, aita sakee". Sanat lausuttiin jouluna (VI, VII), pääsiäisenä (XII, XIII) tai keväällä sikoja ulos laskettaessa (XI, XIII). Poikkeuksellisesti siat pysytetään aitauksessa tervehtimällä niitä jouluaamuna (VII).

    • Siat saadaan syömään

      Sikojen menestyminenKarjan ruokahalu

    • Sika aitomukseksi

      Siat pysyvät aitauksessa

    • Sika pysyy metsälaitumella

      Laskiainen; LaskiaisenaSikoja laitumelle laskettaessa

    • Sikaa teurastettaessa

      Sikoja teurastettaessaSikojen menestykseksiSikaa teurastettaessa toivottiin sikojen poikimisonnea (VI, XIII) ja sikaonnea (VII).

    • Sikoja laitumelle laskettaessa

      Laitumelle laskettaissa; Sikojen menestyminenSika pysyy metsälaitumellaSikoja kehotetaan hakemaan oma ruokansa laidunmaalla.

    • Sikojen menestykseksi

      Porsaitten menestykseksi; Sika-onnen saamiseksiSian sanat; Sikaa teurastettaessaErilaisia sikojen menestykseksi luettuja sanoja. Sikaonnea pyrittiin lisäämään, säilyttämään sikoja myydessä; siat pyrittiin saamaan lisääntymään. Myös Ison sian runoa luettiin sioille niiden menestykseksi (VII).

    • Sikojen menestykseksi*

      Porsaitten menestykseksi; Sika-onnen saamiseksi*Sian sanat; Sikaa teurastettaessa*Erilaisia sikojen menestykseksi luettuja sanoja. Sikaonnea pyrittiin lisäämään, säilyttämään sikoja myydessä; siat pyrittiin saamaan lisääntymään. Myös Ison sian runoa luettiin sioille niiden menestykseksi (VII).

    • Sisiliskon karkotus navetasta

      Läävä; Sisilisko läävässä

    • Siunaus ennen navettaan astumista

      Siunaamatta navettaanNavettaan siunaamatta astuvaa uhkaava tauti torjutaan.

    • Suden nostattaminen toisen karjaan

      Karhun (hukan) nostaminen; Karhun, suden nostaminen, y.m.; Karhun, suden, nostattaminen toisen karjaan; Karjan, karjaonnen tuhoaminen; Petojen nostaminen; Suden (karhun) nosto; Suden nostaminen; Suden nosto; Suden nostaminen karjaanKarhun nostattaminen toisen karjaan

    • Suolan keitto laskiaisena

      LaskiaisenaLehmät kotiin laitumelta; KARJAN TAUDIT/Karjan suoloja tehtäessäLaskiaisena keitettiin lehmille suolaa, jota syötetään karjalle kiirastorstaina, jotta lehmät palaisivat laitumelta. Loitsusanoin yllytettiin tulta suolaa keittäessä sekä kehotettiin karjaa kuulemaan emäntänsä ääntä.

    • Sutta vastaan

      Huuto-yöt; Jyrkinä; Karhun asetussanoja; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karjaa laskiessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Koiran sanat eluk. pihalle pannessa; Kotiin ajettaessa; Lehmien pihalle pano; Pedoilta varjeleminen; Sanat karjaa laitumelle laskettaessa; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suden (karhun) suu suljetaan; Suden luku; Suden lumous; Suden sanat; Suden synty; Suden työnnäntäsanat; Suden vihat; Suojeleminen metsäneläimiltä; Susi kun repii karjaa; Susi pannaan kulkemaan; Varauksia vuotuisina juhlapäivinäHevonen varataan sutta vastaan; Jyrinpäivän ja Vapunpäivän huuto; Karhua vastaan; Karjaa laitumelle laskettaessa; Paimenen virsi; KARJAN TAUDIT/Suden pureman parantaminen karjasta; SYNNYT/Suden syntyLaidunmaille metsään laskettavaa karjaa suojeltiin metsän pedoilta erilaisilla varausmenoilla sekä loitsusanoilla, joissa sutta karkotetaan, suden kulkusuuntaa muutetaan ja suuta tukitaan. Tyypillisiä ovat erilaiset suden ja / tai metsän haltiain sekä karjan suojeluspyhimysten puhuttelut. Koska petojen nimitykset ja haltiat vaihtelevat alueittain, kannattaa ryhmää tarkastella rinnan karhua vastaan luettujen loitsujen kanssa.

    • Sutta vastaan*

      Huuto-yöt; Jyrkinä; Karhun asetussanoja; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karjaa laskiessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Koiran sanat eluk. pihalle pannessa; Kotiin ajettaessa; Lehmien pihalle pano; Pedoilta varjeleminen; Sanat karjaa laitumelle laskettaessa; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suden (karhun) suu suljetaan; Suden luku; Suden lumous; Suden sanat; Suden synty; Suden työnnäntäsanat; Suden vihat; Suojeleminen metsäneläimiltä; Susi kun repii karjaa; Susi pannaan kulkemaan; Varauksia vuotuisina juhlapäivinä*Hevonen varataan sutta vastaan; Jyrinpäivän ja Vapunpäivän huuto; Karhua vastaan; Karjaa laitumelle laskettaessa; Paimenen virsi; KARJAN TAUDIT/Suden pureman parantaminen karjasta; SYNNYT/Suden synty*Laidunmaille metsään laskettavaa karjaa suojeltiin metsän pedoilta erilaisilla varausmenoilla sekä loitsusanoilla, joissa sutta karkotetaan, suden kulkusuuntaa muutetaan ja suuta tukitaan. Tyypillisiä ovat erilaiset suden ja / tai metsän haltiain sekä karjan suojeluspyhimysten puhuttelut. Koska petojen nimitykset ja haltiat vaihtelevat alueittain, kannattaa ryhmää tarkastella rinnan karhua vastaan luettujen loitsujen kanssa.

    • Syöpäläisten karkotus navetasta

      Kärpäset eivät sikiä navettaan; Laskiaisena; Mikonpäivä - navettaan ottaminen; Syksyllä navettaan ottaminen. MikkeliKARJAN TAUDIT/Syöpäläisten karkotus karjasta; ERI TILOISSA/Kärpäsiä vastaan; ERI TILOISSA/Syöpäläisiä torjutaan taloa rakentaessa

    • Tallin rakentaminen

      Tallin alustus

    • Teurastettua sikaa kärvennettäessä

      Sian teurastaminen; Sika; Sikaa teurastettaessa

    • Teurastus

      Elukoita teurastaessa; Eläintä tapettaessa; Teurastaessa; Teurastaminen; Teurastus ("vilipustaminen", y.m.); Vasikan teurastaminenTeurastaessa luettiin erilaisia lyhyitä loitsuja ja toivotuksia, joiden tarkoitus oli varmistaa hyvä ruoantulo taloon (VI) ja vasikka- tai karitsaonnen säilyminen vastaisuudessa (XII, XIII, XIV). Teurastaessa luettiin myös eläimen jalan katkaisua koskevat sanat (X). Eläintä tappaessa luettiin myös poikkeuksellinen pitkä, erilaisista avunpyynnöistä koostuva loitsu (VII).

    • Uhrilammasta syötäessä

      Uhrilammasta kekrinä syötäessä tervehdittiin suojeluspyhimystä.

    • Uhrilammasta syötäessä*

      **Uhrilammasta kekrinä syötäessä tervehdittiin suojeluspyhimystä.

    • Vapunaamun huuto

      Maito-onniJyrinpäivän ja Vapunpäivän huutoVapunaamuna noustiin korkealle mäelle, soitettiin torvea ja huudettiin maitoa ja voimaa loitsijalle torven äänenkantaman alalta.

    • Varautuminen pilaantunutta heinää syödessä

      Erilaisia

    • Varsaa auran eteen pantaessa

      Varsaa ensi kerran pannaan auran eteenVarsaa kehotetaan astumaan suoraan.

    • Varsan menestyminen

      Hevosen hoitoa koskeviaVasikan menestyminen

    • Varsojen sukupuolen määrääminen

      Syntyväin hevosten sukupuolen määrääminen; Vasikan sukupuolen määrääminenKaritsan sukupuolen määrääminen; Poikimisonnen ja vasikan sukupuolen toivotus

    • Varsojen varaus susia vastaan

      Hevonen varataan metsän pedoilta

    • Vasikan iän määrääminen juustomaitoa syödessä

      Juuston syöminen; Pihkamaito; Vasikan menestyminen; VasikkaJuustomaitoa (ternimaitoa) eli juustoa syödessä toivotettiin vasikalle (satunnaisesti myös poikineelle lehmälle) pitkää ikää ja kopautettiin ruokatoveria lusikalla otsaan.

    • Vasikan karsinan siunaus

      Vasikka pannaan karsinaan

    • Vasikan menestyminen

      Lehmän poijinta; Vasikan ensi hoito; Vasikanhoitoon kuuluvia sanoja; Vasikka; Vasikka elää ja menestyy; Vasikoiden menestyminenVarsan menestyminen; Vasikan iän määrääminen juustomaitoa syödessä; Vasikan nimeäminenEnsi kertaa syötettävää tai juotettavaa vasikkaa kehotettiin syömään, juomaan, kasvamaan, elämään, menestymään, elämään vanhaksi ja "loistamaan". Loitsut ovat tyypillisesti lyhyitä kehotuksia, joissa voidaan viitata vasikan vanhempiin ("Täällä elää isäs, äitis; sinä myös", "Tätä ennen isäs ja emäs söi"). Vasikkaa voidaan myös kehottaa nostamaan päänsä, jos aikoo elää. Maanhaltian ja läävän akan tervehdyksiä, uhreja ja varauksia esiintyy satunnaisesti.

    • Vasikan menestyminen*

      Lehmän poijinta; Vasikan ensi hoito; Vasikanhoitoon kuuluvia sanoja; Vasikka; Vasikka elää ja menestyy; Vasikoiden menestyminen*Varsan menestyminen; Vasikan iän määrääminen juustomaitoa syödessä; Vasikan nimeäminen*Ensi kertaa syötettävää tai juotettavaa vasikkaa kehotettiin syömään, juomaan, kasvamaan, elämään, menestymään, elämään vanhaksi ja "loistamaan". Loitsut ovat tyypillisesti lyhyitä kehotuksia, joissa voidaan viitata vasikan vanhempiin ("Täällä elää isäs, äitis; sinä myös", "Tätä ennen isäs ja emäs söi"). Vasikkaa voidaan myös kehottaa nostamaan päänsä, jos aikoo elää. Maanhaltian ja läävän akan tervehdyksiä, uhreja ja varauksia esiintyy satunnaisesti.

    • Vasikan nimeäminen

      Nimen anto vasikalle; Vasikan ensi hoito; Vasikan menestyminen

    • Vasikka ei karkaa

      Tyy tyy memmä tarhaa; Vasikalle, joka menee toiseen karjaan; VasikkaVasikka pysytetään aitauksessa ja estetään menemästä toisen karjaan. Tähtitekstin(*) loitsufunktio päätelty lavansaarelaisen 13142:n perusteella.

    • Vasikka ei karkaa*

      Tyy tyy memmä tarhaa; Vasikalle, joka menee toiseen karjaan; Vasikka**Vasikka pysytetään aitauksessa ja estetään menemästä toisen karjaan. Tähtitekstin(*) loitsufunktio päätelty lavansaarelaisen 13142:n perusteella.

    • Vasikka vieroitetaan lehmästä

      Lehmä ei ikävöi vasikkaansa

    • Vasikkaonni

      Eläintä tapettaessa; Vasikan teurastaminen; VasikkaKarjaonnen pyyntö Katrilta; Lehmille virvotaan vasikkaonnea; Poikineelle lehmälle vasikkaonnea

    • Vasikoiden sukupuolen määräminen jouluna

      Lehmien ruokkiminen jouluna

    • Vetämättömäksi noidutun hevosen parantaminen

      Vetämättömäksi noiduttu hevonen

    • Vihamiehen hevosen kadottaminen

      Hevonen pannaan kulkemaanHevonen pilataan kulkemaan; Vihamiehen lehmän ajaminen kotiseudultaVihamiehen hevonen ajetaan karkuun laitumelta.

    • Vihamiehen lehmän ajaminen kotiseudulta

      Vihamiehen hevosen kadotus

    • Vihamies hevosella kulkemaan

      Ajainen, painajainen

    • Viili estetään pilaantumasta

    • Vohlan sanat

      Vohlan-kilon syntyHärän sanat; Pässin sanat; Sian sanatVohlan-kilon synnyksi nimetyssä tekstissä kutsutaan kutsutaan suojeluspyhimystä tai haltiaa.

    • Voionnen hankkiminen

      Anna voita, vuoren eukko; Juuston syöminen; Karjan laitumelle laskeminen; Kirnuaminen; Kirnun sanat; Kirnutessa; Kuolleen sormi voin tuottajana; Maito- ja voionnen hankkiminen; Maito- ja voionnen hankkiminen, para; Paran synnyttäminen; Rullit - minä voita volkuttelen; Toiselta voionnen ottaminen (Sulle vesi, mulle voi); Voi- ja maito-onnen hankkiminen; Voi- ja maito-onnen ottaminen toisen karjasta; Voin (maidon) sanat; Voionnen ottaminen; Voionnen suojeleminen; Voionnen säilyttäminen pahentajaa vastaan; Voionni; Voionni ei mene myödessä; Voita kirnutessa; Voita pieksettäessäParan synnyttäminen; Pilatun voionnen palauttaminen; Rulli karja- ja voionnea hakemassaVoionni pidettiin itsellä, hankittiin itselle tai anastettiin toiselta juhlapyhäöinä kirnuten. Emäntä toivoi hyvää rasvaista maitoa, itselleen voita ja muille vettä tai piimää ("Sulle vesi, mulle voi"; III, VI, VIII, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Voionnea loitsittiin myös voita myydessä (I, VI) sekä erilaisin sanoin kirnutessa. Kirnuaja pyysi apuun erilaisia auttajahahmoja, toivoi muidenkin voita kirnuunsa, sekä vauhditti kirnuamista erilaisin mielikuvin ("tuuli voita tuulemaan", "häränpäitä härkimeen"). Erilaisten varallisuuden kartuttajien, toisen onnea ryöstävien hahmojen ja voirunsautta koskevien uskomusten (X) osuus voionnen hankkimisperinteessä on merkittävä (ks. vertailuotsikot).

    • Voionnen pilaaminen

      Kirnu pilataan ja pilaus torjutaan; Voionnen anastusPilatun voionnen palauttaminen

    • Vuoniminen

      Poikinut lehmä tai vasikka varataan; KARJAN TAUDIT/Lampaan vuonimistautiVuona ja poikinut lammas varataan keritsimillä kiertäen.

  • 11. Karjan taudit

    • Ammus eläimessä

      Ammuksen luku; Ammuksen parantaminen; Ammuksen parantaminen hevosesta; Ammuksille; Ammuksissa; Ammuksissa kun on hevonen; Ammuksista pääsee; Ammuntataudin sanat; Ammus; Ammus, ähky; Ampumuksen sanat; Amputauti; Amputauti. Lento; Karja ammuksissa; Kateita vastaan; Kipujen synty; Madon pistämään; Pistoksen synty; PuskutÄhky; SYNNYT/Ammuksen synty; TAUDIT/AmmusLähinnä lehmää tai hevosta, mutta myös ihmistä kohtaava tauti, joka voi ilmetä äkillisenä kohtauksena, paiseena, turvotuksena jne. Taudin toisintonimiä on runsaasti (amputauti, pusku, lento, rutto). Tyypillisiä aineksia ovat taudin syntyaihelmat, taudin karkotussanat sekä erilaiset tietäjän sanat, esim. tietäjän apurin kuvaukset. Dialogi- ja numeraaliformulat ovat tyypillisiä. Etelä-Pohjanmaalla dominoi oma erityinen sekakielinen manaustyyppinsä. Tähän ryhmään on sijoitettu vain ne ammustaudin loitsut, joiden kontekstiedosta tai tekstistä käy ilmi, että parannettava on eläin.

    • Ammus eläimessä*

      Ammuksen luku; Ammuksen parantaminen; Ammuksen parantaminen hevosesta; Ammuksille; Ammuksissa; Ammuksissa kun on hevonen; Ammuksista pääsee; Ammuntataudin sanat; Ammus; Ammus, ähky; Ampumuksen sanat; Amputauti; Amputauti. Lento; Karja ammuksissa; Kateita vastaan; Kipujen synty; Madon pistämään; Pistoksen synty; Puskut*Ähky; SYNNYT/Ammuksen synty; TAUDIT/Ammus*Lähinnä lehmää tai hevosta, mutta myös ihmistä kohtaava tauti, joka voi ilmetä äkillisenä kohtauksena, paiseena, turvotuksena jne. Taudin toisintonimiä on runsaasti (amputauti, pusku, lento, rutto). Tyypillisiä aineksia ovat taudin syntyaihelmat, taudin karkotussanat sekä erilaiset tietäjän sanat, esim. tietäjän apurin kuvaukset. Dialogi- ja numeraaliformulat ovat tyypillisiä. Etelä-Pohjanmaalla dominoi oma erityinen sekakielinen manaustyyppinsä. Tähän ryhmään on sijoitettu vain ne ammustaudin loitsut, joiden kontekstiedosta tai tekstistä käy ilmi, että parannettava on eläin.

    • Eläimen kuoltua

      Eläimen kuoltua tautiin manattiin tautia ja tiedusteltiin syypäätä.

    • Eläimen pilatun ruokahalun parantaminen

      Eläimen äkkiä sairastuessa; Hevosen ruokahalun hankkiminen ja palauttaminen; Karjan ruokahalun säilyttäminen; Kateen karkottaminen; Kitumaan noiduttu lehmä; Pilatun maito-onnen palauttaminen; Syömättömyys; Syömättömäksi noiduttu hevonen saadaan syömään; Syömättömäksi silmätyn elukan parantaminenHevonen pilataan syömättömäksi; Sika pilataan syömättömäksi; Nivotauti; KOTIELÄINTALOUS/Hevosen ruokahalu; KOTIELÄINTALOUS/Karjan ruokahaluJos lehmän tai hevosen ruokahalu on pilattu tai silmätty, voidaan se palauttaa loitsuilla, joiden keskeiset ainekset ovat pahan aiheuttajan karkotukset sekä kehotukset syömään. Ruokahalun ylläpitäminen normaalioloissa ja esim. talviruokintakautena ks. vertailuotsikot.

    • Eläimen verensulkusanat

      Haavan luku; Veren pidätysKorvamerkitty lammas ei vuoda verta; Kuoharin sanat; TAUDIT/VerensulkuHaavoittunut lehmä tai hevonen parannetaan sulkemalla haava ja pysäyttämällä verenvuoto.

    • Elättikäärme

      Läävämato

    • Erilaisia karjan tauteja

      Eläinten kylvettäminen tautien karkoittamiseksi; Eläinten taudeissa; Erilaisia; Erilaisia tauteja; Erilaisia vammoja parantaessa; Kun lehmässä on tietymätön vaivaaja; Lehmän sairaus; Ožoandahizešta; Tuntemattomat taudit

    • Erilaisia karjan tauteja*

      Eläinten kylvettäminen tautien karkoittamiseksi; Eläinten taudeissa; Erilaisia; Erilaisia tauteja; Erilaisia vammoja parantaessa; Kun lehmässä on tietymätön vaivaaja; Lehmän sairaus; Ožoandahizešta; Tuntemattomat taudit**

    • Hevonen ontuu

      Ontuminen

    • Hevonen pilataan syömättömäksi

      Syömättömäksi silmätään hevonenEläimen pilatun ruokahalun parantaminen; Sika pilataan syömättömäksi

    • Hevonen pilataan ummelle

      UmpitautiUmpitauti eläimellä; TAUDIT/Umpitaudin nostatus

    • Hevonen virmattu

      Kun virmaa hevosen

    • Hevosen niukahdus

      Hevosen jalka sattuu; Hevosen nivellys; Hivellys; Hiveltymä; Hiveltymässä; Kipulukuja; Niukahduksen parantaminen hevosesta; Niukahdus; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdussanat; NiukausTAUDIT/Niukahdus; SYNNYT/Niukahduksen historiolaHevosen (joskus lehmän) jalan niukahtaessa, nyrjähtäessä tai hiveltyessä luettiin niukahdussanat, jotka koostuvat tyypillisesti Niukahduksen historiolasta ja Suonten sanoista. Poikkeuksellisesti on luettu myös kipusanoja (XIII).

    • Hevosen niukahdus*

      Hevosen jalka sattuu; Hevosen nivellys; Hivellys; Hiveltymä; Hiveltymässä; Kipulukuja; Niukahduksen parantaminen hevosesta; Niukahdus; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdussanat; Niukaus*TAUDIT/Niukahdus; SYNNYT/Niukahduksen historiola*Hevosen (joskus lehmän) jalan niukahtaessa, nyrjähtäessä tai hiveltyessä luettiin niukahdussanat, jotka koostuvat tyypillisesti Niukahduksen historiolasta ja Suonten sanoista. Poikkeuksellisesti on luettu myös kipusanoja (XIII).

    • Hevosen pääntauti

      Mikkelinpäivänä. Jouluna; PääntautiHevonen varataan päätautia vastaan (XII) ja parannetaan päätaudista (IX).

    • Hevosen varaaminen maanpitävää vastaan

      Maan panemille lehmille; KOTIELÄINTALOUS/Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassaJotta ostettu hevonen menestyisi uudessa paikassa, varataan se "maanpitävää" vastaan loitsulla, jonka aineksia ovat varaussanat noitia ja kateita vastaan.

    • Hiiden karkotus eläimestä

      Hiiden manaustaHiiden aiheuttama äkkinäinen tauti karkotetaan eläimestä.

    • Hiirenpesän syömisestä tarttunut tauti

      Ammus, ähky, turvotus; Erilaisia; Lehmän tauteja, erilaisiaHiiren pesän syönyt eläin parannetaan kysyen siltä huutamalla: "Ootkos syönyt hiiren pesää?".

    • Hullaantuneen karjan parantaminen

      Hullaantuneiden elukkain parantaminen"Huimaksi" pilattu karja kootaan kellokkaan johdolla laitumelta ja parannetaan ajamalla kipu pois karkotussanoilla.

    • Hulluksi tehdyn hevosen parantaminen

      Kirkonväki jos on syötetty hevoselleHevonen saadaan kitumaan tai hulluksi syöttämällä tälle kirkonväki. Vaiva parannetaan karkotusloitsulla.

    • Karhun pureman parantaminen karjasta

      Erilaisia tauteja; Erilaisia vammoja parantaessa; Karhun jäljen parantaminen; Metsän (n)itti metsän (n)ätty; Raani (karhun purema)Suden pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Karhua vastaan; SYNNYT/Karhun synty; TAUDIT/Karhun vihatKarhun purema parannetaan loitsuilla, joissa puhutellaan, lepytetään ja käsketään karhua parantamaan omat tekonsa ja ottamaan pois vihansa. Tyypillisiä aineksia ovat Karhun synty sekä karhun hyökkäystä vastaan luetut sanat (ks. vertailuotsikot).

    • Karjan suoloja tehtäessä

      Erilaisia; Karjan suolojen loihtiminen; Käärmeen suoloja tehtäessä; Lehmänsuoloja tehtäessä; Parannussuolojen tekoKOTIELÄINTALOUS/Suolan keitto laskiaisena; PARANNUSLOITSUT/Tautisuolojen valmistaminenKarjan suoloja tai tiettyä vaivaa parantavia tautisuoloja valmistaessa luettiin erilaisia, suolojen käyttötarkoituksen sanelemia loitsuja.

    • Kipeälle kanalle

      Kanan kipeydyttyä kanaa savustetaan ja tervehditään maanhaltiaa.

    • Kirotun eläimen parantaminen

      Kateet, silmäykset; Kirot; Kirot, riesa; Vasikan ensi hoitoKitumaan noidutun lehmän parantaminen; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen ja päästäminen kateistaKirottu tai rienottu eläin, jota vaivaa hiisi, pahalainen, lempo tai riesa parannetaan lyhyin loitsuin, joissa keskeisiä ovat erilaiset karkotussanat.

    • Kirotun eläimen parantaminen*

      Kateet, silmäykset; Kirot; Kirot, riesa; Vasikan ensi hoito*Kitumaan noidutun lehmän parantaminen; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen ja päästäminen kateista*Kirottu tai rienottu eläin, jota vaivaa hiisi, pahalainen, lempo tai riesa parannetaan lyhyin loitsuin, joissa keskeisiä ovat erilaiset karkotussanat.

    • Kitumaan noidutun lehmän parantaminen

      Kitumaan noiduttu lehmä; Lehmän tauteja, erilaisiaKirotun eläimen parantaminen

    • Korvamerkitty lammas ei vuoda verta

      Lampaan hoitoon kuuluvia sanojaEläimen verensulkusanat

    • Krupurin parantaminen

    • Kuoharin sanat

      Erilaisia katkelmia; Hevosen kuohiminen; Härän salvantasanat; Kateen luku; "Kirkkoon ottaessa"; Kuoharin luku; Kuoharin (salvurin) sanat; Kuoharin sanoja; Puukko pilvestä putosi; Pääsiäisenä; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihat; Salvurin sanat; Sanat hevosta leikatessa; Sonnin kuohiminen; Veren pidätysEläimen verensulkusanat; Kuoharin vala; Kuohittava eläin suojellaan kateelta; Kuohitsemisen jälkeen; Kuohittava eläin pysyy paikallaan; Sikoja salvettaessa; EPIIKKA/Väinämöisen veljenpoika; TAUDIT/VerensulkuHevosta (joskus myös sonnia - I, IX) kuohitessa luettiin kuoharin sanat. Tyypillisiä aineksia ovat puukon kuvaus ("Puukko pilvistä putosi... jolla mulkkuja mutelen"), verensulkusanat, suonten sanat, erilaiset parannus-ja tietäjän sanat (avunpyynnöt, kipusanat, tulen sanat, voiteen sanat), raudan sanat sekä kateen sanat. Kuohari voi myös pyytää haltioilta lupaa ja maata toimilleen sekä nimetä itsensä ja kuohittavan ("Ruuna nimes"). Kirjallisperäisenä kehystyksenä esiintyy runo Väinämöisen veljenpoika (I, VI, IX, XII). Myös yhteyksiä seksuaalirunouteen on (X, XI). Kuoharin sanat ovat tyypillisesti lyhyitä, yksinomaan puukko-aihelmasta tai verensulkusanoista koostuvia loitsuja mutta toisinaan hyvinkin pitkiä moniaineksisia ketjuja, joissa tematisoidaan useita kuohittavaa eläintä uhkaavia vaaroja.

    • Kuoharin sanat*

      Erilaisia katkelmia; Hevosen kuohiminen; Härän salvantasanat; Kateen luku; "Kirkkoon ottaessa"; Kuoharin luku; Kuoharin (salvurin) sanat; Kuoharin sanoja; Puukko pilvestä putosi; Pääsiäisenä; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan vihat; Salvurin sanat; Sanat hevosta leikatessa; Sonnin kuohiminen; Veren pidätys*Eläimen verensulkusanat; Kuoharin vala; Kuohittava eläin suojellaan kateelta; Kuohitsemisen jälkeen; Kuohittava eläin pysyy paikallaan; Sikoja salvettaessa; EPIIKKA/Väinämöisen veljenpoika; TAUDIT/Verensulku*Hevosta (joskus myös sonnia - I, IX) kuohitessa luettiin kuoharin sanat. Tyypillisiä aineksia ovat puukon kuvaus ("Puukko pilvistä putosi... jolla mulkkuja mutelen"), verensulkusanat, suonten sanat, erilaiset parannus-ja tietäjän sanat (avunpyynnöt, kipusanat, tulen sanat, voiteen sanat), raudan sanat sekä kateen sanat. Kuohari voi myös pyytää haltioilta lupaa ja maata toimilleen sekä nimetä itsensä ja kuohittavan ("Ruuna nimes"). Kirjallisperäisenä kehystyksenä esiintyy runo Väinämöisen veljenpoika (I, VI, IX, XII). Myös yhteyksiä seksuaalirunouteen on (X, XI). Kuoharin sanat ovat tyypillisesti lyhyitä, yksinomaan puukko-aihelmasta tai verensulkusanoista koostuvia loitsuja mutta toisinaan hyvinkin pitkiä moniaineksisia ketjuja, joissa tematisoidaan useita kuohittavaa eläintä uhkaavia vaaroja.

    • Kuoharin vala

      Hevosen kuohiminen; Kuoharin sanojaKuoharin sanat

    • Kuohitsemisen jälkeen

      Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Sanat hevosta leikatessa; Sanat pässin salvamisen jälkeenKuoharin sanat; Sikoja salvettaessaSalvetulle ruunalle tai pässille toivotetaan hyvinvointia: kasvua, lihavuutta, terveyttä ja hyvää villan kasvua.

    • Kuohittava eläin pysyy paikallaan

      Kuoharin sanat; Kuoharin sanojaKuoharin sanat; KOTIELÄINTALOUS/Hevosen kengittäminen

    • Kuohittava eläin suojellaan kateelta

      Hevosen kuohiminen; Hevosen suojeleminen kateelta; Kuoharin sanat; Kuoharin sanojaKuoharin sanat; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen ja päästäminen kateistaKuohittava eläin suojellaan kateilta, jotka uhkasivat etenkin, jos paikalla oli salaa katselevia ulkopuolisia. Kateen sanat ovat kuoharin sanojen tyypillistä ainesta, ja tähän ryhmään on koottu vain ne kuohitessa esitetyt tekstit, joiden funktioksi mainitaan kateelta suojeleminen, tai jotka koostuvat yksinomaan kateen sanoista.

    • Kuratauti lehmällä

      Kuratauti

    • Kärpän pureman parantaminen lehmästä

      Kärpän purema; Kärpän puremaan; Lumituikan purema Läävämato; KOTIELÄINTALOUS/Kärppää vastaan; SYNNYT/Eläinten puremien historioloita; SYNNYT/Kärpän synty; TAUDIT/Kärpän purema; TAUDIT/Käärmeen sanatLyhyitä kehotuksia kärpälle, syntyaihelmia (IX) tai kuvauksia Pyhän Pietarin ja Neitsyt Marian välisestä dialogista, jonka myötä purema parantuu (X).

    • Käärmeen pureman parantaminen eläimestä

      Erilaisia vammoja parantaessa; Käärmeen luku; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen piston parannus; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen pureman vihat - Mato musta maan alainen; Käärmeen sanat; Käärmeen suoloja tehtäessä; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen synty (maon luku). Mato musta maan alainen; Käärmeen vihat; Madon pistämään; Tuntemattomat tauditKarjan suoloja tehtäessä; Kärpän pureman parantaminen lehmästä; Läävämato; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen käärmeeltä; SYNNYT/Käärmeen pureman historiola; SYNNYT/Käärmeen synty; TAUDIT/Käärmeen sanatKäärmeen purema parannetaan karjasta ja kotieläimistä tyypillisesti samoin tai samankaltaisin Käärmeen sanoin kuin ihmisistä - ks. TAUDIT/Käärmeen sanat.

    • Käärmeen pureman parantaminen eläimestä*

      Erilaisia vammoja parantaessa; Käärmeen luku; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen piston parannus; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen pureman vihat - Mato musta maan alainen; Käärmeen sanat; Käärmeen suoloja tehtäessä; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen synty (maon luku). Mato musta maan alainen; Käärmeen vihat; Madon pistämään; Tuntemattomat taudit*Karjan suoloja tehtäessä; Kärpän pureman parantaminen lehmästä; Läävämato; KOTIELÄINTALOUS/Karjan suojeleminen käärmeeltä; SYNNYT/Käärmeen pureman historiola; SYNNYT/Käärmeen synty; TAUDIT/Käärmeen sanat*Käärmeen purema parannetaan karjasta ja kotieläimistä tyypillisesti samoin tai samankaltaisin Käärmeen sanoin kuin ihmisistä - ks. TAUDIT/Käärmeen sanat.

    • Lampaan pyörätauti

      Pyörätauti

    • Lampaan vuonimistauti

      Vuoniminen, vuonaKOTIELÄINTALOUS/Vuoniminen

    • Lehmä pilataan lypsämään verta

      Voi- ja maito-onnen ottaminen toisen karjastaVerta lypsävän lehmän parantaminen

    • Lehmän ajettunut kurkku tai leuka

      Ajettunut kurkku tai leuka

    • Lehmän kohtaus

      KohtausTAUDIT/Kohtaus

    • Leini lehmän utareissa

      Kleinin sanat; Leinin parantaminenSYNNYT/Leinin historiola; SYNNYT/Leinin synty; TAUDIT/Koi; TAUDIT/Leini

    • Lennos

      Halvaus; Laaki; Lennoksen sanat; Lento; Letti, letty; Letty; Letyn l. lennoksen sanat; Letyn, lötyn sanat; Nuolen lento; Puhti; Tuulen lentoTAUDIT/LentoLennos, letty, lätty jne. on monimuotoinen tauti, jonka identiteetti on epäselvä: se on samastettu noidannuolen aiheuttamaan kohtaukseen (lento), ripuliin, ähkyyn (XI) jne. Tyypillisiä aineksia ovat karkotussanat sekä erilaiset numeraalikaavat.

    • Lohikäärmeen vihoja vastaan

      Lennos

    • Loukkaustauti karjassa

      Loukkaus, leini, lentotautiSYNNYT/Loukkauksen synty; TAUDIT/Loukkaustauti

    • Lääkettä eläimelle antaessa

      Erilaisia tauteja; Erilaisia vammoja parantaessaPARANNUSLOITSUT/Lääkkeet

    • Läävämadon nosto

      Matajaisen nosto; Talvikon nosto

    • Läävämato

      Ajettunut kurkku tai leuka; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen pureman vihat - Mato musta maan alainen; Käärmeen sanat; Käärmeen vihat; Lumikin purema; Läävämadon (talvikon) jäljen parantaminen; Läävämadon purema; Läävämadon sanat; Matajainen; Matajainen, salamato, tulimato; Navettamadon purema; Tallitoukka; Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato); Talvikon purema; Talvilaukka; TuulimatoElättikäärme; Kärpän pureman parantaminen lehmästä; Käärmeen pureman parantaminen eläimestä; SYNNYT/Läävämadon synty; TAUDIT/Käärmeen sanat; TAUDIT/MatajainenLäävämadon (talvikon) jälkeä parannettiin karjasta käärmeen sanoja muistuttavilla sanoilla, joiden keskeisiä aineksia ovat läävämadon puhuttelut, elinympäristön ja ulkonäön kuvaukset, syntyaihelmat, sekä kehotukset parantaa aiheuttamansa paha. Loitsuissa esiintyy myös erilaisia parannussanoja. Läävämadon runsaat toisintonimet liittävät eläimen myös esim. tarhakäärmeeseen.

    • Maan panemille lehmille

      Kun maa panee lehmät; Lehmältä kun maito häviääHevosen varaaminen maanpitävää vastaan; KOTIELÄINTALOUS/Ehtynyt tai pilattu lehmä lypsäväksi; KOTIELÄINTALOUS/Maanhaltialta karjan menestystä

    • Mahon lehmän selville ottaminen

      Mahon selville ottaminen

    • Märepala lehmälle

      Karjaa laskiessa; Märepalan kadotusLehmälle tehdään märepala, jos tältä on märe (kuola) kadonnut eli lehmä on lakannut märehtimästä (X). Märepala tehdään myös märepalansa kadottaneelle lehmälle, joka sairastuu tai ei menesty (IV, XII).

    • Nari lehmän jalassa

      NariTAUDIT/Nari

    • Navetan haltia panee lehmän

      Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato)Läävämato; Tanhuon isäntä panee hevosen

    • Neula poistetaan eläimestä

      Erilaisia vammoja parantaessa; Kun eläin syö neulan; Kun neula menee elukan vatsaan; Raudan sanat ja verensulkuLehmän nielemä kurkkuun juuttunut tai mahaan joutunut neula poistetaan erilaisilla lyhyillä sanoilla. Tyypillisiä ovat karkotussanat, voiteen sanat, kehotukset, joilla neulan kärkeä käännytetään, sekä raudan ja vasken puhuttelut tai syntyaihelmat.

    • Nivotauti

      Eläimen pilatun ruokahalun parantaminen

    • Nori

      Erilaisia vammoja parantaessaLehmän utareita vaivaava, esim. pahkoina ja neninä ilmenevä nori parannettiin erilaisilla lyhyillä parannussanoilla, esim. karkotussanoilla.

    • Nännien ajetuttua

      Erilaisia; Erilaisia vammoja parantaessa; Laskiainen; Lehmän nännille; Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato); Utarien pöhötyksessäNavetan haltia panee lehmänLehmän nänneistä tai utareista torjutaan ja parannetaan pöhötykset, turvotukset, paiseet ja rakkulat.

    • Painajainen lehmässä ja hevosessa

      Ajainen, painajainen; Ajajainen; Erilaisia vammoja parantaessa; Kun lehmässä on tietymätön vaivaaja; Letyn l. lennoksen sanat; Mara; Maran (paran) karkoituslukuja; Maran poistaminen; Navettaanpano syksyllä; Painaja; Painajainen; Painajainen ajetaan lehmästä; Painajainen ajetaan pois; Painajainen kun ajaa hevosta; Painajaisen karkoittaminen hevosesta ja lehmästäKOTIELÄINTALOUS/Paran synnyttäminen; SYNNYT/Painajaisen synty; TAUDIT/PainajainenPainajainen, mara tai ajajainen on personoitu tauti, joka ajaa eläintä. Oireita ovat esim. vaahtoava hiki. Painajainen ajetaan pois eläimestä tyypillisesti karkotussanoilla. Toisinaan painajainen ajetaan lähettäjäänsä vaivaamaan. Loitsija voi karkottaa eläintä "ajavaa" painajaista tai maraa pois, koska hän aikoo itse ajaa eläintään. Ryhmään kuuluu myös painajaista vastaan varautuessa luettuja loitsuja.

    • Painajaisen nostatus hevoselle

      Painajaisen nostatusTAUDIT/Painajaisen nostatusHevoselle nostatetaan painajainen, jolloin se ei jaksa vetää kuormaansa hikoamatta vaahtoon.

    • Paiseet kotieläimissä

      Erilaisia vammoja parantaessa; Kasvajaiset karkoitetaan elukasta; Lampaan hoito ja kuljetusSYNNYT/Paiseen synty; TAUDIT/PaiseKäsnät tai kasvajaiset parannetaan lampaista ja lehmistä erilaisilla paiseen sanoilla.

    • Petolinnun pureman parantaminen karjasta

      Jos haukka tai kotka iskee elukkaanSYNNYT/Haukan syntyHaukan tai kotkan jälki parannetaan ja estetään tulehtumasta lukemalla haukan syntysanat, sekä viittaamalla Väinämöisen sanoihin, joissa Väinämöinen pyytää, että eläin saisi olla rauhassa metsämiehen toverina.

    • Pilatun hevosen parantaminen

      Hevosen sairausHevosen ruokahalun parantaminen; Hulluksi tehdyn hevosen parantaminen

    • Punatauti

      Jouluna; Karjan laitumelle laskeminen; Kierto- eli punatautiKarja suojeltiin punataudilta laitumelle laskiessa (VII) tai jouluna (VI) ja parannettiin (VI).

    • Puru

      Ähky eläimessä

    • Pyörätauti

    • Päivänmakaajaksi pilatun lehmän parantaminen

    • Päästäisen purema eläimessä

      Noukkahiiren purema; Päästäjäisen puremaSYNNYT/Päästäisen synty; TAUDIT/Päästäisen sanat

    • Rampatauti

    • Riisitauti vasikalla

      RiisiSYNNYT/Riiden synty; TAUDIT/Riisi

    • Rullin pilaama lehmä parannetaan

      Pahentajaa vastaan; Rullin kostaminenKOTIELÄINTALOUS/Rullia vastaan; KOTIELÄINTALOUS/Rullille kostetaan

    • Rutto kotieläimissä

      Rutto; Rutto lampaissa; Tahvanan päivänäSYNNYT/Ruton synty; TAUDIT/RuttoNautakarja tai lampaat varataan ruttoa vastaan tai parannetaan rutosta.

    • Ruutana ei tartu ostohevoseen

      KOTIELÄINTALOUS/Ostetun hevosen menestyminen uudessa paikassa

    • Sairaan hevosen parantaminen

      Hevosen sairausPilatun hevosen parantaminen; KOTIELÄINTALOUS/Hevosen menestykseksiHevonen parannetaan erittelemättömästä taudista ja vaivasta esim. kehottamalla eläintä nousemaan (VII, IX).

    • Sairaan lampaan parantaminen

      Erilaisia tauteja; Lampaan hoito ja kuljetus; Lampaan luku; Lampaan sairausKOTIELÄINTALOUS/Lampaiden menestyminen

    • Sammakon jäljen parantaminen lehmästä

      Käärmeen (madon) sanatVerta lypsävän lehmän parantaminen; TAUDIT/Sammakon jälki

    • Siikasen sanat eläimelle

      Siikasen sanatTAUDIT/Rikka silmässä

    • Sika pilataan syömättömäksi

      SyömättömyysEläimen pilatun ruokahalun parantaminen; Hevonen pilataan syömättömäksi

    • Sikoja salvettaessa

      Kuoharin sanoja; Sian salvaminen; Sian salvantasanat; Sikaa kuohittaessa; Sikaa salvettaessaKuoharin sanat; Kuohitsemisen jälkeenSikaa salvettaessa toivottiin sialle hyvää kasvua ja terveyttä sekä, kuten kuoharin sanoissa, parannettiin salvamisen jälkiä. Apuun voitiin pyytää esim. sikojen emuuta Kynimystä (I).

    • Sorkkatauti

      Sorkkataudissa olevalle eläimelle luettiin suonten sanat.

    • Suden pureman parantaminen karjasta

      Erilaisia tauteja; Erilaisia vammoja parantaessa; Raani; Suden (karhun) karkoitussanoja; Suden haavaa vastaan; Suden vihoihinKarhun pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Sutta vastaan; SYNNYT/Suden synty

    • Syöpäläisten karkotus karjasta

      Erilaisia vammoja parantaessa; Syöpäläisten karkoitus; Väiveiden karkottaminenKOTIELÄINTALOUS/Kärpästen karkotus navetasta

    • Tanhuon isäntä panee hevosen

      Navetan haltia panee lehmänTanhuon ukon panema hevonen parannetaan prostiuttamalla, hyvittämällä tanhuon ukko eli tallin haltia.

    • Tikku pois eläimestä

      Tikku hevosen kaviossa; Tikun, risun vioissaTikun tai risun vioittamaa lehmää parannettiin puun vihojen tai pistoksen numeraali-kaavalle perustuvilla sanoilla sekä kostamalla vioittumaan syypäälle vihamiehelle.

    • Tuulen painama eläin parannetaan

      Tuulen painama elukka parannetaanTAUDIT/Tuulesta tarttuu

    • Umpitauti eläimellä

      Ummettu; Umpitaudin parantaminen; Umpitaudissa; UmpitautiHevonen pilataan ummelle; TAUDIT/UmpitautiUmpitauti, ummetus tai kusiumpi parannetaan eläimestä lyhyin sanoin, joiden tyypillinen idea on eläimen suolen liikkeen aikaansaaminen.

    • Varsalle rautahampaan toivotus

      TAUDIT/Lapsen maitohampaan lähtiessä

    • Vasikan sairaus

      Erilaisia tauteja; Vaiva pois vasikasta; Vasikan ensi hoitoKOTIELÄINTALOUS/Kituva vasikka teuraaksi

    • Vasikan synnytyssanat

      Lasta synnyttäessä; Lehmän poijinta; Vasikat kun eivät synnyTAUDIT/SynnytysLehmän synnytystä helpotetaan synnytysloitsulla.

    • Verta lypsävän lehmän parantaminen

      Erilaisia vammoja parantaessa; Kateita vastaan; Maito-onnen hankkiminen; Maito-onnen pyytäminen; Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato); Veren lypsäminen; Verta lypsämään pilatun lehmän parantaminenLehmä pilataan lypsämään verta; Sammakon jäljen parantaminen lehmästä

    • Vuonan silmät vuotavat

      Erilaisia

    • Ähky eläimessä

      Ammus, ähky; Ammus, ähky, turvotus; Ähky; Ähkyn (letyn= sanat; Ähkytaudin parantaminen hevosesta, lehmästä ja lampaastaPuru; SYNNYT/Ähkyn synty; TAUDIT/ÄhkyEläimen ähkyyn on käytetty usein samoja loitsuja kuin ihmiselle (ks. vertailuotsikko). Eläinten ähkyyn luetuissa loitsuissa tyypillisiä ovat lyhyet, esim. hevoselle osoitetut kehotukset nousta ylös ja seistä, sekä erilaiset karkotussanat, syntyaihelmat sekä ähkyn puhuttelut ("Ähky poika äimeröinen, toinen poika tohmeroinen").

  • 12. Lemmennosto, kosinta, häät, perhe-elämä

    • Avioitumisajan tiedustelu eläimeltä

      Laskiaistaika; Sialta tiedustelu: milloin naidaan; Tiedusteluja sialta tai hevoselta; Tulevan aviopuolison tiedusteluAvioitumisajan tiedustelu käeltäLaskiaisena sialta (joskus hevoselta, vasikalta tai lampaalta) tiedustellaan, avioituuko kysyjä alkavana vuonna. Eläimen äännähdys tulkittiin myöntäväksi vastaukseksi.

    • Avioitumisajan tiedustelu käeltä

      Arpa: kuku kultanen käkönen; Kuku, kuku kulta käki; Käeltä tiedustelu: milloin naidaan?; Käen kukuttaminen; Käen kukutus; Tulevan aviopuolison tiedusteluAvioitumisajan tiedustelu eläimeltä; Eliniän tiedustelu käeltä; Tiedusteluja ja pyyntöjä leppäkertulta; Paimenlaulut: Kuku, käki, kuinka kauan paimenessaKäkeä kukutettiin ("Kuku kultainen käkönen") ja kukuntojen määrästä laskettiin avioitumisaika. Tähän yhdistetty myös ne tekstit jotka ovat tyttöjen lauluissa.

    • Avioitumisajan tiedustelu käeltä*

      Arpa: kuku kultanen käkönen; Kuku, kuku kulta käki; Käeltä tiedustelu: milloin naidaan?; Käen kukuttaminen; Käen kukutus; Tulevan aviopuolison tiedustelu*Avioitumisajan tiedustelu eläimeltä; Eliniän tiedustelu käeltä; Tiedusteluja ja pyyntöjä leppäkertulta; Paimenlaulut: Kuku, käki, kuinka kauan paimenessa*Käkeä kukutettiin ("Kuku kultainen käkönen") ja kukuntojen määrästä laskettiin avioitumisaika. Tähän yhdistetty myös ne tekstit jotka ovat tyttöjen lauluissa.

    • Avioitumisajan tiedusteluja

      Morsiameksi tulon tiedustelu; Naimaonni; Niin miun lempeni liehukoh; Tytöt kun käyvät kuuntelemassaAvioitumisajan tiedustelu eläimeltä; Avioitumisajan tiedustelu käeltä; Tulevan puolison näkeminenJuhlapyhinä suoritettuja tiedusteluja ja enteidenottoja, joilla selvitettiin kuluvan vuoden naimaonnea.

    • Hyvän sulhasen toivotus

      Sulhasen toivotusHyvää sulhasta huudettiin laskiaismäessä.

    • Kylmätty pari saadaan rakastumaan

      Lemmennosto; Rienottu pariskunta saadaan rakastamaan toisiaanLemmennostoloitsut; Pariskunta päästetään pilauksista; Rakastuneiden kylmentäminen

    • Lemmennosto miehelle

      Lemmen kirpoimiksi; Lemmen nostatus; Lemmen nosto; Lemmennosto; Löylyn sanoja; Miehen luku; "Pinoon pannun" päästäntä; Pojan suostuttaminen; Seurauksen (ikävän) sanoja; Synnytyskivut; Tytön (elukan) suostuttaminen; Tytön suostuttaminen; Varauksia ja naimataikojaKosiminen menestyy; Lemmennostoloitsut; Mieskunnon pilausMiehelle nostettiin lempeä kuten tytölle, jotta hän saisi hyvän naimaonnen: tytöt suostumaan kosintaan, rakastumaan jne. Miehelle nostettiin lempeä kuitenkin myös, jos hänen mieskuntonsa oli heikko tai pilattu. Tällöin loitsut koostuvat lähes yksinomaa siittimen nostatuksista sekä puhutteluista, joissa sukuelinten luojaa pyydetään parantamaan pilatut elimet. Jos miehen lempeä ja sukuelimiä nostatetaan avoimesti tytöille, "piian pillun päälle", on kyseessä tytön lemmennosto (eli tyttö rakastuttaa poikaa itseensä. Toisinaan, jos loitsuteksti koostuu selkeästi miestä parantavista aihelmista, on tytön lemmennostoloitsu sijoitettu molempiin ryhmiin). Ryhmässä on myös lemmennostoja, joita on käytetty sekä tyttöjen että poikien lemmennostoon.

    • Lemmennostoa vastaan

      Lemmen kylmentäminen; Lemmen kylmäseminen; Nostetusta lemmestä päästäminen; Rakastumaan saa itseensä; Rakastuneitten kylmentäminen; Tytölle lempi kohoaa; Tytön taioista vapautuminen; Varaus lemmen loitsua vastaanLemmensortoloitsut; Rakastuneiden kylmentäminenNostettu lempi poistetaan, rakkaus kylmennetään tai lemmennostoa vastaan varaudutaan.

    • Lemmennostoloitsut

      Arvan lukuja; Hyvän naimaonnen hankkiminen; Kisaan ja praasnikkaan mentäessä; Lemmen kirpoimiksi; Lemmen kylmentäminen; Lemmen nostatus; Lemmen nosto; Lemmen nostatus kylvettämällä; Lemmennosto; Lemmennosto kylpiessä; Lemmennostosanoja miehelle; Lemmennostovirsi; Lemmentaika pääskysen ensi kerran nähdessä; Lemmentaikoja Iivanan päivän vastaisena yönä; Lempeä nostaissa; Löylyn sanoja; Mene kirkkohon kukaksi; Miehen luku; Miehen suostuttaminen; Miks ei sinua naia; Naimaonnen hankkiminen; Neidon virsi; Neito kiinnittää pojan itseensä; Niin miun lempeni liehukoh; Nouse, lempi, liehumah; Parin puut, parin petäjät; Pojan suostuttaminen; Rakastetun ennustaminen; Seurauksen (ikävän) sanoja; Siikasen luku; Sulhon taionta; Synnytyskivut; Tytölle lempi kohoaa; Tytön suostuttaminen; Älköön turnus tulkokaanHäävuoteeseen onnea; Lemmennosto miehelle; Kylmätty pari saadaan rakastumaan; LYRIIKKA/?; TAUDIT/KylmätautiTytölle tai naimattomalle naiselle nostetaan lempeä eli naimalykkyä. Loitsun tarkoitus on saada tytön lempi, seksuaalinen vetovoima ja haluttavuus naimakaupan kohteena kohoamaan, pojat (tai tietty poika) rakastumaan ja sulhaset saapumaan sankoin joukoin. Lempeä nostettiin tavallisesti kylvettämällä, ja loitsuissa onkin runsaasti kylvetyssanoja (esim. "Ammuin joutsenen joelta, jolla neitonen peseytyy"), kylpemisen (vihdan, vedellä valelun) ja koristautumisen kuvauksia. Muita loitsuston yleisiä aihelmia ovat taudinsyyn tiedustelun kaltaiset selvittelyt, joissa pohditaan, miksi tyttöä ei vielä ole naitu, sekä avunpyynnöt (esim. "Nouse neitonen norosta"). Lemmennostoloitsut voivat olla lyhyitä taikatavan symboliikkaan perustuvia vertauksia, joissa tähdennetään lemmen nousemisen, maineen puhtauden, rakkauden voiman jne. mielikuvia ("Niin lempeni liehukoon kuin...", "Olkoon lempeni/maineeni ylhäällä/puhdas kuin...", "Pala/kaipaa minuun/minua kuin..."). Etenkin kisoissa lempeä nostettiin lyhyellä luonnonnostolla "Minä susi, muut lampaita". Lemmennostoloitsuissa lempeä ja kunniaa kehotetaan nousemaan, liehumaan kaikkien nähtäväksi sekä kulkemaan tytön luo ("Nouse lempi liehumaan", "Nouse kiihko kiimasuosta... orin kiihko... tamman kiihko") - sulhasia kehotetaan saapumaan myös kaukaisilta seuduilta. Suoraan miehelle ja tämän sukuelimille osoitetuissa säkeissä nostatetaan miehen sukupuoliviettiä ja siitintä ("Nouse noppa, seiso seppä", "Päästä kyrpä kytkystä", "Pala tuli, pala paula, pala miehen mieli") - näitä säkeitä esiintyy myös loitsuissa, joilla on nostettu miehen pilattua mieskuntoa (ks. vertailuryhmät). Tyttöjen lemmennostoloitsuissa esiintyy myös paljon lyyrisiä aineksia, joissa kuvataan partnerinvalinnan emotionaalisia latauksia.

    • Lemmennostoloitsut*

      Arvan lukuja; Hyvän naimaonnen hankkiminen; Kisaan ja praasnikkaan mentäessä; Lemmen kirpoimiksi; Lemmen kylmentäminen; Lemmen nostatus; Lemmen nosto; Lemmen nostatus kylvettämällä; Lemmennosto; Lemmennosto kylpiessä; Lemmennostosanoja miehelle; Lemmennostovirsi; Lemmentaika pääskysen ensi kerran nähdessä; Lemmentaikoja Iivanan päivän vastaisena yönä; Lempeä nostaissa; Löylyn sanoja; Mene kirkkohon kukaksi; Miehen luku; Miehen suostuttaminen; Miks ei sinua naia; Naimaonnen hankkiminen; Neidon virsi; Neito kiinnittää pojan itseensä; Niin miun lempeni liehukoh; Nouse, lempi, liehumah; Parin puut, parin petäjät; Pojan suostuttaminen; Rakastetun ennustaminen; Seurauksen (ikävän) sanoja; Siikasen luku; Sulhon taionta; Synnytyskivut; Tytölle lempi kohoaa; Tytön suostuttaminen; Älköön turnus tulkokaan*Häävuoteeseen onnea; Lemmennosto miehelle; Kylmätty pari saadaan rakastumaan; LYRIIKKA/?; TAUDIT/Kylmätauti*Tytölle tai naimattomalle naiselle nostetaan lempeä eli naimalykkyä. Loitsun tarkoitus on saada tytön lempi, seksuaalinen vetovoima ja haluttavuus naimakaupan kohteena kohoamaan, pojat (tai tietty poika) rakastumaan ja sulhaset saapumaan sankoin joukoin. Lempeä nostettiin tavallisesti kylvettämällä, ja loitsuissa onkin runsaasti kylvetyssanoja (esim. "Ammuin joutsenen joelta, jolla neitonen peseytyy"), kylpemisen (vihdan, vedellä valelun) ja koristautumisen kuvauksia. Muita loitsuston yleisiä aihelmia ovat taudinsyyn tiedustelun kaltaiset selvittelyt, joissa pohditaan, miksi tyttöä ei vielä ole naitu, sekä avunpyynnöt (esim. "Nouse neitonen norosta"). Lemmennostoloitsut voivat olla lyhyitä taikatavan symboliikkaan perustuvia vertauksia, joissa tähdennetään lemmen nousemisen, maineen puhtauden, rakkauden voiman jne. mielikuvia ("Niin lempeni liehukoon kuin...", "Olkoon lempeni/maineeni ylhäällä/puhdas kuin...", "Pala/kaipaa minuun/minua kuin..."). Etenkin kisoissa lempeä nostettiin lyhyellä luonnonnostolla "Minä susi, muut lampaita". Lemmennostoloitsuissa lempeä ja kunniaa kehotetaan nousemaan, liehumaan kaikkien nähtäväksi sekä kulkemaan tytön luo ("Nouse lempi liehumaan", "Nouse kiihko kiimasuosta... orin kiihko... tamman kiihko") - sulhasia kehotetaan saapumaan myös kaukaisilta seuduilta. Suoraan miehelle ja tämän sukuelimille osoitetuissa säkeissä nostatetaan miehen sukupuoliviettiä ja siitintä ("Nouse noppa, seiso seppä", "Päästä kyrpä kytkystä", "Pala tuli, pala paula, pala miehen mieli") - näitä säkeitä esiintyy myös loitsuissa, joilla on nostettu miehen pilattua mieskuntoa (ks. vertailuryhmät). Tyttöjen lemmennostoloitsuissa esiintyy myös paljon lyyrisiä aineksia, joissa kuvataan partnerinvalinnan emotionaalisia latauksia.

    • Lemmensortoa vastaan

      Hyvän naimaonnen hankkiminen; Kun sulhaset rupeavat lähtemään; Kun tyttö antaa aparat; Kun tyttö antaa kihlat takaisin; Lemmen kirpoimiksi; Lemmen nosto; Lemmennosto; Nouse, lempi, liehumahLemmennostoloitsut; LemmensortoloitsutLemmensorron ja naimaonnen menetyksen välttämiseksi esitetään loitsuja kihlojen palauttamisen sekä epäonnistuneiden, rukkasten antoon päättyneiden kosintojen yhteydessä. Lempi ja naimalykky saadaan säilymään ja uusia sulhasia saapumaan lemmennostoloitsuilla tai mitätöimällä hylättyjen kosijoiden sortotoimet manauksilla.

    • Lemmensortoloitsut

      Lemmen kylmentäminen; Lemmen kylmäseminen; Tytön lemmen sorrantaLemmensortoa vastaan; Mieskunnon pilausTytön tai naisen lempi eli naimalykky tai kunnia pilataan niin, että tämä ei saa sulhasia. Lempeä sorrettiin esim. jos tyttö hylkäsi kosinnan.

    • Mies hyväksi vaimolleen

      Mies ei lyö vaimoaan; Nuorikko tulee miehelässä onnelliseksi; Varauksia ja naimataikojaHäärunot/Häänäytelmään kuuluvat taikamenot ja varaukset: Sopua avioparille; Valta morsiamelleMiehen vihaisuus sekä väkivaltaisen miehen lyönnit ja pahat sanat estetään lyhyillä loitsuilla.

    • Mies pysyy kotona

      Miehen pysyttäminen kotona

    • Mieskunnon pilaus

      Lemmennosto; Miehen lukuLemmennosto miehelle; LemmensortoloitsutMies pilataan kykenemättömäksi.

    • Onnentoivotus yöjalassa

      LykkyERI TILOISSA/Lykky; ERI TILOISSA/YöjalassaYöjalassa käyjä toivottaa taloon elinkeino-onnea sekä talon tyttärelle naimaonnea sekä kaunista ja rakastavaa sulhasta.

    • Pariskunta päästetään pilauksesta

      Jos sulhanen ja nuorikko turmellaan; Pariskunta päästetään pilauksista; Taikamenoja, varauksiaKylmätty pari saadaan rakastumaanPilattu pariskunta tai morsian ja sulhanen päästetään pilauksesta tai "maan kohtauksista" (VI).

    • Puolison tiedustelu arpomalla

      Arvalla tiedustelu; Arvan lukuja; Arvanlyönti; Avioparin tiedustelu arpomallaPuolison tiedustelu leppäkertulta; Puolison tiedustelu paarmalta; Puolison tiedusteluja; Tulevan puolison näkeminen; ERI TILOISSA/ArpominenArpomalla (seulalla (VII), arpaheinillä (VIII, IX, XII) tai rahalla (X)) tiedustellaan tuleeko tytöstä ja pojasta pari, sekä myös sitä, tuleeko parille ero tai avioton lapsi.

    • Puolison tiedustelu leppäkertulta

      Leppäkertulta tiedusteluPuolison tiedustelu paarmalta; Puolison tiedustelujaLeppäkerttu lähetetään lentoon ja lentosuunnasta ennustetaan sulhasta.

    • Puolison tiedustelu paarmalta

      Paarma; Paarmalta rakastetun tiedusteluPuolison tiedustelu leppäkertulta; Puolison tiedustelujaPaarma lähetetään lentoon ja lentosuunnasta ennustetaan sulhasta.

    • Puolison tiedusteluja

      Leikkuun loputtua; Uusi vihtaPuolison tiedustelu arpomalla; Puolison tiedustelu leppäkertulta; Puolison tiedustelu paarmaltaSuunta, josta tuleva puoliso saapuu selvitetään heittämällä ilmaan uusi vihta tai sirppi.

    • Rakastuneiden kylmentäminen

      Lemmen kylmentäminen; Lemmen kylmäseminen; Lemmen nostatus; Lemmennosto; Rakastuneiden vieroitus; Rakastuneitten kylmentäminen; Rakastuneitten kylmyytysLemmennostoa vastaan; Lemmensortoloitsut; Kylmätty pari saadaan rakastumaanRakastavaiset tai kihlapari saadaan vieraantumaan toisistaan, riitaiseksi tai eroamaan lyhyillä loitsuilla, joiden keskeinen idea on taikatapaan liittyvä vertaus: olkoot rakastavaiset kylmä kuin tämä kivi. Myös "liika" tai ei-toivottu rakkaus voidaan kylmentää.

    • Rakastuneiden kylmentäminen*

      Lemmen kylmentäminen; Lemmen kylmäseminen; Lemmen nostatus; Lemmennosto; Rakastuneiden vieroitus; Rakastuneitten kylmentäminen; Rakastuneitten kylmyytys*Lemmennostoa vastaan; Lemmensortoloitsut; Kylmätty pari saadaan rakastumaan*Rakastavaiset tai kihlapari saadaan vieraantumaan toisistaan, riitaiseksi tai eroamaan lyhyillä loitsuilla, joiden keskeinen idea on taikatapaan liittyvä vertaus: olkoot rakastavaiset kylmä kuin tämä kivi. Myös "liika" tai ei-toivottu rakkaus voidaan kylmentää.

    • Sulhasen petollisuuden selville ottaminen

      Petollisuuden selville ottaminenJuhannuksena otetuin entein voidaan nähdä sulhasen petollisuus.

    • Tulevan puolison näkeminen

      Aviopuolison tiedustelu; Naimaonni; Puolison tiedustelu juhlaöinä; Rakastetun ennustaminen; Sulhasen tiedustelu; Sulhon tiedustelu; Toiselta voionnen ottaminen (Sulle vesi, mulle voi); Tulevan aviopuolison tiedustelu; Tulevan puolison tiedustelu; Unissa näkeminenAvioitumisajan tiedusteluja; Puolison tiedustelu arpomalla; Tulevan puolison tapojen tiedusteluJuhlapyhänä (esim. laskiaisena tai juhannuksena), uuden kuun aikana tai esim. huoneessa ensi kertaa nukkuessa kutsutaan tulevaa puolisoa näyttäytymään. Tuleva puoliso - sulhanen tai morsian - voi näyttäytyä unessa, peilissä, kaivon vedessä jne.

    • Tulevan puolison tapojen tiedustelu

      Sulhasen (morsiamen) tapojen tiedustelu

  • 13. Lastenhoito

    • Kun ensi kertaa annetaan ruokaa lapselle

      Varauksia lapsen syntymän jälkeenKs. mös Eri tiloissa: Ruokailu (erit. I4 1930)

    • Lapselle haltia

      Kylvetys ja varauksetLapsen ja äidin kierräntä; VastasyntynytSyntyessään haltiattomalle lapselle hankitaan haltia kiertämällä äiti ja lapsi raudalla.

    • Lapselle hammasraha

      Hammasraha lapselleKs. myös Taudit: Uudern hampaan pyyntö

    • Lapselle naimaonnea

      Hyvän naimaonnen hankkiminen vastasyntyneelle lapselle; Lapsen ensipesu; Lapsen synnyttyä; Lasta kylvetettäessäVrt. Vastasyntynyt

    • Lapsen nenän pienentäminen

    • Lapsen vierottaminen

      Lapsen vierotus

    • Lapsesta ei paskanen

    • Lapset kun ei ala kävellä

    • Lapsi

      Sekalaisia loitsujaHuulet honkottimet, lipsuttimet, lonkottimet, istu kiukan kiville, astu saunan ahkiolle... Ei tietoa kontekstista.

    • Lapsia pelotellaan

    • Lasta kylvetettäessä

      Kylvettäessä; Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Lapsen ensi pesu; Lapsen kivuissa; Lapsen kylvetys; Lapsen kylvetyssanat; Lapsen synnyttyä. Kylvetettäessä; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsi lihavaksi; Lapsia kylvettäessä; Lasta vedellä pestessä; Lasten menestyminen; Lasten tauteja; Liika; Löyly; Pientä lasta kylvettäessä Lasta kylvetetään kunnolliseksi; VastasyntynytLasta kylvetettäessä luetut loitsu muodostavat heterogeenisen ryhmän, joista tähän ryhmään on kerätty ne loitsut, joissa kysymyksessä on sairauden parantaminen tai terveyden ylläpitäminen. Tyypillisiä elementtejä ovat löylyn luvut, yleiset kylvetyssanat, taudinsyyn tiedustelut ja karkotussanat. Jos loitsun tekstissä tai kontekstitiedossa mainitaan selkeä sairaus, on teksti sijoitettu ko. taudin yhteyteen. Lasten kylvettäminen kiroista tai kateista muodostaa tulkinnanvaraisen tapauksen, koska yleisissä kylvetyssanoissa viitataan usein kiroihin ja kateisiin mahdollisina taudinsyinä. Yleiset hyväluonteisuuden kylvetykset sekä vastasyntyneen lapsen kylvettämiseen liittyvät loitsut muodostavat omat ryhmänsä.

    • Lasta kylvetettäessä*

      Kylvettäessä; Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Lapsen ensi pesu; Lapsen kivuissa; Lapsen kylvetys; Lapsen kylvetyssanat; Lapsen synnyttyä. Kylvetettäessä; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsi lihavaksi; Lapsia kylvettäessä; Lasta vedellä pestessä; Lasten menestyminen; Lasten tauteja; Liika; Löyly; Pientä lasta kylvettäessä *Lasta kylvetetään kunnolliseksi; Vastasyntynyt*Lasta kylvetettäessä luetut loitsu muodostavat heterogeenisen ryhmän, joista tähän ryhmään on kerätty ne loitsut, joissa kysymyksessä on sairauden parantaminen tai terveyden ylläpitäminen. Tyypillisiä elementtejä ovat löylyn luvut, yleiset kylvetyssanat, taudinsyyn tiedustelut ja karkotussanat. Jos loitsun tekstissä tai kontekstitiedossa mainitaan selkeä sairaus, on teksti sijoitettu ko. taudin yhteyteen. Lasten kylvettäminen kiroista tai kateista muodostaa tulkinnanvaraisen tapauksen, koska yleisissä kylvetyssanoissa viitataan usein kiroihin ja kateisiin mahdollisina taudinsyinä. Yleiset hyväluonteisuuden kylvetykset sekä vastasyntyneen lapsen kylvettämiseen liittyvät loitsut muodostavat omat ryhmänsä.

    • Lasta kylvetetään kunnolliseksi

      Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Lapsen pysyttäminen kotona; Lapsen repukylpy; Lasta kylvetettäessä; Lemmen nosto Lapselle naimaonnea; VastasyntynytLasta - lähinnä poikalasta - kylvetetään ja kehotetaan syömään "russaa ja ruumenta" sekä pysyttelemään kotona. Tämä toisinaan myös vastasyntyneelle suoritettu "repukylpy" tähtäsi kunnollisen, hyvämaineisen ja kylälläkäyntiä välttävän miehen kasvamiseen. Ryhmässä on mukana myös muutama pikkulapselle osoitettu loitsu, jossa lasta toivotetaan tiettyihin ammatteihin.

    • Lasta kylvetetään kunnolliseksi*

      Kylvetys ja varaukset; Kylvetyssanoja; Lapsen pysyttäminen kotona; Lapsen repukylpy; Lasta kylvetettäessä; Lemmen nosto* Lapselle naimaonnea; Vastasyntynyt*Lasta - lähinnä poikalasta - kylvetetään ja kehotetaan syömään "russaa ja ruumenta" sekä pysyttelemään kotona. Tämä toisinaan myös vastasyntyneelle suoritettu "repukylpy" tähtäsi kunnollisen, hyvämaineisen ja kylälläkäyntiä välttävän miehen kasvamiseen. Ryhmässä on mukana myös muutama pikkulapselle osoitettu loitsu, jossa lasta toivotetaan tiettyihin ammatteihin.

    • Lasten sukupuolen määrääminen

    • Paholainen vaihtaa lapsen

      Lapsen aivastaessa; Lapsen syntyessä

    • Vaihdettu lapsi takaisin

    • Vastasyntynyt

      Itkettäjä; Itkeväisen parantaminen; Kastevesi; Kun lapsi on syntynyt; Kylvetettäessä; Kylvetys ja varaukset; Lapsen ensi pesu; Lapsen itkettäjä; Lapsen kylvetys; Lapsen synnyttyä; Lapsen synnytyksessä; Lapsen syntyessä; Lapsen uni ja unettomuus; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsi kun otetaan synnyntäsijaltaan; Lapsivaimon sanat; Lasta kapaloidessa; Lasta kasteelle vietäessä; Lasta kylvetettäessä; Lasta synnyttäessä; Lasten menestyminen; Löylyn sanoja; Painajainen; Pientä lasta kylvettäessä; Tervehdys maanhaltialle lapsen syntyessä; Toivotuksia; Varauksia lapsen syntymän jälkeen; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Äiti ja lapsi siunataanKun ensi kertaa annetaan ruokaa lapselle; Lapselle haltia; Lapselle naimaonnea; Lapsen ja äidin kierräntä; Lapsen napa; Lasta kylvetettäessä; Lasta kylvetetään kunnolliseksi; Lapsen kasvun estäminen; ERI TILOISSA: Vaatetta päälle puettaessaLapselle toivotetaan syntymän jälkeen, ensi kertaa kylvetettäessä tai ensimmäisiä toimia suorittaessa erilaista hyvää: onnea, menestystä, ulkomuotoa, jälkeläisiä, luonnetta, kasvua ja terveyttä. Vastasyntyneelle luetuissa loitsuissa esiintyy myös erilaisia tervehdyksiä haltioille, varauksia ja siunauksia, joilla lasta suojellaan pahaa, esim. pahansuopien kateutta ja kiroja vastaan. Onnen ja terveyden toivotuksia saatettiin esittää lapselle myös myöhemmin (tai täsmentämättömänä ajankohtana) kylvetysloitsuissa ja ns. repukylvyn yhteydessä (>Lasta kylvetetään kunnolliseksi). Ks. vertailuotsikot.

    • Vastasyntynyt*

      Itkettäjä; Itkeväisen parantaminen; Kastevesi; Kun lapsi on syntynyt; Kylvetettäessä; Kylvetys ja varaukset; Lapsen ensi pesu; Lapsen itkettäjä; Lapsen kylvetys; Lapsen synnyttyä; Lapsen synnytyksessä; Lapsen syntyessä; Lapsen uni ja unettomuus; Lapsen vihtominen terveeksi; Lapsi kun otetaan synnyntäsijaltaan; Lapsivaimon sanat; Lasta kapaloidessa; Lasta kasteelle vietäessä; Lasta kylvetettäessä; Lasta synnyttäessä; Lasten menestyminen; Löylyn sanoja; Painajainen; Pientä lasta kylvettäessä; Tervehdys maanhaltialle lapsen syntyessä; Toivotuksia; Varauksia lapsen syntymän jälkeen; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Äiti ja lapsi siunataan*Kun ensi kertaa annetaan ruokaa lapselle; Lapselle haltia; Lapselle naimaonnea; Lapsen ja äidin kierräntä; Lapsen napa; Lasta kylvetettäessä; Lasta kylvetetään kunnolliseksi; Lapsen kasvun estäminen; ERI TILOISSA: Vaatetta päälle puettaessa*Lapselle toivotetaan syntymän jälkeen, ensi kertaa kylvetettäessä tai ensimmäisiä toimia suorittaessa erilaista hyvää: onnea, menestystä, ulkomuotoa, jälkeläisiä, luonnetta, kasvua ja terveyttä. Vastasyntyneelle luetuissa loitsuissa esiintyy myös erilaisia tervehdyksiä haltioille, varauksia ja siunauksia, joilla lasta suojellaan pahaa, esim. pahansuopien kateutta ja kiroja vastaan. Onnen ja terveyden toivotuksia saatettiin esittää lapselle myös myöhemmin (tai täsmentämättömänä ajankohtana) kylvetysloitsuissa ja ns. repukylvyn yhteydessä (>Lasta kylvetetään kunnolliseksi). Ks. vertailuotsikot.

  • 14. Laki, oikeus, yhteiskunta

    • Hallitsijan kuvan turmelu

      Keisaria vahingoitetaan pistämällä neula hänen kuvaansa.

    • Kinkereillä

      Kinkeriin mennessä; Kinkerissä; Lukukinkereillä osaaminen; Lukusioilla (kinkereillä) hämmästymättömäksi; LukusisssaKäräjillä; Papin lumoaminen; Rippikouluun lähtiessä; LEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Valta morsiamelle; ERI TILOISSA/Kerjäläisen luku; ERI TILOISSA/Muistaminen ja lukutaitoLoitsut auttavat kinkereillä olijaa pärjäämään ja muistamaan mitä piti sanoa. Tyypillisesti loitsu nostaa omaa voimaa ja lumoaa muut voimattomiksi: "Minä susi, muut lampaita", "Sinä susi, minä karhu".

    • Käräjillä

      Käräjiin mennessä; Käräjissä; Käräjissä voittaa; Laki lumotaan; Tuomarin lumoaminen; Vastustajan masentaminenLEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Valta morsiamelle; Laulut laulusta: Laki lauloa lupasiSyytetty yrittää erilaisin taikatavoin ja loitsuin kääntää tuomarin ja lautamiesten mielen oikeudenmukaisiksi ja lempeiksi. Keskeisiä aihelmia ovat oman voiman nostattaminen ("Minä susi, muut lampaita"), lain ottaminen omiin käsiin ("Laki maahan langetkoon, tuomari tukehtukoon, minä itse tuomariksi"). Tyypillisiä ovat myös erilaiset avunpyynnöt, väen tai kalman nostatukset sekä kerskaukset. Loitsut ovat muutamia poikkeuksia (XII) lukuunottamatta lyhyitä.

    • Käräjillä*

      Käräjiin mennessä; Käräjissä; Käräjissä voittaa; Laki lumotaan; Tuomarin lumoaminen; Vastustajan masentaminen*LEMMENNOSTO, KOSINTA, HÄÄT, PERHE-ELÄMÄ/Valta morsiamelle; Laulut laulusta: Laki lauloa lupasi*Syytetty yrittää erilaisin taikatavoin ja loitsuin kääntää tuomarin ja lautamiesten mielen oikeudenmukaisiksi ja lempeiksi. Keskeisiä aihelmia ovat oman voiman nostattaminen ("Minä susi, muut lampaita"), lain ottaminen omiin käsiin ("Laki maahan langetkoon, tuomari tukehtukoon, minä itse tuomariksi"). Tyypillisiä ovat myös erilaiset avunpyynnöt, väen tai kalman nostatukset sekä kerskaukset. Loitsut ovat muutamia poikkeuksia (XII) lukuunottamatta lyhyitä.

    • Pahantekijä päästetään kirouksesta

      Pahantekijä päästetään vapaaksiVarastetun tavaran takaisin saaminen

    • Pahantekijälle kostetaan

      Varastetun tavaran takaisin saaminen

    • Palkan maksu

      Huonon palkanmaksun kosto; Teinin manausERI TILOISSA/Saidan kiroaminen

    • Papin lumoaminen

      Laskiaishuutoja; Papin eteen mennessäKinkereillä; Rippikouluun lähtiessäKohdattu pappi lumotaan hyväksi (XIV) tai omaa luontoa suojellaan papilta (IV) omaa voimaa nostavalla loitsulla: "Minä susi, muut lampaita".

    • Rippikouluun lähtiessä

      Kinkereillä; Papin eteen mennessäHaukea pyydetään papille uhrikalaksi rippikouluun lähtiessä.

    • Sotaan lähtiessä

      Jousi, pyssy; Rajasota; Sotaloitsuja; Sotalukuja; Sotamiehen luvutSotaan lähtijä vahvistaa itseään luoteja vastaan. Loitsuissa tyypillisiä ovat varaustautumista kuvaavat aihelmat, avunpyynnöt, kerskaukset ym. tietäjän sanat. Apuun pyydetään Ukkoa, jumalaa sekä Väinämöistä; sotilas pyytää itselleen kivisiä, tulisia tai muuten väkeviä suojavarusteita ja aseita, joiden suojassa sotia. Etenkin taistelumielikuvia hyödyntävät tietäjän sanat ovat yleisiä. Sotaanlähtijä saattaa myös lumota tuliaseiden ruudin syttymättömäksi, luodit osumattomiksi ja pyssyn suut tukkoon.

    • Sotaan lähtiessä*

      Jousi, pyssy; Rajasota; Sotaloitsuja; Sotalukuja; Sotamiehen luvut**Sotaan lähtijä vahvistaa itseään luoteja vastaan. Loitsuissa tyypillisiä ovat varaustautumista kuvaavat aihelmat, avunpyynnöt, kerskaukset ym. tietäjän sanat. Apuun pyydetään Ukkoa, jumalaa sekä Väinämöistä; sotilas pyytää itselleen kivisiä, tulisia tai muuten väkeviä suojavarusteita ja aseita, joiden suojassa sotia. Etenkin taistelumielikuvia hyödyntävät tietäjän sanat ovat yleisiä. Sotaanlähtijä saattaa myös lumota tuliaseiden ruudin syttymättömäksi, luodit osumattomiksi ja pyssyn suut tukkoon.

    • Talon jako

    • Tappelun nosto

      Ihmiset saadaan tappelemaanHääväki pilataan tappelemaanVäki usutetaan tappeluun kokouspaikalla

    • Varas manataan varastamaan

      Varkaalle intoa nostetaan; VarkausTAUDIT/Varas parannetaanVaras yllytetään varastamaan yhä lisää ja joutumaan hirteen.

    • Varas saatetaan lyömään kirveellä jalkansa

      Raudan nostosanatVarastetun tavaran takaisin saaminen; ERI TILOISSA/Halkopinon varjeleminen; TAUDIT/Raudan nostatus

    • Varastetun tavaran takaisin saaminen

      Hautausmaalla ja kirkossa käynti; Paholaisen lakin saaminen; Rosvojen jäljillä; Varas; Varas pakotetaan tunnustamaan; Varas pannaan takaisin tuomaan; Varastettu tavara; Varastettu tavara takaisin; Varastetun tavaran palauttaminen; Varkaalle; Varkaalle tehdään kolme kummaa; Varkaan kiinni joutuminen; Varkaan kiinni saaminen; Varkaan kiroaminen; Varkaan kostaminen; Varkaan loihtu; Varkaan luku; Varkaan selville ottaminen; Varkaan taika; Varkaanviemää peruutetaan; Varkaus;Pahantekijä päästetään kirouksesta; Pahantekijälle kostetaan; Varautuminen varkaita vastaan; KALASTUS/Kalavarkaalle; MAANVILJELYS/Naurismaan suojeleminen varkailta; METSÄSTYS/Riistan varkaalleKalman väkeen ja vainajiin tavallisesti liittyvillä taikatavoilla ja loitsuilla varas saadaan kärsimään fyysisiä vaivoja tai omantunnontuskia, joiden vuoksi hän tunnustaa tai palauttaa varastetun tavaran. Loitsut voivat myös auttaa omistajaa varastetun tavaran jäljille myös muilla keinoin. Tyypillisiä ovat erilaisten auttajien ja väkien (kalman, veden, tulen, maan) kutsut ja nostatukset. Varastetusta tavarasta voidaan myös neuvotella pirun kanssa. Varasta voidaan myös kehottaa palauttamaan tavarat: "Sinä varas vaivatta, hirtettävä hirmuisesti, tuo se tavara takaisin".

    • Varautuminen varkaita vastaan

      Varkaita vastaan; Varkaita vastaan varautuminen; VarkausVarastetun tavaran takaisin saaminen; MAANVILJELYS/Naurismaan suojeleminen varkailta

    • Varkaan varokeinoja

      Näkymättömäksi pääseminen; Varas lumoo nostoväen; Varkaan taika; Varkaan varautuminenERI TILOISSA/Lukon avaaminen; MAANVILJELYS/Naurismaan suojeleminen varkailta; TAUDIT/Puun vihojen varaltaVaras varmistaa loitsuilla onnistumisensa, estää tekonsa paljastumisen ja tunnonvaivat, saa lukot auki ja varautuu kostoa vastaan, nukuttaa uhrit ja siunaa osan saaliista uhriksi.

    • Vihollisia vastaan

      Sekalaisia loitsuja

  • 15. Eri tiloissa

    • Aarteen kätkeminen ja löytäminen

      Aarre; Aarteen haltuunsa ottaminen; Aarteen kätkeminen; Aarteen löytäminen; Aarteen saaminen haltuunsa; Taitamattoman aarteenottajan pääseminen aarteen tuottamasta vaivastaAarteen kätkemiseen ja haltuun ottamiseen liittyy monimutkaisia taikatapoja ja erilaisia lyhyitä mahdottomuusformulaan perustuvia loitsuja. Aarretta ei kukaan löydä, ennen kuin: kukolla kynnetään, kanalla äestetään; Yhdeksän pojan/veljeksen veri vuodatetaan; kuolleen kädellä kaivetaan; Kristuksen veri vuotaa, jne.

    • Anteeksi kun joku pyytää

    • Astiantekijän sanat

    • Eksyksissä

      Eksyksistä pääseminen; Eksyminen; Metsään ei eksyRyhmä sisältää erilaisia lyhyitä loitsuja, joiden avulla metsään eksynyt joko varautuu eksymistä vastaan, löytää tien kotiinsa tai suojautuu pahalta.

    • Ennustus

      Vrt. Arpominen

    • Halkopinon varjeleminen

      Pakene pois pahan tekijä! Ks. myös XI 1538 - vrt. Pahantekijältä varautuminen.

    • Harakka

      Harakalle joka säkättää; Harakan varalta; Harakkaa vastaan varautuminenHarakalta kysytään: "Mitä sei, huora, säkätät?"

    • Hiusten kasvu

      Ks. myös Lampaanhoito: Lampaita keritessä; Taudit: Hiustenlähdön ehkäisemiseksiKaikki tyyppiä "kerin kerin uttii, muoril mustii sukkii, vaaril valkosii vattui, morsiamel sukkarihmoi (2662). Vrt. Hiusten leikkuu.

    • Hiusten leikkuu

      Hiuksia leikatessa; miehen tukka tuuleenVrt. Hiusten kasvu; Taudit: Hiustenlähdön ehkäisemiseksiHiusten kasvun takaamiseksi sanottiin: Miehen tukka tuuleen, naisen tukka tuleen! Kommentti: "Oli kai tarkoitus että nainen kuului kodille, koska hänen hiuksensa uhrattiin kotiliedessä, kun mies taas kuului kodin ulkopuolelle." (XIII3 10004)

    • Huone lämpimän pitäväksi

      Huone lämpimäksi; Huoneet lämpimän pitäviksi; Tupa lämpimän pitäväksiMikkelinä (kekrinä) pyydetään huonetta pitämään lämpimän sisällään.

    • Huoneen tervehdys

      Huoneeseen ensikeraa tullessa

    • Hyväksi soittajaksi tuleminen

      Hyväksi viulunsoittajaksi; Itsensä lupaaminen haltioille

    • Härkämies

      Riitti, joka tehdään joko pitkälle matkalle lähtevälle (vrt. Lönnrotin sanakirja: härkämies) tai pojalle, joka ei ole vielä mies.

    • Ikävöimiseen

      Ikävä; Ikävöimään pilataanIhmistä autetaan pääsemään irti ikävästä (yl.) tai, kerran, ihminen saadaan ikävöimään kuollutta (I4 2029).

    • Jauhattajan sanat

      Ks. myös Rukouksia: Jauhojen siunaaminen

    • Juomarin parannus

      Miehen pidättäminen juopottelusta

    • Juopoksi noituminen

      Juomaan nostaminen; Juomariksi; Juomariksi saattaminen; Juopoksi saa toisen

    • Järjen hankkiminen

    • Kadonnutta esinettä etsittäessä

      Kadonneen löytäminen; Kadottaessa jotain; Varastetun tavaran palauttaminen; Varkaan sanatKs. myös XIV 2092.

    • Kaivo jos pilataan

      Kaivo saadaan kuivumaan

    • Kaivoa kaivaessa

    • Kaivolla vettä ottaessa pääsiäisaamuna

    • Kaivon paikkaa katsottaessa

      Kaivon etsintä; Kaivon paikan katsominen

    • Kaivon pilaaminen

      Kaivon kuivattaminen; Vesi - kaivo

    • Kaivon päästö pilauksesta

      Jos kaivo pilataan; Kaivo jos on kuivanut

    • Kaivosta vettä

      Vedenotto joko kaivosta tai avannosta; Vesikorvoa sisään tuodessa; Vesi - kaivo; Vettä ottaessa; Vettä uuteen astiaan ensi kertaa pantaessaKs. myös Kaivon pilaaminen; Kaivon päästö pilauksesta; Haltiat: VedenhaltialleNe loitsut, joissa suoraan puhutellaan vedenhaltiaa, on sijoitettu haltioihin. Ks. VII4 1752.

    • Kankaan kutominen

      Kangasta käärimään ruvetessa; kangasta puille pantaessa; Kankaan kudonta; Kankaan sanoja; Saran vanuttaminen

    • Kehrääjän sanoja

    • Kerjäläiselle viljaa antaessa

    • Kerjäläisen luku

      Kerjäläisen loitsu; Ruuan manuu sanat; Vieraan vara - köyhälle jakamistaVrt. Luteita vastaan

    • Kissalle

      Kissa; Kissan vannottaminenKs. myös Taudit: Kissan kynsiessä

    • Kissalle*

      Kissa; Kissan vannottaminen*Ks. myös Taudit: Kissan kynsiessä*

    • Koiran pysyminen omistajansa luona

      Koiraa pidätetään; Koiran kesyttäminen uuteen omistajaansa; Koiran mielimistä vastaan; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminen; Äkäinen koira lumotaanVrt. Ostettu karja ei ikävöi uudessa paikassa; Ostettua karjaa kuljetettaessa uuteen paikkaanKoiraa estetään karkaamasta lyhyellä kehotuksella "Tunne koria kotisi!" tai "Tässä on isäntäs, tässä emäntäs. Pitemmät tekstit noudattavat kaavaa: Seuraa nyt minua niinkuin piru sitä lautamiestä, jaka toisiin tietää ja toisin tuomitsee!

    • Koraussanat

    • Korppi viestin tuojana

      Ennustukset korpin lennosta; Korpin kielen muuttaminen; Korpin kruokkuessa; Korppi; Korppi kuoleman enteenä; Korppi pahan ennustajana; Kronni (Viestin-tuoja lintu)Vrt. Metsästys: Korpin sanat; Kalastus: Korpin lennosta ennustetaan saalistaKorpin äänen kuuleminen on viesti, josa on ennustettu kuolemaa, vahinkoa, "uusia", "outoja". Korpin kruokunnan lakkaamiseksi tai äänen muuttamiseksi on sanottu: "Muuta äänesi, musta lintu, jos mitä pahhaa tietänet." (XIII 13250). Laaja selostus: III3 4603.

    • Korttipelisä onni

    • Koskea laskiessa

      Kosken sanoja; Koskia laskemaan lähtiessä; Vesillä: kokea laskettaessa; Vene manataan hukkumaan koskeenKs. vielä VII3 1305, XII1 3854-3855, 3837

    • Kosken tervehtiminen

    • Koti-ikävän estäminen

      Palvelija - koti-ikävä ym.; Palvelijan ikävän torjuminen; Palvelijan menestyminen; Uuteen paikkaan muuttaessaKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen koti-ikävän estäminen5LOITSUT/Taudit: Oudolla maalla kivulloiseksi XII2 542

    • Kuoleman enne

      Palan noustessa kurkkuun

    • Kynsiä leikatessa

    • Kärpäsiä vastaan

      Kärpäsiä ja itikoita torjutaan; Kärpästen karkoittaminen; Kärpästen karkoitus toiseen taloonKs. myös LOITSUT/Tautiloitsut: Kärpäsen sanat; Karjatalous: Kärpästen karkoitus

    • Langan värjäys

      Värjäys

    • Leipien pilaus

      Leipien paistumisen estäminen; Taikina

    • Leipää leivottaessa ja paistaessa

      Leipiä paistaessa; Leipoessa; Leipojan varauksia; Leipäin paistaminen; Leivän paistaminen; Puita uuni puuttukoon, ei leipää; Ruokailu, leipä y.m.; Kakkaran maanitusKs. myös Taikinan kohotus

    • Lipeätä keittäessä

    • Lukon avaaminen

      Ks. myös Kalma: Kirkkoon meno avaimetta

    • Luteet toisen kimppuun

      Ajoluteet käännytetään takaisin; Luteet syövät; Luteen nostatus

    • Luteita vastaan

      Kirppujen ja luteitten karkotus; Kirpun karkotus; Kirpun sanat; Kirpun synty; Luteen karkotus; Luteen, kirpun sanat; Luteet; Luteet eivät syö; Luteet lähtevät; Luteille; Luteitten karkotus; Lutikat karkoitetaan; Lutikkain karkoitus; Syöpäläisille (elokkaille); Syöpäläisten torjuminen, karkoitusKs. myös Syöpäläisiä torjutaan taloa rakentaessa; Vrt. Kerjäläisen lukuKs. VI2 6234, 6236, 7632β, 7633

    • Lykky

      Hyvänsuovan toivotus; Lykky, onni; ToivotuksiaKs. myös Virpominen

    • Marjaan mennessä

      Kipper, kapper, marjoja täyteen; Kipponen kapponen marjoja täytehen; Marja-astia; Marjaan mentäessä; Marjaan männessä; Marjaonnen toivotus

    • Marjaan mennessä*

      Kipper, kapper, marjoja täyteen; Kipponen kapponen marjoja täytehen; Marja-astia; Marjaan mentäessä; Marjaan männessä; Marjaonnen toivotus**

    • Marjapaikan tiedustelu sisiliskolta

      Sisiliskolta marjapaikkaa tiedustellessa

    • Marjoja haltialle

    • Matkalle lähtiessä

      Kotoa lähtiessaä; Kylään mennessä; Lykky, onni; Maantiellä kulkeminen; Matkalle, vieraisiin lähtiessä; Matkustajan kiitos; Sotaan lähtiessä; Talosta lähtiessä; Tilaisuus tuntematonKs. myös Kerjäläisen luku; Koti-ikävän estäminen

    • Matkamiehen toivomus taloon tullessa

      Matkamiehen taloon tullessa (levästessä); Matkamiehen toivomus

    • Metsänneitojen näkeminen

    • Muistaminen ja lukutaito

      Hyväksi lukijaksi; Hyvän musitin toivotus; Laulut oppii muistamaan; MuistiLyhyitä toivotmuksia kuten "Sanat suuhun, muisto päähän ja Jumalan sana sydämehen" (X2 5251) tai "Sinulle luku, minulle muisto" (IX3 1713). Vrt. kinkeriloitsuja, joissa tekstit erilaisia mutta tarkoitus osittain samanlainen (Laki, oikeus, yhteiskunta: >Kinkereillä).

    • Myrskylle

    • Mäen lasku

      Sopinee lasten lukuihin?

    • Nahan valmistus

      Nahkojen muokkaaminen

    • Nainen ei vie onnea

      Pois tieltä naiset ettette onnea veisiVrt. Matkalle lähtiessä; Varautuminen pahalta vieraassa paikassa

    • Nukkuvaa herätettäessä

      Herätettäessä; Herätettävän toiveita; Nukkuvaa herättäessä

    • Nuohoaminen

    • Nälän ajaminen talosta

      Vrt. Maanviljelys: Viljan leikkuun loputtua

    • Oluen valmistus

      Oluen paneminen; Oluen teko; Olutta käytettäessä; Käymisen (hapatuksen) sanoja; Vaassoa kun pannaan; Varauksia erilaisissa talousaskareissaKs. myös Taikinan kohotusVrt. >Astiantekijän sanat

    • Pahan toivotuksia, pahalta varautumisia

      Ota, paha omasi; Pilaus; Rikkeet askareissa; Varjale, Luoja kaikesta pahasta; Yleinen siunaus pahaa vastaanVrt. Kateet, kirot: PahasilmäTässä yleisiä varautumisia ja toivotuksia, joissa paha ei ole konkreettinen pahasilmä tai persoonallinen pahatahto.

    • Pahan toivotuksia, pahalta varautumisia*

      Ota, paha omasi; Pilaus; Rikkeet askareissa; Varjale, Luoja kaikesta pahasta; Yleinen siunaus pahaa vastaan*Vrt. Kateet, kirot: Pahasilmä*Tässä yleisiä varautumisia ja toivotuksia, joissa paha ei ole konkreettinen pahasilmä tai persoonallinen pahatahto.

    • Pahkaa etsiessä

      Vrt. Metsänhaltialle

    • Palvelijaa taloon houkutellessa

      Palvelija - koti-ikävä ym.

    • Palvelijan menestyminen uudessa palveluspaikassa

      Palvelijain menestyminen; Palvelijan taloon tullessa; Palvelijan tullessa uuteen paikkaansa

    • Palveluspaikkas hakiessa

      Ks. myös Kerjäläisen luku; Luteita vastaan

    • Patjankuorta täytettäessä

      Vrt. Syöpäläisiä vastaan

    • Piian rukous

    • Pillintekijän toivotus

      Olkipillin valmistaminen; Pillin toivotus soimaan; Pilliä tehtäessä; Soi soi soropilli

    • Puita pilkkoessa

      Ks. myös Taudit: Raudan lumous

    • Pyykin pesijän sanat

      Poukuille mennessä; Pyykki; Vaatetta paalikoimasssa oltaessa

    • Päivettymä ei tartu

      Kasvojen ruskottumista vastaan

    • Rakentaessa

      Leivinuunia muuratessa; Rakennuksen perustuksia laskiessa; Rakennushirsien hakkuu; Rakentajan sanoja; Taloa asetettaessa; Taloa rakentaissa; Tupaa purkaessaTeksteinä talon rakentamista koskevat loitsut muodostavat hajanaisen ryhmän. Niitä yhdistää käyttöyhteyden lisäksi yleisin rakentaessa käytetty taika, nurkkahirren tai peruskiven alle asetettu väkevä esine (raha, hopeahippu, jyvä, raamantunlehti). Loitsut koskevat rakenteilla olevan talon, riihen, aitan tai uunin tulevaa toimintaa ja menestystä: uunin tulee kypsentää hyvin, aitan olla täysi, riihestä ei tule puuttua puitavaa. Yleisin varaus on kuitenkin rakennuksen suojeleminen tulipalolta (ks. >Tulta käsiteltäessä, nämä loitsut siinä). Ks. myös >Syöpäläiseiä torjutaan taloa rakentaessa, >Uusi talo; Haltiat: >Tulipalossa. Ks. myös V2 6274, XII1 3793 (Rukous, siunaus).

    • Reki

      Jalaksen painaminen; Reki ei kule; Reki kaatuvaksiKs. Kalma, kirkkomaan väki: Ruumishevosen väsyttäminen

    • Revontulet saa palamaan

    • Rikastuminen

      Itsensä lupaaminen haltioille; Pakolaisen lakin saaminen; Rahojen hankkiminen; Rikkaaksi pääseminen; Rikkaaksi tuleminen; Rikkaus uuteen taloonRikastumiseen - rahan ja tavaran hankkimiseen - käytetyt loitsut ovat lyhyitä ja toiminnallisia: kvuatut taikatavat ovat monimutkaisia, usein tienristeyksissä suoritettuja ja raamatulla ja verellä suoritettuja menoja. Yleinen on sopimus pirun kanssa: Vereni annan minä sinulle, jos sinä annat minulle rikkautta, niin kuin minä tahdon (VII5 5097). Vrt. myös >Aarteen kätkeminen ja löytäminen, varallisuudenkartuttajat ja >Uuden kuun tervehtiminen. Ks. myös VII5 3328(?).

    • Rohkeus

      Jos ei ole rohkea

    • Ruoan valmistus

      Haudikkaan valmistus; Juustoja tehtäessä; Kahvipannu jos kiehuu; Keittäjän sanat; Lihan ja kalan peseminen; Nauriita paistaessa; Puuron keitto; Varauksia erilaisissa talousaskareissaKs. myös Leipää leivottaesssa ja paistaessa; Kalastus: Kaloja peratessa; Kattilan kiehuessa

    • Ruokailu

      Huomeneksella ensi kertaa syötäessä; Kun pisti ruokaa suuhun; Ruokailu, leipä y.m.; Ruualle ruvetessa; Uutispuuroa syödessäVrt. Lapsi: Kun ensi kertaa annetaan ruokaa lapselle; Taudit: Ruoan vihat; Kalastus: Kaloja syödessäKs. myös XII1 3819-20 (rukous), II 1036 (uutispuuro?).

    • Saidan kiroaminen

      Vrt. Laki, oikeus, yhteiskunta: Palkan maksu

    • Sano totta saraheinä

      Saraheinää erilailla apuna käyttäen yritetään saada selville jotain asiaa: Sano totta saraheinä, puhu putken juuri.

    • Sano totta saraheinä*

      **Saraheinää erilailla apuna käyttäen yritetään saada selville jotain asiaa: Sano totta saraheinä, puhu putken juuri.

    • Sateenkaaren karkottaminen

      Ks. myös Sateenkaaren kasvattaminen; Sateenkaaren sanatSateenkaaren ajateltiin imaisevan mukaansa sakaransa alle joutuneen ihmisen. Siksi sateenkaarta karkotettiin: Kaar, kaar katoa pois, seppä tulee sirpin kanssa ja leikkaa kurkkusi pois.

    • Sateenkaaren kasvattaminen

      Ks. Sateenkaaren karkottaminen; Sateenkaaren sanat

    • Sateenkaaren sanat

      Ks. Sateenkaaren kasvattaminen; Sateenkaaren karkottaminenSateenkaareen joutunut ihminen saatiin alas sateenkaaren sanoin.

    • Satiaisia vastaan

      Satiaisen sanat

    • Sauna ei lämpeä

      KylvetyssanojaPoikkeuksellinen loitsu, jossa tietäjä puhuttelee Neitsyt Mariaa ja Lovetarta: hyinen tyttö on lämmittänyt saunan, kylvettänyt kymmenen lastansa ja jäähdyttänyt saunan hyisellä vedellä.

    • Saunassa

      Kylpijän kiitosluku; Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Löylyn tervehdys; Kylvetyssanoja; Kylyn siunaaminen; Kylystä lähtiessä; Kylystä tullessa kiittää vieras talonväkeä; Kylystä tullessa reähkä; Kylyyn mennessä; Kylyyn tullessa ja sieltä pois mennessä; Löyly; Pesemäsanat; Sauna; Saunan haltia; Saunan luku; Saunasta lähdettäessä; Tervehdys saunasta tai saunaan tullessaKs. myös Sauna ei lämpeä; Saunavettä lämmittäessä; Uudella vastalla kylpiessä; TAUDIT/Löylyn lukuSaunaa lämmittäessä, saunaan mennessä, saunoessa ja saunasta tullessa esitetään saunan, saunan haltian tai saunan lämmittäjän tervehdyksiä, siunauksia ja anteeksipyyntöjä. Saunan ja löylyn tervehdykset, joissa viitataan saunajien terveyteen ja varaudutaan löylyn tarttumusta vastaan on sijoitettu tautiloitsuihin (ks. vertailuotsikot).

    • Saunavettä lämmittäessä

      Kiveä saunassa veteen laskiessa; Kuumaa kiveä laskiessa; Kuuman kiven laskeminen sauna-astiaan; SaunaKuumennettua kiveä puhuteltiin lyhyillä kiven ja tulen syntysanoilla, jotta se ei olisi särkenyt astiaa tai haljennut.

    • Saunavettä lämmittäessä*

      Kiveä saunassa veteen laskiessa; Kuumaa kiveä laskiessa; Kuuman kiven laskeminen sauna-astiaan; Sauna**Kuumennettua kiveä puhuteltiin lyhyillä kiven ja tulen syntysanoilla, jotta se ei olisi särkenyt astiaa tai haljennut.

    • Seudulta pois lähtiessä

      Pois seudulta lähtiessä

    • Silmän syyhyäminen

      Hyvän tai huonon onnen ennustaminen/toivotus silmän syyhytessä - vrt. aivastusten laskeminen (VI2 6355, X2 5137α-γ).

    • Sirkkojen karkottaminen

    • Sirkkojen taikominen kiukaaseen

      Sirkkoja kiukaaseen

    • Soutajien rukous*

      Ahdille rukous; Tuulen sanatSoutajaa pyytää airoille apua. Osa teksteistä >Laivaretki-runossa, jossa niitä esiintyy enemmänkin.

    • Suuttuneen manaus

      Ks. myös X2 5154 (>Matkalle lähtiessä).

    • Syöpäläisiä torjutaan taloa rakentaessa

      Luteen, kirpun sanat; Luteita vastaan; Rakennushirsien hakkuu; Taloa rakennettaessa; Uunia pirttiin tehdessä; Uuteen huoneeseen ei synny eläväisiäVrt. Syöpäläisten karkoitus navetassaKs. myös Navetta (I4 1977).

    • Taikinan kohotus

      Kaljan, taikinan kohotus; Nosteen luku; Pilattu taikina; Taikina; Taikinaa pannessa; Taikinan nostosanat; Käymisen (hapatuksen) sanoja; Varauksia erilaisissa talousaskareissaKs. myös Viinan keitto

    • Tapellessa

      Ks. myös Tietäjän kerskaukset

    • Tervanpoltto

      Tervaa poltettaessa; Tervan polttaminen; Tervan polttoTervaa poltettaessa luetut loitsut koskevat tervahaudan sytytystä, tulen hoitoa, tervan juoksemista. Yleisiä ovat myös kateen sanat. Tervaa verrataan toistuvasti meteen, hunajaan. Tervan nimen lausumisen kielto voi yhtyä kateelta varautumiseen: Jos sanoo jotta "tervaa sinä teet", niin pitää hyvin vihaisesti sanoo jotta: "Perseessäs on tervaa, Ei tässä tervoo ole, tämä on pikiä." (VI2 6216)

    • Teräaseen karkaiseminen

      Veitsen karkaiseminenVrt. Taudit: Raudan lumous

    • Torakoita vastaan

      Torakat; Torakoitten karkoittaminen

    • Tuiskusäällä

    • Tulipalossa

      Illalla kun päre sammutetaan; Illalla pirtin ove kiinni pantaessa; Metsänvalkean sanat; Rakennuksen varaaminen tulipalolta; Tulen lumoaminen; Tulen synty; Tulipalo; Tulipalo sammuu; Tulipaloa vastaan; Tulipalossa tuli lumotaan; Tulta käsiteltäessä; Vahingonvalkean sanoja; Valkean sammutus; Valkean sanat kulovalkean ja tulipalon ehkäisemiseksi; Valkean sanoja tulipalossa; VarauksiaKs. myös Rukoukset: Oven siunaus; Vrt. Kaskeaminen; Palaneelle; Tulen synty; Ukkonen

    • Tulipalossa*

      Illalla kun päre sammutetaan; Illalla pirtin ove kiinni pantaessa; Metsänvalkean sanat; Rakennuksen varaaminen tulipalolta; Tulen lumoaminen; Tulen synty; Tulipalo; Tulipalo sammuu; Tulipaloa vastaan; Tulipalossa tuli lumotaan; Tulta käsiteltäessä; Vahingonvalkean sanoja; Valkean sammutus; Valkean sanat kulovalkean ja tulipalon ehkäisemiseksi; Valkean sanoja tulipalossa; Varauksia*Ks. myös Rukoukset: Oven siunaus; Vrt. Kaskeaminen; Palaneelle; Tulen synty; Ukkonen*

    • Tulta käsiteltäessä

      Hiilenpolttajan sanoja; Keittovalkeata tehdessä; Luoja kutsutaan tulille; Nuotiolla; Nuotionteko metsässä; Nuotiopuun lumonta; Paimenen tulen sytyttäminen; Talonpaikan tutkiminen; Tulen iskentä; Tulen pyytäminen; Tulen sammutus liedessä; Tulen torjunta; Tulen vaaraa vastaan; Tulipalo; Tulta lainatessa; Tulta uuniin sytyttäesä; Uuninsuusta lieskaavan tulen hillitseminen; Uuteen uuniin tulta sytyttäessä; Valkeaa sytyttäessä ja sammuttaessaVrt. Karjatalous: Paimenen sanat nuotiolla; Maanviljelys: KaskiTulen käsittelyä koskevat loitsut muodostavat hajanaisen ryhmän; mukaan on luettu niin tulen sytyttämistä, sammuttamista kuin hoitamista ja valkean leviämistä varaavat loitsut. Nuotiota sytyteltäessä loihditaan esim.: "Kuule mehtä, aukase äijäs nuotio" (IX4 1603), taulalla sytyttyäessä esim.. "Hiiri vettä kantamaan, kärpänen sammuttamaan, kissan pojan pää palaa" (XI 2314). Lieden tai uunin tulta hoitaessa pyydetään "Kitu kitu, kylän uuni, lekko, lekko, meijän uuni, pala ilman paukkumatta" (XIII 13243). Yleisimmät tulen leviämisen estävät ja tulta sammuttavat sanat: Ves on vanhin veljeksist, tuli nuori tyttäristy; ves vanha valvomaa, vaolkia makkamaan (esim. V3 1339). Ks. myös XII1 3802-3807, 8446-8447 (siunauksia).

    • Tuohen otto

      Vrt. Synnyt: Tuohen synty

    • Tupaa pestessä

      Kun tupa pestään; Pääsiäisenä seiniä ja välikattoa pestessä

    • Tuulen kääntäminen

      Tuulen taivuttaminen; Tuuliaisnenä ei pysty; Tuuliaispää; Tuulispää ei käy kohti; Tuulispäään sanat; Tuulta vastaan

    • Tuulen nosto

      Purjetuuli paranee; Tuule tuuli niinkuin Ukko ennen tuuli; Tuulen nostatus; Tuulen nostaminen; Tuulen sanat; Tuulispäälle; Veneelle tuulta; Veneen laulu; Vesillä: tuulen nostoKs. myös Maanviljelys: Kaskenpoltto; Kalastus: Tuulen nosto kalalla oltaessaVII5 1976: avunpyyntosanoihin upotettuna. *: vain kontekstitieto. (Vrt. epiikka: Laivaretki; Paennut vanki)

    • Tuulen nosto*

      Purjetuuli paranee; Tuule tuuli niinkuin Ukko ennen tuuli; Tuulen nostatus; Tuulen nostaminen; Tuulen sanat; Tuulispäälle; Veneelle tuulta; Veneen laulu; Vesillä: tuulen nosto*Ks. myös Maanviljelys: Kaskenpoltto; Kalastus: Tuulen nosto kalalla oltaessa*VII5 1976: avunpyyntosanoihin upotettuna. *: vain kontekstitieto. (Vrt. epiikka: Laivaretki; Paennut vanki)

    • Tuulen tyynnyttäminen

      Tuulen intti, tuulen äntti, tuulen ahti armollinen; Tuulen taivuttaminen; Tuuletar vaalea vaimo, herkiä hepajamasta; Tuuli tyynnytetään; Tuulta vastaan; Vesillä: tuulen asetus

    • Tuuli vie katon huoneesta

    • Työtä alkaessa

    • Tähdenlento

      Svinja

    • Uimaan mennessä

      Näkin karkottaminen; Näkin sanat; Näkin varalta; Näkki; Näkkiä vastaan varautuminen; Uidessa ei vetehinen paina; Uimaan mentäessä (Näkkiä vastaan)

    • Ukkosen sanat

      Ukkosen kuuluessa; Ukkosen luku; Ukkonen ylinen Herra; Ukkonen tempaa tulinen miekka, jolla hiisiä hosut; Ukkosta kuullessa; Ukonilmaa ja myrskyä vastaanKs. myös Maanviljelys: Ukkosen ensi kertaa kuuluessa; Haltiat: Ukonvoiman ottaminen; Epiikka: Väinämöisen tuliveneKs. vielä VII4 1816; IX3 11; IX4 16-17, 576; XII1 3523, 3808-3812.

    • Ukkosen tulella voi polttaa talon

    • Unet

      Jos tahtoo unia nähdä; Tulevan aviopuolison tiedusteluKs. myös Lemmennosto: Tulevan puolison näkeminen; Eri tiloissa: Nukua saa rauhassa; Iltarukouksia; Taudit: PainajainenKs. myös II 860, 867, X2 5492.

    • Uudella vastalla kylpiessä

      Uuden vihdan käyttäminen; Uusi vihta

    • Uuden kuun tervehtiminen

      Kun (uusi) kuu ensi kertaa nähdään; Kuulta rahaa; Kuun tervehtiminen; Uudelle kuulle; uuden kuun nähdessään; Uusi kuu; Uutta kuuta tervehtiessäUudelta kuulta pyydetään terveyttä, onnea ja rauhaa mutta myös rahaa, suolaa ja leipää.

    • Uuden kuun tervehtiminen*

      Kun (uusi) kuu ensi kertaa nähdään; Kuulta rahaa; Kuun tervehtiminen; Uudelle kuulle; uuden kuun nähdessään; Uusi kuu; Uutta kuuta tervehtiessä**Uudelta kuulta pyydetään terveyttä, onnea ja rauhaa mutta myös rahaa, suolaa ja leipää.

    • Uusi talo

      Kotihaltia; Laulan lastukset (l. pielukset) pihalle, tammet keskitanterille; Manalaiset ajetaan talosta; Onni uuteen tupaan; Taloa alkaissa kun ensimäinen tuli tehdään; Toivotus uuteen tupaan mentäessä; Toivotus uuteen tupaan tultaessa; Tuvan tervehdys; Uudelle tilalle mentäessä; Uusi pirtti; Uuteen paikkaan muuttaessa; Uuteen taloon mentäessä; Uuteen taloon tullessa; Uuteen tupaan tullessa; Vanhasta talosta uuteen muutettaessaKoti-ikävän estäminen; Rakentaessa; HALTIAT/Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; KALMA, KIRKONMAANVÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Pirujen ja kummitusten karkottaminen; KOTIELÄINTALOUS/Navetta varataan ja päästetään pilauksestaUuteen taloon, kotiin tai tupaan muuttaessa tai tullessa tervehditään taloa tai sen haltioita ja entisiä asukkaita (joita voidaan myös pyytää tekemään tilaa uusille tulokkaille). Uusille asukkaille toivotetaan onnea ja menestystä.

    • Uusi talo*

      Kotihaltia; Laulan lastukset (l. pielukset) pihalle, tammet keskitanterille; Manalaiset ajetaan talosta; Onni uuteen tupaan; Taloa alkaissa kun ensimäinen tuli tehdään; Toivotus uuteen tupaan mentäessä; Toivotus uuteen tupaan tultaessa; Tuvan tervehdys; Uudelle tilalle mentäessä; Uusi pirtti; Uuteen paikkaan muuttaessa; Uuteen taloon mentäessä; Uuteen taloon tullessa; Uuteen tupaan tullessa; Vanhasta talosta uuteen muutettaessa*Koti-ikävän estäminen; Rakentaessa; HALTIAT/Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; KALMA, KIRKONMAANVÄKI, VAINAJAT, HAUTAAMINEN/Pirujen ja kummitusten karkottaminen; KOTIELÄINTALOUS/Navetta varataan ja päästetään pilauksesta*Uuteen taloon, kotiin tai tupaan muuttaessa tai tullessa tervehditään taloa tai sen haltioita ja entisiä asukkaita (joita voidaan myös pyytää tekemään tilaa uusille tulokkaille). Uusille asukkaille toivotetaan onnea ja menestystä.

    • Vaate ja piru

      Ompelu

    • Vaatetta paikatessa

    • Vaatetta päälle puettaessa

      Kengitettäessä; Kenkiessä; Lapsen ylle ensi kertaa paitaa pannessa; Lasten menestyminen; Sukka jalkaan; Uusia vaatteita puettaessa; Uusiin vaatteisiin pukeuduttaissa; Uusiin vaatteisiin pukeutuminen; Uutta pukukappaletta käytäntöön ottaessa; Uutta vaatetta ensi kertaa päälle pantaessa; Varauksia lapsen sytymän jälkeen (kylvetys ja varaukset)Ks. myös Riihellä (I4 1983)Uutta vaatetta päälle pantaessa toivotaan vaatteen kantajalle terveyttä, onnea ja kasvua. Vaatteen kohtalo nähdään vastakkaisena: Uusi uuveks, voate vanhaks, itse imehnii terveheks! - Lapsen pukemiseen liittyvät erotettava Lapsi-ryhmään? - Kengät päälle (esim. I4 1936, VII5M 358): vrt. esim. IX4 1589, VI2 6213, XI 2483, 2486, I4 2386 (teräkalun varaaminen).

    • Vaatteet tytöllä lisääntyy

      Vrt. Vaatetta päälle puettaessa

    • Varaus ampumista vastaan

    • Varautuminen koita vastaan

    • Varautuminen pahalta vieraassa paikassa

      Vieraaseen taloon tullessa; Talon kautta kuljettaessaVrt. Matkalle lähtiessä; Nainen ei vie onnea

    • Varautuminen vieraita vastaan

    • Venettä tehtäessä

    • Veräjää tehdessä

    • Vesillä ollessa - vesille lähtiessä

      Soutajan sanat; Upottaessa - Etteivät aallot upota; Venematkalle lähtiessä; Vesille mennessä; Vesillä: hukkumista vastaanVrt. Koskea laskiessaKs. myös XII1 3829-3830 (rukouksia). Vrt. >Tuulen nosto, >Tuulen tyynnyttäminen jne., jotka usein tapahtuvat vesillä

    • Vettä juodessa

      Huonoa vettä jos on juonut; Ojasta juodessaKs. myös Taudit: Vedestä tarttuu (XIV 2428)

    • Vieraan kiroista vapautuminen

      Onnentoivotus (lykky) isännälle, emännälle; Pahanilkisen ihmisen lähtiessä; Vieraan jälkeen viskattiin; Vieraan tullessaVrt. Varautuminen vieraita vastaan; TAUDIT: Kulkutauti; Lapsi itkemään; Pakkasen nosto; HÄÄRUNOT: Hääparin suojeleminen pahansuovilta häävierailtaKs. myös rukousaiheita I4 652, XII2 3821-3822.

    • Vieraan tulon ennustaminen

      Huulten syyhyessä; Vieraan tulon ennustaminen (kissa)

    • Vihamiehen tappaminen

    • Viinan keitto

      Varauksia erilaisissa talousaskareissa; Viina; Viinaa polttaessa; Viinan valmistusVrt. Taikinan kohotusLyhyitä viinan keiton onnistumista takaavia loitsuja. Joissakin pitemmissä käsketään viina (= "kulta", "hopea") kulkemaan kultaista kynää, hopeaista ortta myöten (VI, XII). Joskus pyydetään mehiläistä avuksi (XII2 7788-7789).

    • Viinapannun pilaaminen

      Kitsaan viinantarjoojan kiroaminen; Viinapannun luomoaminen

    • Virpominen

      Urpalaulu (Virpominen palmusunnuntaina); Virpoessa; Virpominen, palmusunnuntaina; VirpomislukuVirpomislukuihin sisältyy yleensä kolmenlaista ainesta: aloitussanoja (virvon varvon jne), toivotuksia ja palkanpyyntöjä. Toivotukset koskevat virvottavan hyvinvointia, onnea ja rikkautta sekä elinkeinoalojen menestystä. Emännälle toivotetaan lapsia, tyttärelle sulhasia, pojalle kaunista morsianta, isännälle talon menestymistä. Keskeisiä ovat karjan karjan menestystä ja lisääntymistä koskevat toivotukset: virpovarvun oksien/lehtien lukumäärää verrataan vasikoiden, karitsoiden tai orivarsojen lukumäärään. Palkkioksi pyydetään useimmiten viinaa, rahaa, munaa, kakkua, tuomisia. Teksteissä runsaasti erilaisia lisämotiiveja, esim. hyvän ja huonon emännän vertailua, venäjänkieliset lisät ym. - Ks. vielä tekstejä XIII3 9941-9942 (lempi), 10323-24 (lykky). - Tähän on yhdistetty kaikki virpomisluvut, myös kalendaarilauluissa ja loruissa julkaistut.

    • Voikukalle

      Toivotuksia

    • Vuotuisiin juhlapäiviin liittyviä

      Joulun vastaanotto; Kuunteleminen yöllä; Loppiaisyönä; Uunna vuonna tilaa valettaessaKs. myös LOITSUT/Maanviljelys: Jouluhuuto; Laskiaishuuto; Sadon toivotuksia uutena vuotena; Tuhkakeskiviikon huuto LOITSUT/Haltiat: Kodinhaltian hyvitteleminen uutena vuotena ERILAISISSA TILANTEISSA: KalendaarilaulutTähän koottu sellaisia vuotuisiin juhlapäiviin liittyviä tekstejä, jotka eivät muutoin tule hakemistossa esiin. Kalenteriin liittyvät loitsut hajoavat yleensä niin laajalle alueelle, että niiden systemaattinen poiminta tuskin on mielekästä. Ks. vielä esim. seuraavia tekstejä: II 1406; VI1 3082; VI2 6218, 6258, 7638α; VII5 5000-5001; VIII 854-860, 4629; IX3 Lisiä 1596a, X2 5162α, 5247, 5562; XII1 3722; XII2 8075; XIII3 10009 jne.

    • Yöjalassa PITÄISIKÖ OLLA ERI NIMI KUIN NUORTENLAULUISSA OLEVALLA? Esim: Yöjalassa ollessa?

      Koira; Koira lumotaan; Koiralle; Koiran asetussanat; Koiran haukunta; Koiran lumoaminen; Koiran lumoaminen (yöjalassa); Koiran lumoaminen yöjalkaan mentäessä; Koiran lumous; Koiran pureminen estetään; Koiran synty; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminen; Äkäinen koira lumotaan; Älä hauku hallikoiraVrt. Metsästys: Koira päästetään pilauksesta; Koirasta saadaan hyvä metsäkoira; Koiran pilaaminen; Koiran sanat Vrt. Taudit: Koiran puremaan Vrt. LYRIIKKA/Nuortenlaulut: YöjalassaHaukkuvaa ja/tai purevaa koiraa on loihdittu haukkumattomaksi, puremattomaksi, näkymättömäksi ja haistamattomaksi useassa eri tilanteessa, mm. yöjalassa käydessä, taloa ohittaessa ja vieraisilla käydessä. Kaikki nämä koiran lumoamiset on koottu tähän (vain matsästyskoiraa koskevat, aivan erilaiset loitsut on erotettu). Loitsut koostuvat useimmiten >Koiran synty -aihelmista (ks. Syntyloitsut) ja koiraa vaientavista manauksista. Koiran suuta tukitaan esim.: Tuki, juutas, koiran suute, perkele penin kitoo! Vieraan tullessa taloon sanotaan esim.: Selin kissan, selin koirat, päin isännät, päin emännät! (tätä formulaa ks. myös >Matkalle lähtiessä). - Vrt. I3 653-654, XII2 5695.

  • 16. Syntyloitsut

    • Ailahan synty

      Ailahan loitsuTAUDIT/Ailahan loitsuAilahan, kivun tai vaivan synty koostuu aihelmasta Yhdeksän taudin synty.

    • Ajettuman synty

      AjettumaPaiseen syntyAjettuman alkuperä paikannetaan taivaan pilviin ja tuuleen.

    • Ajettuman synty*

      Ajettuma*Paiseen synty*Ajettuman alkuperä paikannetaan taivaan pilviin ja tuuleen.

    • Ammuksen synty

      Ammuksen luku; Ammuksille; Ammuksista pääsee; Ammuntataudin sanat; Ammus; Amputauti. Lento; Kipujen syntyPistoksen synty; Ruton synty; KARJAN TAUDIT/Ammus eläimessä; TAUDIT/AmmusAmmuksen syntyy liittyy useita, Pistoksen synnyn kanssa yhteisiä syntyaihelmia: Iso tammi (I, II); Yhdeksän taudin synty (II, IV, VI, VII, XII); Kolmen taudin synty (XII); Pistosnuolten taonta ja/tai ammunta (I, II, V, VI, VII, VII5M, XII) sekä Tuulen tuuditus (IX).

    • Ammuksen synty*

      Ammuksen luku; Ammuksille; Ammuksista pääsee; Ammuntataudin sanat; Ammus; Amputauti. Lento; Kipujen synty*Pistoksen synty; Ruton synty; KARJAN TAUDIT/Ammus eläimessä; TAUDIT/Ammus*Ammuksen syntyy liittyy useita, Pistoksen synnyn kanssa yhteisiä syntyaihelmia: Iso tammi (I, II); Yhdeksän taudin synty (II, IV, VI, VII, XII); Kolmen taudin synty (XII); Pistosnuolten taonta ja/tai ammunta (I, II, V, VI, VII, VII5M, XII) sekä Tuulen tuuditus (IX).

    • Ampiaisen synty

      Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Pistoksen synty; Varautuminen ampiaista vastaanHerhiläisen tai mehiläisen synty; TAUDIT/Ampiaisen sanatAmpiaisen lumouksessa ja Ampiaisen sanoissa esiintyy runsaasti lyhyitä alkuperään ja syntyyn viittaavia aihelmia. Tässä kertovia elementtejä sisältävät ampiaisen alkuperää koskevat aihelmat, joiden raja em. viittauksiin on kuitenkin usein liukuva: Pistosnuolten ammunta (XII); Rako raiasta putosi, rako raian sieramista (VI); Mies kaivaa maata, siitä sikiää ampiainen (VII); Nainen tungetaan tuleen, siitä syntyy ampiainen (VII); Impi harjaa hiuksiaan, hius irtoaa, siitä syntyy ampiainen (VII). Ampiaiselle osoitetuissa loitsuissa esiintyy viittauksia myös muiden kuin itse ampiaisen syntyyn liittyviin aihelmiin (Herhiläinen kantaa käärmeen kähyjä raudan karkaisuveteen; Väinämöisen huorinteko tietäjän apurin syntyaihelmana; Tulen synty).

    • Ampiaisen synty*

      Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen pisto; Ampiaisen sanat; Pistoksen synty; Varautuminen ampiaista vastaan*Herhiläisen tai mehiläisen synty; TAUDIT/Ampiaisen sanat*Ampiaisen lumouksessa ja Ampiaisen sanoissa esiintyy runsaasti lyhyitä alkuperään ja syntyyn viittaavia aihelmia. Tässä kertovia elementtejä sisältävät ampiaisen alkuperää koskevat aihelmat, joiden raja em. viittauksiin on kuitenkin usein liukuva: Pistosnuolten ammunta (XII); Rako raiasta putosi, rako raian sieramista (VI); Mies kaivaa maata, siitä sikiää ampiainen (VII); Nainen tungetaan tuleen, siitä syntyy ampiainen (VII); Impi harjaa hiuksiaan, hius irtoaa, siitä syntyy ampiainen (VII). Ampiaiselle osoitetuissa loitsuissa esiintyy viittauksia myös muiden kuin itse ampiaisen syntyyn liittyviin aihelmiin (Herhiläinen kantaa käärmeen kähyjä raudan karkaisuveteen; Väinämöisen huorinteko tietäjän apurin syntyaihelmana; Tulen synty).

    • Eläinten puremien historioloita

      Kärpän purema; Kärpän purema parannetaan; Kärpän puremaan; Sammakon synty; Sisiliskon synty; TuuleinenKäärmeen pureman historiola; KARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästä; TAUDIT/Kärpän puremaKärpän (X), sammakon (XII), sisiliskon (XII) ja tuuliaisen (IX) puremaa tai jälkeä parantaessa on viitattu käärmeen pureman historiolaan.

    • Erilaisia syntyjä

      Kuoharin sanat; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Manaus- ja kyydityssanoja; Sanat vaimoa tuotaessa; Synnyn synty; Syntysanoja; Taudin alkuperän tiedustelua; Varaus-, Manaus- ja KyydityssanojaSANANLASKUSYNNYTSatunnaisia tai katkelmallisia syntyaihelmia, sekä syntyaihelmia, joiden yhteys ko. loitsuun on epäselvä.

    • Etanan synty

      Viljan tuholaisia vastaanMAANVILJELYS/Etanaa vastaan

    • Etanan synty*

      Viljan tuholaisia vastaan*MAANVILJELYS/Etanaa vastaan*

    • Hammastaudin synty

      Hammaskivut; Hammasmato; Hammastauti; Hampaan madon sanatSyövän synty; TAUDIT/HammastautiHammastaudin ja/tai sen aiheuttajaksi katsotun hammasmadon syntyyn liittyy useita syntyaihelmia: Yhdeksän taudin synty (I, VI, XII); Meren luutiminen / Rikka luutaan (I, VII, XII); Pesi huorat hurstejaan (I); Sylki Syökäri veteen (XIII); Iso tammi, siementen kylvö, syntyy tuonen toukka (I, XII); Repo kantoi katkon luuta (I, VII); Hapenelle parta kasvoi, parralle mato (VI, VII); Terhenneiti survoo raudan suurimoita (VI); Mies nousee mullasta, tuo kipuja, hajottaa hampaat (VII); Tuonen toukka poltetaan, kypenet kylvetään, liina kasvaa, mato sikiää (XII); Koin historiola (XI).

    • Hammastaudin synty*

      Hammaskivut; Hammasmato; Hammastauti; Hampaan madon sanat*Syövän synty; TAUDIT/Hammastauti*Hammastaudin ja/tai sen aiheuttajaksi katsotun hammasmadon syntyyn liittyy useita syntyaihelmia: Yhdeksän taudin synty (I, VI, XII); Meren luutiminen / Rikka luutaan (I, VII, XII); Pesi huorat hurstejaan (I); Sylki Syökäri veteen (XIII); Iso tammi, siementen kylvö, syntyy tuonen toukka (I, XII); Repo kantoi katkon luuta (I, VII); Hapenelle parta kasvoi, parralle mato (VI, VII); Terhenneiti survoo raudan suurimoita (VI); Mies nousee mullasta, tuo kipuja, hajottaa hampaat (VII); Tuonen toukka poltetaan, kypenet kylvetään, liina kasvaa, mato sikiää (XII); Koin historiola (XI).

    • Haukan synty

      Jos haukka tai kotka iskee elukkaanKARJAN TAUDIT/Petolinnun pureman parantaminen karjastaViron akka, Pohjolan portto tekee / synnyttää pojakseen haukan.

    • Herhiläisen tai mehiläisen synty

      Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Voidellessa. Mehiläisen sanatAmpiaisen synty; TAUDIT/Mehiläisen jälkiKarhilainen / Karilainen kaivaa maata, siitä sikiää mehiläinen / herhiläinen (VII, XII), voiteiden tai raudan karkaisuveden noutaja.

    • Hevosen synty

      Haavan luku; Hevonen innostutetaan juohtoretkelle; Hevonen kun potkaseen; Hevosen hoitoa; Hevosen kuohiminen; Hevosen pureman parantaminen; Hevosen sanat; Hevoskalma; Hevosta laitumelle laskiessa; Jos hevonen on aitomus; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Mikkelinpäivänä. Jouluna; Niukaus; Painajainen; Puhun suulla puhtahalla; Syntysanoja; Veren sanatTAUDIT/Hevosen puremaHevosen hoitoon liittyvissä tai hevosen aiheuttamia vammoja parantaessa luetuissa loitsuissa esiintyy hevosen syntyaihelmia, joissa mainitaan sananlaskunomaisesti hevosen alkuperä. Hevonen on peräisin hiidestä tai Hiiden jälkeläinen, varsa on tehty vaahdosta. Muita paikannuksia ovat vuori, kallio, vaara ja hiekka. Kirjallisperäiseen kertovaan runoon Väinämöisen veljenpoika sisältyy (pseudo)myyttinen kuvaus hevosen alkuperästä (I, IX). Ainoat pidemmät hevosen synnyt kuvaavat Hiki Tiera mieran pojan maanneen selin tuuleen, tulleen tiineeksi ja synnyttäneen hevosen (XII).

    • Hevosen synty*

      Haavan luku; Hevonen innostutetaan juohtoretkelle; Hevonen kun potkaseen; Hevosen hoitoa; Hevosen kuohiminen; Hevosen pureman parantaminen; Hevosen sanat; Hevoskalma; Hevosta laitumelle laskiessa; Jos hevonen on aitomus; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Mikkelinpäivänä. Jouluna; Niukaus; Painajainen; Puhun suulla puhtahalla; Syntysanoja; Veren sanat*TAUDIT/Hevosen purema*Hevosen hoitoon liittyvissä tai hevosen aiheuttamia vammoja parantaessa luetuissa loitsuissa esiintyy hevosen syntyaihelmia, joissa mainitaan sananlaskunomaisesti hevosen alkuperä. Hevonen on peräisin hiidestä tai Hiiden jälkeläinen, varsa on tehty vaahdosta. Muita paikannuksia ovat vuori, kallio, vaara ja hiekka. Kirjallisperäiseen kertovaan runoon Väinämöisen veljenpoika sisältyy (pseudo)myyttinen kuvaus hevosen alkuperästä (I, IX). Ainoat pidemmät hevosen synnyt kuvaavat Hiki Tiera mieran pojan maanneen selin tuuleen, tulleen tiineeksi ja synnyttäneen hevosen (XII).

    • Hien synty

      Hevosen pureman parantaminen

    • Hiiren synty

      Hiiret eivät syö närtettä eivätkä viljakekoa, potaattia, nauriita y.m.; Viljojen ja heinien suojeleminen hiiriltäMAANVILJELYS/Hiiren karkottaminen heinästä ja viljasta

    • Hiiren synty*

      Hiiret eivät syö närtettä eivätkä viljakekoa, potaattia, nauriita y.m.; Viljojen ja heinien suojeleminen hiiriltä*MAANVILJELYS/Hiiren karkottaminen heinästä ja viljasta*

    • Hirven synty

      EPIIKKA/Hiiden hirven hiihtoHirven kuvataan olevan syntyisin nevalta, otavan olkapäiltä, taivaasta jne. (XII). Kertovaan runoon Hiiden hirvi viittaavat maininnat Hiidestä hirven rakentajana tai synnyttäjänä sekä luettelot hirven ruumiinosien rakennusaineista (VI, XII).

    • Hirven synty*

      *EPIIKKA/Hiiden hirven hiihto*Hirven kuvataan olevan syntyisin nevalta, otavan olkapäiltä, taivaasta jne. (XII). Kertovaan runoon Hiiden hirvi viittaavat maininnat Hiidestä hirven rakentajana tai synnyttäjänä sekä luettelot hirven ruumiinosien rakennusaineista (VI, XII).

    • Hylkeen synty

      Hyle ja ruusu; Hylkeelle (jäsenkolotus); Hylkeen luku; RaaniRaanin synty; TAUDIT/HyleHylkeen syntyyn liittyy runsaasti lyhyitä syntyaihelmia ja olemusväitteitä: hyle on syntynyt meren kuohusta tai kaloista (III, IV), sen syntypaikka on kultainen ja kalanluinen kartano tai kaislikko ja meren musta maa (IV). Hyle voidaan kuvata tuulen tuomaksi ja veden ajamaksi (III) ja sen vanhemmat herjataan hylyiksi (III, IV, XIII). Poikkeuksellisessa kertovassa syntyaihelmassa Väini/Väinämöinen tekee venettä tiedolla ja voitelee hylkeen rasvalla, soutaa, jolloin merestä nousee mies ja hyle syntyy (VII).

    • Hylkeen synty*

      Hyle ja ruusu; Hylkeelle (jäsenkolotus); Hylkeen luku; Raani*Raanin synty; TAUDIT/Hyle*Hylkeen syntyyn liittyy runsaasti lyhyitä syntyaihelmia ja olemusväitteitä: hyle on syntynyt meren kuohusta tai kaloista (III, IV), sen syntypaikka on kultainen ja kalanluinen kartano tai kaislikko ja meren musta maa (IV). Hyle voidaan kuvata tuulen tuomaksi ja veden ajamaksi (III) ja sen vanhemmat herjataan hylyiksi (III, IV, XIII). Poikkeuksellisessa kertovassa syntyaihelmassa Väini/Väinämöinen tekee venettä tiedolla ja voitelee hylkeen rasvalla, soutaa, jolloin merestä nousee mies ja hyle syntyy (VII).

    • Hä'än synty

      Häkä päässä

    • Härän synty

      Lyhyt olemusväite: härän alkuperä palautetaan pyhään "Seitäriin".

    • Ihmisen synty

      Ihmisen loukkaama; Lapsivaimon sanat; Sian synty; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; SyntysanojaTautien ja vammojen historioloita; TAUDIT/Ihmisen loukkaama; TAUDIT/SynnytysIhmisen syntyä kuvaava aihelma esiintyy sekä itsenäisenä syntynä ja ihmisen aiheuttaman vamman loitsussa että tulen syntyyn assosioituneena (VII3). Ihmisen tai miehen syntyainekseksi nimetään maan multa tai tomu; nainen on puolestaan tehty miehen kylkiluusta (VI1, VII3). Mm. synnytysloitsuissa esiintyy hajanaisesti aihelmia, joissa kuvataan syntyvän lapsen sikiämistä ja kehitystä: lapsi sikiää verestä, tulee ruumiiksi ja saa sielun (VI2); raskaustila alkaa kun makeaa ja väkevää nestettä tai maitoa joutuu naisen "mahaan" ja "vittuun" (VI2, VII4). Raja- ja Pohjois-Karjalassa kertovaa runoa Luojan virsi on käytetty muutamassa synnytysloitsussa ihmisen syntykertomuksena: runo kertoo minä-muodossa Neitsyt Marian raskaaksi tulemisen ja synnytyksen. Tautiloitsuissa yleinen syntyaihelma Yhdeksän taudin synty esiintyy myös synnytysloitsuissa, joskin sen yhteys nimenomaan ko. lapsen syntyyn on kyseenalainen: aihelma voi kuvata myös synnytystä estävän haitan syntyä. Koska aihelma itsessään kuvaa myyttisen sikiämis- ja synnytystapahtuman, on se kuitenkin poimittu tähän ryhmään.

    • Ihmisen synty*

      Ihmisen loukkaama; Lapsivaimon sanat; Sian synty; Synnytyskivuissa; Synnytyskivut; Syntysanoja*Tautien ja vammojen historioloita; TAUDIT/Ihmisen loukkaama; TAUDIT/Synnytys*Ihmisen syntyä kuvaava aihelma esiintyy sekä itsenäisenä syntynä ja ihmisen aiheuttaman vamman loitsussa että tulen syntyyn assosioituneena (VII3). Ihmisen tai miehen syntyainekseksi nimetään maan multa tai tomu; nainen on puolestaan tehty miehen kylkiluusta (VI1, VII3). Mm. synnytysloitsuissa esiintyy hajanaisesti aihelmia, joissa kuvataan syntyvän lapsen sikiämistä ja kehitystä: lapsi sikiää verestä, tulee ruumiiksi ja saa sielun (VI2); raskaustila alkaa kun makeaa ja väkevää nestettä tai maitoa joutuu naisen "mahaan" ja "vittuun" (VI2, VII4). Raja- ja Pohjois-Karjalassa kertovaa runoa Luojan virsi on käytetty muutamassa synnytysloitsussa ihmisen syntykertomuksena: runo kertoo minä-muodossa Neitsyt Marian raskaaksi tulemisen ja synnytyksen. Tautiloitsuissa yleinen syntyaihelma Yhdeksän taudin synty esiintyy myös synnytysloitsuissa, joskin sen yhteys nimenomaan ko. lapsen syntyyn on kyseenalainen: aihelma voi kuvata myös synnytystä estävän haitan syntyä. Koska aihelma itsessään kuvaa myyttisen sikiämis- ja synnytystapahtuman, on se kuitenkin poimittu tähän ryhmään.

    • Jään synty

      Jää (kaihi)TAUDIT/Kaihi

    • Kalman synty

      Kalma; Kalman rikkeissä; Maa. Maahinen. Mahijainen. MaannenäTAUDIT/Kalmasta tarttuuKalman syntysanat viittaavat lyhyesti sen alkuperään. Kalman - kuoleman tai siihen liittyvän voimasubstanssin syntynä viitataan kahteen mielikuvakehykseen. Kalma on syntynyt joko maan ja veden elementeistä (suosta, maasta, mullasta, pellosta, vedestä, kaivosta) tai raamatullisesti Aatamista ja Eevasta.

    • Kalman synty*

      Kalma; Kalman rikkeissä; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä*TAUDIT/Kalmasta tarttuu*Kalman syntysanat viittaavat lyhyesti sen alkuperään. Kalman - kuoleman tai siihen liittyvän voimasubstanssin syntynä viitataan kahteen mielikuvakehykseen. Kalma on syntynyt joko maan ja veden elementeistä (suosta, maasta, mullasta, pellosta, vedestä, kaivosta) tai raamatullisesti Aatamista ja Eevasta.

    • Karhun synty

      Karhu manataan pois karjasta; Karhun asettaminen; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun jäljen parantaminen; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun suun sulkusanat (synty); Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappo; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vihat; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Metsälle lähtiessä; Varautuminen toisia loitsijoita vastaanKARJAN TAUDIT/Karhun pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Karhua vastaan; TAUDIT/Karhun vihatKarhun syntyaihelmia esiintyy karhunmetsästykseen, karhun aiheuttamien vammojen parannukseen ja karjan karhulta suojelemiseen liittyvissä loitsuissa. Sekä kertovia että lyhyitä syntyaihelmia on runsaasti. Karhu on syntynyt taivaassa ja laskettu sieltä maan päälle kultaisessa kätkyessä (I, VI, VII, XII). Karhu synnytetään metsässä puun juurelle tai Pohjolassa - synnyttäjänä tai tekijänä voidaan mainita Pohjan akka, metsän ukko tai Mielikki metsän emäntä (I, II, VI, VII, XII). Karhu on syntynyt Neitsyt Marian, Tuonettaren, Loviattaren, Yrjänän tms. veteen heittämistä villoista, joita tuuli on tuudittanut ja ajanut rantaan (VI, VII). Satunnaisissa syntykertomuksissa karhu syntyy, kun tuuli pudottaa maahan Ilman immen kuljettamia jäseniä ja luita (VII), Sinisirkku tuudittaa metsässä villakuontaloa (XII) tai Tuonen tyttö kerää ja tuudittaa veden vaahtoa vasussa (XII). Muita aihelmia ovat karhun ruumiinosien, hampaiden ja kynsien alkuperän ja rakennuksen kuvaus (I, VI, VII, X, XII), karhun vannoman valan kuvaus (II, VII, IX), karhun nimeäminen ja ristiminen esim. tulisen kosken partaalla tai pyhän/Jordanin virran pyörteessä (I, II, VI, VII). Karhun syntyperää, sukua ja vanhempia kuvataan erilaisilla lyhyillä aihelmilla. Karhun emäksi mainitaan esim. Honkatar, Hongotar, Ryöhkätär, Putkitar (I, II, VII, IX, XII) tai sokea (VII). Sukuperäksi mainitaan Eevan ja Aatamin suku (VII, XII). Muita aihelmia ovat: karhu nostettiin suosta (IX), tehtiin kankaasta (IX), karhulle annettiin into taivaassa (VII), Ilman tyttö kantaa karhua kohdussaan (VII5M). Asteriksilla on merkitty ne tekstit, joissa esiintyy vain yksi lyhyt syntyä kuvaava aihelma.

    • Karhun synty*

      Karhu manataan pois karjasta; Karhun asettaminen; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Karhun jäljen parantaminen; Karhun metsästys; Karhun peijaiset; Karhun pesällä. Karhun kuljetus kotiin; Karhun suun sulkusanat (synty); Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Karhun tappo; Karhun tappuun lähdettäessä; Karhun vihat; Karjaa laitumelle laskettaessa; Karjan laitumelle laskeminen; Karjan suojeleminen karhulta; Karjan suojeleminen metsän pedoilta; Karjan suojeleminen metsäneläimiltä, karhulta ja sudelta; Karjan varaaminen karhuja vastaan. Karhun lumous; Karjan varaus keväällä laitumelle laskiessa; Lehmiä keväällä laitumelle laskiessa; Metsälle lähtiessä; Varautuminen toisia loitsijoita vastaan*KARJAN TAUDIT/Karhun pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Karhua vastaan; TAUDIT/Karhun vihat*Karhun syntyaihelmia esiintyy karhunmetsästykseen, karhun aiheuttamien vammojen parannukseen ja karjan karhulta suojelemiseen liittyvissä loitsuissa. Sekä kertovia että lyhyitä syntyaihelmia on runsaasti. Karhu on syntynyt taivaassa ja laskettu sieltä maan päälle kultaisessa kätkyessä (I, VI, VII, XII). Karhu synnytetään metsässä puun juurelle tai Pohjolassa - synnyttäjänä tai tekijänä voidaan mainita Pohjan akka, metsän ukko tai Mielikki metsän emäntä (I, II, VI, VII, XII). Karhu on syntynyt Neitsyt Marian, Tuonettaren, Loviattaren, Yrjänän tms. veteen heittämistä villoista, joita tuuli on tuudittanut ja ajanut rantaan (VI, VII). Satunnaisissa syntykertomuksissa karhu syntyy, kun tuuli pudottaa maahan Ilman immen kuljettamia jäseniä ja luita (VII), Sinisirkku tuudittaa metsässä villakuontaloa (XII) tai Tuonen tyttö kerää ja tuudittaa veden vaahtoa vasussa (XII). Muita aihelmia ovat karhun ruumiinosien, hampaiden ja kynsien alkuperän ja rakennuksen kuvaus (I, VI, VII, X, XII), karhun vannoman valan kuvaus (II, VII, IX), karhun nimeäminen ja ristiminen esim. tulisen kosken partaalla tai pyhän/Jordanin virran pyörteessä (I, II, VI, VII). Karhun syntyperää, sukua ja vanhempia kuvataan erilaisilla lyhyillä aihelmilla. Karhun emäksi mainitaan esim. Honkatar, Hongotar, Ryöhkätär, Putkitar (I, II, VII, IX, XII) tai sokea (VII). Sukuperäksi mainitaan Eevan ja Aatamin suku (VII, XII). Muita aihelmia ovat: karhu nostettiin suosta (IX), tehtiin kankaasta (IX), karhulle annettiin into taivaassa (VII), Ilman tyttö kantaa karhua kohdussaan (VII5M). Asteriksilla on merkitty ne tekstit, joissa esiintyy vain yksi lyhyt syntyä kuvaava aihelma.

    • Keihään synty

      SotaloitsujaNoidannuolten synty; Tietäjän varusteiden syntyKuvaus Väinämöisen tai sepän miekantaonnasta esiintyy sotaanlähtiän loitsussa aseen synnyn funktiossa (XII) ja raudan synnyn ja karkotussanojen yhteydessä (VII).

    • Kipujen synty

      Kiven synty; Tulen syntyTautien synty; PARANNUSLOITSUT/KipusanojaKivun tai Kivuttaren synnystä kerrotaan tautiloitsuissa kolmessa satunnaisessa aihelmassa. Kivutar syntyy kivestä, joka on luotu maahan nousseesta mättäästä (XII); neljä neitoa lypsää maitoa, näistä neljäs kipuneiti (VI). Myös kipusanoissa yleinen, kipujen poistamiseen tavallisesti liittyvä kipujen keittämisen aihelma voi esiintyä kivun synnyn funktiossa (VII).

    • Kipujen synty*

      Kiven synty; Tulen synty*Tautien synty; PARANNUSLOITSUT/Kipusanoja*Kivun tai Kivuttaren synnystä kerrotaan tautiloitsuissa kolmessa satunnaisessa aihelmassa. Kivutar syntyy kivestä, joka on luotu maahan nousseesta mättäästä (XII); neljä neitoa lypsää maitoa, näistä neljäs kipuneiti (VI). Myös kipusanoissa yleinen, kipujen poistamiseen tavallisesti liittyvä kipujen keittämisen aihelma voi esiintyä kivun synnyn funktiossa (VII).

    • Kissan synty

      Kissan kynsiessäTAUDIT/Kissan kynsiessäKissan synnyssä luetellaan kissan ruumiinosien alkuperiä: nenä neidosta, pää jäniksestä, häntä käärmeestä, muu ruumis suden suvusta.

    • Kiven kasvamattomuuden historiola

      MatajainenKiven syntyJeesus ja Pietari keskustelevat kiven kovuudesta: kivi on kirottu heinää kasvamattomaksi koska käärmeet ovat asuneet kiven koloissa.

    • Kiven synty

      Kiven jälki; Kiven sanat; Kiven vihat; Varaus, Manaus- ja KyydityssanojaKiven kasvamattomuuden historiola; TAUDIT/Kiven vihatKiven vihojen loitsuissa esiintyy keskeisenä elementtinä kiven puhuttelu, johon sisältyy maininta sen alkuperästä, esim. "kivi kimmon, kammon poika, maan muna, pellon kakkara, Maamottaren maksan pala, Syöjättären sydänkäpynen", "maa maamos, taivas taattos". Näitä puhutteluja ei ole rekisteröity Kiven synnyiksi. Pidempiä syntyaihelmia ovat seuraavat: Kivi taotaan Ilmottaren pajassa tai tiputetaan taivaasta (II). Kivi vierii vehnässä tahassa, tiputetaan taivaasta; Hevonen / portto pudottaa kiven vitustaan nimettömälle niitylle tai villaiseen vuoteeseen; Kivi tuuditetaan kivisessä kätkyessä (VII). Kivi putoaa pilvestä / pukin sarvesta (VII5M). Kivi putoa pukin sarvesta/vitusta kipumäelle kiivetessä (ja putoaa veden pohjaan); Kivi on kosken poika, huoran tekemä, nousee maasta; Mätäs on luotu maahan, kivi mättääseen, Kivutar kiven sisään; Kivi venyy vedessä, tuuli puhaltaa taivaan navalle, kivi viipyy pilvessä, putoaa punakeränä taivaasta; Juutas karkaisee kiven; Kivi on tuulen tuudittama, (XII). Kivi palaa Väinämöisen kyvessä - aineksina mainitaan rasva, voi, maa, sianliha, mahon lehmän karva (XIII).

    • Kiven synty*

      Kiven jälki; Kiven sanat; Kiven vihat; Varaus, Manaus- ja Kyydityssanoja*Kiven kasvamattomuuden historiola; TAUDIT/Kiven vihat*Kiven vihojen loitsuissa esiintyy keskeisenä elementtinä kiven puhuttelu, johon sisältyy maininta sen alkuperästä, esim. "kivi kimmon, kammon poika, maan muna, pellon kakkara, Maamottaren maksan pala, Syöjättären sydänkäpynen", "maa maamos, taivas taattos". Näitä puhutteluja ei ole rekisteröity Kiven synnyiksi. Pidempiä syntyaihelmia ovat seuraavat: Kivi taotaan Ilmottaren pajassa tai tiputetaan taivaasta (II). Kivi vierii vehnässä tahassa, tiputetaan taivaasta; Hevonen / portto pudottaa kiven vitustaan nimettömälle niitylle tai villaiseen vuoteeseen; Kivi tuuditetaan kivisessä kätkyessä (VII). Kivi putoaa pilvestä / pukin sarvesta (VII5M). Kivi putoa pukin sarvesta/vitusta kipumäelle kiivetessä (ja putoaa veden pohjaan); Kivi on kosken poika, huoran tekemä, nousee maasta; Mätäs on luotu maahan, kivi mättääseen, Kivutar kiven sisään; Kivi venyy vedessä, tuuli puhaltaa taivaan navalle, kivi viipyy pilvessä, putoaa punakeränä taivaasta; Juutas karkaisee kiven; Kivi on tuulen tuudittama, (XII). Kivi palaa Väinämöisen kyvessä - aineksina mainitaan rasva, voi, maa, sianliha, mahon lehmän karva (XIII).

    • Kohtauksen historiola

      Kohtauksen sanat; Kohtaus; Kohtaus, säikäys; SäikähdysKohtauksen syntyKristilliseen legendaan viittaava historiola-aihelma esiintyy kohtauksen loitsussa etenkin Satakunnassa (VI, VII5M, IX, X, XI). Sen suppein ja tyypillisin muoto toteaa "Jeesus kohdattiin kirkon portailla".

    • Kohtauksen historiola*

      Kohtauksen sanat; Kohtaus; Kohtaus, säikäys; Säikähdys*Kohtauksen synty*Kristilliseen legendaan viittaava historiola-aihelma esiintyy kohtauksen loitsussa etenkin Satakunnassa (VI, VII5M, IX, X, XI). Sen suppein ja tyypillisin muoto toteaa "Jeesus kohdattiin kirkon portailla".

    • Kohtauksen synty

      Kohtaus; Kohtaus eli kopristus; KoskemaKohtauksen historiola; TAUDIT/KohtausPohjois-Pohjanmaalaiset kohtauksen syntysanat kuvaavat kohtaustaudin syntyaineksia tai vanhempia: hiiden, pahan ja kalman jälkeläinen on tehty kekäleistä, sammaleesta, varsan vaahesta, koiran/konnan kuohusta, maasta tai hiilestä. Taudin alkuperää valottava synnynomainen aihelma on "Tuli kolme kohtausta suota, maata ja vettä myöten" (*; V, VII, XIII).

    • Kohtauksen synty*

      Kohtaus; Kohtaus eli kopristus; Koskema*Kohtauksen historiola; TAUDIT/Kohtaus*Pohjois-Pohjanmaalaiset kohtauksen syntysanat kuvaavat kohtaustaudin syntyaineksia tai vanhempia: hiiden, pahan ja kalman jälkeläinen on tehty kekäleistä, sammaleesta, varsan vaahesta, koiran/konnan kuohusta, maasta tai hiilestä. Taudin alkuperää valottava synnynomainen aihelma on "Tuli kolme kohtausta suota, maata ja vettä myöten" (*; V, VII, XIII).

    • Koin historiola

      Koi; Koin sanat; Koisa; Koisa, koiska(nen); Koskus; Leini, koiska; Syöpätaudin sanatHammastaudin synty; Koin synty; Leinin historiola; Tautien ja vammojen historioloitaJeesus, Jumala, Maria tai muu pyhä hahmo kulkee tietä. Koi(mato) tulee vastaan. Pyhä tiedustelee koilta mihin tämä menee. Koi vastaa menevänsä ihmisen lihaa ja luita vaivaamaan. Tauti parannetaan. Asteriksilla merkityissä teksteissä pyhä hahmo on korvattu muilla toimijoilla (ukko, akka, hän, ihminen, Kaleva, toinen koi). Historiola heijastuu myös koin sanoissa tyypillisessä dialogimuodossa, jossa loitsija-minä keskustelee koin kanssa. Sama historiola toimii myös koihin läheisesti liittyvän leinin historiolana.

    • Koin historiola*

      Koi; Koin sanat; Koisa; Koisa, koiska(nen); Koskus; Leini, koiska; Syöpätaudin sanat*Hammastaudin synty; Koin synty; Leinin historiola; Tautien ja vammojen historioloita*Jeesus, Jumala, Maria tai muu pyhä hahmo kulkee tietä. Koi(mato) tulee vastaan. Pyhä tiedustelee koilta mihin tämä menee. Koi vastaa menevänsä ihmisen lihaa ja luita vaivaamaan. Tauti parannetaan. Asteriksilla merkityissä teksteissä pyhä hahmo on korvattu muilla toimijoilla (ukko, akka, hän, ihminen, Kaleva, toinen koi). Historiola heijastuu myös koin sanoissa tyypillisessä dialogimuodossa, jossa loitsija-minä keskustelee koin kanssa. Sama historiola toimii myös koihin läheisesti liittyvän leinin historiolana.

    • Koin synty

      Koi; Koin sanat; KoisaKoin historiola; Raanin synty; TAUDIT/KoiKoin synnyt koostuvat erilaisista lyhyistä syntyaihelmista. Aineksiksi mainitaan kosken kuvat ja saunan laudat (I; Syöjän synty) ja vanhemmaksi Hiisi (XIII) tai huora Samarian kirkon kynnyksen alta (XII). Koi syntyy kun huorat pesevät hurstejaan (IX, XII); kun suurivittuinen akka puhaltaa ja ampuu taudit taivaalle (IX); kun kyykäärme vetää koin maihin merestä (XI).

    • Koin synty*

      Koi; Koin sanat; Koisa*Koin historiola; Raanin synty; TAUDIT/Koi*Koin synnyt koostuvat erilaisista lyhyistä syntyaihelmista. Aineksiksi mainitaan kosken kuvat ja saunan laudat (I; Syöjän synty) ja vanhemmaksi Hiisi (XIII) tai huora Samarian kirkon kynnyksen alta (XII). Koi syntyy kun huorat pesevät hurstejaan (IX, XII); kun suurivittuinen akka puhaltaa ja ampuu taudit taivaalle (IX); kun kyykäärme vetää koin maihin merestä (XI).

    • Koiran synty

      Karhun vihat; Koira lumotaan; Koiran lumoaminen; Koiran lumoaminen. (Yöjalassa); Koiran lumous; Koiran pilaaminen; Koiran puremaan; Koiran päästösanat; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminen; Koiran varaaminen; Metsäkoiran lumous; Metsälle lähtiessä; Metsännenä; Pistos; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanojaERI TILOISSA/Yöjalassa; METSÄSTYS/Koira päästetään pilauksesta; TAUDIT/Koiran puremaKoiran syntyä kuvaavia aihelmia ja kertovia koiran syntyjä esiintyy koiran lumouksissa, metsästyskoiralle osoitetuissa loitsuissa, tietäjän apurin kuvauksissa (I) sekä koiran pureman parannusloitsuissa. Pohjolan emäntä (tai Väinölän sokea ukko, Pohjan piika pikkarainen, Peniätär jne.) makaa, tulee tuulesta tiineeksi ja synnyttää koiran (I, II, VI, VII, IX, XIII - vrt. Yhdeksän taudin synty). Muita kertovia koiran syntyjä ovat: Kiikan ukko ja Kiikan akka kisaavat ja heille syntyy koira (VII); Ulappalan umpisilmä juoksee ja hänen kuolastaan syntyy koira (II). Koiran syntyperää valottavia aihelmia ovat koiran synty ahavasta tai tuulesta ("Ahavasta koiran synty...", "Tuuli isäs, tuuli emäs, tuuli valtavanhempasi"; I, VI, VII, XII); koiran synty sokeana sokeista vanhemmista (VI, IX, XIII); koiran synty yhdeksän isän siittämänä ja yhden emän synnyttämänä (VII, IX, XI, XII). Koiran vanhempana voidaan mainita myös Ulvotar (VII). Koiran rakennusaineet luetellaan yhdessä tekstissä (VII).

    • Koiran synty*

      Karhun vihat; Koira lumotaan; Koiran lumoaminen; Koiran lumoaminen. (Yöjalassa); Koiran lumous; Koiran pilaaminen; Koiran puremaan; Koiran päästösanat; Koiran (t. kissan) lumous, suostutus, kotonapysyttäminen; Koiran varaaminen; Metsäkoiran lumous; Metsälle lähtiessä; Metsännenä; Pistos; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja*ERI TILOISSA/Yöjalassa; METSÄSTYS/Koira päästetään pilauksesta; TAUDIT/Koiran purema*Koiran syntyä kuvaavia aihelmia ja kertovia koiran syntyjä esiintyy koiran lumouksissa, metsästyskoiralle osoitetuissa loitsuissa, tietäjän apurin kuvauksissa (I) sekä koiran pureman parannusloitsuissa. Pohjolan emäntä (tai Väinölän sokea ukko, Pohjan piika pikkarainen, Peniätär jne.) makaa, tulee tuulesta tiineeksi ja synnyttää koiran (I, II, VI, VII, IX, XIII - vrt. Yhdeksän taudin synty). Muita kertovia koiran syntyjä ovat: Kiikan ukko ja Kiikan akka kisaavat ja heille syntyy koira (VII); Ulappalan umpisilmä juoksee ja hänen kuolastaan syntyy koira (II). Koiran syntyperää valottavia aihelmia ovat koiran synty ahavasta tai tuulesta ("Ahavasta koiran synty...", "Tuuli isäs, tuuli emäs, tuuli valtavanhempasi"; I, VI, VII, XII); koiran synty sokeana sokeista vanhemmista (VI, IX, XIII); koiran synty yhdeksän isän siittämänä ja yhden emän synnyttämänä (VII, IX, XI, XII). Koiran vanhempana voidaan mainita myös Ulvotar (VII). Koiran rakennusaineet luetellaan yhdessä tekstissä (VII).

    • Korpin synty

      Jäniksen pyytäjän sanat; Korpin sanat; Korppi; Linnun pyytö; Metsälle lähtiessä; Metsämiehen sanoja; Raudan jälki ja veren sulku; SyntysanojaKorpin synty koostuu luettelomaisesta kuvauksesta, jossa jäljitetaan korpin ruumiinosien alkuperä tai tekoainekset.

    • Korpin synty*

      Jäniksen pyytäjän sanat; Korpin sanat; Korppi; Linnun pyytö; Metsälle lähtiessä; Metsämiehen sanoja; Raudan jälki ja veren sulku; Syntysanoja**Korpin synty koostuu luettelomaisesta kuvauksesta, jossa jäljitetaan korpin ruumiinosien alkuperä tai tekoainekset.

    • Koskeman synty

      KoskemaVamman synty; TAUDIT/KoskemaPohjois-Pohjanmaalla "märkänästyisen" paiseen l. koskeman syntysanoissa mainitaan koskeman syntyneen kun portto surmaa lapsensa, hautaa sen Jerusalemin hautapaaden tai kirkon kynnyksen alle, josta syntyy kolme tautia, rutto, punatauti ja koskema (Kolmen taudin synty).

    • Koskeman synty*

      Koskema*Vamman synty; TAUDIT/Koskema*Pohjois-Pohjanmaalla "märkänästyisen" paiseen l. koskeman syntysanoissa mainitaan koskeman syntyneen kun portto surmaa lapsensa, hautaa sen Jerusalemin hautapaaden tai kirkon kynnyksen alle, josta syntyy kolme tautia, rutto, punatauti ja koskema (Kolmen taudin synty).

    • Kurkkutaudin synty

      KurkkutautiMETSÄSTYS/Metsästyskoiran pilaus; TAUDIT/KurkkutautiLyhyet kurkkutaudin parannuksessa ja kurkun avaamisessa käytetyt syntysanat kertovat kurkkua tukkivan haitan syntyneen Syöjättären pyykinpesusta veteen lentävästä liasta (Huorat pesi hurstejaan).

    • Kuvun synty

      Kupu eli kasvaimet; Käärmeen syntyPaiseen synty; TAUDIT/Struuma; TAUDIT/KaulatautiKupuneito - Kuteritar tai Kullitar - kutoo kupuja metsässä, jossa ne kasvavat pahkoina puissa. Lyhyissä sukuperää kuvaavissa aihelmissa kuvun alkuperä palautetaan myös sumuun. Kuvun synnystä kertoo myös yksi monivaiheinen syntyloitsu. Hiisi tai Juutas kyntää (käärmeistä) peltoa ja tulee raskaasta työstä paiseille. Manatessaan omia paiseistaan paha saa puut ja kannot kasvamaan pahkoja sekä "kuvut kulkemaan". Poikkeukselliset ovat myös kuvulle luetut käärmeen syntysanat, jossa kuvun alkuperä palautetaan summaan tai sumuun.

    • Kuvun synty*

      Kupu eli kasvaimet; Käärmeen synty*Paiseen synty; TAUDIT/Struuma; TAUDIT/Kaulatauti*Kupuneito - Kuteritar tai Kullitar - kutoo kupuja metsässä, jossa ne kasvavat pahkoina puissa. Lyhyissä sukuperää kuvaavissa aihelmissa kuvun alkuperä palautetaan myös sumuun. Kuvun synnystä kertoo myös yksi monivaiheinen syntyloitsu. Hiisi tai Juutas kyntää (käärmeistä) peltoa ja tulee raskaasta työstä paiseille. Manatessaan omia paiseistaan paha saa puut ja kannot kasvamaan pahkoja sekä "kuvut kulkemaan". Poikkeukselliset ovat myös kuvulle luetut käärmeen syntysanat, jossa kuvun alkuperä palautetaan summaan tai sumuun.

    • Kärpän synty

      Kärpän purema; Lumituikan puremaEläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; KARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästä; TAUDIT/Kärpän puremaViitteenomainen kuvaus kärpän alkuperästä konnan suusta valuvasta kuolasta.

    • Kärpän synty*

      Kärpän purema; Lumituikan purema*Eläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; KARJAN TAUDIT/Kärpän pureman parantaminen lehmästä; TAUDIT/Kärpän purema*Viitteenomainen kuvaus kärpän alkuperästä konnan suusta valuvasta kuolasta.

    • Kärpäsen synty

      Kärpäsen synty, sanatTAUDIT/Kärpäsen sanatKärpänen, Pyörämöisen poika syntyi kävylle ja varvikolle ruokien kokijaksi.

    • Kärpäsen synty*

      Kärpäsen synty, sanat*TAUDIT/Kärpäsen sanat*Kärpänen, Pyörämöisen poika syntyi kävylle ja varvikolle ruokien kokijaksi.

    • Käärmeen pureman historiola

      Käärmeen luku; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen sanoja; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Tuntemattomat tauditEläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; KARJAN TAUDIT/Käärmeen pureman parantaminen eläimestä; TAUDIT/Käärmeen sanatEtupäässä käärmeen sanoissa esiintyvä historiola kertoo Pietarin ja Jeesuksen vaelluksesta, käärmeen luomisesta, ensimmäisestä puremasta ja sen parantamisesta. Jossain muodossa se esiintyy useimmilla alueilla, joilla käärmeen sanoja tavataan. Pisin muoto on tyypillisesti itäsuomalainen. Pietari ja Jeesus kulkevat tiellä, näkevät Juudaksen tai muun pahan kuolaa tai oksennusta, Pietari pyytää antamaan sille hengen. Jeesus suostuu viimein, mutta Pietari laittaa sormensa käärmeen suuhun. Käärme puree Pietaria, jolloin Jeesus parantaaa vamman. Läntiset tekstit saattavat koostua vain viime mainitusta aihelmasta, joka on supistunut Jeesuksen ja Marian väliseksi dialogiksi ("Mato pisti" - "Jo se parani"; VII, VIII, IX, X, XI). Historiola voi myös heijastua kysymyksessä "Miksi purit Pietaria?" (*; IX, XIV). Asteriksilla on merkitty myös tekstit, joissa historiola esiintyy viitteenomaisesti esim. Jeesuksen ja Pietarin yhteistoiminnassa käärmeen luomistapahtumassa. Mainintoja, joissa Jeesus tai Jumala todetaan käärmeen hengen antajaksi ei ole rekisteröity tähän (ks. vertailuotsikot).

    • Käärmeen pureman historiola*

      Käärmeen luku; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen sanoja; Käärmeen synty; Käärmeen synty- ja pistosanat; Tuntemattomat taudit*Eläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; KARJAN TAUDIT/Käärmeen pureman parantaminen eläimestä; TAUDIT/Käärmeen sanat*Etupäässä käärmeen sanoissa esiintyvä historiola kertoo Pietarin ja Jeesuksen vaelluksesta, käärmeen luomisesta, ensimmäisestä puremasta ja sen parantamisesta. Jossain muodossa se esiintyy useimmilla alueilla, joilla käärmeen sanoja tavataan. Pisin muoto on tyypillisesti itäsuomalainen. Pietari ja Jeesus kulkevat tiellä, näkevät Juudaksen tai muun pahan kuolaa tai oksennusta, Pietari pyytää antamaan sille hengen. Jeesus suostuu viimein, mutta Pietari laittaa sormensa käärmeen suuhun. Käärme puree Pietaria, jolloin Jeesus parantaaa vamman. Läntiset tekstit saattavat koostua vain viime mainitusta aihelmasta, joka on supistunut Jeesuksen ja Marian väliseksi dialogiksi ("Mato pisti" - "Jo se parani"; VII, VIII, IX, X, XI). Historiola voi myös heijastua kysymyksessä "Miksi purit Pietaria?" (*; IX, XIV). Asteriksilla on merkitty myös tekstit, joissa historiola esiintyy viitteenomaisesti esim. Jeesuksen ja Pietarin yhteistoiminnassa käärmeen luomistapahtumassa. Mainintoja, joissa Jeesus tai Jumala todetaan käärmeen hengen antajaksi ei ole rekisteröity tähän (ks. vertailuotsikot).

    • Käärmeen synty

      Käärmeen luku; Käärmeen lumonta; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen nostatus; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen sanoja; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen vihat; Käärmeenpureman parannus; Madon pistämään; Rakennuksen kiertäminen sen rietoilta varjelemiseksi. Kiiran ajo; Raudan jälki ja veren sulku; Riisi; Vaskikäärmeen sanatKäärmeen pureman historiola; Päästäisen synty; Sisiliskon synty; TAUDIT/Käärmeen sanatKäärmeen syntyaihelmia ja niihin liittyvä kertova historiola (Pietarin ja Jeesuksen vaellus, käärmeen luominen, ensimmäinen purema ja sen parannus) esiintyy jossain muodossa kaikilla runoalueilla. Yleisin kertovista syntyaihelmista on Käärmeen synty Juudaksen kuolasta (I, II, III, IV, V, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Kaikki muut syntyloitsut ovat levinneisyydeltään etupäässä itäsuomalaisia: Käärmeen synty Syöjättären syljestä (I, II, VI, VII, IX, X, XII, XIII), Hiiden tyttären hiuksista (I, VI, VII, XII), pihalle kannetusta likapyykin vaahdosta (VI, VII), Istervon tms. keihäästä irronneesta kappaleesta (I, VI, VII, XI, XII) ja Jeesuksen ruoskasta (XIII). Käärme voi myös syntyä Syöjättären jauhaessa vaskista kiveä (VII) tai kivistä lankaa kehräämällä (VI, IX). Myös tautiloitsuissa yleinen syntyaihelma Yhdeksän taudin synty voidaan liittää käärmeen syntyyn (VI, VII). Viitteenomaiset tai luetteloivat maininnat käärmeen syntypaikasta, vanhemmista tai aineksista on merkitty asteriksilla. Näiden mainintojen raja käärmeen tyypillisen olinpaikan mainintaan tai herjaavaan puhutteluun on liukuva. Käärmeen syntyyn ja ensimmäisen pureman parantamiseen liittyvä historiola on rekisteröity myös käärmeen synnyksi, mikäli siiheen sisältyy maininta käärmeen luomisesta, ei yksinomaan pureman parantamisesta.

    • Käärmeen synty*

      Käärmeen luku; Käärmeen lumonta; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen nostatus; Käärmeen purema; Käärmeen puremaan; Käärmeen sanat; Käärmeen sanoja; Käärmeen synty ja vihat; Käärmeen vihat; Käärmeenpureman parannus; Madon pistämään; Rakennuksen kiertäminen sen rietoilta varjelemiseksi. Kiiran ajo; Raudan jälki ja veren sulku; Riisi; Vaskikäärmeen sanat*Käärmeen pureman historiola; Päästäisen synty; Sisiliskon synty; TAUDIT/Käärmeen sanat*Käärmeen syntyaihelmia ja niihin liittyvä kertova historiola (Pietarin ja Jeesuksen vaellus, käärmeen luominen, ensimmäinen purema ja sen parannus) esiintyy jossain muodossa kaikilla runoalueilla. Yleisin kertovista syntyaihelmista on Käärmeen synty Juudaksen kuolasta (I, II, III, IV, V, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Kaikki muut syntyloitsut ovat levinneisyydeltään etupäässä itäsuomalaisia: Käärmeen synty Syöjättären syljestä (I, II, VI, VII, IX, X, XII, XIII), Hiiden tyttären hiuksista (I, VI, VII, XII), pihalle kannetusta likapyykin vaahdosta (VI, VII), Istervon tms. keihäästä irronneesta kappaleesta (I, VI, VII, XI, XII) ja Jeesuksen ruoskasta (XIII). Käärme voi myös syntyä Syöjättären jauhaessa vaskista kiveä (VII) tai kivistä lankaa kehräämällä (VI, IX). Myös tautiloitsuissa yleinen syntyaihelma Yhdeksän taudin synty voidaan liittää käärmeen syntyyn (VI, VII). Viitteenomaiset tai luetteloivat maininnat käärmeen syntypaikasta, vanhemmista tai aineksista on merkitty asteriksilla. Näiden mainintojen raja käärmeen tyypillisen olinpaikan mainintaan tai herjaavaan puhutteluun on liukuva. Käärmeen syntyyn ja ensimmäisen pureman parantamiseen liittyvä historiola on rekisteröity myös käärmeen synnyksi, mikäli siiheen sisältyy maininta käärmeen luomisesta, ei yksinomaan pureman parantamisesta.

    • Lampaan synty

      Navettaan pantaessa syksylläSimmas makaa Kampahan rannalla - heille syntyy lampaita.

    • Lehmän synty

      Lehmän vakaaksi tekoLyhyt viittaus lehmän alkuperään: lehmä on lemmikin tekemä, sontareiden sovittama.

    • Lehmän synty*

      Lehmän vakaaksi teko**Lyhyt viittaus lehmän alkuperään: lehmä on lemmikin tekemä, sontareiden sovittama.

    • Leinin historiola

      Kleinin sanat; Leini; Leini, koiska; Leinin lukuKoin historiola; Leinin synty; KARJAN TAUDIT/Leini lehmän utareissa; TAUDIT/LeiniKommentti - ks. Koin historiola. Leinistä kerrottuna historiolan pyhiä toimijoita ovat tyypillisesti Juuttaan tyttäret tai miehet.

    • Leinin historiola*

      Kleinin sanat; Leini; Leini, koiska; Leinin luku*Koin historiola; Leinin synty; KARJAN TAUDIT/Leini lehmän utareissa; TAUDIT/Leini*Kommentti - ks. Koin historiola. Leinistä kerrottuna historiolan pyhiä toimijoita ovat tyypillisesti Juuttaan tyttäret tai miehet.

    • Leinin synty

      Loukkaus leini, lentotautiLeinin historiola; KARJAN TAUDIT/Leini lehmän utareissa; TAUDIT/LeiniPohjois-Pohjanmaalaisessa loukkaustaudin synnyssä esiintyvässä leinin synnyssä Salomonin portto istuu kivellä, harjaa hiuksiaan, jolloin harjasta irtoaa piikki, joka ajelehtii vedessä, ajautuu maihin ja nousee tuuleen.

    • Letyn synty

      LettyKARJAN TAUDIT/LennosLukki jouksee pitkä piikki olallaan - piikin syntyainekset luetellaan.

    • Loukkauksen synty

      Loukkaus, leini, lentotautiKARJAN TAUDIT/Loukkaustauti karjassa; TAUDIT/LoukkaustautiPohjois-Pohjanmaalaisessa loukkaustaudin synnyssä esiintyvät aihelmat: Portto synnyttää lapsensa, tappaa ja hautaa ne Samarian kirkon kynnyksen alle; Portto istuu kivellä, harjaa hiuksiaan, jolloin harjasta irtoaa piikki, joka ajelehtii vedessä, ajautuu maihin ja nousee tuuleen; Pistosnuolten ammunta.

    • Loukkauksen synty*

      Loukkaus, leini, lentotauti*KARJAN TAUDIT/Loukkaustauti karjassa; TAUDIT/Loukkaustauti*Pohjois-Pohjanmaalaisessa loukkaustaudin synnyssä esiintyvät aihelmat: Portto synnyttää lapsensa, tappaa ja hautaa ne Samarian kirkon kynnyksen alle; Portto istuu kivellä, harjaa hiuksiaan, jolloin harjasta irtoaa piikki, joka ajelehtii vedessä, ajautuu maihin ja nousee tuuleen; Pistosnuolten ammunta.

    • Läävämadon synty

      Lumikin purema; Läävämadon sanat; Läävämadon (talvikon) jäljen parantaminen; Läävämato; Matajainen; Matajainen, salamato, tulimato; Synnytyskivut; Tallitoukka; Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato); Talvikon purema; TalvilaukkaKäärmeen synty; Matajaisen synty; KARJAN TAUDIT/LäävämatoLäävämadon eli talvikon synnyt ja syntyaihelmat ovat sekalaisia ja pitkälti käärmeen syntyyn verrattavia. Kyhjö istuu kynnyksellä, Kehjo ja Vähjö lattialla (I, II, V, VII, XII) luomassa etanoita ja matoja (I, V, VII, XII) tai vaski- ja kultalankoja vetämässä (I, II, XII). Vanha akka villi kerta (Pohjolan emäntä, vanha akka Väinämöinen jne.) on pyykillä, kantaa pyykit tai vaahtoa kotiin, kylvää kartanolle, jossa merestä nostettu aine syntyy madoksi (I, II, V, VI, VII, XII). Rannalle ajelehtiva aine voi olla myös Ison tammen lastu (VII), Syöjättären sylkeä (VII) tai hauen luille valunutta suden kuolaa (VII), lokin tai Kalevan muna, jonka hauki hajottaa (XII), piian hiusharjasta irronnut piikki (XII). Ainekset voi kantaa merestä pihalle myös Lemmon poika (IX, XII). Juutas juoksee, väsyy ja kaatuu maahan - Juuttaan kuolasta syntyy läävämato (VI, VII, XII). Istervo tai Kullervo lähtee sotaan, keihään kärki putoaa - Lisperin tai Keitolaisen keihäästä putoaa pala (VI, VII, XII) tai putoaa tinainen neula, josta syntyy läävämato (VII). Mereen kasvaa saari, jolla kolme neitoa lypsävät maitoa - musta maito kääntyy käppyrälle läävämadoksi (VI). Pohjolan emäntä tai Kiputyttö tulee tuulesta tai Tuonen pojasta tiineeksi ja synnyttää läävämadon (VII, XII). Muita syntyaihelmia ovat: Kyhjö kehrää kyitä (I); läävämato kuristetaan kuparista (VI); läävämato syntyy maasta (VI, VII, XII); lumelle (VI, XII); sysipuista ja kekäleistä (VII). Suvuksi tai vanhemmiksi mainitaan sonta, kusi ja tate (I, II, XII); valkea, pajunkarvainen ja musta mato (VII); juurakko ja sammal (XII); Sinervö (XII); vaski (XII) sekä paju (XII). Läävämadon ruumiinosien syntyaineet voidaan luetella käärmeen synnystä tutulla luettelolla (II, VII, XII).

    • Läävämadon synty*

      Lumikin purema; Läävämadon sanat; Läävämadon (talvikon) jäljen parantaminen; Läävämato; Matajainen; Matajainen, salamato, tulimato; Synnytyskivut; Tallitoukka; Talvikko (kesakko, kesämato, kulo, käärme, lumikko, navettakoi, navettatoukka, pirttiäinen, tallitoukka, talvikainen, tuulimato); Talvikon purema; Talvilaukka*Käärmeen synty; Matajaisen synty; KARJAN TAUDIT/Läävämato*Läävämadon eli talvikon synnyt ja syntyaihelmat ovat sekalaisia ja pitkälti käärmeen syntyyn verrattavia. Kyhjö istuu kynnyksellä, Kehjo ja Vähjö lattialla (I, II, V, VII, XII) luomassa etanoita ja matoja (I, V, VII, XII) tai vaski- ja kultalankoja vetämässä (I, II, XII). Vanha akka villi kerta (Pohjolan emäntä, vanha akka Väinämöinen jne.) on pyykillä, kantaa pyykit tai vaahtoa kotiin, kylvää kartanolle, jossa merestä nostettu aine syntyy madoksi (I, II, V, VI, VII, XII). Rannalle ajelehtiva aine voi olla myös Ison tammen lastu (VII), Syöjättären sylkeä (VII) tai hauen luille valunutta suden kuolaa (VII), lokin tai Kalevan muna, jonka hauki hajottaa (XII), piian hiusharjasta irronnut piikki (XII). Ainekset voi kantaa merestä pihalle myös Lemmon poika (IX, XII). Juutas juoksee, väsyy ja kaatuu maahan - Juuttaan kuolasta syntyy läävämato (VI, VII, XII). Istervo tai Kullervo lähtee sotaan, keihään kärki putoaa - Lisperin tai Keitolaisen keihäästä putoaa pala (VI, VII, XII) tai putoaa tinainen neula, josta syntyy läävämato (VII). Mereen kasvaa saari, jolla kolme neitoa lypsävät maitoa - musta maito kääntyy käppyrälle läävämadoksi (VI). Pohjolan emäntä tai Kiputyttö tulee tuulesta tai Tuonen pojasta tiineeksi ja synnyttää läävämadon (VII, XII). Muita syntyaihelmia ovat: Kyhjö kehrää kyitä (I); läävämato kuristetaan kuparista (VI); läävämato syntyy maasta (VI, VII, XII); lumelle (VI, XII); sysipuista ja kekäleistä (VII). Suvuksi tai vanhemmiksi mainitaan sonta, kusi ja tate (I, II, XII); valkea, pajunkarvainen ja musta mato (VII); juurakko ja sammal (XII); Sinervö (XII); vaski (XII) sekä paju (XII). Läävämadon ruumiinosien syntyaineet voidaan luetella käärmeen synnystä tutulla luettelolla (II, VII, XII).

    • Löylyn synty

      Ajos; Ajos (paise, rupi); Karhun vihat; Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvetyssanoja; Lapsivaimon sanat; Löyly; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Löylyn vihat; Mielenvikaisuus; Pistoksen synty; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Synnytyskivuissa; Tulen synty; Vesi, löyly tai hiki haavassaSaunan synty; TAUDIT/Löylyn lukuLöylyn synty koostuu lyhyistä aihelmista, joissa löylyn alkuperä ja ennenkaikkea sen hyväätekevä voima palautetaan myyttisiin hahmoihin ja heidän eritteisiinsä: "puun löyly, kivosen lämmin" voidaan kuvata Väinämöisen hieksi, Joukahaisen hengeksi, Lemminkäisen mesileiväksi tai Neitsyt Marian makeaksi maidoksi. Raja löylyn puhutteluun on usein liukuva. Pidemmissä aihelmissa voidaan kuvata myös puita ja tervaksia, joista löyly laaditaan. Uudellamaalla löylyn kerrotaan olevan yksi Juuttaan kolmesta pojasta. Löylyn syntyaihelmat kuuluvat olennaisena osana Löylyn lukuun, jolla estettiin löylyn, kuumuuden tai hä'än epäsuotuista vaikutusta kylpijään. Molemmat esiintyvät myös tyypillisenä kliseeaineksena erilaisissa parannusloitsuista, mutta ne on rekisteröity ainoastaan kylvetyssanoista ja tulen sanoista.

    • Löylyn synty*

      Ajos; Ajos (paise, rupi); Karhun vihat; Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Kylvetyssanoja; Lapsivaimon sanat; Löyly; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Löylyn vihat; Mielenvikaisuus; Pistoksen synty; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Synnytyskivuissa; Tulen synty; Vesi, löyly tai hiki haavassa*Saunan synty; TAUDIT/Löylyn luku*Löylyn synty koostuu lyhyistä aihelmista, joissa löylyn alkuperä ja ennenkaikkea sen hyväätekevä voima palautetaan myyttisiin hahmoihin ja heidän eritteisiinsä: "puun löyly, kivosen lämmin" voidaan kuvata Väinämöisen hieksi, Joukahaisen hengeksi, Lemminkäisen mesileiväksi tai Neitsyt Marian makeaksi maidoksi. Raja löylyn puhutteluun on usein liukuva. Pidemmissä aihelmissa voidaan kuvata myös puita ja tervaksia, joista löyly laaditaan. Uudellamaalla löylyn kerrotaan olevan yksi Juuttaan kolmesta pojasta. Löylyn syntyaihelmat kuuluvat olennaisena osana Löylyn lukuun, jolla estettiin löylyn, kuumuuden tai hä'än epäsuotuista vaikutusta kylpijään. Molemmat esiintyvät myös tyypillisenä kliseeaineksena erilaisissa parannusloitsuista, mutta ne on rekisteröity ainoastaan kylvetyssanoista ja tulen sanoista.

    • Maahisen synty

      Maa; Maahinen; Maahisen parantaminen; Maannenä; Mahijainen; Pelästys; Veden hinku; ÄhkyMatajaisen syntyMaahisen syntyaihelmista yleisin palauttaa maan synnyn ja alkuperän tautologisesti maahan. Näitä lyhyitä aihelmia on kerätty Maahisen syntyihin vain poikkeustapauksissa (I, II, V, VI, IX, XIII). Maahisen synnyn aika voidaan myös täsmentää Jeesuksen luomisen hetkeen (XII). Kolmeen kertovaan syntyaihelmaan esiintyy viitteitä. Maahinen syntyy kun vesihiisi soutelee vedellä (I, VI, VII, XII), kun portto saa kolme poikaa, jotka hautaa kirkon kynnyksen alle (XII; Kolmen taudin synty) tai kun Pohjolan emäntä tulee tuulesta tiineeksi ja saa 9 lasta (Yhdeksän taudin synty; VII). Näiden kertovien aihelmien yhteys nimenomaan maahisen alkuperään on tulkinnanvarainen, ja vain muutamassa tekstissä eksplikoitu.

    • Maahisen synty*

      Maa; Maahinen; Maahisen parantaminen; Maannenä; Mahijainen; Pelästys; Veden hinku; Ähky*Matajaisen synty*Maahisen syntyaihelmista yleisin palauttaa maan synnyn ja alkuperän tautologisesti maahan. Näitä lyhyitä aihelmia on kerätty Maahisen syntyihin vain poikkeustapauksissa (I, II, V, VI, IX, XIII). Maahisen synnyn aika voidaan myös täsmentää Jeesuksen luomisen hetkeen (XII). Kolmeen kertovaan syntyaihelmaan esiintyy viitteitä. Maahinen syntyy kun vesihiisi soutelee vedellä (I, VI, VII, XII), kun portto saa kolme poikaa, jotka hautaa kirkon kynnyksen alle (XII; Kolmen taudin synty) tai kun Pohjolan emäntä tulee tuulesta tiineeksi ja saa 9 lasta (Yhdeksän taudin synty; VII). Näiden kertovien aihelmien yhteys nimenomaan maahisen alkuperään on tulkinnanvarainen, ja vain muutamassa tekstissä eksplikoitu.

    • Matajaisen synty

      MatajainenKäärmeen synty; Läävämadon synty; Maahisen synty; TAUDIT/MatajainenTautina epäselvän matajaisen syntyloitsut viittaavat, kuten itse tautikin kahteen erilliseen ryhmään. Maahisen synnyn kanssa yhteinen syntyaihelma on Kolmen taudin synty (Samarian kirkon kynnyksen alle haudatut porton pojat); käärmeen tai läävämadon syntyyn viittaa kuvaus tallin sillan alla viipyneestä, sammakon veteen saattamasta ja vedessä ajelehtineesta matajaisesta.

    • Muurahaisen synty

      Muurahaisen kirvelmäSuden synty; TAUDIT/Muurahaisen sanatMuurahaisen, tässä keltiäisen syntyaihelma. Suden syntyaihelmiin saattaa kytkeytyä satunnaisesti myös kuvaus sokean muurahaisen syntyperästä (ks. vertailuotsikot, XIII).

    • Muurahaisen synty*

      Muurahaisen kirvelmä*Suden synty; TAUDIT/Muurahaisen sanat*Muurahaisen, tässä keltiäisen syntyaihelma. Suden syntyaihelmiin saattaa kytkeytyä satunnaisesti myös kuvaus sokean muurahaisen syntyperästä (ks. vertailuotsikot, XIII).

    • Naurismadon synty

      NaurismatoMAANVILJELYS/NaurismatoNaurismadon vanhemmaksi mainitaan Sinervo (XII); naurismato mainitaan Kullervo Kalervon pojaksi (VII).

    • Naurismadon synty*

      Naurismato*MAANVILJELYS/Naurismato*Naurismadon vanhemmaksi mainitaan Sinervo (XII); naurismato mainitaan Kullervo Kalervon pojaksi (VII).

    • Niukahduksen historiola

      Hevosen jalka sattuu; Hevosen nivellys; Hivellyksen, suonilangan sanat; Hivellyksestä; Hiveltymä; Hiveltymässä; Lasta kylvetettäessä; Lasta synnyttäessä; Narin parantaminen; Niukahduksen parantaminen hevosesta; Niukahdus; Niukahdus eli hiveltymä; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdus (venymä); Niukahdussanat; Niukaus; Puun sanat; Veren juoksun pidättäminen; Veren pidätys; Veren sulku; Voiteen luku; ÄhkyKARJAN TAUDIT/Hevosen niukahdus; TAUDIT/Niukahdus; KERTOVAT RUNOT/Proosakertomuksiin liittyvät säkeet: Pyyn tarinaNiukahduksen alkuperää ja ensimmäistä parannusta kuvaava kertova historiola esiintyy pääpiirteissään samanlaisena kaikilla Niukahduksen loitsun esiintymisalueilla. Jeesus ja/tai Maria (tai joku muu hahmo) ajaa kirkkoon ja/tai kivisellä tiellä. Hevonen kompastuu kiveen tai pelästyy lentoonnousevan pyyn ääntä, jolloin joko hevosen, joskus myös ratsastajan jalka niukahtaa. Ratsastaja loitsii itse vammansa terveeksi tai kutsuu apuun esim. Neitsyt Marian suonivyyhteineen. Niukahduksen loitsussa esiintyy satunnaisesti myös syntyaihelma Kolmen taudin synty (XII).

    • Niukahduksen historiola*

      Hevosen jalka sattuu; Hevosen nivellys; Hivellyksen, suonilangan sanat; Hivellyksestä; Hiveltymä; Hiveltymässä; Lasta kylvetettäessä; Lasta synnyttäessä; Narin parantaminen; Niukahduksen parantaminen hevosesta; Niukahdus; Niukahdus eli hiveltymä; Niukahdus (Hiveltyminen); Niukahdus (venymä); Niukahdussanat; Niukaus; Puun sanat; Veren juoksun pidättäminen; Veren pidätys; Veren sulku; Voiteen luku; Ähky*KARJAN TAUDIT/Hevosen niukahdus; TAUDIT/Niukahdus; KERTOVAT RUNOT/Proosakertomuksiin liittyvät säkeet: Pyyn tarina*Niukahduksen alkuperää ja ensimmäistä parannusta kuvaava kertova historiola esiintyy pääpiirteissään samanlaisena kaikilla Niukahduksen loitsun esiintymisalueilla. Jeesus ja/tai Maria (tai joku muu hahmo) ajaa kirkkoon ja/tai kivisellä tiellä. Hevonen kompastuu kiveen tai pelästyy lentoonnousevan pyyn ääntä, jolloin joko hevosen, joskus myös ratsastajan jalka niukahtaa. Ratsastaja loitsii itse vammansa terveeksi tai kutsuu apuun esim. Neitsyt Marian suonivyyhteineen. Niukahduksen loitsussa esiintyy satunnaisesti myös syntyaihelma Kolmen taudin synty (XII).

    • Noidan synty

      Käärmeen sanat; Pistoksen synty; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanojaSatunnaiset noidan, kateen tai vastanoidan syntyaihelmat kuvaavat Lappalaisen syntyneen sysimäellä (I), käärmeen itkeneen kalliolla, jolloin noita syntyi Pohjan penkereen takana (XII). Yhdeksän taudin synty -aihelmalla voidaan kuvata myös noitien, kateiden ja Syöjättären synty (VII).

    • Noidannuolten synty

      Kateen sanat; Tietäjän varauksia; Tulen syntyAmmuksen synty; Keihään synty; Pistoksen synty

    • Nuotan synty

      Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessaTulen synty; KALASTUS/NuotallaTulen syntyyn tyypillisesti kuuluvat Nuotan synty esiintyy nuottakalastuksen sanoissa myös nuotan, ei vain tulen synnyn funktiossa.

    • Pahkan synty

      Puun syntyPahkan synnyksi nimetty loitsu koostuu voiteiden sanoista ja lyhyestä mahdollisesta viitteestä myös puun syntynä tavattuun aihelmaan Puun synty kyynelistä.

    • Painajaisen synty

      Lapsen painajainen; Painajainen; Painajaisen sanatKARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa; TAUDIT/Painajainen

    • Painajaisen synty*

      Lapsen painajainen; Painajainen; Painajaisen sanat*KARJAN TAUDIT/Painajainen lehmässä ja hevosessa; TAUDIT/Painajainen*

    • Paiseen synty

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Ajos, paisuma, kasvannainen; Kasvannaiset; Paise; Paise, ajos, kasvannainen, äkämäAjettuman synty; Kuvun synty; Ruven synty; Vamman synty; KARJAN TAUDIT/Paiseet kotieläimissä; TAUDIT/PaisePaiseen loitsuissa esiintyy hajanaisia paiseen syntyaihelmia, mutta useimmin ilmiön alkuperää valotetaan Ruven synnyllä, jossa esiintyy "Ruskea rupinen neiti, paha paiseiden emäntä" (ks. vertailuotsikot). Paiseen syntypaikka voidaan määrittää summaan (I; vrt. kupu) ja syntyperä piruun ja käärmeeseen (XI), piruun ja jumalaan (XIII) tai kalman, hornan ja julman juuttaan joukkoon (XII) tai Väinämöisen salapojaksi (XV). Muita syntyaihelmia ovat: kasvannaisen ja kuvun neito kuljettaa kupuja, heittää ne mereen ja maalle, josta syntyy kupu/kasvannainen (II; vrt. kupu); juutalaisen kolme poikaa lähtevät tulen tekoon, kattilan pesuun tai luuta särkemään (VI; vrt. koi); yhdeksän taudin synty (VI, XIII); Salomonin porton poika haudataan Samarian kirkon kynnyksen alle / kolmen taudin synty (XII); paiseen emäntä, poroin akka, Pohjan rouva istuu porossa (IV).

    • Paiseen synty*

      Ajoksen, kasvaimen parantaminen; Ajos; Ajos, paisuma, kasvannainen; Kasvannaiset; Paise; Paise, ajos, kasvannainen, äkämä*Ajettuman synty; Kuvun synty; Ruven synty; Vamman synty; KARJAN TAUDIT/Paiseet kotieläimissä; TAUDIT/Paise*Paiseen loitsuissa esiintyy hajanaisia paiseen syntyaihelmia, mutta useimmin ilmiön alkuperää valotetaan Ruven synnyllä, jossa esiintyy "Ruskea rupinen neiti, paha paiseiden emäntä" (ks. vertailuotsikot). Paiseen syntypaikka voidaan määrittää summaan (I; vrt. kupu) ja syntyperä piruun ja käärmeeseen (XI), piruun ja jumalaan (XIII) tai kalman, hornan ja julman juuttaan joukkoon (XII) tai Väinämöisen salapojaksi (XV). Muita syntyaihelmia ovat: kasvannaisen ja kuvun neito kuljettaa kupuja, heittää ne mereen ja maalle, josta syntyy kupu/kasvannainen (II; vrt. kupu); juutalaisen kolme poikaa lähtevät tulen tekoon, kattilan pesuun tai luuta särkemään (VI; vrt. koi); yhdeksän taudin synty (VI, XIII); Salomonin porton poika haudataan Samarian kirkon kynnyksen alle / kolmen taudin synty (XII); paiseen emäntä, poroin akka, Pohjan rouva istuu porossa (IV).

    • Pakkasen synty

      Pakkanen; Pakkasen jälki; Pakkasen luku; Pakkasen luvut; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Paleltuneen viat ja pakkasen lumous; Tulen vihoille, palaneilleTAUDIT/Pakkasen sanatPakkasen sanoissa tai hallan torjumiseksi luetuissa loitsuissa esiintyy sekä erilaisia mainintoja pakkasen vanhemmista (tuuli, puhuri), imettäjästä (käärme, maan emäntä, Lumikki heposen varsa) ja synnyinpaikasta (pajukko) että pidempiä kertovia syntyaihelmia. Laajimmat ja moniaineksisimmat pakkasen synnyt esiintyvät Raja- ja Pohjois-Karjalassa. Syntyaihelmat esiintymisalueineen ovat seuraavat. Pakkanen syntyy tapetun hevosen verihöyrystä, joka nousee taivaalle (VI, VII, IX, XIII, XIV) - Raja- ja Pohjois-Karjalassa, jossa kyseinen synty voidaan esittää tapahtuneeksi Hiitolan häissä, Pakkanen esiintyy myös Kuljuksen nimellä. Mahdollisesti hämärtynyt syntyaihelma kertoo Hyytöstä, joka itkee Kiiron koskeen joutuneita poikiaan (VI, XII). Pakkasen synnyissä esiintyvät myös aihelmat Yhdeksän taudin synty (I), Kolmen taudin synty (I, VI, VII), pakkasen tuuditus taivaassa (I, XII), pakkasen ristiminen ja kastaminen (I, VI, VII, VII5M, XII, XIII) sekä pakkasen lähtö maita/merta kylmäämään (I, VII).

    • Pakkasen synty*

      Pakkanen; Pakkasen jälki; Pakkasen luku; Pakkasen luvut; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Paleltuneen viat ja pakkasen lumous; Tulen vihoille, palaneille*TAUDIT/Pakkasen sanat*Pakkasen sanoissa tai hallan torjumiseksi luetuissa loitsuissa esiintyy sekä erilaisia mainintoja pakkasen vanhemmista (tuuli, puhuri), imettäjästä (käärme, maan emäntä, Lumikki heposen varsa) ja synnyinpaikasta (pajukko) että pidempiä kertovia syntyaihelmia. Laajimmat ja moniaineksisimmat pakkasen synnyt esiintyvät Raja- ja Pohjois-Karjalassa. Syntyaihelmat esiintymisalueineen ovat seuraavat. Pakkanen syntyy tapetun hevosen verihöyrystä, joka nousee taivaalle (VI, VII, IX, XIII, XIV) - Raja- ja Pohjois-Karjalassa, jossa kyseinen synty voidaan esittää tapahtuneeksi Hiitolan häissä, Pakkanen esiintyy myös Kuljuksen nimellä. Mahdollisesti hämärtynyt syntyaihelma kertoo Hyytöstä, joka itkee Kiiron koskeen joutuneita poikiaan (VI, XII). Pakkasen synnyissä esiintyvät myös aihelmat Yhdeksän taudin synty (I), Kolmen taudin synty (I, VI, VII), pakkasen tuuditus taivaassa (I, XII), pakkasen ristiminen ja kastaminen (I, VI, VII, VII5M, XII, XIII) sekä pakkasen lähtö maita/merta kylmäämään (I, VII).

    • Paran synty

      ParaMAANVILJELYS/Paran synnyttäminenVarallisuuden kartuttajana ja maito-onnen tuottajana tunnettua paraa kuvataan poikkeuksellisesti taudiksi, jonka synty kuvataan.

    • Pirtin synty

      Pirtin luku; Pirtti(näinen)TAUDIT/PirttiPirtti-taudin syntyyn on liitetty kolme erilaista syntyaihelmaa: Yhdeksän taudin synty (saunassa) (IX); huorat huuhto hurstejaan (IX, XIII); Tulen syntyyn tavallisesti liittyvä monipolvinen kuvaus tulikipinän putoamisesta taivaasta, sen polttamasta naisesta, putoamisesta mereen ja joutumisesta kalojen vatsaan (XIV). Viimemainitun Tulen synnyn johdantona kerrotaan, miten sisuskivuista kärsivät naiset saastuttavat saunan ja päästävät taudinalkion liikkeelle.

    • Pirtin synty*

      Pirtin luku; Pirtti(näinen)*TAUDIT/Pirtti*Pirtti-taudin syntyyn on liitetty kolme erilaista syntyaihelmaa: Yhdeksän taudin synty (saunassa) (IX); huorat huuhto hurstejaan (IX, XIII); Tulen syntyyn tavallisesti liittyvä monipolvinen kuvaus tulikipinän putoamisesta taivaasta, sen polttamasta naisesta, putoamisesta mereen ja joutumisesta kalojen vatsaan (XIV). Viimemainitun Tulen synnyn johdantona kerrotaan, miten sisuskivuista kärsivät naiset saastuttavat saunan ja päästävät taudinalkion liikkeelle.

    • Pirun synty

      Pyssyn pilausPirun ja pirun lapsien alkuperää kuvaava viitteenomainen aihelma.

    • Pirun synty*

      Pyssyn pilaus**Pirun ja pirun lapsien alkuperää kuvaava viitteenomainen aihelma.

    • Pistoksen synty

      Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Manaus- ja kyydityssanoja; Pistoksen sanat; Pistos; Pistos (o;zuandahi'ne); Pistosnuolten synty; Puun loukkaama; Puun synty; Raudan synty; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; EPIIKKA/Venepuun etsintäAilahan synty; Ammuksen synty; EPIIKKA/Ison tammen runo; TAUDIT/PistosPistoksen synnyt keskittyvät pistostaudin aiheuttajien, pistosnuolten alkuperän, valmistuksen, ammunnan ja vaikutusten kuvauksiin. Vienassa pistoksen syntynä esitetään tyypillisesti Ison tammen runo. Iso tammi voi kasvaa neitojen haravoimien heinien tuhkasta, Hiiden tyttären hiusharjan piikeistä, lemmen lehdestä, tuonen toukasta, neidon kyynelistä tai kipinästä. Iso tammi kasvaa ja peittää auringon, se kaadetaan, ja sen lastuista valmistetaan pistosnuolet. Nuolet ammutaan, ne osuvat maahan, kiveen ja ihmiseen aiheuttaen taudin. Ison tammen runon aihelmia esiintyy myös muiden alueiden pistoksen synnyissä (II, VII, XII). Iso tammi vetää pistoksen loitsuun myös muita siihen kombinoituneita kertovia ja lyyrisiä aihelmia (esim. Väinämöisen venepuun etsintä, Pilvilampi, Kultapyörätammi, Sampsa Pellervoinen maiden kylväjänä). Muilla alueilla pistoksen synnyn tyypillisin aihelma on Yhdeksän taudin synty, johon kombinoituvat kolmen pahan pojan, nuolten valmistuksen ja ammunnan kuvaukset (I, II, VI, VII, IX, XII). Myös Ison tammen ja Yhdeksän taudin synnyn aineksina esiintyvät aihelmat voivat toimia itsenäisinä tai eri tavoin kombinoituneina pistoksen syntyinä. Pistosnuolet voidaan kuvata sepän takomiksi keihäiksi (VII), pirun takomiksi piiliksi (VI, VII, IX, XII), tulen synnyn seurauksena kasvasta tulisesta koivusta taotuiksi tulisiksi nuoliksi (XI) jne.. Aineksina voidaan mainita Keitolaisen keihään naula tai kipuvuorelle kasvanut honka (VI) ja takojina kolme miestä kätkyessä (IX). SKVR:ssä tekstejä on luokiteltu pistoksen loitsuiksi myös yksinomaan Ison tammen runoaihelman esiintymisen perusteella (I, VII) - tällaiset tekstit, joissa ei esiinny viitteitä loitsustoon tai pistostautiin on siirretty epiikkaan (ks. vertailuotsikot).

    • Pistoksen synty*

      Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Manaus- ja kyydityssanoja; Pistoksen sanat; Pistos; Pistos (o;zuandahi'ne); Pistosnuolten synty; Puun loukkaama; Puun synty; Raudan synty; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; EPIIKKA/Venepuun etsintä*Ailahan synty; Ammuksen synty; EPIIKKA/Ison tammen runo; TAUDIT/Pistos*Pistoksen synnyt keskittyvät pistostaudin aiheuttajien, pistosnuolten alkuperän, valmistuksen, ammunnan ja vaikutusten kuvauksiin. Vienassa pistoksen syntynä esitetään tyypillisesti Ison tammen runo. Iso tammi voi kasvaa neitojen haravoimien heinien tuhkasta, Hiiden tyttären hiusharjan piikeistä, lemmen lehdestä, tuonen toukasta, neidon kyynelistä tai kipinästä. Iso tammi kasvaa ja peittää auringon, se kaadetaan, ja sen lastuista valmistetaan pistosnuolet. Nuolet ammutaan, ne osuvat maahan, kiveen ja ihmiseen aiheuttaen taudin. Ison tammen runon aihelmia esiintyy myös muiden alueiden pistoksen synnyissä (II, VII, XII). Iso tammi vetää pistoksen loitsuun myös muita siihen kombinoituneita kertovia ja lyyrisiä aihelmia (esim. Väinämöisen venepuun etsintä, Pilvilampi, Kultapyörätammi, Sampsa Pellervoinen maiden kylväjänä). Muilla alueilla pistoksen synnyn tyypillisin aihelma on Yhdeksän taudin synty, johon kombinoituvat kolmen pahan pojan, nuolten valmistuksen ja ammunnan kuvaukset (I, II, VI, VII, IX, XII). Myös Ison tammen ja Yhdeksän taudin synnyn aineksina esiintyvät aihelmat voivat toimia itsenäisinä tai eri tavoin kombinoituneina pistoksen syntyinä. Pistosnuolet voidaan kuvata sepän takomiksi keihäiksi (VII), pirun takomiksi piiliksi (VI, VII, IX, XII), tulen synnyn seurauksena kasvasta tulisesta koivusta taotuiksi tulisiksi nuoliksi (XI) jne.. Aineksina voidaan mainita Keitolaisen keihään naula tai kipuvuorelle kasvanut honka (VI) ja takojina kolme miestä kätkyessä (IX). SKVR:ssä tekstejä on luokiteltu pistoksen loitsuiksi myös yksinomaan Ison tammen runoaihelman esiintymisen perusteella (I, VII) - tällaiset tekstit, joissa ei esiinny viitteitä loitsustoon tai pistostautiin on siirretty epiikkaan (ks. vertailuotsikot).

    • Poron synty

      Metsälle lähtiessäPoron syntyperä on Pohjoisessa ja Lapissa - sen sarvet kasvavat kalliosta.

    • Poron synty*

      Metsälle lähtiessä**Poron syntyperä on Pohjoisessa ja Lapissa - sen sarvet kasvavat kalliosta.

    • Pukin synty

      Pukki

    • Pukin synty*

      Pukki**

    • Purun synty

      PuruÄhkyn syntyLehmän puru-taudin loitsuksi luettiin Yhdeksän taudin synnystä koostuva syntyloitsu.

    • Puun synty

      Erilaisia tauteja; Kateen sanat; Löylyn sanoja; Pistoksen synty; Puun jälki; Puun loukkaama; Puun vihat; Puun vihojen sanat; Puunvihat; Raudan synty (Raudan vihat); Tammen synty; Tikun, risun vihoissa; Tulen synty; Tuomen syntyPahkan synty; Pistoksen synty; Tuohen synty; EPIIKKA/Iso tammi; EPIIKKA/Sämpsä Pellervoinen?; TAUDIT/Puun sanatEnimmäkseen Puun sanoissa esiintyvistä puun syntyä ja olemusta hahmottavista aihelmista yleisimmät ovat puun puhuttelu Jumalan luomaksi sekä luettelot, joissa esitetään eri puulajien olemuksia kuvaavia muita, useimmiten pahoja synnyttäjähahmoja (lempo, hiisi). Näistä aihelmista ensimmäistä ei ole puhutteluna rekisteröity. Jälkimmäinen on merkitty asteriksilla, kuten myös lyhyet viitteenomaiset maininnat puun tuudituksesta ja imetyksestä. Pidemmistä syntyaihelmista yleisin on Maiden ja puiden kylvö - kylväjänä esiintyy useimmiten Sämpsä Pellervoinen, joskus myös Jumala, Jeesus, Väinämöinen, Kullervo Kalevan poika, Ahti tai (tav. naispuolinen) haltia (Maliatar, Etelätär, Kanonitar, Hongatar, Kyni) (I, II, VI, VII, VII5M, IX, XII). Aihelmaan liittyy toisinaan aihelma Vennon härkä maiden kyntäjänä (VII, XII). Muita, toisinaan myös edellisiin kombinoituvia syntyaihelmia ovat puun synty karvasta (VI, VII, IX, XII); hauen oksentamista rautaisista oraista (XII); Jeesuksen haudevedestä (XII); hauen luista tai hampaasta (VI, VII, XII); tuonen toukan tuhkasta (I); kyynelistä (I, VII, XII); pääskysen tuomasta hiekasta (VI, VII) tai lypsämällä (XI, XII*). Puiden kylvöön kombinoitunut Ison tammen runo tai Venepuun etsintä esiintyy vain muutamassa tapauksessa puun synnyn funktiossa (II, VI, VII).

    • Puun synty*

      Erilaisia tauteja; Kateen sanat; Löylyn sanoja; Pistoksen synty; Puun jälki; Puun loukkaama; Puun vihat; Puun vihojen sanat; Puunvihat; Raudan synty (Raudan vihat); Tammen synty; Tikun, risun vihoissa; Tulen synty; Tuomen synty*Pahkan synty; Pistoksen synty; Tuohen synty; EPIIKKA/Iso tammi; EPIIKKA/Sämpsä Pellervoinen?; TAUDIT/Puun sanat*Enimmäkseen Puun sanoissa esiintyvistä puun syntyä ja olemusta hahmottavista aihelmista yleisimmät ovat puun puhuttelu Jumalan luomaksi sekä luettelot, joissa esitetään eri puulajien olemuksia kuvaavia muita, useimmiten pahoja synnyttäjähahmoja (lempo, hiisi). Näistä aihelmista ensimmäistä ei ole puhutteluna rekisteröity. Jälkimmäinen on merkitty asteriksilla, kuten myös lyhyet viitteenomaiset maininnat puun tuudituksesta ja imetyksestä. Pidemmistä syntyaihelmista yleisin on Maiden ja puiden kylvö - kylväjänä esiintyy useimmiten Sämpsä Pellervoinen, joskus myös Jumala, Jeesus, Väinämöinen, Kullervo Kalevan poika, Ahti tai (tav. naispuolinen) haltia (Maliatar, Etelätär, Kanonitar, Hongatar, Kyni) (I, II, VI, VII, VII5M, IX, XII). Aihelmaan liittyy toisinaan aihelma Vennon härkä maiden kyntäjänä (VII, XII). Muita, toisinaan myös edellisiin kombinoituvia syntyaihelmia ovat puun synty karvasta (VI, VII, IX, XII); hauen oksentamista rautaisista oraista (XII); Jeesuksen haudevedestä (XII); hauen luista tai hampaasta (VI, VII, XII); tuonen toukan tuhkasta (I); kyynelistä (I, VII, XII); pääskysen tuomasta hiekasta (VI, VII) tai lypsämällä (XI, XII*). Puiden kylvöön kombinoitunut Ison tammen runo tai Venepuun etsintä esiintyy vain muutamassa tapauksessa puun synnyn funktiossa (II, VI, VII).

    • Pyssyn synty

      Pyssyn taikominen; Pyssyn varausPyssyn synnyn funktiossa kerrotaan pyssyn alkuperästä sotakedoilla, taistelutantereilla (I) sekä pirun poikien valmistamista pistosnuolista (XIV).

    • Pyssyn synty*

      Pyssyn taikominen; Pyssyn varaus**Pyssyn synnyn funktiossa kerrotaan pyssyn alkuperästä sotakedoilla, taistelutantereilla (I) sekä pirun poikien valmistamista pistosnuolista (XIV).

    • Pässin synty

      Oinaan syntyPässi on syntynyt Tuonen neidon veteen viskomista villoista. Oinaan syntyperäksi mainitaan Pyhä Katariina.

    • Päästäisen synty

      Päästäjäisen lukuKäärmeen synty; KARJAN TAUDIT/Päästäisen purema eläimessä; TAUDIT/Päästäisen sanatPäästäisen sanoissa esiintyvä syntyaihelma hyödyntää Käärmeen syntyä: madot ja kyyt syntyvät hiiden hiuksesta.

    • Raanin synty

      Raani; Raani eli koiskaHylkeen synty; Koin synty; Raanin synty; TAUDIT/RaaniRaja- ja Pohjois-Karjalassa raanin eli koiskan synty käsittää muutamin poikkeuksin aihelman Yhdeksän taudin synty: vanha akka, "Loh/viatar" tai "tuulen vilkka, veden vilkka, kaikkien kalojen vilkka" tulee tiineeksi tuulesta, synnyttää 9 lasta, etsii niille kastajaa ja ristii ne lopulta itse erilaisiksi taudeiksi. Poikkeuksellisesti mutta yhä merelliseen kontekstiin viitaten raanin synty palautetaan myös tällä alueella meren selälle ja aaltoihin. Kerran esiintyy myös viite aihelmaan Pistosnuolten ammunta. Muilla alueilla raanin synnyt koostuvat erilaisista lyhyistä, usein myös hylkeeksi tai ruusuksi kutsutun pahan syntyaihelmista: tauti ajelehtii syntyessän meressä ja kaislikossa (V, XIII) tai syntyy sotahevosen sorkissa (XIII). Synty voi myös koostua luettelosta, jossa eri eläinten "liivat liivattiin" (V, XIII).

    • Raanin synty*

      Raani; Raani eli koiska*Hylkeen synty; Koin synty; Raanin synty; TAUDIT/Raani*Raja- ja Pohjois-Karjalassa raanin eli koiskan synty käsittää muutamin poikkeuksin aihelman Yhdeksän taudin synty: vanha akka, "Loh/viatar" tai "tuulen vilkka, veden vilkka, kaikkien kalojen vilkka" tulee tiineeksi tuulesta, synnyttää 9 lasta, etsii niille kastajaa ja ristii ne lopulta itse erilaisiksi taudeiksi. Poikkeuksellisesti mutta yhä merelliseen kontekstiin viitaten raanin synty palautetaan myös tällä alueella meren selälle ja aaltoihin. Kerran esiintyy myös viite aihelmaan Pistosnuolten ammunta. Muilla alueilla raanin synnyt koostuvat erilaisista lyhyistä, usein myös hylkeeksi tai ruusuksi kutsutun pahan syntyaihelmista: tauti ajelehtii syntyessän meressä ja kaislikossa (V, XIII) tai syntyy sotahevosen sorkissa (XIII). Synty voi myös koostua luettelosta, jossa eri eläinten "liivat liivattiin" (V, XIII).

    • Ranskan synty

      RanskaTAUDIT/Kuppa; TAUDIT/SpitaaliTekstissä spitaaliksi identifioitu ranska syntyy kun "kiihkosista" ja "syntisistä" erittyvä siemen/hyytelö valahtaa vatsan luo ja (ilmeisesti) vaginaan. Tuuli sekoittaa siemenen, jolloin syntyy tauti, joka kehittyy "kalvavaksi kadotukseksi". Kirjallisvaikutteisen loitsun selkeät viitteet sukupuolielimiin yhdistävät synnyn myös kuppatautiin.

    • Raudan synty

      Ampiaisen nosto; Ampiaisen sanat; Erilaisia vammoja parantaessa; Hevosen kuohiminen; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Kiven vihat; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Pistoksen synty; Pistos; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumous; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Tulen synty; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Verenluku; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Yskä; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Kultaneidon taonta; EPIIKKA/Lemminkäisen virsi; EPIIKKA/Sampojakso; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaavaEPIIKKA/Kultaneito; SANANLASKUSYNNYT/Maa kiven kovaksi laati; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Raudan sanatRaudan sanoissa esiintyy runsaasti erilaisia raudan alkuperää, aineksia ja valmistusta kuvaavia aihelmia. Yleisimmät kertovat synnyt kuvaavat erilaisten rautalajien syntyneen neitojen rinnoistaan lypsämästä maidosta (I, II, III, IV, V, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII, XIV) ja raudan syntyneen sepän (tavallisesti Ilmarisen tai Väinämöisen) pajassa (I, II, V, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII). Molemmat näistä kertovista aihelmista varioivat runsaasti sekä kombinoituvat toistensa ja muiden aihelmien kanssa. Molemmat esiintyvät myös raudan puhutteluissa viittauksina raudan alkuperään (*) KOMMENTTIA MUOKATTAVA, koska * myös paljon niitä toisintonumeroita, joissa ei tekstiä vaan pelkkä viite toiseen toisintonumeroon. Neitojen synnystä kertovia aihelmia on runsaasti, ja raudan takomisen kuvaukset jatkuvat usein esim. raudan karkaisulla. Rautamalmi voi puolestaan syntyä suolla juoksevan suden tai karhun jälkiin (I, II, IV, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII) tai susi ja karhu voivat kaivaa raudan suosta (III, IV, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Rauta voi kasvaa esim. siemenistä tai rautaisista oraista (V, VII, X) tai ihmisen palohaavaan syntyneestä ruvesta, joka raavitaan maahan (I, VI, XII, XIII). Satunnaisesti raudan alkuperä voidaan palauttaa merestä rautaharkko harteillaan nousevaan mieheen (VI), manalan pojan suolta löytämään ruosteheinään (XII), taivaisen olion silmäniskuun (VII), pilvestä kattilaan pudonneeseen mieheen (XIII), raudan tuuditukseen taivaassa (I, VII) sekä housujaan vedessä huuhtoviin huoriin (I, II, VI, VII). Ilmarinen, Jumala ja Jeesus esiintyvät raudan kummeina (VII). Asteriksilla merkittyjä, syntyä ja alkuperää kuvaavia, raudan puhutteluissa esiintyviä aihelmia ovat raudan syntyminen suosta, maasta, ruosteesta, luojan hiestä (VII), munassa olevasta rautapalasesta (XII) sekä raudan valmistusta kuvaavat yksityiskohdat (raudan karkaisu, raudan nosto, raudan säilyttäminen, raudan vannoma vala, raudan ristiminen Jordanin joella.) Raudan tekijöiksi voidaan mainita myös Vuolahatar (VII, VII5M, XII) tai esim. Tuonen tyttö (VII5M).

    • Raudan synty*

      Ampiaisen nosto; Ampiaisen sanat; Erilaisia vammoja parantaessa; Hevosen kuohiminen; Karhun tappajan sanoja (karhun vakat); Kiven vihat; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Pistoksen synty; Pistos; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan lumous; Raudan lumoussanat; Raudan puhuttelu; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan sanat, veren sulku; Raudan synty ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Raudan vihoihin; Tulen synty; Veren pidätys; Veren pidätyssanat; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Veren sulkusanat; Verenluku; Voidellessa. Mehiläisen sanat; Yskä; EPIIKKA/Kalevalasta opittuja; EPIIKKA/Kultaneidon taonta; EPIIKKA/Lemminkäisen virsi; EPIIKKA/Sampojakso; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava*EPIIKKA/Kultaneito; SANANLASKUSYNNYT/Maa kiven kovaksi laati; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Raudan sanat*Raudan sanoissa esiintyy runsaasti erilaisia raudan alkuperää, aineksia ja valmistusta kuvaavia aihelmia. Yleisimmät kertovat synnyt kuvaavat erilaisten rautalajien syntyneen neitojen rinnoistaan lypsämästä maidosta (I, II, III, IV, V, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII, XIV) ja raudan syntyneen sepän (tavallisesti Ilmarisen tai Väinämöisen) pajassa (I, II, V, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII). Molemmat näistä kertovista aihelmista varioivat runsaasti sekä kombinoituvat toistensa ja muiden aihelmien kanssa. Molemmat esiintyvät myös raudan puhutteluissa viittauksina raudan alkuperään (*) KOMMENTTIA MUOKATTAVA, koska * myös paljon niitä toisintonumeroita, joissa ei tekstiä vaan pelkkä viite toiseen toisintonumeroon. Neitojen synnystä kertovia aihelmia on runsaasti, ja raudan takomisen kuvaukset jatkuvat usein esim. raudan karkaisulla. Rautamalmi voi puolestaan syntyä suolla juoksevan suden tai karhun jälkiin (I, II, IV, VI, VII, IX, X, XI, XII, XIII) tai susi ja karhu voivat kaivaa raudan suosta (III, IV, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Rauta voi kasvaa esim. siemenistä tai rautaisista oraista (V, VII, X) tai ihmisen palohaavaan syntyneestä ruvesta, joka raavitaan maahan (I, VI, XII, XIII). Satunnaisesti raudan alkuperä voidaan palauttaa merestä rautaharkko harteillaan nousevaan mieheen (VI), manalan pojan suolta löytämään ruosteheinään (XII), taivaisen olion silmäniskuun (VII), pilvestä kattilaan pudonneeseen mieheen (XIII), raudan tuuditukseen taivaassa (I, VII) sekä housujaan vedessä huuhtoviin huoriin (I, II, VI, VII). Ilmarinen, Jumala ja Jeesus esiintyvät raudan kummeina (VII). Asteriksilla merkittyjä, syntyä ja alkuperää kuvaavia, raudan puhutteluissa esiintyviä aihelmia ovat raudan syntyminen suosta, maasta, ruosteesta, luojan hiestä (VII), munassa olevasta rautapalasesta (XII) sekä raudan valmistusta kuvaavat yksityiskohdat (raudan karkaisu, raudan nosto, raudan säilyttäminen, raudan vannoma vala, raudan ristiminen Jordanin joella.) Raudan tekijöiksi voidaan mainita myös Vuolahatar (VII, VII5M, XII) tai esim. Tuonen tyttö (VII5M).

    • Riiden synty

      Hammastaudin parantaminen; Riien synty; Riien, sätkän lukuja; Riisi; Sätkä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. RikkeetKARJAN TAUDIT/Riisitauti vasikalla; TAUDIT/RiisiRiisitaudin synty koostuu erilaisista taudin alkuperää valottavista lyhyistä aihelmista sekä kertovista synnyistä, joista yleisin on runsaasti varioiva Yhdeksän taudin synty sekä siihen kombinoituva Riiden ristiminen (I, II, V, VI, VII, IX, XII, XIII) - toisinaan myös Kolmen taudin synty (I, VII, VII5M). Tavallisesti riiden ristimiseen liittyvä aihelma Pesi huorat hurstejaan korostaa riisin kasteveden saastaisuutta (I, VI, VII, IX, XII). Muita kertovia aihelmia ovat vain Vienassa esiintyvät synnyt, joissa riisi syntyy naisen hiussuasta irtoavasta piikistä tai hiuksesta, vastasta irtoavasta piikistä tai luutaan tarttuvasta rikasta. Muita kertovia aihelmia ovat: Riisi syntyy tuulen tuudittamana, aallon ajelemana (I); Herra antaa riidelle hengen (vrt. käärmeen synty; I); Riisi syntyy yliluonnollisen suuren Turjan ukon saapuessa (VI); Riisi syntyy korpin nokasta tippuvasta verestä (VI, XII); Syöjätär/huora pudottaa riiden helmoistaan ja puostaan (VI); Pistosnuolten ammunta (VII); Riisi nousee maasta mansikkana (XII); Hapenelle parta kasvoi, parralle mato sikisi (vrt. hammasmato; XII); Susi juoksi suota myöten (XIII). Riisitaudin alkukotia, aineksia, sukua ja vanhempia kuvaavat lyhyet viitteet varioivat runsaasti, eikä niistä erotu riiden olemusta luonnehtivaa ydintä. Sekä hiiden puhuttelut että syntyaihelmat korostavat kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaasti riiden häpeällisyyttä (esim. huorapoika, rietta). Satunnaisesti esiintyy myös niukahduksen historiolaa muistuttava riisitaudin parannuksen kuvaus (Jeesus parantaa hevosella ajaessaan kohtaamansa taudin; XI, XII).

    • Riiden synty*

      Hammastaudin parantaminen; Riien synty; Riien, sätkän lukuja; Riisi; Sätkä; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet*KARJAN TAUDIT/Riisitauti vasikalla; TAUDIT/Riisi*Riisitaudin synty koostuu erilaisista taudin alkuperää valottavista lyhyistä aihelmista sekä kertovista synnyistä, joista yleisin on runsaasti varioiva Yhdeksän taudin synty sekä siihen kombinoituva Riiden ristiminen (I, II, V, VI, VII, IX, XII, XIII) - toisinaan myös Kolmen taudin synty (I, VII, VII5M). Tavallisesti riiden ristimiseen liittyvä aihelma Pesi huorat hurstejaan korostaa riisin kasteveden saastaisuutta (I, VI, VII, IX, XII). Muita kertovia aihelmia ovat vain Vienassa esiintyvät synnyt, joissa riisi syntyy naisen hiussuasta irtoavasta piikistä tai hiuksesta, vastasta irtoavasta piikistä tai luutaan tarttuvasta rikasta. Muita kertovia aihelmia ovat: Riisi syntyy tuulen tuudittamana, aallon ajelemana (I); Herra antaa riidelle hengen (vrt. käärmeen synty; I); Riisi syntyy yliluonnollisen suuren Turjan ukon saapuessa (VI); Riisi syntyy korpin nokasta tippuvasta verestä (VI, XII); Syöjätär/huora pudottaa riiden helmoistaan ja puostaan (VI); Pistosnuolten ammunta (VII); Riisi nousee maasta mansikkana (XII); Hapenelle parta kasvoi, parralle mato sikisi (vrt. hammasmato; XII); Susi juoksi suota myöten (XIII). Riisitaudin alkukotia, aineksia, sukua ja vanhempia kuvaavat lyhyet viitteet varioivat runsaasti, eikä niistä erotu riiden olemusta luonnehtivaa ydintä. Sekä hiiden puhuttelut että syntyaihelmat korostavat kuitenkin poikkeuksellisen voimakkaasti riiden häpeällisyyttä (esim. huorapoika, rietta). Satunnaisesti esiintyy myös niukahduksen historiolaa muistuttava riisitaudin parannuksen kuvaus (Jeesus parantaa hevosella ajaessaan kohtaamansa taudin; XI, XII).

    • Ruosteen synty

      Ruosteen karkoittaminenMAANVILJELYS/Ruosteen poistaminen viljastaRuosteen syntyyn liittyy erilaisia aihelmia: ruoste mainitaan Ruotuksen tekemäksi, neidon maidosta syntyneeksi tai Pohjolan eukon synnyttämäksi.

    • Ruosteen synty*

      Ruosteen karkoittaminen*MAANVILJELYS/Ruosteen poistaminen viljasta*Ruosteen syntyyn liittyy erilaisia aihelmia: ruoste mainitaan Ruotuksen tekemäksi, neidon maidosta syntyneeksi tai Pohjolan eukon synnyttämäksi.

    • Ruton synty

      Ampumuksen sanat; RuttoAmmuksen synty; KARJAN TAUDIT/Rutto kotieläimissä; TAUDIT/RuttoRuton syntyyn on liitetty useita, myös ammuksen ja pistoksen syntyihin kuuluvia aihelmia, joissa kuvataan noidannuolen valmistusta ja ammuntaa. Keihäs tai nuoli löytyy suden ja karhun juostessa suolla (I) tai valmistuu Keijon tai pirun käsissä (VI, XII). Ruton synnyssä voidaan myös viitata sianharjaksisen nuolen ammuntaan (VII, XII). Syntypaikaksi määritetään sotakedot (II), vanhemmiksi tuuli (VI) tai Närimys (XII) ja aineksiksi mm. maan madot ja sammakot (XI). Ruton synty voidaan myös esittää aihelmalla Kolmen taudin synty (Salomonin portto synnyttää poikia; XII).

    • Ruton synty*

      Ampumuksen sanat; Rutto*Ammuksen synty; KARJAN TAUDIT/Rutto kotieläimissä; TAUDIT/Rutto*Ruton syntyyn on liitetty useita, myös ammuksen ja pistoksen syntyihin kuuluvia aihelmia, joissa kuvataan noidannuolen valmistusta ja ammuntaa. Keihäs tai nuoli löytyy suden ja karhun juostessa suolla (I) tai valmistuu Keijon tai pirun käsissä (VI, XII). Ruton synnyssä voidaan myös viitata sianharjaksisen nuolen ammuntaan (VII, XII). Syntypaikaksi määritetään sotakedot (II), vanhemmiksi tuuli (VI) tai Närimys (XII) ja aineksiksi mm. maan madot ja sammakot (XI). Ruton synty voidaan myös esittää aihelmalla Kolmen taudin synty (Salomonin portto synnyttää poikia; XII).

    • Ruusun synty

      Hyle ja ruusu; RuusuHylkeen synty; Raanin synty; TAUDIT/RuusuLyhyissä syntyaihelmissa ruusutauti kuvataan tuulen tuomaksi, veden ajamaksi ja taivaan takomaksi (III) tai konnan ampumaksi (XIII). Poikkeuksellinen kertova syntyaihelma kuvaa kolmea lempoa, joista yksi iskee valkeaa, toinen tulta ja kolmas kohentaa tulta (IV).

    • Ruusun synty*

      Hyle ja ruusu; Ruusu*Hylkeen synty; Raanin synty; TAUDIT/Ruusu*Lyhyissä syntyaihelmissa ruusutauti kuvataan tuulen tuomaksi, veden ajamaksi ja taivaan takomaksi (III) tai konnan ampumaksi (XIII). Poikkeuksellinen kertova syntyaihelma kuvaa kolmea lempoa, joista yksi iskee valkeaa, toinen tulta ja kolmas kohentaa tulta (IV).

    • Ruven synty

      Ajos; Ajos (paise, rupi); Ajos (äkämä, pukama); Kasvannainen ja kuhmu kaulassa; Kupu l. Kasvaimet; Paise; Paiseitten parantaminen; Rupeama; Rupi; Ruven sanat; Tulen vihat; Vaarnehdoksen sanat; ÄkämäKuvun synty; Paiseen synty; TAUDIT/RupiRuven synnystä kertova loitsuaihelma esiintyy sekä ruven tai paiseen että kaulataudin ja rohtuman loitsuissa. "Ruskea rupinen neiti, paha paiseiden emäntä" synnyttää rupisen lapsen rupisessa maisemassa rupisesta ruumiistaan (I, IV, VI, VII, X, XI, XII, XIII). Aihelma voi myös täydentyä kolmen tai yhdeksän taudin synnyksi (XII). Ruven alkuperä voidaan myös palauttaa summaan (VII; vrt. kupu) ja viitata Väinämöisen äpärälapseen (I).

    • Ruven synty*

      Ajos; Ajos (paise, rupi); Ajos (äkämä, pukama); Kasvannainen ja kuhmu kaulassa; Kupu l. Kasvaimet; Paise; Paiseitten parantaminen; Rupeama; Rupi; Ruven sanat; Tulen vihat; Vaarnehdoksen sanat; Äkämä*Kuvun synty; Paiseen synty; TAUDIT/Rupi*Ruven synnystä kertova loitsuaihelma esiintyy sekä ruven tai paiseen että kaulataudin ja rohtuman loitsuissa. "Ruskea rupinen neiti, paha paiseiden emäntä" synnyttää rupisen lapsen rupisessa maisemassa rupisesta ruumiistaan (I, IV, VI, VII, X, XI, XII, XIII). Aihelma voi myös täydentyä kolmen tai yhdeksän taudin synnyksi (XII). Ruven alkuperä voidaan myös palauttaa summaan (VII; vrt. kupu) ja viitata Väinämöisen äpärälapseen (I).

    • Räähkän synty

      YskäRaudan synty; TAUDIT/RäähkäRäähkätaudin loitsussa esiintyvä räähkän synnyksi esitelty syntyaihelma siirtyy kuvaamaan taudin karkotuksessa käytetyn aseen syntyä.

    • Räähkän synty*

      Yskä*Raudan synty; TAUDIT/Räähkä*Räähkätaudin loitsussa esiintyvä räähkän synnyksi esitelty syntyaihelma siirtyy kuvaamaan taudin karkotuksessa käytetyn aseen syntyä.

    • Sammakon synty

      Konnan purema; Konnikkaisen l. sammakon sanat; Käärmeen synty; Käärmeen vihat; Sammakon jälki; Sammakon vihatEläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/Sammakon jälkiLyhyissä sammakon alkuperää valottavissa syntyaihelmissa sen vanhemmiksi mainitaan Salvotar, Onnutar (I), Keäkki tai esim. Närimys (XII). Sammakko eli konna tai konnikainen nousee maasta ja savesta (I, VII, XII, XIII), suosta, lietteestä ja lähteestä (VII, XII) tai merestä (XIII). Varsinaisina syntysanoina esitetään käärmeen synnylle tyypilliset aihelmat Valui kuona konnan suusta (V, VII, XII, XIII) ja Herra antaa hengen (V, VII) sekä viitataan käärmeen pureman historiolaan (XII). Satunnaisesti voidaan myös kertoa Salomonin portosta, joka pesee joessa vaatteitaan, jolloin "sikiö" sikiää (XII).

    • Sammakon synty*

      Konnan purema; Konnikkaisen l. sammakon sanat; Käärmeen synty; Käärmeen vihat; Sammakon jälki; Sammakon vihat*Eläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/Sammakon jälki*Lyhyissä sammakon alkuperää valottavissa syntyaihelmissa sen vanhemmiksi mainitaan Salvotar, Onnutar (I), Keäkki tai esim. Närimys (XII). Sammakko eli konna tai konnikainen nousee maasta ja savesta (I, VII, XII, XIII), suosta, lietteestä ja lähteestä (VII, XII) tai merestä (XIII). Varsinaisina syntysanoina esitetään käärmeen synnylle tyypilliset aihelmat Valui kuona konnan suusta (V, VII, XII, XIII) ja Herra antaa hengen (V, VII) sekä viitataan käärmeen pureman historiolaan (XII). Satunnaisesti voidaan myös kertoa Salomonin portosta, joka pesee joessa vaatteitaan, jolloin "sikiö" sikiää (XII).

    • Saunan synty

      Kylvetettäessä. Löylyn sanoja; Löylyn lumous; Löylyn sanatLöylyn syntyLyhyet, Löylyn lukuun sisältyvät saunan syntysanat esittävät listan saunan rakennusaineista, useimmiten Ihmitupa-motiivia hyödyntäen.

    • Sian synty

      Karhun vihat; Porsaitten menestykseksi; Syntysanoja; Tulen syntyEPIIKKA/Ison sian runoSian syntyperäksi mainitaan Tynimys tai Pyhä Kynönen (VI, XII). Rakennusainekset voidaan luetella (VII) tai yksilöidä saveksi (VI, XII). Myös Ison sian runo voi toimia sian synnyn funktiossa (VII).

    • Sian synty*

      Karhun vihat; Porsaitten menestykseksi; Syntysanoja; Tulen synty*EPIIKKA/Ison sian runo*Sian syntyperäksi mainitaan Tynimys tai Pyhä Kynönen (VI, XII). Rakennusainekset voidaan luetella (VII) tai yksilöidä saveksi (VI, XII). Myös Ison sian runo voi toimia sian synnyn funktiossa (VII).

    • Siikasen synty

      Siikanen; Siikasen loitsu; Siikasen luku; Siikasen sanatViljan synty; TAUDIT/Rikka silmässäSiikasen, silmään (tai kurkkuun) joutuneen rikan tai vihneen synnystä kertovat aihelmat kuvaavat tyypillisesti sen viljan kasvua, josta rikka on irronnut. Syntypaikka tai kasvattaja määritellään (pyhäksi) pelloksi, mannuksi tai turpeeksi (VI, IX, XII), jota saatetaan luonnehtia myös metsäkasvillisuuden mielikuvilla ja Tuulen tuudittama- (I, VI, VII, XII, XIV) tai Pakkasen imettämä (VII)-aihelmilla; maaperän voidaan nimetä myös kakaraiseksi ja sitaksi (VII). Kertovana syntynä voidaan todeta jyvän kylväminen ja kasvu (VI). Varsinainen Siikasen synty kertoo siikasen sikeytyneen Herralta (peltoon) pudonneesta helmestä tai herneestä (VI, VII, XIII, XIV) - Syöjätär puolestaan pistää vihat vihneeseen (VII). Synnyttäjänä voidaan mainita Syngerväinen (VII). Muita siikaseen liitettyjä viitteellisiä syntyaihelmia ovat Nousit maasta mansikkana (VI, VII, XII), Makasit maitona nuoren neidon nisissä (X, XII) ja Summassa sinun sukusi (XI).

    • Siikasen synty*

      Siikanen; Siikasen loitsu; Siikasen luku; Siikasen sanat*Viljan synty; TAUDIT/Rikka silmässä*Siikasen, silmään (tai kurkkuun) joutuneen rikan tai vihneen synnystä kertovat aihelmat kuvaavat tyypillisesti sen viljan kasvua, josta rikka on irronnut. Syntypaikka tai kasvattaja määritellään (pyhäksi) pelloksi, mannuksi tai turpeeksi (VI, IX, XII), jota saatetaan luonnehtia myös metsäkasvillisuuden mielikuvilla ja Tuulen tuudittama- (I, VI, VII, XII, XIV) tai Pakkasen imettämä (VII)-aihelmilla; maaperän voidaan nimetä myös kakaraiseksi ja sitaksi (VII). Kertovana syntynä voidaan todeta jyvän kylväminen ja kasvu (VI). Varsinainen Siikasen synty kertoo siikasen sikeytyneen Herralta (peltoon) pudonneesta helmestä tai herneestä (VI, VII, XIII, XIV) - Syöjätär puolestaan pistää vihat vihneeseen (VII). Synnyttäjänä voidaan mainita Syngerväinen (VII). Muita siikaseen liitettyjä viitteellisiä syntyaihelmia ovat Nousit maasta mansikkana (VI, VII, XII), Makasit maitona nuoren neidon nisissä (X, XII) ja Summassa sinun sukusi (XI).

    • Silmien synty

      SilmätaudeissaTAUDIT/SilmätautiSilmien tekijäksi mainitaan "Luoja seppä", ja silmien aineksiksi simpukat ja simpukan jyvät. Kuvaus esiintyy myös erilaisten haltiaolentojen sekä häiden riittispesialistien kauneutta korostavissa kuvauksissa.

    • Sisiliskon synty

      Sisiliskon jälki; Sisiliskon luku; Sisiliskon purema; Sisiliskon vihatEläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/Sisiliskon sanatSisiliskon syntyä ja alkuperää kuvataan erilaisin lyhyin aihelmin ja pidemmin syntykertomuksin. Vanhempina mainitaan Silkuna, Sinervö tms. (I, VII, XII), Kasaritar (I, VII, XII), Vasketar (I), kyy (I) tai tuuli (VI). Alkuperäpaikkana mainitaan kottelo ja lahokanto (I, VI, VII, XII) tai sysimäki (XII) ja aineksina maa (VI, IX), puut (XII), vaski (VI, VII, IX, XII) tai myös käärmeen aineksina kuvattu fantastisten ainesten ketju (VI, XII). Varsinainen syntykertomus kertoo Vinkaan ja Vankaan häpeällisestä yhdynnästä, jonka tuloksena sisilisko sikiää (I, II, VI, VII, IX, XII). Usein synty täydentyy kertomuksilla vanhempien yrityksistä kätkeä tai sijoittaa sikiönsä erilaisiin paikkoihin, joiden päätteeksi sisilisko kasvaa toukaksi (VII, XII). Syntyyn kombinoituu myös Yhdeksän taudin synnyn elementtejä (XII). Sisilisko kuvataan myös taivaasta, sormien läpi tai kultaisen saranan päältä tippuvaksi tinaiseksi neulaksi (VI, VII, IX). Synnyttäjä voi pudottaa taivaasta myös kekäleitä ja säkeniä, joista sisilisko sikiää (I). Muita kertovia syntyaihelmia ovat: Vasketar kehrää kyitä ja siittää maan matoja, joista yksi jää vaipalla kattamatta (I); hopeainen nuora notkuu syitä synnyttäessä (I); neito lypsää maahan maitoaan (XII); sisiliskoa kannetaan kohdussa (VII); myyttinen hahmo nousee puunrungolle, kaatuu ja rikkoo vatsansa (XII). Toisinaan sisiliskon syntyihin kombinoituu käärmeen syntyjen elementtejä (synty Juudaksen syljestä; historiola, jossa Jumala ja Pyhä Pietari koettelevat käärmeen hampaita; XII).

    • Sisiliskon synty*

      Sisiliskon jälki; Sisiliskon luku; Sisiliskon purema; Sisiliskon vihat*Eläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/Sisiliskon sanat*Sisiliskon syntyä ja alkuperää kuvataan erilaisin lyhyin aihelmin ja pidemmin syntykertomuksin. Vanhempina mainitaan Silkuna, Sinervö tms. (I, VII, XII), Kasaritar (I, VII, XII), Vasketar (I), kyy (I) tai tuuli (VI). Alkuperäpaikkana mainitaan kottelo ja lahokanto (I, VI, VII, XII) tai sysimäki (XII) ja aineksina maa (VI, IX), puut (XII), vaski (VI, VII, IX, XII) tai myös käärmeen aineksina kuvattu fantastisten ainesten ketju (VI, XII). Varsinainen syntykertomus kertoo Vinkaan ja Vankaan häpeällisestä yhdynnästä, jonka tuloksena sisilisko sikiää (I, II, VI, VII, IX, XII). Usein synty täydentyy kertomuksilla vanhempien yrityksistä kätkeä tai sijoittaa sikiönsä erilaisiin paikkoihin, joiden päätteeksi sisilisko kasvaa toukaksi (VII, XII). Syntyyn kombinoituu myös Yhdeksän taudin synnyn elementtejä (XII). Sisilisko kuvataan myös taivaasta, sormien läpi tai kultaisen saranan päältä tippuvaksi tinaiseksi neulaksi (VI, VII, IX). Synnyttäjä voi pudottaa taivaasta myös kekäleitä ja säkeniä, joista sisilisko sikiää (I). Muita kertovia syntyaihelmia ovat: Vasketar kehrää kyitä ja siittää maan matoja, joista yksi jää vaipalla kattamatta (I); hopeainen nuora notkuu syitä synnyttäessä (I); neito lypsää maahan maitoaan (XII); sisiliskoa kannetaan kohdussa (VII); myyttinen hahmo nousee puunrungolle, kaatuu ja rikkoo vatsansa (XII). Toisinaan sisiliskon syntyihin kombinoituu käärmeen syntyjen elementtejä (synty Juudaksen syljestä; historiola, jossa Jumala ja Pyhä Pietari koettelevat käärmeen hampaita; XII).

    • Suden synty

      Karjan suojeleminen karhulta; Suden hampaan jälki; Suden lumous; Suden purema; Suden pyyntisanat; Suden vihat; Susi kun repii karjaa; Yhdeksän taudin synty. RikkeetKARJAN TAUDIT/Suden pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Sutta vastaan; TAUDIT/Suden puremaSuden alkuperää kuvaavat aihelmat esittävät suden vanhemmiksi tuulen ja sokean (XIII) tai hiiden ja Ulvottaren (VII). Suden synnyinsija on korvessa (V, VII), suolla (V) tai Sysmässä ja Helvetissä/Helsingissä (V, XIII). Aineksiksi mainitaan veden ja kosken vaahto (V) tai seipäät, tuuli, mättäät jne. (VII). Kertova syntyloitsu kertoo suden syntyneen Kuolattaren, Manuttaren tms. pudottaneen kulkiessaan helmen, josta susi syntyy (V, VII, XIII). Synnyttäjä voi myös synnyttää suden hieromalla käsistään nukkaa tai vaahtoa, joka ajautuu mereen tai josta susi syntyy (VI, VII). Toinen syntykertomus kuvaa Puolatarta, Kuolatarta tms. joka nousee merestä luomaan sutta (VII) - johdantona voi esiintyä kuvaus merellä sylkevästä Syöjättärestä. Muita kertovia syntyaihelmia ovat: Ilman tyttö tai Annikka kantaa suden kohdussaan (VII5M); metsän eukko kehrää (V); Pohjolan emäntä tai Loveatar tekee pojan (VI, VII); sekä Yhdeksän taudin synty (VII, XII).

    • Suden synty*

      Karjan suojeleminen karhulta; Suden hampaan jälki; Suden lumous; Suden purema; Suden pyyntisanat; Suden vihat; Susi kun repii karjaa; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet*KARJAN TAUDIT/Suden pureman parantaminen karjasta; KOTIELÄINTALOUS/Sutta vastaan; TAUDIT/Suden purema*Suden alkuperää kuvaavat aihelmat esittävät suden vanhemmiksi tuulen ja sokean (XIII) tai hiiden ja Ulvottaren (VII). Suden synnyinsija on korvessa (V, VII), suolla (V) tai Sysmässä ja Helvetissä/Helsingissä (V, XIII). Aineksiksi mainitaan veden ja kosken vaahto (V) tai seipäät, tuuli, mättäät jne. (VII). Kertova syntyloitsu kertoo suden syntyneen Kuolattaren, Manuttaren tms. pudottaneen kulkiessaan helmen, josta susi syntyy (V, VII, XIII). Synnyttäjä voi myös synnyttää suden hieromalla käsistään nukkaa tai vaahtoa, joka ajautuu mereen tai josta susi syntyy (VI, VII). Toinen syntykertomus kuvaa Puolatarta, Kuolatarta tms. joka nousee merestä luomaan sutta (VII) - johdantona voi esiintyä kuvaus merellä sylkevästä Syöjättärestä. Muita kertovia syntyaihelmia ovat: Ilman tyttö tai Annikka kantaa suden kohdussaan (VII5M); metsän eukko kehrää (V); Pohjolan emäntä tai Loveatar tekee pojan (VI, VII); sekä Yhdeksän taudin synty (VII, XII).

    • Suolan synty

      Kuoharin sanat"Suomen suola" syntyy kun Ukko taivaan jumala heittää kiven mereen (VI) tai tuulen tuudittamana ja aaltojen rannalle ajamana (VII).

    • Syyhyn synty

      SyyhyTAUDIT/SyyhySyyhyn alkuperää kuvaava lyhyt syntyaihelma mainitsee syyhyn syntyneen syntisestä (VI, XII).

    • Syyhyn synty*

      Syyhy*TAUDIT/Syyhy*Syyhyn alkuperää kuvaava lyhyt syntyaihelma mainitsee syyhyn syntyneen syntisestä (VI, XII).

    • Syöpäläisten synty

      RiisiOsana riisitaudin syntynä esiintyvää aihelmaa Yhdeksän taudin synty kerrotaan syöpäläisten, sirkkojen, retujen ja lutikoiden synty Pohjolan porton / Tuonen tytön kohdusta.

    • Syövän synty

      SyöpäHammastaudin synty; TAUDIT/SyöpäSyömäriksi kutsutun syöpätaudin syntyyn sisältyy lukuisia hammastaudin ja sen aiheuttajan, hammasmadon synnyn aihelmia: nainen löytää lakaistessaan tuonen toukan, syö toukan, jolloin syntyy syöjä, "hampaan hakija".

    • Tautien ja vammojen historioloita

      Hampaan madon sanat; Hyle ja ruusu; Hylkeen luku; Härjän sanat; Koin sanat; Koisa; Lapsen synnytyskivut; Lasta synnyttäessä; Raani eli koiska; Riisi; Riisitaudin sanat; Rupeama, tartunta; Tulen vihat; Turska; Veren sanat; Veren sulkuKohtauksen historiola; Koin historiola; Niukahduksen historiolaKohtauksen, koin ja niukahduksen historioloiksi tunnistettavat tarinat on yhdistetty myös riisitaudin (niukahduksen historiola XI, XII), koin (kohtauksen historiola XI), hyletaudin (koin historiola IV, VI 2, XIII), hammastaudin l. hammasmadon (koin ja niukahduksen historiolat XI), synnytyskipujen (niukahduksen loitsu V), pelästyksen tai rupeuksen (koin historiola VII5M), sampaiden (koin historiola VII5M) sekä raanin (koin historiola VII) loitsuihin. Näitä tekstejä ei ole merkitty ao. historiolatyypin mukaiseen ryhmään, vaan tähän. Ryhmässä lisäksi seuraavat historiolat: härkä yrittää puskea Neitsyt Mariaa, Jumala tulee väliin ja ottaa härältä pois sen voiman (X), pyhät toimijat (Neitsyt Maria, Pyhä Pietari ja Jeesus) käyvät dialogia, jonka jälkeen verenjuoksu tyrehdytetään (XI), Neitsyt Maria tyrehdyttää Jeesuksen verenjuoksun (VI 1), Jeesuksen napa suljetaan (VII5M), Jeesus ja Maria helpottavat synnytystuskat (IV, V).

    • Tautien ja vammojen historioloita*

      Hampaan madon sanat; Hyle ja ruusu; Hylkeen luku; Härjän sanat; Koin sanat; Koisa; Lapsen synnytyskivut; Lasta synnyttäessä; Raani eli koiska; Riisi; Riisitaudin sanat; Rupeama, tartunta; Tulen vihat; Turska; Veren sanat; Veren sulku*Kohtauksen historiola; Koin historiola; Niukahduksen historiola*Kohtauksen, koin ja niukahduksen historioloiksi tunnistettavat tarinat on yhdistetty myös riisitaudin (niukahduksen historiola XI, XII), koin (kohtauksen historiola XI), hyletaudin (koin historiola IV, VI 2, XIII), hammastaudin l. hammasmadon (koin ja niukahduksen historiolat XI), synnytyskipujen (niukahduksen loitsu V), pelästyksen tai rupeuksen (koin historiola VII5M), sampaiden (koin historiola VII5M) sekä raanin (koin historiola VII) loitsuihin. Näitä tekstejä ei ole merkitty ao. historiolatyypin mukaiseen ryhmään, vaan tähän. Ryhmässä lisäksi seuraavat historiolat: härkä yrittää puskea Neitsyt Mariaa, Jumala tulee väliin ja ottaa härältä pois sen voiman (X), pyhät toimijat (Neitsyt Maria, Pyhä Pietari ja Jeesus) käyvät dialogia, jonka jälkeen verenjuoksu tyrehdytetään (XI), Neitsyt Maria tyrehdyttää Jeesuksen verenjuoksun (VI 1), Jeesuksen napa suljetaan (VII5M), Jeesus ja Maria helpottavat synnytystuskat (IV, V).

    • Tautien synty

      Erilaisia tauteja; Kipusanat; Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Kuoharin sanat; Manaus- ja kyydityssanoja; Puhun suulla puhtahalla; Puun synty; Syntysanoja; Tautien syntysanoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän tautin synty. RikkeetErilaisia syntyjäErilaisia, nimeämättömien tautien ja vammojen syntyjä. Tyypillinen on useissa eri syntyloitsuissa, etenkin tautien synnyissä esiintyvä aihelma Yhdeksän taudin synty, joka esiintyy myös itsenäisenä tai nimeämättömän taudin, vaivan tai kivun parannusloitsuissa. Jos tämän ryhmä loitsuihin sisältyy myös parannusaihelmia, on viite sijoitettu myös asiaankuuluvaan ryhmään.

    • Tautien synty*

      Erilaisia tauteja; Kipusanat; Kipujen synty; Kolmen taudin synty; Kuoharin sanat; Manaus- ja kyydityssanoja; Puhun suulla puhtahalla; Puun synty; Syntysanoja; Tautien syntysanoja; Varaus-, Manaus- ja Kyydityssanoja; Yhdeksän tautin synty. Rikkeet*Erilaisia syntyjä*Erilaisia, nimeämättömien tautien ja vammojen syntyjä. Tyypillinen on useissa eri syntyloitsuissa, etenkin tautien synnyissä esiintyvä aihelma Yhdeksän taudin synty, joka esiintyy myös itsenäisenä tai nimeämättömän taudin, vaivan tai kivun parannusloitsuissa. Jos tämän ryhmä loitsuihin sisältyy myös parannusaihelmia, on viite sijoitettu myös asiaankuuluvaan ryhmään.

    • Tervan synty

      Tervan poltto; Tervan vioissaVoiteen syntyTervaa polttaessa luettiin tervan synty: terva on puusta ja pahkoista tehtyä Väinämöisen hikeä (XII). Tervan mennessä haavaan luetaan myös tervan synnyksi kutsutut sanat, joissa kuvataan voiteen vuotaminen taivaasta (I).

    • Tietäjän apurin synty

      Ajos, paisuma, kasvannainen; Ammuksen luku; Avuksipyyntösanoja; Karja ammuksissa; Kateen karkottaminen; Kateita vastaan; Metsännenä; Pakkasen sanat; Pistos; Puskut; Riisi; Taudin alkuperän tiedustelua, manaus- ja kyydityssanoja; Tulen synty; Tulen vihat; ÄhkyTietäjän apurin tai apueläimen kuvausta lavennetaan toisinaan kuvaamalla tämän yliluonnollisuutta korostavaa syntyä. Koira syntyy Pohjolan emännän tultua tuulesta tiineeksi (I); sika poikii yhdeksän porsasta (IV); lehmä poikii valkoisen vasikan, joka vaihdetaan torilla hevoseen (XII); tamma poikii rautaisen oriin Pohjolaan - samoin syntyvät ori, lehmä, lammas, sika, pukki, koira ja kukko (VII, XIII); lehmä syntyy lietteestä, härkä multamättäästä (VI); tietäjä ottaa kuusesta oravan, josta kasvaa ori (vrt. EPIIKKA/Väinämöisen veljenpoika). Vaimo synnyttää Pohjanmaalla rautakouraisen pojan (VII5M); tulinen piika syntyy rupisesta puosta (XI), tulinen vaimo synnyttää tulisen pojan, joka jäähdytetään Pohjolassa (VII); nimetön, parrakas poika syntyy Pohjolaan kyntäjäksi (VII). Apurin synty voidaan kuvata myös syntyaihelmilla Yhdeksän taudin synty (IX) ja Kolmen taudin synty (XII).

    • Tietäjän varusteiden synty

      HammaskivutKeihään syntyJousi, jolla tietäjä kuvaa ampuvansa taudin, tehdään yöllä kylvetystä pellavasta,joka viedään veteen.

    • Tulen synty

      Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen sanat; Karhun vihat; Karjan laitumelle laskeminen; Kipujen synty; Kuuman kiven laskeminen sauna-astiaan; Käärmeen synty; Metsälle lähtiessä; Morsian käy navetassa; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Patvaskan varotusvirsiä; Pirtin luku; Pistoksen sanat; Pistoksen synty; Pistos; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Riisi; Tulen ja palaneen luvut; Tulen lumous; Tulen synty ja vihat; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen synty, palaneelle; Tulen synty, tulen vihoille; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Ukkosta kuullessa; Vahingonvalkean sanoja; Valkean vihoihin; Ähky; EPIIKKA/Emo(lle) marjaan. Emon kuolo; EPIIKKA/Lemminkäisen virsi; EPIIKKA/Veion tuomiset; EPIIKKA/Viron orja; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava; KATKELMAT/Ilmarinen; KETJURUNOT/PakenevaUkkosen synty; SANANLASKUSYNNYT/Ei tuli kivettä synny; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Tulen sanatTulen synnyn kaksi tavallisinta aihelmaa ovat tulen tuudittaminen (I, II, VI, VII, IX, XII, XIII) ja tulen iskentä (Iski tulta Ilmarinen; I, II, III, IV, V, VI, VII, VII5M, IX, XI, XII, XIII, XIV). Molemmat, kuten myös lyhyet synnyinpaikkaa määrittävät aihelmat kertovat tulen taivaisesta alkuperästä (myös X). Tuleniskentä-aihelma esiintyy myös esim. tietäjän avunpyyntönä, jolloin sitä ei ole tulkittu alluusioksi tulen syntyyn. Tulikipinän kehittymistä kuvataan monivaiheisesti. Yleisin on kertomus tulikipinän joutumisesta veteen ja kalan syömäksi; tulesta tuskastunut kala joutuu toisen kalan saaliiksi jne., kunnes löytyy kalan pyytäjä, joka avaa kalan ja vapauttaa tulen (I, II, V, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Kertomukseen kombinoituu tyypillisesti kuvaus poltetulle maalle kylvetystä pellavasta kudotun nuotan tai verkon valmistuksesta sekä kalastuksesta. Tulikipinä kirpoaa ja putoaa taivaan kerrosten läpi maalle, kipuvuorelle (VII) tai mereen, ja valloilleenpääsyä seuraa kuvaus tulen tuhoista. Tyypillisimmin kuvataan ihmiselle aiheutettuja vammoja, mutta Inkerissä (III, IV, V) kerrotaan tulen sytyttävän meren palamaan, jolloin kalat joutuvat etsimään uutta kutupaikkaa - kalat voivat myös itkeä palanutta kotiaan tai kuolla (VII, XIII). Lyhyitä, itsenäisiä tai eri tavoin kombinoituvia tulen alkuperäaihelmia ovat seuraavat. Tuli syntyy kivissä, kivistä tai kivenkolossa (VI, VII); tuli kirpoaa neidon kantamasta puupölkystä I, XII); tuli vapautuu naisen vakasta tai helmoista (VII5M, IX). Väinämöinen synnyttelee tulen maan munista (VI); tuli syntyy neitojen lypsämästä maidosta tai rinnoista (VI; XII); tuli syntyy Jeesuksen kehdossa (I); Panutar synnyttää tulisen pojan joka ristitään (XII). Tulikipinä kirpoaa kirveenhionnasta syntyvistä lastuista (VI, VII) tai kokon iskiessä kyntensä kallioon (XII). Tuli voi myös lähteä kokon suusta (II), kirjavasta käärmeestä (X), auringosta (VI, VII, IX, XII), Jumala sylkemistä rautaisista rakeista (VI), luojan suusta, sormesta tai Herran hengestä (I, VI, VII, IX, XII). Tulen takojina esiintyvät Ilmarinen (VI, VII), Tupelkaani-seppä tai lempo (IX) ja tuudittajina tai kastajina taivainen neito (VI, VII) tai "Lispettä täti Jumalan" (VII). Tuli ristitään Jortanan tai Tuonelan joessa (I) tai mainitaan Vipusen pojaksi (XII). Satunnaisesti tulen syntyyn voivat assosioitua myös syntyaihelmat Iso tammi (I) ja Yhdeksän taudin synty (VI, XII). Koska tuli assosiotuu kipuun ja tietäjän tai parantajan voimaan, esiintyy tulen synnyn aihelmia tulen sanojen lisäksi mitä erilaisimmissa tekstiyhteyksissä. Tulen syntyy sisältyvät kuvaukset pellavansiementen kylvöstä sekä nuotan kudonnasta voidaan tulkita itsenäisiksi synnyiksi.

    • Tulen synty*

      Ampiaisen lumous, nosto y.m.; Ampiaisen sanat; Karhun vihat; Karjan laitumelle laskeminen; Kipujen synty; Kuuman kiven laskeminen sauna-astiaan; Käärmeen synty; Metsälle lähtiessä; Morsian käy navetassa; Nuottamiehen sanoja. Verkkoa laskettaessa; Patvaskan varotusvirsiä; Pirtin luku; Pistoksen sanat; Pistoksen synty; Pistos; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Riisi; Tulen ja palaneen luvut; Tulen lumous; Tulen synty ja vihat; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen synty, palaneelle; Tulen synty, tulen vihoille; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Ukkosta kuullessa; Vahingonvalkean sanoja; Valkean vihoihin; Ähky; EPIIKKA/Emo(lle) marjaan. Emon kuolo; EPIIKKA/Lemminkäisen virsi; EPIIKKA/Veion tuomiset; EPIIKKA/Viron orja; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava; KATKELMAT/Ilmarinen; KETJURUNOT/Pakeneva*Ukkosen synty; SANANLASKUSYNNYT/Ei tuli kivettä synny; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Tulen sanat*Tulen synnyn kaksi tavallisinta aihelmaa ovat tulen tuudittaminen (I, II, VI, VII, IX, XII, XIII) ja tulen iskentä (Iski tulta Ilmarinen; I, II, III, IV, V, VI, VII, VII5M, IX, XI, XII, XIII, XIV). Molemmat, kuten myös lyhyet synnyinpaikkaa määrittävät aihelmat kertovat tulen taivaisesta alkuperästä (myös X). Tuleniskentä-aihelma esiintyy myös esim. tietäjän avunpyyntönä, jolloin sitä ei ole tulkittu alluusioksi tulen syntyyn. Tulikipinän kehittymistä kuvataan monivaiheisesti. Yleisin on kertomus tulikipinän joutumisesta veteen ja kalan syömäksi; tulesta tuskastunut kala joutuu toisen kalan saaliiksi jne., kunnes löytyy kalan pyytäjä, joka avaa kalan ja vapauttaa tulen (I, II, V, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII, XIII, XIV). Kertomukseen kombinoituu tyypillisesti kuvaus poltetulle maalle kylvetystä pellavasta kudotun nuotan tai verkon valmistuksesta sekä kalastuksesta. Tulikipinä kirpoaa ja putoaa taivaan kerrosten läpi maalle, kipuvuorelle (VII) tai mereen, ja valloilleenpääsyä seuraa kuvaus tulen tuhoista. Tyypillisimmin kuvataan ihmiselle aiheutettuja vammoja, mutta Inkerissä (III, IV, V) kerrotaan tulen sytyttävän meren palamaan, jolloin kalat joutuvat etsimään uutta kutupaikkaa - kalat voivat myös itkeä palanutta kotiaan tai kuolla (VII, XIII). Lyhyitä, itsenäisiä tai eri tavoin kombinoituvia tulen alkuperäaihelmia ovat seuraavat. Tuli syntyy kivissä, kivistä tai kivenkolossa (VI, VII); tuli kirpoaa neidon kantamasta puupölkystä I, XII); tuli vapautuu naisen vakasta tai helmoista (VII5M, IX). Väinämöinen synnyttelee tulen maan munista (VI); tuli syntyy neitojen lypsämästä maidosta tai rinnoista (VI; XII); tuli syntyy Jeesuksen kehdossa (I); Panutar synnyttää tulisen pojan joka ristitään (XII). Tulikipinä kirpoaa kirveenhionnasta syntyvistä lastuista (VI, VII) tai kokon iskiessä kyntensä kallioon (XII). Tuli voi myös lähteä kokon suusta (II), kirjavasta käärmeestä (X), auringosta (VI, VII, IX, XII), Jumala sylkemistä rautaisista rakeista (VI), luojan suusta, sormesta tai Herran hengestä (I, VI, VII, IX, XII). Tulen takojina esiintyvät Ilmarinen (VI, VII), Tupelkaani-seppä tai lempo (IX) ja tuudittajina tai kastajina taivainen neito (VI, VII) tai "Lispettä täti Jumalan" (VII). Tuli ristitään Jortanan tai Tuonelan joessa (I) tai mainitaan Vipusen pojaksi (XII). Satunnaisesti tulen syntyyn voivat assosioitua myös syntyaihelmat Iso tammi (I) ja Yhdeksän taudin synty (VI, XII). Koska tuli assosiotuu kipuun ja tietäjän tai parantajan voimaan, esiintyy tulen synnyn aihelmia tulen sanojen lisäksi mitä erilaisimmissa tekstiyhteyksissä. Tulen syntyy sisältyvät kuvaukset pellavansiementen kylvöstä sekä nuotan kudonnasta voidaan tulkita itsenäisiksi synnyiksi.

    • Tuohen synty

      Puun synnyn jatkona esiintyvä Tuohen synty kertoo Syöjättären tai "piika veenemosen" ja Jumalan dialogista, jonka tuloksena piika laatii kehruupuustaan tuohen koivupuuhun (VII). Toinen versio kertoo tuohen syntyneen Päivättären (VII) tai Neitsyt Marian (XIII) liinasta, joka kiedotaan koivun ympärille.

    • Tuohuksen synty

      Mehiläinen vahaa tuohuksiksi. LegendaMehiläinen noutaa mettä monihaaraisesta kukasta, joka kasvaa Luojan kalman päällä. Jumala hyväksyy mehiläisen tuoman meden tuohukseksi.

    • Tuulen synty

      Ammus; Tuulen painama elukka parannetaan; Tuuli (vilu)TAUDIT/Tuulesta tarttuuTuulesta tarttuvan taudin (I) ja ammustaudin (IX) loitsuissa esiintyvissä syntyaihelmissa tuuli tuuditetaan ja synnytetään taivaassa (I, IX) tai sen alkuperäpaikaksi mainitaan pajupehkot ja kalliot (I). Kyykäärme tai pyy mainitaan käärmeen imettäjäksi (I).

    • Tuulen synty*

      Ammus; Tuulen painama elukka parannetaan; Tuuli (vilu)*TAUDIT/Tuulesta tarttuu*Tuulesta tarttuvan taudin (I) ja ammustaudin (IX) loitsuissa esiintyvissä syntyaihelmissa tuuli tuuditetaan ja synnytetään taivaassa (I, IX) tai sen alkuperäpaikaksi mainitaan pajupehkot ja kalliot (I). Kyykäärme tai pyy mainitaan käärmeen imettäjäksi (I).

    • Tuuliaisen synty

      Ilmannuoli; TuuleinenEläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/TuuleinenTuuliaisen eli tuulimadon synty muistuttaa pitkälti käärmeen syntyä. Yleisin synty kuvaa tuulimadon syntyneen Syöjättären syljestä ja nousseen merestä. Satunnaisesti esiintyy myös Luojan ja Pyhän Pietarin dialogi, jossa käärmeelle annetaan hampaat ja henki sekä aihelma, jossa käärme syntyy hiekkaan putoavasta helmestä tai Väinämöisen kehään naulasta. Lyhyissä syntyaihelmissa tuuleisen kodiksi mainitaan kottelo ja lahokanto ja alkuperäksi maa ja tuuli.

    • Tuuliaisen synty*

      Ilmannuoli; Tuuleinen*Eläinten puremien historioloita; Käärmeen synty; TAUDIT/Tuuleinen*Tuuliaisen eli tuulimadon synty muistuttaa pitkälti käärmeen syntyä. Yleisin synty kuvaa tuulimadon syntyneen Syöjättären syljestä ja nousseen merestä. Satunnaisesti esiintyy myös Luojan ja Pyhän Pietarin dialogi, jossa käärmeelle annetaan hampaat ja henki sekä aihelma, jossa käärme syntyy hiekkaan putoavasta helmestä tai Väinämöisen kehään naulasta. Lyhyissä syntyaihelmissa tuuleisen kodiksi mainitaan kottelo ja lahokanto ja alkuperäksi maa ja tuuli.

    • Ukkosen synty

      Metsävalkean sanat; Tulen synty; Ukkosen sanat; Valkean sanat kulovalkean ja tulipalon estämiseksi; Valkean sanoja; tulipalossaTulen syntyUkkosen ja salamoiden syntyä kuvataan esim. tulipalon aiheuttajina. Aihelmia ovat tulen syntyy kuuluva tulen iskentä (X, XI, XII), salaman puhuttelu (X) ja salaman kuvaukset: taivaasta tullut puikko, joka särkee puut ja kivet (X), somerosta tuleva suuri soiro ja ilmasta tuleva tuli (XI).

    • Ukkosen synty*

      Metsävalkean sanat; Tulen synty; Ukkosen sanat; Valkean sanat kulovalkean ja tulipalon estämiseksi; Valkean sanoja; tulipalossa*Tulen synty*Ukkosen ja salamoiden syntyä kuvataan esim. tulipalon aiheuttajina. Aihelmia ovat tulen syntyy kuuluva tulen iskentä (X, XI, XII), salaman puhuttelu (X) ja salaman kuvaukset: taivaasta tullut puikko, joka särkee puut ja kivet (X), somerosta tuleva suuri soiro ja ilmasta tuleva tuli (XI).

    • Vamman synty

      Vamma. VerivammaKoskeman synty; Paiseen synty; TAUDIT/VammaVammaksi kutsutun ajoksen synty kuvattiin lyhyesti aihelmalla Kolmen taudin synty.

    • Vasken synty

      Kun eläin syö neulan; Taudin tutkiminen viinalla; Tulen syntyRaudan synty; TAUDIT/Tulen sanatTulen sanoissa ja arpomissanoissa esiintyvä vasken syntyaihelma kertoo loitsun egon löytämästä ja vaskeksi takomasta kivestä (II) tai mainitsee vasken valetuksi vuoresta tai hevon kusesta (VII, XII).

    • Vasken synty*

      Kun eläin syö neulan; Taudin tutkiminen viinalla; Tulen synty*Raudan synty; TAUDIT/Tulen sanat*Tulen sanoissa ja arpomissanoissa esiintyvä vasken syntyaihelma kertoo loitsun egon löytämästä ja vaskeksi takomasta kivestä (II) tai mainitsee vasken valetuksi vuoresta tai hevon kusesta (VII, XII).

    • Vatsataudin synty

      VatsatautiTAUDIT/VatsatautiVatsataudin alkuperää kuvaava aihelma mainitsee vaivan saaneen alkunsa veden vaahdosta, koivun kuorista, kekäleistä jne.

    • Vatsataudin synty*

      Vatsatauti*TAUDIT/Vatsatauti*Vatsataudin alkuperää kuvaava aihelma mainitsee vaivan saaneen alkunsa veden vaahdosta, koivun kuorista, kekäleistä jne.

    • Veden synty

      Jos kaivo pilataan; Kalma; Lasta kylvetettäessä; Tulen synty; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden vioissa; VoidevesiVoiteiden synty; PARANNUSLOITSUT/Voiteen luku; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Vedestä tarttuuVeden syntyaihelmat koostuvat lyhyistä maininnoista, joissa veden alkuperä määritetään vuoreen tai kalliion (I, VII, XII). Vanhemmiksi mainitaan Vesi-Viitto, Väinö, Väinä, Väinämöinen (I, XII, XIII) tai Vuolamoinen ja Vuolahatar (VII). Ryhmään Voiteiden synty on sijoitettu loitsut, joissa kuvataan erityisesti voitelussa ja kylvetyksessä käytetyn haudeveden synty.

    • Veden synty*

      Jos kaivo pilataan; Kalma; Lasta kylvetettäessä; Tulen synty; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden vioissa; Voidevesi*Voiteiden synty; PARANNUSLOITSUT/Voiteen luku; SANANLASKUSYNNYT/Vesi vanhin veljeksistä; SANANLASKUSYNNYT/Vuoresta veden synty; TAUDIT/Vedestä tarttuu*Veden syntyaihelmat koostuvat lyhyistä maininnoista, joissa veden alkuperä määritetään vuoreen tai kalliion (I, VII, XII). Vanhemmiksi mainitaan Vesi-Viitto, Väinö, Väinä, Väinämöinen (I, XII, XIII) tai Vuolamoinen ja Vuolahatar (VII). Ryhmään Voiteiden synty on sijoitettu loitsut, joissa kuvataan erityisesti voitelussa ja kylvetyksessä käytetyn haudeveden synty.

    • Veren synty

      Raudan sanat ja veren sulku; Veren pidätyssanatRaudan synty; Voiteiden synty; TAUDIT/VerensulkuVerensulkuloitsuissa veren syntyaihelmina esiintyy erilaisia lyhyitä, tyypillisesti raudan syntyaihelmista kehittyneitä viittauksia. Paikoin on epäselvää, onko kyseessä viittaus verensulkusanoihin sisältyviin raudan sanoihin ja raudan syntyyn.

    • Veren synty*

      Raudan sanat ja veren sulku; Veren pidätyssanat*Raudan synty; Voiteiden synty; TAUDIT/Verensulku*Verensulkuloitsuissa veren syntyaihelmina esiintyy erilaisia lyhyitä, tyypillisesti raudan syntyaihelmista kehittyneitä viittauksia. Paikoin on epäselvää, onko kyseessä viittaus verensulkusanoihin sisältyviin raudan sanoihin ja raudan syntyyn.

    • Vesihiiden synty

      Vesihiiden parantaminen (veden sanat)TAUDIT/Vesihiiden syöttäminenVesihiideksi kutsutun taudin loitsu koostuu syntyaihelmasta Yhdeksän taudin synty.

    • Vesikauhun synty

      Veden vioissaTAUDIT/VesikauhuIdiosynkraattinen vesikauhun synty kertoo koiran juosseen kylmän vuoren ja kalman kallion luo, imeneen sieltä tihkuvaa vettä, jolloin sai aikansa "vainu", "vesikauhu, vuorenkauhu".

    • Viljan synty

      Siikasen lukuSiikasen synty

    • Viljan synty*

      Siikasen luku*Siikasen synty*

    • Vilutaudin synty

      HorkkaTAUDIT/VilutautiVilutaudin syntyaihelma on lyhyt maininta taudin alkuperästä: horkka eli vilutauti on tuulen tuoma, veden vetämä.

    • Vitun synty

      Hävyn alku; Hävyn vihat; Kipujen manaus; Kuoharin sanat; Kylypakana (Saunariesa); Ryöhyntäinen, rupi; SynnytyskivutTAUDIT/Vitun vihat; EPIIKKA: Vittu on tuotu ViipuristaNaisen sukupuolielimen, vitun synty koostuu lyhyehköistä alkuperää ja syntyaineksia kuvaavista aihelmista. Tyypillinen esiintymisyhteys on vitun vihojen loitsu, mutta poikkeuksellisesti synty esiintyy myös synnytyskipujen loitsun ja kuoharin sanojen yhteydessä.

    • Vitun synty*

      Hävyn alku; Hävyn vihat; Kipujen manaus; Kuoharin sanat; Kylypakana (Saunariesa); Ryöhyntäinen, rupi; Synnytyskivut*TAUDIT/Vitun vihat; EPIIKKA: Vittu on tuotu Viipurista*Naisen sukupuolielimen, vitun synty koostuu lyhyehköistä alkuperää ja syntyaineksia kuvaavista aihelmista. Tyypillinen esiintymisyhteys on vitun vihojen loitsu, mutta poikkeuksellisesti synty esiintyy myös synnytyskipujen loitsun ja kuoharin sanojen yhteydessä.

    • Voiteen synty

      Ampiaisen sanat; Haavat; Hammastaudin parantaminen; Hammastauti; Jos kaivo pilataan; Kaatuvatauti; Kalma; Kipujen manaus; Kiven jälki; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen sanat; Käärmeen synty; Käärmeen vihat; Lapsen kylvetys; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Manauspaikka; Niukahdus; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pistos; Puun sanat; Puun synty; Puun vihat; Raudan synty; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Riisi; Ruusu; Sammakon vihat; Siikasen loitsu; Sormikipu; Suden purema; Tervan vioissa; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Tulen vihat; Tuomen synty; Turkin sattuneen sanat; Valkean vihoihin; Varaukset ja manaukset; Veden vioissa; Veren pidätys; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Vesimato; Voidellessa (Mehiläisen sanat); Voidellessa. Mehiläisen sanat; Voidetta tehdessä; Voidevesi; Voiteen luku; Voiteen lukuja; Voiteen sanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Sammonryöstö; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaavaTervan synty; PARANNUSLOITSUT/Voiteen lukuVoiteen lukuun sisältyy runsaasti lyhyitä voiteen alkuperää kuvaavia aihelmia. Voiteen syntyaihelmien erottaminen voiteiden muista kuvauksista on sangen tulkinnanvaraista. Synnyiksi ei olla tässä luettu niitä yleisiä aihelmia, joissa parantaja pyytää apuria (mehiläistä, voidetyttöä, Neitsyt Mariaa) tuomaan voidetta meren takaa, taivaasta jne. tai kuvauksia, joissa määritellään voiteen säilytyspaikka (kattila, rasia, nisä, kupu jne.). Mukana ovat vain aihelmat, joissa kuvataan voiteen valmistusta, aineksia, valmistajia jne. Yleisin ja varioiduin aihelma on voiteen keittäminen. Tavallisesti voidetta keittää neito, Neitsyt Maria, Luoja tai Johannes pienessä kattilassa taivaassa tai meren takana (I, II, IV, VI, VII, XII, IX). Variaatioita ovat seuraavat: Tapion tytär keittää mettä Metsolassa (VII, XIII); mehiläinen keittää mettä kielellään (I, V, VI, VII); kolme tytärtä tai Pohjolan neito keittää mettä (I, III); pakkasen vaimo keittää voiteita (II); voide keitetään pienessä vaskisessa vakassa (II); piika äijä pikkarainen keittää voidetta vuoren alla (XIII); Juones Jumalan poika keittää pajassa voidetta heinästä (VII); voide keitetään Juutaksen otsapahkasta tehdyssä maljassa (VII). Ainekset voidaan kerätä kasvikunnasta (ruohosta, heinästä, kukista; I, II, III, IV, V, VI, VII, IX, XII), eläinkunnasta (linnun kielen alta tai sulasta; II, VII; satasarvisen härän sarvista II) tai vedestä (meren kuohuista; VI, IX). Ns. mesitammi-aihelma kuvaa suuren puun, jonka latvasta sataa mettä (I, VI, VII - vrt. Puun synty) - puu voi todistaa voideainesten sataneen oksille taivaasta (VII). Voiteen syntynä voidaan myös kertoa teurasmyytti. Sankari tappaa eläimen, jonka ruumiinosista saadaan voiteita (Kullervo tappaa vesilinnun, pilkkoo paloiksi, linnulla suuri kupu I; Iso härkä teurastetaan VI, VII, IX; tähti putoaa jäniksen selkään ja jokeen, muuttuu sorsaksi, jolla 9 munaa VII, XIII; hauen vatsa halkaistaan XIII). Voide voidaan myös lypsää Turjan kokon nisistä (VI); käärmeestä (III, IV, VII, XIII) tai Neitsyt Mariasta (V, VI, IX, XII). Pilvineidosta lypsetyn maidon (VI, VII, XII) aihelmaa kehitellään usein ketjurunonomaisesti - lypsyaihelma voi myös varioida Raudan syntyä, jossa lypsetään kolmelta neidolta kolmenlaista maitoa (VI). Voide voi myös syntyä pyhien muista eritteistä: konnan tai juutaksen suusta valuneesta kuolasta (III, VII, XIII, vrt. Käärmeen synty), Luojan suusta, sormesta, povesta tai parrasta (I, VI, XII); Jeesuksen syljestä (VII); seulotusta Jeesuksen verestä ja Marian maidosta (IX, VI, XII, XIII); kiputytön virtsasta (VI) tai Herran hiestä, Jumalan kasvojen kasteesta (VI, IX). Voiteen synnyksi tässä luettu voitelussa käytetyn veden alkuperää kuvaava aihelma kertoo voiteen syntyneen Jortanin joesta ja Kristuksen kyynelistä tai Marian kalliosta kaivamana (VII, XII). Voide voi myös saada alkunsa pyhien toiminnasta: Jeesus purjehtii yli punaisen meren ja puna tippuu purjeista voiteiksi (XIII); Jeesus soutaa ja pisara pirskahtaa pellon perälle (XII). Viimein voide (mesi tai terva) voi vuotaa tai pudota taivaasta (I, VI, VII) tai sataa Ukko-jumalan iskemästä pilvestä tai hänen työntämistään torvista (VI, VII XII). Voiteiden syntyyn voi myös sisältyä viittaus Pilvilampi-runoon: vesi putoaa pilvestä, pisarassa on lampi, lammessa vene, veneessä kolme miestä, jotka vuotavat voiteita (VI). Ketjurunonomaisesti voiteiden alkuperää kehitellään myös aihelmassa, jossa voide (rasva, maito, veri) löytyy pilvestä löytyvän neidon kätkyeestä, lapsen kädessään pitämästä sulasta (VI, IX, X, XI, XIII).

    • Voiteen synty*

      Ampiaisen sanat; Haavat; Hammastaudin parantaminen; Hammastauti; Jos kaivo pilataan; Kaatuvatauti; Kalma; Kipujen manaus; Kiven jälki; Kuoharin sanat; Kuoharin sanoja; Käärmeen (madon) sanat; Käärmeen sanat; Käärmeen synty; Käärmeen vihat; Lapsen kylvetys; Löylyn sanoja - raudan haava y.m.; Manauspaikka; Niukahdus; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Pesuveden valmistaminen ja sairaan pesentä; Pistos; Puun sanat; Puun synty; Puun vihat; Raudan synty; Raudan synty (Raudan vihat); Raudan vihat; Riisi; Ruusu; Sammakon vihat; Siikasen loitsu; Sormikipu; Suden purema; Tervan vioissa; Tulen synty; Tulen synty ja vihat; Tulen vihat; Tuomen synty; Turkin sattuneen sanat; Valkean vihoihin; Varaukset ja manaukset; Veden vioissa; Veren pidätys; Veren sanat; Veren sulku; Veren sulku, raudan vihat; Vesimato; Voidellessa (Mehiläisen sanat); Voidellessa. Mehiläisen sanat; Voidetta tehdessä; Voidevesi; Voiteen luku; Voiteen lukuja; Voiteen sanat; Yleisiä taudin hengen manauksia sairaasta; EPIIKKA/Sammonryöstö; EPIIKKA/Väinämöisen polvenhaava*Tervan synty; PARANNUSLOITSUT/Voiteen luku*Voiteen lukuun sisältyy runsaasti lyhyitä voiteen alkuperää kuvaavia aihelmia. Voiteen syntyaihelmien erottaminen voiteiden muista kuvauksista on sangen tulkinnanvaraista. Synnyiksi ei olla tässä luettu niitä yleisiä aihelmia, joissa parantaja pyytää apuria (mehiläistä, voidetyttöä, Neitsyt Mariaa) tuomaan voidetta meren takaa, taivaasta jne. tai kuvauksia, joissa määritellään voiteen säilytyspaikka (kattila, rasia, nisä, kupu jne.). Mukana ovat vain aihelmat, joissa kuvataan voiteen valmistusta, aineksia, valmistajia jne. Yleisin ja varioiduin aihelma on voiteen keittäminen. Tavallisesti voidetta keittää neito, Neitsyt Maria, Luoja tai Johannes pienessä kattilassa taivaassa tai meren takana (I, II, IV, VI, VII, XII, IX). Variaatioita ovat seuraavat: Tapion tytär keittää mettä Metsolassa (VII, XIII); mehiläinen keittää mettä kielellään (I, V, VI, VII); kolme tytärtä tai Pohjolan neito keittää mettä (I, III); pakkasen vaimo keittää voiteita (II); voide keitetään pienessä vaskisessa vakassa (II); piika äijä pikkarainen keittää voidetta vuoren alla (XIII); Juones Jumalan poika keittää pajassa voidetta heinästä (VII); voide keitetään Juutaksen otsapahkasta tehdyssä maljassa (VII). Ainekset voidaan kerätä kasvikunnasta (ruohosta, heinästä, kukista; I, II, III, IV, V, VI, VII, IX, XII), eläinkunnasta (linnun kielen alta tai sulasta; II, VII; satasarvisen härän sarvista II) tai vedestä (meren kuohuista; VI, IX). Ns. mesitammi-aihelma kuvaa suuren puun, jonka latvasta sataa mettä (I, VI, VII - vrt. Puun synty) - puu voi todistaa voideainesten sataneen oksille taivaasta (VII). Voiteen syntynä voidaan myös kertoa teurasmyytti. Sankari tappaa eläimen, jonka ruumiinosista saadaan voiteita (Kullervo tappaa vesilinnun, pilkkoo paloiksi, linnulla suuri kupu I; Iso härkä teurastetaan VI, VII, IX; tähti putoaa jäniksen selkään ja jokeen, muuttuu sorsaksi, jolla 9 munaa VII, XIII; hauen vatsa halkaistaan XIII). Voide voidaan myös lypsää Turjan kokon nisistä (VI); käärmeestä (III, IV, VII, XIII) tai Neitsyt Mariasta (V, VI, IX, XII). Pilvineidosta lypsetyn maidon (VI, VII, XII) aihelmaa kehitellään usein ketjurunonomaisesti - lypsyaihelma voi myös varioida Raudan syntyä, jossa lypsetään kolmelta neidolta kolmenlaista maitoa (VI). Voide voi myös syntyä pyhien muista eritteistä: konnan tai juutaksen suusta valuneesta kuolasta (III, VII, XIII, vrt. Käärmeen synty), Luojan suusta, sormesta, povesta tai parrasta (I, VI, XII); Jeesuksen syljestä (VII); seulotusta Jeesuksen verestä ja Marian maidosta (IX, VI, XII, XIII); kiputytön virtsasta (VI) tai Herran hiestä, Jumalan kasvojen kasteesta (VI, IX). Voiteen synnyksi tässä luettu voitelussa käytetyn veden alkuperää kuvaava aihelma kertoo voiteen syntyneen Jortanin joesta ja Kristuksen kyynelistä tai Marian kalliosta kaivamana (VII, XII). Voide voi myös saada alkunsa pyhien toiminnasta: Jeesus purjehtii yli punaisen meren ja puna tippuu purjeista voiteiksi (XIII); Jeesus soutaa ja pisara pirskahtaa pellon perälle (XII). Viimein voide (mesi tai terva) voi vuotaa tai pudota taivaasta (I, VI, VII) tai sataa Ukko-jumalan iskemästä pilvestä tai hänen työntämistään torvista (VI, VII XII). Voiteiden syntyyn voi myös sisältyä viittaus Pilvilampi-runoon: vesi putoaa pilvestä, pisarassa on lampi, lammessa vene, veneessä kolme miestä, jotka vuotavat voiteita (VI). Ketjurunonomaisesti voiteiden alkuperää kehitellään myös aihelmassa, jossa voide (rasva, maito, veri) löytyy pilvestä löytyvän neidon kätkyeestä, lapsen kädessään pitämästä sulasta (VI, IX, X, XI, XIII).

    • Yskän synty

      YskäTAUDIT/YskäYskän lyhyissä syntyaihelmissa yskä mainitaan konnan ja hiiden tuudittamaksi tai veden ja vilun ilman lapseksi.

    • Yskän synty*

      Yskä*TAUDIT/Yskä*Yskän lyhyissä syntyaihelmissa yskä mainitaan konnan ja hiiden tuudittamaksi tai veden ja vilun ilman lapseksi.

    • Ähkyn synty

      Kohtaus; Pistoksen synty; Sydänkopra (ähky); Vatsatauti; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; Ähkyn (letyn) sanat, Ähkytaudin parantaminen hevosesta, lehmästä ja lampaastaKARJAN TAUDIT/Ähky eläimessä; TAUDIT/ÄhkyÄhkyn syntyaihelmat ovat lähinnä lyhyitä mainintoja tai luetteloja ähkytaudin aineksista, joilla ei ole selkeää, muihin syntyihin profiloituvaa luonnetta. Ähkyn syntyyn on yhdistetty Pistoksen syntyihin nivoutuvat kertovat aihelmat Yhdeksän taudin synty (VI, VII, IX, XII) sekä 3 pahan poikaa ja pistosnuolten ammunta (VII, XII). Yleisimmät ähkytaudin syntyainekset ovat sysipuut, kekäleet, hiilet ja puun kuoret tai kosken kuohut ja meren vaahto (I, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII). Aineksina tai vanhempina voidaan mainita esim. äimän kärköset (IX, XI, XII), suo ja maa (VII, IX, XI, XII), teräs, vaski ja noki (X, XI), naisen tai hevosen genitaalit tai eläinten ulosteet (VI, VII5M, X, XI). Ähkytaudin "ruumiinosien" ainekset voidaan myös luetella pitkinä, Käärmeen synnyssä tyypillisinä luetteloina (IX, X, XI, XIV). Ainesten eriytymättömyyttä kuvaa hyvin se, että luetteloa voidaan jatkaa lyriikan Ihmetupa-aihelman assosiaatiolla (XI). Satunnaisesti ähky voidaan mainita Syöjättären synnyttämäksi tai hänen luotaan löytyneeksi (VI, XII).

    • Ähkyn synty*

      Kohtaus; Pistoksen synty; Sydänkopra (ähky); Vatsatauti; Yhdeksän taudin synty. Rikkeet; Ähky; Ähkyn (letyn) sanat, Ähkytaudin parantaminen hevosesta, lehmästä ja lampaasta*KARJAN TAUDIT/Ähky eläimessä; TAUDIT/Ähky*Ähkyn syntyaihelmat ovat lähinnä lyhyitä mainintoja tai luetteloja ähkytaudin aineksista, joilla ei ole selkeää, muihin syntyihin profiloituvaa luonnetta. Ähkyn syntyyn on yhdistetty Pistoksen syntyihin nivoutuvat kertovat aihelmat Yhdeksän taudin synty (VI, VII, IX, XII) sekä 3 pahan poikaa ja pistosnuolten ammunta (VII, XII). Yleisimmät ähkytaudin syntyainekset ovat sysipuut, kekäleet, hiilet ja puun kuoret tai kosken kuohut ja meren vaahto (I, VI, VII, VII5M, IX, X, XI, XII). Aineksina tai vanhempina voidaan mainita esim. äimän kärköset (IX, XI, XII), suo ja maa (VII, IX, XI, XII), teräs, vaski ja noki (X, XI), naisen tai hevosen genitaalit tai eläinten ulosteet (VI, VII5M, X, XI). Ähkytaudin "ruumiinosien" ainekset voidaan myös luetella pitkinä, Käärmeen synnyssä tyypillisinä luetteloina (IX, X, XI, XIV). Ainesten eriytymättömyyttä kuvaa hyvin se, että luetteloa voidaan jatkaa lyriikan Ihmetupa-aihelman assosiaatiolla (XI). Satunnaisesti ähky voidaan mainita Syöjättären synnyttämäksi tai hänen luotaan löytyneeksi (VI, XII).

  • 17. Sananlaskusynnyt

    • Ei tuli kivettä synny

      Tulen syntyTulen syntyTulen ja veden synnyt suhteuttava sananlaskuruno.

    • Maa kiven kovaksi laati

      Raudan jälki ja veren sulku; Raudan synty ja veren sulkuRaudan syntyRaudan synnyssä raudan muuttuminen kovaksi ja karkeaksi veden tai ruosteen avulla suhteutetaan muiden elementtien metamorfooseihin: kiven kovettumiseen ja taivaan kylmenemiseen. Säkeet liitetään joskus Hiiden sepän kahlinta -runoon (Luoja loitsii Hiiden sepän kahleet koviksi näitä sanoja käyttäen).

    • Mätäs kiveä vanhempi

      Ilmannuoli; Tuuleinen; Vanhan miehen (veden) sanojaVesi vanhin veljeksistäKysymysketjussa ("Mikäs nyt on maassa vanhin?") kuvataan mätäs maan vanhimmaksi, kivi sen sisällä olevaksi ja kiira kiven sisällä olevaksi (IX). Kiven ja mättään välisiä ikäsuhteita voidaan myös varioida: kivi on mätästä, mätäs kiveä vanhempi (XII).

    • Suden luuta hauvin hammas

      Lehmän puskua vastaan; Suden puremaEläimen aiheuttaman vamman loitsuissa kerrotaan vamman aiheuttaman ruumiinosan, sarven tai hampaan alkuperä ja suhde muuhun olevaiseen, jonka yhteinen ominaisuus on kovuus tai vaarallisuus: kallioon, kiveen ja käärmeeseen.

    • Tiijän tiaisen synnyn

      Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Käärmeen synty; Linnunpyytäjän varauksia; Mielenvika; Sian synty; Tiiän tiaisen synnynEPIIKKA/KilpalaulantaMyös tiaisen syntyaihelmia sisältävä sananlaskuruno, jossa tiaisen synnyn tietäminen esitetään esikuvalliseksi tietämykseksi. Tiainen on pudonnut raidasta, pahasta puusta (VII) tai tehty talista (XII).

    • Tiijän tiaisen synnyn*

      Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Käärmeen synty; Linnunpyytäjän varauksia; Mielenvika; Sian synty; Tiiän tiaisen synnyn*EPIIKKA/Kilpalaulanta*Myös tiaisen syntyaihelmia sisältävä sananlaskuruno, jossa tiaisen synnyn tietäminen esitetään esikuvalliseksi tietämykseksi. Tiainen on pudonnut raidasta, pahasta puusta (VII) tai tehty talista (XII).

    • Vesi vanhin veljeksistä

      Aho on maista vanhimpia; Amputauti. Lento; Häihin työntö veden voimalla; Kalastusuhreja; Kalma; Kalman rikkeissä; Kalman tauteihin; Kalmasta päästetään; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Kateen luku; Kateita vastaan; Kipusanat; Kitumaan noidutun lehmän parantaminen; Kiveä saunassa veteen laskeissa; Kuoharin sanoja; Käärmeen purema; Käärmeen sanat; Käärmeen synty; Lapsen syntyessä; Löyly estetään haavaan menemästä; Löylyn lumous; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja; Löylyn tervehdys; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Manauspaikka; Morsian käy navetassa; Pahan väki ajetaan talosta; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Puun loukkaama; Puun synty; Puun vihojen sanat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Riisitaudin sanat; Saukon pyynnissä; Sauna; Seita; Sisiliskon vihat; Synnytyskivuissa; Synty-katkelmia; Syntysanoja; Talonpaikan tutkiminen; Tulen ja palaneen luvut; Tulen sammutus liedessä; Tulen synty; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen vaaraa vastaan; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli on nuorin tyttäristä; Tulta riiheen pantaessa; Tuntemattomia katkelmia; Umpitauti; Vahingonvalkean sanoja; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia tulipaloa vastaan; Veden hinku; Veden synty; Veden vihat; Veden vihojen sanat; Veden vioissa; Ves on vanhin voitehist, tuli nuorin tyttärist; Vesi - tuli - rauta; Vesihiisi; Vesillä: hukkumista vastaan; Vesimato; Vettä ensikertaa uudesta kaivosta; Väinämöisen vertaukset; YskäMätäs kiveä vanhempi; Raudan synty; Tulen synty; Veden syntySananlaskuruno, joka luettelee erilaisten luonnonilmiöiden, elementtien ja kulttuurituotteiden ikäjärjestystä. Tyypillisin on muoto "Vesi vanhin veljeksistä, tuli nuorin tyttäristä, rauta kerran keskimmäinen". Muita vanhimmiksi mainittuja ovat kosken kuohu voiteista, puulöyly puhelijoista, mätäs tai aho maista, tiainen tai korppi linnuista, karhu metsän eläimistä, sisilisko maan madoista, Jumala parantajista, luoja loitsijoista, Jeesus vapahtajista, suola suuruksista, pata astiosta, kirnumäntä tarpomista, vata pyydyksistä, kiiski tai ahven kaloista, paju, kataja tai honka puista, kyy käärmeistä, kokko linnuista, Aatami ihmisistä ja kalma kaikista. Teksti esiintyy sekä itsenäisenä tekstinä että loitsuissa synnyn funktiossa tai osana laajempaa syntyä. Parannussanoissa (esim. kylvetys- ja voitelusanoissa) ja Löylyn luvussa vesi voidaan mainita vanhimmaksi voiteista. Teksti on poimittu koko loitsustosta sekä sananlaskurunoista.

    • Vesi vanhin veljeksistä*

      Aho on maista vanhimpia; Amputauti. Lento; Häihin työntö veden voimalla; Kalastusuhreja; Kalma; Kalman rikkeissä; Kalman tauteihin; Kalmasta päästetään; Karhun (hukan) lumoaminen. Karhun synty; Kateen luku; Kateita vastaan; Kipusanat; Kitumaan noidutun lehmän parantaminen; Kiveä saunassa veteen laskeissa; Kuoharin sanoja; Käärmeen purema; Käärmeen sanat; Käärmeen synty; Lapsen syntyessä; Löyly estetään haavaan menemästä; Löylyn lumous; Löylyn lumous (Äkien synty); Löylyn sanoja; Löylyn tervehdys; Maa. Maahinen. Mahijainen. Maannenä; Manauspaikka; Morsian käy navetassa; Pahan väki ajetaan talosta; Pakkasen sanat; Pakkasen vika; Pesuvettä ottaissa ja sairasta pestessä; Puun loukkaama; Puun synty; Puun vihojen sanat; Raudan jälki ja veren sulku; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty (Raudan vihat); Riisitaudin sanat; Saukon pyynnissä; Sauna; Seita; Sisiliskon vihat; Synnytyskivuissa; Synty-katkelmia; Syntysanoja; Talonpaikan tutkiminen; Tulen ja palaneen luvut; Tulen sammutus liedessä; Tulen synty; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen vaaraa vastaan; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli on nuorin tyttäristä; Tulta riiheen pantaessa; Tuntemattomia katkelmia; Umpitauti; Vahingonvalkean sanoja; Vanhan miehen (veden) sanoja; Varauksia tulipaloa vastaan; Veden hinku; Veden synty; Veden vihat; Veden vihojen sanat; Veden vioissa; Ves on vanhin voitehist, tuli nuorin tyttärist; Vesi - tuli - rauta; Vesihiisi; Vesillä: hukkumista vastaan; Vesimato; Vettä ensikertaa uudesta kaivosta; Väinämöisen vertaukset; Yskä*Mätäs kiveä vanhempi; Raudan synty; Tulen synty; Veden synty*Sananlaskuruno, joka luettelee erilaisten luonnonilmiöiden, elementtien ja kulttuurituotteiden ikäjärjestystä. Tyypillisin on muoto "Vesi vanhin veljeksistä, tuli nuorin tyttäristä, rauta kerran keskimmäinen". Muita vanhimmiksi mainittuja ovat kosken kuohu voiteista, puulöyly puhelijoista, mätäs tai aho maista, tiainen tai korppi linnuista, karhu metsän eläimistä, sisilisko maan madoista, Jumala parantajista, luoja loitsijoista, Jeesus vapahtajista, suola suuruksista, pata astiosta, kirnumäntä tarpomista, vata pyydyksistä, kiiski tai ahven kaloista, paju, kataja tai honka puista, kyy käärmeistä, kokko linnuista, Aatami ihmisistä ja kalma kaikista. Teksti esiintyy sekä itsenäisenä tekstinä että loitsuissa synnyn funktiossa tai osana laajempaa syntyä. Parannussanoissa (esim. kylvetys- ja voitelusanoissa) ja Löylyn luvussa vesi voidaan mainita vanhimmaksi voiteista. Teksti on poimittu koko loitsustosta sekä sananlaskurunoista.

    • Vuoresta veden synty

      Karhun vihat; Kuoharin sanat; Kylvetyssanoja; Lapsen kivuissa; Löyly; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Syntysanoja; Tulen synty; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Tulipalossa tuli lumotaan; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden synty; Veden vioissaRaudan synty; Tulen synty; Veden syntyEri elementtien syntyjä luetteloiva sananlaskuruno esiintyy pääasiassa lyhyenä tulen, raudan ja veden syntynä tai osana pidempiä syntyrunoja. Tyypillinen muoto on "Vuorest' on vetosen synty/sikiö, tulen synty taivahasta". Muita mahdollisia ovat veden synty vedestä, väinästä, taivaasta, kalliosta tai kivestä, tulen synty maasta, vuoresta tai kalliosta, raudan synty ruosteesta tai maasta, vasken synty kalliosta ja tuulen synty taivaasta. Tekstin alkuun voidaan liittää motiivi "Ei tuli/synty syvästä synny, eikä kasva karkiasta". Kukin teksti on rekisteröity myös sen elementin syntyaihelmaksi, jonka loitsussa se kulloinkin esiintyy. Luetteloon voidaan lisätä satunnaisesti myös hevosen, sian ja ihmisen syntyaihelmia (VI, VII). Tällöin teksti on rekisteröity myös näiden synnyksi.

    • Vuoresta veden synty*

      Karhun vihat; Kuoharin sanat; Kylvetyssanoja; Lapsen kivuissa; Löyly; Raudan sanat; Raudan sanat ja veren sulku; Raudan synty; Syntysanoja; Tulen synty; Tulen synty ja vihat, palaneelle; Tulen vihat; Tulen vihoille, palaneille; Tuli ja palanut; Tulipalossa tuli lumotaan; Vanhan miehen (veden) sanoja; Veden synty; Veden vioissa*Raudan synty; Tulen synty; Veden synty*Eri elementtien syntyjä luetteloiva sananlaskuruno esiintyy pääasiassa lyhyenä tulen, raudan ja veden syntynä tai osana pidempiä syntyrunoja. Tyypillinen muoto on "Vuorest' on vetosen synty/sikiö, tulen synty taivahasta". Muita mahdollisia ovat veden synty vedestä, väinästä, taivaasta, kalliosta tai kivestä, tulen synty maasta, vuoresta tai kalliosta, raudan synty ruosteesta tai maasta, vasken synty kalliosta ja tuulen synty taivaasta. Tekstin alkuun voidaan liittää motiivi "Ei tuli/synty syvästä synny, eikä kasva karkiasta". Kukin teksti on rekisteröity myös sen elementin syntyaihelmaksi, jonka loitsussa se kulloinkin esiintyy. Luetteloon voidaan lisätä satunnaisesti myös hevosen, sian ja ihmisen syntyaihelmia (VI, VII). Tällöin teksti on rekisteröity myös näiden synnyksi.

  • 18. Rukouksia, siunauksia

    • Aamutervehdyksiä

      Huomeneksella ylös noustessa; Pihalle lähtiessä aamulla; Silmiä pestessä aamullaErilaisia tervehdyksiä ja siunauksia aamulla ensimmäisiä askareita suorittaessa.

    • Anna Luoja tervehyttä

      Anna Luoja tervehyttä, Jumalainen julkehutta, venäläisen veiteryttä, emoin mieltä mieleväistä, isoin taitoa tasaista.

    • Anna maata matkamiehen*

      ...anna vierahan levätä; runo alkaa 'Tupa tehty miesten tulla' -motiivilla. Ks. Anna maata maan luvalla.

    • Anna mieltä miehen päähän

      - ettei huomenna katuis töitä täänpäiväsii.

    • Anna onni, suo Jumala

      Anna, onni, suo, Jumala, lapselle osaa tuota; Anna, onni, suo, Jumala, oluessa tuopin olla; Anna onni, suo Jumala, viisin piikoja pitää; Anna vastakin, Jumala, viinat virtana vilata; Suo, Jumala, viisin piikoja pitää; Suo vastakin, Jumala, suo sontaista pihoaKs. myös Anna onni ohravuottaAlkusäkeet Anna Herra, suo Jumala / Anna vastakin Jumala jatkuvat vaurauden, ruoan ja juoman pyynnöin: Suo sontaista pihoa, kakaraista kaivotietä; Oluessa tuopin olla, maljan maiossa hapata; Viinat virtana vilata, oloset jokena juosta; Kyllin syöä, kyllin juoa, kyllin antoa kylälle; Syötellä nälkähistä, viluhista lämmitellä (vrt. >Kun oisin osille luotu - syöttäisin nälkähistä). Liittynevät usein pitoihin (Iällä tämän isännän, elinajalla emännän; vieraanvaraisuuden ja anteliaisuuden korostukset: Jotta sais saamatonni, ottais olematonni). Alkuformula Anna vastakin... erilaisin jatkein esiintyykin yleisesti mm. karhurunoissa.

    • Anna, Luoja, luokosäätä

      Vrt. maanviljelysloitsut: Poudan sanatSäeparia voidaan jatkaa jatkuu luonnonkuvauksella (mm.: Ei ole pouta Prokon pouta -- pouta on pyhän Pohrotsan, kajo synnyn kaunehen 1469) tai Saisi orjatkin olutta -säkein (1470).

    • Anna, onni, otravuotta

      Anna Jesus otravutta; Anna onni ohravuotta - olueksi; Hyvän vuoden toivotus; Ohra; Saisi orjatkin oluttaKs. myös Anna onni, suo Jumala; Onnen ohra; LOITSUT/Maanviljelys: Kylväminen; ViljaonniRukousformula: Anna onni/Kiesus otravuotta, Jumala jyväkeseä jatkuu oluenjuontiin ja/tai häihin liittyvin säkein Saisi orjatkin olutta, kasakatkin kaljavettä; Saisin häikseni olutta; Saisin narri naiakseni; Tuosta sais suamatoinki, ottaisi olematoinki. Esiintyy itsenäisenä mutta myös loitsuyhteyksissä, esim. kylvösanoissa.

    • Anna, onni, otravuotta*

      Anna Jesus otravutta; Anna onni ohravuotta - olueksi; Hyvän vuoden toivotus; Ohra; Saisi orjatkin olutta*Ks. myös Anna onni, suo Jumala; Onnen ohra; LOITSUT/Maanviljelys: Kylväminen; Viljaonni*Rukousformula: Anna onni/Kiesus otravuotta, Jumala jyväkeseä jatkuu oluenjuontiin ja/tai häihin liittyvin säkein Saisi orjatkin olutta, kasakatkin kaljavettä; Saisin häikseni olutta; Saisin narri naiakseni; Tuosta sais suamatoinki, ottaisi olematoinki. Esiintyy itsenäisenä mutta myös loitsuyhteyksissä, esim. kylvösanoissa.

    • Erilaisia rukouksia ja siunauksia

      Avun Jesus antuohon; Jesus anna hyvää päivää; Jumalani jukkeroinenToivotaan Jumalan (Jeesuksen, Marian) turvaa ja apua onnessa/elämässä/köyhälle. Monet tekstit omatekoisen tai ainakin epätraditionaalisen tuntuista.

    • Hoia Herra huoruuesta, varjele varastamasta

      Sisältyy >Älä heitä, Herra Jeesus -tekstiin.

    • Hoia, Herra, huolellista

      Vrt. Huolilaulut: Hoia hoia huolellistaRukousformula: Hoia, herra, huolellista, kaitse lasta kaihollista / huolellisen vaimon lasta. Jatkot: Kui mie huuvan huolissain (V); Niin sano huolellinen (VI).

    • Jauhojen siunaaminen

      Jauhot siunataan aitasta vakkaan otettaessa: "Iesus siunakhon!"

    • Jumala varjelkoon sodasta

      Sovita sodat JumalaKs. myös Sotaan lähtiessä; Epiikka: RajasotaRukoillaan toisaalta sitä ettei jouduttaisi sotaan: Jumalainen varjelkohon tuost on suurest sovasta, tykin suure suun iest / suurilta sotakeoilta, kavioilta vainovainovarsan; toisaalta rukoillaan sotien loppumista: Sovita soat Jumala, riiat ankarat aseta, ratkaise ikuiset riiat (etteivät pojat sinne joutuisi). Joskus kyseessä itsenäinen rukous, joskus säkeet liittyvät sotarunoihin. V2 1100: toivotaan, että veli olisi käynyt kirkossa kuvia kumartamassa, ettei joutuisi sotaan.

    • Jumala varjelkoon sodasta*

      Sovita sodat Jumala*Ks. myös Sotaan lähtiessä; Epiikka: Rajasota*Rukoillaan toisaalta sitä ettei jouduttaisi sotaan: Jumalainen varjelkohon tuost on suurest sovasta, tykin suure suun iest / suurilta sotakeoilta, kavioilta vainovainovarsan; toisaalta rukoillaan sotien loppumista: Sovita soat Jumala, riiat ankarat aseta, ratkaise ikuiset riiat (etteivät pojat sinne joutuisi). Joskus kyseessä itsenäinen rukous, joskus säkeet liittyvät sotarunoihin. V2 1100: toivotaan, että veli olisi käynyt kirkossa kuvia kumartamassa, ettei joutuisi sotaan.

    • Lapsi

      Lapsen iltasiunaus; Lapsen vuode siunataanKs. myös IltasiunauksiaLapsen ja vuoteen siunauksia nukkumaan mennessä.

    • Lasien siunaus

      Illalla vanhat siunasivat lasit päretikulla ristiin vetäen ja siunaussanoja sanoen.

    • Maate mennessä

      Iltarukouksia; Iltasiunauksia; Iltavirsi makuulle mentäessä; Kotihaltija; Maanhaltia: uudessa talossa pyydetään leposijaa; Maanhaltia: yösijan pyyntö; Maanhaltijan rauhoitus; Maata mentäessä;; Makaamaan ruvetessa; Metsämajaan yöpyessä; Metsäpirtille kun menee yöksi; Nukkua saa kalmaisessa huoneessa; Nukkua saa manalaisilta rauhassa; Nukkua saa rauhassa; Rukous maata mennessä; Tule, Jeesus, tupahan; Yösija maahiseltaKs. myös Haltiat: Maanhaltialle; Maanhaltian tervehdys uudessa talossa; Pahaa unta ei näe maatessa; Lastenrunot: Tule Jeesus tupahanTähän on koottu iltarukoukset, -siunaukset sekä pyynnöt maan- ja metsänhaltioille nukkumaan mennessä. Usein kristilliset rukousaiheet kietoutuvat niin kiinteästi haltioille osoitettuihin, että erottelu tuntuu turhalta. HUOM: tässä kommentissa voisi luetella aihelmia (Maan luvalla, puun luvalla; Jeesus kilpeni, Maaria miekkani jne) ja tilanteita (metsä jne.). Kristillisistä: Iltarukouksissa pyydetään Jeesusta ja/tai Mariaa varioimaan unta ja herättämään aamulla, esim.: Maarja maate panettaa, pyhän pellon pientarelle, Luojan lukko, Maarjan telikkä, olkos tämkii huonien ovell (IX3 1599).

    • Nuotio

      Nuotion ristiminen; Toivotus nuotiolta lähdettäessäNuotion tehtyä se ristittiin siunaussanoin (Nuotio nimesi jne.), ja nuotiolta lähdettäessä toivotettiin: Hyvä käyköön: kättäni lämmittäköön, paha käyköön: kätensä polttakoon! (XII) Etelä-Karjalassa käytettiin nuotiolle kutsuttaessa >Kokkovirren sanoja: Tulkaa tyttäret tulelle, vanhat ämmät valkialle!

    • Osapoika - aja riistainen rekesi

      Ks. myös Epiikka: Osapoika, onnipoikaAnomus: Osapoika, onnipoika, Jumala rahakas poika, tavaraine asia taita, aja riistane rekkeis meijän aitan salvamelle. Esiintyy joskus >Viljaonni -loitsuissa, yleensä kuitenkin ilman selvää kontekstia. Sama aihelma kertovana epiikassa.

    • Oven siunaus

      Oven (ja samalla huoneen/navetan) siunauksia illalla ja kotiin palatessa. Joissakin teksteissä ilmaistaan: tulipalon varalta.

    • Oven siunaus*

      **Oven (ja samalla huoneen/navetan) siunauksia illalla ja kotiin palatessa. Joissakin teksteissä ilmaistaan: tulipalon varalta.

    • Pahaa vastaan

      Lähe, Jumala, avuksiJumalaa pyydetään apuun nälässä ja hädässä.

    • Pie, Jumala, piirissäis

      Rukousformula Pie Jumala piirissäis, vaali valtakunnassais, akkiloi (j)allais/peähäis alla" yhdistyy >Puhu, Luoja, puolestani ja >Älä heitä, Herra Jeesus -rukouksiin.

    • Puhu, Luoja, puolestain

      Puhu Jumala puolestaniRukousformula: Puhu, Luoja, puolestain, aja, Luoja, asjoissani (V); Pie puolta pojittoman, käy. lakia lapsettoman (I). Paraskella jatkuu: Ei oo pololla puolta, ei oo puolta puolettoman. Samassa ketjussa >Älä heitä, Herra Jeesus; >Pie, Jumala, piirissäis.

    • Puhu, Luoja, puolestain*

      Puhu Jumala puolestani**Rukousformula: Puhu, Luoja, puolestain, aja, Luoja, asjoissani (V); Pie puolta pojittoman, käy. lakia lapsettoman (I). Paraskella jatkuu: Ei oo pololla puolta, ei oo puolta puolettoman. Samassa ketjussa >Älä heitä, Herra Jeesus; >Pie, Jumala, piirissäis.

    • Ruokasiunaus

      Ks. myös Eri tiloisa: RuokailuLyhyitä ruokarukouksia: Jeesus siunatkoon! / Jeesus antakoon vastakin ruokaa ja ravintoa.

    • Suomen oppi toimita Luoja

      Pyytä Luojaa opettamaan "Suomen opin", että me (tytöt ja pojat) voisimme käsityksin käydä leikissä, olutkannua kantaen, vanhojen ja lasten katsellessa.

    • Talolle

      Talon siunaus; Talon varjeleminenRukouksia ja siunauksia talon varjelemiseksi. VI: rukousta lukiessa raamatun pala nurkan alla.

    • Tauteja

      Tässä erilaisissa parannussanoissa (ammus, ajos, pistos, parannussuolat) esiintyviä rukouksia ja siunauksia. Kyseessä voi olla erikoinen pitkä teksti (esim. XI 994) tai, yleisemmin, maininta että lopuksi luettiin Isä meidän ja Herran siunaus, tai siteerataan sanoja: Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen; Herra siunatkoon jne. Näitä esiintyy loitsustossa yleisesti, joten nämä ovat vain edustavia esimerkkejä.

    • Tulen siunaus

      Tulta sytytettäessä (joskus myös sammutettaessa) luettiin siunaus, esim.: Iesus siunakhon, vesi vanhin valvokhon, valkianen palahkhon, ja päätökseksi usein: Nimeen isän, Pojan ja Pyhän Hengen.

    • Tulen siunaus*

      **Tulta sytytettäessä (joskus myös sammutettaessa) luettiin siunaus, esim.: Iesus siunakhon, vesi vanhin valvokhon, valkianen palahkhon, ja päätökseksi usein: Nimeen isän, Pojan ja Pyhän Hengen.

    • Ukonilmalla

      Siunaus ukonilmallaUkonilmalla lausuttuja rukouksia ja siunauksia, yleisimmin pyydetään Jeesusta siunaamaan, joskus luetaan Isämeidän ja Herran siunaus takaperin, joskus tehdään myös taikoja.

    • Vainajat, kalma, kirkonväki

      Kirkon sivu mentäessä; Oudon äänen kuullessaKs. myös Vainajat, kalma, kirkonväkiRuumiin nähdessä tai kirkon ohi kulkiessa on lausuttu monenlaista; tähän on koottu vain ne jotka sisältävät kristillistä rukousta/siunausta, esim. Jeesus siunatkoon; Nimeen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen; Rauha eläville, lepo kuolleilla.

    • Varas

      Ks. Laki, oikeus, yhteiskuntaVarastetun tavaran takaisin saamista, varkaan varautumisia - loitsut kuuluvat Laki-ryhmään, tähän koottu vain niitä joissa rukouksentyyppisiä (Isän, Pojan ja pyhän Hengen nimeen yms.)

    • Varjele, vakaini Luoja

      Varjele, Jumala, lastaKs. myös Jumala varjelkoon sodasta; Nuortenlaulut: Juomarille joutumasta varjele JumalaRukousformula: Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala (kallehet Jumalat) / Pidä Luoja pisty neuvo. Jatkoja: Ettei kuulu kumu kylään, tomu toiseen taloon; Ettei pää pahoin menisi, hivus hieno lankiaisi; Vihoin tuulen tuulemasta; Akasta äkisevästä. Jatkosäkeissä voidaan ajatella myös nukutettavaa lasta, ulos lähetettävää karjaa ym.

    • Vesillä

      Rukous veneen kivelle torömätessä; Siunaus järvelle mentäessäJärvelle mentäessä ja veneen kivelle törmätessä ovat tietyt nimeltä mainitut yksilöt turvautuneet rukouksiin. Toisessa (3830) laajempi tarina - tapaukseen liittyy "Kaijan kivi"

    • Vieras

      Toivotus vieraille; Vieraan tultua tupaanToivotuksia ja siunauksia vieraille: Jesus kokin kotaan, Jesus keittokellariin; Hyvät vieraat hyvin kulkekoot, pahat tielle vaipukoot!

    • Äiti ja lapsi siunataan

      Ilmeisesti lapsen syntymän jälkeen siunataan sekä synnyttäjä että syntynyt.

    • Älköön Jumala luoko

      Elköön Jumala luoko lasta armotonta; Sodan jäljelle paha lapsen jäädä; Älköön antako Jumala; Älköön hyvä Jumala luoko; Älköön luoko Jumala syntymään; Älköön Jumala luoko toista tytärtäKs. myös Laulut huolesta ja surusta: Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Älköön Jumala luoko juomariksi joutumaan; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Älköön Jumala luoko tyttöä pojan sijaan; Orvon laulut: Älköön Jumala luoko lasta armotonta; Paimenlaulut: Älköön Jumala luoko saaren paimeneksiToivomus- t. rukousformula: Älköö antako Jumala, älköö antako armollinen, syntymää sitä tytärtä, sitä lasta laatimaa; Älköön Jumala luoko, älköön luoko Luoja suuri; Älköön luoko Luoja toista - niin kuin loi miun poloisen, jne. Jatkuu vaihtelevin määrityksin siitä pahasta tilasta (usein runon minää koskevasta), jota ei toiselle toivota. Tähän on koottu kaikki havaitut esiintymät.

    • Älköön Jumala luoko*

      Elköön Jumala luoko lasta armotonta; Sodan jäljelle paha lapsen jäädä; Älköön antako Jumala; Älköön hyvä Jumala luoko; Älköön luoko Jumala syntymään; Älköön Jumala luoko toista tytärtä*Ks. myös Laulut huolesta ja surusta: Älköön luoko Luoja toista päiville pahoille; Naistenlaulut/Vaimon laulut: Älköön Jumala luoko juomariksi joutumaan; Naistenlaulut/Tyttöjen laulut: Älköön Jumala luoko tyttöä pojan sijaan; Orvon laulut: Älköön Jumala luoko lasta armotonta; Paimenlaulut: Älköön Jumala luoko saaren paimeneksi*Toivomus- t. rukousformula: Älköö antako Jumala, älköö antako armollinen, syntymää sitä tytärtä, sitä lasta laatimaa; Älköön Jumala luoko, älköön luoko Luoja suuri; Älköön luoko Luoja toista - niin kuin loi miun poloisen, jne. Jatkuu vaihtelevin määrityksin siitä pahasta tilasta (usein runon minää koskevasta), jota ei toiselle toivota. Tähän on koottu kaikki havaitut esiintymät.

    • Älä heitä, Herra Jeesus

      Elä heitä, Herra Jiesus; Jo nyt heitti Herra Jiesus; Vaan elä heitä, Herra JeesusVrt. Luoja toittaa luodut lapset; Puhu Jumala puolestaniJohdantona usein perheen hylkääminen huolilaulussa >Suku suuttui, heimo heitti. Rukousformulan Älä heitä Herra Jeesus, hylkää hyvä Jumala muotoa muunnellaan (Jo nyt heitti... Jokos heitti... Eihä suutu... Ei heitä...), ja voidaan jatkaa: Lapsiais luotujais, ommii tekemiäis; Hylyksi hyvän sukuni, heimokunnan heittiöksi; Vihansuovan mieltä myöten; Ei herra hyväistä heitä, Luojoi ei kaunoista kaota jne.

    • Älä heitä, Herra Jeesus*

      Elä heitä, Herra Jiesus; Jo nyt heitti Herra Jiesus; Vaan elä heitä, Herra Jeesus*Vrt. Luoja toittaa luodut lapset; Puhu Jumala puolestani*Johdantona usein perheen hylkääminen huolilaulussa >Suku suuttui, heimo heitti. Rukousformulan Älä heitä Herra Jeesus, hylkää hyvä Jumala muotoa muunnellaan (Jo nyt heitti... Jokos heitti... Eihä suutu... Ei heitä...), ja voidaan jatkaa: Lapsiais luotujais, ommii tekemiäis; Hylyksi hyvän sukuni, heimokunnan heittiöksi; Vihansuovan mieltä myöten; Ei herra hyväistä heitä, Luojoi ei kaunoista kaota jne.

  • 19. Irtomotiiveja

    • Herhiläinen hiiden lintu

      Kuvaus herhiläisestä, joka lentää pajaan. Ovettomassa ja ikkunattomassa pajassa hiilet hyppivät sepän takoessa. Voi yhdistyä taudin karkotussanoihin (IX).

    • Iske tulta Ilmarinen

      SKVR:ssä tulen syntyihin sijoitettuja katkelmia, joissa Ilmarista pyydetään iskemään tulta - vrt. tulen synnyn aihelma Iski tulta Ilmarinen; vrt. tietäjän avunpyynnöt.

    • Mehiläinen meidän lintu

      Tiedustellaan, mikä lienet miehiäsi... mehiläinen.

    • Minä kukolla kynnän

      Katkelmia

    • Nouse neitonen norosta

      TIETÄJÄN SANAT / AvunpyyntöNeidon virreksi kutsuttu, SKVR:ssä patvaskan varauksiin luettu katkelma.

    • Nousepa mies merestä

    • Oi Ukko ylijumala

      SKVR:ssä tulen syntyihin sijoitettu Ukolle osoitettu pyyntö: työnnä torvet taivaasta... polta aitat ahvenilta (vrt. Sekalaisia aiheita: Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta).

    • Pohjan pitkillä perillä

      Katkelmia

    • Päästä piru pinteestä

      Pirua manataan

    • Sämpsä poika Pellervoinen

    • Voi sinä rupiturpa

      Puhuteltavaa manataan: voi sinä... tuhat tulinen perkele.

  • 20. Tiedusteluja linnuilta ja hyönteisiltä

    • Eliniän tiedustelu käeltä

      Arpa: aavistelu, enteen; Arpa: kuku, kultanen käkönen; Ikänsä tiedustelu käeltä; Kuku, kuku kultakäki; Käeltä tiedustelu: kuinka kauan elän; Käen ensi kerran kukkuessa; Käen kukunta iän enteenä; Käen kukutus (ennustaminen); Käen kukuttaminenKs. myös Lemmenloitsut: Avioitumisajan tiedustelu käeltä; Paimenlaulut: Kuku, käki, kuinka kauan paimenessaKäkeä kukutettiin, ja kukuntojen määrästä laskettiin elinaika.

    • Eliniän tiedustelu käeltä*

      Arpa: aavistelu, enteen; Arpa: kuku, kultanen käkönen; Ikänsä tiedustelu käeltä; Kuku, kuku kultakäki; Käeltä tiedustelu: kuinka kauan elän; Käen ensi kerran kukkuessa; Käen kukunta iän enteenä; Käen kukutus (ennustaminen); Käen kukuttaminen*Ks. myös Lemmenloitsut: Avioitumisajan tiedustelu käeltä; Paimenlaulut: Kuku, käki, kuinka kauan paimenessa*Käkeä kukutettiin, ja kukuntojen määrästä laskettiin elinaika.

    • Heinäsirkalta (tepolta) tien kysely

      Vrt. Haltiat: TienteppoTienhaarassa kysellään heinäsirkalta (tepolta) oikea suuntaa.

    • Heinäsirkalta voiteen pyyntö

      Anna katti tervaa; Anna teppo tervaa; Heinäsirkka tervaa; Heinäsirkalta lääkkeen pyytäminen; Heinäsirkalta voiteen anominen; Heinäsirkalta (hepokatilta) voiteen pyyntö; Heinäsirkan luku; Rasvakatti; Tervan pyyntö heinäsirkalta; TervatenttiVrt. Tiedusteluja ja pyyntöjä leppäkertulle; Heinäsirkalta (tepolta) tien kyselyHeinäsirkalta pyydetään luvussa rasvaa/tervaa eli mustaa nestettä, jota käytettiin haaavojen voiteena. Sirkalle luvataan palkkioita, jos se antaa nestettä, tai se uhataan tappaa, ellei se anna. Usein lasten loitsuksi mainittu. XIII4 11754 on yhdistynyt lastenloruun.

    • Käeltä poudan tiedustelu

    • Käeltä pyydetään onnea ja menestystä*

      Kuku kultainen käkönen; Käeltä pyydetään onnea ja menestystä Suomen suurelle suvulle; Käen kukuttaminenKs. myös Eliniän tiedustelu käeltä; Paimenlaulut: Kuku, käki kuinka kauan paimenessa; Loitsut/Lempi: Avioitumisajan tiedustelu käeltäKäkeä pyydetään kukkumaan onnea, kultaa, hyvää elämää. Usein mainitaan kenelle: miulle, muille, Suomen suurelle suvulle.

    • Käeltä pyydetään onnea ja menestystä**

      Kuku kultainen käkönen; Käeltä pyydetään onnea ja menestystä Suomen suurelle suvulle; Käen kukuttaminen*Ks. myös Eliniän tiedustelu käeltä; Paimenlaulut: Kuku, käki kuinka kauan paimenessa; Loitsut/Lempi: Avioitumisajan tiedustelu käeltä*Käkeä pyydetään kukkumaan onnea, kultaa, hyvää elämää. Usein mainitaan kenelle: miulle, muille, Suomen suurelle suvulle.

    • Lampaalta kuoleman kysyminen

      Tiedusteluja lampaaltaLaskiaisyönä kysytään lampaalta nevatan takaa: "Kuolenko minä?" Jos lammas poraa, nin kuolee.

    • Poudan pyyntö kakkurilta

      Kakkuria pyydetään hakemaan merestä pouta.

    • Sodan ennustelu muurahaispesästä

      SotaMuurahaispesää pengottiin ja kehotettiin muurahaisia kantamaan "säkkinsä" peittoon, koska sota tulee. Ilmeisesti muurahaisten säkkien kanto merkitsi sodan tuloa?

    • Sään tiedustelu etanalta

      Etana; Etana näytä sarvesi; Etanalle, ilmaa ennustettaessa; Etanalta poudan tiedustelu; Ilmanennustus; Poudan tiedustelu etanalta; Sään tiedustelu(VII5 5149? etanan vihat)

    • Sään tiedustelu sontiaiselta

      Sään toivotus

    • Tiedusteluja ja pyyntöjä leppäkertulle

      Kinnijäinen; Lennä, lennä leppäkerttu; Lennä, lennä leppätiira; Leppäkertulle luetaan; Leppäkertulta tiedusteluja; Leppätiira; Leppätiira, tuleeko huomenna sade; Puolipäivän tiedustelu; Puolison y.m. tiedustelu leppäkertulta; Pyyntöjä leppäkertulle; Sään tiedustelu; Tiedusteluja leppäkertulta; Vaatteiden y.m. pyyntöKs. myös Lemmenloitsut: Sulhasen tiedustelu leppäkertultaLeppäkertulta tiedustellaan monia asioita: säätä, sotaa, puolisoa, kirkkoon pääsyä. Leppäkerttua pyydetään tuomaan kauniita vaatteita, mutta etenkin sitä houkutellaan lentämään johonkin, yleensä kiven juureen, missä sen äiti ja isä keittävät puuroa. Jos se ei noudata pyytäjän toiveita, uhataan, että se laitetaan kiven alla kituman, padan alle paistumaan. Joskus leppäkertun lennosta ennustetaan: ylöspäin lento tietää kysyjään kuolemaa tai taivaaseen pääsyä, alaspäin lento joutumista helvettiin.

    • Västäräkille

      Jäitten potkituttaminen västäräkillä; Pyytö aitan katolle kiivetessä

    • Västäräkille*

      Jäitten potkituttaminen västäräkillä; Pyytö aitan katolle kiivetessä**

• 7. Erilaisia pieniä runoja

  • 1. Sananlaskuja

    • Ahven arka, perse märkä, kesät kuivilla kutou, sykysyt syvillä uipi

      Ks. myös LOITSUT: KALASTUSJoskus >Kalojen valittua -aiheen johdantona. Alkusäe sama onkiloitsuissa.

    • Aina haukkuu arka koira

    • Aina kulkevalta kuluu

    • Aina uusi hempeämpi, ehkä lie entinen parempi

    • Ajat menevät aatellessa, päivät päätä syyhytelles

      Ajat armahat menevät aatellessa; Ajat menevät aatellessaKs. myös RAKKAUS: Ajat menevät armahia aatellessa; HUOLI: Kului kultainen ikäni koiran kunniallaVariaatioita: -- nyykyttäissä / -- karsiessa/ -- käännellessä

    • Ajatus on ajan viekki

    • Akka mies aseitta

    • Akka tieltä myösteleksen

    • Alimmaiseen aittaan on hyvä hypätä

    • Annettiin aikoinani

      Jatkuu: juoa juossehen hevosen, appaa ajetun ruunan, syöä vaimon jauhanehen

    • Arat on jänikset jäällä

      Jatkuu: pojat on vilkat vitsikossa, tytöt on vankat valkiassa, pimiässä pojat pitävät

    • Armoton isoton lapsi, aivan armoton emoton

      Armoton isoton, emoton lapsiKytkeytyy parisäkeenä vaihteleviin orvon aiheisiin; usein jatkona Isotonta kaikki lyövät. V2 463 jatko: saa kuunnella käkkee päiväpuolella mäkkee

    • Arvo anna toisellenkin

      Ks. SL 7871: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin

    • Autuas eloa jakaa, vaivainen rahaa jakaa

      Autuas elon jakaa

    • Autuas emännän lanko, onneton isännän lanko

      Autuas emännän lankoXV 1

    • Ei armaskaan anoppi vedä vertoja emolle

      Ei armaskana anoppi

    • Ei auta kilin kikerrös, jos ei pässi päätä käännä

      Ei auta kielen kikerrös; Ei oo kanan kaakatuksest, ko ei kukkonen kujerra

    • Ei hyvä hylykse jouva

      Jatkuu: ei polukse potra piika, kulull ei Jumalan kulta. Esiintyy myös loitsuformulana, ks. esim. I4 173, XII1 4237.

    • Ei hästit häitä kiitä

      Jatkuu: sorajouhet juominkia; ks. VKS 181: Eipä härkä häitä kiitä, hepo pitkiä pitoja

    • Ei jaksa jalka nousta, perse penkistä yletä

      Alku: Kyll ois töitä tehtävii; VKS 104: Ei(pä) jaksa jalka käydä, polvi polkea kykene

    • Ei jouda jouten olla, jos on mieli miestä saada

      Hyppyset hypertelööpi

    • Ei kahta pidä naida yhteen taloon

      Ei pitäis sinä ikänä naija piika tyttölöi, kahta yftee talloo

    • Ei kaikki oo kalavesillä, kaikki ei kirkon naapurissa

    • Ei kangas korjellen kudota

      Jatkuu: oja luoda luovaellen. Idea: töitä ei pidä tehdä ylimielisesti ja kiireisellä tavalla

    • Ei kaunis kaselle joua

    • Ei kehu kelpo rikas

      Jatkuu: täys ei kukkaro kilise

    • Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita

      Yleensä liitetty aiheketjuun >Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä + Ei korpi kiviä kasva + >Suo kasvo sorean koivun.

    • Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita*

      **Yleensä liitetty aiheketjuun >Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä + Ei korpi kiviä kasva + >Suo kasvo sorean koivun.

    • Ei leipä syöden lopu, leipä loppuu saamiseen

      Ks. myös LYRIIKKA: Ei sanat puhellen puutuKs. VKS 131; yhdistyy usein: Kylvämättä ei touko kasva; Larin Paraske, Larin Nasto ja Yrjänä Kotti kytkevät sananlaskun laulajan kerskauksiin kehittäen vertaussarjan: Ei sanat puhellen puutu, sanat puuttuu saamattuutta / virret laulamattomuutta; vrt. myös XV, 207: 154-155

    • Ei Luojalta lopu tavara

    • Ei maa hätään heitä

      Maa ei hätään heitäJatkuu: pelto poika joa hyleksi

    • Ei niin pientä ojaa, ettei mieli mereen

      Ks. myös: Vesille venehen mieli, naisen miehelään

    • Ei ole isoa iäksi

      Ei oo miestä maan iäksiJatkuu: emost ei elon aiaks; ketjuuntuu orvon lauluihin; ks. VKS 424: Ei isä ikää ruoki, äiti aikoa elätä

    • Ei ole joka orolla

      Vrt. IhmehevonenJatkuu: ei oo lammi lautasilla

    • Ei ole kiirettä kivelle

      Ei kiirettä kivelleKs. myös HÄÄRUNOT/Sulhasen kodin ylistys: Ei kiirettä kivelle, huolta huhmarelle.. eikä huolta huhmarella - antau kiirehtiä kirehtijällä, antaa huolet huolijalla / kiire on kihlakintahille, huoli on huiville hyville. Häärunoesiintymät erikseen, tässä lueteltu lyriikassa, kotiseuturunoissa ym. esiintyviä tekstejä.

    • Ei ole miestä mennehestä

      Ks. myös EPIIKKA: Lemminkäisen virsi; Väinämöisen ajelehdintaAnekdootti, johon sananlasku liittyy (XII2, 8139); Tämä voi esiintyä vielä Vipusen virressä; XII: sisältyvät kaikki Noidan louheen-meno -aiheeseen.

    • Ei ole paimenen pyhästä

      Jatkuu: eikä lapsen armottoman; voi jatkua myös: sotamiehen sunnuntaista

    • Ei onni hyvänäkään syötä miestä syrjällään

      Onni ei syötä miestäJatkuu: istuvallie ei elätä, pittää pyrkii pyytämää, ahkerasti anomaa

    • Ei oo tästä elännästä, kun on monta emäntää

      Ei oo tästä elännästäJatkuu: yksi hukkaa villat, hamput, toinen jauhot pussin kanssa

    • Ei oppi ojaan kaada

      Oppi ei ojaan kaada

    • Ei pidä piikalapsen tuvatonta tunnustella

      Ei pitäisi tuvatonta tunnustellaEri näkökulma Ilomantsista: Eipä neioista pitäisi tuvattoman tunnustella

    • Ei piä lukkee Luojan töitä

      Siitä tunnet tuhman miehen, (naisen) lukee Luojan töitä; Älä lue Luojan töitäKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen moitteen torjunta: Älä lue Luojan töitäYdinaihe voi sisältyä vain yhteen säkeeseen (Ei pie lukkee Luojan töitä), jota voivat jatkaa kertosäkeet (eikä Luojan laitoksia jne.). Joskus jatkoajatuksia: ne ovat luetut Tuonelassa (V 2297); Luoja lukee sen synniksi (monessa). Kerran: tuosta tunnet tuhman naisen, lukee Luojan töitä (vrt. Tuhman tuntee työnteosta). Joissakin jatkona toinen mieteruno: Saa Luoja luodustaan.

    • Ei piä lukkee Luojan töitä*

      Siitä tunnet tuhman miehen, (naisen) lukee Luojan töitä; Älä lue Luojan töitä*Ks. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen moitteen torjunta: Älä lue Luojan töitä*Ydinaihe voi sisältyä vain yhteen säkeeseen (Ei pie lukkee Luojan töitä), jota voivat jatkaa kertosäkeet (eikä Luojan laitoksia jne.). Joskus jatkoajatuksia: ne ovat luetut Tuonelassa (V 2297); Luoja lukee sen synniksi (monessa). Kerran: tuosta tunnet tuhman naisen, lukee Luojan töitä (vrt. Tuhman tuntee työnteosta). Joissakin jatkona toinen mieteruno: Saa Luoja luodustaan.

    • Ei pyyssä kahan jakoa

      Jatkuu: oravassa miehen kolmen

    • Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä

      Ei salli savinen pelto; Savon saviset pellot ei salli koriaa kyntäjääKs. myös Kun oisin pojaksi luotuJatkuu esim.: piian pitkää hametta, sukan vartta valkiaista, kenkän päällystä punaista

    • Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä*

      Ei salli savinen pelto; Savon saviset pellot ei salli koriaa kyntäjää*Ks. myös Kun oisin pojaksi luotu*Jatkuu esim.: piian pitkää hametta, sukan vartta valkiaista, kenkän päällystä punaista

    • Ei sika sikeensä makaa toisen sian tonkiessa

      Ei sika sikeensä makaaJatkuu: ei orja syvään levää toisen orjan kengiessä

    • Ei silloin hyvin eletä, kun siskot sivuitse käyvät

      Ei silloin hyvä elää kun siskot sivuitse käyvät; Ei silloin hyvin eletä kun riita kotona; Sovinnoll ois sorja ollaHuom. runossa XIII1 2263 minä-muotoisena

    • Ei silloin hyvin hypätty, kun on sukka suolle jäänyt

      Jatkuu: kalsu marjan kankahalle

    • Ei silloin siat sikiä, kun porsaat potevi

      Ei sillä siat sikiä

    • Ei silloin sika makkaa sian toisen tonkiessa

    • Ei sillä siat sikiä, joka ei syrji syötyänsä

      Ei sillä siat sikiäIX: "Laskiaisena"

    • Ei sillä sukua suurta, kellä ei suurta kellaria

      Ei sillä sukua suurta Vaihtoehtoinen: sukua / kunniaa

    • Ei sovi sotoa kaksi yksille yötulille

      Ei sovi sotoa kaksi; Pane kaksinki patojaJatkuu: eikä kahta nuorta miestä yhen neien vuotehelle; hieman eri idea (moniavioisuuden problematiikka): Pane kaksikin patoja yhelle tulisialle, vaan ei monta morsianta yhen yljän vuotehelle (553, 562). Vrt. I1 434: ... yhtä neittä kozjomahe.

    • Ei sukset sulalla juokse, ven' ei viere pakkasella

    • Ei terve tiedäkään voimattoman vuotehia

    • Ei unta verosta viedä

    • Ei vanha valetta hauku

      Ei vanha/koira valetta hauku, luppakorva luskaldele / luksakorva luulahtele / vanha koira liiaksehen. Kerran jatkuu: Kerran haukku hallavuuvel, toizen suuren sotavuoten. Epiikan esiintymiä (I, ja joskus joskus VII, erit. >Kilpakosintaruno) ei poimittu tähän. Ks. esim. I1 370, 473b, VII2 2809

    • Ei vanha valetta hauku*

      **Ei vanha/koira valetta hauku, luppakorva luskaldele / luksakorva luulahtele / vanha koira liiaksehen. Kerran jatkuu: Kerran haukku hallavuuvel, toizen suuren sotavuoten. Epiikan esiintymiä (I, ja joskus joskus VII, erit. >Kilpakosintaruno) ei poimittu tähän. Ks. esim. I1 370, 473b, VII2 2809

    • Eihä lämmin luita murra

      Jatkuu: pakkanen pahat tekköö, kuin kynnet kylmättää, jalkineet jäätyttää

    • Eipä maaten markat saaha

      Vrt. Maat kasvaa maatessain

    • Elävän mieli eteensä

    • Elää kun punanen pälvi

      Vertaus 'Elää kuin...'; jatkuu: tahka lintu liinamaassa tai kana katoksen alla

    • Emännäll on eljet kolmet

      Kolmet kengät kontissaKs. myös ORJA: Emännän kolme kieltäKotonain on kolmet kengät: yhet luiset, toiset puiset, kolmannet koko kiviset (IV); Emännäll on eljet kolmet, eljen kolmet, kengät kolmet - luisilla kävi kylässä, puisilla kävi cotona, ketisillä kircko tiellä (XV); Kolmet kenkät kontissa: yhet puiset, toiset luiset, 3 kiviset k - kivisellä krikon tiellä, puisilla kotona kulkee, luisilla lumen luistaa.

    • Emännäll on eljet kolmet*

      Kolmet kengät kontissa*Ks. myös ORJA: Emännän kolme kieltä*Kotonain on kolmet kengät: yhet luiset, toiset puiset, kolmannet koko kiviset (IV); Emännäll on eljet kolmet, eljen kolmet, kengät kolmet - luisilla kävi kylässä, puisilla kävi cotona, ketisillä kircko tiellä (XV); Kolmet kenkät kontissa: yhet puiset, toiset luiset, 3 kiviset k - kivisellä krikon tiellä, puisilla kotona kulkee, luisilla lumen luistaa.

    • Emäntä hyvä kotona, vaikka ilman istukoon

      Emäntä hyvä kotona; Isäntä ilo kotona; Paremp' on uro metsässäParemp on uro metsässä, vaikka maatkohon majoilla; rinnastuksessa myös "kiukuva hyvä tuvassa, vaikka puitta lämmitköö"; Emäntään ja isäntään jatkeena: kattila hyvä tulella, vaikka vettä keittäköön; vrt. VKS 318: Rasvainen on rauhan pata, ehkä vettä kiehunevi.

    • Ennen kiiskiä kirosit, nyt alat sieniä simmailla

    • Ennen uutta ompelisi, ennen kuin vanhaa vahoisi

      Ennen uutta ompelisi

    • Ennenkuin kukko kyntää

      Vrt. Emäkuva ennen poikiSananparsi: mahdottomuutta kuvaavat sutkausvastaukset; jatkuu: ja kana astuvoipi, tervaskanto lehtii, vanha ämmä poikii

    • Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin

      Etzei Suomet sorkeindaKs. myös Miestenlaulut: Käkesin käkösen naida; Muut naivat paremmat naiset

    • Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla

      Ontrei Malisen Sampojaksossa, säkeet 66-67.

    • Halla puri hanhen kielen

      jatkuu pitkänä: lumi joutsenen kerosen, joen suussa Jorkahussa; vilu puri lepän latvan, päivä poltti tuomen latvan

    • Harvoin on hauki maalla käynyt

      Harvoin näissä hauki käypiUsein muodossa "hauki vierahana"; VKS 72: Harvoin on hauki kankahalla, siika ei sinä ikänä

    • Harvon syötti harva verkko, vaan sillon suurilla kaloilla

      Vrt. Väinämöisen kieltoLiittyy Väinämöisen neuvoihin ja kieltoihin; VKS 194

    • Hatusta miehen tunnen

      Siitä tunnen pojan pohatan, hatustaasen miehen halpan; Ks. SL 919: Hatusta sen hiton tuntoo vrt.V3 751, laajempi kehitelmä.

    • Hauki hallalla kutee

    • Hauki tiesi haudan pohjan

      Jatkuu: kokko lintujen sanonnan, tuuli haahen päiväyksen. Alkusäkeitä esiintuu Tulen synnyssäkin pohjoisessa (I, VI ym.), ei poimittu siitä.

    • Hauki uipi harjullakin

      Kala ui kankahalla, hauki harjulla: Uipi hauki harjullakin

    • Hauki uipi harjullakin*

      Kala ui kankahalla, hauki harjulla: Uipi hauki harjullakin**

    • Haukkuu pahakin koira hyvän miehen kahleissa

      Haukkuu pahakin koiraJatkuu: ei hauku hyväkään koira pahan miehen kahleissa

    • Hepo hellä varsalleen

      Jatkuu: vaimo on vatsa väkkeen, laps on kylmää kivvee; vrt. jatketta SL 14305: Vanhemma syä o lapsissa, lapsiin kivissä ja kannossa

    • Herrana hyvä eleä, vaiva päätä varjellessa

      Ks. VKS 314: Hyvä herroissa elää, vaara päätä varjellessa

    • Herroilla hyvät hevoset

      Jatkuu: hyvät varsat venhemmilla; ks. VKS 315

    • Hevosess on miehen henki

      Jatkuu: miehess on hevosen henki. Vrt. VKS 311 jatkuu: vaimossa talon pidäntö.

    • Hiis vieköön vinkuvalta

      Jatkuu: paha henki parkuvalta

    • Hirven huuli, peuran kieli, matteen maksa ja hongan oksa

      Luettelo parhaista erämaan herkuista. ks. KRA-kortisto esim.: Hirven turpa, karhun kämmen ja matikan maksa, niille ei vertaa löyvy; Honga oksa ja mattee maksa, se sia kielelle vertoja vettää; ks. VKS 62

    • Hivus pitkä, miel' lyhyinen

      Edellä: Akoill on paha ajatus, tunto pitkätukkaisilla

    • Hoikka huoleva hevonen, murohtiva vaimo musta

      Ks. LYRIIKKA: En ole musta luonnon musta

    • Hullu huimeni hutulta, vaan ei viisas viinaltana

      Huttu huimeni hutulta

    • Hullu huolensa sanoo huolen tietämättömälle

      Ks. VKS 353

    • Huoleksi hyvä hevonen, katumoiksi vaimo kaunis

      Huoleksi hyvä hevonen; Huolena hyvä heponenVrt. Kaunista neitoa ei naitava? Köyhäll on hyvä hevonenXIII: Koavukki o sorja naine, hävikki hyvä hepoine

    • Huoleton hevoton poika

      Jatkuu: aivon huoleton akaton. Jatkoja: Piä ei piiskasta lukua, kanna ei huolta kannuksesta (+ pitää huolta piikasista jne); Kell on akka, sillä huoli, kun on lapsi, huolta kaksi jne.

    • Huovis on huovilla eleä

      Jatkuu: kestipoialla kepiä

    • Hyvä entinen elämä, nykyinen nyt parempi

      Hyvä entinen elämä

    • Hyvä lapsi laiskan vaimon

      Jatkuu: kun tulee työlle tuska, istuikse imettämään; ks. VKS 151: Hyvä (on) lapsi laiskan vaimon: vireänkin viivyttääpi

    • Hyvä lapsi laiskan vaimon*

      **Jatkuu: kun tulee työlle tuska, istuikse imettämään; ks. VKS 151: Hyvä (on) lapsi laiskan vaimon: vireänkin viivyttääpi

    • Hyvä lämmin laihan lapsen, ei liikaa lihavankaa

    • Hyvä ois kulta kukkarossa

      Vrt. Kylmä kulta kumppaniksiJatkuu esim.: kaunis kassassa hopia; yhdistyy usein: Kylmä on kulta kumppanina, vilu on vieress hopia

    • Hyvä ois tyttö tuuvittaissa

      I3, 1477: "Hyvä on poika poikiessa, / pah' on palkan maksoassa"; I3, 1478: ei ole mielestäni sama sananlasku, jos sananlasku ensinkään; runot I3, 1477-1478 ovat otsikolla "Äsen poika poik' olisi, kuin leivän lehosta toisi"; XIII2, 2703: "...paha pannessa kylähän".

    • Hyvä on akka aikanahan

      Ks. myös: Tekevä toruva akkaJatkuu: jos toruukin toisinahan; Lisäksi: laatii lapset lauvan luoksi, itse istuva eteen, jottei noita nouvattaisi... (III); pirtin lämminnä pitää, vitun vierehen vetää (XV)

    • Hyvä on hylkeen meressä

      Hyvä hylkeen vedessä; Hyvä on hylkeen olla; Hyvä on hylkehen eleä; Hyvä on hylkehen elääKs. myös KOTISEUTU: Sivullani siiat uivat, luonani lohet kutevatJatkuu: syöä kala kaikenlainen, juoa vettä vierestänsä; ks. VKS 136

    • Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa

      Hyvä on isän kotona; Hyvä vanhemman varassa

    • Hyvä on mieli miehen päässä

      vrt. Mieli ei murra miehen päätä

    • Hyvä on neito naitaessa, portto pois ajettaessa

      Hyvä on neiti pyyttäissä

    • Hyvä on suuri pirtin halko, laajasta emännän lantu

      Hyvä on suuri pirtin halko

    • Hyvä on syyä silmikkään sokean kalavattii

      Edellä: Hyvä on syyä saamattoman, ottoa olemattoman; Muodostavat sananlaskurunon

    • Hyvä on ukko huononenkin

      Jatkuu: tuop tuohta virsuksein (tai virsuksensa)

    • Hyvä on yöllä yksin soutaa

      Reinikan tulet; Rannat on täynnä ReinikäistäJatkuu: Rannat on täynnä reinikäistä, rannat reinikän tulia; Ks. myös VKS 164, jossa "reitikoita" (merkityksiä: rohkea, reipas, ylpeä, itsepäinen, itsekäs, etuileva, puolensapitävä); I4 2266: työruno "Jauhaessa"

    • Hyvä pieni köyhän nainen, vähä vaatetta pitää

      Ks. myös Vähällä vävyt eläviJatkuu: leipää sitä vähemmän

    • Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonen

      Ole, tyttö, tyynempänä; Ole tyttö tyynemmästi)Vrt. Nuortenlaulut: Ole tyttö tyynemmästi

    • Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonen*

      Ole, tyttö, tyynempänä; Ole tyttö tyynemmästi)*Vrt. Nuortenlaulut: Ole tyttö tyynemmästi*

    • Hyvät hylkivät, pahat pyrkivät

      Hyvät hylkivät minuaJatkuu: taivaast ei miul anneta, / maast en löyvä vertaista

    • Hyvät naidaan naapuriin, pahat viedään vierahiin

      Ks. SL 1790: Hyvät naijaa naapurii, pahat ettäälle viijää

    • Häpee on hevon purema, häpeämp on naisten lyömä

      Ks. VKS 387: Häpiä hevon purema, häpiämpi vaimon lyömä (Florinus)

    • Hätäinen hullu, nälkänen raivo

      Edeltää: Tuleeni tuskainen, veteenni hätäänne

    • Ikävä isän tulee%

      Ikävä isän tulee, kun poika pois menevi.

    • Ikävä isättä olla

      Ikävä isättä/emotta olla, outo eukotta elää (vaiva suuri vanhemmatta; ikävämpi on emotta).Yhdistyy erilaisiin orvon runoihin.

    • Ikävä isättä olla*

      **Ikävä isättä/emotta olla, outo eukotta elää (vaiva suuri vanhemmatta; ikävämpi on emotta).Yhdistyy erilaisiin orvon runoihin.

    • Illalla isäntä kuoli, aamulla talo hävisi

      Illalla isäntä kuoliKs. myös LYRIIKKA: Illalla isäni kuoliYhdistyy: Ei ole isännättömästä elosta, emännättömästä koista

    • Ilona käki metsässä, hyvä vaimo kartanossa

      Ilona käki, vaimo illat; Ilona käki metsässä, vaimo kartanossa

    • Iso miulle iin opetti

      ...äiti miulle äätä näytti: / sint' alko, anna männä. "Veisua alkaessa lauletaan."

    • Isot istuvat tuvassa

      Isännät istuvat tuvassaJatkuu: pöyhkiämmät pöyrän päässä

    • Isä kiitti poikiansa - maa eläjiänsä

      Ks. myös Kiitä huomenna hevostaJatkuu: nurmi nuori kukkijaa, pellon piennar heinijää

    • Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitää

      Isäntä se oloista juopiKs. myös Naistenlaulut: Juomarille joutunut; Juomarin kuvaus; Miestenlaulut: Kun viina vietteleeJatkuu: lapset nälkeä näkee; I3 2017: Isännät iloo pitää, varsat varpoja puree

    • Itkien emolta ruoka, mairotellen vierahalta

      Itkien emolta ruoka

    • Itku pitkästä ilosta

      Jatkuu: pieru kauvan nauramasta

    • Itätuuli itkutuuli

      Ks. myös TuuletItätuuli itkutuuli, vaimojen valitustuuli, länsituuli lämmin tuuli, miehet saattaapi kotia.

    • Jalaton on jalo sodassa

      Jalvotoin on jalo sodasaJatkuu: päätön päiden leikkelyssä

    • Jo nyt loppu lappaminen, päätty putron keittäminen

      Nyt on loppu lappaminen

    • Joka taulaa tekee, monta vaivaa näkee

      Joka tauloa tekee

    • Jos olis sata sadinta, marras ne tyhjänä kokisi

      Jos olis sata sadinda

    • Jos sa laittanet pahoa, laita talvea suvista

      Jos sa laittanet pahoaJatkuu: Jos sa kiittänet hyveä, kiitä sääskistä keseä

    • Jos takki tavat ilmoittaisi, harvoin naitaisiin neitosia

      Jos takki tavat ilmoittaisi; Tavat, jos takki ilmoittelis (miehen) paita naisen

    • Joutavan jälillä

      Ks. myös: Jänön jälille, revon rekeenPuheenparsi

    • Jumalalla onnen ohjat

      Jumalall' on onnen ohjatKs. myös muut onni-runotYdinsäepari: Jumalall on onnen ohjat, Luojalla lykyn avaimet. Esiintyy lyyrisissä onni-ketjuissa (Kun ois onni ostamoina; Onnensa pieksijä; Onni ojassa), häärunojen onnen- ja siunauksentoivotuksissa (>Ota onni ohjillesi), loitsuissa (Kateen sanat) ja joskus itsenäisenä sananlaskurunona. Ks. VKS 439, 440. Jatkosäkeitä, jotka sisällytetty aiheeseen: LYRIIKASSA: kelle tahtoi, sille antoi, kelle loi, sille lupasi (III, IV); antaa kell aatteleepi, luopi kelle loivajaapi (hajatapauksia: IV 170, 186, V2 558, V3 1166-1167, XIII 2284, XV 447); miulle ei luonut, ei luvannut (III 1512, otti miulta pienoiselta (IV 925); LOITSUISSA ja/tai SANANLASKURUNONA: ei katteen kainalossa, vihansuovan sormen päässä (V3 1167, VI, IX, XI, XII, XIII 8297, XV 17

    • Jumalalla onnen ohjat*

      Jumalall' on onnen ohjat*Ks. myös muut onni-runot*Ydinsäepari: Jumalall on onnen ohjat, Luojalla lykyn avaimet. Esiintyy lyyrisissä onni-ketjuissa (Kun ois onni ostamoina; Onnensa pieksijä; Onni ojassa), häärunojen onnen- ja siunauksentoivotuksissa (>Ota onni ohjillesi), loitsuissa (Kateen sanat) ja joskus itsenäisenä sananlaskurunona. Ks. VKS 439, 440. Jatkosäkeitä, jotka sisällytetty aiheeseen: LYRIIKASSA: kelle tahtoi, sille antoi, kelle loi, sille lupasi (III, IV); antaa kell aatteleepi, luopi kelle loivajaapi (hajatapauksia: IV 170, 186, V2 558, V3 1166-1167, XIII 2284, XV 447); miulle ei luonut, ei luvannut (III 1512, otti miulta pienoiselta (IV 925); LOITSUISSA ja/tai SANANLASKURUNONA: ei katteen kainalossa, vihansuovan sormen päässä (V3 1167, VI, IX, XI, XII, XIII 8297, XV 17

    • Jumalass on juoksun määrä, eikä miehen miehuessa

      Vrt. Väinämöisen kieltoJatkuu: ei miehen ripeytessä; tai: vain kertosäkein (Luojass on käkkeys määrä; Luojass on lukun avaimet)

    • Juodaan jokivesiä, kun ei oo läsnä lähtehiä

      VKS 183: Juodaan jokivedetkin, koskei ole läsnä lähdevettä

    • Juoksee hyvä hevonen uuden kellon toiveella

      Juoksee hyvä hevonenKs. myös Proosakertomuksiin liittyvät: Hevosenkelloa teettämään

    • Juopuvat oluen juojat, sikiävät työntekijät

      Juopuvat olutten juojat

    • Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengät

      Jäniksellä pitkät jäljetKs. myös Niin on kun jäniksen jäljet; HUOLI: Jänön jälille, revon rekeen; VIIHDYTYSLORUT: Jäniksell on pitkät sääret; Ketulla on keviät kengätJäniksel on pitkät jäljet/kintut, ketulla keviät kengät / punainen parta - ei ne kolku kovalla maalla eikä pauku pakkasella. Vaihtelevissa yhteyksissä: kehtolaulussa, metsästysloitaussa, yksin. Ks. VKS 349-350, 425.

    • Kaikk muut pahat paranee, ei parane piian rikko

      Kaikk muut pahat paraneeLappeenrannan sällin laulussa säkeet XV 415:147-150

    • Kaikki kankaan kutoo, kun alun alottanee ja lopun lopettanee

      Kaikki kankaan kutooLarin Parasken mukaan (V3 778) esitetty häissä, ilmeisesti morsiamen neuvokissa.

    • Kaikki miehet mämmin päällä

      Jatkuu: uroet oluen luona; mut ei miestä missä kussa, kussa miestä tarvitaan

    • Kaikkia mies katuu, vaan ei nuorra naimistansa

      Kaikkia katuu, ei nuorta naimistansaVKS 362: (Kaikkia) muuta mies katuu, (vaan) ei nuorta naimistansa eikä varhain nousemistansa (Florinus). IV:ssä muunnelma: Kaikki katuu neitoi, vaan ei kauan kasvakkii, varahaista nousekkia.

    • Kaikkia mies katuu, vaan ei nuorra naimistansa*

      Kaikkia katuu, ei nuorta naimistansa**VKS 362: (Kaikkia) muuta mies katuu, (vaan) ei nuorta naimistansa eikä varhain nousemistansa (Florinus). IV:ssä muunnelma: Kaikki katuu neitoi, vaan ei kauan kasvakkii, varahaista nousekkia.

    • Kaksi on kaunista kesällä

      - lehti puussa, ruoho maassa, karva Kauro akkoneen.

    • Kala kaunis keitetään matalassakin majassa

      Kala kaunis keitetään

    • Kasi kaksi, koira kolme

      Kasi kaks, koira kolme; Katti kaks', koira kolme; Katti kaksi, koira kolme; Imettäväisten kantoajat; Kymmenen kuuta naurava; Syntyvien odotusajatJatkuu esim.: neito /sika neljä, villa viisi, yheksä lehmone emäntinnee, aasi koko ajastaja. XV 143 erilainen: Kymmenen kuuta naurava, kymmenen kuuta ammova, kaksitoista kuuta hirnuva, seihtemän kuuta mököttävä....

    • Katala kahesti naipi, kolmasti kovaosainen

      Edellä: Suru on juoda surmavettä; kalkinen (katala); Erilaisissa huoliketjuissa.

    • Kaunis katsoo karvaansa, ruma työn tekee

      Turnus tärnys työn tekee, kaunis varttansa kanii; Siihen törnys työn tekköö, kun soria sorittelloo; VII2 2294: Törgöturba työn tegööbi; kaunis vain nälgiä nägööbi; ks. VKS 378; XV, 23 (alkusäkeinä): Laiska lapsille parempi, ruma työhön rohkeampi; vrt. V2 857 Siihen köyhä työn tekköö mihin rikkaan ramakka

    • Ken kyllin kesällä kynti, se jouten joulua pitää

    • Ken tuutii poikalasta, se totta torjuttaa; Ken tuutii tytärtä, se tyhjää tekee

      Ken tuutipi poikalasta; Kuka tuutii tyttölasta, se tyhjää tuutiiVrt. Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä syntyKen tuutipi poikalasta, sepä totta torjuttapi; Ken se tuutipi tytärtä, se tyhjää tekepi

    • Ken verassa, se velassa; ken sarassa, se rahassa

      Ken verassa, se velassa, sarassa rahassaLapin pojan laulussa XIII2 2943; Häävirressä XIII2 4175; Sotaan lähtijän neuvonnassa XIII3 8193

    • Kenon kengät kengän päällä, sill on velka velan päällä

      Jatkuu: Ken on paikka paikan päällä, sill on rupla ruplan päällä.

    • Kieli kellosta putosi

      Puheenparsi. Ks. VKS 38 selitys: Sanotaan, kun joku äkeissään vaikenee

    • Kiiskit on kirokalat: kirotaan saataessa, kiitetään syötäessä

      Kiiskit on kirokalatKs. myös: Ennen kiiskiä kirosit, nyt alat sieniä simmaillaVKS 183: Kiiskinen kinakalainen kirotaan saataissa, siunataan syötäissä

    • Kiitä huomenna hevosta

      Elä ennen poikaasi kiitä; Kiitä huomenna hevostasiKs. myös Isä kiitti poikiansa - maa eläjiänsä; Häärunot/Morsiamen neuvokki: Älä kiitä kihlojasiVKS 248; Priaameli; Jatkuu: Vuonn' on toissa morsienta jne.; sananlaskujen loput voivat olla erilaisia ja säkeitä voi olla enemmän tai vähemmän; Äidin vaivojen palkinnon alkusäkeenä VI 565

    • Kiitä huomenna hevosta*

      Elä ennen poikaasi kiitä; Kiitä huomenna hevostasi*Ks. myös Isä kiitti poikiansa - maa eläjiänsä; Häärunot/Morsiamen neuvokki: Älä kiitä kihlojasi*VKS 248; Priaameli; Jatkuu: Vuonn' on toissa morsienta jne.; sananlaskujen loput voivat olla erilaisia ja säkeitä voi olla enemmän tai vähemmän; Äidin vaivojen palkinnon alkusäkeenä VI 565

    • Kiivas akka kirnuessa

    • Kipenistä maa kytee, sanasta sana sakoo

      Kipunasta maa kytee, sanasta sana sakoo

    • Kissa kiitellen elää

      Kissan lukujaKissa kiitellen elää, katinpoika kaunistellen, koira päätä silitellen, varpusraukka valitellen.

    • Kiven minä kovaksi luulin, mies vieras sitä kovempi

      Kiven minä kovaksi luulinJatkuu: veden minä viekkaaksi luulin, vaimo vieras viekkaampi

    • Koira haukkui kontiota

      Hokema jatkuu: vanha ämmä pantioita, ukko harmaata kiviä

    • Kolme kiirettä kesällä

      Kolme kiirettä kesällä - neijen kiireempiJatkuu luettelona esim.: yks' on rutu rukeella, toinen heinille helinä, kolmas kaunis kauraniitto; runsaasti kertosäkeitä. useita vastaavanlaisia "Kolme on"-alkuisia sananlaskumuunnelmia

    • Kolme kovaa päivää: siantappu, ohrariihi, papinluku

      Kolme kovaa päivääUseita vastaavanlaisia "Kolme on"-alkuisia sananlaskumuunnelmia

    • Kolme on koskea kovoa

      Kolme koskea jaloa; Kolme koskea kovaa; Kolme koskea kovaa: Hällän koski, Kaatran k.Ks. myös: Melkein on meressä vettä, ei Vuoksen voittanuttaHuom. runoissa VI1, 170, 172, 175 ja V2, 2212-2213 ja VI2, 6426 sekä VII3, 4438-4440 ei ole kliseetä 'kolme on', mutta kylläkin klisee 'ei ole Vuoksen voittanutta'

    • Kolme on koskea kovoa*

      Kolme koskea jaloa; Kolme koskea kovaa; Kolme koskea kovaa: Hällän koski, Kaatran k.*Ks. myös: Melkein on meressä vettä, ei Vuoksen voittanutta*Huom. runoissa VI1, 170, 172, 175 ja V2, 2212-2213 ja VI2, 6426 sekä VII3, 4438-4440 ei ole kliseetä 'kolme on', mutta kylläkin klisee 'ei ole Vuoksen voittanutta'

    • Koskas laiska työtä tekisi: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene

      Koskas laiska työtä tekisJatkeet erilaisia, esim. runossa XIII1, 1808 on säe "kesäll on palava pakko, talvell on vilu vihava"; Seuraavia lisäsäkeitä: syksyllä käy suuret tuulet, ja keväällä on vettä palijo; runo XIII1, 1808 on otsikolla "Virsille viriä, laiska työlle";

    • Koskas laiska työtä tekisi: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene*

      Koskas laiska työtä tekis**Jatkeet erilaisia, esim. runossa XIII1, 1808 on säe "kesäll on palava pakko, talvell on vilu vihava"; Seuraavia lisäsäkeitä: syksyllä käy suuret tuulet, ja keväällä on vettä palijo; runo XIII1, 1808 on otsikolla "Virsille viriä, laiska työlle";

    • Koti ois huono muistettava, kylän herkku heitettävä

      Vrt. Anni Lehtonen: Koti paha muistamini, kyllä hyvä heittämini.

    • Kuihka sanoo Kaihkolle

      Ks. myös Huoliensa haastelijaMelko yleinen tyyppi KRA:n sananlaskukortistossa (Pohjois-Karjala, jokunen muualtakin: Viipuri, Salmi, Kerimäki, Kärkölä). Savon teksti 2748 sananlasku ilmeisesti, muut kaksi upotettu >Huoliensa haastelijaan, jossa toistakin samantyyppistä sananlaskua (Ystävä ystävälle ja ystävä koko kylälle - Yksi puhuu ystävälle, ystävä koko kylälle) on selvästi käytetty.

    • Kuka nai poletun piian, se saa valitun vaimon

    • Kuka tiesi, kuka luuli

      Kuka tiesi kuullun piian kynsivän kylän väliä; Kuka usko, kenpä luuli; Kuka uskoi piian poikia tekevänKs. myös HUOLI: En mie uskonut olisiJohdantosäe Kuka tiesi, kempä/kuka luuli (mennä vuonna täll ajalla) jatkuu eri tavoin: Peipusen ylenneeksi - lapsen kasvaneeksi; Piian poikia tekevän; Kiisist kalan tulevan; Näitä häitä hällättävän; Kuulun piian kynsivän kylän väliä. Alkuformula esiintyy myös minäkohtaisisa huolilauluissa.

    • Kun käsi hyvän tekee, sitä silmä katselee

      Kun käsi hyvän tekeeJatkuu: kun käsi pahan tekee, sitä mieli murehtii (XV); suu sanan sulan sanoo, sitä mieli muisteloo; seppä tarpehen takoo, tahko karvan kaunistaa (I 1474). I 1123:ssa alku puuttuu: Kieli kummoa sanoo, sitä korva kuunteloo; suu hyvän pakaeloo, sitä mieli muisteloo; mies paha pahoin tekööpi, jälestä parenteloo. Vrt. VKS 159: Käsi kauniin tekee: silmä hyvän näkee.

    • Kun käsi hyvän tekee, sitä silmä katselee*

      Kun käsi hyvän tekee**Jatkuu: kun käsi pahan tekee, sitä mieli murehtii (XV); suu sanan sulan sanoo, sitä mieli muisteloo; seppä tarpehen takoo, tahko karvan kaunistaa (I 1474). I 1123:ssa alku puuttuu: Kieli kummoa sanoo, sitä korva kuunteloo; suu hyvän pakaeloo, sitä mieli muisteloo; mies paha pahoin tekööpi, jälestä parenteloo. Vrt. VKS 159: Käsi kauniin tekee: silmä hyvän näkee.

    • Kun ois oppi ostamoina

      Ks. myös LYRIIKKA: Kun ois onni ostettavaJatkuu: luskan kanssa lappamoina, ostasin opin paremman, kirjoituksen kiinteämmän; ks. KRA, sananlaskukortisto: Ei oppia ostamalla suaha

    • Kun on lapsi vanhimpana ei siinä hyvin eletä

      Kuin on lapsi vanhimpana

    • Kun on pellolla kuhilas, silloinpa tuli tupahan

      Pellolla kuhilas, niitylle saattoJatkuu: sekä sulhanen talohon

    • Kuni oli vaivasta väkeä, sini oli viljaista veroa

      XIII: kullasta/vehnästä. Yhdistyy vanhenemisen teemoihin (>Tulin vanhaksi varahin; >Näin meill on ikä eletty).

    • Kuolema kovinta työtä, majanmuutto surkeinta

      Kuolema kovinta työtä

    • Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)

      Kuret soilla riitelevät; Kurjet soilla riitelevät; Kurjet soilla riitelevät, miehet mailla; Kurjet soita, miehet maita riitelee, (savu); Kurjet soita riitelee, hanhet maita; Miehet mailla riitelevät; Sisarukset riitelevätKs. myös EPIIKKA: Hekon runo; Torajoelle riitelemään; LYRIIKKA: Kukkuu käkeä kaksiTähän on koottu runoaiheet, joita yhdistää kurkien, miesten, sisarusten, kälysten, poikien riitely. Valtaosassa kurkien riitely avausaihelmana. Kälysten riitely -aihelma on myös Hekon runon johdannossa sekä lyriikassa Kukkuvi käkeä kaksi -runossa. Kurkien riitely-motiivi tavataan Itä ja Pohjois-Inkerissä joskus Hämeen ihmeet -runon yhteydestä. Runoissa III, 342, 372, 3893 ja 3987 sisarusten ja kälyksien riitely selityksenä uhkaavalle ilmalle, alkaa säkeillä "Miks' ono utuinen ilma"; riitelyluettelot eri pituisia ja niissä eri riitelijöitä ja riitelyn kohteita; runossa V1, 1221 melko kiinteä johdanto "Miks on mua moron näköne...Sill on mua..."; vrt. naisten tappelukuvauksia kylärunoissa esim. XIII3, 8171

    • Kussa syömärit urohot, siinä koirat koukkuseljät

      VKS 178

    • Kussa vaimot vatsakkaat, siinä vaivaiset vasikat

      Kussa vaimot vatsikkahatVKS 398

    • Kuuseen kurottaa, mutta katajaan rapsahtaa

      VKS 233: Joka kuuseen kurottaa, se katajaan krapsahtaa (Florinus)

    • Kuusi on kurjalla puutetta

      Kurjalla kuusi puutettaJatkona seuraa luettelo puutteista; vrt. Kolme on -formulaan

    • Kyll on päiviä kesässä

      Jatkuu: sykyes on puhtehii; Variaatiota: Kevähäiset on päivät pitkät V1, 1048; Onhan yötä ja pärettä V1, 1057

    • Kyllä kuollut maata saapi

      Jatkuu: ahashenkinen rykkii, läsiväinen voivotella

    • Kyllä olis miehiä merellä, kun karhu karjaan tulis

      VKS 243: Kyllä miehiä merellä, lakkipäitä laineilla (Florinus)

    • Kyllä on maata kyntäjällä, vettä viljon soutajalla

      Kyllä on maata kyntäjällä; Kyll on virttä laulajalla; Kyntäjällä väkeä - laulajalla sanojaKs. myös Laulajan sanat: Kyllä on miulla virtosiaVKS 155

    • Kyllä on tukka tuulta nähnyt

      Vrt. puheenparteen: Aijan tukka tuulahtaa (viipyy kauan); Alun vaihtoehtoja: Harvon on / Nyt on / Jo on / Mont on; Jatkeita: hivus seätä hirviätä tai pää parka pahha'a mieltä; Liittyy usein: >Syvän tietää paljo syytä, pää pahaa mieltä

    • Kyllä rukki ruuan tuo

      Ks. myös TYÖLAULUT: Anna rullan ruikutella

    • Kyllähän kyntäjät elävät, ei konsaan meriset miehet

      VKS 324: Kyllä kyntäjät elää, atran painajat asuu, koska me meriset miehet / aina aikoihin tulemme

    • Kylmä kulta kumppaniksi

      Vrt. Hyvä ois kulta kukkarossaJatkuu: (kolmas säe) parempi piika piskuinenekin

    • Kylvämättä ei touko kasva

      Tekemättä työtä paljonVrt. Ei leipä syöden lopu, leipä loppuu saamiseenJatkuu: leipä ei kasva kyntämättä

    • Köyhällä hyvä hevonen, tuolla rikkaat ajavat

      Heikill' on hyvä hevonenVrt. Huoleksi hyvä hevonenVariaationa 'rikkaiden' sijalla 'ammatit' ja jatke: lettimiehet lennättäät V3, 1208; VII, 4505: Heikill on hyvä hevonen, variksella vaimo kaunis

    • Köyhällä hyvä hevonen, tuolla rikkaat ajavat*

      Heikill' on hyvä hevonen*Vrt. Huoleksi hyvä hevonen*Variaationa 'rikkaiden' sijalla 'ammatit' ja jatke: lettimiehet lennättäät V3, 1208; VII, 4505: Heikill on hyvä hevonen, variksella vaimo kaunis

    • Lapa lapsen,vartti vanhan

      Lapanen, toimitaitto, pirta- toinen taitto/toimitaitto morsiamen. Tytön ahkeruuden kuvauksessa. Ks. Sananlaskut s. 189: "Kutoessa lapa, varppi ja toimtaittu ovat kutomavirheitä."

    • Lapset lastuiset kotonsa

      Jatkuu: tekevätkin, särkevätkin; vaimot saastaiset sanoissa, toruvatkin, leppyvätkin

    • Lapset laulavat tosia

      Ks. SL 5136: Lapsi ja hullu toden puhuu

    • Lapsi hankeen, toinen sänkeen, kolmas kalankutuun

      Lapsi hankeh

    • Laulo lapsi syötyään

      Lapset laulavat syötyään; Laulo lapsi syötyöJatkuu: itki ilman oltuansa; runossa VI1, 214 Laulaa lappi syötyään. Joskus yhdistetään kehtolauluun (Laula lapsi...); VKS 57: Nauraa lapsi syötyään, vanha yön levättyään; VKS 401 Lauloi lapsi...(Florinus)

    • Leikistä tosi tomahti

      Jatkuu: hypistyxistä hyminä, kopristuksista kopina (XV, 207:159-160)

    • Leipää ei leikin syödä

      Jatkuu: vaate pilkalla pittää; VKS 110: Ei leipä leikin syödä... (Florinus)

    • Lintu on luotu lentämähän

      Ks. myös Laulu: Laulamaan luotuAlkaa: Käymään on käki suotu (I); loppuu: huolellinen laulamahan (I, VII)

    • Lippu liinaa, lappu lautaa

      Ks. myös Huoli: Oisin kuollut kolmiöisnäAlkaa: Ei sinn paljon päälle panna (eli hautaan ei oteta omaisuuksia mukaan).

    • Luo Jumala vihattavaksi

      Luo/Suo Jumala vihattavaks, älä armoteltavaks/armasteltavaks - vihattava viljan syöpi, armoteltava/armasteltava anoo.

    • Luo Jumala vihattavaksi*

      **Luo/Suo Jumala vihattavaks, älä armoteltavaks/armasteltavaks - vihattava viljan syöpi, armoteltava/armasteltava anoo.

    • Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä

    • Luun luota liha makea, kuorel luot' on leipä kypsi

    • Lyhyeltä virsi kaunis

      Vrt. VKS 8.

    • Lyhyeltä virsi kaunis*

      **Vrt. VKS 8.

    • Lähti pyytä pyytämähän, sai variksen

      Lähti pyytä pyytämähänLähti pyytä pyytämähän, oravata ottamahan, sai vanahav variksen kakasi, mustan korpin kolmanneksi. Vrt. VKS 229 - koppelo kotoo katos.

    • Lämmin on kesäinen päivä, oma valta lämpimämpi

      Lämmin on kesäni päiväJatkuu: vilu on olla pakkasessa, vilump' on vieraan vallan alla

    • Lännen tuulet lensiämmät, pohjan poudat pisimmät

      Merestä vedet suuretEdellä: Merestä vedet suuret, luoteesta lumiset ilmat

    • Maahan katsoo pietty piika, aholle ori ajettu

      Pidetty piika

    • Maat kasvaa maatessain

      Jatkuu: pellot piehtaroiessaan; VKS 199: Maa kasvaa maatessakin, pelto pehtaroitessakin

    • Mansikka ei palenna maita

      Ks. Mieli ei murra miehen päätäJatkuu: puola ei polta kallioo. Joskus jatkona vielä: Tuli poltti turrat metsät, vesi vehkasuot hävitti

    • Matalat jalat madolla yli aiasta hypätä

      Matalat jalat maollaJatkuu: lyhyt kieli käärmehellä vettä lakkia merestä

    • Melkein on meressä vettä

      Melkein on meressä vettä, kaksi kauhallista; Melkein on meressä vettä, ei Vuoksen voittanuttaKs. myös Kolme on koskea kovoa; Epiikka: Untamo ja Kalervo (V, XIII - ei poimittu) Melkein (= kyllä riittää). XIII2 3333 jatkuu: kun olisi tainaan mitata, olisi kaksi kauhallista

    • Meri monena menisi jos ei pientaret pitäisi

      Se on aikoin sanottu, sen on vanhat verranneet: Merä on monneen mänisi, jos ei pientaret pitäisi sekä vuoret vastajaisi. Kyll ne pientaret pittäät sekä vuoret vastajaapi, vaik se voaruu kovasti, aalto aivan rullajaapi.

    • Metsä on täynnä tarvepuita, eivät tunne tuhmat miehet

      Ks. Tuhma tuntuu työn teosta

    • Miekka on tehty miestä varten

      Jatkuu: satula hevoista myöten. Voi olla myös kielto: Ei oo miekka miestä myöten... sukka miehen seärtä myöten, kannus miehen kantapeätä.

    • Mieli ei murra miehen päätä

      Ks. Mansikka ei palenna maita; Hyvä on mieli miehen päässäJatkuu: väki ei väännä hartioita

    • Mieltä ei panna puntarilla

      Jatkuu esim.: kaata kaavilla älyä; Mieltä ei kauhalla j(o)aaettu, väkkii pantu puntarilla, eikä millään mitalla

    • Mies ei mitään maksa, sata ruplaa sanani

      Jatkuu: ennen minä nenäni söisi, ennen kun sanani söisin; vrt. jatketta VKS 298: Ennen mies maansa myö ennenkuin sanansa syö

    • Mies kuoli, talo hävisi; nainen kuoli, nauha taittui

      Edeltävät säkeet: Oro kuoli, osta toinen, nainen kuoli, nai parempi

    • Mies on luotu akan varaksi, akka pirtin vartijaksi

      Mies on luotu akan varaksiJatkuu: akka lasten paemeneksi sekä pirtiv vartijaksi

    • Mies tulee räkänenästä, ei tule tyhjän naurajasta

    • Mihin voipui vuohen vuonat, sinne voipui vuohen silmät

      Mihin voipu vuohen vuonat

    • Minkä tähden vaimo leski - taudin tähden vaimo leski

      Jatkuu: Minkä tähden lapsi orpo? Sodan tähden lapsi orpo. VKS 317.

    • Minkä vanha antoi, sen antoi kun Jumala

      Minkä vanha antoJatkuu: minkä vanha söi, sen poltti kuin tuli

    • Missä on kauniita kanoja, siellä on kunnon kukkoloita

    • Miten huono huonuo auttaa

      Jatkuu: kun on huonot kumpaniki?; vrt. VKS 224: Ei sokea taida sokeaa taluttaa

    • Mitä ei huttu huojenna, löyly löyhennä on toisen tekoa

      Jatkuu: löyly, viina, terva auta ...se on teko toisen miehen / tahikka Jumalan surma; vrt. SL 10784: Jos ei sauna ja terva ja viina auta, niin sitten perii hauta

    • Mitä miehen mustuuesta, ett on mies metsän käypä

      Mitä miehen mustuesta

    • Monena mies eläessään - koira kuollessaan

    • Moni kakku päältä kaunis

      - jos lie sirkkoja sisässä, akanoita alla kuoren. Tähtitekstit muunnelmia: VII2 2568: Eihän ne miehet mistä tiijä, on mulla akan asehet, entisen emon elkehet, jos lie sirkkoja sisässä...; IV, V, IX: >Mene päivä männikölle -runon paimenen eväät, sirkkoja sisällä, akanoita alla kuoren. Joillakin alueilla häärunoissa morsiamen tai sulhasen pilkkana (V3).

    • Moni kakku päältä kaunis*

      **- jos lie sirkkoja sisässä, akanoita alla kuoren. Tähtitekstit muunnelmia: VII2 2568: Eihän ne miehet mistä tiijä, on mulla akan asehet, entisen emon elkehet, jos lie sirkkoja sisässä...; IV, V, IX: >Mene päivä männikölle -runon paimenen eväät, sirkkoja sisällä, akanoita alla kuoren. Joillakin alueilla häärunoissa morsiamen tai sulhasen pilkkana (V3).

    • Moni on hauki sammon syönyt, vaikkei suolessa tavata

      jatkuu: Moni on piika poian moannut, vaikk' ei vieressä tavata.

    • Monta kaunista kalaa syödään kalamajoilla

      Mont' on kaunista kaloaIdea: nautitaan tai pilataan ennen aikojaan; Jatkuu: monta nuorta neitsykäistä pilataan ison kotona; yhdistyy usein: Monta väärää valaa käräjissä vannotaan

    • Monta matkalla tulevi

      Montapa matkalla tulou

    • Monta myttyä meress, ei kaikki hylkeitä

      Mitä mustia meressä, ei kaloja; Monta on kantoa kasessa ei leipäkantoja; Äijä ämmiä kylällä, kantoja kasessaLisäksi esim.V2 2212: Monta tyttöä kylässä/kirkossa, ei oo kaikki naitavia;VI1 84: Paljo lintuja metässä, ei kaikki pyytäjän piossa; XIII1 2729: Äiän päitä päivän alla, voan ei oo kaikki päät pätevät; XIII2 3471: Monta poikua on kylässä, ei kaikki otettavia, ei vihille vietäviä; Äijä on akkoja/ kylällä, ei oo kaikki miun emoni (ei äitin kauneutta/armautta/hyvyyttä).

    • Monta on miestä, monta mieltä

      Monta on miestä, on mielt, monta on miestä/meitä mieletööint, monta on puuta latvatooint, tuhat on tuulen taittamii (IV 2498 pahoista miehistä, 2498 hääruno), muut lauluaiheisia. Sananlaskusta laajennettu?

    • Monta on vaivanen vajaa - ei yhtä sianlihaa

      - eikä kahta kaalinpäätä. Vrt. VKS 352

    • Monta väärää vakoa, uron nuoren kyntäessä

      Monta väärää vakoa; Monta väärää vakoa, valaa, kaunista kalaaMyös muodossa: oroin nuoren kynnäkissä; variaatio "kivikossa kynnetään" yhdistyy "monta väärää valaa" (V2, 2214-2215); Inkerissä ja Kannaksella (III-IV, XIII) kytkeytyy usein laulajan sanoihin "Älkää pahaksi panko" lisäsäkein: monta väärää sanaa neion nuoren laulaessa

    • Muille muonaa jakaa, itse nälkää näkee

      Muille muonaa jakaaAloitus: Näsäviisas näin tekee; loppusäkeet äidin ylistyksistä

    • Murhe saattaa mustan karvan

      Ks. myös En ole musta luonnon mustaJatkuu esim. huoli harmaan hiuksen; kytkeytyy paikoin huolirunoon - tässä itsessään samantyyppisiä toteamuksia (huoli hoikaksi tekee, mure muita mustemmaksi jne.), joten huolirunon ja sananlaskun raja on liukuva.

    • Musta valkean varaksi, lyhyt pitkän puoliskoksi

      Sopiiko köyhä rikkaan vävyksiKs. myös LYRIIKKA: Kehannenko, kelvannenko; Miesten soitto, naisten lauluKRA sananlaskukortistossa: Musta valkijan varaksi, lyhyt pitkän puoliseksi; otsikko valittu tämän suistamolaisen sananlaskun mukaan suorasanaiseksi, ei kysyvään muotoon; jatkuu usein: sopii, kun sovitetaan; XIII 2853 jatkuu: pieni suuren vastimeksi, tuomi tuopin vanteheksi, kapan lauaksi kataja

    • Mustat Muurilan varikset, vaikka merta kylpekööt

      Mustat Muurilan varikset, valkeat Halolan hanhetJatkuu: vaikka suota sotkekohot

    • Mämmi mäelle saattaa, kaali kartanon pitää

      Mämmi mäelle saattaa

    • Mämmi on mehevä ruoka

    • Nainen hauta, nainen haaska

      jatkuu: nain on puoli perkelettä

    • Nainen naista soimatkoon

      Jatkuu: nainen naita, toinen toista, älköön tytär tytärtä. Jatkona Navan alla naisten soimi jne. (vrt. Laulut laulusta: >Laulaisin minä kotona)

    • Neito neljän lapsen, vasta vaimo viidenneltä

      Neito olet neljän lapsenKs. myös Sitte neitsy neuvottin

    • Niin on kun jäniksen jäljet

      Ks. myös Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengätSananparsi: vertaus.

    • Niin on niitty, kuin on niittäjätkin

      Niin on niitty, kun on aitaVaihtoehtoinen: Niin on niittu, kun on aita, aijalla aijan tekijä; VKS 143: Niin on niittyjen asiat kuin on niityn niittäjätkin; SL 7339: Niin on niityn aijat kun on pellonkin verräät

    • Niinivyö vyöntekijällä, rajakengät suutarilla

      Niinivyö vyöntekiälläMuita säkeitä: Puupaljin sepän emännällä, lainavakka vakkurilla

    • Nuo on kolme koville luotu

      Jatkuu luettelona: oneh orja, koito koira, ja heikko hevosen varsa, tanterille seisomahan, kiville makoamahan; Useita vastaavanlaisia "Kolme on"-alkuisia sananlaskumuunnelmia

    • Nuottamies ryöväri, onkimies on oikea mies

      Nuottamies verkkomies, onkimies

    • Nälkä tuli närhille, otranpäitä oottaessa

      Nälkä tuli närhille

    • Oikein on otavat tehty

      Se on oikein Otavankin tehnytKs. myös Epiikka: Onko otava, tähdet ja taivas oikein osattu Jatkuu: taiten taivas kirjotettu; ken on taivosen takonut

    • Oikeus ovensuussa

      Oikeus on ovensuuhJatkuu: riisyissä, rääsyissä, vääryys perässä silkissä, sametissa

    • Oli kellona Otava

      Oli kellona Otava, kukon virret viisarina, arvattiinpa aijan juoksu, tulo päivän tiijettihin.

    • Oluella karva kaunis, juodaan janottamatta

      Oluella karva kaunis, neidolla poset punaiset; Oluella onni kaunisOluelle karva/onni kaunis, juodaan janottamatta; hyvä lykky on neitosella, naiahan käkeämättä. VKS 367

    • Olut ei tiedä juojaansa

      Jatkuu: ammeessa ollessaan; ihminen isäntäänsä kotona kasvaessaan

    • Omena otettaessa, pippuri piettäessä

      On kukka kuihuttoassaKs. myös LYRIIKKA: Isän kotona ja miehelässäPippuri-kuvan sijalla myös susi, karhu ja piru; runoissa VI1, 629 ja XIII1, 2368 muunnettuna pelkästään minä-muotoiseksi: Orpana otettuissa, ... vaan tulin vihattavaksi

    • On joukossa jotai

      Jatkuu: karjassaki kirjavia, on susiloitaki suvussa; su'ussa suuriakin, perehessä pieniäkin.

    • On maata muuallakin

      Onhan maata muuallakin; On maata muuallai; On muruja muuallakin; Paistaa se päivä muuvannekkiJatkuu: ei issoin ikkunalla, eikä vellon pellon (pöyän) päässä. VKS 125: Onpa maata muualla(kin), ilmaa etempänäkin

    • Onhan tiellä tilaa, jos on vartta virsilläkin

    • Onnen tyttö ensimmäini, kaikki kankahat kutoo

      Onnen tyttö ensimmäiniJatkuu: kaikki lapset tuuvittaa jne.; VKS 401. XIII 5899: Äidin tyttö jne.

    • Onpa aikoa iässä

    • Orahall' on onnen touot

      Vrt. sekalaiset: Onnen ohraJatkuu: rip(sellä) kalevan kaurat

    • Orahasta pellon tunnet

      Jatkuu: miehen nuoren nousennasta

    • Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä

      - lykky toisen lyötävänä. I3: häälaulu.

    • Paha mieli metsäisen, luulee syöneen kotoisen

      Paha mieli metsäisenJatkuu: kotoinen kovin vihainen, luulee paljon tehneensä

    • Paha on pahan keralla, pahatta vielä pahempi

      Säepari esiintyy joskus >Sulhonsa kylvettäjä -runossa.

    • Paha on paljo tyttäriä, poikia pahempi paljo: pellon pieneksi jakavat

      Paha on paljo tyttäriä

    • Paha on pyhänä naida

      Ks. myös NUORTENLAULUT: Älä kihlo kirkkotielläKaikki kauniit kotona; Älä kihlo kirkkotiellä

    • Pahaki hyvennetään hyvälässä miehelässä

      Pahaki hyvennetäänJatkuu: hyväki pahennetaan pahalassa miehelässä

    • Papuja pahoilla mailla, koivuja kotilehoilla

      Papuja pahoilla mailla, koivuja, katajiaJatkuu: katajoita kaikin paikoin

    • Paremp on kyntäjän kypäri

      Vrt. Kyllähän kyntäjät elävät, ei konsaan meriset miehetJatkuu: kuin tengat tienkäviän, markat maihen mitteliän

    • Parempi pajunen keppi kun on miekka kultavästi

      Parempi pajunen keppiKs. myös: Parempi pajuilla maata kuin huoran hurstin päälläJatkuu: kulu kulta miekan päästä, väsy västistä hopea

    • Perse on luotu pieremään eikä jauhoja jauhamaan

      PieruVrt. Hokemat

    • Petäjäinen peikoleipä lapsen laihana pitäpi

      Petäjäinen peikoleipä

    • Peukalo uroista miestä

      - kohta naisen kohtajaap. Miestenlaulun >Jos tulee tapella tarvis viimeisen säkeen "mie oon miesi miestä vasten" jatke.

    • Piikaparvet siikaparvet

      Piikaparvi, siikaparviJatkuu: akkaparvi, harakkaparvi, poikaparvi, koiraparvi

    • Piikasia kuin siikasia

      Sananparsi: vertaus

    • Pimeä isoton pirtti

      Korija on kotinen leipä; Lämmin on emosen (kotoinen) sauna; Lämmin paita liinainenkin; Vieras leipä vihavainen; Villainen emon vitsa; Villainen emosen vitsaTähän yhdistetty seuraavat runoissa ketjuuntuvat sananlaskuaiheet: - Pimeä ison pirtti (Sokea emoton soppi), vaikka päivä paistakohon - Korkea isoton kynnys, vaikka kirves veistäköhön - Makia emosen leipä, vaikk on täynnä tähkäpäitä; karkia emoton leipä (kaakku) vaikka voilla voitakohon - Lämmin paita liinainenkin oman äidin ompelema; vilu paita villainenkin vaimon vierahan tekemä - Lämmin on emosen (isosen) sauna ilman löylyn lyömättäkin; häkäinen (viluinen) isoton, emoton sauna vaikka löyly lyötäköhön - Villainen emosen vitsa vaikka viikon vitskoon; vieras vitsoi vihanen (verinen), vaikka kerran räikätköön (kerran löi, kahesti koski V2 377-378)

    • Pimeä isoton pirtti*

      Korija on kotinen leipä; Lämmin on emosen (kotoinen) sauna; Lämmin paita liinainenkin; Vieras leipä vihavainen; Villainen emon vitsa; Villainen emosen vitsa**Tähän yhdistetty seuraavat runoissa ketjuuntuvat sananlaskuaiheet: - Pimeä ison pirtti (Sokea emoton soppi), vaikka päivä paistakohon - Korkea isoton kynnys, vaikka kirves veistäköhön - Makia emosen leipä, vaikk on täynnä tähkäpäitä; karkia emoton leipä (kaakku) vaikka voilla voitakohon - Lämmin paita liinainenkin oman äidin ompelema; vilu paita villainenkin vaimon vierahan tekemä - Lämmin on emosen (isosen) sauna ilman löylyn lyömättäkin; häkäinen (viluinen) isoton, emoton sauna vaikka löyly lyötäköhön - Villainen emosen vitsa vaikka viikon vitskoon; vieras vitsoi vihanen (verinen), vaikka kerran räikätköön (kerran löi, kahesti koski V2 377-378)

    • Pitäisin minäki piian, kun syömättä eläisi

      Pitäisin minäki piian; Kyllä miekin ottaisin piian; Ottaisin orjan, ei pysy; Pitäsin piikoo, ottasin orjooKs. myös orjarunot: Hyvä olisin jos syömättä eläisinKaksi ideaa: 1) kun syömättä eläisi, vaatteitta tarkenisi 2) eivät pysy (runo VII2, 2795); ks. molemmat VKS 243; vrt. myös VKS 135 ja 324 jossittelut

    • Pohjola porolla ajaa, takalappi tarsavalla

      Pohjola porolla ajaa

    • Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä synty

      Poika synty, polte synty; Tyttö syntyy, tyhjä syntyySeuraavissa sananlaskukokoelmissa K.73 (S-ain), EPPTUXX. Kr?l, Suomi 5, KS 11722. EK 710. K 249. Kant. L 4839. NH 170, II 186

    • Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä synty*

      Poika synty, polte synty; Tyttö syntyy, tyhjä syntyy**Seuraavissa sananlaskukokoelmissa K.73 (S-ain), EPPTUXX. Kr?l, Suomi 5, KS 11722. EK 710. K 249. Kant. L 4839. NH 170, II 186

    • Poika syntyi, polvi muuttui

      Jatkuu: laps on syntyi, laita kääntyi, polv syntyi poikuuvesta, laita syntyi lapsuuvesta; VKS 409: Pojasta polvi kääntyy

    • Purnollisen puoli suora

      Jatkuu: tilallisen tie siliä, varallisen vaimo kaunis, voillisen kukot makiat

    • Puut puill parannettaan

      ...vasella hevosen varsat, / vaimon eukot tyttärillä; runo V3, 1205 jatkuu: "oro kuoli, osta toinen... / nainen kuoli, nauha taittu"

    • Puuveiht' on sepän tupessa

      ...virsut suutarin jalassa jne.

    • Pyri miehelle, joka tuo olettoman otran

      Jatkuu: ruumenettoman rukihin

    • Pyy pyrähti, maa järähti

      Jurki jyrähti, maa tärähtiKs. LOITSUT: Niukahduksen historiola; KERTOVAT RUNOT: Pyyn tarinaJatkeita: Jiesuksen syvän tärähti (yl.); terri tämähti - sai Pyhäjärven pyörimää; Puoterinkallio täräht (XIV); Jurki jyrähti, maa tärähti (II); ks. SL 9766: Pyy pyrähti, maa järähti. Liittyy yleensä >Niukahduksen historiolaan tai >Pyyn tarinaan; tässä erillisiä, varioivakin esiintymiä

    • Päin härkä pahaan säähän, selin tuulehen hevonen

      Vrt. VKS 196.

    • Päivä paistaa, vettä sataa

      Jatke: huoran lasta ristitään; Ks. FFC 171 Regen bei Sonnenschein

    • Päivä pitkä lounaatta

      Ks. myös Piika orjuudessayö pitkä ukotta maata

    • Päälaella laiskan täi

      Otal orjan täi, korva vieres korjan täi, päälaella laiskan täi, niskas niskurin täi

    • Pään peitän, jalat näkyy; jalat peitän, pää näkyy

      Kylän poika, kylmä poika

    • Päästä on päiveä parempi

      Vrt. Florinuksen Päästä päivä koppasmanni (koppajas) = "Alusta päivä jalo" (VKS 165), jatkuu: >Syöden kaunonen tulee, hyvä muoto nunnotellen.

    • Rahatasku tamman vyöllä

      Jatkuu: kukkaro orriin vyöllä, rahaoarre emännän takana, emännässä perrem meärä; ks. SL 662: Emännäss on talon pidäntä

    • Ranki on rahaton orja, paha on palkaton kasakka

      Ks. VKS 312: Raukeaa rahaton orja, paha palkatta kasakka

    • Rasva rikkaan rokass, kettu köyhän keitoksess

    • Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee

      Yleisimmin Sotamiehenottorunossa: köyhät joutuvat sotaväkeen.

    • Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee*

      **Yleisimmin Sotamiehenottorunossa: köyhät joutuvat sotaväkeen.

    • Ruoka orjan ensimmäinen, palkka siitä työtä myöten

      Ks. VKS 312

    • Ruplan maksaa köyhän tyttö

      Ks. myös LYRIIKKA: Köyhän lapsi; Laulajan palkka Jatkuu: riunan (= 10 kopeekkaa) rikkaan tytär, polttinan (=50 kopeekka) pohatan poika... kaksin ruplin köyhän poika

    • Räppänä liki lakea

      Räppänä liki lakea liki lieska kiukoaaKs. myös HÄÄRUNOT/Morsiamen kotoa lähtiessä: Liki liitto, lässä lähtöJatkuu esim.: "vittu vatsa puuttumassa" runossa "Sain kerran kesässä naia"; jatke myös vertauksena: niinkuin ukko ämmäjääsä

    • Saa tyhjän pyytämättä

      Ks myös LYRIIKKA: Saatte sulhon suremattaJatkuu: kovan onnen ostamatta

    • Saap on Luoja luovustaan

      Voipa se hyvä JumalaVrt. Ei piä lukkee Luojan töitäJatkuu: jumala tekemästään. Saap se soriaskin sokean, raja rikon rikkahasta / kierosilmästä sokian, väärän suoravartosesta - emännästä orjan, piiasta talon emännän

    • Saattaa se hyvä Jumala hyvänki talon emännän säätä säkki kainalohon

      Saattaa se hyvä Jumala

    • Salitellen kalan saanti

      Salitellen kalan saanti, lenitellen lehmän lypsy

    • Sanat kaikki sarvipäitä

      Nimilorun loppu: Puhe oli aivan pulska, sanat kaikki sarvipäitä.

    • Sanoa, mitä sylki suuhun tuo

      Sen sanoja sanoo; Saapiko sanoa, mitä sylki suuhun tuopiKs. myös LYRIIKKA: Laulajan alkusanojaPuheenparsi; jatkuu: vesi kielelle vetävi

    • Sata luuta hauvin päässä

      Jatkuu: ne kaicki nimellisiä; puoli porsan kyntyräsä, ei niillään nimee

    • Sata surmoo uroolla

      Ks. myös EPIIKKA: Lemminkäisen virren kolme surmaaJatkuu: tuhat miehen kuolemata

    • Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa

      Savolainen pulloposkiJatkuu: Meriläinen mekko-takki, syöpi liemen leivätäkkin

    • Se on mieli melkeässä, mikä on toisen miehen päässä

      Se on tuuma toisoallaVrt. HUOLI: Miull on mieli melkiässäEdellä: Se on tuuma toisoalla mikä toisessa talossa; VKS 326: Silloin on mieli melkiässä (= parahultainen, käytetty ivallisesti) kuin on miehen toisen päässä jne.

    • Senhän kieletön vettää, minkä mieletön pannoo

      Vrt. VKS 144,

    • Seppä syöpi selvän leivän

      Jatkuu: takoja palan paremman

    • Siellä talo, kussa kukko

      Haukkuu koira korvessakin; Siellä talo, kussa kukko laulaaKs. myös Proosakertomuksiin liittyvät: Haukkuu koira korvessakinIdea: koiran haukunta voi kuulua korvestakin, mutta kukko voi olla vain talossa

    • Siihen miestä merkitähän, kuin on tarves tappeluhun

      Siihen miestä merkitähänToinen säe: Pukaraista punnitahan

    • Siitä tunnen kutojan äänen, kun paukkaa pirran piit

      Kutojan ääni kuuluu ei pirran

    • Sika ei sinistä tiedä

      Jatkuu: lammas langan painiosta, nyt on kärsä persiellä, ei sitä sitoa taia

    • Sika äijä maata kynti, juonut ei jouluna olutta

      Kana äijä vettä lappo; Kurki ei saa kekoja, tikka pinoja, kana juo vettä; Sika äijän maata kynti; Tikka noukki paljon puita; Tikka noukki paljo puitaKs. myös LYRIIKKA: Enpä tiedä tikka raukkaParisäkeinä etenevä priaameli; Vaihtoehtoinen loppusäe sian kyntämiselle esim.: saant ei suuria kekoja; ketju jatkuu: tikka äijän puita pilkkoi, varistant ei kattilaa, kurki äijä soita liikku jne.

    • Silloin on piiat pässillensä, kun on nauris navalle saapi

      Jatkuu: sitt on totta toisen kerran, kun on koalit kotsannilla, sitt on kohta kolmannetki, lehen maahan langetessa

    • Sinne saari suojelee, kunne saaren puut näkyy

      Sinne saari suojeleeVrt. EPIIKKA: Lemminkäisen virsiEdellä: Sinne veli verhoa, kunne kuulo elävän

    • Sitkiä ei sikoa syötä, saita vierast ei ravitse

      VKS 132

    • Sitte neitsy neuvottin

      Ks. myös Neito neljän lapsen, vaimo vasta viidenneltäJatkuu: kuin lapsi parui parmoilla, toinen kintuilla kirisi, kolmas kohdusa kopisi.

    • Sitä kuusta kuuleminen, jonka kuuse juurosessa

      Sitä kuusta kuuleminen

    • Sois orja yön tulevan

      Huom! ks. myös tietue "Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsä"; ks. VKS 263: Orja sois yön tulevan, vanki päivän valkenevan. Ks. myös Alho s. 97 viite 7. Runossa aihetta kehitellään: mitä orjan yön tulosta - ei työstä pääse, kehleet kiinteämmät jne. Yhdistyy usein muihin soisi-alkuisiin runoihin: Soisi kyntäjä hevosen [onko tämä sisällytettävä tähän], soisi äiti tyttären"

    • Sois soutaja venneen, jott ei aalto läikyttäisi

      Soisi eukko tyttärensä, soutaja veneen, neito nuoren miehen; Soutaja, kyntäjä, nuori neitoVrt. Sois orja yön tulevan; Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsäJatkuu: sois se kyntäjä oroisen, jott ei päivässä väsyisi, sois se neito miehen nuoren, jott'ei päivässä väsyisi, eikä yössä nukahtaisi

    • Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsä

      Soisi emo tytön itseään paremmaksiVrt. Sois orja yön tulevan; vrt. LYRIIKKA/Nuoret: Soisi nuorra naitavaksiRunossa V3, 1213 lisäksi muuallakin tavattava "jottei juomar tulisi" -toivomus (pojasta)

    • Sopi silloin sorsan uida konsa jäässä järven reunat

    • Sukkuu, ei sikkaa

      Jatkuu: heimokuntaa, ei hyyvää

    • Sukuunsa on suopetäjä

      Jatkuu: kantohiesen kangaskoivu Yhdistyy usein >Suo kasvaa sorian koivun -aiheeseen.

    • Suo aina sanottavaksi, älä armoiteltavaksi

      Sananalaisrunoissa esiintyvä sanonta.

    • Suotuunsa, luotuunsa, vaan ei mielitiettyynsä

      Suotuheen, luotuheen, vaan ei miel-tiettoheen

    • Surma syömättä eleä

      Jatkuu (loppusäkeet): kova onni kuolematta, kova onni koinamata

    • Susi syököön sen hevosen

      Erilaisia jatkeita: joka ei varsana vireä / kun ei kanna kahta miestä; yhdistyy myös säkeet: tauti neion tappakohon, jok' ei tyttönä korea; Vrt. runo IX2, 38, Susi syököön sen hevosen, joka tuo toruvan vaimon

    • Susi syöpi köyhän lapsen

      Jatkeita: sika syöpi aijattoman, halla myöhäsen pannoo; ilma euko tietämätä

    • Suu puhuu pullottelee, pää käskee pöllöttelee

    • Suu saattaa suen ritahan

      Jatkuu: kieli kärpän lautasehen

    • Suuhun neittä, päähän neittä

      Jatkuu: "jalkoihin hyvääkin neittä (on katsottava = kun on neito siisti puheissaan, puhdas päältään ja vielä puhtaampi jaloiltaan, niin on oikea."

    • Suurus suussa, mieli päässä

      Alku: Päivä puolessa, nälkä suolessa (ks. lasten viihdytysrunot Isäntä hirressä, emäntä orressa); jatkuu: mielessä hyvä Jumala, hyvä rahvas silmissä, pahat aijan seipäässä

    • Suuruspala, kuin suitetaan

      Jatkuu: murkina kun muistetaan, puolipäivä kun pidetään, tulee ehtoo itsestäänkin

    • Suutar on suven sukua

      Jatkuu: sus Juuttaan sukuva, Juutas rosvoin terehtyör

    • Syöden kaunonen tulee, hyvä muoto nunnotellen

      Arhippa Perttusen sananlaskusarjassa, edellä >Päästä on päiveä parempi.

    • Syöpi hauki sammakonkin, selän suuren uituaan

      Syöpi hauki sammakonkin; Naipi mies pahanki naisenMyös: Nieli hauki ahvenenki; Syöpi sus rupisianki; Jatkuu: Naipi mies pahanki naisen, viikon ilman oltuaan; Runossa XII2, 8156: Seppä syöpi sammakonni, kuin ei saa sian lihoa; ks. VKS 183

    • Tanokas ja tallukas, se on köyhän kenkä

      Tanokas ja tallukasJatkuu: aina jalkaan pistettävä, vaikka menis minkä

    • Tekevä toruva akka

      Ks. Lyriikassa: Toruja vaimo

    • Teräkkään elon tekee, tuopi runsaasti rukeita

    • Tie ei tiedä kävijätänsä

      Ei tiedä tie käviätänsä, neito sulhoansaJatkuu: hevonen ajajatansa, neito nuori sulhastansa; runot V3, 1226-1227 jatkuvat: jos kahen kasvakoot, parvess käykööt paimeness

    • Tie käydä, hako levätä

      Jatkuu: hakovieret huukotella

    • Tina kirkas rikkahalla, vaski tumma vaivasella

      Vaski tumma vaivasellaJatkuu: huolell on hopia tumma

    • Tina on kulta köyhän miehen

      Kirves kyntäjän vasaraJatkuu: vaski vaivasen hopea; sarka on verka köyhän miehen; kivi kuokka köyhän miehen

    • Toivo piika pientä lasta, lammas laajoa mäkee

      Jatkuu: vuohi vuorta korkeata, kelloo kesänen lehmä.

    • Tuhma tuntuu työn teosta

      Arvoan pahan urohon; Kyll myö tunnetaa tuhmat miehet; Siitä tunnen tuhman miehen, vaimon; Siitä tunnet tuhman miehen, (naisen) lukee Luojan töitä; Tuhma ja pysty nainen; Tuhma mies; Tuhma mies - nainen; Tuhmat miehet; Tuosta tunnen tuhman miehen; Tuostapa tunnen tuhman miehen; Tuhman tuntee työnteosta; Tuost mie tunnen tuhman miehen; Tuosta tunnen tuhman miehen, naisenKs. Metsä on täynnä tarvepuita, eivät tunne tuhmat miehet; Ks. myös LYRIIKKA: Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset; Viikon istuin virsu käessäJatkuu usein: valjun vaatteen piosta, laiskan leivän leikoksesta; VKS 201: Tuosta tunsin tuhman vaimon: ahtoi riihen ripsumatta; naisista puhuttaessa ei kuitenkaan aina viittausta työhön, vaan pelkästään huonoon käyttäytymiseen ja pukeutumiseen: Tuost' tuntuu tuhma nainen, tuntuu tuppaan tulosta (V2, 1081 ja V3, 599); poikkeukselliseti myös miehen käytöksestä (XIII2, 2884) miehistä puhuttaessa yleinen myös 'laiskuus - virsu kädessä istuminen' -tyyppi, joka VKS 149: Tuosta näät laiskan miehen: viikon istui virsu käissä; yleinen myös tuhman miehen tunnistaminen kyvyttömyydestä tunnistaa tarvepuita, joka kytkee tämän sananlaskutyypin toiseen tyyppiin: "Metsä on täynnä tarvepuita, eivät tunne tuhmat miehet".

    • Tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen

      Tulee mies meren takainen; Tulevi Turun takanen, vaan ei turpehen alanenVII2 2215, 2762 XIII2 2766

    • Tuli ei polta tuttuaan

      Ks. myös; LOITSUT: Tulen sanatJatkuu: vetoi ei veljäist upota (poikiaan; tekemiään); jatkuu myös: ei vie vesi vasarta. Erittäin yleinen Tulen sanoissa ja satunnaisestai muissakin loitsuissa, joista ei ole poimittu.

    • Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista

      Tuntuu tuomi muista puista (Anoppi kylän akoista)Vrt. Häärunot: Mistä tunnet vävyn väen; Rakkaus: Tulost on hyväni tunnenPohjoisessa ja IVvat häärunon (erit. >Vävyn virsi) säepari, voi jatkua tunnistussäkeillä Vävy on keskellä väkeä, tai Tulennasta vävyn tunnen, tai (vatj.: lohi laukaa kaloista). IV-V-XIII-tekstit ja VII 2445 vaihtelevissa yhteyksissä tai itsenäisiä sananlaskurunoja, jatkuvat: anoppi kylän akoista, nato muista neitoloista, appi/vävy/sulho muista vierahista. Vrt. VKS 30.

    • Tupa tehty miesten tulla

      Jatkuu: tall on seisovan oroisen, läävä lehmän lämmittelöö; XIII2, 3013: Sitä vasten tupa tehty: miesten tulla, yötä olla

    • Tuppi huovilla tupana

      Ks. myös Nuortenlaulut: Huovin naiminenJatkuu: kengän kanta kellarina, miekan pursto porstuana, ym. Yleensä aiheessa >Huovin naiminen.

    • Turkki on tuulella hyvä, pälsit päiväpaistehella

      Turkki on tuulella hyvä

    • Tuulet

      Ks. myös Itätuuli itkutuuliItä on meille ilkiä, länsituul lempiä - laajenee eri tuulien kuvaukseksi.

    • Tuuli kanan kasvattaa, vihdan löyly vaimon lapsen

      Tuuli kanan kasvattaa

    • Tuuli usta tutjuttaa

      Ks. myös Korvessa minun kotini; HÄÄRUNOT: sulhasen kodin moitinta; KEHTOLAULUT: Älä tule pakkanen tupaan (joskus).Jatkuu: lemmot lietee puhhuut / lempo liekut liekuttaapi. Säkeet ovat yleisiä kodittoman aiheissa (ks. myös); tähän poimittu irrallisia esiintymiä.

    • Tyhjä turva tyttäristä

      Vävystä vähä varaEdellä: Vähä o vävyn hyvästä; vrt. XIII1, 2646: vaan yksi tyhjä tyttäristä, jos tauti tappakohon

    • Työ on survanto

      Jatkuu: työ on jauhanto,... työtäi työläämpi, työ kaikkiapäin

    • Työläs on leskeä lepytellä

      Ks. myös Nuortenlaulut: Leskelle älkää menköJatkuu: ennen naista nauratella; paljon paree lehon sivussa kuin lesken liepehellä

    • Työstä työhön morsianta, unesta uneen lasta

      Häärunossa.

    • Uro kulta kuoltuansa ehkä konna eläessänsä

      Uro kulta kuoltuansa

    • Urpa linnun viivyttää

      Jatkuu (loppusäe): hyvän neien nuori sulho

    • Usein oma emoni nännin suuhun survoa, ei taia tajua panna

      Usein oma emoniKs. myös kehtolaulut: Mie se tuuvin tuttujaniJatkuu: eikä miehuutta lisätä (eikä antaa ymmärrystä)

    • Vaiv' on vaaralla eleä

      Jatkuu: tuska tuulen koskevalla, paremp' on pajun alalla

    • Vaivainen vakoilta naipi, autuas alastomalta

      Vaivainen vakoilta naipi

    • Vaivaisen emosen lapsi kaikkien sanottavana

      Vaivaisen emosen lapsiJatkuu: vaivasen hevosen varsa kaikkien ajettavan; myös: syntisen emosen

    • Vaivanen vaivasta koski siitä vaivaset sikiivät

      Vaivanen vaivasta koskiJatkuu:

    • Valon valjeta pitäisi, yöt aina ylitse käyvät

      Valon valeta pitäisi

    • Varas vei varkahalta, koira koiralta tapasi

    • Varhain varis suveksi

      Jatkuu: iltapuol pakkaseks

    • Varis lippasi vaaputteli kuin papin emäntä

      Sananparsi: vertaus

    • Varsa on vaivasen hevonen

      Jatkuu: tytär on lapsi tyhjän miehen; alkaa: Nuoin ne ennen akat lauloi...

    • Vasitenki vaimo naia

      Huom. alunperin "vaimon aian", joka on ilmeisesti painovirhe; ks. VKS 376: Wasiteeki waimo naida, tehdä kauppaa kahtaingin; tamman kauppa tantereella, neitosen isän kotona

    • Vasta on puolat puolikypsät

      Varhain tulit kosimaan, puolat puolikypsätSanotaan nuoren tytön kosijalle

    • Vaunuloissa valtamiehet

      Jatkuu: vaunun takana vakaiset, kärrylöissä kerjäläiset, kuorman kurjat kuljettajat. SOPIIKO SANANLASKUIHIN`?

    • Vene tehty vettä varten, nainen miehen vartta varten

      Vene tehty vettä varten, nainen miestä; Vene tehty vettä, satula hevosta, neito miestä vartenJatkuu myös: sukset suurta lunta vasten... purje suurta tuulta vasten

    • Venehett' et vettä souda

      Turjan lappalainenJatkuu: verkoitt ei kaloi pyyvä; Ei synny syville männä, ilman veneettä vesille

    • Veri vanhemman vetää

      Pojan toive; Pojan toivomuksetVrt. Sitä suokoon Jumala - Edellä: Sitä suokoon Jumala, antakoon armollinen (XIII, XV). Jatkuu: poikaa isän polulle, lasta vanahimman jälille (isä eellä kuolemaan, poika jäämään jälelle). Vrt. VII5L 5204 - onko enemmänkin näitä loitsuja?

    • Vesille venehen mieli, naisen miehelään

      Ei niin pientä piikalasta ettei mieli miehelään; Mieli pienenkin piikalapsen miehelään; Naisen mieli miehelään, vesille venehen mieli; Vesille venehen mieli, neidon mieli mieheläänKs. Ei niin pientä ojaa, ettei mieli mereenVariaatiota: Ei nii pientä ojjua, mikä ei merehe mieli... Kerran häärunossa, kosintateemojen yhteydessä.

    • Veteläiset veljen armot

      Veteläiset vellon armotJatkuu: sittaiset sisaren armot, emon armot aina käyvät, ne on armot kuin Jumalan

    • Vie sie mie vikisen

      Vie sie mie vikajanJatkuu: uot vievinäis väkisen, mie tulen puol mielelläi. Savon VI1 806:ssa selitys: "Jos morsian oli väkisin menevinään miehelle."

    • Vilu viitatta tulloo, tuima turkin lämpimättä

    • Vilu viitta köyhän miehen

      Jatkuu: kaita kauhtana kasakan; VII2: kaita on kauhtana kasakalla kahen hengen katteeks

    • Vilu viitta köyhän miehen*

      **Jatkuu: kaita kauhtana kasakan; VII2: kaita on kauhtana kasakalla kahen hengen katteeks

    • Vitusta väki tulee, maasta leipä kynnetään

    • Voi hurskas hullumpaansa uittaa matalan salmen

    • Voilla voian vouin rinnan

      Jatkuu: tuomarin sian lihalla, jott' ei tuomari toruisi, eikö vouti vormahtaisi; vrt. VKS 138

    • Voilla voian vouin rinnan*

      **Jatkuu: tuomarin sian lihalla, jott' ei tuomari toruisi, eikö vouti vormahtaisi; vrt. VKS 138

    • Vähällä vävyt elävi

      Vrt. Hyvä pieni köyhän nainen, vähä vaatetta pitääJatkuu joko 'tyhjällä tyttäret' tai 'tyhjällä tytärten miehet'

    • Väinämöisen kielto

      Väinämöisen kieltoja; Väinämöisen kiellot; Väinämöinen kielsiKs. Laulu: Elä, lapsi, paljon laula; Opettavaisia runoja; Vrt. Väinämöisen vertaukset; Hyvä on yöllä yksin soutaaVäinämöisen kiellot tuntuvat muodostavan selkeän kokonaisuuden; - pisin luettelo kielloista runossa VII3, 4460; - useimmiten mukana: vesillä viheltämästä, lainehilta laulamasta, syvän yöllä huutamasta, maantiellä makaamasta ; - muita kiellonaiheita, järjestyssääntöjä ja varoituksia: kirvehetöntä kyleä, koiratonta kartanoa / syömästä on siian suolta /lähtiä uimahan uhasta, kilvoin neittä kosjomahan / vanhan nuorta tahtomasta, kaunista käkeämästä; - syänyönä soutamasta vrt. Hyvä on yöllä yksin soutaa

    • Väinämöisen vertaukset

      Väinämöisen sananlaskuKs. myös Väinämöisen kieltoLiittyy: Vesi vanhin veljeksistä

    • Vävy kun vätkähti tupaan, niin muna mutkahti pataan

      Vävy kun vätkähti tupaan

    • Väännä köysi ruumenista

      Jatkuu: solme munaan solmu

    • Väärin teki Väinämöinen

      Jatkuu: kun ei puuhun puota luonut, haapahan halurakoa - josta saisi saamatonkin, ottaisi olematonkin.

    • Yö on pilkkonen pimeä

      Jatkuu: hako hoapanen lippee

    • Äijä on työtä orjuudessa

      Myös: vanhetessa; jatkuu: enemmän emäntyyvessä, paljon palkan piikuuvessa; yhdistyy Vaiva vanhana eläessä, ks. VKS 419

    • Älä aja vitsalla viluun

      Jatkuu: patukalla pakkasee

    • Älä haasta haisevia

      Jatkuu: pakise perin pahoja, häpy häiysti näkyy hävyttömän hännyn alta; vrt. XV, 1121: Älä moiti mahtavia,... Rikkaat ei suoruutta suvaitse, nappisaksat moittimista

    • Älä lyö lyödyn mieltä

    • Älä naura toisen naista

      Eläpä naura toisen naistaKs. myös Häärunot/Sulhasta moititaan morsiamesta: Aina nauroit toisen naista, sait naisen naurettavanJatkuu: suat sen naisen naurettavan, morsiimen moitittavan

    • Älä suulla suurentele ellet kunnossa kykene

    • Älä usko uron valoja

      Ks. myös Nuortenlaulut: Ei pitäisi nuoren neien uskoa uron sanojaJatkuu: miehen väärän vanneloita, pettä uro valans, syö koira kahlens. Yleensä aihettä varioidaan naistenlauluissa, ei poimittu sieltä tänne.

    • Ämmät ähkäen elävät, kuuset paukkuen palavat

    • Äreitä ämmät leipoissaan

      Kiukkuisuus eri töissä

    • Öykkärit olutta juovat kelpo miehen kellarista

      Öykkärit olutta juovat

  • 2. Arvoituksia, arvoitusrunoja

    • Anna Anni aukkojasi

      Anna Anni aukkojasi, Liisan lapero loukkujasi, en mie syvälle pistä enkä reunoja repäise. Vastaus: Puuron (kiisselin) silmä A 27 A2

    • Arvoituslaulu

      ArvoitusrunoMikä tiellä helkin kelkin jne. A 1025

    • Ihme on kiikun alla

      ArvuuttaessaIhme on kiikun alla, minun kumma mielestäin, kuin on akkoja avuttomia, miehiä mitättömiä. Kuinka kauan sietää sitä sukua? Kontekstitieto: Loihtu arvuuttaissa.

    • Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa

      Jänis hyppää jäätä myötenKs. myös Viihdytyslaulut ja -lorut: Jänis juoksi jäätä myötenJänis juoksi jäätä myöten, tiperoitti tietä myöten kultakuppi kainalossa. [ei vastausta] A 211 (VI2,1558 Jänis juoksi jäätä myöten, Tiperoitti tietä myöten Kulta kuppi kainalossa. A 211)

    • Jänis juoksi jäätä myöten, pistäikse pinon rakoon, pisti puikko perseeseen

      ArvoitusrunoKs. myös Viihdytyslaulut ja -lorut: Jänis juoksi jäätä myötenJänis juoksi jäätä myöten, tiperoitti tietä myöten, pistäikse pinon rakoon, pisti puikko perseeseen. A 209 A1 ja A2 (XIII2,6024 Jänis juoksi jäätä myöte, Tiperöitti tietä myöte, Pistäisi pino rakkoo; Pinopuikko takapuolee. A 209 A1)

    • Kuusi konttia, jokaisessa kontissa kuusi kissaa

      Arvoitusrunoja; Oli ennen ukkoKompakysymys. Luetellaan sarja ihmisiä, eläimiä ja esineitä, joiden lukumäärä ilmoitetaan. Esim.: Kun oli 6 konttia, joka kontissa 6 kissaa. Joka kissalla 6 poikaa. Joka pojalla 6 hiirtä. Joka pojalla 6 poikaa. Joka hiirellä 6 tähkää. [Kysymys ja vastaus puuttuvat.] (VII3, 4566 Oli ennen ukko, sill oli keppi, kepissä seitsemän kokkaa, joka kokassa seitsemän konttia, joka kontissa seitsemän kissaa, joka kissalla seitsemän pentua, joka pennulla seitsemän hiirtä ja joka hiirellä seitsemän pentua.)

    • Lato alla, mylly päällä

      Ks. VIIHDYTYS: Lato alla, mylly päällä

    • Mikä kyykky kynnyksellä

      Mikä kyy kynnyksellä; Kenen kyykkä kynnykselläMikä kyykky kynnyksellä? Mikä laatu laatialla? Mikä tuuteri tuvassa? Mikä kengättä mailla? Mikä suossa sääryksittä? Vastaukset: kissa, lapsi, kehto, kettu ja kurki. A 428 (X1,2038 Mikä kyykky kynnyksellä? Mikä laatu laatialla? Mikä tuuteri tuvasa? Mikä kenkätä mailla? Mikä suossa sääryksitä? Kissa kyykky kynnyksellä; Lapsi laatu lattialla; Kehtoi tuuteri kuvasa; Kettu kenkätä mäellä; Kurki suossa sääryksitä.)

    • Mikä on tehty miekin mainkin

      ArvoitusrunojaMikä on tehty miekin mainkin, kuka kummin kirjoitettu, voitu vuoren mustikoilla, sinitty sini kivillä. [Ei vastausta]

    • Musta ruuna kello kaulassa

      LeikkilukujaMusta ruuna muiten suuri, lyhyenläntä, töpyhäntä, pilkka otsassa, kello kaulassa. (Eli toispäin) [Ei vastausta] ~ A 609

    • Pikku lintu liinahäntä

      Pikku lintu liinahäntä läpi seinän lentää. [Ei vastausta] A 760 A

    • Susi ulvoi Untereessa

      ArvoitusrunoSusi ulvoi Untereessa, pää järisi Jänteressä. [Ei vastausta] A 976

    • Syö syntymättömän lihaa

      Mikä yksi? Minä tässä. Kompakysymys osana Pirulle luvattu poika -tarinan (E 551) arvoitussarjaa >VIIHDYTYS: Mikä yksi?

    • Tupa tuuti, latva liekku

      Tupa tuuti, latva liekku. Mies tuuti tuvan sisässä eikä tupa tunnukaan. Vastaus: Oravan pesä. A 1068 A1

    • Vanha tontti, musta lehmä

      Arvoitus?Vanha tontti, musta lehmä (=riihi) teki valkian vasikan. Tuota kaikki riitelivät. [Ei vastausta] Vrt. ~ A 1108, 1109, 1110

  • 3. Köllit, henkilönnnimi- ja paikannnimilorut

    • Alanenvaara alkaa

      Luettelo Ruotsin puoleisen Tornionjokivarren vaaroista.

    • Antti Sapell

      Loru: Antti Sapell, tahdoks tapell tyhjäll tupell, vääräll veittell jne.?

    • Anttoiseni, lanttoiseni

      Vrt. lorut: Soutakaamme Suomeen/saareenKehotus: Anttoiseni, lähtemmepä Lainiolle (= Ounasjoen lisäjoki), siellä meijän verkkomme... Jatkona pari säettä >Ihmemaata.

    • Elkiltä melki

      Paikannimiloru Rovaniemeltä: Elkiltä melki, Koskiniemestä kylki, Hyöseltä särki jne. - Kyllä sen matkan kävellä jaksaa.

    • Elli, Kiilo, Kopo, Närvä

      Luettelo talojen nimistä Ulvilan pitäjässä Paluksen kylässä.

    • Eskelän emännät

      Eskelän hyvät emännät syövät ja juovat hyvin ja sitten "itkee tihettelövät".

    • Franskala

      Kölli Porista: Franskalan valakka, Suolanen silakka, Kirppuin kiristäjä, Täitten täristäjä, Luteitten lutistaja.

    • Haitai jutti, Ettu-Matti

      Nimiin liittyviä pilkkarunojaHaitai jutti, Ettu-Matti, Kaljuse-Jussii suuta vast, Simo-Jussi ol sill välill, Ilja-Puavo iltapuoll - kolistelliit koipiua, Riiska riihe salvamie.

    • Halolassa likka lauloi: viinaa!

    • Harakka ja Kurki

      Loimaan Eurankylän taloista.

    • Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat

      - tulkaa kirkkoon, tuokaa minulle pöksyn paikkaa, kuka kyynärän, kuka kaksi.

    • Hoppu

      Sanonta Tyrväällä: Hoppu hosu housujaan Vammaskosken sillan pääsä, ettei Marttilan maata saata Hopun housujen kohinalta.

    • Huittinen

      Paikannimiköllejä, "Huittisten hullut..." jne.

    • Huoti huomenna tulee

      Kostamuksesta. Kehotus Heklalle: Pese p...i, puhastele pyrriäsi, Huoti tulee huomenna.

    • Huuhti

      Hallat Huuhis elläätRaudun kyliä: Hullut elvät Huuhissa, rannit Roassulis, parraat Palkeelassa. - SKVR:n otsikon "hallat" p.o. "hullut".

    • Huuskola, Piesola, Rautu

      Raudun kyliä, joita moititaan tuhlaavasta elämästä.

    • Hynnilä

      Hynnilän ylistystä kotiseuturunon säkein (ks. Kotiseuturunot: >Saaressa hyvä elää.)

    • Höytölä

      Höytölän kylän taloista.

    • Iisak Pamppu

      Oleks kuullu juttuuLoru: Oleks kuullu juttu ko susi kanto kuttuu pitki Formanni aira veiruu? Formanni pojat tuli aika kieruu, mentii hakemaa Iisak Pamppuu, I P tuli aika hamppuu, löi nokkas kivvee, meni Jumala nimmeen

    • Iivana illoni

      Alku nimipilkkaa (>Iivana), jatkuu pitempänä loruna: vettä vuaralla vetää, ahkivolla assuttaa, kurikalla kulettaa, Il'l'an ikkunan alatsi, Pal'l'an tanhuon perätsi (seuraa sarja naisten nimiä, mm. Papin Palagua).

    • Ilnitsä, Pornitsa

      Moloskovitsasta kirjattu loru: Kun on siivo sirkkasuitset, vaskijalkaimet valettu, ilkiäinen on Ilnitsässä, kui on potra Pornitsassa.

    • Ilveksen Antti

      Ai rui rui ruiPilkkaloru: Ai rui rui rui runissa käärä, nii o viikeli, vookeli väärä, monta vanhaa, voki raakkii, Ilvekse Antti rakentaa.

    • Jo on Kossi konttiloinut

      "Kossin konstit": Jo on Kossi konttiloinut sekä Petri penttilöinut, ei Petrin pesän sijalla, ei siinä sijat sikiä, kasva ei lampahan karitsat. - Ilmeisesti Kossi ja Petri tehneet jotain pahaa, jonka seurausta kuvataan tässä sananlaskulla >Ei silloin sika sikiä etc.

    • Jukka Salmonen

      Henkilöloru: Puli puli Jukka Salmonen uudella myllyllä! Jyvät oli kaikki, kaikki oli kaikki, viimenen leipä oli hyllyllä.

    • Juvalle meno

      Pilkkaruno ketjurunon kaavaan: Mie mänin Juvalle, miuva pantiin ruvalle, mie mainissin leivästä, hyä tarjosi seivästä jne. Teksti jatkuu >Pakeneva -aiheella.

    • Jääskeläiset

      Raudusta tallennettu kölli jääskeläisistä.

    • Kaisa Karppi

      Kaisa Karppi, tiellä harppi, tasaista tietä Tarnalaan.

    • Kakku-Matti kapakassa

      Kakku-Matti kapassa kauriskoja paistaa; Ippo kulki sivutse, vaan ei antant maistaa.

    • Kaks on meitä kaljupäätä

      Matti LiimatainenKaks on meitä kaljupäätä (karstapäätä), kolme linnan porvalia (Rautalammin rannikolla - minä ja Matti Liimatainen), jolt on hiisi hiukset syönyt, paha henki paljastellut - vaan se on parralla parattu, turpajouhilla tuettu. (XIII 1636 laulajien kelläyksessä vain "hitti on vienyt hiukset päästä" - ei koko aihelmaa).

    • Kaks on meitä kaljupäätä*

      Matti Liimatainen**Kaks on meitä kaljupäätä (karstapäätä), kolme linnan porvalia (Rautalammin rannikolla - minä ja Matti Liimatainen), jolt on hiisi hiukset syönyt, paha henki paljastellut - vaan se on parralla parattu, turpajouhilla tuettu. (XIII 1636 laulajien kelläyksessä vain "hitti on vienyt hiukset päästä" - ei koko aihelmaa).

    • Kakskerta

      Menin minä Kakskertaa - kävin ympäri 3 kertaa - en mene toista kertaa.

    • Kampermanni jos kaatuisi

      Toiveloru: Kuinpa se kaatuisi Kampermanni, saisime Saksan räätiliä, joka mun silkkihin sitovi, Saksan verkahan vetävi.

    • Kankaanpään taloja

      Luetteloa Kankaanpään taloista.

    • Kannuksen kirkko paloi

      Lorumainen: Kuis kurjaa kuuluu Kannukselta - kirkko paloi. Mihis jumalat - pienmmiät rapaan tallattihin ja suurimmat kiipespuuhun, pääjumala Moskueen, Kirppoksen nevalla nähtiin jäljet.

    • Kati-Matti

      MattiPilkka t. kriittinen lausahdus: Kati-Matti Maijan petti - hukan t. hukon, silkin lupasi ostaa eikä ostanutkaan.

    • Kemiss´ on kivinen kirkko

      Luettelo seitsemän kirkon sijaintipaikasta (Kemi, Tornio, Kokkola, Neitoniemi, Vaasa, Kyrö, Närpiö).

    • Ken Teron tietää

      Lorumainen Teron luonnehdinta: Mie Teron tieän: Tero on pikku pirttisessä - - rokkatuomarin tuvassa, kalapuksun kammarissa jne. - vrt. >Tämä kirja on kirjotettu

    • Ketteli

      Ketteliläisiä luonnehtiva loru: Eerolassa etujalka, Kämärillä tanssijalka, alisessa akkunaflejju jne.

    • Kiialasta Kyyny ja Kinnari

      Kiialasta kyny ja kinnariTalonnimiluetteloa.

    • Kirvulainen sanoo

      Kirvulainen sanoo "Vettä vieks, rekkii rieks', huonetta huonieks".

    • Kokki

      Aitolahden taloja.

    • Korkki, Lipu

      Loru: Tupaka piippuun, sano Korkki; Pani häntä pakana, sano Nurkki; Käydään vahetatan, sano Holppi....

    • Koskisen Kalle

      Koskisen Kalle kuuluu kulkevan krapehia (=lampaita) karjas, kujien kulmas, Kirstan Koukus (= paikannimi Laihialla).

    • Kosten Antti keräsi rötköjä

      Keltosta. Pilkkalaulu Kosten Antista, joka keräsi rattailleen rötköjä, raavaan luita - eikö olisi voinut elää ilman niitä? Jatkuu nuortenlaululla >Ei tunne tytönturakat.

    • Kumman Kuittijärvi

      SKVR:ssa maininta: joiku.

    • Kun mänet Tshikin mökkih

      Loru Korpiseliltä: Kun mänet Tshokkih, pistävy Tshikin mökkih, ensimäinen talo ei ole meijän, muut kai muijen...

    • Kunne miun Pajukka sai?

      Kunne miun Pajukka sai?- vaiko Vassila varasti? Näky ruhkat runnakasta, kauran kannat persehestä. sano Lonkan lokkonuoksi, suuren kankun koatanuoksi.

    • Kuparsaari, Mutala, Noskuva, Viskari

      Luetteloa Antrean kylistä.

    • Kurjen harmaa katti

      Loru ihmisistä tai taloista: Kurjen harma katti, Haimalan mustapää Matti, Kilisevä Liistoi, Isopussi Eskoi, Röhisevä Mäkilä.

    • Kurtti-Antti

      Kurtti-Antti Kuusamosta, Pitkän Liisan poika. Kurtti-Anttia on kouluutettu 16 kertaa, eikä kuitenkaan ole Kurtti-Antin vertaa.

    • Kuti-Katti

      Alku kylälorua (>Melitsoiset on melko köyhät), nimiaihe kysymys: Uot sie kuult Kuti-Kattii, näit sie Nännä-Markettua?

    • Kuu paistaa Kupittaalta

      "Ison vihan ajoilta": Kuu paista Kupittaalta, päivä Vermasvuoren alta.

    • Kuuluisia kyliä ja taloja

      Rovaniemen vanhimmat paikat (433) ja Suomen "vanhimmat ja isommat talot" (434).

    • Kuusiston Joppi

      Sillon on ollu nimet loppu kuin on tehty Kuusiston joppi ja sillon gans kuin tehti routkari hans.

    • Kynsivaara kysyy

      KyröläinenKynsivaara kysyy, Pullinki puhuu, Vaivuori vastaa, jäivaara jättää.

    • Kyttäläiset

      Loru Räisälästä: Kyttäläisiin kyntölänget, soppelaisin sontakärrit, Laukkasel on lava aisat...

    • Lappalainen

      Kyrön asukkaat: Lappalainen laajavatta Karpahan kaloja syöpi, umpilammin vettä juopi.

    • Leipä loppu Limberiltä

      Merikarvialta: Leipä loppu Limberiltä, viina loppu Tamperelta. Limberi lamberi lambaisii, limppu Limberin hampaisiin.

    • Leipä loppu Loikkaselta

      Leipä loppu Loikkaselta, Anttosen apupojalta. Tuota Mikko miettimää, Anttonen ajattelemaa.

    • Lempo tuopi Lehmojasta

      Lempo tuopi Lehmojasta, pahahenki Paiholoista, mulojasta mustarinta, jokijasta juoksutta, tähän kuoreen kutuun, kaluvirran kainaloon.

    • Lestiläinen leivänääri

      Kölli paikannimistä.

    • Lienan Matti

      Loru: Hattu-litta Liena Matti kapalois hiä votkottaa / Atti, Litti, Lienan Matti käpälöitä rötköttiä.

    • Liisa linnasta kolme hailia hampaissa

      Vrt. kotiseutu: Kolme hailia hatussa

    • Liisa, Helka, Kaisa,

      Nimiin liittyviä pilkkarunojaMari Suutari: Ennen Liisa muita liiko, nyt on L. liijottava; ennen Helka muita herjo, nyt on H. herjottava; ennen Kaisa muita katso ....

    • Likolampi

      Lähtään täst Likolammille, Likolammillek Kellokoskelle!

    • Linnakorpi lääväkorpi

      Linnakorpi, Lääväkorpi, Putsiluurin kangas (ei muista enempäää).

    • Lounatkylän lotavatsat

      Lavansaaren kylistä.

    • Makkara-Lassi

      Mau-vau, mauvau, Makkara-Lassi.

    • Mala Kokko

      "Myöskin sukunimi saatettiin ottaa tällaisen runoilun kohteeksi": Mala Kokko, kana tappo, siivet survo sillarakkoo.

    • Masku

      Paikannimiloru: Nousen mies aja / niet Kankkasten korpi kaja / Sitt kun pääse Halavall / pannan tupakki piippun palama / Sitt kun päässe Masku / Ei ollu markka taskus / Hä ols markan tarvinu.

    • Melitsoiset on melko köyhät

      Kylälorua Pyhäjärveltä: Melitsoist on melkko köyhät, Ampuorist heil annettua, kulle kappa, kulle kaksi, kolmii ei koko kylälle.

    • Mikkonen

      Loru: Mikkonenki, sontarenki, pahahenki, kirkossakin kenki, rajojansa renki.

    • Minä Isu iloinen

      Loru: Minä Isu (=Israel) iloinen juoksen, lempo vei leilin vitsan, krannin miehet pääsi edelle - jopa järvenpääs jätettiin, puuron keitti pussahutti - - siellä kirves kirisi, siell ränget rätisi, viisi syltä villa köyttä, suitti ohjat oivalliset (kerääjä arvelee että pala pitemmästä runosta).

    • Minä olen ennen nikki suomalainen

      Pilkkaruno: Minä olen niin nikki/rikki suomalainen kun Änkilän Joroinen jok syöpi kaivosta kaloja... Sisältää perinteisiä säkeitä (illat istui ikkunoilla, tuli nurkasta tupahan).

    • Mistä miehet tulevat

      Köllejä: Rokka-Tuomas, Kaali-Heikki. Mistä miehet tulevat? Tuolta puolen Tuulimyllyn, katajaisen kirkon takant, Kyyrylän kyläst, pikkoperseem pitäjäst, Rokka-Tuomaan tuvast, Kaali-Heikin kammaris (vrt. >Tämä kirja on kirjotettu).

    • Moronvuoreen vanhojapiikoja

      Vrt. nimipilkat: VanhapiikaAhtiselt se laulu alko, Matikalt saatiin lauttasalko, mill vanhojapiikoja Moronvuoreen vietiin.

    • Moskovan molotsa

      Moskovan molotsa, Uuenlinnan isvossikka. Kuin mie pääsin Pärspäässä, mukahin Muhulle, pöksähin pökälle.

    • Muolaan kolme kummaa

      Kolme kummaa MuolaassaMuolaan kolme kummaa: saharuukki, Kuusaan mylly, Iho' Jussi.

    • Mustolan pidot

      Pilkkaruno Mustolan pidoista jouluna: Tuol leikki, lemmon leikki, tuvas ol tukan nuhina, kartanoll ol kangen loiske, rikkavihko ikkunass, olkitamppu taikinass + >Tupa on täynnä tuppisuita. Hääpilkkasäkeitä sovitettuina paikalliseen taloon.

    • Myllyl lasta laitetaan

      Loru Valtimolta: Myllyn lasta laitetaan nätti Tiinan rekeen, kaunis Katri Ahone, korree Tiina Korhone, pitkä Tahvo Kuittine, lukkari Pekka Mustone.

    • Myllyll´ ol älykäs ämmä

      Soanlahdesta, virsi Kurkijoelta: Myllyll on älykäs ämmä, Myllyn Ieva enzimmäine.

    • Mäni tauti Tammikkoo

      Vrt. Ruikko Raikkolasta tappoi; Proosakertomuksiin liittyvät: Koin kulkuNarvusista. Luetteloa nimistä, ketkä tauti tappaa tullessaan Tammikkoon, Väikylään. Molemmat tekstit liittyvät jatkeena virpomalukuun.

    • Mään mie Narvaa

      Loru: määnmie Narvaa, ei näytä karfaa, mään mie Mannakkaa, ei hän annakkaa, mään mie syvälkaivoll, ei anna sysiä jne.

    • Määttä

      Määttä ilman päättä luisteli ilman jäätä.

    • Nännä-Marketta

      Ks. >Kuti-Katti

    • Oi, oi Ottelin Matti

      Toksovasta. Perinteinen runo >Jo on maattu marjueni sinä-muodossa Ottelin Matille: Jo on maattu marjueisi.

    • Oli meillä Ollikainen

      Eljas Raussilta: Oli meillä Ollikainen, kävi meillä källikäinen, joi oluven ollessansa, pisteli pijan käyvessänsä.

    • Olipa jokia sinne

      Loru kirkon kaukaisuudestaVenäjän rajalla: Olipa jokie sinne - - oli myöskin Oulujärvi. Kiannon kylymistä kylistä. Eipä käynyt monta miestä, vaimosie varsinkaan Herran huoneen hupina.

    • Olli oitatti mäellä

      Olli Penttinen oitatti (= hyppi, juoksi?) mäellä, äiti (Kuvalatar) luuli lehmäksi. Jatkuu >Matala minä Matille.

    • Onkamo kaloilta kuulu

      Loru Pohjois-Karjalan pitäjien kuuluista piirteistä.

    • Overnaja, Sivernaja gorkilla gul´aitšov

      Tveriläinen loru Overjana, Sivernajasta, joka kävelee vaaroilla, syö viinimarjoja ja kaalikettoa, juo viinaa, silmäilee tyttöjä, moittii akkoja, kiittää morsiamia.

    • Paatti raskas soutaminen

      jatkuu: Noroniemi noutaminen, kassi Kaahille kantaminen. Katkelma t. loru Ypäjän nimistä.

    • Paikannimistä

      IX1 3263-3264: koira t. hevonen tapetaan, osat jaetaan taloihin (talonnimirimpsu siis) 3265: Merven kylän talonnimistä loru 3266 Pekolan kylästä: Ellilässä vanhapiika, Santilla kans, ja Rajalassa tytär on naitava. 3267-3269: Lintu lensi Leijalaan, tahto mennä Tarsalaan, siivet sattu Sipilään.... (nimet tarkoittavat Tuuloksen taloja) 3271-3272: Kun jou'ut Jousaan, käy Kämppilässä... IX2 426: Mörkö tuli Möttölästä, Rujasilmä Rantalasta tuuliaispäässä tupaa... (=tarina?) 427: Kivijärvi kinnusilla, Saarijärvi Hännisillä jne.. XIV 1650: paikannimiparodia: Linnanpellon ukko Pornaisissa kerjäämässä - sanoi olevansa Linnunpillust, Linnunpillust Isoo laukkuu jne.

    • Pakan akka

      Ylihärmästä: Minä menin Pakale, sanoon Pakan akalle: Paa pata takalle, Heikki tuloo mettästä, Heikin on nälkä.

    • Palkeala

      Pilkkaloru Raudusta: Palkeelas pahan tekkiit: tappoit ämmän Taimlavvoa, Salamoonin saunan taaks.

    • Parikkalalaisen tuntomerkit

      ParikkalaParikkalaisen tuntomerkit: tuohikontti seläs ja kaurakuakku kontis; ullit jalassa, kissakontti selässä.

    • Pekkolan Heikki

      Pyhäjärven Kahvenitsasta: Kaikk myö pannua Kahvenitsoist, Pekkola Heiki perskolluo.

    • Perspääläiset riitelevät

      Narvusin Pärspäästä. "Pärspääläiset pääkerukset" riitelevät kovin - ilmeisesti esimerkkeinä sarja nimiä: Vasla se votettu mies, Kipo Matti kiitettävä, Kusa-Vasko kunniallinen, Tropella nainen toruja jne.

    • Pirpattu parpattu

      Tveristä, "laulettiin besoudassa": Pirpattu parpattu, pahan pudron keittäjä, liävän piälle peittäjä, brihoin syöttäjä: muud jätit murginalda, itse jäiti´ildaselda.

    • Pirun retket

      Talonnimiloru Ilmajoelta. Kaikissa mainituissa taloissa on ollut "pirulta riivattuja".

    • Pitäjäin y.m. nimiin liittyviä hoennaisia

      Pitäjän-, kylän- ja talonnimiköllejä ja -loruja Lapista (Utsjoki, Ylitornio, Länsipohja).

    • Pohjolaisen poukkupytty, Hannuloisiin heinäsaatto

      Nimikölli?

    • Pois minä menen täältä

      Repliikki: menen pois kuivilta Kulpakon kankailta, Vuoskimojärveen, siellä on kalaa ja riistaa.

    • Puhki maiden Punlasille

      Kylien- t. talonnimien loru Virroilta: Puhki maiden Punlasille, halki maiden Haukkasille, Sipilähän silmät tiukku jne.

    • Pulkkinen, Pakkari

      Hailuodosta: Pulkkinen Pakkari, Perä-Juho lahtari, Paavon erkki porvari ja Juho karvari, joka härjällä kyntää...

    • Putsi juoksi puu käessä

      Johdantona: Putsi juoksi puu käessä, läpi kylän länget päässä. Kaikissa erilainen lyhyt jatko.

    • Puurmannin puurua

      "Raahen koulun pojat ennen hokivat toisilleen": Puurmannin puurua, Manteliinin maitua, Lutmannn lusikalla, Sarkliinin saunan loukossa.

    • Puuska ajaa puureellä

      Puuskasta sanotaan halveksien: P. ajaa puureellä, valkjal hännättömäl hevosella.

    • Rahvel rakuel

      Lavansaaresta, "Haukku-lause": Rahveel rakuel, kuropöksy, Tontka! (kissan karvane kiel).

    • Renkku

      Vrt. SuttilaVampulan kylän taloja: Renkulla kissa tapettiin, syötiin, pala takapäästä vietiin Vilkille.

    • Riipijoen kosket

    • Rikkaita taloja

      "Sata sarven kantajaa, tuhan turkin antajaa" oli ennen ennen Käkisaaren Sorsassa, Veneheiton Vanhalassa.

    • Ruikko Raikkolasta tappoi

      Vrt. Mäni tauti TammikkooRuikko [=tauti] tappaa nimeltä mainittuja ihmisiä (Kondratan, Nesteren... yheksännen yllyn pyllyn, kymmenennen kylän vanhimman).

    • Rukavaara ruskia

      Kirvesvuoara korkia; Kompakko korkiaLoru Rukavaarasta, Kirvesvaarasta ja Kompakosta.

    • Ryssä

      Talojen nimiä Kiikassa.

    • Rytkönen rytkistää

      Varpaisjärveltä. Piru ajo jänistä kuuseen ja sano: Kitis, kuppana kuuseen, Rytkönen tulla rytkistää.

    • Räisälän kyliä

      Kuusi kuuluista kylää

    • Sainpa kummat kuulla

      Vrt. Läksi kummat kuulumaanYdinaihe: Sainpa kummat kuulla - Saivikkailla, Kuronmäellä on seppä säkkiin pantu.

    • Sakkola

      Sakkolalaisten ei olisi tarvis tapella, Herra antoi heille heinämaata, kauramaata - ne pitäisi vallalle tasata.

    • Sakkolassa kuusi kurjaa kylää

      SakkolaLuetellaan Sakkolan kyliä (Paukkuloiset ja Makkaroiset...), lopuksi arvoaseltelma: Vaikk on halvat Haitermoiset, Haparoiset halvempii.

    • Sakkulainen sai jäniksen

      Sai jäniksen, ampui harakan, variksen; Sakkolan kyläVrt. SakkolaSakkolainen sai jäniksen Pyhäjärven pyytölöistä - kerran keitti, söi kahdesti.

    • Sakkulaiset pitävät piikaa pappilassa

      Sakkuloiset on sangen varmat: pittäät piian pappilassa vallan poikiin varana.

    • Sakkulaiset pitävät piikaa pappilassa*

      **Sakkuloiset on sangen varmat: pittäät piian pappilassa vallan poikiin varana.

    • Santeri myyriin

      Koska Santeri myyriin meniKoska Santeri myyriin meni, myyri oven hakaan pani. Santeri kysy myyrilt lupaa,jos saa tulla uuteen tupaan.

    • Sata saarta Lentualla

      Ks. myös Sata saarta Sorsaveessä

    • Sata saarta Sorsaveessä

      Ks. myös Sata saarta Lentualla

    • Sepän Matti, selvä poika

      Narvusista: Sepän Matti tekee tuohesta venettä (ks. nimipilkat, esim. >Matti). Eri kylien ihmiset (kurgalaiset, kaipaalaiset, hakajaiset) katselevat.

    • Sikoniemen tyttö

      Nuolij-Liissilän seudulta: Sikoniemen tyttö laulo, pienen mäen märkähäntä, män tuo riihee rivota, hameheta halki pellon.

    • Sorola, Kurenranta

      Jaakkiman kyliä: Sorolass kun sopottaa, niin Kurenrannalle kuuluu.

    • Sorvalin likka

      Luumäeltä: So so so so Sorvalin likka, Perälässä Purolassa oli kahet kolmet kanki-suitet, liinaharja, lanka-loimet.

    • Soskua

      Soskualaisen tuntee siitä että vetää kelkassa koiranraatoa (luulivat koiraa sudeksi ja tappoivat)

    • Supin loru

      Lorumainen kertomus, jossa paljon paikallisia nimiä. Alkua: Jos katoo puukko taikka tuppi, niin sanotaan; ei suinkaan sitä muut vieny ko Suppi. Jos niis on puumerkki, kyllä sen pois ottaa Honkakosken Krevun Erkki jne.

    • Susi meni Sormusen tarhaan

      Loru: Susi vei Sormusen tarhasta porsaan, vei korpeen, heitti hännästä orteen ja alkoi nylkeä.

    • Suttila

      Vrt. RenkkuSuttilan kylän taloja Huttisissa. Aiheena suden eri osien jakaminen.

    • Taikina-Matti tahtoi naia

      Taikina-Matti tahtoi naia, Kovera-Matti kontin kantaa. Toisen tekstin jatkona >Vuohella sotaan.

    • Taivassalon taliparrat

      - veisasivat virren väärin, lukkari otti äänen pois.

    • Talala

      Talalan kolme taloa - Kupari mahtuu Rasiaan ja Rasia mahtuu Kelkkaan.

    • Talonnimiloruja

      Hääväen kulku, Koin kulku, Paikallishistoriallisia muistelmia, Rikkaita taloja, Sissien laulu, Yrtti Pihlajainen (Niemiläinen)Ks. myös epiikka: Nälän kulku, proosakertomuksiin liittyvät runot ja säkeet: Hurtan tunnustus, Paholaisen retketTähän on koottu erilaisia talonnimiloruja.

    • Tappoit lehmän, taitoit sarven

      Ks. myös epiikka: Luikku lehmän luusta; vrt. Vaskelan ja Palkealan paimenetPilkkaloru: Vopsin pojat t. tuuterlaiset t. sohvoloiset t. Saaren/Hauhian/Patjaan paimenet tappoivat lehmän, taittoivat sarven. Yleisin jatko: tekivät pillin lehmän luista, torven Torstikin jalasta yms. ja soittivat sillä. Erityisesti eri kylien paimenten välinen pilkkalaulu: "Ennen huutelivat Mertjärven kylän paimenet Patjaalan paimenille." (XIII 12565) "Sairalan ja Haukian paimenet kun sattuivat yhteen, niin sairalalaiset pistivät lauluksi." (XIII 484)

    • Tervu

      Reitti eri kylien kautta Kurkijoelta Elisenvaaraan.

    • Tololan muori

      Talolan muoriTololan muori se torilla pottuja kuori, Jukkaansa vitsalla perseelle suori.

    • Tontka, Tuomas

      Lavansaaresta, sarja nimiä ja luonteista: Tontka on totinen, Aapron Tuomas tuhmanlainen, Vanuhha on vakava, Vihura voro jne.

    • Turu, Toikka, Tuhkiainen

      Miehikkälän taloja omistajien mukaan lueteltuina.

    • Turusta mäntiin Tuurinkiin

      Loru: Turusta Tuurinkin, Tuuringista Helsinkiin, Helsingisä Viaporin västinkiin - siellä laivoja hiissattiin ja valskija herroja piiskattiin, pussista puuroo keitettiin ja näläkä-suareen heitettiin.

    • Tykky tyttäriä papin Matille, hovin Matille, lukkarin Matille

      Seitskarista. Johdantona >Täss on tykky tyttäriä, jatkuu loputtomana luettelona pojista: Näitä pannan Papin Matille, hoietaan Hovin Matille, luvataan lukkarin Matille....

    • Tyrvää

      Loruja Tyrvään taloista (1958) ja makasiineista (1957); jälkimmäisessä kosijarunon formula: Parkkikankaalla, Vehkakorvessa, kolmas kotona tyhjä (ks. esim. >Tule neitonen minulle).

    • Uggla

      Korpin äänen jäljittely, käytetty Ugglan nimipilkkana.

    • Ukko-Jussi

      JussiON NIMIPILKOISSA, mutta aihe ei ole tyypillinen nimipilkka! Ukko Jussi paimenessa, iso tuppi vyöllä, eikä tiijjä lampaistansa, vaikkois suvet syönä.

    • Uusikylä-Kankoinen

      Kylännimiluetteloa kylästä kylään.

    • Vankka joukko Vasaroita

      "Leikkiruno Kolarin ja Muonion vanhoista lappalaissuvuista".

    • Vaskelan ja Palkealan paimenet

      VaskelaVrt. Tappoit lehmän, taitoit sarvenKölli Metsäpirtin Vaskelan asukkaista. "Vaskelan ja Pelkealan paimenet olliit huonoissa väleissä. Kun kohdattiin haukuttiin esim. seuraavaan tapaan: Vaskelan vaivaset, kuu kullan päiväset, savpallin paistajat, kusivellin keittäjät" yms.

    • Vettä Veijalassa toista tulee Torosta

      Parikkalalainen loru: Nyt on vettä Veijalassa, toista Torsosta tulloo, Simpeleestä siihottaa.

    • Viijään kalat Katrille

      Liissilästä. Otsikko "Kalamiehet", loru: Viijään kalat Katrille, sorjat hauvit Sohville, malkkivatsat Marille!

    • Vikun gora korgia

      Tveristä: Vikun vuori on korkea, Vikku astu vuorta myöten kulttahattu päässä, vanha sieni suussa yms.

    • Viro-Heikkilä

      Pyhäjärven Viro-Heikkilästä, joka "jiäl, viitan hekkale piäl, nenä jiäs, parta jiäs, reslat ries, perse vies."

    • Viron Matti viinaratti

      Ks. myös Häärunot/Sulhasen pilkka: Sulho juomari (XIII)Kaukolasta: Viron matti viina ratti, juomaratti rallallee, haisuako haraka pytty, viina pytty pöllyvää. Häärunoissa yleinen sulhasenpilkka, tässä irrallinen esiintymä.

    • Virvana, Varvana, elä kävele kengittä

      Legenda-alluusio (nimet Varvana ja Miikkula)? "Lapsiin ollah stiihhut."

    • Virveli Jussi

      Ai sitkaaAi sitkaa, silmäsi vitkaa, Virveli Jussi ja vöy vöy vöy.

    • Višše, Višše, vivodua

      Tverinkarjalainen loru, alkuosasta vaikea saada selvää, lopussa "Holmovoisten" pilkkaa: polttivat kaurat kiukaalle, antoivaat Varvon miehelle ja itse lähtivät kerjuulle.

    • Yllö ylpeä ohjilla

      Laskiaisloruihin liittyvä kölli, "liukumalaulu". Ajajien luonnehdintaa: Yllö ylpeä ohil, Kononuokka kutsarin jne.

    • Älä Ylly yöllä kulje

      Älä Ylly yöllä haukuKehotus koiralle (tai ihmiselle?)nimeltä Ylly: älä yöllä hulku (=kulje), Yllyn yöllä huntit (=sudet) syövät. SKVR:ssä paimenlauluissa.

  • 4. Hokuja ja tilannerepliikkejä

    • Aa aa alle, missä olette olleet?

      Aa aa alleAa aa alle, missä olette olleet? - En voi kulkee iso poika edellä, pienet pojat peässä, papusäkki seljässä.

    • Antaa sateen sataa

      Antaa sateen sataa, pannaan pavut pataan, syödään mitä maittaa, viedään loput aittaan, pidetään Tyrvään vanhaa tapaa.

    • Ei oo ilman imehittä

      Takova, lukova, takova, bobruska. Kun tyttö nauroi, sanoi akka: Ei oo ilman imehittä, hevon häntä herkkuloitta, kärpäset märehtimättä, tervaskannot kukkimatta.

    • Ei oo syy pierijässä vaan penkin veistäjässä

      Pierujatkuu: vest penki kallallie, pierut pääsiit vallallie. Konteksti: "Vahingossa pierijälle sanottiin." (XIII 8369). Kahdesti häärunossa (kaason piereminen).

    • Ei ou ei niin leivänpalaa

      Ei ou ei niin leivän palloo, ei ou jyvän solomuu, ei jauhon hyppyy, kalan ujetta, maijon pisaroo.

    • Ei ryskä riihessä, puurokupilla nuoha syttyy

      Ei ryskä riihessä, ei kopsa korvessa, mutta kun pääsee puurokupille, kyllä siinä nuoha syttyy.

    • En minä joudu jouluna

      Vrt. Lauluja miesten toimista: Join jouluna olutta3-säkeinen: En minä jouda jouluna enkä pääse pääsiäissä, vain mä heilun helluntaina.

    • En tunne enää isäntää

      Vrt. Tanssilaulut: Minä en tunne tuota miestäPuhuja ei taloon tultuaan tunne enää isäntää, johon Yrjänä vastaa: "Vanhat kaikki vanhuuesta, kuolloin kautta korjatut".

    • Ennen päivän nousemista

      Petri Shemeikka kertoi kerääjälle nousevansa "Ennen päivän nuosemista, koin jumalan koittamista, auringon ylenemistä". Yleinen formula loitsuissa, ks. esim. VII2 16, 67, 83.

    • Hahi lintua

      LeikkilukujaHahi lintua, hahi teeriä, hahi koppelo haukan poikaa. Nää, nää näätäsein, kuule kultarintasein. Kontekstitieto: Hoennainen

    • Haikko suulleni tuloo

      Haikko suulleni tuloo, kielelläni kerkiee / unen kierot kielelläni. I3 2065 jatkuu: Ei ole haikko unen haikko, ei nälän haikko, vaan muun murehen. Kontekstitieto: "haikotellessa".

    • Hauki niinkuin mela

      Hauki niinkuin mela, kuha kunnon tohlo, niistäpä mummo teki ison kalakukon, niin kuin sikopahnan. Tulukoopa vieraattii syömään! Johan ne näet männellä viikolla syötiin.

    • Henkeään pelkäävä

      Menepä kuulemaan, soipiko merikari, lipattaako haavanlehti! Kontekstitieto: On sanonut joku, joka on henkeään pelännyt.

    • Hiekka-Heikki, Nurmi Tuomas

      Vrt. Tyttöjen laulut: Kun tulisi Nurmi-Tuomas (viitteineen)Hiekka-Heikki, Nurmi Tuomas nuoteihin! Kontekstitieto: Sanoo tyttö pistävästi kilpailijattarelleen.

    • Hirven huuli, peuran kieli

      ErilaisiaHirven huuli, peuran kieli, mateen maksa ja hongan oksa. Kontekstitieto: Parhaita erämaan herkkuja.

    • Hoh hoh huolellista (huokaus)

      Hoh hoh huolellista, kun ei oo toisen puolellista, ei oo eestä raatajaa eikä sänkyyn kaatajaa.

    • Hoppastilla, nappastilla - valkea poltti pillun pinnan

      Sekaisin vanhaa ja uutta runomittaaHoppastilla, nappastilla, veel vei turusta sillan. Valkea poltti pillun pinnan, siinä mie kuulun, paloi pillusta alahuuli.

    • Hui hui humalaa

      Hui hui humalaa, hää ei pelkää jumalaa, hääpäs panna paistumaa, paholaisiil maistumaa!

    • Hurin harin härkee

      Härillään oleminenHurin harin härkee, vanhan virsun kärkee. Kontekstitieto: Hoetaan härkää ärsyttäin.

    • Huttu hups härkkimes

      Kehotus syömään: Huttu hups härkkimessä, kiisseli vadissa kiehuu.

    • Huttu lapsille laitettu

      Kehotus ruoalle: Huttu on lapsille laitettu sekä velli keitetty, puohtimella peitetty, voita silmäksi heitetty. Menkää lapset latkimaan! XIII 11718: "Sano miun emmoin aina meille."

    • Hyvää huomenta - tule huoletta

      Vastauksia tehvehdykseen. Hyvää huomenta! - Tule huoletta! tai Aamuks valmiiksi!

    • Hyvää iltaa - siinä on silta

      Vastaus tehvehdykseen. Hyvää iltaa! - Siinä on silta. Jos tahdot niin tallaa päälle. Jos et tahdo, niin käänny takaisin!

    • Hyvää päivää - kirvesvartta

      Vastauksia tehvehdykseen. Hyvää päivää! - Kirvesvartta! tai Parempi hyväpäiväsi kuin sellainen vieras.

    • Isä putkeen, poika jälteen

      Isä putkeen, poika jälteen, muu perhe muurameen. Jatke: minä jäin jäniksen vahtiin. Vastaussutkaus kysymykseen: missä talon väki on?

    • Iän vasta iltasella

      Iän vasta iltasella, etelän aamusella, pohjoisen puolen päivän aikaan.

    • Kaalia vatiin

      Vrt. Syödään kaaliaKaalia vatiin, Kaisaa rekeen, anna mennä alas mäkeen! tai Kaalia vatiin, tytöt luttiin, mamma tee meille taaria puttiin! Isä kantaa tervasuttii.

    • Kaljaa kaapist, mam kopist

      Kaljaa kaapist, mam kopist, voi vaist, syö sakist!

    • Kiehu kitti kattilassa

      Vrt. VIIHDYTYS: Numerolorut [Kiehu kiehu pikipata -johdanto]Kiehu kitti kattilassa, ropota rokka padassa!

    • Kiepsahda tyttö kivelle

      Kiepsahda tyttö kivelle, käy taakseni tarakalle! Sitten mennään yhdessä kuin kaksi harakkaa.

    • Kierrä poloinen polku ja kanto

      Vrt. LOITSUT: Ohran sanatÄijän ämmät ääntä pitivät, kylä hornan tohisi: kierrä tää poloinen polku, kaarra kauhea kanto!

    • Kuinka sill' on suuri suu

      Kuinka sill' on suuri suu, laaja leuka - syöpi sonnin sorkkinensa, lehmän lieminensä... Konteksti: "Syömäristä".

    • Kuka paljon syönee?

      Kuka paljon syönööKuka paljon syönee, kivi suuri kiukaasta, arinasta paasi paksu, kurkkuun kurikan varsi, varstan varsi persiehen.

    • Kun kuolen, piippu mukaan

      Vanha mies: Koha mie milloin kuolen, pittää panna piippu kanssa, kun hauvassa havaitsen, saisin sauvun suikahuttuaa. 524:ssä vaimo vastaa: Tuonelassa ei ole tulta, pittää laittaa tulukset.

    • Kun päivän poikii satais

      Kun Jumala tuon tekis, päivän poikii satais, tuohon meiän koaalimaahan, tuost soaan soaamatoki, ottais olematoki.

    • Kuolleesta sanotaan

      Vrt. LOITSUT: Käärmeen sanatSiellä on maan mustina matoina, kirjavina käärmeinä. Kontekstitieto: Kuolleesta sanotaan

    • Kutti kutti kuiva juusto

      ErilaisiaKutti kutti kuiva juusto, parempi on maitoleipä!

    • Kutti, kutti, imehtolainen

      Kutti, kutti, imehtolainen, enpä neuvo vyöllä veden kantoon, kankaan kylvöpäivää.

    • Kylvin kylmän saunan

      Ks. myös Sekalaisia runoja: Kylmän saunan kylpeminenMie kylvin kylmän saunan, löylyttömän löyhäytin - varj olj vasta hautomatta; kyllin poltti kylmä sauna. "Eukko laulo metsääs, ko olj saant selkähee."

    • Kävitkös vinttura vipuun

      Jäniksen pyytäjän sanat Ks. myös LOITSUT: Jäniksen metsästysKävitkös sinä vinttura vipuun, kanttura tähän kahaan, pyyräsilmä pyydykseen. Toki sinä vanhemmalle puolelle ikääsi kiersit. Kontekstitieto: Vanhapiika meni naimisiin, niin sanoi eräs.

    • Käy, kaima, kalaan - kapakkaan

      Dialogi: kun pyydetään kalaan, ei jouda, kun pyydetään kapakkaan, joutaa. Kerran >Lemminkäisen virren johdantona: VII1 819.

    • Käydään padassa paistamaan

      Käyvään padassa paistamaanKäydään padassa paistamaan, sitten käydään maistamaan. Sie syöt puuron puikkosilla, mie mätän kourilla.

    • Lyö koppaa kovalla maalla

      Lyö koppaa kovalla maalla, iske kynttä kynnökselle!

    • Maito jäi marjakankahalle

      Puheenparsi. Kontekstitieto: "sanottiin kun lehmät kesällä ehtyivät"

    • Makaa pois Maanikkini

      Makaa pois Maanikkini, viel on joulu joutumatta, pääsiäinen pääsemättä.

    • Mikä kumma kummitseikse

      Mi on kumma kuun eressä, ku on terhe päivän tiellä, kuin ei nouse kuu merestä jne. jos asia on tapahtumassa eikä pääse tapahtumaan(I3 2028).

    • Mikä kumma kummitseikse*

      **Mi on kumma kuun eressä, ku on terhe päivän tiellä, kuin ei nouse kuu merestä jne. jos asia on tapahtumassa eikä pääse tapahtumaan(I3 2028).

    • Missä minun käpyni

      Missä minun käpyni, missä minun kalvoni, kala kutemaan menee. Kontekstitieto: Arvostelu kalastajasta, joka vasta sitten ryhtyy korjailemaan pyydyksiään, kun kalan pyyntiaika on jo tullut.

    • Missä, tsikkon, kävit?

      Missä, tsikkon, kävit? Vastausrepliikit: 1) Kävin suuressa lietteessä, niemen kainalossa, vanhassa venevalkamassa, ämmärukan hiilloksessa. 2) Kävin tsikkon tsimmissä. Tsikko on tsimmin ikkuna, taatto tammenlastu, maamo maitomöykky, veikko vehnäviiplo.

    • Mistä mie polonen

      Mistä mie polonen, teille atria asetan, kur rahat rakosta loppu, vaskikullat kukkarosta.

    • Mistä on sialla silmät

      Mist' on sika silmät saanutMistä on sika silmät saanut, jolla kuuta katseloovi - Eipä niillä ennen nähty - otavoa ollenkaan, tuskin marjoja metsässä. Konteksti: "Kun tuhmaa verrataan sikaan, niin sanotaan." (VI1 636)

    • Mitä sait?

      Mitä s ait? Sain siikaa, sianlihaa, munavoita ja vehnästä.

    • Mitä siinä keitetään?

      ErilaisiaMitä siinä keitetään? Isännälle ja emännälle rokkaa. Mitä minulle? Kusta kupillinen, paskaa lapiollinen. Kontekstitieto: Piika esitti, kun kysyttiin, mitä keitti.

    • Mitä siso viitsit surra

      Mitä sie siso sureksit? Mitä sie kaima kaarittelet? Senko syö syrjälläis, piere pitkin putkollais!

    • Mitäpä ne lapset laulaa

      Mitäpä ne lapset laulaa, oikkosormet soitteloo. Kontekstitieto: Kun joku lapsia kehotti tietojaan sanelemaan keräjälle.

    • Mitäs hakkaat - pirtin uuniin juhliks puita

      Tikkis takkis, nikkis nakkis. Mitä hakkaat? Pirtin uuniin pitkiä puita, joilla joulu keitetään, juhannuksena leivotaan, pääsiäisenä pässi keitetään.

    • Muistatkos mulloin

      Muistatkos mulloin kuin marjassa käytiin, ahosilla istuttiin ja leikkiä lyötiin, mansikoita poimittiin.

    • Muu muu mutikan poika

      Muu muu mutikan poika, tapa toi valkoinen vasikan poika, että ruohot rauhan saa.

    • Nii nii nippakenkä

      Nii nii nippakenkä panit paljon puurovettä. Et suita suolollais etkä täytä jauhollais.

    • Nuorikolle: Mari lapsein, piri piikain, tule kotiin

      Ks. myös VIIDYTYS: Tule huomenna meille - saat sylttyä syödä, rapakaljaa juoda tms.Mari lapsein, piri piikain, tule kotiin, saat sylttyä syödäkseis, hapantaaria juodakseis. Kontekstitieto: Sanottiin äsken kylään naidulle tyttärelle.

    • Ohtoni on metsän omena

      Kotiin tullessa ja kotona Ohtoni on metsän omena, mesikämmen källeröini. Terve, ohto, tultuos, mesikämmen, käytyös. Kontekstitieto: Tavataan myös sanoa, kun joku pahavirkaseksi tunnettu henkilö on hyvällä tuulella talossa käydessään.

    • Onpa Pekalla perettä

      "Näin oli Pirttiniemen Matin vaimo Kivijärveltä sanonut mentyään Kellon Pekan luo käymään ja nähtyään Pekan kuusi lasta lattialla."

    • Pitkä pötkö laiska lötkö

      Pitkä pötkö laiska lötkö, kauan makaa, hakoa. Kontekstitieto: Laiskan virsi

    • Pue neito nenästä varpaan nenään asti

      Yksityisiä lasten runoja ja lorujaPue neito nenästäsi varpaasi nenään asti. Nuoret miehet miekkavöissä, tyttäret kultasiloissa, vanhat akat vaskivöissä. Kontekstitieto: Tyttöjen pukiessa

    • Päin miestä kohti urosta

      Päin miestä kohti urosta. Kontekstitieto: Sitä sannoot viel nytkii - en muista milloi.

    • Päivä paistaa, päätäni kivistää

      Jatkuu: miehelle mennä. Kellekkä, kullekka? Ison Rotin pojalle, turvakkokorvalle, paalikkapolvelle. vai kölleihin

    • Pääskynen sinisiipi

      Pääskynen sinisiipi lensi päivän alate. Hussa pissa heijaa. Kontekstitieto: Sutta koiraa vastaan nostettaesa.

    • Pääskynen sinisiipi*

      **Pääskynen sinisiipi lensi päivän alate. Hussa pissa heijaa. Kontekstitieto: Sutta koiraa vastaan nostettaesa.

    • Reistaile rekivetoa

      Jatkuu: koeta kolmitalviaista, jakasaneeko mäissä mennä, voiko vuorelle yletä.

    • Riinis ruunis, uudet vaatteet

      Riinis ruunis, uudet vaatteet, ennenkuin kärpäset sittuu. Hyvästi käyvät, koreat ovat, tulevana vuonna räppänän tukkeeksi.

    • Ritafei, ratafei, kakkaraista paistua

      Ritafei, ratafei, kakkaraista paistua, muzikoille viiä, Donskoin kazakoille.

    • Rollora rollota

      Rollora rollota lakeista myöten, torvestä sisälle, lakeisesta pihalle.

    • Ruikuna raakuu

      Ruikuna roikuu, tolvana haukkuu, paju paju kelleri, paju paju kelleri.

    • Sataa talonpojan papupataan

      ErilaisiaSe sattaa talonpojan papupattaan, lukkarin luskaan, kirkkoherran kirnuun.

    • Se on tosi

      Se on tosi, että piika posi. Hän söi papurokkaa, pani polvensa kokkaan ja makasi kuin mallassäkki. Kontekstitieto: Vanhan kansan hoku.

    • Se sattaa talopojan papupattaan

      Se sattaa talopojan papupattaan, lukkarin luskaan, kirkherran kirnuun.

    • Silmäni syyhyy oikia

      ErilaisiaSilmäni syyhyy oikia, viereeni tulee poikia. Silmäni syyhyy vasempi, taitaapa tulla pahempi. Ks. Uskomuskortisto

    • Sip sip silakoita

      Erilaisia; Uteliaalle kuuntelijalle; Sopo, sopo sittaaSip, sip, silakoita, toinen puoli torakoita, Et saa sannoo kellekään! Kontekstitieto: Uteliaalle kuuntelijalle sanotaan.

    • Stok, stok, stokanua

      Stok, stok, stokanua, ana minnä podvodua, en löyvä dorogua,. Missä kivyt kriitskav, sielä pletti snaugav, okolnittsa gornittsa, kylyn buabo kstuubittsa.

    • Suur kiitosta, kostjumala

      Suur kiitosta, kostjumala, paljon kiitoksia. Jumala sulle, jumala mulle olkoon palkitsija. Suokoon sulle suuren osan joka paikassa olla ja omista sinun pojistasi kyntömiehet tulla. Kontekstitieto: Leikillinen kiitosloru

    • Suus-nanna suojenna vettä

      Suus-nanna suojenna vettä, varista vettä, vaavva (=vauva) vettä, pane minun napani paikalleen.

    • Syödään kaalia

      Vrt. Kaalia vatiinSyödään kaalia kahteen haaliin (=kertaan), se myö maksetaan, jos vaan jaksetaan.

    • Syön syötävää

      Syön mie syötävää, tuo sie myötävää. Viedään kaikki kottiin, pannan rautapottiin.

    • Tee nuppu nuoran päähän

      Tee nuppu nuoran päähän, solmu säikeen nenään. Jos et tee, vedät kahdesti.

    • Toinen huus, toinen hoikkas

      Toinen huus, toinen hoikkas, yli järjven yhteen tul'vat, ol'vat kuin vakka ja kans. "Sanotaan huononpuoleiseista ihmisistä kun menevät naimisiin."

    • Tule puurolle, puuro jäähtyy

      ErilaisiaSulhaseni, tule puurolle, puuro jäähtyy, silmä hyytyy, kaste happanee. Tuo lusikka tullsessasi!

    • Tule tupaan

      Tule meille tupaan, illalla istumaan, aamulla astumaan, päivällä päättämään, yöllä nukkumaan.

    • Tulee vieraita, enpä jouda

      Tulloo vieraita, enpä jouva: pitk sukka neulomatta, nappi paitaan panematta.

    • Tuolla vieraita tulee

      Tuolla vieraita tuloopi: ei oo herra eikä narri, pää on päivisen näköinen, muu on Ruotsin rutnikoita, ei nuo rutka ruunan koivet.

    • Tupa täynnä tuppisuita, peräpenkki pierijöitä

      Ks. myös Laulut laulusta: Tupa on täynnä tuppisuitaTupa täynnä tuppisuita, peräpenkki pierijöitä, lattia luuvaneniä! (Sanoi entinen mies, kun talossa ei kukaan kuulumisia kysellyt.)

    • Tupakkamiehen neuvo

      Teeppä tikku teräväinenTeeppä tikku teräväinen, puikko puolikyynäräinen, jolla kaivaisit karekset, piipun perät permostelet. Jos ois leuka kuin leveä, suus ois kuinka suuri, niin on kaikki kareksissa, piipun ihrassa ikenet, tupakissa turpavärkit. ("Kuullut nuorena vanhoilta tupakkimiehiltä.")

    • Tuttima tuttima mamma rukka

      Tuttima tuttima mamma rukka en mie vävyä saanutkaan. Tyttäres on sisorasilmä ja räkänokka.

    • Tyttölöil on tyyry loukko

    • Ukko uljas

      Ukko uljas, perse paljas, muistat sie muonisen, tajuat sie tannosen? Kontekstitieto: Sanoivat vanhat.

    • Ukko uunilta alas

      Ukko meni uunille; Ukko uunilla asuvi; Ukko uunilta putosKs. myös pitolaulut: TalkoovirsiUkkoa kehotetaan tulemaan pois uunin päältä (esim: Siel sie palat paistilaine, tulet ruppie rutimus!) tai ukon kerrotaan pudonneen uunin päältä "hapankappa kainalossa, rieska reesin välissä, pesim pytty persissä".

    • Uli uli, ukkoni kuoli

      Uli uli, ukkoni kuoli, kuka minut hevosen selkään nostaa.

    • Varas hirtetään

      Varas hirtetään, perse poltetaan. Pää pannaan aidan rakoon/jalat jokeen viskataan/niska lyödään nilelle/perse tervataan.

    • Voi ku olet pieni

      Voi kun sie olet pieni, kuipas mie olen nuori. Miksi parta kasvaa, kunhan ikä antaa.

    • Voi mun suurta suukuistani

      Voi mun suurta suukuistani, tuot ei täytä tähkätukku, eikä pieni heinä pietä.

    • Vuole, vuole puikkoa

      Vuole, vuole puikkoo kanan silmää kaivaaksein! Mitä kanan pahhaa tek? Söi kynnöt, söi kylvöt.

    • Yks, kaks, kolme, neljä

      Yks, kaks, kolme, neljä, kohta pääsen viiteen. Kontekstitieto: Vanhain käyttämä.

    • Älä manaa - Taivaan isä pudottaa kuuman kiven

      ErilaisiaÄlä manaa ja huuda. Taivaan isä pudottaa kuuman kiven päähäs- Kontekstitieto: Pelotussanat

  • 5. Eläintenpuheet

    • Etana ja kettu

      EtanastaYdinaihe: Etana kehuu parannustaitojaan, mutta kettu kehottaa sitä parantamaan ensin itse aiheuttamansa taudit. Sepitettyä, mutta sisältää käärmeen sanoja.

    • Hauki kyselee kalastajan kuolemaa

      Kalain valitteluaVrt. Kalojen valituksiaYdinaihe: Hauki (tai kala) kyselee toisilta kaloilta, joko (nimeltä mainittu) kalastaja on kuollut. Vastaus: kun yksi kuolee, toinen tulee tilalle.

    • Hiiri sanoo

      Hiiri on pakanaHiiri sanoo: sittan syyään, itsiän pakanana pietäh.

    • Hukka sanoi koiralle

      Susi sanoo hevoselle: mene koukkuma kotiin

    • Humalan ja ohran keskustelu

      Humalan syntyVrt. Pitolaulut: Oluen uhkaus; Laulu: Harvoin on ystävät yhessäYdinaihe: Humala, ohra ja vesi huutelevat toisilleen, koska "yhtehen yhymme".

    • Humalan ja ohran keskustelu*

      Humalan synty*Vrt. Pitolaulut: Oluen uhkaus; Laulu: Harvoin on ystävät yhessä*Ydinaihe: Humala, ohra ja vesi huutelevat toisilleen, koska "yhtehen yhymme".

    • Jäniksen valitus: miks ajetaan?

      Jänis pikku poikanen; Miks ajetaan; Miks ajetaan (Jäniksen valitus)Ydinaihe: jänis valittaa kohtaloaan - en ole syönyt kaurojasi, kaalejasi, haapa on ruokani, lumi on juomani, silti ajetaan koirien kanssa.

    • Jänis ja kissa

    • Jänis neuvoi poikiansa

      Jäniksen luku, kytän luku; Jäniksen neuvo pojillensa; Jäniksen neuvot pojallensa; Jäniksen opetus pojallensa; Jäniksen sana; Jänis neuvoi poikiansa; Jänis sanoi pojalleen; Jänisemon neuvo; Pupu, pieni poikanen; Pupu pupu poikaseniVrt. Kettu neuvoi poikiansaPohjoisilla runoalueilla kehittynyt pitkäksi, vivahteikkaaksi runoksi, muualla yleensä lyhyt. Varsinais-Suomessa säkeitä käytetty joululeikissä ("Jänistä").

    • Jänis neuvoi poikiansa*

      Jäniksen luku, kytän luku; Jäniksen neuvo pojillensa; Jäniksen neuvot pojallensa; Jäniksen opetus pojallensa; Jäniksen sana; Jänis neuvoi poikiansa; Jänis sanoi pojalleen; Jänisemon neuvo; Pupu, pieni poikanen; Pupu pupu poikaseni*Vrt. Kettu neuvoi poikiansa*Pohjoisilla runoalueilla kehittynyt pitkäksi, vivahteikkaaksi runoksi, muualla yleensä lyhyt. Varsinais-Suomessa säkeitä käytetty joululeikissä ("Jänistä").

    • Kalojen valituksia

      Ahven vaivanen valitti, Ahvenen valitus, Ajatteli ahven-parka, Kalain valittelu, Kalojen keskustelu kotipaikoista, Kalojen keskustelu kutupaikoista, Särki sanoi säynäjälleVrt. Hauki kyselee kalastajan kuolemaaYdinaihe: Ahven, kala, särki kyselee, mihin voi mennä kutemaan, tai valittaa verkkoja. Inkerissä (III, IV, V) aihe liittyy Tulen syntyyn: tulikipinä sytyttää meren palamaan ja kalat valittavat, mistä löytyy uusi kutupaikka.

    • Kanan sana

    • Karhu matkii poikia

      Karhu matkii poikiaanEpäselvää. Karhu varoittaa poikia, jotka käyvät hernevarkaissa.

    • Kauran sana

    • Kettu neuvoi poikiansa

      Kettu neuvo poikiaan; Kettu neuvo poikiansa; Repo neuvo poikiansa; Repo neuvo poikiansa vipuja ja ansoja välttämäänVrt. Jänis neuvoi poikiansa; Revon valitusRunoaihe on usein yhtynyt Revon valitukseen.

    • Kissa huusi kiukaalta - kohta kuolema tulee

      Kissa juoksi kiikisteli; Kissa laulo kiukovalla; Kissa istui kiukoallaYdinaihe: Kissa huusi kiukaalta: Kohta kuolema tulloo, lähestyy hengen lähtö. Aihe on joko yksinään tai osana kertovaa kokonaisuutta, >Kissan surma.

    • Kissa ja hiiri

    • Kissan vala

      Kissan lukujaKissan vannottaminen: lupaa pyydystää hiiriä ja rottia, ei varasta, katsoo talon parasta.

    • Kissan vala*

      Kissan lukuja**Kissan vannottaminen: lupaa pyydystää hiiriä ja rottia, ei varasta, katsoo talon parasta.

    • Korppi

      Korpin sanat miehelle, jolla oli huono hevonen.

    • Korppi kalujen tekijä

      Korppi vastaa kyselyyn.

    • Kruu kree kuller kukkuu

      Perustuu kurjen ääntelyyn, käytetty kehtolauluna.

    • Kukko sanoi kullalleen

    • Kukko sanoi: kuukuuk

      Lasten herätyslaulu.

    • Kukon sana

    • Kuparikärmeksen sana

    • Kurki sanoo

    • Kyyhkysen muna

      Kyy kyy kymmenen munaa

    • Käki kukkui kuusessa, löi minulle kättä

      Käki kukku kuusessa, mie kuusen juuressa. Käki miulle kättä löi: anna pois miun poi'ain, mie te'en siulle uuispaian, ummiskengät.

    • Lammas neuvoo hoitajaansa

      Lampaan keritseminen; Lampaan rukous; Lampaan sanat; Oinas itki osaansaVrt. Loitsut/Karjanhoito/Muu karja: Keritsijän sanojaYdinaihe: Lammas neuvoo mm., minä viikonpäivinä pestään, keritään, kieltää leikkaamasta "kruunua" ja "tyynyä".

    • Lammas sanoi hevoselle

    • Lauloi sorsa lammin suolla

      Sorsan lauluLauloi sorsa lammin suolla, kun mie voisi vuuen olla, kesokauten kehtajaisi, saisi saika syyäkseni, punakuoren purraksein.

    • Liinapeippo sanoo

      Västäräkin repliikki jäiden lähdöstä.

    • Linnun sanat kokille

      VirolaisvoittoisiaKs. myös VirolaisvoittoisiaMetsästäjä ampuu linnun ja antaa sen kokille, jolle lintu sanoo: "Älä keitä kippeästi älä praati palavast! Saksat syövät makkiast, kieli käyp rippeäst." SKVR:n mukaan virolaisvoittoinen.

    • Linnun sanat metsästäjälle

      Linnustaja, Lintu sanoo pojalleYdinaihe: Lintu tai jänis kieltää kaapimasta pataa tai nuolemasta härkintä, silloin ei mene ansaan.

    • Lohen kerskaus

      Lohi lauloi longotteliSäetasolla ei yhteistä, mutta kerskaamisen ajatus molemmissa teksteissä.

    • Majavan kanssa keskustelu

      Majavan pyynti

    • Maltaitten sana

    • Meriteeren ääni

      Oudot linnut

    • Mäkäräisen ja polttajaisen keskustelu

      Mäkäräinen maasta huusi, tule pois poltikkainen

    • Nauris sanoo kylvettäessä

    • Ohran sana

    • Oravan laulu

      Niin ennen orava lauloi

    • Papu sanoo

    • Parkanon kirkonkellot

      Parkanon: Kuka köyhän nai, kuka köyhän nai. Ikaalisten: toinen köyhä toisen köyhän...

    • Pääskysen laulu

      Pääskyseksi muuttunut tyttö, Pääskysen synty, Siso minut silkkipussissa mereen, muutuin pääskyseksiVrt. lyriikka: Emo jätti kiuruksi kivellePääskysen monologi: kertoo olleensa ennen tyttö, jonka sisko vei mereen. Länsi-Inkerissä (III) metsään hylätyn orpolapsen lauluissa vain säepari Tuost mie pääsin pääskyseks, jovvuin joutsenlintuseks. Muita pääskysen synty -aiheita syntykertomuksissa ja -legendoissa: pääskynen on syntynyt savesta tai kovasydämisen emännän leivistä. AT 720?

    • Pääskysen laulu*

      Pääskyseksi muuttunut tyttö, Pääskysen synty, Siso minut silkkipussissa mereen, muutuin pääskyseksi*Vrt. lyriikka: Emo jätti kiuruksi kivelle*Pääskysen monologi: kertoo olleensa ennen tyttö, jonka sisko vei mereen. Länsi-Inkerissä (III) metsään hylätyn orpolapsen lauluissa vain säepari Tuost mie pääsin pääskyseks, jovvuin joutsenlintuseks. Muita pääskysen synty -aiheita syntykertomuksissa ja -legendoissa: pääskynen on syntynyt savesta tai kovasydämisen emännän leivistä. AT 720?

    • Revon valitus

      Kettu itki poikiaan; Kettu itki poikiansa; Ketun valitus; Repo itki poikiansa; Repo itki rellitteli; Revon itku; Turun turkin kauluksenaVrt. Kettu lapsiansa; Kettu neuvoi poikiansa; PakenevaRepo itkee poikiaan, joiden arvelee päätyneen turkisnahkoiksi. Jakaantuu itäiseen ja läntiseen redaktioon. Idässä: Repo itki riukutteli/reyretteli, alla vuoren voivotteli, lännessä: Kettu itki poikiaan kiven päällä kyykyllänsä. Kannaksen piirissä (XIII, V) jatkuu Liekö maalla vai merellä -arvaussäkeillä, ks.lyriikka: >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; >Missä lie miun omani). Usein liittynyt >Kettu neuvoi poikiansa -aiheeseen. Dialogi jäniksen kanssa esiintyy runossa yleisesti Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä harvinaisina hajatapauksina muualla. Runon yhteyteen on liitetty satunnaisesti muitakin kettu-aiheisia säkeitä ja aihelmia.

    • Revon valitus*

      Kettu itki poikiaan; Kettu itki poikiansa; Ketun valitus; Repo itki poikiansa; Repo itki rellitteli; Revon itku; Turun turkin kauluksena*Vrt. Kettu lapsiansa; Kettu neuvoi poikiansa; Pakeneva*Repo itkee poikiaan, joiden arvelee päätyneen turkisnahkoiksi. Jakaantuu itäiseen ja läntiseen redaktioon. Idässä: Repo itki riukutteli/reyretteli, alla vuoren voivotteli, lännessä: Kettu itki poikiaan kiven päällä kyykyllänsä. Kannaksen piirissä (XIII, V) jatkuu Liekö maalla vai merellä -arvaussäkeillä, ks.lyriikka: >Ei tiedä emo kussa lapsi lauleleepi; >Missä lie miun omani). Usein liittynyt >Kettu neuvoi poikiansa -aiheeseen. Dialogi jäniksen kanssa esiintyy runossa yleisesti Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä harvinaisina hajatapauksina muualla. Runon yhteyteen on liitetty satunnaisesti muitakin kettu-aiheisia säkeitä ja aihelmia.

    • Sammakon sana

      Sammakon jäljen loitsussa myös viittauksia: "Mitäs sammakko sanoo".

    • Sika juosta siipotteli

      Sisältää sian repliikin.

    • Sika juosta siipotteli*

      **Sisältää sian repliikin.

    • Sika neuvoi poikiaan

      Sika neuvo porsastaan

    • Suden laulu

    • Susi itki poikiaan

      Susi itki poikojaa

    • Susi lausui lampahalle

      Uutti uimaan rupesYdinaihe: Susi: miksi olet kellotta kesällä? Lammas: mistä köyhä kellon saapi? Johdantona usein: Uutti uimaan rupesi, ui uutti suen saralle (vasten varvikkomäkeä, kohti vuorta korkeata, ks. >Hirvi ja lähde)t070500_051

    • Susi lausui lampahalle*

      Uutti uimaan rupes**Ydinaihe: Susi: miksi olet kellotta kesällä? Lammas: mistä köyhä kellon saapi? Johdantona usein: Uutti uimaan rupesi, ui uutti suen saralle (vasten varvikkomäkeä, kohti vuorta korkeata, ks. >Hirvi ja lähde)t070500_051

    • Tervas tuohta toruu

      Jatkuu: miks sie konna koukustelet? Mie vaan miestä lämmittelen.

    • Tipu, tipu, taapota

      Kanan puhetta: täytyy munia ja käydä kengittä. Käytetty kehtolauluna ja lasten lauluna.

    • Täin rukous

    • Vareksen sana

    • Varis kun lähtee Karjalasta

    • Varis vaikku vainiolta

      Varis vaakkuu aian päällä; Varis sanoo raak, raakYleensä >Tyttö syntyy, tyhjä syntyy -aiheen jatke, jossa varis puolustaa tyttöä: tyttären hääpidoista riittää myös varikselle apetta. Toisinaan esiintyy variksen ja kurjen vuoropuhelu, jossa jompi kumpi lausuu em. Tyttö syntyy, tyhjä syntyy -aiheen ja kehottaa polttamaan tyttölapsen, toinen yltyy tyttöä ja tämän hääpitoja puolustamaan. Vienan Karjalassa usein kehtolaulussa.

    • Vasikan valitus

      Vasikkainen vaikeroitti"Muut juovat emon maion, miulle vettä juotetaan--."

    • Vasikan valitus*

      Vasikkainen vaikeroitti**"Muut juovat emon maion, miulle vettä juotetaan--."

• 8. Sekalaisia runoja

  • Aamurusko päivän alku

    Aamurusko päivän alku, toivo alku autuutehen. Aina loistaa aurinkoinen, viisas vaikuttaa hyvyyttä - >Aina haukkuu hallikoira - aina kosket kohisevat - aina apu alkavalle, neuvo nuorelle hyväksi, täysi kukkaro kilisee.

  • Aina kiitän akkajaini

    "Eräällä oli tapana laskea leikki häissä ym. juhlissa humalassa kävellä lattialla ja laulaa näin": Aina kiitän akkajaini, nahkapaik on paijassaini, sukassaini suuri loukku.

  • Ei lapsi käsissä kärsi, ku ei kärsi kätkyees

    Ei laps käsissä kärsi, kun ei kärsi kätkyees. Sanonta kehtolaulun jatkeena.

  • Ei niin viisasta, jot ei petetä

    Ei niin viisasta, jot ej petetä. Eikä niin vahvo, jot ej voiteta. Eikä niin vickelä, jot ej jätetä.

  • Ei ollut näillä kylillä

    Yksittäinen säe: Ei ollut näillä kylillä.

  • Ei oo alku aineesta

    Ei oo alku aineesta, alku on maailman alusta, Luojon poikuisesta, Luojoin neitsyestä. Esiintyy irrallisena häärunon lopussa.

  • Ei taitu talven selkä, pakkasen paksu niska

    Kertovia aihelmia sisältävän runoketjun loppusäkeet: Ei siit taitu talven selkä, paksun niska pakkasella, pakkanen paleltammaan, herjaa hevosen riessä.

  • Ei tytti manalle joua

    Ei tyttö manalle joua, pitkä tukka Tuonelaan. Ehkä lemmennostoloitsun tai >Tulen synnyn katkelma (vrt. esim. VI2 6085).

  • Eipä tunne poloinen piika

    Eipä tunne poloinen piika, millinen minulla mieli, hänen kultakuormastansa, hänen vatsan vaivoistansa.

  • Emäkuva ennen poiki

    Emäkuva ennen poiki, heitti Moanikin mahoks, tiistolehmän tiineheks.

  • En minä sinua kiitä

    En minä sinua kiitä kiviltäsi, kannoiltasi, kuin et antane minulle, pihan pitkän juoksiaista, aito vieren astujaista - suop on sontaista pihoa. Vrt. Rukoukset: >Anna onni, suo Jumala (sontaista pihoa ym.).

  • En voi maata lokkien lojulta

    Makaisin maavesillä, vaan en voi Virovesillä, maata en lokkien lojulta, isännän ilopiolta, renkipoikain remulta / Tokkos voit merellä maata, luovolla levätä, hauvin hampahan ratsulta, (lohen, kiisken).

  • Enemmän emoni tiesi

    En minä mitään tiedä - enemmän emo tiesi - tiesi tervan karkiaks, makiaks riesan maion. V2 16 pitempi alku: tiiän miekin mingän tiiän - jos en paska paljon tiiä, jne. Vrt. >Kilpalaulanta I1 188 (tiijän tervan karkiekse, maiom mussam muikiekse), samantapaista loitsuissakin.

  • Enk' on toiste tullekkana

    Ehk' on toiste tullekkana, kernaasti kehannekkana.

  • Enpä tiedä tikka raukka kuta tammea takonen

    Ydinsäkeet: Enpä (eipä) tiedä tikka rukka, mitä tammea takonen, (kuta kusta kolkuttanen). Erilaisia jatkoja: enkä tiedä tyttö raukka, kuta tannerta takonen; mihi männä, missä käyvä, mihinkä minun osata; moni on pinnalta sileä - vaan on sisältä lahoa, toiset päältä köykäiset - vaan on sisältä sielät, sydämeltä ehykäiset; tuolla on enempi puita, jne.

  • Ensin huutaa huijahuttaa

    Ensin huutaa huijahuttaa, kun on kurkku kovimmillaan, sitten laulun langetessä kähistää kuni katala.

  • Harakall on rekko rinta - vaan ei piispana piellä

    Erikoinen jatke >Kun ma kuolen korven päähän -aihelmalle: Harakall' on rekko rinta - vaan ei piispana pi'ellä, variksell' on häntä pitkä, vaan ei pappina pi'ellä, kurell on kumia kulkku, vaan ei pi'etä lukkarina.

  • Haravan taotus

    Monissa kertovissa runoissa esiintyy aihelma, jossa seppää pyydetään takomaan harava. Tähän on koottu sellaisia tekstejä, jotka esiintyvät irrallaan yleisimmistä yhteyksistä: Sepposein miun selvosein, takoja i'än ikunen, ta'o miulle tarvisrauta, tao rautanen harava, hopeainen heinähanko, varsi vaskesta valata.

  • Hepo hirnu, häntä torvi

    Hepo hirnu, häntä torvi, hirnu hiiellä mäellä, päristi hyvä hevonen.

  • Hevosilla herrat kulki

    Hevosilla herrat kulki, varsoilla valitut miehet, kyydillä kylän parahat, jatkuu sananlaskurunolla: >Herrana hyvä eleä, vaiva päätä varjellessa.

  • Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä

    Kiinteä kokonaisuus rakentuu kolmesta aihelmasta: hullu tyttö/poika/akka/ukko/Vanha Vappu, villi(pyörä) etsi korvesta kiviä, kankahalta karpaloita + >Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita + >Suo kasvo sorian koivun.Vrt. Nimipilkat (>Akka, >Ukko, >Poika, >Tyttö, >Vappu, joka on hullu villipyörä ja tekee hulluja asioita).

  • Hyväinen minä olisin, kun hyviteltäisiin

    Hyväinen minä olisin, kun hyvin hyviteltäisiin, käpiäinen mie olisin, kuin käpehin käyteltäisiin (kaunis - kun ois kaunon kasvatelteltu, lellonen - kun ois lello liekulteltu). III-teksteissä puhuu naitu nainen, mutta ajatus on sijoitettavissa huonoon kohteluun yleensä (V3 576).

  • Ihmemaa

    Ydinaihe värimaan kuvaus: puut punaiset, maat siniset, keltaiset petäjän kerkät jne. Formulamainen ilmaus, joka voi kasvaa myös laajaksi kuvaukseksi, itsenäiseksikin runoksi. Ihmemaa esiintyy yleisimmin >Pakenevan päätöksessä pakopaikkana yhdeksän meren takana (tähän jaksoon kuuluu muutenkin metallivärien kuvausta: tyttäret tinasiloissa, vanhat akat vaskivyöllä jne), jonkin verran muissakin ketjurunoissa. Muuten se on vaihtelevissa yhteyksissä esim. erilaisten soutamisten määränpäänä (erit. III-V, XIII), runon minän kotina (kylärunot, epiikka ym.), vieraana maana (lyriikka) ym. Yhdistyy usein samantyyppisiin >Metsät mettä täynnä- ja >Ihmetupa- aiheisiin. Ruokamaiden (mesimetsän lisäksi esim. >Laulan meret mesiksi; >Meidän maat meelle haisoo) ja värimaan säkeet sekoittuvat helposti. - Metsästysloitsuissa on paljon kullan ja hopean kuvia. Ihmemaan tapaisia mielikuvia: 1) kuuna paistoi kuusen oksat, päivänä petäjän kerkät, 2) siell on kuuset kultavöissä, hongat hopeavöissä jne. Näiden kuvien jatkona joskus samoja säkeitä kuin ihmemaassa.

  • Ihmemaa*

    Ydinaihe värimaan kuvaus: puut punaiset, maat siniset, keltaiset petäjän kerkät jne. Formulamainen ilmaus, joka voi kasvaa myös laajaksi kuvaukseksi, itsenäiseksikin runoksi. Ihmemaa esiintyy yleisimmin >Pakenevan päätöksessä pakopaikkana yhdeksän meren takana (tähän jaksoon kuuluu muutenkin metallivärien kuvausta: tyttäret tinasiloissa, vanhat akat vaskivyöllä jne), jonkin verran muissakin ketjurunoissa. Muuten se on vaihtelevissa yhteyksissä esim. erilaisten soutamisten määränpäänä (erit. III-V, XIII), runon minän kotina (kylärunot, epiikka ym.), vieraana maana (lyriikka) ym. Yhdistyy usein samantyyppisiin >Metsät mettä täynnä- ja >Ihmetupa- aiheisiin. Ruokamaiden (mesimetsän lisäksi esim. >Laulan meret mesiksi; >Meidän maat meelle haisoo) ja värimaan säkeet sekoittuvat helposti. - Metsästysloitsuissa on paljon kullan ja hopean kuvia. Ihmemaan tapaisia mielikuvia: 1) kuuna paistoi kuusen oksat, päivänä petäjän kerkät, 2) siell on kuuset kultavöissä, hongat hopeavöissä jne. Näiden kuvien jatkona joskus samoja säkeitä kuin ihmemaassa.

  • Ihmetupa

    Ihmetuvan aihelmaksi on tässä ymmärretty säesarjat, joissa kuvataan tuvan tavanomaisesta poikkeavia aineksia: oviseinät osmanluusta, karsina kalevanluusta, sivuseinä sirkun luusta, laki lahnan suomuksista jne. Aihe on kiinnittynyt myös häärunostoon juhlatuvan (>Häätupa, I-II, III) ja kehtolauluun (>Tuuti lasta Tuonelaan, Länsi-Suomi) haudan kuvaukseksi. Tähän on poimittu muut vaihtelevissa yhteyksissä esiintyvät: esim. >Pakeneva- ketjurunossa, lyyris-eeppisissä runoissa (esim. >Kullan kutsut), eläinloruissa (esim. >Hiiren häät), loitsuissa (esim. >Löylyn sanat, >Polvenhaava, >Hämähäkin sanat, >Karhun vakat) ja pitolauluissa (>Tanssituvan pyyntö, >Tapanin virsi).

  • Ihmetupa*

    Ihmetuvan aihelmaksi on tässä ymmärretty säesarjat, joissa kuvataan tuvan tavanomaisesta poikkeavia aineksia: oviseinät osmanluusta, karsina kalevanluusta, sivuseinä sirkun luusta, laki lahnan suomuksista jne. Aihe on kiinnittynyt myös häärunostoon juhlatuvan (>Häätupa, I-II, III) ja kehtolauluun (>Tuuti lasta Tuonelaan, Länsi-Suomi) haudan kuvaukseksi. Tähän on poimittu muut vaihtelevissa yhteyksissä esiintyvät: esim. >Pakeneva- ketjurunossa, lyyris-eeppisissä runoissa (esim. >Kullan kutsut), eläinloruissa (esim. >Hiiren häät), loitsuissa (esim. >Löylyn sanat, >Polvenhaava, >Hämähäkin sanat, >Karhun vakat) ja pitolauluissa (>Tanssituvan pyyntö, >Tapanin virsi).

  • Ilman linnut lenneldih

    Ilman linnut lenneldih, soloveizet soiteldih, kartan piäss kargantettih, lauvan piäss laulatettih.

  • Itse nyt lämpseni lähetän

    Johdantona Kumu kuulu kylästä. Ydinaihe: Itse nyt lämpseni lähetän, hiien hirven hartioille, tahikka kamelivarsan. - vrt. >Lemminkäisen virressä I2 1020: Itse lieto Lemminkäinen jopa lämsänsä lähetti Hiijen hirven hartijoille, kaulalle kamelin varsan.

  • Jo mie jossain olisin ilman armotta Jumalan

    Sananlaskunomainen nelisäe: Jo mie jossain olisin, kussain kujertelisin, ilman armotta Jumalan, toimetta totisen Luojan. Tässä muodossa. Vrt. VKS 441. Yhdistyy rukouksiin, >Soisit suohon sortuvani -teemaan, orvon runoihin.VIIM lisää: Siitä kiitän Kiesustani-kuin ma kannan kahta kättä. Tähtiteksteissä vain ohimenevä: En minä mitänä voine ilman armotta Jumalan, toimetta totisen Luojan.

  • Jo mie jossain olisin ilman armotta Jumalan*

    Sananlaskunomainen nelisäe: Jo mie jossain olisin, kussain kujertelisin, ilman armotta Jumalan, toimetta totisen Luojan. Tässä muodossa. Vrt. VKS 441. Yhdistyy rukouksiin, >Soisit suohon sortuvani -teemaan, orvon runoihin.VIIM lisää: Siitä kiitän Kiesustani-kuin ma kannan kahta kättä. Tähtiteksteissä vain ohimenevä: En minä mitänä voine ilman armotta Jumalan, toimetta totisen Luojan.

  • Joiku pojille tyttäristä

    Olettakos nyt nähneet, tunturissa tuimia tammoja, vaaroissa valituita valkkoja?

  • Joikuja

    Eriaiheisia karjalaisia joikuja.

  • Jokihauki uipi jouten

    Joki hauki uipi jouten, selän haukien seassa, soatto siika salmen uia, möly vaski möllötellä.

  • Jopa kohta tulemme maholehmän löytäneeksi

    >Iso tammi -runon katkelman jatkeena: Jopa kohta me tulema, maholehmän löytäneeksi, sen mahalla maaneheksi. Pois on kultani kuluna - en (viihi) maholla maata.

  • Jos ois joet olunna

    Kun ois joet olunna, jokivieret venhämaina - saisi orjatkin olutta, palkollisetki panoja. Sama loppu rukousformulassa >Anna, onni, otravuotta.

  • Jos ois seppänä setäni, tekisi kultakengät

    Kehtolaulun jatkona: Jos minun setäni seppä olis, tekis minulle kulta kengät, hopiaiset housun nauhat, silkkiset säärsiteet, paperista paijan nauhat. Seppä-formula toistuu monissa runoissa, ks. >Huolihevonen, >Teräksestä kengät ja >Ampuisin akat kylästä. Housuformula esiintyy mm. kertovissa runoissa (>Veikon tuomiset), loitsuissa (esim. VII4 3114) ja häärunoissa (esim. VII2 3043).

  • Jumala on pesemättä puhtukainen

    Erikoinen säesarja, viittaa hyviin tuonpuoleisiin toimijoihin, yleensä Jumalaan/Luojaan/Luojan lapsiin mutta myös metsän haltijoihin (metsän emäntään, karhuun jne). Voi olla yksikössä tai monikossa: Ne on syömättä lihavat, pesemättä puhtukaiset, valkiat valelomatta. Esiintyy erilaisissa yhteyksissä (kertovat runot, esim. >Päivän päästö, lyyriset laulajan sanat, rukousloitsut)-

  • Jumala tiesi Jussin kulta, mihin vietänee

    Jussi kulta - kyll tässä on miettimistä, mihin tässä vietänehen, kuhun joutunehen / Jumala tiesi missä yötä lietänee. 8295 jatkuu: itkeäkö vai nauroa, äijän ompi kyyti kylmä - tässä pää meneevi.

  • Jumalan käräjät pilvissä

    Itsepä Isä Jumala, itse taatto taivohinen, piti pilvissä käräjät, säkeissä selvät neuvot, oli puolla poikasensa, varalla lastensa apuna. Käräjien pito pilvissä on loitsuissa yleinen aihe, ks. esim. >Rukoukset Ukolle.

  • Juomalaulu: on(ko) viinaa tapin tammisen takana

    Erilaisiin johdantoihin ja säeyhteyksiin (Viel on viinoa vähäsen / Heruta, heruta hiivan päältä, ym.) liittyvät juomalaulun säkeet: leppäsessä lekkerissä, tapin tammisen takana (tammisesta tynnyristä, honkasesta huonehesta, koivusen tapin takaalta). Formula: Tapin tammisen takana voi esiintyä muissakin juoma- ja juomarin lauluissa, tässä itsenäisempi juomalauluaihelma.

  • Kaikki veljekset vesille

    Kaikki veljekset vesille, ämmän lapset lainehille (VI); Lähtään velloset vesille, poiat soreat soutamaan (V).

  • Kaksi karjalaista ajaa

    Kaks karjalaista ajjaa lättättää, toinen kuorma on piiskaloita, toine kuorma on vempelöitä.

  • Kalat on kaivossa syvässä

    Kalat on kaivossa syvässä - lihat on linnun siiven alla, luut lihoitta, peät kaloitta, kuoret leivistä kovista. Jatko sananlaskuruno >Luun luota liha makea, kuorel luot' on leipä kypsi.

  • Karhu karja'a tulloo

    Yksittäiset säkeet: Karhu karja'a tulloo, kiljahellen kaljahellen.

  • Kesen heitit, et kehant

    Yksittäinen säe: Kesen heitit, et kehant.

  • Kiistoin meitä kihlattiin

    Kiistoin meitä kihlottihin, kiistoin vietihin vihille, pantihin papin etehen. Yleinen formula erilaisissa runoissa (esim. >Inkerin virsi), tässä poikkeuksellisesti irrallisena ja me-muodossa.

  • Kirin kitti

    >Miksi ei minua naida -aiheen jatkona: Kirin kitti, kirin nätti, kirin entinen emäntä, pani kissat kiimoillehen, jne. Liittynee >Lemmennostoon.

  • Kirves tylsä seppä sokea

    Katso laps lampahain, tako seppä kirvehein, Kui mie tulen Turusta, niin mie siulle palkan maksan. Miks on laihat lampahain, miks on tyltsät kirvehein?..ku on laiska lammaspaimen... seppäin sokia.

  • Kiskoin kivestä tuohta

    Ydinsäkeet: Kiskoin kivestä tuohta/piitä, vestin jäästä/veestä tervaksia. Usein jatkona >Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta; kerran >Hämeet ihmeet -aihelma. Tässä esimerkkejä myös loitsuyhteyksistä - tulen synnystä (I, XII), pakkasen loitsusta (XII 3897) ja kaskiloitsusta (VI2) - joissa niitä voi esiintyä runsaamminkin.

  • Kolme kummaa

    Kolma kumma tulloo, miun on tiell vastahain: yhel on tukat tuliset, toisell on sukat tuliset jne.

  • Kolmet kengät kontissa

    Kolmet kengät, puiset, luiset, kiviset - puisilla kotona, luisilla lumella, kivisillä kirkkotiellä.

  • Kuikka kestää keittää

    Kuikka kestää keittää, kuusi vettä kuiviin, seitsemäs suurukseen.

  • Kukko kun jyväsen saapi, sen kuletti kullallensa

    Johdanto: Pitäis lähtee pellon päälle, jyväsiä noppomaa, kuin kukko jyväsen saap'. sen kuletti kullallensa, kanto kaunokaiselleen. Jatkuu: >Kanna korppi kaihoani.

  • Kukko lauloi kulkullansa

    Kukko se lauloi kulkullansa, kana kaulavarrellansa, torakka toisella säärellänsä, sirkka toisella siivellänsä.

  • Kukko tuotiin Kuurinmaalta

    Kukko tuotiin Kuurinmaalta, sillä oli silmät siipein alla ja hakarenkaat hartioisa. SKVR:ssä kehtolauluissa, mutta poikkeaa niistä temaattisesti.

  • Kulki kerran kellon koria kerjäläinen

    Kulki kerran kellon koria kerjäläinen, joka veny verkavaattehisa, kulki kultasormuksisa.

  • Kun ei jäät jänistä kanna

    Erilaisia johdantosäkeitä (Mitäs silloin lauletaan, Ei ilman ihala kumma, Kumma kuitenkin tuleepi, Mi teki tämän tekosen) + perusidea: Kun ei maa(t)/jää(t)/suo jänistä/varista kanna, pelto(pellot) pieniä kanoja, nurmet nuorta morsianta (katu kahta neitsykäistä / piika poikoa parasta / piian pillu nuorta miestä. V ja XIII: yhdistyy kotiseututeemoihin. Pari kertaa vastaus moittijoille: suotta soimasivat meidän maita jottei... (V 2169, 2171) Erikoinen aihelma. Neito ilmeisesti lopussa painotettu ydin, Savossa selvästi seksuaalisia mielteitä, Inkerissä eeppisen kosintarunon aihelma: neito ei mene maahan, missä... ja toisaalta Tuurikkainen ilmoittaa olevansa kotoisin maasta, missä...

  • Kun ois pelto penkin päässä - niittäisin

    Kun ois pelto penkin päässä / Ko ois otra orren piässä - kaura saunan karsinassa - niin niittää nipottasi / niin mie leikata lepottelisi, sekä syyvä napottasi - jatkona sarja vastaavia.

  • Kun ois rauniot rahoina

    Yleensä toivomus: Kun ois rauniot rahoina, kiven juuret killinkeinä jne. Muitakin muotoja: Laulan rauniot rahoiksi; Meill on rauniot rahoina (V3). Perusmuodon jatkona usein juomisaihe: Joisin joka oluen, tai muita haaveita (pitäisin piikoja - olisi hyvä elää - ei tarvitsisi tehdä työtä). - Kyseessä on monessa eri yhteydessä muunteleva mielikuva raunioista rahoina (ks. esim. häärunot: >Kutsujen virsi; >Sulhaselta tiedustellaan matkan onnistumista); tähän koottu lähinnä toivomusmuotoisia.

  • Kun oisin osille luotu - syöttäisin nälkähistä

    Toive, että voisi auttaa köyhiä: Kun oisin osille luotu kuin muutin paremmat vaimot en näkisi nälkähistä, syöttäisin nälästynyttä, lämmittäisin kylmänyttä, kyllin kylläistä pitäisin (VII2 1991) / Anna onni, suo Jumala lapselle osaa tuooo, syötelläni nälköistä, viluista lämmitellä, alastonta vaattiuttaa (VII2 2409). >Anna onni, suo Jumala -rukousaihelmassa joskus samantapaista, sekoittuvatkin.

  • Kun on sydän sykkyrällä

    Kun on sydän sykkyrällä, mielenkuohu kukkuralla, kieli katkoo kahlehensa, kuni varsa valjahansa.

  • Kun onni työn tekisi

    Osaisin olla jouten, malttasin makkee syyä... kun onni työn tekisi, Jumala elon eläisi, haltie rahan hakisi. Vrt. VKS 139: Kyllä onni työt tekeepi, aitta kankaat kutoopi, laari langat kehrääpi.

  • Kuolleena matojen ruuaksi

    Kun kuolen mihin viedään - kirkon luokse, jalat edestä, pää jälestä - Ken siell minua outteloo? Ussit minua uotteloot, maot suuta matsottavat. Ke sitä saapi ku ei ussit saa? Sielt siis tuores tuotanoo, lihakarppi kannetaan.

  • Kurelta kulkku, kajavalta kaula

    Kun saisin / Ottasin / Mie otan kurelta kulkun, kajavalta pitkän kaulan, mill me vellii vetelen/vetäsin, lohon lientä lotkottelen/loisottaisin; Ota sie kurelta kulkku, kajavalta pitkä kaula... (häärunoissa, ks. Sulhasen pilkka: >Kurjeltako kurkun otit millä velliä vetelet; Morsiamen pilkka: >Ei syö muuta kuin murua; Morsiamen itketys: >Loholientä lotkottelet). Koska aihelma esiintyy mitä erilaisimmissa yhteyksissä, tähän on pyritty mahdollisimman paljon tekstejä, joissa jatkona vellinjuonti, myös häärunoista.

  • Kuuluu kumea kello

    Kuulu kumea kello, kehno kello rämpättää. Edellä sananlasku >Ei auta kilin kikerrös.

  • Kuuset oldih kuulemassa

    Se oli sitä erämaan taistelua, jota ainoastaan: Kuuset oldih kuulemassa, kuudamoinje katsomassa.

  • Kuusi kaatu kalliolle

    Kuusi kaatu kalliolle, yheksäksi ympyräksi. Vrt. >Pakeneva..

  • Kylmä kynsiä kysyy

    Kylmä kynsiä kysyy, alta jalkoja anoo, päältä tahtoo pääyttäni yms. Säesarja liittynee pakkasloitsujen mielikuviin (ks. >Pakkasen loitsu; >Iltalaulu niittäessä - samantapaista kuvastoa, kerran jälkimmäiseen yhdistynyt). III 99 ja 4009: >Äidin vaivojen palkinnon lopussa: Hyvä on hylettä syyä, paha on olla pakkasessa - Kylmä kynsiä kysyy jne.

  • Kylmän saunan kylpeminen

    Erilaisiin tilanteisiin liittyviä: Kylvin/Kylvit kylmän saunan, löylyttömän löyhöttelin. Sinämuotoisesta Larin Paraske: "Kun ennen kylvettiit herroja saunas ja tekkiit toistakin." V1 551 >Maaimansyntyrunon lopussa: Tuost mie kylvin kylmä sauna - Ves var ol varistamatta, vast ol' pehmyt hautomatta. Kyllä ne on kypsät miu kyllein, kyll ne on kypsät kylpömättä, vasta on pehmyt hautomatta.

  • Kynnet kylmänneet poukuilla

    Käin polone poukullein, panemua nuo paitojaan, Tarsi Taltasilla luo, sit olt kynnei kylmäneet.

  • Köyhällä on suru suuruksesta

    Köyhällä on suru suuruksesta, murhe murkinasta, poru päivällisest, itku illallisest.

  • Lammas on hyvä eläin - ei potki

    Lammas se on hyvä/lavia eläin, se ei pure ei potkase, villasesta viitan saapi - saparosta puteli tulpan, perse luust saap silmä-rillit - härkä kun männöö mättään juuree, hän puiskaa ja ruiskaa. (VI: Pukki on paha elävä, se puroo puut jne).

  • Lappalaisten laulu

    Lapin vaimo lauloi: Minun poroni menetvät methään ja syövät parkin puista. Jumala varjeli minun poroni. Minä soisin, että parkki ois puissa ja varvut myös.

  • Lapsia on laivallinen, keräpäitä kelkallinen

    Katkelma: Nyt on lasta laivalline, keräpiätä kelkalline.

  • Larin Parasken häissä

    Ylämuan akat sannuot, lasta liekutellessuan, laha mie tuuvin tyttöjäin, Suomen puolen poikasille - Suomess on pojat sorijat, ne ei ole nälän näköiset, viä ei vöillä vatsojua, remelill reisijiän, jne.

  • Leipälaukku leveä, viinalaukku viehättävä

    Leveä on leipä laukku, viina laukku viehättävä: siihe soppiit suuret metsät, sekä omat kosken kaurat, jne.

  • Leskiakka leikkasi

    Leski akka leikkai - tshirkkuset tshiihottii, harakkaset ballettii.

  • Liisall on lihavat lapset

    Runon minä kehuu Liisan ja Sohvin sorjia lapsia; ne pitäisi pian viedä vihille, etteivät asiat pitkistyisi: Asiat ku pitkistyy, niin ne mutkistuu.

  • Likat viedään lasarettiin

    Uusimittaista laulua häärunon jatkeena: Ai ai ai aia, voi voi voi voi, jo nyt vuotaa veri, jo nyt teidät' likkaparat, lasaretti peri, hepoiset on valjastettu lasarettia varten. Likat viedään lasarettiin uuden portin kautta, tohtor käypi lasarettiin punainen keppi käessä - - .

  • Likkapäitä, lullasia

    Tillillillin likkapäitä, naisen nahka lullasia, piian (l. pojan) imekkeitä.

  • Lokka lintu luopusempi

    Lokka lintu luopusempi, kalat keitti kattiloitta, liemet särpi lusikoitta, verkot katso venehittä.

  • Lähdettih tytöt peltoh

    Lähdettih tytöt peltoh, löyvettih hyö jäniksen, jänikselt jäitsät leikattih - jäitsät paisuttih, a tytöt nagrettih.

  • Lähdetään omaa eloa kirjottamaan

    Kuuluu runoihin, joissa SKVR:n mukaan viron kielen vaikutus ja virolainen runotyyli ilmeiset (ks. myös otsikot). Tässä otsikkona "Viron virsi": Läheme, läheme kirjottamaan, oma elloo kergittämään. Kes' ei lähe kirjottamaan, se saapi herran perustolle; koiran eestä voip' hän myyä, kui kasi maahan lyyä.

  • Läksi matkaa vähäsen

    Läksi matkoa vähäsen, pirautti pikkaraisen - kyille korpirimpilöihin, maoille suon mutahan.

  • Läksi tyttö veelle

    Läksi tyttö veelle, nosti helmat rejelle, siitä heän nyt langei, puoli perset halgei.

  • Läksin minä kuurusilla käymään

    Läksin minä ilta kuurusiilla käymään, katselemmaa niitä suuria hyviä---

  • Läksin teillä tietäjiks'

    Läksin teillä tietäjiks', torokoilla tohtoriks'.

  • Löylyn heitti löyhäytti

    Heitti löylyn höyhähytti, kiukualle kihnautti, vai niin kihnautti.

  • Maaria siteli silkillä, jottei rätti räpsähtäis

    Maaria (pyhäinen vaimo) - -, sääret silkillä siteli, jott'ei rätti räpsähtäis.

  • Matin maat, Matin hevoset

    Matin maat, Matin hevoset, Matin pellot päivärinnat. Säepari esiintyy itsenäisenä tai erilaisten runojen osana, joskus teema laajenee: Matin maita kylvetähän, peltoja perustetahan, tms.

  • Matin maat, Matin hevoset*

    Matin maat, Matin hevoset, Matin pellot päivärinnat. Säepari esiintyy itsenäisenä tai erilaisten runojen osana, joskus teema laajenee: Matin maita kylvetähän, peltoja perustetahan, tms.

  • Matopa syöpi moan vihoja

    Matopa syöpi moan vihoja, sammakko veen vihoja, sisiliusku puun vihoja.

  • Meilt on mull muille jouva

    Meilt on mull muille jouva, tok sitä en pojille anna, mut'en akoille anna, tyttölöill en tykkönää.

  • Menen metsähän kesällä

    Ydinsäe Menin/Menen metsähän kesällä muunnelmineen esiintyy yleisesti mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Tähän on poimittu esiintymiä, joissa aihelma muodostaa laajemman "kertomuksen" kesän tulosta ja minän/jonkun muun metsään menosta muissa kuin Ks. myös -aiheissa. Usein kyseessä on kertovan tai lyyrisen runon alkuepisodi tai kotiseudun ylistys: "Määt sie metsään ku kesolle, kesk' kesän heinäajana puhetessa putkejuuren, lehenkannan kasvaes" (IV1 1446).

  • Menen metsähän kesällä*

    Ydinsäe Menin/Menen metsähän kesällä muunnelmineen esiintyy yleisesti mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Tähän on poimittu esiintymiä, joissa aihelma muodostaa laajemman "kertomuksen" kesän tulosta ja minän/jonkun muun metsään menosta muissa kuin Ks. myös -aiheissa. Usein kyseessä on kertovan tai lyyrisen runon alkuepisodi tai kotiseudun ylistys: "Määt sie metsään ku kesolle, kesk' kesän heinäajana puhetessa putkejuuren, lehenkannan kasvaes" (IV1 1446).

  • Menit tytöt markkinoille

    Tytöt menivät markkinoille, näyttivät nännejään; pojan antoivat präänikkää.

  • Meren alli aina huus, meren kutka kummemmasti

    (Niin se lauloi pieni lintu), Meren alli aina huus, meren kutka kummemmasti / meren kuotra kuikutteli. 1844 laulu-aiheen jatkeena.

  • Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta

    Johdantona voi olla tuohen kiskominen kivestä (>Kiskoin kivestä tuohta) tai uhkaus: kun suutun! Ydinaihe: Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta, kiiskiltä kivisen linnan (särkilöiltä siätöpaikan, salakoilta uuen saunan, kuroilta kuún hävitän, haukiloilta hautapaikan, lohiloilta luotopaikan, suojan suurilta/pirtin pieniltä kaloilta jne.). Mielikuva esiintyy laulajan/loitsijan kerskauksena, myös käskynä erilaisissa loitsuissa.Joskus kertovissakin yhteyksissä, esim. >Pilvilampi (VII).

  • Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta*

    Johdantona voi olla tuohen kiskominen kivestä (>Kiskoin kivestä tuohta) tai uhkaus: kun suutun! Ydinaihe: Meren sytytän, poltan aitan ahvenilta, kiiskiltä kivisen linnan (särkilöiltä siätöpaikan, salakoilta uuen saunan, kuroilta kuún hävitän, haukiloilta hautapaikan, lohiloilta luotopaikan, suojan suurilta/pirtin pieniltä kaloilta jne.). Mielikuva esiintyy laulajan/loitsijan kerskauksena, myös käskynä erilaisissa loitsuissa.Joskus kertovissakin yhteyksissä, esim. >Pilvilampi (VII).

  • Metiäinen mettä kantoi

    Metiäinen mettä kantoi meijän kaivosta kapalla, hajalla hallon haarotteli viis, kuuys, vintilästä, kaks, kolmet kapalista.

  • Metsien lunastaja Ismaroinen

    Tinki metsoi Ismaroinen, puut lunasti Lusmaroinen, Lokkavitsan maat soreat.

  • Miehet luuli metsän savuksi

    Miehet luuli metsän savuun, naiset Narvan linnan savuun, tyttäret kirkon savuun, (pojat pienet pyssyn savuun).

  • Mies meni mykymäkeen

    Mies meni mykymäkeen, toine mies torikivelle, rukihine ryysy pääl, kaurakuorine kasukka.

  • Miksi on kotini köyhä

    Kodin köyhyyden tai kolkkouden selityksiä: isä ylpeä, äiti nöyrä; äitiä ei ole; pellot pienet; ei ole peltoja; kesällä ei kekoa tehdä (häärunossa); >Tuli poltti parkkimetsät.

  • Minua kaikki syövät

    Voi minusta votkat syövät - kesälinnut - täit - panin parmat kyntämääne - Itse istun pientarella, tapoin täit' turkistani, nappajelin nauhoistani.

  • Minäpä luotan Luojahani

    Jumalaan luottamisen formula: Mie vain luotan Luojahani, turvoan Jumalani / Mie vain luotin Luojoin peälle ja uson Jumalan peälle / Ken nyt luoksen Luojahansa, heitäksen Jumalahansa jne. Jatkona usein >Älä heitä Herra Jeesus -rukous- tai vakuuttelusäkeitä. V2 558, 2688 (yksin): Istun Jeesuksen sylessä. - Loitsuissa kietoutuu usein avunpyyntösanoihin. Yleinen, tässä lienee vain esimerkkejä.

  • Minäpä luotan Luojahani*

    Jumalaan luottamisen formula: Mie vain luotan Luojahani, turvoan Jumalani / Mie vain luotin Luojoin peälle ja uson Jumalan peälle / Ken nyt luoksen Luojahansa, heitäksen Jumalahansa jne. Jatkona usein >Älä heitä Herra Jeesus -rukous- tai vakuuttelusäkeitä. V2 558, 2688 (yksin): Istun Jeesuksen sylessä. - Loitsuissa kietoutuu usein avunpyyntösanoihin. Yleinen, tässä lienee vain esimerkkejä.

  • Mitä annan

    Kahdet parit karvakenkää, paidan annan palttinaisen: toisen annan toimikkaisen, kolmannen kolm'niitisen.

  • Mitä itket pieni pieni lintu

    Mitäs titität tiainen, pieni lintu lilittelet / Mitä itket pieni lintu, lintu tuima tuikuttelet - pahoilla pajupuroilla tiheillä tuomikoilla? >Tulehenko teen tupani -aiheen johdantona.

  • Mitä laulan, kun Viro kokee

    Mitä sillon lauletaan, kun meitä Viro kokepi, noitu kolme Lappalaista, tuonne meitä miero noitu. Vrt. loitsuja, etenkin tietäjän sanoja, joissa kolmen lappalaisen noituminen tavallinen aihelma.

  • Mitä tuosta jos piika pojan tekee

    Mitä tuosta jos piika pojan tekee, leskivaimo lasta kaksi.

  • Mitäs silloin lauletahan, kun häissä hätä tulevi

    Mitäs silloin lauletahan, kun häissä hätä tulee, veren juoksu juomingeissa. Häissä esitettyjen loitsujen varauksissa ja verensulkuloitsuissa esiintyvä aihelma. Tämän tekstin konteksti epävarma.

  • Monta kertaa köyhä

    Monta kertaa köyhä syöpi viimesen veronsa, aivan ainuon palansa, kun on soanta soalehessa, eläntä kylän varassa.

  • Narriksi tälle maalle

    Saappaat heitin Savonmaalle, virsut heitin Vironmaalle, itse tulin tälle maalle narriks.

  • Neitonen norosta nousi

    Neitonen norosta nousi, - -, älä puota poikojais, kannetuista katota.

  • Nenäkästä kiitän neittä

    Nenäkästä kiitän neittä, muovokasta morsianta: Nenäkäs pitävi neuon, muovokas molemat tuopi: Tuopi suuta - V-n villa vaippanensa.

  • Nenäni söisin ennenkuin sanani

    Mies ei mittää maksa, turpa maksaa tuhatta, sata ruplaa miu sannain; ennen minä nenäni söisi, ennen kun sanani söisin.

  • Neuvon neitonen pitävi

    Neuvon neitonen pitävi: Alta aittahan mänövi, peältä purnon pukkoavi, loan kautta pois tulovi, jne.

  • Niin on, noin on niityn aita

    Formulaiset alkusäkeet, erilaisia jatkoja: Niin on niin (noin) on niityn aiat, niin on niityllä veräjä(t) - kuin on pellolla petäjä, niin on niityllä nimmii, kuin pelloll on peräkivvii / rikkaall on risainen aita, köyhän aita on ai'aksist / Lotsarin/Latsarin kujasen aiat, risu siellä, toinen täällä, ym.

  • Noitapa Katti muistellaan

    Noitapa on, Katti, muistellaan: peltoja saviperiä, miestäpä on ryttyy hartioissa, hivustupo on könöneniä.

  • Nyt tulee turkin valta, viitan vallan jälkeen

    Omillanna myö olemma, turkillanna tarkenemma; nyt tulloo turkin valta, tähän asti viitan valta.

  • Näin ennen lintu lauloi

    Näi se enne lintu laulo, paukutti pakastiane, tiukutti tiase poika, koskessa kive kolossa, virra alla viettehessä.

  • Näin meill on ikä eletty

    Aloitusformula: Näin meill on ikä eletty - näin ikenet irvistetty, iän määrä tietämätöin; näin on varsi vanhennettu, näin ilossa, näin surussa.

  • Näin meill on ikä eletty*

    Aloitusformula: Näin meill on ikä eletty - näin ikenet irvistetty, iän määrä tietämätöin; näin on varsi vanhennettu, näin ilossa, näin surussa.

  • Näin unta unissani

    Kuulee sanottavan: Minä näin unta unisani: Oli kultainen sormus sormesani - kauhu kun mä heräsin: sammakko oli kädessäni, sormi housun reijässäni. Näin loppu hauska uneni, ja kauhu siaan siirtyvi.

  • Nälkä-Taipale, kurja kylä näkyy

    Köyhän kylän kuvaus: Voi männyttä mäkkii, köyhää kyllä kulluu, riihet kylmää lässiit, lavantauti taikinassa. Jatkuu >Miksi on kotini köyhä- ja kotiseutu-aihein. Saman tyyppinen kuin kotiseuturunojen >Toisen kylän pilkkaa -aihelmat.

  • Olen mieki koiltani korea

    Olen mieki koiltani korea, rivoiltani aivan riski, ei soa syyä suolineini, raponei rauskutella.

  • Olen Suomesta, Karjalasta sukuisin

    Olen Suomesta sukuisin, olen kasvant Karjalassa, hyvin kylmässä kylässä - turkki turvana, viitta vilua vasten - vilu viitalla tulee, turkki pääll ei tunnukkaa - halla käy halmehessa.

  • Oli mulla rakki rauankarvainen

    Nimilorun jatke: Olipa mulla rakki rau'ankarvainen, jolla oli hampaat kun kotahalot, kuono kuutta kirvesvartta, korvat kahta korttelia. Jolla mä lähdin peijakkaita ajamaan, tuolle puolen tunturivuoren, jost ei kuulu karjan kello, eikä vaella hevosen varsa.

  • Oli ruunoa oloksi

    Oli ruunoa oloksi, teki työnsä töykötteli, kynti pellot köykytteli veti puita vihdiköstä, samosi satulan alla.

  • Olin ennen ottomies

    Olin ennen ottomies, kävelin kappa kainalossa, mutta vielä nytkin virkaparka, kävelee pitkin nauris maata.

  • Olkoon kiitelty Jumala

    Yleinen kiitosformula: Olkoon kiitetty Jumala, ylistetty yksin Luoja! Tähän poimittu vain yksinäisiä esiintymiä.

  • Olonetskoi burlakkoi

    Olonetskoi burlakkoi, gorotenkoi kauhtanoi, klinja bieloi, kauhtan sieroi, njevidali dai njeslihkali.

  • Oluessa ollessani

    Oluessa ollessani kalua minulla kyllä - olu päästä olkene, kalu kauvas kulkene.

  • On joukko Jorottaria

    On joukko jorottaria, paljo Paavon tyttäriä - juovat joulutynnyrini, syövät syöttilässikani.

  • On se mehtyä yheksän

    On se mehtyä yheksän, yheksän on kuivaa puuta, yheksän kuivaa katajaa, pihlajoita kolmen, neljän, reistakame rekipahaa.

  • Oravia, näätiä liekö Savon salossa

    Laulu-aihelmien välissä säkeet: Olenookos ollenkaan, oravia orkomailla, näätiä Savon saloilla? Oma valkonen orava, savonnäätä rekkorinta.

  • Ostaisin hyvän oriin, ajaisin anopin aitojen alitse

    Johdanto: >Istun tässä illan kaiken. Aihe: Ostasin hyvän orihin - Ajoa körötteleisin, anopin aitojen alaitse: Anoppi pääty ikkunassa - Ei ole vävy ensimmäinen - pitäis vävy pirttih ottaa, ei voi - ovihakojen ottamatta.

  • Pajatin kasvaa kuoriin kanssa

    Pajatin kasvaa kuoriin kanssa, kohotellen, hohotellen.

  • Paljo on tikalla huolta (Tikka tiukku kultarinta)

    Kotiseutu-aihelmien jatkeena: Tikka tiukku kultarinta, paljo on tikalla huolta - kuhu hää kulkoo salloo, kuta kuusta kolkuttaa, käkikii kukahtelloo, salomaille saatuaa.

  • Paloi meiltä parkkimetsä

    Keskeiset säkeet: paloi meiltä parkkimetsät (/tuli poltti tuurat metsät), vesi nousi vehkasuolle, (kurki karpalot hävitti; halla halmeet hävitti). Liittyy erilaisiin yhteyksiin köyhyyden kuvana.

  • Pannaan piiput palamaan

    Otsikon "Virolaisvoittoisia" alla runoja, joissa SKVR:n mukaan viron kielen vaikutus ja virolainen runotyyli ilmeiset (ks. myös otsikot). Tässä kehotuksia: Akkama miehet menemään, pistämä piiput palamaan; Akkama tupaa tekemään; lopussa seksiaihelmaa: Ajo närki aita myöten, nippi nännet.

  • Paras mies reissuun pantiin

    Paras mies reisuun pantiin, joi kuorman mennessänsä, hevosen takasin tullessansa.

  • Parempi oro ojassa kuin neito pahoilla mielin

    Huoli-aihelmien yhteydessä sananlaskumaiset säkeet: Paremp ois oro ojassa, satamarkkane savessa, liinaharja lietteessä, kuin neito pahoilla mielin.

  • Pidin piennä pellavaista

    Piin mä piennä pellavaista, aian kolkat aivinaista.

  • Pienet tytöt laulaa

    Lorumainen: Kontson pojat kuulkaa! Pienet tytöt laulaa, kilikossa kiven päällä - kun sie parastist naiti - vuipili rumpka piiva iesti, viina loppu kaiki.

  • Piiat pilkan pistävät

    Piiat pilkan pistävät, vie en Viron vioiksi, Savoin suuriksi sanoiksi.

  • Piikkoliivit, nankiliivit pitäisi tehdä

    Ei oo miulla liivilöitä, pitäis tehä piikkoliivit - sitsiliivit -nankiliivit.

  • Pikkunen lintu harmaapää

    Pikkunen lintu, harmaa-pää, se on vanha poika, joka taivaan alla mököttää, pahoin ilemoin eillä. Patoo kantaa selässään, meinoo keittee puuroo, vanhat hampaat kuluneet, ei jaksa purra leipee.

  • Pikkunen poika

    Pikkunen poika myllymäessä, punanen jakku ja musta hattu, tuli minua friiaamaan.

  • Piruko tästä piiat vienyt

    Piruko tästä on piiat vienyt, lempo ampu leskivaimot.

  • Pisu piukutti kivellä

    Pisu piukutti kivellä, räsy räyni rättelissä, tulka maalle toiset pois, nyt on rauha rantamilla.

  • Poika ei korkea koilta

    Tuo poika pokarin poika, tuo ei oo korkia koilta, eikä suvultansa suuri; moni köyhä poika rukka, se on koiltaan kopia, suultansa on aivan suuri.

  • Pojall on punaset pöksyt

    Pojal on punaset pöksyt, ruohopäist persuttimet. Kaskuunk mie sen kaskun kaik?

  • Protnoi, jotnoi, meiän isannät

    Protnoi, jotnoi, meiän isännät, meiän emännät roskanaljat.

  • Punikki punainen lehmä seisoi saaren rantasella

    Punikki punainen lehmä, seisoi saaren rantasella, punaisesssa kytkyessä. Vrt. Kohtauksen loitsun alussa XIII3 9048: Punikki punanen lehmä juosten juomaan menee, juosten juomasta tulee heinäsellä kytkyellä. Myös "rupiloihtu" VII4 1867.

  • Punukan naitto

    Kommentissa runon taustana kertomus miehestä, joka oli naittanut 40 naittilasta, maannut 3 vuotta kylmässä huoneessa, ja lopulta lähti naittamaan lapsenlastaan (punukkaa): Käski panna varsan valjahih, puikkohon punaisen ruunan. Jatkuu >Jouduin kurja kulkemaan -säkein.

  • Putron söi, patasen rikkoi

    Putron söi, patasen rikkoi, sanoi korpin kaivavaksi. Putron söi, pataisen rikkoi, sanoi kissan rikkovaksi, pitkähännän pilkkovaksi.

  • Putsi juoksi puu käessä

    Johdantona: Putsi juoksi puu käessä, läpi kylän länget päässä - erilainen lyhyt jatko jokaisessa.

  • Rahat maksoi rautapaita

    VII: Rahat makso rautapaita, hopiat hyvä hevonen - mitä miehet maksanevi? Kyllä pää kyperön saapi, jalat uuet ummiskengät, hankkia hyvät hamoset. Paraskella >Varkaalle menijässä, Kannaksella kotiseuturunossa.

  • Rakovalkean, kodan osia

    Paloi kolmikoskuksinen kota, hyrynlyry, kaksi kantapallukkata, nuotionaula ja vipu, ja kotkansulkainen viuhka.

  • Reska rehjotti tuvassa

    Reska rehjotti tuvassa, asu aivan uunin alla.

  • Ritajan, rätäjän, pyörittelen

    Mie ritajan, mie rätäjän, mie miestä pyörittelen.

  • Runonkerääjälle

    Mitä sie nyt herra miitit, läksit suotta Suomen maahan, Karjalahan - kastut Karjalan kosessa, Suomen virrassa vilustut, linnan virrassa likoat. - Kun ois panna kuivumahan, vielä sinusta mies tulisi (ks. Miestenlaulut >Viel minusta mies tulisi, jos ois panna kuivumaan).

  • Ruuna ruuaksi pitäisi

    Oisko kaikki kaunoseni - ru'alle rupeamassa, ruuna ruo'aksi pitäsi, herkuksi hyvä hevonen - muru kullenki tulisi, vielä muuan murutta jäisi.

  • Saapiko saarella eleä?

    Saapiko saarella eleä, ollako kosken kuuluvilla, jossa lumi lusikat pesee, vesi kaikki puhtaaksi puhistaa? Saaressa, rannalla elämisen hyvyys tai huonous on yleinen teema kotiseuturunoissa (niissä kuitenkin kannanotto puolesta tai vastaan).

  • Sanottiin joutuvan Savoon

    NIin sano savon näkijät minun saavani Savoon, Joroisin joutuvani Toinen jatkuu: Oma kotoni näkyypi, Savon saunat lämpiääpi; toisessa manataan sanoja itse Savoon.

  • Sata savua näkyy

    Kiinteä aihelma: Katsoin omille maille: sata savua näkyy, tuhat tulta tuikuttaa tuhannen tuvan ovesta sata saunan räppänästä. Tässä kotiseuturunojen ulkopuolella esiintyvät, useimmiten >Läksin rannalle merelle, ei ollut meressä vettä ja >Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi -runoissa, muissakin matka-aiheissa ja lyyriseeppisissä runoissa (>Lauri Lappalainen, >Sotamiehenotto ym.).

  • Sata savua näkyy*

    Kiinteä aihelma: Katsoin omille maille: sata savua näkyy, tuhat tulta tuikuttaa tuhannen tuvan ovesta sata saunan räppänästä. Tässä kotiseuturunojen ulkopuolella esiintyvät, useimmiten >Läksin rannalle merelle, ei ollut meressä vettä ja >Löysin karjan kankahalta, panin paimenen papiksi -runoissa, muissakin matka-aiheissa ja lyyriseeppisissä runoissa (>Lauri Lappalainen, >Sotamiehenotto ym.).

  • Semmonen mies sais mennä Pohjan perille

    Semmonen mies sais mennä Pohjan perille pittäätä, Lapin muaha laukaase.

  • Seppä istui seipään nenässä, kymmenen syltä syväs

    Seppä istui seipään nenäs Kymmenen syltä syväs.

  • Siat syömättä lihovat, akat paksut polkematta

    Säekokonaisuus: Siat syömättä lihoo/sileät, akat/naiset paksut painamatta/polkematta; Lehmät lypsää poikimatta; Kanat kukotta munii. Yhdistyy erilaisiin runoihin.

  • Siirisilmä, kuurikulma

  • Sikoi sievin tyttäristä

    Sikoi sievin tyttäristä, paras palkka piioista, rumin ruokolattarista, myöhän myllylle menee, päivän nostessa norolle.

  • Silloin kynkä köyhän naia

    Silloin kynkä köyhän naia, kons kasvaat kataja marja, sitt saap oltta ostamatta, taari oman takkee.Jatkona sananlasku >Hatusta miehen tunnen.

  • Silmät on kuin pikkoniiet

    "Vanha herjaus": Silemät on ku pikkoniiet, hulet on ku kurpposer ruoiut, nenä ku tallosian kärsä, su kuv varsav v-u.

  • Silmät sipalat - lasna penkiltä putosin

    Huonojen silmien selitys: Siit on silmäni sipalat; Miull on silmät sinne tänne, toinen katso kainalohon - lassa lankesin jakulta, piennä penkiltä putosin.

  • Siskon vieraana

    Lyhyt kertomus: kulkemisen kuvaus - tulin siskon taloon - sisko mulle ruuan laitto.

  • Siso ajoi ohitse - ei tule sisään

    Siint se ajo siun sissois, suku suurta tietä myöte. Mutt ei tule siso sissää, eikä kohta kohvilleis, eikä soa sajulleis.

  • Sitä saaniksi sanoisin

    Sitä saaniksi sanoisin, korjoksi korottelisin, korjoksi kunnioittaisin.

  • Sormet täynnä sormuksii

    Sormet täynnä sormuksii, kääet kulta-renkahii.

  • Sorsall on soria rinta, kurella kumia ääni

    Erikoinen lintujen kuvaus >Liekö tetri tielle tehnyt -runon jatkona: Sorsall on soria rinta, sek ei suorasta ujunut; Variksell on vahva rinta, sep ei päässyt vallan päälle; Kurella on kumia ääni, sek ei kuullut kumiasti.

  • Souda laiva Suomeen

    Aloitussäkeet Souva laiva, jouva laiva, souva Suomen rantaisee / souva tuolle rantuelle (saarelle; Soikkolaan)esiintyvät monissa kertovissa runoissa, >Laivaleikki-leikissä sekä joskus itsenäisenäkin pikkurunona. Tässä tuskin kaikki esiintymät. - Aihelma jatkuu kahtena päätyyppinä: Suomeen soutuna (yl. >Suomeen pako -runon yhteydessä) ja soutuna rannalle, jolla tuikkavat tulet (esim. >Lunastettava neito -runon yhteydessä.

  • Souda laiva Suomeen*

    Aloitussäkeet Souva laiva, jouva laiva, souva Suomen rantaisee / souva tuolle rantuelle (saarelle; Soikkolaan)esiintyvät monissa kertovissa runoissa, >Laivaleikki-leikissä sekä joskus itsenäisenäkin pikkurunona. Tässä tuskin kaikki esiintymät. - Aihelma jatkuu kahtena päätyyppinä: Suomeen soutuna (yl. >Suomeen pako -runon yhteydessä) ja soutuna rannalle, jolla tuikkavat tulet (esim. >Lunastettava neito -runon yhteydessä.

  • Souda, souda, soutajani

    Kehotussäkeet "Soua soua soutajani, piä pereä perän pitäjä" aloittavat yleensä >Iso hauki -aihelman. Tähän on koottu muita esiintymiä, joissa yleensä pyydetään soutamaan ihmeelliseen maahan (>Ihmemaa), tai, harvemmin: Kuhun aina aallot käyvät, tirskuvi vesipisarat. Esiintyy kertovissa runoissa, lyyrisissä yhteyksissä, loitsuissa.

  • Suon koivu, kankaan petäjä

    Kotiseuturunoissa laajempi ylistyskokonaisuus; näissä runoissa samat alkusäkeet: Suo kasvo sorian koivun, kangas kaunihin petäjän, korpi kuusen kukkalatvan; säesarja yhdistyy useimmiten aihelmaan >Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä sekä sitä seuraavaan sananlaskuun >Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita. Muita lähiaiheita: >Sukuunsa on suopetäjä sekä kasvun motiivi Putki kasvaa puuta vaste, vesa vaste kantojaan(IV, V3; vrt. >Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten).

  • Suon koivu, kankaan petäjä*

    Kotiseuturunoissa laajempi ylistyskokonaisuus; näissä runoissa samat alkusäkeet: Suo kasvo sorian koivun, kangas kaunihin petäjän, korpi kuusen kukkalatvan; säesarja yhdistyy useimmiten aihelmaan >Hullu poika villipyörä etsi korvesta kiviä sekä sitä seuraavaan sananlaskuun >Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita. Muita lähiaiheita: >Sukuunsa on suopetäjä sekä kasvun motiivi Putki kasvaa puuta vaste, vesa vaste kantojaan(IV, V3; vrt. >Ei ne kasva kaikki lapset - kuin putki puuta vasten).

  • Surma tulee sukkajalassa

    Surma tulloo sukkajalas.

  • Susi juoksi suota myöten

    Johdantona esim.: Susi juoksi Suomen maata, samosi Savon rajoja (VII3). Keskeiset säkeet: Susi juoksi suota myöten, karhu kangasta pakeni - jatko: Suo liikku suen jälissä, kangas karhun kämmenissä (I3).

  • Susi juoksi suuret selät

    Susi juoksi suuret selät, karhu kankaat kavisti. Vrt. >Väinämöisen kantaleensoitto.

  • Susi on syönyt suuren uutin

    Susi vei miult suuren uutin, karhu kauhean karitsan/karhu lampaan kalunnut/kettu lampahan kerinnä.

  • Suurus suustani putosi

    Suurus suustani putosi, hyvä leipä leuvoistani, jo on suossa suurus jauhot, leipä männyssä mäellä. Suossa suurusjauhot -säe yleinen runossa >Tule neitonen minulle (Nuoret).

  • Suuttu suuttu suimahutti

    Suuttu suuttu suimahutti, pyöritti pölkyn pöyän ala, nappas naskalin pölkkyyn.

  • Talo järven rannalla

    Talo seisoi tantereella, järven rannalla jämerä, seisoi seiniltä lujana, isäniltä ylvähänä, lainehet liki lipisi, lähell kumisi kuusimetsät.

  • Tanilan linnan takaa kannan rahaa

    Lahti minä rahaa kannan, takaa Tanilan linnan, liikkiö sian lihaa, karpio kanan munia, kiulun täyren kiiskisiä, ammeen täyren ahvenia.

  • Tantsittelen tammojani

    Tantsittelen tammojani, hypitän hyvvii hevosii. Tulkaa meiltä ottamaa, meil ollaa hyvät hevoset, sukkajalat, jauhokuonot, jne.

  • Tein mie suolle suuret kuhjat

    Alkuna >Pyysi minua pyssyseppä, sitten tyttö kehuu työtaitoaan kotona: Tein mie suolle suuret kuhjat, harjulle aletut saatot. Kes on ne kuhjat kuivannut - napret narvahan näkyyt.

  • Tekisin minäkin olutta

    Tekisin minäkin olutta, puutun kahta kappaletta: humaloita, maltasia.

  • Tekisin minäkin olutta

    Tekisin minäkin olutta, puutun kahta kappaletta: humaloita, maltasia; Kyllä kynän kylästä saisin, tuopin toisesta talosta.

  • Telkkä poikia tekevi

    Telkkä poikia tekövi, tavi lapsia latovi, ne hauki hajottavi, veden koira viettelövi.

  • Telkkä poikia tekevi*

    Telkkä poikia tekövi, tavi lapsia latovi, ne hauki hajottavi, veden koira viettelövi.

  • Teräksestä piilun teetän

    Teräksestä piilun tietän. Jousen rauasta rakennan, jolla isken Iivaria, viskoan vesineneä, hämäläistä häiräytän.

  • Tiainen oravan teki

    Kovin notku korpikuuset, koinaissa/kopristaissa kolmen konnan - Tiainen teki/koini oravan, västäräkki väännätteli.

  • Tiedänhän mie tilkun maata

    (Kyllä) tiedän tilkun maata - syömätöntä, lyömätöntä/juomatonta, käsi piäle käymätöntä / miehen miekan käymätöntä. Tähdellä merkityissä keskeiset säkeet eri yhteydessä.

  • Tiedänhän mie tilkun maata*

    (Kyllä) tiedän tilkun maata - syömätöntä, lyömätöntä/juomatonta, käsi piäle käymätöntä / miehen miekan käymätöntä. Tähdellä merkityissä keskeiset säkeet eri yhteydessä.

  • Tiesin vuoet, tiesin päivät

    Tiesin vuoet, tiesin päivät, tiesin tähet taivahalla, meren pohjasta someret, ei tuo virkkanut minulle, virkki saaren saksatuille, ilmoitti ison tätille, tätit saattoit mukkenteille, mukken mustan vesille.

  • Tiet on tipoja täynnä

    (Empä tieä teitä käyä), tievieret tipoja täynnä, norot nokkeloneniä. Jatkona kertosäkeitä tai aiheen kehittelyä: Ei tipot tietä tiennyt,jne.

  • Tikka se toukkia takoo

    Sananlaskua: >Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitää mukaileva aihelma: Tikka se toukkia takoo, punalakka puita lyöpi, heponi helyjä syöpi, varsa varpuja purovi, isäntä olutta juopi.

  • Tiuralan hovi

    Kehutaan "herraspaikan" väljää salia: Tiiv' on olla Tiuralassa, Tiivi Tiuralan hovissa; Saapi tanssia salissa, koputella kammarissa.

  • Tukastani tuulen tunnen, pahan ilman paiastani

    Säepari: Tukastani tuulen tunnen, pahan ilman paiastani. Osana lyyristä runoa, jatkona esim: >Tunnen tuulet, tyynet -aihe; Kuin tukkoi tulin palaapi, hiukset hiilin lämpiävät, paitani paloi lekoilla (III 4212).

  • Tulen tekijä, astian pesijä

    Yks' on tulen tekijä, toinen astian pesiä, ja kolmans' luihin särkijä.

  • Tulenooko tuhman käyvä selville selittämään

    Toinen teksti jatkuu: Kyll ne selvät sen tekkyöt, tuhman tuppie pannuot, älyttömät ämpärii. Nyt se uamen annettii.

  • Tuoppi tuotu, toinen juotu

    Tuopi tuotu, toinen juotu, kolmajnen jälät näkypi. Minua pa se hiki olisi, kumma vojsin vojvuttella, tahi sajsin suaavuttella.

  • Tuoss on päivä, ei o huoran hunnun alla

    >Päivän päästö -katkelman lopussa (143); >Jumalalla onnen ohjat -sananlaskun jälkeen (1166): Tuoss on päivä, ei tupessa, ei o huora hunnun alla, pahan vaimon paian alla.

  • Tyry lyry tyhjä kaikki

    Tyyry lyry, tyhjä kaikki, paikoin paljas; ei mitäänä.

  • Tyttö hyppöv suota myöten

    Tyttö hyppöv suota myöten, sammalklok suussa, enemböä mie en händä teejä, kui kaksi kerdoa kuussa.

  • Tyttö matarassa

    Kuvaus: Pien tyttö punaverinen, varsin valkeaverinen, niityllä ätelikössä, mataroja kaivamassa. Jatkona >Talon tunnukset.

  • Työnnä tyttären sylihin

    Työnnä tyttären sylihin hirnuvaisen hintajäännös, niin on klaari kaikki tyyni; sekä laudat lastuinensa, että ruuna rumpuinensa.

  • Tämän talven taivutella

  • Täss' oli ennen tauvin luonne

    Täss oli ennen tauvin luonne, ukon puskut, pieren pistot, joka teki suun syyrakille, persiin tul kukille, v-n ruparakkuloille.

  • Ukko kuoli, akka jäi

    Hukko kooli, hakka jäi, hakka kakkaraa valaj.

  • Ukko uupui, vanha vaipui

    Ukko uupu, vanha vaipu, kuoli konttien kutoja, (kesselien keikuttaja /laapotin latoja). I4 lisäksi: Ukkoselta akka kuoli, pitän pivussan kestyäjä, jne. VII: kun laulaminen lopetetaan.

  • Uksi, ikkuna - ei löydy kumpaakaan

    Ei löyä perästä usta, penkin alta ikkunoa.

  • Unessa näki kankaalla kaloja

    Paikkaa parasta molotsa, näkivät illalla unessa: saamma kankaalta kaloja, kankaalta kanervikossa.

  • Unissa ukko

    Unissain ol miul ukko, ko havaitsin, nii hävis.

  • Vanha mies variksen ampu

    Alku: Vanha mies variksen ampu, toivo teuren saanehensa, koppelon kopanneheks, vesilinnun vieneheks. Jatkuu: >Miehen kolme pahaa.

  • Varis varis pesäs palaa

    Varis varis pesäs palaa, puolet on jo palannu.

  • Varis voitti vaakalinnun

    Varis voitti vaakalinnun, köyhä mies pohatan miehen.

  • Varoitus pojalle

    Poikaa varoitetaan selkäsaunasta: Annan seipään pätkästä, niet selkäs mätkähtää 2077).

  • Veipä aallokko ajolle

    Veipä aallokko ajolle, lakijoille lainehille, suatto ouvoille oville, tiettömille taipaleille.

  • Veljen syötin pyynlihalla

    Formula Pyhät syötin pyyn lihalla, aret ahvenen kalalla yms. liittyy usein veljen kuvaukseen eeppisissä runoissa eteläisillä alueilla (erit. >Iso tammi, >Laivaretki, >Sotamiehen otto, joskus >Kasvoi miirun mieltä myöten), mutta myös hyvän miehen kuvauksiin. Vrt. Sulhasen ylistys: >Pyhät syöttää pyyn lihalla. Aihelmaa ei ole poimittu systemaattisesti; tässä vain esimerkkejä.

  • Vieläkö veljekset elävät

    Vieläkö veikokset eläävät? Vielä veikokset eläävät, vielä verkkoa kutoovat, käpyäse keäntelöövät. Irrallisen tuntuinen aihelma, joka kerran jatkuu koko runon teemaksi (XIII1 1402). Vrt. eläinten puheet: >Hauki kyselee kalastajan kuolemaa.

  • Vierestä viedään

    Mie uon katsoont kaiken illan, koko illan kollittaant: myö vua viijää vierestäin, kohastain korjataa.

  • Viipy viikon viinan tuoja

    Viipy viikon viinan tuoja, kaovan oluven hakija.

  • Villo on hyvä hevonen

    Johdantosäkeet: Villo on hyvä hevonen, minä mies pikkarainen, juoksisin joesta poikki, ottaisin ahvenen kiini. Jatkuu lorulla >Toivoisinko, toivoisinko toisessa kodissa.

  • Viron akka

    Viron akka vittupuoli, lypsi vuohta nännipuoli, huulipuolehen patahan, kieli kellosta putosi, kato ääni kalkkerosta.

  • Viron maat lylyjä täynnä

    Formulainen kuvaus Viron "viisaiden" maiden hyvyydestä: Viron maat lylyjä täynnä, lylyt täynnä mättähiä, mättäät täynnä mansikoita (tai: myllyt mäellä, mättäissä mansikoita yms.). Edellä useimmiten >Emo, tee parempi paita - mieli muille maille, ja jatkona >Mansikka mäeltä huusi.

  • Vittu on viisas villallehen

    Vittu on viisas villalle(h)en -säe esiintyy erilaisissa "vittu"-aiheisissa runoissa, kerran (XV 470) itsenäinen runo, joka jatkuu: miestä piinalla pitääpi, eikä anna, eikä kiellä.

  • Vittu vihanen koira

    Seksuaaliaihe: Voi vittu vihanen koira, kun söi kyrvältä sytämen!/ Ei vittu vihanen koira syönyt kyrvältä syäntä, tahi jos hän sytämen syöpi - kyllä tolho toista kasvattaa, jne.

  • Vittua älä vituksi kutsu

    Älä vittuu vituks kutsu, kutsu kultarenkahaksi, sano saksansormukseksi, hoppuu hopiasuuksi.

  • Vittunen viheltelööpi

    Vittunen viheltelöpi - kun ei oo suuhun sulkiata, leuoille lesettäjätä, jne.

  • Vouti otrat ottanunna

    Valitus: kruunu on vienyt rukiit, vouti ohrat, akoille jättivät akanat. Jatkuu: >Voilla voian voudin rinnan.

  • Älä hirvoi hirvittele, metsän korpi kuohuttele

    Säepari, jonka sanamuoto ja esiintymisyhteys vaihtelee: Elä hirvoi hervittele, metsän korpi kuohuttele / Metsän hirsi hirnutteli, metsän korpi kouhutteli / Ettei korpi kuohuttele, metsän hirsi hirputtele. Jälkimmäinen muoto yhteydessä aihelmaan >Hernevartinen hevonen

  • Öntötshkä, möntötshkä

    Öntötshkä, möntötshkä, puroin akka puntotshka. Kedä täs siivoitah? Poiga da tyttö kaglakkah.