Lönnrot A II 3, n. 40.

Lapp[alainen] kyyttöselkä P[iti] v[iikoista] v[ihoa], Kauvan aikaista karehta P[äällä] v[anhan] V[äinämöisen]. 5 Keksi mustasen mereltä, Sinervöisen lainehelta. Lapp[alainen] k[yyttö]s[elkä] J[ännitti] t[ulisen] j[ousen] Korvahan kovan tulisen, 10 Käen oikian nenään. Ampu kerran nuolillansa, Niin meni kovin ylitse; Ampu tois[en] nuol[illansa]; Koki kerran 3:ki, 15 Jopa viimmen käypi kohti Sapsoon sinisen hirven. Siitä sortu V[äinämöinen], Sormin sortu veteen, Käsin käänty lain[ehisin]. 20 Siellä k[ulki] 6 v[uotta]. Seuro 7 k[eseä]. Kussa maat on maata vasten, Siihen siunasi apajan, Kalahauan kaivatteli; 25 Kuhun seisattu merelle, Sihen luopi luotoloita, Karipäitä kasvattaa; Niihin laivat lasketaan, Päät menee kaupamiehen. 30 Hanhoinen ilman l[intu] Lentää lekutteloo, Etsii pesän sioa. Siitä v[anha] V[äinämöinen] Lykkäs polvensa merestä 35 Heinäseksi mättähäksi, Kuloseksi turpeheksi. Hanhoinen ilm[an] lintu Hiero hein[ästä] peseä Päähän polven V[äinämöi]s[en] 40 Muniivi mun[osta] 6, 7:nen rauta munan; Hierelöö, hauteloo Päässä polven V[äinämöi]s[en]. Siitä v[anha] Väin[ämöinen] 45 T[unsi] p[olvensa] p[alavan], Jäs[enensä] lämp[iävän]; Liikautti p[olviasa], M[unat] v[ierövät] v[eteh], Karskahti meren kariin. 50 Sano v[anha] Väin[ämöine]n: "Mi munass' alanen puoli, Se alaseksi maaem[äksi]; Mi munass' ylinen puoli, Se yliseksi taiv[oseksi]; 55 Mi munass' on ruskiata, Se päiv[ä]ks[i] paistam[aan], Ylähäksi taivosella; Mi mun[assa] valkiata, Se kuuksi kumott[amaan]; 60 Mi munass' on luun muruja, Ne tähiksi taivahalla." Tuonne tuuli tuuv[itteli], Veden henki heilutteli Pimiähän Pohj[olahan], 65 Noille ouoille oville, Veräjille vieraille, Paik[oille] papitt[omille], Maill[e] ristimätt[ömi]lle. Jouvun puulle pyör[ivälle], 70 Varv[alle] vapisevalle, Jo tunnen tuh[on] tul[evan], Hätäp[äivän] p[äälle] saavan. Siellä kulki 6 vuott[a], Karehti 8 vuotta, 75 Kulki kuus[issa] hakona, Petäjäissä p[äänä] pölkyn: "Haittana on hako vesillä, Tiellä köyhä rikkailla. Tuos, tytti, venettä tänne 80 Poikki Pohj[olan] joesta, Manalan alantehesta!" Portto Pohj[olan] emäntä Pyyhki pikku pirtisensä, Vei se rikkansa pihalle 85 Pellolle perimäiselle, Takaiselle tanhualle Vaskisella vakkasella. Seisataksen kuulomaan; Kuuluu mereltä itku: 90 "Ei oo itku lapsen itku, Eikä itku naisen itku, Se on p[arta]s[uun] u[rohon], Jouhi l[euvan] juorotteloo." Portto P[ohjolan] e[mäntä] 95 Ite löise soutam[aan], Souti luoksi V[äinämöisen]. Siellä itki V[äinämöinen], Suu liikku, järisi parta, Vaan ei leuvat longaillut; 100 Sata haavoa sivulla, Tuhat tuulen pieksemää. Portto Pohj[olan] em[äntä] Syötti m[iehen] syölääksi, Juotti m[iehen] juolaaksi, 105 Istutti veneen perään. Siitä souti Pohjoseen. Sano tuonne saatua, Pohj[osehen] mentyä: "Ohoh v[anha] Väin[ämöinen], 110 Saatatko sampua takoo Kahesta karitsan luusta, 3:sta jyvästä otran, Vielä puolesta sitäin, *Niin saat neion palkastasi?*" 115 Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "En saata sampua takoa, Kirjokantta kirjotella; Olisi seppo omilla mailla, Ei olis seppää selvemp[ää], 120 Takojata tarkempoa; Se on taivosta takonu, Ei tunnu vasaran jälki, Eikä pihtien pitemät." Sano Pohj[olan] em[äntä]: 125 "Ken sampua takoisi, Kirjokann[en] kirjottaisi, Se sais neion palkastasa.#1 Sano v[anha] Väinäm[öinen]: "Soatat mun omilla maille, 130 Soat sa sepon Ilmar[isen], Joka sammun takoo." - - - Portto Pohj[olan] emäntä Syötti m[iehen] s[yölääksi], J[uotti] m[iehen] j[uolaaksi]. 135 *Siitä sai punaisen purren,* Työnsipä omille maille. *Laulopa vesille purren;* Laski päivän merivesiä, Toisen on enovesiä, 140 3 koti v[esiä]. Lauleloo, taiteloo, Laulo kuusen kultalatv[an], Laulo nään kultarinn[an] Kuusosehen kultalatv[aan]. 145 Sano tuonne saatuon Entis[en] emonsa luoksi, Oman vanh[emma]n varaan: "Ohoh seppo Ilm[arine]n, Kun on neito Pohj[olas]sa, 150 Impi kylmässä kyl[ässä], Maan kuulu, veen valio, Kiitti puoli Pohj[an] maata, *Ikävöitti Suomen sulhot*, Lihan läpi luu näkyy, 155 Luun läpi yin näkyy. Ken saattais sampusen takoa, Kirjokan̄en kirjotella Kahesta karitsan luusta etc.; Vielä puolesta sitäki." 160 Sano seppo Ilm[arinen]: "Jopa tunnen valeht[elian], Tajuelen kielastajan; Jopa sie minun lupasit Oman pääsi päästimeksi, 165 Itsesi#2 lunastimeksi." Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Ohoh seppo Ilm[arinen] Läkkä kuusta katsom[aan], *Kun on taivoseen kohonnut*, 170 Kun on näätä kultar[inta] Kuusessa kultalatvassa." Mäni näätä kats[omaan]. Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Ohoh s[eppo] Ilm[arinen], 175 Nouse näätää ottam[aan],#3 Oravaa tapoam[aan]#4 Kuus[esta] kultal[atva]sta!" Siitä seppo Ilm[arinen] Läksi näätää ott[amaan] etc.; 180 Nousi puuhun korkialle, Yleheksi taivalleen. Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Nouse tuuli tuppuriin, Ilma raivoon rakennu! 185 Ota tuuli purteesi, Ahava venosesi, Viiä viilletelläks[e]si Pimiääh Pohjos[eh]!'" Siitä meni, jotta joutu 190 Pimeääh P[ohjoseh]. Sano Pohj[olan] emäntä: "Oletko sepp[o] Ilm[arinen]?" Sano seppo Ilm[arinen]: "Olenpa sep[po] Ilm[arinen]; 195 Ei ole takojata tark[empoa]." S[ano] P[ohjolan] e[mäntä]: "Saatatko sampua tak[oa], Niin saat etc.?" Portto Pohj[olan] em[äntä] 200 Syötti m[iehen] s[yölääksi], J[uotti] m[iehen] juolaaksi, Neien viereen venytti. Siitä seppo Ilm[arinen] Päivät sampua tako[o], 205 Yöt neittä lepyttelöö,#5 Kirjokantta kirjottaa. Sai sammon valmiiksi. Lähtöövi omille maille, Sano tuonne saatuon 210 Entis[en] emonsa luoksi: "Ohoh vanha Väin[ämöinen], Kun on sampo Pohjos[es]sa: Siin' ois kyntö, siinä kylvö, Siinä kasvo kaikenlainen; 215 Vaan on sampo salvattuna 9:sän lukun taakse, Sihen juuret juuruteltu 9:sän sylän syvyyteen." Sano v[anha] Väin[ämöinen]: 220 "Ohoh seppo Ilm[arinen], Läkkääm sammon nouantaan, Kirjok[anne]n kannantaan Pim[iästä] Pohj[ose]sta!" Sekä läksi, jotta joutu: 225 Yksi v[anha] Väin[ämöinen], Toinen sep[po] Ilm[arinen]. Laskia karehteloo Nenään utus[en] n[iemen], Päähän saaren terh[enisen].#6 230 Sanoopi nenässä niemen Vesi Liito, Laito poika: "Ohoh v[anha] Väin[ämöinen], Ota minua matkohisi! Olen mieki miessä siellä, 235 Urohona 3:tena, Kun saat sammon nossantaan, Kirjok[annen] kannantaan." Siit' on otti matkohisa; Se toi laian tullessaan. 240 Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Miks' tuot minulle puuta,#7 Oisi puuta purressani, Ilmani sinun puutta." Sano Liito, laita poika: 245 "Ei vara venettä kaa'a, Tuki heinää tuhuak." Siitä laskee karehteloo Pim[iääh] Pohj[oseh]. Siitä laulo Väin[ämöinen], 250 Siitä Pohj[olan] nukutti, Pahan vallan vaivutteli. Siellä v[anha] V[äinämöinen] Kulki jouhissa matona Lukkujen lomia myöten; 255 Lukut voilla luikautti, Livutti sian lihoilla. Sylin sampoa piteli, Käsivarsin kallotteli. Siitä Vesi Liitto, laita poika 260 Otti härän Pohjasesta, Auran pellon pientareelta, Sillä kynti sam̄on juuret. Sai se sammon liikkeelle, 100 sarven kallumaan. 265 Kanto sam̄[on] purteensa, Saatteli venoseensa; Laskia karehteloo Punas[ella] purjeella Nenääh utus[en] n[iemen]. 270 Sano seppo Ilm[arinen]: "Miks' et laula Väin[ämöinen], Hyrehi hyväsuk[uinen], Hyvän sam̄on saatuosi, Kirjok[annen] tuotuosi?" 275 Sano v[anha] V[äinämöinen]: "Aikainen on ilon teoksi, Varahinen laulan̄aksi; *Sitte laulanta kävisi.*#8 Nouse purjepuun nenääh, 280 Vaatevarpaah rapau; Katso itä, katso länsi, Katso pitkin pohjan ranta." Nousi purjeh p[uun] nen[ääh], Vaate varpahan rapasi, 285 K[atso] i[än], k[atso] l[ännen], K[atso] p[itkin] p[ohjan] r[annan], Itse noin sanoiksi virk[ki]: "Havukkoit' on haavat täynä, Korvet kirjokokkoloita."#9 290 Sano v[anha] V[äinämöinen]: "Jo tunnen v[alehtelian], Taj[uelen] k[ielastajan]!"#10 Muurah[ainen] musta l[intu] Se kusi kuren jaloille;#11 295 Kurki laski kum̄[an] ään[en], Parkasi pahan säveleen; Toivo lempo lehmäkseen, Piru pitkähännäkseeh, Siitä Pohjola havatti, 300 Paha valta valpaustu.#12 "Viety on sampo Pohj[olasta]!" Portto Pohj[olan] emäntä Pani 100 miestä soutam[aan], 1000 airon pyyrymille, 305 Ajam[aan] Väi[nä]möistä. Sano sepp[o] Ilm[arinen]: "Jo tuleep[i] pursi P[ohjan], 100 hanka hakkoapi; 100 on#13 miestä soutamassa, 310 1000 airon pyyr[ymi]llä." Sano v[anha] V[äinämöinen]: "Keksin kumoa vähäsen, Luon ma#14 luotosen merelle, Karipään kasvattelen; 315 Otan piitä p[ikkaraisen], Tauloa taki vähäsen, Luon luotosen mer[elle] Yli olkani vasem[man], Mihen puuttuis pursi P[ohja]n, 320 Satahanka halkieisi." Siitä otti Väin[ämöinen] Otti piitä pikk[araisen], - - - Karipään kasvatteli. - - - Satahanka halkieli. 325 Portto P[ohjola]n em[äntä] Itse löise lentämään, Nousi leivon lentimille, Sirkun siiville yleni, Lenti purjepuun nenääh, 330 Vaate varpaah rapasi. Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Nossalti melan merestä, Lassun kuusen lainehista, Sillä kynsiä#15 sivalti, 335 Eipä jäänytkä jälille, Kun yksi sakarisormi. Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Ohoh Pohj[olan] emäntä, Läkkäämäs jaolle sam̄on, 340 Kirjokan̄[en] katsantaa[n] Nenääh utus[en] niem[en]!" Sano P[ohjolan] em[äntä]: "En lähe jaolle s[ammon], K[irjo]k[annen] kats[antaan]." 345 Siitä v[anha] Väin[ämöinen] Seulo seulalla utua, Terheniä tepsutteli. Itse noin sanoiksi virkko: "Tänne kyntö, tän̄e kylvö, 350 Tänne vilja kaikenlainen Poloiselle Pohj[an] maalle, Suomen suurille tiloille; Tänne kuut, tän̄e päivät!" Sano Pohj[olan] em[äntä]: 355 *"Vielä mä tuohon [mutkan muistan],* Keksin kummoa väh[äisen] Sinun kynnön, kylvön pääle; Soan rautas[en] rakehen, Teräksisen tellittelen 360 *Halmettasi hakkaamahan, Pieks⌈ä⌉mä[ä]n peltojasi!"* Sano v[anha] Väin[ämöinen]: "Satoos rau[taista] raetta, Ter[äksistä] tellittellös 365 Pohj[olan] kujan perille, Saviharjan haltiolle!#16

Lappalainen kyyttöselkä Piti viikoista vihoa Kauvan aikaista karehta Päällä vanhan Väinämöisen Keksi mustasen mereltä Sinervöisen lainehelta Lappalainen kyyttöselkä Jännitti tulisen jousen Korvahan kovan tulisen Käen oikian nenään Ampu kerran nuolillansa Niin meni kovin ylitse Ampu toisen nuolillansa Koki kerran 3ki Jopa viimmen käypi kohti Sapsoon sinisen hirven Siitä sortu Väinämöinen Sormin sortu veteen Käsin käänty lainehisin Siellä kulki 6 vuotta Seuro 7 keseä Kussa maat on maata vasten Siihen siunasi apajan Kalahauan kaivatteli Kuhun seisattu merelle Sihen luopi luotoloita Karipäitä kasvattaa Niihin laivat lasketaan Päät menee kaupamiehen Hanhoinen ilman lintu Lentää lekutteloo Etsii pesän sioa Siitä vanha Väinämöinen Lykkäs polvensa merestä Heinäseksi mättähäksi Kuloseksi turpeheksi Hanhoinen ilman lintu Hiero heinästä peseä Päähän polven Väinämöisen Muniivi munosta 6 7nen rauta munan Hierelöö hauteloo Päässä polven Väinämöisen Siitä vanha Väinämöinen Tunsi polvensa palavan Jäsenensä lämpiävän Liikautti polviasa Munat vierövät veteh Karskahti meren kariin Sano vanha Väinämöinen Mi munass alanen puoli Se alaseksi maaemäksi Mi munass ylinen puoli Se yliseksi taivoseksi Mi munass on ruskiata Se päiväksi paistamaan Ylähäksi taivosella Mi munassa valkiata Se kuuksi kumottamaan Mi munass on luun muruja Ne tähiksi taivahalla Tuonne tuuli tuuvitteli Veden henki heilutteli Pimiähän Pohjolahan Noille ouoille oville Veräjille vieraille Paikoille papittomille Maille ristimättömille Jouvun puulle pyörivälle Varvalle vapisevalle Jo tunnen tuhon tulevan Hätäpäivän päälle saavan Siellä kulki 6 vuotta Karehti 8 vuotta Kulki kuusissa hakona Petäjäissä päänä pölkyn Haittana on hako vesillä Tiellä köyhä rikkailla Tuos tytti venettä tänne Poikki Pohjolan joesta Manalan alantehesta Portto Pohjolan emäntä Pyyhki pikku pirtisensä Vei se rikkansa pihalle Pellolle perimäiselle Takaiselle tanhualle Vaskisella vakkasella Seisataksen kuulomaan Kuuluu mereltä itku Ei oo itku lapsen itku Eikä itku naisen itku Se on partasuun urohon Jouhi leuvan juorotteloo Portto Pohjolan emäntä Ite löise soutamaan Souti luoksi Väinämöisen Siellä itki Väinämöinen Suu liikku järisi parta Vaan ei leuvat longaillut Sata haavoa sivulla Tuhat tuulen pieksemää Portto Pohjolan emäntä Syötti miehen syölääksi Juotti miehen juolaaksi Istutti veneen perään Siitä souti Pohjoseen Sano tuonne saatua Pohjosehen mentyä Ohoh vanha Väinämöinen Saatatko sampua takoo Kahesta karitsan luusta 3sta jyvästä otran Vielä puolesta sitäin Niin saat neion palkastasi Sano vanha Väinämöinen En saata sampua takoa Kirjokantta kirjotella Olisi seppo omilla mailla Ei olis seppää selvempää Takojata tarkempoa Se on taivosta takonu Ei tunnu vasaran jälki Eikä pihtien pitemät Sano Pohjolan emäntä Ken sampua takoisi Kirjokannen kirjottaisi Se sais neion palkastasa Sano vanha Väinämöinen Soatat mun omilla maille Soat sa sepon Ilmarisen Joka sammun takoo Portto Pohjolan emäntä Syötti miehen syölääksi Juotti miehen juolaaksi Siitä sai punaisen purren Työnsipä omille maille Laulopa vesille purren Laski päivän merivesiä Toisen on enovesiä 3 koti vesiä Lauleloo taiteloo Laulo kuusen kultalatvan Laulo nään kultarinnan Kuusosehen kultalatvaan Sano tuonne saatuon Entisen emonsa luoksi Oman vanhemman varaan Ohoh seppo Ilmarinen Kun on neito Pohjolassa Impi kylmässä kylässä Maan kuulu veen valio Kiitti puoli Pohjan maata Ikävöitti Suomen sulhot Lihan läpi luu näkyy Luun läpi yin näkyy Ken saattais sampusen takoa Kirjokannen kirjotella Kahesta karitsan luusta etc Vielä puolesta sitäki Sano seppo Ilmarinen Jopa tunnen valehtelian Tajuelen kielastajan Jopa sie minun lupasit Oman pääsi päästimeksi Itsesi lunastimeksi Sano vanha Väinämöinen Ohoh seppo Ilmarinen Läkkä kuusta katsomaan Kun on taivoseen kohonnut Kun on näätä kultarinta Kuusessa kultalatvassa Mäni näätä katsomaan Sano vanha Väinämöinen Ohoh seppo Ilmarinen Nouse näätää ottamaan Oravaa tapoamaan Kuusesta kultalatvasta Siitä seppo Ilmarinen Läksi näätää ottamaan etc Nousi puuhun korkialle Yleheksi taivalleen Sano vanha Väinämöinen Nouse tuuli tuppuriin Ilma raivoon rakennu Ota tuuli purteesi Ahava venosesi Viiä viilletelläksesi Pimiääh Pohjoseh Siitä meni jotta joutu Pimeääh Pohjoseh Sano Pohjolan emäntä Oletko seppo Ilmarinen Sano seppo Ilmarinen Olenpa seppo Ilmarinen Ei ole takojata tarkempoa Sano Pohjolan emäntä Saatatko sampua takoa Niin saat etc Portto Pohjolan emäntä Syötti miehen syölääksi Juotti miehen juolaaksi Neien viereen venytti Siitä seppo Ilmarinen Päivät sampua takoo Yöt neittä lepyttelöö Kirjokantta kirjottaa Sai sammon valmiiksi Lähtöövi omille maille Sano tuonne saatuon Entisen emonsa luoksi Ohoh vanha Väinämöinen Kun on sampo Pohjosessa Siin ois kyntö siinä kylvö Siinä kasvo kaikenlainen Vaan on sampo salvattuna 9sän lukun taakse Sihen juuret juuruteltu 9sän sylän syvyyteen Sano vanha Väinämöinen Ohoh seppo Ilmarinen Läkkääm sammon nouantaan Kirjokannen kannantaan Pimiästä Pohjosesta Sekä läksi jotta joutu Yksi vanha Väinämöinen Toinen seppo Ilmarinen Laskia karehteloo Nenään utusen niemen Päähän saaren terhenisen Sanoopi nenässä niemen Vesi Liito Laito poika Ohoh vanha Väinämöinen Ota minua matkohisi Olen mieki miessä siellä Urohona 3tena Kun saat sammon nossantaan Kirjokannen kannantaan Siit on otti matkohisa Se toi laian tullessaan Sano vanha Väinämöinen Miks tuot minulle puuta Oisi puuta purressani Ilmani sinun puutta Sano Liito laita poika Ei vara venettä kaaa Tuki heinää tuhuak Siitä laskee karehteloo Pimiääh Pohjoseh Siitä laulo Väinämöinen Siitä Pohjolan nukutti Pahan vallan vaivutteli Siellä vanha Väinämöinen Kulki jouhissa matona Lukkujen lomia myöten Lukut voilla luikautti Livutti sian lihoilla Sylin sampoa piteli Käsivarsin kallotteli Siitä Vesi Liitto laita poika Otti härän Pohjasesta Auran pellon pientareelta Sillä kynti sammon juuret Sai se sammon liikkeelle 100 sarven kallumaan Kanto sammon purteensa Saatteli venoseensa Laskia karehteloo Punasella purjeella Nenääh utusen niemen Sano seppo Ilmarinen Miks et laula Väinämöinen Hyrehi hyväsukuinen Hyvän sammon saatuosi Kirjokannen tuotuosi Sano vanha Väinämöinen Aikainen on ilon teoksi Varahinen laulannaksi Sitte laulanta kävisi Nouse purjepuun nenääh Vaatevarpaah rapau Katso itä katso länsi Katso pitkin pohjan ranta Nousi purjeh puun nenääh Vaate varpahan rapasi Katso iän katso lännen Katso pitkin pohjan rannan Itse noin sanoiksi virkki Havukkoit on haavat täynä Korvet kirjokokkoloita Sano vanha Väinämöinen Jo tunnen valehtelian Tajuelen kielastajan Muurahainen musta lintu Se kusi kuren jaloille Kurki laski kumman äänen Parkasi pahan säveleen Toivo lempo lehmäkseen Piru pitkähännäkseeh Siitä Pohjola havatti Paha valta valpaustu Viety on sampo Pohjolasta Portto Pohjolan emäntä Pani 100 miestä soutamaan 1000 airon pyyrymille Ajamaan Väinämöistä Sano seppo Ilmarinen Jo tuleepi pursi Pohjan 100 hanka hakkoapi 100 on miestä soutamassa 1000 airon pyyrymillä Sano vanha Väinämöinen Keksin kumoa vähäsen Luon ma luotosen merelle Karipään kasvattelen Otan piitä pikkaraisen Tauloa taki vähäsen Luon luotosen merelle Yli olkani vasemman Mihen puuttuis pursi Pohjan Satahanka halkieisi Siitä otti Väinämöinen Otti piitä pikkaraisen Karipään kasvatteli Satahanka halkieli Portto Pohjolan emäntä Itse löise lentämään Nousi leivon lentimille Sirkun siiville yleni Lenti purjepuun nenääh Vaate varpaah rapasi Siitä vanha Väinämöinen Nossalti melan merestä Lassun kuusen lainehista Sillä kynsiä sivalti Eipä jäänytkä jälille Kun yksi sakarisormi Sano vanha Väinämöinen Ohoh Pohjolan emäntä Läkkäämäs jaolle sammon Kirjokannen katsantaan Nenääh utusen niemen Sano Pohjolan emäntä En lähe jaolle sammon Kirjokannen katsantaan Siitä vanha Väinämöinen Seulo seulalla utua Terheniä tepsutteli Itse noin sanoiksi virkko Tänne kyntö tänne kylvö Tänne vilja kaikenlainen Poloiselle Pohjan maalle Suomen suurille tiloille Tänne kuut tänne päivät Sano Pohjolan emäntä Vielä mä tuohon mutkan muistan Keksin kummoa vähäisen Sinun kynnön kylvön pääle Soan rautasen rakehen Teräksisen tellittelen Halmettasi hakkaamahan Pieksämään peltojasi Sano vanha Väinämöinen Satoos rautaista raetta Teräksistä tellittellös Pohjolan kujan perille Saviharjan haltiolle