Lönnrot A II 6, n. 70.

Lappal[ainen] kyyttösilmä Piti viikosta vihoa, Kaukausta ylen katsetta Päälle vanh[a]n V[äinämöi]sen. 5 Vuotti illoin, v[uotti] aam[uin] Tulov[akse] Väinämöistä, Soav[akse] Umentolaista. Sillon v[anha] V[äinämöine]n Rekehensä reutosihen, 10 Korjah[an] korentelih[en]. Orihilla olkisella, Hernevarrella hevolla Ajoa karettelo[opi] Selvällä mer[en] sel[ällä], 15 Ulap[alla] aukialla. Lappal[ainen] k[yyttö]s[ilmä] Niin päivän[ä] muutamena, Huom[enna] monikahana Keksi m[ustasen] m[erellä], 20 Sinerv[öisen] l[ainehilla]. Niin koppo tulisen jous[en] Korvalta kovan tulisen; Jännitti tul[isen] jousen, Nuolen juonelle asetti, 25 Valitsi parah[an] v[arren]. Niin siitä san[oiksi] virkko: "Kun käsi alentanoov[i], Niin nuoli ylentyöhö; K[un] k[äsi] ylentänöövi, 30 Niin n[uoli] a[lentuoho]!" Ampu olkisen orihin Alta vanh[an] V[äinämöi]sen, Hernevartisen heposen Läpi länkiluun lihasta, 35 Oikiesta olkapäästä, Kautti kain[alon] vas[emman]. Sillon vanh[a] V[äinämöine]n Sortu sormin lainehille, Kämmenin vesille käänty. 40 Siellä kulki 6 vuotta, Seiso 7:n keseä, Kulki kuusissa h[akona], Petäjäisä pölkyn päänä. Itkiä tihusteloopi, 45 Ukkoa rukuiloopi, Pavan naista#1 palveloo[pi]: "Nosta, ukko, suuri tuuli, Sään mänöö#2 määritöntä; Nosta mustia muria 50 Päälle selv[vien] vesien!" Nosti u[kko] s[uuren] tuulen, Sään mänösen määr[ittömän]; Nosti m[ustia] muria Päälle selv[ien] ves[ien]. 55 Kanto v[anhan] V[äinämöi]sen Pim[iähän] Pohj[olahan], Kiven kirj[avan] sivulle, Paae[n] paks[un] lappehille. Itkiä tihust[eloopi]. 60 P[ohjon] akka h[arva]h[ammas] Nousi aivon aikasehen, Aivon aika huomenessa; Pian pirtin läm̄itteli, Pyhki pitkin pirttiähän, 65 Lattiata[ha]n lakais[i]; Viepi ulos rikkasa Pellolle perim[mäiselle]; Rikoill[ahan] seisot[akse]. Tuosta kuuli kuusienen, 70 Tajusi kaheksialle;#3 Kuuli miehen itkeväkse, Uroon urisevakse: Ei ou itku naisen itku, Eikä itku lapsen itku, 75 Tämä on itku V[äinämöi]s[e]n, Urajanta Untamoisen. Siitä#4 sillon P[ohjo]n akka Viitisekse, vaatis[ekse], Pää somille suoreille, 80 Pätöville pääsomille. Meni luoks[i] V[äinämöisen], Sana[n] v[irkko], n[oin] n[imesi]: "Mitä itet V[äinämöine]n, Kuta, Untamo, uriset?" 85 Sano v[anha] V[äinämöine]n: "Tuota iten tuon ikän[i], Puhki polveni murehin, Jo uin maille vierahille, Äkki ouoille oville." 90 Niin sano[opi] Pohj[on] a[kka]: "Niin mitä minulle annat, Kun saata[n] omille maille, *Oman kukon kuuluville,* Näiltä mailta vierah[ilta], 95 Äkki ouoilta ov[ilta]?" Sano v[anha] V[äinämöinen]: "Mitäpä kysyt minulta?" Niin sanoop[i] P[ohjon] ak[ka]: "Kun sie laait uuen sam[on], 100 Kirjokannen [kirjoalet] Yhen joukosen sulasta, Yhen värkk[inän] murusta, [Yhen] villan kylkyvöstä, Maiosta mahovan lehmän, 105 Yhen otrasen jyvästä." Sano v[anha] Väin[ämöine]n: "En minä takoa taia, Enkä kantta kirjoalla; Työnnän sepon I[lmorisen], 110 Se on taitavin takoja, Se on kannet kirjoapi." Siit' on P[ohjo]n akka Otti mieh[en] kuolomasta, [Otti] v[anhan] V[äinämöise]n, 115 Vei sitä kotihin sitte; Syötti m[iehen], j[uotti] m[iehen], Kostutteli kuolomasta; Pani oron juoksom[ahan], Liinah[arjan] liikkum[ahan] 120 Pim[iästä] P[ohjola]sta, Summasta sarajahasta, Mieh[en] syöv[ästä] kyl[ästä], Uroh[on] upottaj[a]sta. Kotihinsa tultuoho 125 Meni luoksi sepon siellä, Sana[n] virkko, [noin nimesi]: "Sinä seppo Ilm[orinen], Langoni, em[oni] lapsi, Lähe neittä noutam[ahan], 130 Päätä kassa kats[omahan] Pim[iästä] P[ohjola]sta. Nyt on neiti kosjottuna#5 Päätä kassa kaupattuna." Sillon seppo Ilm[orinen] 135 Peseksen, puhast[eleksen] Sykys[yisistä] s[ysistä], Tavon[noista] talv[isista]; Veran äärillä veäksen, Lustuilla solkieksen; 140 Rekeen[sä] reutuoks[en], Korj[ahan] kohenteleks[en]. Laski virkk[ua] v[itsalla], Heläh[ytti] helmiv[yöllä]; Oro juoks[i],#6 matk[a] j[outu], 145 Pimiäh[än] Pohjola[han], Sumah[an] sarajahan, Miest[en] syöj[ähän] kyl[ähän], Uroh[on] upottajah[an]. Pohj[olaha]n mentyöön 150 P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] Pani samon laaintaan. Kirjo kannen kirjantaan#7 Yhen joukosen sul[asta], [Yhen] otras[en] jyvästä, 155 [Yhen] villan kylkyöstä, Maiosta mahovan l[ehmän], Yhen värtt[inän] m[urusta]. Sillon sepp[o] I[lmorinen] Päivät samp[uo] rakenti, 160 Yöt neittä lepytt[elööpi]. Sillon seppo I[lmorinen] Saapi sam[mon] valmihiksi, Kirjok[annen] kirjatuksi, Ei neittä lepytetyksi. 165 Siit' on jauho uusi sampo, Kirjok[ansi] kiikutteli: Jauho purnon puhtehessa, [Jauho purnon] syötäviä, [Jauho purnon] myötäviä, 170 3:n pieltäviä. Niin ihastu P[ohjo]n akka, Anto oman tyttärehek Sepolle I[lmorise]lle Ikusekse puolisokse, 175 Kainaloisekse kanakse, Paniakse pään alaisen, Jalkoin jaksajakse. Sillon seppo I[lmorinen] Kotih[insa] tullessansa, 180 Käkyöt kukahteloop[i] Korjan kirj[ava]n kokilla, Oravai[se]t#8 juoksenteli Aisoilla vaahterisilla, Tetryöt kukerteloop[i] 185 Päällä luokin kynäppäisen#9. Sepolla I[lmorise]lla Käsi on kirjo kintahissa, Toinen neit[ose]n nisissä; Jalka on Saksan saappoassa, 190 Toinen reisien välissä. P[ohjola]sta tullessansa. Kotih[insa] tultuoh[on] Meni vanha V[äinämöine]n Luokse sepon Ilm[orise]n, 195 Kysytteli, lausu[tteli]: "Velli seppo I[lmorinen], Lankoni, e[moni] laps[i], Joko laait uuen sa[mmon], Kirjok[annen] kirjoali[t]?" 200 Sano sepp[o] I[lmorinen]: "Jo mie laain [uuen sammon] Maiosta mahovan lehm[än], Yhen villan kylkyöstä, [Yhen] värtt[inän] m[urusta], 205 [Yhen] otra[sen] j[yvästä]." Sano v[anha] V[äinämöine]n: "Joko jauho uusi sampo,#10 Kirjokansi kiikutteli?" Sano seppo I[lmorine]n: 210 "Jopa j[auho] etc. Jauho purnon puhtehessa, [Jauho purnon] syötäviä, [Jauho purnon] myöt[äviä], 3 pieltäviä." 215 Sillon v[anha] V[äinämöine]n, Kun tunsi toet sanomat, Rakenteli laiv⌈o⌉an[sa], Laski l[aivansa] mer[ehen], Sanan v[irkko], n[oin] n[imesi]: 220 "Ku on tuolla toissa m[iessä] V[anha]lla Väi[nämöise]llä?" "Iku Tiera, Nieran poika, Ylimainen ystäväni." Nosti päälle purjepuunsa, 225 Kun on männikön mäellä; Lasko[opi] sinistä merta Mela[n] koukkupään noj[assa]. Laski p[äivän], l[aski] toisen; Portit P[ohjola]n näkyypi, 230 Paistaapi p[ahat] s[aranat], Paha[n] ukset ulvottaapi. Tapasi on taskuh[unsa] Sillon v[anha] V[äinämöine]n, Löihen kukkar[oisehensa]; 235 Niin otti uniset nieklat, Nukutteli nuuan joukon, Paineli pakanan kansan. Lasko[opi] sinistä m[erta] Pim[iähän] Pohj[olahan]. 240 Sanan virk[ko, noin nimesi]: "Iku Tiera, [Nieran poika], Ylimäinen ystävän[i], Mene sie sampo ottam[ahan], Kirjok[ansi] kantamahan!" 245 Ikutiera, N[ieran] p[oika], Hyvä kielas käskieki, Kepiä kehuttoaki. Meni s[ammo]n ottam[ahan], K[irjo]k[annen] kant[amahan], 250 Eipä sampo liikukk[ana], K[irjo]k[ansi] kihnakkana, Juuret maah[an] juurutettu. Itse v[anha] V[äinämöine]n Läksi s[ammo]n ottamahan, 255 K[irjo]k[annen] kantamahan, Eipä S[ampo] liikukk[ana], Juuret m[aahan] juur[utettu]. Sillon v[anha] V[äinämöine]n [Sillon] kynti S[ammo]n juuret 260 100 sarvella härällä, 1,000 päällä tur[sahalla]; Vei S[ammo]n venosehens[a], Talu talka pohj[ahansa]. Nosti päälle p[urje]p[uita]; 265 Lasko[opi] sin[istä] merta, [Laski] päiv[än], l[aski] t[oisen]. Niin p[äivä]nä 3:na Muurahainen mulkupoika Se kusi [kuren jalalle] 270 Pim[iässä] Pohj[olassa]. Kurk[i] laski suuren kulkun, Parkasi p[ahan] s[ävelen]; Kaikki P[ohjola] heräsi, Paha v[alta] valveutu. 275 P[ohjon a[kka] h[arva]h[ammas] Tapas[ihe] Sampoansa: "Jo on S[ampo] muunne viety, K[irjo]k[ansi] kannett[una]!" Niin rakent[i] P[ohjo]n purren: 280 100 miestä sauomihin, 100 airooh urosta, 100 miestä miekallista, 100 [miestä] ampujata; Lasko[opi] sin[istä] merta.#11 285 Iku Tiera, [Nieran poika] Sanan v[irkko], n[oin] n[imesi]: "Sie v[anha] V[äinämöine]n, Laula, sie hyvä sukuni, Hyvän S[ammo]n saatuosi, 290 Tien hyvän käveltyösi!" Sano v[anha] Väinäm[öinen]: "Aikanen ois#12 ilon teoksi, Varahainen laulan̄aksi; Portit P[ohjola]n näkyypi, 295 Paistaap[i] p[ahat] saranat, Paha[n] ukset ulv[ottaapi]. Kun omat ovet näkyis[i], Omat ukset ulvo[ttaisi], Äsen laulanta sopisi, 300 Ilon teentä kelp[oaisi]." Niin sano s[ana]lla tuoll[a] Itse v[anha] V[äinämöinen]: "Ylim[mäinen] ystävän[i], Nouse p[urje]p[uun] nenääh, 305 Kasisliekaah#13 kavaa; Katso iät, k[atso lännet], [Katso] pitk[in] P[ohjon] ranta!" Iku Tiera, [Nieran poika], Hyvä kielas käskieki, 310 Kepiä kehuttoo[ki], Nousi [purjepuun nenääh], Kasisliekaah#14 k[vahti], Katso iän, [katso lännen], [Katso] pitk[in] P[ohjon] rannan, 315 Niin sano s[ana]lla t[uolla]: "Jo tuloov[i] P[ohjo]n pursi, 100 hanka hakkoapi; 100 miestä sauomi[ssa], 100 airossa urosta, 320 [100] miestä miekallista, [100] toinen ampujoa." Sillon v[anha] Väin[ämöinen] Jo näki tuhon t[ulevan], Hätäpäivän p[äälle] s[aavan], 325 Tapasi on taskuuh[unsa], Löihen kukkaroisehensa, Löysi piitä pikkar[aisen], Takloa taki vähäsen, Neki mestasi mereh[en], 330 Saattaapi sarajahansa, Yli oik[ien] olansa, Kautti kain[alon] vas[emman], Itse n[oin] s[anoiksi] virkko: Luotihin mereh[en] luoto, 335 Sala saari siunattih[in] Itähän ikäti pitkä, Luotehelle loppumaton, P[ohjola]han polveksehen#15, Johon purret puuttuo[ho], 340 Venehet takeltuoho!" Niin on puutt[unt] P[ohjon] pursi, Vene hankava halennut. P[ohjo]n akka h[arva]h[ammas] Nousi leivon lent[imille], 345 Sirkun siiville kohosi, Vassat siiviksi sivalti Kokon kynkkäluun nenille; Lenteä lep[ettelööpi] Selvällä m[eren] selällä, 350 Ulap[alla] aukiella. Liiteleksen, laateleks[en] Päähän pielen V[äinämöi]sen; Tahtoo pursi päin puota. Laiva lassuin lohkiella. 355 Niin san[oopi] V[ainämöine]n: "Iku Tiera, Nieran p[oika], Ylimäinen ystäväni, Ota nyt miekkasi omasi Käelläsi oikiella 360 Vasemelta reieltäsi, Kokon koprille sivalla, Vaakalinnun varpahille!" Iku Tiera, [Nieran poika] Otti m[iekkansa omansa] 365 Käellä[hän] oikiella Vasemelta reieltäns[ä], Kokon kop[rille] s[ivalti], Vaakal[innun] varpahille; Vaan ei vuole vermentännä, 370 Ota ei orvas k[ettuona]. Iski kerran, i[ski] t[oisen], Kohta 3:tsi rapuo[pi]; Tuo ei viere vermentän[ä], Ottat orvas k[ettuona]. 375 Itse v[anha] V[äinämöine]n Melan on merestä nosti, Lapiensa lainehesta, Kokon koprille sivalti, Vaakal[innun] varpahille. 380 Jäi yksi nimetön sormi Sampuo pitelem[ähän], Kirjok[an]tta kantam[ahan]. Sillon v[anha] Väinäm[öinen] Otti miek[kansa] omansa 385 Käellä on oikiella Vasem[alta] reieltään. Sillon sampuo murotti, Kirjok[an]tta kirjoali Selvällä m[eren] selällä, 390 Ulapalla [aukiella]. Noita tuuli tuuv[itteli], Ilman lieto liikutteli Ympäri m[eren] sinisen. Muut kaiket muruset vie[pi] 395 Rannalle meryttä vasten, Vasten merta hyyvänettä. P[ohjon] a[kka] h[arva]h[ammas] Kannen#16 kanto P[ohjolaha]n, Rivan kylmäh[än] kyläh[än] 400 Sormella nimettömällä, Vasemella varpahalla.

Lappalainen kyyttösilmä Piti viikosta vihoa Kaukausta ylen katsetta Päälle vanhan Väinämöisen Vuotti illoin vuotti aamuin Tulovakse Väinämöistä Soavakse Umentolaista Sillon vanha Väinämöinen Rekehensä reutosihen Korjahan korentelihen Orihilla olkisella Hernevarrella hevolla Ajoa karetteloopi Selvällä meren selällä Ulapalla aukialla Lappalainen kyyttösilmä Niin päivänä muutamena Huomenna monikahana Keksi mustasen merellä Sinervöisen lainehilla Niin koppo tulisen jousen Korvalta kovan tulisen Jännitti tulisen jousen Nuolen juonelle asetti Valitsi parahan varren Niin siitä sanoiksi virkko Kun käsi alentanoovi Niin nuoli ylentyöhö Kun käsi ylentänöövi Niin nuoli alentuoho Ampu olkisen orihin Alta vanhan Väinämöisen Hernevartisen heposen Läpi länkiluun lihasta Oikiesta olkapäästä Kautti kainalon vasemman Sillon vanha Väinämöinen Sortu sormin lainehille Kämmenin vesille käänty Siellä kulki 6 vuotta Seiso 7n keseä Kulki kuusissa hakona Petäjäisä pölkyn päänä Itkiä tihusteloopi Ukkoa rukuiloopi Pavan naista palveloopi Nosta ukko suuri tuuli Sään mänöö määritöntä Nosta mustia muria Päälle selvvien vesien Nosti ukko suuren tuulen Sään mänösen määrittömän Nosti mustia muria Päälle selvien vesien Kanto vanhan Väinämöisen Pimiähän Pohjolahan Kiven kirjavan sivulle Paaen paksun lappehille Itkiä tihusteloopi Pohjon akka harvahammas Nousi aivon aikasehen Aivon aika huomenessa Pian pirtin lämmitteli Pyhki pitkin pirttiähän Lattiatahan lakaisi Viepi ulos rikkasa Pellolle perimmäiselle Rikoillahan seisotakse Tuosta kuuli kuusienen Tajusi kaheksialle Kuuli miehen itkeväkse Uroon urisevakse Ei ou itku naisen itku Eikä itku lapsen itku Tämä on itku Väinämöisen Urajanta Untamoisen Siitä sillon Pohjon akka Viitisekse vaatisekse Pää somille suoreille Pätöville pääsomille Meni luoksi Väinämöisen Sanan virkko noin nimesi Mitä itet Väinämöinen Kuta Untamo uriset Sano vanha Väinämöinen Tuota iten tuon ikäni Puhki polveni murehin Jo uin maille vierahille Äkki ouoille oville Niin sanoopi Pohjon akka Niin mitä minulle annat Kun saatan omille maille Oman kukon kuuluville Näiltä mailta vierahilta Äkki ouoilta ovilta Sano vanha Väinämöinen Mitäpä kysyt minulta Niin sanoopi Pohjon akka Kun sie laait uuen samon Kirjokannen kirjoalet Yhen joukosen sulasta Yhen värkkinän murusta Yhen villan kylkyvöstä Maiosta mahovan lehmän Yhen otrasen jyvästä Sano vanha Väinämöinen En minä takoa taia Enkä kantta kirjoalla Työnnän sepon Ilmorisen Se on taitavin takoja Se on kannet kirjoapi Siit on Pohjon akka Otti miehen kuolomasta Otti vanhan Väinämöisen Vei sitä kotihin sitte Syötti miehen juotti miehen Kostutteli kuolomasta Pani oron juoksomahan Liinaharjan liikkumahan Pimiästä Pohjolasta Summasta sarajahasta Miehen syövästä kylästä Urohon upottajasta Kotihinsa tultuoho Meni luoksi sepon siellä Sanan virkko noin nimesi Sinä seppo Ilmorinen Langoni emoni lapsi Lähe neittä noutamahan Päätä kassa katsomahan Pimiästä Pohjolasta Nyt on neiti kosjottuna Päätä kassa kaupattuna Sillon seppo Ilmorinen Peseksen puhasteleksen Sykysyisistä sysistä Tavonnoista talvisista Veran äärillä veäksen Lustuilla solkieksen Rekeensä reutuoksen Korjahan kohenteleksen Laski virkkua vitsalla Helähytti helmivyöllä Oro juoksi matka joutu Pimiähän Pohjolahan Sumahan sarajahan Miesten syöjähän kylähän Urohon upottajahan Pohjolahan mentyöön Pohjon akka harvahammas Pani samon laaintaan Kirjo kannen kirjantaan Yhen joukosen sulasta Yhen otrasen jyvästä Yhen villan kylkyöstä Maiosta mahovan lehmän Yhen värttinän murusta Sillon seppo Ilmorinen Päivät sampuo rakenti Yöt neittä lepyttelööpi Sillon seppo Ilmorinen Saapi sammon valmihiksi Kirjokannen kirjatuksi Ei neittä lepytetyksi Siit on jauho uusi sampo Kirjokansi kiikutteli Jauho purnon puhtehessa Jauho purnon syötäviä Jauho purnon myötäviä 3n pieltäviä Niin ihastu Pohjon akka Anto oman tyttärehek Sepolle Ilmoriselle Ikusekse puolisokse Kainaloisekse kanakse Paniakse pään alaisen Jalkoin jaksajakse Sillon seppo Ilmorinen Kotihinsa tullessansa Käkyöt kukahteloopi Korjan kirjavan kokilla Oravaiset juoksenteli Aisoilla vaahterisilla Tetryöt kukerteloopi Päällä luokin kynäppäisen Sepolla Ilmorisella Käsi on kirjo kintahissa Toinen neitosen nisissä Jalka on Saksan saappoassa Toinen reisien välissä Pohjolasta tullessansa Kotihinsa tultuohon Meni vanha Väinämöinen Luokse sepon Ilmorisen Kysytteli lausutteli Velli seppo Ilmorinen Lankoni emoni lapsi Joko laait uuen sammon Kirjokannen kirjoalit Sano seppo Ilmorinen Jo mie laain uuen sammon Maiosta mahovan lehmän Yhen villan kylkyöstä Yhen värttinän murusta Yhen otrasen jyvästä Sano vanha Väinämöinen Joko jauho uusi sampo Kirjokansi kiikutteli Sano seppo Ilmorinen Jopa jauho etc Jauho purnon puhtehessa Jauho purnon syötäviä Jauho purnon myötäviä 3 pieltäviä Sillon vanha Väinämöinen Kun tunsi toet sanomat Rakenteli laivoansa Laski laivansa merehen Sanan virkko noin nimesi Ku on tuolla toissa miessä Vanhalla Väinämöisellä Iku Tiera Nieran poika Ylimainen ystäväni Nosti päälle purjepuunsa Kun on männikön mäellä Laskoopi sinistä merta Melan koukkupään nojassa Laski päivän laski toisen Portit Pohjolan näkyypi Paistaapi pahat saranat Pahan ukset ulvottaapi Tapasi on taskuhunsa Sillon vanha Väinämöinen Löihen kukkaroisehensa Niin otti uniset nieklat Nukutteli nuuan joukon Paineli pakanan kansan Laskoopi sinistä merta Pimiähän Pohjolahan Sanan virkko noin nimesi Iku Tiera Nieran poika Ylimäinen ystäväni Mene sie sampo ottamahan Kirjokansi kantamahan Ikutiera Nieran poika Hyvä kielas käskieki Kepiä kehuttoaki Meni sammon ottamahan Kirjokannen kantamahan Eipä sampo liikukkana Kirjokansi kihnakkana Juuret maahan juurutettu Itse vanha Väinämöinen Läksi sammon ottamahan Kirjokannen kantamahan Eipä Sampo liikukkana Juuret maahan juurutettu Sillon vanha Väinämöinen Sillon kynti Sammon juuret 100 sarvella härällä 1000 päällä tursahalla Vei Sammon venosehensa Talu talka pohjahansa Nosti päälle purjepuita Laskoopi sinistä merta Laski päivän laski toisen Niin päivänä 3na Muurahainen mulkupoika Se kusi kuren jalalle Pimiässä Pohjolassa Kurki laski suuren kulkun Parkasi pahan sävelen Kaikki Pohjola heräsi Paha valta valveutu Pohjon akka harvahammas Tapasihe Sampoansa Jo on Sampo muunne viety Kirjokansi kannettuna Niin rakenti Pohjon purren 100 miestä sauomihin 100 airooh urosta 100 miestä miekallista 100 miestä ampujata Laskoopi sinistä merta Iku Tiera Nieran poika Sanan virkko noin nimesi Sie vanha Väinämöinen Laula sie hyvä sukuni Hyvän Sammon saatuosi Tien hyvän käveltyösi Sano vanha Väinämöinen Aikanen ois ilon teoksi Varahainen laulannaksi Portit Pohjolan näkyypi Paistaapi pahat saranat Pahan ukset ulvottaapi Kun omat ovet näkyisi Omat ukset ulvottaisi Äsen laulanta sopisi Ilon teentä kelpoaisi Niin sano sanalla tuolla Itse vanha Väinämöinen Ylimmäinen ystäväni Nouse purjepuun nenääh Kasisliekaah kavaa Katso iät katso lännet Katso pitkin Pohjon ranta Iku Tiera Nieran poika Hyvä kielas käskieki Kepiä kehuttooki Nousi purjepuun nenääh Kasisliekaah kvahti Katso iän katso lännen Katso pitkin Pohjon rannan Niin sano sanalla tuolla Jo tuloovi Pohjon pursi 100 hanka hakkoapi 100 miestä sauomissa 100 airossa urosta 100 miestä miekallista 100 toinen ampujoa Sillon vanha Väinämöinen Jo näki tuhon tulevan Hätäpäivän päälle saavan Tapasi on taskuuhunsa Löihen kukkaroisehensa Löysi piitä pikkaraisen Takloa taki vähäsen Neki mestasi merehen Saattaapi sarajahansa Yli oikien olansa Kautti kainalon vasemman Itse noin sanoiksi virkko Luotihin merehen luoto Sala saari siunattihin Itähän ikäti pitkä Luotehelle loppumaton Pohjolahan polveksehen Johon purret puuttuoho Venehet takeltuoho Niin on puuttunt Pohjon pursi Vene hankava halennut Pohjon akka harvahammas Nousi leivon lentimille Sirkun siiville kohosi Vassat siiviksi sivalti Kokon kynkkäluun nenille Lenteä lepettelööpi Selvällä meren selällä Ulapalla aukiella Liiteleksen laateleksen Päähän pielen Väinämöisen Tahtoo pursi päin puota Laiva lassuin lohkiella Niin sanoopi Vainämöinen Iku Tiera Nieran poika Ylimäinen ystäväni Ota nyt miekkasi omasi Käelläsi oikiella Vasemelta reieltäsi Kokon koprille sivalla Vaakalinnun varpahille Iku Tiera Nieran poika Otti miekkansa omansa Käellähän oikiella Vasemelta reieltänsä Kokon koprille sivalti Vaakalinnun varpahille Vaan ei vuole vermentännä Ota ei orvas kettuona Iski kerran iski toisen Kohta 3tsi rapuopi Tuo ei viere vermentänä Ottat orvas kettuona Itse vanha Väinämöinen Melan on merestä nosti Lapiensa lainehesta Kokon koprille sivalti Vaakalinnun varpahille Jäi yksi nimetön sormi Sampuo pitelemähän Kirjokantta kantamahan Sillon vanha Väinämöinen Otti miekkansa omansa Käellä on oikiella Vasemalta reieltään Sillon sampuo murotti Kirjokantta kirjoali Selvällä meren selällä Ulapalla aukiella Noita tuuli tuuvitteli Ilman lieto liikutteli Ympäri meren sinisen Muut kaiket muruset viepi Rannalle meryttä vasten Vasten merta hyyvänettä Pohjon akka harvahammas Kannen kanto Pohjolahan Rivan kylmähän kylähän Sormella nimettömällä Vasemella varpahalla